elinkeinoelämän mahdollisuuksia
SEKES ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 1/2012 Terästä, kultaa ja energiaa Raahen seudulta Yritys-Suomea kehitetään seuduilla Hyvät käytännöt kiertämään ä t l ä j ä n e V elinkeinoelämän mahdollisuuksia Digium Enterprise mittaa asiakastyytyväisyyttä ja vähän muutakin Resursseja yhdistämällä enemmän voimaa kehitystyöhön Asian ääreltä Kehitysyhtiöiden voima laajassa yhteistyössä Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Sen merkitys ja onnistuminen työssään edellyttävät tiukkaa pitäytymistä perustehtävässä eli yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantamisessa sekä elinkeinoelämän ja kuntien välisen yhteistyön edistämisessä. Kehittämistyötä ei voi kuitenkaan tehdä yksinään, vaan kaikki tarvitsevat toisiaan. Jokainen seutukunta ja maakunta joutuu etsimään omat ratkaisunsa, mutta nyt näyttäisi olevan niin, että pakkaa halutaan tiivistää. Pitää myös muistaa, että samalla kun tarvitsemme laajempia kokonaisuuksia ja vahvempia harteita, kunnilla on kuitenkin oma vastuunsa elinkeinopolitiikasta. Karrikoidusti sanottuna työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksenteosta ja strategiasta ei. On syytä kysyä, johtaako demokraattisesti valittu kunnallisvaltuusto enää kunnan elinkeinopolitiikkaa. Olen ollut havaitsevinani, että monissa kunnissa vahvat kehitysyhtiöt ovat ottaneet elinkeinopolitiikan hyvin haltuunsa, mutta samalla valtuustot ovat jättäneet elinkeinopolitiikan niiden huoleksi. Kehitysyhtiöiden voima on laajassa yhteistyössä. Yrittäjien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien lisäksi elinkeinoyhtiöiden on pidettävä entistä tiiviimpää yhteistyötä juuri kunnallisten päättäjien, ennen muuta kunnallisvaltuustojen kanssa. Voimat koottiin Satakunnassa Huhtikuun 2012 alussa Prizztech Oy, aloittavien yritysten neuvontapalveluja tarjoava Yrityspalvelu Enter, seudullinen elinkeinoyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Matkailu Oy MAISA muodostivat yhteisen kokonaisuuden ja uuden Prizztech Oy:n. Yhteenliittymisen taustalla on vahva näkemys siitä, että yrityspalvelujen keskittäminen yhteen organisaatioon takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan kansallisen kilpailukyvyn. Uusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä kokonaisuus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat laajat, monipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa kehittämisen tueksi. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa. Kehitysyhtiö on seudun elinvoiman vahvistaja Seudullisten kehittämisyhtiöiden merkittävänä tehtävä on toimia paikallisen ja seudullisen tahtotilan toteuttajina ja elinvoiman vahvistajina. Toimintaympäristön muutokset luovat osaltaan kehittä- 2 Muutos Työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksenteosta ja strategiasta ei. misorganisaatioille haasteellisen toimintakentän, mikä edellyttää esimerkiksi kansainvälistymisen, markkinoinnin sekä liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Toimintaympäristön muutoksia on pystyttävä nykytilan arvioinnin lisäksi ennakoimaan. Maakuntajohtaja Pertti Rajala Pääkirjoitus Kalevi Ketoluoto Mukana muutoksessa Hokemilla ja sananlaskuilla on taipumusta jäädä Samanlaisia ajatuksia on herännyt myös elämään ihmisten puheenparsiin pelkkänä sananhelinänä. ”Vain muutos on varmaa” on sanonta, jolla näinä aikoina näyttäisi olevan enemmän merkitystä kuin kliseellä yleensä. Olemme kohdanneet merkittäviä muutoksia erityisesti elinkeinoelämän piirissä, jossa mikään ei enää tunnu riittävän. muualla Suomessa. Tavoitteena on ollut tuottavuuden nostaminen, vahvempi fokusointi sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Samalla on varauduttu tuleviin koitoksiin kuntatalouden niukentuessa. Tämän kaltaisella kätten paiskaamisella tuodaan yrityspalvelut saman katon alle kuntarakenteen samalla tiivistyessä. Nämä organisaatiot ovat olleet etulinjassa valmistautumassa muutoksiin. On perusteltua olettaa, että kaikki suomalaiset ovat havahtuneet elinkeinoelämämme kruununjalokiven Nokian muutospaineisiin ja omalla tavallaan seuranneet tietoliikennejätin riepottelua ekosysteemien ja käyttäjälähtöisten palvelujen turbulenssissa. Samantapaista muutosta tekee tällä hetkellä myös Suomen valtio esimerkiksi omien toimiensa tehostamisessa, mikä näkyy organisaatiorakenteiden muutoksissa ja palvelujen sisältöjen sähköistämisessä. Kuntakentän rakennemuutosta valtio vauhdittaa omilla toimillaan ennen näkemättömällä tahdilla. Mutta on kuntakentällä tehty muutoksia myös sisältäpäin esimerkiksi elinkeinopolitiikan toteuttamiseen keskittyvien kehittämisyhtiöiden ja teknologiakeskusten keskinäisessä organisoinnissa. Olemme nähneet uudet toimintamallit niin Oulussa kuin Porissakin, joissa kehittämisyhtiö ja teknologiakeskus sekä vielä uusyrityskeskuskin on sulautettu yhdeksi ja samaksi organisaatioksi. Kuntien elinkeinopolitiikkaa tulee olemaan niin kauan kuin kunnilla säilyy oma verotusoikeus. Elinkeinopolitiikalla tavoitellaan laajasti ottaen elinvoimaa ja erityisesti veronkantokykyä myös tulevaisuudessa. Kun tätä työtä tehdään, on selvää, että olemassa olevia rakenteita arvioidaan ja näistä arvioinneista tehdään uusia johtopäätöksiä. Nämä johtopäätökset ovat osaltaan aiheuttamassa muutoksia. Ne tulevat joko hallitusti tai hallitsemattomasti, mutta varmaa on, että muutoksia tapahtuu. Näissä muutoksissa meidänkin on syytä olla aktiivisesti mukana. Yrjö Westling toiminnanjohtaja, SEKES ry Muutos 1/12 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, www.sekes.fi Toinen linja 14, 00530 Helsinki, puh. (09) 771 2335, fax (09) 771 2569 Päätoimittaja: Yrjö Westling, [email protected] Toimitus: Kumppania Oy, Pohjoisranta 11, 28100 Pori, www.kumppania.fi, Susanna Kallama, puh. 040 587 2445, [email protected], kannen kuva: iStockphoto, muut kuvapankit: Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo. ISSN 1798-0941 Valtava Venäjä Venäjällä kaikki on käsittämättömän suurta. Itärajan takainen Venäjä on noin neljä kertaa Euroopan kokoinen valtio. Rajanaapuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Suomen elinkeinoelämälle. Leena Roskala Kuvat Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo 4 Muutos Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n koordinoima Alueiden Venäjä-verkosto avaa suomalaisille ovia Venäjälle. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjäverkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa, jotta yritykset pääsevät aiempaa laajemmin kiinni tarjolla oleviin valtaviin markkinoihin. Verkoston kautta alueiden yrityskehittäjät saavat kansainväliseen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaamista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toimintamalleja ja -kanavia. Alueilla on selkeä tarve Venäjän-kaupan palvelujen paikalliseen kehittämiseen yritysten hyväksi. – Aiemmin Venäjän-kaupan toimijat olivat hajallaan eivätkä yritykset tienneet, kenen puoleen kääntyä. Nyt teemme yhteistyössä ja yhden luukun -periaatteella verrattomasti enemmän yritysten Venäjän-kaupan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa ja Venäjällä, kertoo projektipäällikkö Heidi Saario. Vuonna 2012 verkostossa ovat mukana: 1. Etelä-Pohjanmaan järvialue 2. Forssan seutu 3. Hämeenlinnan seutu 4. Joensuun seutu ja Keski-Karjala 5. Jyväskylän seutu 6. Kainuun alue 7. Kemi-Tornion alue 8. Koillis-Suomi ja Itä-Lappi 9. Kokkolan seutu 10. Kotkan-Haminan seutu 11. Kouvolan seutu 12. Kuopion alue Venäjällä asuntorakentaminen on runsasta. Energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. 13. Lahden alue 14. Lappeenranta-Imatra seutu 15. Länsi-Uusimaa 16. Mikkelin seutu 17. Oulun Eteläinen 18. Pohjois-Lappi 19. Porin seutu Mahdollisuudet Venäjällä 20. Raahen seutu Pietarin ja Moskovan lisäksi Venäjällä on paljon muutakin. Mahdollisuuksien kirjo on huikea. Alueiden Venäjä-verkoston myötä kontaktit ja osaaminen ovat kaikkien saatavilla ja Venäjä avautuu konkreettisesti. Projektipäällikkö Heidi Saario luettelee muutamia Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista: Skolkovo on Venäjän Piilaakso, jonne on sijoittautunut noin 400 yritystä ja jonka kehittämiseen on investoitu jo useita miljardeja euroja. Teknologiateollisuuden globaalit kärkinimet toimivat alueella. – Myös Kalugan alue on Venäjällä kärkijoukossa investointien kotiuttamisessa. Kahdeksan klusteria ja alueen investointituet ja -politiikka houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä, Heidi Saario kertoo. Isoja mahdollisuuksia yritystoiminnalle tarjoaa Venäjän vuoden 2018 MM-kilpailut toimialasta riippumatta. – Kolmessa kisakaupungissa ja niiden välillä tarvitaan uusia ja parannettuja teitä, rautateitä, lentokenttiä ja hotelleja. Tavallisissakin oloissa Venäjän asuntorakentaminen on runsasta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös Venäjän alati kasvavat tarpeet uusien alusten rakentamiseksi tarjoavat Suomen meriteollisuudelle lisämarkkinaa. Suomalaisille yrityksille on tarjolla mahdollisuuksia alkaen telakoiden suunnittelusta laivanrakentamiseen ja logistisiin ratkaisuihin. 21. Rovaniemen seutu 22. Seinäjoen kaupunkiseutu 23. Tampereen kaupunkiseutu 24. Turun seutu 25. Vaasan seutu Muutos 5 Venäjä on paljon muutakin kuin Moskova ja Pietari. Valtio peittää yli 1/8 maapallon maa-alasta: Aasiasta maa kattaa suurimman osan ja Europpastakin 40 prosenttia. Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Uusia toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä. – Jo pelkästään Shtokmannin kaasuesiintymän mahdollinen käyttöönotto ja siihen liittyvät moninaiset liitännäisprojektit tarjoavat suomalaisille yrityksille mittavan haasteen toimialasta riippumatta. Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi alihankintaa sekä nesteytetyn kaasun tuotantolaitoksen, sataman, terminaalin ja asuntoalueiden rakentamista, Heidi Saario luettelee. Lisäksi projekti ja sen liitännäiset tarjoavat yrityksille kokemusta monikansallisista suurhankkeista. Myös Venäjän sosiaali- ja terveysalaa kehitetään niin Pietarissa kuin muuallakin. Suomalaisia yrityksiä ja alan organisaatioita on toivottu yhteistyöhön mukaan. Venäjällä on käynnissä monia muitakin uudistuksia ja suuria projekteja. Suomi ja Venäjä sopivat viime vuonna yhteistyöstä Venäjän modernisaation edistämiseksi. Suomalaisten yritysten tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen. in -työkalu, joka tuo tarvittavan perusosaamisen mukana olevien alueiden elinkeinoyhtiöiden käyttöön. – Työkalu tarjoaa selkeän palvelupolun siitä lähtien, kun sijoittaja tai sijoittautuja ottaa yhteyttä ja osoittaa kiinnostusta. Tämän vuoden invest in -pakettiin kuuluu myös koulutusta. Verkostossa on tietotaitoa siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Lisäksi verkosto tekee yhteisen invest in -matkan Moskovaan, jossa on tarkoitus tavoittaa potentiaalisia sijoittautujia. Venäläiset sijoittautujat ovat usein logistiikkayrityksiä, venäläisiin asiakasryhmiin keskittyneitä palveluyrityksiä tai innovatiivisia yrityksiä, jotka tähyävät Euroopan markkinoille; ne voivat olla myös yksityisiä henkilöitä, jotka hakevat pääomalle turvallista sijoituskohdetta. Käytännössä sijoittajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: strategiset pääomasijoittajat ja siemenrahoittajat sekä operatiiviset yrityksen perustajat ja yritysostajat. Venäläisten investointien houkuttelu Venäläiset yritykset ja sijoittajat hakevat investointikohteita ja kasvua yli rajojen. Alueiden Venäjä -verkosto vahvistaa alueiden valmiuksia vastata venäläisten sijoittajien ja sijoittautujien palvelutarpeisiin. Pian käyttöön valmistuu Invest 6 Muutos Yhteistyö pelaa Venäjän-kaupan toimijoilla on yhteinen maali – vahvistaa Venäjän kanssa tehtävää elinkeinoyhteistyötä sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten keskinäistä kauppaa. Verkos- Portti Venäjälle: MM-kisakaupunkien välille rakennetaan vuoteen 2018 mennessä parempia liikenneyhteyksiä ja uutta infrastuktuuria. to on koonnut pelaajat yhteen. Reilun kahden vuoden aikana verkoston alueet, Venäjän-kaupan sidosryhmät ja ministeriöt ovat hioneet syöttöpeliään niin, että se on alkanut toimia. – Asiantuntijuutta jaetaan. Tieto ja neuvo kulkevat sinne, missä sitä tarvitaan. Myös resursseja jaetaan ja tapahtumia järjestetään yhdessä Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Samoin uusia toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä. Alueiden toimijat kutsuvat nykyään aiempaa enemmän yrityksiä keskustelemaan Venäjän-kaupasta ja kartoittavat yritys- ten kiinnostusta ja aktiviteetteja Venäjän-kauppaan. – Yrityksille jaetaan nyt myös tietoa Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi aina on joku, jolle yrityksen voi ohjata eteenpäin saamaan lisää neuvoa ja palvelua. Yrityksille tämä tarkoittaa kehittymistä, kansainvälistymistä ja kasvua. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto (maakunnan kehittämisraha) sekä verkostossa mukana olevat alueet. Alueiden Venäjä-verkosto – Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto – tunnettiin aiemmin KOKO-RUSSIA -verkostona. www.sekes.fi/venajaverkosto. Tavoitteena on, että vuonna 2014: Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön alueena Venäjälle. Pk-yritysten näkökulmasta Venäjän-kaupan toimijat toimivat aiempaa tiiviimmin yhden luukun -periaatteella. Yhteistyö Venäjän-kaupan toimijoiden välillä toimii aiempaa kitkattomammin: puhalletaan enemmän yhteen hiileen ja tehdään asioita yhdessä aiempaa enemmän. Muutos 7 Seutukunnan elinkeinorakenne muutoksessa: Terästä, kultaa ja energiaa Raahen seutukunnan elinkeinoelämä seisoo nyt kolmella jalalla. Raahen kaupungin sekä Vihannin, Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien muodostamasta seutukunnasta lähtee maailmalle terästä, kultaa ja energiaa. Myös ICT-toimialalla on seutukunnassa pitkät perinteet, mutta suurinta kasvua odotetaan tapahtuvan palvelusektorilla. Leena Roskala Kuvat Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly Raahen seutukunta on positiivisten haasteiden edessä. Yksi Suomen erikoistuneimmista seuduista on monipuolistanut määrätietoisesti elinkeinorakennettaan. Aiemmin leipä tuli pöytään konepajoista ja metallista. Vaikka niiden rooli on edelleen merkittävä, yhä useampi seutukuntalainen löytää työnsä kullan, energian ja palveluiden parista. Rautaa ja terästä alueella on tuotettu jo puoli vuosisataa ja kultaakin jo kohta vuoden, mutta energian suhteen ollaan vasta alussa. Alueella on tuulivoimalle luontaisesti hyvät olosuhteet; rannikolla tuulee riittävän kovaa ja usein, jolloin toiminta on kannattavaa. – Jo vuonna 2010 Raahen seutu tuotti noin 20 prosenttia Suomen tuulivoimasta, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa 8 Muutos on satoja tuulivoimaloita, kertoo elinkeinojohtaja Risto Pietilä Raahen seudun yrityspalveluista. Miljardien suurhanke Myös Fennovoiman syksyinen päätös uuden ydinvoimalan sijoittamisesta Pyhäjoen Hanhikivenniemeen merkitsee muutoksia. Suurhanke teettää paljon töitä, mutta työ avaa myös valtavat mahdollisuudet seutukunnalle ja sen yrityksille. Hyöty levittäytyy laajemminkin Kemi–Kokkolaakselille. – Meillä on säännöllisiä tapaamisia muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Ajantasaisen tiedon jakaminen vaatii ensin uusimman tiedon keräämistä, seulomista ja kohderyhmittäin Yrityskehittämisen työkalut Raahen seudun yrityspalvelujen työkalupakista löytyvät: laatu- ja toimintakäsikirja brändikirja kirjallisesti kuvatut palveluprosessit asiakashallintajärjestelmä (CRM) säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt ja yritystutkaus hanketyökalujen tarkka fokusointi räätälöimistä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Seutukuntalaisten, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden näkökulmasta tärkeintä on pystyä maksimoimaan energiaprojektien rakentamisesta ja välillisistä vaikutuksista saatava hyöty. Selvitysten mukaan näköpiirissä on jo pelkästään ydinvoimalan osalta 6 miljardin euron investointi ja välillisten vaikutusten kautta runsaasti lisäeuroja valuu myös palvelualalle ja kaupan alan toimijoille. Myös tuulivoiman osalta kyse on miljardien eurojen hankkeesta Pohjois-Suomen alueella. – Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää monilta yrityksiltä verkostoitumista ja konsortioita. Pienten ja keskisuurten toimijoiden ainoa mahdollisuus on muodostaa paikallisia, varteenotettavan kokoisia yritysryhmiä, joiden kalusto ja kapasiteetti noteerataan urakoita jaettaessa. Me järjestämme syksystä 2012 alkaen seminaareja ja koulutuksia, joissa kerrotaan, miten yritysten kannattaa suurhankkeeseen valmistautua, esimerkiksi dokumentointiin ja laatuvaatimuksiin liittyen. Kauppa ja palvelualat hyötyvät Strateginen työ tuottaa tulosta Se, että Raahen seudulla tapahtuu nyt paljon, ei ole sattumaa. Taustalla on Raahen seutukunnan elinkeinostrategia 2009–2015, jota parhaillaan päivitetään energiatoimialan osalta. Kasvun vaikutukset ja strategiset haasteet vaativat elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioilta työtä ja aktiivisuutta. – Kultakaivos on hyvä esimerkki kehittämistyön pitkäjänteisyydestä. Kultakaivoksen käynnistämiseksi tehtiin työtä jo kymmenen vuotta sitten ja energiatoimialan parissa on tehty töitä nyt neljä vuotta. Suurhankkeet herättävät luonnollisesti intohimoja ja jopa vastustusta. Työn onnistumisen oleellisena tekijänä on kaikkien toimijoiden sitoutuminen yhteisten tavoitteiden taakse, Risto Pietilä toteaa. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen harteilla on energiastrategian koordinointi, yritysten lähtötilanteen ja tarpeiden arviointi, laajojen energiahankkeiden rakentamiseen liittyvien erityiskysymysten selvittäminen ja tiedon välitys yrityksille. Raahen seudulla palvelut ja kauppa ovat alkaneet kehittyä vasta 2000-luvun puolivälissä. Niiden osuus elinkeinorakenteessa on ollut selvästi alle valtakunnan keskiarvojen. Kymmenen vuoden suurprojekti, väkiluvun kasvu ja uudet työpaikat antavat lupauksia näiden toimialojen kehittymiselle. – Aloilla on nyt huikeat kasvun mahdollisuudet. Tähän mennessä erikoiskaupan palveluja on haettu paikallisen tarjonnan lisäksi muun muassa Oulusta ja Ylivieskasta. Myönteisen kehityksen myötä kysyntä paikkakunnalla kasvaa ja tarjonta monipuolistuu, kun uusia yrityksiä syntyy ja yritysten kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa. Seurauksena on seudun ulkopuolelle suuntautuvan ostosmatkailun väheneminen. Esimerkiksi satakuntalaiset yritykset ovat olleet aktiivisia etabloitumaan seutukunnalle. He tietävät kokemuksesta, mitä ydinvoimalan rakentaminen merkitsee, Risto Pietilä kertoo Haasteita riittää tarvittavien investointien, työvoiman saatavuuden, kielitaidon puutteen ja tarpeita vastaavan palvelu- ja tuotevalikoiman löytymisen puolelta. Seutukunnallisen työn pioneeri Raahen seudun yrityspalvelut palvelee elinkeinoelämää ja paikallisia yrittäjiä valikoiduilla työkaluilla ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella. Yrityskentän vaihtuviin tarpeisiin vastataan säännöllisesti tehtävän asiakaskyselyn ja Yritystutkatyökalun ansiosta täsmällisesti ja ajantasaisesti. Tarvelähtöinen hankesuunnittelu fokusoidaan aina yritysten lähtökohdista ja niiden parhaaksi. Muutos 9 Asiakaskokemukset helposti hyötykäyttöön Digium Enterprise luo läpinäkyvyyttä SEKESin Seudullisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on saada jäsenyhtiöiden asiakastyytyväisyyden ja asiakaskyselyjen avulla kansallisesti mahdollisimman yhteismitallisia tuloksia. Tavoitetta kohti edetään yhtenäisen työkalun turvin. SEKES on käyttänyt vuodesta 2010 asiakastyytyväisyysmittaamiseen Questbackin Digium Enterprise -ohjelmistoa. Customer Solution Manager Saija Laaksonen Questbackista on toiminut ohjelmiston kouluttajana Suomen eri kehittämisyhtiöissä. – Digium Enterprise on selainpohjainen palautteenkeruun työkalu, jota yritys voi käyttää niin asiakastyytyväisyyden mittaamiseen kuin soveltaen tapahtumailmoittautumiseen tai lukijapalautteeseen. Hahmottelimme eri kehittämisyhtiöiden edustajien kanssa organisaatioille -kokemuksen mittaamiseen. Milla Majander Kuvitus Julia Hannula 10 Muutos Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi. sopivaa ohjelmiston pohjaa, jonka avulla yhtiön on mahdollista suorittaa monia eri kyselyjä vaivattomasti, Saija Laaksonen kertoo. Helppo käyttää ja täyttää Questback on Euroopan johtava asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistunut yritys, jonka päätuotteena on asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden mittaamiseen tarkoitettu ohjelmisto. Digium Enterprisen valtti piilee käytettävyydessä ja reaaliaikaisuudessa. Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi. – Asiakas tilaa meiltä käyttäjälisenssin, jonka jälkeen ohjelmisto on asiakkaan käytössä jopa parin minuutin sisällä. Toimivan työkalun lisäksi pakettiin kuuluu kumppanuus ja maksuton käyttäjätuki, Saija Laaksonen listaa. Digium Enterprisen käyttäjän ei tarvitse olla it-asiantuntija, sillä käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjelmisto tuottaa valmiita grafiikoita ja sisältää moninaisia raportointimalleja. Tällä hetkellä SEKESin kehittämisyhtiöt levittävät tietoisuutta yhteisestä kyselypohjasta, jotta kaikilla olisi jatkossa käytössään läpinäkyvä, Säännöllinen mittaus on kehittymisen avain Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy on käyttänyt Digiumia reilun vuoden ajan. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on osa Cursorin mittareita ja se on koettu tärkeäksi, sillä sitä on voitu hyödyntää sisäisessä ja ulkoisessa käytössä muun muassa johdon välineenä. Mittauksen tulokset toimivat myös hyvinä raportointivälineinä kehittämisyhtiöiden kunta-asiakkaille. – Cursor on ollut mukana vuodesta 2007 kokoontuneessa SEKESin mittaamisen teemaryhmässä. Kyselyjen kehittämistä on viety eteenpäin systemaattisesti mittaamisen teemaryhmässä, jonka työn tuloksena on saatu aikaan Kehittämisyhtiön mittaamisen käsikirja. Vuodesta 2007 kokoontunut SEKESin mittariryhmä kokosi aineiston, joka auttaa ymmärtämään mittaamista ja sen arvoa. Aineisto löytyy jäsenistölle Seitistä Sekesin nettisivuilta, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Tiina Suni Cursor Oy:stä. Mittariryhmässä on pohdittu yhteisiä kysymyspohjia, joita on hyödynnetty myös Cursorissa. Jokaisella kehittämisyhtiöllä kysymyspatteristo hioutuu omien toimintamallien pohjalta, mutta tavoitteena on saavuttaa hyvin vertailtavissa olevat pohjat samoilla mittausasteikoilla. Oppia tuloksista Yhtenäisen mittaustavan suurin arvo on Tiina Sunin mukaan se, että oman kehittämisyhtiön voi asettaa kansalliselle tasolle. Ovatpa tulokset mitä tahansa, tulevat ne taatusti hyötykäyttöön. – Hyvää palautetta on mukava hyödyntää sisäisesti ja ulkoisesti muun muassa viestinnässä ja huonosta palautteesta otetaan heti opiksi. Eräillä messuilla saimme asiakastyytyväisyyskyselystä käytännön esimerkin, kun kyselyn kautta saimme tiedon huonosta standin paikasta. Seuraavilla messuilla paikka tullaan vaihtamaan parempaan, Tiina Suni kertoo. Digiumin käytöllä on ollut kauttaaltaan positiivisia vaikutuksia organisaation kehittymiseen. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on Cursorissa vain yksi osa Digiumin käyttömahdollisuuksista. – Olemme käyttäneet Digiumia isojen tilaisuuksien ilmoittautumiseen, henkilöstökyselyihin, henkilöstön osaamiskartoitukseen ja hallituksen itsearviointiin. Kehittämisyhtiöt ovat keskenään kovin erilaisia. Vertailtavuudeltaan parhaiksi mittareiksi kansallisella taTalous- ja hallintojohtaja solla on koettu asiakas- ja Tiina Suni, Kotkan-Haminan sidosryhmätyytyväisyys, seudun kehittämisyhtiö Tiina Suni summaa. Cursor Oy Muutos 11 Yhtenäinen mittaustapa edesauttaa kehittämisyhtiön asettamista kansalliselle tasolle. LAKES käyttää Digiumia laajasti hyödyksi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin yhteyspäällikkö Riina Kivekäs pitää Digiumia nopeasti opittavana ja helppokäyttöisenä kyselytyökaluna. Mikäli kysely on rakennettu tarkoituksenmukaisesti, on myös tulosten tulkinta selkeää. Mittaaminen nähdään organisaatiossa tärkeänä ohjaus- ja seurantamielessä. Asiakastyytyväisyys on ollut Lakesissa henkilöstön tulosmittarina jo parin vuoden ajan. – SEKESin mittaamisen teemaryhmä on pohtinut valmiiksi asiakastyytyväisyyskyselyn yhteiset peruskysymykset. Kyselyihin voidaan tarvittaessa sisällyttää muitakin organisaatiokohtaisia kysymyksiä, Riina Kivekäs toteaa. Yhtiössä kyselyiden tulokset käydään läpi koko henkilöstön kanssa ja niistä tiedotetaan myös omistajia. Vastaukset asteikolla 1–4 ovat toimineet keskiarvoa kuvaavana ja Lakesissa asiakastyytyväisyys on Riina Kivekkään mukaan ollut hyvällä tasolla. Kyselyt lähellä palvelutapahtumaa Tavoitteena on saada kehittämisyhtiöt käyttämään Digiumia yhteisine kysymyspohjineen ja mitta-asteikkoineen. Kun tähän päästään, voidaan kunkin organisaation tulosta verrata SEKES-yhtiöiden keskiarvoon vuosittain. Lakesissa on nähty tarpeelliseksi saada vertailutietoa muiden seutujen kanssa. Digiumia on osattu hyödyntää Lakesissa laajasti. – Olemme käyttäneet Digiumia muun muassa omistajatyytyväisyyden ja henkilöstön työtyytyväisyyden mittaamiseen, hallituksen itsearviointiin, tilaisuus- ja henkilöstöpalautteisiin sekä erillisselvityksiin. Toistaiseksi Lakesissa tehdään kaksi koko asiakaskunnalle osoitettavaa asiakastyytyväisyyskyselyä vuosittain. Riina Kivekkään mukaan Lakesin tavoitteena on, että kyselyjä tehtäisiin jatkossa lähempänä palvelutapahtumaa, jolloin myös palaute toiminnan kehittämiseen tulisi nopeammin. – Tulosmittareiksi valitut asiat saavat luonnollisesti herkemmin huomiota ihmisten mielissä. Yhtiössämme mittarit on valittu siten, että ne ovat yhteisiä koko organisaatiolle. Yhteistä tavoitetta kohden mennessä tuloksiakin on Yhteyspäällikkö Riina herkemmin odotettavissa, Riina Kivekäs, Lahden Alueen Kivekäs muistuttaa. Kehittämisyhtiö Oy LAKES 12 Muutos mahdollisimman hyvin vertailtavissa oleva ja asteikoltaan sama mittari asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. – Varsin kustannustehokasta nettiselaimella täytettävää kyselypohjaa voi käyttää apuna myös johdon arviointiin liittyviin toimiin, tapahtumailmoittautumisiin tai lukijakyselyihin. Digium Enterprise on oiva väline myös markkinoinnissa, myynnissä tai viestinnässä. Asiakkaan ymmärtämisen apuväline Asiakastyytyväisyys on sisäistä ja ulkoista kokemusta. Asiakaskokemusten mittaaminen yrityksissä on nykyään muodostunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi tuotteiden ja palvelujen samankaltaistuessa ja kilpailun kiristyessä. Country Manager Jukka Nupposen mukaan asiakaskokemusta tulisi seurata mahdollisimman toistuvasti. – Asiakaskokemusmittausten avulla kokemus voidaan luoda mitattavaksi määreeksi. Mittausten tuloksena saadaan tietoa strategiselle ja operatiiviselle tasolle, mutta lisäksi tietoa kertyy poikkeamatilanteista. Asiakaskokemusten aktiivisella mittaamisella pyritään mittaamaan yksittäistä tekemistä ja asiakkailla pitää olla kosketuspintoja, jotka mahdollistavat suoran palautteen antamisen, Jukka Nupponen toteaa. Optimaalisin mittaustulos saadaan mahdollisimman nopeasti kokemuksen jälkeen. Asiakaskokemusmittaukseen vastataan varmimmin, kun kyselyt ovat lyhyitä ja mittarit tarkkaan spesifioituja. – SEKESin tapauksessa kehittämisyhtiöiden tiivis mittaripatteristo rakentunee helposti, eikä tulosten hyödyntäminen käytännön työssäkään jää puolitiehen. Kyselyjen toteuttamisen lähtökohtaisena tavoitteena kun on ymmärtää asiakasta, Saija Laaksonen toteaa. Kyselyn toteuttamisen jälkeen on vastausten analysoinnin vuoro. Tulosten tulkinta, raportointi ja ennen kaikkea hyödyntäminen kehitystyössä jää luonnollisesti yrityksen omalle vastuulle. Hyödyllinen ja helppokäyttöinen mittari auttaa toiminnan kehittämisessä. Digium Enterprise tarjoaa välineitä moneen tarpeeseen. Hyviä käytäntöjä Yritys-Suomi kehittyy seuduilla Seudulliset yrityspalvelut kehittyvät ja niistä rakentuu Yritys-Suomen henkilökohtaisen palvelun kanava. Seudulliset yrityspalvelut on yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkosto, joka tarjoaa neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Seudullinen yrityspalvelu on ensikontakti yrittäjyyteen sekä asiantunteva kumppani yrityksen kehittymisessä. Yrityspalveluorganisaatiot voivat tarjota palveluja asiakkaalle samassa toimipisteessä tai hajautetusti eri toimijoiden yhteistyönä. Tärkeintä on, että palvelu on löydettävissä helposti ja läheltä, ja että asiakas voi luottaa saavansa korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman SeutuYp-tukihankkeen tavoitteena on saada julkiset yrityspalvelut osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan aiempaa kattavampia palvelukokonaisuuksia asiakkaalle. Tavoitteena on yrityspalvelujen kokoaminen seudullisesti, palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palvelemisessa. Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa. SeutuYp-tukihanke tukee kehittämistyötä käynnistämällä ja ylläpitämällä seudullisia yhteistyöprosesseja. Keskeisenä tehtävänä on seudullisten yrityspalvelujen toimintamallin kehittäminen palveluprosesseja uudistamalla, yhteistä viestintää kehittämällä ja koulutusta lisäämällä. SeutuYp-tukihanke levittää tietoa muiden kokemuksista ja viestittää yhteistyön etenemisestä. Seuraavalla aukeamalla esitellään YritysSuomi seudullisten yrityspalvelujen hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä eri puolilta Suomea. Muutos 13 Hyviä käytäntöjä Lisää seudullisten yrityspalvelujen hyvistä käytännöistä sekä yhteystiedot voit käydä Yhteinen viestintäsuunnitelma tehostaa toimintaa Yksi osoite kokoaa palvelut Yrityspalvelukeskuksessa Mikkelissä toimii seudun seitsemän kunnan yritystoimintaan liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palveluja ovat muun muassa yritysten perustamis- ja rahoitusneuvonta, starttirahaneuvonta sekä yrittäjäkoulutus. Yritys-Suomi-tunnukset saaneen yrityspalvelukeskuksen hankekoordinaattori Kyösti Lempiäisen mukaan yrityspalvelukeskus monipuolistaa yritysten neuvontapalveluja etenkin maaseutukunnissa kustannustehokkaasti. Hank- keen myötä yhteistyö on kiinteytynyt entisestään. Yrityspalvelukeskuksen muodostavat Mikkelin TE-toimiston yrityspalvelut, HRV-palvelut, Miset Oy:n seudulliset yrityspalvelut, Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo ja Etelä-Savon Koulutus Oy. Palvelujen tuottamiseen osallistuvat myös muun muassa Etelä-Savon ELY-keskus, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, EteläSavon verotoimisto, Finnvera Oyj ja Miktech Oy. Tehokasta verkostoitumista Tampereella Tampereen keskustassa toimii yrittäjyyden maailma, jossa useita toimintoja on yhdistetty saman katon alle. Pellavatehtaankadulla palvelevat muun muassa TE-toimiston työnhakupalvelut, Uusyrityskeskus Ensimetri, Sisä-Suomen verotoimiston veroneuvoja, Tampereen seudun osuustoimintakeskus, Pir- 14 Muutos kanmaan Viestinvaihto -palvelu, Finpro ja Pirkanmaan ELY-keskus. – Yrittäjyyden maailma tarjoaa kattavasti palveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin: perustamiseen, kasvattamiseen, kehittämiseen ja muutostilanteisiin. Yrittäjälle tilanne on ihanteellinen, kun hän saa usein kaiken tarvitsemansa samasta kerroksesta, Tampereen TE-toimiston toimialajohtaja Johanna AhlgrenHolappa toteaa. Seudullinen yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle. Yritys-Suomea on markkinoitu aktiivisesti kaupunkiseudun yrityksiin. – On tärkeää luoda selkeä ja yhtenäinen viesti, jotta yrittäjä löytää Yritys-Suomen palvelut omikseen. Seinäjoen seudulliset yrityspalvelut ovat laatineet yhteisen viestintäsuunnitelman, johon on kirjattu selkeä kokonaisuus alueen tapahtumista, joissa Yritys-Suomen tulisi olla esillä. Suunnitelmassa mukana olevat kolmetoista seudullista yrityspalvelutoimijaa ovat sitoutuneet vuorollaan huolehtimaan Yritys-Suomen esittelystä eri tapahtumissa. Seinäjoen seudun yrityspalveluiden viestintäsuunnitelman helmi on yhteinen tapahtumakalenteri, jonne kerätään alueen tapahtumat, joissa SeutuYptoimijoiden tulisi näkyä. Niin aloittelevan kuin toimivankin yrittäjän näkökulmasta usein sirpaleiselta vaikuttava yrityspalvelukenttä selkiytyy yhteisen viestintäsuunnitelman myötä. Yhteisen Yritys-Suomi-brändin alla toimimisen on tarkoitus yksinkertaistaa asiakkaan palvelunhakuprosessia. Tehokas viestintä löytää perille Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen sähköinen eKirje Netteri, on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat hyviä. Netteri ilmestyy kerran kuussa. – Vastaanottajat saavat sähköpostiinsa linkin Netteriin. Viestissä kerrotaan tärkeimmät aiheet lyhyesti, jotta vastaanottaja voi heti arvioida, sisältääkö Netteri häntä koskettavaa tietoa, kertoo Heidi Cavén Forssan Seudun Kehittämiskeskuksesta. Vastuu tietojen keräämisestä on koko työyhteisöllä. Netterissä uutisoidaan yritysuutisia, hyviä käytäntöjä tai ideoita sekä tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Kuudessa vuodessa Netterin vastaanottajarekisteri on laajentunut noin 3 000 nimeen. Listalla on yrityksiä, yksityisen ja julkisen puolen toimijoita sekä valtuutettuja. Kehittämisyhtiö toimii monella sektorilla ja kaikki kohderyhmää kiinnostavat asiat pystytään uutisoimaan kootusti. lukemassa osoitteessa www.sekes.fi > seutuyp-tukihanke > tyokaluja > hyvät käytännöt Yrityskartoitus antaa eväät täsmäpalvelulle Kehittämiskeskus Oy Häme on kehittänyt kattavan työkalun yhteydenpitoon ja yritysten tarvekartoitukseen. Käytännössä yritysneuvojat soittavat läpi alueen yrityksiä ja selvittävät, minkälaisia tarpeita heillä on. Haastattelijoilla on sähköinen kysymyslomake, jonka he käyvät läpi yrittäjän kanssa. Yrityksen tilanne selvitetään laajasti ja haastattelija päivittää myös yrityksen perustiedot. Tieto työvoimatarpeesta lähtee sähköisesti suoraan TE-toimistoon, joka ottaa yhteyttä yritykseen. Yrityskartoituksesta on poikinut myös sorviin.info-verkkopalvelu, jonne päivittyvät työharjoittelupaikat automaattisesti aloittain yrityskartoituksen avulla. Jo nyt sen avulla ollaan löydetty työpaikkoja, toimitila- sekä koulutustarpeita. – Vastuu kokonaisuudesta on elinkeinoyhtiöllä ja yritysasiamiehen tehtävä on löytää yrityksen tarvetta vastaava taho. Ajantasainen tieto yrityksistä on meillä saatavilla, yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen kertoo. Paikallinen ennakointi tuo tulosta Systemaattinen ennakointi on tehokasta ja tuottaa oikeaa tietoa päätösten, investointien ja kehitystyön tueksi. Ennakointi antaa seudullisille yrityspalveluorganisaatioille kattavan ja varman kuvan siitä, miten alueen yrityksillä menee ja mitä he yrityspalveluilta tarvitsevat. Kehittämisyhtiö Keulink Oy on tehnyt ennakointia tuloksellisesti yli kymmenen vuotta. Säännöllisen ennakoinnin ansioista kehittämisyhtiöllä on käytössään ajantasainen rekisteri, joka on yritysneuvojien käytössä. Lisäksi kohdennettuja kyselyitä tehdään toimiala- tai yrityskohtaisesti useamminkin. Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintulan mukaan yritykset ottavat aktiivisesti esille kehityskohteita ja vastavuoroisesti Keulink kertoo yritykselle verkoston auttamismahdollisuuksista. Keulink Oy:n nettisivuilla on tuorein tieto yritysrekistereistä, suurimmista työnantajista, elinkeino- ja toimialasektoreista sekä vapaista yrityksistä. Prosessikuvaus loi uutta Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus tarkastelivat seudullisten yrityspalveluiden kehittämisavustuksien hakuprosessia. Yhteistyössä syntyi työtä helpottava prosessikaavio ja uusi hakulomake. JOSEK Oy:n toimitusjohtaja Risto Ravattisen mukaan kehitystyö käynnistyi oman toiminnan monipuolisella arvioinnilla. Oleellista oli prosessin kuvaaminen asiakkaan näkökulmasta. Prosessikuvauksen paljastamien ongelmien ratkaisuksi Pohjois-Karjalassa syntyi yksinkertainen hankesuunnitelmapohja, jossa yrittäjä lyhyesti kuvaa, mistä kehityshankkeessa on kyse ja arvioi karkeasti sen kustannuksia. Asiakkaiden mielestä lomake selkeyttää hyvin hakemista ja prosessista muodostuu johdonmukainen kokonaiskuva. Yrityspalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajayrittäjien perustamisneuvonta on keskitetty YritysHelsinki-palvelukeskukseen, jonka asiakkaista kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajat vaativat erilaisista kulttuuritaustoista johtuen enemmän ohjausta yritystoiminnan käynnistämiseen. YritysHelsinki järjestääkin heille varta vasten suunnattuja iltakoulutustilaisuuksia. – Tilaisuudet auttavat ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja antavat mahdollisuuden keskittyä yhteen asiakokonaisuu- teen kerrallaan. Tärkeänä tavoitteena on myös verkostoituminen, toimitusjohtaja Timo Onnela kertoo. YritysHelsinki on pyörittänyt pilottihankkeena virtuaalihautomoa, joka on auttanut eteenpäin 15 kasvuyritystä. Valtaosa on teknologia-alan yrityksiä, jotka synnyttävät uusia innovatiivisia liike-ideoita. – Maahanmuuttajayritykset ovat potentiaalisia kasvuyrittäjiä. Heillä on rohkea ote lähteä kehittämään liiketoimintaansa kansainvälisesti. Muutos 15 4 Elinkeinopolitiikan moottorit 32 24 Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen. 1 31 19 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Business Oulu CONCORDIA Oy, Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Cursor Oy, Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Elinkeinoyhtiö InLike Oy Finnvera Oyj Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö JYKES Oy Jämsek Oy Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Kainuun Etu Oy Kaustisen seutukunta Kehittämiskeskus Oy Häme Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Kehittämisyhtiö Keulink Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI www.sekes.fi 42 13 28 17 39 11 15 34 36 38 23 29 35 45 25 16 18 33 10 30 Pidetään yhteyttä! 1. 2. 26 2 Palveluksessanne omalla seudulla 12 22 7 40 19. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK 20. Kouvolan Innovation Oy Kinno 21. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 22. Mikkelin Seudun Elinkeinoyhtiö Miset Oy 23. MW Kehitys Oy 24. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 25. Navitas Kehitys Oy 26. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 27. NOVAGO Yrityskehitys Oy 28. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 29. Pohjois-Satakunnan Kehittämis-keskus Oy 30. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK 31. Raahen Seudun Yrityspalvelut 32. Rovaniemen Kehitys Oy 33. Savonlinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut 34. Seinäjoen seudun elinkeinokeskus 6 43 44 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 14 21 41 20 22 3 27 37 5 Sisä-Savon seutuyhtymä SSYP Kehitys Oy Suomen Kuntaliitto Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Wirma Lappeenranta Oy Ylä-Savon Kehitys Oy Yrityskolmio Yrityssalo Oy Ääneseudun Kehitys Oy Tutustu SEKESiin ja toimintaamme www.sekes.fi
© Copyright 2024