Moon-toiminta - Tuettu Työllistyminen ry
2012 PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY Tuettu työllistyminen ry Tuettu työllistyminen ry:n tehtävänä on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh. 040 551 3812 [email protected] Puheenjohtaja Janne Sankelo puh. 050 512 0519 [email protected] Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh. 06 434 2265 Kauppatie 165 [email protected] 62200 Kauhava www.tuettutyollistyminen.fi Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa Moon-toiminta tukee tuettua työllistymistä ohjaamalla nuoria itsenäiseksi ohjatun asumisharjoittelun avulla. Toiminta pyrkii tukemaan nuoren sosiaalisten verkostojen muodostumista ja vahvistumista. Tavoitteena on saada nuorelle oma asunto ja työpaikka. Moon-toiminta on osa Tuettu työllistyminen ry:n toimintaa. Moon-toimintaan kuuluvat: • Yksilölliset viikkosuunnitelmat • Itsenäistymisharjoittelut, mm. ohjattu asumisharjoittelu • Ohjatut vapaa-ajan toiminnot • Kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen • Voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen • Työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen Koordinaattori Päivi Jukantupa puh. 040 534 0360 [email protected] 2 PIHLAJA 2012 Janne Sankelo kansanedustaja, Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja Töitä asianmukaisella palkalla Kuva: Kaj Lindeman Eduskunnan viime vuoden työ saatiin päätökseen viimeisten talousarvioäänestysten jälkeen joulun alla. Syksy oli ennen kaikkea talouden haasteiden vuoksi vilkasta aikaa eduskunnassa ja laajimmat keskustelut käytiin euroalueen kriisistä sekä kuntauudistuksesta. PIHLAJA 2012 Viime elokuussa yhdistyksemme järjesti Finlandia-talolla perinteiset Tuetun työllistymisen markkinat. Aamulla muutamaa tuntia ennen seminaarin alkua järjestimme Eduskuntatalon edustalla sadan hengen voimin mielenilmauksen, jossa vaadittiin osatyökykyisten nykytilanteeseen parannuksia. Olenkin vienyt edustajakumppaneilleni yhdistyksemme viestiä siitä, että avotyöstä tulisi luopua ja jokaisen osatyökykyisen osaamiselle pitäisi löytyä työpaikka, josta maksetaan asianmukaista palkkaa. Innokkaille ja ahkerille työntekijöille on yhteiskunnassamme aina tilausta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien tuntuvaan parantamiseen. Kataisen hallituksen tavoitteena onkin kehittää todenteolla osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon. Tämä työvoimareservi on hyödynnettävä, sillä huoltosuhteen heikkeneminen vaatii lisää tekijöitä erityisesti palvelualalle. Tällä hallituskaudella lisätään tiedotusta vammaisille ja osatyökykyisille työnantajille tarkoitetuista tukitoimista ja muista järjestelyistä. Hallitus selvittää myös mahdollisuuksia saada työ- paikoille vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi työhönvalmentajia ja -ohjaajia. Näiden kahden tärkeän asian, paremman tiedotuksen ja työhönvalmentajien, eteen Tuettu työllistyminen ry on tehnyt hartiavoimin töitä Esa Jukantuvan johdolla jo vuosikaudet. ********** Valtiotalouden haasteista huolimatta löytyy tämän vuoden talousarviosta myös muita myönteisiä päätöksiä. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan 55 miljoonan euron panostuksilla. Myös mm. pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöhön osallistumiseen ja koulutukseen ohjataan 20 miljoonaa. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta suunnataan sisäministeriön hallinnonalalle 5 miljoonan lisäraha valmistuvien poliisien työllistämiseen. Myös veteraanien kuntoutusrahoihin tehtiin täydentävässä budjettiesityksessä 4 miljoonan euron lisäys. Tämän ansiosta kuntoutusraha nousee jokaista veteraania kohden. Haluan vielä lopuksi kiittää kaikkia Pihlaja-lehden lukijoita menneestä vuodesta ja toivottaa työntäyteistä vuotta 2012. 3 Pihlaja 2012 Töitä asianmukaisella palkalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelon kuulumisia eduskunnasta Avotyö historiaan! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Jokaisella on oikeus tehdä töitä ja saada työstään palkkaa Työ on parasta sosiaaliturvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ajatuksia kymmenensillä Tuetun työllistymisen markkinoilla 4.8.2011 Verkko-HOJKS yksilöllistetyn opetuksen suunnittelun tueksi . . . . . 8 FAIDD Solutions Oy:n työkalu Verkko-HOJKS esittelyssä Maken kyvyt ovat käytössä! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Lapuan ensimmäinen tuetusti työllistynyt vajaakuntoinen Make on motivoitunut työntekijä. ETY ja etyläisten osallistuminen Moon selviytyjä –leireille . . . . . . . . 12 Elämänhallintataitoja ja maanpuolustusta – etyläiset esikutsunnoista Moon selviytyjä -leirille Arpamyynnillä tukea Tuettu työllistyminen ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . 15 Arpajaisten avajaistilaisuuden tunnelmia Valokuvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 X Tuetun työllistymisen markkinoiden yhteydessä järjestetty mielenilmaus Tavoitteena työelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Hallituksen jäsen, kouluttaja Aino-Maija Kiviniemi tiedottaa Ammattiopisto Luovin koulutusuutisista. Taru ja Tanja Espanjassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Kansainvälinen yhteistyö kokemusten ja näkemysten rikastuttajana Työharjoittelussa Mantelan Liikenteellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Työssäkäyntiavustaja on tukena työharjoittelussa Moon taiteen ystävä -leiri Ouran Lomassa 13.–14.12.2011 . . . . . . . 24 Taidetta ja kirkkaita tähtiä Alavudella Miten tanssiterapiaa voi hyödyntää ja soveltaa erityisoppilaiden kanssa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Tanssipedagogiikka oppimisen sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukena 4 PIHLAJA 2012 Esa Jukantupa toiminnanjohtaja, Tuettu työllistyminen ry Avotyö historiaan! Tuetun työllistymisen pystin luovutus Ammattiopisto Luoville 4.8.2011. Janne Sankelo, Anja Kallio-Koski ja Esa Jukantupa. Kuva: Susanna Kangas Meillä on Suomessa useamman tuhannen vammaisen joukko, joiden oikeuksia oikeaan työhön ja työsuhteeseen ei tueta. Työvalmentajan tai työssäkäyntiavustajan tuella ja ohjauksella heistä tulisi osaavia ja pitkäaikaisia työntekijöitä moniin räätälöityihin työtehtäviin. Usein vielä ajatellaan, että työn tulisi olla kokopäiväistä ja jokapäiväistä – miksi? Esimerkiksi moni kehitysvammainen pystyy tekemään muutaman tunnin työpäiviä. Tuetun työllistymisen tärkein tavoite on vakiinnuttaa ja mahdollistaa työllistyäkseen erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palvelut kansalliseen palveluverkostoon koko valtakunnan tasolla. Siihen on vielä pitkä matka. Alalla on muutamia hyviä toimijoita, mutta valtakunnallisesti ei ole päästy alkuperäiseen tavoitteeseen. Tilanne on vammaisille tällä hetkellä hyvin eriarvoinen riippuen siitä, missä kunnassa tai kaupungissa sattuu asumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi velvoittaa kunnat työllistämään kehitysvammaisia oikeisiin työsuhteisiin silloin kun se yksilötasolla on mahdollista. Tämän olen todennut ennenkin! Kymmenensillä tuetun työllistymisen markkinoilla Finlandia-talolla Helsingissä päivän iskulauseena oli ”Tahdon oikeesti tehdä töitä, enkä vain leikisti puuhastaa...”. Eduskunta- PIHLAJA 2012 talon portailla ilmaistiin mieltä muun muassa avotyösuhteita kohtaan. ”Avotyö historiaan!” -huudot kajahtivat pitkin Mannerheimintietä. Tarvitsemme kaikkien panosta tämän asian korjaamiseen – joukoissa on voimaa. Tuettu työllistyminen ry on kehittänyt erityisnuorten varhaisen kuntoutuksen mallia, Moontoimintaa, joka aloitetaan jo kouluaikana 12-ikävuoden jälkeen. Moon-toimintaan kuuluvat yksilölliset viikkosuunnitelmat, itsenäistymisharjoittelut (mm. ohjattu asumisharjoittelu), ohjatut vapaa-ajan toiminnot, kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen, voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen sekä työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen. Tervehdin ilolla uuden hallituksen kirjauksia tulevan vaalikauden aikana. Hallitus aikoo muun muassa luoda pysyvän palkkatukijärjestelmän vaikeasti työllistyville ihmisille. Jokainen ihminen, josta tulee joskus palkansaaja, on samalla hetkellä myös veronmaksaja ja tuntee itsensä täysivaltaiseksi Suomen kansalaiseksi. Suomi on monessa asiassa yksi maailman parhaita maita asua ja opiskella. Nyt on aika näyttää, että olemme sitä myös työn tekemisen suhteen. Kaikilla on oikeus tehdä töitä ja saada siitä palkkaa. 5 Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri, Tuetun työllistymisen markkinat 4.8.2011 Työ on parasta sosiaaliturvaa Vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita Vähennetään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa Perheiden hyvinvointia ja jokaisen osallisuutta lisätään Korkea työllisyysaste Hallitus on valinnut kolme painopistealuetta 1) Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy 2) Julkisen talouden vakauttaminen 3) Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden ja työllisyyden edistäminen näkökulmaksi työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa kehitettäessä Köyhyyden ylisukupolvisuus katkaistaan Yhteisöjen vastuuta vahvistetaan Kansalaisjärjestöjen arvokas työ nostetaan näkyväksi Tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan erityisesti ennalta ehkäisevien toimenpiteiden sekä toimivien peruspalvelujen avulla Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Kuva: Janne Suhonen /valtioneuvoston kanslia Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi kan- 6 salaisistaan, myös kansainvälisesti osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Avainsanoja: – ahkeruus, työ, vastuu, avoimuus, yrittäjyys, tasa-arvo, kunnioittaminen, yhteisvastuu, välittäminen, osaaminen, luovuus, terveys, kestävä kehitys Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu Vahvistetaan monipuolista elinkeinorakennetta Huolehditaan korkeasta osaamistasosta, ammattitaidosta ja sivistyksestä Tuetaan työmarkkinoiden vakautta ja toimivuutta Tehostetaan toimia työttömyyttä vastaan Satsataan työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen PIHLAJA 2012 Kehitetään osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon Hallitusohjelma ja pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Tavoitteena työllisyysasteen nostaminen 72 %:n ja työttömyyden alentaminen 5 %:n, jonka saavuttamiseksi tarvitaan mm. aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä vaikeasti työllistyvien aseman parantamista työmarkkinoilla Verotus Perusturvan varassa olevien ja pienituloisten työn vastaanottamista kannustetaan parantamalla kunnalisvertuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä Palvelujen tuottaminen Selkeytetään kilpailuttamisen ja julkisen tuen sääntöjä Säädetään puitelaki yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä ns. SGEI-palveluista (mm. kolmannen sektorin asema, RAY-rahoitus) Hankintalaki uudistetaan mahdollistamaan entistä paremmin kuntien suorahankinnat ja huomioimaan mm. työllisyys- ja terveyspoliittiset sekä sosiaaliset laatutekijät EU-rakennerahastojen mahdollistama tuki Keskeinen teema hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen Kohdennetaan entistä voimakkaammin työllisyyden parantamiseen ESR:n painopistealueena vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen Työllisyyden edistäminen Lisätään työttömien koulutusta, palkkatukimahdollisuuksia ja muita palveluja Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen parannetaan PIHLAJA 2012 Nuorten yhteiskuntatakuu: jokaiselle alle 25 v. nuorelle (alle 30 v. vastavalmistuneelle) taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka viimeistään 3 kk työttömäksi joutumisesta hanke ja työryhmä TEM, OKM, STM + sidosryhmät -määräaika 2013 Nuorten työpajatoimintaa kehitetään Tuettu työllistäminen Lisätään palkkatuen käyttöä yksityisiin yrityksiin palkkaamisessa Muutetaan palkkatuki työnhakijan henkilökohtaiseksi tueksi Tavoitteena pysyvän palkkatukijärjestelmän luominen vaikeasti työllistyville ja vammaisille Järjestöjen palkkatuen perusteet (de minimis -sääntely) tarkastellaan uudelleen Turvataan kolmannen sektorin mahdollisuudet edistää vaikeimmin työllistyvien työllistymistä ja elämänhallintaa Selvitetään mahdollisuudet saada maahanmuuttajien, vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi työhönvalmentajia ja -ohjaajia Työvoimapalvelujen uudistaminen Työvoiman palvelukeskus (TYP) -toimintamalli laajennetaan lakisääteisenä koko maata kattavaksi siirtyminen TE -toimistosta TYP -asiakkaaksi viimeistään 12 kk työttömyyden jälkeen TYP:lla vastuu eläke-edellytysten selvittelystä Palvelutarvearvio työllistämissuunnitelman yhteydessä työttömyyden alkuvaiheessa Hallituskauden mittainen kuntakokeilu työllistämisvastuun siirrosta kunnalle 12 kk työttömyyden jälkeen vastuu kunnalle aktiivi seuranta ja palvelutarjonta Toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi Parannetaan välityömarkkinoiden toimintaa lisäämällä kuntien, yritysten, sosiaalisten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi Arvioidaan sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet Työpankkitoiminta laajennetaan kokeiluna valtakunnalliseksi Selkeytetään ammatillisen kuntoutuksen työnjakoa OKM:n ja TEM:n kesken Terveyden- ja hyvinvoinnin lisääminen Työttömien terveydenhuoltopalveluja kehitetään ja lisätään; pääpaino työllistymistä tukevissa toimissa Kuntoutus otetaan osaksi hoito- ja työhönpaluuprosessia Parannetaan mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä edistetään osittainen sairauspäivärahan, osittaisen kuntoutustuen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä työaikojen ja työn muokkaaminen vastaamaan paremmin osittaista työkykyä ja kuntoutumista työnantajien valmiuksia ja kannustimia palkata osatyökykyisiä edistetään ja kehitetään Toimeentuloturva vahvistuu Korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 €/kk vuoden 2012 alusta Korotetaan toimeentulotuen perusosan tasoa 6 %:lla vuoden 2012 alusta Yksinhuoltajille lisäksi 5 Me Parannetaan yleistä asumistukea Huomioidaan työmarkkinatuen muutos tarkistamalla vastaavasti perusomavastuun tasoa vuoden 2012 alusta Omavastuiden alentaminen ja hyväksyttyjen asumismenojen korottaminen Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma 7 Veli-Pekka Sinervuo toimitusjohtaja, FAIDD Solutions Oy Verkko-HOJKS yksilöllistetyn opetuksen suunnittelun tueksi Onko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osaamisesta ja taidoista kerätty tieto helposti saatavilla? Edistävätkö HOJKS-kokoukset oppimisen kannalta tärkeän tiedon jakamista, tavoitteiden asettelua ja oppimisympäristöjen suunnittelua? Näihin haasteisiin pyrkii vastaamaan peruskoulun yksilöllistetyn opetuksen suunnitteluun tarkoitettu Verkko-HOJKS. Tietokoneohjelma on internetissä toimiva työkalu, joka helpottaa opettajan työtä, mutta palvelee myös muita oppilaan kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä huoltajia. Elokuussa Kasvatuksen ja opetuksen kongressissa Jyväskylässä esitelty Verkko-HOJKS syntyi Kehitysvammaliitossa tehdyn kehittelytyön tuloksena. Verkko-HOJKSin sisältöä ja toimintaa on peilattu muun muassa perusopetuksen uusiin linjauksiin oppilaalle annettavasta kolmiportaisesta tuesta. Ohjelman ytimen muodostaa kuitenkin oppiaineen pedagoginen suunnittelu, jossa on mahdollista huomioida oppimisen pienetkin askeleet. Kaikkien oppiaineiden sisällöt 1.–9. luokille on purettu opetussuunnitelman perusteista valmiiksi omiksi lauseikseen, joihin vastuuopettaja määrittelee huoltajan kanssa oppilaalle sovittavat tavoitteet. Myös opittavien taitojen tavoitteet ovat valmiina asteikkona, joten käyttäjän ei tarvitse kirjaamisvaiheessa ”keksiä pyörää aina uudestaan”. Verkko-HOJKSin käyttö alkaa perinteisellä huoltajan kanssa pidettävällä HOJKS-kokouksella, josta tehdään ohjelman avulla arkistoitava ja tulostettava versio. Siihen kirjataan oppiainesuunnittelun lisäksi mm. oppilaan taustatiedot, eri taitoja, oppimisympäristössä huomioitavia asioita sekä arvioinnin muotoja. Arkistoitu versio toimii jatkossa pohjana työskentelyversiolle, joka päivittyy koko ajan kouluvuoden kuluessa. 8 Yhtenäistää käsitystä oppilaasta Oppiaineisiin liittyvän yksityiskohtaisen suunnittelun lisäksi Verkko-HOJKSissa on panostettu siihen, että se luo tavan yhtenäistää eri tahojen käsityksiä oppilaan oppimisesta ja hänen tarvitsemastaan tuesta. Huoltaja voi seurata verkkoyhteyden avulla, miten opettaja ja muut koulun ammattilaiset arvioivat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan edistymistä tavoitteiden suuntaan. Vastaavasti huoltaja itse voi Verkko-HOJKSissa antaa kodin näkökulmasta palautetta lapsensa oppimisesta ilman, että tarvitaan aina erillistä kokousta. Opettajan ja huoltajan lisäksi myös muut oppilaan kanssa työskentelevät voivat lukea tai kommentoida oppilaan HOJKSia. Verkko-HOJKS on suojattu SSL-tekniikalla. Käyttäjät saavat salattuun nettiyhteyteen eri tason oikeuksia sen mukaan, mitä huoltajan kanssa sovitaan. Pääkäyttäjänä toimii yleensä rehtori, joka antaa käyttäjätunnukset muille. Uuden palvelun pohjana on käytetty vaikeavammaisten opetukseen suunniteltua verkkopohjaista HOJKS-ohjelmaa, joka kehitettiin Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksessa vuonna 2007. Nyt päivänvalon nähneen Verkko-HOJKSin tarjoaa liiton omistama FAIDD Solutions Oy, joka on vastannut työkalun teknisestä ja pedagogisesta kehittelystä. Sähköisen HOJKS:in päivittäminen on helppoa pitkin lukuvuotta Pääkäyttäjillä ja kommentoijilla on mahdollisuus dokumentoida edistymistä sähköiseen HOJKS:iin vaikka osio kerrallaan pitkin lukuvuotta. Työprosessi osallistaa oppilaan kanssa työskentelevät jakamaan ja yhtenäistämään sen hetkisen tietämyksensä oppilaan osaamisesta. HOJKS-työkalu toimii myös kodin ja koulun välisen yhteistyön selkiyttäjänä eri toimintaympäristöissä. Kuinka ohjelma toimii käytännössä? HOJKS-työkalu toimii internetissä salatussa yhteydessä. Ohjelma sisältää osiot, joissa täytetään HOJKS:ia, luodaan käyttäjätunnuksia ja tulostetaan tarvittavia tulosteita. Oppilaan huoltajien kanssa sovitaan, kenelle asianosaisille annetaan henkilökohtaiset tunnukset. Pääkäyttäjä (opettaja) nimeää oppilaan oman HOJKS-lomakkeen sekä luo tunnukset kommentoija- ja lukijaoikeuksien haltijoille. Piirros: Jussi PIHLAJA 2012 Pri nt ko ko na isr at ka isu t gr aa fis en vi es tin nä n i-Ratkaisut i-Analyysi räätälöinti asiakkaiden en suj kai Rat kaan. yksilöllisten tarpeiden mu Ylihärmä - Isokyrö - Kauhava - Alahärmä 020 758 2410 020 758 2420 020 758 2430 020 758 2440 Lapua 020 758 2450 i-Plus palvelut. Kattavat viestintätoimisto , i-Suorat i-Lehdet, i-Arkki, i-Digi viestinnän ja t tee uot not pai t ise Perinte tkaisut isra ona kok monimediaiset i-Kanavat tipalvelut kampanjoiden oin asi set köi Säh een ja seurantaan. tot suunnitteluun, eutuks puh. (06) 2477 750 www.iprint.fi www.yliharmansaastopankki.fi Lomatapiola Luxuslomaa Lappajärvellä 0400-665 824 www.lomatapiola.com PIHLAJA 2012 9 Timo Hietamäki työssäkäyntiavustaja Artikkeli on työssäkäyntiavustajakoulutuksen etätehtävä. Maken kyvyt ovat käytössä! Uskonpa että ei moneltakaan Lapuan Salen asiakkaista ole jäänyt huomaamatta tämä hyväntuulinen, ihmisläheinen ahertaja, 35-vuotias Markku Lehto. Markku on oivallinen esimerkki siitä mihin kehitysvammainen pystyy ja mitä hän antaa työpanoksellaan ja omalla persoonallaan koko työyhteisölle ja tässä tapauksessa myös asiakkaille. Markun työura talon palveluksessa alkoi jo 12 vuotta sitten. Markku opiskeli emäntäkoulussa, jonka työharjoittelujaksolla, paikaksi valikoitui silloinen S-market, nykyinen Sale. Jo asiakkaana ollessaan kaupassa oli huomattu Markun pitävän kaupan siisteydestä huolta. Työharjoittelussa Markun kyvyt ja motivaatio olivat tulleet selvästi esille ja johtoportaassa oli tehty päätös, joka oli ainutlaatuinen Lapualla. Markku Lehdosta tuli Lapuan ensimmäinen vajaakuntoinen, joka oli otettu oikeisiin töihin. Tukena Markulla työharjoittelussa ja alkuun myös työsuhteessa työssäkäyntiavustajana oli koulunkäyn- 10 tiavustajana toiminut ihminen, jonka tuen Markku koki aluksi tarpeelliseksi Markku tekee Salessa kuuden ja puolen tunnin päivää, neljänä päivänä viikossa. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat tavaroiden hyllytys, tyhjien pakkausten kerääminen prässiin. palautuspullojen käsittely ja tärkeimpänä työtehtävänä yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen. Markku myös osaa palvella ihmisiä, moni tulee kysymään häneltä missä mikäkin tuote on. Näin asiakas saa tuotteen sekä iloisen ja kohteliaan palvelun. Monesti hän on myös tuonut vanhusten painavia ostoskasseja aivan kotiovelle asti. Joskus on tullut vaivanpalkaksi villasukatkin. Kaupassa häntä on kehuttu ahkeraksi, tarkaksi ja hyvin motivoituneeksi työntekijäksi, jolla ei ole koskaan huonoa päivää. Palkka on työpanokseen nähden vaatimaton, mutta Markulle onneksi itse työ ja koko kaupan sosiaalinen yhteisö, on tärkeämpi kuin raha. Suurempia vaikeuksia ei Makella ole työpaikal- la ollut. Kaikki ihmiset eivät toki ymmärrä kehitysvammaisia ja osaa suhtautua heihin. Valitettavasti se joskus näkyy ilkeytenä ja välillä se ilkeys on kohdistunut Markun kulkupeliinkin. Mutta yleensä Markkuun suhtaudutaan hyvin positiivisesti, sellaisena iloisena, piristävänä väriläiskänä. Maken tuntee puoli Lapuaa ja Make pyöränsä kanssa on tuttu näky kylällä. Voisi varmaan sanoa että Makella on tuttuja ja kavereita enemmän kuin tavallisella Matilla tai Maijalla. Vajaakuntoisen palkkaaminen on mahdollisuus saada motivoitunut, ahkera työntekijä ja aito persona, tekemään juuri se tehtävä joka on tärkeä, mutta jonka tekemiseen ei esimerkiksi jää muilta aikaa. Onko sinun työpaikallasi vastaava tilanne? Ole sinä aloitteellinen ja nosta asia esiin. Samalla tarjoat tällaiselle kaverille mahdollisuuden elää rikkaampaa elämää. Vajaakuntoisen työllistymisestä saat lisää tietoa Tuettu työllistyminen ry:ltä. PIHLAJA 2012 PAIKKAKUNNAN MONIPUOLISIN OSTOSPAIKKA BONUSTA JOPA 5% Ma-Pe 8.30 - 21.00 La 8.30 - 18.00 Su 12.00 - 18.00 MAT TI MEI KÄLÄINEN LAPPAJÄRVE N OK 1234 123456 p. 040 7139 200 www.la ppajar venok.fi n sisäine Löydä nkarisi! sa PIHLAJA 2012 11 Jenni Laulainen koulunkäynnin ohjaaja, Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö ja lisäopetus ETY ja etyläisten osallistuminen Moon selviytyjä-leireille Joonas asioimassa Ety:n lähikaupassa Päiväharjun koulu on yksi Jyväskylän kaupungin erityiskouluista. Päiväharjun koulu järjestää • opetusta vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille • lisäopetusta lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisille nuorille • itsenäiseen elämään ja jatko-opintoihin valmentavia kursseja Elämäntaitojen yksikössä (ETY) yläkouluikäisille kehitysvammaisille nuorille 12 Opinnot Elämäntaitojen yksikössä aloitetaan 7. luokalla ja ne kestävät kolme vuotta. Yksikössä annettava opetus keskittyy itsestä huolehtimistaitojen, asumisvalmiuksien ja itsenäistymisen kokonaisvaltaiseen opettamiseen ja tukemiseen. Opetus toteutetaan päiväopetuksena ja asumis- ja vapaa-ajan harjoitteluina. ETY:n oppilaat on jaettu kolmeen ryhmään ikätason mukaisesti ja he opiskelevat kurssimuotoisesti kahden viikon jaksoissa. Opiskelujak- soja on 7. luokalla 8 viikkoa, 8. luokalla 10 viikkoa ja 9. luokalla 11 viikkoa. Kukin ryhmä tulee sovitun ohjelman mukaisesti ETY:ön vuorollaan omista perusopetuksen kotiluokistaan. Kullakin jaksolla Ety:ssä on opetussuunnitelman mukaisesti etukäteen suunniteltu päiväopetuksen viikko-ohjelma ja opetussisällöt. ETY:ön otetaan jyväskyläläisiä yksilöllisenopetuksen pienryhmän (YPR) oppilaita, joilla on kehitysvammadiagnoosi. Oppilaat hakevat ETY:ön ja oppilaaksi oton ETY:ön suorittaa Päiväharjun koulun rehtori. Opinnot ETY:ssä ovat oppilaiden vapaavalintaisia opintoja. ETY on suosittu opinahjo YPRluokkien oppilaiden keskuudessa ja sinne pääsyä odotetaan. Oppilaat aloittavat viikon kotiluokissaan. Maanantait on varattu oppilaiden yhteydenpidolle omaan perusopetuksen kotiluokkaan ja sen antamaan opetukseen. ETY toimii tiistaista perjantaihin päiväopetuksena. Lisäksi kahdella oppilaalla kerrallaan on keskiviikosta perjantaihin asumisvalmennusta ja vapaa-ajan ohjausta. He yöpyvät ETY:ssä (yöety) ja saavat yksilöllistä ohjausta vapaa-ajan taidoissa sekä valmennusta mahdollisimman itsenäiseen asumiseen. Yöetyssä olevilla oppilailla on myös opetussuunnitelman mukaisesti suunnitellut ohjelmat. Pedagogisen asumisen ja vapaa-ajan vieton jaksoja on oppilailla 7. luokalla yhden kerran, 8. luokalla kaksi kertaa ja 9. luokalla kolme kertaa lukuvuodessa. Tilaratkaisultaan ETY on kodinomainen. Siellä on mm. luokkahuone teoriaopetuksen tarpeisiin, keittiö ruokailutiloineen, olohuone, kodinhoitohuone, aputilat sekä oppilaiden omat huoneet yöpymistä varten sekä tytöille että pojille. Oppimisympäristön kodinomaisuudella pyritään mahdollisimman normaaliin arjen elämään. Näin edistetään opittujen arkielämän taitojen siirtovaikutusta muihin ympäristöihin ja päinvastoin. Elämäntaitojen yksikkö syntyi vuosituhannen alussa vastaamaan kehitysvammaisten nuorten nivelvaiheeseen, PIHLAJA 2012 ten kanssa, ensiaputaitoja sekä armeijakulttuuria. Leirillä saadut kokemukset kohottavat selkeästi oppilaiden itsetuntoa ja luottamus omaan selviytymiseen kasvaa. Leirit ovat molempina vuosina olleet onnistuneita ja leirille pääsyä odotetaan. ETY:ssä pidetään ”esikutsunnat”, jossa valitaan ketkä pääsevät mukaan. Leirille mukaan pääsevät ovat lukuvuoden aikana kunnostautuneet etyläisinä ja vastuunotto omista asioista on lisääntynyt. Nämä asiat edesauttavat leirille mukaan pääsyä ja se onkin palkkio ansioituneesta vuodesta. Yhteistyö Pihlajapuiston koulun ja Tuettu työllistyminen ry:n kanssa on ollut onnistunutta ja leirijärjestelyt ovat toimineet moitteetta. Maanpuolustusyhdistyksen ohjaajat ovat olleet myös merkittävä tuki oppilaille leirin aikana. ETY:n oppilaat kyselivätkin jo alkusyksystä kenen vuoro on päästä seuraavalle armeijareissulle eli toivottavasti keväällä 2012 Jyväskylästä taas komppania saapuu! Teksti: Jenni Laulainen, Raija Rissanen Kuvat: Jenni Laulainen, Erja-Riitta Niskanen Anna ja Marjo menossa asioimaan postiin jossa oppilas on siirtymässä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen sisäoppilaitokseen ja on muuttamassa pois kotoa. Toiminta alkoi vuonna 2002 ja on pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksena vakiinnuttanut asemansa osana Jyväskylän kaupungin opetuspalveluja. ETY on tehnyt yhteistyötä Pihlajapuiston koulun ja Tuettu työllistyminen ry:n kanssa Moon selvityjä-leirin kautta. Elämäntaitojen yksikön oppilaita ja ohjaaja on kutsuttu leirille jo kahtena vuonna. Leiri tukee ety-opintoja hyvin, koska silloin oppilaat harjoittelevat koko viikonlopun ajan elämänhallintataitoja. Matka Jyväskylästä Kauhavalle ja leirielämä uusissa olosuhteissa antavat monia oppimistilanteita ja niistä tulee selviytyä mahdollisimman itsenäisesti. Leiriviikonloppu on intensiivikurssi, jossa harjoitellaan esimerkiksi asiointia, omista tavaroista huolehtimista, liikkumista eri kulkuneuvoilla, henkilökohtaisen hygienian huolehtimista, sosiaalista kanssakäymistä uusien ihmis- PIHLAJA 2012 Marjo harjoittelemassa bussilla kulkemista 13 Anna ampumisrastilla Henryllä miinan piilotus käynnissä Mandi ja Jesse ensiapuharjoituksissa Moon selviytyjä-leirillä Sulkeiset 14 Leirikaverukset tauolla PIHLAJA 2012 Artikkeli on julkaistu Aviisi-lehdessä 5.10.2011. Esa Jokiaho Arpamyynnillä tukea Tuettu työllistyminen ry:lle Toimintaansa tukeakseen Tuettu työllistyminen ry järjestää valtakunnalliset tavara-arpajaiset. Arpoja myydään lokakuun alusta aina maaliskuun loppuun lähinnä Etelä-Pohjanmaan alueella. Arvan hinta on 10 euroa kappale, ja ne ovat raaputusarpoja, joten ostaja näkee heti onko arvalla tullut voitto. Ja näissä arpajaisissa voitot ovat todella upeita: taiteilijat Riitta Koukkunen ja Tuomo Lehtiniemi ovat molemmat lahjoittaneet taulun arvottavaksi, Kauhavan Expert Markel-radio upean kahvinkeittimen ja matkatoimisto Matkalle on lahjoittanut 10 risteilylippua arvontaan. Muitakin palkintoja löytyy runsaat 40. – Meidänkin tulee kerätä omarahoitusosuutta, vaikka käytettävissä olevat keinot ovat vähäiset. Tässä nyt kuitenkin on yksi, ja olemme todella kiitollisia 10€ ONNENARPA Tue toimintaamme ja VOITA RAAPUTA TÄSTÄ Ostamalla tämän näköisen raaputusarvan voi voittaa jonkin yli 50 palkinnosta, tai ainakin saa hyvän mielen tukemalla hyvää asiaa, vajaakuntoisten työllistymisen edistämistä. kaikille palkintoja lahjoittaneille. Toivottavasti myös arvat tekevät hyvin kauppansa, niiden tuotto menee ainakin hyvään tarkoitukseen, kertoo Tuettu työl- Taulujen vieressä toinen arvontaan palkinnoksi taulun lahjoittaneista taiteilijoista, Riitta Koukkunen, arpoja myyvä Esa Parkkinen ja Expert Markel-Radion johtaja Mikko Hast, sekä yksi pääpalkinnoista, upea kahvinkeitin. PIHLAJA 2012 ÄLÄ RAAPUTA listyminen ry:n toiminnanjohtaja Esa Jukantupa. Lähialueilla arpoja ovelta ovelle kiertää myymässä aivan uunituore kauhavalainen, Esa Parkkinen. Tuettu työllistyminen ry:n toiminta alkoi kiinnostaa Esaa kun hän kotonaan Kiuruvedellä luki Moon-lehdestä jutun kauhavalaisesta Kimmo Korkiamäestä. Siitä paikasta Esa otti elokuun puolivälissä yhteyttä kaimaansa Esa Jukantupaan, ja viime viikonloppuna oli vuorossa muutto omaan rivitaloasuntoon Kauhavalla. Tällä viikolla Esa Parkkinen aloittaa työharjoittelun Pulla-Pirtillä ja uusi kotikaupunki tulee varmasti tutuksi ovelta ovelle arpoja myyden. Mukanaan Esalla on arpajaisten voittolista, ja kuukausittain ei voittaneidenkin arpojen kesken arvotaan lisävoittoja, yhteystiedot vain myyjälle, niin pääsee osalliseksi lisäarvonnoista. Tuettu työllistyminen ry:n tavoitteena on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Yhdistys järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Artikkelin julkaisun jälkeen Esa Parkkinen on solminut työsopimuksen Pulla-Pirtin kanssa. 15 ”Tahdon oikeesti tehdä työtä, enkä vain leikisti puuhastaa. Tahdon oikeesti oppia kaiken, mutta tarvitsen tukijaa. Tahdon tyynylle painaa pääni väsyneenä saan nukahtaa. Olla työstäni oikeesti onnellinen sitä oikeesti arvostaa.” A.H. Avotyö historiaan! 16 X Tuetun työllis PIHLAJA 2012 stymisen markkinat 4.8.2011 PIHLAJA 2012 Kuvat: Saara Autere 17 Aino-Maija Kiviniemi kouluttaja, Ammattiopisto Luovi Tavoitteena työelämä Palveluavustaja koulutus alkoi Ammattiopisto Luovissa Tampereella syyskuussa. Vastaavassa koulutuksessa on mahdollista opiskella myös Joensuussa ja Oulussa. Koulutus kestää lukuvuoden. Opiskelunsa Tampereella aloittivat 10 motivoitunutta aikuisopiskelijaa tavoitteenaan saada uusia tuulia työhönsä sekä uusia mahdollisuuksia työskennellä avoimilla työmarkkinoilla opintojen jälkeen. Kaikilla opiskelunsa aloittaneilla on pohjana ammatillinen perustutkinto. Opiskelijat ovat iältään 27–54 vuotiaita. Palveluavustajakoulutus on ammatillisia ja työyhteisövalmiuksia kehittävä ohjaava koulutusta, jonka tavoitteena on etsiä osallistujalle työpaikka avustavissa tehtävissä eri aloilta. Koulutuksen kohderyhmänä ovat yli 25-vuotiaat avotyössä esimerkiksi keittiö-, siivous- tai toimisto- ja lähettityötehtävissä toimivat henkilöt sekä yli 25-vuotiaat työ- ja toimintakeskuksen asiakkaat, jotka tarvitsevat apua itselleen soveltuvan työpaikan etsimisessä näiltä aloilta. Koulutukseen valituilta opiskelijoilta edellytetään motivaatiota toimia avustavissa tehtävissä. Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Koulutukseen sisältyy lähiopetusta sekä työssäoppimista, jonka ajankohta ja laajuus määräytyvät opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työssäoppimisen tavoitteena on harjaannuttaa ja päivittää käytännön työelämätaitoja sekä mahdollisesti myös työllistyä yrityksiin opiskelujen päätyttyä. Koulutuksen painopiste on siis ammatillisten valmiuksien kehittämisessä, jolloin tekemällä oppimisella on tärkeä osuus koulutuksen toteutuksessa. 18 Palveluavustaja opiskelijat Joni Malinen ja Miia-Maria Hautamäki esittelivät Ammattiopisto Luovin toimintaa Tulppaanitalon avoimien ovien päivänä. Työssäoppimisjaksoilla opiskelija tutustuu uuteen työpaikkaansa ja opiskelee uusia työtehtäviä. Mahdollista on myös soveltaa jo olemassa olevassa työpaikassa uusia, koulutuksessa hankittuja taitoja ja valmiuksia ja opiskella uudentyyppisiä työtehtäviä. Työssäoppimisen sisältö suunnitellaan yhdes- sä työpaikan kanssa. Jaksojen aikana kartoitetaan opiskelijoiden valmiuksia ja soveltuvuutta työtehtäviin. Työssäoppimisjaksojen aikana sekä opiskelijan että työnantajan riittävä tukeminen on merkittävässä asemassa työelämäyhteistyön ja opiskelujen onnistumiseksi. Opiskelija Salla Sarkonen työssäoppimisjaksollaan palvelutalon laitoskeittiöllä. PIHLAJA 2012 Ammatillisten opintojen sekä työssäoppimisen tavoitteena on myös auttaa opiskelijaa löytämään oma roolinsa työntekijänä ja vahvistamaan hänen ammatti-identiteettiään ja minäkuvaansa työntekijänä ja osana työyhteisöä. Opiskelijat perehtyvät työyhteisöjen sääntöihin, työntekijöihin liittyviin odotuksiin, työturvallisuuteen sekä ergonomisiin työskentelytapoihin ja soveltavat niitä työssäoppimisjaksolla. PIHLAJA 2012 Ammatillisten ja työelämätaitojen lisäksi opetuksessa painotetaan viestintä- ja vuorovaikutustaitojen sekä toiminnallisten perusvalmiuksien harjaannuttamista. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opiskeluihinsa. Ensimmäinen kuukauden työssäoppimisjakso on takana ja kaikki suorittivat sen tavallisilla työpaikoilla. Työnantajilta saadun palautteen mukaan Luovin opiskelijat olivat esi- merkkinä monille työtovereilleen kohteliaan ja asiallisen käytöksen sekä työmotivaation suhteen. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja tukea työnantajiltaan sekä koulun työvalmentajalta jakson aikana. Kaikkien opiskelijoiden mielestä Ammattiopisto Luovi on hyvä paikka opiskella. 19 Maria Palttala toimistosihteeri, Tuettu työllistyminen ry Taru ja Tanja Espanjassa Tuettu työllistyminen ry:n asiakkaat Taru ja Tanja osallistuivat P4S-projektin tapaamiseen Espanjan Gironassa 13.-17.11.2011. Tanjalle Espanjanmatka oli yhtä Vironreissua lukuunottamatta ensimmäinen ulkomaanmatka. Taru sen sijaan on matkustellut ennenkin ja käynyt mm. Yhdysvalloissa. Molemmat olivat ennen olleet lentokoneessa, sillä Tanja on päässyt osallistumaan Operaatio Lentävän Pyörätuolin lennolle Kauhavalla Lentäjien Juhannus -tapahtumassa. Tanja ja Taru odottivat Espanjan reissulta hyvää mieltä, uusia kokemuksia ja hyvää säätä. He arvelivat etukäteen, että Girona on kaupunkina Kauhavaa suurempi ja sen talot vanhempia. Tanja mietti, että olisi hauskaa poimia mandariineja tai appelsiineja suoraan puusta. Ensimmäiseen matkapäivään kuului automatka Kauhavalta Vaasan lentoasemalle sekä lennot Vaasasta Helsinkiin ja Helsingistä Barcelonaan. Barcelonasta ajettiin illan päätteeksi taksilla Gironaan. Ensimmäinen aamu perillä alkoi aamiaisella hotellissa. ”Pikku- 20 nakkeja, pekonia, voisarvia ja tiramisua”, Taru muistelee herkullista ja täyttävää aamupalaa. Toiveissa päivälle oli shoppailua ja riittävästi vapaa-aikaa. Aamupäivällä treenattiin kuitenkin ensin istumalihaksia, sillä ohjelmassa oli luentoja, mm. katsaus Espanjan sosiaalipalvelujen kehitykseen sekä vierailua isännöineen Astres-säätiön toiminnan esittelyä. Maanantai-iltapäivänä Taru ja Tanja pääsivät tutustumaan Astresin työvalmennuskeskuksen toimintaan ja siellä työskenteleviin espanjalaisnuoriin. Keskinäistä kommunikointia hankaloitti yhteisen kielen puuttuminen, mutta ainakin jalkapallo vaikutti olevan erityisesti nuorten miesten sydäntä lähellä. Yksi keskuksen asiakkaista oli taitava englannin kielessä ja toimi tarvittaessa tulkkina. Tanja ja Taru saivat opastusta helmien tekoon Premol-massasta ja saivat lähtiessä itse tekemänsä avainkorut mukaan muistoksi vierailusta. Tarun ja Tanjan iloksi illalla päästiin isoon kauppakeskukseen tuliaisostoksille. Elintarvikeliikkeessä oli tarjolla espanjalaisia jouluherkkuja, kuten ko- konaisia aurinkokuivattuja kinkkuja ja monenlaisia mantelileivonnaisia. Illan päätteeksi tehtiin kaupunkikierros Gironan vanhassa kaupungissa. Tiistaina ajettiin linja-autolla Viciin, jossa tutustuttiin paikallisten organisaatioiden toimintaan ja pyörähdettiin myös Vicin keskustassa. Illalla Gironassa maisteltiin katalonialaisherkkuja isäntäväen järjestämällä päivällisellä. Keskiviikkona aamupäivällä vierailtiin puutarhassa, jossa viljeltiin luonnonmukaisesti muun muassa tomaatteja ja salaattia. Tutustuimme myös toiseen sosiaaliseen yritykseen, pesulaan, joka huolehtii useiden paikallisten hotellien päivittäisestä pyykistä. Iltapäivällä P4Sprojektin tapaaminen päättyi ja matkustettiin Barcelonaan, josta seuraavan aamupäivän paluulento lähti. Barcelonassa ehdittiin vaeltaa parituntinen La Rambla -kadulla, joka oli pullollaan matkamuistomyymälöitä ja kaupustelijoita. Torstain paluulennolla Barcelonasta Helsinkiin sää oli niin selkeä ja pilvetön, että ilmasta saattoi ihailla alapuolella näkyviä Alppeja. Se oli Tarulle ja Tanjalle mieleenpainuva kokemus. PIHLAJA 2012 Muutenkin lentomatkat olivat ainakin Tarun mielestä reissun parasta antia. Hän oli erityisen mielissään siitä, että sai lentokoneessa ikkunapaikan kaikilla neljällä lennolla. Tanjalle puolestaan jäi matkasta mieleen hyvä ruoka. Hän odotti etukäteen paellan syömistä ja arveli jälkeenpäin, että Suomesta ei saa niin hyvää paellaa kuin hänen Gironassa maistamansa oli. ”Paellassa oli riisiä, lihaa, simpukoita ja katkarapua”, Tanja kertoo. Toiveistaan huolimatta Tanja ei päässyt matkakohteessa poimimaan sitrushedelmiä. Sen sijaan hän osti paikallisesta ruokakaupasta pomelon, jonka makua oli Suomessa kuullut kehuttavan. Pomelo oli kuitenkin lopulta karvas pettymys, sillä se maistui Tanjan mielestä ihan greipiltä. Matkailuintoa vastoinkäyminen ei Tanjalta kuitenkaan vienyt. Hän haluaisi tulevaisuudessa nähdä kaikki Euroopan maat. Tarullekin jäi matkasta hyvä mieli, sillä reissussa oli kivaa, tutustui uusiin ihmisiin ja kaikki sujui hienosti. PIHLAJA 2012 21 Johanna Tuominen Pihlajapuiston koulu Työharjoittelussa Mantelan Liikenteellä Jeren mielestä mukavinta on autojen imurointi. Aikaisempaa kokemusta autojen siivouksesta ei ole, mutta kotona imuri on tullut tutuksi. Työaika, kaksi tuntia kaksi kertaa viikossa, on hänestä sopiva aika työharjoittelulle. Jere suorittaa Kauhavalla Pihlajapuiston koulun 10. luokkaa. Joonas puolestaan on mukana Tuettu työllistyminen ry:n Moontoiminnassa. Pojille suunnitellaan joka viikolle henkilökohtaiset viikkosuunnitelmat. Lokakuussa 2011 pojille alettiin pohtia mahdollista työharjoittelujaksoa, mikäli sopiva harjoittelupaikka lähialueelta löytyisi. Mantelan liikenne huolehtii Pihlajapuiston koulukyydityksistä, ja soitto yritykseen tuottikin tulosta. Arto Mantela toivotti pojat tervetulleeksi tutustumaan Mantelan liikenteen Kauhavan toimipisteeseen. 22 Tutustumiskäynnin jälkeen sovittiin poikien tulevasta harjoittelujaksosta ja täytettiin työharjoittelusopimukset. Jeren työajaksi sovittiin kaksi tuntia kaksi kertaa viikossa. Hänen mukanaan työharjoittelussa on työssäkäyntiavustaja. Joonaksen työajaksi sovittiin kaksi tuntia kolme kertaa viikossa, eli yhden päivän viikossa Joonas työskentelee itsenäisesti. Joonas työskentelee ja suoriutuu hänelle annetuista tehtävistä itsenäisesti, mutta hänestä on kuitenkin kiva kun työssäkäyntiavustaja on mukana työpaikalla. Joonas on tyytyväinen omaan työaikaansa ja pitää työilmapiiriä rentona. Työharjoittelusopimukseen poikien työnkuvaksi määriteltiin mm. Mantelan liikenteen kaluston imurointi, lattioiden pesu, lattiamattojen tamppaus, roska-astioiden tyhjäys, yleissiisteydestä huolehtiminen ja autojen pesu. Tarvittaessa työtehtäviin kuuluvat lisäksi myös muut työnantajan määräämät työtehtävät, kuten autohallin siistiminen ja tavaroiden järjestely. Pojat löysivät heti itselleen mieluisat työtehtävät: Jere halusi siivota autoja sisältä ja Joonas puolestaan halusi pestä autot ulkoapäin. Työnjako oli siis itsestään selvä. Työpaikalle tuloa sekä työntekoa helpottaa ”kiva pomo” ja rento työilmapiiri. Työtä saa tehdä omassa tahdissa, omien taitojen mukaisesti. Työnteon ohessa ehtii vaihtaa kuulumisia ja kuunnella vaikka musiikkia. Välillä on mahdollista pitää kahvitauko ja siistiä tai pestä omaakin autoa eli työsuhdeedut tulevat myös hyödynnettyä. Poikien mielestä on kiva kun työssäkäyntiavustaja on mukana työpaikalla ohjaamassa. Mantelan liikenne tarjoaa asiakkailleen laajan autokaluston ja palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Au- PIHLAJA 2012 Pojat ovat tyytyväisiä työaikoihinsa, tehtäviinsä ja työilmapiiriin. tokalustoon kuuluvat linja-autot, pikkubussit ja taksit. Autot ajavat päivittäin reittiliikennettä, koulukyytejä ja tilausajoa. Mantelan liikenteen autot ovat monipuolisesti varusteltuja ja ne on räätälöity erilaiset asiakaskäyttötarpeet huomioiden. Työharjoittelussa saimme kaikki konkreettisesti todeta, ettei autojen siisteys ja puhtaanapito ole mikään itsestäänselvyys. Asiakas usein näkee autojen viat ja liat, mutta harvoin ajattelee tarkemmin kuinka paljon työtä autojen siistinä pitäminen oikeastaan vaatiikin. Itse ainakin pyrin kiinnittämään jatkossa tarkempaa huomiota julkisten kulkuneuvojen siisteyteen. Minä ohjaajana ja Mantela työnantajana on ollut tyytyväinen poikien työpanokseen ja sen tuomaan apuun, pojat ovat tehneet todellakin hyödyllistä työ- tä, vaikka autot eivät kauan puhtaana pysykään. Minä, ohjaajana, olen ylpeä pojista ja toivotan heille jatkossakin samanlaista työniloa. Joonaksen työnkuva koostuu pääosin autojen pesusta. Autojen pesu onkin hänelle mieluisinta ja aiempaa kokemusta on kertynyt oman auton pesusta. PIHLAJA 2012 23 Päivi Jukantupa koordinaattori, Tuettu työllistyminen ry Moon taiteen ystävä -leiri Ouran Lomassa 13.-14.12.2011 Räntäsateesta huolimatta vastassa oli aamulla iloinen puheensorina sekä hieman jännittynyt tunnelma. Moonnuoret olivat kokoontuneet Pihlajapuiston koululle. Päämäärämme oli Ouran Loma Alavudella. Kuuman glögin ja vastaleivotun pullan tuoksu houkutteli meidät leiriläiset varsinaiseen joulumaahan. Himmelit, kyntteliköt, joulukoristeet, joulun tuoksut, taideteokset ja tietysti Liisa Kokkonen, Ouran emäntä loivat tunnelman leirin ensi askeleille. Leirin kirkkain tähti oli taiteilija Ritva Lindberg. Hänen suuret, koskettavat, omasta elämästä kertovat taideteoksensa innostivat Moon-nuoria taiteen tekemiseen. Ritva Lindbergin aito läsnäolo ja kannustava ote jokaista Moonnuorta kohtaan huokui upeana keskittymisenä koko taiteenteon ajan. Päivän aikana kukaan ei häirinnyt toistaan, vaan kaikilla oli luovuuden flow, joka näkyi kaikkialla. Ensimmäiset Moon-nuorten teokset olivat valoisia avaruuskuvia, taivaan valoja. Seuraava työ oli ihmispiirros lyijykynätyönä. Ruokakellon soidessa oli aina aika siirtyä pöydän antimien luokse. Maukas, uunissa kypsytetty vaniljanmakuinen uunipuuro luumukiisselin kera maistui jokaiselle! Seuraavana oli akryylityön tekeminen. Suuri paperi antoi mahdollisuuden toteuttaa itseään isolla pensselillä laajoin vedoin. Kaffitauon antimiin kuului itseleivottuja pullia ja mansikkarahkakakkua. Taiteen esille ripustaminen, töiden esittely ja kritiikki tuotti upeita kertomuksia. Ihailtavaa oli jokaisen Moonnuoren arvostus omaa ja toisen tekemää taidetta kohtaan. Ilmassa leijui: ”Moon taiteen tekijä”. Jouluateria kuuluu jokaiseen suomalaiseen jouluun. Niinpä siirryimme kaksisataa vuotta vanhaan riiheen syömään perinteisen, kotitekoisen jouluaterian. Ruokailun aikana Liisa Kokkonen kertoi riihen historiasta ja seinällä olevista mustavalkoisista valokuvista. Valokuvaaja Petteri Kokkonen oli kuvannut Laatokan Karjalan elämää. Täysillä vatsoilla oli aika odotella joulupukkia. Anna Erikssonin laulaessa Lumilyhty-laulua eteisestä kuului leh- 24 mänkellon kilinää ja kolinaa. Moonnuoret punaisine tonttulakkeineen liittyivät pian pukin kuoroon Joulupukki-laulua laulaen. Ensimmäisen lahjakäärön sai aukaista Liisa Kokkonen. Tuettu työllistyminen ry:n standaari oli päivätty Liisalla 13.12.2011. Pukki piti hienon puheen Liisalle kiittäen yhteistyöstä vuosien varrella. Joululahjojen jälkeen siirryimme katsomaan Joulutarinaa sekä Joulupukki-elokuvaa, jossa kuvattiin upeita Lapin maisemia. Tähtitornissa vierailu vielä odotti jokaista Moon-nuorta. Tähtitornin taivaalla loisti jo satoja tähtiä. Jokainen tähtitornin vierailija saa kiinnittää taivaalle oman tähtensä ja niin tekivät myös Moon-nuoret. Tähti taivaalla muistuttaa jokaisen ihmisen tärkeydestä ja ainutlaatuisuudesta. Seuraavana päivänä, keskiviikkona, oli vielä aikaa nauttia Ouran Loman PIHLAJA 2012 puhtaasta ilmasta, kannustavasta, kiireettömästä ilmapiiristä, maukkaista ruuista, elämänkokemuksen tuomista Ouran emännän tarinoista, taiteen arvostamisesta sekä kavereiden ja ystävien läheisyydestä. Mitä muuta vielä tarvitsemme? Ouran Lomasta löysimme vahvistusta Moon-toimintaan! PIHLAJA 2012 25 Henna-Sofia Jukantupa työssäkäyntiavustaja, Tuettu työllistyminen ry Miten tanssiterapiaa voi hyödyntää ja soveltaa erityisoppilaiden kanssa? Tanssiterapiassa käytetään luovaa liikettä ja tanssia yleensäkin terapeuttisessa suhteessa. Mielestäni kouluissa pitäisi liikkua, tanssia, ja hyödyntää ja soveltaa tanssi- ja liiketerapian keskeisiä sisältöjä. Paikoillaan istuminen saattaa vähentää oppilaiden opiskelumotivaatiota, ja näin ollen huonontaa oppimistuloksia. Liike on jokaiselle ihmiselle merkittävää. Ihminen on tarkoitettu liikkumaan, sillä liike on olemassaolon ja vuorovaikutuksen perusta. Liike muun muassa täyttää ihmisen toimin- 26 nallista ja ilmaisullista tarvetta. Tanssiessa voidaan tutkia liikkeen ja tunteen yhteyttä. Erilaisten harjoitusten avulla oppilaat voivat laajentaa ja muokata omaa liikekieltään. Tanssiessa ja liikkuessa oppilaat pääsevät kosketuksiin oman sisäiseen maailmaan, josta vähitellen tulee heille läheisempi, todellisempi ja konkreettisempi. Tanssiterapiaa voidaan soveltaa ja hyödyntää opetuksessa ja kasvatuksessa. Tanssin, liikkeen, asentojen avulla voidaan tutustua omiin ja toisten tapoihin olla olemassa. Liikkeiden avulla voi- daan myös ilmaista omaa olemassaoloa ja tunteita. Tanssissa kehon toiminta on kokonaisvaltaista ja aktiivista. Tanssin avulla voimme ilmaista tunteitamme ja kuvata asioita, joita kielellisesti emme kykene ilmaisemaan. Tanssin avulla voidaan tukea oppilaiden hyvinvointia. ”Tanssiterapiassa kehotietoisuuden, tanssin ja liikkeen eri osaalueet yhdessä luovan prosessin kanssa mahdollistavat sensorimotorisen, emotionaalisen ja kognitiivisen kokemisen tasojen integraation” (Johdanto tanssi-liiketerapiaan, Marko Punkanen 2010). Erityistä tukea tarvitsevien nuorten opetuksessa voitaisiin hyödyntää tanssia. Tanssin keinoin oppilaat voivat kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa erilaisella, uudella tavalla. Esimerkiksi jos oppilas ei kykene puhu- PIHLAJA 2012 maan, hän voi kokea vuorovaikutustilanteet ahdistaviksi. Tanssi voisi tällöin olla liikemuoto, jonka avulla oppilas voisi ilmaista omia tarpeitaan, ajatuksiaan ja tunteitaan. Oppilas voi ilmaista itseään kehollisesti. Liikkeen kautta oppilaille myös avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia mm. ilmaisuun, oman identiteetin rakentamiseen ja sisäisen maailman tutkimiseen. Tanssi tarjoaa mahdollisuuksia elämyksiin ja kokemuksiin. Tanssia voisi hyödyntää esimerkiksi autistien opetuksessa. Lapsilla, joilla on autismi, maailma on usein rajoittunut. Heille on tärkeää tietynlainen järjestys, struktuuri. Uudet tilanteet, kuten siirtymätilanteet saatetaan kokea hankaliksi. Tanssiharjoituksissa heidän kanssaan tulisi muistaa selkeä ohjaaminen ja esim. liike- ja improvisaatioharjoitusten selkeä rakenne. On tärkeää, että opetuksessa huomioidaan autisteille merkittävät struktuurit. Toistuvat asiat ja tietynlainen järjestys synnyttää usein turvallisuuden tunnetta. Tanssiharjoitusten avulla voidaan harjoitella uusia tilanteita linkittämällä niitä vanhoihin, tuttuihin asioihin. Joillekin oppilaille vuorovaikutus ja kommunikointi ihmisten kanssa saattaa olla vaikeaa. Tanssiharjoituksissa voisikin käyttää erilaisia välineitä, kuten nauhoja, hula hula –renkaita, hyppynaruja tai palloja, joiden avulla lähdetään kehittämään esimerkiksi lapsen vuorovaikutustaitoja ja ilmaisutaitoja. Vähitellen voidaan siirtyä välineiden kanssa liikkumisesta ja työskentelystä toisten ihmisten kanssa toimimiseen. Tanssi mahdollistaa omien tunteiden, ajatusten ja mielipiteiden ilmaisemisen. Tanssiharjoituksissa oppilaiden kanssa voi avata mm. tunteita usealla tavalla ja eri muodoissa. Ensin tunteita voidaan ilmaista tanssin ja liikkeen keinoin. Liike- ja tanssi-ilmaisu voidaan muuttaa kuvaksi tai sanoiksi, ja avartaa näin kokemuksen ikkunaa oppilaiden kanssa. Tanssin avulla voidaan suunnata oppilaiden tietoisuus ja huomio sisäiseen maailmaan. Liikkeen keinoin voidaan tuoda tiedostamattomia asioita tietoisuuteen. Tanssiessa oppilas voi ilmaista asioita, joita ei välttämättä pysty ilmaisemaan yhtä tehokkaasti ei-kielellisesti. Tanssiharjoitusten avulla voidaan vahvistaa egoa ja realiteetteja sekä korostaa nykyhetkeä ja tietyssä hetkessä pysymistä. Tanssin avulla voidaan tutkia omaa liikkumista ja reagointia. Tanssien ja liikkuen voidaan myös miettiä suhdetta itseen ja muihin ihmi- PIHLAJA 2012 siin. Tanssien ja liikkuen voidaan oppia paljon asioita itsestä ja muista ihmisistä. Kouluissa tanssia opetettaessa voidaan käyttää erilaisia musiikkeja oppilaiden mielenkiinnon mukaan. Tanssia voisi hyödyntää eri aineiden opiskelussa. Tanssin keinoin voidaan opettaa esimerkiksi matematiikkaa, terveystietoa tai biologiaa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa voisi tehdä monenlaisia harjoituksia. Kehotietoisuusharjoituksilla voidaan kehittää oppilaiden oman kehon hahmottamista. Useilla erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla oman kehon hahmottaminen onkin vaikeaa. Kehon hahmottamisen ongelmat voivat vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon ja identiteetin kehittymiseen. Liikeimprovisaatioharjoituksissa oppilailla olisi puolestaan mahdollisuus liikkua haluamallaan tavalla, käyttää luovuuttaan ja antaa aikaa itselleen. Opetuksessa voisi hyödyntää erilaisia materiaaleja, joiden avulla voidaan esimerkiksi pelata tai leikkiä. Materiaaleja voisi hyödyntää myös mielikuvitusharjoituksissa. Oppilaat pitävät usein tehtävistä, joissa voidaan käyttää mielikuvitusta. Mielikuvitusharjoituksissa, peleissä ja leikeissä voidaan käyttää erilaisia tanssi- ja liikemuotoja hyväksi. Erittäin hyödyllisiä ja tärkeitä harjoituksia ovat rentoutumisharjoitukset, joissa oppilaat saavat rentoutua ja levähtää kiireen keskellä. Tanssinterapian avulla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia oireita ja sairauksia. Tanssin hyödyntäminen opetuksessa saattaa siis vaikuttaa positiivisesti op- pilaiden psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen puoleen. Labanin mukaan tanssissa liikkeen avulla voidaan ilmentää ihmisen persoonallisuutta ja psyykkistä mielentilaa. Liikkeen avulla voidaan lisätä itseymmärrystä. Liike on myös kommunikatiivista. StantonJonesin mukaan keho ja liike heijastavat ihmisen persoonallisuutta. Liike voi kuvastaa alitajunnan ilmiöitä samalla tavoin kuin unet, kuvat, sanallinen ilmaisu ja vapaa assosiaatio. Tanssiharjoituksissa oppilaat voivat kehittää ilmaisutaitojaan, sosiaalisia taitojaan. Tanssi saattaa edistää oppilaiden hyvinvointia. Erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla on usein ongelmia oman kehon hahmottamisessa. Oppilailla voi olla väärä kehonkuva ja liikejännitystä. Oppilaiden kanssa voisi tehdä hengitys- ja rytmiharjoituksia. jotka saattavat olla hyödyllisiä esimerkiksi oppilaille joilla on ADHD. Tanssiterapia on myös neurologisesta näkökulmasta hyödyllistä lapsille, joilla on ADHD (Dance/Movement Therapy as an Alternative Treatment for Young Boys Diagnosed as ADHD: A Pilot Study, Erna Gro¨nlund, Barbro Renck, Jenny Weibull). Oppilaiden kanssa voisi tehdä myös harjoituksia, jotka kehittävät koordinaatiota, tasapainoa ja kontaktin ottamista toiseen ihmiseen. Tanssiharjoituksilla voidaan tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Artikkeli on kirjoitettu Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tanssipedagogiikan opintojakson Tanssi- ja liiketerapian perusteet suorituksena. 27 Lappajärven Osuuspankki Maneesintie 4 C, 62600 Lappajärvi Lappajärven konttori / p. 020 749 5300 Itäkylän konttori / p. 020 749 5317 Karvalan konttori / p. 020 749 5319 POP Helsinki / p. 020 749 5325 Uutta kotia etsimässä Kun olet myymässä tai ostamassa kotia soita Kiinteistötuuliin. Meillä myyjät ja ostajat kohtaavat. Esa Suutala Johanna Suutala 0400 266019 040 579 4746 Kauhavan VAIHTOMÖÖPELI (06) 4342 778, Kauppatie 90, 62200 KAUHAVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS Palvelemme Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 kiinteistötuulet.fi Poutuntie 1, 62100 Lapua www.kiinteistotuulet.fi KAUHAVAN KIRKONKYLÄN APTEEKKI PALVELUKSESSANNE Ma-Pe 9 - 20 La 9 - 14 Su 11 - 14 Kauppatie 86 (Tokmannin talo) Puh. 4342500 Sosiaalihuollon erityispalvelujen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Kauppakatu 6 Seinäjoki 414 4466 Kauppatie 60 Kauhava 434 0100 Jokainen tarvitsee joskus apua, tukea ja kannustusta. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 28 www.eskoo.fi PIHLAJA 2012 Tervetuloa vammaisystävälliseen Mummolaan lomalle tai leirille! Meillä on - viihtyisä, esteetön ympäristö - portaattomia majoitustiloja - uimaranta, savusauna ja tavallinen sauna - Mummolan herkkuja - mukavaa yhdessäoloa - henkilökohtainen palvelu Tutustu tarkemmin: www.ouranloma.fi Kysy lisää: Liisa Kokkonen puh.0500 865523 e-mail: [email protected] Tietoa ja taitoa luki- ja oppimisapuvälineistä ja -menetelmistä LanguageMaid Henkilökohtainen kielistudiosi Toiminta-alue Pohjanmaa Datero-pisteet kirjastoissa: tietokoneohjelmia oppimiseen/kuntoutukseen. Koulutus ja henkilökohtainen ohjaus ammattilaisille ja loppukäyttäjille. Ammattihenkilöverkosto Lukitestit ( fi,sve) Opintopiirit ja ryhmät (mm. Äänikirjakerho,Lukikahvila) Lukiasema: kompensoiviin luki-apuvälineisiin ja toiminnallisen matematiikan menetelmiin tutustuminen Ajankohtaista: Katso www.datero.fi PIHLAJA 2012 Vieraiden kielten harjoitusohjelma erityisesti oppijoille, joilla on luki/oppimispulmia. Sopii kenen tahansa käyttöön sanaston, oikeinkirjoituksen ja ääntämisen opiskelun tueksi. Ohjelma ei ole sidottu opetussuunnitelmaan, oppimateriaaliin tai kieleen. Se sopii toisen kielen opiskeluun käyttäjän kielestä riippumatta. Esim. somalikielinen voi opiskella suomea tai vaikka espanjaa tai ranskaa suoraan omasta kielestään. Language Maid sisältää tällä hetkellä suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja espanjan perussanalistan ja ääntämismallit. Muut sanat ja muiden kuin peruskielten sanalistat ja ääntämismallit äänitetään helposti harjoituslistoille. Ääntämisen graafinen kuva -ominaisuus tukee niitä, joilla on kuullun erottelun pulmia tai kuulovamma. Liikuntaesteinen voi käyttää tabulaattoria/enteriä tai painikkeita harjoitusosioissa. Pelipaketti monipuolistaa harjoittelua ja antaa siihen iloa. www.datero.fi tai 050 302 8041. 29 MARKEL-RADIO OY Kauppatie 50 62200 KAUHAVA Puh./fax (06) 4341 040 040 54 44 900 040 84 84 100 Makasiinintie 7 62100 LAPUA Puh. (06)433 6600 www.lapuanenergia.fi - arkipäivän ylellisyyttä - Helppoa ja joustavaa asiointia POP Pankissa Apteekkiasioissa apunasi Kaikki palvelut arkesi tarpeisiin. www.poppankkipohjanmaa.fi Aidosti lähellä ihmistä. 30 www.lapuanlakeusapteekki.fi Puistotie 2, LAPUA 06-433 9000 PIHLAJA 2012 Härmän Taksipalvelu Oy Alahärmä Palvelemme ark. 8-21 la 8-18 su 12-18 0400 48 48 48 TAKSI TAKSIBUSSI INVATAKSI TAKSIT JA LINJA-AUTOT PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN PYÖRÄTUOLIKULJETUKSET Mantelan Liikenne Ky Puh. (06) 488 7100 PIHLAJA 2012 Autot: Leena 0400 366 272 Arto 0400 664 935 31 Pihlaja-lehti vuodesta 1999 alkaen Julkaisija: Tuettu työllistyminen ry Painosmäärä: 2000 kpl Päätoimittaja: Esa Jukantupa Kannen kuvat: Esa Jukantupa Paino: I-Print Oy 2012
© Copyright 2024