Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu – portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työtä vai työelämäosallisuutta? • N. 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä, 40 000 halukas työskentelemään vähintään osa-aikaisesti • N. 25 000 uutta työkyvyttömyyseläkeläistä vuosittain, vain muutamia satoja jättää vuosittain eläkkeensä lepäämään • Työkyvyttömyyseläkkeellä ja työssä n. 9 000 • Yli 1 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta vammaista työelämän ulkopuolella • 10 000 – 15 000 työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta) Osatyökyisten esteitä pyrkiä aktiivisesti työelämään • Kannustin- / tuloloukut o Kansaneläkettä saavan kohdalla tulojen noustessa yli 713,73 e/kk (vuoden 2012 tasossa) eläke lakkaa o Työeläke lakkaa, jos ansiot yltävät 60 prosenttiin työeläkkeen vakiintuneesta ansiosta ja muuttuvat osaeläkkeeksi, jos ansiot ovat enemmän kuin 40 %, mutta enintään 60 % ja tilanteen arvioidaan jatkuvan yli vuoden. o Ansiotulojen ylitys yli ansaintarajojen voi aiheuttaa ansiotulojen kasvua huomattavasti suuremman eläketulon menetyksen. o Rajan ylitys voi johtaa hyvin pitkällä matkalla niin merkittävään tulojen leikkaantumiseen, ettei taloudellisia perusteita työhön siirtymiselle tai työn vastaan ottamiselle tosiasiassa ole. Ansaintarajat määrittävät työelämään osallistumista enemmän kuin henkilön työkyky Työvoiman kysyntä • Työvoiman kysyntä on tarjontaa vähäisempi • Työnantajalla on joitakin aloja lukuun ottamatta varaa valita useista pätevistä hakijoista • Mikäli henkilön työkyky on alentunut tai hän saa työkyvyttömyysetuutta, on työelämäosallisuus vähäisempää o Osalle työllistyminen on likipitäen yhtä helppoa tai vaikeaa kuin vastaavan täysin työkykyisen henkilön työhön sijoittuminen. Työllistettävyyteen vaikuttavat työkyvyttömyyden syy, työhistoria, ikä, koulutus ja se, kuinka hyvin työkyvyn puutteen mukana tulevat haitat ovat ennakoitavissa. o Vammaiset ja varsinkin kehitysvammaiset ja psyykkisesti vajaakuntoiset ovat kaikkein vähiten haluttuja rekrytoitavia (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää, 2006) o Yli puolet työnantajista arvioi, että erityisjärjestelyt ovat ongelmallista, työkyvyttömyyden riski on suurempi ja on epäselvää selviytyvätkö he työstään. o Ylipäätänsä pätevyyden arvioiminen koettiin ongelmaksi ja työllistämisen epäiltiin olevan kustannuksiin nähden tehotonta.  Erityisongelmana on niiden henkilöiden osaamisen arviointi, joilla on ammatillinen koulutus on suoritettu mukautettuna o Mikäli työnantajalla on kokemusta erityisryhmistä työntekijöinä, on suhtautuminen myönteisempää Osatyökyisten palvelutarvetta ei havaita  Palvelutarve on eri ihmisillä erilainen  Palvelujen kehittäminen tarpeenmukaisiksi ja kattaviksi ongelmallista • ”kuntoutus tulee liian myöhään” ”pitää toimia heti työttömyyden alussa” • ”kuntoutuksen tulee olla oikea-aikaista” ”ennen työtä pitää kokeilla”  Osatyökyisten ja vammaisten kohdalla usein useita palveluiden järjestäjätahoja ; fragmentoitunut palvelujärjestelmä  Palvelujen yhteensovittaminen kokonaisuuksiksi silloin, kun vastuutahoja on useita, etenkin työllistymisen kysymysten aikaistaminen prosessissa o hoito ja lääkinnällinen kuntoutus: kunnat ja osin Kela o ammatillinen kuntoutus: liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset, työeläkelaitokset, Kela ja TE-hallinto o kunnan vammaispalvelut, työtoiminta ja sen suhde työsuhteiseen työhön o työllistämisen tuki: TE-hallinto Muita ongelmia • Kuntoutus ei lisää työllistymisedellytyksiä, työelämälähtöisyyden vähäisyys (sisällölliset ongelmat) • Kuntoutusta ei saa riittävän moni (volyymi riittämätön) • Kuntoutusmuodon valinta ei ole asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaista • Työhön halukkaat eivät aktiivisesti hae töitä tai hakeudu palveluihin, joissa työelämään siirtymistä tuetaan Uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta • Osatyökykyiset, jotka saavat työkyvyttömyysetuutta ovat kokeneet vaikeuksia päästä TE-toimistojen asiakkaaksi -> laista poistettu työttömän määrittelystä työkykyisyyttä ja työkyvyttömyysetuuden saamista koskevat ehdot o työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole päätoiminen opiskelija • Käsite ”vajaakuntoinen”, jota vammaiset ja osatyökykyiset ovat pitäneet vanhanaikaisena ja loukkaavana, käsite poistettu laista • Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tarjotaan ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa niille asiakkaille, joiden kohdalla lääkärin asianmukaisesti toteama vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. o Kaikki TE-toimiston palveluvalikoiman palvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytössä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. o Vastuunjako ? … jatkuu • Palkkatuen kestoa koskevaa säädöstä selkiytetty o Jos henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, palkkatukea voidaan myöntää ajaksi, joka henkilön alentunut työkyky ja muut työllistymismahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. • Työolosuhteiden järjestelytuen säädöksiä selkiytetty o Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. o Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua. o Tukitasoa korotettu o Toisen työntekijän antama avun korvaus tuntiperusteiseksi siten, että peruste syntyy apua antavan tosiasiallisesta avusta (riippumattomuus avustettavan työajasta) Työryhmän ehdotukset • Osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi työryhmä ehdottaa, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluu edistämisestä annettua lakia jatketaan määräaikaisena, kunnes lain vaikutuksista työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työllistymiseen sekä vuoden 2017 eläkeuudistuksen suuntaviivoista on tarkempaa tietoa. TE-toimisto osatyökyisen tukena • TE-toimisto toimii case-managerina silloin, kun osatyökyinen pyrkii työelämään o Palvelutarvearvio: tunnistaa työvoima- ja muiden palveluiden tarpeet o Toimii osatyökykyisen kumppanina ja ohjaa tarvittaessa muiden toimijoiden palveluihin • TE-toimiston roolia työmarkkinoiden asiantuntijana vahvistetaan osatyökyisten työhönkuntoutumisen kokonaisuudessa o Varmistetaan, että työllistymisen tuki tulee mukaan riittävän ajoissa myös silloin, kun osatyökykyinen on työeläkelaitoksen, Kelan tai kunnan palveluissa o Tuetun työllistymisen palvelulinja koordinoi yhtestyötä Työryhmän selvittää jatkossa erityisesti 1/2 • Eläkkeen lepäämäänjättämisen enimmäisaika, toimeenpanoon liittyvät ongelmat • Osasairauspäivärahan enimmäiskeston pidentäminen nykyisestä 72 päivästä 120 - 150 päivään • Kansaneläkelaitoksen järjestämän ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten lieventäminen • Kuntoutuksen mahdollistaminen 68 vuoden ikään saakka • Nuoren kuntoutusrahan määrän korottaminen ja ikärajan nostaminen • Osakuntoutusrahan mahdollistaminen kansaneläkejärjestelmässä • Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustason nostaminen nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustasolle • Osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollistaminen kansaneläkejärjestelmässä • Osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollistaminen työeläkejärjestelmässä 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen • Verolainsäädännön muutostarpeet osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Työryhmän selvittää jatkossa erityisesti 2/2 • Vakuutuslaitosten ja Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen palvelujen työelämälähtöisyyden parantaminen • Tietoisuuden lisääminen tarjolla olevista työllistymistä tukevista palveluista • Kansaneläkelaitoksen ja TE-toimiston välisen työnjaon epäselvyydet ja työnjaon selkiyttäminen • Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta • Työttömien terveystarkastuksiin ohjaamista ja työkyvyn arviointien järjestämisvastuuta käsitelleen työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän raportin (maaliskuu 2011) ehdotusten toteutuminen • Asiakasprosessin hallinta ja asiakkaan palvelutarpeen mukaiset siirtymät palvelusta toiseen • Kansaneläkelaitoksen työkykyneuvoja-toimintamallin kehittäminen • Tiedon siirtyminen TE-toimistoon ammatillisessa erityisopetuksessa tunnistetusta asiakkaan erityisen tuen tarpeesta • Työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen ensisijaisuus suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun