täältä. - T|Media Oy
Tutkimuksen toteutus ja taustatiedot Johdanto ja havainnot Yhteiskunta, demokratia & vaikuttaminen Yhteiskunnalliset aiheet top 10 Talous & työelämä Media & tieto Ympäristö Kansainvälisyys, maahanmuutto & suvaitsevaisuus Uskonto & hengellisyys Arvoprofiilit Elämä ja perhe Yhteenveto s. 3 s. 6 s. 12 s. 27 s. 34 s. 41 s. 44 s. 49 s. 56 s. 60 s. 70 s. 79 ARVOPANEELI VAIKUTTAJAHAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELYTUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten arvoja sekä arvojen ja toiminnan välistä suhdetta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 11.422.5.2013. Kyselylomake suunniteltiin arvopaneelissa käytyjen keskustelujen ja vaikuttajahaastattelujen kvalitatiivisen analyysin pohjalta. Seuraavat henkilöt osallistuivat arvopaneelin tai haastatteluihin: Ville-Veikko Valjus (PTY), Leena Jaakkola (EK), Kari Mäkinen (Evl), Matti Huutola (SAK), Mika Anttonen (ST1), Mika Railo (Kepa), Kalle Kinnunen (vapaa toimittaja), Aicha Manai (Nuorisolähettiläs, TAT), Olli-Pekka Heinonen (VNK) ja Mikko Kortelainen (TPK), Kari Väisänen (TAT). Sähköiseen tutkimukseen vastasi yhteensä 3004 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-75-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poislukien Ahvenanmaa). Tutkimusotos on painotettu sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on ±1,8 prosenttiyksikköä. Tutkimusotos on muodostettu pääosin T-Median tutkimusrekisteristä, otosta täydennettiin Norstatin tutkimuspaneelista. Tutkimuksen tekijätiimi: Maria Vesanen, Sari Maunula, Joonas Tarpila, Essi Vesterinen, Riku Ruokolahti, Mikael Thuneberg Sukupuoli % Painotettu % Mies 35 50 Nainen 65 50 Ikä % Painotettu % 15-24 18 17 25-34 23 16 35-44 16 16 45-54 19 19 55-64 14 18 Yli 65 10 14 Arvot vaikuttavat vahvasti yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Eri aikoina arvot voivat vaihdella. Yhteiskunnissa on aina vallalla monia arvo-orientaatioita samanaikaisesti. Yksilön arvojen voidaan olettaa myös ohjaavan tämän valintoja ja toimintaa. Arvoja tutkimalla voidaan selvittää yhteiskunnan ilmapiirin nykytilaa sekä luodata suuntaa, johon yhteiskunta on menossa. Kansan Arvot -tutkimus vastaa todelliseen tarpeeseen, sillä kattavaa arvotutkimusta on Suomessa tehty suhteellisen vähän. Tutkimus vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia arvoja suomalaisilla on? Kohtaavatko arvot ja toiminta? Millaiset teemat jakavat tai yhdistävät kansaa? Miten arvot vaikuttavat yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen? Tutkimuksessa arvoja käsitellään suhteessa seuraaviin teemoihin: yhteiskunta, demokratia ja vaikuttaminen; talous ja työelämä; media ja tieto; ympäristö; suomalaisuus, kansainvälisyys, maahanmuutto ja suvaitsevaisuus; uskonto ja hengellisyys; elämä ja perhe. Tämän lisäksi vastauksista on muodostettu tilastollisia menetelmiä käyttäen viisi arvoprofiilia. Profiileilla korostuvat eri arvot, myös arvoihin liittyvä toiminta vaihtelee profiileittain. Hyvinvointivaltion kannatus on vahvaa suomalaisten keskuudessa. Yhtä mieltä ollaan julkisen terveydenhuollon hyvän tason turvaamisen tärkeydestä sekä heikommista ja vähäosaisista huolehtimisesta. Näitä asioita kannattaa melkein koko kansa. 56 prosenttia kansasta katsoo, että tuloerojen kasvua tulee hillitä kaikin mahdollisin keinoin. Suurin osa suomalaisista katsoo, että äänestäminen on jokaisen velvollisuus. Joskin vanhemmat ikäluokat hieman nuoria useammin. Suomalaiset ovat edelleen vahvasti työorientoituneita. Suurin osa vastaajista kokee, että kaikkien suomalaisten velvollisuus on tehdä töitä ja maksaa veroja. Myös ympäristön suojelun tärkeys, korkea-asteen koulutuksen maksuttomuus sekä tasa-arvoinen kodin ja perheen hoitaminen ovat teemoja, jotka yhdistävät suomalaisia. Globalisaation merkitys on myös yleisesti hyväksytty; suurin osa kansasta katsoo, että maailmanlaajuinen yhteistyö Suomen menestymisen kannalta on välttämätöntä. Omaan elämään liittyvistä arvoista kansaa yhdistävät terveyden, perheen, rakkauden, parisuhteen ja ystävien arvostus. Sen sijaan esimerkiksi hengellisyyden ja uskonnon merkitys omassa elämässä jakaa kansaa. Vaikka hyvinvointivaltion kannatus on vahvaa, kansan mielipide jakautuu, kun kysytään keinoista, joilla hyvinvointivaltiota tulisi ylläpitää. Vain reilu puolet suomalaisista on valmiita maksamaan enemmän veroja, jos hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen sitä vaatisi. Kaksi kolmesta näkee, että valtion tulisi leikata kulujaan velkaantumisen pysäyttämiseksi. Myös väittämä ”jokaisen kansalaisen tulee huolehtia omasta pärjäämisestään” jakaa suomalaisia. Samaa mieltä väittämän kanssa on 45 prosenttia kaikista vastaajista. Vaikka hyvinvointivaltiota kannatetaan, nähdään, että jokaisen kynnelle kykenevän kansalaisen tulee myös kantaa oma kortensa kekoon. Maahanmuuttoon ja osittain Suomen kansainvälisyyteen liittyvät kysymykset jakavat myös kansaa. Esimerkiksi 42 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää. Vajaa kolmannes puolestaan on eri mieltä väittämän kanssa. Naiset ovat yleisesti ottaen jonkin verran avoimempia suhtautumisessaan maahanmuuttoon. Enemmistö suomalaisista (60%) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että homoseksuaaleille tulisi antaa kaikki samat oikeudet kuin heteroillekin. Nuoret sekä naiset kannattavat yhdenvertaisia oikeuksia useammin kuin vanhemmat ikäluokat ja miehet. Eri puolueiden kannattajista erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat yhtäläisten oikeuksien kannalla. Nuorimpien ikäluokkien (15-24 ja 25-34 -vuotiaiden) arvot poikkeavat joidenkin teemojen osalta selväsi vanhempien ikäluokkien arvoista. Vaikka hyvinvointivaltion kannatus on vahvaa myös nuorten keskuudessa, nuorten vastauksista huokuvat astetta liberaalimmat vivahteet. Suhtautuminen elinkeinoelämään ja markkinatalouteen on positiivisempaa kuin vanhemmissa ikäluokissa. Nuorten suhtautuminen työelämään ja oman menestyksen esille tuomiseen näyttää sekin hieman erilaiselta. Vapaa-ajan merkitys korostuu nuorilla hieman enemmän kuin vanhemmilla. Samanaikaisesti nuorten keskuudessa korostuvat valta ja hyvä palkkaus, joskin nämä teemat jakavat myös nuorten näkemykset. Nuoret eivät ole myöskään turhan kainostelun kannalla. 78 prosenttia 15-24 –vuotiaista nuorista ajattelee, että omien onnistumisten ja menestymisen esille tuominen on sallittua. 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista näin ajattelee vain 49 prosenttia. Myös hedonistiset arvot painottuvat nuorten keskuudessa vanhempia enemmän. Nuoret haluavat pitää hauskaa ja suurin osa käyttää säännöllisesti rahaa itsensä hemmotteluun. Samaan aikaan nuorten arvoissa korostuu enemmän ympäristö ja tasa-arvo esimerkiksi homoseksuaalien oikeuksien suhteen. Vaikka hyvinvointivaltion ajatusta kannatetaan edelleen, suomalaiset eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka sitä tulisi rahoittaa. Vain reilu puolet kansalaisista olisi valmiita maksamaan enemmän veroja, jos hyvinvointivaltion ylläpitäminen sitä vaatisi. Vasemmistoliiton kannattajat melkein kaksi kertaa useammin kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista ajattelee, että hyvinvointivaltion ylläpitäminen verovaroin tulisi lopettaa. Valtion velkaantuminen kuitenkin huolettaa suurta osaa vastaajista. Kaksi kolmesta suomalaisesta näkee, että valtion tulisi leikata kulujaan velkaantumisen pysäyttämiseksi. Myös Suomen poliittisen järjestelmän toimivuus jakaa kansalaisten mielipiteet. Reilun kolmanneksen mielestä suomalainen järjestelmä toimii hyvin, kun 39 prosenttia näkee sen toimivan heikosti. Positiivisimmin poliittisen järjestelmän toimivuuteen suhtautuvat rkp:n ja kokoomuksen kannattajat, kriittisimmin perussuomalaisten kannattajat ja ne, jotka eivät äänestäisi mitään puoluetta. naisista… miehistä… …on väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä 18 Noin puolet suomalaisista on tyytyväisiä demokratian nykytilaan Suomessa. Tyytyväisyydessä ei ole juurikaan eroja ikäryhmittäin tai sukupuolittain tarkasteltuna. Sen sijaan puoluekannatuksen mukaan eroja löytyy. Tyytyväisimpiä demokratian nykytilaan ovat kokoomuksen kannattajat (72 %). Tyytymättömimpiä ovat perussuomalaisten kannattajat (24 %) ja ne, jotka eivät äänestäisi mitään puoluetta (20 %). Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa seuraavansa erittäin tai melko aktiivisesti suomalaista politiikkaa. Kiinnostus politiikan seuraamista kohtaan kasvaa iän mukaan. Myös äänestysaktiivisuus yleisesti vaaleissa on suhteellisen korkea: 71 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä aina, 19 prosenttia useimmiten. Selvitimme aktiivisuutta ja vaikuttamishaluja kysymällä myös, kuinka moni vastaajista on tehnyt erilaisia käytännön toimia. Selvästi useimmiten suomalaiset vievät turhaksi jääneet vaatteet vaatekeräykseen (89 %). Iso osa ilmoittaa myös kirjoittaneensa nimensä tärkeää asiaa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Harva sen sijaan on osallistunut maahanmuuttajien kotoutustoimintaan. ! • • • Kuudestatoista tutkitusta tahosta suomalaiset luottavat eniten poliisiin. Seuraavaksi eniten luotetaan koulutusjärjestelmään, oikeuslaitokseen ja terveydenhuoltojärjestelmään. Vähiten luotetaan mediaan, EU:hun ja työnantajajärjestöihin. Alle puolet suomalaisista luottaa hallitukseen. Nuoret luottavat hieman vanhempia enemmän EU:hun. Vanhemmat ikäluokat puolestaan luottavat kirkkoon nuorempia useammin. 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat luottavat ammatti- ja työnantajajärjestöihin selvästi vähemmän kuin nuoremmat ikäluokat. Luottamuksessa on myös suuria eroja puoluekannatuksen mukaan. Kirkkoon luottavat vähiten vasemmistoliiton ja vihreiden kannattaja sekä ne, jotka eivät äänestäisi mitään puoluetta. Eniten kirkkoon luottavat kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat. EU:hun luottavat eniten RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen kannattajat, vähiten perussuomalaisten kannattajat ja ne, jotka eivät äänestäisi mitään puoluetta. ! Kansasta alle puolet luottaa hallitukseen, kirkkoon, kuntapäättäjiin, työnantajajärjestöihin, EU:hun ja mediaan. Kiinnostavimmat yhteiskunnalliset teemat suomalaisten mielestä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja nuorten työllistyminen. Seuraavaksi eniten suomalaisia kiinnostaa vanhusten hoito, työttömyys ja julkisten palveluiden tuottaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja nuorten työllistäminen kiinnostavat suhteellisen tasaisesti kaikkia ryhmiä demografisesta taustasta riippumatta. Mainitse kaksi yhteiskunnallista kysymystä/asiaa, joihin Suomessa pitäisi erityisesti panostaa seuraavan 5 vuoden aikana. Nuorista yli puolet näkee nuorten työllistymisen kiinnostavana teemana. Nuoria kiinnostaa myös heitä itseään lähellä olevat asiat, kuten korkeakouluopintojen maksullisuus, opiskelupaikkojen määrä. Lisäksi nuoria kiinnostaa homoseksuaalisen oikeudet selvästi keskimääräistä enemmän. Vanhempia ikäluokkia kiinnostaa erityisesti vanhustenhoito, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eläkkeet ja eläkeikä. Vastaajan puoluetaustalla on selvästi vaikutusta siihen mitkä yhteiskunnalliset aiheet kiinnostavat eniten. Kokoomuksen kannattajilla viiden kiinnostavimman aiheen joukkoon mahtuvat myös verotus, eläkkeet ja eläkeikä, SDP:n kannattajilla muun muassa työttömyys ja julkisten palveluiden tuottaminen, vihreiden kannattajilla ympäristön suojelu ja homoseksuaalien oikeudet ja vasemmistoliiton kannattajilla julkisten palveluiden tuottaminen sekä sosiaalietuudet ja perustulo. RKP:n kannattajilla viiden kärkeen nousee ympäristön suojelu ja Suomen EU-politiikka, kristillisdemokraattien kannattajilla työttömyys ja luterilaisen kirkon asema, perussuomalaisten kannattajilla maahanmuutto ja Suomen EU-politiikka ja keskustan kannattajilla julkisten palveluiden tuottaminen ja verotus. % Kokoomuksen kannattajat top 5 SDP:n kannattajat top 5 Nuorten työllistyminen 37 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 36 % Verotuksen keventäminen/korottaminen 31 % Eläkkeet ja eläkeikä 26 % Valtion velkaantuminen 25 % Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorten työllistyminen Julkisten palveluiden tuottaminen Työttömyys Vanhustenhoito Vihreiden kannattajat top 5 Vasemmistoliiton kannattajat top 5 Ympäristönsuojelu Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorten työllistyminen Julkisten palveluiden tuottaminen Homoseksuaalien oikeudet 44 % 42 % 39 % 30 % 29 % 54 % 44 % 36 % 34 % 31 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 50 % Nuorten työllistyminen 42 % Julkisten palveluiden tuottaminen 35 % Työttömyys 31 % Sosiaalietuudet ja perustulo 27 % % RKP:n kannattajat top 5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhusten hoito Ympäristönsuojelu Työttömyys Suomen EU-politiikka Kristillisdemokraattien kannattajat top 5 42 % 30 % 30 % 28 % 27 % Keskustan kannattajat top 5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorten työllistyminen Julkisten palveluiden tuottaminen Vanhustenhoito Verotuksen keventäminen/korottaminen % % Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorten työllistyminen Vanhusten hoito Työttömyys Luterilaisen kirkon asema 51 % 49 % 30 % 28 % 26 % Perussuomalaisten kannattajat top 5 53 % 39 % 26 % 25 % 23 % Sosiaali- ja terveyspalvelut Työttömyys Maahanmuutto Suomen EU-politiikka Nuorten työllistyminen 36 % 35 % 31 % 30 % 30 % Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee enemmän yrittäjiä. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä useammin näin ajatellaan. Toisaalta vain noin joka kolmas vastaaja olisi itse kiinnostunut perustamaan yrityksen jossakin vaiheessa elämäänsä. Oman yrityksen perustaminen kiinnostaa suhteessa perusjoukkoon eniten alle 45-vuotiaita. Nuoret vaikuttavat yleisesti olevan hieman vanhempia ikäluokkia useammin vapaan markkinatalouden kannalla. Nuoret ovat vanhempia ikäluokkia harvemmin samaa mieltä siitä, että valtion tulisi puuttua enemmän markkinoiden toimintaan sekä siitä, että yritysjohtajille tulisi asettaa palkkakatto lainsäädännössä. Eri puolueiden kannattajista palkkakattoa kannattavat useimmiten perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat, harvimmin kokoomuksen ja RKP:n kannattajat. Suomalaisten motivaatio työntekoon löytyy usein mahdollisuudesta toteuttaa itseään. Melkein 90 prosenttia vastaajista haluaa tehdä työtä, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Sitä vastoin vain alle kolmannes vastaajista ilmoittaa, että työ on heille vain keino ansaita rahaa. Tässä suhteessa perinteinen ajatus palkkatyöstä ainoastaan keinona ansaita leipä pöytään näyttää pitävän paikkansa nyky-yhteiskunnassa suhteellisen harvoin. Tämä selittyy pitkälti ammattirakenteen muutoksella, tietotyön yleistymisellä ja työn muuttumisella yhä useammin myös työntekijän persoonaa vaativiksi suorituksiksi. Uralla etenemisen merkitys korostuu nuorten keskuudessa, mikä on luonnollista, kun ollaan vielä uran alkupuolella. Reilu puolet alle 25-vuotiaista ajattelee, että uralla eteneminen on tärkeää. Nuoret näkevät vanhempia ikäluokkia useammin myös, että suuri palkka ja valta työelämässä ovat tavoittelemisen arvoisia. Väittämä kuitenkin jakaa nuoria vahvasti; 40 prosenttia on samaa mieltä, 38 prosenttia eri mieltä. Enemmistö alle 25-vuotiaista (58 %) näkee kuitenkin vapaa-ajan taloudellista menestymistä tärkeämpänä. Nuoret suovat vapaa-aikaa myös muille: vain noin viidennes nuorista kannattaa eläkeiän nostoa, työtuntien määrän lisäämistä nykyisestä kannattaa alle kymmenes. Luvut ovat hieman pienempiä kuin perusjoukossa keskimäärin. Vähentäisin merkittävästi työntekoa, mikäli talouteni olisi turvattu loppuiäksi -> 69 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä Nuoret vaativat työelämältä enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Tätä havaintoa tukevat myös T-Median muut tutkimukset (Työnantajakuva, Nuoret ja johtaminen). Hyvä palkkaus on yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä, samaan aikaan vapaa-ajan merkitys korostuu. Nuoret myös kyseenalaistavat työpaikan käytäntöjä ja vaativat perusteluja. Tässä suhteessa vallan tavoittelu voi tarkoittaa myös ideaalitilannetta, jossa nuorella on valtaa päättää omaan työhön liittyvistä asioista. Kansan tyytyväisyys suomalaiseen mediaan on alhaisella tasolla. Samaan aikaan, kun luottamus mediaan on hyvin alhaalla, vain noin neljännes suomalaisista katsoo, että suomalainen media keskittyy olennaisiin asioihin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mediaa koskevien tulosten taustalla vaikuttavat todennäköisesti median viihteellistyminen ja pinnallistuminen sekä alan YT-neuvottelut. Kiire ja koko mediakenttää koskeva murros taloudellisine vaikeuksineen voi vaikuttaa myös julkaistavan sisällön laatuun ja tätä kautta luottamukseen. Vaikka mediaa kohtaan ollaan kriittisiä, kansalaiset haluavat kuitenkin pysyä ajan tasalla maailman tapahtumista; noin kolme neljästä vastaajasta ilmoittaa, että heille on tärkeää pysyä ajan hermoilla ja tietää päivän polttavat puheenaiheet. Noin puolet suomalaisista ilmoittaa seuraavansa aktiivisesti sosiaalista mediaa. Ikä ja sukupuoli on kuitenkin selvästi yhteydessä sosiaalisen median seuraamiseen. Naiset ja alle 35-vuotiaat seuraavat selvästi useammin sosiaalista mediaa kuin muut. Suurin osa suomalaisista näkee ympäristön suojelemisen tärkeänä. Yksityisautoilun rajoittaminen ja ydinvoiman korvaaminen uusiutuvilla energiaratkaisuilla kuitenkin jakavat kansalaisten mielipiteet vahvasti. Vain noin kymmenesosa vastaajista näkee, että Suomessa on liian tiukka ympäristölainsäädäntö. Ympäristö näyttäytyy yleisesti ottaen kohtalaisen tärkeänä arvona suomalaisille. Ympäristön merkitys alikorostuu kuitenkin niiden vastaajien keskuudessa, jotka korostavat yksilön vastuuta tulla toimeen omillaan ja kannattavat perinteisiä arvoja. Näillä vastaajilla korostuu myös kriittinen suhtautuminen kansainvälisyyteen ja maahanmuuttoon. Ne vastaajat, joiden keskuudessa ympäristö näyttäytyy tärkeänä arvona, myös toimivat useimmiten sen mukaan. Melkein kaikki näistä vastaajista pyrkivät lajittelemaan jätteensä, suurin osa ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita, vaikka ne ovat kalliimpia ja moni (69 %) on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. Suomalaiset mieltävät itsensä useammin pohjoismaalaisiksi (84 %) kuin eurooppalaisiksi (75 %). Enemmistö vastaajista mieltää itsensä myös isänmaalliseksi (82 %). Sitä vastoin harvempi mieltää olevansa maailmankansalainen (44 %). Ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja sen suhteen, kuinka moni mieltää itsensä maailmankansalaiseksi. 42 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää. Ikäryhmien välillä ei ole suuria eroja, mutta miehet (49 %) ajattelevat näin selvästi naisia (35 %) useammin. 64 prosenttia kansalaisista kannattaa kerjäämisen kieltämistä lailla, nuorimmat ikäluokat hieman vanhempia harvemmin. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin valmiita työskentelemään maahanmuuttajien kanssa. Reilu puolet vastaajista ajattelee, että ulkomaalaiset tekevät Suomesta kiinnostavamman paikan elää. Yleisesti ottaen maahanmuuttoon ja kansainvälisyyteen liittyvissä kysymyksissä on suhteellisen vähän eroja eri ikäryhmiä tarkasteltaessa. Puoluekannatusta tarkasteltaessa voidaan havaita, että perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat maahanmuuttoon ja kansainvälisyyteen kaikkein kriittisimmin. ! Olen ylpeä suomalaisuudestani -> 85 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä ! Mediassa on viimeaikoina uutisoitu useista tapauksista, joissa naapuruston asukkaat ovat vastustaneet erilaisia erityisryhmille kaavailtuja asuinrakennuksia asuinalueelleen. Vastustusta ovat herättäneet muun muassa kehitysvammaisten ja alkoholistien asuntolat. Kysyimmekin vastaajilta myös, mitä annetuista vaihtoehdoista he hyväksyisivät naapuriinsa. Melkein kaikki suomalaiset toivottavat vanhainkodin tervetulleeksi naapuriin. Suurin osa ilmoittaa hyväksyvänsä myös vammaisten hoivakodin (88 %) ja lastenkodin (81 %). Huumeriippuvaisten hoitolaitoksen hyväksyisi naapuriinsa vain neljännes vastaajista. Alkoholiriippuvaisten hoitolaitoksen hyväksyisi 38 prosenttia vastaajista. Ikäluokkien välillä ei ole suuria eroja sen suhteen, millaisia naapureita pidetään epätoivottavina tai toivottavina. Alle 35-vuotiaat toivottavat moskeijan ja leipäjonon tervetulleeksi naapurustoonsa hieman useammin kuin vanhemmat ikäluokat. Naiset ovat hieman miehiä suvaitsevampia naapuruston erityisryhmien suhteen. Uskonto ja hengellisyys näyttäytyvät tärkeänä arvona kohtalaisen pienelle joukolle suomalaisista. Vain 5 prosenttia ilmoittaa olevansa erittäin uskonnollinen, 14 prosenttia kokee olevansa melko uskonnollinen. Yhteistä suomalaisille on se, että melkein kaikki näkevät uskonnon olevan jokaisen henkilökohtainen asia. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoittaa, että uskonto luo heille turvaa. Lähes sama määrä kansalaisista näkee, että uskonnot edustavat takapajuista maailmaa. Melkein kolmannes vastaajista ilmoittaa myös yhdistäneensä eri uskonnoista ja elämänkatsomuksista itselleen sopivan kokonaisuuden. Yleisesti ottaen uskonnollisuus korostuu vanhemmissa ikäluokissa ja naisten keskuudessa. Nuoret suhtautuvat uskontoihin kriittisemmin, ja erityisesti nuorten keskuudessa korostuu näkemys uskonnoista takapajuisen maailman edustajina. 57 Kuinka uskonnollinen olet? En lainkaan uskonnollinen* Hieman uskonnollinen Melko uskonnollinen Erittäin uskonnollinen 41 % 40 % 14 % 5% *Ei lainkaan uskonnollisia on alle 35-vuotiaiden joukossa yli puolet * ** *Korostuu naisilla, naimisissa olevilla ja yli 44-vuotiailla **Korostuu miehillä ja alle 45-vuotiailla Muodostimme vastausten pohjalta klusterianalyysiä käyttäen viisi erilaista arvoprofiilia. Profiloinnissa on käytetty arvoväittämiä, jotka perustuvat Shalom Schwartzin arvoteoriaan. Tutkimuksessa on käytetty Schwartzin Portrait Values Questionnaire (PVQ) ‐lomakkeen pohjalta kehitettyä, Desirée Knoppenin ja Willem Sarisin tekemiä väittämiä. Väittämien avulla selvitettiin arvoja 11 ulottuvuuden avulla: itseohjautuvuus, tasa-arvo, uutuudenviehätys, hyväntahtoisuus, hedonismi, turvallisuus, ympäristö, menestyminen, sovinnaisuus, perinteet ja valta. Eri profiilien edustajilla painottuvat eri arvo-orientaatiot ja heillä on erilainen suhtautuminen arvokysymyksiin. Myös arvoihin liittyvä toiminta vaihtelee profiileittain. Profiilit eivät vastaa todellisuutta sellaisenaan, vaan ovat ideaalityyppejä. Nimesimme profiilit niitä kuvaavien ominaisuuksien pohjalta seuraavasti: Eettiset, vaatimattomat, menestysorientoituneet, tunnolliset ja elämystenhakijat. Arvoprofiili Määrä % Naisia Miehiä Korostuvat demografiat suhteessa perusjoukkoon Eettiset 19 63 37 55-64-vuotiaat, on lapsia, äänestäisi vasemmistoliittoa tai vihreitä Vaatimattomat 18 51 49 55-vuotiaat ja yli, naimissa, eläkkeellä, on lapsia, 50 000 asukkaan kaupunki tai pienempi Menestysorientoituneet 23 38 62 15-34-vuotiaat, naimaton tai avoliitossa, lapseton, äänestäisi kokoomusta tai perussuomalaisia Tunnolliset 18 44 56 45-54- ja 65-vuotiaat ja yli, naimisissa, eläkkeellä, on lapsia, 50 000 asukkaan kaupunki tai pienempi, äänestäisi SDP:tä tai keskustaa Elämystenhakijat 21 55 45 15-34-vuotiaat, naimaton, opiskelija, lapseton, pääkaupunkiseutu, äänestäisi vasemmistoliittoa tai vihreitä Millaisia tyyppejä? Eettiset ovat hyväntahtoisia ja suvaitsevaisia. He ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja tutustuvat mielellään uusiin ihmisiin. He ovat yhteiskunnallisesti aktiivista väkeä ja haluavat tehdä työtä, jolla on merkitys. Eettisiä on koko aineistosta 19 prosenttia. Alikorostuvat arvot Menestyminen ja valta Korostuvat arvot Ympäristö, hyväntahtoisuus ja tasa-arvo Millaisia tyyppejä? Vaatimattomat ovat perinteistä ja nöyrää väkeä, keitä ei kiinnosta liiemmin tuoda itseään esille. He tulevat toimeen pienemmälläkin eikä raha tai valta erityisemmin kiinnosta. Vaatimattomia on koko aineistosta 18 prosenttia. Alikorostuvat arvot Uutuudenviehätys Korostuvat arvot Perinteet, sovinnaisuus ja turvallisuus Millaisia tyyppejä? Menestysorientoituneet ovat uraorientoituneita mutta samalla suhteellisen perinteisiä. He korostavat yksilön vastuuta ja näkevät, että jokaisen tulisi tulla toimeen omillaan. He ovat isänmaallisia ja suhtautuvat hieman epäluuloisesti vieraisiin asioihin. Menestysorientoituneita on koko aineistosta 23 prosenttia. Alikorostuvat arvot Tasa-arvo, myös hyväntahtoisuus ja ympäristö Korostuvat arvot Menestys, myös hedonismi, valta ja perinteet Millaisia tyyppejä? Tunnolliset ovat perhekeskeistä ja suhteellisen vaatimatonta porukkaa. He noudattavat yhteiskunnan sääntöjä ja normeja kohtalaisen tunnollisesti. Perhe, lapset ja avioliitto nähdään tärkeinä saavutuksina elämässä. Myös isänmaallisuus ja uskonnollisuus korostuvat tässä ryhmässä. Tunnollisia on koko aineistossa 18 prosenttia. Alikorostuvat arvot Itseohjautuvuus, myös hedonismi lievästi Korostuvat arvot Sovinnaisuus ja valta, myös perinteet Millaisia tyyppejä? Elämystenhakijat ovat avoimia ja kansainvälisesti suuntautuneita. He ovat yrittäjähenkisiä ja haluavat tehdä työtä jolla on merkitys. He haluavat erottautua joukosta ja ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia. Myös matkustelu ja hauskanpito nähdään tärkeinä. He eivät ole uskonnollisia perinteissä mielessä, mutta hengellisiä kyllä. Elämystenhakijoita on koko aineistossa 21 prosenttia. Alikorostuvat arvot Perinteet ja sovinnaisuus, myös turvallisuus. Korostuvat arvot Uutuudenviehätys ja itseohjautuvuus, myös hedonismi ja tasa-arvo. ! Tarkastelemalla eri arvoprofiileilla painottuvia arvoja suhteessa profiilien muihin asenteisiin ja toimintaan, voidaan tehdä tulkintoja arvojen suhteesta esimerkiksi yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Eettiset ja elämystenhakijat ovat useimmissa tapauksissa yhteiskunnallisesti aktiivisempia kuin muut profiilit. Näyttääkin siltä, että aktiivisuuden taustalla korostuvat seuraavat arvot: ympäristö, hyväntahtoisuus, tasa-arvo, itseohjautuvuus ja uutuudenviehätys. KAIKKI VASTAAJAT ARVOPROFIILI Kysyimme vastaajilta avoimella kysymyksellä, keitä he kokevat kuuluvan perheeseensä. Useimmiten perheeseen luetaan kuuluvaksi lapset, vanhemmat, sisarukset ja puoliso. Myös isovanhemmat ja puolison vanhemmat luetaan usein perheenjäseniksi. Osa lukee myös lemmikit ja ystävät osaksi perhettään. Keitä koet kuuluvan perheeseesi? Kansalaiset ajattelevat lähes yksimielisesti, että ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta on vanhemmilla. Melkein joka neljäs vastaaja on kuitenkin sitä mieltä, että koulut eivät ota tarpeeksi vastuuta lasten kasvatuksesta. Suomalaiset suhtautuvat myös kohtalaisen tasa-arvoisesti perheen ja kodinhoitoon. Isien ajatellaan useimmiten olevan yhtä sopivia hoitamaan lapsia kuin äitien. Samoin suurin osa vastaajista katsoo, että miesten tulisi ottaa yhtä paljon vastuuta kotitöistä kuin naisten. Vain 6 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että toisten lasten käytökseen ei tule puuttua. Kysyimme myös, mitä suomalaiset tekevät mieluiten vapaa-ajalla. Yli puolet vastaajista valitsee tärkeimpien 3-5 vaihtoehdon joukkoon perheen kanssa oleilun. Melkein puolet valitsee ystävien tapaamisen, elokuvien tai TV:n katsomisen ja kirjojen tai lehtien lukemisen mieluisimpien vaihtoehtojen joukkoon. Nuoret tapaavat ystäviä, käyvät juhlimassa ja surffaavat netissä useammin kuin vanhemmat ikäluokat. Suomalaiset mielletään tavallisesti rehelliseksi kansaksi, ja tämän tutkimuksen valossa rehellisyys myös nähdään tärkeänä arvona suomalaisten keskuudessa. 93 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Mielestäni jokaisen tulisi aina pyrkiä olemaan mahdollisimman rehellinen” –kanssa. Vaikka rehellisyys nähdään tärkeänä, luottamus muihin ihmisiin jakaa suomalaisia. Melkein kolmannes on kansalaisista ajattelee, että ihmiset yrittävät useimmiten käyttää muita hyväkseen. Vain 38 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”ihmiset ovat useimmiten oikeudenmukaisia muita kohtaan”. Ihmiset yrittävät useimmiten käyttää muita hyväkseen Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä EOS Selvitimme myös, mitä suomalaiset pitävät tärkeinä asioina elämässään tai minkälaiset asiat nähdään tärkeinä saavuttaa. Tärkeimpiä asioita suomalaisille ovat terveys ja perhe. Myös rakkaus, parisuhde, ystävät, työ, vapaa-aika ja onnellisuus nähdään tärkeinä. Vähemmän tärkeitä asioita suomalaisille ovat muun muassa nautintoaineet, valta ja menestys, ulkonäkö ja hauskanpito tai juhliminen. Uskonto on tärkeä osa elämää alle kolmannekselle vastaajista. Ikäluokkien välillä on suuria eroja muun muassa hauskanpidon ja juhlimisen sekä ulkonäön tärkeyden arvioinnissa. Nuorille hauskanpito ja juhliminen sekä ulkonäkö on selvästi tärkeämpää kuin vanhemmille ikäluokille. Kolme neljästä 15-24 – vuotiaista näkee hauskanpidon ja juhlimisen tärkeänä, kun 65 –vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaava osuus on 17 prosenttia. Nuoret suhtautuvat eritavoin myös itsen hemmotteluun ja konsensushakuisuuteen. Nuoret ilmoittavat käyttävänsä säännöllisesti rahaa itsensä hemmotteluun selvästi vanhempia ikäluokkia useammin. Samoin nuoret kyseenalaistavat muiden ajatuksia huomattavasti useammin kuin vanhemmat ikäluokat. Mainitse kolme asiaa, jotka ovat sinulle elämässäsi kaikkein tärkeimpiä tai joita haluaisit saavuttaa? Suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun erittäin tai melko paljon Suomalaisista kokee olevansa erittäin onnellinen Suomalaisista kokee olevansa melko onnellinen ! Ne vastaajat, jotka kokevat voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun ovat muita onnellisempia. Erittäin onnellisiksi itsensä kokevista vastaajista 56 % kokee voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun erittäin paljon. Hyvinvointiyhteiskunnan kannatus on vahvaa kansan keskuudessa iästä riippumatta. Valtion velkaantuminen kuitenkin huolettaa suomalaisia, enemmistön mielestä valtion tulisikin leikata kulujaan. Kaksi kolmesta ilmoittaa seuraavansa erittäin tai melko aktiivisesti suomalaista politiikkaa. Vanhemmat ikäluokat selvästi nuorimpia ikäluokkia useammin. Yhteiskunnallisista teemoista kansaa kiinnostaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuorten työllistyminen. Seuraavaksi eniten kiinnostavat vanhusten hoito, työttömyys ja julkisten palveluiden tuottaminen. Suomalaiset luottavat eniten poliisiin, koulutusjärjestelmään ja oikeuslaitokseen. Vähiten luotetaan mediaan ja EU:hun. Alle puolet kansasta luottaa hallitukseen. Samalla vain noin puolet kansalaisista on tyytyväisiä demokratian nykytilaan Suomessa. Myös näkemys poliittisen järjestelmän toimivuudesta jakaa mielipiteet. Noin kolmannes vastaajista arvioi, että Suomen poliittinen järjestelmä toimii hyvin. Talouteen ja markkinoihin liittyvissä teemoissa nuorten näkemykset vaikuttavat hieman liberaaleimmalta kuin vanhempien ikäluokkien. Nuorten suhtautuminen elinkeinoelämään on myös hieman positiivisempaa kuin vanhemmilla. Työelämässä suomalaiset haluavat päästä toteuttamaan itseään. Vain alle kolmannes vastaajista ilmoittaa, että työ on heille vain keino ansaita rahaa. Nuorilla vastaajilla korostuu uralla etenemisen merkitys, samoin suuri palkka ja valta työelämässä nähdään tavoittelemisen arvoisena useammin kuin vanhemmissa ikäluokissa. Samanaikaisesti enemmistö alle 35 –vuotiaista ilmoittaa arvostavansa vapaaaikaa taloudellista menestystä enemmän. Kansalaisten tyytyväisyys suomalaiseen mediaan on alhaisella tasolla. Samaan aikaan, kun luottamus mediaan on pohjalukemissa, vain joka neljäs vastaaja näkee suomalaisen median keskittyvän olennaisiin asioihin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Uskonto ja hengellisyys näyttäytyvät tärkeänä arvona suhteellisen pienelle joukolle suomalaisista. Uskonto luo turvaa vajaalle kolmannekselle kansalaisista. Melkein sama määrä kansalaisista näkee, että uskonnot edustavat takapajuista maailmaa. Yhteistä suomalaisille on ajatus, että uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia. Suomalaiset mieltävät itsensä usein pohjoismaalaisiksi ja isänmaallisiksi. Eurooppalaiseksi itsensä mieltää kolme neljästä vastaajasta, sen sijaan alle puolet kokee olevansa maailmankansalaisia. Suhtautuminen kansainvälisyyteen on suomalaisten keskuudessa yleisellä tasolla jokseenkin positiivista, maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kuitenkin jakavat mielipiteitä. Nuorten vastaukset maahanmuuttoon ja kansainvälisyyteen liittyen eivät eroa mitenkään merkittävästi perusjoukon vastauksista. Ympäristö näyttäytyy yleisesti ottaen kohtalaisen tärkeänä arvona suomalaisille. Vaikka ympäristön suojeleminen nähdään tärkeänä, esimerkiksi yksityisautoilun rajoittaminen jakaa vastaajien mielipiteitä. Niiden vastaajien keskuudessa, joilla ympäristöarvo korostuu vahvasti, arvo näyttää myös ohjaavan toimintaa. Suomalaisten perheeseen luetaan kuuluvaksi useimmiten lapset, vanhemmat, sisarukset ja puoliso. Myös isovanhemmat ja puolison vanhemmat luetaan usein perheenjäseniksi. Osalle myös lemmikit ja ystävät ovat osa perhettä. Suurin osa suomalaisista kannattaa tasa-arvoisia rooleja kotona. Melkein kaikki vastaajat näkevät, että isät ovat yhtä sopivia hoitamaan lapsiaan kuin äidit. 85 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että miesten tulisi ottaa yhtä paljon vastuuta kotitöistä kuin naisten. Vaikka rehellisyys näyttäytyy tärkeänä arvona suomalaisten keskuudessa, luottamus muihin ihmisiin ei ole kaikille ihmisille ilmiselvää. Melkein kolmannes kansalaisista kokee, että ihmiset yrittävät useimmiten käyttää muita hyväkseen. Oman elämän kannalta tärkeimpiä asioita suomalaisille ovat terveys ja perhe. Myös rakkaus, parisuhde, ystävät, työ, vapaa-aika ja onnellisuus nähdään tärkeinä. Hauskanpito, juhliminen ja itsensä hemmottelu nähdään selvästi tärkeämpinä nuorten keskuudessa kuin perusjoukossa muutoin. Muodostimme vastausten pohjalta klusterianalyysiä käyttäen datasta myös viisi erilaista arvoprofiilia: Eettiset, vaatimattomat, menestysorientoituneet, tunnolliset ja elämystenhakijat. Eri profiileilla painottuvat eri arvo-orientaatiot ja heillä on erilainen suhtautuminen arvokysymyksiin. Myös arvoihin liittyvä toiminta vaihtelee profiileittain. Mitä edellä esitellyistä tuloksista pitäisi ajatella? Eräs tutkimuksen tavoitteista oli luodata signaaleja, joiden avulla voidaan tehdä tulkintaa siitä, mihin suuntaan yhteiskunta on menossa. Arviomme mukaan nuorten ikäluokkien keskuudessa korostuvat arvot tulevat muokkaamaan yhteiskuntaa tulevaisuudessa yhä enemmän, kun nuoret siirtyvät opinnoista työelämään ja alkavat saada ääntään kuuluviin voimakkaammin. Mitä se sitten tarkoittaa? Se voi tarkoittaa esimerkiksi avoimempaa suhtautumista uusiin asioihin, vanhan kyseenalaistamista, entistä kovempia vaatimuksia paremman työelämän ja johtamisen puolesta sekä yksilöllisyyden korostumista. Hyssyttelyn ja nöyristelyn Suomi voi jäädä tällöin taka-alalle ja oman yksilöllisyyden korostamista ja menestymisen esille tuomista ei enää nähdä perisuomalaiseen tapaan tuomittavana. Edessä voi olla rehellisyyttä ja hyvinvointivaltiota arvostava Suomi, jonka kansalaiset arvostavat yhä enenevissä määrin vapaa-aikaa ja hauskuutta. Samaan aikaan yhteiskunnan eri areenoilla tehtävät päätökset tulevat vaatimaan runsaasti perusteluja; auktoriteetteja ei oteta annettuina ja pönötyksen sijaan arvostusta annetaan substanssista. Tämä on kuitenkin vain yksi mahdollinen kehityskulku. Suomi myös vanhenee vauhdilla, mikä voi tarkoittaa toisenlaisten arvojen voimakkaampaa esiinmarssia. Kuten edellä on todettu, yhteiskunnassa on kuitenkin vallalla useita arvo-orientaatioita, ja niille on oltava tilaa jatkossakin. Erilaisten arvojen rikas yhteiselo vaatii kuitenkin kolmea asiaa: vuorovaikutusta, avoimuutta ja suvaitsevaisuutta. Näissä asioissa me suomalaiset voimme oppia vielä lisää. Tutkimustulokset herättivät monia muitakin kysymyksiä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymistä. Eräs kiinnostava kysymys liittyy suomalaisen median tulevaisuuteen. Pystyykö media kasvattamaan luottamustaan kansan silmissä tilanteessa, jossa toimintaympäristön haasteet eivät suinkaan ole muuttumassa helpommiksi. Toinen kiinnostava kysymys liittyy työnantaja- ja ammattijärjestöjen tulevaisuuden näkymiin. Luottamus järjestöihin on heikolla tasolla, ja T-Median muista tutkimuksista selviää, että järjestöt nähdään monesti vanhanaikaisina ja heikosti uudistuvina. Onkin kiinnostavaa nähdä, pystyvätkö järjestöt uudistamaan toimintaansa ja saavuttamaan jatkossa paremmin myös kansalaisten luottamuksen. Kolmas kiinnostava teema on maahanmuuttoon ja kansainvälisyyteen liittyvien asenteiden mahdolliset muutokset. Globalisaatio ei ole vain jokin ohi menevä trendi, Suomi tulee jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Ideaalitapauksessa menemme kohti avoimempaa Suomea, jossa erilaiset arvot ja ihmiset voivat elää rinnakkain, toisia kunnioittaen. Annamme mielellämme lisätietoja! Maria Vesanen Tutkija [email protected] m. 050-3447480 Sari Maunula Tutkimusjohtaja [email protected] m. 0504091543 T-Media Oy Eteläinen Makasiinikatu 4 00130 HELSINKI www.t-media.fi T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. T-Media edustaa Suomessa Reputation Institutea ja on osa Taloudellista tiedotustoimistoa (TAT) yhdessä Finnfactsin kanssa.
© Copyright 2024