Res-lehti - Sanomapaino
Reserviläinen Maaliskuu AJANKOHTAISTA 3 / 2014 AJANKOHTAISTA Tasa-arvo haastaa Radat vähissä asevelvollisuuden Pohjanmaalla KESKIÖSSÄ Siviilikalustoa sotaväelle Lakialoite tyrehtyi mutta keskustelu elää. Nykyjärjestelmällä tulevaisuutta haasteista huolimatta. Kauhavalla väännetään ampumaradan jatkosta. Lentosotakoulun lakkautus viemässä Hopiavuoren. Mönkijä ja traktori kelpasivat armeijalle sellaisinaan. Uusi taistelutapa vaatii liikkuvuutta. Sivu 5 Sivu 8 Sivu 12 Sivu 14 Talvijotos KUTSU YLEISÖTILAISUUTEEN Tuusulan Hyrylän vanhalle varuskunta-alueelle on suunnitteilla tulevaisuuden asuinalue Julkaisutoiminnan ammattilainen • • • • • • • kirjat ja julkaisut lehdet, esitteet ja muut painotyöt suurkuvatulosteet messuseinäkkeet ja -pöydät graafinen suunnittelu julkaisujen taitto julkaisujen myynti Uusi verkkokauppa avattu! Puolustusvoimien painettujen julkaisujen verkkokauppa on avattu osoitteessa: http://pv.juvenesprint.fi/fi/ Verkkokaupasta on ostettavissa ohjesääntöjen lisäksi myös Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjulkaisuja. anna ammattilaisten Palvella Juuri sinua Tuusulan kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa on mahdollisuus tutustua alueen suunnitelmien ja hankkeiden lisäksi Suomen ilmatorjunnan historiaan ja nykypäivään. Torstaina 24.4.2014 klo 15.00-17.00, osoitteessa Rykmentintie, 04300 Tuusula OHJELMA: - Rykmentinpuiston suunnitelmien ja hankkeiden esittely ruokalassa - ITO12 NASAMS II FIN ilmatorjuntajärjestelmän esittely ohjuskentällä - hernekeittoa ja munkkikahvit Ilmatorjuntamuseon alueella Tilaisuus on maksuton, mutta ruokailun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon 17.4. mennessä, p. 040 314 2016 tai [email protected] Tilaisuudessa mukana Tuusulan kunta, Pohjola Rakennus Oy ja Ilmatorjuntamuseo. Lisätietoja: Tuusulan kunta, asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä p. 040 314 2016 tai [email protected] IT-Museo, museoisäntä Matti Kulmala p. 040 5385515 Juvenes Print – suomen Yliopistopaino oy Naulakatu 2 • 33100 Tampere • Puh. 020 756 8693 [email protected] • www.juvenesprint.fi Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa esittelevä Museo Militaria tarjoaa monipuolista katsottavaa. Vietä antoisa päivä museolla reserviläisryhmänä tai perheenjäsenten seurassa. Suunnista museon perusnäyttelyssä ja ammenna uutta tietoa asiantuntevalta opastuskierrokselta. Koe elokuvateatterissa Tali-Ihantalan tykistökeskitys. Vuoden 2014 uudet näyttelyt • Perusnäyttelyyn kuuluva suojeluosio avautuu 15. maaliskuuta. Näyttely kertoo pioneeriaselajiin kuuluvan suojelualan historian Suomessa 2000-luvulle asti. • Maaliskuun lopulla valmistuu kenraali Kustaa Tapolan elämänvaiheista kertova näyttely, joka on esillä vuoden 2014 loppuun asti. • 5. huhtikuuta avautuu Panssarisoittokunnan näyttelyosio. Näyttely on läpileikkaus soittokunnan historiasta. • 5.-11. toukokuuta everstiluutnantti Jussi Toukosen Taide- ja heraldiikkanäyttely. Taiteilija paikalla koko näyttelyn ajan. Museon ulkonäyttelyalueella pääset tutustumaan kymmeniin tykkeihin sekä pioneerien raskaaseen kalustoon. Lisäksi ulkonäyttelyalueella toimii sotilasradioamatööriasema. Lounasravintola Militariassa voit nauttia museokierroksen lomassa maittavan lounaan tai piristävät kahvit. Kokoustiloiksi sopivat museon Pohjolasali ja isommalle ryhmälle Tykkihalli. Lue lisää www.museomilitaria.fi -sivustolta. Vanhankaupunginkatu 19, HÄMEENLINNA Puh (03) 682 4600, [email protected], www.museomilitaria.fi Tervetuloa viihtymään koko perheen museoon, me odotamme Sinua! SISÄLTÖ Reserviläinen 3/2014 3 Asevelvollisuus takaa koko maan puolustuksen Nykyjärjestelmää vastustanut lakialoite ei saanut kannatusta PuOLuSTuSVOIMAT / RESERVIuPSEERIKOuLu upseerioppilas eteni ampumaharjoituksessa Pahkajärvellä tammikuussa. Mirva Brola asevelvollisuudesta on vellonut viime syksystä lähtien. Pontimena toimi Ohi on -lakialoite, jol- keskustelu yleisestä AJANKOHTAISTA la vaadittiin nykyjärjestelmästä luopumista miehiä syrjivänä. Sen kannatus jäi vaatimattomaksi: määräaikaan mennessä lakialoite sai vaivaiset seitsemisentuhatta allekirjoittajaa eikä edennyt eduskuntaan. Kuiten- KESKIÖSSÄ Pääkirjoitus: Sotilaallinen uhka yhä todellisuutta 10 5 Asevelvollisuudella 10–20 vuotta edessä? 11 Näkökulma: Mistä apu puolustuksen ongelmaan? 6 RUL: Yhteistyösuhteet kunnossa 12 7 RES: Vastaveto Ohi on -kansalaisaloitteelle Kalusto: Uuden taistelutavan vaatimukset toivat siviililaitteet sotilastehtäviin 8 Kauhavalla taistellaan kivääriradan puolesta 9 Puolustusvoimia johdetaan pian sinisessä asetakissa 4 RU-koulutus ennen ja nyt: Pääpaikkana Hamina 14 Reportaasi: Vuoksen voitto vei itärajalle 16 Liikunta: Kansainväliset sotilastaitokilpailut kutsuvat 19 Koulutus: MPK kehittää koulutuksen arviointijärjestelmää kin se toimi hyvänä herätteenä puolustuskeskustelulle. Minkä tahansa armeijan henkilöstö voidaan periaatteessa hankkia joko asevelvollisuuden tai vapaaehtoisuuden pohjalta, toteaa Maanpuolustuskorke- akoulun dosentti Arto Nokkala. Kuitenkin asevelvollisten kouluttaminen voi tuottaa muita hyötyjä yhteiskunnalle. – Suomen asevelvollisuuden kiistaton etu on, että se takaa riittävän henkilöstön koko maan puolustamiseen, jos rahoitustaso pysyy riittävänä ja koulutettavien määrä nykyisenä. Nokkalan mukaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että vihollisen pyrkisi yhä valtaamaan laajoja maa-alueita. – Tähän nähden tuleva 230 000 hengen sa-vahvuus ei ole mitenkään ylimitoitettu. Suomalainen asevelvollisuusmalli on ainutlaatuinen sikäli, että samassa mittakaavassa ikäluokkiaan kouluttavat vain Kreikka, Kypros ja Turkki. Samoin velvollisuuden kesto aina 60-vuotiaaksi saakka on poikkeuksellisen laaja. Sivu 5 >>> JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 20 RUL: Piirikierros käyntiin Suur-Savosta 24 21 RES: Koulutus kokosi aktiivit Seinäjoelle Yksi meistä: Miksi harjoittelet, Janne Pentunen? 25 22 Potkua toimintaan: Yhteiskunnallisesti aktiivinen yhdistys menestyy Elämäni reservissä: Mirva Brola Muistatko vielä suikan? 26 Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu 27 Kirjat, dvd:t, pelit 28 Reservin riennot Ristikko 29 Kilpailukutsut ja -tulokset 23 Tähtäimessä: Oikeus unelmoida 24 ”Aina on hienoa päästä mukaan tositilanteeseen.” Janne Pentunen 14 Liekit loimusivat tulentekorastilla talvijotoksella. KANNEN KuVA: MIRVA BROLA 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 3/2014 24.3.2014 Sotilaallinen uhka yhä todellisuutta Venäjän viimeaikaiset toimet Krimin niemimaalla ovat meijaksi johtivat tilanteeseen, jossa puolustusvoimien osoittaneet, ettei perinteisen sotilaallisen voiman komentaja itse arvioi puolustuksen kestokyvyksi käytön uhka ole hävinnyt maailmasta minneyhden viikon. Suomessa tilanne on onneksi kään, vaikka jotkut tahot Suomessakin niin toinen, vaikka akilleenkantapäämme onovat jo julistaneet. Puheet kybersodankin matala valmiustaso, jos liikkeelle pikäynnistä ja panostaminen yhteiskuntäisi saada nopeasti merkittäviä määnan rauhanajan häiriötilanteiden hoiriä joukkoja. ”Suuria linjoja toon ovat ehkä himmentäneet sitä tosiasiaa, miksi meillä ylipäänsä on maanUkrainan tapahtumat ovat tuoneet kannattaa miettiä aivan uutta potkua kotimaiseen puopuolustus olemassa. syvällisesti” lustus- ja turvallisuuspoliittiseen kesSuomen onni on ollut se, että meillä sokusteluun ja hyvä niin. Äkkinäisiä liiktilaallista maanpuolustusta on pyritty kekeitä suuntaan tai toiseen ei ole syyhittämään pitkäjänteisesti, ilman poukkoitä tehdä, mutta suuria linjoja kannattaa levia suunnanmuutoksia. Uskottavaa puolusmiettiä syvällisesti. Suurvalta-asemaansa tusta ei rakenneta yhdessä yössä, se on vuosikymtakaisin halajava Venäjä näyttää olevan vaikeasmenten mittainen urakka. ti ennustettava ja arvaamaton. Pystyykö pieni maa ykToisaalta puolustuskykyä on myös erittäin helppo häisin ylläpitämään uskottavaa puolustuskykyä tällaisritä, jopa lamauttaa. Viimeaikaisena esimerkkinä olkoon ta rajanaapuria vastaan? Viron mielestä ei. Sotilasliireservin kertausharjoitusten useamman vuoden alasajo. ton jäsenenä se kutsuukin jo Naton joukkoja Baltiaan. Onneksi Suomi kuitenkin yhä uskoo aluepuolustukseen ja Sekä Viro että Norja ovat myös toivottaneet Suomen yleiseen asevelvollisuuteen, jotka tuovat puolustukseen sityhdessä Ruotsin kanssa hakemaan Naton jäsenyyttä. keyttä ja kestävyyttä. Vain toiminta- ja materiaalihankintaPelkällä rauhankumppanuudella ei pitkälle pötkitä, määrärahat pitäisi saada lasku-uralta nousuun. onhan Ukrainakin ollut kumppanimaa vuodesta 1997. Länsinaapurissa Ruotsissa on päässyt itku, kun rampautetun asevelvollisuusarmeijan muuntotyöt ammattiarNeuvostoliiton hajottua Suomi päätti suuntautua länteen muun muassa hakeutumalla Euroopan unionin jäseneksi. Turvatakuita EU ei kuitenkaan tarjoa, sillä valtaosa jäsenmaista kuuluu Natoon, jonka kautta sotilaallinen turvallisuus hoidetaan. Yhdestä näkökulmasta Suomen Nato-jäsenyys olisi vain suhteiden normalisoimista kansainväliseen yhteistyöjärjestöön, jonka toiminnassa Suomi muutenkin on jo mukana saamatta kuitenkaan kaikkea hyötyä vastineeksi. Toisaalta jäsenyyttä vastaan painaa lukuisia avoimia kysymyksiä siitä, millä tavoin jäsenyys vaatisi muutoksia Suomen nykyiseen puolustusratkaisuun sekä mitä velvoitteita ja seuraamuksia se mahdollisesti toisi. Olkoon Nato-pohdinnan lopputulos kumpi tahansa, Suomen tulee vastaisuudessakin varautua puolustamaan omaa tonttiaan riittävällä määrällä miehiä, sotavarustusta ja harjoitusta. Suomen ei pidä tehdä puolustusratkaisussaan samaa virhettä kuin lukuisat Länsi-Euroopan maat. Pienellä ammattiarmeijalla ja kriisinhallintakyvyllä ei puolusteta laajaa, harvaan asuttua maatamme. Kerran alas ajettua asevelvollisuusarmeijaa ei rakenneta enää uudestaan takaisin. Hyvät lukijat, tämän numeron myötä siirryn reserviin Reserviläisestä ja ojennan viestikapulan seuraajalleni Tuomas Kaarkoskelle. Kiitän kuluneesta viidestä vuodesta ja toivon menestystä uudelle päätoimittajalle. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Mirva Brola (pj) Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: [email protected] www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, [email protected] Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected] puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 [email protected] Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä 4/2014 ma 5.5. 5/2014 ma 16.6. 6/2014 ma 8.9. 7/2014 ma 20.10. 8/2014 ma 8.12. (aineistopäivä) (ke 16.4.) (ke 28.5.) (ke 20.8.) (ke 1.10.) (ke 19.11.) Mirva Brola Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN 0557-8477 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 3/2014 5 Asevelvollisuudella 10–20 vuotta edessä? Arto Nokkala: Vain miehiä koskeva järjestelmä kyseenalaistetaan sotilaallisista tarpeista huolimatta. AdriAN loMBArdo/HæreNs KoMMuNiKAsjoNsAVdeliNg Norja haluaa lisätä mittavasti naisten määrää asevoimissaan. raha. Nykyisellä rahoituksella saataisiin ehkä 30–40 000 miehen ammattiarmeija, jota tukisi asevelvollisuusajan reservi, Nokkala arvioi. – Tällaisella joukolla ei kannattaisi enää puhua ratkaisutaisteluista tai itsenäisyyden säilyttämisestä. Voidaankin kysyä, mitä tehtäisiin armeijalla, jolla ei olisi todellista puolustuskykyä? Haasteista huolimatta Nokkala katsoo, että nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on tulevaisuutta vielä 10–20 vuotta, ehkä enemmänkin. Norjalaisnaiset asevelvollisiksi Mirva Brola suomalainen asevelvollisuus kohtaa mo- nenlaisia haasteita, kävi ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa helmikuun lopulla. Sotilaalliset näkökulmat jäävät sivuun, kun yksilökeskeinen ajatusmaailma ja sukupuolten tasa-arvo nousevat tärkeysjärjestyksessä. – Miehiä koskeva asevelvollisuus kyseenalaistetaan sotilaallisista tarpeista huolimatta. Myös sosiaaliset paineet asepalveluksen suorittamiseen vähenevät, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti evp Arto Nokkala. Järjestelmän vastustajat pitävät asevelvollisuutta vanhanaikaisena ratkaisuna, josta valtaosa Euroopan maista on luopunut. – Se ei enää ole tarkoituksenmukainen Suomen oloissa. Uhkaa laajamittaisesta hyökkäyksestä ei ole, joten meillä ei ole tarvetta massa-armeijalle, tiivistää Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa. – Ehkä painavin syy on kuitenkin se, että järjestelmä on epätasa-arvoinen, mallille? Ammattiarmeijan ohella näikoska se on pakollinen vain miehille. tä voisivat olla sukupuolineutraali aseKansanedustaja (vas) Kari Uotilan velvollisuus, vapaaehtoinen varusmiesmielestä ongelmaa ei kuitenkaan voitai- palvelus, turvallisuuspalveluvelvoite ja si korjata ulottamalla velvollisuus koske- yleinen yhteiskuntapalveluvelvollisuus. maan myös naisia. Hän miettisi armeijan – Nämä kaikki kuitenkin edellyttätarkoituksenmukaisuutta ylipäänsä. vät vapaaehtoisuutta ja valikoivuutPuolustusvaliokunnan puta. Mikään tuskin riittäisi Suoheenjohtaja, kansanedustamen puolustukseen tarvitja (ps) Jussi Niinistö lyttavien joukkojen tuottatää väitteet. miseen, Nokkala pohtii. – Yleinen asevelNykyisten kokois”Tasa-arvolla vollisuus on toimiva, ten joukkojen luominykyaikainen ja tarnen edellyttäisi saei pysäytetä koituksenmukainen mansuuruista vapaavihollista” ehtoisten joukkoa, jojärjestelmä. Puoluska nykypäivänäkin astuspolitiikka ei ole tasa-arvopolitiikkaa; tasatuu palvelukseen. Tämä arvolla ei pysäytetä viholtuskin toteutuisi: erään valista, Niinistö toteaa. rusmiehille tehdyn kyselytutKansanedustaja (kesk) Mikko kimuksen mukaan vain 16 prosentSavola olisi valmis ottamaan naiset mu- tia olisi astunut palvelukseen vapaaehkaan kutsuntoihin. Asepalvelus säilyisi toisena. heille kuitenkin vapaaehtoisena. Samoin asepalvelukseen haluavien naisten määrä on vuositasolla pysynyt 500–700:ssa, joista reserviin on lopulta Vapaaehtoiset tuskin siirtynyt vain 300–400. riittäisivät Yhtenä suurimpana esteenä kokoMitkä sitten olisivat vaihtoehtoja nyky- naan ammattiarmeijaan siirtymiselle on Norja teki viime kesänä päätöksen laajentaa asevelvollisuus koskemaan myös naisia. Järjestelmä on siellä nimetty yleiseksi asevelvollisuudeksi, kertoo prikaatikenraali Per Arne Five. Palvelusmäärät jäävät kuitenkin verraten pieniksi: kun ikäluokan koko Norjassa on vastaisuudessa 60 000, palvelukseen astuu vain 8–10 000. Lakimuutos astuu voimaan ensi vuoden alusta. Norja perustelee ratkaisuaan sillä, että pääosin ammattiarmeijasta muodostuvien asevoimien täytyy pystyä rekrytoimaan laajemmalta pohjalta. Päätavoitteena on riittävä, osaava henkilöstö, joka pystyy puolustamaan maan itsenäisyyttä. – Tarvitsemme naisia esimerkiksi Afganistanin operaatioihin, jotta voimme paremmin kommunikoida paikallisväestön kanssa, Five sanoo. Naisten määrän lisäämisen myötä armeija tarkistaa eri tehtävien vaatimuksia sekä uudistaa kasarmeja ja varustusta naisille sopivaksi. AseVelVollisuudeN eri puoliA Etuja: - Pitää yllä maanpuolustustahtoa - Lisää väestön kriisinsietokykyä - Matalat henkilöstökulut - Tukee yhteiskuntarauhaa Haasteita: - Yksilökeskeisyys - Vaatimukset sukupuolten tasaarvosta - Sopivien koulutettavien puute - Toimintaympäristön ja uhkakuvien muutos 6 AJANKOHTAISTA - RUL Reserviläinen 3/2014 Yhteistyösuhteet kunnossa Piirikysely: Tiedotusta kaivataan lisää, varuskuntien lakkautukset huolettavat MAuri Väänänen Janne kosonen yhteistyö reserviupseeripiirien ja puolus- yhteistyö MPk:n kanssa sujuu hyvin, mutta kursseja halutaan muillekin kuin sasijoitetuille. Asekoulutusta santahaminassa. tä uudistus ei tuo merkittäviä vaikutuksia piirien toimintaan. Joukko-osastojen lakkauttaminen vaikeuttaa toimintaa seitsemässä piirissä, ja aluetoimiston siirtyminen aikaisempaa kauemmaksi koskettaa lähes yhtä montaa piiriä. Osittain liittyen varuskuntien lakkauttamiseen ongelmaksi nousee myös ampumarataverkoston karsiutuminen. Ampumaratojen lisäksi huolta kannetaan poistuvista harjoitusalueista sekä lakkautettavista sotilassoittokunnista. Puolustusvoimauudistus koskettaa reserviupseeripiirejä hyvin vaihtelevasti, sillä neljä piiriä kertoi tilanteen paranevan, kun lähijoukko-osastoa vahvistetaan. tusvoimien aluetoimistojen kanssa sujuu hyvin. Myöskään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) piirien sekä koulutus- ja tukiyksiköiden kanssa yhteistyössä ei ole suuria ongelmia. Tulokset selviävät Reserviupseeriliiton piireille osoittamasta kyselystä, jota on toistettu jo puolenkymmentä kertaa. Kolmetoista liiton kahdestakymmenestä piiristä ilmoitti, että yhteistyö aluetoimiston kanssa sujuu erinomaisesti. Viiden piirin alueella yhteistyö sujuu hyvin ja yhdessä tyydyttävästi. Tärkeimmät yhteistyömuodot piirien ja Vänrikkipäivät aluetoimistojen kanssa Pelkona uusi yhteistyön toimijoiden ovat suunnittelu- ja yheriytyminen teistyöpalaverit, ylenmuoto nys- ja palkitsemistilaiReserviupseeripiirien suudet sekä esitelmäapu yhteistyö myös MPK:n ja yhteistyö sijoittamiseen kanssa koetaan pääsäänliittyvissä kysymyksissä. töisesti sujuvana. Yhdeksän Viime vuosina uudeksi yhteispiiriä ilmoitti yhteistyön sujuvan työmuodoksi ovat tulleet vänrikkipäivät, erinomaisesti ja kymmenen hyvin. Tyyjoita järjestetään eri puolilla maata hydyttävästi yhteistyö käy yhdessä piirissä. vällä menestyksellä. Useimmissa maakunnissa yhteistyö Kehitettävää yhteistyössä reserviupMPK:n kanssa koetaan ongelmattomakseeripiirit näkevät erityisesti tiedotuksi ja parhaimmillaan erittäin antoisaksi sessa ja nykyistäkin tiiviimmässä yhteykaikille osapuolille. Paikoin vaikeuksia aiheuttaa toimijoiden eriytyminen joko denpidossa. Nopea vaihtuvuus aluetoivain koulutukseen tai vain järjestötoimistojen henkilökunnassa ja pitkät matmintaan. kat aluetoimistoihin vaikeuttavat myös Joidenkin piirien alueella uhkana yhteistyötä. nähdään yhdistysten toiminnan näivettyminen, kun iso osa erityisesti nuorisUudistuksella monia vaikutuksia ta aktiiveista toimii ainoastaan MPK:ssa kouluttajina. Yllättävä tieto oli, että kaiPiireiltä tiedusteltiin myös tulevan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista kissa MPK:n koulutus- ja tukiyksiköiden johtoryhmissä ei ole reservipiirien toimintaan. Joka neljäs piiri ilmoitti, etedustusta. Muutamissa vastauksissa kritisoitiin kasvaneita vaatimuksia MPK:n kouluttajana toimimisessa. Se, että rastikouluttajaltakin vaaditaan erityistä kouluttajakoulutusta, ei helpota kouluttajien hankkimista. Koulutuksen suunnittelun pitkä aikajänne hankaloittaa erityisesti opiskelijayhdistysten mahdollisuuksia järjestää koulutusta. Enemmän kritiikkiä herätti se, että joissakin maakunnissa MPK:n kurssit kohdistuvat valtaosin vain sa-sijoitettuihin reserviläisiin, erityisesti maakuntakomppanioihin. Joukko-osastojen ja ampumaratojen lakkauttaminen vaikeuttaa myös vapaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Piirikysely kyselyyn vastasivat kaikki 20 reserviupseeripiiriä vastaajina toimi piirin puheenjohtaja tai liittohallituksen jäsen tulokset on toimitettu myös puolustusvoimille ja MPK:lle AJANKOHTAISTA - RES Reserviläinen 3/2014 7 Vastaveto Ohi on -kansalaisaloitteelle Yleisellä asevelvollisuudella laaja tuki kansalaisten keskuudessa OllI NYBErg Mikko Savola kantaa mielellään Velvollisuus suoritettu -pinssiään. Mervi Mäki-Neste käynnistänyt kampanjan yleisen asevelvollisuuden puolesta. Kampanjassa armeijan käyneitä suomalaisia kannustetaan ilmaisemaan tukensa asevelvollisuudelle käyttämällä Velvollisuus suoritettu -pinssejä. – Eniten kampanjan ideointiin vaikutti Ohi on -kansalaisaloite, jolla pyrittiin yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiseen, kertoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Pinssin hankkimalla jokainen jäsen voi olla mukana kampanjassa. Velvollisuus suoritettu -pinssejä myydään myös ulkopuolisille. – Pinssin kantajat voivat kertoa ylpeinä asepalveluksen suorittamisesta tai reserviläisliitto on he haluavat muutoin tukea yleistä ase- po kumota. Kansan tuki aloitteelle oli velvollisuutta, kiteyttää Reserviläisliiton hyvin pientä. puheenjohtaja Mikko Savola. Nybergin mukaan Ohi on -kamHaasteena suosion lasku panja on osin valheellisilla peOhi on -kansalaisaloitteen alrusteilla ja väärillä väittälekirjoitti lopulta vain 7 533 suomalaista, mikä kertoo millä yrittänyt kumota yleistä asevelvollisuutyleisen asevelvollisuuta, jonka varaan nykyiden vahvasta kannatuk”Aloitteen nen puolustusjärjessesta Suomessa. Nyberfaktat oli telmämme perustuu. gin ja Savolan mukaan – Kampanja on hehelppo kumota” asevelvollisuudella on rättänyt lähinnä ihmekeskeinen rooli puolustystä, närää ja suuttutuksessamme ja sen tumusta. Tässä on leikitty levaisuudesta on pidettävakavilla asioilla. vä huolta. Savola pitää kansalaiskes– Haasteena on, että asepalkustelua hyvänä asiana. veluksen suosio nuoremman ikäluo– Ohi on -kansalaisaloitteen faktat kan keskuudessa laskee. Osaa nuorista olivat vain melko ontuvat ja ne oli help- miehistä närästää se, ettei asevelvolli- suus koske naisia. Olisi hyvä, jos naisia saataisiin enemmän palvelukseen ja sukupuolineutraalia asevelvollisuuttakin kannattaisi mielestäni ainakin selvittää, toteaa Nyberg. Savola puolestaan kannattaa niin sanottuja tulevaisuuskutsuntoja, joissa koko ikäluokka otettaisiin yhtä aikaa terveystarkastuksiin sekä ammatinvalintapsykologin ja kuraattorin juttusille puolustusvoimien henkilöstön lisäksi. – Miehet jatkaisivat entiseen malliin asevelvollisuutta suorittamaan. Naisille saataisiin markkinoitua entistä paremmin vapaaehtoista asepalvelusta, sanoo Savola. Itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan rakentaa vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Nykyisellä puolustusbudjetilla voitaisiin koota 20 000 ammattisotilaasta koostuva miniarmeija. – Toivoisimme, että myös piirit ja yhdistykset veisivät tätä viestiä eteenpäin, summaa Nyberg. Reserviläisliiton jäsenet voivat ostaa varusmieskokardia mukailevan Velvollisuus suoritettu -pinssin maksamalla kymmenen euroa ylimääräistä jäsenmaksunsa yhteydessä. Muut voivat hankkia rintamerkkinsä liiton nettikaupasta 12 euron hinnalla. Tavoitteena on myydä enemmän Velvollisuus suoritettu -pinssejä kuin Ohi on -kansalaisaloite sai kokoon allekirjoittajia. Myynnistä kertyvillä varoilla rahoitetaan liiton työtä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi. MITEN ON? Mitä odotat talvijotokselta? Mirva Brola Kysyimme kilpailijoilta ennen jotoksen alkua, mitä odotuksia heillä oli Vuoksen voitolta. Kristoffer Andersen, 31 kersantti HV-01, kodinturvajoukot Moss, Norja – Partiomme osallistuu täällä ensimmäistä kertaa koskaan sotilastaitokilpailuun. Olemme täällä oppimassa ja saamassa uusia kokemuksia muista maista, pitämässä hauskaa. – Norjalaisina olisimme odottaneet myös pääsevämme hiihtämään. Johannes Hütig, 24 luutnantti Bundeswehrin yliopisto Munchen, Saksa – Odotan, että täällä on hienot kisat ja saamme paljon pisteitä. Katsotaan, millaisessa kunnossa olemme ja millaiset tiedot ja taidot meillä on. Keräämme kokemuksia. – Osallistuin myös Sodankylän kilpailuun vuosi sitten, sieltä jäi hyvät muistot. Sami Lius, 33 korpraali Hämeenlinnan aliupseerit – Odotan, että kisa on rankka ja haastava. Ihan kokemuksia tulin hakemaan, kun tämä meinaa olla ensimmäisiä kertoja jotoksella. – Partioni Teres on yleensä ehkä voittajapäässä, mutta ei ehkä tänä vuonna, sillä parhaat meistä jäivät tulematta. 8 AJANKOHTAISTA Kauhavalla taistellaan kivääriradan puolesta Puolustusvoimat luopuu Lentosotakoulusta ja hopiavuoren ampumaradasta kauhavan reserviläiset haluaisi radan kaupungin vastuulle PuOLustusvOiMat harjoitukset ja kilpailut hopiavuoren ampumaradalla ovat vaarassa päättyä Lentosotakoulun mukana. Marjut kriikku tarjousaika lentosotakoulun alueista Se- naatti-kiinteistölle on päättynyt ja tietoa uudesta omistajasta odotetaan. Kauhavan seudun ampumaharrastajat ja reserviläiset toivovat yhteistyötä uuden omistajan kanssa, jotta toiminta voisi jatkua nykymuodossaan. Radan säilyttämistä puoltava vetoomus on jätetty viime elokuussa puolustusvaliokuntaan. Asian etenemisessä varuskunnan uusi omistaja on keskeisessä roolissa. Kauhavan reserviläisten puheenjohtajan Antti Isosalon mukaan Kauhavan kaupunki on ilmaissut halunsa olla mukana tunnustelemassa jatkokäytön mahdollisuuksia. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Etelä-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö on suostunut ottamaan hallinnollisen vastuun. Yhteistyöhön kutsuttaisiin mukaan kaikki lähialueen ampumaseurat, reserviläisyhdistykset, metsästysseurat sekä puolustusvoimat, jonka edustaja alueella on Pohjanmaan aluetoimisto. – Taloudellista tukea emme pysty antamaan, mutta esimerkiksi varauspäiväkirjan ylläpito voisi olla meidän vastuullamme. Myös talkootöihin osallistuisimme, koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Maija Haanpää lupaa. Haanpään mukaan MPK:n perusaja- set kuten laukausmäärä ja siitä aiheututuksen ”koulutus lähellä koulutettavaa” va melu tulisi arvioida uudelleen resertulisi toteutua. Hopiavuoressa on alueen viläisten käyttöä vastaavaksi, Tahvanaiainoa 300 metrin katoksellinen rata. Ny- nen kertoo. kykunnossaan vain se täyttää puolustusIsosalo on kuitenkin luvan heltiämivoimien toteuttamien ammuntojen vaa- sen suhteen optimistinen. timukset ja soveltuisi näin kertaushar– Jos ympäristölupa on kiinteistö- eijoituskäyttöön. kä käyttäjäkohtainen, luvalle olisi ainoReserviläisten ampumataito on pit- astaan haettava jatkoa, eikä kaikkea työkälti omaehtoisen harjoittelun varassa. tä tarvitsisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Lakkautuksen jälkeen lähin ampumarata Ympäristökuormitus tulisi vähenemään olisi Vaasassa Kivijärvellä, jossa ampunykyisestä, Isosalo sanoo. maetäisyys on kuitenkin vain 150 metriä. – Olemme valtavien haasteiden edes- Tykistöprikaatista tukikohta sä. Näillä näkymin meille ei jää MPK:n Seinäjoen toimitiloisharjoitusaluetta eikä ampusa on mahdollista järjesmarataa. MPK:n ampuvitää ampumatarvikkeetonta toimintaa kuten viesen kurssien järjestämi”Olemme ti- ja esikuntakoulutusseen Hopiavuori on olvaltavien ta. Sotilaallista koululut vailla vertaa, Haanpää huokaisee. tusta järjestetään Kauhaasteiden havan lisäksi Vaasan kuYmpäristölupa peessa Maalahden harjoiedessä” umpeen tusalueella ja sen lähellä siLentosotakoulun huoltojaitsevalla Kivijärven ampupäällikön Ahti Tahvanaisen maradalla. Lakkautuksen jälkeen harjoitusten mukaan Hopiavuoressa on suunniteltu aloitettavan siivoustoimenpiteet tukipisteeksi on osoitettu Niinisalon vaensi keväänä. ruskunta, jossa Haanpään mukaan suhAlue saatetaan ympäristöturvalli- taudutaan ajatukseen myönteisesti. seen kuntoon muun muassa poistamal– Suurin haaste onkin saada koulula ampumavallin pilaantunut maa. Ho- tettavat lähtemään Niinisaloon. Kaupiavuoren ympäristölupa päättyy tämän hava on kaikille tuttu paikka tässä lävuoden loppuun mennessä. hellä. Nyt sitä kovaa kuulutettua poh– Lupaa varten ympäristövaikutuk- jalaista maanpuolustustahtoa todella testataan, Haanpää toteaa. Niin Haanpään kuin Isosalon mukaan lakkautuspäätöksen ensireaktiosta on toivuttu ja katseet käännetty tulevaan. – Toivottavasti eteläpohjalainen maanpuolustaja ei lyö hanskoja tiskiin vaan sisuuntuu tästä kehittämään uusia toimintamalleja yhdessä, Haanpää kannustaa. Isosalon mukaan reserviläistoimintaa ei tarvitse supistaa, vaikkei yhteistyötä uuden omistajan kanssa syntyisikään. – Olemme miettineet vaihtoehtoisia lajeja nyt harrastamiemme kivääriammuntojen tilalle. Lajivalikoima kuitenkin pienenee, kun myös varuskunnan pistoolirata sulkee porttinsa. JOukkO-OsastOt vähissä Lentosotakoulu Kauhavalla lakkautetaan 2014 lopussa Lähimmäksi varuskunnaksi jää Tykistöprikaati Kankaanpäässä Lähin puolustusvoimien aluetoimisto on Vaasassa Hopiavuoren jälkeen lähin 300 metrin ampumarata Lohtajalla Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 3/2014 9 Puolustusvoimia johdetaan pian sinisessä asetakissa Uudeksi komentajaksi nimitetty Jarmo Lindberg ei vielä ota kantaa Hornetien seuraajakysymykseen lee, ettei myöskään hänen viime vuosien työstään isojen organisaatiouudistusten parissa ole ollut ainakaan haittaa urakehitykselle. Suomi on vastikään päättänyt uusia panssarikalustonsa Hollannista hankittavilla käytetyillä Leopardeilla. Lindbergin mielestä ylijäämämarkkinoita kannattaa tutkailla vastakin. – Kyllä riittävän uuden, uskottavan ja torjuntakyvyn turvaavan materiaalin hankkiminen on ilman muuta järkevä lähestymistapa. Halpaa roskaahan ei kannata mennä ostamaan. STT, Pekka Pohjolainen elinkaarensa puolimatkassa olevien Hor- net-hävittäjien korvaaminen on koko Suomen puolustusratkaisun kannalta isoimpia ja kalleimpia kysymyksiä. Aiheesta on kuitenkin vielä turha yrittää udella seuraavaksi Puolustusvoimien komentajaksi maaliskuun alussa nimitetyltä kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergiltä. Linjausten aika tulee vasta, kun pesti elokuun alussa alkaa. Entinen Ilmavoimien komentaja ja hävittäjälentäjä sanoo STT:lle, ettei usko Ilmavoimien kehittämisen ja hävittäjien uusimiskysymyksen painottuvan komentajakaudellaan hänen oman taustansa vuoksi. – Ei tämä ole kiinni siitä, mikä puolustushaaratausta on. Ilmavoimataustalla ei ole komentajaksi kuitenkaan aiemmin noustu yhtä tilapäispestiä lukuun ottamatta. Lindberg ei halua spekuloida sillä, miksi. – Onhan toki näinkin, että näihin korkeisiin virkoihin myös ajoituksella on osuutensa. Jos on oikean ikäinen ja oikeassa paikassa, niin silloin se saattaa osua kohdalle. Nykyinen sotatalouspäällikkö arve- Uisteleva kenraali Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Komentajan virkakauden pituus on viisi vuotta. Lindberg ei halua vielä ennakoida, haluaako hän jatkaa tehtävässä pidempään kuin yhden virkakauden. Komentajan 63 vuoden eläkeiän Lindberg saavuttaa vuonna 2022. – Tällä hetkellä se viiden vuoden määräaikainen nimitys tuntuu oikein hyvältä. Perheineen Jyväskylän Vaajakoskella asuva kenraali kertoo rakkaaksi harrastuksekseen remonttihommat. Edessä saattaa olla tosin muutto Helsinkiin. Perinteisiin kenraalikunnan harrastuksiin kuuluvat myös metsästys ja kalastus. Uisteluvene Leppävedellä on ol- Pohjois-Karjalan varuskuntaelämästä kerätään muistoja Reserviläinen suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) kerää muistitietoa Pohjois-Karjalan varuskuntaelämästä. Tiedonkeruu jatkuu marraskuun loppuun saakka, ja muistot tallennetaan tutkijoiden käyttöön Joensuun perinnearkistoon. Pohjois-Karjalassa on toiminut kolme varuskuntaa: Kontioranta, Ylämylly ja Onttola. Ylämyllyllä toiminta päättyi vuonna 1997 ja Kontiorannassa vuodenvaihteessa, kun Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin. Onttolassa toimii edelleen Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Tuhannet asevelvolliset ovat suorit- taneet palveluksensa Pohjois-Karjalan mille kuulijoille. varuskunnissa. Varusmiesten, kanVaruskuntiin ja varusmieselätahenkilökunnan ja varuskunmään liittyvistä muistoista toinassa työskennelleiden sivotaan niin kirjoituksia, vaviilien lisäksi maakunnan lokuvia kuin äänitteitäasukkailla on monenkin. Muistoja voi lähetlaisia muistoja ja koketää verkossa osoitteessa Keruu jatkuu muksia varuskunnista www.finlit.fi/arkistot/ marraskuun ja niiden toiminnasta. keruut/varuskunta/. Puolustusvoimien Keruutyöhön osalloppuun ajoneuvot ja lomailevat listuvat SKS:n lisäkvarusmiehet olivat tutsi Pohjois-Karjalan museo, puolustusvoimien tu näky maakunnan teillä ja kaupunkikuvassa. KarPohjois-Karjalan aluetoimisjalan sotilassoittokunta ehti tuotto ja maakunnan maanpuolustustaa musiikillisia elämyksiä lukematto- järjestöt. lut ahkerassa käytössä, ja metsästyskortti Lindbergillä on ollut viitisen vuotta. Kuntoaan tuleva komentaja hoitaa pyöräilemällä. – Tuommoinen kolme–neljätuhatta kilometriä vuodessa kertyy, Lindberg kertoo. JARmo LindbeRg syntynyt Oulussa 10.6.1959 vaimo ja kolme tytärtä Lentokadettikoulu 1979–82 valmiuspäällikkö Pääesikunnassa 2005–08 ilmavoimien komentaja 2008–12 puolustusvoimien sotatalouspäällikkö 1.3.2012 alkaen puolustusvoimien komentaja 1.8.2014– SA-KUvA Sotilaskoti Ylämyllyllä vuonna 1943. Suomi EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon 2015 STT Ruotsin johtamaan EU:n taisteluosastoon vuonna 2015 yhdellä helikopteriosastolla sekä sen tarvitsemalla tukihenkilöstöllä. Maavoimien mukaan suomalaisten vahvuus on suomi osallistuu kaikkiaan hieman alle 70 henkilöä. Taisteluosastoon tulevat Suomen ja Ruotsin lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Taisteluosasto on valmiudessa ensi vuoden ensimmäisen puoliskon. Suomalaisten tehtävänä on varmistaa osaston kyky lääkintäevakuointiin. Osastoon kuuluu neljä NH90-helikopteria, joista kaksi on jatkuvasti käytössä. Jo tämän vuoden aikana järjestetään taisteluosaston valmistavia harjoituksia. Osa niistä toteutetaan yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kotimaan koulutus järjestetään Utin jääkärirykmentissä. 10 KESKIÖSSÄ Pääpaikkana Hamina RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 1/5: Reserviupseerikoulutus nykypäivän Haminassa. KUvat: KiRSi LaURi / ReSeRviUpSeeRiKoULU Jo usean sukupolven ajan RUK:n oppilaat ovat marssineet kurssin numero 14 lahjoittaman lipun alla. Seppo Simola Vuodesta 1920 asti perusperiaate on ollut sama: aliupseerikurssien parhaimmisto komennetaan Haminaan Reserviupseerikouluun, josta koulutuksen läpäisseet palaavat kurssin jälkeen upseerikokelaina joukko-osastoihinsa. Koulutuksen toteutustavat ovat sen sijaan muuttuneet paljonkin. Kolmesta vuosikurssista kahteen siirryttiin asteittain vuosien 1991 ja 1995 välillä. Vuodesta 1995 lähtien kursseja on aloittanut kaksi vuodessa. Kaikkiaan reserviupseereita on valmistunut yli 172 000. Linjajako RUK:ssa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa, ja hiemankin varttuneemmalle Haminan käyneelle nykyinen linjajako tuntunee eksoottiselle. Myös viime vuosina linjojen nimiä on tarkennettu ja niiden koulutusta yhdistetty. Haminan ulkopuolellakin on reserviupseerikoulutusta, mutta tähän palataan tarkemmin ensi jaksossa. Isänmaan valiot upseereiksi mogeenista kuin nyt, vaan kurssilla saattoivat olla rinta rinnan liki viisikymppinen rintamajermuvääpeli ja parikymppinen varusmiespalvelustaan suorittava ylioppilas. RUK:n alkuvuosikymmeninä ylioppilaslakki oli usein littera Reserviupsee- Valintakriteerit vaihtelevat rikouluun. Harvinaista ei kuiNykyään reserviupseerikurssiltenkaan ollut, että ylioppilas le Haminaan komennetaan ei kelvannut terveydellialiupseerikurssin ensimsistä syistä edes varusmäisen jakson jälkeen. mieheksi, upseerikouValinnan tasapuolisuus Huhtikuussa lutuksesta puhumattaja yhtenäiset kriteerit kaan. Ravinnon niukpyritään varmistamaan alkaa kurssi kuus vaikutti nuorten Pääesikunnan laatimaa numero 244 miesten kehitykseen ja valintalomaketta käyttämällä. Jokainen saa tieterveydentilaan. Sota-aikana Upseerityn määrän valintapisteitä kouluun komennettiin soja niiden perusteella joukkoosastoista valitaan kurssille koveliaat miehet koulupohjaan mennettavat. liiaksi tuijottamatta, mutta vähintään keskikoulun suorittaminen oli kuitenValinta ei ole selkeistä kriteereistä kin suotavaa. huolimatta matematiikkaa, vaan kokoSilloin oppilasaines ei ollut niin ho- naisuus ratkaisee. Myös oma halukkuus saattaa vaikuttaa asiaan. Reserviupseerikoulu ei nykyisin tilastoi oppilaiden koulupohjaa. Peruskoulupohjaltakin kouluun pääsee, mutta matrikkeleja selaamalla havaitsee, että hyvin monella oppilaalla on vähintään lukiopohja. Myös palveluskelpoisuusluokasta B on mahdollista päästä kurssille esittävän joukko-osaston komentajan hyväksynnän perusteella. Siviili- ja sotilasrikokset nostavat tien helposti pystyyn, mutta harkintavalta on näissäkin tapauksissa lähettävän joukko-osaston komentajalla. Huhtikuun 22. päivänä alkaa kurssi numero 244. Nykyisin noin seitsemän prosenttia ikäluokasta saa reserviupseerikoulutuksen. Kurssien aloitusvahvuus on noin 700 oppilasta. Kuinka kurssilla menestyy Kurssilla upseerioppilaat arvioidaan johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa, aselaji- ja koulutushaarakoulutuksessa se- NÄKÖKULMA Reserviläinen 3/2014 11 Arto Nokkala Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja everstiluutnantti evp. Mistä apu puolustuksen ongelmaan? kä taktiikassa ja fyysisessä koulutuksessa. Ensin mainittujen oppiaineiden arvostelukerroin on yhdeksän, taktiikan ja fyysisen koulutuksen neljä. Kurssin keskeyttää 1,5–3,5 prosenttia vahvuudesta. Jos keskeytyksen syy on terveydellinen, oppilaalle varataan yleensä paikka seuraavalle kurssille. Kurssille valinnan tapaan myös kurssiarvostelu on kokonaisuus – ei matematiikkaa. Johtajaominaisuudet ja kokonaisuus ratkaisevat enemmän kuin yksittäiset suoritukset. Haminan kursseilla on nykyisin parikymmentä naista. Tähän mennessä kaksi heistä on ollut kurssinsa priimus. Yleinen käsitys on, että naisista suhteellisesti suurempi osa suorittaa reserviupseerikurssin kuin miehistä, mutta asian tueksi ei ole saatavissa tilastotietoa RUK:sta. Erikoisväylät reserviupseeriksi Vaikka komennus RUK:hon ei aluksi osuisi kohdalle, jäljelle jää useita väyliä kouluttautua reserviupseeriksi. Nopein tapa on käydä niin sanottu jälki-RUK eli hakea vapaaehtoisena seuraavalle kurssille, jolloin varusmiesaika pitenee viitisen viikkoa. Jälkirukkilaisia on parikymmentä per kurssi. Jo reserviin ehtineille järjestetään aliupseerista upseereiksi -täydennyskursseja. Syksystä 2003 lähtien sen on käynyt 235 taistelijaa, ja vuosittainen määrä on noin 30. Erikoisupseerien ja sotilaspappien virkoihin aikoville aliupseereille on järjestetty vuodesta 2004 alkaen reserviupseerikoulutus sotilasjohtamisen kurssin muodossa, jonka vahvuus on noin 30 oppilasta. Kadettikouluun voi nykyään hakea myös aliupseeripohjalta. Kouluun hyväksytyille reservin aliupseereille on järjestetty vuodesta 2001 alkaen ennen kadettikurssin alkamista joukkueenjohtajakurssi, jonka vahvuus on viitisenkymmentä oppilasta. Sen läpäisseet ylennetään vänrikeiksi seuraavana itsenäisyyspäivänä. Lähteitä: RUK:n kurssitoimisto, Ympyröiltä upseeriksi – RUK 1920–2010, kurssin 242 matrikkeli. Kurssin odotetuin hetki: on aika kiinnittää arvomerkkilaattaan toinen salmiakki. NyKyisiä liNjojA HAMiNAssA Linjoja toteutetaan joukkotuotannon tarpeiden mukaan, eikä joka kurssilla välttämättä kouluteta kaikkia linjoja. Luettelosta puuttuvat esimerkiksi sissilinja, jolle ei tällä hetkellä ole tarvetta joukkotuotannossa, sekä erikoisrajajääkärilinja, joka siirtyy Utin jääkärirykmenttiin kurssilla 245. Suluissa tyypillisiä oppilasmääriä. Jalkaväkilinjat - jääkäri (100–110) - panssarintorjunta (15–20) - sotilaspoliisi (70–80) - tiedustelulinja (55–60) - tiedustelutulenjohtolinja (35–40) Epäsuoran tulen linjat - kenttätykistölinja (55–60) - tulenjohtolinja (60–65) - kranaatinheitinlinja (45–50) Ilmatorjunnan linjat - asejärjestelmälinja (20–25) - johtamisjärjestelmälinja (20–25) Viestilinjat - komentopaikkalinja (45–50) - viestiasemalinja (30–35) - hallintalinja (15–20) Pioneeri- ja suojelulinjat - pioneerilinja (40–45) - suojelulinja (5–10) - raivaajalinja (5–10) Muut linjat - huolto (30–35) Ukrainan kriisi kiihdyttää suomalaista puolustuskeskustelua, vaikka maamme onkin ihan eri asemassa ja tilanteessa kuin Ukraina, Moldova tai Kaukasian ja Keski-Aasian maat. Kriisi osui kuitenkin ajankohtaan, jolloin Suomessa tehdään suurinta kylmän sodan jälkeistä puolustusvoimauudistusta. Monet epäilevät sen riittävyyttä. Saatettaisiin joutua paljon radikaalimman käänteen eteen. Siinä ravisteltaisiin jo totuttuja peruspilareita. On kuitenkin syytä katsoa Ukrainan kriisin horisontin yli silloin, kun puolustuskykyä pitkäjänteisesti kehitetään. Ensin tarvitaan selkeä käsitys siitä, mihin kyky halutaan tulevaisuudessakin mitoittaa. Sen lopullinen testi olisi yhä siinä, että myös ratkaisutaisteluihin pystyttäisiin. Niiden päättyessä alueen olisi oltava itsenäisen Suomen hallussa. Sitä ennen maata ei saa nujertaa pelkillä tuli-iskuilla ja kyberhyökkäyksillä. Puolustuskykyä pitää kehittää riippumatta siitä, miten vähäisinä tuollaisten uhkien toteutumista pidetään. Samalla on harjoitettava ulkopolitiikkaa, jolla ei hakeuduta konfliktiin kenenkään mutta ei varsinkaan itänaapurin kanssa. Eikö voitaisi asettaa kevyempää päämäärää? Näytettäisiin ehkä hieman lippua, jos joku alkaisi painostaa ja väläyttäisi voimaansa? Hoidettaisiin normaaliaikojen turvallisuus. Tehtäisiin Ruotsin liike eli tingittäisiin aluepuolustuksesta ja keskityttäisiin kansainvälisiin tehtäviin pienellä ammattiarmeijalla. Ei. Varautuminen sotilaallisesti vaativimpaan ehkäisee myös lievempiä tilanteita ja helpottaa niissä toimimista. Kaikki muut tehtävät ovat helpompia kuin Suomen puolustaminen. Voidaanko tuollainen puolustuskyky yhä turvata? Kyllä. Niin oudolta kuin se ehkä Ukrainan kriisin loimussa kuulostaakin, toimintaympäristön kehitys helpottaa asiaa. Talvisotaskenaario voidaan sulkea pois, samoin ydinaseiden käyttö. Lähtökohtana on pidettävä vain sitä, että Suomi voi joutua alueensa valtaukseen tähtäävän voiman käytön kohteeksi laajassa, todennäköisimmin yleiseurooppalaisessa kriisissä. Mahdollisella hyökkääjällä ei olisi siinä ehdottoman ylivoimaista asevoimaa suunnattavaksi pelkästään Suomea vastaan. Hyökkääjänä ei olisi maailman suurin sotilasmahti, Yhdysvaltain johtama Nato. Alueellinen puolustus uudistuu, koko maata puolustetaan. Puolustuskyvyllä on yhä vahva yhteiskunnallinen perusta. Puolustusvoimilla on riittävä ja motivoitunut 230 000:n vahvuinen sodan ajan henkilöstö, jonka vain asevelvollisuus voi tuottaa. Materiaalin määrä ja taso on ongelma. Toiminnasta ei voida leikata enempää sen hankkimiseksi. Laajaa reserviämme on voitava harjoituttaa nykyistä enemmän. Siksi puolustuksen määrärahatasoa täytyisi jonkin verran korjata vuosiksi 2015–20, vaikka valtiolla on talousvaikeuksia. Ellei tuohon löydy poliittista tahtoa eikä suoritevaatimuksia lasketa, niin ulkomailta saa ehdollista lisäpuolustuskykyä. Voidaan verkottua ja lisätä yhteistyötä, parantaa huoltovarmuutta ja viime kädessä myös liittoutua. Sillä on kuitenkin omat riskinsä, jotka sitten täytyisi kantaa. Venäjä muuttaisi sotilaallista uhkakuvaansa, jossa Nato ei todellakaan näyttäydy pelkästään puolustuksellisena. Se näkyisi normaaliaikojen ulko- ja kauppapolitiikassa. Suomen liikkumavara kapenisi. Jäsenyyden lisäkulut olisi houkuttelevaa ottaa pois puolustuksen rahoitustasosta. Asevelvollisuus, kansallinen yksimielisyys ja kiinnostus puolustusta kohtaan voisivat horjua. Maanpuolustustahto säilyisi todennäköisemmin nykylinjalla pysyttäessä. Peloteuskottavuus voisi lisääntyä joksikin aikaa, mutta avun saanti ei silti olisi varmaa – jos se iso kriisi tulisi. Olisiko lisäkyky ollut silloin todellinen? Ei ainakaan itse kehitettyyn verrattava. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected]. 12 KALUSTO Uusi taistelutapa toi siviililaitteet sotilastehtäviin Traktorit ovat tuttuja pelloilta ja kiinteistönhuoltotöistä ja mönkijät vapaa-ajankäytöstä. Molemmille on tarvetta myös maanpuolustuksessa. KuvaT: Tero TuoMinen Polaris 800 etenee maastoharjoitusuralla. ajaja käyttää aina motocross-tyyppistä kypärää. Keulassa näkyy jykevä lisäsuojaus. Tero Tuominen taistelutapaansa. Maavoimille on luvassa aiempaa tulivoimaisempia yksikköjä, joustavuutta, hajautusta ja erityisesti runsaasti liikkuvuutta. Tätä varten on varustusta päivitettävä kaikilla tasoilla. Uutta taistelutapaa tukemaan hankitaan runsaasti erilaista materiaalia. Esimerkiksi jokin aika sitten ostetut, olalta laukaistavat lämpöhakeutuvat Stinger-ilmatorjuntaohjukset ovat high techiä, jota tarvitaan mahdollistamaan toiminta. Lisäksi erityisesti viestiliikenne joukkojen välillä joutuu koville. Johtoportaan on oltava selvillä niin omien kuin vastustajan joukkojenkin sijainneista ja liikkeestä. Tätä varten ollaan kehittämässä uusinta teknologiaa hyödyntäviä laitteita. Reserviläinen kertoi Taistelija 2020 -varustuksesta lokakuussa 2012. puolustusvoimat uusii Huolto on kuitenkin se, jonka varas- Puolustusvoimien uusiin Polaris-mönsa maastossa tai asutuskeskuksissa liik- kijöihin ja Valtra-tieliikennetraktoreikuvat joukot edelleen toimivat. Uudessa hin. Molemmat vaikuttivat päteviltä laittaistelutavassa ei ole kiinteitä rintama- teilta aiottuihin tehtäviinsä. linjoja, joille voitaisiin toimittaa ateKotimaista valmistetta oleva riat lämpöastioissa vaan jouValtra N163 Direct -traktori kot ovat hajallaan eri puopärjää tiettyyn rajaan aslilla taistelualuetta. ti maastossakin, vaikka Siksi myös logistiikse onkin optimoitu paMönkijäkaan haetaan lisää ketlapintarengastuksella teryyttä. Puolustusvoienemmänkin maantiekuljettajaksi mien uuteen kalustoon ajoon sopivaksi. Valtra kahden viikon kuuluu lisää niin mopystyykin etenemään derneja maantietraktotarvittaessa portaattokurssilla reja kuin erittäin maasman neliportaisen voitokelpoisia mönkijöitä. Ne mansiirtonsa kuljettamapalvelevat hieman eri tarpeina jopa nopeudella 55 kilota, mutta kummatkin edustavat metriä tunnissa. uusinta tekniikkaa. Joskus taannoin Puolustusvoimissa traktoreita käytettiin joukkojen kulValtra-traktori jetukseen: taistelijat lavalle ja matkaan. Reserviläinen kävi Porin prikaatissa Sä- Nyt maastokuorma-autot ja kuljetuskylän Huovinrinteellä tutustumassa panssariajoneuvot ovat korvanneet ne. Valtrat tulevatkin osaksi materiaalin hajauttamisen logistiikkajärjestelmää, jolla tarvikkeita toimitetaan lähemmäs käyttäjiä. Traktorin varustukseen kuuluu etukuormain, jota voidaan rauhan aikaan käyttää kauhalla tai auralla varustettuna vaikkapa kiinteistönhoitotöissä varuskunta-alueilla. Kriisitilanteessa sen voi korvata trukkihaarukalla, jolla pystyy näppärästi siirtämään kuormalavoja. Oleellisena osana kokonaisuuteen kuuluu SKJ-Rakennustekniikan valmistama Kipman-perävaunu. Se on varustettu koukkutartuntalaitteilla, jolla vaunun päälle pystytään nopeasti nostamaan erilaisia lavoja tai kontteja. Valtrat ovat pitkälti samassa varustuksessa kuin siviilikäyttöön myytävät. Viimeksi 70-luvulla Ford 5000 -traktoria ajanut kirjoittaja kieltämättä hämmästyi ohjaamossa. Tarjolla on ergonominen työympäristö näyttöineen, moni- Reserviläinen 3/2014 Ylh. vas: mönkijän kuljettajan työympäristö on moottoripyörämäinen, mutta nopeutta ei säädetä kiertokahvalla vaan peukalolla käytettävällä vivulla. Ylh. oik: Valtra N163 Direct -traktori on varustettu etukuormaimella. Varustuksena on maantiekäyttöön soveltuvat palapintarenkaat. Vas. Kuusipyöräisyys on Polariksessa toteutettu jatkamalla runkoa palkkirakenteella. Kuvassa näkyy myös kardaaniakseli. alh. vas: modernin traktorin ohjaamo on miellyttävä työympäristö. edessä näkyy matkustajan kuljettamisen mahdollistava lisäistuin. alh. oik: traktorin takaosassa on hydrauliikan ja voiman ulosotot sekä normaalit kiinnityslaitteet. tava maastossa. Ajokin oma lava ja Sumetek PKS-22K -perävaunu vievät kuorman kohteisiin, joihin aiemmin oltaisiin tavaraa saatu todennäköisesti vain kantamalla. Mönkijän peltilavan kantavuus on 360 kiloa ja jarruttoman Sumetek PKS22K -teliperävaunun 300 kiloa. Lisäksi eteen voi kuormata 45 kiloa. Kärryn tarvikelaatikosta löytyy sammuttimen ohella muiden muassa suojapeite, sammutin, kuormaverkko ja kiinnitysliinoja. Rakenteeseen on integroitu mahdollisuus paarien kuljettamiseen. Mönkijän satulamaiselle istuimelle mahtuu kaksi henkilöä. Sodan ajan tilanteessa varmasti myös useammat taistelijat voisivat käyttää peräkärryn lavaa siirtymisiin. Ajoneuvolle on Puolustusvoimissa määritetty maksiminopeus 40 kilometriä tunnissa, joten kovin pitkiin tiellä tapahtuviin siirtoihin ei tällaisista maastoajoneuvoista ole. Tositoimissa mönkijöillä voitaneen kuitenkin ajaa hieman nopeamminkin, koska 40 kilometriä tunnissa ei ole huippunopeus. Polariksen huonoihin puoliin kuuluu suhteellisen suuri polttoaineenkulutus. Tankki vetää vain 15,5 litraa, joten jerrykannuja on syytä olla matkassa bensiinin riittävyyden takaamiseksi. Mönkijäkuljettajaksi varusmies koulutetaan kahden viikon kurssilla. Monella on jo valmiiksi kokemusta vastaavista laitteista siviilistä. Sotavarusteeksi Polaris 800 ei ole kovin kallis. Siviilimallin hinnaksi valmistaja kertoo 15 999 euroa. Suurena asiakkaana Puolustusvoimat on saanut omansa varmasti huomattavasti edullisemmin. Valtra N163 Direct Moottori 4,91 l toimivipuineen ja ilmastointeineen. Kokonaisuuden kruunaa audiojärjestelmä. Valtrassa ei ole autoista tuttua moottorin kierroslukua säätävää kaasupoljinta. Traktorissa polkimella määritellään haluttava nopeus, ja tietokone säätää ajoneuvon etenemään sen mukaisesti. Tarjolla on runsaasti vaihtoehtoja suurimmasta maantienopeudesta aina etenemiseen ryömintävauhdilla. Polaris-mönkijä Aikanaan sotaväen etulinjan huollosta vastasivat kärryjä tai purilaita vetävät hevoset. Nyt maastokuorma-autot, telamaasturit ja traktorit hoitavat samoja tehtäviä. Ne voivat kuitenkin olla liian isoja tarpeeseen nähden tai maasto yksinkertaisesti niille liian vaikeaa. Nykyinen hevosen vastine on siviilissäkin suuren suosion saanut maastoskootteri eli tutummin mönkijä. Ne ovatkin maailmalla löytäneet paljon käyttäjiä juuri asevoimista mutta myös esimerkiksi pelastuslaitoksista ja sähköyhtiöistä. Puolustusvoimien uusinta mönkijäsukupolvea edustaa Polaris Sportsman 800 EFI 6x6. Sotilaskäytössä rekisteritodistuksen mukaan kyseessä on ”pyörin varustettu maastoajoneuvo”. Kaikilla kuudella pyörällään vetävä Polaris 800 menee käytännössä sinne mihin kuskin kantti ja ajokin maavara sallivat. Erillisjousitetut pyörät seuraavat maaston muotoja ja karkeasti kuvioidut matalapainerenkaat takaavat hyvän pidon. Edessä oleva sähkövinssi varmistaa sen, että pahastakin paikasta pääsee suurella todennäköisyydellä pois. Mönkijän ajaminen perustuu ajouran tarkkaan valintaan ja rauhalliseen etenemiseen. Kuusipyöräisyys tekee Polariksesta paremman vetopidon ohella stabiilimman kuin tavallisesta nelipyöräisestä, jota jyrkissä nousuissa uhkaa väärällä kaasun käytöllä taakse kaatuminen. Kuten Valtra-traktoritkin, myös mönkijä on lähes suoraan siviilikaupasta haettu. Sitä on toki tuunattu Puolustusvoimien tarpeisiin muun muassa keulaa suojaavilla jykevillä suojakaarilla, mutta perusteknologia on samaa. Vihreä-musta-värityskin on sama kuin harrastajille myytävässä mönkijässä, mutta kaupallisen version tarroja on karsittu. Edestä löytyy Puolustusvoimien keltainen rekisterikilpi. Uusimmassa Polaris-versiossa teho välittyy 800-kuutioisesta nelitahtimoottorista variaattorin kautta pyörille kardaaniakselin avulla. Puolustusvoimien vajaat kymmenen vuotta sitten käyttöön ottamissa 500-kuutioisissa mönkijöissä on käytössä ketjuveto. Kardaani vähentää huoltotarvetta eikä ole yhtä altis maastossa tapahtuville vaurioille. Etenemisen nopeutta säädellään ohjaustangon peukalolla käytettävällä kaasuvivulla. Portaattoman vedon hallinta on helppo oppia. Välityksiä on vapaan ja parkin ohella tarjolla kaksi eteen sekä peruutus. Kuljetuskyky yli 600 kiloa Mönkijää voi käyttää ruokakuljetuksiin, ampumatarvikkeiden siirtämiseen tai lähes kaikkeen, missä tavaraa on liikutel- 13 Teho 117 kW Polttoaine diesel Pituus 4,66 m Leveys 2,54 m Omamassa 8150 kg Kokonaispaino 11 000 kg Polaris sPortsmaN 800 eFi 6x6 Moottori 800 kuutiota Teho 38 kW Polttoaine bensiini 95e Pituus 3,00 m Leveys 1,23 m Kokonaispaino 997 kg 14 REPORTAASI Vuoksen voitto vei itärajalle Talvijotos vedettiin jalkamarssina lumenpuutteena takia. Imatra kokosi hyvän joukon osallistujia ja kansainvälistä väriä. KuvaT: MIrva Brola Tähystys valtakunnan rajalla. Norway 1 -partio määrittää etäisyyttä rajamerkkiin ja tekee muitakin havaintoja. vasemmalla Kristoffer andersen. Mirva Brola keskellä. Siinäpä yksi havainnoista, joita odotettiin talvijotoksen kilpailijoilta vastauspaperille. Imatralla 8.–9. maaliskuuta järjestetty jotos vei partiot rajavyöhykkeelle tähyämään, tosin havaittavat kohteet sijoittuivat Suomen puolelle. Itärajan läheisyyden lisäksi erikoismausteensa kisaan toi tällä kertaa poikkeuksellisen leuto sää. Noin viikkoa ennen tapahtumaa kisajärjestäjät joutuivat tiedottamaan kilpailijoille, ettei talvijotoksella päästä hiihtämään. Lumenpuute harmitti varsinkin ulkomaisia kilpailijoita, mutta tiettävästi kukaan ei perunut osallistumistaan juuri tästä syystä. – Norjalaisina olisimme toivoneet suksia, mutta olemme valmiita myös jalkamarssiin, ainakin toivon niin, tuumasi Kristoffer Andersen Norway 1 -partiosta. Saksalaiset osallistujat olivat varta vasten harjoitelleet perinteistä hiihtotyyliä etukäteen, Saksan armeijassa kun harrastetaan lähinnä ”alppihiihtoa alaspäin”, kertoi Wolfsrudel-partion suomalaisjuuria omaava Johannes Hütig. – Odotimme pääsevämme oppimaan piippalakki pellon talvisodankäyntiä, se kun on meille erilaista. Toisaalta näin on meille helpompi. Lohifileitä linkkuveitsellä kolla kuin Leathermanillakin. – Ajatuksena on, että rastit ovat tehtävissä nopeasti: taidot joko ovat mielessä tai eivät, Huolman totesi. Jotosjärjestelyihin lumenpuute vaikutti siten, että alkuperäistä reittiä jouduttiin Räntäsadetta ja aurinkoa hieman lyhentämään ja jotkin siirtymi- Lauantaiaamuna Immolan varuskunnasset rastien välillä hoidettiin heittokulta lähti jotokselle kaikkiaan 22 partiojetuksin. Kokonaismatkaa viita, joista 8 oli ulkomaisia. Partikonlopulle kertyi silti noin on kooksi oli määritelty kol30 kilometriä. me henkeä. – Tarkoitus oli, että Ruotsista kisaan oli tehtävät olisi tehty talilmoittautunut kaksi ”Taidot joko partiota, joiden osallisvioloissa, mutta vähän ovat mielessä niitä jouduttiin muuttuminen kuitenkin petamaan, kertoi kilruuntui. Kansainvälistai eivät” tä väriä edustivat siten pailun johtaja Mikko Huolman. Norjan, Saksan, Tanskan Pääosa rasteista mitja Viron partiot. tasi sotilastaitoja. Erätaitoja Jotosväessä oli mukana testattiin esimerkiksi luonnonniin kokeneita konkareita kuin muonan tunnistamisessa ja tulenteos- vasta-alkajiakin. Norjalaispartio lähti sa. Varuskunnan viereistä lentokenttää rohkeasti matkaan, vaikka takana ei ollut hyödynnettiin ilmavalvontarastilla, jolainuttakaan kokemusta vastaavista sotila piti havainnoida Imatran ilmailuker- lastaitokilpailuista koti- saati ulkomailta. – Kuulin tapahtumasta paikallisen hon tekemä pienkoneen ylilento. Paikallisväriä toi myös Vuoksen var- reserviupseerijärjestön kautta ja kysyin rella hyytävässä viimassa odottanut lo- näiltä kavereilta, haluaisivatko he lähteä henperkuu, jota varten partioitten pa- mukaan. Heillä ei sitten ollut muutakaan kolliseen varustukseen kuului ”teräase”. tekemistä, Andersen vitsaili. Fileitä irroteltiinkin niin pitkällä puuSaksalaiset mukaan houkutelleen Hütigin puolestaan sai matkaan hyvät kokemukset Sodankylän kisasta vuosi sitten. Muutoin partion kokoonpano oli uusi. Ensimmäisenä kisapäivänä sää vaihteli pilvisestä tihku- ja räntäsateeseen seljetäkseen iltaa kohti. Alkumatkaan ajoittui jotoksen ainoa ruutiaseammunta, Etelä-Karjalan reservipiirien 9-millisillä Glockeilla suoritettu pistoolirasti, jolla ammuttiin kypärä ja suojaliivit päällä 10 laukausta minuutin aikarajalla. Puolustusvoimien aseita ei kisaan saatu ohjesääntöjen vuoksi, mutta myöhemmin rasteilla odotti vielä .22 High standard -pistoolin purku ja kokoaminen. Ainakin alkumatkasta kilpailijoiden hymy oli vielä herkässä. – Hauskaa on ollut tähän asti. Hyvillä lähtöasetuksilla ollaan liikenteessä, säästä huolimatta, kertoi Juha Freyborg Kaisla sissit -partion tunnelmista. – Ainakin vielä jotos vaikuttaa helpolta, kun matkakin on lyhyempi. Ei ole paljon jouduttu odottamaankaan rasteille. Voitto jälleen Kuopioon Partiot yöpyivät maastossa omilla majoitteillaan. Sunnuntain puolella kulkua Reserviläinen 3/2014 15 Vas. ylh. Tanskalaispartiot kuivattelivat tihkusateessa kastuneita varusteitaan. Vas. alh. Kuinka hyödyntäisit näitä luonnonmuonia, kysyttiin yhdellä selviytymisrasteista. oik. ylh. Toimitsija Ville Jäkälä seuraa JArU Warriors -partion lohen perkaamista. oik. alh. Tämän idemmäksi ei enää kannata mennä. Kolmen KärKi helpotti yöpakkasen kovettama maastopohja ja aurinkokin pilkahti. Ennen maaliin tuloa partiot pääsivät vielä virittelemään viuhkamiinaa, tiedustelemaan maastoa ja antamaan ensiapua. Taipaleen päätti suunnistusosuus ja perillä suoritettu ekoaseammunta. Talvijotoksen voittajaksi selviytyi viimevuotiseen tapaan Kuopion reserviupseerikerho. Pitkän linjan reserviläisurheilija Simo Jääskeläinen piti kisajär- jestelyjä ja rastien sisältöjä onnistuneina. – Hyviä ja mielekkäitä tehtäviä on ollut. Joka rastilta on myös saatu palaute, mikä on hyvä. Harvoin niitä vastauksia tulee myöhemmin netistä katsottua. Myös perinteiset paperirastit oli mietitty uusiksi: Maanpuolustusnaisten rastilla tunnistettiin aitoja elintarvikkeita ja niiksi kelpaavia ja sotahistoriatehtävänkin kysymykset olivat hyvin mietittyjä, Jääskeläinen kiitteli. Myös jotoksen johtaja Veli-Matti Kesälahti sai myönteistä palautetta järjestelyistä. – Lunta ei ollut, se oli pettymys mutta muuhun oltiin tyytyväisiä. Ulkomaisilla partioilla oli toki monenlaisia odotuksia. Jotkut olisivat ehkä kaivanneet enemmän toimintaa Viron kilpailujen malliin, kun meillä toiminta rajoittuu rasteille. 1. Kuopion reserviupseerikerho 280 p (ylil Janne Hyvärinen, kapt Simo Jääskeläinen ja ylik Jari Tarvus) 2. Xteekkarit 274 p (ltn Jouni Keinänen, ltn Vesa Sarromaa ja ltn Markku Suominen) 3. Ruutiukot 258 p (maj Markku Kyytsönen, ylik Jouko Mäkinen ja ltn Harri Pasanen) 16 LIIKUNTA Kansainväliset sotilastaitokilpailut kutsuvat Miten valmistautua kilpailuihin? Mikä on onnistumisen kannalta tärkeintä? Reserviläinen kokosi vinkkejä ulkomaan kisoihin aikoville. TIMo LAhTI Itävallan Alpeilla korkeuserot huimaavat. Suomalaisten Grenadierjoukkue matkalla Gmeineck-vuorelle viime kesänä. ja märässä maastossa kuljettaessa jalat joutuvat koville. Kiira kehottaakin teip– viron admiral pitka, entinen Erna, ottaa paamaan päkiät ja kantapäät huolella. ukoista mehut irti, sanoo kersantti Teippauksista huolimatta jalat ovat kilpailun jälkeen kurjan näköires Jussi Kiira. Varkauden reserviläiset. Toisinaan kilpailijoilta siin kuuluva Kiira, 43, on lähtee varpaankynsiä. osallistunut Viron so– Kartta-aineistilastaitokilpailuihin toon kannattaa tutus”Kilpailussa kolme kertaa kilpaitua etukäteen, jos sitä lijan roolissa ja yhtä on saatavilla, siten saa oppii aina uutta tietoa alueen maastosmonesti tuomarina. myös itsestään” Kiiran mukaan ta ja teistä. Lisäksi on hyvä tutustua aiempiViron kilpailusta en vuosien tehtäviin, erityisen haastavan Kiira vinkkaa. tekee vastatoiminta. Kisa alkaa tehtävällä, josTuomarina toimiessaan sa joukkueet soutavat kumihän on nähnyt väsyneiden partiveneillä rantaan. Samalla vihollioiden maaliintulon. Kiiran mukaan on nen yrittää estää maihinnousun. hienoa seurata, miten partiot toimivat ko– Viroon kilpailuihin lähtevällä pi- van paineen ja väsymyksen alla. tää olla monipuoliset sotilaalliset taidot. – Kilpailussa oppii aina uutta myös Edettävä matka on yli 100 kilometriä itsestään ja omasta käytöksestään vaiMaaret Väkinen Reserviläinen 3/2014 keissa tilanteissa. Suomalainen sisu ja tiimihenki ovat avain kisoissa menestymiseen. – Matkan hintaa ei pidä pelätä. Kilpailuihin kannattaa ehdottomasti lähteä, jos siihen vain on tilaisuus. Alppeja ei vallata lenkkareissa Luovuus auttaa Italiassa Kesällä 2013 Itävallassa Grenadier-sotilastaitokilpailuun osallistunut luutnantti res Timo Lahti, 42, toteaa, että vain uskalikot lähtevät haastavalle Alppimarssille lenkkitossuissa. – Mukaan on otettava maihinnousukengät, joissa on hyvä nilkkatuki. Marssimista kannattaa myös harjoitella. Itse marssin 12 kiloa painavan repun kanssa pitkiä harjoituslenkkejä Suomessa. Lahti kertoo, että Grenadierissa joukkueet kulkivat ensimmäisenä päivänä 11 kilometriä ylöspäin sekä saman verran alas. Korkeuserot ovat Alpeilla Suomeen verrattuna huikeita, ja lämpötila kipusi yli 35 lämpöasteen. Vettä kului päivän aikana seitsemän litraa henkeä kohden, ja tarvittava vesi kannettiin säiliöissä repussa. Lisäksi nelihenkinen partio tankkasi leipää ja lisäravinteita. Lahti neuvoo kilpailuun lähtijöitä pakkaamaan reppuun vain pakolliset tavarat. – Jokainen ylimääräinen sata grammaa hidastaa etenemistä. Tuppisuuna ei reissuun kannata lähteä. Kielitaitoa pitää olla sen verran, että voi jutella muiden kilpailijoiden kanssa. Samalla voi vaihtaa ajatuksia armeijan toimintatavoista ja vaikkapa asevelvollisuudesta eri maissa. Lahti kuuluu Valkeakosken reserviupseerikerhoon. Hän kehottaa kysymään omalta reserviläisjärjestöltä taloudellista tukea matkan kustannuksiin. Ulkomaan kisoihin lähtijältä kysytään avointa mieltä ja pitkää pinnaa. Vänrikki res Heikki Onnela, 45, on osallistunut kahdesti Italian Raid Commando -kilpailuun, viimeksi vuonna 2013. Italialaisten tapa toimia on suomalaisen näkövinkkelistä hieman suurpiirteinen. Esimerkiksi rastien sijainti voi heittää kilometrillä merkitystä paikasta. – Jos rastia ei löydy, kannattaa vaihtaa koordinaatistosta toiseen. Usein oikea paikka löytyykin toisen koordinaatiston avulla, Onnela naurahtaa ja jatkaa, että pienet omaleimaisuudet ovat myös kansainvälisten kilpailujen suola. Lombardiassa kuljettava kilpailumatka on noin 50 kilometriä. Matkan varrella on useita erilaisia tehtäviä, joista varsinkin miinoitetulla ja ansoitetulla alueella liikkuminen on painunut Onnelan mieleen. Kyseisen tehtävän aikana kilpailijoiden piti myös tunnistaa miinat ja muut räjähteet. Haastavinta kilpailussa ovat Onnelan mukaan tehtävärastit, joilla sekoitetaan joukkueita. – Voi päätyä johtamaan joukkuetta, jolla ei ole lainkaan yhteistä kieltä. Väärinkäsityksiä syntyy, mutta tehtävä saadaan hoidettua käsimerkein ja piirtämällä. Stadin Sisseihin kuuluva Onnela sanoo, että paras tapa valmistautua kisoihin on kerrata armeijassa opitut asiat. – Kisaan lähtijöille sanoisin, että pakatkaa mukaan sadeviitta. Märkänä vilu tulee nopeasti. Tero Kiira Viron sotilastaitokisa alkaa maihinnousulla, jonka vihollinen pyrkii estämään. Kuvat vuoden 2009 ernasta. Kilpailuja maailmalla Italian Raid Commando, 16.–18.5.2014, www. italianraidcommando.it/ Grenadier Itävallassa, heinäkuun alku, www.grenadier.at Admiral Pitka Virossa, elokuun alku, www.pitkachallenge.eu Myydään tarjousten perusteella uudenveroiset eli ampumattomat aseet Norinco 56 S ja Norinco 56-2 (sarjatuli). Tiedustelut 0400 335196. ERIKOISMATKOJEN ASIANTUNTIJA JaPi-Matkat Oy MAANPUOLUSTUSMITALI Muistoksi maanpuolustuksellisista tehtävistä Maanpuolustusmitali on perustettu vuonna 1989 muistoksi osallistumisesta maanpuolustuksellisiin tehtäviin vuoden 1945 jälkeen. Sotahistorian matkat 2014: Karjalan Kannas 27.-29.6. Talvisodan Kannas ja Taipaleenjoki 2.-4.5 Viro – Narva 16.-18.5., 29.-31.8. Tuntemattoman sotilaan sotatie 21.-24.8. Aunus – Maaselkä 16.-20.7. Uhtua – Kiestinki - Rukajärvi 2.-6.7. Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan kertausharjoituksiin tai niitä vastaaviin koulutustilaisuuksiin osallistuneet siviilihenkilöt sekä PV:n tai RvL:n palveluksessa olleet tai parhaillaan olevat. 310 € 330 € 445€ 450 € 560 € 535 € Kertausharjoituksia vastaaviksi koulutustilaisuuksiksi lasketaan mm. maanpuolustuskurssit, VSS-koulutus (8 tuntia = 1 vrk), Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit sekä rauhanturvatehtävistä koulutus- ja valintatilaisuuksien aika. S o t i l a s k o t i t o i m i n n a s t a h y v ä k s y t ä än maastotehtävät ja muusta toiminnasta enintään 5 vrk vuodessa. Hinnat sis : kuljetus alk. Karhula, majoitus kahden hengen huoneessa, puolihoito Ryhmäviisumi 70,00 €/hlö sis.hoitokuluvakuutus Mitalin myöntää maanpuolustusmitalitoimikunta ja sitä anotaan aina kirjallisesti. Kerro hakemuksessa hakemasi solkiluokka ja hakemusperusteet. sotahistorian oppaina: Pekka Ripatti/ Martti Turtola/ Esa Urhovaara Venäjän vuoden viisumit alk. 150 € www.japi-matkat.fi Katso lisää Puh 05 3559365 [email protected] Mitali voidaan myöntää myös muista merkittävistä maanpuolustusansioista. Mitalia seuraa omistuskirja. Kaivokatu 10 49400 Hamina Reseviläisille ja ei-asevelvollisille mitali myönnetään palvelusvuorokausien perusteella, PV:n ja RvL:n palveluksessa oleville palvelusvuosien mukaan. Vähimmäisvaatimukset: Mitali ilman solkea: 7 vrk Pronssisella soljella: 15 vrk Hopeisella soljella: 30 vrk Kultaisella soljella: 60 vrk 3 10 15 20 palvelusvuotta palvelusvuotta palvelusvuotta palvelusvuotta Sotaveteraanit, joilla on tammenlehvätunnus, ovat oikeutettuja mitaliin kultaisella soljella. Mitalin lunastus maksaa 50 euroa, hinta sisältää soljen. Muut hinnat: Pienoiskunniamerkki: 40 euroa. Solkiluokan korotus: 15 euroa. Tunnus nauhalaattaan: 10 euroa. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hakemukset ja lisätiedot: Maanpuolustusmitalitoimikunta / Maanpuoustusyhtiö MPY Oy P. Hesperiank. 15, 00260 HELSINKI Puh. 09 4056 2015 Voit myös asioida verkossa osoitteessa: www.maanpuolustusmitali.fi Reserviläisten AMPUMA- ja SENIORITURVA Oletko ammuntaa harrastava jäsen? Onko ammuntaan liittyvä vakuutusturvasi kunnossa? Reserviläisten ampumaturva ja senioriturva antavat osallistumisoikeuden kaikkiin ammuntoihin ja sisältävät kattavan vakuutusturvan. Reserviläisten ampumaturva on tarkoitettu RES:n, RUL:n, SRTL:n, MPKL:n ja MNL:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Ampumaturva korvaa vamman hoitokulut 5.000 euroon asti, pysyvän haitan korvauksena 10.000 euroa ja kuolemantapauksessa 5.000 euroa. Vastuuvakuutus korvaa henkilövahinkoja 500.000 euroon ja esinevahinkoja 250 000 euroon asti. 70 vuotta täyttäneet jäsenet voivat hankkia Reserviläisten senioriturvan, joka sisältää vain vastuuvakuutuksen. Ampuma- ja seni-oriturva antavat osallistumisoikeiden RES:n, RUL:n ja RESUL:n niihin liittotason kilpailu- ja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa. Lisäksi ne oikeuttavat osallistumaan em. järjes- KYLLÄ, lähettäkää minulle tarjous Merkitse rasti ruutuun. ampumaturvasta (25 ) senioriturvasta (20 ) Etunimet Sukunimi töjen piirien sekä jäsenyhdistysten ja -kerhojen tapahtumiin tai kilpailuihin, joissa harjoitetaan ammuntaa ja, joissa vaaditaan ampumaturvan tai senioriturvan voimassaoloa. Reserviläisten ampuma- ja senioriturvat astuvat voimaan maksupäivänä klo 24.00 edellyttäen, että turvakausi on alkanut. Voimassaolon ehtona on lisäksi, että myös jäsenmaksu on maksettu. Vastaanottaja maksaa postimaksun Katuosoite Postiosoite Lisätietoja ampumaja senioriturvasta saa Reserviläisliitosta, puh (09) 4056 2040. Puhelin Yhdistys/kerho Syntymäaika Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Allekirjoitus www.reservilaisliitto.fi KOULUTUS Reserviläinen 3/2014 19 MPK kehittää koulutukselle arviointijärjestelmää Ensimmäisenä arvioidaan useita jaksoja sisältäviä kurssikokonaisuuksia KatriNa CarlsON Katrina Carlson Kehittämiskohteita esiin maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) laatujärjestelmää on kehitelty jo pari vuotta. Tämän vuoden alusta aloitettiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa koulutuksen auditoinnit osana järjestelmää. Ensimmäisinä auditoidaan puolustusvoimien MPK:lta tilaamia useamman lähi- ja etäjakson sisältäviä kurssikokonaisuuksia. Auditoinnit tehdään vuorovaikutteisesti. MPK:n ja puolustusvoimien arvioijat perehtyvät kirjalliseen materiaaliin, havainnoivat koulutusta sekä keskustelevat kouluttajien ja kurssilaisten kanssa. Kurssin johto täyttää itsearviointilomakkeen. Loppuyhteenveto ja -pisteytys tehdään yhdessä keskustellen. Yksi auditointikohteista, esikuntatyöskentelyn kurssikokonaisuus Santahaminassa, sisältää orientoitumistilaisuuden ja kolme lähijaksoviikonloppua. Opetuksessa hyödynnetään pvmoodleympäristöä. Kehittämistyön takana ovat Stadin sissit. Vaikka kurssia on järjestetty jo vuosia, auditointi tuo lisää ryhtiä, toteavat monivuotiset kurssinjohtajat Antti Rautiainen ja Antti Brax. – Systemaattinen arviointi tuntuu hyvältä lähestymistavalta. Skaala on tiukka, ja pisteytyksen avulla löytyy kyl- Osallistujat pitivät vuorovaikutteista keskustelua auditoinnin parhaana antina. Vas. antti Brax, antti rautiainen, ilpo Kleemola ja Juha Niemi. lä kohteita, joihin kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota. Haluamme edelleenkin jatkaa kurssin pitkäjänteistä kehittämistä, Rautiainen linjaa. Auditoinnissa ei vertailla kursseja keskenään. Kyse ei ole arvostelusta vaan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämisestä. MPK:n koulutuspäällikön Juha Niemen mukaan etenkin alkuvaiheessa auditointi edellyttää kurssin johdon paneu- tumista asiaan. Uutta sanastoakin otetaan käyttöön, mutta paperityö pyritään pitämään selkeänä ja yksinkertaisena. – Kurssilaiselle taustatyö ei juuri näy muuten kuin loppuun asti ajateltuna ja laadukkaana kurssina, Niemi toteaa. – Kurssin johtajat puolestaan ottavat vastuun itsearvioinnista, mutta saavat auditoinnin kautta arvokasta tietoa kurssien kehittämiseen kaiken muun arvioinnin täydennykseksi. Tunnistatko kaluston? Pääesikunnan esikuntatyöskentelyn kurssille asettama pääarvioija, majuri Ilpo Kleemola kiittele auditointeihin liittyvää vuorovaikutusta kurssin tilaajan ja toteuttajien välillä. – Rakentava kritiikki on aina paikallaan. Keskusteluissa löytyy kehittämiskohteita kaikille osapuolille. Puolustusvoimat osallistuu auditointeihin mielellään. Samalla voimme ideoida jo laajempaakin kertausharjoitusten arviointia, Kleemola kokoaa. – Saatuja havaintoja ja toimenpidesuosituksia voi hyödyntää laajasti. Osa havainnoista on yleispäteviä, otetaan nyt kultajyvät talteen! MPK:n valtakunnallisen auditoinnin kohteena on tänä vuonna myös maakuntakomppanioiden peruskurssiohjelma Tampereella. Alueellisten kurssien auditoinnit toteutetaan Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikössä Haminassa ja meripuolustuspiirissä Gyltössä. Lisäksi jokaisessa maanpuolustuspiirissä itsearvioidaan vähintään yksi puolustusvoimien tilaama kurssi. Raportit kootaan MPK:n laatuarkistoon ja hyödynnetään kurssien kehittämiseen eri puolilla Suomea. Samalla koko MPK:n palautejärjestelmää uudistetaan. Mikko Virta tunnistatko seuraavat alukset? Vinkki: Kaikki ovat Suomen Merivoimien käytössä. Vastaukset sivulla 28. Osa 3: Merivoimien aluksia KuVat: MiKKO Virta 1 2 3 4 20 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Piirikierros käyntiin Suur-Savosta Janne Kosonen Janne Kosonen reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mik- ko Halkilahti pyrkii vierailemaan alkaneen vuoden aikana jokaisessa reserviupseeripiirissä. Piirikierroksen tavoitteena on tavata kattavasti sekä liiton omia aktiiveja että piirien tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ensimmäinen vierailu suuntautui helmikuun lopulla Suur-Savoon. Kierros alkoi puheenjohtajan soittokierroksella piirin yhdistysten puheenjohtajille. Suur-Savon reserviupseeripiirissä on 15 yhdistystä, joista Halkilahti tavoitti kymmenen. Vastaanotto soittokierroksella oli erittäin positiivinen. Yhdistyksissä arvostettiin, että liiton puheenjohtaja otti suoran kontaktin. Pääosin pienissä yhdistyksissä koettiin nuorten jäsenten vähyys isona ongelmana. Eräs puheenjohtaja totesi, että kaikki paikkakuntalaiset tunnetaan eikä paikkakunnalta edes löydy nuoria reserviupseereita. Monessa yhdistyksessä toivottiin puolustusvoimilta listaa alueella asuvista reserviupseereista. Toisaalta Suur-Savosta löytyi myös malliesimerkki siitä, kuinka pienestä, alle 20 jäsenen yhdistyksestä on kasvanut erinomaisella jäsenhankinta ja -huoltotyöllä yli 50 jäsenen yhdistys. Ristiinan reserviupseereiden kasvu perustuu monipuoliseen toimintaan ja aktiiviseen yhteydenpitoon jäseniin. Positiivisena asiana Suur-Savossa nousi esille hyvä ampumaratatilanne. Monella yhdistyksellä oli ampumarata omalla paikkakunnalla ja radoilla oli hyvin tilaa myös reserviläisten ampumavuoroille. Paikallispataljoona esillä Yhteistyökumppaneiden tapaaminen oli 28.2. Mikkelin upseerikerholla, jonne piiri oli kutsunut paikalle Etelä-Savon aluetoimiston päällikön, everstiluutnantti Heikki Saarennon, MPK:n piiripäällikkö Ari Kuikan sekä reserviläispiirin puheenjohtajan Raimo Mikkosen. Reserviläinen 3/2014 Kesällä kansainvälistä toimintaa Alle 30-vuotiaat reserviupseerit voivat hakea liiton edustajaksi Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n kesäkongressin nuorten upseerien työryhmän YROW-tapahtumaan Saksan Fuldaan 3.–9.8. Tilaisuuteen lähetetään liitosta 2–4 edustajaa, joiden tulee olla aktiivisesti toiminnassa mukana olevia ja englanninkielentaitoisia. Tapahtuma sisältää työryhmätyöskentelyä muiden osallistujien kanssa ja tutustumista heidän toimintaansa. Tilaisuus antaa hyvän poikkileikkauksen muiden maiden reservitoiminnasta. Lisätietoja YROW-hausta on liiton sivuilla kohdassa kansainvälisyys. Hakuaika päättyy 30.4. Itse tapahtumasta saa lisätietoa osoitteesta www.cior2014.de. Sotilasmoniottelun karsinta Lahdessa Reserviupseeripiiristä paikalla olivat puheenjohtaja Pentti Nuutilainen, toiminnanjohtaja Mauri Parantala sekä pitkäaikaiset toimijat Matti Pulkkinen ja Mauno Punkka. Liitosta paikalla olivat puheenjohtaja Halkilahti ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen. Liiton puolelta tapaamisen erityisaiheena oli uusittu strategia eli Oulun liittokokouksessa hyväksytty kolmivuotissuunnitelma, puolustusvoimauudistukseen liittyvä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen. Paljon keskustelua herättivät tulossa olevat paikallispataljoonat ja rekrytointi niihin. Lisäksi keskustelussa mietittiin keinoja, joilla saadaan uusia toimijoita mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön yleensä ja maanpuolustuskoulutukseen erityisesti. Suur-Savon piirikierros päättyi Rantasalmella 1.3. pidettyyn maanpuolustusjuhlaan. Heikki saarento ja ari Kuikka kuuntelevat Mikko Halkilahden esitystä. Joukkue kesän CIOR-sotilasmoniotteluun Saksan Hammelburgiin valitaan Lahdessa 23.–24.5. järjestettävässä karsintakilpailussa. Samalla kisaillaan Viron reserviupseeriliiton kanssa liittojen välinen RUL–EROK-ottelu. Uusilla kyvyillä on oiva mahdollisuus lähteä kilpailemaan, koska pohjoismaiset maastomestaruuskisat ratkotaan samalla kertaa Saksassa. Näin ollen sinne lähetetään kaksi joukkuetta. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta kohdasta liikunta. Lajia on mahdollista harjoitella 9.5. Santahaminassa. Ilmoittautumisaika päättyy 30.4. Lisätietoja voi kysyä liiton toimistolta järjestösihteeri Saku Liehulta ([email protected] puh 040 556 8798). Naisille uusi puheenjohtaja ja kunniajäsen Reservin upseerien naisten perinneliitto on kutsunut kunniajäsenekseen Pirkko Uusi-Kauppilan, joka toimi liiton puheenjohtajana ansiokkaasti täydet kolme kautta. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Kristina Alho Tampereelta. Hän on toiminut useita vuosia liiton ensimmäisenä sihteerinä ja tiedottajana sekä liiton varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Naisten valmiusliitossa. Varautumistoimikunta aloitti työnsä Janne Kosonen pienentyessä yhä suurempi joukko koulutettuja ja kokeneita reserviläisiä vapautuu puolustusvoimien sijoituksista entistä nuorempina. Yhtenä puolustusvoimauudistuksen tavoitteena kehitetään myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Osana tätä tavoitetta edistetään reserviläisten osaamisen hyödyntämistä myös muiden turvallisuusviranomaisten häiriö- ja sodan ajan joukkojen kuntiin ja viranomaisiin. poikkeusolojen tehtävissä. Reserviupseeriliitossa aloitToimikunnan tärkeä tehtäti vuoden alussa uusi vavä on lisäksi tuoda varauturautumistoimikunta. Sen mistoiminnan asioita esilkeskeisiksi tehtäviksi le niin Reserviupseeriliiton sisällä kuin laajemon määritelty varauToimikunta minkin vapaaehtoisen tumiskoulutuksen ja -toiminnan tarpeen kartoittaa hyviä maanpuolustuksen kentällä. selvittäminen, varaukäytäntöjä tumiskoulutuksen ke– Tavoitteena on, ethittäminen sekä yhteytä jo varsin pian pystytdenpito varautumistoitäisiin kertomaan potenminnassa Maanpuolustustiaalisille toimijoille tarjolkoulutusyhdistykseen (MPK), la olevista ja mahdollisista va- rautumisen tehtävistä ja koulutuksesta, painottaa toimikunnan puheenjohtaja Pekka Rintala. Samalla hän korostaa MPK:n keskeistä roolia vapaaehtoisen koulutuksen kehittämisessä sekä sitä, että varautumistoiminnan useiden eri toimijoiden kesken päästäisiin pian sopimaan työnjaosta. Rintalan mukaan toimikunta kartoittaa eri puolilta maata hyviä käytäntöjä, kuinka vapaaehtoisia on hyödynnetty varautumiseen liittyvissä tehtävissä. RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen3/2014 Koulutus kokosi aktiivit Seinäjoelle Mervi Mäki-Neste Seinäjoella järjestetty yhdistysjohdon koulutus keräsi 34 osanottajaa kuulemaan liiton asioista. Kyseessä oli varapuheenjohtaja Terhi Hakolan ensimmäinen tilaisuus kouluttajana. – Koulutus on hyvä paketti perustietoja liitosta ja koko organisaation toiminnasta eri portaineen, luonnehtii Hakola. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hallinto- ja jäsenrekisterijärjestelmään, liiton ja yhdistysten yhteistoimintaan sekä yhdistystoiminnan perusteisiin. Hakolan mielessä on ideoita tulevaisuuden varalle. – Koulutukset voisivat sisältää enemmän yhdistystasolta tulevaa palautetta ja aktiivista otetta sieltä päästä. Kurikan reserviläisten sihteeri ja rahastonhoitaja Tomi Piirto oli mukana koulutuksessa jo kolmatta kertaa. – Jatkossa toivon enemmän tietoa liiton tarjoamista yhdistyspalveluista ja tukemisen muodoista sekä selkeää esitystä päivämäärineen yhdistysten velvoitteista liittoon päin. Piirto näkee, että Reserviläisliiton toiminta tukee varsin hyvin piirien ja yhdistysten toimintaa. – Myös näkyvyys suurelle yleisölle on lisääntynyt, mutta pelkkä facebook ei riitä isojen massojen huomion saamiseksi. maaliskuun alussa – Ryhmätyöt katkaisisivat luennot ja ihmiset aktivoituisivat. Mukana on aktiiveja, jotka ovat vetäneet toimintaa jo useita vuosia. Heillä olisi paljon hiljaista tietoa, joka jää hyödyntämättä. Jokipii tervehtii ilolla liiton linjausta tiedottamisen korostamisesta. – On tärkeää ottaa käyttöön erityisesti uusia teknologioita, joita nuoremmat sukupolvet jo näppärästi käyttävät. Tätä nykyä kaikki suomalaiset ovat tervetulleita Reserviläisliiton jäseniksi. Tästä seuraa myös omat hankaluutensa. – Tällöin koulutustarjontaa tulisi muokata niin, että kaikki saisivat vastinetta jäsenmaksulleen. Esimerkiksi yhteistyö vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa voisi luoda aktiviteetteja, joissa jäsenistö pääsisi aidosti mukaan toimintaan, tuumii Jokipii. Koulutustilaisuus keräsi aktiivit Seinäjoen piiritoimistolle. Etualalla Terhi Hakola ja Mikko Savola. Olli NybErg 21 Sääntömuutosten käsittely nopeutuu Patentti- ja rekisterihallitus on avannut uuden palvelun, jonka avulla yhdistysten sääntömuutokset voi rekisteröidä vaivattomasti netissä. Liittokaista-palvelua voi hyödyntää rekisteröitäessä yhdistyksen tekemää sääntömuutosta, joka on liiton ennakkotarkastettujen mallisääntöjen mukainen. Reserviläisliitto jakoi uudet mallisäännöt yhdistyksilleen syksyllä. Liittokaistan käyttö edellyttää asiakirjatunnusta, jonka saa liitosta. Yhdistyksen puheenjohtaja voi tunnuksen avulla rekisteröidä sääntömuutoksen ja samalla mahdolliset muutokset yhdistyksen nimenkirjoittajissa. Asiasta antaa lisätietoja järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen, puh. (09) 4056 2042 tai s-posti [email protected]. Naisten maastokurssi Lohtajalla Reserviläisliiton naisjäsenille räätälöity maastokurssi pidetään Pauha-harjoituksen yhteydessä 12.–13.4. Lohtajalla. MPK:n harjoituskokonaisuus sisältää useita erilaisten maanpuolustusyhteisöjen koulutustilaisuuksia. Monipuolinen maastokurssi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opetella arjen ja poikkeusolojen taitoja. Kurssin tavoitteena on opettaa ja kehittää muun muassa lääkintätaitoja siten, että sen käyneet kykenevät turvallisesti liikkumaan ja yöpymään maastossa ryhmän osana sekä antamaan ensiapua tavallisimmissa tapaturmissa. Lohtajan maastokurssi on Reserviläisliiton naisjäsenille ilmainen. Ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n kurssikalenterin kautta osoitteessa www.mpk.fi. Jäsenrekisterinvaihdos toi ongelmia Vuodenvaihteessa käyttöön tulleen maanpuolustusrekisteristerin viimeistely on ollut odotettua vaikeampaa. Laskutus ei ole toiminut ongelmitta ja yhdistystason käytössä on ollut välillä vaikeuksia. Piiritason käyttöä ollaan vasta aloittelemassa. Ongelmien takia kaikki jäsenet eivät ole vielä saaneet jäsenmaksulaskuaan. Myös ampuma- ja senioriturvalaskutuksessa on ollut vaikeuksia. Kaikki laskut pyritään saamaan perille huhtikuun kuluessa. Pakottavissa tapauksissa lasku voidaan toimittaa sähköpostilla suoraan jäsenelle. Asiassa tulee olla yhteydessä suoraan Reserviläisliiton toimistoon. Maanpuolustusrekisteriä käyttävät Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto. Hiljainen tieto käyttöön 2000-luvun alusta lähtien mukana ollut laihialainen Annukka Jokipii tuli tilaisuuteen kouluttautumaan ja tapamaan piirissä toimivia toimihenkilöitä, hallitusaktiiveja sekä liiton puheenjohtajistoa. – Vaikka osallistuisi useille kursseille, yhdellä kertaa ei tapaa näin paljon alueella vaikuttavia henkilöitä. Tulevaisuudessa koulutuspäivän antiin voisi Jokipiin mielestä lisätä myös ryhmätöitä. Liitto kokoontuu Lepaalle Olli Nyberg reserviläisliiton sääntömääräinen liitto- kokous järjestetään 12.4. Lepaan kartanossa Hattulassa. Päivän aikana pidetään myös Reserviläisurheiluliiton kevätkokous ja työpaja, jossa työstetään Reserviläisliiton seuraavaa strategiaa. Vuosikokouksen asialistalla ovat vuoden 2013 talous ja toiminta. Kokous saa käsiteltäväkseen 2 604 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Taloudellisesti vuosi onnistui niin hyvin, että uuden jäsenrekisterin aiheuttama perustamis- kustannus kyettiin hoitamaan talousjalla urheilu- ja liikuntatoiminnalla. arvion 2013 puitteissa. Toimintavuonna järjestettiin 10 Toiminnan puolella vas519 erilaista liikunta- ja urtaan ei tullut yllätyksiä. heilutapahtumaa, joissa kirjattiin 68 128 osallisAmmunta oli edelleen tumiskertaa. Liikuntalaajin toimintamuoto. Ammunta ja ammuntasuoritukset Piireissä ja yhdistykedelleen laajin sissä järjestettiin 7 798 oli mahdollista kirjata ampumatilaisuutta ja sähköiseen kuntokorttoimintamuoto tiin, josta sai tarvittaes-kilpailua, joissa kirjatsa tulostettua ampumatiin 54 082 osallistumispäiväkirjan. kertaa. Reserviläisten kenttäkelMyös maanpuolustustahpoisuutta ylläpidettiin myös laadon hyväksi tehtiin paljon töitä. Vuoden 2013 mittaan järjestettiin esimerkiksi 634 kunniavartiota, 296 seppeleenlaskua ja 61 erilaista maanpuolustusjuhlaa. Reserviläisliittoon kuului vuoden 2013 lopulla 349 jäsenyhdistystä, joissa oli 36 540 jäsentä. Kokonaisjäsenmäärä kasvoi vajaan prosentin. 22 JÄRJESTÖT Reserviläinen 3/2014 Yhteiskunnallisesti aktiivinen yhdistys menestyy Taipalsaaren reserviupseerikerho hankki puuttuvat Pro patria -taulut seurakuntatalon seinälle. RisTo PaRonen Maaret Väkinen Taipalsaaren seurakuntalaiset päättivät kääntyä paikkakunnan reserviupseerikerhon puoleen. Seurakuntatalon seinältä puuttui kaksi Pro patria -taulua, joita seurakuntalaiset kaipasivat. – Tauluilla on suuri merkitys. Puutpari vuotta sitten tuvat kaksi taulua ovat Merenlahden ja Vehkataipaleen kouluilla, jotka ovat yhä toiminnassa. Seurakuntasaliin haluttiin yhtenäinen muisto koulupiirien uhreista isänmaalle, kertoo Taipalsaaren reserviupseerikerhon tiedotusupseeri Risto Paronen. Reserviupseerikerho päätti teettää kouluilla olevista tauluista kopiot. Alkuperäisten taulujen lähes identtiset kopi- Kaija Kahra ja esko Kähö paljastavat pro patria -tauluja helmikuun alun tilaisuudessa. ot paljastettiin kerhon 40-vuotisjuhlien yhteydessä helmikuussa. Noin sata kiloa painavat taulut on valmistettu varta vasten Ilomantsista haetusta mustasta diapaasista. Tauluprojekti sai taloudellista tukea Reserviupseeriliitolta, Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen tuki ry:ltä, Taipalsaaren reserviläisiltä ja sotaveteraaneilta sekä eri yrityksiltä ja yhteisöiltä. Myös seurakunta tuki reserviupseerikerhoa taulujen hankinnassa. Taipalsaaren reserviupseerikerho on aktiivinen toimija paikkakunnallaan. Paronen toteaakin, että pieni yhdistys voi menestyä ottamalla osaa paikkakuntansa asioihin. Hän uskoo, että monipuolisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen houkuttavat jäseniä. – Toimimme niiden asioiden parissa, jotka ovat jäsenillemme tärkeitä. Esimerkiksi viime vuonna järjestimme luennon Saimaan veden laadusta. Tänä keväänä Antti Arponen on tulossa puhumaan urheilusta. Yhteiskunnallisen toiminnan lisäksi kerho järjestää perinteistä reserviläistoimintaa, kuten ammunta- ja erätapahtumia sekä sotahistoriaa käsitteleviä retkiä. Yhteistyö Taipalsaaren reserviläisten kanssa on tiivistä, ja suurin osa tapahtumista on avoimia koko perheelle. – Meillä on aikoinaan ollut erittäin voimakas naisjaosto. Siksi emme vieläkään toimi ainoastaan ukkoporukkana, vaan rouvatkin ovat mukana. Pienestä koostaan huolimatta Taipalsaaren reserviupseerikerho on onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä. Vuoden 2013 alussa jäseniä oli 48 ja joulukuun lopulla 61. – Saimme vuoden 2013 aikana 13 uutta jäsentä. Se on prosentuaalisesti aika hyvin, Paronen sanoo. Reserviupseerikerhossa toimii myös erittäin aktiivinen nuorten upseerien joukko. Nuoret upseerit opiskelivat vielä jokin aika sitten yliopistolla ja houkuttelivat sitä kautta uusia jäseniä mukaan. – Innostuneet nuoret saivat muitakin opiskelijoita kiinnostumaan toiminnastamme. On hienoa, että nuorillakin on mielenkiintoa toimintaamme kohtaan. TÄHTÄIMESSÄ MPK hakee Etelä-Karjalaan, Lappeenrantaan KOULUTUSJA TUKIYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖÄ Tor-Erik Lindqvist Kirjoittaja on Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja. Koulutus- ja tukiyksikön (KOTU-yksikkö) päällikkö on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikön alainen tulosvastuullinen johtaja. Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö vastaa MPK:n toiminnasta Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Keskeisiä vastuualueita ovat koulutus, hallinto ja valmiussuunnittelu. Päälliköltä edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa tai tehtävään soveltuvaa muuta koulutusta. Hänellä tulee olla kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Hänellä tulee lisäksi olla hyvät tietotekniikkavalmiudet. Hakijalle katsotaan eduksi toiminta-alueen tuntemus sekä kokemus vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa ja/tai -työssä. Työsuhde alkaa 1.9.2014. Tehtävä on viiden vuoden määräaikainen. KOTU-yksikön päällikön toimipaikka on Lappeenranta. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 17.4.2014 mennessä osoitteella Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Töölöntorinkatu 2 B, 00260 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Etelä-Karjalan KOTU-yksikön päällikkö”. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat KOTU-yksikön päällikkö Esa Hirvonen 0400 954 552, piiripäällikkö Ari Kuikka 040 589 4657 ja toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen 040 505 6639. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä. YLEINEN ASEVELVOLLISUUS TURVATTAVA! Hankkimalla Velvollisuus suoritettu -pinssin tuet Reserviläisliiton työtä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi. Käyttämällä pinssiä kerrot suorittaneesi itse asevelvollisuuden ja olevasi ylpeä siitä! VELVOLLISUUS SUORITETTU -PINSSI Lisätietoja jäsentuotteesta saa Reserviläisliitosta, puh ((09) 4056 2043. KYLLÄ, tilaan VELVOLLISUUS SUORITETTU -pinssejä 1 kpl / 12 € 2 kpl / 18 € 4 kpl / 24 € 10 kpl / 52 € Merkitse rasti ruutuun. Vastaanottaja maksaa postimaksun Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin 23 Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Oikeus unelmoida Olemme säästökuurin ja puolustusvoimauudistuksen vuoksi saapuneet nykymuotoisen reserviläisyyden tienhaaraan, jossa on elintärkeää valita oikea jatkoreitti. Kun tulevaisuudessa taisteleviin joukkoihin kuuluvien reserviläisten määrää vähenee ja monet kertausharjoitusrintaman nollavuodet ovat seuranneet toisiaan, ovat maanpuolustushenki ja -tahto kokeneet mitä kovimpia kolauksia. Ne eivät ole enää itsestäänselvyyksiä – niitä on järjestelmällisesti vaalittava, sillä aivan liian moni reserviläisistä kokee parhaillaan, että ”minua ei enää tarvita”. Mikäli ensiluokkaisen varusmiespalveluksen hedelmistä vastaisuudessa hyödynnetään ainoastaan ne harvalukuiset jalostustuotteet, jotka katsotaan sen arvoisiksi, olemme tilanteessa, jossa kaikki voi joko sukeltaa tai lähteä uuteen uljaaseen nousuun. Nousua ei kuitenkaan tule ilman uskallusta unelmoida ja toteuttaa. Siksi minulla on lähitulevaisuutta koskevia unelmia. Kun suljen silmäni ja unelmoin, näen Suomen, jossa armeijassa opittuja erinomaisia taitoja hyödynnetään myös muun yhteiskunnan hyväksi esimerkiksi tukien puolustusvoimien viranomaisaputehtävää. Näen reserviläisiä, joilla on yhteiskunnallisesti tärkeä rooli varautumis- ja turvallisuuspuolella antaen vapaaehtoistyöpanoksensa meidän kaikkien puolestamme. He ovat motivoituneita, taitavia ja omaehtoisesta kouluttautumisesta kiinnostuneita. Heille on selitetty tehtävän tärkeys ja rakennettu sisäistä motivaatiota tukeva palkitsemis- ja ylentämisjärjestelmä. Tämä viestittää heille, että yhteiskunnan hyväksi voi tehdä tärkeää työtä monella eri saralla, kunhan meidän kaikkien mielemme avartuu tilanteen, alussa mainitsemani tienhaaran, mahdollisuuksille. Unelmassani näen edelleen ympäri Suomenniemeä villisti hääriviä reserviläisiä, jotka ovat selkeästi paremmassa kunnossa kuin aiemmin, jolloin vuosittaiset kenttäkelpoisuustestit ja omaehtoisen liikunnan kirjaaminen sähköisen kuntokortin uunituoreeseen versioon eivät vielä olleet osa maanpuolustajan arkea. Nykyäänhän ne vaikuttavat sijoituksiin, kuten myös mahdollisiin palkitsemisiin ja ylennyksiin. Siksi Reserviläisurheiluliiton kenttäkelpoisuustestaajat naputtelevat testien tuloksia tiukasti talteen puolustusvoimien käyttöön – ja koska kaikista (eikä ainoastaan taisteleviin joukkoihin sijoitetuista) reserviläisistä voi unelmassani olla suurta yhteiskunnallista hyötyä. Jokainen mukana häärivä, jopa hänkin, joka vielä joitakin vuosia sitten mielsi, että ”minua ei tarvita”, saa ainakin jossakin vaiheessa tehtäväänsä esimieheltään tai toimintaympäristöstään selkeän signaalin: ”Teet tärkeää työtä meidän kaikkien hyväksi.” Näen mielessäni Sotilasurheiluliiton ja Reserviläisurheiluliiton vuonna 2013 aloittaneen yhteistyöryhmän saavuttaneen tavoitteensa ja yhteisten kilpailutapahtumien määrän lisääntyneen jälleen muutamalla. Yhteisprojekteja on kokeiltu ja uusia on tulossa. Utukuvissani koen myös, haasteista huolimatta, Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton yhteisten ampumamestaruuskilpailujen palasten loksahtelevan paikoilleen vuosi vuodelta yhä paremmin. Näin suuren yhteistapahtuman alkuhaasteista huolimatta. Unelmoin myös siitä, että vuoden 2013 valtavaa taloussavottaa ja siitä seurannutta myönteistä kehitystä on Reserviläisurheiluliitossa seurannut hyviä vuosia, jolloin hallitus ja toimikunnat voivat keskittyä päätehtäväänsä: suomalaisen reserviläisurheilun ja -liikunnan edistämiseen joka saralla. Edelleen unelmoin tiukasta yhteydestä kenttään: reserviläisten urheilu- ja kuntoilutoiveita kuunnellaan ja toteutetaan. Unelmistani tällä kertaa viimeisessä olen, kuten tänäkin päivänä, myös kiitollinen puolustusvoimille siitä korvaamattoman tärkeästä tuesta, jonka Reserviläisurheiluliitto saa reserviläisten kilpailuja varten. Sitä kautta välittyvä viesti on tehokkainta panostusta hyväkuntoiseen ja motivoituneeseen reserviin. Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi: [email protected]. Sähköposti www.reservilaisliitto.fi 24 YKSI MEISTÄ Reserviläinen 3/2014 Miksi harjoittelet, Janne Pentunen? KUVAt: MArjUt KriiKKU janne Pentunen on kokenut maanpuolustuksen parissa hienoja elämyksiä ja tutustunut mukaviin ihmisiin. Marjut Kriikku – se on hauskaa ja hyödyllistä. Saan siitä energiaa työhön ja arkeen, kertoo Helsingin maakuntakomppanian jäsen Janne Pentunen. Turkulaissyntyinen Pentunen suoritti varusmiespalveluksensa Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Kyseinen saapumiserä 1/1997 oli valmiusjoukkojen kaikkien aikojen toinen ja palvelusaika 11 kuukautta. – Olin jääkärikomppanian taistelulähetti. Se oli hauska ja haastava homma. Sittemmin Pentunen on ollut rauhanturvaajana Kosovossa, osallistunut lähes vuosittain kertausharjoituksiin sekä työskennellyt entisen Jugoslavian kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (ICTY) Hollannissa yhden vuoden. – Se on määräaikainen ja lopettaa toimintansa, kun kaikki syylliset on tuomittu. Tehtäväni oli tarkastaa kävijöitä tavaroineen metallinpaljastimella ja saattaa syytettyjä oikeussaliin, Pentunen kuvailee. Helsingin maakuntakomppaniaan Pentunen liittyi vuonna 2008. Vain yk- Pentusen mukaan kertausharjoitukset luonnon läheisyydessä ovat hyvä tapa nollata. si harjoitus on tähän mennessä jäänyt tammikuusta 2010 saakka. väliin. Ikimuistoisen Kosovon vuoden jälLisäksi aktiivinen reserviläinen kou- keen Pentusen sotilasuran kohokohtia luttautuu Maanpuolustuskoulutusyhdis- ovat olleet Helsingin maakuntakomptyksen (MPK) kursseilla ja kuuluu Van- panian virka-aputehtävät. Esimerkiksi taan reserviläisiin, jonka vuorolla hän itämerikokouksen aikaan helmikuussa käy ampumassa Tikkurilan urheiluta- 2011 maakuntakomppaniaan kuuluvat lon pienoispistooliradalla. vartioivat Helsinki-Vantaan lentoArmeijasta Pentunen koasemaa mahdollisten tunkeilijoiden varalta. tiutui korpraalina, mutta kävi pari vuotta sitten – Kertausharjoitukmiehistöstä aliupseesetkin ovat mukavia, mutta kyllä aina on hieriksi -kurssin ja maa”Viihdyin noa päästä mukaan toliskuussa hän osallishyvin tuu RUK:n kouluttajasitilanteeseen. kurssille. Pentunen harrastaa intissä” myös ammuntaa, lenk– Viihdyin hyvin intissä ja kun näytti siltä, keilyä, kuntosalia sekä ettei kertausharjoituskutkrav maga -nimistä israelisua tule, niin halusin itse vailaista kamppailulajia. Ampumakisoista muistona on muutama kuttaa siihen, että pääsen treenaapokaali kotona kaapin päällä. maan, Pentunen perustelee. Viime vuonna Pentunen valittiin UuSiviilipuolella Pentusella on vanginvartijan ja sosionomin koulutus. Hän on denmaan lääninvankilan henkilökuntyöskennellyt vartiointiliikkeessä sekä tayhdistyksen vuoden urheilijaksi meVantaan ja Helsingin vankiloissa. Jo- nestyttyään Rikosseuraamuslaitoksen kelan vankilassa hän aloitti työt vuon- ampumakisoissa. na 2008. Nykyisessä tehtävässään rikosPentusella on avovaimonsa kanssa seuraamusesimiehenä hän on toiminut 8 kuukauden ikäinen tytär, jonka myö- tä vauvauinnista on tullut yksi uusi harrastus. Perheenlisäys on myllertänyt aktiivisen reserviläisen ajankäytön uuteen uskoon. – Jos ajankäyttö olisi sellainen piirakka, niin sen suhteet ovat kyllä muuttuneet täysin, ylpeä isä toteaa hymyillen. KUKA? Nimi Janne Pentunen Ikä 36 vuotta Sotilasarvo kersantti res Yhdistys Vantaan reserviläiset Työpaikka Jokelan vankila, rikosseuraamusesimies Paikkakunta Helsinki Reserviläinen 3/2014 Elämäni reservissä Mirva Brola Kirjoittaja on reserviläistouhuihin hassahtanut päätoimittaja ja reservin vänrikki. Sekaisin termeistä Erikoisalojen käsitteet voivat tunnetusti olla hankalia. Varsinkin sotaväen. Kun julkisuudessa on pähkitty, montako ukkoa meillä pitäisi sotatilanteessa olla poteroissa töröttämässä ja kuinka paljon voidaan vähentää, on iloisesti puhuttu reservin määrän supistamisesta, vaikka kyse on sodan ajan vahvuudesta. Reserviähän voidaan supistaa kahdella tavalla: niskalaukauksella vihollisen toimesta tai lainsäädännön keinoin lyhentämällä reservissä olon aikaa. Reservillä tarkoitetaan siis sitä käsittämätöntä määrää alle 60-vuotiaita Suomen kansalaisia, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen. Olisiko heitä sellaiset vajaa miljoona, mene ja tiedä. Tästä nuppiluvusta varareserviin kuuluvat 50–60-vuotiaat miehistökoulutuksen saaneet. Ideana on, että sodan ajan joukkoja täydennetään reservistä, kun taistelijoita poistuu rivistä. Haminassa palvelleet tietävät, että aina pitää olla joukkoja reservissä. Toinen suosittu sekaannuksen aihe on asevelvollisuus ja asepalvelus. Eivätkä alan ammattilaisetkaan aina ihan osaa: minäkin olen saanut puolustusvoimilta postia, jossa todetaan, että harjoitukseen osallistuville ”asevelvollisuuden suorittaneille” myönnetään tietty määrä kertausharjoitusvuorokausia. Siis mitä ne kuusikymppiset niillä päivillä tekevät, eiväthän he ole enää edes reservissä! (Sori vaan kaikki kuusikymppiset, tiedän saavani teiltä taas palautetta.) Kertauksena todettakoon, että ”jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta”. Sama koskee meitä vapaaehtoisina inttiin menneitä naisia 45:n asepalveluksessa vietetyn päivän jälkeen. Asevelvollisuusaika jatkuu siis intin jälkeenkin – ja todella pitkään. Intin jälkeen aamuja voi laskea ihan toisella tavalla, ja reserviläiset ne vasta aamukasoja ovatkin! Reservissä on tosin todella kivaa: pääsee esimerkiksi kertaamaan ja laskemaan, montako kertausharjoitusvuorokautta vielä tarvitaan seuraavaan ylennykseen. 25 Muistatko vielä suikan? la Upinniemessä talvella 1966 käytettiin päähineenä aina turkislakkia. Talven väistyessä väistyi myös turkislakki. lipaton venemallinen päähine eli suikka Sen tilalle tuli merivoimien kesälakki oli kenttäpuvun m/22 lakkina. Kun kent- m/39 eli suikka. täpuku m/36 kehitettiin, tuli siihen pääMerivoimien kesälakin erottaa maahineeksi ainoastaan verikauhana tunnet- voimien vastaavasta sinisen värin ja keltu harmaa lipallinen lakki. taisen reunusnauhan ansiosta. Verikauha oli kuitenkin paksus– Keväällä suikka tuntui kevyen kita kankaasta tehty ja kesällä turhankin valta, eikä se ollut niin tärkeilevän kolämmin, joten erityisesti päällystö tapa- va kuin käpsä, reservin alikersantti Eksi käyttää asetakin kanssa vanlund sanoo. haa venemallista kenttälakKäpsä on laivaston vakia m/22. rusmiesten lomapuvussa Koska härövarustukkesällä käytettävä mesesta piti päästä eroon, rimieslakki. Eklund ”Keväällä jouduttiin suunnittemuistaa suikan olleen suikka tuntui lemaan viileä kesälakrento ja kiva käyttää. ki puvun m/36 kanssa – Se oli myös helpkevyen kivalta” käytettäväksi. Toukopo panna vaikka taskuun lopussa 1939 vahkuun, jos oli säilytysonvistettiin päällystölle ja gelmia. Tosin mikäli lakalipäällystölle käyttöön vaki sattui olemaan liian pienpaaehtoinen kesälakki m/39 eli tä kokoa, oli se kiikkerä päässä. suikka. Välillä suikassa olevaa nahkahihnaa Uuden kesälakin malli oli sama kuin käytettiin leuan alla. Silloin suikka pyautonomian ajan Suomen sotaväen re- syi tiukasti päässä jopa merellä kovasservikomppanioilla. Lakin uloimmis- sa tuulessa. sa sivukappaleissa oli värilliset reunusVarsinaisia huonoja puolia Eklund ei nauhat eli teret kunkin aselajin mukaan. osaa nimetä lakille, jota käytettiin niin Vuonna 1941 kesälakkeihin lisättiin nah- palveluspuvun, laivaston oman puvun kaiset leukahihnat. kuin työpuvunkin kanssa sekä laivapalNykyään kesälakki m/39 kuuluu niin veluksessa että maissa. maa-, meri- kuin ilmavoimissakin kanVarusmiespalveluksen jälkeen suiktahenkilökunnan kevyeen palveluspu- ka on ollut ahkerasti käytössä Helsinkuun. gin laivastokillan puheenjohtajalla kertausharjoituksissa ja reserviläistoiminRento lakki nassa. Lars Eklundin aloittaessa varusmies– Muuten suikka ei kuitenkaan kuupalveluksen Helsingin laivastoasemal- lu siviilivarustuksiini, Eklund tarkentaa. Mikko Virta ReseRViläisen aRKisto / JuKKa taRJanne No mitä väliä näillä sitten on? Silkkaa knoppailua ja besserwisser-meininkiä, kyllä jokainen tietää, mistä on kyse. Ei ihan. Asioista pitää puhua niitten oikeilla nimillä, sillä näin vältetään sekaannuksia ja jopa vaarantavia virheitä. Kukaan reservin majuriksi halajava ei todellakaan tahdo asevelvollisuusajan lyhentämistä, koska silloin jää iso ruusuke saamatta. Varusveijareita ei puolestaan tainnut juuri haitata, kun puolustusvoimien säästöjen takia asepalvelus päättyikin 15:tä vuorokautta aiemmin. Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä: [email protected] suikka oli miehistön vakiopäähine myös 1960- ja 70-luvuilla käytetyllä koululaiva Matti Kurjella. 26 ILTAVAPAA Reserviläinen 3/2014 Reserviläisen matkavinkki Päivitä tietosi Panssarimuseosta Harvinaisimmista vaunuista ainoat kappaleet Suomessa SEPPO SimOlA Rinnekatosprojektin valmistuttua museo voi esitellä kävijöille yhä parempikuntoista kalustoa. Etualalla T-50 ja taustalla T-28. rivaunu MTU-20 saatiin vastikään Pioneerimuseosta. Museon tarjonta ei rajoitu vain esineisiin. Korsulauluillat ovat saavuttaneet suuren suosion ja niitä järjestetään tulevana kesänä kaksi. Heinäkuun 5. päivänä museolla on perhepäivä ja 14. heinäkuuta Parolannummella vietetään panssarijoukkojen 95-vuotisjuhlaa. miTä jA miSSä? Seppo Simola ellet ole käynyt muutamaan vuoteen Panssarimuseossa Parolannummella, siellä odottaa paljon uutta nähtävää ja koettavaa. Toimintanäytöksiä ja teemapäiviä järjestetään pitkin kesää. Käynnissä on myös kansalaiskeräyksellä rahoitettava rinnekatosprojekti, jonka tarkoituksena on pelastaa ulkorinteen vaunuharvinaisuudet säältä suojaan. Museolla on useita maailmanharvinaisuuksia. Kolmiakselinen panssariauto BA-10 on tiettävästi ainoa yksilö koko maailmassa. Jatkosodassa vallattu, museon ulkorinteessä seisova T-50 on puolestaan toinen jäljellä olevista yksilöistä. T-28:ia on jäljellä enää kolme: yksi on Moskovassa ja kaksi Panssarimuseon hallussa. Myös tutussa kalustossa on harvinaisia yksilöitä. Kuuluisasta T-34:stä eli Sotkasta museolla on niin varhainen tuotantoversio, ettei sellaista ole edes Venäjällä. Moni museovaunu on kunnostettu ajokuntoon ja jotkut on entistetty pienintä yksityiskohtaa myöden alkuperäiseen kuntoon. Teemapäivinä ne myös liikkuvat. Museoharvinaisuudet kiinnostavat myös ulkomaisia harrastajia ja matkailijoita, joista merkittävä osa on venäläisiä. Museolla on pidetty sodan aikaisen kaluston perehdyttämistilaisuuksia ulkomaisille sotahistorian harrastajille. Suomalaisille harrastajille järjestetään kursseja nuoremmallekin kalustolle. Koko ajan tapahtuu Päähallissa on entistettyjen vaunuharvinaisuuksien lisäksi esimerkiksi asei- ta, asepukuja, merkkejä sekä vaihtuvia teemanäyttelyitä. Tulevan kesän näyttelyteemana on kesän 1944 torjuntataistelut Kannaksella. Panssaridivisioonan joukoilla oli ratkaiseva merkitys esimerkiksi Tali-Ihantalan suurtaistelussa. Myös syksyllä 1944 alkanut Lapin sota on tulevan kesän teemoja. Uudemmasta kalustosta kiinnostuneita palvelee vuonna 2008 avattu uusin museohalli, jossa on viime vuosina käytöstä poistunutta kalustoa. Moni Parolassa palvellut löytää hallista oman palvelusaikansa kalustoa tai jopa entisen nimikkovaununsa. Museon kalusto ja esineistö karttuu koko ajan. Pienesineistöä saadaan panssariveteraanien jäämistöstä ja raskasta kalustoa tulee lähinnä puolustusvoimilta, tosin toimintakuntoinen siltapanssa- VERKOSSA TAPAHTUU Ilmoita häiriötilanteesta mikko Virta mitä tehdä, kun sähköt ovat olleet jo pitkään poikki, mutta et haluaisi soittamalla kuormittaa turhaan hätäkeskusta? Etelä-Savossa on otettu käyttöön Hairio.info-mobiilipalvelu, jolla kansalaiset voivat ilmoittaa viranomaisille arkisista häiriötilanteista. Mobiilisovelluksella häiriöilmoitus tavoittaa pelas- tusviranomaisten lisäksi sähkö- ja puhelinyhtiöt. Sovelluksen saa kaikille yleisimmille mobiilikäyttöjärjestelmille. Palvelu on yksinkertainen käyttää. Häiriöilmoitukseen liitetään kuvaus tapahtuneesta, sijainti ja aika sekä mahdollinen kuva esimerkiksi sähköjohdon päälle kaatuneesta puusta. Palvelu tarjoaa vastavuoroisesti tietoa korjaustoimenpiteiden kulusta ja ai- kataulusta ilmoittajalle. Palvelun tarve havaittiin, kun viime vuosien voimakkaat myrskyt ovat aiheuttaneet paljon häiriötilanteita. Sitä ei ole tarkoitettu hätätilanteista ilmoittamiseen, vaan arkisiin häiriöihin, joihin ei liity välitöntä vaaraa. Se ei myöskään korvaa nykyistä viranomaistiedotusta, vaan täydentää sitä. Sovellus on käytössä toistaiseksi vain Etelä-Savon alueella. Panssarimuseo Hattulassa, Hattulantie 334, Parola. Puh. 040 568 1186, [email protected], www.panssarimuseo.fi. Vain kilometrin päässä Helsinki– Tampere-moottoritieltä. Avoinna 1.5.–30.9. joka päivä klo 10–18 (juhannusaattona suljettu) sekä 1.10.–30.4. joka päivä 10–15 (jouluviikolla suljettu). Opastuksia ryhmille myös vierailla kielillä (varattava etukäteen). Pääsylippujen hinnat voi tarkistaa nettisivuilta, saatavissa myös yhteislippu Museo Militarian kanssa. Museon yhteydessä on kahvio sekä myymälä. ILTAVAPAA Reserviläinen 3/2014 Kirjat DVD:t Seppo Simola Mikko Virta Mikko Virta 27 Suomen ilmapuolustuksen nousu Mielenkiintoisia olympiaknoppeja Merijalkaväki Vietnamissa Kaksi yhdellä iskulla Teos on otsikkoaan laajempi, sillä Helsingin ja Suomen ilmapuolustus olivat aluksi pitkälti sama asia. Ilmatorjuntatykistö syntyi rannikkotykistön suojissa 1920-luvun puolivälissä. Ennen sotia panostettiin lähinnä Helsingin ja Viipurin ilmapuolustukseen. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa pystyttiin luomaan toimiva kokonaisuus, jonka suorituskyky testattiin talvisodassa. Vaikka ilmapuolustuksemme alkuvaiheet esitellään seikkaperäisesti, kirja keskittyy sotavuosiin. Talvisota käsitellään perusteellisesti ja Helsingin ilmapuolustuksen suurvoitto helmikuussa 1944 analysoidaan tarkoin. Se oli Suomen ensimmäinen strateginen torjuntavoitto, lisää seurasi kesällä maarintamalla. Teos on aselajinsa perusteellisesti hallitsevan tekijän pikkutarkkaa ja viitseliästä työtä. Helsingin ilmapuolustusta kuvataan yksittäisen tykin tarkkuudella hävittäjätorjuntaakaan unohtamatta. Taitto on turhan ahdas, ja mielenkiintoisia valokuviakin on jouduttu sijoittamaan limittäin. Runsas sisältö on puristettu tiiviiseen formaattiin. On harvinaista, että sama urheilija edustaa maataan sekä kesä- että talvikisoissa. Vielä harvinaisempaa on, kun tällainen mies on sotavankeudessa ollut suomalainen hävittäjälentäjä. Entä tiesitkö, että ennen Helsingin kisoja kouluratsastukseen saivat osallistua vain upseerit? Tätä kirjaa lukevat ilomielin sellaisetkin, jotka eivät urheilusta erityisemmin piittaa. Sivut ovat tulvillaan mielenkiintoisia olympiaknoppeja, joista monet ovat aivan kummallisia. Sattumuksia on vapaassa järjestyksessä kesä- ja talvikisoista, niin koti- kuin ulkomaisistakin urheilijoista. Kronologisesti etenevä punainen lanka ovat tietolaatikot, joissa esitellään jokin kunkin vuoden kisoissa ensimmäistä kertaa esiintynyt ilmiö sekä erityinen asia, josta kisat muistetaan. Tekijä on ottanut ennakkoa jo vuoteen 2016, jolloin Rio de Janeiro järjestää kisat ensimmäisenä eteläamerikkalaisena kaupunkina. Kanadalaisen Sidney J. Furien ohjaama Ilmestyskirjan soturit, The Boys in Company C, vuodelta 1978 lukeutuu Vietnam-elokuvien pioneereihin. Se on Furien ohjaaman Vietnam-trilogian ensimmäinen osa. Kaksi jälkimmäistä osaa on tosin tehty vasta 2000-luvulla. Vain muutama vuosi Yhdysvaltojen sodasta vetäytymisen jälkeen kuvattu elokuva kertoo amerikkalaisista nuorista, jotka värvätään merijalkaväkeen. Raskaan alkukoulutuskauden jälkeen heidät lähetetään sotaan, jonka epäinhimilliset puolet iskevät nuoria sotilaita vasten kasvoja kuin viikon käytetyt hikiset leirikalsarit. Juoni muistuttaa hämmästyttävän paljon Stanley Kubrickin yhdeksän vuotta myöhemmin ohjaamaa Full Metal Jacketia, mutta toteutus ei ole aivan samalla tasolla. Siitä huolimatta elokuva on kestänyt niin hyvin aikaa, ettei vertailussa tarvitse hävetä. Ilmestyskirjan soturit toimii näin suurvaltapoliittisten selkkauksien aikana hyvänä muistutuksena siitä, miksi sotaa pitäisi välttää viimeiseen asti. The Protector kertoo newyorkilaisesta poliisista nimeltä Billy Wong (Jackie Chan), jonka työstä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu. Wong joutuu työparinsa Danny Garonin (Danny Aiello) kanssa seuraamaan, kun amerikkalaisen liikemiehen tytär kaapataan hänen silmiensä edessä. Pian miehet lähetetään Hong Kongiin tytärtä pelastamaan ja isukin hämäriä huumebisnesepäilyjä selvittämään. Kiinnostavinta keskinkertaisessa toimintapläjäyksessä on Jackie Chanin ja ohjaaja James Glickenhausenin riita lopputuloksesta, jonka myötä elokuvasta tehtiin kaksi eri leikkausta. Glickenhausenin leikkaus on suunnattu amerikkalaiselle yleisölle ja Chanin leikkaus kiinalaiselle. Blu-raylla on ensisijaisesti amerikkalainen versio, mutta myös kiinalainen versio löytyy kokonaisena lisämateriaaleista. Pienenä pettymyksenä Chan ei itse leffassa ammu ollenkaan järeällä 20-millisellä kanuunalla, vaikka kannen kuva ehtiikin sellaisia toiveita herättää. Ilmestyskirjan soturit Kesto: 2 h 1 min Valmistusvuosi: 1978 Julkaisija: Future Film / 2013 Luokitus: K-16 The Protector Kesto: 1 h 35 min Valmistusvuosi: 1985 Julkaisija: Future Film / 2013 Luokitus: K-16 Saatavilla myös dvd:llä. Ilmavaara! – Helsingin ilmapuolustus 1917–1944 Ahti Lappi Ilmatorjuntasäätiö, 403 s. Olympialaisten outoja tapauksia Lasse Erola Paasilinna, 270 s. RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Kirjat Seppo Simola Vanhan soturin vastalause Ye-everstiluutnantti evp Pekka Kantakoski (s. 1926) omisti koko uransa panssarijoukoille. Siitä taustasta nousee kirjan väkevä kritiikki puolustusvoimauudistukselle. Tekijä ei ujostele esittää vah- vojakaan näkemyksiä. Monen reserviläisen suusta olen kuullut samansuuntaisia mielipiteitä. Kantakosken kritiikin kärki suuntautuu sodan ajan panssariprikaatien romutukseen ja taistelupanssarivaunujen hajautettuun käyttöön. Panssaritaktiikka on palannut ensimmäiseen maailmansotaan, jolloin vaunuja käytettiin jalkaväen tulitukena. Ilmavoimat Kantakoski näkee ylisuurina ja maavoimien kehitysresurssit imevänä. Helikopterihanketta hän luonnollisesti pitää virheenä. Myös jalkaväen uusi taistelutapa kolmimiehisine taistelupartioi- neen saa tyrmäyksen. Tekijä esittää selkeät vaihtoehdot havaitsemilleen epäkohdille, joten rajukin kritiikki on niiltä osin rakentavaa. Kirja olisi ehdottomasti kaivannut pontevampaa toimittamista, koska kieliasu ontuu ja tyyli on välillä liiaksi julistava. Tuhottu armeija – Puolustusvoimien uudelleenjärjestely 8.2.2012 Pekka Kantakoski Ilves-Paino Oy, 117 s. 28 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen 3/2014 RUL 26.3. 29.3. 2.4. 10.4. 12.4. Tunnistatko kaluston? Vastaukset: Kuva 1: Miinalaiva Pohjanmaa. Vuonna 1978 Helsingissä valmistunut alus on myynnissä ja poistuu käytöstä vuonna 2015. Piirikierros Etelä-Häme, Panssariprikaati Yhdistyspäivä ja mentortapahtuma, Helsinki Liiton neuvottelukunnan kokous, Helsinki Turvallisuuspoliittinen seminaari, Helsinki Liittovaltuuston kokous, Helsinki RES 29.3. Pvmoodle-koulutus, Pirkkala 29.3. Yhdistysjohdon koulutus, Pirkanmaa 5.4. Yhdistysjohdon koulutus, Pohjois-Pohjanmaa 12.4. Vuosikokous, Hattula 12.–13.4. Naisten maastokurssi, Lohtaja 23.4. Piiri-info, Pohjois-Karjala 2.–4.5. Valiokunnan kokous, Helsinki, Tallinna Kuva 2: Monitoimialus Louhi. Vuonna 2011 valmistunut alus sopii ympäristövahinkojen torjuntaan ja huoltoalustehtäviin. Kuva 3: Jurmo-luokan miehistönkuljetusvene. 2000-luvun alussa valmistuneita veneitä käyttävät rannikkojääkärit. RESUL 5.4. Reserviläispilkki, Hyrynsalmi 26.4. Ampumasuunnistus, Sastamala 12.4. Kevätkokous, Lepaa Kuva 4: Hamina-luokan ohjusveneitä. Edessä on vuonna 2005 valmistunut Hanko, jonka kotisatama on Upinniemessä. RUK83 ja 85 kokoontuvat Vuosijuhla vietetään lounastilaisuutena Katajanokan kasinolla (Laivastokatu 1) 15.5.2014 alkaen klo 13.00. Juhlapuheen pitää Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osanottomaksu 75 euroa 30.4. mennessä tilille FI 70 2001 1800 1346 63. Lounaan jälkeen kurssikokous. Ellet ole saanut kutsukirjettä, ota yhteyttä: [email protected] tai [email protected]. RUK104 kokoontuu Kurssitapaaminen Hämeenlinnassa tiistaina 8.4.2014. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Matti Lähteenmäki, puh. 044 567 2007 tai Antti Punkari, puh. 050 525 8536. Kevätkokouskutsu Reserviläisurheiluliitto ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 12.4. Lepaan Kartanossa, os. Lepaantie 129, 14610 Lepaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokousasiat sekä valitaan RUL:n edustaja liiton hallitukseen. Kokous alkaa klo 12.00 valtakirjojen tarkastamisella. Kahvitarjoilu samassa paikassa klo 11.30. Lähettävä jäsenyhdistys maksaa virallisen edustajan matkakulut. Kokousaineisto toimitetaan jäsenyhdistyksille sääntöjen mukaan kuukautta ennen kokousta postitse. Edellisen ristikon ratkaisu Ristikko 3/2014 Helsingissä 3.2.2014 Reserviläisurheiluliitto ry Hallitus Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 5. toukokuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien nimet julkaistaan 5/2014-numerossa. Ristikon 1/2014 ratkaisseista palkinnot voittivat Unto Hirvikoski Kälviältä ja Juha Ervola Espoosta. TULOKSET Reserviläinen 3/2014 29 RESUL KILPAILUKUTSUT Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi. Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua. Perinneaseiden SM-kilpailu Helsingissä 24.–25.5. Pistooliampumajuoksu- ja viestimestaruuskilpailut Kuhmossa 8.6. Kilpailupaikka: Helsingin Santahaminan varuskunnan ampumaradat. Sarjat: H, H50, H60 / N ja N50 sekä joukkuekilpailu joka lajissa (4 kilpailijaa, 3 parasta huomioidaan). Ilmoittautumiset: Vain piirit ilmoittavat kootusti osallistujansa 12.5. klo 16.00 mennessä sähköpostilla [email protected]. Osallistumismaksu: 20 euroa / laji. Joukkuekilpailussa ei eri maksua. Lisätiedot: www.resul.fi ja www.mpk.fi Tervetuloa! MPK:n Helsingin koulutus- ja tukiyksikkö Helsingin reserviupseeripiiri Kilpailupaikka: Kalevalan liikuntakeskus, 3 km Kuhmosta Suomussalmelle. Sarjat: Henkilökohtaisessa H/D, H35, H40, H45, H50/D50, H55, H60, H65, H70 ja siitä ylöspäin aina 5 vuoden välein. Viesti parisprinttikilpailu: D, H, H80, H100 ja H120, sarjoissa 2-henkisin joukkuein. Ilmoittautumiset: Piireittäin 30.5. mennessä sähköpostilla: [email protected]. Mainittava nimi, sarja, ikä, sotilasarvo, yhdistys ja piiri sekä ampumaturvan vakuutusnumero. Osallistumismaksu: 30 euroa/kilpailija ja viestijoukkue 35 euroa maksettava 30.5. mennessä: Kuhmon reserviupseerikerho, tili FI1010585000099430. Viite: RESUL pistampjuoksu/neliottelu 2014. Lisätietoja: kilpailun johtaja Martti Hämäläinen, puh. 040 730 5719 Tervetuloa Kuhmoon! Kuhmon reserviupseerikerho Kuhmon reserviläiset Neliottelun mestaruuskilpailut Kuhmossa 7.6. Kilpailupaikka: Kalevalan liikuntakeskus, 3 km Kuhmosta Suomussalmelle. Sarjat: H–H80 ja D, D50 (kilpailussa SA-pyörät). Joukkuekilpailussa sarjat alle ja yli H50, tuloksen muodostaa 4 parhaan kilpailijan yhteistulos. Ilmoittautumiset: Piireittäin 30.5. mennessä: mhmarttihamalainen@gmail. com. Mainittava nimi, sarja ja ikä, sotilasarvo, pyörä: SA-pyörä, yhdistys ja piiri sekä ampumaturvan vakuutusnumero. Osallistumismaksu: 30 euroa/kilpailija, suoritettava 30.5. mennessä tilille: Kuhmon reserviupseerikerho, tili FI 1010585000099430, Viite: RESUL pistampjuoksu/ neliottelu 2014. Lisätietoja: kilpailun johtaja Martti Hämäläinen puh. 040 730 5719 Tervetuloa Kuhmoon! Kuhmon reserviupseerikerho Kuhmon reserviläiset SRA:n SM-kilpailu Säkylässä 28.–29.6. Kilpailupaikka: Porin prikaatin ampumaradat, Säkylän Huovinrinne. Osallistumisoikeus: Piireillä oikeus lähettää kilpailuun kiintiöpaikkojensa mukainen määrä ampujia, ilmoitettava joukkueet 1.5. mennessä. Ilmoittautuminen: Kilpailijoiden sotilasarvot, etu- ja sukunimet, syntymäajat, ampujankortin numerot, sähköpostiosoitteet ja piiri ilmoitettava viimeistään 1.6. mennessä osoitteella [email protected]. Osallistumismaksu: 55 euroa/osallistuja Tiedotus: srasm2014.kotisivukone.com ja www.facebook.com/srasm2014 Tervetuloa Säkylään! Varsinais-Suomen reserviupseeripiiri Varsinais-Suomen reserviläispiiri SRA-toimikunta Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset Ilma-asemestaruuskilpailut 8.–9.3 Mäntsälä Ilmakivääri 40 ls D 1. ylik Nina Ojala E-P 380, 2. Sirkka Savukari Kym 375, 3. Susanna Ahomäki E-P 370 D50 1. Sirkka Savukari Kym 383, 2. Eila Väisänen Kym 377 H50 1. ltn Lauri Lauste Sat 384, 2. ylil Jarmo Järvelä Kym 382, 3. alik Ilkka Ratamo V-S 377, 4. vääp Markku Haklin V-S 376, 5. maj Martti Luhtajärvi Pir 374, 6. jääk Markku Niemi E-P 372, 7. kers Harri Bjökbacka E-P 368, 8. korpr Markku Haukkala E-P 365, 9. kers Rauno Nopanen Kym 364, 10. alik Seppo Laakso E-H 363 H60 1. vääp Mikko Mattila Kym 382 RESE, 2. ylik Jorma Röppänen V-S 376, 3. kers Pekka Valtonen E-K 371, 4. sot.mest Ismo Kärmeniemi E-K 369, 5. korpr Kari Halila K-S 367, 6. alik Matti Rinnola V-S 361, 7. korpr Ensio Miikkulainen UUS 359, 8) Ylik Markku Mäyränen E-K 356, 9) Ylik Touko Koivisto UUS 355, 10) Vääp Alpo Veijalainen Uus 353 H70 1. kers Kauko Kaartinen Uus 356, 2. sotmest Raimo Novari V-S 348 7x, 3. kers Tapani Nousiainen P-S 348 3x, 4. ylik Mauri Heino Kym 345, 5. ylik Pauli Kähönen Kym 344, 6. tkm Antero Puhakka Kym 342, 7. kers Tauno Törnudd Pir 337, 8. kapt Tauno Lindström Kym 309, 9. ltn Juhani Hakkarainen E-H 308 H75 1. ylil Jussi Ruohonen V-S 348 RESE, 2. Heikki Olkkonen E-H 319 H80 1. kapt Veli-Jukka Heliövaara Pir 341 RESE, 2. ylil Olavi Mäkäräinen Kai 314, 3. kers Risto Nousiainen P-S 289 Ilmakivääri 60 ls H 1. alik Arto Haverinen E-H 588, 2. alik Jouni Jokinen Kym 581 36x, 3. alik Tomi Huuhka V-S 581 29x, 4. tkm Pekka Raittinen E-H 580, 5. ltn Toni Karlsson Kym 578, 6. ltn Antti Puhakka Kym 574, 7. korpr Antti Raittinen E-H 560, 8. korpr Markku Haukkala E-P 546 14x, 9. korpr Jukka Yliketola E-P 546 8x, 10. vänr Ville Kuoppala E-P 524 Ilmakivääri, joukkuekilpailu H 1. Etelä-Häme 1155, 2. Kymenlaakso 1151, 3. Varsinais-Suomi 1123, 4. EteläPohjanmaa 1107 H50 1. Kymenlaakso 1147, 2. VarsinaisSuomi 1113, 3. Etelä-Pohjanmaa 1105, 4. Etelä-Karjala 1096, 5. Kymenlaakso 1069 32x , 5. Pirkanmaa 1069 24x , 7. Uusimaa 1064, 8. Varsinais-Suomi 1059, 9. Uudenmaa 1042, 10. Etelä-Häme 988. Ilmapistooli 40 ls D 1. Kirsti Kaaro Kym 373, 2. Elina Silver V-S 368, 3. Susanna Ahomäki E-P 362, 4. Eija-Riitta Häyhä E-H 352, 5. Sirkka Savukari Kym 351, 6. Susanna Röman V-S 345, 7. Heli Mäkelä Kym 342, 8. alik Janna Järvinen V-S 330, 9. Tarja Nevalainen KS 327 D50 1. Raija Vehanen Uus 364, 2. Sirkka Savukari Kym 345 4x, 3. Anna-Kaisa Räsänen P-K 345 3x, 4. Sirkka Ylistö K-S 326 H50 1. ltn Lauri Lauste Sat 372, 2. kers Matti Selonen Pä-Hä 369 8x, 3. ltn Veikko Alanko E-H 369 4x, 4. kapt Taneli Peltonen Hki 368, 5. jääk Jorma Lindström Hki 367, 6. alik Petri Viljanen Pir 364 7x, 7. alik Tuomo Lindeberg Pä-Hä 364 4x, 8. alik Juha Lamberg Pir 361, 9. alik Markku Koskivirta Kym 360 6x, 10. kers Kari Niemi KYMI 360 5x H60 1. kers Markku Haavisto E-H 366, 2. ylik Juhani Öhman K-S 365, 3. stm Pekka Ranua Lap 364, 4. ylil Paavo Huoponen Lap 363 5x, 5. ltn Seppo Hallikainen Kym 363 4x, 6. ylik Jorma Åsbacka S-S 362, 7. ylik Veijo Piironen Pir 361, 8. vänr Olavi Aarnio Pä-Hä 356 3x, 9. kers Olavi Kivelä Pir 356 2x, 10. alik Heikki Lipsanen P-S 355 4x H70 1. kaptl Seppo Mäkinen V-S 368, 2. kers Kurt Walden V-S 361, 3. maj Keijo Vesanen Hki 358 7x, 4. ltn Antti Huhtio Hki 358 5x, 5. alik Antti Weijo K-S 345, 6. kapt Gunnar Ahopelto E-P 343, 7. alik Jarmo Nyrhinen E-P 337, 8. kapt Seppo Paakki E-P 329, 9. ylil Matti Arvela V-S 327, 10. maj Erkki Mauno V-S 319 H75 1. ylil Sakari Paasonen Pä-Hä 362 RESE, 2. kers Esko Marttila Pä-Hä 351, 3. ltn Erkki Ström Hki 350, 4. alik Esko Kainulainen S-S 346, 5. vääp Pertti Vehanen Uus 338, 6. kapt Seppo Laitakari Hki 336, 7. kers Raimo Vanninen S-S 329, 8. kapt Erkki Pastinen K-S 315, 9. kapt Kalevi Leppäviita Kym 300 H80 1. ylil Olavi Mäkäräinen Kai 344 RESE, 2. sotainv. Usko Mettiäinen Hki 342, 3. kers Reijo Rantanen E-H 318, 4. ylik Jorma Lehtinen Pä-Hä 281 Ilmapistooli 60 ls H 1. ylik Ari Huhtamäki Pir 571, 2. alik Rauno Hartikainen Hki 566 13x, 3. alik Tomi Lempiäinen Pir 566 10x, 4. ltn Veikko Alanko E-H 562, 5. kers Timo Kivelä Pir 556, 6. evl Jukka Nikkari V-S 555 9x, 7. stm Kari Eskola Kym 555 7x, 8. ylik Kimmo Loponen Uus 554 10x, 9. korpr Ilkka Myllymäki Pir 554 5x, 10. kers Jussi Saari Pir 553 Ilmapistooli, joukkuekilpailu D 1. Kymenlaakso 1066, 2. Varsinais- Suomi1043 H 1. Pirkanmaa 1121, 2. Etelä-Häme 1113, 3. Kymenlaakso 1106, 4. Pirkanmaa II 1103, 5. Varsinais-Suomi 1100, 6. KeskiSuomi 1095, 7. Etelä-Pohjanmaa 1093 H50 1. Päijät-Häme 1095, 2. Helsinki 1093, 3. Lappi 1082, 4. Pirkanmaan 1081, 5. Kymenlaakso 1078, 6. Kymenlaakso 1076, 7. Varsinais-Suomi 1071, 8. Pirkanmaa 1061, 9. Suur-Savo 1057, 10. Keski-Suomi 1054 Talvijotos ”Vuoksen voitto” 8.–9.3 Imatra 1. Kuopion reserviupseerikerho 280 (Janne Hyvärinen, Simo Jääskeläinen, Jari Tarvus), 2. Xteekkarit 274 (Jouni Keinänen, Vesa Sarromaa, Markku Suominen), 3. Ruutiukot 258 (Markku Kyytsönen, Jouko Mäkinen, Harri Pasanen), 4. RUL 256 (Saku Liehu, Aaro Mäkelä, Lauri Lehtoviita), 5. TaKoRU 247 (Antti Laalahti, Mikko Tuomaala, Pauli Järvinen), 6. KK321 239 (Kimmo Vähäkoski, Timo Paterno, Lauri Holappa), 7. JARU 235 (Pyry Laine, Veijo Isomursu, Jani Hohti), 8. JARU Warriors 220 (Joel Latto, Tuomo Tanttu, Juha Surakka), 9. Alastaron Reserviläiset 219 (Timo Ojala, Miia Kivistö, Jari Kivistö), 10. TERES 218 (Sami Vertanen, Sami Lius, Janne Aarnio). Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi Isänmaan puolesta 1. Blackhawk on vuosia ollut johtava taktisten varusteiden valmistaja Amerikassa. Nämä varusteet tunnetaan tinkimättömästä laadusta, pitkästä käyttökestosta ja panostuksesta yksityiskohtiin. Varma valinta ammattikäyttöön esim. vartija-, poliisi- ja sotilaspuolella. Osa varusteista sopii myös hyvin arkikäyttöön, varsinkin reppu- ja tekstiiliosasto. 1. Blackhawk Tactical Shirt Long sleeve Blackhawk Tactical Shirt Long sleeve on kevyestä materiaalista tehty todella laadukas taktinen paita. Edessä kestävät taskut ja napitus. Koot: XS-XXL, värit: musta ja vihreä. 67,90€ 3. 4. 2. 5. 6. 2. Blackhawk Tactical Pant Blackhawk Tactical Pant on kevyt ja säänkestävä taktinen housu hyvällä liikkuvuudella. Vahvistukset polvissa ja paljon taskuja (sisältää myös piilotaskun). Tuuma koot: vyötärö 30”- 44”, lahje 30”- 36” . Värit: musta ja vihreä. 69,90€ 3. Blackhawk Ultralight 3-Day Assault Pack Kompakti reppu noin 3 päivän varustukselle irrotettavalla lisäosalla. Sopii ankaraan käyttöön. 179€ 4. Blackhawk Kyynelkaasukotelo M/MK3 Kestävä nylonkotelo kyynelkaasusumuttimelle vyökiinnityksellä. 25,5€ 5. Valokotelo 6P/Scorpion/M6 Huippulaatuinen kotelo sopii myös järeisiin varustevöihin. materiaali kestävää nylonia. 23,5€ Otimme myyntiin Savotan koko telttamalliston. Savotan teltat ovat laajasti Puolustusvoimien käytössä, ja näin myös monelle jo ennestään tuttuja. Kestävyys ja laatu on näissä aivan omassa luokassaan. Verkkokaupastamme löydät laajemmin tietoa kyseisistä teltoista. Mallisto: - Naiger, pohjan pa: 6,6 m², Korkein kohta: 190 cm, paino 9 kg. 549€ - SA-10 korotettu sissiteltta, pohjan pa: 13 m², korkein kohta: 190 cm, paino 13 kg. 1450€ - SA-20 puolijoukkueteltta, pohjan pa: 21 m², korkein kohta: 285 cm, paino 24kg. 1998€ - JSP-teltta, pohjan pa: 13 m², korkein kohta: 230 cm, paino 15kg. 1695€ - Karttateltta, pohjan pa: 21 m², korkein kohta: 345 cm, paino 31kg. 3280€ Salkosarja sisältyy telttojen hintaan. Pohjavaatteet myydään erikseen. Telttojen materiaali: homesuojattua ja palokyllästettyä puuvillapolyesteriä (Naiger ei palosuojattu). www.inttistore.fi 6. Blackhawk Reinforced Ultra duty -vyö Blackhawkin vahvistettu musta varustevyö kovaan käyttöön. Sisältää 2 vyölenkkiä ja materiaali kestävää nylonia. Saatavilla myös muita Blackhawk -varusteita. Tutustu verkkosivuillamme koko valikoimaan! 7. 8. 9. 7. Victorinox Finlandia Scout Lukittuvateräinen, iso kääntöveitsi. Mukana myös sakset, pihdit, saha, kaksi ristipäämeisseliä. Yhteensä 18 toimintoa. Kyljessä upea leijonalogo. Pituus 111 mm. 75€ 8. SA-Taistelijan kenkä M/05 Puolustusvoimien käyttämä malli, joka astui käyttöön vuoden 2007 aikana useimmissa varuskunnissa. Varsikengän muotoa on muutettu kaarevaksi, joten se rasittaa jalkaa aikaisempaa vähemmän. Koot: 38-47. 159€ 9. LJK-Hyppykenkä Laskuvarjojääkärien käyttämä erikoismaihinnousukenkä. Valmistettu vedenkestävästä nahkasta, kengässä iskua vaimentava ergothan-sisäpohjallinen. Koot: 35-48. 145€ 10. 11. 12. 10. Victorinox SwissTool Military FIN Mustaksi oksidoitu Puolustusvoimien käyttämä versio nylon-vyökotelossa. Kestävin ja monipuolisin monitoimityökalu. Pituus suljettuna 115mm. 175€ 11. Army-reppu Kätevä pikkureppu, josta löytyy todella paljon taskuja sekä modulaariset kiinnityskohdat. Valmistettu kestävästä 600D Polyesteristä / PVC. Tilavuus noin 25 litraa. Koko: 42 x 20 x 25 cm. Värit: vihreä, coyote ja musta. Hinta nyt 29€! (Ennen 35€) Repusta saatavilla myös isompaa versiota koossa : 51 x 29 x 28 cm. Värit vihreä ja musta. 45€ 12. BW-Kantokassi Kestävä ja tilava kantokassi. Voit heittää kassin selkään tai kantaa kahvoista. Tilavuus hieman yli 60 litraa. 45€ Jäsentarjous Termospullot Thermos Midnight 0,75 35€ (42€) Thermos midnight 1,0 l 38€ (45€) Thermos Multi Ruoka ja juoma 33€ (39€) Kenttäpakki Saksalainen kolmiosainen alumiinipakki. 12€ (15€) Lusikkahaarukka Armeijasta tuttu lusikkahaarukka. Saksalainen malli ilman SA-leimoja. 5€ (8€) Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta kirjautumalla palveluun. inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16 BLACKHAWK® kehittää ja valmistaa huippulaadukkaita ja kestäviä taktisia varusteita viranomaisille, vartijoille ja urheilijoille. Mallistosta löydät varusteet niin työhön kuin vapaa-aikaan. Paita ja housut on valmistettu kevyestä, mutta erittäin kestävästä polyester/puuvilla -vahvikerunkokankaasta. Tactical-vaatteissa on tuplatikatut saumat sekä vettä ja likaa hylkivä DWR-käsittely. LT2 Tactical -paita Erittäin hengittävä muotoon ommeltu kangas kainaloissa mahdollistaa täydellisen liikkuvuuden ja ryhdikkään istuvuuden Tilavat rintataskut ja joustavat tavaralenkit läpissä Hihatasku, jossa reikä mediasoittimen johdolle Piilonapit pitävät kauluksen ryhdikkäänä LT2 Tactical -housut Hengittävä muotoon ommeltu kangas mahdollistaa täydellisen liikkuvuuden Vahvikekangas polvissa ja takana Piilotettu joustonauha vyötärössä Kestävä YKK®-vetoketju ja Prym®-nepparit Käsitaskuissa lokerot ja reisitaskuissa 2 kiinnityslenkkiä työkalulle, taskulampulle tms. Silikoninauha vyötärössä pitää paidan housuissa LT2 Tactical paidan ja housujen värit: musta vihreä maahantuoja: Tutustu ja osta Tactical-tuotteet lähimmältä jälleenmyyjäsi, jonka löydät osoitteesta www.hjorth.fi.
© Copyright 2024