mielenterveys
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHANKKEIDEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 6. – 7.10.2011 Mikkelissä 067102011 J. Moring 1 Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan - Ehdotukset 1 - 5 II Panostetaan ehkäisyyn - Ehdotukset 6 - 7 III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena - Ehdotukset 8 - 13 IV Ohjauskeinoja kehitetään - Ehdotukset 14 - 18 24.8.2010 J. Moring 2 MIELI-suunnitelman ehdotukset 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 6‐7 Ehdotukset 1‐5 1.Mielenterveys‐ ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2.Matala kynnys yhden oven periaatteella 3.Kokemusasiantuntijat mukaan 4.Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5.Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 23.8.2011 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: • Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. • Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. • Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Ehdotukset 8‐13 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. J. Moring 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 14‐18 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. 3 MIELI-suunnitelman ehdotukset hallitusohjelmassa Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 6‐7 Ehdotukset 1‐5 1.Mielenterveys‐ ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2.Matala kynnys yhden oven periaatteella 3.Kokemusasiantuntijat mukaan 4.Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5.Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 23.8.2011 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: • Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. • Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. • Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Ehdotukset 8‐13 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. J. Moring 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 14‐18 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. 4 TOIMEENPANO OIKEASSA ELÄMÄSSÄ • Kunnat ja kuntainliitot, shp:t – – – – – Materiaalit: esitteet, slaidit, ”fact sheet”, verkkosivut julkaisut Tilaisuudet verkostot neuvonta, ohjaus • KASTE-hankkeet • Lainsäädäntö • THL:n yhteistyö- ja omat projektit 22.8.2011 J Moring 5 Materiaalit: esitteet, slaidit, ”fact sheet”, verkkosivut •Slaidisarjoja esitysten pohjaksi •”Fact sheet”- koottua tietoa epidemiologiasta, hoitojärjestelmän toiminnasta, sv- ja eläkejärjestelmästä, kustannuksista ym •Mieli ja päihde -sivut 23.5.2011 J Moring 6 Julkaisut 22.8.2011 J. Moring 7 Tilaisuudet 23.5.2011 J Moring 8 Tilaisuudet 06.10.2011 J Moring 9 Tilaisuudet? 06.10.2011 J Moring 10 Verkostot; neuvonta, ohjaus • Tietoa ja tunnelmia kentältä • Ongelmanratkaisua, ratkaisujen välitystä, sparrausta, konsultaatioapua • Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisyksiköiden verkosto • Psykiatrian yksiköiden johtajat • Yliopistosairaaloiden psykiatrian johtajat • Ym MIELI-suunnitelman toimeenpanon valtakunnallinen ohjausryhmä 06.10.2011 J Moring 11 KASTE-hankkeet • Tervein mielin Pohjois-Suomessa, päättyy • Välittäjä • Länsi-Suomen päihde ja mielenterveystyön kehittämishanke Länsi 2012 • Etelä-Suomen Mielen Avain • tänä vuonna eli 2011 rahoituksen saanut ItäSuomen hanke Arjen mieli KASTE 2 06.10.2011 TI ORT RAP aivosoja a no K eenp m i Matti öf o t an L oim.) nitelm Tuula Indola (t n u u ca sa lelle hdes Je s si e Mie ys- ja päi hankkees l l e e aTerv enterve me s s l odia o e s i u p S m a n R isohjo allise Kans n Mielin P ei Terv J Moring 12 Lainsäädäntö • • • • Terveydenhuoltolaki voimassa Järjestämislaki Sosiaalihuollon lait Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisen lainsäädäntöhanke 23.5.2011 J Moring 13 THL:n oma toimeenpano sekä yhteistyö- ja omat projektit • Toimeenpanosuunnitelma 2010 – – Kärkihankkeet • Keskeisiä hankkeita esimerkiksi Mielen tuki ja Toimiva lapsi & perhe, Pakon vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen + muut 23.5.2011 J Moring 14 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotukset 1‐5 2. Panostetaan ehkäisyyn 3. Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset 6‐7 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset 14‐16 Ehdotukset 8‐13 THL:n toiminnot ja hankkeet 2009‐2010 AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&P‐ ongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus‐ ja erityistason avomielenterveys‐ ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi KÄRKIHANKKEET Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma M&P strategiat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia M&P‐ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P‐palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta Matalakynnyksisten M&P‐ vastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Viveca Bergman M&P‐työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&P‐työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun 15 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotus 3 Kärkihanke 1 Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä • Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta. – AA-toiminta – Klubitalojen toiminta • Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta m&p-ongelmista (potilas, toipunut, omainen, läheinen). • Mukaan kunnan m&pstrategiatyöhön, palveluiden arviointiin ja kuntoutustyöryhmiin. - Imatra, Kokkola 09.03.09 Veijo Nevalainen 16 • 4 KOKEMUSASIANTUNTIJUUS JA VERTAISTOIMINTA • 4.1 KOKEMUKSESTA OPPIA – VERTAISUUDESTA VOIMAA: ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ ETELÄPOHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA • 4.2 YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN • 4.3 KOKEMUSASIANTUNTIJAT – VAIKUTTAMISTA JA VOIMAANTUMISTA • 4.4 KOKEMUSASIANTUNTIJUUDESTA PÄIHDETYÖSSÄ • 4.5 VERTAISTOIMINTA HUUMEIDENKÄYTTÄJIEN TERVEYS- JA SOSIAALINEUVONTAPISTE HELSINGIN VINKISSÄ 23.8.2011 J. Moring 17 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotus 4: Tahdosta riippumaton hoito Kärkihanke 2 Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma 5.2.2010 J. Moring & Veijo Nevalainen 18 II Ehkäisevä ja edistävä työ Ehdotus 6: Ehkäisevän M&P-työn painopisteet • Kolme osa-aluetta: – Alkoholiverotus – Hyvinvointia ja osallisuutta tukeva yhteiskuntapolitiikka – Yli sukupolvien siirtyvien m&p-ongelmien tunnistaminen ja ehkäiseminen. Kärkihanke Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen 09.03.09 Veijo Nevalainen 19 II Ehkäisevä ja edistävä työ Ehdotus 7: M&P-työn strategia • • • • • Kuntastrategia – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma • Mielenterveys- ja päihdetyön strategia. Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, yhteistyökumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita. Ehkäisevän m&p-työn rakenne ja johtamisvastuu. Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori – Jokaisella laajan väestöpohjan alueella. 09.03.09 • • Perinteisesti mielenterveystyön ja päihdetyön strategiat ovat olleet erillisiä Æ yhdistettävä. Ohjeet: – Mielenterveyspalveluiden laatusuositus, STM 2001 – Päihdetyön laatusuositukset, STM 2002. – Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/2005. – www.neuvoa-antavat.stakes.fi Kärkihanke Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia [email protected] Veijo Nevalainen 20 III Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen …palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Kärkihanke Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Kärkihanke Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta 5.2.2010 J. Moring 21 • 5 UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ SYNTYY • 5.1 EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOORDINOINTI – ESIMERKKEJÄ TOIMINNAN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA IMATRALLA 5.2 LASTEN JA NUORTEN SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN JA MASENNUKSEN ENNALTAEHKÄISY KOULUSSA 5.3 KAARINAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEYKSIKKÖ – MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHOITOA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MATALALLA KYNNYKSELLÄ YHDEN OVEN PERIAATTEELLA 5.4 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUKESKUS EMPPU 5.5 KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAIDEN INTEGROIDUN AVOHOIDON MALLI HELSINGISSÄ 5.6 PERHELINKKI – YHTEISTYÖTÄ YLI HALLINTORAJOJEN 5.7 LIIKAA PELISSÄ? HAASTEENA RAHAPELIHAITTOJEN EHKÄISY 5.8 ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISESSÄ ON MIELTÄ 5.9 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KÄYTÄNTÖJEN KUVAAMINEN – MIKSI JA MITEN? KÄYTÄNNÖT ESILLE JA JAKOON HANKETYÖN SUDENKUOPPIA VÄLTTÄEN JA UUDET TYÖKALUT KÄYTTÖÖNOTTAEN • • • • • • • • 23.8.2011 J. Moring 22 IV Ohjauskeinoja kehitetään… Kärkihanke 1 Verkkoportaalin ( www.thl.fi/mielijapaihde) kehittäminen ja ylläpitäminen G GOO 5.2.2010 iel M : LE ihde ä p i ja J. Moring 23 IV … ohjauskeinoja kehitetään Kärkihanke 2 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een (?) 5.2.2010 J. Moring IV Ohjauskeinoja kehitetään Ehdotus 18: Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen. Kärkihanke 3 THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun. -Sosiaalihuoltolait -Terveydenhuoltolaki -Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki -Tahdosta riippumatonta hoitoa ja –toimenpiteitä koskeva lainsäädäntö 09.03.09 Veijo Nevalainen 25 ja s y e rv e t n e l 15 e 0 i 2 m 9 en 00 2 n i l a l a m Kans suunnitel 2011” e töjä n ä t y päihd kä yviä t t i kaa h o e t r ”K e k en s tuja, t a u j j ä a yöst taka t t s i o d m h E hittä e k a t omas ta! is tuloks 22.8.2011 J. Moring 26 26.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 27 KIITOS! Juha Moring, LKT, dos ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys- ja päihdepalvelut -osasto PL 30, 00271 HELSINKI puh. 020 610 7079 gsm 040 358 0130 sähköposti: [email protected] 26.10.2011 J. Moring 28
© Copyright 2025