Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholiohjelman ja terveyden
5.11.2012 www.avi.fi/etela Etelä-Suomen aluehallintoviraston uutiskirje: Esittelyssä Etelä-Suomen alueen ehkäisevän päihde- ja terveydenedistämistyön hyvät käytännöt dehaittojen ehkäisemiseksi. Tapaamisissa on noussut esille tarve päihdetietoisuuden ja päihdekoulutuksen lisäämiseen sekä varhaisen puheeksioton toteuttamiseksi. Lisäksi kumppanuustapaamisissa käydään läpi yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että nuorten juominen on huolenaihe ja nuoria pitäisi tukea paremmin varhaisemmassa vaiheessa. Etelä-Karjalan ammattiopistolla nuorille järjestetään Selvä peli liikenteessä –liikennekasvatusta vuosittain yhteistyössä EHYT ry:n kanssa. Valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyön viikon kunniaksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholiohjelman ja terveyden edistämisen hankkeen uutiskirjeessä kuvataan alueella toiminnassa olevia ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä. Tällä korostamme ehkäisevän työn merkitystä ja painoarvoa hyvinvoinnin edistämisessä. Ehkäisevän päihdetyön viikon ”Ala onnelliseksi” kampanja, jota koordinoi ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa haastaa jokaista pohtimaan, mistä koostuu oman arjen onnellisuus ja millaista on oman näköinen hyvä elämä. Tämän myötä toivotamme Hyvää ehkäisevän päihdetyön viikkoa ja työn iloa Talveen! Aluekoordinaattori Heli Heimala ja projektisuunnittelija Jarkko Yliruka LL aa pp pp ee ee nn rr aa nn tt aa a Kumppanuutta alkoholiohjelmatyössä Alkoholiohjelmatyön kumppanuusmalli EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on vakiintumassa vaiheittain koskemaan koko EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin aluetta. Kumppanuustapaamisia on järjestetty vuosittain. Mukana päihdehaittojen ehkäisyssä on 23 yhteistyökumppania: järjestöjä, oppilaitoksia ja työpaikkoja. Eksote / raittiustoimi vastaa kumppanuustapaamisten koordinoimisesta ja toteuttamisesta EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Kumppanien tapaamisissa on sovittu yhteistyöstä päih- Tupakoimattomuuden edistämiseksi toisen asteen oppilaitoksissa on Lappeenrannan kaupunginhallitus päättänyt julistaa Pohjolankadun kampuksen savuttomaksi vyöhykkeeksi. Elämäni Sankari ry:n toteuttama Terveenä työelämään -hanke 2010– 2012 on suunnattu ammattiin opiskeleville ja heidän vanhemmilleen, sekä oppilaitosten henkilökunnalle ja siihen sisältyy hyvinvointikyselyt, ryhmäinterventiot, vanhempainillat sekä liikuntatapahtumat. Työikäisten kohdalla painottuu alkoholin yksittäisistä käyttökerroista ja pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy. Ennalta ehkäisevä työ on aina inhimillisempää ja taloudellisempaa kuin korjaava työ. Päihdetietouden lisääminen työpaikkojen esimiehille ja henkilöstöasioista vastaaville sekä työntekijöille on tärkeää ja tuloksia tuottavaa. Konsultoiva työote on osoittautunut toimivaksi. Päihdeasioihin liittyvää koulutusta ja pienryhmätoimintaa on järjestetty vuosittain eri kohderyhmille, kuten työikäisille, ikääntyville ja naisille. Tavoitteena on ollut tarjota ajankohtaista tietoa alkoholinkäytön terveysriskeistä ja haitoista sekä antaa valmiuksia alkoholiasioiden puheeksiottamiseen ja itsearviointiin. Pienryhmät ovat antaneet tukea muutokseen pyrkiville. Kouluttajina toimivat alan ammattilaiset. Kumppanuusfoorumissa kesäkuussa 2012 pohdittiin päihdehaittojen ehkäisyyn tähtäävää työtä Alkoholiohjelman valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Ensimmäiseksi pohdittiin toimenpiteitä alkoholin kokonaiskulutuksen laskemiseksi. Tärkeimmiksi menetelmiksi mainittiin hintaan ja saatavuuteen vaikuttaminen. Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi mainittiin perheen tukeminen ja matalan kynnyksen apu sekä hyvänä esimerkkinä oleminen. Kolmanneksi pohdittiin, millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä nuorten alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Aikuisten on pyrittävä jakamaan vastuuta ja olemaan esimerkkinä päihdeasioissa. Hyödylliseksi on koettu vanhempien verkostoitumisen mahdollistaminen ja lisääminen sekä ajankohtaisen informaation jakaminen ja kannustus avoimeen keskusteluun päihdeasioissa. Neljäntenä pohdittiin, millaista alkoholin yksittäisistä käyttökerroista aiheutuvien haittojen ehkäisy voi olla. Ehdotettiin lisää verkostotyötä ja kumppanuuden lisäämistä yli sektori- ja toimialarajojen. Alaikäisten päihteiden saatavuuteen pitäisi puuttua ja juomisen aloitusikää pitäisi saada korkeammaksi. Kampanjoita päihteettömyyden tukemiseksi toivottiin, sekä onnistuneita kohtaamisia yhdistettynä tiedolliseen antiin päihdeasioissa. Viidenneksi pohdittiin, millaista pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy voi olla. Ryhmissä ehdotettiin päihteettömiä kohtaamispaikkoja, varhaista puuttumista, apua kokonaisvaltaisesti ja yhdeltä taholta, ystävien apua läheisille, kaikille kansalaisille suunnattuja terveystarkastuksia sekä hoitoon pääsyn helpottamista. Alkoholiohjelmatyössä mukana olevat kumppanit ovat pitäneet Eksote/raittiustoimen roolia koordinaattorina tärkeänä ja yhteisiä vuosittaisia tapaamisia toivotaan järjestettävän jatkossakin. Kumppaneiden palautteen perusteella kumppanuus on pitkäkestoinen yhteistyön malli ja kumppanit täydentävät toistensa resursseja. Kumppanuusmalliin kuuluvaksi katsotaan työ yhteisillä pelisäännöillä ja esilläolo julkisuudessa omaan näkökulmaan luottaen. Päihteettömyyttä edistää se, että käydään paikallisesti rakentavaa keskustelua toiminnan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Alkoholiohjelmatyöhön sitoutumisen haasteena on ajankäyttö sekä henkilöiden vaihtuvuus eri toimipaikoissa. Alueelliseen ehkäisevän päihdetyön vuosikalenteriin kuuluu toistuvat teemakuukaudet ja teemaviikot, joita ovat Tipaton tammikuu ja Ehkäisevän päihdetyön viikko, sekä vaihtuvin teemoin järjestettävät yleisötilaisuudet ja -tapahtumat. Kalenterivuosi päättyy Anna lapselle raitis joulu -kampanjaan. Kumppanit toteuttavat tahoillaan alkoholiohjelmatyötä omien tarpeidensa mukaisesti. Lappeenranta on ollut mukana Alkoholiohjelmatyössä vuodesta 2004 alkaen ja Eksote vuodesta 2010. Kumppaneita ohjelmatyössä on 23: järjestöjä, oppilaitoksia, työpaikkoja sekä elinkeinoelämän edustajia. Yhteystiedot: Eksote / raittiustoimi Lappeenranta leena.miettinen(at)eksote.fi E E ss pp oo oo a Päihteetön koulu -projekti Päihteetön koulu -projekti kokoaa yhteen Espoon Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi. Projekti käynnistyi KantaEspoon Rotaryklubin aloitteesta ja se toimii ajalla 2012 - 2013. Hankkeessa ovat mukana mm. varhaiskasvatus, asukaspuisto, Hansakallion koulun 1.-6.-luokat, Espoon Yhteislyseon koulun 7.-9.-luokat sekä Kauklahden nuorisotalo. Hankkeen tavoitteena on laatia rakenteita ja toimivia käytäntöjä päihdekasvatuksen ja ehkäisevän päihdetyön sisällyttämiseksi alueen toimijoiden työhön. Pohjana ovat kunkin toimipisteen oma toiminta ja erilaiset mallit, kuten ArtEs, KiVakoulu sekä terveystiedon oppiaine. Näin hanke ei jää irralliseksi arjesta, vaan limittyy muun opetuksen ja toiminnan sisään ja samalla tiivistää alueella tehtävää yhteistyötä. Toiminta myös edistää koulun tai päiväkodin yhteisöllisyyttä vahvistamalla oppilaiden, vanhempien ja perheiden osallisuutta. Hankkeen etenemisestä vastaa ohjausryhmä, joka linjaa sen toimintaa sekä tukee projektiryhmän ja projektipäällikön työtä. Projektiryhmän tehtävänä on toteuttaa käytännön kehittämistyötä Kauklahden alueella sekä hyväksyttää ohjausryhmällä käyttöön otettavat menetelmät. Hankkeen projektipäällikkö koordinoi toimintaa ja on aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Hän myös vastaa hankkeen verkosto-, kirjaamis-, tiedottamis- ja arviointityöstä. Hankkeen konkreettisena tuloksena on koottu yhteinen Päihdekasvatuksen vuosikello. Siinä huomioidaan mm. koulussa toteutettava ArtEstoiminta, jossa painottuvat esimerkiksi sosiaaliset taidot, moraalinen ajattelu ja suuttumuksen hallinta. 2 Projektin puitteissa päivitetään myös Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa – suunnitelmaa Lisäksi Espoossa on käynnistymässä KatuMetro yhteistyö. Toiminta on lähtenyt liikkeelle syyskuussa 2012. Hansakallion alakoulun vuosikello Kaikilla luokilla ArtEs -teemoina ovat yhteistyökyky, välittäminen, itsehillintä ja suuttumuksen hallinta. 1. luokalla koko vuoden teemoina ovat ryhmäytyminen ja kiva kaveruus. Ehkäisevän päihdetyön viikon (EPT) teemoina ovat päihteisiin liittyvät turvataidot. Lisäksi Onnellisuus-draama. 2. luokalla koko vuoden teemana on Itsetunnon kehittäminen, EPT-viikon teemana päihteisiin liittyvät turvataidot. Onnellisuus-draama. 3. luokalla koko vuoden teemoina ovat terveelliset elintavat ja vapaa-ajan vietto. EPT-viikon teemoina ovat energiajuomat ja terveelliset elintavat. Lisäksi Onnellisuus-draama. täminen sekä osallisuus. Toimintamalli on kehitetty universaalin ehkäisevän työn näkökulmasta siten, että se koskettaa kaikkia alakoulusta yläkouluun siirtyviä sekä heidän vanhempiaan. Malli tarjoaa työkaluja monitoimijaiseen verkostotyöhön, ryhmien ohjaamiseen sekä vanhempainiltoihin. Malli on vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden lisäämiseen, vanhemmuuden vahvistamiseen, kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistamiseen sekä nuorten kouluviihtyvyyden parantamiseen. Käytännön työssä kehitetyt yksinkertaiset asiat ovat osoittautuneet arvokkaiksi arjen innovaatioiksi, joiden avulla parannetaan asukkaille tarjottavia palveluita. Keskeisinä toimijoina mallin kehittämisessä ovat olleet pilottialueiden lapset ja vanhemmat sekä opetusvirasto, nuorisoasiainkeskus, sosiaalivirasto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä Klaari Helsinki. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kalliolan nuoret, MLL, Helsingin seurakuntayhtymä sekä sosiaalialan oppilaitokset. Yhdessä olemme enemmän! Alakoulusta yläkouluun -toimintamalli 4. luokan koko vuoden teemana ovat energiajuomat. Valintojen putki – Päihdekasvatusmenetelmä 6.-luokkalaisille 5. luokan koko vuoden teemana ovat tupakka, terveyshaitat ja riippuvuus. EPT-viikon teemana on päihteiden terveyshaitat ja päihteistä kieltäytyminen. Lisäksi Onnellisuus-draama. Päihdekasvatusmenetelmä Valintojen putki toteutetaan 6.-luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen. Valintojen putki tukee koulujen ehkäisevää päihdetyötä sekä terveyden edistämistä. Valintojen putken tavoitteena on herättää keskustelua nuorten päihteiden käytön taustalla olevista tekijöistä kuten valinnoista, ystävyydestä ja vanhempien huolenpidosta. Valintojen putken tarinassa ja oppilaiden kanssa käytävissä keskusteluissa painottuvat edellä mainittujen asioiden vaikutus omiin päätöksiin enemmän kuin itse päihteet ja niiden haitat. Tarinan ja keskustelun kautta tavoitteena on kannustaa nuoria tekemään hyvinvointia ja päihteettömyyttä edistäviä itsenäisiä päätöksiä. 6. luokalla koko vuoden teemana on päihteet sekä sosiaalinen paine. Yhteystiedot: Espoon kaupunki, sivistystoimi Erityissuunnittelija Merja Nordling merja.nordling(at)espoo.fi H H ee ll ss ii nn kk ii a Alakoulusta yläkouluun -toimintamalli Alakoulusta yläkouluun on toimintamalli, joka perustuu monitoimijaisuuteen. Toimintamalli on kehitetty vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin erilaisissa siirtymävaiheissa. Punaisena lankana on tarpeeseen vastaaminen, olemassa olevien hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja levit- Valintojen putki -menetelmä sai alkunsa vuonna 2001 Helsingin kaupungin koillisessa suurpiirissä toteutetussa elämyksellisessä päihdekasvatustapahtumassa. Menetelmä sai hyvää palautetta niin lapsilta itseltään kuin koulujen henkilökunnalta. Kesällä 2002 sille perustettiin moniammatillinen suunnittelutyöryhmä. Työryhmässä olivat mukana peruskoulun kuraattori ja terveydenhoitaja sekä nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, seura- 3 kunnan, SPR:n, YAD:n, Helsingin NMKY:n ja Klaari Helsingin edustajat. Valintojen putken testausta suoritettiin Jakomäen ala-asteella toukokuussa 2004. Lukuvuonna 2004 - 2005 sen kiersivät koillisen alueen 6.-luokkalaiset. Vuosina 2005 - 2006 Valintojen putki laajeni myös pohjoiseen koulupiiriin ja vuodesta 2006 lähtien mukaan on liittynyt eteläisen, itäisen, keskisen ja kaakkoisen piirin kouluja. Vuonna 2012 Valintojen putki toteutettiin kaikissa Helsingin suurpiireissä. Valintojen putki toteutetaan monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä tukioppilaiden kanssa. Valintojen putkessa on jokaista luokkaa kohden useita toimijoita, jotka osallistuvat perehdytystilaisuuteen ennen Valintojen putken toteuttamista. Toimijat saavat koulutuksen ja perehdytyksen menetelmän ohjaamiseen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Luokanopettaja osallistuu oppilaiden kanssa Valintojen putkeen ja seuraa oppilaiden kanssa käytävää keskustelua. Opettajan rooli oppilaan arjen tuntijana ja kasvattajana on tärkeä ja opettajan osallistumisen uskotaan edistävän oppimista myös päihdeasioissa. Tärkeää on myös sitoa päihdekasvatus osaksi koulun ja kodin muuta kasvatus- ja hyvinvointitoimintaa. Lisäksi opettajan osallistuminen tukee Valintojen putken jälkeisen koulussa tapahtuvan palautetunnin keskusteluja ja tehtäviä. Valintojen putki vierailun jälkeen luokanopettaja pitää palautetunnin, jossa keskustellaan esille nousseista asioista sekä vastataan palautekyselyyn. Lisäksi oppilaat kirjoittavat jatkon tarinan henkilöiden elämästä. Oppilaiden tarinoita voidaan käsitellä tunnin yhteydessä ja pohtia yhteisesti, mihin tilanteisiin tarinoiden henkilöiden valinnat johtivat ja mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään saman tai seuraavan viikon aikana vanhempainilta, jossa he voivat keskustella päihteiden käytön taustalla vaikuttavista asioista ja asenteista alueen toimijoiden ja toisten huoltajien kanssa. Valintojen putken jälkeen opettajille, oppilaille, toimijoille ja huoltajille lähetetään palautekysely. Verkostotyökalupakki – Tukea monitoimijaiseen yhteistyöhön Verkostotyötä - Miksi? Verkostoissa olennaista on synergiaetujen etsiminen ja erilaisen osaamisen hyödyntäminen yhteistyön avulla. Yleisesti verkostoissa toimivien motivaatio on korkealla, jolloin hyödyt ovat merkittäviä myös oman toiminnan kannalta. Tämän edellytyksenä on, että kaikki hyötyvät verkostoitumisesta ja että kaikilla on jotain annettavaa ja saatavaa. Lisäksi monitoimijaisissa verkostoissa tapahtuva yhteistyö tuo uusia ulottuvuuksia oman toiminnan arviointiin ja henkilöstön oman osaamisen kehittämiseen. Verkostotapaamisissa onkin mahdollista vaihtaa kokemuksia ja hyödyntää erilaisten toimijoiden osaamista sekä näkemyksiä. Verkostojen myötä myös tunnettavuus sekä tietoisuus toiminnasta lisääntyvät. Verkostotyötä - Miten? Ihanteellisimmillaan verkostoissa johdetaan monitoimijaista yhteistyötä siten, että verkosto toimii alueella tehtävän yhteistyön resurssipankkina. Tämän toteutumista on mahdollista edistää erilaisten verkostotyökalujen avulla. Esimerkiksi vuosikellon sekä osallistavan arvioinnin työkalujen käyttäminen rytmittää verkoston toimintaa ja helpottaa niin horisontaalista kuin vertikaalista tiedonkulkua. Tällöin jokaisen ryhmän jäsenen on helpompi osallistaa myös lähityöyhteisöään verkoston työskentelyyn. Lisäksi on mahdollista turvata verkoston toiminnan jatkuvuus ja pitkäjänteisyys mahdollisissa henkilövaihdostilanteissa. Apua verkostotyöhön Verkostotyökalupakista löytyy tietoa monitoimijaisesta verkostotyöstä sekä monitoimijaisten verkostojen työskentelyn avuksi luotuja työkaluja, joita voidaan muokata verkoston omiin tarpeisiin sopiviksi. Verkostotyökalupakki Yhteystiedot: Klaari Helsinki - Lasten ja nuorten ehkäisevä päihdetyö Suunnittelija Anna Kaihlanen, anna.kaihlanen(at)hel.fi www.klaarihelsinki.fi 4 H H ee ll ss ii nn kk ii a Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Helsingissä valmistui vuonna 2010 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma. Se on laadittu työryhmässä, johon on kuulunut kaupungin hallintokuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Kuluvana vuonna nimetty seurantatyöryhmä arvioi toimenpideohjelman toteutumista ja raportoi siitä kaupunginhallitukselle toukokuussa 2013. Ohjelmaan sisältyy runsaasti ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä. Lähtökohtana on edistää ehkäisevän päihdetyön näkyvyyttä ja juurtumista laajassa ja monimuotoisessa toimintapuitteessa, jossa useat eri tahot ottavat vastuuta alkoholihaittojen vähentämisestä. Helsingin kaupungin henkilöstön päihdeohjelman uudistaminen on itsenäinen toimintakokonaisuus, mutta se sisältyy myös Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmaan yhtenä osiona. http://www.hel.fi/hki/Terke/fi/Itsehoito/Alkoholi ETY:n tuottamat verkkosivut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston aikuisille kohdennettu ehkäisevä päihdetyö keskittyy alkoholin suurkulutuksen ehkäisyyn. Työn tavoitteena on alkoholihaittojen vähentäminen. Aikuisten ehkäisevän päihdetyön kotisivut Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto ja lyhytneuvonta Aineistot Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Aikuisten ehkäisevä päihdetyö (ETY) tukee sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaisia alkoholin käytön varhaisessa puheeksiotossa ja lyhytneuvonnassa koulutuksen ja toiminnassa tarvittavien aineistojen muodossa. Aineistot koostuvat korteista ja julisteista, jotka on tarkoitettu käytettäväksi asiakkaan muutosvalmiutta mukaillen. Kysytään ja arvioidaan riskit peilaten jo olemassa oleviin mahdollisiin oireisiin ja haittoihin, jotka saattavat liittyä alkoholin liikakäyttöön: Meillä keskustellaan -juliste ja Meillä saa puhua -juliste, myös ruotsiksi AUDIT -kysely työntekijälle 10 henkilökohtaista kysymystä ensisijaisesti itsearviointiin, myös ruotsiksi, englanniksi, vironja venäjänkielisinä. Alkoholin suurkulutuksen riskit – ukko ja akka kortit ja julisteet Keskustellaan ja motivoidaan muutokseen Miksi vähentäisin alkoholinkulutustani, kortti ja juliste, myös ruotsiksi Asetetaan tavoite ja pohditaan yhdessä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi Muutos käden ulottuvilla -kortti ja juliste, myös ruotsiksi Juomanlaskijan opas ETY:ssä on lisäksi laadittu oppaat käytettäväksi terveydenhuollon ja sosiaalityössä tehtävän alkoholikäytön varhaisen puheeksioton ja lyhytneuvonnan (mini-intervention) tueksi: AUDIT työntekijälle -kyselyyn liittyvä pikakäyttöohje Alkoholinkäytön riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus, työvälineenä AUDIT –opas Ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta -opas Aineistot ja oppaat on mukautettu Suomeen pohjautuen pääosin teoksiin Babor, T. F. ym. 2001. AUDIT. The Alcohol Use Disorders Identification Test. Guidelines for Use in Primary Care sekä Babor, T. F. ym. 2001. Brief Intervention for Hazardous and Harmful Drinking. A Manual for Use in Primary Care. Maahanmuuttajille tiedottaminen Ehkäisevän työn työtiimin verkkosivulla on aineistoja maahanmuuttajatyöstä sekä venäjänkielellä että somalinkielellä. Venäjänkielisillä sivuilla on myös lukijoille tarkoitettu kysymys-vastaus -palsta. Venäjänkielisten sivujen löydettävyyttä on parannettu lisäämällä Helsingin kaupungin banneri www.suomi.ru -sivuille, joita tiedetään Suomen venäjänkielisten yleisesti hyödyntävän. Sivuja täydennetään jatkuvasti. Somalinkieliset sivut Venäjänkieliset sivut Yhteystiedot: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Ehkäisevän työn työtiimi Johtava erityissuunnittelija Marja Heinänen marja.heinanen(at)hel.fi 5 H H ee ll ss ii nn kk ii a Kännikapina-kysymysrata Suomalaiset ovat aina juoneet liikaa? Alkoholi lisää sosiaalisia taitoja? Näitä ja muita yleisiä käsityksiä oiotaan tutkitun tiedon avulla Kännikapinan testiradalla. Radasta on omat versiot aikuisille ja nuorille. Nuorten rata sopii noin kuudesluokkalaisista ylöspäin. Radan voi tehdä netissä tai tilata ilmaiseksi paperiversiona: paamaja(at)kannikapina.fi tai numerosta 0440 266 358. http://www.kannikapina.fi/radat/?tila=alku&kieli=fi Radan tilaajat saavat bonuksena myös Kännikapinan pinssejä ja ”En usko humalaan” ja ”Selvin päin pesään”-kertakäyttötatuointeja arvottavaksi radan tekijöiden kesken. Yhteystiedot: Kännikapinan Päämaja Anki Pulliainen paamaja(at)kannikapina.fi www.kannikapina.fi H H ee ll ss ii nn kk ii a Helsingin kouluraittiuspiirin hyviä käytäntöjä Helsingin Kouluraittiuspiiri ry. on lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän työn järjestö. Järjestö suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, jonka tarkoituksena on erityisesti lasten ja nuorten aseman, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Järjestöllä on useiden vuosien kokemus mm. lasten ja nuorten elämäntaito-ohjelmien toteuttamisesta sekä ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä. Helsingin Kouluraittiuspiirin erilaisten työmuotojen tarkoituksena on herättää keskustelua päihteistä, lisätä nuorten osallistumismahdollisuuksia ja tukea vanhemmuutta. Helsingin Kouluraittiuspiiri on aloittanut toimintansa jo vuonna 1958. Kouluraittiuspiirin kehittämistoimintaa ovat mm. PerheTreffit ja Kasvuun!–Växa med! -hanke. Kouluraittiuspiirissä on tehty työtä myös ruotsinkielisen väestönosan parissa vuodesta 2002. Päihteistä on annettava oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Päätöksiä varten niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin on oltava kattavaa ja asiallista tietoa päihteistä. Kuten useat tutkimukset ovat osoittaneet, pelkällä tiedon välittämisellä ei voida juurikaan vaikuttaa päihteitä koskeviin asenteisiin ja päihteiden käyttöä tunnetasolla sääteleviin tekijöihin. Kouluraittiuspiirin nuorten elämäntaito- ja interventiotyöskentelyn tavoitteena on antaa nuorille keinoja myös ryhmäpaineen tunnistamiseen ja hallintaan. Ohjelmissa korostetaan nuoren omaa vastuuta itsestään ja valinnoistaan. Ryhmän kehitystavoitteita ovat avoin ilmapiiri ja monipuoliset verkostot. Kouluraittiuspiirin työmuodot ja toimintaan osallistuminen kehittävät lasten ja nuorten emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia kohdata erilaisia valintatilanteita sekä elämässään tapahtuvia muutoksia. Sannin tarina: ”Luokkayhteisössä jokaisella oppilaalla on paikkansa ja roolinsa. Joku on päällepäsmäri johtajatyyppi, joku luokan ”pelle” ja joku taas eristäytyy. Sanni oli muusta ryhmästä eristäytynyt, hieman yksinäisen oloinen 10-vuotias vilkkaassa luokkaryhmässä. Hän oli kuitenkin alusta asti innokkaasti mukana sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen tuntien harjoituksissa ja toiminnassa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla puhuttiin minäkuvasta ja itsetunnosta. Lapset saivat tunnin päätteeksi kirjoittaa muutaman lauseen omaelämänkerran. Elämäkerrat tuli laatia siten, että niistä ei aivan heti arvaa, kenen elämästä on kyse; seuraavilla kerroilla elämäkertoja oli tarkoitus lukea ääneen ja arvuutella kirjoittajan kuka oli henkilö kertomuksen takana. Sannin tarina kiinnitti ohjaajien huomion. Se alkoi näin: ”Minun elämäni on kamalaa. Joskus toivon, että olisin kuollut…” Sanni kirjoitti pahasta olostaan, isosta veljestä joka lyö ja nimittelee sekä samalla luokalla olevasta kiusaajastaan. Teksti oli surullista luettavaa, mutta kaikessa avoimuudessaan se oli myös äärettömän rohkea kertomus. Ehkä omaelämäkerran kirjoittaminen antoi Sannille kaivatun mahdollisuuden pyytää apua ja tulla kuulluksi. Ohjaajat keskustelivat yhdessä Sannin kanssa kertomuksesta ja tilanteesta koulussa ja kotona. Sanni vaikutti helpottuneelta, kun ehdotettiin, että keskustelua jatkettaisiin terveydenhoitajan kanssa. Kouluterveydenhoitajan luona Sanni kertoi lisää kotioloistaan. Sannin äiti oli yksinhuoltaja ja teki paljon ilta- ja yövuoroja. Sanni kertoi, että yksinolo oli pelottavaa ja että ei saanut nukuttua yksin ja siksi oli aina väsynyt koulussa. Pahan olon taus- 6 talta löytyi monta eri tekijää ja syytä, mutta ensimmäinen askel niiden ratkaisemiseksi oli otettu. Sannin tarina on esimerkki siitä, kuinka tärkeää on, että lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus tulla kuulluiksi ja välineitä ilmaista itseään ja tunteitaan sekä voida luottaa siihen, että aikuiset auttavat.” Kokemuksen on kirjannut kouluttaja Teija Raeluoto. Nuoren nimi muutettu. Sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen ohjelmat Helsingin Kouluraittiuspiirin elämäntaito-ohjelmat on suunnattu peruskoulun 4.-10. -luokkien oppilaille. Ohjelmien tavoitteena on lisätä lapsen ja nuoren osallistumistaitoja ja kehittää heidän elämänhallintataitojaan. Nuoren myönteinen suhtautuminen itseensä ja toisiin ihmisiin mahdollistaa hänen omien voimavarojensa monipuolisen käytön. Työskentelymenetelmät Nuorten elämäntaito- ja interventio- ohjelmien työskentelymenetelmät painottuvat itseilmaisuun, luovaan toimintaan sekä yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Työskentelytapoja ovat mm. yksilö- ja ryhmätyöt, keskustelu, sosiodraama ja toiminnalliset harjoitukset. Menetelmiä käytetään monipuolisesti ja vaihtelevasti, jolloin lapset ja nuoret motivoituvat työskentelyyn. Ryhmässä jokaisen mielipide on tärkeä, ja sitä kunnioitetaan kuuntelemalla ja antamalla palautetta. Tavoitteena on luoda ryhmään turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat ilmaista itseään ja saavat kokea tulleensa hyväksytyksi omana itsenään. Teematunneilla työstetään eri aihealueita, jotka ovat sekä osallistujien itsensä että elämäntaitojen kehityksen kannalta keskeisiä ja kiinnostavia. onnistumisen tunteita. Elämäntaito- ja interventioohjelmilla pyritään auttamaan nuorta saavuttamaan eheyden tunne. Eheyden tunne voidaan kuvailla siten, että elämä tuntuu ymmärrettävältä, hallittavalta ja mielekkäältä. Ohjelmamme tavoittelevat myös nuorten voimaantumista. Pyrimme antamaan nuorille sekä yksilöinä että ryhmänä tahdonvoimaa ja mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointinsa kannalta tärkeisiin asioihin. Uskomme ihmisten kykyyn ohjata elämäänsä, mikäli he saavat käyttöönsä tarvittavat välineet. Täältä Tullaan Täältä Tullaan -ohjelma 10-13 -vuotiaille lapsille ja nuorille (peruskoulun 4.-6. -luokat). Ohjelman kesto on 10 teematuntia. Anna Palaa Anna Palaa -ohjelma 13-15 -vuotiaille nuorille (peruskoulun 7.-9.- luokat). Ohjelman kesto on 10 teematuntia. Täältä Tullaan Plus ja Anna Palaa Plus Täältä Tullaan Plus ja Anna Palaa Plus erityisluokkien oppilaille (EMU-, ESY- ja EDY). Ohjelman kesto on 12-14 teematuntia. Här Kommer Vi Här Kommer Vi -ohjelma ruotsinkielisille 10-13 vuotiaille lapsille ja nuorille. Ohjelman kesto on 10 teematuntia. Unik i Grupp Unik i Grupp -ohjelma ruotsinkielisille 13-15 vuotiaille nuorille. Ohjelman kesto on 10 teematuntia. PerheTreffit -toimintamalli vuorovaikutuksen ja osallisuuden vahvistamiseksi sekä vanhemmuuden tukemiseksi Teematuntien aihealueita ovat: - Minäkuva ja itsetunto - Ihmisten erilaisuus ja samanlaisuus, suvaitsevaisuus - Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen - Roolit ja ryhmäpaine - Mitä minussa tapahtuu: murrosikä, seksuaalisuus ja seurustelu - Päihteet Perhetreffit on Helsingin Kouluraittiuspiirin kehittämä toimintamalli, jossa rakennetaan nuorten, vanhempien ja opettajien, kodin ja koulun sekä alueen ammattilaisverkostojen kanssa osallistavaa toimintakokonaisuutta. Perhetreffit -toiminnan tavoitteena on 11–14 –vuotiaiden nuorten osallistaminen ja heidän lähiverkostojensa verkottaminen, vanhemmuuden vahvistaminen sekä opettajan vuorovaikutustaitojen ja verkostojen vahvistaminen. Tavoitteet Ohjelmien tarkoituksena on pyrkiä herättämään keskustelua ennakkoluuloista, kohdata nuori yksilöllisesti ja antaa hänelle itsetuntoa vahvistavia Perhetreffit kohdennetaan 11–14 -vuotiaille nuorille. Tällöin alakoulusta yläkouluun siirtyminen on ajankohtaista ja nuorten ja vanhempienkin rooli perheessä muuttuu. Perhetreffit edistää nuorten 7 hyvinvointia tukemalla ja vahvistamalla vanhemmuutta ja nuorten osallisuutta henkilökohtaisten ja yhteisöllisten prosessien kautta. Perhetreffit -toiminnan tarkoituksena on lisätä nuorten osallisuutta ja vertaistukea, mahdollistaa vanhempien vertaistoiminta sekä vahvistaa vanhempien kasvatustietoisuutta. Perhetreffit mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn keinojen kehittämisen kouluyhteisössä. Perhetreffit -ohjelma on perhe- ja yhteisökeskeinen toimintamalli. Perhetreffit-toimintamallin myötä syntyy yhteinen kieli ja asiantuntijuus, joka ottaa myös nuoret huomioon aktiivisina toimijoina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Perhetreffit-työtapa vahvistaa nuorten ja vanhempien sekä kouluyhteisön keskinäistä vuorovaikutusta ja antaa keinoja kodin ja koulun yhteistyön syventämiseen. Perhetreffit tukee nuoren terveyttä ja hyvinvointia. Toimintamalli rakentuu erityisistä Perhetreffittunneista, Perhetreffit-vanhempaintilaisuuksista sekä koulutuksesta. Kasvuun! -kehittämishanke; Växa med! -projektet Kasvuun! -kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmiä ja vuorovaikutuksellista toimintakulttuuria, syventää vanhempien kasvatustietoisuutta sekä edistää nuorten psykososiaalista hyvinvointia ja tietotaitoa päihteistä. Hankkeessa painotetaan nuorten kuulemista, yksilön elämäntaitojen ja valmiuksien kehittämistä sekä tavoitteellisen yhteistyön tekemistä nuorten, vanhempien ja ammattikasvattajien välillä. Hanke toteutetaan kaksikielisenä. Ruotsiksi hankkeen nimi on Växa med! projektet. Kasvuun! -kehittämishankkeen osa-alueita ovat: - Osallistava ja voimaannuttava vanhempaintoiminta: vanhempaintilaisuudet, vertaistuki - Nuorten osallisuuden ja sosiaalisen toimivuuden vahvistaminen: elämäntaidollisen ryhmätyöskentelyn kehittäminen, kirje-dialogi - Ammattikasvattajien osallistaminen ja osaamisen vahvistaminen: koulutukset, puheeksiottamisen valmennus, verkkosivuston kehittäminen Hanke vahvistaa nuorten ja aikuisten keskinäistä vuorovaikutusta ja kehittää työkaluja käsitellä päihteisiin liittyviä mielikuvia ja nuorten todellisuutta sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen. Kasvuun! -kehittämishanke kohdennetaan 11–14 vuotiaille varhaisnuorille ja nuorille, ammattikasvattajille sekä lasten vanhemmille. Yhteystiedot: Helsingin Kouluraittiuspiiri ry Toiminnanjohtaja Kai Merivirta kai.merivirta(at)kouluraittius.fi www.kouluraittius.fi II m m aa tt rr aa a Hyviä käytäntöjä päihteiden käytön puheeksiottamiseen Imatralta Imatran neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ottavat asiakkaan päihteiden käytön puheeksi ja antavat siihen liittyvää terveysneuvontaa seuraavan menettelytavan mukaisesti: Nykykäytäntö Äitiysneuvolassa tupakoinnista ja päihteiden käytöstä kysytään jo ensimmäisen neuvolakäynnin ajanvarauksen yhteydessä ja opastetaan raskaana olevaa naista päihteettömään odotusaikaan. Audit (Alcohol Use Disorders Identification Test) kysely mini-interventioineen tehdään äitiysneuvolassa jokaisen raskauden alussa. Raskaudenaikaisen laajan terveystarkastuksen yhteydessä kysytään myös odottavan isän tupakoinnista ja päihteiden käytöstä ja pyydetään häntä täyttämään Audit-kysely. Audit-kysely läsnä olevalle huoltajalle toistetaan lastenneuvolassa vuositarkastusten yhteydessä. Lisäksi kyselyt tehdään myös raskauden ehkäisyyn liittyvien terveydenhoitajan vastaanottojen ja naisten kohdunkaulan syövän seulontojen yhteydessä. Peruskoulun kahdeksannen luokan ja toisen asteen ensimmäisen luokan terveystarkastuksiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sisältyy oppilaan / opiskelijan täyttämä nuorten päihdemittari -kysely, ja sen pohjalta käytävä terveysneuvontakeskustelu. Lokakuussa 2012 päivitetty uusi hoitolinjaus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on työstänyt hoitopolun päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille, jonka pohjalta Imatralle on muokattu oma hoitolinjaus. Äitiysneuvolassa otetaan käyttöön uusi hoitolinjaus. Imatralaisille raskaana oleville päihteitä käyttäville äideille tarjotaan hoitolinjan mukaisia tukitoimia yksilöllisesti koko perheen 8 hyvinvointi huomioiden. Pääpaino on asiakkaan elämäntilanteeseen sopivassa verkostoyhteistyössä, jonka tavoitteena on perheen voimavarojen vahvistaminen, motivointi päihteettömään odotusaikaan sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja kartoittaa valtioneuvoston asetuksen (338/2011) edellyttämien laajojen, koko perheen terveystarkastusten yhteydessä vanhempien päihteiden käyttöä ja pyytää läsnä olevia vanhempia täyttämään Audit-kyselyn. Sen tuloksen perusteella käydään keskustelua päihteiden käytön vaikutuksista terveyteen ja koko perheen hyvinvointiin Mini-interventio -ohjeistuksen mukaisin kriteerein. Samalla kysytään myös vanhempien tupakoinnista, arvioidaan tarvittaessa nikotiiniriippuvuutta käyttäen Fagerströmin testiä ja motivoidaan vanhempaa tupakoinnin lopettamiseen. Terveystarkastukset tehdään lapsen ollessa 4 kuukauden, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäinen sekä lapsen ollessa peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Nuorten päihdemittarin käyttö jatkuu aikaisemman käytännön mukaisena, samoin päihteiden käytön kartoitus raskauden ehkäisyneuvonnan ja kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten yhteydessä. Toimiva lapsi & perhetyö Imatralla Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat kaivanneet tukea tilanteisiin, joissa herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) -kehittämisohjelma pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Sen työmenetelmien avulla voidaan ehkäistä ongelmien ylisukupolvista siirtymistä ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Työmenetelmät on tarkoitettu käytettäviksi lapsen eri kehitysympäristöissä kuten kotona, päiväkodeissa ja kouluissa. Päihteet puheeksi - nuorten mini-interventio Alle 18-vuotiaiden kanssa työskenteleville tarkoitettu opas päihteiden käytön puheeksiottamiseen Imatran sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimen nuorisopalveluissa ja oppilashuollossa. Muita imatralaisia toimintatapoja nuorten päihteettömyyden edistämiseksi ja varhaisen käytön tunnistamiseksi: Nuorisopalvelut: Nuorisotyöntekijät ohjaavat nuoren tarvittaessa terveydenhoitajan luokse tai Nuorten asemalle, mikäli nousee tarve nuoren päihdearvion tekoon. Tapahtumat nuorisotiloissa: puhallutukset sisäänpääsyn yhteydessä, vain ”0-toleranssilla” pääsee sisään. Alle 18-vuotias on päihtynyt » soitto vanhemmalle ja lastensuojeluilmoitus. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: peruskoulut ja lukio: Jos nuori vaikuttaa päihtyneeltä » soitto kotiin » vanhemmat käyttävät nuoren terveyskeskuksessa tarvittavissa kokeissa. Terveydenhoitaja tekee lastensuojeluilmoituksen ja ohjaa nuoren Nuorten asemalle. Jos nuori yli 18vuotias » ohjaus kotiin ja seuraavalle päivälle annetaan aika mini-interventiokeskustelua varten ja tarvittaessa hoitoonohjaus. Ammattiopisto: Jos opiskelija vaikuttaa päihtyneeltä »puhallutus» jos promilleja ohjaus kotiin ja seuraavalle päivälle varataan aika miniinterventiokeskustelua varten ja tarvittaessa hoitoonohjaus. »puhallus» pistokokeita. Elämän sankari -projekti: Toiminnalliset tietoiskut sekä hyvinvointikysely. Liikenneturvan tai poliisin koulutus keväällä: Selvä peli -liikenteessä -koulutus Ammattiopiston toisen vuoden opiskelijoille (liikenneturvallisuus, kuljettajan ajokunto, vastuu, kolarit ja niiden välttäminen jne.). Hyvinvointipäivä: 1.vuoden Amo-opiskelijoille, yhtenä teemana alkoholiasiat, mukana Terveys ry. kännirata. Ketju: Ketju on imatralainen moniammatillinen nuorten parissa toimiva, ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevä työryhmä. Ketjun katupartio: Ketju partioi juhlapyhien ja koulujen päättymisen aikaan illalla ja yöllä nuorten keskuudessa. Rikosrännit: Ketju kiertää yläkouluissa pitämässä 7-luokkalaisille teemapäivää, jossa yhtenä asiana ovat päihteet. EVVK (Ethän Välitä Viinaa Keskenkasvuisille): Tietoiskut mm. vappuaattona ja koulujen päättymisen aikaan kauppojen ja Alkojen edessä alkoholin välityksestä. Koulupoliisi: Tiedottaa nuorille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyötahoille ajankohtaista asiaa päihteisiin, rikoksiin ja rikosten ennaltaehkäisemi- 9 seen liittyen mm. kouluissa ja yhteistyötapaamisissa. Välittää myös yhteistyökumppaneilta ja nuorilta saatua tietoa poliisin käyttöön rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Lasten- ja nuortenkoti Mansikkarinne ja vastaanottokoti Ritikka: Päihdeasioista keskustellaan ja mahdollista päihteiden käyttöä seurataan ja arvioidaan sekä tarvittaessa ohjataan Nuorten asemalle. Perhepalvelut: Päihdepuhuttelu, mikäli on tullut nuoren päihteiden käyttöön liittyvä lastensuojeluilmoitus. Päihdepuhuttelussa ovat myös vanhemmat mukana. Nuorten asema: Tekee arvioita alle 18-vuotiaiden päihteiden käytöstä, antaa yksilö- ja ryhmähoitoa sekä tekee yhteistyötä vanhempien ja muun nuoren verkoston kanssa. Toimintatapoja aikuisten päihteiden käytön ehkäisemiseksi: Ikääntyvien päihteiden käyttö puheeksi Tämä toimintamalli on tehty käytännön työntekijöiden tarpeesta saada tukea miten ottaa ikääntyneen päihteiden käyttö puheeksi sosiaali- ja terveystoimessa. Tavoitteena on, että Imatralla on yhteinen toimintamalli eri yksiköissä yli 65vuotiaiden kanssa työskenteleville alkoholin käytön puheeksioton yhteydessä. Aikuisten mini-interventio Toimintamalli kuten aikaisempina vuosina. Yhteystiedot: Osastonhoitaja Tuija Ylitörmänen tuija.ylitormanen(at)imatra.fi K K oo tt kk aa a Päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä Kotkasta Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään Kotkassa erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Meillä on luentoja ammattihenkilöille sekä yleisölle. Kirjastossa on koko viikon päihteisiin ja päihdehaittoihin liittyvä näyttely ja infopiste. Elävä kirjasto järjestetään kauppakeskus Pasaatissa. Kotkan kirkossa järjestetään huumeisiin kuolleiden muistokirkko. Kauppakeskus Prismassa meillä on päihdeinfopiste, kuten myös jokaisella yläkoululla ruokavälitunneilla. Nuorisotoimi järjes- tää Flash mob -teatteria kaupungilla. Terveyskirjasto satsaa päihdeviikon teemaan: Ala onnelliseksi. Siellä mietitään mitkä ovat onnellisuuden palasia, mikä saa meidät onnelliseksi. Kotkassa päihdeyhdyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Verkostoon kuuluu laaja kirjo ammattilaisia Kotkasta, mm. sairaalasta, kotihoidosta, A-klinikalta ja mielenterveyspuolelta. Verkoston tavoitteena on ylläpitää ammatillisuutta ja lisätä osaamista kentällä. Yhteisiä käytäntöjä käydään myös läpi ja kehitetään toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön järjestöt -yhteistyöryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Järjestöt toimivat yhteistyössä muiden tahojen kanssa ehkäisevän päihdetyön kehittämisen ja näkyvyyden lisäämiseksi. Adsume-työryhmä on toisen asteen varhaisen puuttumisen malli. Työryhmä järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Maakunnallinen terveydenedistämisen työryhmä suunnittelee ja kehittää maakunnallisesti toimintaa. Ester-hankkeessa olemme mukana Hyvinvointi- ja terveyserojen seuranta ja raportointi sekä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvionti -osahankkeissa. Hankkeeseen liittyen valmistuu sähköinen hyvinvointikertomus. Toimintaa järjestetään myös jatkuvasti liittyen kunnan omiin tai valtakunnallisiin tapahtumiin. Keväällä järjestämme Kotkan 6. luokille Selvästi reitillä -päivän. Koulut ovat olleet todella tyytyväisiä ja kokeneet erittäin hyväksi tämän toimintatavan. Nyt meillä on kokeiluna yhdessä yläkoulussa ns. terveyspäivä 7. luokille. Se on tarkoitus järjestää joulukuussa. Ideana on se, että edellisenä keväänä nuoret käyvät päihdeputken ja tämä olisi jatkumoa sille. Meillä on koottu suunnitteluryhmä, johon kuuluu myös muutama 7. luokan oppilas. Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen koimme tämän hyväksi. Yhteystiedot: Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Minna Keveri, Kotkan kaupunki / Terveydenedistämisyksikkö minna.keveri(at)kotka.fi 10 V V aa ll tt aa kk uu nn nn aa ll ll ii nn ee nn a Music Against Drugs -kokonaisuudet Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Music Against Drugs ry. on kehittänyt kuuden kuukauden mittaisen ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden jota kuntatoimijat (nuoriso- ja koulutoimi) voivat tilata toteutettavakseen. Kokonaisuus on mahdollista toteuttaa ala- ja yläkouluikäisille sekä toisen asteen opiskelijoille - eri ikäryhmille on omat sisältönsä. Tänä syksynä Music Against Drugs -kokonaisuus toteutetaan 8 000 lapselle ja nuorelle sekä heidän nuoriso-ohjaajille, opettajille ja harrastustoiminnanohjaajille. Music Against Drugs -kokonaisuudet sisältävät mm. bändikilpailun, säpinääkilpailun, teemaviikon kouluille, iltatapahtuman, harrastustoimintatorin, lasten ja nuorten päihde- ja hyvinvointikyselyn, opettajien ja nuoriso-ohjaajien toimintaolosuhdekyselyn, starttiseminaarin, miniseminaarin ja kehittämispäivän. Lisätietoa Music Against Drugs ry:stä ja kokonaisuuksista Yhteystiedot: Music Against Drugs ry Toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto sampo-ilmari.tuhkalehto(at) musicagainstdrugs.info H H ää m m ee ee nn ll ii nn nn aa a Hämeenlinnan A-klinikkatoimi järjestää kaikille seutukunnan asukkaille avoimen päihdefoorumin: Minä juon – miten se vaikuttaa ympäristööni? miten päihteiden käyttö vaikuttaa perheeseen, työhön ja ystävyyssuhteisiin. Voiko päihteiden käyttäjä olla onnellinen? Entä hänen lähiympäristönsä? Millaiset palvelut auttavat mielenterveystai päihdeongelmasta kärsivää ja hänen läheisiään? Onko palveluita saatavilla kaikille tarvitseville? Tule ja haasta viranhaltijat, palveluntuottajat ja valtuutetut mukaan keskusteluun! Panelisteina: Minna Porras, henkisen hyvinvoinnin palvelut, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Jaana Pasanen, päihdetyön ammattitutkintoopiskelija, kokemusasiantuntija Sirpa Laakso, ikäihmisten lautakunnan (20092012) pj, (SDP) Jorma Virtanen, perheneuvoja, HämeenlinnaVanajan seurakunnan Perheasiainneuvottelukeskus Markku Anttonen, psykiatrian erikoislääkäri (aikuisten mielenterveystyö), Janakkala Pekka Laitinen, vanhempi konstaapeli, Hämeenlinnan Ankkuri-tiimi Maria Bär, työterveyshoitaja, Mehiläinen Päivi Antila, osastonhoitaja, A-klinikka, Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Jari Nurmi, psykologi, perheneuvola, Topparitiimi, Hämeenlinna Liisa Lepola, tilaajapäällikkö, mielenterveyspalvelut, Hämeenlinna Aake Huurresalo, hankekoordinaattori, Välittäjähanke Paneelikeskustelun vetäjänä toimii Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston pj, Hämeen Sanomien toimittaja Iisakki Kiemunki (SDP). Tilaisuuden avaa hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Tarja Filatov (SDP). Aika: Keskiviikko 7.11. klo 18-20 Paikka: Pääkirjaston musiikkisali, Lukiokatu 2, Hämeenlinna LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Tarjolla on kaakaota ja pullaa. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyön teemaviikon (vko 45) Ala onnelliseksi -teemaa mukailevan päihdefoorumin keskustelua alustaa kohtaavan työn asiantuntija Anni Selin (EHYT ry). Yhteystiedot: Hämeenlinnan A-klinikkatoimi / Ehkäisevän päihdetyön yksikkö Alustusta seuraavassa paneelikeskustelussa haetaan paikallisin voimin vastauksia mm. siihen, 11 H H yy vv ii nn kk ää ää a EPT-viikko Hyvinkäällä Ehkäisevän päihdetyön foorumit: Maanantai 5.11 klo 18 – 20. Aivojen huolto, luennoimassa professori Juhani Juntunen Laurea AMK, Rauhala-sali, Uudenmaankatu 22, Hyvinkää. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy! Keskiviikko 7.11 klo 8.15 - 15.30. Savumerkkejä - kohti savuttomuutta, Vantaan päihdefoorumin alueyhteistyö, Korson monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14, Korso. Vapaa pääsy! Tiistai 6.11, torstai 8.11 ja perjantai 9.11 klo 9 – 11. Ole onnellinen -valistustunnit aikuistuville nuorille ammatillisissa oppilaitoksissa (sis. terveet tavat, tupakka, päihteet). Ala onnelliseksi, pidä huolta itsestäsi! Meneillään olevan EPT-viikon teemana on Ala onnelliseksi. Kahtena edellisvuonna oli aiheena Päihdeilmastomme kaipaa muutosta. Muutosta kyllä kaivataan edelleenkin päihde-ehtoisten ongelmien lisääntyessä. Joskin alkoholinkäytön kokonaiskulutuksessa onkin pientä notkahdusta näkyvissä vähenemisen suuntaan, on lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi edelleen vahvasti läsnä. Yhä useammissa perheissä voidaan pahoin, vanhemmat eivät jaksa tai kykene huolehtimaan lastensa perustarpeista ja kasvatuksesta. Lasten huostaanottojen tarpeen runsas lisääntyminen on huolestuttava signaali, sijaisperheitä tarvitaan ja alkoholistien aikuiset lapset etsivät tukea toisistaan. Myös lisääntynyt aikuistuvien nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi on erityisen huolestuttava ilmiö. Taustalla näissä on vahvasti viesti siitä, että päihdeilmastomme on edelleen muutoksen tarpeessa. Ongelmat ja elämän mallit siirtyvät sukupolvesta toiseen. Terveisiin tapoihin ohjaamista eri menetelmin ja tietoa päihdehaitoista tulisi voida tehdä huomattavasti enemmän nuorille ja kaiken ikäisille kuin nykyisin resurssein voidaan tehdä. Positiivisuusviikolla vierailimme eri yhteisöjen kanssa ammatillisissa oppilaitoksissa, joka oli pieni kohtaamisten hetki harrastusvaihtoehtojen tarjoiluin ja valistusviestein tavoittaa aikuistuvia nuoria opiskelujen arjessaan. Nyt Ehkäisevän päihdetyön viikolla on tavoitteena tavoittaa heitä edelleen Ala onnelliseksi -teeman myötä, mahdollisuuksien mukaan vähän vahvemmin eväin valistustunnein. Ala onnelliseksi. Onnellisuus voi olla aktiivinen elämänasenne tai ohimenevä, mutta päätöksen kautta syntynyt hetki. Onnellisuuden voi tiedostaa vahvasti. Se voi olla myös elämää keventävä taustaääni. Mutta voiko onnelliseksi alkaa? Me uskomme, että voi. Entä sinä? Edellinen teksti on suora lainaus Ehkäisevän päihdetyön viikon julisteista, joita on kaksi. Ne kuvaavat onnellisuutta naisen ja miehen silmin. Uskomme, että onnelliseksi voi alkaa. Raha ei kaikkea ratkaise, vaan asenne ja hyvät elämäntavat. Muutos onnellisuuteen voi lähteä jokaisen omasta ajatuksesta ja päätöksestä muuttaa asenteitaan tai elämäntapaansa. Voi aloittaa itsestään ja ryhtyä katsomaan mitä suuhunsa pistää syömällä ja juomalla, pitää huolta riittävästä päivittäisestä liikunnasta, unesta ja pukeutumisesta sään mukaan. Terveys on hyvinvoinnin peruspilari. Voimalla hyvin myös onnellisuus on lähempänä arjessa. Kun itse voi hyvin, läheisistään jaksaa ja haluaa myös pitää huolta parhaalla tiedostamallaan tavalla. Huolimatta siitä, että tämän päivän päihdemyönteinen ilmasto ei sitä parasta viestiä terveyden ja hyvinvoinnin tueksi tarjoa. Niinpä nuorten ja joskus jopa aikuisten, voi olla vaikea ymmärtää, että päihteet eivät tuo onnea ja iloa tai että ne voivat olla juuri onnen ja ilon etsijän esteenä. Elämän koko kirjo lähtee meistä ja saamastamme kehosta, sen käyttövoimasta, ominaisuuksista ja käyttäjän kehonsa arvostuksesta ja sen huollosta. On rikkaus ettemme ole kaikki samanlaisia. Kaikkia meitä tarvitaan, jokaisella on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä. Aivan kuten koko kehomme arvokkailla eri osilla on omat tehtävänsä. Arvonsa on myös ympäröivällä luonnolla, josta voimme paljon ammentaa ja aistia onnen avaimia, kukin tavallaan. Luonto on yhteinen hyvä jokaiselle, kun sen vain huomaamme. Juuri nyt syksyn väriloisto voi antaa elämyksiä, pienet auringonsäteet, välillä leuto ilma ja kirpeä syyspakkanen talvea odotellessa. Talvella elämysiloa voivat antaa huurteisen juhlavat puut, lumikinokset puiden oksilla, kuutamo tai tähtitaivas. Kesäaurinko lämmöllään, kevättalven hohtavat hanget, loppukevään viheriöivä luonto kukkaan puhjetessaan. 12 Olemme saaneet syntyä tänne vuodenaikojen rikkaaseen ja kauniiseen pohjolaan, jo siitä voimme olla yhteisesti onnellisia. Käyttäkäämme siis rakkaita aivojamme, pienilläkin asennemuutoksilla voi saada ihmeitä aikaan. Aivojen huolto on asia, josta on tarjolla luento Ehkäisevän päihdetyön viikon alkajaisiksi maanantaina 5.11. klo 18-20 Hyvinkään Laurean ammattikorkeakoulun Rauhala-salissa, osoitteessa Uudenmaankatu 22. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Luennoimassa on professori Juhani Juntunen Suomen aivosäätiöstä. Tilaisuuden kustannuksista vastaa KKI, Kunnossa kaiken ikää -projekti, yksi työryhmän jäsenistä on allekirjoittanut. Luennolla etsitään ja saadaan vastauksia seuraaviin asioihin: Mitä aivoissa on? Miksi aivot väsyvät? Miten pitää aivot virkeänä?, Voiko aivoja bodata? Miten auttaa aivoja ja itseään voimaan hyvin? Tervetuloa siis kuulemaan kuinka hoidat tärkeintä pääomaasi! Onnellista viikkoa. Tule onnelliseksi! Yhteystiedot: Hyvinkään kaupunki, valistuspalveluyksikkö Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Raija Koivisto raija.koivisto(at)hyvinkaa.fi Puheenjohtajana toimii johtava ylilääkäri Kati Myllymäki. Keskustelun innostajana toimii Tom Pöysti. Tule kuuntelemaan Tompan hauskaa ja humoristista puheenvuoroa, jossa mennään pään sisään käsittelemään mielen voimaa! Elävä Kirjasto lauantaina 10.11. Toinen EPT-viikkoon liittyvä tapahtuma Kouvolassa on lauantaina 10.11 klo 10 - 16 uudessa kauppakeskus Veturissa pidettävä Elävä Kirjasto. Tällä kertaa kirjasto on ns. kokemuskirjasto. Kauppakeskuksen asiakkaat saavat lainata päihdeaiheisia kirjoja, joiden aiheina ovat mm. alkoholismi, entinen narkomaani, poliisi, mielenterveyskuntoutuja, absolutisti jne. Yhteystiedot: Kouvolan kaupunki / Motiimi Ehkäisevä päihdetyöntekijä Laura Sillanpää laura.sillanpaa(at)kouvola.fi . Kirjoitus on julkaistu Aamuposti-lehdessä 28.10.2012 / Terveillä tavoilla hyvä olo -palstalla K K oo uu vv oo ll aa a Päihdefoorumi Kouvolassa 7.11. Kouvolassa järjestetään keskiviikkona 7.11. Päihdefoorumi. Kyse on valtakunnallisen alkoholiohjelman mukaisesta toiminnasta, jota Kouvolan kaupunki ohjelman kuntakumppanina toteuttaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tukee ohjelman toteuttamista alueellisesti. Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kuntalaisille! Aika: Keskiviikko 7.11. klo 18 - 20 Paikka: Kuusankoskitalo, Voikkaasali Asiantuntijapaneelissa edustajia Kouvolan päihdealan toimijoista ja yhteistyötahoista, mm. • sosiaalipalveluista • A-klinikalta • ESAVIsta (alkoholitarkastaja) • poliisista • ravintolamaailmasta • mukana myös kokemusasiantuntija 13
© Copyright 2024