Liite5 Luontokohteet kartta ja luettelo

32
33
34
35
36
30 ja 39
LOIMAAN KAUPUNKI
LOIMAAN KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS
37
LIITE 5: LUONTOKOHTEET
22.9.2014
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA
ID
1. Seutukaavassa vahvistetut
luonnonsuojelualueet ja -kohteet sekä
vahvistettavana olleen
maakuntakaavaehdotuksen kohteet
NIMI
1 Rapakonkallio
Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko
TUNNISTE
SU:1-401
KOHTEEN KUVAUS
Sijaitsee Karhulan kylän länsirajalla Tampereen tien luoteispuolella kirkosta n. 7 km lounaaseen.
Kallioinen alue, jolla huuhtoutuneita moreenimaisia selänteitä ja muinaisrantoja. Alu-eelle jää
rauhoitettu liuskalehtinen koivu (ks. SU-kohde nro 600). Geologisesti mielenkiintoinen, luoteiskaakkois- ja koillis-lounais -suuntaisia lohkarealueita, jotka ovat mahdollisesti
pitkittäismoreeneista ja päätemoreeneista muodostuneita ja ainakin osittain rantavalleja (n. 8595 m mpy).
KAAVAMERKINTÄ
luo/1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
2 Niittukulman koskimaisema
SU:4 483/481
Sijaitsee Petäjoen varrella Loimaan kirkosta 4 km länteen. Osa kaareilevaa jokea, jossa pieniä
SL/02 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL
koskisia paikkoja, uoman jyrkillä rinteillä paikoin lehtoa. Maisemallisesti poikkeava alue
43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
savikkolakeudella. Ympäristön kasvillisuus pääasiassa tuoretta kangasmetsää, jossa paikoin korpi- luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
imarretta. Muutamissa kohdissa harmaaleppäkasvustoa. Vesikasveista mainittakoon ulpukka.
Linnustoon kuuluvat lehtokurppa ja rantasipi. IV lk, kulutuskestävyys: ranta-alueet 2,
reunusmetsä 3, toimenpide 3.
3 Karhulan liuskalehtinen koivu
(Loimaan koivu)
SU 600
Noin 8 m korkea rungoltaan ohut riippakoivutyyppinen liuskalehtinen koivu. Rauhoitettu
luonnonmuistomerkkinä 5.1.56 nro 212.
luo/3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
4 Kauhanojan puumainen kataja
SU 601
Sijaitsee kunnan kaakkoisosassa Kauhanojan koulun pihalla, p = 6746 87, i = 453 10.
4-5 m korkea latvuksestaan pyöreän muotoinen puumainen kataja. Rauhoitettu
luonnonmuistomerkkinä 21.3.29 nro 25.
5 Karhulan luonnonsuojelualue
SU 603
Rauhoitettu luonnonsuojelualueena 11.8.78 nro 1899. Alpo Jaakolan patsas-puiston
SL/05 LUONNONSUOJELUALUE.Alueelle ei saa rakentaa (MRL
pohjoispuolella sijaitsee luonnonsuojelualue, jonka keskivaiheilla on patsaspuiston rakennuksia. 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
Alueen eteläosassa tiheää varttunutta kuusikosta, jossa ei juuri ole lahopuuta. Pohjoispuolisko on luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
harvempaa ja mäntyvaltaisempaa, melko kivikkoista metsää. Kohteen luontoarvot ja lajiston ovat
varsin tavanomaiset. (Suomen luontotieto Oy, 2004.)
6 Vesikosken ympäristö
SU:4 nro 482
Sijaitsee Loimijoen varressa. Pieni koski ja Loimijoen jyrkkää etelärantaa, jossa alkuperäistä
kasvillisuutta jäljellä. Nopolankosken lehto on ainoa luonnontilaisena säilynyt Loimijoen
rinnelehto. Harmaaleppä, raita, tuomi, haapa ja pihlaja. Aluskasvillisuutena mm. rönsyleinikki,
mesiangervo, metsäkorte ja karhunputki. Lehtoindikaatoreina lehtokuusama, punainen viinimarja
ja vaahtera. Runsas varpuslinnusto, mm. satakieli, mustapääkerttu ja luhtakerttunen.
Maisemallisesti arvokas. IV lk, kulutuskestävyys 3, toimenpide 3. Nopolankoski on myös luonnon
monimuotoisuuden kannalta paikallisesti merkittävä kohde.
7 Mannistenmäki
SU:4 nro 482
luo/4 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
luo/6 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
Mannistenmäki on luokiteltu valtakunnallisessa arvokkaita kallioalueita koskevassa selvityksessä ge ARVOKAS GEOLOGINEN MUODOSTUMA.
suojeltavaksi kallioalueeksi.
Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologisten
muodostumien säilyminen.
Alueella ovat voimassa maa-aineslain 3 §:n ainesten ottamista koskevat
rajoitukset.
22.9.2014
Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA
2. Vuoden 2014 luontoselvityksen
täydennyksen perusteella täydennetyt
luonnonsuojelualueet
3. Turun ja Porin lääninhallituksen
päätöksellä rauhoitetut
luonnonmuistomerkit
Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko
36 Salmin-Lammin luonnonsuojelualue YSA206975
Pienialainen metsäsaareke valtatie 9 kaakkoispuolella. Valtatien ja luonnonsuojelualueen väliin SL/36 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL
jää turvetuotantoalue ja kohde on käytännössä saareke laajojen peltojen keskellä. Alue on
43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
järeäpuustoista sekametsää, jossa valtapuuna kasvaa kuusi, mutta erityisesti saarekkeen
luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
reunoilla on myös haapaa ja rauduskoivua. Puusto on hyvin tiheää ja saarekkeen keskiosassa
aluskasvillisuus on niukkaa. Maapohja on rehevää ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm.
tesma (Milium effusum) ja sudenmarja (Paris quadrifolia). Alueella on jonkin verran lahopuuta ja
useita kolopuita. Kohde on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta alueelta ei nyt löytynyt
merkkejä lajista.
Kaavaehdotus: Alue tulee esittää kaavassa luonnonsuojelualueen rajojen mukaan SL alueena.
37 Hirvenoton luonnonsuojelualue
Varttunutta ja osin myös vanhaa metsää, jossa on erittäin runsaasti lahopuuta (jopa yli 200
SL/37 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL
runkoa /ha). Alueen länsipäässä on myrskytuhoalue, jossa on kaatuneita ja lahoavia puita osittain 43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
toistensa päällä. Alueella on jälkiä vanhoista hakkuista, joten erityisen vanhaa puustoa ei ole.
luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
Alueella esiintyy todennäköisesti merkittävää lahopuuhun sidoksissa olevaa lajistoa (kääpäsieniä,
kovakuoriaisia) poikkeuksellisen runsaan lahopuuston seurauksena.
Kaavaehdotus: Alue tulee esittää kaavassa luonnonsuojelualueen rajojen mukaan SL alueena.
YSA207343
8 160-vuotias kuusi
160-vuotias kuusi sijaitsee Mäenpään kylässä, Kotimäen tila RN:o 3:22, rauhoitettu 1989.
luo/8 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
9 Mänty, Onkijoen kylässä
Mänty, Onkijoen kylässä, Kankaanpään tila RN:o 1:46, rauhoitettu 1981.
luo/9 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
.
4. Perinnebiotooppikohteet
5. Metsälain tarkoittamia erityisen
tärkeitä elinympäristöjä Loimaan
kaupungissa
10 Mahlamäen niitty
11 Koivukallion louhikko
Maisemallisesti kaunis peltosaareke sijaitsee Onkijoen pohjoispuolella sahan läheisyydessä.
Pitkänomaisen peltosaarekkeen puusto kasvaa kahtena ryhmänä alueen etelä- ja pohjoisreunalla.
Katajaa alueella kasvaa sirotellusti ja osa katajista on pylväskatajia. Alueen keskiosissa on pitkälle
edenneestä rehevöitymisestä huolimatta vielä säilynyt pieniä matalan niittykasvillisuuden
vallitsemia laikkuja, joilla kasvaa mm. valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua keltamataraa
sekä silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Ketolajisto on häviämässä alueelta laidunnuksen
loppumisen myötä.
luo/10 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Koivukallion länsirinteessä on melko edustava louhikko, jonka suurimmat lohkareet sijaitsevat
kohteen pohjoisosassa. Louhikon eteläosaa varjostaa muutaman kymmenen metrin levyinen
kuusivaltainen metsäkaistale. Valitettavasti varjostavan metsäkaistaleen takana on avohakkuu,
joka kohteen pohjoisosassa ulottuu aivan louhikkoon kiinni. Hakkuun seurauksena kohde on
muuttunut aiempaa selvästi kuivemmaksi ja valoisammaksi. Alueen pesimälinnusto on
tavanomaista havumetsien peruslajistoa.
Maankäyttösuositus: Koivukallion louhikko on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä
elinympäristö ja louhikko sekä sen pintakasvillisuus on säilytettävä luonnontilaisena.
luo/11 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
22.9.2014
Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA
Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko
12 Niittukulman puro
Niittukulmalla laskee Petäjokeen kaakosta pieni puro, jonka alajuoksu on varttuneen
SL/12 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL
kuusimetsän ympäröimä. Kohtalaisen syvän laakson saviseen maaperään uurtanut puro on
43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
säilynyt uomaltaan kiemurtelevana ja luonnontilaisena. Ympäröivä kuusikko ei ole tavanomaista luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
luonnontilaisempaa, mutta pitää puronvarren varjoisana ja pienilmastoltaan kosteana. Kohde
rajoittuu eteläreunaltaan hakkuualueeseen. Puronvarressa havaittiin keväällä 2003 soidinteleva
pikkutikka ja laji pesii jossain lähialueella. Muusta pesimälinnustosta mainittakoon peukaloinen ja
lehtokerttu.
Maankäyttösuositus: Niittukulman puro on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.
Rakentamista aivan puron varteen tulee välttää.
13 Hirvikoski ja rantalehdot
Maisemaltaan viehättävä Hirvikoski on suosittu virkistyskalastusalue, mitä osittavat myös
koskenrannan polut. Joen pohjoisrannalla on pienialainen rehevä lehto, jonka kasvillisuudessa on
runsaasti kulttuuritulokkaita. Joen etelärannalla puretun au-tiotalon länsipuolella rinteessä on
käenkaali-oravanmarjatyypin kuusilehtoa, jota on aikoinaan laidunnettu. Välittömästi
kuusilehdon eteläpuolella kapean soratien takana on niin ikään kulttuurivaikutteista lehtoa, jonka
puusto on tiheässä kasvavaa nuorta pihlajaa, seassa muutamia kuusia. Hirvikosken
pesimälinnustoon kuuluu useita lehtolajeja. Kesällä 2002 paikalla oli satakielireviiri. Kesällä 2003
paikalla oli mustapääkerttureviiri. Talvisin Hirvikoskella saattaa nähdä koskikaran ja syksyllä 2003
paikalla havaittiin peräti kolme yksilöä (Taina Nyman, ukuliverkko). Hirvikoski on luonnon- ja
maisema-arvoiltaan merkittävä alue, jonka rantalehdot täyttävät myös metsälain määritelmän
erityisen tärkeästä elinympäristöstä.
Maankäyttösuositus: Virkistysalue, ei rakentamista.
luo/13 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
14 Nopankoski (Nopolankoski)
Loimijoen etelärannalla Nopankosken kohdalla on säilynyt rehevä harmaaleppälehto-kaistale.
Alue on rinteen jyrkkyyden ja monin paikoin erittäin tiheän pensaikon vuoksi vaikeakulkuinen.
Puusto koostuu harmaalepän ohella raidoista ja pihlajista. Lehdon keskivaiheilla on nuorehko
haavikko. Pesimälinnustoon kuuluu lehtokerttu ja pensaskerttu (2 paria). Lehto on jonkin verran
roskaantunut ja kesällä 1989 rinteille valui täytemaata Juvantien parannustöissä. Itäosassa on
aikoinaan ollut rakennuksia, ja sitä on käytetty täytemaan kaatopaikkana. Nämä seikat ovat
heikentäneet alueen luonnontilaa, mutta kohde täyttää kuitenkin metsälain mukaisen erityisen
tärkeän elinympäristön kriteerit. Nopankoski on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta
paikallisesti merkittävä kohde.
Maankäyttösuositus: Ei rakentamista.
SL/14 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL
43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
15 Mustahuuronkallio
Kallio on edelleen melko luonnontilainen. Sen laella on pieni kalliosoistuma, jossa kasvaa mm.
juolukkaa ja suopursua. Ympäröivät taimikot ovat varttuneet niin, ettei kalliolta enää avaudu
mainittavaa näköalaa.
Maankäyttösuositus: Ei rakentamista ja ympäröivää metsää on hoidettava niin, ettei kallioalueen
ominaispiirteet vaarannu.
luo/15 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
16 Liramäenkallio
Matalaa, mutta jyrkkää kallioseinämää varjostanut kuusimetsä on hakattu, minkä seurauksena
kallioseinämä on nykyään alttiina kuivattavalle auringonpaisteelle ja tuulelle. Ratkaisevasti
muuttunut pienilmasto on vaikuttanut haitallisesti seinämän sammalistoon. Kohde on
menettänyt luonnonarvonsa.
Maankäyttösuositus: Ei rakentamista ja ympäröivää metsää on hoidettava niin, ettei kallioalueen
ominaispiirteet vaarannu.
luo/16 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
17 Rapakonkallion suo
Rapakonkallion metsäalueen keskellä on edustava, joskin pienialainen tupasvillarä-me.
SL/17 LUONNONSUOJELUALUE.Alueelle ei saa rakentaa (MRL
Ojittamattoman rämeen puusto on harvassa kasvavaa pienikokoista mäntyä ja hieskoivua.
43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
Pohjoisesta ulottuu hakkuu suonreunan lähistölle, mutta muista ilmansuunnista rämettä ympäröi luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
metsä. Kasvistoon kuuluvat tupasvillan ohella mm. juolukka, suopursu, harmaasara ja isokarpalo.
Rapakonkallion suo on metsälain mu-kainen erityisen tärkeä elinympäristö.
Maankäyttösuositus: Ei ojitusta, ei hakkuita suon reunassa.
22.9.2014
Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA
Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko
18 Rapakonkallion kivikot
Rapakonkallion kaakkoispuolella lähellä Turku-Tampere -tietä sijaitsee kaksi kohtuullisen
edustavaa kivikkoa. Itäisempi näistä on varjoisan kuusimetsän ympäröimä ja täysin puuton.
Muutaman aarin laajuinen kivikko on suurimmaksi osaksi tavallisten metsäsammalten peittämä.
Rapakonkallion kivikot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Maankäyttösuositus: Kivikot tulisi jättää luonnontilaan, hakkuita ei tulisi tehdä kivikoi-den
välittömässä lähiympäristössä.
luo/18 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
19 Rapakonkallion länsipuolen kivikko
Rapakonkallion länsipuolella Peräkydön talosta pohjoiseen sijaitsee pieni puuton kivikko. Hakkuu
ulottuu idästä aivan kivikkoon kiinni, mutta itse kivikko ei ole kärsinyt metsätöiden yhteydessä.
Kivillä kasvaa tavanomaista sammal- ja jäkälälajistoa, kuten torvijäkäliä. Länsipuolella kivikko
rajoittuu tiheään nuoreen männikköön. Rapakonkallion länsipuolen kivikko on metsälain
tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.
Maankäyttösuositus: Kivikko tulisi jättää luonnontilaan, tulevia metsänhoitotöitä ei tulisi ulottaa
kivikkoon kiinni.
luo/19 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
20 Petäjoen lähde
Petäjoen etelärannalla Ylijoen talon pohjoispuolella on vesitaloudeltaan luonnonti-lainen
harmaaleppien ympäröimä lähteikkö. Varsinaista lähteensilmää ei paikalla ole, vaan pohjavesi
tihkuu maanpinnalle muodostaen upottavan hetteen. Lähteen ympäristössä pesi lehtokurppa ja
käpytikka. Hieman alempana Petäjoen varressa oli peukaloisreviiri. Petäjoen lähde on metsälain
tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.
Maankäyttösuositus: Ei ojitusta, ei hakkuita.
21 Ylijoen puronvarsilehto
Petäjokeen etelästä laskevan puron varrella on puustoltaan tavanomaista luonnontilaisempaa
lehtoa. Varttuneiden kuusten seassa kasvaa runsaasti haapoja - joukossa järeitäkin runkoja.
Runsaan virtaaman aikoina tulviva puro on säilynyt luonnontilaisena ja uomaltaan
mutkittelevana, ja sen varrella on osin tiheää tuomipensaikkoa. Pesimälinnustoon kuuluu
puukiipijä, rautiainen ja peukaloinen. Myös mehiläishaukka pesii jossain lähistöllä, sillä sekä
kesällä 2002 että 2003 alueella havaittiin aikuisia mehiläishaukkoja pesimäympäristöksi
soveltuvassa maastossa. Ylijoen puronvarsilehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä
elinympäristö.
Maankäyttösuositus: Ei rakentamista, ei hakkuita.
luo/20 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
luo/21 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
36 Haarainmäen nevapainanne
Haarainmäen luoteispuolella on pieni nevapainanne, joka on vielä säilynyt melko
luonnontilaisena. Tuore hakkuu ulottuu lähelle nevapainanteen eteläreunaa
ja painannetta sivuaa kapea ja matala metsäoja. Oja on jonkin verran kuivattanut
suota, ja männyntaimien kasvu on suolla elpynyt, mutta männyt ovat edelleen
matalia ja niitä on harvassa. Ojasta huolimatta suolla on yhä vetisiä rimpipintoja,
ja se on edelleen puhtaasti nevakasvillisuuden vallitsema. Kenttäkerroksessa
kasvavat mm. isokarpalo, jouhisara (Carex lasiocarpa), suokukka (Andromeda
polifolia), luhtavilla (Eriophorum angustifolium) ja pyöreälehtikihokki (Drosera
rotundifolia). Suon eteläreunalla on vetinen ja upottava pullosaravaltainen painauma.
Pohjakerroksen rahkasammalikossa kasvaa mm. kalvasrahkasammalta
(Sphagnum papillosum).
luo/36 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
37 Onkijoenkulman rantalehto
Turku-Tampere -tien luoteispuolella Onkijoenkulmalla sijaitsee rehevä joenvarsilehto,
jota on aikoinaan laidunnettu. Kohteen kaakkoisosassa joenvarren puusto
on melko nuorta ja tiheää harmaalepikkoa, joka ylärinteessä vaihettuu koivikoksi.
Lähempänä Onkijoen kylää lehdon puusto muuttuu haapavaltaiseksi. Joenrannan
kenttäkerros on harmaalepikon kohdalla suurruoho- ja saniaisvaltaista
valtalajeina mm. mesiangervo, nokkonen ja hiirenporras. Ylempänä rinteessä
kasvaa tavallista rehevien savimaan joenvarsilehtojen lajistoa kuten rönsyleinikkiä
ja lehtoarhoa. Lehdon pensaskerroksessa tavataan tuomea, vadelmaa, isotuomipihlajaa,
punaherukkaa ja metsäruusua. Lehdon keskivaiheilla joenmutkassa
on vesitaloudeltaan luonnontilainen pajukon ympäröimä lähde. Tulva-aikaan
Onkijoen vesi huuhtelee lehdon alavimpia osia, ja kohteen luoteisosassa kenttäkerros
on näillä paikoilla harvaa.
luo/37 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
22.9.2014
Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA
6. Muut luontoarvoiltaan merkittävät
kohteet
22 Nummelan soistuma
23 Koivukallio
24 Hautausmaan pohjoispuolinen
turvehauta
25 Haarainmäen korpinotko
26 Niittukulman metsäalue
Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko
Nummelan tilan lounaispuolella sijaitsee muutaman aarin laajuinen soistuva painanne, joka on
ojittamaton ja siten vesitaloudeltaan melko luonnontilainen. Maankäyttösuositus: Alueen
ympäristön maankäyttö ei saa uhata soistuman vesitaloutta.
luo/22 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
Koivukallio ei ole muuttunut Lampolahden (1989) selvityksen jälkeisinä vuosina. Kallion laella
luo/23 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
kasvaa edelleen komeaa kanervatyypin männikköä. Huonokuntoinen kolmiomittaustorni ei
ALUE.
kuitenkaan ole enää pystyssä. Etelärinteessä on sijainnut huuhkajan pesäpaikka ja
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
sinivuokkoesiintymä, mutta molemmat ovat Lampolahden (1989) mukaan jääneet
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
metsänhoitotöiden jalkoihin. Sinivuokkoa ei tavattu alueelta tämänkään selvityksen
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
maastotöissä.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
Maankäyttösuositus: Lakialue jätettävä maankäytön ulkopuolelle.
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
Kohteelta on aikoinaan nostettu turvetta maanparannusaineeksi. Paikalle on myö-hemmin
luo/24 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
syntynyt pieni nevamainen soistuma. Kohde ei ole muuttunut Lampolahden selvityksen jälkeisinä ALUE.
vuosina.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
Maankäyttösuositus: Rakentamista kohteelle ei tulisi sallia.
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
Tiheää kuusikkoa kasvava korpinotko, jonka keskellä kulkeva matala oja on kasvanut miltei
luo/25 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
kokonaan umpeen. Notko on puustoltaan varsin luonnontilainen, mutta ra-joittuu pohjois- ja
ALUE.
itäpuolella hakkuisiin.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
Maankäyttösuositus: Ympäröivää metsää on hoidettava niin ettei korpinotkon ominaispiirteet
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
vaarannu. Kuusikon keskellä kulkevan ojan peruskunnostuksesta kannattaa luopua.
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
Kohde ei ole muuttunut Lampolahden (1989) selvityksen jälkeisinä vuosina. Petäjoen varressa on SL/26 LUONNONSUOJELUALUE. Alueelle ei saa rakentaa (MRL
kapealti rehevää rinnekuusikkoa, jonka puusto on paikoin melko luonnontilaista, mm. järeää
43.2§)Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu
kuusimaapuuta on jonkin verran ja siellä täällä seisoo katkenneita kuusia. Alueen pohjoisosassa luonnonsuojelualue.Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteeseen 5.
sijaitsee metsälain mukainen puro (Niittukulman puro). Puron ja Petäjoen välisellä kannaksella
kasvaa talousmetsänä hoidettua valoisaa mustikkatyypin varttunutta männikköä.
Maankäyttösuositus: Petäjoen järeä rinnekuusikko tulisi jättää hakkuiden ulkopuolelle ja koko
alueella ei tulisi sallia avohakkuita.
27 Välimäen lähteikkö
Varsinaisen lähteen laskuuoma on perattu, mutta lähteen kaakkoispuolella on edel-leen säilynyt
lähdevaikutteista metsäkorte- ja pallosarakorpea. Kohde lienee kuitenkin kuivunut jonkin verran
Lampolahden (1989) selvityksen ajoista, sillä varsinaista puroa tai noroa ei korvesta enää tavattu.
Maankäyttösuositus: Ympäröivää metsää on hoidettava niin, ettei lähteikön ja sen
lähiympäristön vesitalous muutu enää huonompaan suuntaan.
28 Viljavaraston ratapiha
29 Petäjoen haka
(poistettu 2011, tarkistettu, ettei ole suojeluarvoja jäljellä)
Välittömästi rautatien pohjoispuolella Petäjoen molemmin puolin sijaitsee erittäin edustava ja
maisemallisesti kaunis hakamaa, jota laiduntavat lampaat. Haan puusto koostuu järeistä
haavoista, joita on runsaasti, sekä vanhoista männyistä ja raudus-koivuista. Alueen edustavuutta
lisäävät maahan lahoamaan jätetyt isot haavan-rungot. Kohde ei jostakin syystä sisälly VarsinaisSuomen perinnemaisemainven-tointiin, vaikka se ilman muuta täyttää arvokkaan
perinnemaiseman kriteerit.
Maankäyttösuositus: Erittäin arvokkaan hakamaan laidunnusta on syytä jatkaa.
luo/27 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon..
luo/29 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon..
22.9.2014
Liite 5 LOIMAAN KESKUSTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA
7. Liito-oravakohteet vuoden 2014
selvityksen perusteella
Inventoidut luontokohteet -liitetaulukko
30 Petäjoen sekametsä
Petäjoen molemmin puolin Hassinojan pohjoispuolella on tehokkaalta metsänhoidolta
säästynyttä kuusi-haapa -sekametsää. Metsän luonnontilaisimmat ja siten edustavimmat osat
sijaitsevat joen länsipuolella, jossa puusto on tiheää ja maassa lojuu runsaasti lehtimaapuuta.
Joen itärannalla puustoa on paikoin kevyesti harvennettu, mutta sielläkin metsä on muutoin
varsin luonnontilaista ja maapuuta on paikoin runsaasti. Järeitä haapoja kasvaa varsin paljon joen
molemmilla puolilla. Joen itäpuolella kuvion eteläosissa maaperä on rehevää. Joen itäpuolelta
löydettiin uhanalaisen ja erityisesti suojellun liito-oravan reviiri. Valtakunnallisesti vaarantuneeksi
luokiteltua haapariippusammalta tavattiin joen länsipuolelta yhden haavan rungolta ja joen
itäpuolelta kahden lähekkäisen haavan rungolta. Kasvustot olivat varsinaissuomalaisiksi
tavanomaista laajempia ja hyväkuntoisempia. Haapariippusammalen kasvupaikan lähistöltä joen
itäpuolelta tavattiin myös tehokkaan metsätalouden vuoksi suuresti harvinaistunut ja EteläSuomessa jo harvinainen raidankeuhkojäkälä, jonka esiintymisen on todettu indikoivan
monimuotoista jäkälälajistoa.
Maankäyttösuositus: Petäjoen sekametsä olisi poikkeuksellisen arvokkaana ja uhan-alaista
eliölajistoa sisältävänä kohteena tarpeen rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi.
luo/30 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
31 Vainion puronvarsilehto
Pappisten kylässä Vainion tilan eteläpuolella sijaitsee peltojen ympäröimä kapea puronvarsilehto. Tiheän ja ryteikköisen harmaaleppä-tuomilehdon kenttäkerroksessa kasvaa mm.
rönsyleinikkiä, nokkosta, mesiangervoa, karhunputkea, koiranputkea, ojakellukkaa, kieloa ja
kevätleinikkiä. Puutarhasta on puronvarteen levinnyt jättipal-sami, jota ainakin toistaiseksi on
vähän. Lehdon länsiosassa purojen risteyksen takana on haapaa kasvava rinne, jossa esiintyy
Loimaan seudulla melko harvinaista mäkilehtolustetta. Harmaaleppä-tuomilehdon
pensaskerroksessa kasvaa tuomen ohella punaviinimarjaa ja metsäruusua.
Maankäyttösuositus: Rehevä puronvarsilehto olisi hyvä jättää nykyiselleen.
luo/31 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ
ALUE.
Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja lajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksessa olevan arvokkaiden
luontoaluekokonaisuuksien luetteloon.
32 Kankaanpään pellonreunus elinpiiri
Alue on osittain harvennettua sekametsää, jossa haapaa kasvaa erityisesti pellon reunoilla. Osa
alueesta on hieman kosteampipohjaista kuusikkoa.
s-1/32 LUONNONSUOJELUALUE.
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin
lisääntymis- ja levähdyspaikka.
Tulokset: Alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä usean hehtaarin alueelta eikä selkeää liito-oravan
elinpiirin ydinaluetta kyetty rajaamaan. Jätösten määrän perusteella alueella asustaa useampi
liito-oravayksilö. Alueen harvennuksesta huolimatta liito-oravan elinympäristö on säilynyt
elinkelpoisena. Pesäkoloa ei alueelta kuitenkaan löytynyt, mutta alueella huuteli uuttukyyhky,
joten kolopuita alueella todennäköisesti on.
33 Uusitalon saarekkeen elinpiiri
Alue on osittain harvennettua sekametsää, jossa haapaa kasvaa erityisesti pellon reunoilla. Osa
alueesta on hieman kosteampipohjaista kuusikkoa.
Tulokset: Alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä usean hehtaarin alueelta eikä selkeää liito-oravan
elinpiirin ydinaluetta kyetty rajaamaan. Jätösten määrän perusteella alueella asustaa useampi
liito-oravayksilö. Alueen harvennuksesta huolimatta liito-oravan elinympäristö on säilynyt
elinkelpoisena. Pesäkoloa ei alueelta kuitenkaan löytynyt, mutta alueella huuteli uuttukyyhky,
joten kolopuita alueella todennäköisesti on.
s-1/33 LUONNONSUOJELUALUE.
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin
lisääntymis- ja levähdyspaikka.
34 Äyvärin tilan koillispuoleinen
elinpiiri
Alueen poikki kulkevan voimalinja ja kahden talon pihapiirin väliin jää varttunut kuusikko, jossa
kasvaa myös haapaa ja rauduskoivua. Muuten aluetta ympäröivät pellot ja harvennettu
taimivaiheen ohittanut mänty-kuusimetsä. Talojen pihapiireihin rajoittuva alue on tyypillistä liitooravan elinympäristöä.
Niittykulman alueiden elinpiireistä on asemakaavoitusta varten laadittu tarkat elinpiirien
rajaukset, jotka on esitetty asemakaavatyötä varten laaditussa luontoselvityksessä (Suomen
Luontotieto Oy 2012).
Tulokset: Kumpikin asemakaavaselvityksessä mainituista elinpiireistä oli asuttu keväällä 2014.
s-1/34 LUONNONSUOJELUALUE.
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin
lisääntymis- ja levähdyspaikka.
35 Niittykulman alueiden elinpiirit
s-1/35LUONNONSUOJELUALUE.
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisen eläinlajin
lisääntymis- ja levähdyspaikka.
22.9.2014