1. No category

9 Aviapolis–Haltiala-kierros
Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin.
4
1
P
i
ad
en
rom
5
2
3
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 150 m
Kuninkaantammentie
Tul
ki
ntie
6
Tulkintie
Pakkalan
puistot.
13
Mustik
suont. ka-
a
Voutil
nt.
aant.
Kunink
joki
9
Vantaa
n
15km
Pitkäkosken
ulkoilumaja
Ku
10
7
12
11
j.
8
ak
aan
nink
Rit
tamm
Tuu
pak
ant
.
entie
M
mäustik
ent ka.
9
Reitillä tutustutaan erityisesti luontokohteisiin sekä Aviapoliksen alueella että Helsingin puolella keskuspuistossa. Reitti kulkee Kartanonkoskelta Helsingin puolelle Haltialaan, josta matka jatkuu Pitkäkosken luonnonsuojelualueelle. Pitkäkoskelta matka jatkuu Vantaanjoen vartta pitkin Voutilan vanhoihin kylämaisemiin ja sieltä Hagakärrsbergenin kalliomaisemien kautta Blåbärkärrsbergenin suojelualueelle.
1 Backaksen kartano
9 Vetokannaksen uimaranta
2 Kartanonkosken asuinalue
10 Voutilan kylä
Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kartanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemaa. Kartanorakennuksen ravintolatoiminta lakkautettiin vuonna 2014. Kartanomiljöö on
hyvin säilynyt, ja alueella sijaitsee kartanorakennuksen
lisäksi entinen suursikala, talli, navetta, sekä toiminnan
aikaisia henkilökunnan asuintaloja.
Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät, kerros-,
rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Punaiset tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat
luoneet kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös
sopii vanhaan Backaksen kartanomiljööseen.
3 Tammiston luonnonsuojelualue
Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on
kesäisin suosittu uimapaikka. Lammella on merkittäviä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välistä
kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on muun muassa leikkipaikka, kuntoiluvälineitä ja skeittipuisto. Uimarannan
ympäristöä onkin kunnostettu koko perheen vetovoimaiseksi virkistyspaikaksi.
Voutilan kylän vanhimmat rakennukset ovat säilyneet
luultavasti 1700-luvulta, mutta kylään on rakennettu myös alueen ilmeeseen sopivia uusia rakennuksia.
Kylä sijaitsee mäellä, josta avautuu näkymä Vantaanjokilaaksoon. Voutilan kylä yhdessä Kuninkaantien ja
Vantaanjokilaakson kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen.
Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammimet- 11 Tuupakan lampi
siköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensaslehtoja.
Hagakärrsbergenin pohjoispuolen alarinteessä sijaitseTammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja musva pieni metsälampi on suoreunustoineen luonnontilaitarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu. Metsen kaltainen. Lampea ympäröivä metsä on mänty- ja
sässä tapaa usein myös oravia ja rusakoita. Kannattaa
koivuvaltaista ja alueella on runsaasti myös lahopuuta.
jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros luonnonsuojelualueen polkuja pitkin.
12 Hagakärrsbergen
Hagakärrsbergen on suosittu ulkoilualue, ja alueella on
paikoin leveitäkin kulkureittejä. Alueella on useita geo4 Haltialan/Tammiston silta
Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaanjoen
logisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten muinaisranta
yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jossa sisekä useita suuria siirtolohkareita. Alueen metsät ovat
jaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillalla on levähpääasiassa reheviä mustikkatyypin kuusimetsiä ja mändyspenkkejä, joilta voi katsella jokimaisemaa.
tyvaltaisia kangasmetsiä. Kallioilla voi tehdä kierroksen
kävellen tai pyörällä, mutta paikoin kulkureitit ovat hieman juurakkoisia.
5 Haltialan kotieläintila
Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on
suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijaitsee 13 Blåbärkärrsbergen/Mustikkasuonkalliot
ravintola Vanha Pehtoori, ja myös grilli jossa voi paistaa
Blåbärkärrsbergenin 13,8 hehtaarin kokoisen luonnonesimerkiksi omia makkaroita.
suojelualueen länsiosaa hallitsee laaja avokallioalue
männiköineen, ja itäistä puoliskoa taas mustikkatyypin
tuore kangasmetsä sekä mustikkakangaskorpi. Alueella
6 Ruutinkoski
Luonnonkaunis Ruutinkoski on reilu 300 metriä pitkä
pesii muun muassa musta- ja laulurastas, sirittäjä sekä
ja pudotusta on noin kolme metriä. Vantaanpuoleinen
kirjosieppo. Blåbärkärrsbergen suojeltiin vuonna 2002,
joenranta on kosken kohdalla luonnonsuojelualuetta.
ja alue on osa laajempaa Tolkin metsää. SuojelualueelJoen rantamaat ovat tulvan rehevöittämää niittyä ja
la risteilee hyväkuntoisia polkuja. Pyörä kannattaa jätpensastoa. Tuuheat puut ja pensastiheiköt tarjoavat
tää parkkiin Mustikkasuontien päähän josta pääsee kulsuojaa monille eläimille. Helsingin puoleisella alueella
kemaan kapeaa polkua pitkin suojelualueelle.
kulkee kosken viertä hyväkuntoisia luontopolkuja.
7 Pitkäkoski
Luonnonsuojelualueella upeissa maisemissa kuohuva
koski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta sillä on
viisi metriä. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista toiseksi
suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarinkosken jälkeen.
Sukupuuton partaalla aiemmin ollutta saukkoa voi myös
tavata Pitkäkoskella, jossa siitä on tehty havaintoja vuosittain.
8 Pitkäkosken luonnonsuojelualue
Pitkäkosken luonnonsuojelualue ulottuu sekä Vantaan
että Helsingin puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on erittäin runsasta. Pitkäkoskella viihtyy monipuolinen lintulajisto, esimerkiksi rantasipi, idänuunilintupunarinta sekä
sirittäjä. Jokirannassa kulkee leveä hyväkuntoinen polku jonka molemmissa päissä on opastaulut. Pitkäkosken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun perin vuonna
1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laajennettiin. Nykyään Vantaan puoleisen suojelualueen pinta-ala on
12,8 hehtaaria. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä
kävelykierros suojelualueen polkuja pitkin.