HALIMASJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE
Halimasjärven luonto
Halimasjärven luonnonsuojelualue koostuu kahdesta osasta, joiden
yhteispinta-ala on noin 35 hehtaaria. Vanhempi osa, Halimasjärven pohjois-, itä- ja etelärannoille sijoiƩuva 14,5 hehtaarin laajuinen alue perusteƫin vuonna 1988. SuojelualueƩa laajenneƫin 20,7 hehtaarilla luoteis-,
etelä- ja itärajoiltaan vuonna 2013.
Halimasjärven luonnonsuojelualueen
vanha osa 1998
Halimasjärven luonnonsuojelualueen
laajennusosa 2013
140,0
Korkeita kallioita ja tasaisempaa
maastoa
Halimasjärven pohjois- ja itäpuolella
maasto on voimakaspiirteistä, kivikkoista ja kallioista. Korkeimmat kalliot kohoavat jopa 31 metrin korkeudelle järven
pinnasta. Varsinkin Halimasjärven itärannan kivipahdat ovat vaikuƩavia, lähes
pystysuoria. Etelärannalla maasto kumpuilee tasaisemmin. Alueet rajoiƩuvat
asutukseen: pohjoisessa Kumpulaan,
lännessä Atalaan ja etelässä Rissoon.
Idässä metsät jatkuvat virkistysalueena
Ojalan uudelle asuinalueelle.
i
j
i
134,2
UimaUim
mamai
ranta
t
ta
Kangasmetsää ja lehtoa
Halimasjärven luonnonsuojelualue on
pääosin metsämaata. Valtaosin metsät
ovat tuoreƩa, lehtomaista kangasmetsää, jossa pääpuulaji on kuusi. Lajistoltaan monipuolisimmat lehdot sijoiƩuvat
järven pohjoispuolisten rinteiden alustalle. Lehdoissakin puusto on pääosin
kuusivaltaista, muƩa lehdon aluskasvillisuudessa näkyy maaperän rehevyys.
Varsinkin pensaskerros - näsiä, lehtokuusama, taikinamarja - on lehdoille
tyypillistä. Metsät ovat osin iäkkäitä ja
siten puusto järeää, ja lahopuustoa on
paikoin runsaasƟ. Alueen emäksiset kivilajit, gabro ja dioriiƫ, lisäävät maaperän ravinteisuuƩa, mikä näkyy lehtojen
ja kallioiden monipuolisena kasvillisuutena. Kallionkoloissa esiintyy mm. siroa
pientä sanikkaista, tummaraunioista.
Puroja, lähteitä, kosteikkoja ja
soita
Mustakonnanmarja suosii kuivahkoja lehtoja, varjoisia rinteitä,
kallionalusia ja purolaaksoja. Konnanmarjan kaikki osat sisältävät
myrkyllisiä yhdisteitä ja herkkähipiäisimmät voivat saada oireita
jo pelkästä versojen koskeƩelusta.
i
Luonnon monimuotoisuuƩa lisäävät
alueella virtaavat purot ja uomat, kosteikot, suot ja lähteet. Etelästä Halimasjärveen laskevan Ollinojan varrella on
paikoin hyvin rehevää, luhtaista eli tulvavaikuƩeista lehtokorpea suursaniaisi-
neen. Soistumia sijaitsee paitsi uomien
varsilla, myös alueen kaakkois- ja koilliskulmissa. Soistumilta laskevat purot
tuovat vetensä Halimasjärven kaakkoispohjukkaan. Alueen lähteistä suurin on
Halimasjärven koilliskulman lähistöllä
kivikossa sijaitseva lähteensilmä, joka
on aikoinaan ollut vedenoƩokäytössä
ja levyillä peiteƩynä. Vuonna 2012 levyt poisteƫin, ja lähteen kasvillisuus ja
eläimistö saa kehiƩyä jatkossa rauhassa
kohƟ luonnonƟlaa.
Liito-oravan voit hyvällä onnella tavata liitämässä
puusta toiseen hämärän aikaan. Se pesii Ɵkan haavan
runkoon tekemässä kolossa tai tuuhean kuusen suojassa risupesässä.
Linnut, lepakot ja liito-orava
viihtyvät Halimasjärvellä
Linnut viihtyvät alueen monipuolisissa
elinympäristöissä. Vanhoissa kuusikoissa
saaƩaa kesällä kuulla harvinaisen idänuunilinnun tai pikkusiepon laulua. Runsas lahopuusto tarjoaa ravintoa ja suojaa
mm. alueella vierailevalle pohjanƟkalle,
sekä puiden rungoilla vilistävälle puukiipijälle. Alueella on tehty myös paljon
havaintoja liito-oravista. Halimasjärvellä
sijaitsevassa tekosaarekkeessa on säännöllisesƟ pesinyt kaakkuri, joka yleensä
on rauhallisten erämaajärvien asukki.
Järven rantamilla ja purojen varsilla lentävät öiseen aikaan lepakot.
Kaakkuri on pesinyt vuosiƩain Halimasjärvellä. Se hylkää helposƟ pesänsä häiriƩynä, joten liiku varoen ja
melua aiheuƩamaƩa kaakkurin pesimäaikaan.
Opastustaulu
Polku
Liiku luonnon ehdoilla
Pitkospuut
Silta
Portaat
0
500
j
• Halimasjärven alueella saa liikkua jalan, marjastaa, sienestää
tai kalastaa eli jokamiehen oikeudet ovat voimassa.
Näköalapaikka
N
Lähde / tihkupinta
L
© Kaupunkimittaus Tampere 2015
• Käytä polkuja ja pitkospuita maaston kulumisen estämiseksi.
Alueeseen tutustuminen onnistuu parhaiten Halimasjärven ympäri kulkevalla polulla, joka kulkee osin pitkospuilla. Polulta voi poiketa maisemia ihastelemaan itärannan kallioille rakenneƩuja maastoportaita pitkin.
Alueella risteilee myös lukuisia luonnonpolkuja, eteläosan halki kulkee
valaistu ulkoilu- ja hiihtoreiƫ.
• Lemmikit on aina vuodenajasta riippumaƩa pideƩävä kytkettyinä.
• Liiku hiljaa ja meluamaƩa, etenkin keväällä eläinten ja lintujen
pesimäaikaan. Järvellä pesivä kaakkuri on hyvin arka meluhäiriöille.
LisäƟedot
Suojelualueen rajat on merkiƩy yksityinen
luonnonsuojelualue -kyltein. Alue on Tampereen kaupungin omistuksessa ja kaupunki
rinnastetaan yksityiseen maanomistukseen
erotuksena valƟon suojelualueista. Suojelualueella saa liikkua jokamiehen oikeudella
rauhoitusmääräysten sallimissa rajoissa.
Yhteydenotot: Palvelupiste Frenckell,
[email protected]
Puh. 03 5656 4400
• KielleƩyä on mm. kasvien, eläinten ja maaperän vahingoiƩaminen ja liikkuminen mooƩoriajoneuvolla sekä avotulenteko.
Älä siis poimi kukkakimppuja tai muuta luonnosta mukaasi,
äläkä maastopyöräile maanpintaa vaurioiƩaen.
Luonnonsuojelualueen perustamisesta ja
rauhoitusmääräyksistä vastaa ja alueƩa valvoo Pirkanmaan ELY-keskus.
Alueen tarkemmat rauhoitusmääräykset ja muita lisäƟetoja alueen luonnosta
Tampereen kaupungin internet sivuilta www.tampere.fi
NauƟ luonnosta jälkiä jäƩämäƩä. Käytä
pitkospuita ja polkuja, pidä lemmikkisi
aina kytkeƩynä ja ihaile kasvien kukkia
niitä poimimaƩa.
• Alueella saa käyƩää alueen hoitotöissä mm. työkoneita Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoito- ja käyƩösuunnitelman mukaisesƟ.
Suojelualue sopii hyvin eväsretkipaikaksi,
muƩa avotulen teko on kielleƩy ja roskat
pitää viedä mukanaan pois alueelta.