Aktiivisuusmittari koululiikunnassa

FutureStep –
Aktiivisuusmittari koululiikunnassa
Future School Research Center / Kumpulainen, K., Mikkola, H., Korkala, J. & Palmu N. (2009).
Johdanto
Oulun yliopiston FutureStep-hanke tutkii ja kehittää
yhteistyössä Oulun kaupungin ja Polar Electro Oy:n
kanssa teknologiaan pohjautuvaa pedagogista mallia
aktiivisuusmittarien hyödyntämiseen koululiikunnassa.
Tavoitteena on selvittää voidaanko teknologian
keinoin vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaation.
Hankkeeseen osallistuu Myllytullin koulun silloisten 8luokkalaisten tyttöjen ja poikien liikuntaryhmät, joissa
on yhteensä 47 oppilasta. Tutkimusaineistoa kerättiin
oppilailta noin kaksi kuukautta kestäneen pilotoinnin
aikana kyselylomakkein ja haastatteluin. Tutkimus- ja
kehitystyö hankkeessa jatkuu edelleen saatujen
tulosten pohjalta.
FutureStep-hanke käynnistyi vuoden 2009 alussa ja se
on osa Oulun yliopiston Kasvatustieteiden
tiedekunnan Future School Research –hanketta (FSR).
FSR-hanketta rahoittaa vuosina 2009-2011 Euroopan
sosiaalirahasto (ESR).
Polar FA20 aktiivisuusmittari
Päivittäisellä aktiivisuudella on tutkitusti terveyttä
edistävä vaikutus hyvinvointiin (Laakso, Nupponen &
Telama, 2007, s. 42-43). Polar-aktiivisuusmittari on
henkilökohtainen valmentaja, joka opastaa käyttäjää
kohti aktiivisempaa ja terveempää elämäntapaa. Se
mittaa aktiivisuutta käden liikkeestä ja sopii hyvin
esimerkiksi kävelyyn, hölkkään ja juoksuun. Mittari
ilmoittaa käyttäjälle päivittäisen aktiivisen ajan keston,
kuljetun matkan, kulutetut kalorit, aktiiviset askeleet
sekä sen liikkuuko käyttäjä kunto- vai terveysliikunnan
tasolla. Aktiivisuusmittarista on mahdollisuus siirtää
tiedot FlowLinkin avulla PolarPersonalTrainerpäiväkirjaan verkossa. Verkkopalvelussa on mahdollista
seurata omaa liikkumistaan pitemmällä aikavälillä sekä
olla vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa.
Ne nuoret, jotka eivät pitäneet aktiivisuusmittarin
käytöstä, kritisoivat usein mittarin käyttömukavuutta ja
ulkonäköä.
Oppilaiden aktiivisuus
Suurin osa (42 %) vastanneista ilmoitti saavansa
aktiivisuusmittarin suositteleman päivittäisen
aktiivisuusmäärän (1,5 tuntia) täyteen 1-2 kertaa
viikossa. Fyysisen aktiivisuuden suositus 7-18-vuotiaille
nuorille on 1-2 tuntia liikuntaa päivittäin (Laakso &
Tammelin, 2008).
Myllytullin liikunnanlehtori Johanna Korkala antaa ohjeita aktiivisuusmittarin käytöstä
Koehenkilöistä 42 prosenttia ilmoitti liikkuvansa
vähintään puoli tuntia kerrallaan vapaa-ajallaan
päivittäin tai lähes päivittäin. Useimmiten (40 %)
oppilaat ilmoittivat harrastavansa liikuntaa 1–2 tuntia
kerrallaan.Yleisimmin liikunta, jota vastanneista ilmoitti
harrastavansa hengästytti ja hikoilutti vastaajia jonkin
verran tai vähän (76 %). Oppilaiden arviot omasta
liikunta-aktiivisuudestaan ovat melko positiivisia.
Aktiivisuusmittari ja liikuntamotivaatio
Kokeilun aikana huomattiin, että vähemmän liikkuvat
oppilaat ovat olleet enemmän innostuneita
aktiivisuusmittarin käytöstä kuin aktiiviliikkujat.
Tämä havainto antaa syyn tutkia tarkemmin
teknologian mahdollisuuksia motivoida juuri inaktiivisia
nuoria liikkumaan enemmän. On tärkeää etsiä uusia
pedagogisia ratkaisuja siihen, että yhä useammalla,
myös liikunnallisesti muita heikompitasoisilla oppilailla,
olisi mahdollisuuksia saada kyvykkyyden tuntemuksia ja
innostavia liikuntakokemuksia. (Liukkonen, Jaakkola &
Soini, 2007, s. 158).
Oppilaiden kokemuksia aktiivisuusmittarin
käytöstä
Tutkimusjakson aikana suurin osa oppilaista käytti
aktiivisuusmittaria säännöllisesti. Noin puolet
vastaajista (54 %) käytti aktiivisuusmittaria joka päivä ja
24 prosenttia ilmoitti käyttävänsä mittaria 5-6 kertaa
viikossa. Vastaajista 7 prosenttia ilmoitti käyttävänsä
aktiivisuusmittaria vain 1-2 kertaa viikossa.
Aktiivisuusmittarin soveltuvuus koululiikuntaan
Oppilaista 59 prosenttia koki, että aktiivisuusmittari
soveltuu koululiikuntaan hyvin. Myös opettajien
mielestä aktiivisuusmittari soveltuu kouluun, mutta ei
sellaisenaan kaikille liikuntatunneille ja kaikkiin lajeihin.
Hankkeessa on huomattu, että mittaria voidaan
hyödyntää erityisesti sellaisten oppilaiden kanssa, jotka
eivät pysty osallistumaan koululiikuntaan. Tällöin
aktiivisuusmittari antaa mahdollisuuden seurata
itsenäistä ja omavalintaista liikuntaa sekä omaa
aktiivisuutta yhdessä opettajan kanssa.
Ideoita aktiivisuusmittarin hyödyntämiseen
koulussa:
 Vähän liikkuvien oppilaiden motivointi
 Liikunnan itsenäisen suorittamisen apuväline
oppilaille, jotka eivät voi osallistua koululiikuntatunneille
Tukipaketti oppilashuoltoon (oppilaan
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen)
 Terveystieto, liikunta ja teknologia – oman terveyden
ja kunnon seuraaminen ja kohottaminen
 Leikkimieliset kilpailut koulujen sisällä ja koulujen
välillä (”Aktiivisin koulu -kilpailu”)
Lähteet
Laakso, L. & Tammelin, T. (2008). Teoksessa: Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille
7-18-vuotiaille. Tiivistelmä. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry.
Laakso, L., Nupponen, H., & Telama, R. (2007). Kouluikäisten liikunta-aktiivisuus. (s.4263). Teoksessa: Heikinaro-Johansson, P. (toim.) & Huovinen, T. Näkökulmia
liikuntapedagogiikkaan. Porvoo: WSOY.
Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Soini, M. (2007). Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa. (s.
157-170).Teoksessa: Heikinaro-Johansson, P. (toim.) & Huovinen, T. Näkökulmia
liikuntapedagogiikkaan. Porvoo: WSOY.
Oppilaista 90 prosenttia käytti aktiivisuusmittaria
vapaa-ajallaan, koulussa 88 prosenttia ja 34 prosenttia
myös urheiluharrastuksensa parissa.
Yhteystiedot
Opettajat testaamassa FutureStep-hankkeen laitteita Myllytullin koululla keväällä 2009.
Oppilaat kokivat aktiivisuusmittarin käytön helpoksi
(61 %). Oppilaiden mielipiteissä oli eroavuuksia siinä,
kuinka luontevaksi he kokivat aktiivisuusmittarin
käytön. Vastanneista neljännes oli sitä mieltä, että
käyttö on erittäin luontevaa, mutta 27 prosenttia
vastanneista ei kokenut käyttöä kovin luontevaksi.
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Future School Research Center
Kari Kumpulainen, KT
Projektinjohtaja, FutureStep
[email protected]
+358 40 8242560
Henna Mikkola, KM
Projektitutkija, FutureStep
[email protected]
+358 40 184 2841
Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL2000, 90014 Oulun yliopisto,
http://www.oulu.fi/ktk/fsr, [email protected]
Johanna Korkala, KM, LitK
Projektipäällikkö / liikunnan lehtori
Nuorten liikunnallisen aktiivisuuden
lisääminen –hanke
[email protected]
Niina Palmu, KM
SegmentManager /
Physical Education
[email protected]
Henna Koivikko, opisk.
Email: [email protected]
Anna-Emilia Peltoperä, opisk.
email: [email protected]