Literacy in the 21st Century –
Uusi luku- ja kirjoitustaito
Future School Research Center / Korkeamäki, R-L., Hytönen, M. & Pihlajakangas, M. (2009).
Suomalaisten koululaisten menestys kansainvälisessä vertailussa (OECD
PISA) on nostanut suomalaisen koulutuksen maailman maineeseen. Vaikka
lukemisen tulokset ovat hyviä, koulu on pysynyt aika muuttumattomana
eikä se vastaa ajan ja oppilaiden tuomiin haasteisiin esimerkiksi sähköisen
median kuluttajina (Suoranta, 2003). Tuoreimpien tutkimusten (Atjonen et
al., 2008, Korkeamäki & Drehner, 2006) mukaan opetus on edelleenkin
oppikirjapainotteista ja opettajajohtoista työskentelyä, vaikka opetussuunnitelman perusteet (2004) painottavat monipuolisia, oppilaskeskeisiä
työskentelytapoja ja uusia oppimisympäristöjä.
Yksi este opetuksen pedagogiseen ja didaktiseen kehittämiseen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaisesti ovat saatavilla olevat oppimateriaalit, jotka eivät ota riittävästi huomioon oppilaiden erilaisuutta
eivätkä oppimisen jatkumoa esiopetuksesta kouluun. Aapiset ovat aihepiiriltään yksipuolisia eivätkä ne vastaa oppilaiden mielenkiinnon kohteisiin.
Aapiset keskittyvät koodin opettamiseen, oikeinkirjoittamiseen ja käsialan
harjoitteluun, mikä rajoittaa tilaisuuksia sosiaalisten vuorovaikutustaitojen
oppimiseen vertaisten kesken. Monet opetussuunnitelman sisällöt kuten
lasten kirjallisuuden (erityisesti tietotekstit), mediatekstien ja tietoteknisen
ympäristön käyttäminen jää vähälle. Oppimisesta puuttuu myös integratiivisuus, toiminnallisuus ja oppimaan oppiminen.
Toiminta
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa oli tavoitteena kehittää ja kokeilla
materiaaleja, joissa käytetään hyödyksi mm. oppilaiden ottamaa kuvamateriaalia, painettuja ja verkkotekstejä. Kolmevuotinen hanke aloitettiin
keväällä 2009 ja silloin tehtiin pilotti-kokeilu yhden koulun ensimmäisillä ja
kuudensilla luokilla sekä yhdessä esiopetusryhmässä. Hanke on osa Future
School Research -hanketta (FSR). FSR-hanketta rahoittaa Euroopan
sosiaalirahasto (ESR).
Tavoitteena hankkeessa on kehittää toimintamalli, jossa opetetaan
ensiluokkalaiset lukemaan ja kirjoittamaan sähköisen median oppimisympäristössä. Oppilaat aloittavat taitojensa mukaan ns. pientekstien ja
muiden mielekkäiden tekstien kirjoittamisesta ja lukemisesta, animaatioiden jne. tekemisestä. Työskentelyssä käytetään hyväksi sosiaalista
vuorovaikutusta, toisia taitavampia vertaisia sekä kuudesluokkalaisten
avustusta. Tekstejä kirjoitetaan alusta lähtien tietokoneella ja tuotokset
ovat kaikkien yhteistä lukumateriaalia. Oppilaille ja esikoululaisille
lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta muodostuu kommunikatiivinen
tilanne, jossa koodin oppiminen tapahtuu mielekkäässä yhteydessä (ks.
Korkeamäki, 1996). Samaa lähtökohtaa sovelletaan esiopetukseen.
Esikoululaiset harjoittelevat digikameroiden käyttöä.
Kuudesluokkalaiset työstävät ensiluokkalaisille sekä fiktiivisiä että tietotekstejä, jossa otetaan huomioon molempia osapuolia kiinnostavat ja
opetussuunnitelmassa olevat aiheet. Oppilaille opetetaan kriittistä eri
tekstilajien vaatimia reflektiivisiä lukemisen ja näiden tekstilajien mukaisia
kirjoittamisen taitoja, ongelmanratkaisutaitoja, prosessikirjoittamista,
tietoteknisiä taitoja sekä mediataitoja. Oppilaat ovat median tuottajia
eivätkä vain sen vastaanottajia.
Tutkimus
Projektissa tutkitaan molempien oppilasryhmien sekä esiopetusikäisten
äidinkielen oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta, vertaistukea sekä näiden
vaikutusta oppimismotivaatioon. Lisäksi tutkitaan hankkeeseen osallistuvien
opettajien ammatillista kasvua.
Tähän mennessä todettua
Keväällä 2009 toteutetun pilotin pohjalta oli huomattavissa, että kuudesluokkalaiset olivat hyvin motivoituneita tekemään erilaisia tekstejä ensiluokkalaisille (mm. pääsiäistarina ja -askarteluohjeet). Ensiluokkalaiset
saivat henkilökohtaista ohjausta kirjoittamiseen ja tietokoneiden käyttöön
ja he olivat motivoituneita toimimaan kuudesluokkalaisten kanssa.
Lähteet
Atjonen, P., Halinen, I., Hämäläinen, S., Korkeakoski, E., Knubb-Manninen, G., Kupari, P., Mehtäläinen, J:, Risku, A-M., Salonen, M. &
Wikman, T. (2008). Tavoitteista vuorovaikutukseen. Perusopetuksen pedagogiikan arviointi. Vaajakoski: Gummeruksen kirjapaino
Oy.
Korkeamäki, R-L. (1996). How first graders and kindergarten children constructed literacy knowledge in the context of story
reading and meaningful writing. Oulu: Oulun yliopisto.
Korkeamäki, R-L. & Dreher, M. J. (2006). What do observations of literacy practices in grades 1 and 2 reveal about teachers’
interpretations of the Finnish national core curriculum?
Perusopetuksen opetussuunnitelma 2004.
Suoranta, J. (2003). Kasvastus mediakulttuurissa: mitä kasvattajien tulee tietää. Tampere: Vastapaino.
Yhteystiedot
Riitta-Liisa Korkeamäki, prof.
Projektinjohtaja,
[email protected]
+358 40 583 7934
Mari Pihlajakangas, KM
Projektitutkija,
[email protected]
+358 40 184 2830
Marja Hytönen, KM
Projektitutkija,
Marja.hytö[email protected]
+358 40 184 2830
Kuudesluokkalaiset kirjoittamassa tarinoita ensiluokkalaisille.
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Future School Research Center
Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, PL2000, 90014
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/ktk/fsr, [email protected]