1. No category

Kestävä kehitys
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Kestävä kehitys
3
Johtamismalli
4
Yhteystiedot
109
Painopistealueet 2013
5
Oikeudellinen tiedote
110
Tavoiteasetanta
7
Tavoitteet ja tulokset
8
Kestävän kehityksen indeksit
Liiketoiminta
12
13
Aurinkotalouden tuotantomuodot
18
Ydinvoima
21
Lämpövoima
24
Sähkönjakelu
27
Lämmönjakelu
29
Sähkön ja lämmön myynti
30
Hankinta
31
Taloudellinen lisäarvo sidosryhmille
36
Sidosryhmät
41
Sidosryhmäyhteistyö
44
Tuki yhteiskunnalle
55
Sidosryhmien näkemyksiä
56
GRI-osio
Raportissa käytetyt lyhenteet, suureet ja yksiköt
60
Kestävän kehityksen johtaminen
60
Raportointiperiaatteet
63
Varmennus
64
GRI-indeksi
65
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
75
Ympäristövastuun tunnusluvut
80
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
93
Varmennuslausunto
106
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
2
108
Vuosikertomus 2013
Kestävä kehitys
Fortumin vuosikertomus 2013
Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin
tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan asiantuntijapalveluja.
Kestävä kehitys
Kestävä liiketoiminta on kilpailuetumme. Tuotamme ja jakelemme sähköä ja lämpöä ympäristömyönteisesti ja
tarjoamme asiakaslähtöisiä energiatuotteita ja –palveluita. Olemme vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten
kanssa päivittäin ja rakennamme kestävää energiatulevaisuutta eri sidosryhmiemme kanssa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
3
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Fortum ottaa toiminnoissaan tasapainoisesti huomioon
taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun.
Taloudelliseen vastuuseemme sisältyvät
kilpailukyky, vahva suoritustaso ja
markkinalähtöinen tuotanto, jotka luovat
arvoa pitkällä aikavälillä ja mahdollistavat
yrityksemme kannattavan kasvun.
Tavoitteenamme on vahva tuloksellisuus.
Taloudellisesti vahva yritys pystyy kantamaan
vastuunsa ympäristöstä, huolehtimaan
henkilöstöstään, vastaamaan asiakkaittensa
tarpeisiin ja palvelemaan koko yhteiskunnan
kehitystä.
Ympäristövastuussamme painottuvat
resurssien tehokas käyttö ja tarve hillitä
ilmastonmuutosta. Avainasemassa ovat
osaamisemme hiilidioksidipäästöttömässä
vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä
energiatehokkaassa CHP-tuotannossa.
Tutkimus- ja kehitystyöllä luomme valmiuksia
ympäristömyönteisille energiaratkaisuille.
Sosiaaliseen vastuuseemme sisältyvät hyvänä
yrityskansalaisena toimiminen sekä omasta
henkilökunnasta ja ympäröivistä yhteisöistä
huolehtiminen. Kehittämämme innovaatiot
sekä sähkön ja lämmön toimitusvarmuus
tukevat yhteiskunnallista kehitystä ja
hyvinvoinnin lisäämistä. Edistämme
työyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta,
yksilön arvostamista ja keskinäistä
luottamusta sekä vastuullista toimintaa
hankintaketjussamme ja laajemmin
yhteiskunnassa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
4
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Johtamismalli
Kestävän kehityksen yksikkö
sijoittajasuhdetoimintaa
asiantuntemuksellaan.
Kestävän kehityksen johtaminen on
Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu
yhtiön arvoihin, Toimintaohjeeseen (Code of
Conduct) sekä konsernitasolla määriteltyihin
politiikkoihin ja niitä tarkentaviin
ohjeistuksiin. Noudatamme toiminnassamme
lakeja ja asetuksia. Arvojemme lisäksi hyvä
hallinnointitapa, tehokas riskienhallinta,
riittävät kontrollit ja niitä tukevat sisäisen
tarkastuksen periaatteet ohjaavat kaikkea
toimintaa.
Fortumin kestävän kehityksen yksikkö
(Corporate Sustainability) vastaa kestävän
kehityksen asioiden koordinoinnista ja
kehittämisestä konsernitasolla. Vuonna 2013
yksikkö kuului talouden esikuntatoimintoon.
Liiketoimintojen ohella yksikkö tekee tiivistä
yhteistyötä talouden esikuntaan kuuluvien
riskienhallinnasta, yrityskaupoista,
strategiasta, hankinnasta ja sisäisestä
tarkastuksesta vastaavien tahojen kanssa.
Yhteistyö myös lakiasioista, viestinnästä ja
yhteiskuntasuhteista sekä edunvalvonnasta
vastaavien asiantuntijoiden kanssa on
jatkuvaa. Talouden esikuntatoiminnon
johtaja, konsernin talousjohtaja, raportoi
toimitusjohtajalle, on Fortumin johtoryhmän
jäsen ja osallistuu myös Fortumin hallituksen
kokouksiin.
Fortum ilmoitti helmikuussa 2014 siirtyvänsä
uuteen liiketoimintarakenteeseen 1.3.2014
alkaen. Samassa yhteydessä osa
konsernitason esikuntatoiminnoista siirrettiin
hallinnollisesti liiketoimintadivisioonien
alaisuuteen. Muutoksen myötä
konsernitasoiset kestävän kehityksen
toiminnot sijoittuvat Heat, Electricity Sales
and Solutions -divisioonaan, jonka johtaja
raportoi Fortumin Chief Operating Officerille
(COO) ja on Fortumin johtoryhmän (Fortum
Executive Management, FEM) jäsen.
Fortumissa divisioonien ja
konsernifunktioiden johto ja viime kädessä
toimitusjohtaja sekä hallitus vastaavat
kestävään kehitykseen liittyvistä asioista.
Hallitus ei ole nimennyt erityisesti kestävän
kehityksen asioista vastaavaksi henkilöksi
yhtään jäsentä vaan nojaa päätöksissään
Fortumin johtoryhmän ja konsernin kestävän
kehityksen asiantuntijoiden tietoihin ja
asiantuntijalausuntoihin. Fortumin hallinto- ja
ohjausjärjestelmä on kuvattu vuoden
2013 selvityksessä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Kestävän kehityksen
johtaminen on
Fortumissa
strategialähtöistä ja
johtamisessa on selkeä
linjajohdon vastuu.
Kestävän kehityksen yksikkö johtaa
konsernin ympäristö-, työterveys- ja
turvallisuusverkoston (EHS) toimintaa.
Yksikön edustajat ovat jäseninä konsernin
investointeja käsittelevässä Finance
Forumissa ja yksikkö antaa kestävään
kehitykseen liittyvän hyväksynnän
(ympäristö-, työterveysja turvallisuusvaikutukset sekä sosiaaliset
vaikutukset) kaikille merkittäville
investoinneille, yritysostoille ja
käyttöomaisuusmyynneille osana Fortumin
investointien arviointi- ja
hyväksymismenettelyä. Yksikkö on lisäksi
keskeisesti mukana
konsernin markkinanäkymä- ja
edunvalvontaprosesseissa sekä tukee
Linjajohdon vastuu
Vastuu kestävän kehityksen johtamisesta on
Fortumin linjajohdolla ja tavoitteiden
toteutuminen on osa Fortumin
tulospalkkiojärjestelmää.
Lue lisää
• Tavoiteasetannan periaatteista
• Kestävän kehityksen johtamisesta
Kestävän kehityksen painopistealueet
vuonna 2013
Kestävän kehityksen politiikkamme mukaisesti parannamme jatkuvasti toimintaamme arvioimalla
vaikutuksiamme ja ottamalla kestävän kehityksen huomioon liiketoimintamme koko arvoketjussa.
Kestävän kehityksen johtamisen kehitystyö
keskittyi vuoden kuluessa kolmelle osaalueelle:
• Työkalujen kehittäminen maa- ja
vastapuoliriskin arviointiin kestävän
kehityksen näkökulmasta
• Kestävään kehitykseen liittyvien asioiden
systemaattinen käsittely Fortumin
hallituksessa
• Fortumin toiminnan vaikutusten arviointi
ihmisoikeuksien näkökulmasta
Kesäkuussa 2013 Fortumin hallitus lisäsi
työjärjestykseensä kestävän kehityksen
politiikan hyväksymisen, tavoitteiden
asettamisen sekä niiden toteutumisen
seurannan ja kestävän kehityksen raportin
katselmoinnin. Samassa kokouksessa hallitus
hyväksyi uudistetun kestävän kehityksen
politiikan. Joulukuussa 2013 hallitus hyväksyi
konsernin kestävän kehityksen
tavoiteasetannan vuodelle 2014 sekä lyhyen
että pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin
kuuluvat kestävän kehityksen mittarit.
Fortum on sisällyttänyt YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet
(suojele-kunnioita-korjaa) hankintaa ohjaaviin
prosesseihin. Yhtiössä on käytössä avoin
kanava väärinkäytöksien ilmoittamista varten.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
5
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Vuonna 2013 Fortum otti kyseisten
periaatteiden mukaisen arvioinnin osaksi
systemaattista maa- ja vastapuoliriskin
arviointia. Vuoden aikana arvioiduista maista
merkittävin oli Intia. Maariskiarviointien
lisäksi tehtiin noin kaksikymmentä
vastapuoliriskiarviointia.
Ilmasto agendan kärjessä
Globaaleista kestävän kehityksen haasteista
ilmastonmuutoksen hillintä on Fortumille
keskeisimpiä kysymyksiä. Vuonna 2013
Fortum edisti aktiivisesti markkinaehtoista
energia- ja ilmastopolitiikkaa liittyen EU:n
tuleviin päästötavoitteisiin,
päästökauppajärjestelmään ja sisäisten
energiamarkkinoiden toimivuuteen.
Heinäkuussa Fortum teki ehdotuksensa
päästökaupan uudistamiseksi ns.
automaattisella päästöoikeuksien tarjonnan
hallintamekanismilla ja kävi tästä laajaa
vuoropuhelua eri virkamiesten ja poliittisten
päättäjien kanssa EU:ssa ja jäsenmaissa.
Vuoden aikana Fortum liittyi kolmeen
kansainväliseen elinkeinoelämän
aloitteeseen, joilla edistetään liike-elämän
roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä: YK:n
Global Compact –aloitteen Caring For
Climate -hanke, Single Target 2030 -aloite
sekä kahdentoista pääjohtajan aloite ("12
CEO -aloite") paremman energiapolitiikan
puolesta.
Vuonna 2013 Fortum
liittyi kolmeen
kansainväliseen
elinkeinoelämän
aloitteeseen, joilla
edistetään liike-elämän
roolia ilmastonmuutoksen
hillitsemisessä.
Toiminnan kehittäminen
Kestävän kehityksen operatiivisessa
toiminnassa jatkettiin pitkäjänteistä
toimintojen jatkuvaan parantamiseen
tähtäävää työtä ja selvitettiin uusina asioina
Fortumin vesitasetta, määritettiin ja
tarkennettiin Fortumin kestävän kehityksen
mukaisia vastuita ja velvoitteita sekä
laajennettiin sosiaaliseen vastuuseen
kuuluvien asioiden auditointia urakoitsijoiden
keskuudessa. Vuoden aikana otettiin
käyttöön yhteinen hankintamalli sekä yhteiset
turvallisuusvaatimukset urakoitsijoille.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
6
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Kestävän kehityksen tavoiteasetanta
Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista kestävän kehityksen linjauksista ja konsernitason
kestävän kehityksen tavoiteasetannasta. Tavoitteet hyväksyy Fortumin hallitus.
Divisioonat määrittelevät yksityiskohtaiset
tavoitteet sekä tavoitteita tukevat
toimintasuunnitelmat ja huolehtivat siitä, että
kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytetty
osaksi liiketoiminnan tavoitteita.
Konsernitasoisten kestävän kehityksen
avainmittareiden tulokset raportoidaan
neljännesvuosittain, turvallisuus- ja
ympäristöpoikkeamat sekä sähkönjakelun
luotettavuutta ja CHP-laitosten käytettävyyttä
kuvaavien mittareiden tulokset kuukausittain.
Fortumin johtoryhmä seuraa säännöllisesti
tavoitteiden toteutumista
kuukausikokouksissaan ja
neljännesvuosittaisissa tuloskatsauksissa.
Vuoden 2013 alusta alkaen kestävän
kehityksen avainmittarit on raportoitu
säännöllisesti myös Fortumin hallitukselle.
tavoitteissa painotetaan Fortumin
yhteiskunnallista roolia ja mitataan
ympäristötavoitteiden lisäksi Fortumin
mainetta, asiakastyytyväisyyttä sekä sähkön
ja lämmön toimitusvarmuutta. Vuoden 2014
alusta tavoiteasetantaa tarkennettiin
lisäämällä urakoitsijoiden tapaturmataajuus
konsernitavoitteeksi ja laajentamalla CHPlaitosten käytettävyys kattamaan koko
konserni (vuonna 2013 vain Heat-divisioona).
Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat
jokaista fortumlaista ja ovat osa Fortumin
lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmää.
Kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat
toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Vuoden
2013 alussa voimaanastuneissa uudistetuissa
Kestävän kehityksen
tavoitteet koskevat
jokaista fortumlaista ja
ovat osa yhtiön
kannustinjärjestelmää.
Vuoden 2013 kannustinjärjestelmässä oli
mukana One Fortum -tutkimukseen perustuva
indeksi, joka mittaa Fortumin mainetta
suuren yleisön sekä asiakkaiden
keskuudessa. Hallituksen vuodelle 2014
hyväksymä indeksi mittaa oman henkilöstön
ja urakoitsijoiden tapaturmataajuutta,
merkittävien EHS-poikkeamien lukumäärää
sekä Fortumin kykyä parantaa suoritustaan
Dow Jones Sustainability Assessment
–arvioinnissa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
7
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Kestävän kehityksen tavoitteet ja
tulokset
Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista sekä divisioonatason
mittareista. Tavoitteita on myös asetettu koko konsernia käsittäville hankkeille kuten toimitusketjun
valvonnalle ja työhyvinvoinnin edistämiselle. Ympäristölle, työterveydelle ja turvallisuudelle on asetettu
minimivaatimuksia. Vuonna 2013 paransimme suoritustamme useilla kestävän kehityksen osa-alueilla, mutta
joitakin tavoitteita jäi saavuttamatta.
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2013
Tavoite
Tilanne vuoden
2013 lopussa
Maineindeksi
Tavoitetaso 69,6 One Fortum
-tutkimuksessa (pitkän aikavälin
tavoite >70)
69,8
Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI)
Divisioonien CSI-tulos tasolla
"hyvä" (70-74)
One Fortum -tutkimuksessa
Lisähuomiot vuodelle 2013
61-77
Asiakastyytyväisyys parani neljässä
asiakassegmentissä viidestä. Tavoitetason
saavutti Power Solutions -liiketoiminta-alue.
66 g/kWh
Vuonna 2013 päästöt olivat 70 g/kWh. Viiden
vuoden keskiarvo nousi vuodesta 2012 (60 g/
kWh).
186 g/kWh
Vuonna 2013 päästöt olivat 196 g/kWh.
Viiden vuoden keskiarvo nousi vuodesta 2012
(179 g/kWh). Viiden vuoden keskiarvo on ollut
kasvussa vuodesta 2008.
Vuonna 2013 hyötysuhde oli 61 %. Viiden
vuoden keskiarvo laski vuodesta 2012 (67 %).
Viiden vuoden keskiarvo on ollut laskussa
vuodesta 2008.
Ympäristövastuu
CO2-ominaispäästöt
Sähköntuotanto EU:ssa
Kokonaisenergiantuotanto
(sähkö & lämpö, kaikki maat)
< 80 g/kWh, viiden vuoden
keskiarvo
< 200 g/kWh, viiden vuoden
keskiarvo
Energiatehokkuus
Polttoaineisiin perustuvan
tuotannon hyötysuhde
(määritelmä: tuotettu energia
jaettuna polttoaineen
primäärienergialla)
> 70 %, viiden vuoden keskiarvo
66 %
Merkittävät EHS-poikkeamat
< 40 koko Fortumissa
51
(Tulipalot, vuodot, räjähdykset, INES1) 0 -tason ylittävät tapahtumat,
patoturvallisuuspoikkeamat, ympäristölupapoikkeamat)
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
8
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Sosiaalinen vastuu
Toimitusvarmuus
SAIDI2)
< 110 min
220 min
CHP-laitosten käytettävyys
Euroopassa
> 92 %
94 %
<1
1,1
Korkea SAIDI johtui joulukuun ankarista
myrskyistä Pohjoismaissa.
Työturvallisuus
Poissaoloon johtaneiden
tapaturmien taajuus (LWIF)3), oma
henkilöstö
1) Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko (International Nuclear Event Scale)
2) Sähkökatkojen keskimääräinen kesto asiakasta kohden (System Average Interruption Duration Index)
3)
LWIF = poissaoloon johtaineiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency)
Muut kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteutuminen vuosina 2011-2013
Tavoite
2013
2012
2011
taajuus (TRIF) 1), Fortumin henkilöstö
< 3,0
2,8
3,4
3,5
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF) 2),
urakoitsijat
< 3,5
4,8
3,8
3,2
Kuolemantapaukset, oma henkilöstö
0
0
0
0
Kuolemantapaukset, urakoitsijat
0
1
1
1
Poissaoloon johtaneet tapaturmat, oma henkilöstö
-
20
29
29
Poissaoloon johtaneet tapaturmat, urakoitsijat
-
76
57
45
Turvallisuuden havainnointikierrokset
8 920
16 644
17 507
15 324
Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja
7 800
21 876
6 362
10 087
9 3)
13
10
-
Työturvallisuus
Lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien
Toimitusketjun hallinta
Toimittaja-auditoinnit
1) TRIF = lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Total Recordable Injury Frequency)
2) LWIF = poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency)
3) Kolme riskimaatoimittajaa/divisioona, pois lukien ESD-divisioona
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
9
Vuosikertomus 2013
Keskeiset kehitysalueemme
Ympäristövastuun mittarit
Ympäristövastuumme keskeiset avainmittarit,
CO2-ominaispäästöt ja energiatehokkuus,
kytkeytyvät strategiamme ydinalueisiin: CO2päästötön vesi- ja ydinvoimatuotanto sekä
energiatehokas sähkön ja lämmön
yhteistuotanto. Kyseisten avainmittareiden
avulla mittaamme kykyämme vastata kahteen
suureen globaaliin kestävän kehityksen
haasteeseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja
resurssitehokkuuden parantamiseen.
Ympäristötavoitteiden osalta tilanne
on haasteellinen. Polttoaineen käytön
tehokkuutemme ja
kokonaisenergiantuotannon CO2ominaispäästömme ovat viimeisten viiden
vuoden aikana kehittyneet epäsuotuisasti,
vaikka olemmekin vielä tavoitetason
paremmalla puolella.
Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästö
on ollut kasvussa fossiilisten polttoaineiden
käytön lisääntymisen myötä. Vuonna 2010
asetetussa tavoitteessamme < 200 g/kWh on
otettu huomioon Venäjän
investointiohjelmamme alkuperäisessä
muodossaan. Alunperin suunniteltua
suurempi hiilen käyttö on kuitenkin johtanut
ennakoitua korkeampiin päästöihin.
Tavoitteenamme on saada nouseva
ominaispäästön kehitys kääntymään
lähivuosina. Tältä osin vuonna 2014 on
tarkoitus tehdä selvitys Venäjän suurimpien
päästölähteidemme päästöjen
vähentämismahdollisuuksista.
Polttoaineen käytön
tehokkuus ja
kokonaisenergiantuotannon
CO2-ominaispäästö ovat
viimeisten viiden vuoden
ajan kehittyneet
tavoitteisiin nähden
epäsuotuisasti.
Polttoaineiden käytön tehokkuus on
puolestaan heikentynyt sähkön
lauhdetuotannon lisääntymisen johdosta,
emmekä ole saavuttaneet 70 %:n
tavoitettamme. Lauhdesähkön tuotantoa ovat
lisänneet ennen muuta vuonna 2013
Johtamismalli
käyttöönotetut Nyaganin kaksi
kaasuturbiinivoimalaitosta Venäjällä.
Sähköntuotanto lauhdesähköä tuottaneessa
Inkoon kivihiilivoimalaitoksessa
Suomessa päättyi helmikuussa 2014, mikä
vähentää hieman lauhdesähkön
tuotantoamme. Fortumilla on lisäksi
rakenteilla kaksi suurta CHP-laitosta,
Tseljabinskissa Venäjällä ja Tukholmassa
Ruotsissa. Niiden käyttöönotto vuosina 2015
ja 2016 tulee osaltaan parantamaan
polttoaineiden käytön tehokkuutta.
Merkittäviä EHS-poikkeamia, joihin sisältyvät
tulipalot, yli 100 litran vuodot, räjähdykset,
ydinturvallisuus-, patoturvallisuus- sekä
ympäristölupapoikkeamat, oli 51 tavoitteen
ollessa < 40. Osa ylityksistä johtuu
määritelmien ja raportointikäytännön
muutoksista. Muutamissa projekteissa ja
häiriötilanteissa poikkeamia oli enemmän.
Parannustoimenpiteet ovat näiden
poikkeamien osalta paikallisia, kuten
muutosten parempi hallinta projekteissa ja
Heat-divisioonan Ruotsin toimintojen
kehitysohjelma. Korjaaviin toimiin sisältyvät
myös mm. muuntajien uudistusprojektit
öljyvuotojen vähentämiseksi ja Venäjän
laitosten muutokset jätevesipäästöjen
lupaehtojen ylitysten vähentämiseksi.
Sosiaalisen vastuun mittarit
Sosiaalisen vastuumme keskeisistä
avainmittareista energian toimitusvarmuus
kuvastaa Fortumin roolia yhteiskunnan
luotettavan energiansaannin
turvaajana. Turvallinen toiminta ja hyvä
turvallisuuden taso ovat osoitus
ammattimaisesta toiminnasta ja osaamisen
tasosta.
Sosiaalisen vastuun tavoitteissa emme
saavuttaneet sähkön toimitusvarmuutta
koskevaa tavoitettamme emmekä
urakoitsijoiden työturvallisuutta koskevaa
tavoitetta. Joulukuun ankarista myrskyistä
johtuen sähkönjakelun luotettavuutta kuvaava
SAIDI-luku oli kaksinkertainen
tavoitteeseemme verrattuna. Valmiutemme
reagoida myrskytuhojen korjaamiseen oli
aiempaa huomattavasti parempi, ja
korjaukset saatiin toteutettua entistä
nopeammin. Sähkönjakelun keskeytyminen
koski kuitenkin varsin suurta asiakasmäärää,
mistä johtuen SAIDI-luku muodostui
korkeaksi. Säävarman verkon rakentaminen
jatkuu, ja vuoden 2014 loppuun mennessä
säävarman sähkönjakelun piiriin Suomessa
pyritään saamaan lähes puolet
asiakkaistamme ja Ruotsissa lähes kaikki
asiakkaamme.
Sosiaalisen vastuun
tavoitteissa emme
saavuttaneet sähkön
toimitusvarmuutta
koskevaa tavoitettamme
emmekä urakoitsijoiden
työturvallisuutta
koskevaa tavoitetta.
Parannusehdotusten ja läheltä piti -raporttien
määrä kasvoi selvästi vuodesta 2012. Kasvu
johtui Heat- ja Russia-divisioonien aktiivisesta
toiminnasta sekä Russia-divisioonan
raportointikäytäntöjen täsmentämisestä.
Monista kehitystoimenpiteistä huolimatta
urakoitsijoiden tapaturmataajuus heikkeni ja
oli 4,8 (2012: 3,8). Vuonna 2013 tapahtui
yksi kuolemaan johtanut tapaturma
urakoitsijan työntekijälle Venäjällä
Chelyabinskin CHP-2 –laitoksella ja toinen
helmikuussa 2014 urakoitsijan työntekijälle
sähkönsiirrossa Ruotsissa. Lisäksi
urakoitsijatapaturmien lukumäärä kasvoi
edellisvuodesta. Suurimmassa
osassa laitoksistamme ja
projekteistamme pystyttiin parantamaan
urakoitsijoiden turvallisuutta, mutta heikko
kehitys muutamissa yksiköissä johti
epätyydyttävään kokonaistulokseen.
Suurimpina haasteina olivat rakennus- ja
perusparannushankkeet Venäjällä ja
Ruotsissa sekä sähkönsiirron korjaus- ja
muutostyöt pääasiassa Suomessa.
Urakoitsijaturvallisuus on suuri haaste ja
pysyy painopistealueenamme vuonna 2014.
Tilanteen parantamiseksi on jatkettu vanhoja
ja aloitettu uusia kehityshankkeita.
Yhteinen urakoitsijoiden hallintamalli otettiin
käyttöön koko Fortumissa vuoden 2013
aikana. Urakoitsijaturvallisuuden tärkeyden
korostamiseksi urakoitsijoiden
tapaturmataajuus (LWIF) nostettiin yhdeksi
konsernitason kestävän kehityksen
avainmittariksi vuodelle 2014.
Urakoitsijaturvallisuus on selvemmin mukana
myös Fortumin kannustinjärjestelmissä.
Lisäksi laajennettiin sosiaaliseen vastuuseen
kuuluvien asioiden auditointia urakoitsijoiden
keskuudessa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
10
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2014
Tavoite
Maineindeksi
Tavoitetaso 70,8 One Fortum -tutkimuksessa
Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI)
Divisioonien CSI-tulos tasolla "hyvä" (70-74)
One Fortum -tutkimuksessa
Ympäristövastuu
Tavoite
CO2-ominaispäästöt
Sähköntuotanto EU:ssa
< 80 g/kWh, viiden vuoden keskiarvo
Kokonaisenergiantuotanto (sähkö & lämpö, kaikki maat)
< 200 g/kWh, viiden vuoden keskiarvo
Energiatehokkuus
Polttoaineisiin perustuvan tuotannon hyötysuhde
(määritelmä: tuotettu energia jaettuna polttoaineen primäärienergialla) > 70 %, viiden vuoden keskiarvo
Merkittävät EHS-poikkeamat
< 35
(tulipalot, vuodot, räjähdykset, INES1) 0 -tason ylittävät tapahtumat, patoturvallisuuspoikkeamat, ympäristölupapoikkeamat)
Sosiaalinen vastuu
Tavoite
Toimitusvarmuus
SAIDI2)
- Ruotsi
< 100 min
- Norja
< 96 min
CHP-laitosten käytettävyys
> 95 %
Työturvallisuus
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF)3), oma henkilöstö < 1
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LWIF)3), urakoitsijat
< 3,5
1) Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko (International Nuclear Event Scale)
2) Sähkökatkojen keskimääräinen kesto asiakasta kohti (System Average Interruption Duration Index)
3) LWIF = Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency)
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
11
Vuosikertomus 2013
Johtamismalli
Kestävän kehityksen indeksit
Kestävän kehityksen asiantuntija-arviot ja hyvä sijoittuminen merkittävissä kestävän kehityksen indekseissä
ovat Fortumille tärkeitä, sillä ne tukevat toiminnan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista.
Vuonna 2013 Fortum saavutti Carbon
Disclosure Project -organisaation
(CDP) Climate Disclosure Leadership
–indeksissä kaikkien aikojen parhaimman
tuloksensa – täydet 100 pistettä. Toiminnan
tasoa mittaavassa Climate Performance
–indeksissä Fortumin tulos oli A- asteikolla AC. Sijoituimme CDP:n pohjoismaisessa
ilmastoindeksissä jaetulle ensimmäiselle
sijalle. Huipputuloksellaan Fortum olisi
sijoittunut kärkeen myös maailmanlaajuisessa
indeksissä. Yhtiö ei kuitenkaan kuulunut
pörssiarvoltaan maailman 500 suurimman
yrityksen joukkoon, joten sitä arvioitiin
ainoastaan pohjoismaisessa indeksissä.
Saksalainen oekom research AG on
myöntänyt Fortumille Prime Status (B-) luokituksen. Fortum on mukana myös STOXX
Global ESG Leaders -indekseissä, joihin on
listattuna maailman johtavia yrityksiä
ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja
vastuullisen hallintotavan kriteereillä
mitattuna, sekä NASDAQ OMX:n ja GES
Investment Servicen OMX GES Sustainability
Finland -indeksissä, joka vertailee NASDAQ
OMX Helsinki Oy:n pörssiin listautuneita
johtavia yrityksiä ja niiden vastuullisuutta.
(ympäristö ja sosiaalinen vastuu sekä hyvä
hallintotapa).
Fortum saavutti Climate
Disclosure Leadership indeksissä kaikkien
aikojen parhaimman
tuloksensa –täydet 100
pistettä.
Kunniamaininta
raportoinnista
Marraskuussa Fortumin kestävän kehityksen
raportti 2012 sai kunniamaininnan Suomen
vastuullisuusraportointikilpailussa, jossa oli
mukana kaikkiaan 140 yritystä. Raportti sai
kiitosta selkeästä ja tasapainoisesta
raporttikokonaisuudesta, toimitusketjun ja
sen vaikutusten tarkastelusta sekä
verojalanjäljen kattavasta raportoinnista.
Raporttia luonnehdittiin myös rakenteeltaan
selkeäksi ja lukijaystävälliseksi.
Fortum on mukana SAM Groupin
julkaisemassa Sustainability Yearbook 2013 kirjassa. Arvioinnissa oli mukana yli 2000
yritystä, joista kirjaan hyväksyttiin kunkin
toimialan parhaat 15 prosenttia.
Fortum oli vuosina 2003-2013 listattuna
maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability
-indeksissä, mutta ei päässyt siihen mukaan
kaudelle 2013-2014. Vuoden 2013
arvioinnissa käytetty toimialaluokittelu
muuttui. Fortumin tulos oli edellisvuoden
tasolla, mutta uuden toimialaluokittelun
myötä Fortum ei yltänyt indeksiin.
Joulukuussa Fortum listattiin ECPI® Indices indeksiin. ECPI on reittaus- ja indeksiyhtiö,
joka on keskittynyt ESG-tutkimukseen
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
12
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Fortumin liiketoimintaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan
asiantuntijapalvelut. Investoinnit ja polttoaineet muodostavat tärkeän osan Fortumin hankinnoista.
Tuotamme sähköä ja lämpöä
ympäristömyönteisesti hyödyntämällä
monipuolisesti eri energialähteitä. Jakelemme
energian asiakkaillemme ottaen samalla
huomioon pitkän aikavälin kestävän
yhteiskuntasuunnittelun. Myymme sähköä ja
lämpöä sekä energia-alan
konsultointipalveluja.
Energian tuotannosta, jakelusta ja käytöstä
aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia.
Niistä osa on globaaleja tai
vaikutusalueeltaan laajoja, osa taas alueellisia
tai paikallisia. Ympäristön kannalta suurimpia
huolenaiheita ovat ilmastonmuutos,
happamoituminen sekä luonnonvarojen ja
luonnon monimuotoisuuden väheneminen.
Fortum ottaa toiminnassaan huomioon
energiatuotteidensa koko elinkaaren ja
vähentää toimintansa
ympäristövaikutuksia soveltamalla parhaita
käytäntöjä ja parasta käyttökelpoista
tekniikkaa, käyttämällä luonnonvaroja
vastuullisesti sekä hyödyntämällä tehokkaita
käyttö- ja kunnossapitomenettelyjä.
Fortumin investoinneissa haetaan
taloudellisesti kannattavaa tasapainoa, joka
antaa mahdollisuuden lisätä kapasiteettia ja
vähentää päästöjä. Investointimme
painottuvat strategiamme mukaisesti
hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja
ydinvoimatuotantoon sekä
energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon (CHP).
Tuotamme taloudellista lisäarvoa
sidosryhmillemme. Tuemme yhteiskunnan
toimintaa muun muassa maksamalla
korvauksia pääomasta rahoittajille ja
osakkeenomistajille, maksamalla veroja,
työllistämällä sekä tukemalla yleishyödyllistä
toimintaa.
Fortum ottaa
toiminnassaan huomioon
energiatuotteidensa koko
elinkaaren ja pyrkii
minimoimaan
liiketoiminnan
ympäristövaikutukset
osana päivittäistä
toimintaa.
Pyrimme minimoimaan liiketoimintamme
kielteiset ympäristövaikutukset osana
jokapäiväistä toimintaa. Toimimme
vastuullisesti ja lisäksi pyrimme
varmistamaan, että
liiketoimintakumppanimme toimivat
vastuullisesti ja noudattavat vastuullisen
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
13
Vuosikertomus 2013
toiminnan ohjeitamme (Code of Conduct ja
Supplier Code of Conduct).
Liiketoiminta
• Fortumin energiantuotantolaitoksista eri
maissa
Lue lisää
• Liiketoimintamme ympäristövaikutuksista
(PDF)
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
14
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
15
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
16
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
17
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Aurinkotalouden tuotantomuodot
Fortumin monipuolinen tuotantorakenne hyödyntää useita aurinkotalouden energiamuotoja
ympäristömyönteisesti. Vesivoiman ohella näihin kuuluvat bioenergia, aurinkovoima, tuulivoima ja
lämpöpumpuilla tuotettu energia. Fortum tutkii myös aktiivisesti monia aurinkotalouden tulevaisuuden
tuotantoteknologioita, kuten aaltovoimaa.
Vesivoima
Vesivoima on Fortumin merkittävin uusiutuvan energian sähköntuotantomuoto. Fortumin vuosittaisesta
sähköntuotannosta noin kolmannes on vesivoimaa – osuus vaihtelee vuosittain vesitilanteen mukaan.
Vuonna 2013 vesivoimatuotantomme oli 18,0 TWh eli 26 % yhtiön sähköntuotannosta.
Fortumilla on Pohjoismaissa vesivoiman
tuotantokapasiteettia vajaat 4 600 MW.
Vuoden 2013 lopussa omistimme Ruotsissa
ja Suomessa kokonaan tai osittain 159
vesivoimalaitosta. Fortum vastaa näistä 139
laitoksen tuotannonohjauksesta. Teholtaan
suurimmat voimalaitokset sijaitsevat KeskiRuotsin Dalälven-, Indalsälven- ja Ljusnanjoissa ja Suomen Oulujoessa, Kemijoessa ja
Vuoksessa.
Vesivoiman perusparannukset
Vesivoimalaitosten perusparannus- ja
tehonkorotustoimenpiteillä saamme
lisätyksi voimalaitostemme hyötysuhdetta ja
tuotantoa aiheuttamatta lisäkuormitusta
ympäristölle. Koneistojen ja laitteistojen
uudistaminen parantaa voimalaitosten
tehokkuutta, työturvallisuutta ja
käyttövarmuutta. Perusparannusten myötä
öljypäästöjen sekä tulipalojen riski ja laajuus
vähenevät.
Vesivoiman
peruskorjauksilla
parannetaan
voimalaitosten
hyötysuhdetta ja
turvallisuutta sekä
vähennetään
ympäristöriskejä.
Vuonna 2013 valmistuivat perusparannukset
Pyhäkosken voimalaitoksella Suomessa sekä
Edsforsenin ja Hansjön voimalaitoksilla
Ruotsissa. Ruotsissa Gammelängen
perusparannus jatkui ja uudet hankkeet
käynnistyivät Noppikosken, Väsan ja Skedvin
voimalaitoksilla. Vuoden 2013 aikana
valmistuneilla perusparannuksilla
saatiin 12 MW lisätehoa, joka vastaa
noin 24 GWh:n vuosituotantoa.
Ympäristövaikutusten vähentäminen
Vesivoiman merkittävimmät
ympäristövaikutukset aiheutuvat laitosten ja
patojen rakentamisesta sekä jokien
perkaamisesta. Vesivoima voi muuttaa
jokivesistöä, rantoja, jokien kulkua ja
luontaisia virtaamia. Järvien ja jokien
vedenpinnan korkeuden säännöstely
vaikuttaa vesiympäristöön ja vesistöjen
muuhun käyttöön. Fortum osallistuu
aktiivisesti vesivoiman vaikutusten
lieventämiseen ja vaikutusten tutkimukseen.
Vesistön säännöstely
Vesivoimantuotannon takia vesistön veden
virtausta säännöstellään sekä
vuosisäännöstelyllä että lyhytaikaissäädöllä.
Vuosisäännöstelyyn liittyy tulvavesien
varastointi ja juoksutusten siirtäminen
talveen, jolloin sähkönkulutus on suurta.
Lyhytaikaissäädössä juoksutuksia
säädetään vuorokauden aikana sähkön
kysynnän mukaan.
Fortumin vesivoimalaitoksille ja
järvisäännöstelylle asetetut lupaehdot
määräävät vesistöjen vedenkorkeuden ja
virtaaman vaihtelujen rajat. Luvat määrittävät
myös velvollisuuden ennaltaehkäistä ja
korvata muita ympäristövaikutuksia.
Huolellisen käytön ansiosta Fortumin
vesivoimalaitoksilla oli ainoastaan yksi
lupaehtopoikkeama vuonna 2013.
Suomessa Oulujoen vesistöalueella kehitettiin
yhdessä paikallisten ELY-keskusten kanssa
koko vesistön säännöstelyä kesän 2012
kaltaisten tulvien vähentämiseksi. Myös
rannanomistajilta, ranta-asukkailta ja muilta
vesistönkäyttäjiltä koottiin
säännöstelykokemuksia.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
18
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Kalaistutukset
Vesistöjen kunnostukset
Vesivoimantuotannon kalataloudelle
aiheuttamien ympäristövaikutusten
kompensoimiseksi Fortum istutti Suomessa
vuonna 2013 noin 265 000 lohen ja
meritaimenen vaelluspoikasta sekä 267 000
vaellussiianpoikasta.
Vesivoiman ympäristövaikutuksia lievennettiin
myös vapaaehtoisilla hankkeilla. Suomessa
Vuoksessa kunnostettiin virtavesikalojen
elinympäristöjä kolmessa kohteessa
Tainionkosken ja Imatran voimalaitoksen
välisellä jokiosuudella. Kunnostushankkeet
rahoitettiin EKOenergia-merkityn vesisähkön
myynnistä saaduilla varoilla. Oulujoen
vesistön alueella jatkettiin Kiantajärven luhtaalueiden kunnostuksia, joilla parannetaan
lintujen muutto- ja pesintäolosuhteita sekä
alueen virkistyskäyttöä.
Sisävesiin istutettiin järvitaimenen, järvilohen,
kuhan, harjuksen ja siian poikasia
yhteistyössä osakaskuntien kanssa
laadittujen suunnitelmien perusteella.
Ruotsissa istutettiin vesistöihin noin 520 000
lohen ja taimenen poikasta sekä 50 000
ankeriasta.
Fortum investoi 2,4
miljoonaa euroa
vesivoimatuotannon
kalataloudelle
aiheuttamien
vaikutusten
kompensoimiseen.
Ruotsissa Ljusnan-joella Krokströmmenin
laitoksen ympäristöä kunnostettiin, minkä
ansiosta taimen pääsee vaeltamaan
Valvtjärnsbäcken-puroon
jokihelmisimpukoiden elinalueelle. Fortum
osallistui myös vaelluskalatutkimuksiin muun
muassa mallintamalla vaelluskalojen liikkeitä
rakennetuissa joissa. Klarälven-joella
tutkittiin, miten kalanpoikasten selviytymistä
voitaisiin parantaa niiden vaeltaessa jokea
alas.
Patoturvallisuuden
parantaminen
Fortum parantaa jatkuvasti
vesivoimalaitospatojensa turvallisuutta ja
patojen kuntoa seurataan patoviranomaisen
hyväksymien turvallisuustarkkailuohjelmien
mukaisesti. Ruotsissa Fortumilla on käynnissä
muun muassa edellisvuonna aloitettu Höljesin
padon perusparannushanke sekä vuonna
2013 aloitettu Spjutmon padon
perusparannushanke. Höljesin pato on yksi
Ruotsin suurimmista padoista. Hankkeen
aikana pato uudistetaan vastaamaan nykyisiä
patoturvallisuusvaatimuksia. Hanke on suurin
Fortumin vesivoimatuotannon käynnissä
oleva investointihanke, ja sen on määrä
valmistua vuoden 2015 aikana.
Bioenergia
Fortum käyttää sekä kiinteitä biomassoja että nestemäisiä biopolttoaineita CHP-tuotannossa ja erillisessä
lämmöntuotannossa. Käyttämiämme polttoaineita ovat muun muassa metsähake ja muut puuperäiset
polttoaineet sekä kasvi- ja eläinperäiset öljyt ja rasvat. Myös osa polttamastamme yhteiskunta- ja
teollisuusjätteestä on bioperäistä.
Fortum käytti 6,8 terawattituntia (TWh)
biomassaa ja biopolttoaineita, mikä on noin
5 % suorasta energiankäytöstämme. Määrä
kasvoi 11 % vuodesta 2012.
Kiinteää biomassaa ja nestemäisiä
biopolttoaineita käytetään Fortumin CHPlaitoksilla ja lämpökattiloilla Ruotsissa,
Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa.
Vuoden aikana otettiin käyttöön neljä uutta
biomassaa ja jätepolttoainetta käyttävää
CHP-laitosta Klaipedassa (Liettua), Jelgavassa
(Latvia), Järvenpäässä (Suomi) ja Bristassa
(Ruotsi).
Lisäksi Joensuun CHP-laitoksella Suomessa
käynnistyi pyrolyysitekniikkaan perustuvan
bioöljyn tuotanto marraskuussa. Tukholman
Värtanilla aloitettiin vuoden 2013
tammikuussa 410 MW:n bio-CHP-laitoksen
rakentaminen. Laitoksen odotetaan olevan
tuotannossa vuoden 2016 aikana ja se tulee
olemaan maailman suurimpia bio-CHPlaitoksia.
Tukholmaan vuonna
2016 valmistuva
Fortumin laitos tulee
olemaan maailman
suurimpia bioenergiaa
käyttäviä CHP-laitoksia.
Bioenergian käytön lisäämistä tutkittiin useilla
voimalaitoksilla. Värtanin laitoksella Ruotsissa
jatkettiin oliivinkivien testausta
polttoaineseoksessa. Yhteensä oliivinkiviä
poltettiin 12 200 tonnia ja niiden osuus
polttoainekäytöstä oli 2 %. Czestochowan
CHP-laitoksella Puolassa metsä- ja
peltobiomassan osuus polttoainekäytöstä oli
kolmannes.
Fortum on myös merkittävä
yhdyskuntajätteen hyödyntäjä Pohjoismaissa
sekä Baltiassa. Jätepolttoainetta
käytettiin 2,8 TWh (2012: 2,3).
Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen on
olennainen osa kestävää jätehuoltoa, koska
sen avulla voidaan vähentää kaatopaikalle
päätyvän jätteen määrää. Käyttö on myös
ympäristömyönteistä, koska jätteen
energiasisältö voidaan hyödyntää ja vähentää
siten muiden energialähteiden käyttöä.
Biomassan kestävästä käytöstä, erityisesti
hiilineutraalisuudesta ja uusiutuvuudesta
keskustellaan parhaillaan EU:ssa. Fortum on
osallistunut vuoropuheluun ja laatinut omat
toimintaohjeensa varmistaakseen osaltaan
bioenergian kestävän käytön. Fortum toimii
useissa kansainvälisissä verkostoissa ja
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
19
Vuosikertomus 2013
organisaatioissa, jotka edistävät bioenergian
kestävää hankintaa ja käyttöä.
Liiketoiminta
Biomassan ja jätepolttoaineiden käyttö vuosina
2011-2013, TWh
15
Fortum toimii useissa
kansainvälisissä
bioenergian kestävää
hankintaa ja käyttöä
edistävissä organisaatioissa.
10
5
0
Biomassa
2011
2012
2013
Jätepolttoaineet
Lämpöpumput
Fortum hyödyntää muun muassa jätevesien hukkalämpöä tai meriveden lämpöenergiaa lämpö- ja
jäähdytysenergian tuotantoon. Lämpöpumpuilla tuotettu energia korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Fortum tuottaa kaukolämpöä ja -jäähdytystä
lämpöpumpuilla Tukholmassa Ruotsissa ja
Espoossa Suomessa. Tukholmassa Fortum
käyttää 17 suurta lämpöpumppua kahdella eri
alueella. Hammarbyn laitoksella seitsemän,
yhteisteholtaan 225 MW, lämpöpumppua
hyödyntää jätevedestä saatavan lämmön
kaukolämmöksi ja Värtanin Ropstenin
alueella 10 lämpöpumppua, kapasiteetiltaan
yhteensä 256 MW, käyttää merivettä lämmön
ja jäähdytyksen tuotantoon.
Avoimen kaukolämmön pilotoinnissa
Ruotsissa lämpöpumppuja käytetään
asiakkaiden ylijäämälämmön hyödyntämiseen
kaukolämpönä.
Hukkalämpö hyötykäyttöön
Espoossa Fortum rakentaa
lämpöpumppulaitosta Suomenojan
voimalaitoksen läheisyyteen. Lämpöpumput
ottavat talteen läheisen
jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden
lämpöä ennen veden johtamista mereen ja
tuottavat noin 300 GWh lämpöä Espoon
kaukolämpöverkkoon. Se vastaa noin 15 000
omakotitalon vuosikulutusta. Samalla
lämpöpumput jäähdyttävät vettä, mikä
vähentää vedenpuhdistamon
ympäristövaikutuksia. Lämpöpumppulaitoksen
avulla vähennetään paikallisia kaukolämmön
tuotannon päästöjä merkittävästi.
Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 150 000
tonnia verrattuna fossiilisten polttoaineiden
käyttöön lämmöntuotannossa.
Lämpöpumppujen rakentaminen alkoi vuoden
2013 lopussa, ja ne otetaan käyttöön vuoden
2014 lopussa.
mahdolliset vähäiset kylmäaineiden vuodot
pumppulaitteistosta. Lämpöpumppujen
ympäristövaikutukset aiheutuvat ennen
muuta niiden käyttämän sähkön tuotannosta.
Espoossa Fortum
rakentaa
lämpöpumppulaitosta,
jossa jäteveden hukkalämmöstä
tuotetaan kaukolämpöä.
Tuotanto vastaa 15 000
omakotitalon
vuosikulutusta.
Lämpöpumppu on energiatehokas ja
ilmastomyönteinen tuotantomuoto, jossa ei
synny päästöjä. Poikkeuksena ovat
Aurinkovoima
Fortum on etenemässä aurinkoenergian tutkimusvaiheesta vähitellen sen kaupalliseen käyttöön.
Aurinkosähköteknologiat kehittyvät ripeästi, ja jo nyt aurinkoenergian käyttö on aurinkoisissa maissa
kustannustehokasta pienen kokoluokan ratkaisuissa.
Vuonna 2013 Fortum käynnisti
aurinkosähkön tuotannon Intiassa ostamalla
5,4 MW:n aurinkovoimalaitoksen LuoteisIntiasta Rajasthanin osavaltiosta. Laitoksen
vuosituotanto on noin 9 GWh. Lyhyen
aikavälin tavoitteenamme on hankkia
pienimuotoisen sähköntuotannon avulla
kokemusta erilaisista aurinkoteknologioista ja
Intian sähkömarkkinoista.
Fortumissa on useita vuosia ollut käynnissä
demonstraatio- ja tutkimushankkeita
aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Vuoden
2012 alussa yhtiössä aloitti toimintansa
aurinkoliiketoiminnan kehittämistiimi,
joka analysoi aurinkoenergiamarkkinoiden ja teknologioiden kehitysnäkymiä sekä arvioi
mahdollisia liiketoimintamalleja.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
20
Vuosikertomus 2013
Pohjoismaissa Fortum myy
aurinkosähköpaketteja. Fortum
Aurinkopaketti on avaimet käteen -ratkaisu,
Liiketoiminta
johon kuuluvat aurinkopaneelit valmiiksi
kohteeseen asennettuna. Fortum sitoutuu
myös ostamaan asiakkaan mahdollisen
ylijäämäsähkön.
Aaltovoima
Fortum on kehittänyt aaltovoimaa vuodesta 2007 ja parhaillaan käynnissä on kolme hanketta. Uskomme,
että aaltoenergia tulee olemaan yksi tulevaisuuden energiajärjestelmän tuotantomuodoista.
Keväällä 2013 Fortum, ranskalainen
meriteollisuusalan suuryritys DCNS ja AWEnergy allekirjoittivat aaltovoiman tutkimusta
ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen.
Osana sopimusta yhtiöt kehittävät 1,5 MW:n
aaltovoiman koehanketta Ranskan
Bretagnessa. Aaltovoimahankkeen tekniseksi
ratkaisuksi on valittu AW-Energyn
WaveRoller™ -teknologia. Fortum vastaa
hankekehityksestä ja omistaa aaltovoiman
koepuiston.
Fortum on myös osakkaana suomalaisessa
aaltoenergian teknologiayrityksessä AWEnergyssä. Sen kehittämä WaveRoller™
tuottaa sähköä meren pohja-aalloista.
Kolmea, yhteisteholtaan 300 kilowatin
WaveRoller™-yksikköä, on testattu viime
vuosien aikana Portugalissa Penichen
edustalla.
Fortum ja ruotsalainen Swedish Seabased AB
rakentavat aaltovoiman demonstraatiolaitosta
Ruotsin länsirannikolla Sotenäsissä. Mikäli
kaikki suunnitellut vaiheet toteutetaan, laitos
on teholtaan 10 MW ja maailman suurimpia
aaltovoiman demonstraatiolaitoksia.
Parhaillaan rakennetaan ensimmäistä 1 MW:n
vaihetta, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna
2014.
Lue lisää
• Fortumin aaltovoiman kehitystyöstä
Tuulivoima
Fortum on 2000-luvulla kehittänyt useita tuulivoimahankkeita Suomessa ja Ruotsissa. Fortumilla on noin 30
megawattia tuulivoimakapasiteettia osakkuusyhtiöissä Ruotsissa ja Suomessa.
Suurimman osan Fortumin
tuulivoimakapasiteetista
muodostaa vähemmistöosuus BlaikenVind
AB:ssa Ruotsissa. Blaikenin 250 MW:n
tuulipuistosta on tulossa valmistuessaan yksi
suurimmista maalle rakennetuista
tuulipuistoista Euroopassa. Ensimmäisen
vaiheen kaupallinen tuotanto käynnistyi
vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä.
Fortumilla on myös vähemmistöosuudet Ab
Öskata Vind Närpes - Öskatan Tuuli Närpiö
Oy:ssä Suomessa. Lisäksi Fortum omistaa
neljäsosan yhden megawatin tuulivoimalasta
Olkiluodossa.
Vuonna 2013 Fortum myi kaksi luvitettua
tuulivoimalaitospaikkaa Pohjois-Suomessa
(Kuolavaara-Keulakkopää ja Joukhaisselkä)
sekä osuutensa Tunturituuli Oy:stä.
Alkuvuodesta 2014 Fortum ilmoitti myyvänsä
myös Suomessa Kalajoella sijaitsevan
Tohkojan tuulivoimahankkeensa.
Ydinvoima
Ydinvoimalla on keskeinen asema Fortumin energiantuotannossa. Vuonna 2013 Fortumin ydinvoimatuotanto
oli 23,7 terawattituntia (TWh) eli 34 % yhtiön sähköntuotannosta. Fortum on myös merkittävä ydinvoiman
konsultointipalvelujen tarjoaja.
Suomessa omistamme Loviisan
voimalaitoksen, jonka operoinnista myös
vastaamme. Lisäksi omistamme 26,6 %:n
osuuden Olkiluodon kahdesta reaktorista
sekä 25 %:n osuuden rakenteilla olevasta
kolmannesta reaktorista. Ruotsissa Fortumilla
on 22 %:n osuus Forsmarkin ja 43 %:n osuus
Oskarshamnin voimalaitoksen tuotannosta.
Fortumin ydinvoimakapasiteetti on yhteensä
3 276 MW.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
21
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Turvallisuus ja käytettävyys
Fortumilla on pitkä kokemus ydinvoiman vastuullisesta käytöstä. Ydinvoimalaitostemme turvallisuustaso on
korkea, ja kehitämme jatkuvasti laitosten turvallisuutta ja käytettävyyttä jatkuvan parantamisen periaatteen
mukaisesti.
Vuonna 2013 Loviisan ydinvoimalaitoksemme
tuotti 8,04 TWh sähköä, mikä oli noin 9 %
Suomen sähköntuotannosta. Voimalaitoksen
käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli
kansainvälisesti mitattuna
erinomainen, 92,5 %. Maailmanlaajuisesti
painevesilaitosten käyttökerroin oli viime
vuonna noin 83 %. Molempien
laitosyksiköiden vuosihuolloissa oli vuorossa
niin sanottu polttoaineenvaihtoseisokki,
jolloin ei suoritettu laajoja muutos- tai
korjaustöitä. Lisäksi voimalaitoksella oli
vuoden aikana kolme korjausseisokkia.
Loviisan voimalaitoksella kirjattiin vuoden
aikana kaksi turvallisuuteen vaikuttavaa
tapahtumaa (INES 1 -luokka kansainvälisen
atomienergiajärjestön IAEA:n käyttämällä
asteikolla). Tapahtumista ei ollut vaaraa
ihmisille, ympäristölle tai laitokselle. IAEA:n
määritelmän mukaan INES 1 -luokan
tapahtumat eivät vaaranna turvallisuutta,
mutta osoittavat kuitenkin puutteita
turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä.
Loviisan voimalaitoksen
käyttökerroin oli
erinomainen, 92,5 %,
kun kyseisen
laitostyypin kerroin
maailmalla oli
keskimäärin 83 %.
Käytettävyys osaomisteisissa
ydinvoimalaitoksissa oli hyvä lukuun
ottamatta Oskarshamnin yksiköitä 1 ja 3.
Pitkittyneet korjaustoimet ja
käytettävyysongelmat Oskarshamn 1:llä
jatkuivat aina laitoksen käynnistämiseen
saakka tammikuussa 2014. Syksyllä
Oskarshamn 3:n turbiinilaitoksella havaittiin
laitosmuutosta vaativa ongelma, mikä
rajoittaa laitoksen tehoa kevään 2014
vuosihuoltoon asti.
Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (SSM)
asettamaan Oskarshamnin
ydinvoimalaitoksen erityistarkkailuun liittyvä
toiminnan parannusohjelma eteni vuonna
2013 suunnitellusti.
Ydinturvallisuuden jatkuva kehittäminen
Ydinturvallisuus ja erityisesti valmiudet
äärimmäisten ulkoisten tapahtumien varalta
nousivat keskustelun aiheeksi Fukushiman
onnettomuuden jälkeen vuonna 2011. Sen
myötä EU käynnisti ydinvoiman
turvallisuusarvioinnit, niin sanotut
stressitestit, joiden rinnalla tehtiin myös
kansallisia selvityksiä. Stressitestien jälkeen
ja niiden aikana tehdyn työn pohjalta EUkomissio antoi ehdotuksen
ydinturvallisuusdirektiivin uudistamiseksi
kesällä 2013. Uusi direktiiviehdotus on EUneuvoston käsittelyssä.
Vuonna 2012 toteutuneiden
turvallisuusarviointien mukaan Fortumin
ydinvoimalaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa
ulkoisiin tapahtumiin liittyvät
suunnitteluperusteet ovat oikeat. Loviisan
voimalaitoksella tärkeimmät kehityskohteet
liittyvät merivedestä riippumattomien
jäähdytystornien suunnitteluun ja
tulvasuojelun parantamiseen erittäin
epätodennäköisen poikkeuksellisen korkean
merivedenpinnan varalta.
Näiden toimenpiteiden suunnittelua jatkettiin
ja ne toteutetaan vuotuisten
investointiohjelmien puitteissa. Uusi
merivedestä riippumaton
jäähdytysjärjestelmä päätettiin rakentaa
vuoden 2014 aikana. Järjestelmä parantaa
varautumista ääritilanteisiin, joissa merivettä
ei jostain syystä voitaisi käyttää normaalisti
voimalaitoksen jäähdytysvetenä.
Vuonna 2014 Loviisan
voimalaitokselle
rakennettava
merivedestä riippumaton
jäähdytysjärjestelmä
parantaa laitoksen
varautumista
ääritilanteisiin.
Ruotsissa Oskarshamnin ja Forsmarkin
laitokset ovat esittäneet
säteilyturvallisuusviranomaiselle
suunnitelmansa turvallisuuden
parantamiseksi. Viranomaiset tulevat
edellyttämään laitoksilta muun muassa
riippumatonta hätäsyöttövesijärjestelmää ja
voimakkaampaa keskittymistä laitosten
ikääntymisen analysointiin.
Kehittämistoimia vuonna 2013
Kehitämme ydinvoimalaitostemme
turvallisuutta jatkuvan parantamisen
periaatteen mukaisesti. Loviisan
voimalaitoksella pienennettiin raskaisiin
nostoihin liittyviä riskejä ja lisättiin
varavoimadieselille vaihtoehtoinen
kaapeliyhteys. Käynnistimme myös Loviisan
voimalaitoksen laajamittaisen määräaikaisen
turvallisuusarvioinnin, jonka tulokset
luovutetaan Säteilyturvakeskukselle vuosien
2014 ja 2015 aikana.
Fortumin ydinvoimaan liittyvän tutkimus- ja
kehitystoiminnan tavoitteena on taata
ensiluokkainen ydinturvallisuus ja ydinjätteen
hallinta sekä hyvä polttoaineen käytön
hyötysuhde. Omien tutkimusohjelmiensa
lisäksi Fortum on mukana Suomen
kansallisissa tutkimusohjelmissa sekä
osallistuu ruotsalaisen ydinvoimatutkimuksen
kehittämiseen.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
22
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Modernisoinnit ja tehonkorotukset
Loviisan ydinvoimalaitoksen molempien yksiköiden hyötysuhdetta ja sähkötehoa on vuosien kuluessa nostettu
laitosta modernisoimalla, ja työ jatkuu tulevina vuosina. Ydinvoiman tehonkorotuksia tehdään myös
Ruotsissa sijaitsevissa osaomisteisissa laitoksissamme.
Loviisan voimalaitoksen korkeapaineturbiinit
on päätetty modernisoida vuosina
2014-2017. Lisäksi turbiinilaitoksen
kahdeksan kosteudenerottimella varustettua
välitulistinta modernisoidaan vuosina
2015-2017. Modernisointien myötä laitoksen
sähköteho kasvaa yhteensä noin 29 MW.
Nämä ovat esimerkkejä hankkeista, joilla
varmistamme laitosyksiköiden luotettavan
sähköntuotannon niiden käyttöiän loppuun
saakka.
Tehonkorotuksiin liittyvät hankkeet jatkuivat
Oskarshamnin ja Forsmarkin
ydinvoimalaitoksilla. Forsmark 2:n
tehonkorotuksen kevääseen 2013 siirtynyt
koekäyttöjakso saatiin suunnitellusti
päätökseen toukokuussa ja laitoksen teho
nousi vuoden aikana 996 MW:sta
1120 MW:iin. Oskarshamnin 2 -yksikkö
pysäytettiin kesäkuussa laajaan seisokkiin
laitoksen turvallisuutta parantavien
muutosten sekä tehonkorotukseen tähtäävien
ennakkovalmistelujen toteuttamiseksi.
Ydinvoiman ympäristövaikutusten
vähentäminen
Hiilidioksidipäästöttömällä ydinvoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ydinvoiman
tuotannolla ei normaaliolosuhteissa ole vaikutusta ihmisten terveyteen tai ympäristöön.
Merkittävimmät ydinvoiman
ympäristövaikutukset liittyvät
ydinturvallisuuteen, ydinjätteiden hallintaan ja
jäähdytysvesien vaikutuksiin vesistössä.
Ydinvoiman merkittävin käytön aikainen
ympäristövaikutus on jäähdytysvesien
aiheuttama veden lämmönnousu
ydinvoimalaitoksen välittömässä
ympäristössä, kun käytössä on
merivesijäähdytys. Vuonna 2013 Loviisan
voimalaitoksen lämpökuorma mereen
oli 15,7 TWh. Lämpömittausten mukaan
jäähdytysvesi on nostanut pintaveden
lämpötilaa 1-2 astetta 1-2 kilometrin
etäisyydellä jäähdytysveden purkupaikasta.
Lämpökuormaa vesistöön voitaisiin vähentää
toteuttamalla ydinvoimalaitos sähkön ja
lämmön yhteistuotantolaitoksena. Tämä
nostaisi voimalaitoksen energiahyötysuhdetta
useilla kymmenillä prosenteilla.
Tämäntyyppistä ratkaisua ei toistaiseksi ole
toteutettu suuressa mittakaavassa
yhdessäkään maassa.
Ydinjätehuolto
Ydinsähkön tuotannossa muodostuu radioaktiivista jätettä sekä tavanomaista jätettä. Loviisan
ydinvoimalaitoksen ja Fortumin osaomisteisten ydinvoimalaitosten ydinjätteiden loppusijoitusratkaisut ovat
kehityksen kärjessä maailmanlaajuisesti.
Ydinvoimalaitoksen toiminnassa syntyvä jäte
kuuluu joko tavanomaisen (ei-radioaktiivisen)
tai radioaktiivisen jätehuollon piiriin.
Tavanomaista jätettä syntyy normaalin
työympäristön tavoin esimerkiksi tavaroiden
kuljetuksessa ja toimistotöissä.
Radioaktiivinen jäte jaetaan aktiivisuutensa
perusteella joko matala-, keski- tai korkeaaktiiviseen jätteeseen.
Loviisan voimalaitoksen matala- ja
keskiaktiivinen jäte sijoitetaan laitosalueelle
rakennettuun, kallioon
louhittuun loppusijoitustilaan, jolle laadittiin
määräaikainen turvallisuusarvio vuonna 2013.
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistojätettä
varten loppusijoitustilaan rakennetaan
aikanaan omat tilat. Käytöstäpoistojätteen
loppusijoitukselle tehdään oma
ympäristövaikutusten arviointinsa, jota seuraa
vastaava luvitusmenettely kuin
voimalaitosjätteen loppusijoituslaitoksen
tapauksessa.
Nestemäisen jätteen varaston ja
kiinteytyslaitoksen viimeistelyjä jatkettiin.
Kiinteytyslaitos on tarkoitus ottaa
tuotannolliseen käyttöön vuoteen 2016
mennessä.
Korkea-aktiivinen ydinjäte välivarastoidaan
Loviisan voimalaitoksella kunnes se aikanaan
loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluotoon
rakennettavaan ydinjätteen
loppusijoitustilaan.
Reaktorista käytön jälkeen poistettavat
polttoaineniput säilytetään aluksi muutaman
vuoden ajan reaktorirakennuksen syvissä
vesialtaissa ja sen jälkeen välivarastossa
vesialtaissa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
23
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Ydinjätteen loppusijoitus
Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteen tuottajat
ovat vastuussa ydinjätehuollosta ja
loppusijoituksesta sekä niihin liittyvistä
kustannuksista.
viranomaistarkastuksessa esille nousseisiin
erityiskysymyksiin. Valmius
loppusijoitustoiminnan aloittamiseen on
arvioitu olevan noin vuonna 2020.
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen
käytännön toteutuksesta huolehtii Posiva Oy,
jonka Fortum ja Teollisuuden Voima Oyj
omistavat. Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan
Olkiluodon loppusijoitustilaan Eurajoelle.
Posiva Oy jätti loppusijoituslaitosta koskevan
rakentamislupahakemuksen työ- ja
elinkeinoministeriölle vuoden 2012 lopussa.
Vuoden 2013 aikana on toimitettu
lisäselvityksiä rakentamisluvan
Ruotsissa Svensk Kärnbränslehantering AB
(SKB) huolehtii nykyisten laitosten käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Yhtiön
maaliskuussa 2011 jättämä loppusijoitustilan
ja kapselointilaitoksen rakentamista koskeva
lupahakemus on viranomaisten käsiteltävänä.
Loppusijoitustilaa suunnitellaan Forsmarkiin.
Rakentamisen ja koekäyttöjakson jälkeen
loppusijoitustoiminta olisi mahdollista aloittaa
ensi vuosikymmenen lopulla.
Suomessa Fortum päivitti vuoden 2013
aikana ydinjätehuoltoon liittyvän teknisen
suunnitelman ja sen kustannusarvion.
Suunnitelma ja kustannusarvio sisältävät
myös laitoksen käytöstäpoiston.
Lue lisää
• Loviisan voimalaitoksen
ydinjätehuoltovastuusta
Ydinvoiman konsultointipalvelut
Fortumin ydinvoimaosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua. Tarjoamme ydinturvallisuus- ja
jätehallintapalveluita sekä järjestelmätoimituksia ydinvoimateollisuudelle useilla ydinteknologian alueilla.
Fortumin ydinvoimaosaamisen
kaupallistamisessa tehtiin vuoden 2013
aikana uusia avauksia. Allekirjoitimme
ydinvoiman kehittämistä koskevan
yhteistyösopimuksen venäläisen Rosatomin ja
englantilaisen Rolls-Roycen kanssa. Yhtiöt
selvittävät yhdessä Rosatomin kehittämän
painevesireaktorin (VVER) soveltuvuutta
Isoon-Britanniaan. Ensimmäisessä vaiheessa
yhteistyökumppanit aloittavat valmistelut
tyyppihyväksynnän (Generic Design
Assessment) hankkimiseksi VVER-tyypin
reaktoreille sekä valmistelut laitoslisensiointia
varten. Fortum tarjoaa hankkeeseen
erityisosaamistaan esimerkiksi
ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon
liittyen.
Jatkoimme myös Fortumin kehittämien
ioninvaihtomateriaalien toimituksia
amerikkalaiselle EnergySolutions LLC:lle
Japaniin. Ioninvaihtomateriaaleja käytetään
Fukushiman vahingoittuneella Dai-ichi
–voimalaitoksella radioaktiivisten vesien
puhdistamiseen. Fortumin toimitukset ovat
sisältäneet vuodesta 2012 asti tuhansia kiloja
raemaisessa muodossa olevaa
ioninvaihtomateriaalia ydinvoimalan
radioaktiivisten vesien puhdistamiseen.
Fortum on toimittanut
kymmenien miljoonien
eurojen arvosta
ioninvaihtomateriaalia
Fukushiman
radioaktiivisten vesien
puhdistamiseksi
Japanissa.
Lämpövoima
Fortum tuottaa sähköä ja lämpöä monipuolisesti eri polttoaineiden polttoon perustuvassa
lämpövoimatuotannossa. Suurin osa lämpövoimatuotannostamme tapahtuu CHP-laitoksilla, lisäksi meillä on
sähkön lauhdetuotantoa ja lämmön erillistuotantoa. Vuonna 2013 tuotimme lämpövoimalla 27 TWh sähköä
ja 39,7 TWh lämpöä.
Fortumilla on 28 sähkön ja lämmön
yhteistuotantolaitosta (CHP) Suomessa,
Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa, Baltian maissa
ja Isossa-Britanniassa. CHP-laitosten osuus
koko sähköntuotannostamme oli 33 % (2012:
32 %) ja lämmöntuotannostamme 83 %
(2012: 79 %).
Lauhdevoimalaitoksia Fortumilla on
Suomessa ja Venäjällä. Suomessa
omistamme kaksi kivihiilivoimalaitosta,
Inkoon ja Meri-Porin laitokset. Venäjällä
lauhdevoimalaitoksiamme ovat uudet kaasua
polttoaineena käyttävät laitokset Njaganissa.
Vuonna 2013 lauhdetuotannon osuus koko
sähköntuotannostamme oli 6,7 %.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
24
Vuosikertomus 2013
Erillisen lämmöntuotannon lämpölaitokset
toimivat tavallisesti vara- ja huippuvoimaloina
vuoden kylmimpänä aikana. Lämpölaitoksia
Liiketoiminta
Fortumilla on lähes kaikissa
toimintamaissaan. Vuonna 2013
lämpölaitosten osuus koko
lämmöntuotannostamme oli 17 %.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on yksi Fortumin strategian kulmakivistä. Tuotamme energiaa
yhteistuotantolaitoksissa kahdeksassa maassa. Hyödynnämme CHP-tuotannossa monipuolisesti ja joustavasti
eri energialähteitä.
Fortum tuottaa CHP-laitoksillaan lämpöä,
höyryä ja sähköä. Merkittävä osa Fortumin
kaukolämmöstä tuotetaan CHP-laitoksissa.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on
yksinomaan lämpöä tuottavien laitosten ja
vanhojen CHP-laitosten korvaaminen uusilla
CHP-laitoksilla. Vuonna 2013 otettiin
käyttöön neljä uutta CHP-laitosta: Järvenpää
Suomessa, Brista Ruotsissa, Jelgava Latviassa
ja Klaipeda Liettuassa. Käyttöönotetut
laitokset lisäävät CHP-sähkön
tuotantokapasiteettia 86 MW ja CHP-lämmön
tuotantokapasiteettia 225 MW. Lisäksi
jatkettiin kolmea CHP-laitosinvestointia,
biomassaa käyttävä laitos Tukholmassa
Ruotsissa sekä kaksi maakaasua käyttävää
laitosyksikköä Tseljabinskissa Venäjällä.
Järvenpään laitos käyttää normaalisti
pelkästään biopolttoainetta, lähinnä
metsätähdehaketta ja metsäteollisuuden
sivutuotteita kuten purua ja kuorta.
Polttoaine on paikallista, ja se kerätään noin
100 kilometrin säteeltä laitoksesta.
Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt
alueella vähenevät investoinnin myötä noin
70 %. Tarvittaessa laitoksessa voidaan polttaa
myös turvetta ja maakaasua.
Klaipedan CHP-laitos on Baltian
ensimmäinen polttoaineenaan yhdyskunta- ja
teollisuusjätettä käyttävä voimalaitos. Jätteen
lisäksi polttoaineena käytetään biomassaa.
Uusi voimalaitos korvaa vanhaa
maakaasukäyttöistä kapasiteettia
Klaipedassa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä
noin 100 000 tonnia vuodessa.
Monipuolista polttoaineiden käyttöä
Fortum hyödyntää CHP-tuotannossaan
monipuolisesti ja joustavasti eri
energialähteitä ja pyrkii lisäämään uusiutuvien
polttoaineiden käyttöä. Vuonna 2013 CHPlaitosten polttoaineista maakaasun osuus
oli 76 %, kivihiilen 13 %, jäteperäisen
polttoaineen 3 %, biomassan ja nestemäisen
biopolttoaineen 7 % ja turpeen 0,6 %.
Bioenergian käytön lisäämistä tutkittiin ja
toteutettiin useilla Fortumin voimalaitoksilla.
Biomassan käyttö kasvoi myös, kun kaksi
uutta biomassaa käyttävää CHP-laitosta
aloitti tuotantonsa, Järvenpäässä Suomessa
ja Jelgavassa Latviassa.
Fortum on merkittävä yhdyskuntajätteen
hyödyntäjä Pohjoismaissa sekä Baltiassa.
Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen on
olennainen osa kestävää jätehuoltoa, koska
sen avulla voidaan vähentää kaatopaikalle
päätyvän jätteen määrää. Fortum lisäsi
jäteperäisen polttoaineen käyttöä, kun kaksi
uutta yhdyskuntajätettä käyttävää CHPlaitosta aloitti tuotantonsa; toinen
Klaipedassa Liettuassa ja toinen Bristassa
Ruotsissa.
CHP parantaa
energiatehokkuutta
CHP-laitosten käytettävyys
hyvällä tasolla
CHP-teknologialla on tärkeä tehtävä
resurssitehokkuuden parantamisessa, sillä
sen avulla polttoaineen sisältämän energian
eli primäärienergian käytön tehokkuus
paranee huomattavasti. CHP-prosessissa
polttoaineen energiasta saadaan
hyödynnettyä lähes 90 %.
Voimalaitoksen hyvä käytettävyys
mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen käytön,
luotettavan energian toimituksen sekä
ympäristövaikutusten vähentämisen.
Fortumin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja
mittareihin on vuoden 2013 alusta alkaen
sisältynyt CHP-laitosten käytettävyys, joka
oli 94 % tavoitearvon ollessa > 92 %.
CHP-laitoksen kokonaishyötysuhdetta
voidaan edelleen nostaa ns. CHP+
-ratkaisuilla, joissa sähkön- ja
lämmöntuotannon lisäksi tuotetaan kolmatta
tuotetta, kuten nestemäistä polttoainetta.
Esimerkkinä tällaisesta on vuoden 2013
lopulla Joensuun CHP-laitoksella
käyttöönotettu pyrolyysiteknologiaan
perustuva OTSO-bioöljyn tuotantolaitos, joka
parantaa laitoksen tehokkuutta lisääntyvän
lämmöntuotannon johdosta. Bioöljy tulee
korvaamaan fossiilista polttoöljyä Fortumin
omilla sekä asiakkaiden lämpölaitoksilla.
Fortumin tavoitteena on jatkuvasti parantaa
laitosten käytettävyyttä ja luotettavuutta.
Käynnissä on useita parannusprojekteja.
Esimerkiksi Venäjällä käynnistettiin ohjelma,
jossa tehdään teknisiä laitosparannuksia ja
koulutetaan käyttöhenkilökuntaa. Puolassa
Zabrzen CHP-laitoksen käynnistyksissä
siirryttiin hiilipölyn sijasta käyttämään kaasua,
jolloin käynnistysten määrä väheni.
Ruotsissa jatkettiin projektia, jossa
käytettävyyttä parannetaan ennakoivan
kunnossapidon avulla.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
25
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Lauhdesähkön tuotanto
Fortum tuottaa lauhdesähköä Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa. Pohjoismaissa lauhdetuotanto toimii
huippuvoimana sekä muun sähköntuotannon varavoimana. Tästä johtuen vuotuinen lauhdevoimatuotanto
vaihtelee huomattavasti markkinatilanteen mukaan.
Lauhdevoimalaitokset tuottavat vain sähköä,
jolloin primäärienergian käytön tehokkuus on
huomattavasti alempi (tyypillisesti 40-45 %)
kuin CHP-laitoksilla (jopa 90 %).
Fortumilla on kaksi lauhdevoimalaitosta
Suomessa, Inkoon ja Meri-Porin
laitokset. Sähköntuotanto lauhdesähköä
tuottaneessa Inkoon kivihiilivoimalaitoksessa
Suomessa päättyi helmikuussa 2014.
pystytä hyödyntämään laajamittaisesti. Myös
muilla Fortumin Venäjän laitoksilla tuotetaan
osittain lauhdesähköä.
Lauhdevoiman osuus Fortumin
sähköntuotannosta kasvaa merkittävästi
tulevina vuosina Njaganiin Venäjälle
valmistuvien maakaasua käyttävien
yksiköiden johdosta. Nämä laitokset
sijaitsevat alueella, jossa lämmöntuotantoa ei
Lämpövoiman ympäristövaikutusten
vähentäminen
Lämpövoimatuotanto perustuu polttoaineiden polttoon. Sen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät
savukaasupäästöihin, päästöihin vesistöön sekä jätteisiin ja sivutuotteisiin, kuten tuhkaan ja
rikinpoistotuotteisiin.
Lämpövoimatuotannon vaikutuksia
ympäristöön vähennetään polttotekniikan
avulla, puhdistamalla savukaasuja sekä
polttoainemuutoksilla. Ympäristövaikutuksia
voidaan parhaiten vähentää siirtymällä
fossiilisista polttoaineista uusiutuviin
polttoaineisiin. Tällöin etenkin hiilidioksidija rikkidioksidipäästöt vähenevät ja typen
oksidien päästöjä voidaan vähentää
polttotekniikasta riippuen.
CHP-tuotannon korkean
kokonaishyötysuhteen ansiosta päästöt
tuotettua energiayksikköä kohden ovat
alemmat kuin lauhdetuotannossa ja
yhteistuotanto vähentää näin ollen
ympäristövaikutuksia. Lisäksi CHPtuotannossa jäähdytysvettä tarvitaan vähän
eli CHP:n myötä myös hukkalämpönä
vesistöön johdettava lämpökuorma vähenee
olennaisesti.
Päästöt ilmaan
Lämpövoimalaitosten ympäristövaikutuksia
säännellään laitoskohtaisissa
ympäristöluvissa, jotka rajoittavat päästöjä
sekä velvoittavat päästöjen tarkkailuun ja
raportointiin. Vuonna 2013 Fortum jatkoi
uusien, EU:n teollisuuspäästöjä koskevan
direktiivin (IED) päästövaatimusten
edellyttämien investointien valmistelua EUmaissa olevilla laitoksillaan. Direktiivi
tiukentaa käytännössä kaikkien EU-alueen
lämpövoimalaitostemme (sekä CHP-laitokset
että lauhdevoimalaitokset) päästövaatimuksia
vuodesta 2016 alkaen.
Venäjällä Fortumin lämpövoimalaitoksilla on
käytetty parempilaatuista kivihiiltä teknisten
mahdollisuuksien ja sopimusrajoitusten
puitteissa, jolloin rikkidioksidi- ja
hiukkaspäästöt käytettyä hiilitonnia kohden
ovat laskeneet. Lisäksi muutamilla laitoksilla
parannettiin polton tehokkuutta
poltinparannuksilla. Ympäristövastuumme
keskeiset mittarit kokonaisenergiantuotannon CO2ominaispäästö ja polttoaineiden käytön
tehokkuus - kehittyivät vuonna 2013
toimenpiteistä huolimatta huonompaan
suuntaan. CO2-ominaispäästö on ollut
kasvussa viimeisten viiden vuoden ajan
fossiilisten polttoaineiden käytön
lisääntymisen myötä. Olemme kuitenkin
edelleen tavoitetasomme < 200 g/kWh
alapuolella. Polttoaineiden käytön tehokkuus
puolestaan on heikentynyt viimeiset viisi
vuotta sähkön lauhdetuotannon lisääntymisen
takia, emmekä ole saavuttaneet tavoitetta
70 %.
Jätteitä ja sivutuotteita
hyötykäyttöön
Vuonna 2013 tuhkan hyötykäyttöaste
oli 48 % (2012: 51 %) ja kipsin 99 % (2012:
89 %). Kipsin hyötykäyttöaste vuonna 2012
on laskettu uudelleen rikinpoistotuotteiden
luokittelun muutoksen johdosta. Fortumin
Euroopan laitoksilla sivutuotteet ja jätteet
hyödynnetään ja kierrätetään
mahdollisimman tehokkaasti. Kipsiä
käytetään raaka-aineena
kipsilevyteollisuudessa. Lentotuhkaa
käytettiin rakennusaineteollisuudessa,
tienrakennuksessa, maanrakennuksessa ja
kaivostäytössä. Joensuun voimalaitos jätti
lupahakemuksen koskien laitoksen tuhkista
rakennettavaa meluestettä laitosalueen
ympärille. Fortumin voimalaitosten
pohjatuhkien CE-merkintä käynnistettiin
vuonna 2013.
Venäjällä tuhka varastoidaan tuhka-altaisiin,
koska sille ei ole hyötykäyttökohteita.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
26
Vuosikertomus 2013
Vaikutuksia vesistöön edelleen
vähennettävä
Lämpövoimalaitosten vaikutukset vesistöihin
aiheutuvat vesistöön johdettavan
jäähdytysveden lämpökuormasta,
kiintoaineesta sekä typpi-, fosfori- ja
raskasmetallipäästöistä. Voimalaitosten
Liiketoiminta
jätevesiä puhdistetaan mekaanisesti,
kemiallisesti tai biologisesti ennen niiden
johtamista vesistöön. Joidenkin laitosten
jätevedet johdetaan kunnalliseen
jätevesiverkostoon. Fortumin Venäjän
laitoksilla on viime vuosina ylitetty jätevesien
lupaehtoja toistuvasti. Toimet ylitysten
poistamiseksi jatkuivat vuonna 2013,
mutta ylitykset pysyivät vuoden 2012
tasolla. Toimenpiteitä olivat
korroosionestoaineen muuttaminen sekä
hiiltä käyttävien voimalaitosten tuhka-altaiden
läpi menevien vesivirtojen erottaminen ja
vähentäminen. Lisäksi käynnistettiin
selvitykset parempien
öljynerotusjärjestelmien asentamisesta.
Mahdolliset investointipäätökset tehdään
vuonna 2014.
Sähkönjakelu
Energian toimitusvarmuus on Fortumille ensisijaisen tärkeää. Jakeluverkon kehittämisessä otamme huomioon
sekä asiakkaiden tarpeet että pitkän aikavälin kestävän yhteiskuntasuunnittelun.
Fortum omistaa ja käyttää sähkön alue- ja
jakeluverkkoja sekä toimittaa sähköä
kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Fortumilla
on sähköverkkoa yhteensä noin 160 000
kilometriä eli neljä kertaa maapallon ympäri.
Yhtiön verkoissa siirrettiin sähköä 42,4 TWh
vuonna 2013.
Joulukuussa Fortum ilmoitti myyvänsä
Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi
Power Networks Oy:lle, jonka osakkaita ovat
suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva ja
LähiTapiola Eläkeyhtiö sekä kansainväliset
infrastruktuurisijoittajat First State
Investments ja Borealis Infrastructure.
Yritysjärjestely arvioidaan saatavan
päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen
neljänneksen aikana tarvittavien
viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten
yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Muun
sähkönsiirron osalta Fortum arvioi mahdollisia
tulevia myyntimahdollisuuksia maittain.
Jakelun luotettavuuden parantaminen
Sähkönjakelun luotettavuus on yhä tärkeämpää paljon sähköä käyttävässä yhteiskunnassa.
Sähkönkäyttäjien ja yhteiskunnan tarpeet edellyttävät myös tehokasta tiedottamista sähkönjakelun
häiriötilanteissa.
Fortum investoi jatkuvasti sähköverkon
uudistamiseen, kunnossapitoon ja
toimitusvarmuuteen. Vuonna 2013
Distribution-liiketoiminta-alueen investoinnit
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa olivat
yhteensä 260 miljoonaa euroa. Fortum
investoi etäluettaviin mittareihin,
maakaapeleihin, ilmajohtoihin sekä
sähköasemiin. Myös verkon kriittisten osien
verkostoautomaatiota lisättiin edelleen.
Fortum pyrkii sähköverkkoinvestoinneillaan
lisäämään verkon älyä sekä vähentämään ja
lyhentämään sähkökatkoja.
Toimitusvarmuudelle
lakisääteiset vaatimukset
Syyskuussa 2013 Suomessa voimaan tullut
sähkömarkkinalaki asettaa sähkön
toimitusvarmuudelle uusia vaatimuksia.
Myrskyn seurauksena ei saa aiheutua verkon
käyttäjälle asemakaava-alueella yli 6 tuntia
kestävää ja asemakaava-alueen ulkopuolella
yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun
keskeytystä. Sähkönsiirtoyhtiöiden on
täytettävä nämä vaatimukset viimeistään
vuonna 2028. Uusi sähkömarkkinalaki
velvoittaa jakeluverkonhaltijoita myös
tiedottamaan verkon käyttäjille
häiriötilanteissa ja antamaan arvion
keskeytyksen kestosta ja laajuudesta.
Useita rajuja myrskyjä syksyn
aikana
Loppusyksyn aikana Suomen
sähkönjakeluverkkoja koetteli neljä rajua
myrskyä, jotka olivat monin paikoin samaa
luokkaa kuin joulun 2011 myrskyt.
Myrskytuhojen seurauksena oli pahimmillaan
sähköttä 145 000 Fortumin asiakasta. Suurin
osa sähkökatkoista johtui kovan tuulen
kaatamista puista, jotka osuivat ilmassa
kulkeviin sähköjohtimiin. Lauha ja sateinen
loppusyksy vaikutti siihen, että maa oli
pehmeää ja puut olivat alttiita kaatumaan
sähkölinjojen päälle. Vaikutukset
sähkönkäyttäjille jäivät kuitenkin vuoden
2011 myrskyjä vähäisemmiksi. Erityisesti
asiakastiedotus on parantunut ja myös
vikojen korjaaminen nopeutunut. Syksyn
myrskyjen osalta häiriötiedottamisessa
onnistuttiin hyvin. Fortumin asiakkaille
viestittiin esimerkiksi tekstiviestien,
mobiilisovelluksen ja internet-sivujen avulla.
Joulukuun ankarista myrskyistä johtuen
sähkökatkojen keskimääräinen kesto
asiakasta kohti (SAIDI) oli kaksinkertainen
tavoitteeseemme verrattuna. SAIDI Fortumin
sähköverkossa oli 220 minuuttia (2012: 103),
ja yksittäisen sähkökatkon keskimääräinen
pituus (CAIDI) oli 115 minuuttia (2012:
61). Vuodelle 2014 Fortum on asettanut
maakohtaiset SAIDI-tavoitteet: Ruotsi < 100
minuuttia ja Norja < 96 minuuttia.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
27
Vuosikertomus 2013
Joulukuun ankarista
myrskyistä johtuen
sähkökatkojen
keskimääräinen kesto
asiakasta kohti oli
kaksinkertainen
tavoitteeseemme
verrattuna.
Säävarman verkon
rakentaminen etenee
Suomessa Fortum käynnisti vuonna 2012
VahvaVerkko-hankkeen, jonka tavoitteena on
Liiketoiminta
parantaa sähkönjakelun luotettavuutta.
Vuoden 2014 loppuun mennessä on
tavoitteena saada säävarman sähkönjakelun
piiriin Suomessa noin 280 000 asiakasta eli
lähes puolet asiakkaistamme.
Pitkän aikavälin päämääränä on puolittaa
Suomessa sähkökatkojen määrä ja
kaksinkertaistaa säävarman sähköverkon
piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoteen
2020 mennessä. Tämän pitkän aikavälin
hankkeen toteutuksesta päättää jatkossa
Suomi Power Networks Oy, jonka kanssa
allekirjoitettiin Suomen jakeluverkkoja
koskeva myyntisopimus joulukuussa 2013.
Ruotsissa jatkettiin vuonna 2006 aloitetun
SäkraNät-investointiohjelman
toteuttamista. Alun perin sillä tähdättiin
taajamien ulkopuolella asuvien Fortumin
asiakkaiden sähkökatkojen puolittamiseen
viidessä vuodessa. Tavoite saavutettiin
vuonna 2010, mutta ohjelmaa jatketaan
edelleen. Vuoden 2013 loppuun mennessä
noin 740 000 Fortumin asiakasta (82 %
asiakkaista) Ruotsissa on säävarman verkon
piirissä.
Maakaapeloinnin lisäksi sähkönjakelun laatua
parannetaan lisäämällä
sähkönjakeluautomaatiota ja siirtämällä
sähkölinjoja metsistä teiden varsille. Teiden
varsilla sijaitsevat sähköjohdot on helpompi
ja nopeampi korjata kuin metsän keskellä
kulkevat johdot. Sähkönjakeluautomaatiolla
saadaan vikapaikka rajatuksi mahdollisimman
nopeasti ja sähköt palautetuksi vian
vaikutusalueen ulkopuolella oleville
asiakkaille.
Etäluettavat mittarit
Etäluettavien sähkömittareiden asennus asiakkaille on merkittävä askel kysynnän jouston edistämiseksi.
Modernin verkon myötä asiakkaat voivat seurata sähkönkulutustaan ja vaikuttaa siihen aktiivisesti.
Älykäs sähköverkko parantaa
sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa
omaan energiankulutukseensa. Käytännössä
tämä tarkoittaa joustavaa, kulutuksen
vaihteluihin mukautuvaa sähkönsiirtoa.
Vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä
Fortum sai päätökseen etäluettavien
mittareiden asennuksen noin 620 000
verkkoasiakkaalleen Suomessa.
Ruotsissa Fortum on jo aiemmin asentanut
uudet etäluettavat älymittarit kaikille
asiakkailleen. Norjassa uusien mittareiden
asentaminen on suunniteltu alkavaksi vuonna
2015. Kaiken kaikkiaan 100 000 Fortumin
sähköverkkoalueella olevaa kotitaloutta ja
pienyritystä liitetään uuteen järjestelmään
vuoteen 2018 mennessä.
Ympäristövaikutusten vähentäminen
Energianjakeluverkon rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuu vaikutuksia lähiympäristöön.
Ympäristövaikutuksia vähennetään toiminnan huolellisella suunnittelulla, teknisillä ratkaisuilla sekä
noudattamalla ympäristömyönteisiä toimintatapoja.
Jakeluverkon suunnittelussa otetaan
huomioon vaikutukset maankäyttöön,
maisemaan ja luontoon. Suunnittelun,
kaavoituksen ja lupamenettelyjen avulla
pyritään löytämään yhteiskunnan kannalta
paras ratkaisu sähkönjakelun
varmistamiseksi.
Jakeluverkon rakentamisvaiheessa
ympäristövaikutuksia aiheutuu muun muassa
puuston poistosta sekä työmaa-aikaisesta
liikenteestä, melusta ja pölyämisestä.
Jakeluverkon rakentamisvaiheessa jäte- ja
ympäristönäkökohdat otetaan huomioon jo
urakoitsijoiden valintaprosessissa, ja
ympäristövaikutuksia vähennetään toiminnan
huolellisella suunnittelulla ja noudattamalla
ympäristöystävällisiä toimintatapoja.
Jakeluverkkoa tarkastetaan,
kunnossapidetään ja uusitaan säännöllisesti.
Sähkönjakelun luotettavuutta parannetaan
muun muassa maakaapeloinnilla, käyttämällä
eristettyjä ilmajohtoja, siirtämällä linjoja
metsäalueilta teiden varsiin ja julkisille
alueille aina kun mahdollista sekä
johtoalueiden raivauksilla ja lisäämällä
automaatiota verkon kriittisiin osiin.
Maakaapelointi turvaa myös luonnon
monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia
maisemaan ja lintuihin. Lintujen törmäyksiä
vähennetään merkkipallojen kiinnittämisellä
ilmajohtoihin sekä laskeutumisorsien
asentamisella pylväisiin.
Jakeluverkon rakentamisessa ja uusinnassa
syntyvä jätemateriaali pyritään kierrättämään.
Vuonna 2013 Fortumin jakelutoiminnassa
syntyi 3 900 tonnia jätettä, josta 75 %
hyödynnettiin ja 25 % sijoitettiin
kaatopaikalle. Muuntajien öljyvuotojen takia
likaantuneet maa-alueet puhdistetaan niin
pian kuin mahdollista. Uudet muuntamot on
varustettu muuntajan alle tulevalla
öljykaukalolla, joka estää öljyn pääsyn
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
28
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
ympäristöön vahinkotilanteissa. Norjassa
pohjavesialueilla sijaitsevissa muuntajissa
pyritään käyttämään biohajoavaa öljyä.
Lämmönjakelu
CHP- ja lämpölaitoksissa tuotettu lämpö siirretään kuluttajille kaukolämpöverkon välityksellä. Etäluettavat
mittaus- ja säätöjärjestelmät sekä avoin, kahdensuuntainen kaukolämpöverkko ovat uudentyyppisiä
ratkaisuja lämmönjakelun kehittämiseksi.
Fortum omistaa ja käyttää noin 1 200 km
kaukolämpöverkkoa Suomessa, 2 400 km
Ruotsissa, 860 km Puolassa, 300 km Baltian
maissa ja 480 km Venäjällä. Lisäksi Fortum
omistaa Tukholmassa maailman laajimman,
204 kilometriä käsittävän kaukokylmäverkon,
jonka kapasiteetti on 350 MW. Espoossa
Fortumilla on myös pieni paikallinen
kaukokylmäverkko pituudeltaan 1,5 km.
Kaukolämmön jakelun ympäristövaikutukset
liittyvät verkon rakentamisvaiheeseen, jolloin
muiden yhteiskunnan rakentamishankkeiden
tapaan rakentamisesta on tilapäistä häiriötä
rakentamisalueella. Kaukolämpöverkon
käytöstä ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön
satunnaisia vesivuotoja lukuun ottamatta.
Häiriötön lämmönjakelu
Kaukolämmön häiriötön saatavuus on
varsinkin pohjoisen kylmissä olosuhteissa
tärkeää. Fortum parantaa jatkuvasti
kaukolämpöverkkonsa luotettavuutta
korjaamalla kunnossapitotöiden yhteydessä
havaittuja vikoja sekä investoimalla
tarvittaessa uuteen verkkoon.
Eri syistä johtuvien keskeytysten takia
kaukolämpöasiakas on Pohjoismaissa
keskimäärin vain noin 1-2 tuntia vuodessa
ilman lämmöntoimitusta. Keskeytyksistä noin
puolet aiheutuu verkon vaurioista ja niiden
korjaustöistä ja puolet muista syistä, kuten
verkon perusparannustöistä sekä uusien
asiakkaiden liittämisestä kaukolämmön
piiriin. Pääsääntöisesti uudet liittymät ja
kaukolämpöverkon haaroitukset pystytään
tekemään lämmönjakelua katkaisematta.
Jakelukeskeytyksiä aiheuttavat korjaustyöt
pyritään ajoittamaan lämmityskauden
ulkopuolelle.
Venäjällä vähennetään
lämpöhäviöitä
Venäjällä Fortum tuottaa yli 90 % Tjumenin,
Tšeljabinskin, Tobolskin ja Ozerskin
kaupunkien lämmön tarpeesta. Fortum pyrkii
rakentamaan toiminta-alueensa kaupunkeihin
nykyaikaisia ja energiatehokkaita
lämmönjakelujärjestelmiä.
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöitä voidaan
vähentää kunnostustoimilla jopa 20-30 %.
Fortum jatkoi vuonna 2013 Tšeljabinskin
kaukolämpöverkkojen infrastruktuurin
nykyaikaistamista. Nykyaikaisen
lämmönjakelujärjestelmän kehittäminen
jatkui myös Tjumenissa.
Älykkäät mittarit
Etäluettavat mittaus- ja säätöjärjestelmät tarjoavat myös lämpöverkkoasiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa
omaan lämmönkulutukseensa. Etämittareilla mittaustiedot saadaan reaaliaikaisesti ja lämmönkulutuksen
seuranta on tehokkaampaa.
Kaikki Fortumin kaukolämpöasiakkaat
Suomessa ja Puolassa sekä pääosa
asiakkaistamme Ruotsissa ovat etäluennan
piirissä. Latviassa ja Virossa automaattisten
etämittareiden asennus on tarkoitus saada
valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä.
Avoin kaukolämpöverkko
Kaukolämpöverkkojen muuttaminen kahdensuuntaisesti toimiviksi antaa kuluttajalle mahdollisuuden myydä
kiinteistönsä ylijäämälämpö verkkoon. Hukkalämmön hyödyntämisellä voidaan pienentää
energiajärjestelmän energiakustannuksia ja hiilijalanjälkeä.
Teknisesti kaukolämpöverkon avaaminen on
yksinkertaista, eikä vaadi suuria investointeja.
Suurin muutos on liiketoimintalogiikan ja
ajattelutavan muutos. Avoin
kaukolämpöverkko helpottaa esimerkiksi
aurinkoenergian hyödyntämistä
lämmöntuotannossa. Kiinteistöt, teolliset
prosessit ja tuotantolaitokset synnyttävät
paljon hukkaan menevää lämpöä ja myös
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
29
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
yksittäisillä kotitalouksilla voi joissakin
tilanteissa syntyä ylimääräistä lämpöenergiaa.
lämmitetään asuintaloja ja tuotetaan kuumaa
vesijohtovettä kaupunkiin.
Fortumin Tukholmassa Ruotsissa
käynnistämä avoin kaukolämpöverkko on
uudentyyppinen ratkaisu lämmön
talteenottamiseksi ja energian
kierrättämiseksi. Talteenotetulla energialla
Espoossa Fortum on aloittanut Suomen
ensimmäisen avoimen kaukolämpöverkon
kokeiluhankkeen. Fortumin uusi
energiaratkaisu mahdollistaa Espoon
sairaalan jätelämmön hyödyntämisen
kaupungin kaukolämmitykseen. Ratkaisu
vähentää kaukolämmityksen
ympäristövaikutuksia.
Sähkön ja lämmön myynti
Fortum myy sähköä ja lämpöä yksityis- ja yritysasiakkaille. Yhä useammat asiakkaat vaativat ostamalleen
sähkölle alkuperätakuun eli tietoa sähkön tuotantotavasta. Fortum kuuluu Pohjoismaiden johtaviin
hiilidioksidipäästöttömän ja alkuperämerkityn sähkön myyjiin.
Fortum on yksi Pohjoismaiden johtavista
sähkönmyyntiyhtiöistä. Yhtiö markkinoi ja
myy sähköä 1,2 miljoonalle asiakkaalle
Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Vuonna
2013 yhtiö myi sähköä asiakkaille
yhteensä 12,1 terawattituntia (TWh) (2012:
12,1).
Fortumin lämmön myynti oli 43,1 TWh (2012:
46,1). Fortum on Pohjoismaiden johtava
lämmön myyjä. Kaikkiaan Fortum myy
lämpöä kahdeksassa maassa ja
kaukolämpöasiakkaiden määrä on 40 000.
Venäjällä yhtiöllä on yli 250 suurasiakasta,
pääosin teollisuutta ja asuinkiinteistöyrityksiä.
Fortumin viime vuosina markkinoille tuomat
uudet älykkäät ratkaisut parantavat
asiakkaiden mahdollisuuksia hallita
sähkönkulutustaan sekä pienentää
kustannuksiaan. Fortumin
aurinkopaneelipaketin käyttäjä voi
pientuottajana myydä tuottamansa
ylimääräisen sähköenergian Fortumille.
Suomessa myytävä Fortum Fiksu pienentää
asiakkaiden kustannuksia valitsemalla
sähköpörssistä vuorokauden edullisimmat
tunnit vesivaraajan lämmittämiseen.
Ilmastomyönteiset sähkötuotteet
Vuonna 2013 kaikki Suomessa
yksityisasiakkaille myyty sähkö oli CO2päästötöntä ja tuotettiin vesi- ja tuulivoimalla.
Vesi- ja tuulisähkön alkuperä varmennettiin
eurooppalaisella sähkön
alkuperätodistuksella tai Suomen
luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkillä.
Vuonna 2013 kaikki sähkö Ruotsissa myytiin
yhdessä ympäristöarvon kanssa. Asiakkaat
voivat itse valita joko Fortum Enkel -
sähkötuotteen, joka on tuuli- ja vesivoimalla
tuotetun sähkön yhdistelmä tai valita
energianlähteekseen joko tuuli- tai
vesivoimaa. Fortum Enkel -tuotteella on
Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra Miljöval merkki. Täysin tuuli- tai vesisähkönä myytävä
sähkö perustuu eurooppalaiselle sähkön
alkuperätodistukselle.
ydinvoimalla tuotettua sähköä, joka on
tuotantovaiheessa hiilidioksidipäästötöntä.
Myös Norjassa asiakkaille tarjotaan CO2päästötöntä sähköä, joka on tuotettu
100 %:sti uusiutuvalla energialla.
Ruotsissa asiakkaat, jotka eivät itse valitse
ympäristömerkittyä sähköä, saavat
Ilmastomyönteiset lämpötuotteet
Fortum myy lämpöä yrityksille, kunnille sekä
yksityisasiakkaille. Fortum on Pohjoismaiden
johtava lämmön myyjä ja viidenneksi suurin
lämmön tuottaja maailmassa. Vuonna 2013
Fortumin lämmönmyynti oli 43,1 TWh, josta
24,1 TWh myytiin Venäjällä.
Suomen ja Ruotsin kaukolämpöasiakkaille on
tarjolla ilmastoneutraali lämpötuote. Asiakas
voi ostaa kansainvälisiä
päästövähennysyksiköitä ja kompensoida
kaukolämmön tuotannon
kasvihuonekaasupäästöjä.
eri tuotteiden välillä kulutusprofiilinsa ja
mieltymystensä mukaisesti. Vuonna 2013
tuotiin markkinoille myös
kaukolämpöjärjestelmän uusia huolto- ja
kunnossapitotuotteita.
Vuonna 2013 Fortum toi Ruotsissa ja
Suomessa markkinoille uusia tuotteita
kaukolämpöasiakkaille. Asiakkaat ja
asukasomistajayhdistykset voivat nyt valita
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
30
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Energiatehokkuustuotteet ja -palvelut
Vuonna 2013 Fortum toi
markkinoille edelleen uusia
energiatehokkuutta parantavia palveluja.
Kuluttajille suunnattu Fortum Kotinäyttö
näyttää talouden reaaliaikaisen
sähkönkulutuksen. Reaaliaikaisen tiedon
avulla on helppoa havaita merkittävimmät
energiansäästömahdollisuudet.
Vuonna 2013 lanseerattiin kaksi Fortum
Fiksu -tuotetta. Toinen tuotteista on
suunnattu asiakkaille, joilla on varaava
vesikiertoinen sähkölämmitys. Tuote ohjaa
vesivaraajan lämmityksen automaattisesti
vuorokauden edullisimmille tunneille.
Lämmityksen siirto edullisille tunneille tasaa
sähkön kulutushuippuja ja auttaa asiakasta
pienentämään sähkölaskuaan.
Tuntihinnoiteltu sähkösopimus mahdollistaa
vuorokauden halvimpien tuntihintojen
hyödyntämisen.
Lokakuussa 2013 tuotiin
markkinoille öljylämmittäjille suunnattu
Fortum Fiksu -tuote. Kyseinen tuote säätää
lämmitysjärjestelmää tunneittain öljy- ja
sähkölämmityksen kesken riippuen siitä,
kumpi energiamuoto on kulloinkin
edullisempi.
Asiakas voi ostaa Fortumilta
myös aurinkopaneeleita. Sähköverkkoon
liitettävän Fortum Aurinkopaketin avulla
asiakas voi tuottaa osan käyttämästään
sähköstä itse ja myydä ylijäävän sähkön
Fortumille pohjoismaisen tukkusähkön
hinnalla.
Fortum edistää aktiivisesti sähköautojen
käyttöönottoa ja kehittää ratkaisuja, jotka
mahdollistavat autojen akkujen älykkään
lataamisen sähkömarkkinatilanteen ja sähkön
hinnan mukaan.
Hankinta
Fortum on merkittävä tavaroiden ja palveluiden hankkija. Investoinnit ja polttoaineet muodostavat suuren
osan Fortumin hankinnoista. Vuonna 2013 Fortumilla oli noin 13 300 tavaran- ja palveluntoimittajaa
(2012: 15 200). Hankintavolyymi oli 4,1 miljardia euroa (2012: 4,2).
Hankinnoistamme 1,3 miljardia euroa
(2012: 1,6) kohdistui erilaisiin investointeihin.
Suurimmat investoinnit tehtiin Ruotsissa (497
miljoonaa euroa) ja Venäjällä (435 miljoonaa
euroa).
Investointien ohella polttoaineet
(1 085 miljoonaa euroa vuonna 2013)
muodostavat merkittävän osan Fortumin
hankinnoista. Ostamme polttoaineita sekä
kansainvälisiltä että paikallisilta toimijoilta.
Fossiilisia polttoaineita ostettiin noin 864
miljoonalla eurolla (2012: 910),
biopolttoaineita noin 155 miljoonalla eurolla
(2012: 130) ja ydinpolttoainetta
noin 66 miljoonalla eurolla (2012: 20).
Loppuosa hankinnoistamme (1,7 miljardia
euroa vuonna 2013) koostuu muiden
tavaroiden ja palveluiden hankinnoista. Luku
pitää sisällään Electricity Sales -liiketoimintaalueen pohjoismaisilta sähkön
tukkumarkkinoilta vähittäismyyntiin ostetun
sähkön. Muut tavaroiden ja palveluiden
hankinnat liittyvät operatiiviseen toimintaan
kuten käyttöön ja kunnossapitoon sekä
muihin palveluihin, kuten IT:hen,
markkinointiin ja matkustukseen.
Hankinnat, miljoonaa euroa
Hankintojen kokonaisvolyymistä yli
puolet ostettiin Euroopassa, pääasiassa
Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa toimivilta
toimittajilta. Luku ei sisällä ostoja sähkön
pohjoismaisilta tukkumarkkinoilta.
Noin 40 % hankinnoista oli peräisin
riskimaista. Nämä hankinnat koostuivat
pääosin polttoaineiden ostoista sekä Russiadivisioonan paikallisista hankinnoista
Venäjällä.
1 284
1 688
1 085
Investoinnit (1 284)
Polttoaineet (1 085)
Muut hankinnat (1 688)
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
31
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Hankinnat1) ilman investointeja 2011-2013
milj. euroa
2013
2012
2011
Pohjoismaat
1 685
1 612
1 903
Venäjä
813
769
692
Puola
143
161
148
Viro
Muut maat
Yhteensä
29
36
64
103
99
44
2 773
2 677
2 851
1) Sisältää polttoaineostot, sähköostot ja muut ostetut materiaalit ja palvelut.
Investoinnit
Fortum jatkoi vuonna 2013 strategiansa mukaisia investointeja energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon sekä hiilidioksidipäästöttömiin tuotantomuotoihin.
Vuonna 2013 Fortum investoi
käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin
1 299 miljoonaa euroa (2012: 1 574).
Investoinnit ilman yritysostoja olivat
1 284 miljoonaa euroa (2012: 1 558), josta
hiilidioksidipäästöttömän*)
tuotannon osuus
oli 449 miljoonaa euroa (2012: 482). Vuoden
aikana otettiin käyttöön biomassaa käyttävät
CHP-laitokset Järvenpäässä ja Jelgavassa
sekä jätepolttoaineita käyttävät CHP-laitokset
Bristassa ja Klaipedassa. Lisäksi otettiin
käyttöön bioöljyn valmistuslaitos Joensuun
CHP-laitoksella.
Vesivoiman osalta jatkettiin perusparannuksia
nykyisillä vesivoimaan perustuvilla
tuotantolaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa.
Fortum osti Amrit Solar aurinkovoimalaitoksen Intiassa. Venäjällä
Fortumin investointiohjelmaan kuuluvat
Nyaganin kaksi kaasuvoimalaitosyksikköä
otettiin käyttöön vuoden 2013 aikana.
Vuonna 2013 investoinnit ydinvoimaan
jatkuivat. Fortum investoi tehonkorotuksiin
osittain omistamillaan laitoksilla Forsmarkissa
ja Oskarshamnissa Ruotsissa. Suomessa
Fortum osallistuu Teollisuuden Voima Oy:n
rakenteilla olevaan Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikköön ja suunnitteilla
olevaan Olkiluoto 4 -yksikköön. Nämä
rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla.
Fortumin investoinnit vuonna 2013 on
esitetty yksityiskohtaisesti
konsernitilinpäätöksessä.
*) sisältää vesi-, ydin-, tuuli-, aalto- ja aurinkovoiman
sekä bioenergiaan ja jätepolttoaineisiin perustuvan
sähkön- ja lämmöntuotannon.
Toimitusketjun kestävä hallinta
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin
Toimintaohjetta ja Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Vuonna 2013 Fortum jatkoi kestävään
kehitykseen liittyviä toimittaja-auditointeja, joita tehtiin yhteensä 13.
Fortumin Toimintaohje (Code of Conduct)
muodostaa eettisten liiketoimintatapojen
perustan, ja Toimintaohje palvelun- ja
tavarantoimittajille (Supplier Code of
Conduct) summaa palvelun- ja
tavarantoimittajia koskevat kestävän
kehityksen perusvaatimukset.
Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille
perustuu YK:n Global Compact -aloitteen
periaatteisiin. Ohje on jaettu neljään osioon,
jotka ovat liiketoimintatavat, ihmisoikeudet,
työelämän normit ja ympäristö. Toimintaohje
on käytössä kaikissa Fortumin
toimintamaissa ja se liitetään yli
50 000 euron suuruisiin hankintasopimuksiin.
Russia-divisioonassa toimittajien tulee
allekirjoittaa sitoumus noudattaa
Toimintaohjetta voidakseen osallistua
tarjouskilpailuun.
Fortum on ollut Bettercoal-aloitteen jäsen
vuodesta 2012. Bettercoal-aloitteen
tavoitteena on edistää kestävän kehityksen
periaatteita hiilenlouhinnassa. Bettercoalin
vuonna 2013 hyväksytty toimintaohje
määrittelee sosiaaliset, eettiset ja
ympäristövaatimukset hiilentoimittajille.
Hiilen hankinnassa Fortum noudattaa
Bettercoalin toimintaohjetta.
Vuonna 2013 urakoitsijoiden EHS-asioiden
hallintaa parannettiin uudistamalla konsernin
ohjeistukset, luomalla yhteiset EHSvaatimukset ja kehittämällä urakoitsijoiden
arviointiprosessia.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
32
Vuosikertomus 2013
Esivalinnat ja toimittajaauditoinnit arvioinnin tukena
Arvioimme liiketoimintakumppaneidemme
toiminnan tasoa esivalinnan ja toimittajaauditoinnin avulla. Esivalinta koostuu
kirjallisesta kyselystä ja luottokelpoisuuden
tarkastuksesta. Toimittajakyselyllä selvitetään
sekä yleisiä että kestävään kehitykseen
liittyviä käytäntöjä, ja kysely auttaa toimittajia
ymmärtämään, mitä Fortum tarkoittaa
Toimintaohjeen mukaisella toiminnalla.
Toimittajakysely auttaa myös tunnistamaan
riskialttiit toimittajat ja selvittää mahdollisten
lisätoimenpiteiden tarpeen. Russiadivisioonan toimittajien esivalinta pyritään
yhdenmukaistamaan konsernin ohjeistuksen
kanssa vuoden 2014 aikana.
Auditoinnissa arvioidaan, kuinka toimittaja
vastaa Fortumin palvelun- ja
tavarantoimittajien Toimintaohjeen
vaatimuksiin. Auditoinnit tehdään
aina toimittajan tiloissa ja ne sisältävät
tuotannontarkastuksen,
työntekijähaastattelut sekä dokumenttien ja
tallenteiden tarkastelun. Mikäli poikkeamia
löytyy, toimittaja tekee suunnitelman
korjaavista toimenpiteistä, joiden
toteutumista seuraamme.
Poikkeamista korjaaviin
toimenpiteisiin
Vuonna 2013 Fortumin tavoitteena oli
auditoida jokaisesta divisioonasta kolme
Liiketoiminta
riskimaatoimittajaa tai muutoin
riskitoimittajiksi luokiteltua toimittajaa.
Fortumin riskimaiden luokittelu perustuu
ILO:n Decent Work Agendaan, YK:n
julkaisemaan Human Development -indeksiin
sekä Transparency Internationalin
julkaisemaan Corruption Perceptions indeksiin. Auditointeja tehtiin yhteensä 13
sekä riskimaa- että ei-riskimaatoimittajille,
jotka ovat joko suorassa sopimussuhteessa
Fortumiin tai toimivat alihankkijana Fortumin
toimittajille. Auditoinneille asetettu tavoite
saavutettiin ESD-divisioonaa lukuun
ottamatta kaikissa divisioonissa. ESDdivisioonassa auditointeja ei vuoden aikana
tehty sähkönsiirtoliiketoiminnan
tulevaisuuden vaihtoehtojen selvityksen
vuoksi.
Toimittaja-auditointien esiin tuomat
merkittävimmät poikkeamat liittyivät
työturvallisuuteen, ylityötunteihin ja
alihankkijoiden hallintaan. Auditointitulosten
perusteella on joissakin tapauksissa jätetty
uusimatta sopimus toimittajan kanssa tai
yhteistyö on keskeytetty, kunnes toimittaja
on tehnyt tarvittavat parannukset.
Kesäkuussa 2013 eräälle urakoitsijalle tehty
auditointi paljasti merkittäviä poikkeamia ja
työt keskeytettiin välittömästi kunnes
merkittävät poikkeamat oli korjattu.
Loppukesästä suoritettiin uusinta-auditointi,
jolla varmistettiin toiminnan taso.
auditointien piiriin. Auditoitavat toimittajat
valitaan riskin tai toimitussopimuksen
merkittävyyden perusteella.
Toimittaja-auditoinneissa
havaitut merkittävimmät
poikkeamat liittyivät
työturvallisuuteen,
ylityötunteihin ja
alihankkijoiden
hallintaan.
Oma henkilöstö auditoijana
Fortumin oma henkilöstö vastaa toimittajaauditoinneista. Auditoijat saavat kukin 1,5
päivää kestävän sisäisen koulutuksen, jossa
he käyvät läpi Toimintaohjeen vaatimukset,
auditoitavat osa-alueet sekä vaatimusten
todentamiseen käytettävät työkalut.
Koulutuksen jälkeen toimittaja-auditoinnit
aloitetaan yhdessä kokeneen auditoijan
kanssa. Tavoitteenamme on kouluttaa
auditoijia eri divisioonista ja toimintamaista.
Vuonna 2013 koulutettiin yhteensä yksitoista
auditoijaa Puolasta ja Ruotsista. Lisäksi viisi
henkilöä on käynyt Social Accountability
(SA8000) standardin auditoijakoulutuksen.
Vuonna 2014 Fortum jatkaa toimittajaauditointien tekoa ja tavoitteena on auditoida
vähintään viisitoista toimittajaa tai
kumppania. Myös urakoitsijat kuuluvat
Fortumin tekemät toimittaja-auditoinnit vuonna 2013
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
33
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Vastuullista polttoaineiden hankintaa
Polttoaineet ovat Fortumille ostovolyymiltään merkittävä hankintaerä, 1 085 miljoonaa euroa vuonna 2013
(2012: 1 057). Hankinnassa kiinnitetään erityistä huomiota polttoaineiden alkuperään ja vastuulliseen
tuotantoon.
Maakaasu
Fortumin toiminnoissa Venäjällä, Baltian
maissa ja Suomessa käytetty maakaasu oli
peräisin Venäjältä useilta eri toimittajilta.
Puolassa käytetty maakaasu tuli myös
pääosin Venäjältä, mutta osa kaasusta oli
hankittu Puolasta. Ruotsissa käytetty kaasu
oli peräisin Norjasta. Isossa-Britanniassa
Fortum hankkii maakaasun kansallisesta
kaasuverkosta, jossa kaasu on valtaosaltaan
peräisin Pohjanmerellä sijaitsevilta IsonBritannian ja Norjan kaasukentiltä.
Kivihiili
Suomessa ja Ruotsissa käytetty kivihiili oli
peräisin Venäjältä lukuun ottamatta yhtä erää
Puolasta. Puolassa käytetty hiili oli peräisin
pääasiassa Puolasta, mutta pieni määrä
tuotiin myös Tšekistä. Venäjän voimalaitokset
käyttivät Venäjältä ja Kazakstanista peräisin
olevaa hiiltä.
Fortum on ollut Bettercoal-aloitteen jäsen
vuodesta 2012. Aloitteen tavoitteena on
edistää kestävän kehityksen periaatteita
hiilenlouhinnassa. Vuonna 2013 Bettercoal
saavutti merkittävän tavoitteen
hyväksyessään uuden toimintaohjeen, joka
asettaa vaatimuksia hiilen tuotannon
eettiselle, sosiaaliselle ja
ympäristönsuojelulliselle suorituskyvylle.
Toimintaohjeen noudattamista seurataan
toimittajien itsearvioinneilla, jotka aloitettiin
loppuvuodesta 2013 sekä riippumattomilla
kolmannen osapuolen tekemillä
kaivoskohtaisilla auditoinneilla. Fortumin
edustajat testasivat itsearviointityökalua
Fortumin puolalaisella hiilentoimittajalla
loppuvuodesta 2013.
olivat peräisin Suomesta, Ruotsista ja
Virosta. Muun tyyppistä
biopolttoainetta hankittiin esimerkiksi
Brasiliasta ja Malesiasta.
Fortum on tunnistanut biomassan ja muiden
biopolttoaineiden alkuperään liittyvät
haasteet ja kehittää toimenpiteitä
polttoaineiden jäljitettävyyden ja kestävyyden
varmistamiseksi. Vuonna 2013 luotiin
kestävyysjärjestelmä bioöljyn tuotannolle
Fortumin Joensuun voimalaitokseen
integroidussa bioöljylaitoksessa.
Kestävyysjärjestelmän avulla osoitetaan
kansallisen lainsäädännön mukainen
kestävyyskriteerien täyttyminen.
Energiaviraston arvioidaan hyväksyvän
järjestelmä vuoden 2014 ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana.
Hollantilainen kansalaisjärjestö SOMO julkaisi
kesällä 2013 raportin, jossa käsiteltiin
Hollannissa toimivien energiayhtiöiden
biomassan hankintapolitiikkoja ja biomassan
alkuperän raportoinnin läpinäkyvyyttä. Fortum
arvioi omia käytäntöjään raportin pohjalta ja
pitää niitä tällä hetkellä riittävinä. Fortumin
tavoitteena on vuoden 2014 aikana
aloittaa tiedonkeruu polttoaineena käytetyn
sertifioidun puuperäisen biomassan määrästä
Suomessa ja Ruotsissa.
Fortum osallistuu
aktiivisesti vastuullista
polttoaineen hankintaa
koskevaan
vuoropuheluun alan
yritysten ja
sidosryhmien kanssa
maailmanlaajuisesti.
Biomassa ja muut
biopolttoaineet
Ruotsissa Fortumin tytäryhtiö Fortum Värme
on WWF:n Global Forest & Trade Networkin
(GFTN) jäsen Ruotsin GFTN -verkoston
kautta. Lisäksi Fortum Värme on ollut
Roundtable of Sustainable Palm Oil -järjestön
jäsen vuodesta 2005 ja liittyi FSCmetsäsertifiointijärjestön jäseneksi vuonna
2012.
Uraani
Loviisan voimalaitoksessa käytettävät
ydinpolttoaineniput ovat kokonaisuudessaan
peräisin Venäjältä. Polttoainetoimittaja
hankkii polttoainenippuihin käytettävän
uraanin useilta kaivoksilta. Näistä Dalurin
uraanikaivos sai ISO 14001 ympäristösertifikaatin syyskuussa
2012. Fortumille uraanipolttoainetta
toimittavan yrityksen tavoitteena on saada
myös muut Fortumille uraanipolttoainetta
toimittavat kaivokset sertifioitua.
Zirkonimateriaalia valmistava tehdas sekä
uraanioksidipellettejä ja polttoainenippuja
valmistava tehdas on sertifioitu ISO 14001 ympäristöhallintajärjestelmän ja OHSAS
18001 -työterveys- ja
turvallisuushallintajärjestelmän mukaisesti.
Fortum arvioi säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiensa laatu-, ympäristö-, työterveysja turvallisuushallintajärjestelmiä sekä
ydinpolttoainenippujen valmistusta.
Edellisvuoden tapaan Fortumin
asiantuntijat arvioivat polttoainetoimittajan
uraanikaivoksen toimintoja Venäjällä kesällä
2013. Kransnokamenskin kaivoksen (JSC
PIMCU) tavoitteena on saada laatu-,
ympäristö-, ja työterveys- ja
turvallisuusjärjestelmät sertifioitua vuoden
2015 loppuun mennessä. Vuoden 2013
aikana kaivos oli keskittynyt työterveys- ja
turvallisuusjärjestelmänsä kehittämiseen
DuPont-mallin mukaisesti.
Valtaosa (95 %) Fortumin
käyttämästä biomassasta oli puupellettejä,
haketta ja teollisuuden metsätähteitä, jotka
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
34
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Fortumin vuonna 2013 käyttämien polttoaineiden alkuperä1)
Polttoaine
Alkuperämaa
Biomassa
Ruotsi, Suomi, Viro
Hiili
Venäjä, Puola, Kazakstan, Tšekki
Maakaasu
Venäjä, Iso-Britannia, Norja
Uraani
Venäjä
Öljy
Venäjä
Turve
Suomi, Viro
1) Merkittävimmät alkuperämaat vuoden 2013 hankintavolyymien mukaan
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
35
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Taloudellinen lisäarvo sidosryhmille
Fortum on merkittävä taloudellinen toimija Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa, Norjassa sekä Baltian
maissa. Seuraamme jatkuvasti toimintamme vaikutuksia ja sen tuottamaa hyvinvointia.
Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat
rahavirrat syntyvät myyntituotoista
asiakkailta, ostoista palvelun- ja
tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille
ja osakkeenomistajille, kasvu- ja
ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista
sekä maksetuista veroista.
Toiminnallamme on myös epäsuoria
taloudellisia vaikutuksia. Suomen valtio
omistaa Fortumin osakkeista 50,8 %, ja
osallistumme yhteiskunnan toimintaan mm.
maksamalla veroja ja osinkoja. Näillä
turvataan suomalaisen yhteiskunnan
perustoimintoja ja rakennetaan hyvinvointia.
Investoinnit ja tavaroiden ja palveluiden ostot
työllistävät sekä paikallisesti että toimintaalueidemme ulkopuolella. Maksetuilla
palkoilla ja veroilla on positiivinen vaikutus
paikallisiin yhteisöihin.
Oheisessa kuvassa on esitelty Fortumin
rahavirrat eri sidosryhmille vuonna 2013 sekä
esimerkkejä tuotetusta taloudellisesta
lisäarvosta. Viemällä hiiren kuvan päälle saat
näkyviin lisätietoja Fortumin toiminnan
suorista ja epäsuorista taloudellisista
vaikutuksista eri sidosryhmille.
Tilikaudelta
2013 maksettavat verot
toimintamaissamme
olivat yhteensä 644
miljoonaa euroa. Eniten
maksettavia veroja
oli Ruotsin valtiolle, 382
miljoonaa euroa.
Lisäarvon tuottaminen
(suluissa luvut vuodelta 2012)
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
36
Vuosikertomus 2013
Henkilöstö
• Toiminta keskittyy Pohjoismaiden,
Venäjän ja Itämeren alueelle
• Fortum työllistää keskimäärin
10 246 (10 600) henkilöä
• Fortum kehittää henkilöstönsä osaamista
ja suorituskykyä osaamis- ja
johtamiskoulutuksilla sekä
tehtäväkierrolla
• Palkat ja palkkiot vaikuttavat yksityiseen
kuluttamiseen, ja henkilöstön maksamat
verot yhteiskunnallisen hyvinvoinnin
tuottamiseen
Julkinen sektori
• Fortumin tulo-, kiinteistö- ja valmisteverot
olivat 588 (587) miljoonaa euroa
• Tukea yhteiskunnalle jaettiin noin 3,2
(5,8) miljoonaa euroa
• Fortum tukee yhteiskunnallista
kehittymistä ja hyvinvointia maksamalla
veroja ja sosiaalikuluja
• Fortum tukee energia-alan
luonnontieteellistä, taloustieteellistä ja
teknillistieteellistä tutkimusta
Rahoittajat ja
osakkeenomistajat
• 132 072 (124 451) osakkeenomistajaa.
Suomen valtio omistaa Fortumista 50,8 %
• Osinkoja maksettiin 888 (888) miljoonaa
euroa
• Noin 73,8 % osingoista maksettiin
suomalaisille osakkeenomistajille
• Fortumin osakkeen kurssikehitys on
ylittänyt eurooppalaisten
Liiketoiminta
verrokkiyhtiöiden kurssikehityksen
viimeisen viiden vuoden aikana
• Valtio-omisteisten yhtiöiden osakkeiden
osinkotuotolla on vaikutusta sekä lyhyt että pitkäaikaiseen sosiaaliseen
hyvinvointiin
Investoinnit
• Suurin osa kasvuinvestoinneista tehtiin
Heat- ja Russia-divisioonissa
• Euroopassa suunnitellut investoinnit lähes
kaikki CO2-päästötöntä tuotantoa
• Kunnossapito, tuottavuus ja
lainsäädännön edellyttämät investoinnit
olivat 794 (848) miljoonaa euroa
• Kasvuinvestoinnit olivat 492 (588)
miljoonaa euroa
• Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 49 (41)
miljoonaa euroa
• Fortumin investoinnit kehittävät mm.
turvallisuutta, tuotantokapasiteettia,
energiatehokkuutta, paikallista
infrastruktuuria ja sähkönsiirron
luotettavuutta
• Fortumin investoinnit luovat
liiketoimintamahdollisuuksia sekä
työpaikkoja palvelun- ja
tavarantoimittajille
Toimittajat
• Fortum jalostaa luonnon energialähteitä
sähköksi ja lämmöksi
• Fortum ostaa polttoaineita, tavaroita ja
palveluita sekä paikallisilta että
kansainvälisiltä toimijoilta
• Fortum ostaa tavaroista ja palveluista
noin puolet Euroopassa toimivilta
toimittajilta
• Uraani, kaasu ja valtaosa hiilestä
hankittiin vuonna 2013 Venäjältä
• Yhteistyö luo toimittajille työpaikkoja
sekä avaa liiketoimintamahdollisuuksia
pohjoismaisilla, Baltian, Puolan ja
Venäjän markkinoilla
• Yhteistoiminta sekä verkosto- ja
kumppanuussuhteet kasvattavat Fortumin
osaamispääomaa, mahdollistavat laajan
hankepohjan ja tukevat T&K-hankkeiden
onnistunutta läpivientiä
Asiakkaat
• Fortum myy sähköä, lämpöä, jäähdytystä
ja kaupunkikaasua sekä
asiantuntijapalveluita
• Fortumilla on 1,2 miljoonaa yksityis- ja
yritysasiakasta ja 1,6 miljoonaa
sähkönsiirtoasiakasta Pohjoismaissa.
Sähkön tukkumarkkina-asiakkaita
Venäjällä
• Kaukolämpöasiakkaita on kahdeksassa
maassa ja kymmenissä kaupungeissa
• Fortum tuntee markkinat joilla toimii, ja
kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja
palveluita asiakkailleen
• Fortumin tarjoamat palvelut ja
ympäristömyönteiset tuotteet auttavat
parantamaan energiatehokkuutta ja
vähentämään sekä kustannuksia että
päästöjä
• Fortum kehittää älykästä sähköverkkoa
kestävän yhteiskuntasuunnittelun tueksi
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
37
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Fortum veronmaksajana
Fortumin periaatteena on maksaa tuotantonsa, työllistämisensä, omaisuutensa sekä liiketoiminnan
tuottojensa verot aina kyseiseen toimintamaahan paikallisia säännöksiä noudattaen.
Fortum toimii kilpailluilla markkinoilla,
joissa liiketoiminnan joustavuus ja
oikeudellinen varmuus ovat keskeisiä
tekijöitä. Samat tekijät ovat tärkeitä myös
Fortumin veroasioiden hallinnassa, jonka
tehtävänä on tukea konsernin liiketoiminnan
tavoitteita. Verotukseen liittyvät tekijät
huomioidaan jo liiketoiminnan suunnittelussa
ja siihen liittyvässä päätöksenteossa.
Liiketoimintapäätöksissä verotus
huomioidaan yhtenä tekijänä siten,
että liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan ja
varmistetaan tasapainoinen verotuksellinen
asema.
Fortumin toimintaa eri maissa ja yhtiöissä
ohjataan liiketaloudellisin perustein ja
toiminnan tavoitteena on liiketoiminnan hyvä
tehokkuus ja kannattavuus. Fortumin
konsernitoiminnot sijoittuvat EU-maihin
lukuunottamatta Guernsaylla sijaitsevaa
kokonaan omistettua jälleenvakuuttamiseen
keskittyvää ns. captive-yhtiötä ja osuutta
Cayman-saarilla sijaitsevasta Nature
Elements Asia Renewable Energy and
Cleantech Fund L.P.:stä.
Fortum pyrkii hallitsemaan ja pienentämään
verotukseen liittyviä epävarmuustekijöitä
turvatakseen osakkeenomistajiensa
intressejä. Tästä syystä Fortum hakee
toimintamaissaan mm. veroviranomaisilta
ennakkoratkaisuja sekä pyrkii suojaamaan
oikeuksiaan myös juridisin toimenpitein.
Tavoitteena on järjestää veroasioiden
hallinta niin, että tuleviin haasteisiin voidaan
vastata ajoissa ja välttää yllätykset.
Verotukseen liittyviä epävarmuuksia
arvioidaan vuosittain konsernin
veroperiaatteiden mukaisesti.
Veroasioiden johto ja hallinta
Fortumin vero-osasto ohjaa ja opastaa
liiketoimintayksikköjä kaikissa verotukseen
liittyvissä asioissa sovittujen periaatteiden
mukaisesti, joita liiketoimintayksiköiden tulee
noudattaa. Konsernin vero-osasto valvoo
liiketoimintayksiköiden periaatteiden ja
ohjeiden noudattamista muun muassa
verotukseen liittyvin riskiarvioin, samoin kuin
verosäännösten noudattamista erilaisin
toiminnallisin tarkastuksin. Tärkeimmät
havainnot veroasioihin samoin kuin
veroriskeihin liittyvät toimet raportoidaan
vuosittain Fortumin tarkastus- ja
riskivaliokunnalle.
Verotuksellinen
toimintaympäristö
uusia veroja. Säännösten tulkinnat myös
muuttuvat yllättävästi. Toimintaympäristön
muutoksesta johtuen myös Fortum on
kohdannut yllättäviä haasteita eri
toimintojensa ja niiden tulojen
verottamisessa. Mikäli liiketoiminnan
verotuksessa ilmenee epävarmuuksia, pyrkii
Fortum periaatteidensa mukaisesti
turvaamaan oman asemansa. Mikäli lain
tulkinnassa on erimielisyyksiä, käy Fortum
vuoropuhelua veroviranomaisten kanssa asian
ratkaisemiseksi.
Lue lisää
• Tytäryrityksistä segmenteittäin
• Käynnissä olevista verovalituksista
• Edunvalvonnasta
Yhtä tuloveroeuroa
kohden Fortum
maksaa 1,69 euroa muita
veroja.
Fortumin toiminta-alueilla vallitseva
taloudellinen taantuma on luonut epävakaan
verotuksellisen toimintaympäristön, jossa
valtiot korottavat nykyisiä veroja ja säätävät
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
38
Vuosikertomus 2013
Verot ja yhteiskunta
Liiketoiminta
0,6
Tilikaudelta maksettavat
verot, %
Tilikaudelta
5,2 tilitettävät verot, %
26,6
Fortum on suuri veronmaksaja Suomessa ja
Ruotsissa, mutta maksaa useita erilaisia
veroja myös muissa toimintamaissaan. Yhtiön
operatiivisen toiminnan sekä sen maksamien
ja keräämien verojen merkitys ympäröiville
yhteisöille on suuri.
36,9
36,2
45,1
6,5
Fortum huolehtii kaikin käytettävissä
olevin keinoin voimassa olevien
verosäännösten noudattamisesta kaikissa
toimintamaissaan. Periaatteena on, että kukin
maa saa oman säätämänsä verotuoton
kyseisestä toiminnasta.
Tuloverot (36,9)
Tuotantoverot (29,4)
13,5
29,4
Arvonlisäverot, netto (36,2)
Työllistämiseen liittyvät verot (6,5)
Palkoista perittävät ennakonpidätykset (13,5)
Omaisuuteen liittyvät verot (26,6)
Valmisteverot (45,1)
Yrityksen kuluksi kirjatut välilliset verot (0,6)
Lähdeverot (5,2)
Maksetut verot maittain ja verolajeittain 2013, %
100
1,1
7,3
1,6
80
0,1
1,5
0,0
0,2
1,0
0,0
1,6
10,1
2,2
0,0
26,0
34,3
9,8
37,7
29,7
60
6,4
7,6
66,8
71,3
5,8
35,5
97,7
40
34,8
60,3
20
18,4
Suomi
56,3
12,1
Ruotsi
Yrityksen kuluksi kirjatut välilliset verot
Yhteisön tuloverokannat Suomessa ja
Ruotsissa, kuten joissakin muissa Fortumin
toimintamaissa ovat olleet viime aikoina
laskussa. Toisaalta erityisesti kiinteistöistä
maksettavat verot ovat olleet nousussa
Ruotsissa. Yhteisön tuloverokantojen
muutokset aiheuttavat suuria vaihteluita
efektiivisessä tuloverokannassa, kun taas
kokonaisverokanta on ollut vakaassa
nousussa.
Vuonna 2013 Fortumin efektiivinen
tuloverokanta oli 14,7 % (2012: 4,7 %) ja
kokonaisverokanta 33,8 % (2012: 29,0 %).
31,6
12,5
23,1
0
8,8
0,0
7,6
Venäjä
Puola
Viro
Omaisuuteen liittyvät verot
Norja
Työllistämiseen liittyvät verot
Alankomaat
Tuotantoverot
Muut maat
Tuloverot
muita merkittäviä (yli 0,5 milj. euron) tukia
yhteensä 9 miljoonaa euroa (2012: 3).
Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet ja
sähkösertifikaatit eivät ole mukana
esitetyissä luvuissa.
Taloudellisen arvon tuotto, %
19,1
35,2
18,5
Jaetut osingot, Suomen valtio (19,1)
Fortum on myös merkittävä osingonmaksaja.
Fortumin hallituksen osinkoehdotuksen
vuodelta 2013 mukaan osinko nousisi 10 %,
mikä toisi 89 miljoonaa euroa lisää tuloja
Suomen valtiolle.
27,2
Jaetut osingot, muut osakkeenomistajat (18,5)
Tilikaudelta 2013 maksettavat verot (27,2)
Tilikaudelta 2013 tilitettävät verot (35,2)
Lue lisää
• Tuloveroista
72,1
6,9
Muut maksut yhteiskunnalle
ja tuet yhteiskunnalta
Maksettavien ja kerättyjen verojen lisäksi
Fortum maksaa yhteiskunnalle myös muita
pakollisia veroluonteisia maksuja, jotka eivät
ole korvausta saaduista palveluista tai
hyödykkeistä. Esimerkiksi vuonna 2013
Fortum maksoi työnantajan pakollisia
lakisääteisiä eläkemaksuja 56 miljoonaa
euroa (2012: 55). Fortum on saanut
yhteiskunnalta tuotanto-, investointi-, T&K- ja
Veroraportoinnin
läpinäkyvyys
Fortum pyrkii lisäämään veroraportoinnin
läpinäkyvyyttä sekä verojalanjäljen
ymmärtämistä. Huolehdimme siitä, että kaikki
tarvittavat veroihin liittyvät tiedot
raportoidaan ajallaan ja
oikein veroviranomaisille, osakkeenomistajille
ja muille tahoille. Fortum ymmärtää avoimen
viestinnän merkityksen tärkeiden
veroasioiden kuten verotarkastusten ja
valitusten osalta.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
39
Vuosikertomus 2013
Liiketoiminta
Lue lisää
• Laskennallisista veroista
• Lehdistötiedotteista
Tilikaudelta maksettavat verot vuosina 2012-2013
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Puola
Viro
Norja
Alankomaat
milj. euroa
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
Tuloverot 1)
105
97
89
93
-1
1
1
2
1
1
2
0
31
51
49
133
140
2
2
1
1
0
0
0
0
3
4
29
28
5
4
1
1
1
1
2
13
12
131
86
19
19
5
5
0
0
2
2
0
0
0
0
0
0
0
174
164
382
347
25
26
8
9
2
Muut maat
2012
Yhteensä
2013
2012
2013
2012
7
11
2
239
203
0
0
1
1
188
193
2
0
0
2
1
43
41
1
1
0
0
2
2
171
125
0
0
0
1
1
0
0
3
3
2
5
3
32
8
16
6
644
565
Tuotantoverot 2)
Työllistämiseen liittyvät
verot
Omaisuuteen liittyvät
verot
Yrityksen kuluksi
kirjatut välilliset verot
Yhteensä
Taulukko ei sisällä tulleja
1) Tuloverot sisältävät kauden verotettavaan tuloon perustuvat kuluksi kirjatut verot sekä edellisten tilikausien tuloverojen oikaisut.
2) Tuotantoverot sisältävät myös osakkuusyhtiöiltä ostettuun sähkön hintaan sisältyvät tuotantoverot ja omaisuuteen liittyvät verot.
Tilikaudelta tilitettävät verot vuosina 2012-2013
Suomi
milj. euroa
Ruotsi
Venäjä
Puola
Viro
Norja
Alankomaat
Muut maat
Yhteensä
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
Arvonlisäverot, myynnit
455
543
861
767
370
324
49
60
19
14
56
50
1
1
48
45
1 859
1 804
Arvonlisäverot, hankinnat
403
488
657
608
373
328
35
51
14
18
35
38
0
2
43
67
1 560
1 600
52
55
204
159
0
0
14
9
5
0
21
12
1
0
5
0
302
235
Arvonlisäverot,
netto 3)
Palkoista perittävät
ennakonpidätykset
Valmisteverot
Lähdeverot
Yhteensä
52
54
39
41
11
10
3
4
0
1
3
3
0
0
5
4
113
117
158
156
181
166
0
0
0
0
0
0
35
33
0
0
2
2
376
357
42
39
0
0
0
0
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
43
40
304
304
424
366
11
10
18
14
5
1
59
48
1
0
12
6
834
749
3) Mikäli arvonlisäverot netto on negatiivinen, laskettu mukaan nollana. Vuonna 2012 Fortum raportoi arvonlisäveron taulukossa erikseen hankintojen ja myyntien osalta. Tilikaudelta
tilitettävät verot olivat bruttomääräisenä 3 918 miljoona euroa vuonna 2012.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
40
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Fortum on liiketoimintojensa kautta vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten kanssa. Yhteistyö ja vuoropuhelu
eri sidosryhmien kanssa auttaa meitä arvioimaan keskeisten sidosryhmien odotuksia yhtiötämme kohtaan ja
vastaamaan niihin. Raportoimme avoimesti sidosryhmäyhteistyöstä ja toimintamme vaikutuksista.
Tärkeät sidosryhmät
Paikallisyhteisön odotukset
Fortumin toimenpiteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Laitosturvallisuus
Melun ja päästöjen eliminointi
Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön turvaaminen
Tuki ja lahjoitukset paikallisyhteisöille
Vuoropuhelu ja yhteistyö
Hallitsemme riskimme ja noudatamme Toimintaohjettamme
Infrastruktuuri- ja laitosturvallisuusinvestoinnit
Olemme hyvä työnantaja ja naapuri
Aktiivinen ja avoin viestintä
Paikallisyhteisöjen asukkaiden ja asiakkaiden tapaaminen
Paikallisyhteisöjen toiminnan tukeminen
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
41
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Asiakkaiden odotukset
Fortumin toimenpiteet
Asiakkuus ja tuotteet
Tuotteet ja asiakkuuden hoito
•
•
•
•
• Asiakkaiden tarpeita vastaavat tuotteet
• Pyrkimys turvalliseen, helppoon ja pitkäaikaiseen
asiakassuhteeseen
• Asiakaspalvelun osaamisen kehittäminen
• Asiakaspalvelu webin, sosiaalisen median ja mobiilipalveluiden
kautta
• Energiansäästöohjeita ja energiatehokkuuspalveluita
• Alkuperämerkittyä sähköä
• Ilmastomyönteisiä lämpötuotteita
• Asiakkaat mukana tuotekehityshankkeissa
Turvallinen ja luotettava sähköyhtiö
Hyvä palvelu
Kohtuullinen hinnoittelu, laskutuksen selkeys ja oikeellisuus
Tehokkaan ja älykkään energiankäytön tukeminen,
ympäristöystävälliset tuotteet
Energian jakelu ja tuotanto
Energiantuotanto, -jakelu ja toimintamme yhteiskunnassa
•
•
•
•
•
•
•
•
Energian toimitusvarmuus
Energiantuotannon tehokkuus
Vastuullinen toiminta yhteiskunnassa
Ajantasainen häiriötiedottaminen
Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen parannushankkeet
Tehokas monikanavainen häiriötiedottaminen
Ympäristöä säästävien energiamuotojen käyttö
Energiatehokkuushankkeet
Palvelu- ja tavarantoimittajien odotukset
Fortumin toimenpiteet
Fortumin liiketoiminta
Fortumin liiketoiminta ja hankinnan periaatteet
• Hyvä taloudellinen asema ja kyky hoitaa sovitut velvoitteet
• Liiketoiminnan vastuullisuus
• Hyvä maine (esim. Fortum hyvänä asiakasreferenssinä)
• Fortumin Toimintaohjeen ja sopimusten, sovittujen sääntöjen
sekä toimintatapojen noudattaminen
• Ammattimaiset, hyvän hankinnan periaatteita noudattavat
hankintaprosessit (mukaan lukien julkiset hankinnat)
• Toimittajien esivalinta ja auditoinnit
• Fortumin maineen kehittymisen seuranta
Liikesuhteet toimittajiin
Toimittajasuhteiden hoito
• Reilu ja tasapuolinen toimittajien kohtelu
• Järjestelmällinen tapa hoitaa liikesuhteita toimittajiin
• Pitkäkestoiset liikesuhteet
• Kategorioiden hallintaan perustuva toimintamalli merkittävimmissä
• Toimittajien liiketoiminnan ja tuotteiden/palveluiden kehittäminen
hankintakategorioissa
• Yhteisiä kehityshankkeita sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia
toimittajillemme
Suuren yleisön odotukset
Fortumin toimenpiteitä
•
•
•
•
• Verojen maksaminen ja energia-alan kehittäminen yhteiskunnan
tarpeiden mukaisesti
• Aktiivinen ja avoin viestintä
• Palkitseminen noudattaa valtion omistajaohjausyksikön ohjeita
• Hyväntekeväisyyshankkeet
Toiminta yhteiskunnan hyväksi
Kohtuullinen hinnoittelu
Avoimuus
Kohtuullinen taloudellinen tuotto ja kohtuullisuus johdon
palkitsemisessa
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
42
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Tiedotusvälineiden odotukset
Fortumin toimenpiteitä
• Ajankohtainen, luotettava ja avoin viestintä
• Aktiivinen ja avoin viestintä
• Helppo saavutettavuus mediapuhelimen kautta
• Kriisiviestintävalmiuksien jatkuva parantaminen
Kansalaisjärjestöjen odotukset
Fortumin toimenpiteitä
•
•
•
•
•
• Aktiivinen ja avoin viestintä
• Verojalanjäljen julkaiseminen
• Yhteistyö Suomen ja Ruotsin luonnonsuojeluliittojen kanssa
ympäristömyönteisissä sähkötuotteissa
• Yhteistyö järjestöjen kanssa vastuullisessa
puupolttoainehankinnassa ja sponsorointihankkeissamme
• Kansalaisjärjestöjen toiminnan seuraaminen ja osallistuminen
vuoropuheluun
• Kolmannen osapuolen varmentama raportointi
Toiminnan vastuullisuus
Ympäristöystävälliset investoinnit
Uusiutuvan/tehokkaan energiantuotannon edistäminen
Yhteistyöhankkeet, avoin kanssakäyminen ja vuoropuhelu
Luotettava raportointi
Henkilöstön odotukset
Fortumin toimenpiteitä
Työsuhde
Työsuhde
• Työpaikan pysyvyys
• Tasa-arvoinen kohtelu
• Kannustava palkkaus
• Henkilöstöstämme on 96,2 % vakituisessa työsuhteessa
• Tasa-arvon tukeminen sekä yksilöiden ja ryhmien kulttuurien ja
arvojen kunnioitus
• Suoritukseen perustuva palkitseminen, yhdenmukaiset ohjeet ja
työkalut palkitsemisessa
Työskentely-ympäristö
Työskentely-ympäristö
•
•
•
•
• Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tukeminen ja edistäminen
• Henkilöstön osaamisen kehittäminen työkierron ja urakehityksen
avulla
• Henkilöstöllä mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön
• Johtamisen laadun ja esimiestaitojen kehittäminen
• Työntekijöiden tukeminen muutostilanteissa
• Fortumin Toimintaohjeen mukainen toiminta
Työhyvinvointi ja turvalliset työolosuhteet
Mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen
Työn arvostaminen
Avoin vuorovaikutus
Energia-alan järjestöjen odotukset
Fortumin toimenpiteitä
• Yhteisten etujen ajaminen
• Vuoropuhelu
• Yhteisten etujen ajaminen
• Kannanottoja ja näkemyksiä energia-alan kehityksestä
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
43
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Viranomaisten ja päättäjien odotukset
Fortumin toimenpiteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
Lakien ja säädösten noudattaminen
Verojen maksaminen
Vuoropuhelun ylläpitäminen
Läpinäkyvyys ja luotettava raportointi
Lakien ja säädöksien noudattaminen
Verojen ja osinkojen maksaminen
Verojalanjäljen julkaiseminen
Aktiivinen keskustelu viranomaisten ja päättäjien kanssa
energiasektorin keskeisistä kysymyksistä
• Aktiivinen ja avoin viestintä, kolmannen osapuolen varmentama
raportointi
Rahoittajien ja osakkeenomistajien odotukset
Fortumin toimenpiteitä
• Osakkeen hyvä tuotto
• Riskienhallinta
• Vastuullinen toiminta
• Sitoutuminen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen
• Osinkojen maksu joka vuosi
• Vakaa, kestävä ja aikaa myöden kasvava osinko, joka on 50–80 %
osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä
• Rahoittajien korvaukset sovitusti
• Riskienhallinta ja toiminta Toimintaohjeemme mukaisesti
Sidosryhmäyhteistyö
Fortum tiedostaa toimintansa vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Vuoropuhelu, palaute ja
hyvä yhteistyö ovat keskeiset keinot edistää yhteisymmärrystä sidosryhmiemme kanssa. Vastuullisuuteemme
kuuluu sidosryhmien näkemysten jatkuva kartoittaminen ja tasapainon löytäminen sidosryhmiemme
erilaisten odotusten välillä.
Sidosryhmäyhteistyön johtaminen jakaantuu
Fortumissa sidosryhmien mukaan usealle
taholle, erityisesti viestintä-,
yhteiskuntasuhde- ja henkilöstöjohtajille,
kestävän kehityksen johtajalle, sähkön ja
lämmönmyynnistä vastaaville johtajille sekä
useille asiantuntijatahoille. Fortum käy
kasvavassa määrin vuoropuhelua
sidosryhmiensä kanssa myös sosiaalisen
median kanavissa toimintamaissaan.
näkemysten vaihtoa yhtiön ja sen
sidosryhmien välillä tavoitteenaan edistää
Fortumin liiketoimintoja. Vuonna 2013
neuvottelukuntaan kuului 13 Fortumin
sidosryhmien edustajaa sekä kolme
henkilöstön edustajaa.
Sidosryhmätyötä johdetaan pääasiassa
sidosryhmittäin tai vuorovaikutusteemoittain.
Keskeisimmille vuorovaikutuksen osa-alueille,
kuten yhteiskuntasuhteet sekä viestintä ja
asiakasviestintä, on laadittu
vuosisuunnitelmat.
Raportoimme avoimesti vuoropuheluista
sidosryhmiemme kanssa sekä toimintamme
vaikutuksista. Vuosiraportoinnissa
keskitymme osakkeenomistajiin, sijoittajiin,
analyytikoihin, päättäjiin ja mediaan.
Toimintaamme vaikuttavat myös muut tärkeät
sidosryhmät, kuten työntekijät, asiakkaat,
palvelun- ja tavarantoimittajat sekä
kansalaisjärjestöt.
Fortumilla on epämuodollinen sidosryhmien
neuvottelukunta, johon Fortumin hallitus on
kutsunut yhtiön keskeisten sidosryhmien
edustajia lisätäkseen vuoropuhelua ja
Kokoukset kutsuu koolle yhtiön johto ja niihin
osallistuu käsiteltävistä aiheista riippuen
mahdollisesti myös muita henkilöitä.
Tietoa kyselytutkimuksilla
Toteutamme useita sidosryhmäyhteistyötä
koskevia kyselytutkimuksia vuosittain
yhdessä kolmansien osapuolten kanssa.
Sidosryhmäkyselyiden tavoitteena on auttaa
Fortumia arvioimaan tärkeiden sidosryhmien
odotuksia yhtiötä kohtaan ja vastaamaan
niihin.
Tutkimukset tarjoavat myös tietoa nousevista
kestävän kehityksen trendeistä ja riskeistä
yhtiön toiminnalle. Seuraamme ja arvioimme
säännöllisesti julkista keskustelua
toimintamaissamme.
Sidosryhmien näkemyksiä kartoitetaan ja
sidosryhmäyhteistyön onnistumista mitataan
järjestelmällisesti erilaisilla tutkimuksilla ja
palautekyselyillä.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
44
Vuosikertomus 2013
Keskeisimpiä säännöllisesti toteutettavia
tutkimuksia ja kyselyjä on kuvattu
seuraavassa taulukossa.
Sidosryhmät
Tutkimusten tuloksia hyödynnetään
liiketoiminnan suunnittelussa ja
kehittämisessä. Asiakkailta saatava palaute
ohjaa tuotteiden ja palveluiden kehitystyötä.
Lisäksi toimintamme kansallisissa ja
kansainvälisissä järjestöissä auttaa
syventämään käsityksiämme kestävän
kehityksen maailmanlaajuisista kysymyksistä
ja niiden kytkennöistä liiketoimintaamme.
Tutkimus/kysely
Kohderyhmät
Kohdemaat
Toteutusfrekvenssi
One Fortum
Asiakkaat
Suomi, Ruotsi, Norja
Vuosittain
Julkishallinto
Puola, Baltian maat,
Pääomamarkkinat
Venäjä
Kansalaisjärjestöt
Mielipidevaikuttajat
Henkilökunta
EPSI-
Sähkönmyynti-
asiakastyytyväi-
asiakkaat
Suomi, Ruotsi, Norja
Vuosittain
Suomi, Ruotsi, Puola,
Vuosittain
syystutkimukset
PR-barometri
Media
Baltian maat, Venäjä
Mediaseuranta
Media
Kaikki toimintamaat
Päivittäin
Opiskelija-
Opiskelijat
Suomi, Ruotsi
Vuonna 2013 Suomessa toteutettiin
tutkimukset
T-Median ja Universumin
työnantajatutkimukset sekä Talentumin
Uratie-tutkimus. Ruotsissa tehtiin
Universumin työnantajatutkimus.
Sosiaalinen media
Fortum on aktiivisesti mukana sosiaalisessa
mediassa. Sosiaalisen median läsnäolomme
on pääasiassa maakohtaista, ja
toimintamaidemme välillä on joitakin eroja
palveluiden käytössä. Palveluista Facebook ja
Twitter ovat sosiaalisen median
pääkanavamme. Niiden lisäksi hyödynnämme
myös muita sosiaalisen median palveluja,
kuten LinkedIniä, Youtubea ja blogeja.
Facebookissa haluamme keskustella
asiakkaidemme ja suuren yleisön kanssa
Fortumista ja energia-alaan liittyvistä
ajankohtaisista asioista. Olemme myös
palvelleet sitä kautta asiakkaitamme
sähkönjakelun ja kaukolämmön
häiriötilanteissa. Twitterissä tiedotamme ja
käymme vuoropuhelua asiakkaidemme,
suuren yleisön, median, järjestöjen ja
mielipidevaikuttajien sekä muiden yritysten
kanssa. Twitterissä keskustelunaiheina ovat
niin ikään ajankohtaiset tekemisemme ja
energia-alan kiinnostavat uudet asiat.
Olemme hyödyntäneet myös Twitteriä
asiakasviestinnässä sähkön- ja
lämmönjakelun häiriötilanteissa.
Lue lisää
• Sidosryhmien odotuksista ja Fortumin
toimenpiteistä näihin
Asiakkaat
Fortumilla on useita miljoonia asiakkaita ja asiakastyytyväisyys on Fortumille ensiarvoisen tärkeää. Vuonna
2013 toimme markkinoille lukuisia uusia kuluttajatuotteita ja jatkoimme investointeja jakeluverkon
luotettavuuden parantamiseksi. Paransimme edelleen tiedonkulkua energian jakelun häiriötilanteissa ja
otimme käyttöön uusia sosiaalisen median kanavia.
Fortumilla on 1,2 miljoonaa sähköasiakasta
sekä 1,6 miljoonaa sähkönsiirtoasiakasta
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Myymme
sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin sekä
Venäjän sähköpörssiin. Fortum toimittaa
lämpöä usealle miljoonalle ihmiselle
kymmenissä kaupungeissa kahdeksassa
maassa sekä lämpöä ja höyryä teollisuudelle.
odotuksiinsa. Asiakkaat osallistuvat myös
tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Arvioimme asiakastyytyväisyyttä ja asiakkailta
saatua palautetta säännöllisesti, jotta
voisimme yhä paremmin vastata heidän
Vuonna 2013 Fortumin asiakastyytyväisyys
kaikissa divisioonissa parani edellisvuoteen
verrattuna. Useimmissa liiketoiminnoissa
asiakastyytyväisyys parani eniten
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
45
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
asiakasneuvonnan ja hinnan osalta.
Kehitämme jatkuvasti näitä osa-alueita
vastataksemme asiakkaiden odotuksiin.
Palveluita sähkön jakeluasiakkaille
Vuonna 2013 Fortum kehitti
asiakaskanaviaan ja paransi jakeluverkon
luotettavuutta.
Fortum toi vuonna 2012 asiakkaidensa
käyttöön Pohjoismaissa tekstiviestipalvelun,
jonka avulla sähkönjakeluasiakkaat saavat
tietoa sähkökatkoista. Vuonna 2013
palveluun liitettiin lisää asiakkaita. Laajoista
jakelukeskeytyksistä tarjotaan tietoa myös
sosiaalisen median kanavissa ja Fortumin
internet-sivuilla.
Suomessa asiakastiedotusta parannettiin
myös ottamalla internet-sivuilla käyttöön
sähkönsiirron investointikartta toukokuussa
2013. Kartassa näkyvät merkittävimmät
sähköverkon parannushankkeet Suomessa, ja
sen avulla asiakkaat voivat helposti nähdä
asuinalueellaan sijaitsevat Fortumin
verkonparannustyöt.
Fortum saattoi syksyllä päätökseen
etäluettavien sähkömittareiden asennukset
Suomessa aikataulun mukaisesti. Fortumin
sähkönjakelualueella asennettiin yhteensä
620 000 mittaria. Älykkäät sähkömittarit hankkeen aikana järjestettiin kirjastoissa ja
eri tapahtumien yhteydessä yli 40
asiakastilaisuutta, joihin osallistui yli 5 000
ihmistä.
Fortum jatkoi säävarman verkon rakentamista
Suomessa VahvaVerkko-hankkeessa.
Ruotsissa sähkönjakelun luotettavuutta
parantava SäkraNät-hanke jatkui.
Palveluita lämpöasiakkaille
Fortum parantaa kaukolämpöverkkonsa
luotettavuutta korjaamalla säännöllisten
kunnossapitotöiden yhteydessä havaittuja
vikoja sekä investoimalla tarvittaessa uuteen
verkkoon. Etäluettavat mittaus- ja
säätöjärjestelmät tarjoavat
lämpöverkkoasiakkaille mahdollisuuden
vaikuttaa omaan lämmönkulutukseensa.
Kaikki Fortumin kaukolämpöasiakkaat
Suomessa ja Puolassa sekä suurin osa
asiakkaistamme Ruotsissa ovat etäluennan
piirissä. Latviassa ja Virossa etäluettavien
mittareiden asennus on tavoitteena saada
valmiiksi vuoden 2014 kuluessa.
Vuonna 2012 Fortum avasi Tukholmassa
asiakkailleen mahdollisuuden myydä
tuottamansa ylijäämälämpö Fortumin
lämpöverkkoon markkinahintaan. Tämä on
herättänyt suurta mielenkiintoa, ja vuoden
2013 aikana on solmittu useita sopimuksia
asiakkaiden kanssa.
Fortum kehittää aktiivisesti
lämmityspalveluita myös Venäjällä
modernisoimalla lämpöverkkoa
Tšeljabinskissa ja Tjumenissa. Tšeljabinskin
kaukolämpöverkkojen modernisointityö jatkui
vuonna 2013. Vuonna 2013 rakennettiin
Chelyabinsk CHP-1 ja CHP-2 -laitosten välille
uusi lämmönsiirtoyhteys, joka parantaa
energiatehokkuutta ja lämmönjakelua
läheisillä kaupunkialueilla.
Konsultointipalvelut
Fortumin Power Solutions -liiketoiminta
vastaa energiantuotantoon liittyvien
konsultointipalveluiden ja -tuotteiden
myynnistä kilpailluilla kansainvälisillä
markkinoilla. Tarjoukset ulottuvat
pitkäaikaisista täyden palvelun käyttö- ja
kunnossapitoratkaisuista erittäin
erikoistuneisiin asiantuntijapalveluihin ja
tuotteisiin. Palveluiden avulla varmistetaan
tuotantolaitosten huippuluokan käytettävyys
ja tuottavuus sekä energia- ja
kustannustehokkuus.
Palvelutarjonta pohjautuu Fortumin pitkään
kokemukseen ja kattaa kaikki
energiantuotantomuodot lämpö-, vesi- ja
ydinvoimasta tuuli- ja aurinkovoimaan.
Vuonna 2013 Power Solutions käynnisti
uudistetun vesivoimakonsultoinnin myynnin ja
solmi ensimmäiset sopimukset.
Radioaktiivisten vesien puhdistukseen
käytettävän ioninvaihtomateriaalin
toimitukset Fukushiman ydinvoimalaitokselle
Japaniin jatkuivat. Power Solutions aloitti
myös koulutusyhteistyön Isossa-Britanniassa
Rosatomin kanssa.
Fortum on toimittanut yli 750
voimalaitospoltinta eri puolille maailmaa
päästöjen, erityisesti typen oksidien,
vähentämiseen. Vuonna 2013 Power
Solutions toimitti low-NOx-polttimet
Wroclawiin ja Krakovaan Puolassa. Fortumin
toimittamia low-NOx-polttimia käytettiin myös
palavaa kiveä käyttävien Narvan
voimalaitosten päästöjen vähentämiseen
Virossa.
Sähkön kysyntäjousto
Fortum lisää asiakkaidensa sähkönkysynnän
joustoa edistämällä sähkön etäluentaa ja
tarjoamalla kysynnän mukaan hinnoiteltuja
sähkösopimuksia.
Sähkönsiirron mittava etäluentahanke on
merkittävä askel kysynnän jouston
edistämiseksi. Vanhojen sähkömittareiden
korvaaminen uusilla sähkömittareilla parantaa
sekä kuormituksen hallintaa että lisää
mahdollisuuksia energiansäästöön. Fortumin
kaikki sähkönjakeluasiakkaat Suomessa ja
Ruotsissa ovat etäluennan piirissä. Norjassa
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
46
Vuosikertomus 2013
järjestelmän suunnittelu jatkuu, ja etäluentaa
koskeva velvoite astuu voimaan 1.1.2019.
Etäluettavat sähkömittarit rekisteröivät
sähkönkulutuksen tunneittain. Kaikki
Fortumin sähköasiakkaat, joilla on etäluettava
mittari, voivat seurata sähkönkulutustaan
vuosi-, kuukausi-, päivä- tai tuntitasolla
Fortumin verkkopalvelussa.
Etäluettavien mittareiden ansiosta
sähkölaskutus perustuu toteutuneeseen
Sidosryhmät
kulutukseen entisten arvio- ja tasauslaskujen
sijaan. Toteutuneeseen kulutukseen
pohjautuva sähkölasku on asiakkaille
helpommin ymmärrettävä ja lisää tietoisuutta
sähkön käytöstä.
Suomessa tarjolla olevissa
markkinapohjaisesti tuntihinnoitelluissa
sähkönmyyntituotteissa sähkön hinta
perustuu pohjoismaisen NordPool Spot sähköpörssin tuntiperusteiseen spot-hintaan.
Tuntihinnoiteltu sähkösopimus yhdistettynä
tuntitason sähkönmittaukseen mahdollistaa
asiakkaille sähkönkulutuksen ohjaamisen
edullisimpiin ajankohtiin.
Asiakkaat voivat seurata omaa kulutustaan
internet- ja mobiilipalvelujen avulla. Palvelut
auttavat asiakkaita seuraamaan
energiankulutustaan sekä näkemään
energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset
omaan kulutukseen. Tätä kautta asiakkaat
saavat paremman kuvan sähkönkäytöstään ja
voivat myös vaikuttaa siihen.
Sähkönjakelun hinnoittelu
Tällä hetkellä pääosalla yritysasiakkaista
sähkönjakelun hinnoittelu perustuu
käytettävään sähkötehoon. Sähkönjakelun
kotitalousasiakkailla on puolestaan
mahdollisuus valita kaksiaikamittaus ja -tariffi,
jolloin siirtohinta on edullisempi yöaikaan.
Järjestelmä soveltuu erityisesti asiakkaille,
joilla on varaava sähkölämmitys. Kulutuksen
tuntipohjainen seuranta tulee tarjoamaan
mahdollisuuksia myös siirtotariffien ja
kuormituspalveluiden kehitykseen.
Kuormituksen hallintapalveluja on tarjolla
myös suurasiakkaille.
Henkilöstö
Fortumin henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia. Vuoden
päättyessä Fortumin palveluksessa oli 11 maassa 9 886 työntekijää, joista suurin osa, 4 162, työskenteli
Venäjällä.
Vuoden aikana keskityttiin vuosina
2013-2014 käynnissä olevan
tehostamisohjelman toteuttamiseen,
valmentavan johtajuuden kehittämiseen,
konsernitasoisten henkilöstöprosessien
yhtenäistämiseen sekä strategian mukaisen
osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Henkilöstöjohtaminen
Fortumin tavoitteena on olla haluttu työnantaja, joka houkuttelee ja sitouttaa päteviä työntekijöitä kaikilla
tasoilla. Uskomme, että hyvä johtaminen on työntekijöiden sitoutumisen ja hyvän suorituskyvyn perusta, ja
pyrimme luomaan houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia henkilökohtaisen ammattitaidon jatkuvaan
kasvattamiseen.
Valmentava johtaminen
Vuonna 2010 aloitetun Tuloksellisuuden ja
kasvun johtamisaloitteen (Leading
Performance & Growth) mukaisesti
johtajuutta ja organisaatiokulttuuria on
kehitetty tekemällä Fortumin
avainkäyttäytymisistä - haastaminen, yhdessä
luominen, valmentaminen ja menestyksestä
iloitseminen - osa jokapäiväistä toimintaa.
Esimiehille suunnattu valmentavan
johtamisen kehittämisohjelma, Leadership
Impact, on ollut tärkeä osa
muutostyötä. Ohjelman keskeisenä
tavoitteena on ollut osallistujien
itsetuntemuksen ja valmentavan johtamisen
lisääminen, minkä uskotaan vaikuttavan
positiivisesti koko organisaatiokulttuuriin.
Kaikkiaan 1 000 Fortumin esimiestä eri
maista on vuosien 2011-2013 aikana
osallistunut Leadership Impact -ohjelmaan.
Tarkoituksena on jatkaa valmentavan
organisaatiokulttuurin edistämistä koko
yhtiössä. Esimiehet ovat saaneet coachingkoulutusta osana Leadership Impact ohjelmaa, ja vuodesta 2013 alkaen coachingkoulutusta on järjestetty myös muulle
henkilöstölle.
Kaikkiaan 1 000
esimiestä on osallistunut
esimiehille suunnattuun
valmentavan johtamisen
kehittämisohjelmaan,
Leadership Impact.
Organisaatio-, tiimi- ja yksilötasoilla on ollut
käynnissä myös erilaisia muita valmentavan
johtamisen kehittämisaktiviteetteja.
Esimerkiksi Heat-divisioonassa Puolassa on
järjestetty työpajoja, joissa on parannettu
yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja haettu
yhdessä ratkaisuja liiketoiminnan haasteisiin.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
47
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Yhtenäiset henkilöstöprosessit
Tavoitteenamme on tasapuolisten ja
tehokkaiden henkilöstöprosessien
käyttöönotto kaikissa Fortumin
toimipaikoissa. Konsernitasoiset
henkilöstöprosessit - strateginen suunnittelu,
rekrytointi, henkilöstön kehittäminen,
suorituksen johtaminen, palkitseminen sekä
työsuhteen ja henkilötietojen hallinta määriteltiin vuonna 2012. Vuoden 2013
aikana suorituksen johtamisen prosessin
käyttöä laajennettiin niin, että se kattaa
Fortumin toimintamaat. Muiden
konsernitasoisten prosessien kuvaamista
jatkettiin, ja vuonna 2014 painopiste on
niiden käyttöönottamisessa, seurannassa ja
edelleen kehittämisessä.
Strategia henkilökohtaiselle
tasolle
Fortumin tavoitteena on viedä yhtiön
strategiset tavoitteet käytäntöön tiimi- ja
työntekijätasolle. Keskeisin jalkauttamisen
työkalu on vuosittainen suoritus- ja
kehityskeskusteluprosessi (PDP-prosessi).
PDP-prosessia tukee vuonna 2012
käyttöönotettu Career Development
Framework -malli, jonka yhtenä tavoitteena
on strategian mukaisen osaamisen
ylläpitäminen ja kehittäminen. Mallin
mukaisia rooli- ja kompetenssikuvauksia
otetaan asteittain käyttöön myös muiden
henkilöstöprosessien tueksi. Esimerkiksi
vuonna 2013 rekrytointiprosessin
uudistamisen yhteydessä pilotoitiin rooli- ja
kompetenssikuvauksia rekrytointikriteerien
pohjana ja arvioinnin tukena.
Kompetenssiarviointien piirissä oli vuoden
2013 aikana noin 1 000 henkilöä
Pohjoismaista, Puolasta ja Baltian maista.
Mallin kehitys jatkuu, ja se otetaan laajemmin
käyttöön vuoden 2014 aikana.
Kompetenssiarviointien
piirissä oli vuoden 2013
aikana noin 1 000
henkilöä Pohjoismaista,
Puolasta ja Baltian
maista.
Tehostamisohjelman tavoitteet
Fortumin tehostamisohjelma ajoittuu vuosille
2013-2014, ja sen tavoitteena on vahvistaa
kassavirtaa yli miljardilla eurolla. Kukin
divisioona ja yksikkö on asettanut omat
tavoitteensa tehostamisohjelman
saavuttamiseksi. Tehostamisohjelmasta
mahdollisesti aiheutuvat
henkilöstövähennykset on pyritty
toteuttamaan luonnollisen poistuman,
vapautuvien tehtävien uudelleenjärjestelyjen
ja eläkkeelle siirtymisten kautta. Vuoden
2013 aikana tehostamisohjelma eteni
suunnitellusti.
Organisaation muutostilanteissa Fortum
neuvottelee henkilöstön edustajien kanssa
jokaisen maan paikallisen lainsäädännön ja
sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Vähimmäisirtisanomisaika perustuu
paikalliseen lainsäädäntöön,
työehtosopimuksiin tai työsopimuksiin, jotka
ovat yhdenmukaisia paikallisen
lainsäädännön ja sopimusten kanssa.
Irtisanomistilanteissa Fortum haluaa
ensisijaisesti tukea henkilöstön
uudelleentyöllistymistä.
tukemiseksi on vuosien 2012-2013 aikana
kehitetty Employee Mobility -käytäntöjä.
Työntekijöiden sisäinen liikkuvuus eri maiden
ja divisioonien välillä vahvistaa osaamista ja
parantaa hyvien käytäntöjen jalkautumista
laajasti organisaatiossa.
Fortum pyrkii ylläpitämään riittävän
asiantuntija- ja esimiespotentiaalin vuonna
2012 uudistetun kyvykkyyksien
johtamismallin (Talent Management Process)
avulla. Uusien työntekijöiden rekrytointeja
helpottaa Fortumin kiinnostavuus
työnantajana. Vuonna 2013 Fortum oli
Suomessa 11:nneksi halutuin työnantaja
konsulttiyritys Universumin opiskelijoille ja
vastavalmistuneille tekemässä
tutkimuksessa. Ruotsissa Universumin
maisteritason tekniikan opiskelijoiden
keskuudessa tekemässä tutkimuksessa
Fortum sijoittui 30 halutuimman työnantajan
joukkoon.
Vuosittain helmikuussa käynnistyvä
kesätyöntekijöiden rekrytointikampanja
Summer Energy kiinnosti nuoria työnhakijoita.
Tarjolla olevaan 110 kesätyöpaikkaan
Suomessa ja Ruotsissa lähetettiin 4 700
hakemusta vuonna 2013.
Henkilöstön sitoutumista mittaa vuosittain
sidosryhmille ja henkilöstölle suunnattu One
Fortum -tutkimus sekä henkilöstötutkimus
Fortum Sound, joka toteutetaan noin kahden
vuoden välein. Vuonna 2013 tehdyn One
Fortum -tutkimuksen mukaan Fortumin maine
heikkeni hieman tutkimukseen osallistuneen
1 045 työntekijän keskuudessa. Taso säilyi
kuitenkin vuoden 2011 tasoa korkeampana.
Henkilöstötutkimus Fortum Soundin
seuraavaa ajankohtaa ei vielä ole päätetty.
Kiinnostava työnantaja
Lue lisää
Fortumin tehostamisohjelman aikana avoimet
työpaikat on pyritty ensisijaisesti täyttämään
sisäisesti. Henkilöstön sisäisen liikkuvuuden
• Fortumin työntekijöistä ja työolosuhteista
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
48
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Työhyvinvointi
Työhyvinvointia tuetaan kehittämällä esimiestyötä, tarjoamalla työkaluja johtamisen tueksi ja valmentamalla
työyhteisöjä avainkäyttäytymisemme huomioivaan työkulttuuriin. ForCARE on Fortumin kokonaisvaltainen
työhyvinvointiohjelma, joka tarjoaa tietoa ja asiantuntijapalveluita työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
ForCARE-työhyvinvointiohjelman tavoitteena
on edistää terveyttä, turvallisuutta,
työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen
toimivuutta. Toiminta räätälöidään ottaen
huomioon eri maiden lainsäädännön
vaatimukset ja kulttuuriset erityispiirteet.
Tukea muutoksissa esimiehille
ja henkilöstölle
Fortumissa ja yhtiön työympäristössä
tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja
uudelleenjärjestelyjä. Muutokset saattavat
aiheuttaa huolta ja haitallista stressiä
työntekijöille.
Suomessa Fortumin sähkönsiirron
liiketoiminnan strateginen arviointi saatiin
päätökseen joulukuussa 2013, jolloin Fortum
ilmoitti myyvänsä Suomen
sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power
Networks Oy:lle. Kaupan mukana uuden
yrityksen palvelukseen siirtyy entisin ehdoin
320 henkilöä.
Selvitystyön aikana henkilöstölle järjestettiin
säännöllisiä keskustelutilaisuuksia, joilla
pyrittiin ehkäisemään ja lieventämään
selvitystilanteen aikaista epävarmuutta. Lähes
vuoden kestäneen selvitystyön
aikana henkilöstöltä pyydettiin kaksi
kertaa palautetta esimiesten
muutoksenhallinnasta ja siitä viestimisestä.
Työntekijöitä on työyhteisötasolla
valmennettu päivittämään omia
urasuunnitelmiaan ja kannustettu avoimeen
ja jatkuvaan vuorovaikutukseen esimiesten ja
työyhteisön välillä. Esimiehiä on
tuettu esimiesportaalin tukimateriaalilla.
Materiaalia kehitetään edelleen esimiesten
muutoksenhallinnan työkalupakiksi.
Tavoitteena on luoda edellytykset
onnistuneisiin muutoksiin, jotka huomioivat
organisaation erityistarpeet. Uusien
esimiesten työhyvinvointivalmiuksia on
kehitetty uuden esimiehen
valmennusohjelman avulla Ruotsissa ja
Suomessa.
Työhyvinvointia
seurataan kahden
vuoden välein
toistettavan Fortum
Sound -henkilöstötutkimukseen sisältyvän
kokonaisvaltaisen
työhyvinvointi-indeksin
avulla.
Työhyvinvointia seurataan työhyvinvointiindeksin lisäksi myös muilla konsernitason
avainmittareilla kuten kvartaaleittain
seurattavilla sairauspoissaoloilla sekä
toteutuneen eläköitymisiän ja lakisääteisen
vanhuuseläkkeen alkamisiän suhteella.
Vuonna 2013 Fortumista jäi eläkkeelle 164
henkilöä (2012: 137). Luku sisältää vanhuus-,
varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeet.
Keskimääräinen eläkeikä oli 61 vuotta.
Fortumissa työskenteli 782 (2012: 769) yli
60-vuotiasta työntekijää.
Työhyvinvointihankkeet
Työntekijän oma vastuu
työhyvinvoinnistaan
ForCARE-ohjelma korostaa jokaisen
työyhteisön vastuuta omasta
työhyvinvoinnistaan sekä työyhteisön
työhyvinvoinnin kehittämistä yhdessä.
Henkilöstön työhyvinvointi syntyy työn
tekemisestä työyhteisöjen arjessa.
Työhyvinvoinnin johtaminen lähtee yksilön
oman elämän hallinnan osaamisen
kehittämisestä ja työn tekemisestä terveyttä
edistävällä tavalla.
Vuonna 2013 painopisteenä on ollut yksilön
itsensä johtamisen valmiuksien kehittäminen.
Aiheina Suomessa ovat olleet esimerkiksi
terveellinen ravinto, riittävä uni sekä
työelämän ja vapaa-ajan tasapaino.
Työhyvinvoinnin seuranta ja
arviointi
Työhyvinvointia seurataan kahden vuoden
välein toistettavan Fortum Sound henkilöstötutkimukseen sisältyvän
kokonaisvaltaisen työhyvinvointi-indeksin
avulla. Sillä mitataan muun muassa
työyhteisön keskustelun avoimuutta,
henkilökohtaista vastuunottoa ja työtehtävien
haasteellisuutta koskevia näkemyksiä.
Indeksin tulos vuonna 2012 oli 3,88
(asteikolla 1-5).
Vuonna 2013 kehitettiin konsernitasoista
työpaikkaselvitysmallia, jonka avulla
selvitetään yhteismitallisesti työyhteisön ja
työympäristön psykososiaalisia tekijöitä ja
niiden vaikutusta työhyvinvointiin.
Tavoitteena on, että työyhteisö löytää
keskeisimmät työhyvinvoinnin ja
turvallisuuden edistämisen kohteet, kun
vaarat tunnistetaan ja riskit arvioidaan. Mallia
on tarkoitus pilotoida 2-3 eri maassa vuonna
2014.
Fortumin työhyvinvointiohjelmaan kuuluu
myös maakohtaisia työhyvinvointihankkeita.
Työyhteisön, erityisesti esimiesten, tietämystä
haitallisen stressin vaikutuksesta työn
tuottavuuteen edistetään
työturvallisuuskoulutuksen sisältämällä
työhyvinvointiosuudella tai räätälöidyillä
työyhteisövalmennuksilla.
Lue lisää
• Fortumin työntekijöistä ja työolosuhteista
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
49
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
ForCARE-ohjelma
Turvallisuus
Fortumin tavoitteena on olla yhtiö, johon työntekijämme sekä meille työtä tekevät urakoitsijat ja
palveluntoimittajat voivat tulla turvallisesti töihin ja lähteä päivän päätteeksi vahingoittumattomina kotiin.
Uskomme, että kaikki työtapaturmat ovat ehkäistävissä, kun osaaminen ja asenne ovat kohdallaan,
mahdolliset vaarat tiedostetaan ja niiltä suojaudutaan.
Urakoitsijaturvallisuus
haasteena
Systemaattinen työ turvallisuuden
parantamiseksi jatkui vuonna 2013. Oman
henkilöstön poissaoloon johtaneiden
tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti
(LWIF) parani tasolle 1,1 (2012: 1,5), joka on
Fortumin historian paras tulos. Monista
kehitystoimenpiteistä huolimatta
urakoitsijoiden tapaturmataajuus kasvoi ja oli
4,8 (2012: 3,8).
Vuonna 2013 tapahtui yksi kuolemaan
johtanut tapaturma urakoitsijan työntekijälle
Venäjällä Chelyabinskin CHP-2 -laitoksella, ja
helmikuussa 2014 toinen kuolemaan johtanut
urakoitsijatapaturma Ruotsissa
sähkönsiirrossa. Lisäksi
urakoitsijatapaturmien määrä kasvoi
edellisvuodesta.
Suurin osa laitoksistamme ja
projekteistamme pystyi parantamaan
urakoitsijoiden turvallisuutta, mutta heikko
kehitys muutamissa laitoksissa ja
projekteissa johti epätyydyttävään
kokonaistulokseen. Suurimpina haasteina
olivat investointihankkeet Venäjällä ja
Ruotsissa sekä sähkönsiirron korjaus- ja
muutostyöt.
Oman henkilöstön
työturvallisuudessa
Fortum saavutti
historiansa parhaan
tuloksen.
Laitosturvallisuuden osalta tilanne heikkeni
vuoteen 2012 verrattuna. Konsernitasolla
otettiin käyttöön uutena
avainmittarina merkittävät ympäristö- ja
turvallisuuspoikkeamat (EHS-poikkeamat),
johon sisältyvät tulipalot, yli 100 litran
vuodot, räjähdykset, ydinturvallisuus-,
patoturvallisuus- sekä
ympäristölupapoikkeamat. Näitä EHSpoikkeamia tapahtui 51, kun tavoite oli
enintään 40. Loviisan ydinvoimalassa tapahtui
kaksi INES 1 -luokan (International Nuclear
Event Scale) tapahtumaa (2012: 3), joista ei
aiheutunut vahinkoa ihmisille, laitokselle eikä
ympäristölle.
Urakoitsijoiden
työturvallisuuden
kehittäminen
Urakoitsijaturvallisuuden yhteinen
hallintamalli otettiin käyttöön koko
Fortumissa vuoden 2013 aikana.
Urakoitsijaturvallisuuden tärkeyden
korostamiseksi urakoitsijoiden
tapaturmataajuus (LWIF) nostettiin yhdeksi
konsernitason avainmittariksi vuodelle 2014.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
50
Vuosikertomus 2013
Electricity Solutions and Distributiondivisioonassa jatkettiin urakoitsijoille
suunnatun verkkokoulutusohjelman ja
urakoitsijoiden arviointikäytännön käyttöä.
Säännölliset turvallisuuskokoukset jatkuivat
niiden yritysten kanssa, joilla havaittiin
suurimmat työturvallisuuspuutteet.
Power- ja Heat-divisioonissa jatkui
urakoitsijoiden EHS-vaatimusten
käyttöönotto. Investointiprojektien uutta
turvallisuuskäsikirjaa käytettiin Tukholman
CHP-projektissa Ruotsissa. Heat-divisioonan
Suomen toiminnoissa kehitettiin ja testattiin
sekä pienempiin investointiprojekteihin
sopivaa turvallisuusmanuaalia että
urakoitsijoiden arviointikäytäntöä. Powerdivisioonan Loviisan laitoksella korostettiin
sekä urakoitsijoiden hallintaa että esimiesten
aktiivisuutta ja vuorovaikutusta vuosihuollon
aikana. Tulokset olivat lupaavat, sillä
urakoitsijoille tapahtuneiden tapaturmien
määrä laski kahdeksasta kahteen.
Russia-divisioonassa tapahtui yksi
urakoitsijan kuolemaan johtanut tapaturma.
Tapaturman jälkeen urakoitsijoita koskevat
ohjeet, turvallisuusvaatimukset sekä
päivittäisen toiminnan hallinta voimalaitoksilla
uudistettiin. Riskialttiiden töiden, kuten
korkealla työskentelyn valvontaan, tehtiin
parannuksia. Lisäksi urakoitsijoiden
toiminnan turvallisuusauditointeihin otettiin
käyttöön kattavampi toimintamalli. Uusien
käytäntöjen toteuttamista seurataan yhdessä
konsernin kestävän kehityksen -yksikön
kanssa.
Turvallisuus on jatkuvaa
parantamista
Vuonna 2013 otettiin käyttöön
edellisvuonna kehitettyjä työkaluja, kuten
uudistetut turvallisuusvideo ja -käsikirja.
Lisäksi päivitettiin Fortumin yhteinen
turvallisuuskoulutusmateriaali "Pysähdy ja
mieti" sekä kehitettiin turvallisuuden
havainnointikierroksen verkkokoulutus.
Sidosryhmät
Vuosittainen turvallisuuspalkinto myönnettiin
Imatran vesivoimalaitokselle pitkäaikaisesta
ja menestyksellisestä turvallisuustyöstä.
Laitoksella turvallisuustyö on olennainen ja
luonteva osa päivittäistä työtä, ja laitoksella
vallitsee välittämisen kulttuuri.
Ympäristö-, työterveys- ja
turvallisuusjohtamisen (EHS-johtamisen)
minimivaatimusten käyttöönotto jatkui.
Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi EHSpoikkeamien raportointi- ja
hallintajärjestelmä, jonka käyttöä
laajennetaan vuonna 2014.
Vuoden
turvallisuuspalkinnon
saaneella Imatran
voimalaitoksella
turvallisuustyö on
olennainen osa
päivittäistä työtä, ja
laitoksella vallitsee
välittämisen kulttuuri.
Power-divisioonassa korostettiin esimiesten
vaikuttamisen ja sitoutumisen tärkeyttä
erityisesti vuosihuoltojen aikana. Lisäksi
kehitettiin työlupakäytäntöä.
Heat-divisioonassa ennakoivan
turvallisuusindeksin käyttö laajeni kaikkiin
maihin. Heat-divisioonan Puolan
toiminnoissa Zabrzen ja Bytomin laitosten
integrointi saatiin päätökseen, ja laitokset
sertifioitiin ISO 14001 -ympäristö- ja OHSAS
18001 -työterveys- ja
turvallisuusjärjestelmien mukaisesti.
Laitosten turvallisuustaso pysyi selvästi
parempana kuin ennen integrointia.
Laitosturvallisuusinvestoinnit jatkuivat
hiilipölyn käsittelyn ja laitoksen
käynnistämisen osalta. Lisäksi Puolassa
aloitettiin kattava
turvallisuustietoisuusohjelma sekä omalle
henkilöstölle että urakoitsijoille.
Heat-divisioonan Baltian toiminnoissa
tärkeimmät toimenpiteet liittyivät Latvian ja
Liettuan uusien laitosten turvalliseen
käyttöönottoon. Ne sujuivat ilman tapaturmia.
Heat-divisioonan Suomen toiminnoissa
parannettiin riskiarviointien tekemistä ja
työlupakäytäntöä. Uusi pyrolyysiprosessi
otettiin käyttöön Joensuun CHPlaitoksella ilman onnettomuuksia.
Heat-divisioonan Ruotsin toiminnoissa
tapahtui tavoitteisiin nähden liikaa tapaturmia
ja onnettomuuksia. Tämän vuoksi
käynnistettiin laaja turvallisuuskulttuurin
parantamisohjelma, joka jatkuu vuonna
2014.
Vuonna 2009 aloitettu Venäjän toimintojen
integraatioon suunniteltu erillinen EHSohjelma työ- ja laitosturvallisuuden
parantamiseksi saatiin päätökseen. Myös ISO
14001- ja OHSAS 18001 -sertifioinnit
etenivät Venäjällä, ja kaukolämpötoiminta
sertifioitiin vuonna 2013. Asbestin
poisto laitoksilta jatkui, ja vuoden aikana sitä
poistettiin noin 390 tonnia. Muita
toimenpiteitä Venäjällä olivat mm.
onnettomuustutkinnan parantaminen,
Nyaganin uusien laitosten
integrointi johtamisjärjestelmään
sekä Pysähdy ja mieti turvallisuuskoulutuksen kertaaminen. Intian
toiminnoissa aloitettiin Fortumin
turvallisuuskäytäntöjen käyttöönotto.
Ensimmäisinä toimenpiteinä toteutettiin
työpisteiden ja henkilökohtaisten suojainten
parannus sekä töiden järjestelmällisempi
riskiarviointi.
Lue lisää
• Fortumin työterveydestä ja
työturvallisuudesta
Osakkeenomistajat
Osakkeenomistajat, sijoittajat ja analyytikot ovat keskeinen sidosryhmämme. Pörssiyrityksenä Fortumin
velvollisuus on toimittaa oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille
markkinaosapuolille.
Fortum Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX
Helsinki Oy:n pörssissä. Vuoden 2013
lopussa Fortumilla oli 132 072 (2012:
124 451) osakkeenomistajaa. Suomen
valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8 %.
Osakkeista 26,2 % (2012: 25,4 %) oli
ulkomaisessa omistuksessa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
51
Vuosikertomus 2013
Fortumin avoimuusperiaatteen mukaisesti
sijoittajasuhdetoiminto varmistaa, että
sidosryhmät saavat oikeaa ja riittävää tietoa
säännöllisten tapaamisten kautta sekä
Fortumin sijoittajasivuilta. Fortumin
sijoittajasuhteiden keskeisiä arvoja ovat
avoimuus, läpinäkyvyys ja helppo
lähestyttävyys.
Tukeakseen sidosryhmäyhteistyötä Fortumin
sijoittajasuhdetoiminnon edustajat tapaavat
sijoittajia ja analyytikoita säännöllisesti
neljännesvuositulosten julkistuksen
Sidosryhmät
yhteydessä, sijoittajatapaamisissa, road
show’ssa ja yhtiökokouksessa.
Sijoittajasuhdetoiminto ja ylin johto pitävät
yhteyttä analyytikoihin, osakkeenomistajiin ja
potentiaalisiin sijoittajiin myös seminaareissa
ja konferensseissa Suomessa ja ulkomailla.
Tilaisuuksissa Fortum esittelee yhtiölle
kulloinkin tärkeitä asioita ja keskustelee niistä
sidosryhmien kanssa. Joidenkin sijoittajien
kanssa on järjestetty erityisesti kestävän
kehityksen kysymyksiä käsitteleviä
keskusteluja.
Vuoden aikana Fortum tapasi noin 200
sijoitusalan ammattilaista kahdenkeskisissä
tapaamisissa tai muissa tilaisuuksissa.
Vuonna 2013 sijoittajatapahtumia
järjestettiin Pohjoismaissa, muissa Euroopan
maissa sekä USA:ssa ja Kanadassa.
Lue lisää
• Fortumin osakkeista ja
osakkeenomistajista
Tavaroiden ja palveluiden toimittajat
Lue lisää
• Hankinnoista ja investoinneista
Viranomaiset ja alan organisaatiot
Viranomaisyhteistyö on tärkeää energia-alalla. Fortum käy aktiivista vuoropuhelua energia-alan keskeisistä
kysymyksistä ja julkaisee vuosittain kannanottoja keskeisiin asiakysymyksiin.
Olemme mukana suorasti ja epäsuorasti noin
62:ssa toimialajärjestössä ja -organisaatiossa
EU-tasolla ja toimintamaissamme. Tuomme
aktiivisesti esiin näkemyksiämme
energiapoliittisissa kysymyksissä ja
tarjoamme energia-alan
asiantuntemuksemme yhteiskunnan
päättäjien ja alan organisaatioiden käyttöön.
Lista energia-alan järjestöistä löytyy Fortumin
internet-sivuilta.
Edunvalvonnan teemat vuonna
2013
Fortumin edunvalvonta Suomessa keskittyi
verokysymyksiin, etenkin ns.
voimalaitosveroon ja sähkömarkkinalain
muokkaukseen. Myös Ruotsissa
verokysymykset, etenkin vesivoimalaitosten
kiinteistövero, olivat keskeisesti esillä.
Lämmön hinta kuluttajille on merkittävä
kysymys kaikissa Baltian maissa.
Keskityimme kilpailukyvyn varmistamiseen ja
kaukolämmön vapauttamiseen liittyvien
kysymysten lisäksi energia-alan muihin
lainsäädäntökysymyksiin, kuten erilaisiin
tukiin ja niihin suunniteltuihin takautuviin
muutoksiin. Liettuassa seurattiin myös
jätteenkäsittelykysymyksiä tarkasti, Fortum
käynnisti vuonna 2013 uuden
jätteenpolttolaitoksen Klaipedassa.
Venäjällä Fortum keskittyi
energiatehokkuuteen ja sähkö- ja
kaukolämpömarkkinoiden lainsäädäntöön.
Isännöimme useita Venäjän federaation ja
aluehallinnon viranomaisryhmien vierailuja
muissa toimintamaissamme lisätäksemme
sähkö- ja lämpömarkkinoiden ymmärrystä.
Venäjällä eniten keskustelua herätti
lämpömarkkinoita ja lämmön hinnoittelua
koskeva lainsäädäntö, ennen muuta ehdotus
uuden markkinamallin luomisesta
lämpöliiketoimintaan.
EU:n tasolla edustajamme keskustelivat EU:n
tulevan ilmasto- ja energiapolitiikan
tavoitteista, päästökauppajärjestelmästä ja
energiasisämarkkinoiden toimivuudesta.
Tämän lisäksi keskusteltiin erilaisten
poliittisesti asetettujen tavoitteiden ja
ohjauskeinojen vaikutuksesta energian
hintoihin ja siten EU-alueen teollisuuden
kilpailukykyyn.
Marraskuussa 2013 Fortum päivitti yhtiön
tiedot Euroopan parlamentin ja Euroopan
komission ylläpitämään avoimuusrekisteriin.
Rekisteri tarjoaa tietoa organisaatioista, jotka
pyrkivät vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon.
Fortumin edunvalvonnasta vastaa
toimitusjohtajalle raportoiva
yhteiskuntasuhteet-yksikkö eikä yhtiö käytä
edunvalvontatyössä kolmansia osapuolia.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
52
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Tiedotusvälineet
Fortumin toiminta on median näkökulmasta kiinnostavaa etenkin Pohjoismaissa, koska olemme
merkittävimpiä pörssilistattuja yhtiöitä Suomessa ja kuulumme suurimpiin energia-alan toimijoihin myös
Ruotsissa.
Pörssilistatun yhtiön viestintää säätelevät lait
ja määräykset asettavat raamit
viestinnällemme. Listayhtiönä, joka on
noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä,
noudatamme Helsingin pörssin sääntöjä ja
ohjeita. Tämän lisäksi noudatamme Suomen
osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakeja,
muita keskeisiä lakeja sekä
Finanssivalvonnan asetuksia. Fortum
noudattaa myös Euroopan unionin
suosituksia, jotka koskevat julkisesti
noteerattuja yhtiöitä.
Avoimen ja oma-aloitteisen viestinnän avulla
haluamme varmistaa, että sidosryhmillämme
on käytössä riittävät tiedot päätöksistä ja
seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti
vaikuttamaan myös Fortumin osakkeen
arvoon. Aktiivisella ja johdonmukaisella
viestinnällä haluamme myös lisätä yhtiön
strategiaa ja liiketoimintaa koskevaa
tietämystä.
kansalaistenkin silmissä Suomessa. Muissa
toimintamaissaan Fortum on ulkomainen
energia-alan toimija. Viestintäperiaatteidensa
mukaisesti Fortum viestii sidosryhmiensä
kanssa tasapuolisesti, avoimesti ja oikeaaikaisesti. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua
median kanssa esimerkiksi
mediatapaamisissa, lehdistövierailuilla,
tutustumiskäynneillä ja vastaamalla
haastatteluihin sekä median päivittäisiin
yhteydenottoihin.
Vuonna 2013 jatkoimme
kriisiviestintävalmiuksiemme vahvistamista
laatimalla erilliset konsernilaajuiset
viestintäohjeet kaukolämmön
poikkeustilanteisiin. Maaliskuussa
osallistuimme kansainväliseen Loviisan
ydinvoimalaitosta koskevaan
kriisiviestintäharjoitukseen. Myös
läsnäoloamme sosiaalisessa mediassa
tehostettiin kaikissa toimintamaissamme.
Valtion enemmistöomistusosuus lisää yhtiön
kiinnostavuutta niin median kuin
Nyaganin
voimalaitoksen
vihkiäisiin Venäjällä
osallistui yli 180
tiedotusvälineiden
edustajaa eri puolilta
Venäjää ja Eurooppaa.
Vuoden aikana järjestimme lukuisia
paikallismediatapaamisia kaikissa
toimintamaissamme sekä laitosvihkiäisiä
Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, Suomessa ja
Venäjällä. Tapasimme näissä tilaisuuksissa
satoja median edustajia. Suurin tilaisuuksista
oli Nyaganin voimalaitoksen vihkiäiset
Venäjällä, johon osallistui yli 180
tiedotusvälineiden edustajaa eri puolilta
Venäjää ja Eurooppaa.
Järjestöt
Seuraamme kansalaisjärjestöjen toimintaa ja osallistumme vuoropuheluun. Lisäksi toteutamme useat
sponsorointihankkeemme yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Fortum tekee yhteistyötä
ympäristöjärjestöjen kanssa sähkötuotteiden
ympäristömerkintöjen osalta Suomessa ja
Ruotsissa. Osallistumme myös paikallisiin
projekteihin, jotka tähtäävät luonnon
monimuotoisuuden säilyttämiseen tai liittyvät
lähiympäristön suojeluun. Osa
ympäristöhankkeista rahoitetaan
ympäristömerkityn sähkön myyntituloilla.
joka torjuu Itämeren rehevöitymistä ja tarjoaa
merenkulun ratkaisuja estääkseen
öljyonnettomuuksia Suomenlahdella. Vuonna
2013 Fortum tuki hanketta 75 000 eurolla.
Ruotsissa Fortum tukee lohen ja taimenen
istutuksia Tukholman kaupungin vesistöihin,
jotta kaupungin keskustan
virkistyskalastusmahdollisuudet voidaan
säilyttää.
Fortum on mukana Bettercoal-aloitteessa,
joka edistää kestävän kehityksen periaatteita
hiilen louhinnassa. Ruotsissa olemme
jäsenenä kestävää metsänhoitoa edistävässä
FSC-organisaatiossa sekä maailman
luonnonsäätiön (WWF) Global Forest and
Trade Network -toiminnassa. Nämä hankkeet
tähtäävät polttoaineen vastuullisuuden
varmistamiseen ja ovat ensisijaisesti
liiketoimintalähtöistä vuorovaikutusta.
Fortum on jo vuodesta 2006 tukenut John
Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hanketta,
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
53
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Paikallisyhteisöt
Fortum tekee läheistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa voimalaitospaikkakunnillaan. Fortum on
toiminta-alueillaan tärkeä työllistäjä ja merkittävä veronmaksaja. Lisäksi investointimme parantavat
paikallista infrastruktuuria.
Otamme paikallisyhteisöt huomioon
voimalaitosten kunnossapito-, parannus- ja
ympäristötyössä ja tapaamme paikallisia
asukkaita muun muassa laitosten avoimien
ovien päivillä.
Esimerkkejä toiminnastamme
paikallisyhteisöjen kanssa vuonna 2013:
• Suomessa ja Ruotsissa Fortum tukee
hankkeita, joilla vähennetään
vesivoimatuotannon ympäristöhaittoja
sekä tuetaan luonnon monimuotoisuutta
rakennetuissa vesistöissä. Yhteistyötä
tehdään yliopistojen, paikallisten
viranomaisten, kalastajien ja
ympäristöjärjestöjen kanssa. Lukuisissa
hankkeissa kunnostetaan jokialueita ja
parannetaan näin kalojen ja mm.
jokihelmisimpukoiden elinolosuhteita.
Suomessa Oulujoella toteutettiin myös
useita vesien virkistyskäyttöä, etenkin
uintia ja veneilyä, helpottavia hankkeita.
Oulujoen hanke on osa puitesopimusta,
jonka perusteella alueen kunnat, Fortum
ja ympäristöviranomaiset tekevät
jatkuvaa tiivistä yhteistyötä.
• Oulujoen vesistössä Fortum selvitti
yhteistyössä paikallisten viranomaisten
kanssa, miten tulvia voitaisiin parhaiten
vähentää vesistön säännöstelyä
kehittämällä. Selvityksestä järjestettiin
useita keskustelutilaisuuksia paikallisten
asukkaiden kanssa. Tilaisuuksissa jaettiin
tietoa vesien säännöstelystä ja käytiin
keskustelua vesivoimatuotannosta
yleisemminkin.
• Fortumin vesivoiman ympäristötöistä
merkittävä osa kohdistuu
kalastovaikutuksiin. Fortum pyrkii
jakamaan tietoa näistä sekä
rahoittamistaan tutkimushankkeista
osallistumalla paikallisten
kalastusalueiden ja osakaskuntien
tilaisuuksiin sekä vaelluskalafoorumin
toimintaan.
• Fortum on mukana valaistusprojekteissa
kaupungeissa ja kunnissa. Tukholmassa
toteutettiin yhdessä kaupunkilaisten
kanssa vuonna 2013 energiatehokas
valaistus Tukholman suosittujen juoksuja kävelyreittien varrella. Kaupunkilaiset
äänestivät valaistuksen sijainneista.
Fortum on myös tukenut Tukholman
kaupungin kanssa
hyväntekeväisyyskampanjaa, jolla
pyritään auttamaan kodittomia ihmisiä.
• Ruotsissa Fortum järjesti koululaisten
Älvstädarna-hankkeen, jossa siivottiin 30
tonnia roskia yhden päivän aikana kolmen
suuren joen lähiympäristössä. Yli 1 000
nuorta keräsi varoja virkistystoimintaansa
siivoamalla jokien lähiympäristöä
Fortumin vesivoima-alueilla Värmlannissa,
Taalainmaalla, Hälsinglandissa ja
Härjedalenissa.
• Loviisan ydinvoimalaitos julkaisee
sidosryhmille Naapurina voimala -lehteä
ja järjestää säännöllisiä keskusteluja
Loviisan alueen asukkaiden ja kaupungin
edustajien kanssa.
• Fortum on käynyt viimeisen kolmen
vuoden aikana aktiivista keskustelua
vesivoiman kehittämisestä paikallisten
viranomaisten, poliitikkojen ja järjestöjen
kanssa Ranskassa. Fortum järjesti
Ranskan ja pohjoismaisten toimijoiden
välillä tapahtuman, jossa keskusteltiin
vesivoimasta, biomassasta ja
valtamerienergiasta.
• Venäjällä Fortum tukee erilaisia
yhteistyöhankkeita
voimalaitospaikkakunnillaan
Tšeljabinskissä, Tjumenissa, Tobolskissa
ja Njaganissa. Tuemme paikallistasolla
muun muassa lasten urheilukoulua ja
jääkiekkojoukkuetta sekä erilaisia
kulttuuri- ja asukastapahtumia.
• Klaipedan jätteenpolttolaitoksen avajaiset
pidettiin toukokuussa Liettuan ja Suomen
tasavallan presidenttien läsnäollessa.
Syyskuussa Jelgavassa Latviassa, pidettiin
CHP-laitoksen avajaiset, johon
osallistuivat Latvian ja Suomen tasavallan
presidentit. Tapahtumat toivat laajasti
näkyvyyttä sähkön ja lämmön
yhteistuotantoteknologialle (CHP)
tiedotusvälineissä. Laitoksella on vieraillut
suuri joukko ryhmiä ensimmäisten
käyttökuukausien aikana.
• Puolassa Fortum tapasi paikallisia
asukkaita erilaisissa voimalaitoskuntien
järjestämissä tapahtumissa. Avoimet ovet
-tapahtuma järjestettiin CHP-laitoksella
Zabrzessa ja Czestochowassa. Neljällä
Fortumin toimintapaikkakunnalla (Bytom,
Czestochowa, Wroclaw ja Zabrze) 1 000
juoksijaa osallistui Fortumin Honorary
Energy Donor -ohjelmaan maalissyyskuun välillä. Fortum antoi
lahjoituksen hyväntekeväisyyteen
ohjelman jälkeen.
• Puolassa Fortum on kolmena vuotena
peräkkäin tukenut lahjakkaita, vaikeissa
oloissa kasvaneita Silesian alueen lapsia
mm. järjestämällä työpajoja ja
myöntämällä apurahoja. Vuoden aikana
120 lasta osallistui Fortumin järjestämiin
työpajoihin.
• Intiassa Bhilwarassa Fortum on
varustanut kolme koulua
aurinkopaneeleilla, jotka kattavat
koulujen energiatarpeen kattavasti ja
kestävän kehityksen mukaisella tavalla.
Kouluissa on yhteensä 1 200 oppilasta.
• Intiassa Fortum on myös mukana World
Visionin Weconomy Start –hankkeessa,
jonka tavoitteena on kehittää win-winmalli paikallisen bioenergian
höydyntämiseksi Fortumin CHPlaitoksilla.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
54
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Tuki yhteiskunnalle
Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi tehtävää yleishyödyllistä toimintaa, esimerkiksi järjestöjen ja yhteisöjen
työtä toimintamaissamme. Tavoitteena on, että yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille.
Vuonna 2013 Fortumin tuki yleishyödylliseen
toimintaan oli noin 3,2 miljoonaa euroa
(2012: 5,8), josta Fortumin säätiön
myöntämien apurahojen osuus oli noin
432 000 euroa (2012: 780 000). Fortumin
säätiö tukee luonnontieteellistä,
teknillistieteellistä sekä taloustieteellistä
tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä energiaalalla.
Fortumin tuki
yhteiskunnalle
5
vuonna 2013 maittain, %
tutkimusta ja kehitystä sekä rekrytointi- ja
koulutusmahdollisuuksia.
Suomeen Lappeenrannan teknilliseen
yliopistoon perustettiin vuonna 2013
aurinkotalousprofessuuri, jonka tehtävänä on
tutkia aurinkotalouteen liittyviä
markkinamekanismeja ja lisätä alan opetusta.
Fortum rahoittaa professuuria 75 % viiden
vuoden ajan. Ensimmäiseksi
aurinkotalousprofessoriksi valittiin Christian
Breyer.
10
39
17
29
Ruotsi (39)
Puola (10)
Suomi (29)
Venäjä (17)
Muut maat (5)
Fortumin tuki yhteiskunnalle
vuonna 2013 kohderyhmittäin, %
24
32
6
12
Ympäristö (32)
Urheilu (12)
Ruotsissa Fortum kehittää yhdessä useiden
sidosryhmien, kuten Kuninkaallisen teknisen
korkeakoulun kanssa, kestävän
kaupunkiasumisen ratkaisuja Norra
Djurgårdsstadenin uudella asuinalueella.
Hankkeeseen kuuluu mm. älykkään
sähköverkon kehittämistä sekä asumisen
hiilijalanjäljen selvittämistä. Ruotsissa Fortum
tutkii myös Karlstadin yliopiston kanssa
vaelluskalojen elinolosuhteiden
parantamismahdollisuuksia jokiympäristöissä.
26
Lapset ja nuoret
(26)
Kulttuuri (6)
Muut (24)
Yhteistyö yliopistojen ja
korkeakoulujen kanssa
Yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa
tehtävän yhteistyön tavoitteena on kehittää
Fortumin liiketoimintaa sekä edistää
Fortum on
Lappeenrannan
teknilliseen yliopistoon
vuonna 2013 perustetun
aurinkotalousprofessuurin
päärahoittaja.
Puolassa Fortum on vuosia tehnyt yhteistyötä
Wroclawin ja Czestochowan teknillisten
yliopistojen kanssa. Uusimmassa
yhteistyöhankkeessa on selvitetty
kaukokylmän tuottamista Wroclawin
yliopiston kanssa.
maatalousyliopiston kanssa sekä Liettuassa
Klaipedan teknillisen koulun kanssa
järjestämällä opiskelijoille harjoituspaikkoja
sekä tukemalla energia-alan kongresseja ja
seminaareja.
Sponsoroinnilla tukea lasten ja
nuorten liikuntaharrastuksille
Vuonna 2013 Fortum sponsoroi Suomessa
juniorijalkapalloa ja juniorilentopalloa Fortum
Tutor -ohjelman avulla. Suomen Palloliiton
kanssa toteutettavan juniorijalkapalloohjelman tavoitteena on taata jokaiselle
lapselle innostava ja kannustava valmentaja.
Noin 100 tutoria sparraa
juoniorijalkapallovalmentajia ja antaa heille
hyödyllisiä välineitä valmennustyöhön.
Suomen Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin
tammikuussa 2014 juniorijalkapalloa
vastaava ohjelma nuorten
lentopallovalmennuksen vahvistamiseksi.
Suomen Paralympialiiton kanssa järjestettiin
Fortum Para School Day -kiertue, jolla
kannustettiin lapsia ja nuoria liikunnan pariin
omien valmiuksiensa puitteissa kymmenissä
kouluissa eri puolilla maata.
Fortumin
sponsorointihankkeet
keskittyvät nuorten
liikuntaan, kulttuuriin
sekä paikallisyhteisöjen
toimintaan kuten
kaupunkiviihtyvyyteen.
Venäjällä Fortum tekee työntekijöidensä
täydennyskoulutukseen ja energia-alan
tutkimukseen liittyvää yhteistyötä Uralin
federaatioyliopiston kanssa.
Latviassa Fortum toimii yhteistyössä Riian
Teknillisen yliopiston ja Latvian
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
55
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Sidosryhmien näkemyksiä
Sidosryhmille tärkeimmät Fortumin kestävän kehityksen teemat tunnistetaan olennaisuusarvioinnin,
vuosittain tehtävän One Fortum -tutkimuksen, julkisen keskustelun, mediaseurannan ja liiketoiminnan
arvoketjun perusteella.
Keskeisiä teemoja 2013
Vuonna 2013 Fortumin markkina-alueilla
nousi eri sidosryhmien taholta julkiseen
keskusteluun muun muassa seuraavia yhtiön
liiketoiminnan kannalta merkittäviä aiheita:
Sähkönjakelun luotettavuus:
• Suomessa uusi sähkömarkkinalaki
edellyttää sähköyhtiöiltä parempaa
varautumista luonnonilmiöiden
aiheuttamiin laajoihin sähkökatkoihin.
Uusi laki tuli voimaan 1.9.2013 ja sisältää
EU:n kolmannen energian
sisämarkkinapaketin edellyttämät
sähkömarkkinoita koskevat kansallisen
lainsäädännön muutokset.
• Fortumin valmius hoitaa myrskytilanteita
ja niiden jälkihoitoa oli aiempia vuosia
parempi. Fortum informoi asiakkaita
aktiivisesti tekstiviestein sekä sosiaalisen
median välityksellä. Myrskyvaurioiden
korjaus sujui aiempaa nopeammin.
Lue lisää
• Fortumin toimista sähkönjakelun
säävarmuuden parantamiseksi Suomessa
• Fortumin sähkönjakelun luotettavuudesta
Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan
myynti:
• Fortumin Suomen jakeluverkkojen
strateginen arviointi ja myynti herätti
paljon julkista keskustelua. Julkisuudessa
epäiltiin energian toimitusvarmuuden
romahtavan, kun Fortumin jakeluverkot
myydään ulkomaalaisille. Lisäksi
verkkojen myynnin arveltiin johtavan
automaattisesti kuluttajien sähkön hinnan
nousuun. Ulkomaalaisia omistajia
kohtaan esiintyi epäluuloa ja arveluita,
ettei heillä ole osaamista tai kiinnostusta
investoida verkkoon Suomessa.
• Fortum on viestinyt, että uudessa
yhtiössä työskentelevät samat henkilöt,
jotka ovat hoitaneet verkkoliiketoimintaa
tähänkin asti. Uutta omistajaa koskevat
Suomen lait ja suomalainen viranomainen
valvoo sen toimintaa. Tehty kauppa
koskee noin 20 % Suomen
jakeluverkosta, joten toimitusvarmuus ei
sen johdosta heikkene. Uudet
ulkomaalaiset omistajat ovat maailman
suurimpia infrasijoittajia, joilla on
kokemusta myös sähköverkoista eri
puolilla maailmaa. Viranomaisen
valvontamalli määrittelee
jakeluliiketoiminnasta saatavan tuoton, ja
uusi omistaja toimii tämän puitteissa.
toimivia ja integroituja energian
sisämarkkinoita. Energian
sisämarkkinoiden kehittämiseksi Fortum
ehdottaa myös harkittavaksi nykyistä
sitovampaa tavoitetta rajat ylittävän
sähkönsiirtoverkoston kehittämiselle.
Lue lisää
• Päästömarkkinoiden kehityksestä
Kivihiilen käytön lisääntyminen:
Sähkölaskutuksen muutos:
• Etäluettavien sähkömittareiden
asennuksen myötä on siirrytty
toteutuneen sähkönkulutuksen
mukaiseen laskutukseen. Erityisesti
tuntimittaukseen siirtyminen, laskutuksen
oikeellisuus mittareiden vaihdon jälkeen
ja tasaerälaskutuksen poistuminen on
herättänyt asiakkaiden keskuudessa
epätietoisuutta ja keskustelua.
Talviaikaisen suuremman kulutuksen
aiheuttama suurempi lasku on tullut
joillekin yllätyksenä.
Energiamarkkinoiden toiminta ja kehitys:
• Energia- ja ilmastopolitiikka ja
energiamarkkinoiden kehittyminen oli
tärkeä aihe keskustelussa viranomaisten
kanssa eri toimintamaissamme sekä EU:n
tasolla. Fortum on aktiivisesti osallistunut
EU:n energia- ja ilmastopaketin 2030
valmisteluun ja siitä käytyyn
keskusteluun.
• Fortum odottaa eurooppalaiselta
energiapolitiikalta selkeyttä ja
johdonmukaisuutta ilmastohaasteen
edessä. Yhtiö on korostanut
kunnianhimoisen ja sitovan
päästötavoitteen pikaista asettamista
vuodelle 2030.
• Energia-alan investoinnit edellyttävät
vakaata ja pitkäjänteistä politiikkaa, sillä
päätökset tehdään pitkällä aikavälillä ja
vaativat merkittäviä pääomia.
Mahdollisimman kustannustehokas
siirtyminen vähäpäästöiseen
energiajärjestelmään edellyttää hyvin
• Fortumin kivihiilen käyttö kasvoi sekä
Suomessa, Ruotsissa että Venäjällä.
Lisääntyneestä hiilen käytöstä
keskusteltiin vilkkaasti.
Voimalaitospaikkakunnilla kasvanut hiilen
käyttö on lisännyt paikallisia päästöjä ja
sidosryhmien huolenaiheet ovat
perusteltuja. Toisaalta sähköntuotanto
Fortumin Inkoon kivihiilivoimalaitoksella
päättyi helmikuussa 2014. Tämä on
herättänyt Suomessa keskustelua
energiaomavaraisuudesta.
• Fortumin Suomenojan CHP-laitoksella
kivihiilen käyttö lisääntyi lähes 90 %
vuodesta 2012. Vuonna 2013 kivihiilen
osuus koko Espoon lämmöntuotannosta
oli noin 80 %. Kivihiilen käytön lisääminen
on seurausta maakaasun hinnan
noususta sekä päästöoikeuksien hintojen
laskusta yhdessä maakaasun
veromuutosten ja sähkön hinnan laskun
kanssa. Fortum investoi viime
vuosikymmenen lopulla uuteen
maakaasuvoimalaitokseen, jonka
uskottiin olevan kilpailukykyinen sähkö- ja
lämmitysmarkkinoilla. Valitettavasti
nykytilanteessa laitoksen käyttö ei ole
kannattavaa.
• Ruotsissa Värtanin laitoksella kivihiilen
käyttö lisääntyi neljänneksellä
edellisvuodesta, mikä johtui laitoksen
paremmasta käytettävyydestä ja
päästökaupan kanssa päällekkäisen CO2veron poistumisesta.
• Fortumin vastauksissa keskusteluun
korostetaan tarkastelualueen
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
56
Vuosikertomus 2013
laajentamista paikallistasolta koko
markkina-alueen kattavaksi. Fortum toimii
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja
eurooppalaisilla
päästöoikeusmarkkinoilla. Näihin
markkinoihin vaikuttavat useat sekä
markkina-alueen sisäiset että ulkopuoliset
tekijät. USA:ssa liuskekaasun tulo
markkinoille on lisännyt kaasun käyttöä ja
vähentänyt hiilen kulutusta. Eurooppaan
on tuotu aiempaa edullisempaa hiiltä ja
sen käyttö on lisääntynyt. Maakaasulla
tuotetun energian kannattavuus on
heikentynyt ja uusiakin
kaasuvoimalaitoksia on suljettu
kannattamattomina.
• EU:n päästökaupassa asetetaan
päästökatto EU:n tasolla. Vaikka
paikallisesta näkökulmasta yksittäisen
voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjen
kasvaminen on harmillista, niin EU:n
päästötavoite kokonaisuudessaan
saavutetaan. Kääntäen tästä seuraa myös
se, että vaikka yhdessä EU-maassa
lopetettaisiin päästökaupan piirissä
olevassa sähkön- ja lämmöntuotannossa
fossiilisten polttoaineiden käyttö
kokonaan, Euroopan päästöt eivät laskisi
lainkaan, sillä kyseisen maan päästöjen
vähentäminen tekisi tilaa päästöjen
kasvulle muualla EU:ssa.
Sidosryhmät
valtiontuki veron ulkopuolelle jääville
laitoksille. Huhtikuussa Fortum jätti
Euroopan komissiolle kantelun ja pyysi
selvittämään, onko Ruotsin
vesivoimalaitosten kiinteistövero EUsäännösten mukainen ja ovatko
kiinteistöveron erilaiset tasot uusiutuville
energialähteille, kuten tuulivoima-,
vesivoima- ja biovoimalaitoksille,
katsottava valtiontueksi.
Vesivoimalaitosten kiinteistövero on
nousemassa lähes 50 % vuosina
2013-2018.
• Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi
Suomessa tammikuussa 2014 raportin
holding-yhtiöiden roolista
suomalaisyritysten liiketoiminnassa.
Raportin mukaan 20 liikevaihdoltaan
suurimmalla suomalaisyrityksellä on
yhteensä 225 holding-yhtiötä maissa,
jotka Finnwatch luokitteli
veroparatiiseiksi. Myös Fortum on
mukana raportissa. Raporttia ja siitä
käytyä keskustelua uutisoitiin laajalti
mediassa. Fortum julkaisi ensimmäisenä
suomalaisena yrityksenä laajan
verojalanjäljen vuoden 2012 kestävän
kehityksen raportissa.
Lue lisää
Verotus:
• Fortumin verojalanjäljestä
• Suomessa voimalaitosvero (ns. windfallvero) tuli voimaan 1.1.2014. Vero
vahvistetaan, mikäli Euroopan komissio
katsoo sen olevan linjassa yleisten
verotusperiaatteiden ja
hallintojärjestelmien kanssa ja ettei
kyseessä ole kielletty valtiontuki veron
ulkopuolelle jääville laitoksille.
Voimalaitosvero kohdistuu niihin vesi-,
tuuli- ja ydinvoimalaitoksiin, jotka ovat
valmistuneet ennen vuotta 2004. Fortum
on veron suurin yksittäinen maksaja ja
Fortumin osuus tulevasta verosta on noin
puolet, eli arviolta 25 miljoonaa euroa
vuodessa. Fortum jätti joulukuussa
Euroopan komissiolle kantelun ja pyysi
selvittämään, kohteleeko vero
samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiöitä
tasapuolisesti ja onko kyseessä kielletty
Venäjän investointiohjelman eteneminen
ja tuotto-odotukset:
investointiohjelman merkittävin osa kaksi voimalaitosyksikköä Njaganissa
- vihittiin käyttöön syyskuussa. Laitoksen
vihkiäiset olivat laajasti esillä venäläisessä
ja pohjoismaisessa mediassa.
Lue lisää
• Russia-divisioonasta
Vesivoiman tulevaisuus Ruotsissa:
• Ruotsissa julkistettiin selvitys
vesivoimaan liittyvän lainsäädännön
muutostarpeista ja sen yhteydessä
käynnistyi keskustelu vesivoiman
tulevaisuudesta. Vesivoimalaitoksille
saatetaan joutua hakemaan uudet
toimiluvat, joiden käsittelyn yhteydessä
saatetaan rajoittaa laitosten tuotantoa.
Vaikutus kohdistuisi erityisesti pieniin
vesivoimalaitoksiin. Fortum näkee
muutoksen riskinä ja korostaa, että
päästöttömän vesivoiman käyttö on
olennaista ilmastonmuutoksen hillinnässä
ja sillä on keskeinen merkitys
säätövoimana pohjoismaisilla
markkinoilla. Fortumilla on käynnissä
vesivoiman perusparannusohjelma, jonka
myötä laitoksia uudistetaan. Lisäksi
Fortum tekee vapaaehtoista
ympäristönhoitotyötä vesivoiman
haittavaikutusten vähentämiseksi ja
vesistöjen muiden
käyttömahdollisuuksien turvaamiseksi.
Vesivoiman vaikutukset kalastoon:
• Fortumin investointiohjelma Venäjällä ja
sen tuotto-odotukset ovat säännöllisesti
lehdistön ja sijoittajien kiinnostuksen
kohteena. Fortum on ilmoittanut
tavoitteekseen saavuttaa noin 500
miljoonan euron vuosittainen
liikevoittotaso Russia-divisioonassa
vuoden 2015 aikana ja tuottaa positiivista
taloudellista lisäarvoa Venäjällä.
• Fortumin investointiohjelman viimeisten
yksiköiden valmistumista on viivästetty
joitakin kuukausia alkuperäisestä
aikataulusta, ja ohjelma saatetaan
loppuun vuoden 2015 puoleenväliin
mennessä. Fortumin Venäjän
• Vaelluskalakantojen tila herätti Suomessa
vuoden mittaan keskustelua mm. maa- ja
metsätalousministeriön johdolla
edenneen lohi- ja
meritaimenstrategiatyön yhteydessä.
Lue lisää
• Vesivoiman ympäristövaikutusten
vähentämisestä
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
57
Vuosikertomus 2013
Sidosryhmät
Olennaisuusarviointi
Fortumin kestävän kehityksen raportointi perustuu sidosryhmien kannalta keskeisten toimintojen ja
niiden vaikutusten kuvaamiseen. Tavoitteenamme on kertoa toiminnastamme kattavasti ja läpinäkyvästi
kaikki merkittävät sidosryhmämme huomioiden. Raporttimme on kolmannen osapuolen varmentama.
Fortum siirtyy GRI G4-ohjeiston mukaiseen
raportointiin vuoden 2014 aikana ja
ensimmäinen G4-ohjeiston mukainen
kestävän kehityksen raportti julkaistaan
keväällä 2015. G4-ohjeisto korostaa
sidosryhmien ja yhtiön toiminnan kannalta
merkittävien näkökohtien raportointia.
Fortum uusii sidosryhmäanalyysinsä keväällä
2014, jotta sidosryhmien odotukset ja kerätty
tieto palvelisivat mahdollisimman hyvin
siirtymistä G4-raportointiin.
Edellisen kerran kattava sidosryhmäanalyysi
tehtiin vuonna 2010. Sen jälkeen Fortum on
arvioinut eri sidosryhmille olennaisia asioita
vuosittaisessa One Fortum sidosryhmätutkimuksessa nousseiden sekä
yhtiön sidosryhmävuorovaikutuksen kautta
tunnistettujen teemojen perusteella. Vuoden
2013 raporttia varten Fortum käytti lisäksi
ulkopuolisena benchmark-vertailuna
konsultointiyhtiö TwoTomorrowsin
julkaisemaa TVR-raporttia sekä GRI:n
julkaisemaa Sustainability Topics for Sectors
-raporttia.
Fortumin olennaisiksi arvioimista
näkökohdista CO2-päästöt ja
ilmastonmuutoksen hillintä, toiminnan
operatiivinen turvallisuus, energianjakelun
varmuus ja voimalaitosten käytettävyys sekä
asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys
vastaavat erittäin hyvin TwoTomorrowsin
olennaisuusarviointia. Näille näkökulmille
Fortum on myös asettanut konsernitasoisia
tavoitteita.
Konsernitason tavoite on myös
energiatehokkuudelle, joka on yksi GRI:n
tunnistamista näkökohdista. GRI listaa myös
energian eri tuotantomuodot ja erityisesti
uusiutuvien energialähteiden käytön
merkittäviksi näkökohdiksi. Myös Fortum
uskoo tulevaisuuden energiantuotannon
perustuvan aurinkotalouteen ja esittelee
tässä raportissa aurinkotalouteen kuuluvat
tuotantomuodot omana kokonaisuutenaan.
Koska GRI nostaa valtiolta saadun tuen
yhdeksi oleelliseksi taloudellisen vastuun
näkökulmaksi, on Fortum liittänyt tämän
tiedon osaksi vuoden 2013 raportointia.
Kestävän kehityksen näkökulmien arviointi
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
58
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Asiakastyytyväisyystutkimukset
Fortum mittaa asiakastyytyväisyyttä sekä yhtiön maineen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri
sidosryhmien osalta vuosittain laajan One Fortum -tutkimuksen sekä säännöllisen EPSIasiakastyytyväisyystutkimuksen avulla.
One Fortum -tutkimus kattaa asiakkaat,
julkishallinnon, pääomamarkkinat,
kansalaisjärjestöt ja mielipidevaikuttajat sekä
Fortumin henkilökunnan. Vuonna 2013
tutkimus toteutettiin edellisvuoden tapaan
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa,
Baltian maissa ja Venäjällä. Powerdivisioonassa tutkimuksen piiriin kuului lisäksi
asiakkaita Saksasta ja Isosta-Britanniasta.
Suomessa ja Ruotsissa tutkittiin myös suuren
yleisön näkemyksiä. Asiakastyytyväisyyttä
mitataan myös säännöllisten EPSIasiakastyytyväisyystutkimusten avulla
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Tutkimuksen tulokset käsitellään Fortumin
ylimmän johdon tasolla, ja niitä hyödynnetään
liiketoiminnan suunnittelussa ja
kehittämisessä. Vuonna 2013 Fortumin
maine ja asiakastyytyväisyys olivat osa
konsernin kestävän kehityksen
tavoiteasetantaa ja maine suuren yleisön ja
asiakkaiden piirissä myös osa lyhyen aikavälin
(STI) kannustejärjestelmää.
Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset
käsitellään Fortumin
ylimmän johdon tasolla,
ja niitä hyödynnetään
liiketoiminnan
suunnittelussa ja
kehittämisessä.
myönteisiä. Vuoteen 2012 verrattuna
Fortumin maine parantui suuren yleisön ja
asiakkaiden keskuudessa huomattavasti, ja
myös asiakastyytyväisyys kohentui. Fortumin
maine on vahvistunut kaikkien kolmen viime
vuoden aikana, jolloin One Fortum -tutkimus
on toteutettu.
Fortumin maine parani asiakkaiden ja suuren
yleisön lisäksi myös julkishallinnon edustajien
keskuudessa. Maine heikkeni hieman
pääomamarkkinoilla toimivien, työntekijöiden
sekä mielipidevaikuttajien ja
kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Pienestä
heikkenemisestä huolimatta Fortumin maine
on edelleen paras pääomamarkkinoilla
toimivien mielestä.
Kaikkien Fortumin divisioonien asiakkaat
olivat aiempaa tyytyväisempiä, mutta
konsernin asettaman
asiakastyytyväisyystavoitteen saavutti vain
Power-divisioonaan kuuluva Power Solutions liiketoimintayksikkö. ESD-divisioonan
yritysasiakkaiden osalta tyytyväisyys heikkeni
hieman vuoden 2012 nousun jälkeen.
Fortumin johtamiselle, operatiivisille
toiminnoille ja taloudelliselle suorituskyvylle
annettiin korkeat arvosanat edellisvuoden
tapaan. Maine parani eniten kahden
edellisvuonna tunnistetun kehitysalueen,
asiakaslähtöisyyden ja sosiaalisen vastuun,
osalta erityisesti suuren yleisön keskuudessa.
Nämä kaksi aluetta ovat tärkeitä
kehittämiskohteita myös vuonna 2014.
Samoin kehityskohteena säilyy Fortumin
työnantajakuva ja maine henkilöstön
keskuudessa.
Asiakkaiden ja suuren yleisön
arviot Fortumista paranivat
Parantuneen
asiakastyytyväisyyden
taustalla ovat uudet
asiakaslähtöiset tuotteet
ja palvelut sekä
kykymme tarjota
energiatehokkuuteen
liittyvää neuvontaa.
Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating
tutkii vuosittain sähkömyyntiyhtiöiden
asiakkaiden tyytyväisyyttä Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden 2013 EPSItutkimuksen mukaan sähköalan
asiakastyytyväisyys parani Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa ja Ruotsissa
Fortumin asiakastyytyväisyys nousi toimialan
keskiarvoa enemmän. Suomessa Fortum oli
vuoden nousija. Norjassa tuloksemme
hieman laski edellisvuodesta.
Parantuneen asiakastyytyväisyyden taustalla
ovat uudet asiakaslähtöiset tuotteet ja
palvelut sekä kykymme tarjota
energiatehokkuuteen liittyvää neuvontaa.
Asiakkaamme arvostavat Fortumin tuotteiden
hinta-laatusuhdetta. Suomessa
asiakastyytyväisyytemme yksityisasiakkaiden
osalta on parantunut tasaisesti vuodesta
2006. Viime vuodesta Fortumin
tyytyväisyysindeksi on Suomessa noussut 2,7
indeksiyksikköä. Yritysasiakkaiden osalta
Fortum on parantanut tulostaan lähes 10
indeksiyksikköä Suomessa.
Joulukuussa 2013 Fortumin pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmään (LTI) vuosille
2014-2016 lisättiin mittari, joka mittaa
Fortumin mainetta suuren yleisön,
asiakkaiden ja henkilöstön keskuudessa.
One Fortum -tutkimuksen tulokset olivat
vuonna 2013 sekä maineen että
asiakastyytyväisyyden osalta pääosin
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
59
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin lähestymistapa kestävään kehitykseen, johtamismalli, vastuut ja velvoitteet sekä tavoiteasetanta on
kuvattu raportin osiossa Johtamismalli. Fortumin hallinto- ja ohjausjärjestelmä on kuvattu vuoden 2013
selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Ohjaavat politiikat ja
kansainväliset sitoumukset
Fortumin konsernitasoisten politiikkojen ja
ohjeiden uudistustyö on ollut käynnissä
vuosien 2012-2013 aikana. Uudistetut
politiikat edellyttävät hallituksen hyväksyntää.
Kesäkuussa 2013 hallitus hyväksyi Fortumin
kestävän kehityksen politiikan. Ne politiikat,
jotka ovat julkisia, ovat saatavilla Fortumin
internet-sivuilla hallituksen hyväksynnän
jälkeen. Fortumin keskeisimmät kestävää
kehitystä ohjaavat politiikat ja ohjeistukset
ovat:
• Toimintaohje (Code of Conduct)
• Toimintaohje palvelun- ja
tavarantoimittajille (Supplier Code of
Conduct)
• Kestävän kehityksen politiikka (sisältäen
ympäristö- sekä työterveys- ja
turvallisuuspolitiikan)
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
60
Vuosikertomus 2013
• Henkilöstöpolitiikka
Riskienhallintapolitiikka
• Sponsorointiohje
• Ohje konsernin investointi- ja
arviointimenettelyistä
• Kilpailuoikeusohje
• Konsernin lahjonnanvastainen ohjeistus
• Konsernin ohjeistus omaisuuden
suojaamisesta
• Konsernin eturistiriitaohjeistus
• Biodiversiteettiohje
• Konsernin EHS-johtamisen
minimivaatimukset
Fortum kunnioittaa ja tukee Yhdistyneiden
kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta,
sopimusta lapsen oikeuksista sekä
kansainvälisen työjärjestön (ILO)
perussopimuksia. Lisäksi Fortum ottaa
toiminnassaan huomioon OECD:n ohjeet
monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen
Kauppakamarin lahjonnan ja korruption
vastaiset ohjeet sekä Bettercoal-aloitteen
toimintaohjeen vastuullisesta
hiilenlouhinnasta. Fortum on ollut YK:n Global
Compact -aloitteen jäsen kesäkuusta 2010
alkaen ja liittyi YK:n Caring for Climate aloitteeseen marraskuussa 2013.
Taloudellisen vastuun
johtamiskäytännöt
Fortumin taloudellisessa vastuussa
korostuvat vahva tuloksellisuus, kannattava
kasvu ja arvonnousu pitkällä aikavälillä.
Taloudellisesti vahva yritys pystyy kantamaan
vastuunsa ympäristöstä, huolehtimaan
henkilöstöstään, vastaamaan asiakkaiden
tarpeisiin, tukemaan yhteiskunnan kehitystä
ja tuottamaan lisäarvoa eri sidosryhmilleen.
Vahva tuloksellisuus ja kasvu tulee saada
aikaan kestävän kehityksen periaatteita ja
yhtiön tavoiteasetantaa noudattaen. Jokainen
uusi tutkimus- ja kehityskohde arvioidaan
hiilidioksidipäästöttömyyden ja
resurssitehokkuuden kriteereillä. Samoin
jokainen uusi investointiehdotus arvioidaan
kestävän kehityksen kriteereillä osana
Fortumin investointien arviointi- ja
hyväksyntämenettelyä. Haemme
investoinneissa sellaista taloudellisesti
kannattavaa vaihtoehtoa, joka antaa
mahdollisuuden lisätä kapasiteettia ja
vähentää päästöjä.
Fortumin taloudellisten tunnuslukujen
laatimista ja esittämistä säätelevät IFRSstandardit. Taloudellisen vastuun raportointiin
Fortum käyttää tilinpäätöksessä esitettyjen
tietojen lisäksi Global Reporting Initiativen
(GRI) mukaisia tunnuslukuja soveltuvin osin ja
raportoi kestävän kehityksen raportissaan
GRI-osio
joitakin tilinpäätösprosessin osana kerättyjä
tietoja, jotka eivät sisälly
varsinaisiin tilinpäätöstietoihin.
Lue lisää
• Taloudellisen vastuun tunnusluvuista
Ympäristövastuun
johtamiskäytännöt
Fortumin ympäristövastuussa painotetaan
luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja tarvetta
hillitä ilmastonmuutosta sekä korostetaan
osaamistamme hiilidioksidipäästöttömässä
vesi- ja ydinvoiman tuotannossa ja
energiatehokkaassa CHP-tuotannossa.
Tutkimus- ja kehitystyö luo valmiuksia
ympäristömyönteisille energiaratkaisuille.
Fortumin ympäristöjohtaminen perustuu
konsernin politiikkojen ja sitoumusten lisäksi
kansainväliseen ISO 14001 -standardiin.
Tavoitteena on, että kaikilla operatiivisilla
toiminnoilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Vuonna 2013 ISO
14001 –ympäristösertifikaatti myönnettiin
Zabrzen ja Bytomin laitoksille Puolassa sekä
OAO Fortumin kaukolämpöverkkotoiminnalle
Venäjällä. Vuoden 2013 lopussa Fortumin
toimintojen sertifiointiaste oli 100 %.
Sertifiointiaste on laskettu sertifioitujen
toimintojen liikevaihdon osuutena Fortumin
kokonaisliikevaihdosta (nettomyyntiarvot
2013).
Ympäristövastuun alueella konsernin
avainmittareihin kuuluvat hiilidioksidipäästöt
tuotettua kilowattituntia kohden,
energiatehokkuus sekä EHS-poikkeamien
lukumäärä. EHS-poikkeamat raportoidaan
kuukausittain ja hiilidioksidipäästöt ja
energiatehokkuus neljännesvuosittain
Fortumin johtoryhmälle ja säännöllisesti
hallitukselle.
Lue lisää
• Ympäristövastuun tunnusluvuista
Työterveyden ja
turvallisuuden
johtamiskäytännöt
Fortumin turvallisuusjohtamisessa korostuu
yhtiön tahtotila luoda turvallinen työpaikka
kaikille Fortumin toiminnoissa työskenteleville
henkilöille. Uskomme, että kaikki tapaturmat
ovat vältettävissä. Turvallisuusjohtaminen
perustuu konsernin politiikkojen ja
sitoumusten lisäksi konsernitasoisiin ohjeisiin
sekä konsernin laatimiin minimivaatimuksiin
ympäristö-, työterveys- ja turvallisuustyölle.
Fortumin tavoitteena on, että kaikilla
operatiivisilla toiminnoilla on OHSAS 18001 työterveys- ja -turvallisuussertifikaatti.
Vuoden 2013 lopussa Fortumin
toimintojen sertifiointiaste oli 73 %. Vuonna
2013 OHSAS 18001 -sertifikaatti myönnettiin
Zabrzen ja Bytomin laitoksille Puolassa sekä
OAO Fortumin kaukolämpöverkkotoiminnalle
Venäjällä. ESD-divisioonalla ei ole OHSAS
18001 -sertifiointia.
Fortum noudattaa tapaturmien raportoinnissa
Yhdysvaltojen Occupational Safety & Health
Administrationin (OSHA) periaatteita sekä
ILO:n Practise on Recording and Notification
of Occupational Accidents and Diseases
(1995) ohjeita siltä osin kun ne ovat Fortumin
toimintamaiden lainsäädännön mukaisia.
Työturvallisuuden alueella konsernin
avainmittareihin kuuluu omien työntekijöiden
tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia
kohden (LWIF), joka raportoidaan
kuukausittain Fortumin johtoryhmälle ja
säännöllisesti hallitukselle. Operatiivinen
johto saa kuukausittain kattavan
turvallisuusraportin, joka käsittää sekä oman
henkilöstön että urakoitsijoiden
turvallisuuden.
Lue lisää
• Sosiaalisen vastuun tunnusluvuista,
työterveys ja -turvallisuus
• Työhyvinvoinnista
• Työturvallisuudesta
Henkilöstön ja
työhyvinvoinnin johtaminen
Fortumin tavoitteena on sitoutunut ja
hyvinvoiva henkilökunta. Haluamme luoda
mielenkiintoisia ura- ja
kehitysmahdollisuuksia henkilökohtaisen
ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaan
kehittämiseen. Fortumin Toimintaohje ja
henkilöstöpolitiikka ohjaavat
henkilöstökäytäntöjä, joita tukevat
konsernitasoiset henkilöstöprosessit:
strateginen suunnittelu, rekrytointi,
henkilöstön kehittäminen, suorituksen
johtaminen, palkitseminen sekä työsuhteen ja
henkilöstötietojen hallinta.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
61
Vuosikertomus 2013
Arvostamme erilaisuutta ja edistämme tasaarvoista kohtelua sekä tasapuolisia
mahdollisuuksia rekrytoinnissa,
palkkauksessa, henkilöstön kehittämisessä ja
uralla etenemisessä riippumatta rodusta,
uskonnosta, poliittisista mielipiteistä,
sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta,
kielestä, seksuaalisesta suuntautumisesta,
siviilisäädystä tai vajaakykyisyydestä.
Henkilöstökäytäntöjen toteutumista
seurataan henkilöstötutkimuksilla,
vuosittaisilla suoritus- ja kehityskeskusteluilla
sekä muita palautekanavia käyttäen.
Fortumin henkilöstöjohtamisen
painopistealueet vuonna 2013 olivat
valmentava johtajuus, strategian mukaisen
osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen
sekä konsernin laajuisten
henkilöstöprosessien kehittäminen.
Fortumin työhyvinvointiohjelma ForCARE
kattaa kokonaisvaltaisesti työntekijöiden
hyvinvointiin liittyvät asiat. Ohjelman
tavoitteena on edistää terveyttä ja
turvallisuutta, tukea työntekijöiden työkykyä
koko uran ajan sekä edistää työyhteisöjen
toimintaa. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on
vastuu omasta hyvinvoinnista ja osaamisesta
sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä yhdessä.
Malli räätälöidään kunkin maan
lainsäädännön mukaisesti yhteistyössä
paikallisen työturvallisuusorganisaation,
henkilöstön ja johdon kanssa.
Hyvinvointia mitataan kvartaaleittain
seurattavilla sairauspoissaoloilla sekä
toteutuneen eläköitymisiän ja lakisääteisen
vanhuuseläkkeen alkamisiän suhteella.
Kahden vuoden välein tehtävä
henkilöstötutkimus sisältää myös hyvinvointia
mittaavan indeksin.
Lue lisää
• Sosiaalisen vastuun tunnusluvuista,
työntekijät ja työolosuhteet
• ForCARE-työhyvinvointimallista
GRI-osio
Ihmisoikeudet
Fortumin ihmisoikeuksia koskeva
lähestymistapa kuvataan Fortumin
Toimintaohjeessa (Code of Conduct),
Toimintaohjeessa palvelun- ja
tavarantoimittajille (Supplier Code of
Conduct) sekä Fortumin
henkilöstöpolitiikassa. Fortum kunnioittaa
YK:n ihmisoikeuksien julistusta, YK:n
sopimusta lapsen oikeuksista sekä
kansainvälisen työjärjestön (ILO)
perussopimuksia. Lisäksi Fortum huomioi
toiminnassaan OECD:n ohjeet
monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen
Kauppakamarin lahjonnan ja korruption
vastaiset periaatteet ja ohjeet sekä
Bettercoal-aloitteen toimintaohjeen
vastuullisesta hiilenlouhinnasta. Fortum on
ollut YK:n Global Compact -aloitteen jäsen
kesäkuusta 2010 alkaen.
Vuoden 2013 aikana Fortum otti YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden (suojele-kunnioitakorjaa-kehys) mukaisen arvioinnin osaksi
systemaattista maa- ja kumppaniriskin
arviointia.
Ihmisoikeuksien toteutumista arvioivat
toimittajakyselyt ja auditointitulokset
korjaavine toimenpiteineen tallennetaan
toimittajatietokantaan, joka on avoin kaikille
fortumlaisille. Fortum on asettanut
konsernitavoitteen auditointien lukumäärälle
ja tehdyt auditoinnit raportoidaan
operatiiviselle johdolle neljännesvuosittain.
Lue lisää
• Sosiaalisen vastuun tunnusluvuista,
ihmisoikeudet
• Toimitusketjun kestävästä hallinnasta
Toiminta yhteiskunnassa
kaikessa toiminnassaan. Kilpailemme rehdisti
ja reilusti. Noudatamme kilpailulainsäädäntöä
ja Fortumin kilpailuoikeusohjeistoa.
Vältämme tilanteita, joissa oma
henkilökohtainen etumme saattaa olla
ristiriidassa Fortumin etujen kanssa. Emme
koskaan emmekä mistään syystä ota vastaan
tai tarjoa lahjuksia tai muita asiattomia
maksuja.
Asiakassuhteemme perustuvat rehellisyyteen
ja luottamukseen. Kohtelemme
tavarantoimittajiamme ja alihankkijoitamme
reilusti ja tasapuolisesti. Valitsemme heidät
ansioiden perusteella ja odotamme, että he
noudattavat johdonmukaisesti
vaatimuksiamme ja Fortumin Toimintaohjetta
palvelun- ja tavarantoimittajille.
Aktiivisena yrityskansalaisena Fortum tarjoaa
energia-alan asiantuntemuksensa myös
päättäjien ja kansalaisjärjestöjen käyttöön.
Fortum ei tue suorasti eikä epäsuorasti
poliittisia puolueita tai organisaatioita. Yhtiö
ei myöskään osallistu yksittäisten
ehdokkaiden vaalikampanjoiden
rahoitukseen.
Fortum on liiketoimintojensa kautta
vuorovaikutuksessa miljoonien ihmisten
kanssa. Kestävän kehityksen politiikkamme
mukaisesti haluamme kehittää toimintaamme
yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Avoin,
rehellinen ja ennakoiva viestintä sekä
sidosryhmien kuunteleminen ovat
tärkeitä pyrkiessämme kohti strategisia
tavoitteitamme. Huomioimme
erityisesti paikalliset yhteisöt ja
voimalaitoksiemme läheisyydessä asuvat
ihmiset.
Lue lisää
• Sosiaalisen vastuun tunnusluvuista,
yhteisöt
• Tuesta yhteiskunnalle
• Sidosryhmistä
Fortumin Toimintaohje ohjaa yhtiön toimintaa
yhteiskunnassa. Fortum noudattaa hyviä
liiketoimintatapoja ja eettisiä periaatteita
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
62
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Raportointiperiaatteet
Fortumin vuosikertomus koostuu neljästä
osasta: tilinpäätös, vuosikatsaus, hallinto ja
kestävä kehitys. Vuosikertomus julkaistaan
kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa
suomeksi ja englanniksi Fortumin
verkkosivuilla.
Fortum yhtiönä ja keskeiset tiedot
tuotantokapasiteetista, asiakkaista,
henkilöstöstä, sertifioiduista
hallintajärjestelmistä sekä
hiilidioksidipäästöistä esitellään
vuosikatsauksen puolella.
Kestävän kehityksen raportti kertoo Fortumin
toiminnasta vuonna 2013 sisältäen joitakin
tietoja tammi–helmikuulta 2014. Kestävän
kehityksen raportti vuodelta 2012 julkaistiin
maaliskuussa 2013, ja vuoden 2014 raportti
julkaistaan maaliskuussa 2015.
Raportti on jaettu neljään osioon.
Ensimmäisessä osiossa kerrotaan kestävästä
kehityksestä osana Fortumin strategiaa.
Toisessa osiossa tarkastellaan Fortumin
liiketoiminnan arvoketjua sekä eri tuotanto- ja
jakelumuotojen roolia siinä. Kolmannessa
osiossa esitellään Fortumin keskeiset
sidosryhmät sekä sidosryhmien odotukset
Fortumin kestävän kehityksen työtä kohtaan.
Neljännessä osassa esitetään Global
Reporting Initiative (GRI)
G3.1-raportointiohjeiston mukaiset tiedot.
Kestävän kehityksen raporttia koskevien
lisätietojen antajat löytyvät Yhteystiedotsivulta.
Raportin rajaus ja
yhdistelyperiaatteet
Toimintaa ja johtamista koskeva raportointi
kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat
toiminnot mukaan lukien tytäryhtiöt kaikissa
toimintamaissa. Yhdistellyt tiedot sisältävät
emoyhtiö Fortum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt,
joissa Fortum Oyj:llä on suoraan tai välillisesti
yhteensä yli 50 % osuus osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus
määrätä liiketoiminnan talouden ja toiminnan
periaatteista. Mahdolliset poikkeamat tästä
periaatteesta on ilmoitettu eri rajausta
noudattavien tietojen yhteydessä.
Johtamiskäytäntöjen raportointi ei kaikilta
osin ulotu Fortumin vähemmistöosakkuuksiin,
eikä raportointikokonaisuuden määrittely
siten täysin noudata GRI-ohjeiston
määrittelyperiaatteita (Boundary Protocol).
GRI-ohjeiston määrittelyperiaatteiden
mukaisesti yhtiöt, joissa omistusosuus on
enintään 50 % ja joilla on kestävän kehityksen
näkökulmasta merkittävä vaikutus, tulee
sisällyttää johtamiskäytäntöjä koskeviin
tietoihin. Fortumin tapauksessa Olkiluodon
ydinvoimalaitoksen (26 % omistusosuus),
Kemijoki Oy:n (18 % omistusosuus
osakepääomasta ja 64 % osuus
vesivoimaosakkeista) ja Turun Seudun
Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (49,5 %
omistusosuus) sekä Ruotsissa sijaitsevien
Forsmarkin (26 % omistusosuus) ja
Oskarshamnin (46 % omistusosuus)
ydinvoimalaitosten johtamiskäytännöt eivät
sisälly raporttiin.
Edellisten vuosien tiedot on esitetty pro
forma -tietoina eli kunkin vuoden
organisaation ja toimintojen mukaisesti, eikä
esimerkiksi tuotantolaitosten
omistussuhteiden muutosten vaikutuksia ole
jälkeenpäin päivitetty aiempiin
tunnuslukuihin.
Kapasiteetin muutokset
Uusi ja hankittu kapasiteetti
Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön neljä
uutta CHP-voimalaitosta: Järvenpää (Suomi),
Brista (Ruotsi), Klaipeda (Liettua) ja Jelgava
(Latvia). Venäjällä otettiin käyttöön Nyaganin
kaasuvoimalaitoksen kaksi tuotantoyksikköä.
Lisäksi Fortum osti Amrit Solarin
aurinkovoimalaitoksen Luoteis-Intiassa.
Vuoden aikana ostetut laitokset ja
kapasiteetti ovat mukana raportoinnissa
haltuunotosta alkaen. Sama pätee
rakennettuun uuteen kapasiteettiin ja vuoden
aikana käyttöön otettuihin uusiin laitoksiin.
Vuokralla ollut ja myyty kapasiteetti
Fortum myi Kuusamon voimalaitoksen Adven
Oy:lle 1.10.2013. Kuusamon voimalaitos on
mukana raportoinnissa tammi-syyskuun
ajalta. Vuoden lopussa Fortum myi myös
Kauttuan ja Nokian voimalaitokset ja
Uimaharjun voimalaitos siirtyi takaisin Stora
Ensolle vuonna 1990 tehdyn sopimuksen
mukaisesti. Näiden laitosten tiedot ovat
mukana raportoinnissa koko vuoden 2013
ajalta.
Mittaus- ja laskentaperiaatteet
Tiedot taloudellisia tunnuslukuja varten on
kerätty tilintarkastajien tarkastamasta
tilinpäätöksestä sekä kirjanpito- ja
konsolidointijärjestelmistä.
Ympäristötietojen osalta raportti kattaa ne
laitokset, joista Fortum on juridisesti
vastuussa ympäristöluvan haltijana.
Normaalisti Fortum on tällöin pääomistaja,
mutta yhtiö voi olla laitoksen ympäristöluvan
haltija myös ollessaan vähemmistöosakas.
Näissä tapauksissa laitosten tiedot
raportoidaan kokonaisuudessaan, mutta
ominaispäästölukuihin tuotannosta ja
päästöistä lasketaan mukaan vain Fortumin
omistusosuutta vastaava osuus.
Fortumilla on käytössä konsernin laajuinen
tietokanta ohjeineen toimipaikkatason
ympäristötietojen keräämistä varten.
Toimipaikat ovat vastuussa tietojen
syöttämisestä, päästölaskennasta ja
annettujen tietojen oikeellisuudesta.
Kestävän kehityksen yksikkö kokoaa tiedot
konsernitasolla ja vastaa julkaistavista
kestävän kehityksen tiedoista.
EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat
Fortumin CO2-päästöt verifioidaan vuosittain
laitoskohtaisesti ulkopuolisen tahon toimesta.
Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
on raportoitu Greenhouse Gas -protokollan
mukaisesti perustuen ulkoisen konsultin
tekemään kasvihuonekaasupäästöjen
analyysiin.
Fortumin henkilöstöjohtamisen HeRMeSjärjestelmä on käytössä Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa lukuun
ottamatta Zabrzen ja Bytomin toimintoja, ja
sillä kerätään kaikki työntekijöiden henkilö- ja
työsuhdetiedot. Vuoden 2013 aikana
HeRMeS on otettu osittain käyttöön myös
Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Muut
sosiaaliseen vastuuseen liittyvät tiedot, kuten
työterveystiedot, tulevat useista eri
tietojärjestelmistä. Nimetyt vastuuhenkilöt
keräävät nämä tiedot ja toimittavat ne
Corporate Sustainability -yksikölle GRI:n
suosittelemassa muodossa.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
63
Vuosikertomus 2013
Global Compact -raportointi
Fortum on ollut Yhdistyneiden
Kansakuntien Global Compact -aloitteen
jäsen kesäkuusta 2010 lähtien. Tämä raportti
kuvaa Global Compact -aloitteen kymmenen
periaatteen toteutumista Fortumin
toiminnassa. Global Compact hyväksyy GRI:n
G3.1-version tunnuslukujen käytön
GRI-osio
Communication on Progress (COP) raportoinnissa. GRI-indeksissä esitetään ne
tunnusluvut, joita Fortum on käyttänyt
mittaamaan ihmisoikeuksiin, työelämän
normeihin, ympäristöön ja
korruptionvastaisuuteen liittyvien
periaatteiden noudattamista.
Fortum liittyi Caring for Climate –aloitteeseen
marraskuussa 2013. Fortum täyttää Caring
for Climate –aloitteen raportointivaatimukset
osallistumalla vuosittain CDP:n
ilmastonmuutosohjelman puitteissa
tehtävään arviointiin ja julkaisemalla
vastauksensa CDP:n verkkosivuilla.
toimialakohtaisen energiasektoria koskevan
raportointiohjeen (Electric Utility Sector
Supplement) indikaattoreita.
Toimialakohtaisia lisäyksiä
G3.1-indikaattoreihin ei ole huomioitu.
Fortum on tehnyt GRI-ohjeiston edellyttämän
itsearvioinnin raportoinnin kattavuudesta.
Myös varmennuksen antaja on arvioinut
sovellustason, ja molemmilla osapuolilla on
yhteisymmärrys siitä, että Fortum on
noudattanut GRI-ohjeiston 3.1-version tasoa
B+. Fortum on noudattanut raportoinnissaan
myös AA1000 AccountAbility Principles
Standardia (AA1000APS).
Raportin sisältöä ei varmennuksen jälkeen
päivitetä, vaan mahdolliset sisältömuutokset
raportoidaan seuraavana vuonna.
Varmennus
Fortumin kestävän kehityksen raportti 2013
julkaistaan sähköisessä muodossa suomeksi
ja englanniksi, ja se on luettavissa
osoitteessa annualreport2013.fortum.com..
Kestävän kehityksen raportti on laadittu GRIohjeiston version G3.1 mukaisesti. Fortum
Oyj:n tilintarkastaja Deloitte & Touche Oy on
antanut rajoitetun varmuuden kestävän
kehityksen raportin suomenkieliselle versiolle.
Varmennus kattaa suomenkielisellä
verkkosivustolla
annualreport2013.fortum.com olevan
kestävän kehityksen raportointia koskevan
aineiston.
Version G3.1 lisäksi Fortum on raportoinut
soveltuvin osin joitakin GRI:n
Deloitte & Touche Oy on myös antanut
rajoitetun varmuuden GHG-protokollan
mukaisille päästölaskelmille (Scope 1-3)
CDP:n julkaisemien vaatimusten mukaisesti
(Verification of Climate data).
Varmennuslausunto toimitetaan CDP:lle
osana Fortumin CDP-raportointia.
Lue lisää
• Varmennuslausunnosta
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
64
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
GRI-indeksi
●
●
●
Täysin raportoitu
Osittain raportoitu
Ei raportoitu
PERUSSISÄLTÖ, OSA I: Strategia ja taustakuvaus
Raportointilaajuus
Raportin osio/Lisätiedot
Tunnus Kuvaus
1. STRATEGIA JA ANALYYSI
1.1
Ylimmän johdon edustajan lausunto
1.2
Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus
●
●
Vuosikatsaus/ Toimitusjohtajan katsaus
Vuosikatsaus/ Markkinoiden kehitys
Kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset
2. ORGANISAATION KUVAUS
2.1
Organisaation nimi
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Konsernin
liiketoimintarakenne
2.2
Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja/tai palvelut
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Konsernin
liiketoimintarakenne
2.3
Operatiivinen rakenne
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Konsernin
liiketoimintarakenne
2.4
Organisaation pääkonttorin sijainti
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Konsernin
liiketoimintarakenne
2.5
Toimintojen maantieteellinen sijainti
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Fortumin toiminta- ja
markkina-alueet
2.6
Omistusrakenne ja yhtiömuoto
●
Vuosikatsaus/ Tilinpäätös 2013/ Fortumin osake ja
osakkeenomistajat
2.7
Markkina-alueet
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Konsernin
liiketoimintarakenne
2.8
Organisaation toiminnan laajuus
●
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Konsernin
liiketoimintarakenne
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/Vuosi 2013 lukuina/
Myynti ja tuotanto
2.9
●
Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai
omistuksessa raportointikaudella
Tilinpäätös/ Hallituksen toimintakertomus/ Tuloskehitys ja
taloudellinen asema/Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
2.10
●
Raportointikaudella saadut palkinnot
Kestävä kehitys/ Johtamismalli/ Kestävän kehityksen
indeksit
Fortumin kestävän kehityksen raportti 2012 sai
kunniamaininnan Suomen vastuullisuusraportointikilpailussa.
3. RAPORTOINTIPERIAATTEET
3.1
Raportointiajanjakso
3.2
Edellisen raportin julkistamisajankohta
3.3
Raportointitiheys
3.4
Yhteystiedot
●
●
●
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Yhteystiedot
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
65
Vuosikertomus 2013
3.5
GRI-osio
●
Raportin sisällön määrittely
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmien näkemyksiä/
Olennaisuusarviointi
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmäyhteistyö
●
●
3.6
Raportin rajaus
3.7
Raportin laajuuteen tai rajaukseen liittyvät erityiset rajoitukset
3.8
Yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrattujen toimitilojen, ulkoistettujen
toimintojen ja muiden raportointijaksojen ja/tai organisaatioiden
väliseen vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavien teemojen
raportointiperusteet
3.9
Tiedon mittaamistekniikat ja laskentaperusteet
3.10
Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa
●
●
3.11
Merkittävät muutokset raportin laajuudessa, rajauksissa tai
mittausmenetelmissä edellisiin raportointijaksoihin verrattuna
●
3.12
GRI-sisältövertailu
3.13
Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
●
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Raportointiperiaatteet
Kestävä kehitys/ GRI-osio / GRI-indeksi
Riippumaton varmennuslausunto
4. HALLINTOKÄYTÄNNÖT, SITOUMUKSET JA VUOROVAIKUTUS
4.1
Organisaation hallintorakenne
●
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
4.2
Hallituksen puheenjohtajan asema
●
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
4.3
Hallituksen jäsenten riippumattomuus
●
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
4.4
Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen
toimintaan
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Sosiaalisen vastuun tunnusluvut/
Työntekijät ja työolosuhteet
Osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa
yhtiökokouksessa ja esittää kysymyksiä kokouksessa
käsiteltävistä asioista. Yhtiökokouksen ja hallituksen toiminta
sekä tehtävät on kuvattu Fortumin Tilinpäätöksessä.
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
4.5
Kestävän kehityksen tulosten vaikutus hallituksen jäsenten ja ylimmän
johdon palkkoihin ja palkkioihin (mukaan luettuina erojärjestelyt)
●
Hallinnointi/ Palkitseminen
4.6
Eturistiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä
●
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
●
4.7
Hallituksen ja sen alaisuudessa toimivien valiokuntien kokoonpanon,
pätevyyden ja asiantuntemuksen määrittelykäytännöt sisältäen
monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden, esimerkiksi sukupuolen,
huomioimisen
4.8
Missio, arvot sekä toimintasäännöt ja -periaatteet sekä näiden
toimeenpanokäytännöt
●
4.9
Hallituksen tavat seurata organisaation taloudellista, sosiaalista ja
ympäristötoimintaa ja sen johtamista, mukaan lukien
näihin liittyvät keskeiset riskit ja mahdollisuudet sekä kansainvälisten
käytäntöjen, menettelyohjeiden ja periaatteiden noudattaminen
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
Vuosikatsaus/ Strategia
Kestävä kehitys/ GRI -osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
●
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
Vuoden 2013 alusta alkaen kestävän kehityksen avainmittarit
raportoidaan säännöllisesti hallitukselle.
Tilinpäätös/ Hallituksen toimintakertomus/ Riskienhallinta
Kestävä kehitys/ Johtamismalli/ Tavoiteasetanta
4.10
●
Hallituksen toiminnan arviointi
Hallinnointi/ Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä/
Fortumin hallintoelimet
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
66
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Hallituksen vuosittaisessa itsearvioinnissa hallitus arvioi omaa
toimintaansa.
4.11
●
Varovaisuusperiaatteen soveltaminen
Kestävä kehitys/ Johtamismalli
Kestävän kehityksen arviointimenettelyä sovelletaan kaikkiin
yrityskauppoihin ja investointeihin.
Tilinpäätös/ Hallituksen toimintakertomus/ Riskienhallinta
4.12
Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden
taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöperuskirjat, periaatteet tai
aloitteet
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmäyhteistyö/
Viranomaiset ja alan organisaatiot
4.13
Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa
●
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmäyhteistyö/
Viranomaiset ja alan organisaatiot
Lista edunvalvontajärjestöistä löytyy Fortumin verkkosivuilta
4.14
Organisaation sidosryhmät
●
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät
4.15
Olennaisten sidosryhmien tunnistaminen ja valinta
●
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmien näkemyksiä/
Olennaisuusarviointi
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmien näkemyksiä/
Asiakastyytyväisyys
4.16
Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot
4.17
Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet teemat ja huolenaiheet
●
●
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmäyhteistyö
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/Sidosryhmien näkemyksiä
PERUSSISÄLTÖ, OSA II: Johtamiskäytännöt
Raportointilaajuus
Raportin osio/Lisätiedot
Kuvaus
TALOUDELLISEN VASTUUN JOHTAMINEN
Teemat
●
●
Taloudellinen vastuu ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset
Markkina-alue
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Vuosikatsaus/ Markkinoiden kehitys
Vuosikatsaus/ Fortumin vuosi 2013/ Fortumin toiminta- ja
markkina-alueet
YMPÄRISTÖVASTUUN JOHTAMINEN
Teemat
Materiaalit, energia, vesi, päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet, tuotteet
ja palvelut, määräystenmukaisuus ja yleiset
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin kestävän kehityksen politiikka
●
Luonnon monimuotoisuus
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin kestävän kehityksen politiikka
Biodiversiteettiohje
●
Kuljetukset
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin kestävän kehityksen politiikka
Fortumin CDP-vastaus (englanniksi)
SOSIAALISEN VASTUUN JOHTAMINEN/HENKILÖSTÖJOHTAMINEN
Teemat
Työvoima, henkilöstön ja johdon väliset suhteet, työterveys ja turvallisuus, koulutus, monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
ja naisten ja miesten tasavertainen palkkaus
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin henkilöstöpolitiikka
SOSIAALISEN VASTUUN JOHTAMINEN/IHMISOIKEUDET
Teemat
●
●
Investointi- ja hankintakäytännöt, alkuperäiskansojen oikeudet
Syrjimättömyys
Ohje konsernin investointi- ja arviointimenettelystä
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin henkilöstöpolitiikka
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
67
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Järjestäytymisvapaus ja oikeus kollektiivisesti neuvoteltuihin
työehtosopimuksiin, lapsityövoima, pakkotyövoiman käytön estäminen
ja turvallisuuskäytännöt
●
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin henkilöstöpolitiikka
Fortumin Toimintaohje
Fortumin Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille
●
Arviointi ja seuranta, korjaustoimet
Kestävä kehitys/ GRI-osio/ Kestävän kehityksen johtaminen
Fortumin henkilöstöpolitiikka
Fortumin Toimintaohje
Fortumin Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille
Ohje konsernin investointi- ja arviointimenettelystä
SOSIAALISEN VASTUUN JOHTAMINEN/YHTEISKUNTA
Teemat
●
Paikallisyhteisöt
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmäyhteistyö/
Paikallisyhteisöt
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/ Sidosryhmien näkemyksiä
●
Korruptio, kilpailunvastainen toiminta ja määräystenmukaisuus
Fortumin Toimintaohje
Toimintaohje tavaran- ja palveluntoimittajille
●
Kestävän kehityksen politiikka
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
●
Kestävä kehitys/ Sidosryhmät/Sidosryhmäyhteistyö/
Asiakkaat
Tuote- ja palvelumerkinnät
●
Kestävä kehitys/ Liiketoiminnat/ Sähkön ja lämmön myynti
Markkinointiviestintä, asiakkaan yksityisyydensuoja ja
määräystenmukaisuus
●
Fortumin Toimintaohje
Poliittinen vaikuttaminen
SOSIAALISEN VASTUUN JOHTAMINEN/TUOTEVASTUU
Teemat
PERUSSISÄLTÖ, OSA III: Toimintaindikaattorit
Raportointilaajuus
Raportin osio/Lisätiedot
Tunnus Kuvaus
TALOUDELLINEN VASTUU
Taloudelliset tulokset
EC1
Taloudellinen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmien kesken
●
EC1
EC2
Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset sekä riskit ja
mahdollisuudet
●
EC2
Tilinpäätös/ Strategiset riskit
Fortumin CDP raportointi
EC3
Organisaation eläkesitoumusten kattavuus
●
Hallinnointi/ Palkitseminen/ Eläkejärjestelyt
EC4
Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki
●
Kestävä kehitys/ Liiketoiminta/ Taloudellinen lisäarvo
sidosryhmille/ Fortum veronmaksajana
Tukea ei ole eritelty lajeittain.
Markkinat
EC5
Tavanomaisen alkupalkan ja paikallisen minimipalkan suhde
sukupuolittain jaoteltuna organisaation keskeisissä toimipaikoissa
●
EC6
Ostot paikallisilta toimittajilta
●
EC6
Paikalliset hankinnat esitetty euromääräisinä volyymeinä, ei
prosentteina. Ohjaavaa politiikkaa paikallisista ostoista ei ole.
Vastuullista polttoaineiden hankintaa
EC7
●
Paikalliset rekrytoinnit
EC7
Politiikkaa paikallisen työvoiman rekrytointiin ei ole.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
68
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Välilliset taloudelliset vaikutukset
EC8
●
Infrastruktuuri-investoinnit sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut
EC8
Fortumin investointeja infrastruktuuriin, erityisesti
kaukolämpöverkkoon Venäjällä, voidaan laajemmassa
mittakaavassa pitää yleishyödyllisinä, vaikka ne tuottavat
myös taloudellista hyötyä.
Fortumin taloudelliset vaikutukset
EC9
●
Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus
EC9
Negatiivisia epäsuoria taloudellisia vaikutuksia ei ole
analysoitu. Benchmark-vertailu puuttuu.
Fortumin taloudelliset vaikutukset
EU6
Johtamiskäytännöt, joilla varmistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin
sähkönsaatavuus ja luotettavuus
●
Vuosikatsaus/ Konsernin liiketoimintarakenne
Liiketoimintamme/ Jakelun luotettavuuden parantaminen
EU7
Energiankysyntää ja energiatehokkuutta ohjaavat suunnitelmat ja
toimenpiteet
●
Sidosryhmäyhteistyö/ Asiakkaat
EU8
Tutkimus- ja kehitystoimenpiteet sekä kustannukset sähkön
luotettavuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi
●
Vuosikatsaus/ Tutkimus ja kehitys liiketoiminnan tukena
EU9
Ydinvoimaan liittyvät varaukset
●
Tilinpäätös 2013/ Konsernitilinpäätöksen liitetieto 30
Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
EU10
Suunniteltu kapasiteetti verrattuna ennakoituun sähkön kysyntään
pitkällä aikavälillä, eriteltynä energialähteittäin ja
sääntelyjärjestelmittäin
●
EU10
Vuosikatsaus/ Markkinoiden kehitys
Tilinpäätös/ Hallituksen toimintakertomus/ Investoinnit
käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja
osakkeiden myynnit
EU11
●
Lämpövoimalaitosten keskimääräinen hyötysuhde
EU11
Lämmöntuotannon tehokkuus raportoitu koko tuotannolle,
ilman indikaattorin edellyttämää jaottelua.
EU12
●
Siirto- ja jakeluhäviöt
EU12
YMPÄRISTÖVASTUU
Materiaalit
EN1
Materiaalien käyttö
EN2
Kierrätysmateriaalien käyttö
●
●
EN1
EN2
Energia
EN3
Energian suora kulutus
EN4
Energian epäsuora kulutus
●
●
EN3
EN4
Fortumin ostaman sähkön tuottamisessa käytettyjä
primäärienergialähteitä ei tunneta tarkasti.
EN5
Säästämisestä ja tehokkuusparannuksista syntynyt energiansäästö
EN6
Energiatehokkaat tuotteet ja palvelut
●
●
EN5
EN6
Fortum tarjoaa asiakkailleen uusiutuvilla energialähteillä
tuotettua sähköä. Tarjoamme myös
energiatehokkuusneuvontaa ja laitteita (esim. Kotinäyttö),
jotka auttavat asiakkaitamme vähentämään
sähkönkulutustaan.
EN7
Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi ja
saavutetut säästöt
●
EN7
Saavutettuja säästöjä ei ole raportoitu.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
69
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Vesi
EN8
●
Veden kulutus
EN8
Ympäristövastuun tunnusluvut
EN9
Vesilähteet, joihin vedenotto vaikuttaa merkittävästi
EN10
Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö
●
●
EN9
EN10
Luonnon monimuotoisuus
EN11
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhtiön hallussa olevat
alueet, niiden sijainti ja koko
●
EN11
EN12
Yhtiön toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla
tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla
●
EN12
Vaikutuksia ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti.
EN13
●
Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt
EN13
Elinympäristöjen kokoa ei ole raportoitu.
Vesivoiman ympäristövaikutusten vähentäminen
Energianjakelun ympäristövaikutusten vähentäminen
EN14
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja
suunnitelmat
●
EN14
Vesivoiman ympäristövaikutusten vähentäminen
Energianjakelun ympäristövaikutusten vähentäminen
EN15
●
Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä
EN15
Mahdollisia uhanalaisia lajeja ei ole selvitetty kattavasti.
Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet
EN16
●
Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
EN16
Ympäristövastuun tunnusluvut
EN17
Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt
●
EN17
EN18
Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi
●
EN18
Vesivoima
Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet/Biomassan käytön
lisääminen
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto/Monipuolista
polttoaineiden käyttöä
Tilinpäätös/ Konsernitilinpäätöksen liitetieto 19.2
Investoinnit
EN19
Otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöt
●
EN19
EN20
NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna
päästölajeittain
●
EN20
Raskasmetallipäästöistä on raportoitu vain elohopea.
Ympäristövastuun tunnusluvut
EN21
●
Päästöt vesistöihin
EN21
Jätevesipäästöjä ei ole raportoitu käsittelytavan mukaan.
CHP:n ympäristövaikutusten vähentäminen
Ympäristövastuun tunnusluvut
EN22
●
Jätteen kokonaispaino tyypin ja käsittelytavan mukaan
EN22
Jätemääriä ei ole raportoitu yksityiskohtaisesti käsittelytavan
mukaan.
Ydinvoiman ympäristövaikutusten vähentäminen
Ydinjätehuolto
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
70
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Ympäristövastuun tunnusluvut
EN23
Merkittävät vuodot
●
EN23
EN24
Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen
määrä
●
Ei olennainen Fortumille.
EN25
Vesistöt joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus
●
EN25
Tuotteet ja palvelut
EN26
Tuotteiden ja palveluiden käytönaikaisten ympäristövaikutusten
vähentäminen
●
EN26
EN27
Tuotteiden ja pakkausmateriaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö
●
Ei olennainen Fortumille.
●
EN28
Määräystenmukaisuus
EN28
Merkittävät ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomukset
Mahdollisia riita-asioita ei ole raportoitu.
Kuljetukset
EN29
●
Merkittävät kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset
EN29
Ympäristövaikutusten vähentämistoimia ei ole raportoitu.
Yleiset
EN30
Ympäristönsuojelumenot ja ympäristöinvestoinnit
●
EN30
●
LA1
SOSIAALINEN VASTUU: TYÖNTEKIJÄT JA TYÖOLOSUHTEET
Työvoima
LA1
Henkilöstö työsuhteen tyypin, työsopimuksen ja alueen perusteella
sukupuolen mukaan
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
LA2
●
Henkilöstön vaihtuvuus
LA2
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
LA3
●
Vakituisten työntekijöiden työntekijäedut
LA3
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
EC3
LA15
Perhevapaalla olevien työntekijöiden töihinpaluu sukupuolen mukaan
●
Henkilöstön ja johdon väliset suhteet
LA4
Työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden suhteellinen osuus
●
LA4
Fortum ei seuraa työntekijöiden järjestäytymisastetta.
LA5
Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika
●
LA5
LA6
Työterveys ja -turvallisuus
LA6
Työsuojelutoimikuntien piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus
●
●
LA7
Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot sekä
työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset alueittain ja sukupuolen
mukaan
LA7
Tapaturmataajuuksia ei ole raportoitu maittain, ammattitaudit
raportoitu vain Suomen osalta.
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
LA8
Työntekijöiden kouluttaminen ja neuvonta liittyen vakaviin sairauksiin
●
LA9
Työterveys- ja turvallisuusasioista sopiminen ammattiyhdistysten
kanssa
●
Koulutustuntien vuosikeskiarvo työntekijää kohden sukupuolen ja
henkilöstöryhmän mukaan
●
LA8
Koulutus
LA10
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
71
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
LA11
Osaamisen kehittäminen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat
LA12
Kehityskeskustelut ja ja suorituksen arvioinnit sukupuolen mukaan
jaoteltuna
●
LA11
Toimintaohjelmia työsuhteen päättyessä ei raportoitu.
●
LA12
●
LA13
Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
LA13
Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus
Vähemmistöryhmiä ei ole raportoitu.
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
Hallinnointi/ Hallitus
Naisten ja miesten tasavertainen palkkaus
LA14
●
Miesten ja naisten peruspalkkojen suhde
LA14
Raportoitu Venäjää lukuunottamatta.
SOSIAALINEN VASTUU: IHMISOIKEUDET
Investointi- ja hankintakäytännöt
HR1
●
Ihmisoikeusasioiden huomioiminen investointipäätöksissä
HR1
Kokonaismäärää ja prosentuaalista osuutta ei ole raportoitu.
HR2
Alihankkijat ja urakoitsijat, joille tehty ihmisoikeusarviointi
HR3
Henkilöstön koulutus ihmisoikeuksiin liittyvistä politiikoista ja
toimintakäytännöistä
●
HR2
Prosentuaalista osuutta ei raportoitu.
●
HR3
Koulutustunteja ei ole raportoitu.
Syrjimättömyys
HR4
Syrjintätapausten ja niihin liittyneiden toimenpiteiden
kokonaislukumäärä
●
HR4
●
HR5
Järjestäytymisvapaus ja oikeus kollektiivisesti neuvoteltuihin työehtosopimuksiin
HR5
Toiminnot, joissa yhdistymisvapaus ja yhteistoimintaneuvottelutoiminta
on uhattuna
LA4
Lapsityövoima
HR6
Toiminnot, joihin liittyy lapsityövoiman käytön riski sekä toimenpiteet
lapsityövoiman käytön estämiseksi
●
HR6
●
HR7
Henkilöstöresurssit
HR7
Toiminnot, joihin liittyy pakkotyön riski sekä toimenpiteet pakkotyön
estämiseksi
Turvallisuuskäytännöt
HR8
Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja -toimintakäytäntöihin koulutetun
turvahenkilökunnan määrä
●
Alkuperäiskansojen oikeudet
HR9
Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet
●
Arviointi ja seuranta
HR10
●
Toiminnot, joille on tehty ihmisoikeusarviointi
Korjaustoimet
HR11
Ihmisoikeuksiin liittyvien valitusten ja niiden ratkaisujen määrä
●
EU16
Omien työntekijöiden sekä urakoitsijoiden ja alihankkijoiden
turvallisuutta ja terveyttä koskevat politiikat ja vaatimukset
●
EU16
EU17
Urakoitsijoiden ja alihankkijoiden yhteenlasketut työpäivät työmaalla,
operatiivisessa toiminnassa ja kunnossapidossa
●
LA1
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
72
Vuosikertomus 2013
EU18
GRI-osio
Niiden urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työntekijöiden suhteellinen
osuus, jotka ovat osallistuneet työturvallisuus- ja terveyskoulutukseen
●
EU18
Prosenttiosuutta ei ole raportoitu.
SOSIAALINEN VASTUU: YHTEISKUNTA
Paikallisyhteisöt
SO1
Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja hallintaan
liittyvät ohjelmat
●
SO1
Prosenttiosuutta ei ole raportoitu.
SO9
Toiminnot, joilla on merkittäviä potentiaalisia tai toteutuneita
negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin
●
●
SO10
Keinot, joilla ehkäistään ja hillitään toimintojen merkittäviä
potentiaalisia tai toteutuneita negatiivisia vaikutuksia
paikallisyhteisöihin
Korruptio
SO2
Korruptioon liittyvien riskien osalta analysoidut liiketoimintayksiköt
SO3
Korruptionvastainen koulutus
●
●
SO2
SO3
Prosenttiosuutta ei ole raportoitu.
SO4
Toimenpiteet korruptiotapauksissa
●
SO4
●
SO5
Poliittinen vaikuttaminen
SO5
Julkiset kannanotot ja osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja
lobbaukseen
Sidosryhmämme
Sidosryhmämme/ Viranomaiset ja alan organisaatiot
SO6
●
Poliittisille tahoille annetut tuet
SO6
EC8
Kilpailun vastainen toiminta
SO7
Kilpailun vastaista toimintaa, kartelleja ja monopoleja koskevat
oikeustoimet
●
SO7
Määräystenmukaisuus
●
SO8
Lakien ja määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen
merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten
kokonaislukumäärä
EU19
Sidosryhmien osallistuminen energiansuunnittelua ja
infrastruktuurikehitystä koskevaan päätöksentekoon
●
SO8
EU19
Projekteja ei ole raportoitu.
EU21
Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat
ja koulutus
●
EU21
Yksityiskohtaisia projekteja/toimintamalleja ei ole raportoitu
paikallistasolla.
SOSIAALINEN VASTUU: TUOTEVASTUU
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
PR1
Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi
PR2
Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset
●
●
Tuote- ja palvelumerkinnät
PR3
Tuote- ja palvelutietoihin liittyneet vaatimukset ja niiden
prosentuaalinen osuus
●
PR3
Prosenttiosuutta ei ole raportoitu.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
73
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
PR4
Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja
vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset
●
PR5
Asiakastyytyväisyys
●
PR5
Sidosryhmämme/ Asiakkaat
Markkinointiviestintä
PR6
Markkinointiviestintään liittyvien lakien, normien ja vapaaehtoisten
sääntöjen noudattamista tukevat käytännöt
●
PR7
Markkinointiviestinnän määräysten ja vapaaehtoisten käytäntöjen
rikkomukset
●
PR7
Asiakkaiden yksityisyydensuoja
PR8
Asiakkaan yksityisyyttä loukkaavien rikkomusten ja asiakastietojen
katoamista koskevien valitusten kokonaismäärä
●
Määräystenmukaisuus
PR9
Sakot tuotteiden ja palvelujen tarjontaa ja käyttöä koskevien
sääntöjen noudattamatta jättämisestä
EU28
Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys
EU29
Sähkökatkojen keskimääräinen kesto
●
●
●
PR9
EU28
EU29
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
74
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
Taloudelliset tulokset
EC1 Tuotettu ja jaettu suora
taloudellinen lisäarvo
Fortum analysoi toimintansa taloudellisia
vaikutuksia ja eri sidosryhmille tuotetun
hyvinvoinnin määrää toimintamaissaan ja
markkina-alueillaan. Keskeisiin sidosryhmiin
kuuluvat osakkeenomistajat ja sijoittajat,
asiakkaat, työntekijät, palvelun- ja
tavarantoimittajat sekä julkinen sektori.
Palvelun- ja tavarantoimittajien osalta Fortum
arvioi myös globaaleja vaikutuksia kiinnittäen
erityisesti huomiota riskimaissa toimiviin
palvelun- ja tavarantoimittajiin.
Vuonna 2013 tuotetun ja sidosryhmille jaetun
lisäarvon erotuksena yhtiön oman toiminnan
kehittämiseen jäi 1 136 miljoonaa euroa
(2012: 746).
Lue lisää
• Fortumin taloudellisista vaikutuksista
• Fortumista ja verotuksesta
Rahavirrat eri sidosryhmille vuosina 2011-2013
milj. euroa
2013
2012
2011
Tuotot asiakkailta
Tuotteista ja palveluista asiakkailta
saatavat tulot, rahoitustulot sekä
toimintojen tai tuotantolaitosten
myyntituotot
6 539
6 398
7 192
Ostot tavarantoimittajilta
Käteismaksut raaka-aineiden, tavaroiden ja
palveluiden toimittajille
-3 067
-3 002
-3 272
3 472
3 396
3 920
-529
-5431)
-529
-1 216
-1 514
-1 431
-591
-593
-728
Jaettu sidosryhmille
-2 336
-2 650
-2 688
Jätetty liiketoiminnan kehittämiseen
1 136
746
1 232
Lisäarvon tuottaminen
Fortumin tuottama lisäarvo
Lisäarvon jakautuminen
Korvaukset henkilöstölle
Palkat, palkkiot ja muut henkilösivukulut
Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille
Sijoittajille maksetut osingot, korot ja muut
rahoituskulut
Julkinen sektori
Maksetut tuloverot, valmisteverot, tuki
yhteiskunnalle ja lahjoitukset
1) Vertailuvuoden 2012 tiedot on muutettu liittyen eläkkeiden kirjauskäytännön muutokseen.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
75
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Fortumin toiminnasta syntyvän taloudellisen lisäarvon jakautuminen vuosina 2011-2013
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Verot1)
Henkilöstökulut
Yhteensä
2013
2012
2011
2013
20122)
2011
2013
2012
2011
2013
2012
2011
Suomi
266
338
239
208
221
209
153
137
250
627
696
698
Ruotsi
497
492
392
177
181
181
325
367
440
999
1 040
1 013
Venäjä
milj. euroa
435
568
670
88
83
80
19
19
15
542
670
765
Viro
16
10
12
5
5
7
1
1
0
22
16
19
Puola
10
19
18
15
18
21
7
10
8
32
47
47
Norja
13
36
19
15
16
14
2
2
1
30
54
34
Muut maat
47
95
58
21
19
17
81
49
7
149
163
82
1 284
1 558
1 408
529
543
529
588
585
721
2 401
2 686
2 658
Yhteensä
1) Sisältää maksetut tulo-, valmiste- sekä kiinteistöverot
2) Vertailuvuoden 2012 tiedot on muutettu liittyen eläkkeiden kirjauskäytännön muutokseen.
GRI ei sisällytä investointeja jaetun lisäarvon
laskelmaan, mutta Fortum on sisällyttänyt
investoinnit omaan taloudellisten vaikutusten
arviointiinsa, koska niiden vuosittainen määrä
ja vaikutus yhteiskuntaan on merkittävä.
Käyttöomaisuusinvestoinnit1) toimintamaittain vuosina 2012-2013
Suomi
milj. euroa
Ruotsi
Viro
Puola
Norja
Muut maat
Yhteensä
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
Vesivoima
17
12
91
86
-
-
-
-
-
-
-
-
108
98
Ydinvoima
60
53
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
60
53
2
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
4
Sähköntuotanto
4
1
3
27
-
-
-
-
-
-
-
-
7
28
Muut
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
0
6
1
7
84
71
94
113
-
-
-
-
-
-
0
6
178
190
7
9
6
12
-
-
2
3
-
-
1
-
16
24
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
2
1
17
66
218
150
-
-
-
-
-
-
39
87
274
303
0
0
105
106
-
-
-
-
-
-
14
47
119
153
17
66
111
41
-
-
-
-
-
-
25
40
153
147
-
-
2
3
-
-
-
-
-
-
-
-
2
3
14
12
42
33
16
10
6
15
4
21
4
0
86
91
5
12
14
32
-
0
0
-
-
-
0
1
19
45
43
99
280
227
16
10
10
19
4
21
44
88
397
464
Power
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
Uusiutuva energia/
Power yhteensä
Heat
Fossiilinen energia/
Lämmöntuotanto
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
Uusiutuva
lämpöenergia,
jakautuen
Jäte
Biopolttoaineet
Muut
Kaukolämpö
Muut
Heat yhteensä
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
76
Vuosikertomus 2013
Distribution
Electricity Sales
Muut
GRI-osio
128
158
123
151
-
0
-
-
9
15
-
-
260
324
1
-
-
0
-
-
-
-
-
-
-
1
1
1
10
10
0
1
-
-
0
-
-
-
3
-
13
11
266
338
497
492
16
10
10
19
13
36
47
95
849
990
387
535
48
32
Yhteensä, ilman
Russia-divisioonaa
Russia
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
Fossiilinen energia/
Lämmöntuotanto
Muut
Russia yhteensä
0
1
435
568
1 284
1 558
Yhteensä, sisältäen
Russia-divisioonan
1) Sisältää investoinnit sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin.
Vuonna 2013 kunnossapitoinvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 239 miljoonaa euroa (2012: 247). Lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat 187 miljoonaa
euroa (2012: 223). Tuottavuutta lisäävät investoinnit olivat 385 miljoonaa euroa (2012: 422) ja kasvua lisäävät investoinnit olivat 473 miljoonaa euroa (2012: 666).
EC2 Ilmastonmuutoksen
taloudelliset seuraukset sekä
muut riskit ja mahdollisuudet
organisaation toiminnalle
Ilmastonmuutos aiheuttaa Fortumille sekä
taloudellisia, sääntelyyn liittyviä että fyysisiä
riskejä ja mahdollisuuksia. Koska
energiantuotanto ja -käyttö on merkittävin
kasvihuonekaasujen lähde, energiasektorilla
on keskeinen rooli vähäpäästöisen
tulevaisuuden rakentamisessa. Energia-ala on
laatinut visioita ja tiekarttoja kohti
tulevaisuuden energiajärjestelmää, ja se on
valmis investoimaan uuteen
ilmastomyönteiseen tuotantokapasiteettiin,
mikäli näihin liittyvät poliittiset ja
yhteiskunnalliset edellytykset ovat
kohdallaan.
Ilmastosääntely vaikuttaa Fortumiin
ensisijaisesti EU:n päästökaupassa
määräytyvän CO2:n hinnan ja siitä aiheutuvan
kustannuksen kautta. Tämä määrittää
taloudellisen arvon myös
päästövähennyksille. Hiilidioksidin hinta lisää
fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian
tuotantokustannuksia, mutta nostaa toisaalta
energiatuotteiden hintoja. Paras keino
vähentää hiilidioksidin hintaan liittyvää riskiä
on lisätä hiilidioksidipäästötöntä ja
vähäpäästöistä tuotantokapasiteettia.
Vuonna 2013 noin 88 % Fortumin
sähköntuotannosta EU:ssa oli
hiilidioksidipäästötöntä. Fortumilla oli vuonna
2013 yhteensä 83 (2012: 79) EU:n
päästökauppajärjestelmään kuuluvaa laitosta
kuudessa jäsenvaltiossa. CO2-päästöistä EUalueella noin 98 % kuului päästökaupan piiriin.
Fortumille oli myönnetty ilmaisia
päästöoikeuksia 3 miljoonaa tonnia vastaava
määrä vuodessa. Yhtiön päästöt EUpäästökauppajärjestelmässä olivat 6
miljoonaa tonnia. Päästöoikeuksien suhteen
Fortum oli siten alijäämäinen.
Päästökauppajärjestelmän kuluvalla
kolmannella kaudella 2013-2020 Fortumin
ilmaiset päästöoikeudet vähenevät
merkittävästi, koska sähköntuotannon on
ostettava oikeudet markkinoilta tai
huutokaupoista. Ainoastaan Puolassa ja
Baltian maissa Fortumin CHP-laitokset saavat
päästökauppadirektiivin poikkeussääntöjen
nojalla ilmaisia päästöoikeuksia myös
sähköntuotannolle.
Venäjällä Fortumin hiilidioksidipäästöt ovat
lähivuosina kasvussa
energiantuotantokapasiteetin lisääntymisen
seurauksena. Venäjällä hiilidioksidipäästöillä
ei toistaiseksi ole taloudellista arvoa. Kiotokaudella 2008-2012 voitiin Venäjällä
hyödyntää ns. yhteistoteutusmekanismia
(Joint Implementation, JI), jonka puitteissa
Fortum toteutti useita hankkeita.
Fortum on osakkaana kahdessa
kansainvälisessä ilmastorahastossa,
Prototype Carbon Fund -hiilirahastossa (PCF)
ja Testing Ground Facility (TGF) -
hiilirahastossa. Vuonna 2013 Fortum sai
yhteensä 325 000 päästövähennysyksikköä
näistä rahastoista. Saaduista
päästövähennysyksiköistä 274 000 oli CERyksiköitä ja 51 000 ERU-yksiköitä. Kaikkiaan
Fortum on tähän mennessä saanut
rahastoista 710 000 päästövähennysyksikköä
ja arvioi saavansa tulevaisuudessa vielä noin
300 000 yksikköä rahastojen toiminta-aikana.
Fortumin toimintoihin kohdistuu
ilmastonmuutoksen aiheuttamia fyysisiä
riskejä, mukaan lukien sääolosuhteissa
tapahtuvat muutokset, jotka voivat muuttaa
energian kysyntää ja esimerkiksi
vesivoimatuotannon määrää. Yleistyvät ja
rajut myrskyt voivat vaikuttaa jakeluverkon
toimintaan ja kunnossapitoon. Lisääntyvä
sadanta voi vaikuttaa vesivoiman tuotantoon,
patojen turvallisuuteen ja bioenergian
tarjontaan ja saatavuuteen.
Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi Fortum
on myös sopeuttamassa toimintaansa
ilmastonmuutokseen ja ottaa ilmaston
muuttumisen huomioon mm.
tuotannonsuunnittelussa ja kasvuhankkeiden
arvioinnissa.
Huolen ilmastonmuutoksesta odotetaan
aikaansaavan vähäpäästöisten ja
energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen
kysynnän kasvua. Fortumin osaaminen CO2päästöttömässä vesi- ja ydinvoimassa,
energiatehokkaassa CHP-tuotannossa ja
tulevaisuuden energiajärjestelmän ja sen
teknologioiden, kuten aalto- ja
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
77
Vuosikertomus 2013
aurinkoenergian, tutkimuksessa ja
kehityksessä, voi osoittautua yhtiölle
kilpailueduksi. Fortum investoi CO2päästöttömään tuotantoon Euroopassa ja
näkee liiketoimintamahdollisuuksia
ilmastomyönteisten energiaratkaisujen
tuottamisessa kestävää kaupunkiasumista ja
liikenteen sähköistymistä varten.
GRI-osio
Lue lisää
etuusjärjestelmän
velvoitteiden kattavuus
• Ilmastonmuutoksen riskeistä ja
mahdollisuuksista Fortumille
Fortumin eläkejärjestelyt noudattavat kunkin
toimintamaan paikallisia sääntöjä ja
käytäntöjä, ja niitä käsitellään Tilinpäätöksen
liitetiedossa 32 Eläkevelvoitteet.
EC3 Organisaation
määrittelemän eläke-
Markkina-asema
EC6 Toimintakäytännöt ja ostot
paikallisilta toimittajilta
Fortum ostaa polttoaineita, tavaroita ja
palveluita sekä kansainvälisiltä että
paikallisilta toimijoilta. Merkittävä osa
Fortumin hankinnoista kohdistuu
investointeihin. Paikallisiksi ostoiksi Fortum
luokittelee ostot niistä maista, joissa
Fortumilla on operatiivista toimintaa.
Suurimmat hankinnat ilman investointeja
tehtiin Pohjoismaissa (1 685 miljoonaa euroa)
ja Venäjällä (813 miljoonaa euroa).
Polttoaineiden osuus ostojen
hankintavolyymista oli noin 1 085 miljoonaa
euroa. Fossiilisia polttoaineita
ostimme noin 864 miljoonalla eurolla,
biopolttoaineita noin 155 miljoonalla eurolla
ja ydinpolttoainetta noin 66 miljoonalla
eurolla.
Hankinnat1) ilman investointeja 2011-2013
milj. euroa
2013
2012
2011
Pohjoismaat
1 685
1 612
1 903
Venäjä
813
769
692
Puola
143
161
148
Viro
29
36
64
103
99
44
2 773
2 677
2 851
Muut maat
Yhteensä
1) Sisältää polttoaineostot, sähköostot ja muut ostetut materiaalit ja palvelut.
Fortumin investoinnit ilman yritysostoja
olivat 1 284 miljoonaa euroa (2012: 1 558),
josta 449 miljoonaa euroa (2012: 482)
kohdistui hiilidioksidipäästöttömään
tuotantoon. Investoinnit olivat yhteensä 21 %
liikevaihdosta (2012: 25 %). Fortumin
investoinneilla on merkittävä paikallinen
vaikutus, koska ne luovat liiketoiminta- ja
työmahdollisuuksia paikallisille toimittajille ja
kehittävät paikallista infrastruktuuria.
Suurimmat investoinnit tehtiin Venäjällä, 435
miljoonaa euroa (2012: 568), ja
Ruotsissa, 497 miljoonaa euroa (2012: 492).
Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin
olivat 389 miljoonaa euroa (2012: 429).
EC7 Paikalliset palkkauskäytännöt ja
paikallisten osuus ylimmästä
johdosta
Fortumin määritelmän mukaan ylimpään
johtoon kuuluvat divisioonien ja
konsernifunktioiden johtoryhmiin kuuluvat
henkilöt. Fortumin liiketoiminta on globaalia
ja kattaa useamman maan. Siksi myös
divisioonien ja konsernifunktioiden
johtoryhmät koostuvat useista
kansallisuuksista. Poikkeuksen muodostaa
Russia-divisioonan johtoryhmä, jonka yksi
jäsen on saksalainen ja muut venäläisiä.
Fortumin määritelmän mukaan ylimpään
johtoon kuuluu 72 henkilöä. Näistä 61 % on
suomalaisia, 21 % ruotsalaisia ja 14 %
venäläisiä. Lisäksi joukkoon kuuluu yksi
norjalainen, yksi saksalainen ja yksi
puolalainen henkilö.
Fortum rekrytoi paikallista henkilöstöä
ilmoittamalla työpaikoista eri medioissa sekä
käyttäen suorahakumenetelmiä.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
78
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Välilliset vaikutukset
EC8 Infrastruktuuriinvestoinnit ja tarjotut
yleishyödylliset palvelut
Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi
työskentelevien järjestöjen ja yhteisöjen
työtä toimintamaissaan. Tavoitteena on, että
sponsorointi hyödyttää molempia osapuolia.
Yhteistyö erityisesti pohjoismaisten
yliopistojen kanssa erilaisissa tutkimus- ja
kehityshankkeissa on merkittävää. Suomeen
Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon
perustettiin vuonna 2013
aurinkotalousprofessuuri, jota Fortum
rahoittaa 75-prosenttisesti viiden vuoden
ajan.
Fortumin tuki yleishyödylliseen toimintaan oli
yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa (2012:
5,8), josta Fortumin säätiön apurahojen
osuus oli noin 432 000 euroa (2012:
780 000). Fortumin säätiön tarkoituksena on
tukea luonnontieteellistä, teknillistieteellistä
sekä taloustieteellistä tutkimus-, opetus- ja
kehitystyötä energia-alalla. Vuonna 2013
Fortumin säätiö myönsi apurahoja 38
opiskelijalle.
Fortumin investointeja infrastruktuuriin,
erityisesti kaukolämpöverkkoon Venäjällä,
voidaan pitää yleishyödyllisinä. Fortumin
investoinnit kaukolämpöverkkoon tuottavat
kuitenkin myös taloudellista hyötyä ja
vähentävät ympäristövaikutuksia, ja siksi niitä
ei lueta GRI-ohjeiston mukaisiksi
yleishyödyllisiksi investoinneiksi.
Fortumin yleishyödyllisiin kohteisiin
lahjoitettavan summan päättää yhtiön
hallitus. Lahjoituksia ei anneta puolueille tai
minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan,
uskonnollisille järjestöille, viranomaisille,
kunnille tai paikallishallintoon. Ne eivät
myöskään koskaan ole osa
liiketoimintasopimuksia.
EC9 Merkittävät epäsuorat
taloudelliset vaikutukset ja
niiden laajuus
Fortum tukee yhteiskunnallista kehittymistä
ja hyvinvointia esimerkiksi lisäämällä
paikallista työllisyyttä, maksamalla veroja,
palkkoja ja sosiaalikuluja. Fortumin tuottama
verohyöty yhteisöille koostuu tuloveroista
sekä liiketoimintoihin liittyvistä veroista,
kuten kiinteistö-, jäte- ja polttoaineveroista.
Fortumilla on myös läpikulkuveroja, kuten
arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätys,
jotka Fortum on velvollinen keräämään ja
raportoimaan valtionhallinnon puolesta.
Suomen valtion osakkeista saamillaan
osinkotuloilla on vaikutusta yhteiskunnan
perusrakenteiden ylläpidossa.
Lue lisää
• Fortumin taloudellisista vaikutuksista
Saatavuus ja toimintavarmuus
EU10 Varautuminen sähkön
kysyntään pitkällä aikavälillä
energian tuotantolähteittäin
jaoteltuna
Fortum investoi parhaillaan merkittävästi
uuteen energiantuotantokapasiteettiin sekä
Venäjällä että Euroopassa. Venäjällä Fortum
on sitoutunut 2,5 miljardin euron
investointiohjelmaan, joka lisää
sähköntuotantokapasiteettia 2 300 MW ja
lämmöntuotantokapasiteettia 662 MW.
Ohjelman viimeiset yksiköt otetaan käyttöön
vuonna 2015. Venäjän investointiohjelma
perustuu pääosin maakaasuun, kun taas
Euroopassa suunnitellut investoinnit
(rakenteilla oleva sähköntuotanto noin
800 MW ja lämmöntuotanto 280 MW)
suuntautuvat pääasiassa CO2-päästöttömään
tuotantoon.
Järjestelmätehokkuus
EU11 Lämpövoimalaitosten
keskimääräinen hyötysuhde
Fortumilla on konsernitason tavoite (> 70 %)
polttoaineiden käytön kokonaishyötysuhteelle
viiden vuoden keskiarvona. Hyötysuhde
vuonna 2013 oli 61,4 % (2012: 64,2 % ) ja
viiden vuoden keskiarvo 65,6 % (2012:
66,9 %). Fortumin tavoiteasetanta perustuu
nykyiseen tuotantorakenteeseen,
suunniteltuun uuteen kapasiteettiin sekä
Euroopassa että Venäjällä ja suunniteltuihin
toimiin tehokkuuden parantamisessa ja
joustavassa polttoaineiden käytössä.
Lue lisää
• CHP -tuotannosta
EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt
olivat 3,2 % (2012: 3,3 %) sähkönsiirron ja jakelun kokonaismäärästä. Kaikelle
verkostohäviöiden kompensointiin käytetylle
sähkölle hankittiin alkuperätakuutodistukset
(hiilidioksidipäästötön sähkö).
Lue lisää
• Sähkönjakelusta
• Lämmönjakelusta
Fortumin sähkönsiirto- ja jakeluhäviöt olivat
yhteensä 1,4 TWh (2012: 1,4 TWh). Häviöt
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
79
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Ympäristövastuun tunnusluvut
Materiaalit
EN1 Materiaalien käyttö
Polttoaineiden käyttö
Fortumin materiaalien ja energian käyttö
muodostuu pääosin polttoaineista. Fortum
tuottaa sähköä ja lämpöä useista eri
energialähteistä: Euroopassa pääasiassa
uusiutuvista ja vähäpäästöisistä
energianlähteistä ja Venäjällä fossiilisista
polttoaineista. Fortum pyrkii käyttämään
tuotannossaan luonnonvaroja tehokkaasti ja
säästäen.
Maakaasu ja 58 % (2012: 57 %) kiinteistä ja
nestemäisistä polttoaineista oli alkuperältään
uusiutumattomia.
Polttoaineiden energiasisältö on
kuvattu indikaattorissa EN3.
Polttoaineiden käyttö vuosina 2011-2013
2013
2012
2011
7 844
7 844
7 909
Hiili, 1 000 t
3 092
2 536
3 587
Biomassa ja biopolttoaineet, 1 000 t
2 096
1 790
1 439
Jätepolttoaine, 1 000 t
987
806
754
Turve, 1 000 t
227
269
254
Polttoöljy, 1 000 t
36
49
100
Ydinpolttoaine, t
20
21
23
5
4
54
Maakaasu, milj.
m3
Muut polttoaineet, 1 000 t
Polttoaineiden käyttö maittain vuonna 2013
Venäjä
Suomi
Ruotsi
Puola
Maakaasu, milj. m3
7 324
160
17
5
Hiili, 1 000 t
1 152
1 290
249
402
706
668
146
75
765
Biomassa ja biopolttoaineet, 1 000 t
Jätepolttoaine, 1 000 t
Turve, 1 000 t
Polttoöljy, 1 000 t
142
1
16
Ydinpolttoaine, t
18
Muut maat Yhteensä
338
3 092
576
2 096
146
987
85
227
1
36
20
Muut polttoaineet, 1 000 t
20
2
3
Muiden materiaalien käyttö
Polttoaineiden lisäksi energiantuotannossa
suuressa mittakaavassa käytettäviä
materiaaleja ovat savukaasujen
puhdistukseen käytettävät kemikaalit,
esimerkiksi kalkkikivi, ammoniakki ja urea.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
80
7 844
5
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Kemikaalien käyttö vuosina 2011-2013
tonnia
2013
2012
2011
Ilmansuojeluun käytetyt kemikaalit
68 000
58 000
69 000
Vesienkäsittelyyn käytetyt kemikaalit
13 000
13 000
14 000
4 500
8 600
3 200
540
200
470
Muut kemikaalit ja lisäaineet
Voiteluaineet
EN2 Kierrätettyjen
materiaalien käyttö
Fortum käytti 987 000 tonnia (2012:
806 000) jätepolttoainetta Ruotsissa,
Suomessa ja Liettuassa. Ruotsissa käytetystä
jätepolttoaineesta noin 16 400 tonnia (2012:
37 300) oli peräisin ulkomailta: Norjasta,
Isosta-Britanniasta ja Irlannista (poltettava
yhdyskuntajäte, koodi: EWC 191210).
Fortumilla ja jätettä välittävillä yrityksillä on
lupa jätteiden tuontiin. Fortum raportoi
jätteiden tuonnista vuosittain viranomaisille.
Jätepolttoaineet muodostivat 15 % (2012:
14 %) Fortumin käyttämien polttoaineiden
massasta (maakaasua lukuun
ottamatta) ja 2,2 % (2012: 1,8 %)
kokonaispolttoaine-energiasta.
(TWh) (2012: 143). Merkittävimmät
primäärienergialähteet olivat maakaasu,
uraani ja kivihiili. Uusiutumattomien
luonnonvarojen osuus suorasta
primäärienergian kulutuksesta oli 84 %
(2012: 82 %).
Uusiutuvien energialähteiden osuus Fortumin
sähköntuotannosta oli 29 % (2012: 36 %) ja
lämmöntuotannosta 21 % (2012: 20 %).
Energia
EN3 Suora energiankulutus
primäärienergialähteittäin
Fortumin suora energiankulutus omassa
energiantuotannossa oli 140 terawattituntia
Suora energiankulutus energialähteittäin vuosina 2011-2013
TWh
2013
2012
2011
Maakaasu
73,6
76,0
75,6
Ydinpolttoaine
23,1
24,7
24,3
Vesivoima
14,4
18,3
17,1
Kivihiili
17,9
14,2
21,8
Biomassa ja biopolttoaineet
6,8
6,1
6,2
Jätepolttoaine
2,8
2,3
2,5
Turve
0,6
0,7
1,2
Polttoöljy
0,4
0,6
1,3
Muut polttoaineet
0,1
0,1
0,2
139,7
143,0
150,2
Yhteensä
Suora energiankulutus maittain vuosina 2011-2013
TWh
2013
2012
2011
Venäjä
72,9
74,0
69,6
Suomi
39,8
38,0
49,2
Ruotsi
18,2
22,1
21,5
Puola
3,0
3,7
3,6
Iso-Britannia
3,4
3,3
4,1
Muut maat
2,4
1,9
2,2
139,7
143,0
150,2
Yhteensä
Poikkeuksena tässä raportissa yleisesti
sovellettuun raportointirajaukseen, alla
esitetyt Fortumin sähkön- ja
lämmöntuotantoluvut energialähteittäin
vuosina 2011-2013 sisältävät tuotannon
myös Fortumin osakkuusyhtiöistä.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
81
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Sähköntuotanto energialähteittäin vuosina 2011-2013
TWh
2013
2012
2011
Vesivoima
17,9
25,2
21,0
Ydinvoima
23,7
23,4
24,9
Maakaasu
20,0
19,4
18,5
Kivihiili
4,6
3,3
5,8
Biomassa ja biopolttoaineet
1,6
1,3
1,7
Turve
0,1
0,1
0,2
Muut
0,8
0,3
0,6
68,7
73,1
72,7
2013
2012
2011
26,1
27,0
28,6
Kivihiili
5,7
5,3
7,2
Biomassa ja biopolttoaineet
5,2
4,9
5,2
Lämpöpumput, sähkö
3,1
3,4
2,7
Jätepolttoaine
2,2
1,9
1,0
Polttoöljy
0,2
0,4
1,0
Turve
0,3
0,4
0,6
Muut
0,0
0,0
1,0
42,8
43,3
47,3
Yhteensä
Lämmöntuotanto energialähteittäin vuosina 2011-2013
TWh
Maakaasu
Yhteensä
EN4 Epäsuora energiankulutus
hankittu sähkö ja lämpö sekä sähkönjakelun
häviöiden kompensoimiseen hankittu sähkö.
Fortumin epäsuora energiankulutus
oli 5,1 TWh (2012: 4,6). Suurimman osan
tästä muodostivat voimalaitosten käyttöön
Epäsuora energiankäyttö vuosina 2011-2013
GWh
2013
2012
2011
Ulkoinen lämmönhankinta
2 384
2 196
2 366
Sähkönsiirron ja -jakelun häviöt
1 374
1 432
1 402
Muu ulkoinen sähkönhankinta
1 340
962
969
Yhteensä
5 098
4 590
4737
Valtaosa muualta hankitusta lämmöstä on
tullut Enocellin sellutehtaalta Suomessa, ja
se on tuotettu biomassasta. Sähköä ostetaan
useilta toimittajilta, eikä sähköntuotannon
energialähteitä tiedetä tarkasti. Kaikelle
verkostohäviöiden kompensointiin käytetylle
sähkölle hankittiin alkuperätakuutodistukset
(hiilidioksidipäästötön sähkö).
epäsuorasta primäärienergiankulutuksesta oli
yli 50 %.
Olettamalla sähköntuotannon hyötysuhteeksi
75 % ja lämmöntuotannon hyötysuhteeksi
85 %, saadaan epäsuoraksi
primäärienergiankulutukseksi 6,4 TWh (2012:
5,8). Uusiutuvien energialähteiden osuus
Polttoon perustuvassa energiantuotannossa
Fortum pyrkii hyödyntämään polttoaineen niin
tehokkaasti kuin mahdollista. Fortumin
polttoaineenkäytön hyötysuhde oli 61 %
EN5 Energiatehokkuuden
parantumisen ansiosta
säästetty energia
(2012: 64 %), kun vastaava tavoite on > 70 %
viiden vuoden keskiarvona.
Energiatehokas CHP-tuotanto, jossa jopa
90 % polttoaineen energiasisällöstä voidaan
hyödyntää, on Fortumin tärkein keino
polttoaineen käytön tehokkuuden
lisäämisessä. CHP-laitosten osuus Fortumin
sähköntuotannossa oli 33 % (2012: 32 %) ja
lämmöntuotannossa 83 % (2012: 79 %).
Fortum Power and Heat Oy:n vuosien
2008-2016 energiatehokkuusohjelmaan
liittyvien energia-analyysien,
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
82
Vuosikertomus 2013
energiatehokkuuskoulutuksen sekä teknisten
toimenpiteiden toteutus jatkui vuonna 2013.
Ohjelman tavoitteena on parantaa
energiatehokkuutta Ruotsin, Suomen ja IsonBritannian voimalaitoksilla 600 GWh:lla
vuodessa. Pääpaino on voimalaitosten
hyötysuhteen parantamisessa ja CO2päästöttömän tuotantokapasiteetin
lisäyksessä. Vuosittain toteutetaan noin 30
projektia. Vuonna 2013
energiatehokkuustoimilla
aikaansaatiin 50 GWh:n (2012: 95)
energiansäästöt.
Vuonna 2013 valmistuivat perusparannukset
Pyhäkosken voimalaitoksella Suomessa sekä
Edsforsenin ja Hansjön voimalaitoksilla
Ruotsissa. Ruotsissa Gammelängen
perusparannus jatkui ja uudet hankkeet
käynnistyivät Noppikosken, Väsan ja Skedvin
voimalaitoksilla.
Meri-Porissa toteutettiin poltinten uusinta ja
peruskorjattiin nuohoimia entistä
energiatehokkaammiksi. Suomenojalla
aloitettiin lämpöpumppuprojekti. Siellä
puhdistetusta jätevedestä tullaan saamaan
vuosittain lämpöpumpuilla talteen noin
300 GWh eli noin 15 000 omakotitalon
vuosikulutuksen verran lämpöenergiaa, joka
muuten valuisi mereen. Joensuussa alettiin
hyödyntää hukkalämpöä kattilailman
lämmitykseen ja Espoossa parannettiin
lämpökeskusten happisäätöä.
Fortum on mukana Euroopan sähköalan
Energy Wisdom -ohjelmassa ja raportoi
ohjelmaan energiatehokkuutta parantavista ja
GRI-osio
kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä
hankkeistaan.
optimaalisessa käytössä ja käyttötalouden
seurannassa.
EN6 Toimenpiteet
energiatehokkuuden ja
uusiutuvan energian käytön
lisäämiseksi tuotteissa ja
palveluissa
Viime vuosina Fortum on investoinut
automaattiseen mittarinhallintaan
sähkönjakelussa Ruotsissa ja Suomessa.
Tämä antaa parempaa tietoa jakeluhäviöistä
ja luo uusia mahdollisuuksia jakeluverkon
kuormituksen hallintaan, mikä puolestaan
vähentää jakeluhäviöitä.
Fortum on mukana rakentamassa
vähäpäästöistä yhteiskuntaa tarjoamalla
energiatuotteita ja -palveluita, joiden avulla
ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja
energiatehokkuutta parantaa myös muilla
yhteiskunnan sektoreilla. Fortum tarjoaa
asiakkailleen energianeuvontaa,
energiatehokkuuskonsultointia sekä energiaa
säästäviä tuotteita, kuten energiankulutuksen
mittauslaitteita (esim. Kotinäyttö),
lämmityksen ohjausjärjestelmiä ja
aurinkopaneeleja. Yksityiskohtaisempi kuvaus
ympäristömyönteisistä tuotteista on
indikaattorissa EN26.
Sähkönjakelun häviöitä voidaan
vähentää myös optimoimalla verkkojen
käyttöä, lisäämällä siirtokapasiteettia
kuormitetuimmilla linjoilla ja korvaamalla
vanhentuneita muuntajia uusilla ja
energiatehokkaammilla. Yksittäisten
toimenpiteiden vaikutukset ovat usein
vähäisiä ja kumulatiivisestikin vaikutukset
ovat nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä.
Pitkällä aikavälillä verkoston kuormitus
kuitenkin usein kasvaa, mikä vaikeuttaa
energiatehokkuuden määrällistä arviointia.
EN7 Toimenpiteet epäsuoran
energiankulutuksen
vähentämiseksi
Fortumin sähkönjakelun häviöt olivat
1 374 GWh, mikä on hieman vähemmän kuin
vuotta aiemmin (2012: 1 432). Häviöt
olivat 3,2 % (2012: 3,3 %) siirretyn sähkön
määrästä. Sähkön jakelun kokonaismäärä
laski 26,1 TWh:iin (2012: 26,6) ja aluesiirron
määrä 16,3 TWh:iin (2012: 17,3).
Voimalaitoksen omakäyttöenergian
tarvetta voidaan vähentää teknisillä
muutoksilla, järjestelmällisellä ja
ennaltaehkäisevällä kunnossapidolla sekä
kouluttamalla henkilökuntaa laitoksen
Voimalaitosten, lämpökeskusten ja
kaukolämpöverkkojen käyttöön hankittiin
sähköä 1 340 GWh (2012: 962). Kasvu johtuu
kaukolämpöverkkojen sähkönkulutuksen
kattavammasta raportoinnista.
Venäjän ja Puolan voimalaitoksilla on
käytössä myös jäähdytystorneja, joissa osa
vedestä haihtuu ilmakehään. Venäjällä
käytetään vettä myös tuhkan
pumppaamiseen hiilivoimalaitoksilta tuhkaaltaisiin.
Fortum teki vuonna 2013 systemaattisen
kartoituksen vedenkäytöstä kaikilla
voimalaitoksillaan. Selvityksen perusteella
myös vuosina 2011 ja 2012 raportoituja
vedenoton lukuja on tarkennettu ennen
muuta Venäjän voimalaitostemme
jäähdytysveden käytön osalta. Ruotsin
lämpöpumppujen vedenotto on mukana
vuodesta 2012 lähtien.
Vesi
EN8 Käyttöönotetun veden
kokonaismäärä
Fortum otti kaikkiaan 2 460 miljoonaa
kuutiometriä (2012: 2 210) vettä, josta
valtaosa, 2 245 miljoonaa
kuutiometriä (2012: 2 017), käytettiin
lämpövoimalaitosten jäähdytysvetenä.
Suomen lauhdutusvoimalaitoksilla käytetään
suoraa merivesijäähdytystä. Siinä
jäähdytysvesi virtaa lauhduttimen läpi ja palaa
takaisin mereen hieman lämmenneenä, mutta
veden määrä pysyy muuttumattomana.
Vesivoiman tuotannossa vesi kulkee
kokonaisuudessaan turbiinien läpi, jolloin
veden määrä ja laatu säilyvät
muuttumattomina. Vesivoiman tuotanto ei ole
mukana edellä mainituissa vedenkäytön
määrissä.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
83
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Vedenotto lähteittäin vuosina 2011-2013
milj. m3
2013
2012
2011
Merivesi
1 840
1 629
1 950
Makea pintavesi
606
573
641
Vesijohtovesi
8,4
8,1
8,6
Muu lähde
5,3
0,2
0,2
Yhteensä
2 460
2 210
2 600
milj. m3
2013
2012
2011
Suomi
1 764
1 538
2 071
Venäjä
544
526
524
Ruotsi
148
143
1,2
Iso-Britannia
2,2
2,1
2,5
Puola
0,9
1,0
0,8
Muut maat
0,5
0,3
0,4
2 460
2 210
2 600
milj. m3
2013
2012
2011
Jäähdytysvesi
2 245
2 017
2 517
138
130
-
76
64
83
12,5
9,5
36
Vedenotto maittain vuosina 2011-2013
Yhteensä
Vedenkäyttö vuosina 2011-2013
Merivesi lämpöpumpuille
Prosessi- ja käyttövesi
Veden kierrätys
EN9 Vesilähteet, joihin
vedenotto vaikuttaa
merkittävästi
Puola on ainoa Fortumin toiminta-alue, joka
on määritelty ns. vesikriittiseksi alueeksi
WBCSD:n (World Business Council for
Sustainable Development) Global Water Tool työkalun mukaan. Siinä kriittisyyden rajana
ei ole kunnallisten vesivarojen loppumisriskiä.
Kaikki toimintomme vesikriittisillä alueilla on
sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaan.
Fortum käyttää meri-, järvi- tai jokivettä.
Käyttöön otettu vesimäärä on pieni verrattuna
vesistöjen vesimäärään ja -virtaukseen, eikä
vesilähteisiin siksi vaikuteta merkittävästi.
Veden vähyys ei ole ongelma Fortumin
voimalaitosten toiminta-alueilla.
pidetään 1 700 m3:n uusiutuvaa vesivarantoa
henkeä kohti.
EN10 Veden kierrätys ja
uudelleenkäyttö
Fortumin voima- ja lämpölaitokset Puolassa
ovat pääasiassa pieniä ja käyttävät
pääasiassa kunnallista vesijohtovettä. Veden
kokonaiskulutus on miljoonan kuutiometrin
luokkaa vuosittain. Fortumin toiminta-alueilla
Kierrätetyn veden määrä oli 12,5 miljoonaa
kuutiometriä (2012: 9,5) eli 16 %
(2012: 15 %) prosessiveden otosta.
Kierrätetty vesi oli pääosin peräisin Venäjän
voimalaitostemme tuhka- ja jätevesialtaista.
Luonnon monimuotoisuus
EN11 Luonnon
monimuotoisuuden kannalta
tärkeät yhtiön hallussa olevat
alueet, niiden sijainti ja koko
Fortum omistaa kiinteistöjä, joilla on
voimantuotantoa suojelluilla alueilla.
Suomessa Fortum omistaa 52 hehtaaria
(ha) maa-alueita neljältä suojelualueelta
voimalaitosten läheltä. Noin 15 ha suojeltuja
alueita sijaitsee Fortumin omistamilla alueilla,
joilla on sähkönsiirron laitteistoja. Suojellut
alueet koostuvat luonnonsuojelu-, erämaa-,
luonnonsuojeluohjelma- sekä Natura 2000 alueista. Ruotsissa 971 ha kahdeltatoista
suojelualueelta sijoittuu Fortumin omistamille
maa-alueille lähellä voimalaitoksia. Nämä
alueet ovat Natura 2000- ja
luonnonsuojelualueita. Lisäksi Fortumilla on
suojelualueilla useita maa-alueita, joilla ei ole
voimantuotantoa tai sähkönsiirtolaitteistoja.
Tarkempi listaus Fortumin maa-alueista
lähellä suojeltuja alueita löytyy täältä.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
84
Vuosikertomus 2013
EN12 Organisaation
toiminnan, tuotteiden ja
palveluiden keskeiset
vaikutukset luonnon
monimuotoisuuteen
Fortumin vaikutukset luonnon
monimuotoisuuteen liittyvät ennen muuta
vesivoiman tuotantoon, jota yhtiöllä on
Pohjoismaissa. Näin ollen vaikutusten ja
toimenpiteiden tarkastelu rajoittuu
maantieteellisesti lähinnä
Pohjoismaihin. Vaikutukset ovat usein
paikallisia ja liittyvät pääasiassa maa- ja
vesialueiden käyttöön. Vesivoiman tuotannon
vaikutukset liittyvät joissain tapauksissa
patoihin, jotka estävät kalojen vaeltamisen, ja
koskien vähenemiseen lajien
elinympäristöinä.
Lisäksi Fortumin sähkönjakelutoiminnot sekä
polttoaineiden hankinta voivat vaikuttaa
haitallisesti rikkaan biodiversiteetin alueisiin.
Fortumin vesistöön johtamat purkuvedet,
erityisesti jäähdytys- ja valumavedet,
vaikuttavat vesistöihin ja niihin liittyviin
elinympäristöihin sekä vesiluonnon
monimuotoisuuteen vain vähäisesti.
Polttoaineiden (esimerkiksi turpeen ja
biomassan) hyödyntäminen
energiantuotannossa voi vaikuttaa luonnon
monimuotoisuuteen. Luonnon
monimuotoisuuteen liittyvät tekijät otetaan
huomioon polttoaineen hankinnassa.
Fortumin ainoa oma polttoaineen
tuotantolaitos on Joensuussa syksyllä 2013
käyttöönotettu bioöljylaitos. Bioöljyn raakaaineena käytetään metsähaketta sekä muuta
puubiomassaa, kuten Joensuun seudun
metsäteollisuuden sivutuotteita.
EN13 Suojellut tai kunnostetut
elinympäristöt
Fortum otti osaa useisiin
elinympäristökunnostuksiin vuonna 2013.
Vuoksen vesistössä kunnostettiin kolmella
alueella elinympäristöjä harjukselle ja
taimenelle. Utosjoella, Oulujoen sivujoessa,
kunnostettiin 16 aluetta kiveämällä koskia,
tekemällä kutu- ja poikasalueita
ja vesittämällä sivu-uomia.
Kiantajärven luhtarantojen kunnostuksessa
luotiin pesintäalueita linnuille ja kunnostettiin
kalojen elinympäristöjä. Lähes 100 eri
lintulajia on nähty pesintäaikaan
luhtarannoilla.
GRI-osio
Ruotsissa jokihelmisimpukka kotiutettiin
takaisin Bulsjö-jokeen. Istutuksen tuloksia ja
simpukoiden selviytymistä seurataan vuonna
2014. Fortum myös rahoitti
Valvtjärsnbäckenin, Ljusnan-joen pienen
sivupuron, kunnostamista, joka lisää
jokihelmisimpukan
lisääntymismahdollisuuksia.
Untran voimalaitoksen läheisyydessä
Dalälven-joella Fortum hoitaa yhtiön metsää
260 hehtaarin alueella
ympäristönhoitosuunnitelman mukaisesti
suojellakseen alueen hyvin monimuotoista
luontoa. Jatkuvasti käytössä olevan
ympäristömyönteisen metsänhoidon
vaikutuksia seurataan luontokartoituksin.
EN14 Luonnon
monimuotoisuuteen
kohdistuvien vaikutusten
hallinta
Fortumin biodiversiteettiohjeessa on
määritelty periaatteet, joilla otetaan
huomioon luonnon monimuotoisuus ja joilla
hallitaan yhtiön toimintojen vaikutuksia
biodiversiteettiin. Fortum tiedostaa, että
luonnon monimuotoisuus on sekä
maailmanlaajuisesti että paikallisesti
olennainen osa kestävää kehitystä.
Fortum liittyi tammikuussa 2014 Suomen
yritysvastuuverkoston (FiBS) Yritykset ja
biodiversiteetti -ohjelmaan,
jonka tarkoituksena on lisätä yritysten
tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden
merkityksestä liiketoiminnassa, auttaa
yrityksiä ymmärtämään ja toteuttamaan niitä
koskevat luontopääoman suojelulle asetetut
päämäärät sekä tukea yritysten omaa
ympäristövastuullisuuden kehittämistä ja
parantamista. Fortum osallistuu ohjelman
puitteissa myös sen Master Class koulutukseen.
Keskeiset vaikutukset luonnon
monimuotoisuuteen arvioidaan projektien
esiselvitysvaiheessa, esimerkiksi
vesivoimaprojekteissa ennen
investointipäätöstä. Mikäli investoinnilla
todetaan olevan vaikutusta johonkin tiettyyn
lajiin, laitoksen suunnittelua voidaan muuttaa
tai ryhtyä ympäristöarvon säilyttämis- tai
kunnostustoimenpiteisiin. Vaikutukset
luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan
perusteellisesti osana ympäristövaikutusten
arviointimenettelyä (YVA).
Fortum kompensoi vesivoiman tuotannosta
aiheutuvia ympäristövaikutuksia istuttamalla
useita eri kalalajeja. Suomen joille, joissa on
Fortumin vesivoimalaitoksia, saatiin vuonna
2013 valmiiksi yleiset suunnitelmat
jokikohtaisista ympäristötoimenpiteistä.
Ruotsissa työ
ympäristötoimintasuunnitelmien kanssa
jatkuu edelleen. Vuoden aikana kuudelle
ruotsalaiselle joelle, joissa Fortum on yksi
vesivoiman tuottajista, on koostettu
yhteenveto mahdollisista
ympäristötoimenpiteistä.
Fortum pienentää vesivoiman tuotantonsa
ympäristövaikutuksia lakisääteisten
velvoitteiden lisäksi vapaaehtoisilla
hankkeilla. Ruotsissa osa hankkeisiin
käytetyistä varoista kertyy Bra Miljöval merkityn sähkön myynnistä. Suomessa
toteutettiin vuonna 2013 yksi hanke
ympäristömerkityn sähkön myynnistä
rahastoiduilla varoilla. Vuonna 2013 Fortum
toteutti vapaaehtoisia ympäristöhankkeita
vesivoiman tuotantonsa ympäristövaikutusten
pienentämiseksi ja tutkimiseksi yhteensä noin
710 000 euron arvosta Suomessa ja
Ruotsissa. Tyypillisesti projektit tehdään
yhteistyössä viranomaisten, kuntien ja
tutkimuslaitosten kanssa.
Sähköverkkotoiminnassa maakaapelointi
suojaa luonnon monimuotoisuutta ja
vähentää vaikutuksia maisemaan ja lintuihin.
Lintujen törmäyksiä ja sähköiskuja voidaan
välttää verkoston jännitteisten osien
eristämisellä sekä merkkipallojen
kiinnittämisellä ilmajohtoihin ja
laskeutumisorsien kiinnittämisellä pylväisiin.
Uusi sähköverkko rakennetaan julkisille
alueille ja tienvarsiin aina kun mahdollista.
Biomassan ja biopolttoaineiden ostoissa
Fortum pyrkii lisäämään sertifioidun
puupolttoaineen osuutta. Tällainen polttoaine
on peräisin kestävistä energianlähteistä,
joiden arvioinnissa luonnon monimuotoisuus
otetaan huomioon. Fortumin tavoitteena on
vuoden 2014 aikana aloittaa tiedonkeruu
polttoaineena käytetyn sertifioidun
puuperäisen biomassan määrästä Suomessa
ja Ruotsissa.
EN15 Uhanalaiset lajit, joilla
on elinympäristöjä toimintaalueella
Fortum ei ole selvittänyt kattavasti
uhanalaisten lajien esiintymistä toimintaalueensa läheisyydessä, mutta on jatkuvasti
lisäämässä tietoisuutta uhanalaisista lajeista
voimalaitostensa lähialueilla.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
85
Vuosikertomus 2013
Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on
Suomessa luokiteltu äärimmäisen
uhanalaiseksi lajiksi IUCN:n punaisella listalla.
Muutamina vuosina Fortum on muuttanut
Vuoksen virtaamia, jotta kuutit selviäisivät
paremmin pesissään. Yksi tärkeä uhanalainen
laji Suomen ja Ruotsin joissa on
jokihelmisimpukka. Fortum on rahoittanut
useita projekteja, joilla on kunnostettu
jokihelmisimpukan elinympäristöjä. Fortum
rahoittaa myös Karlstadin yliopiston
GRI-osio
tutkimushanketta, joka tuottaa tietoa
jokihelmisimpukan lisääntymisestä ja
simpukan isäntäkalan (taimen) alkuperän
merkityksestä simpukan elinkierrolle.
Laforsenin vesivoimalaitoksen lähellä
Ljusnan-joella Ruotsissa kasvaa uhanalainen
saralaji (Carex heleonaste). Vuosittaisella
huoltotyöllä varmistetaan tämän uhanalaisen
lajin suojelemiseksi lajille hyvät
elinolosuhteet.
Ruotsissa Fortum osallistuu ankeriaan
(Anguilla anguilla) suojeluhankkeeseen ja
tutkimukseen yhdessä seitsemän
vesivoimayhtiön ja Ruotsin
ympäristöviranomaisten (Havs- och
vattenmyndigheten) kanssa.
Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet
EN16 Suorat ja epäsuorat
kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt
Hiilidioksidi (CO2)
Fortumin hiilidioksidipäästöt olivat 21,4
miljoonaa tonnia (2012: 20,7). 72 %
päästöistä oli peräisin Venäjän toiminnoista
ja 16 % Suomesta. Hiilidioksidipäästöjen
kasvu johtui pääasiassa lisääntyneestä
lauhdutusvoiman tuotannosta Suomessa.
Energian kokonaistuotannon ominaispäästöt
nousivat 196 grammaan/kWh (2012: 177).
Vuosi 2013 mukaan lukien viiden vuoden
keskiarvo nousi 186 grammaan/kWh (2012:
179).
Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin
ominaispäästön viiden vuoden keskiarvo on
kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana,
vaikka olemmekin toistaiseksi tavoitetason
< 200 g/kWh alapuolella. Ominaispäästön
kasvu on aiheutunut maakaasuun ja
kivihiileen perustuvan Venäjän tuotantomme
suhteellisen osuuden kasvusta kokonaistuotannostamme. Lisäksi vuonna 2013
kivihiilen käyttö kasvoi Suomessa ja
Ruotsissa.
Fortumin hiilidioksidin kokonais- ja
ominaispäästöt tulevat edelleen kasvamaan
Venäjän uuden tuotantokapasiteetin
käyttöönoton myötä. Lisäksi polttoaineiden
hintasuhteista ja saatavuudesta johtuen
kivihiilen osuus venäläisten laitostemme
polttoainekäytössä on ilmeisesti kasvussa.
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö EU:ssa
oli 70 g/kWh (2012: 42) ja vuosi 2013
mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo
oli 66 g/kWh (2012: 60). Kasvu johtui
pääasiassa hiililauhdutusvoiman tuotannon
kasvusta Suomessa.
Fortumin sähköntuotannon CO2ominaispäästö on alhainen muihin
eurooppalaisiin sähköntuottajiin verrattuna.
Vuonna 2012 ominaispäästömme oli reilut
10 % suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden
keskimääräisestä ominaispäästöstä 350 g/
kWh. Mukaan lukien Venäjän
sähköntuotantomme ominaispäästömme on
vähän alle puolet eurooppalaisten
sähköyhtiöiden tasosta. Vuoden 2013
eurooppalaiset vertailutiedot eivät ole vielä
saatavilla.
Kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt
Fortum raportoi kasvihuonekaasupäästöt
Global Reporting Initiativen (GRI)
suositteleman Greenhouse Gas -protokollan
periaatteiden mukaisesti, jossa päästöt
jaetaan scope 1, scope 2 ja scope 3 -
päästöluokkiin. Raportointi kattaa sekä suorat
että epäsuorat hiilidioksidipäästöt,
metaanipäästöt (CH4) ja dityppioksidipäästöt
(N2O). Epäsuorat päästöt lasketaan
kirjallisuudesta saatujen päästökertoimien ja
polttoaineketjun eri osia koskevien oletusten
perusteella. Vuodesta 2013 alkaen scope 3 päästöt on laskettu Corporate Value Chain
(Scope 3) Accounting and Reporting standardin vaatimusten mukaisesti.
Fortumin kasvihuonekaasupäästöistä
noin 79 % (2012: 80 %) koostui suorista CO2päästöistä (scope 1), joita syntyy poltettaessa
fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön
tuotannossa. Lisäksi suoriin päästöihin
kuuluvat yhtiön omistaman autokaluston ja
työsuhdeautojen CO2-päästöt. Ulkopuolisista
lähteistä hankitun sähkön, lämmön ja höyryn
epäsuorien päästöjen (scope 2) osuus
oli reilut 1 % kaikista
kasvihuonekaasupäästöistä.
Polttoaineiden tuotannosta ja kuljetuksista,
hankituista tuotantohyödykkeistä,
materiaaleista ja palveluista, tuotteidemme
käytöstä ja jatkojalostuksesta, henkilöstön
matkustuksesta ja toiminnassamme
syntyvistä jätteistä aiheutuvien
epäsuorien päästöjen (scope 3) osuus oli
noin 20 % (2012: 19 %)
kasvihuonekaasupäästöistä.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
86
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuosina 2011-2013
Mt CO2 -ekv
2013
CO2
CH4
2012
N2O
Yhteensä
CO2
CH4
2011
N2O
Yhteensä
CO2
CH4
N2O
Yhteensä
Scope 1
21,4
0,1
0,2
21,7
20,7
0,1
0,2
21,0
23,5
~0
0,2
23,7
Scope 2
0,3
~0
~0
0,3
0,1
~0
~0
0,1
0,2
~0
~0
0,2
Scope 3
5,51)
5,51)
1,9
2,9
~0
4,8
2,2
3,3
~0
5,5
Yhteensä
27,2
27,5
22,8
3,0
0,2
26,0
25,9
3,3
0,2
29,4
1)
0,1
0,2
Vuonna 2013 scope 3 -päästöt raportoitu ainoastaan CO2-ekvivalentteina, eikä kasvihuonekaasuittain.
EN17 Muut merkittävät
epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt
Fortumin lämpöpumppulaitoksilla käytettävät
kylmäaineet ovat voimakkaita
kasvihuonekaasuja. Kylmäaineiden päästöt
ilmakehään olivat 5,8 tonnia (2012: 3,7),
mikä vastaa noin 7 600 tonnin (2012: 5 100)
hiilidioksidipäästöä. Vuoden 2012 luvut on
laskettu uudelleen korjattujen lähtötietojen
perusteella.
SF6:ta käytetään eristyskaasuna
kytkinlaitteissa monilla sähköasemilla
kaupunkialueilla. SF6 on voimakas
kasvihuonekaasu, mutta sen määrät ovat
pieniä ja kaasu on hyvin eristetty
laitteistossa. Yhteensä 43 kg (2012: 24)
SF6:ta pääsi ilmakehään. Se vastaa
noin 980 tonnin (2012: 540)
hiilidioksidipäästöä.
EN18 Aloitteet, toimet ja
saavutukset
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen
Uusi hiilidioksidipäästötön ja
vähäpäästöinen kapasiteetti
Fortumin tärkeimpiä ilmastonmuutoksen
hillitsemiskeinoja ovat CO2-päästöttömän tai
vähäpäästöisen energiantuotannon
lisääminen ja energiatehokkuuden
parantaminen.
käyttävää CHP-laitosta Järvenpäässä (Suomi),
Klaipedassa (Liettua), Jelgavassa (Latvia) ja
Bristassa (Ruotsi). Näiden yhteiskapasiteetti
on 86 MW sähköä ja 225 MW lämpöä.
Parhaillaan rakennamme Tukholmassa
Ruotsissa 410 MW biopolttoaineita käyttävää
CHP-laitosta. Käyttöön otettua uutta
hiilidioksidipäästötöntä ja vähäpäästöistä
kapasiteettia on kuvattu tarkemmin kohdassa
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto.
Vesivoimalaitostemme perusparannuksilla
saatiin yhteensä 12 MW lisäkapasiteettia.
Ydinvoiman modernisoinnit ja
tehonkorotukset puolestaan tuottivat 29 MW
uutta hiilidioksidipäästötöntä
tuotantokapasiteettia.
Bioenergian käytön lisääminen
Bioenergian käytön lisäämistä tutkittiin useilla
voimalaitoksilla. Värtanin laitoksella Ruotsissa
oliivinkivien käyttöä polttoaineseoksessa
testattiin edelleen ja niiden osuus
polttoainekäytöstä oli 2 %. Czestochowan
CHP-laitoksella Puolassa biomassan osuus
polttoainekäytöstä oli kolmannes.
Marraskuussa 2013 Fortum otti käyttöön
pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen Joensuun
voimalaitoksella. Laitos tuottaa vuosittain
50 000 tonnia bioöljyä (vastaten
200-220 GWh polttoainetta) ja se on
pyrolyysiteknologian ensimmäinen
kaupallinen demonstraatiolaitos. Raakaaineena käytetään ensisijaisesti sahanpurua
ja metsätähteitä.
Fortum keskittyy strategiansa mukaisesti
CO2-päästöttömään vesi- ja ydinvoimaan
sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön
yhteistuotantoon (CHP). Päästökauppa on
myös tärkeä Fortumin ilmastotoimi.
Pyrolyysiöljy korvaa raskaan polttoöljyn
käyttöä lämpöä tuottavissa kattiloissa ja
voimalaitoksissa. Käyttämällä 200 GWh
pyrolyysiöljyä raskaan polttoöljyn sijaan
voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä noin
60 000 tonnia. Fortum sai vuonna 2013
ympäristöluvan pyrolyysiöljyn käytölle
Vermon lämpökeskuksessa Espoossa.
Vuoden 2013 aikana otimme käyttöön neljä
uutta biomassaa ja jätepolttoainetta
Tukholmassa rakenteilla oleva bio-CHP-laitos
käyttää polttoaineenaan ensisijaisesti
metsäbiomassaa, mutta voi hyödyntää
monipuolisesti muunkin tyyppisiä biomassoja.
Bioenergian osuus Värtanin laitoksen
polttoainekäytössä kasvaa nykyisestä
45 %:sta jopa 70 %:iin uuden laitoksen
valmistuttua vuonna 2016. Fossiilisten
polttoaineiden käyttö vähenee vastaavasti.
Fortum käytti vuonna 2013 bioenergiaa
(kiinteä biomassa ja nestemäiset
biopolttoaineet) 6 787 GWh, mikä on 11 %
enemmän kuin edellisvuonna.
Lue lisää
• Vastuullisesta polttoaineiden hankinnasta
Energiatehokkuuden parantamisella
voidaan vähentää päästöjä
Kohdassa EN5 on kuvattu Fortumin
toimenpiteitä energiatehokkuuden
parantamiseksi.
CCS tulevaisuuden
vähennysteknologiana
Hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla
(carbon capture and storage, CCS) arvioidaan
olevan keskeinen rooli energiajärjestelmien
muutoksessa tulevaisuudessa. Vuonna 2013
Fortum osallistui CCS-tutkimusohjelmiin
Suomessa ja EU:ssa. Fortum oli Cleenin CCStutkimuksen päärahoittaja ja on myös
edustettuna Zero Emissions Platform työryhmässä.
CCS:n toteutettavuus on kuitenkin suurten
teknisten, taloudellisten, sosiaalisten ja
poliittisten haasteiden edessä. CCS:n
tämänhetkinen kustannustaso ei vielä
mahdollista kannattavia investointeja
yrityksille. Fortum keskittyy tutkimuksessaan
niin sanottuihin toisen sukupolven CCSmenetelmiin ja teknologioihin ja pitää niitä
lupaavampina kuin tähän saakka tutkittuja
teknologioita. Kehittyviä tutkimusalueita ovat
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
87
Vuosikertomus 2013
mm. biopohjaisten polttoaineiden käyttö
kaukolämpöjärjestelmissä ja siihen liittyvä
hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
EN19 Otsonikerrosta
tuhoavien aineiden päästöt
Fortumin lämpöpumppulaitoksilla
Tukholmassa ja Espoossa on käytössä eri
tyyppisiä kylmäaineita. Kylmäaineita
pääsi ilmakehään 5,8 tonnia (2012: 3,7),
mikä on CFC-11-ekvivalenttina 13 kg (2012:
38). Vuoden 2012 luvut on laskettu uudelleen
korjattujen lähtötietojen perusteella.
GRI-osio
EN20 NOx, SO2 ja muut
merkittävät päästöt ilmaan
jaoteltuna päästölajeittain
Fortumin lämpövoimatuotannossa
syntyi 32 000 tonnia (2012: 29 400)
typenoksidien päästöjä (NOX), 22 100 tonnia
(2012: 19 800) rikkidioksidipäästöjä (SO2)
ja 20 800 tonnia (2012: 16 000)
hiukkaspäästöjä. Teknisten ja
sopimusrajoitusten vuoksi heikompilaatuisen
hiilen käyttö lisääntyi Venäjän laitoksillamme,
mikä lisäsi erityisesti hiukkaspäästöjä. NOX-
ja SO2-päästöihin vaikutti myös lisääntynyt
lauhdutusvoiman tuotanto Suomessa.
Savukaasupäästöistä (SO2 ja NOX) 69 %
(2012: 72 %) ja hiukkaspäästöistä 96 %
(2012: 96 %) oli peräisin Venäjän
toiminnoista. Merkittävin hiukkaspäästöjen
lähde (13 500 tonnia vuonna 2013) on
Argayashin voimalaitos Venäjällä.
Fortumin elohopeapäästöt ilmaan
olivat 151 kg (2012: 130).
SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöt maittain vuonna 2013
tuhatta tonnia
SO2
NOx
Hiukkaset
Venäjä
14,0
23,1
20,0
Suomi
4,1
4,9
0,2
Puola
3,7
1,6
0,6
Ruotsi
0,1
1,2
0,0
Iso-Britannia
0,0
0,3
0,0
Muut maat
0,2
0,8
0,0
2013
2012
2011
SO2
22,1
19,8
24,9
NOX
32,0
29,4
36,0
Hiukkaset
20,8
16,0
16,6
SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöt vuosina 2011-2013
tuhatta tonnia
EN21 Päästöt vesistöihin
Energiantuotannon vaikutukset vesistöön
aiheutuvat jäähdytysvesien mukana
johdettavasta lämpökuormasta sekä
jätevesien sisältämistä epäpuhtauksista.
Kaikki jätevesi johdetaan suoraan kunnallisiin
jätevedenkäsittelylaitoksiin tai puhdistetaan
paikan päällä ennen johtamista vesistöön.
Fortum käytti kaikkiaan 2 245 miljoonaa
kuutiometriä (2012: 2 017) jäähdytysvettä,
joka johdettiin pääosin takaisin vesistöihin.
Lämpökuorma vesistöihin oli 19 TWh (2012:
17). Suurin yksittäinen jäähdytysveden
käyttäjä oli Loviisan ydinvoimalaitos, joka otti
ja päästi takaisin mereen 1 390 miljoonaa
kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpökuorma
mereen oli 16 TWh. Lämpötilamittausten
mukaan jäähdytysvesi on nostanut
pintaveden lämpötilaa 1-2 astetta 1-2
kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.
Vuoden aikana Fortumin voimalaitoksilta
pääsi jätevesien mukana vesistöihin yhteensä
noin 2 tonnia öljyä. Lisäksi kolmessa
erillisessä öljyvuototapauksessa pääsi
vesistöihin öljyä yhteensä tonnin verran.
Venäjän voimalaitoksilla on viime vuosina
ollut jätevesien lupaehtojen toistuvia ylityksiä.
Toimenpiteet tilanteen parantamiseksi
jatkuivat vuonna 2013; korroosionestoaine
vaihdettiin ja hiiltä käyttävien voimalaitosten
tuhka-altaiden läpi meneviä vesivirtoja
erotettiin ja vähennettiin. Lisäksi
käynnistettiin selvitykset parempien
öljynerotusjärjestelmien asentamisesta.
Jätevesipäästöt kohteittain vuosina 2011-2013
milj. m3
2013
Meri
2012
2011
9,9
9,1
3,9
Makea pintavesistö
22,6
22,9
20,7
Kunnallinen viemäri
1,9
2,7
1,7
Muu kohde
0,1
0,3
0,2
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
88
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
EN22 Jätteen kokonaispaino
tyypin ja käsittelytavan
mukaan
Sivutuotteita ja jätteitä kertyi yhteensä
1 025 000 tonnia (2012: 773 000). Kasvu
johtui ennen muuta tuhkan ja pilaantuneen
maa-aineksen määrän kasvusta.
Fortumin lämpövoimalaitoksilla käytetään
vuosittain miljoonia tonneja kiinteitä
polttoaineita. Polttamisessa syntyvän tuhkan
ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvän
kipsin osuus Fortumin energiantuotannon
sivutuotteista ja jätteistä on ylivoimaisesti
suurin, keskimäärin yli 90 %.
Tuhka ja sivutuotteet
Kaikessa energiantuotannossa syntyy
normaalia teollisuusjätettä, joka joko
kierrätetään tai sijoitetaan kaatopaikoille. Osa
jätteistä luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi ja
viedään käsiteltäviksi luvanvaraisille
ongelmajätelaitoksille. Ydinvoiman
tuotannossa syntyvien radioaktiivisten
jätteiden määrä on pieni, mutta niiden
käsittelyyn ja loppusijoitukseen tarvitaan
erityisratkaisuja.
Tuhkaa syntyi noin 863 000 tonnia (2012:
720 000), kipsiä 29 000 tonnia (2012: 9 200)
ja muuta rikinpoistotuotetta 15 800 tonnia
(2012: 10 100). Noin 37 % tuhkasta syntyi
Venäjän laitoksilla, 22 % Ruotsissa ja 21 %
Suomessa. Euroopassa tuhka ja rikinpoiston
sivutuotteet hyödynnetään ja kierrätetään
mahdollisimman tehokkaasti. Venäjällä
tuhkaa varastoidaan altaisiin, koska sille ei
tuhka-altaiden pengerryksen lisäksi ole muita
hyödyntämiskohteita. Lisäksi tuhkan
märkäkäsittely vaikeuttaa hyödyntämistä.
Tuhkan hyötykäyttöaste oli 48 %
(2012: 51 %) ja kipsin 99 % (2012: 89 %).
Kipsin hyötykäyttöaste vuodelle 2012
on laskettu uudelleen, kun Suomenojan
voimalaitoksen rikinpoistotuote määriteltiin
jätteeksi eikä kipsiksi.
Kipsiä käytettiin raaka-aineena
kipsilevyteollisuudessa. Lentotuhkaa
käytettiin rakennusaineteollisuudessa,
tienrakennuksessa, maanrakennuksessa ja
kaivostäytössä. Joensuun voimalaitos jätti
lupahakemuksen koskien laitoksen tuhkista
rakennettavaa meluestettä laitosalueen
ympärille. Fortumin voimalaitosten
pohjatuhkien CE-merkintä käynnistettiin
vuonna 2013.
Sivutuotteet, joita ei voida hyödyntää,
sijoitetaan kaatopaikalle tai
välivarastoidaan. Kaatopaikoille vietiin
noin 453 000 tonnia (2012: 351 000)
tuhkaa, 290 tonnia (2012: 1 000) kipsiä ja
15 800 tonnia (2012: 10 100) muuta
rikinpoistotuotetta. Suomenojan
voimalaitoksen rikinpoistotuote käsitellään
kokonaisuudessaan jätteenä, koska sille ei
ole hyötykäyttöä.
Tuhkan ja kipsin käsittely vuosina 2011-2013
tuhatta tonnia
2013
2012
2011
410
369
429
Tuhka kaatopaikalle
453
351
400
Kipsi hyötykäyttöön
28,8
8,1
30,6
Kipsi kaatopaikalle
0,3
1,0
0,1
Tuhka hyötykäyttöön
Ydinjäte
Vuoden 2013 lopussa loppusijoitustilan
täyttöaste oli noin 16 %.
Fortum käytti 20 tonnia (2012: 23) uraania
Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoaineena,
josta syntyi vastaava määrä korkea-aktiivista
ydinjätettä. Tämän lisäksi syntyi
noin 160 m3 (2012: 130) matala- ja
keskiaktiivista jätettä. Aktiivisuusmittausten
jälkeen osa matala-aktiivisesta jätteestä
luokiteltiin ei-radioaktiiviseksi jätteeksi ja
vapautettiin valvonnasta sijoitettavaksi
tavanomaiselle kaatopaikalle.
Matala- ja keskiaktiivinen jäte sijoitetaan
Loviisan voimalaitosalueen kallioperään
rakennettuun loppusijoitustilaan. Vuoden
2013 aikana sinne sijoitettiin noin 38 m3
(2012: 57) matala-aktiivista huoltojätettä.
Loviisan voimalaitoksella muodostui 60 m3
(2012: 49) nestemäistä jätettä. Tämä
nestemäinen jäte (haihdutusjäte ja
ioninvaihtohartsit) kiinteytetään betoniin
ennen loppusijoitusta. Kiinteytyslaitos oli
vuoden 2013 lopulla testikäytössä.
Haihdutusjätteen määrää vähennetään
cesiuminpoistojärjestelmällä ennen
kiinteytystä.
Muu jäte
Jätteitä (pois lukien kaatopaikalle mennyt
kipsi ja tuhka) syntyi Fortumin toiminnoissa
yhteensä 48 800 tonnia (2012: 42 000),
josta vaarallista jätettä oli 7 200 tonnia
(2012: 10 400). Lisäksi rakenustyömailta ja
maaperän puhdistushankkeissa poistettiin
pilaantunutta maata yhteensä 85 000 tonnia
(2012: 3 100). Suurin osa tästä oli peräisin
Tukholmaan rakennettavan uuden CHPvoimalaitoksen perustustöistä.
Lue lisää
• Ydinjätehuollon kehittämisestä
• Ydinjätteen loppusijoituksesta
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
89
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Jätteiden käsittely vuosina 2011-2013
tuhatta tonnia
2013
2012
2011
Hyödyntäminen
12,4
12,7
8,1
Sijoittaminen kaatopaikalle
29,2
18,81)
16,51)
Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen
2,0
4,7
Vaarallisten jätteiden hävittäminen
5,2
5,8
12,8
48,8
42,0
37,4
Yhteensä
1) Laskettu
uudelleen Suomenojan rikinpoistotuotteen uudelleenluokittelun vuoksi
EN23 Merkittävät vuodot
kokonaismäärä oli noin 20 m3. Vuodot olivat
enimmäkseen bioöljyvuotoja. Suurin
EN24 Kuljetetun,
maahantuodun, maasta viedyn
tai käsitellyn ongelmajätteen
määrä ja kansainvälisesti
kuljetetun ongelmajätteen
osuus
yksittäinen vuoto oli 10 m3:n bioöljyvuoto
Hässelbyn voimalaitoksella Tukholmassa.
Ei koske Fortumia.
Vuoden 2013 aikana tapahtui 19 yli
100 litran vuotoa ympäristöön (2012: 11).
Nestemäisten vuotojen arvioitu
EN25 Vesistöt, joihin
organisaation päästöillä on
merkittävä vaikutus
Fortumin jäte- ja valumavedet vaikuttavat
vesistöihin ja niihin liittyviin elinympäristöihin
vain vähäisesti. Tarkempi kuvaus on esitetty
indikaattoreissa EN12 ja EN14.
Lämpöpumppulaitoksilta pääsi ilmaan noin
5,8 tonnia kylmäaineita. Vuodoista ei
aiheutunut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Tuotteet ja palvelut
EN26 Tuotteiden ja
palveluiden käytönaikaisten
ympäristövaikutusten
vähentäminen
Fortumin päätuotteet ovat sähkö ja lämpö.
Näiden käytöstä ei aiheudu välittömiä
päästöjä, sen sijaan välillisesti päästöjä voi
aiheutua, mikäli sähköä ja lämpöä käytetään
toiminnoissa, jotka itsessään aiheuttavat
ympäristövaikutuksia.
Fortum on rakentamassa vähäpäästöistä
yhteiskuntaa tarjoamalla energiatuotteita ja -
palveluita, joiden avulla ilmastonmuutosta
voidaan hillitä myös muilla yhteiskunnan
sektoreilla. Fortumin CO2-päästöttömät
sähkö- ja lämpötuotteet mahdollistavat
asiakkaidemme energiankäytön (osa
asiakkaan hiilijalanjälkeä)
ympäristövaikutusten vähentämisen.
Suomessa ja Ruotsissa Fortumin hiilineutraali
lämpötuote tarjoaa käyttäjälleen
mahdollisuuden vaikuttaa
hiilidioksidipäästöihinsä. Yritykset voivat siten
kompensoida lämmönkäytöstään syntyneitä
hiilidioksidipäästöjä ostamalla kansainvälisiä
päästövähennysyksiköitä.
Asiakkaidemme energiankäytön
hiilidioksidipäästöjen vähenemistä voidaan
arvioida olettamalla, että kaikella Fortumin
Suomessa ja Ruotsissa myymällä sähköllä
(10,6 TWh vuonna 2013) olisi ollut
keskimääräisen pohjoismaisen sähkön
hiilidioksidin ominaispäästöt (258 g/kWh
vuonna 2012). Näin laskettuna
hiilidioksidipäästöjä olisi aiheutunut
noin 2,7 miljoonaa tonnia. Fortumin
hiilidioksidipäästöttömän sähkön käytöstä ei
aiheutunut hiilidioksidipäästöjä.
Määräystenmukaisuus
EN28 Merkittävät
ympäristölainsäädännön ja säännösten rikkomukset
pinnan korkeuteen vesivoimantuotannossa.
Venäjällä jätevesipäästöihin liittyvien
lupaehtorikkomusten kokonaismäärä (12)
pysyi vuoden 2012 tasolla.
Fortumin toiminnoissa Euroopassa tapahtui
vuonna 2013 kaksi merkittävää
ympäristöpoikkeamaa tai luparikkomusta
(2012: 0). Toinen liittyi värjätyn
kaukolämpöveden päästöön ja toinen veden
Venäjän laitosten jätevesien lupaehtojen
ylityksistä maksettujen sakkojen määrä oli
noin 1 000 euroa kuten vuonna 2012.
Venäjän laitoksilla jatkettiin toimenpiteitä
lupaehtoylitysten vähentämiseksi.
Toimenpiteitä olivat korroosionestoaineen
muuttaminen sekä hiiltä käyttävien
voimalaitosten tuhka-altaiden läpi menevien
vesivirtojen erottaminen ja vähentäminen.
Lisäksi käynnistettiin selvitykset parempien
öljynerotusjärjestelmien asentamisesta.
Fortumille määrättiin vuoden 2014 alussa
140 000 kruunun yhteisösakko vuonna 2011
Ruotsin vesivoimassa tapahtuneesta liian
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
90
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
pienestä veden juoksutuksesta Ljungan
vesivoimalassa.
Kuljetukset
EN29 Merkittävät kuljetuksiin
liittyvät ympäristövaikutukset
Fortum raportoi yhtiön omistaman
autokaluston ja työntekijöiden käytössä
olevien työsuhdeautojen
kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2013
Fortumin autojen hiilidioksidipäästöt olivat
noin 2 500 tonnia. Fortum raportoi myös
henkilöstönsä lentomatkojen
hiilidioksidipäästöt ja kompensoi niitä
vuosittain. Vuonna 2013 Fortumin
lentomatkojen hiilidioksidipäästöt olivat noin
3 600 tonnia. Fortumin autojen ja
lentomatkustuksen yhteenlasketut päästöt
olivat 0,02 % kasvihuonekaasupäästöjen
kokonaismäärästä..
Kivihiilen, öljyn ja puupolttoaineiden
merikuljetuksesta syntyneet epäsuorat
päästöt on arvioitu karkeasti. CO2 -päästöt
olivat luokkaa 193 000 tonnia, mikä on 0,7 %
Fortumin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Polttoaineiden ja materiaalien kuljetus
maanteitse ja rautateitse aiheuttaa SO2-,
NOX- ja hiukkaspäästöjä. Fortumilla ei ole
tarkkoja tietoja polttoaineen myyjien
kuljetuskalustosta, eikä näitä päästöjä näin
ollen voida laskea.
Yleiset
EN30
Ympäristönsuojelukustannukset
ja ympäristöinvestoinnit
EHS-kustannukset
Fortumin ympäristö-, terveys- ja
turvallisuuskustannukset (eli EHS-investoinnit
ja käyttökustannukset) syntyvät
toimenpiteistä, joiden tarkoitus on hallita ja
vähentää toimintojen ympäristövaikutuksia tai
parantaa toiminnan turvallisuutta.
EHS-kustannukset voivat olla pakollisia
lainsäädännön tai lupaehtojen perusteella tai
vapaaehtoisia. Mukaan lasketaan myös
ympäristömyönteisiin tuotteisiin ja palveluihin
liittyvät kustannukset.
Vuonna 2013 Fortumin investoinnit
ympäristöön ja turvallisuuteen olivat
yhteensä 69 miljoonaa euroa (2012: 63).
Investoinnit liittyivät pääasiassa terveyden ja
turvallisuuden parantamiseen, ilmansuojeluun
sekä patoturvallisuuteen. Ympäristöön,
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät
käyttökustannukset olivat 65 miljoonaa euroa
(2012: 62). Kustannuksiin on laskettu
mukaan muun muassa
ympäristönsuojelulaitteiden ja -järjestelmien
käyttö ja kunnossapito, päästö- ja
ympäristöseuranta, saastuneen maaperän
puhdistaminen, biodiversiteetin ylläpito ja
kehittäminen, EHS-asioiden
hallintajärjestelmien kehittäminen,
ympäristövaikutusten hallinnan
parantamiseen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö
sekä tarvittavat ympäristövaikutusten
arviointiselvitykset ja lupahakemukset.
Luvut ovat suuntaa-antavia, sillä EHSkustannuksia ja -investointeja ei vielä eritellä
täysin kattavasti laskentajärjestelmissä.
EHS-käyttökustannukset1) vuosina 2012- 2013
milj. euroa
2013
2012
Ympäristötutkimukset
22,3
24,4
Terveys ja turvallisuus
7,1
11,1
EHS-asioiden hallinta
4,3
7,9
12,9
6,1
Jätehuolto
5,2
4,0
Maaperän ja vesien suojelu ja puhdistaminen
1,2
2,3
Jätevesien käsittely
2,4
2,2
Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet
5,3
2,1
Ympäristöperusteiset korvaukset ja sakot
3,3
1,8
Ympäristömyönteisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen
0,8
0,3
64,8
62,2
Ilmansuojelu
Yhteensä
1) Tietoa ei kerätty eriteltynä vuonna 2011
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
91
Vuosikertomus 2013
Ympäristövastuu
Ympäristöriskejä ja -vastuita arvioidaan
säännöllisesti suhteessa tehtyihin
toimenpiteisiin ja tältä pohjalta tehdään
tarvittavia varauksia tulevaisuuden
kustannuksiin. Ympäristövastuu aiemmista
toiminnoista liittyy useimmiten rakennusten
ja rakennelmien purkamiseen saastuneilta
maa-alueilta, saastuneiden maa-alueiden
puhdistamiseen tai suljettujen läjitysalueiden
maisemointiin ja jälkihoitoon. Vuoden 2013
kuluessa kartoitettiin eri toimintojen
ympäristöriskikohteita ja vuoden 2014 aikana
pyritään luokittelemaan kartoitetut kohteet ja
määrittämään niihin liittyvät mahdolliset
varaukset.
Vuonna 2013 varauksia oli yhteensä 11
miljoonaa euroa ympäristövahinkoihin
GRI-osio
liittyvien tulevien korjauskustannusten varalle.
Pääosa varauksista tultanee käyttämään
seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Ruotsissa patovahingoista johtuvat kolmansia
osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat
yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla
on yhdessä muiden vesivoimantuottajien
kanssa yhteinen
patovahinkovakuutusjärjestelmä, joka kattaa
patovahinkovastuut enintään 9 000 miljoonan
Ruotsin kruunun arvosta.
Suomen uudistetun ydinenergialain
mukaisesti Fortum teki Työ- ja
elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan
ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta
kesäkuun 2013 lopussa. Ministeriö päättää
ydinenergialain mukaisesti lasketun vastuun
määrän vuosittain. Vastuun määrä perustuu
kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen
suunnitelmaan. Uutta teknistä suunnitelmaa
vastaava kustannusarvio päivitettiin vuoden
2013 alkupuolella. Päivitetyn teknisen
suunnitelman seurauksena laillisen vastuun
määrä kasvoi, sillä käytetyn ydinpolttoaineen
välivarastointiin ja loppusijoittamiseen
liittyvien tulevien kustannusten odotetaan
nousevan.
Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen
perustuva ydinenergialain mukainen vastuu
vuoden 2013 lopussa on 1 059 miljoonaa
euroa (2012: 996).
Lue lisää
• Ydinvoimaan liittyvistä varauksista
• Ympäristövarauksista
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
92
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
Työntekijät ja työolosuhteet
10 600). Eniten työntekijöitä oli Venäjällä,
keskimäärin 4 245 henkilöä (2012: 4 301).
Alihankkijoiden työntekijät työskentelivät
Fortumin toimipaikoilla vuoden aikana
yhteensä noin 1 961 526 (2012: 1 900 000)
työpäivää. Luku perustuu urakoitsijoiden
tuntikirjanpitoon sekä urakkakustannusten ja
keskimääräisten tuntihintojen pohjalta
tehtyihin arvioihin. Luku on laskettu 8 tunnin
työpäivälle.
LA1 Kokonaistyövoima
työsuhteen tyypin ja
työsopimuksen perusteella,
toimintamaittain ja
sukupuolittain jaoteltuna
Vuonna 2013 Fortumissa työskenteli
keskimäärin 10 246 työntekijää (2012:
Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2013
oli 9 515 henkilöä (2012: 9 899) eli 96,2 %
henkilöstöstä (2012: 95,4 %).
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä oli 9 264
(2012: 9 644) ja osa-aikaisten 251 (2012:
255). Määräaikaisten työntekijöiden osuus
oli 3,8 % (2012: 4,6 %).
Henkilöstön työsopimuksen ja työsuhteen tyyppi toimintamaittain ja sukupuolittain jaoteltuna
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Puola
Muut maat
Yhteensä
M
N
M
N
M
N
M
N
M
N
M
N
1 743
645
1 335
550
2 894
1 049
496
137
464
202
6 932
2 583
53
36
22
32
136
83
1
2
1
5
213
158
Kokoaikainen
1 692
592
1 287
484
2 891
1 045
496
137
458
182
6 824
2 440
Osa-aikainen
51
53
48
66
3
4
0
0
6
20
108
143
Työsopimus
Vakituinen
Määräaikainen
Työsuhteen tyyppi
(vakituiset työntekijät)
Henkilöstötilastoja vuodelta 2013 toimintamaittain eriteltyinä
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Puola
Muut maat
Yhteensä
2 477
1 939
4 162
636
672
9 886
1 796
1 357
3 030
497
465
7 145
681
582
1 132
139
207
2 741
2 616*
1 993
4 245
660
732
7 630
208 142*
177 085
87 905
14 881
40 786*
528 799*
79,6*
88,9
20,7
22,5
55,7*
51,6
Henkilöstö vuoden lopussa
miehiä
naisia
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstökulut,
1 000 euroa
Henkilöstökulut per
henkilö, 1 000 euroa
*) Lukua muutettu varmennuksen yhteydessä maaliskuussa 2014.
Henkilöstö divisioonittain 31.12.
2013
2012
2011
Power
1 709
1 846
1 847
Heat
2 102
2 212
2 504
ESD
1 348
1 379
1 417
Russia
4 162
4 253
4 379
565
681
633
9 886
10 371
10 780
Muut
Yhteensä
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
93
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Vakituisten työntekijöiden palvelusvuodet1) vuosina 2012-2013, %
2013
2012
0-5 v.
34
35
6-10 v.
18
15
11-15 v.
10
10
16-20 v.
10
10
21-26 v.
11
11
27-30 v.
8
9
31+
9
10
1) Lukua ei kerätty vuonna 2011.
vähensivät henkilöstön määrää yhteensä 126
LA2 Uusien työntekijöiden
henkilöllä (2012: 259). Työkomennuksella
määrä ja prosenttiosuus sekä
ulkomailla oli 36 henkilöä (2012: 36). Vuonna
vaihtuvuus jaoteltuna
2013 lähtövaihtuvuus oli 9,7 % (2012: 12 %).
ikäryhmittäin, toimintamaittain
ja sukupuolittain
Lue lisää
Vuoden aikana Fortumissa aloitti 552 uutta
työntekijää (2012: 878) ja 910 työsuhdetta
päättyi (2012: 1 176). Yrityskaupat
• Fortumin henkilöstöstä
Uusien työntekijöiden määrä ja prosenttiosuus sekä vaihtuvuus jaoteltuna
ikäryhmittäin, toimintamaittain ja sukupuolittain
Suomi
Työsuhteita alkoi
Ruotsi
Venäjä
Puola
Muut maat
M
N
M
N
M
N
M
N
M
N
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
-25
0
1
8
1
59
18
0
0
0
3
25-29
9
4
13
3
80
26
1
0
10
4
30-34
12
1
7
3
59
13
1
0
5
2
35-39
9
2
13
4
25
8
0
0
4
2
40-44
4
0
9
1
19
8
2
0
8
1
45-49
0
2
2
1
12
2
3
1
4
0
50-54
3
1
4
1
18
5
5
1
6
0
55-59
1
0
0
0
2
1
1
0
2
1
60+
Uudet työntekijät, %
0
0
0
0
1
1
1
0
8
0
1,6
0,5
3,0
0,7
7,0
2,1
2,2
0,3
9,2
2,6
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
94
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Suomi
Työsuhteita päättyi
Ruotsi
Venäjä
Puola
Muut maat
M
N
M
N
M
N
M
N
M
N
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
lkm
-25
1
0
2
5
25
7
0
0
4
1
25-29
10
3
3
4
37
17
2
0
14
3
30-34
19
3
13
10
34
20
4
2
17
1
35-39
17
6
14
12
37
10
2
1
10
2
40-44
17
8
16
8
27
22
5
2
11
1
45-49
10
4
16
5
28
11
7
4
15
4
50-54
13
4
10
6
34
11
5
5
8
3
55-59
18
2
13
5
32
13
11
5
8
3
60+
16
0
19
2
27
11
5
5
16
6
Lähtövaihtuvuus, %
5,1
1,3
5,6
3,0
7,1
3,1
6,5
3,8
20,2
4,7
LA3 Henkilöstöedut
merkittävien toimintamaiden
osalta
Fortumin henkilöstöedut ovat pääsääntöisesti
maakohtaisia ja paikallisen lainsäädännön
sekä vallitsevan markkinatilanteen mukaisia.
Luontaisedut noudattavat paikallisia
markkinakäytäntöjä ja kelpoisuusvaatimuksia,
ja sisältävät esimerkiksi auto- ja
matkapuhelinedut. Nämä edut ovat
pääasiassa vakituisille työntekijöille.
Luontaisetujen lisäksi Fortum tarjoaa
myös muita työntekijäetuja. Näihin
etuihin kuuluvat esimerkiksi työterveyshuolto,
työssäolovuosiin perustuvat lisät,
henkilökuntasähkö alennettuun hintaan sekä
virkistys- ja vapaa-ajan toiminnat. Nämä edut
ovat pääsääntöisesti kaikille.
Fortum osallistuu Suomessa Tekesin EVE sähköisten ajoneuvojen järjestelmät ohjelmaan. Työntekijät, jotka valitsevat
sähköauton työsuhdeautokseen saavat
kuukausittaisen rahallisen tuen, joka koskee
sähköautoja ja plug-in-hybridejä.
Fortum kannustaa työntekijöitään
harrastamaan liikuntaa ja kulttuuria.
Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä Fortumin
työntekijät voivat liittyä erilaisiin
henkilöstökerhoihin, jotka tarjoavat urheiluun,
luontoon ja taiteeseen liittyvää toimintaa.
Vuonna 2013 Fortum tuki työntekijöidensä
virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa Suomessa
338 387 eurolla (2012: 415 000). Tuki sisälsi
kerhoja, liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja lomaasuntoihin liittyvää toimintaa. Ruotsissa
myönnetty tuki kerhoille oli 121 622 euroa
(2012: 111 100). Puolassa työntekijöiden
liikuntatoimintaa tuettiin 8 860 eurolla (2012:
19 300). Venäjällä tuki työntekijöiden
sosiaaliseen ohjelmaan oli noin 200 000
euroa (2012: 309 000).
Henkilöstön ja johdon väliset
suhteet
Työntekijöiden ja Fortumin johdon välinen
yhteistyö perustuu paikalliseen
lainsäädäntöön ja Fortumin
Toimintaohjeeseen. Suomessa Fortumin
luottamusmiesjärjestelmä on toimipaikka-,
yhtiö- ja divisioonakohtainen. Edustuselimissä
toimivat henkilöstöedustajat valitaan
luottamusmiesten keskuudesta. Suomessa
konserniyhteistyökokouksia pidetään
vähintään kaksi kertaa vuodessa konsernin
tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten
yhteydessä.
Konserniyhteistyökokousten lisäksi
divisioona- tai funktiokohtaiset
yhteistyöelimet kokoontuvat muutaman
kerran vuodessa. Työsuhde- ja
yhteistoimintaryhmä (YTY), joka koostuu
seitsemästä luottamusmiesten
keskuudestaan valitsemasta edustajasta,
kokoontuu henkilöstöjohtajan johdolla noin
viisi kertaa vuodessa. Ryhmä on päättävä elin
Suomi-tason yhteistoiminta-asioissa ja se
nimittää muun muassa henkilöstöedustajat
erilaisten yhteisten kehityshankkeiden työ- ja
valmisteluryhmiin.
Ruotsissa järjestelmä on perusteiltaan
samanlainen. Ruotsissa yhteistyö
henkilöstöedustajien ja Fortumin johdon
välillä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa
kokoontuvassa neuvostossa (Sverigerådet).
Yhteistyön muodot perustuvat yrityksen ja
henkilöstön edustajien välillä tehtyyn
sopimukseen. Lisäksi paikallistason
neuvotteluja on useita kertoja vuoden aikana.
Virossa eri toimintojen työpaikkaneuvostot
kokoontuivat vuoden 2013 aikana yhteensä
viisi kertaa. Neuvosto on työnantajan ja
työntekijöiden välinen yhteistyöelin, joka
keskittyy mm. työterveys- ja
turvallisuusasioihin. Lisäksi käytäntönä on,
että työntekijöiden ja työnantajan
edustajat kokoontuvat tarvittaessa myös
muiden asioiden osalta.
Puolassa järjestettiin noin 35 tapaamista
paikallisen ammattiyhdistyksen kanssa.
Tapaamisissa käsiteltiin palkkoihin ja
etuisuuksiin liittyviä asioita, työturvallisuutta,
yhteistyön parantamista sekä etuisuuksien
harmonisointia.
Venäjällä divisioonan johto tekee läheistä
yhteistyötä työmarkkina- ja
veteraanineuvostojen edustajien kanssa
lainsäädännön, työehtosopimuksen ja
Fortumin Toimintaohjeen
mukaisesti. Kyseiset neuvostot kokoontuvat
tarvittaessa ratkaisemaan johdon ja
työntekijöiden välisiin suhteisiin liittyviä
asioita.
Fortum European Council (FEC) kokoontuu
pääsääntöisesti kerran vuodessa. FEC on
eurooppatasoinen yhteistyöelin, jossa
henkilöstö- ja työnantajaedustajat kohtaavat
keskustellakseen Fortumia koskevista
asioista. Vuonna 2013 FEC kokoontui
toukokuussa Suomessa ja siihen osallistui
henkilöstöedustajia Suomesta, Ruotsista,
Puolasta, Norjasta ja Virosta. Neuvoston
kokouksessa kuultiin toimitusjohtajan
katsaus ja erityisteemoina käsiteltiin mm.
työturvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia
sekä tiedonkulun parantamiseen ja
luottamuksellisen tiedon käsittelyyn liittyviä
haasteita.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
95
Vuosikertomus 2013
LA4 Työehtosopimusten
kattavuus
Fortum kunnioittaa henkilöstönsä
järjestäytymisvapautta ja oikeutta
työehtosopimustoimintaan, eikä seuraa
työntekijöidensä järjestäytymisastetta.
Fortum soveltaa kaikissa toimintamaissaan
paikallisia työehtosopimuksia ko. sopimusten
soveltamisalojen mukaisesti.
GRI-osio
LA5
Uudelleenjärjestelytilanteissa
noudatettava
vähimmäisirtisanomisaika
Organisaation muutostilanteissa Fortum
neuvottelee henkilöstön edustajien kanssa
jokaisen maan paikallisen lainsäädännön ja
sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Vähimmäisirtisanomisaika perustuu
paikalliseen lainsäädäntöön,
työehtosopimuksiin tai työsopimuksiin, jotka
ovat yhdenmukaisia paikallisen
lainsäädännön ja sopimusten kanssa.
Irtisanomistilanteissa Fortum haluaa
ensisijaisesti tukea henkilöstön
uudelleentyöllistymistä.
Työterveys ja -turvallisuus
LA6 Edustus yhteisissä
terveys- ja
turvallisuustoimikunnissa
Fortumin työterveyshuolto on järjestetty
kaikissa toimintamaissa paikallisten lakien ja
asetusten mukaisesti. Työhyvinvointia ja
työturvallisuutta käsitellään säännöllisesti
myös työsuojelutoimikunnissa, jotka toimivat
paikallisen lainsäädännön vaatimusten
mukaisesti ja edustavat kaikkia
henkilöstöryhmiä.
LA7 Tapaturmatiheys,
ammattitaudit, menetetyt
työpäivät, työpaikalla
aiheutuneet
kuolemantapaukset ja
poissaolot jaoteltuna alueittain
ja sukupuolittain
Fortumin tulokset oman
henkilöstön työturvallisuudessa paranivat
edelleen. Fortumin oman henkilöstön
poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus
miljoonaa työtuntia kohti (LWIF) laski 1,1:een
(2012: 1,5). Tulos oli Fortumin kaikkien
aikojen paras. Poissaoloon johtaneita
työtapaturmia tapahtui 20 (2012: 29). Kaikki
tapaturmat tapahtuivat miehille. Lisäksi
Fortumin henkilöstön kaikkien raportoitavien
tapaturmien taajuus (TRIF), joka sisältää
myös pienet, ei-poissaoloa aiheuttaneet
tapaturmat, parani ja oli 2,8 (2012: 3,4).
Vuonna 2013 ei tapahtunut kuolemaan
johtaneita työtapaturmia omalle henkilöstölle.
Vakavia työtapaturmia eli yli 30 päivän
poissaoloon johtaneita tapaturmia tapahtui
omalle henkilöstölle viisi eli kaksi enemmän
kuin 2012. Henkilöstön työtapaturmista
johtuvien poissaolopäivien määrä nousi
hieman vuoteen 2012 verrattuna ja oli 599
päivää (2012: 560).
Fortumin turvallisuusjohtaminen kattaa myös
Fortumin toimipaikoissa työskentelevät
urakoitsijat ja palveluntoimittajat. Vuonna
2013 urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden
tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia
kohti nousi 3,8:sta 4,8:aan. Vuonna
2013 tapahtui yksi kuolemaan johtanut
tapaturma urakoitsijan työntekijälle Venäjällä
Chelyabinskin CHP-2 -laitoksella.
Helmikuussa 2014 tapahtui kuolemaan
johtanut urakoitsijatapaturma sähkönsiirrossa
Ruotsissa. Lisäksi urakoitsijatapaturmien ja
vakavien urakoitsijatapaturmien määrä kasvoi
edellisvuodesta. Poissaoloon johtaneita
urakoitsijatapaturmia oli yhteensä 76 (2012:
57) ja vakavia tapaturmia 15 (2012: 7).
Suurin osa Fortumin laitoksista ja projekteista
pystyi parantamaan urakoitsijoiden
turvallisuutta, mutta heikko kehitys
muutamassa johti epätyydyttävään
kokonaistulokseen. Suurimpina haasteina
olivat rakennus- ja perusparannushankkeet
Venäjällä ja Ruotsissa sekä sähkönsiirron
korjaus- ja muutostyöt.
Urakoitsijaturvallisuus on suuri haaste ja
pysyy painopistealueena vuonna 2014.
Tilanteen parantamiseksi on jatkettu vanhoja
ja aloitettu uusia kehityshankkeita.
divisioonien aktiivisesta toiminnasta sekä
Russia-divisioonan raportointikäytännön
täsmentämisestä.
Laitosturvallisuuden osalta tilanne heikkeni
jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna.
Konsernitasolla otettiin käyttöön uutena
avainmittarina vakavat ympäristö- ja
turvallisuuspoikkeamat (EHS-poikkeamat),
johon sisältyvät tulipalot, yli 100 litran
vuodot, räjähdykset, ydinturvallisuus-,
patoturvallisuus- sekä
ympäristölupapoikkeamat. Samalla tehtiin
raportointiin ja määritelmiin täsmennyksiä eli
eri vuosien luvut eivät ole täysin
vertailukelpoisia. Vakavia EHS-poikkeamia
oli 51, kun tavoite oli enintään 40
poikkeamaa. Valtaosa poikkeamista ei
aiheuttanut vahinkoa ympäristölle tai
laitoksille, mutta osa öljyvuodoista aiheutti
maanpuhdistustarpeen ja osa tulipaloista ja
räjähdyksistä lyhyen tuotantokatkoksen.
Loviisan ydinvoimalaitoksella tapahtui kaksi
INES 1 -luokan (International Nuclear Event
Scale) tapahtumaa (2012: 3), joista ei
aiheutunut vahinkoa ihmisille, laitokselle eikä
ympäristölle.
Yhteinen urakoitsijoiden hallintamalli otettiin
käyttöön koko Fortumissa.
Urakoitsijaturvallisuuden tärkeyden
korostamiseksi urakoitsijoiden
tapaturmataajuus (LWIF) nostettiin yhdeksi
konsernitason kestävän kehityksen
avainmittariksi vuodelle 2014.
Urakoitsijaturvallisuus on selvemmin mukana
myös kannustinjärjestelmissä.
Fortumin tavoitteena on taata henkilöstölle
turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea
työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Sairauspoissaolojen seuranta on
konsernitasoisesti määritelty.
Sairauspoissaoloprosentti oli 2,5 (2012: 3,1).
Miesten sairauspoissaoloprosentti oli 2,3
(2012: 3,1) ja naisten 3,3 (2012: 3).
Sairauspoissaoloprosentti on
laskettu vakituisten työntekijöiden
raportoidun teoreettisen työajan perusteella.
Konsernitasolla ennakoivien mittareiden
(turvallisuusraportit ja -aloitteet, sovittujen
toimien toteuttaminen ja
havainnointikierrokset) tavoitteet saavutettiin
vuonna 2013. Turvallisuusraporttien ja aloitteiden määrä kasvoi selvästi vuodesta
2012. Kasvu johtui Heat- ja Russia-
Vuonna 2013 ammattitautiepäilyjä
oli Suomessa 4 (2012: 3).
Ammattitautiepäilyt liittyvät
meluvammaepäilyyn ja esiintyivät miehillä.
Keväällä Högdalenin laitoksella Ruotsissa
noin 50 henkilöä kärsi hengityselin- ja ihooireista. Yhteistyössä Ruotsin
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
96
Vuosikertomus 2013
Työterveyslaitoksen (Centrum för Arbets- och
Miljömedicin) kanssa tehtyjen tutkimusten
perusteella hengityselinoireiden
todennäköisin aiheuttaja oli tavallista
GRI-osio
suurempi pölypitoisuus yhdistettynä kylmään
ja kuivaan säähän. Ihoärsytys johtui
todennäköisemmin pienistä,
lasikuidunomaisista kuiduista. Kenellekään
altistuneista ei jäänyt pysyvää haittaa tai
sairautta. Laitoksella ryhdyttiin välittömästi
toimenpiteisiin ongelman toistumisen
estämiseksi.
Turvallisuustunnusluvut vuosina 2011-2013
2013
2012
2011
1,1
1,5
1,6
20
29
29
4,8
3,8
3,2
76
57
45
2,8
3,4
3,5
Kuolemantapaukset, oma henkilöstö
0
0
0
Kuolemantapaukset, urakoitsijat
1
1
1
Turvallisuuden havainnointikierroksia
16 644
17 507
15 324
Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja
21 876
6 362
10 087
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus
henkilöstö
(LWIF)1),
oma
Poissaoloon johtaneet tapaturmat, oma henkilöstö
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus
(LWIF)1),
urakoitsijat
Poissaoloon johtaneet tapaturmat, urakoitsijat
Lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus
Fortumin henkilöstö
(TRIF)2),
1) LWIF = poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (Lost Workday Incident Frequency)
2) TRIF = lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti
Vakituisten työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti vuosina 2012-2013
2013
2012
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Suomi
2,7
3,1
2,8
3,2
Ruotsi
2,3
3,7
2,2
3,9
Venäjä
2,0
1,9
2,1
2,2
Puola
2,6
4,6
3,5
5,0
Muut maat
2,3
2,9
2,9
3,0
LA8 Työntekijöiden neuvonta
ja valistaminen vakavista
sairauksista
tietoa ennaltaehkäisevistä toimista sekä
vaihtoehdoista työkyvyn heiketessä.
Työterveyshuolto tarjoaa myös menetelmiä ja
välineitä näitä tilanteita varten.
Fortumin työterveyshuollon piiriin kuuluvat
kaikki Fortumin palveluksessa olevat
työntekijät paikallisen lainsäädännön
velvoitteiden mukaisesti.
Vuonna 2013 Fortumin työterveyshuollon
piirissä oli Suomessa keskimäärin 2 412
(2012: 2 660) työntekijää. Noin 90 % heistä
(2012: 80 %) käytti yhtiön omia
työterveyshuollon palveluja ja noin 10 %
(2012: 20 %) käytti sopimusasemia. Fortumin
oman työterveyshuollon
kokonaiskustannukset Suomen osalta olivat
noin 1,2 miljoonaa euroa (2012: 1,3).
Suomessa työterveyshuollon kustannukset
Fortumin maksamasta osuudesta laskettuna
olivat 569 euroa (2012: 580) henkilöä
kohden. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus
työterveyshuoltokäynneistä oli 50 % (2012:
43 %). Ruotsissa kaikki työntekijät kuuluvat
työterveyshuollon piiriin. Palveluita käytti
439 työntekijää (2012: 681). Ruotsissa
Fortumin työterveyshuolto korostaa
ennaltaehkäisevän ja työyhteisön
hyvinvointia edistävän toiminnan merkitystä
sekä työntekijöiden valistamista työhön
liittyvistä tai vakavista sairauksista. Fortum
tekee määräaikaistarkastuksia paikallisten
lakien mukaisesti ja tarkastusten piiriin
kuuluu henkilöstö, joka altistuu työssään
esimerkiksi melulle, pölylle, säteilylle tai tekee
vuorotyötä. Työterveyshuolto osallistuu myös
erilaisiin keskusteluihin ja tarkastuksiin
työyhteisössä. Työterveyshuollon
ammattilaiset tukevat esimiehiä tarjoamalla
työterveyshuollon kustannukset olivat
113 euroa (2012: 130) henkilöä kohden.
Fortumin työterveyshuollon piiriin kuuluu
kaikki työntekijät Fortumin
toimintamaissa kuten paikallinen laki
edellyttää. Venäjällä työntekijät kuuluvat
sairaskuluvakuutuksen piiriin ja voivat käyttää
yksityisiä lääkäripalveluita. Jokaisella
tuotantolaitoksella Venäjällä on myös oma
terveysasema, joka pystyy tarjoamaan
sairaanhoitajatasoista ensiapua.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
97
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
EU16 Työntekijöiden sekä
urakoitsijoiden ja
alihankkijoiden työntekijöiden
terveyttä ja turvallisuutta
koskevat periaatteet ja
vaatimukset
EU18
Työturvallisuuskoulutukseen
osallistuneiden
alihankkijoiden ja
urakoitsijoiden työntekijöiden
määrä
Konsernitasoiset sekä laitoskohtaiset
ympäristö-, työterveys- ja
turvallisuusjohtamisen (EHS) ohjeet ohjaavat
päivittäistä työtä. Konsernin
turvallisuusohjeita on noin 20, esimerkiksi
liittyen urakoitsijoiden johtamiseen,
onnettomuustutkintaan, palo- ja
sähköturvallisuuteen, asbestin hallintaan,
muutoksenhallintaan, työlupajärjestelmää
koskeviin vaatimuksiin, investointiprojektien
turvallisuuden hallintaan,
riskinarviointikäytäntöihin, poikkeamien
raportointiin sekä EHS-koulutukseen. Lisäksi
esimerkiksi ympäristö-, työterveys- ja
turvallisuuskokouksille, henkilökohtaisille
turvavarusteille ja riskialttiille töille on
yhteiset vähimmäisvaatimukset. Paikallisilla
organisaatioilla on yksityiskohtaisemmat
ohjeet toimipaikkansa kannalta merkittävistä
turvallisuuskysymyksistä, kuten
ydinvoimalaitosten tai patojen
turvallisuudesta. Ohjeet koskevat sekä oman
henkilökunnan että alihankkijoiden
työntekijöitä.
Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden
työntekijöiden turvallisuus on Fortumille yhtä
tärkeää kuin omien työntekijöiden
turvallisuus. Urakoitsijoiden
turvallisuustavoitteet asetetaan jatkuvan
parantamisen periaatteen mukaisesti,
poikkeamat raportoidaan, onnettomuudet
tutkitaan ja turvallisuusmittareita seurataan
kuukausittain. Urakoitsijoiden ja muiden
alihankkijoiden turvallisuus otetaan huomioon
kaikissa työn vaiheissa, aina alihankkijan
valinnasta itse työhön ja jälkeenpäin
tehtävään työn arviointiin asti. Vaatimukset
asetetaan konsernitasoisissa
turvallisuusohjeissa ja hankintaorganisaation
ohjeissa ja niitä täsmennetään paikallisissa
ohjeissa. Vuonna 2013 otettiin käyttöön
uudet vaatimukset urakoitsijoiden hallintaan.
Lisäksi paikallisesti, kuten Ruotsissa ja
Venäjällä, täsmennettiin paikallisia käytäntöjä
tapahtuneiden tapaturmien jälkeen.
Lue lisää
• Työturvallisuudesta
Yksi ohjeiden tärkeimmistä osista on
vaatimus antaa kaikille työntekijöille, myös
urakoitsijoille, asianmukainen
perehdytyskoulutus ja työpaikkakohtaiset
ohjeet ennen työn aloittamista. Tehokkaalla
perehdytyskoulutuksella taataan, että
työpaikan riskit, toimintatavat ja
turvallisuusvaatimukset ymmärretään
asianmukaisesti. Perehdytyskoulutus on
voimassa vain tietyn ajan, tavallisesti
enintään kolme vuotta. Perehdytyskoulutus
sisältää ainakin kyseisen työpaikan
turvallisuusvaatimukset, säännöt, ohjeet,
työlupamenettelyt, työpaikan suurimmat riskit
ja niihin varautumisen, vaaditut
henkilökohtaiset suojavarusteet, läheltä piti tilanteita ja onnettomuuksia koskevan
raportoinnin, hätätilanteisiin varautumisen,
tarkastukset, siisteysvaatimukset,
palontorjunnan, ensiavun,
evakuointisuunnitelmat ja tiedon näistä
tehtävistä vastaavista henkilöistä.
Perehdytyskoulutuksessa esitettävien
turvallisuusvaatimusten ymmärtäminen
varmistetaan käyttämällä tarvittaessa tulkkeja
ja testaamalla oppiminen. Nämä edellä
käsitellyt vaatimukset kattavat kaikki
urakoitsijat ja alihankkijat. Paikalliset
organisaatiot vastaavat koulutuksen
toteuttamisesta.
Vuonna 2013 painopisteenä oli edelleen
urakoitsijoiden turvallisuuskoulutus. ESDdivisioonassa ja Heat-divisioonan Suomen
toiminnoissa hyödynnettiin
verkkokoulutusohjelmia. Lisäksi Heatdivisioonan Ruotsin toiminnoissa aloitettiin
perehdytyskoulutuksen edelleenkehittäminen.
Venäjän toiminnoissa perehdytyskoulutusta
tehostettiin sisällyttämällä siihen osaamisen
arviointi. Urakoitsijoita koulutettiin yli 22 000
henkilöä: Venäjällä noin 15 000 ja Heatdivisioonan Ruotsin toiminnoissa noin 7 000.
Koulutus
LA11 Henkilöstön osaamisen
kehittämisohjelmat ja
elinikäisen oppimisen
ohjelmat
Fortum tarjoaa työntekijöilleen monia sisäisiä
koulutusohjelmia tukeakseen erilaisia
kehittämistarpeita. Osana Tuloksellisuuden ja
kasvun johtamisaloitetta Fortum on
järjestänyt kaikille esimiehille suunnatun
johtamisen kehittämisohjelman. Leadership
Impact -ohjelman keskeisenä tavoitteena on
ollut syventää ymmärrystä ja taitoja, joita
tuloksellisuuden ja kasvun johtaminen
edellyttää esimiesasemassa olevalta.
Keskeistä ohjelmassa on ollut
itsetuntemuksen lisääminen ja coaching-
taitojen kehittäminen. Vuonna 2013
Leadership Impact -ohjelma koostui 360°arvioinnista sekä päivän mittaisesta
koulutustilaisuudesta. Vuoden 2011 syksystä
lähtien lähes 1 000 esimiestä kaikista
Fortumin operatiivisista maista on osallistunut
suomen-, ruotsin-, puolan-, venäjän- ja
englanninkielisiin ohjelmiin. Jatkossa samoja
aiheita käsitellään uusille esimiehille
suunnatulla Johtajuudessa kehittyminen MASTER-kurssilla.
Fortumin esimiehille suunnattujen MASTERkurssien tarkoituksena on lisätä esimiesten
valmiuksia kohdata esimiestyön mukanaan
tuomia haasteita. Tavoitteena on myös
yhdenmukaistaa ja kehittää Fortumin
toimintatapaa henkilöstöprosesseissa.
MASTER-kurssit ovat yhden päivän mittaisia
sisältäen teoriaa, erilaisia harjoituksia sekä
paljon keskustelua. Vuonna 2013 MASTERkurssien aiheina olivat suoritus- ja
kehityskeskustelut, rekrytointi,
työsuhdetaidot, palkitseminen, johtajuudessa
kehittyminen, työympäristö sekä vakuuttava
esiintyminen. Koulutuspäiviä järjestettiin 16
ja niihin osallistui yhteensä 163 esimiestä.
Vuoden 2013 aikana 107 henkilöä
(2012: 324) tutustui Fortumin toimintaan
uusille työntekijöille suunnatun Fortum
Passport -verkkoperehdytysohjelman kautta.
Ohjelma sisältää tietoa eri aihealueista mm.
Toimintaohjeesta, kestävän kehityksen
periaatteista ja turvallisuudesta. Ohjelmaan
kuuluu myös Joiner's Survey -palautekysely,
jonka avulla seurataan rekrytointi- ja
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
98
Vuosikertomus 2013
perehdytysprosessin onnistumista sekä
kehitetään toimintaa.
GRI-osio
Vuonna 2013 koulutuskustannukset
olivat noin 5 miljoonaa euroa (2012: 7,9).
Vakituisten työntekijöiden koulutustaso vuosina 2011-2013, %
2013
2012
2011
1
1
0,5
Ylempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto
37
35
34
Alempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto
7
7
5,5
Ammattikorkeakoulu
26
26
29
Ammatillinen koulutus
22
22
21,5
Peruskoulu
3
3
3,5
Määrittelemätön
4
6
6
Tohtori
LA12 Työntekijöiden
säännölliset suoritus- ja
kehityskeskustelut
sukupuolittain jaoteltuna
Vakituiset työntekijät kuuluvat suoritus- ja
kehityskeskusteluprosessin piiriin kaikissa
Fortumin toimintamaissa, ja niitä toteutetaan
joko henkilökohtaisella ja/tai
tiimitasolla. Vuosittaiset suoritus- ja
kehityskeskustelut tukevat työntekijän ja
esimiehen välistä keskustelua tavoitteista,
saavutuksista ja mahdollisuuksista
ammatilliseen kehittymiseen. Keskustelujen
tavoitteena on työntekijöiden sitouttaminen
ja motivointi, strategian, liiketoiminnan
tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien
jalkauttaminen, toiminnan suunnittelun,
ilmapiirin ja tiedonkulun parantaminen sekä
tuloksellisuuden ja kasvun edistäminen
yksilö- ja yritystasolla.
Fortumin strategian mukaisesti linjatut
henkilökohtaiset ja/tai tiimikohtaiset
tavoitteet asetetaan vuoden alussa. Samalla
varmistetaan myös tarvittava osaaminen sekä
arvioidaan edellisen vuoden suoriutuminen.
Tavoitteiden saavuttaminen muodostaa
pohjan maksettaville tulospalkkioille.
Fortumin kannustinjärjestelmän piiriin
kuuluvat vakituiset työntekijät, jotka ovat
olleet Fortumin palveluksessa vähintään
kolme kuukautta. Tavoitteena on ottaa
Fortumin suoritus- ja kehitysmalli käyttöön
kaikissa Fortumin toimipaikoissa.
Kaikki vakituiset työntekijät kuuluvat suoritusja kehityskeskusteluprosessin piiriin, mutta
prosessissa käytettävää sähköistä työkalua
pystyi käyttämään vuonna 2013
noin 67 % (2012: 64 %) henkilöstöstä
globaalisti, joista suoritus- ja
kehityskeskusteluprosessi toteutui 97 %:lla
(2012: 96 %). Naisten ryhmässä
toteutumisprosentti oli 95 (2012: 95,8) ja
miesten ryhmässä 98 (2012: 96,3).
Kehityskeskustelut toteutuivat lähes yhtä
hyvin naisilla ja miehillä. Koko yhtiön kattava
luku on saatavilla kun kaikki toimintamaat ja
henkilöstöryhmät ovat työkalun piirissä.
Monimuotoisuus
LA13 Hallintoelinten ja
henkilöstön monimuotoisuus
Fortum edistää tasavertaista kohtelua ja
yhtäläisiä mahdollisuuksia rekrytoinnissa,
palkitsemisessa, kehittymisessä ja uralla
etenemisessä riippumatta työntekijän
rodusta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä,
sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta,
kielestä, seksuaalisesta suuntautumisesta,
siviilisäädystä tai vajaakykyisyydestä.
Kaikenlainen häirintä on kielletty, ja siihen
puututaan välittömästi. Suomessa ja
Ruotsissa on käytössä erillinen ohjeistus
työpaikkahäirinnän ja -syrjinnän tilanteisiin.
Vuoden 2013 aikana ei raportoitu yhtään
syrjintätapausta (2012: 1).
osuus konserni- ja divisioonatason
johtoryhmissä oli 31 % (2012: 35 %). Fortumin
hallitukseen kuului seitsemän jäsentä, joista
kolme, mukaan lukien puheenjohtaja, oli
naisia.
Vakituisesti Fortumin palveluksessa olevien
keski-ikä oli 44 vuotta (2012: 44) ja yli
50-vuotiaiden työntekijöiden osuus oli 36 %
(2012: 36 %). Naisten osuus koko Fortumin
henkilöstöstä oli 28 % (2012: 28 %). Naisten
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
99
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Vakituisten työntekijöiden ikäjakauma vuosina 2011-2013, %
2013
2012
2011
3
3
3
25-29 v.
10
10
9
30-34 v.
13
12
11
35-39 v.
12
12
12
40-44 v.
13
13
14
45-49 v.
14
14
15
50-54 v.
15
16
16
55-59 v.
12
13
13
8
7
7
-25 v.
60+ v.
LA14 Naisten ja miesten
peruspalkan suhde
henkilöstöryhmittäin,
merkittävien toimintamaiden
osalta
Henkilöstöpolitiikkansa mukaisesti Fortum
tarjoaa oikeudenmukaisen, läpinäkyvän ja
kilpailukykyisen palkitsemisjärjestelmän
kaikille työntekijöilleen. Palkkaus perustuu
paikalliseen lainsäädäntöön ja
työmarkkinasopimuksiin sekä noudattaa
kunkin maan voimassaolevia käytäntöjä.
Palkkatasot perustuvat henkilökohtaiseen
työsuoritukseen, tehtävän vaativuuteen sekä
kunkin maan markkinatilanteeseen.
Suomessa toimihenkilöiden ja ylempien
toimihenkilöiden palkkatasa-arvoa on
seurattu vuodesta 2005 lähtien. Vuonna
2013 vertailu tehtiin myös
henkilöstöryhmittäin. Aikaisemmin
työntekijät-henkilöstöryhmässä vertailuja ei
ole pystytty tekemään liian pienten
ryhmäkokojen vuoksi.
Kattavampi henkilöstötietojärjestelmä on
mahdollistanut peruspalkan tasa-arvoisuuden
raportoinnin useamman maan osalta. Vuonna
2013 vertailu tehtiin seitsemässä maassa:
Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Norja, Puola ja
Ruotsi.
naisia 1 522 (32 %). Kun otetaan huomioon
naisten osuus vertailujoukossa, oli
peruspalkkojen ero -3 %. Erot vaihtelivat
maittain ja siihen vaikuttavat palvelusvuodet
ja tehtävien vaativuusluokka. Myös
naisten lukumäärällä eri luokissa on
vaikutusta. Merkittävin ero miesten
hyväksi oli Virossa, jossa miesten
keskimääräinen palvelusaika oli lähes
kaksinkertainen naisiin verrattuna.
Ero miesten ja naisten peruspalkoissa oli
keskimäärin -8 %. Työntekijöiden
kokonaismäärä vertailussa oli 4 695, joista
Ihmisoikeudet
HR1 Ihmisoikeuslausekkeita
sisältävät
investointisopimukset
Kaikille Fortumin investointihankkeille
tehdään kestävän kehityksen arviointi, jossa
huomioidaan hankkeen ympäristö-,
työterveys- ja turvallisuusvaikutukset sekä
sosiaaliset vaikutukset. Ne hankkeet, jotka
vaativat Fortumin johtoryhmän hyväksynnän,
edellyttävät lisäksi konsernitason kestävän
kehityksen asiantuntijoiden arviointia ja
hyväksyntää. Kestävän kehityksen arviointiin
sisältyy myös ihmisoikeusarviointi erityisesti
uusilla toiminta-alueilla.
Vuonna 2013 Fortum otti käyttöön
ihmisoikeusarvioinnin osaksi systemaattista
maa- ja vastapuoliriskien arviointia.
HR2 Palvelun- ja
tavarantoimittajat, urakoitsijat
ja muut merkittävät
liikekumppanit, joille on tehty
ihmisoikeusarviointi
Suurin osa Fortumin ostoista keskittyy
Pohjoismaihin. Fortumin ostot riskimaista
olivat 11 % (2012: 5 %), pois lukien Russiadivisioonan toimittajat. Vuonna 2013 Fortum
suoritti esivalinnan 261 toimittajalle (2012:
264). Esivalinta koostuu kirjallisesta kyselystä
ja luottokelpoisuuden tarkastuksesta.
Esivalinta tehdään, kun hankinnan volyymi
ylittää 50 000 euroa ja pohjoismaisen
toimittajan ollessa kyseessä 100 000 euroa.
Toimittajakyselyä käytetään yleisten,
kestävään kehitykseen ja
ihmisoikeuksiin liittyvien tietojen
keräämiseksi toimittajilta. Vuonna 2014
Russia-divisioonan toimittajien esivalintaa
pyritään yhdenmukaistamaan konsernin
ohjeistuksen kanssa.
Fortumin palvelun- ja
tavarantoimittajille suunnattu Toimintaohje on
käytössä kaikissa Fortumin toimintamaissa, ja
se liitetään kaikkiin yli 50 000 euron
hankintasopimuksiin. Toimintaohjeen avulla
Fortum pyrkii varmistamaan, että toimittaja
muun muassa tarjoaa työntekijöilleen
turvalliset työskentelyolosuhteet, noudattaa
sääntöjä ja määräyksiä sekä vähentää
toiminnastaan aiheutuvia
ympäristövaikutuksia.
Vuonna 2013 Fortum jatkoi kestävään
kehitykseen ja ihmisoikeuksiin liittyviä
toimittaja-auditointeja, joissa arvioidaan
kuinka toimittaja vastaa Fortumin palvelun- ja
tavarantoimittajille suunnatun Toimintaohjeen
vaatimuksiin. Tavoitteeksi asetettiin auditoida
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
100
Vuosikertomus 2013
jokaisesta divisioonasta kolme
riskimaatoimittajaa. Fortum auditoi yhteensä
13 (2012: 10) toimittajaa, joista noin 70 %
toimii riskimaissa. Riskimaatoimittajista tämä
edustaa 11 % (2012: 13 %), pois lukien
Russia-divisioonan toimittajat.
Auditoidut toimittajat ovat joko suorassa
sopimussuhteessa Fortumiin tai toimivat
alihankkijana Fortumin toimittajalle.
Painopistealueina auditoinneissa olivat
biopolttoainetoimittajat ja urakoitsijat.
Lue lisää
• Toimitusketjun kestävästä hallinnasta
HR3 Ihmisoikeuksiin liittyvä
koulutus työntekijöille
Fortumin Toimintaohjeen verkkokurssi
käsittelee ihmisoikeuksiin liittyviä asioita.
Fortumin oma henkilöstö vastaa toimittajaauditoinneista. Auditoijat saavat kukin 1,5
päivää kestävän sisäisen koulutuksen, jossa
he opettelevat Toimintaohjeen vaatimukset,
auditoitavat osa-alueet sekä vaatimusten
todentamiseen käytettävät työkalut.
Koulutus sisältää myös ihmisoikeuksiin
liittyviä asioita. Koulutuksen jälkeen
toimittaja-auditointien teko aloitetaan
yhdessä kokeneen auditoijan kanssa.
Fortumin tavoitteena on kouluttaa auditoijia
eri divisioonista ja toimintamaista. Vuonna
2013 koulutettiin yhteensä 11 auditoijaa
Puolasta ja Ruotsista.
HR4 Syrjintätapaukset ja
toteutetut toimenpiteet
Vuoden 2013 aikana ei raportoitu yhtään
syrjintätapausta (2012: 1).
GRI-osio
HR5 Työntekijöiden
järjestäytymisvapauden ja
työehtosopimustoimintaa
koskevan oikeuden tukeminen
riskialueilla, HR6
Lapsityövoiman käytön
estämiseksi toteutetut toimet
riskialueilla ja merkittävien
toimittajien toiminnoissa ja
HR7 Pakkotyövoiman käytön
estämiseksi toteutetut toimet
riskialueilla ja merkittävien
toimittajien toiminnoissa
Suurin osa Fortumin ostoista keskittyy
Pohjoismaihin. Fortumin ostot riskimaista
ovat 11 % (2012: 5 %), pois lukien Russiadivisioonan toimittajat. Fortumin riskimaiden
luokittelu perustuu ILO:n Decent Work
Agendaan, YK:n julkaisemaan Human
Development -indeksiin sekä Transparency
Internationalin julkaisemaan Corruption
Perceptions -indeksiin. Näissä maissa
rikkomukset liittyen ympäristöön ja
sosiaalisiin asioihin ovat todennäköisempiä
kuin ei-riskimaissa.
Fortum kunnioittaa työntekijöiden
järjestäytymisvapautta ja oikeutta
työehtosopimustoimintaan sekä
ammattiyhdistysten edustajien
loukkaamattomuutta ja koskemattomuutta.
Fortumin toimintamaissa
järjestäytymisvapaus ja neuvotteluoikeus on
taattu lainsäädännössä, poikkeuksena Intia,
joka ei ole ratifioinut Kansainvälisen
työjärjestön (ILO, International Labour
Organization) sopimusta
järjestäytymisvapaudesta ja kollektiivisesta
neuvotteluoikeudesta. Intiassa Fortum
noudattaa samoja käytäntöjä kuin muissakin
toimintamaissa eikä rajoita tai
estä järjestäytymisvapautta.
Kaikki lapsityövoiman muodot on ankarasti
kielletty ja vastoin Fortumin Toimintaohjetta.
Fortumin toimintamaista Intia ei ole ratifioinut
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimuksia
vähimmäisiästä ja lapsityövoiman pahimpien
muotojen kieltämisestä. Fortumin Intian
toiminnoissa työllistymisen ehtona on
työntekijän täysi-ikäisyys.
Kaikki pakkotyövoiman muodot on ankarasti
kielletty ja vastoin Fortumin Toimintaohjetta.
Fortumin omassa toiminnassa ei ole
tunnistettu pakkotyövoiman käyttöön liittyviä
riskejä.
Vuonna 2013 Fortum jatkoi kestävään
kehitykseen liittyviä toimittaja-auditointeja,
joissa arvioidaan kuinka toimittaja vastaa
Fortumin palvelun- ja tavarantoimittajille
suunnatun Toimintaohjeen vaatimuksiin.
Tämä sisältää myös arvioinnin siitä, millaisia
ohjeistuksia toimittajalla on lapsityövoiman ja
pakkotyövoiman estämiseksi sekä kuinka
järjestäytymisvapaus toteutuu toimittajalla.
Vuonna 2013 auditoitiin 13 (2012: 10)
toimittajaa, joista noin 70 % toimii
riskimaissa. Fortumin riskimaatoimittajista
tämä edustaa 11 % (2012: 13 %) pois lukien
Russia-divisioonan toimittajat.
Tehdyissä auditoinneissa ei löydetty
poikkeamia lapsi- tai pakkotyövoimaan
liittyen. Järjestäytymisvapauden ja
työehtosopimustoiminnan osalta ei myöskään
löydetty poikkeamia, mutta yhdelle
toimittajalle annettiin suositus kuunnella
työntekijöiden toiveita virallisesta
järjestäytymisestä ammattiliiton kautta.
Nykymallissa yhteistoiminta hoidettiin
työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden
välisenä ilman ammattiliittoa.
Yhteisöt
SO1 Paikallisyhteisöihin
kohdistuvien vaikutusten
hallinta
Avoin, rehellinen ja ennakoiva viestintä ja
sidosryhmien kuunteleminen ovat olennaisen
tärkeitä pyrkiessämme kohti strategisia
tavoitteitamme. Huomioimme
erityisesti paikalliset yhteisöt ja
voimalaitostemme läheisyydessä asuvat
ihmiset.
Fortum tekee ympäristövaikutusten arvioinnin
(YVA) lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Sidosryhmien kuuleminen on osa YVAmenettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnit
ja raportit ovat julkisia. Asiaankuuluvia
sidosryhmiä kuullaan lisäksi kaikissa
lupamenettelyissä.
EU19 Sidosryhmien
osallistuminen
energiasuunnittelua ja
infrastruktuurikehitystä
koskevaan
päätöksentekomenettelyyn
Fortum käy energia-alan keskeisistä
kysymyksistä aktiivista vuoropuhelua ja on
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
101
Vuosikertomus 2013
mukana eri järjestöissä ja organisaatioissa
EU:n tasolla ja toimintamaissaan.
Sidosryhmien osallistumista
energiasuunnittelua ja infrastruktuurikehitystä
koskevaan päätöksentekoprosessiin
käsitellään sidosryhmiä koskevassa osiossa.
EU21 Kriisi- ja
poikkeustilanteisiin
varautuminen, niihin liittyvät
suunnitelmat ja koulutus
Fortumin operatiivisen riskienhallinnan
ohjeissa edellytetään, että yrityksellä on
GRI-osio
käytössä kattavat liiketoiminnan jatkumista
koskevat suunnitelmat.
Yritysturvallisuusyksikkö vastaa
kriisinhallinnan kehittämisestä ja
konserniviestintä kriisiviestinnästä sekä
siihen liittyvien valmiuksien kehittämisestä.
Fortumin kriisiviestintä on ohjeistettu
konserni-, maa-, divisioona- ja yksikkötasolle.
Yleisohjeiden lisäksi Fortumissa on käytössä
erilliset kriisiviestintäohjeet mm. sähkö- ja
lämpökatkoille sekä kriisitilanteille, jotka
koskettavat Loviisan ydinvoimalaitosta.
Kriisienhallinta on kunkin divisioonan ja
linjaorganisaation vastuulla. Konsernin
toimintaan vaikuttavat kriisit johdetaan
konsernitasolla. Suunnitelmien testaaminen
ja päivittäminen kuuluvat vastaavien
yksikköjen vastuulle.
SO3 Korruptionvastainen
koulutus
kriteerinä on käytetty tietyn suuruista
rahamääräistä hankintavaltuutta.
Vuoden 2013 aikana pidettiin laaja
ydinvoimaonnettomuuteen liittyvä
kriisiharjoitus. Siihen osallistuivat Fortumin
johtoryhmän, viestinnän ja Power-divisioonan
lisäksi yhteiskunnan eri tahot, kuten
pelastustoimi. Lisäksi harjoiteltiin
sähkökatkoista johtuvia kriisitilanteita varten.
Näistä merkittävin oli pääkaupunkiseudun
yhteisharjoitus Suomessa.
Korruptio
SO2 Korruptioon liittyvien
riskien osalta analysoidut
liiketoimintayksiköt
Kaikissa Fortumin toimintamaissa ja
liiketoimintayksiköissä korruptioon liittyviä
riskejä hallinnoidaan osana Fortumin
operatiivista riskienhallintaa ja
valvontamenettelyjä. Korruptioon liittyvien
riskien arviointi on säännöllistä ja
dokumentoitua. Fortumilla on käytössään
menettelytavat kansainvälisessä
lainsäädännössä asetettuihin vaatimuksiin
ennaltaehkäisyn, valvonnan, raportoinnin ja
toimeenpanon varmistamiseksi.
Järjestelmällinen riskien arviointi sisällytetään
liiketoimintasuunnitelmiin, ja riskien seuranta
on osa liiketoiminnan tuloksellisuuden
arviointia. Linjajohto raportoi säännöllisesti
Fortumin johtoryhmälle, ja keskitetysti
edelleen hallituksen tarkastus- ja
riskivaliokunnalle toimistaan
määräystenmukaisuuden varmistamiseksi.
Vuoden 2013 aikana Fortumin prosesseja
kehitettiin edelleen raportointimallin sekä
maa- ja vastapuoliriskin arvioinnin
osalta määräystenmukaisuuden
varmistamiseksi. Maa- ja vastapuoliriskin
arviointi sisältää korruptioriskin lisäksi myös
muiden ympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja
hallintoon liittyvien riskien (ESG-riskit)
arvioinnin.
Lue lisää
• Lainsäädäntö ja compliance -riskeistä
Fortumin korruption torjuntaa koskevat
periaatteet ovat kuuluneet Fortumin
Toimintaohjeeseen vuodesta 2007 alkaen, ja
kaikki Fortumin työntekijät ovat osallistuneet
Toimintaohjetta koskevaan koulutukseen.
Fortumin Toimintaohje uudistettiin vuonna
2012. Helmikuun 2013 lopussa koulutuksen
oli suorittanut 99 % koko henkilöstöstä.
Uudistetun Toimintaohjeen jalkautus
katsottiin loppuunsaatetuksi maaliskuussa
2013 ja huhtikuusta 2013 alkaen
verkkokurssin läpikäyminen on ollut osa
uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.
Vuoden aikana konsernin lakiosasto täydensi
vuonna 2012 tehtyä koulutusta kouluttamalla
Fortumin Intian toiminnot. Venäjällä kaikille
uusille työntekijöille annettiin
henkilökohtainen koulutus
määräystenmukaisuuden noudattamisesta.
Lokakuussa järjestetyssä Venäjän
toimittajatapahtumassa koulutettiin
keskeisten tavarantoimittajien ylintä johtoa ja
avainasiantuntijoita. Tilaisuudessa Fortumin
edustajat informoivat toimittajia yhtiön
nollatoleranssista korruption suhteen,
keskeisistä ohjeista määräystenmukaisuuden
noudattamiseksi sekä neuvoivat, kuinka
raportoida väärinkäytöksistä. Puolassa
järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta kilpailun
vastaisesta toiminnasta.
Vuoden 2014 alussa aloitettiin Fortumin eri
toimintojen laajamittainen
korruptionvastainen koulutus. Koulutusten
suunnitteluissa on otettu huomioon eri
toimintojen riskiprofiilit, ja lisäksi erityisenä
SO4 Toimenpiteet
korruptiotapauksissa
Fortumilla on käytössään menettelytavat
kansainvälisessä lainsäädännössä
asetettuihin vaatimuksiin ennaltaehkäisyn,
valvonnan, raportoinnin ja toimeenpanon
varmistamiseksi, samoin kuin kaikille
sidosryhmille tarkoitettu kanava
väärinkäytösten ilmoittamiseen.
Tammikuussa 2013 Fortumin johtoryhmä
hyväksyi uudistetun Toimintaohjeen mukaisen
Business Ethics Compliance raportointimallin. Mallin mukaan linjajohto
raportoi säännöllisesti sääntöjen
noudattamista koskevista valvontatoimistaan
ja havaituista poikkeamista konsernijohdolle
sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle.
Mahdolliset korruptiotapaukset käsitellään
sisäisiä käytäntöjä noudattaen
ammattimaisella tavalla, sovellettavien lakien
mukaisesti ja kunnioittaen kaikkien
asianosaisten oikeuksia ja henkilökohtaista
loukkaamattomuutta. Jokainen tapaus
tutkitaan ensin, käytäntöjä noudattaen,
mukaan luettuna asianosaisten henkilöiden ja
osapuolten kuuleminen, ja tarvittaessa
päätetään asianmukaisista seuraamuksista ja
korjaavista toimenpiteistä.
Jokaisen tapauksen jälkeen harkitaan lisäksi,
onko tietoisuutta Fortumin Toimintaohjeesta
lisättävä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi
verkkokoulutuksen avulla tai järjestämällä
henkilökohtaisia koulutuksia, joilla
varmistetaan työntekijän täysi tietoisuus siitä,
mikä Fortumissa katsotaan asianmukaiseksi
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
102
Vuosikertomus 2013
toiminnaksi liiketoiminnassa ja mikä on
heidän vastuunsa laiminlyöntitapauksissa.
Vuoden 2013 aikana havaittiin yksi Fortumiin
kohdistunut mahdollinen työntekijän
väärinkäytöstapaus, jonka poliisitutkinta on
GRI-osio
tämän raportin julkaisuhetkellä vielä kesken.
Tapaus johti henkilön työsuhteen purkuun.
Maa- ja vastapuoliriskin arvioinnissa havaittiin
julkisiin lähteisiin perustuen korruptioepäilyjä
muutaman potentiaalisen liikekumppanin
osalta. Kyseisten toimijoiden kohdalla
havaittiin epäselvyyksiä myös lainsäädännön
noudattamisessa, eikä liiketoimia heidän
kanssaan aloitettu.
Poliittinen vaikuttaminen
SO5 Julkiset kannanotot sekä
osallistuminen poliittiseen
vaikuttamiseen ja lobbaukseen
Energia-alan asiantuntijana Fortum tuo
aktiivisesti esille näkemyksiään
energiapoliittisiin kysymyksiin ja tarjoaa
energia-alan asiantuntemuksensa myös
päättäjien ja eri järjestöjen käyttöön. Fortum
käy aktiivista keskustelua energiasektorin
keskeisistä kysymyksistä ja laatii
kannanottoja toimintaympäristönsä kannalta
merkittäviin asiakokonaisuuksiin.
Vuonna 2013 yhteiskuntasuhteissa
keskityttiin erityisesti EU:n päästökauppaan
ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikan
tavoitteisiin ja ohjauskeinoihin vuoteen 2030.
Fortum julkaisi kannanottoja mm.
päästökaupan rakenteellisesta kehittämisestä
ja päästöoikeuksien tarjonnan hallinnasta.
Vuonna 2013 Fortum julkaisi myös vastineen
komission vihreään kirjaan ja
kapasiteettimekanismien kehittämiseen.
Vuoden kuluessa Fortumin edustajilla oli
useita tapaamisia eri päätöksentekijöiden ja
virkamiesten kanssa EU-tasolla sekä
toimintamaissaan.
Fortumin edunvalvonta Suomessa
keskittyi verokysymyksiin muun
muassa voimalaitosveroon sekä
sähkömarkkinalain muokkaamiseen ja sen
vaikutuksiin sähkönsiirtoon.
Ruotsissa vesivoimaan ja ydinvoimaan liittyvät
verokysymykset olivat vahvasti mukana
keskustelussa. Puolassa Fortum antoi
panoksensa energialainsäädännön
uudistukseen. Lämmityskustannukset ovat
merkittävä kysymys kaikissa Baltian maissa.
Liettuassa seurataan myös
jätteenkäsittelykysymyksiä tarkasti, koska
hiljattain avattiin jätteenpolttolaitos
Klaipedassa.
Venäjällä Fortum keskittyi
energiatehokkuuteen ja Venäjän sähkö- ja
kaukolämpömarkkinoiden lainsäädäntöön.
Vuonna 2013 Fortum isännöi useita Venäjän
federaation ja aluehallinnon viranomaisryhmiä
Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Ryhmille
esiteltiin kaupunkisuunnittelua, jätteiden
käsittelyä ja pohjoismaisten lämpö- ja
sähkömarkkinoiden malleja.
EU:n tasolla edustajamme keskustelivat
kysymyksistä, jotka liittyivät EU:n tulevan
ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin,
päästökauppajärjestelmään ja sisäisten
energiamarkkinoiden toimivuuteen, ja lisäksi
energiahintoihin ja niiden vaikutukseen EU:n
alueen teollisuuden kilpailukykyyn.
Marraskuussa 2013 Fortum päivitti yhtiön
tiedot Euroopan parlamentin ja Euroopan
komission ylläpitämään avoimuusrekisteriin.
Se tarjoaa tietoa organisaatioista, jotka
pyrkivät vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon.
Fortum on mukana EU-tasolla ja
toimintamaissaan suorasti ja
epäsuorasti 62:ssa toimialajärjestössä ja
-organisaatiossa. Tärkeimpiä ovat Eurelectric,
Energiateollisuus ry, Svensk Energi,
International Energy Agency (IEA), FORATOM
ja EuroHeat & Power.
SO6 Lahjoitukset poliittisille
puolueille ja niihin liittyville
laitoksille
Fortum ei anna lahjoituksia puolueille tai
minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan,
uskonnollisille järjestöille, viranomaisille,
kunnille tai paikallishallintoon.
Määräystenmukaisuus
Kilpailun vastainen toiminta
tapauksen tuomioistuinprosessi alkoi vuonna
2012.
SO7 Kilpailun vastaista
toimintaa, kartelleja ja
monopoleja koskevat
oikeustoimet
Vuonna 2013 Venäjän kilpailuviranomainen
aloitti myös oikeusjutun Fortumin
lämpöliiketoiminnassa tehdyn sopimuksen
osalta katsoen, että sopimus voisi rajoittaa
kilpailua. Russia-divisioona oli solminut
lämmönjakelun järjestämistä koskevan
sopimuksen Tjumenin kaupungin hallinnon
sekä kaupungin lämmönjakelua hoitavan
verkko-operaattorin kanssa. Venäjän
kilpailuviranomainen katsoi, että tietyt tätä
sopimusta koskevat ehdot voisivat rajoittaa
kilpailua. Muita oikeudenkäyntejä asiasta ei
seurannut eikä osapuolille määrätty tämän
johdosta sakkoja. Osapuolten kysymyksessä
Venäjällä on vuonna 2013 annettu kolme
lopullista tuomioistuinratkaisua, joissa
Fortumin lämpöliiketoiminnan on todettu
syyllistyneen määräävän markkina-aseman
väärinkäyttöön. Tuomioistuinratkaisuihin
liittyvät Fortumille määrätyt seuraamukset on
esitetty indikaattorissa SO8. Näiden kolmen
olevat sopimukset oli irtisanottu ennen niiden
toimeenpanemista.
Määräystenmukaisuus
SO8 Sakot ja seuraamukset
lakien ja asetusten
noudattamatta jättämisestä
Venäjällä maksettiin sakkoja yhteensä
noin 86 500 euroa liittyen indikaattorissa
SO7 esitettyihin tuomioistuinratkaisuihin.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
103
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Tuotevastuu
Saatavuus
Tuote- ja palvelumerkinnät
EU28 Sähkönjakeluhäiriöiden
esiintymistiheys
PR3 Tuotteisiin ja palveluihin
liittyvä pakollinen informaatio
Fortum käyttää kansainvälisiä tunnuslukuja
(SAIFI, SAIDI ja CAIDI) mittaamaan
sähkönjakelun luotettavuutta. Vuonna 2013
vioista johtuneiden sähkönjakelun
keskeytysten lukumäärä asiakasta kohti
(SAIFI) oli 1,74 (2012: 1,40).
Fortum noudattaa EU:n lainsäädäntöön
perustuvaa kansallista lainsäädäntöä sähkön
alkuperästä. Tämä edellyttää, että
sähköntuottaja ilmoittaa tuotetun sähkön
alkuperän, hiilidioksidipäästöt ja
radioaktiivisen jätteen määrän.
EU29 Sähkönjakeluhäiriöiden
keskimääräinen kesto
Vuonna 2013 sähkökatkojen keskimääräinen
kesto asiakasta kohden (SAIDI) oli 220
minuuttia (2012: 103). Vioista johtuneiden
sähkökatkojen keskimääräinen pituus (CAIDI)
oli 115 minuuttia (2012: 61). Vuoden 2013
SAIDI- ja CAIDI-tunnuslukuihin vaikuttivat
joulukuun ankarat talvimyrskyt
Pohjoismaissa. Tavoitearvoksi sähkökatkon
keskimääräiselle kestolle asiakasta kohden
(SAIDI) oli vuodelle 2013 asetettu enintään
110 minuuttia, sähkönjakeluhäiriöiden kesto
oli siis kaksinkertainen tavoitteeseen
nähden.
Fortum Markets myi sähköä vuonna 2013
sekä yksityis- että yritysasiakkaille Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa. Sähkö hankittiin Nord
Pool -sähköpörssistä. Sähkösopimuksen
tyypistä riippuen asiakkaat saavat eri
energialähteillä tuotettua sähköä. Sähkön
alkuperä todennetaan eurooppalaisen
Guarantee of Origin -järjestelmän mukaisesti.
Fortum Marketsin vuonna 2012 myymän
sähkön tuottamiseen käytettiin:
• 36,4 % uusiutuvaa energiaa (33,3 %
myytiin ympäristösähkönä)
• 58,4 % ydinvoimaa
• 5,2 % fossiilisia polttoaineita.
Vuoden 2013 luvut ovat saatavilla kesällä
2014 johtuen pohjoismaisesta
raportointikäytännöstä.
Lue lisää
• Kotitalouksien käyttämän sähkön
alkuperästä
• Ursprungsmärkning
PR5 Asiakastyytyväisyys
Fortum seuraa asiakkaiden tyytyväisyyttä
säännöllisten EPSIasiakastyytyväisyystutkimusten avulla
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Fortum sai
vuonna 2013 kaikkien aikojen parhaan
tuloksensa EPSI-tutkimuksissa Ruotsissa ja
Suomessa. Norjassa asiakastyytyväisyys laski
hieman vuoteen 2012 verrattuna. Pidemmällä
aikavälillä asiakkaiden Fortumia kohtaan
kokema tyytyväisyys on kehittynyt
positiiviseen suuntaan sekä Suomessa,
Ruotsissa että Norjassa. Kehitys on ollut sekä
nousujohteista että nopeampaa kuin alalla
keskimäärin.
Kaikissa kolmessa maassa Fortumin
asiakkaiden arvio hinta-laatusuhteesta parani.
Suomessa asiakasuskollisuus parani
merkittävästi. Ruotsissa ja Norjassa Fortumin
tunnettuus ja brändin suosittuus säilyivät
keskeisinä kehitysalueina.
Fortumin myymän sähkön tuotannossa
syntyneet päästöt:
• Käytetyn ydinpolttoaineen
kertymä: 1,7 mg/kWh
• Hiilidioksidi (CO2): 47 g CO2/kWh.
Asiakastyytyväisyys* vuosina 2011-2013
Suomi
Ruotsi
Norja
2013
71
65
69
2012
68
64
69
2011
70
60
63
* Suomessa ja Norjassa tutkimusmenetelmänä EPSI, Ruotsissa Svenskt Kvalitetsindex.
Fortum mittaa asiakastyytyväisyyttä sekä
yhtiön mainetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä
eri sidosryhmien osalta vuosittain myös laajan
One Fortum –tutkimuksen avulla. Tutkimus
kattaa useita sidosryhmiä: asiakkaat, suuren
yleisön, julkishallinnon, pääomamarkkinat,
kansalaisjärjestöt sekä Fortumin
henkilökunnan. Vuonna 2013 tutkimus
toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Puolassa, Baltian maissa ja Venäjällä.
Tutkimuksen mukaan Fortumin maine on
edelleen vahvin pääomamarkkinoilla ja
heikoin suuren yleisön keskuudessa. Vuoteen
2012 verrattuna Fortumin maine suuren
yleisön ja julkishallinnon edustajien
keskuudessa kehittyi kuitenkin suotuisasti
Suomessa ja Ruotsissa. Maine oman
henkilöstön keskuudessa heikkeni hieman.
One Fortum –tutkimuksen mukaan
asiakastyytyväisyys parani kaikissa
divisioonissa vuoteen 2012 verrattuna.
Erityisesti Power-divisioonaan kuuluva Power
Solutions –liiketoimintayksikkö saavutti hyvin
korkean asiakastyytyväisyyden.
Markkinointiviestintä
PR7 Markkinointiviestinnän
määräysten ja vapaaehtoisten
käytäntöjen rikkomukset
Ruotsissa Fortum Markets AB:n katsottiin
rikkoneen Kansainvälisen kauppakamarin
ICC:n mainonta- ja markkinointisääntöjä
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
104
Vuosikertomus 2013
liittyen vuoden 2012 ilmoitukseen sähkön
talvihintatarjouksesta. Sakkoja ei määrätty.
Marraskuussa 2013 Ruotsin
energiamarkkinaviranomainen
(Energimarknadsinspektionen) antoi
kieltomääräyksen Fortum Markets AB:lle
olla käyttämättä 1. syyskuuta 2013
voimaantulleita sopimusehtoja. Syynä
kieltoon oli se, ettei Fortum Markets AB ollut
viestinyt uusia sopimusehtoja
GRI-osio
loppuasiakkailleen riittävän selvästi ennen
sopimusehtojen voimaantulemista. Virasto
kumosi kiellon joulukuussa 2013 sen jälkeen
kun Fortum Markets AB oli korjannut
asiakasviestinnän puutteet ja määrittänyt
sopimusehdoille uuden voimaantulemisajan
(1. helmikuuta 2014). Sakkoja ei määrätty.
Määräystenmukaisuus
PR9 Sakot tuotteiden ja
palvelujen tarjontaa ja käyttöä
koskevien sääntöjen
noudattamatta jättämisestä
Ei kyseisiä sakkoja vuonna 2013.
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
105
Vuosikertomus 2013
GRI-osio
Varmennuslausunto
Riippumaton
varmennuslausunto Fortum
Oyj:n kestävän kehityksen
raportoinnista
Fortum Oyj:n johdolle
Olemme Fortum Oyj:n johdon pyynnöstä
(myöhemmin Fortum) suorittaneet rajoitetun
varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Fortumin kestävän kehityksen
raportointi raportointikaudelta 1.1.
-31.12.2013. Varmennus kattaa
suomenkielisellä verkkosivustolla osoitteessa
http://annualreport2013.fortum.com/fi/
olevan kestävän kehityksen raportointia
koskevan aineiston.
Johdon vastuu
Fortumin johto vastaa kestävän kehityksen
raportoinnin laatimisesta Global Reporting
Initiativen Sustainability Reporting Guidelines
G3.1 –ohjeistuksen sekä AA1000
AccountAbility Principles Standard (2008)
(AA1000APS) –periaatteiden (sidosryhmien
osallistaminen, olennaisten
yhteiskuntavastuun näkökohtien
määrittäminen ja sidosryhmien odotuksiin
vastaaminen) mukaisesti. Tämä vastuu
sisältää kestävän kehityksen raportoinnin
valmistelun ja oikeellisuuden kannalta
oleellisten sisäisten kontrollien suunnittelun,
täytäntöönpanon sekä ylläpidon, jotka
varmistavat sen, että raportointi on vapaa
olennaisista virhelausumista. Lisäksi
vastuuseen sisältyy asiaankuuluvien kriteerien
valinta ja soveltaminen sekä olosuhteisiin
nähden kohtuullisten arvioiden tekeminen.
Raportoinnin laajuus ja sen sisältämä
informaatio ovat riippuvaisia Fortumin
olennaisiksi määrittelemistä vastuullisuuden
näkökohdista, sekä vastuullisuuden
raportointiperiaatteista.
Varmentajan velvollisuudet
Meidän velvollisuutenamme on
suorittamamme työn perusteella esittää
rajoitetun varmuuden antava
varmennuslausunto Fortumin kestävän
kehityksen raportoinnista. Tämä
varmennuslausunto on laadittu
toimeksiantomme ehtojen mukaisesti.
Vastaamme työstämme,
varmennuslausunnosta ja esittämistämme
johtopäätöksistä vain Fortumille, emme
kolmansille osapuolille. Toimeksianto on
suoritettu muuta kuin taloudellista
informaatiota koskevan
ISAE3000-varmennustoimeksiantostandardin
mukaisesti hankkiaksemme rajoitetun
varmuuden Fortumin kestävän kehityksen
raportoinnista. Lisäksi työmme on suoritettu
AA1000 Assurance Standard (2008) mukaisesti arvioidaksemme AA1000APS
(2008) –periaatteiden noudattamista type 1
–muotoisena rajoitetun varmuuden
hankkimiseksi. Tämä edellyttää
varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja
suorittamista siten, että saadaan rajoitettu
varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut
seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei
kestävän kehityksen raportointia olisi kaikilta
olennaisilta osin laadittu
raportointikriteeristöjen mukaisesti.
Tehtävänämme ei ollut varmentaa
tulevaisuuteen liittyvää tietoa, kuten
tavoitteita, odotuksia tai päämääriä, ja näin
ollen me emme tee johtopäätöksiä näihin
tietoihin liittyen.
Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto
sisältää toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi raportointiin sisältyvistä
tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu
varmentajan harkintaan, mutta toimenpiteet
ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen
varmuuden antavassa toimeksiannossa.
Toimenpiteet eivät sisällä yksityiskohtaista
lukujen tai prosessien ja sisäisten kontrollien
toiminnallisen tehokkuuden testaamista,
minkä vuoksi on mahdollista, että tietoomme
ei tule kaikkia merkittäviä asioita, jotka
tunnistettaisiin kohtuullisen varmuuden
toimeksiannossa.
Olemme suorittaneet toimeksiannossa
seuraavat toimenpiteet:
• Arvioineet johdon raportointiohjeiden ja –
kriteerien sopivuutta, niiden yhteneväistä
soveltamista, sidosryhmien osallistamista,
sidosryhmien vuoropuheluun vastaamista
sekä näiden asioiden esittämistä
kestävän kehityksen raportissa.
• Haastatelleet Fortumin kestävästä
kehityksestä vastuussa olevia ylimmän
johdon edustajia vahvistaaksemme
ymmärrystämme Fortumin kestävän
•
•
•
•
•
kehityksen tavoitteista osana Fortumin
liiketoiminnan strategiaa ja toimintoja.
Käyneet läpi sisäistä ja ulkoista
dokumentaatiota selvittääksemme, missä
laajuudessa nämä dokumentit ja tieto
tukevat kestävän kehityksen raportissa
esitettyä tietoa, ja arvioineet ovatko
raportissa esitetyt tiedot linjassa sen
kanssa, mikä on kokonaisvaltainen
ymmärryksemme Fortumin kestävästä
kehityksestä.
Haastatelleet kestävän kehityksen
tietojen keräämisestä ja raportoinnista
vastaavia henkilöitä ja käyneet läpi
prosesseja ja järjestelmiä, joita käytetään
raportin tietojen keräämisessä, sisältäen
tietojen yhdistelyn kestävän kehityksen
raporttia varten.
Suorittaneet analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja
aineistotarkastusta arvioidaksemme
kestävän kehityksen raportin tietojen
oikeellisuutta.
Vierailleet valituissa tuotantolaitoksissa
Suomessa ja Venäjällä käydäksemme läpi
raportointiohjeistusten noudattamista,
arvioidaksemme raportointiprosessin
luotettavuutta sekä testataksemme
pistokokein kestävän kehityksen raportin
tietojen keräämistä.
Arvioineet Fortumin itse arvioimaa GRIsovellustasoa perustuen GRIraportointiohjeistukseen.
Uskomme, että keräämämme evidenssi on
riittävää ja asianmukaista johtopäätöksen
tekemiseksi.
Havainnot ja suositukset
Rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiantomme perusteella raportoimme
seuraavat AA1000APS (2008) -periaatteita
sekä GRI G3.1 -ohjeistusta koskevat
suositukset. Suositusten tarkoitus on kehittää
Fortumin kestävän kehityksen johtamista ja
raportointia tulevaisuudessa, eivätkä ne
vaikuta esittämiimme johtopäätöksiin.
• Sidosryhminen osallistaminen:
Fortumilla on käytössä kattava prosessi
sidosryhmien osallistamiseksi, jonka
avulla se on tunnistanut toimintansa
kannalta olennaiset sidosryhmät.
Suosittelemme, että Fortum jatkaa
avointa ja säännöllistä vuoropuhelua
olennaisten sidosryhmien kanssa ja
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
106
Vuosikertomus 2013
jatkaa sisäisen kommunikaation
kehittämistä varmistaakseen, että kaikki
sidosryhmien esiin nostamat asiat
otetaan asianmukaisesti huomioon
Fortumin päätöksenteossa.
• Olennaisten kestävän kehityksen
näkökohtien määrittäminen: Fortumilla
on käytössään prosessi sidosryhmille
olennaisten ja tärkeiden asioiden
määrittämiseksi. Suosittelemme, että
prosessia kehitetään edelleen
systemaattisemmaksi, jotta kaikki
olennaiset asiat tulevat huomioiduksi.
• Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen:
Raportti sisältää huomattavan määrän
tietoa siitä, miten Fortum on vastannut
sidosryhmiensä odotuksiin. Vuonna 2013
Fortum on edelleen kehittänyt
raportointinsa tasapainoista
esittämistapaa ja raportoi entistä
johdonmukaisemmin myös yhtiölle
haasteellisista asioista. Suosittelemme,
että Fortum ylläpitää tasapainoista
kestävän kehityksen teemoista
raportointia ja jatkaa avointa keskustelua
tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet
sidosryhmille merkittävien seikkojen
GRI-osio
muutoksiin raportointikautena sekä
tulevat vaikuttamaan niihin
tulevaisuudessa.
Varmentajan riippumattomuus
ja pätevyys
Noudatamme riippumattomuusvaatimuksia, ja
muita eettisiä vaatimuksia, jotka sisältyvät
IESBA:n (the International Ethics Standards
Board for Accountants) antamiin eettisiin
sääntöihin.
Varmennustyöryhmämme koostuu kokeneista
kestävän kehityksen raportoinnin ja
varmentamisen asiatuntijoista, joilla on
vaadittava osaaminen ja ammatilliset
pätevyydet varmennuksen suorittamiseen.
Johtopäätös
kaikilta olennaisilta osin laadittu Global
Reporting Initiative (G3.1)
–raportointisuositusten ja AA1000APS (2008)
AccountAbility Principles – periaatteiden
mukaisesti. Kestävän kehityksen raportointi
täyttää GRI G3.1 B+ sovellustason
vaatimukset.
Espoo 21.3.2014
Deloitte & Touche Oy
Jukka Vattulainen
Authorized Public
Accountant
Lasse Ingström
Authorized Public
Accountant
Suorittamiemme toimenpiteiden perusteella
tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka
antaisivat aiheen olettaa, ettei Fortum Oyj:n
kestävän kehityksen raportointi
raportointikaudelta 1.1.-31.12.2013 olisi
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
107
Vuosikertomus 2013
Yhteystiedot
Raportissa käytetyt lyhenteet, suureet
ja yksiköt
Raportissa käytetyt suureet ja yksiköt
Energia
1 terawattitunti (TWh) = 1 000 gigawattituntia (GWh) = 1 000 000 megawattituntia (MWh) = 1 000 000 000 kilowattituntia (kWh)
1 terawattitunti (TWh) = 3 600 terajoulea (TJ)
1 terajoule (TJ) = 278 megawattituntia (MWh)
Teho
1 megawatti (MW) = 1 000 kilowattia (kW) = 1 000 000 wattia (W)
Tilavuus
1 kuutiometri (m3) = 1 000 litraa (l)
1 normaalikuutiometri (Nm3) = 1 m3 kaasua normaalissa ilmanpaineessa (1,0 bar) ja lämpötilassa 0 oC.
Massa
1 tonni (t) = 1 000 kilogrammaa (kg)
1 megatonni (Mt) = 1 000 000 tonnia (t) = 1 000 000 000 kilogrammaa (kg)
Raportissa käytettyjä lyhenteitä
Lyhenne
Termi
Suomennos/määritelmä
GRI
Global Reporting Initiative
Kansainvälinen yritysvastuuraportointia edistävä organisaatio
EHS
Environment Health and Safety
Ympäristö, terveys ja turvallisuus
CHP
Combined Heat and Power
Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto
LWIF
Lost Workday Injury Frequency
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus
TRIF
Total Recordable Injury Frequency
Lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden tapaturmien taajuus
SAIDI
System Average Interruption Duration
Index
Sähkönjakelun keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kesto asiakasta kohti
tietyllä aikavälillä
CAIDI
Consumer Average Interruption Duration
Index
Sähkönjakelun keskeytysten keskimääräinen kesto tietyllä aikavälillä
SAIFI
Consumer Average Interruption Frequency
Index
Sähkönjakelun keskeytysten keskimääräinen lukumäärä asiakasta kohti tietyllä
aikavälillä
CER
Certified Emission Reduction
Päästövähennysyksikkö puhtaan kehityksen mekanismin hankkeissa
ERU
Emission Reduction Unit
Päästövähennysyksikkö yhteistoteutushankkeissa
IUCN
International Union for Conservation of
Nature
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
108
Vuosikertomus 2013
Yhteystiedot
Yhteystiedot
Sijoittajasuhteet
Talousviestintä
Kestävä kehitys
Sophie Jolly
Johtaja, sijoittajasuhteet
puh. 010 45 32552,
sophie.jolly(at)fortum.com
Pauliina Vuosio
Johtaja, talousviestintä
puh. 050 453 2383,
pauliina.vuosio(at)fortum.com
Ulla Rehell
Johtaja, kestävä kehitys
puh. 010 45 29251,
ulla.rehell(at)fortum.com
Rauno Tiihonen
Päällikkö, sijoittajasuhteet
puh. 010 45 36150,
rauno.tiihonen(at)fortum.com
Karoliina Lehmusvirta
Viestintäpäällikkö, talousviestintä
puh. 040 581 3710,
karoliina.lehmusvirta(at)fortum.com
Kari Kankaanpää
Kestävän kehityksen päällikkö
puh. 010 45 32330,
kari.t.kankaanpaa(at)fortum.com
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
109
Vuosikertomus 2013
Oikeudellinen tiedote
Oikeudellinen tiedote
Käyttöehdot
Fortum Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden
(jäljempänä yhdessä ”FORTUM”) wwwsivuston (jäljempänä ”SIVUSTO”) käyttö
edellyttää näiden käyttöehtojen
noudattamista. SIVUSTON käyttö ei ole
sallittua, mikäli ette hyväksy näitä
käyttöehtoja.
Aineettomat oikeudet
SIVUSTON sisältämä aineisto, kuten teksti,
grafiikka, nimet, kuvat, kuviot, piirrokset,
logot, ikonikuviot sekä äänitteet ja
ohjelmistot ovat FORTUMIN, sen osakkuus- ja
yhteisyritysten, lisenssinantajien tai
yhteistyökumppaneiden omaisuutta. Kaikki
oikeudet SIVUSTON sisältämään aineistoon
pidätetään, näissä käyttöehdoissa mainittuja
poikkeuksia lukuun ottamatta. Aineiston
kopioiminen, siirtäminen, muuttaminen,
tallentaminen, julkaiseminen ja jakelu on
kielletty ilman FORTUMIN etukäteistä
kirjallista suostumusta. SIVUSTON katselu
tietokoneella tai vastaavalla laitteella ja
tulostaminen henkilökohtaista, ei-kaupallista
käyttöä varten on sallittua. Julkiseksi
tarkoitettujen asiakirjojen käyttö julkisessa
tiedonvälityksessä on sallittua, mutta tällöin
on aina mainittava tiedon lähde.
Vastuuvapauslauseke
SIVUSTON sisältämä aineisto luovutetaan
käytettäväksi sellaisena kuin se on, eikä
FORTUM vastaa sen virheettömyydestä,
täydellisyydestä tai luotettavuudesta.
Aineistoa ei miltään osin voida pitää
FORTUMIA sitovana tarjouksena tai
sitoumuksena. FORTUM varaa oikeuden
milloin tahansa muuttaa aineistoa ja
SIVUSTON käyttöehtoja, saatavuutta taikka
muita sen ominaisuuksia. FORTUM ei
myöskään takaa, että SIVUSTO on
käytettävissä virheettömästi tai
keskeytyksettä.
FORTUM ei vastaa mistään välittömästä tai
välillisestä kulusta, menetyksestä tai
vahingosta, mukaan lukien muun ohessa
liikevaihdon, tulon tai voiton menetys,
toiminnan keskeytyminen tai tiedon menetys,
joka aiheutuu SIVUSTON tai sen sisältämän
aineiston käytöstä tai käytön
keskeytymisestä. FORTUM ei myöskään
vastaa tietojärjestelmä- tai
tietoliikennehäiriöiden tai -virheiden tai
haittaohjelmien mahdollisesti aiheuttamista
menetyksistä tai vahingoista.
Tämän SIVUSTON osat ”Vuosikatsaus” ja
”Kestävä kehitys” alasivuineen ovat
tilintarkastamattomia. Kestävä kehitys -osio
on riippumattomasti varmennettu (rajoitettu
varmuus). Sisällössä esitetyt viittaukset
tulevaisuuteen perustuvat Fortumin arvioihin
helmikuun 2014 alussa. Näiden arvioiden
toteutuminen on riippuvainen monista
tekijöistä, joista osaan Fortum ei voi
vaikuttaa, ja siten tulevaisuuden tapahtumat
voivat poiketa tässä esitetyistä arvioista.
Fortum julkistaa tulevaisuudennäkymänsä ja
niiden toteutumiseen liittyvät riskit erikseen
lain ja sääntelyn edellyttämällä tavalla
toimintakertomuksessaan nimenomaisessa
tätä koskevassa kohdassa. Fortum Oyj:n
virallinen tilinpäätös 2013, hallituksen
toimintakertomus 2013 ja niihin liittyvä
tilintarkastuskertomus ovat saatavilla tällä
SIVUSTOLLA.
antaa kyseiset tiedot. SIVUSTON käyttäjän on
myös kohtuullisin keinoin varmistuttava siitä,
että lähetetty aineisto ei sisällä
haittaohjelmia. FORTUMILLA on maksuton ja
rajoitukseton oikeus käsitellä, kopioida,
julkistaa ja jaella käyttäjän SIVUSTON kautta
antamaa tietoa joko sellaisenaan tai liitettynä
muuhun aineistoon, ja näin käyttää sitä mihin
tahansa kaupallisiin tai ei-kaupallisiin
tarkoituksiin Suomen lain pakottavien
säännösten asettamissa rajoissa.
Henkilötiedot
FORTUM noudattaa voimassa olevaa
henkilötietolainsäädäntöä.
Henkilörekistereihin tallennettuja tietoja
käytetään vain rekisteriselosteista ilmeneviin
tarkoituksiin. FORTUMIN rekisteriselosteet
ovat saatavilla fortum.fi-sivuilla. Jokaisella on
oikeus tarkistaa itseään koskevat
henkilötiedot henkilötietolain mukaisesti.
Sovellettava laki
Näihin käyttöehtoihin sovelletaan Suomen
lakia.
Kysymykset ja huomautukset
Näitä käyttöehtoja koskevat kysymykset ja
huomautukset pyydetään ystävällisesti
lähettämään FORTUMIN Lakiasiat-yksikköön
osoitteella PL 1, 00048 FORTUM, Suomi,
Puh. 010 4511
Käyttäjän antamat tiedot
SIVUSTON käyttäjä on yksin vastuussa
SIVUSTON kautta antamiensa tietojen
virheettömyydestä, perille saapumisesta ja
siitä, että käyttäjällä on rajoitukseton oikeus
Tämä on automaattisesti tuotettu PDF-tiedosto Fortumin vuosikertomuksesta. Sisältö ei vastaa koko vuosikertomusta, joka on luettavissa sivustolta http://annualreport2013.fortum.com/
110