Vastuullisuusraportti 2012
Vastuullisuusraportti 2012 2/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI SISÄLLYSLUETTELO Sisältö Katsaus Finnairin maailma Finnairin reitit Tietoja vastuullisuusraportista Ville Iho: Katsaus vuoteen 2012 Kati Ihamäki: Rikas historia, valoisa tulevaisuus Saavutukset ja tavoitteet Asiakkaat Finnairin asiakaspolku Matka kestävään kehitykseen 2 Operatiivinen toiminta Kestävää kehitystä 28 29 3 Case: Päästöt kuriin painonvartioinnilla 30 4 Case: Päästölaskuri rahtiasiakkaille 32 5 6 7 10 13 14 15 Yhteiskunta Arja Suominen: Viestintää vaikeinakin aikoina Viestintä ja yhteistyö sidosryhmien kanssa Yksi Eurooppa, yksi taivas Maailmanlaajuinen päästökauppa: Kohta täällä? Ilmailualan yhteiskunnallinen merkitys 33 34 36 37 39 40 Case: Uutta elämää Madagaskarin sademetsissä 41 16 Case: Tuotekehitys ja asiakaskokemus: Lippu-uudistus 17 GRI 43 Case: Finnairin yhteistyökumppanit toimittavat laatua 18 Finnairin yhteiskuntavastuuraportoinnista 44 Case: Kestävä design ilahduttaa asiakkaita 20 Taloudellisen vastuun johtaminen 47 Ympäristövastuun johtaminen 52 21 Sosiaalisen vastuun johtaminen 62 22 GRI-sisältövertailu 80 24 Yhteystiedot 88 Henkilöstö Vuosi 2012 oli suurten rakennemuutosten vuosi Vaativuusluokitus luo yhtenäisen pohjan tehtäville Menestyksen ohjeet Case: Turvassa töissä 25 26 3/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI KATSAUS Kerro mielipiteesi Finnairin maailma Finnairin reitit Tietoja vastuullisuusraportista Ville Iho: Katsaus vuoteen 2012 Kati Ihamäki: Rikas historia, valoisa tulevaisuus Saavutukset ja tavoitteet 4 5 6 7 10 13 Toivottavasti ajatuksemme siitä, miten lentoyhtiö vaikuttaa maailman tilaan, kiinnostavat myös sinua. Toivomme sinun antavan palautetta raportistamme ja toiminnastamme lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sustainability@Finnair.com tai kirjoittamalla Facebook-sivullemme osoitteessa www.facebook.com/Finnair KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 4/88 Information graphics: Tero Harsunen F innairin operativiisen toiminnan keskus seuraa F innairin lentotoimintaa 24 tuntia vuorokaudessa ja varmistaa toiminnan täsmällisyyden ja sujuvuuden. 1 Finnairin Maailma 3 F innairin työterveyshuolto huolehtii henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista. Työterveyshuolto vastaa lentävän henkilöstön säännöllisistä terveystarkastuksista ja tarjoaa ilmailulääketieteen palvelua. F innair pyrkii vähentämään lämmön, sähkön- ja vedenkulutusta toimitiloissaan. Myös paperin sekä bio- ja energiajätteen keräys on järjestetty toimistotiloissa. 2 CDA 1 Lähtöselvitys internetissä ja matkapuhelimella Lähtöselvitys tekstiviestillä F innair pyrkii laskeutuessa aina mahdollisuuksien mukaan käyttämään liukulaskeutumista (CDA), joka vähentää sekä melua että päästöjä. 11-12 km 2 F innair tarjoaa asiakkailleen useita vaihtoehtoja tehdä lähtöselvitys jo ennen lentokentälle tuloa. 3 • Lähtöselvitys automaatilla • Baggage drop -automaattien yhteydessä Hyvin huolletut ja puhtaat moottorit kuluttavat vähemmän polttoainetta. F innairin Tekniikka toimii ympäristöluvan alaisena ja se pyrkii vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia mm. vähentämällä kemikaalien käyttöä. A F innair Cargo pyrkii maksimoimaan koneen hyötykuorman rahtitavaran luokittelulla kiireellisyyden mukaan. Näin voidaan lentää mahdollisimman täysillä koneilla, mikä vähentää päästöjä kuljetettua yksikkötonnia kohden. C B B A Vuonna 2012 68 % matkustamosta tulevasta jätteestä kierrätettiin tai käytettiin energianlähteenä. Kierrätysprosentin kasvattamiselle on esteenä EU:n sivutuoteasetus, joka rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen hyötykäyttöä. A C B C Yksi kilo käytettyä polttoainetta tuottaa 3,15 kg hiilidioksidia. Polttoaineen kulutus on lentoyhtiön suurin ympäristövaikutus. Finnair vähentää päästöjään monin eri keinoin, mm. käyttämällä uusinta teknologiaa, panostamalla biopolttoaineisiin, lentojen ja reittien suunnitelulla ja osallistumalla yhteistyöhön infrastruktuurin parantamiseksi. F innairin palvelulupaus on tuoda asiakkailleen mielenrauhaa. Ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö on tässä avainasemassa. Finnairin Aasian-lennoilla on mukana aina myös paikallista henkilökuntaa. 5/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Finnairin reitit New York Yli 60 Euroopan kohdetta 13 megakaupunkia Aasiassa Helsinki Tokio Nagoya Osaka Soul Peking Shanghai Xi’an* Hong Kong Chongqing Hanoi* Bangkok Singapore Delhi * Reitti avataan kesäkuussa 2013. 6/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Tietoja vastuullisuusraportista Merkitys sidosryhmille i ur vä h ne äi n Jo vuodesta 2008 olemme laatineet vastuullisuusraportin kansainvälisen raportointiohjeistuksen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaisesti. Tarkastellessamme toimintamme vaikutusten olennaisuutta vastuullisuusnäkökulmasta olemme ottaneet huomioon sidosryhmien antaman palautteen, muun muassa ko ht a en Olennaisuus asiakas- ja henkilöstöpalautteen sekä viranomaisohjeistukset. Lisäksi olennaisia seikkoja on noussut esiin myös toimintaympäristömme riskikartoituksesta ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä mediassa. Näillä perusteilla määritetyt, tässä raportissa käsiteltävät olennaiset seikat ovat (aakkosjärjestyksessä): • asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu • energiankulutus ja jätemäärät • henkilöstöasiat ja ihmisoikeudet • kasvihuonekaasupäästöt • kestävä pitkän aikavälin kannattavuus • toimitusketjun valvonta • turvallisuus • yhteisöihin kohdistuvat vaikutukset, muun muassa melu. in la TÄMÄN vastuullisuusraportin tarkoitus on mitata ja kartoittaa F innairin toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia sekä tunnistaa ja selvittää näiden strategiset liiketoimintavaikutukset. Raportti on tarkoitettu osakkeenomistajille, asiakkaille, henkilöstölle ja kaikille muille toiminnastamme kiinnostuneille. Raportti sisältää vastuullisuusnäkökulmasta olennaiset asiat Finnairin kaikkien yksiköiden vuoden 2012 toiminnasta. su Vaikutus liiketoiminaan Oheisesta kaaviosta näkyy, miten tärkeinä eri sidosryhmät pitävät näitä seikkoja. Merkitys sidosryhmille Osakkeenomistajat ja analyytikot Asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu suuri Jätteen energia- ja hyötykäyttö suuri Polttoainetehokkuus/kasvihuonepäästöt suuri Yhteisöihin kohdistuvat vaikutukset, mukaan lukien melu kohtalainen Henkilöstöasiat ja ihmisoikeudet suuri Pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys suuri Turvallisuus suuri Toimitusketjun valvonta kohtalainen Asiakkaat suuri kohtalainen suuri kohtalainen kohtalainen kohtalainen suuri kohtalainen Henkilöstö suuri kohtalainen suuri kohtalainen suuri suuri suuri kohtalainen Valtionhallinto suuri kohtalainen suuri suuri suuri kohtalainen suuri kohtalainen Järjestöt kohtalainen suuri suuri suuri suuri kohtalainen suuri suuri Suuri yleisö suuri kohtalainen kohtalainen suuri kohtalainen kohtalainen suuri kohtalainen 7/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ” Vain kannattava yritys voi investoida tulevaisuuteen. Ville Iho, toimitusjohtajan sijainen 27.1.2013 alkaen Katsaus vuoteen 2012 V uosi 2012 oli käännevuosi Finnairille: toiminnallinen tuloksemme palasi positiiviseksi neljän tappiollisen vuoden jälkeen. Vuonna 2011 aloitettu kustannussäästö- ja rakennemuutosohjelma edistyi suunniteltuakin ripeämmin ja Finnair onnistui myös tehostamaan myyntiään ja verkostonhallintaansa sekä kasvattamaan matkustajamääriään. Koneemme lensivät siis aiempaa täydempinä. Kestävä taloudellinen kannattavuus on olennainen edellytys sosiaalisessa ja ympäristömielessä kestävälle liiketoiminnalle. Vain kannattava yritys voi investoida tulevaisuuteensa ja tarjota työpaikkoja pitkällä tähtäimellä. Olemme päässeet kannattavuuden parantamisessa hyvään alkuun, mutta olemme kuitenkin vielä kaukana pitkän aikavälin tuottotavoitteestamme eli 6 %:n liikevoittomarginaalista, jonka tarvitsemme tulevien koneinvestointiemme toteuttamiseksi. Konei7 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 8/88 den uusiminen taas on kilpailukyvyllemme välttämätöntä, sillä jokainen uusi konesukupolvi on edeltäjäänsä merkittävästi kustannustehokkaampi. innair keskittyi F lentoyhtiötoimintaan Vuoden 2012 aikana F innair toteutti merkittäviä rakennemuutoksia ja keskittyi entistä selvemmin ydinliiketoimintaansa lentoyhtiönä. Finnair Cateringin liiketoiminta siirtyi LSG Sky Chefsin operoitaviksi elokuun alussa. Samalla yli 500 työntekijän työnantaja vaihtui LSG Skychefs Finlandiksi. LSG Skychefsin maailmanluokan prosessiosaaminen, ostovoima ja kansainvälinen tuotekehitys auttavat Finnairia tarjoamaan asiakkailleen entistä laadukkaampia aterioita kustannustehokkaammin. Kesällä toteutui myös toinen merkittävä muutos, kun Finnair päätti ostaa moottorija laitehuoltopalvelut niihin erikoistuneelta SR Technisiltä Sveitsistä. Tämä merkitsi Finnairin oman moottorikorjaamon lakkauttamista ja laitehuollon merkittävää sopeuttamista sekä yhteensä yli 200 työpaikan vähenemistä Finnairin tekniikasta. Finnair sopi ammattiliitojen kanssa irtisanomisten kohteena olevan henkilöstön tukemisesta taloudellisella tukipaketilla, joka sisälsi myös uudelleentyöllistymistukea. Tuesta käytiin pitkät keskustelut henkilöstön kanssa, ja Tekniikan henkilöstö teki kaksi ulosmarssia prosessin aikana. Lopulta asiasta kuitenkin päästiin sopuun. Finnair on käynyt neuvotteluja yhdysvaltalaisen GA Telesiksen kanssa moottorikorjaamon osan myynnistä. Toteutuessaaan kauppa mahdollistaisi 80 moottorikorjaamon työpaikan jatkumisen HelsinkiVantaan lentokentällä. Yhteistyö Flyben kanssa laajeni Lokakuussa 2012 siirsimme Embraer-liikenteemme yhteistyökumppanimme Flybe Finlandin operoitavaksi. Tämä oli osa tappiollisen Euroopan liikenteen tervehdyttämistä. Asiakkaalle muutos näkyy ainoastaan siinä, että matkustamohenkilökunta näillä lennoilla tulee Flybeltä. Noin 120 Finnairin lentäjää siirtyi väliaikaisesti lentämään Flyben operoimia Embraer-lentoja, ja he palaavat sitten aikanaan uudelleenkoulutuksen jälkeen Finnarin Airbus-liikenteeseen. Embraer-yhteistyö Flyben kanssa on käynnistynyt hyvin ja asiakkailta tullut palaute on ollut positiivista. Asiakastyytyväisyys on Flyben operoimilla lennoilla samalla tasolla kuin F innairin itse operoimilla lennoilla. Finnairilta näin laaja yhteistyö edellyttää uudenlaista toimintatapaa, ja olemmekin kehittäneet yhteistyön valvontaan omat kontrollijärjestelmät, joilla varmistetaan toiminnan korkea laatu. Noin 30 % Euroopan liikenteestämme on nyt yhteistyökumppanimme Flybe Finlandin operoimaa. Rakennemuutos ei ole henkilöstölle helppoa Vuoden 2012 aikana päätetyt muutokset, joihin kuului myös alihankinnan käyttäminen tietyillä reiteillä ja asiakaspalvelun henkilöstövähennykset, eivät suinkaan olleet helppoja henkilöstön kannalta. Cateringin ja moottorikorjaamon muutoksia edelsivät pitkät arviointiprosessit, joissa kartoitimme niin oman toimintamme kustannukset kuin eri vaihtoehdot toiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuona aikana pyrimme pitämään henkilöstön koko ajan tilanteen tasalla säännöllisellä tiedottamisella ja yhteisillä keskustelutilaisuuksilla. Erityisesti moottorikorjaamon henkilöstö ei aina ollut samaa mieltä yhtiön esittämistä laskelmista, jotka perustuivat kustannusten vertailuun oman toiminnan ja markkinoiden muiden toimijoiden välillä. Pyrimme nämä mielipide-erot selvittelemään faktojen avulla. ” Yhdessä löydämme keinot turvata Finnairin tulevaisuus. Pidämme tärkeänä henkilöstövähennysten kohteena olevan henkilöstön uudelleentyöllistymistä, ja Finnair on yhdessä työvoimaviranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa kehittänyt Uraportti-palvelun, joka tukee irtisanomistilanteessa olevia työntekijöitämme uuden työpaikan etsimisessä. Kokemukset palvelusta ovat olleet rohkaisevia ja tulemme sitä edelleen kehittämään. Vuoden 2009 erityispalkkiot puhuttivat Vuoden aikana Finnairin henkilöstöä puhuttivat myös vuonna 2009 – Finnairin silloisen toimitusjohtajan lähdettyä melko dramaattisissa tunnelmissa – avainhenkilölle myönnetyt erityispalkkiot, joita monien oli vuoden 2012 muuttuneessa tilanteessa vaikea ymmärtää. Finnair julkisti nämä palkkiot vuoden 2011 vuosikertomuksessaan, sillä palkkiot maksettiin tuona vuonna. Yhtiö on sitoutunut entistä avoimempaan viestintään palkka- ja palkkio-asioista, jotka väistämättä ovat tapetilla myös vuonna 2013, kun yhtiö jatkaa kustannussäästöjen etsimistä ja toimia tuottavuuden parantamiseksi. Finnairin johdon lyhyen ajan kannustinjärjestelmässä toteutettiin vuoden 2012 aikana sääntömuutos, jonka tuoma laskentatavan muutos laski johdon keskimääräistä tavoitetason rahapalkkaa noin 6 %. Loppuvuodesta 2012 luovuttiin myös koko henkilöstöä koskevasta kannustinjärjestelmästä, jonka tilalle aiomme kehittää sekä henkilöstön että yhtiön kannalta toimivampia järjestelmiä vuoden 2013 aikana. Myös johdon pitkän aikavälin palkkiojärjestelmää on uudistettu. Säästöt kilpailukyvyn parantamiseksi jatkuvat Kerroimme vuoden 2012 loppupuolella uudesta, 60 miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin tähtäävästä ohjelmasta. Aiempi 140 miljoonan euron säästöohjelma on edennyt KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 9/88 aikataulussa, mutta on selvää, että kestävä taloudellinen kannattavuus ja tulevat merkittävät, kilpailukykymme kannalta välttämättömät investoinnit edellyttävät meiltä kustannustasomme alentamista edelleen. Näiden hankkeiden suunnittelu on nyt aloitettu ja säästöjä haetaan ennen kaikkea toiminnan sisäisestä tehostamisesta ja työn tuottavuuden lisäämisestä sitä sääteleviä rakenteita uudistamalla. Uskomme, että yhdessä henkilöstön kanssa keskustelemalla löydämme keinot turvata Finnairin tulevaisuus muuttuvalla ja raskaasti kilpailulla lentomarkkinalla. Vaikka Finnairin rakenteiden keventäminen edellyttää raskaitakin toimenpiteitä, on yhtiön säilyminen elinkelpoisena kaikkien sidosryhmien kannalta paras vaihtoehto. Ympäristöasiat ja kustannukset käsi kädessä Lentoyhtiölle liiketaloudellinen kannattavuus ja ympäristönäkökulmat kulkevat tiukasti käsi kädessä, sillä polttoainekustannukset muodostavat noin kolmanneksen kustannuksistamme. Polttoainetehokkuuteen vaikutamme ennen kaikkea modernilla laivastolla, mutta myös monilla päivittäisillä pienemmillä valinnoilla. Lentokoneen painon tarkkailu ja hallinta on osa jokapäiväistä toimintaamme. Vuoden 2012 aikana otimme käyttöön uudet, kevyestä ja kestävästä kevlarista tehdyt rahtikontit, jotka tuovat meille yhteensä noin 800 000 kilon vuosittaisen polttoainesäästön ja vähentävät hiilidioksidipäästöjämme 2,5 miljoonalla kilolla. Polttoainetehok- kuus oli keskeinen kriteeri myös valitessamme moottoritoimittajaa vuoden 2015 aikana tuleviin Airbus 321ER -koneisiimme. Finnair myös kehittää aikaisempaa taloudellisempia lentomenetelmiä yhdessä paikallisen lennonjohdon ja Eurocontrollin kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita jatkuvan liu’un lähestymisten lisääminen sekä integroituminen Eurooppalaiseen Collaborative Decision Making -järjestelmään, mikä vähentää turhaa odottelua sekä lentokentällä rullatessa että lennon aikana. Kohti globaalia päästökauppaa? Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppa aiheutti lentoyhtiöille huolta vuonna 2012. EU:n alueellinen järjestelmä otettiin käyttöön vuoden alusta ja Finnair valmistautui siihen omassa toiminnassaan. EU:n yksipuolisesta päästökauppajärjestelmästä esitettyjen eriävien mielipiteiden ja eri maiden vastatoimien johdosta EU kuitenkin päätti vuoden lopulla ottaa päästökaupan toimeenpanossa aikalisän ja näin vuonna 2012 päästökauppa koskee vain EU:n sisäisiä lentoja. Toivomme, että tämä aikalisä käytetään oikein ja pääsemme nopeasti maailmanlaajuiseen järjestelmään, joka kannustaa lentoyhtiöitä kaikkialla maailmassa rajoittamaan hiilidioksidipäästöjään ja poistaa mahdollisten kauppasotien uhat. Ville Iho Toimitusjohtajan sijainen Finnair ” Uudet rahtikontit vähentävät hiilidioksidipäästöjä 2,5 milj. kg. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 10/88 Rikas historia, valoisa tulevaisuus F innair viettää 90-vuotisjuhlaansa vuonna 2013. Juhlavuotena on hyvä muistella menneitä, mutta Finnair on aina katsonut myös tulevaisuuteen. F innair on maailman vanhimpia edelleen toimivia lentoyhtiöitä. Huomiseen varautuminen on ollut yhtiön menestyksen perustekijöitä jo 1920-luvulta alkaen. Tulevaisuuteen valmistautuminen on myös kestävän kehityksen edellytys. F innairin määrätietoinen työ tavoitteiden saavuttamiseksi tuotti hyviä tuloksia vuonna 2012, ja yhtiön tulos oli voitollinen ensimmäisen kerran sitten vuoden 2007. Riskienhallinnan ja kestävän kehityksen näkökulmasta ehkä vieläkin palkitsevampaa oli Finnairin pääsy Carbon Disclosure Project (CDP) -hankkeen Leadership-indeksiin ensimmäisenä lentoyhtiönä maailmassa. CDP ylläpitää maailman ainoaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ” Polttoaineen hinta ja fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutukset kannustavat yrityksiä kasvattamaan ympäristötietoisuuttaan. Kati Ihamäki, Kestävän kehityksen johtaja KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 11/88 liittyvää raportointijärjestelmää. Se kerää institutionaalisille sijoittajille tietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä liiketoimintariskeistä sekä yritysten tavoista hallita ja rajoittaa kasvihuonepäästöjä. F innair sai 92 pistettä sadasta mahdollisesta. Yhtiö sai kiitosta päästöjen vähentämisestä ja raportoinnin parantamisesta, Lisäksi en toimintaa ilmastokysymyksissä pidettiin esimerkillisenä ilmailualalla. Finnairin saama palaute viestii sijoittajille ja yleisölle, että yhtiö suhtautuu vastuullisesti ympäristöasioihin ja suunnittelee liiketoimintaansa erittäin pitkäjänteisesti. Tämän yhteiskuntavastuuraportin ja sen Global Reporting Initiative (GRI) -osion tarkoituksena on kertoa sama viesti osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Finnair on raportoinut ympäristöasioista vuodesta 1997 yhtenä ensimmäisistä lentoyhtiöistä maailmassa. Vuodesta 2008 Finnair on julkaissut kansainvälisen GRI-ohjeiston mukaisen yhteiskuntavastuuraportin. Suomen vastuullisuusraportointikilpailussa 2012 vuoden 2011 yhteiskuntavastuuraporttimme valittiin parhaaksi Sijoittajan valinta -sarjassa. Saimme kiitosta etenkin liiketoimintastrategian ja vastuullisuuden yhdistämisestä vastuullisuusraportoinnissa. Finnair ja maailma Hyväntekeväisyyshankkeisiin osallistumi- ” Pääsimme ensimmäisenä lentoyhtiönä Carbon Disclosure Project -hankkeen Leadershipindeksiin. nen ja yhteistyö hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa ovat tärkeä osa kestävän kehityksen työtä Finnairissa. Keskitymme ydinliiketoimintamme kestävään kehitykseen, mutta myös ympäröivä maailma on meille tärkeä. Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia edistää myönteisiä muutoksia ja sitouttaa myös asiakkaat niiden toteuttamiseen. Asiakkaamme voivat lahjoittaa Finnair Plus -pisteensä esimerkiksi Lastenklinikoiden Kummeille, Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastolle, Punaiselle Ristille, Baltic Sea Action Group -säätiölle tai Suomen luonnonsuojeluliitolle, jonka työstä Madagaskarilla kerromme lisää sivulla 41. Ehkäpä näkyvin hankkeemme on Change for Good -yhteistyö Unicefin kanssa. Tänä vuonna tuimme Unicefin Schools for Asia -ohjelmaa, jonka kautta autetaan heikoimmassa asemassa olevia lapsia 11 Aasian maassa. Keräys järjestettiin Finnairin ulkomaanlennoilla 26.11.2012–6.1.2013, ja asiakkaamme lahjoittivat kuuden viikon aikana 69 729,28 euroa. Heillä oli mahdollisuus lahjoittaa minkä tahansa maan valuuttaa laittamalla se lentokoneiden istuintaskujen keräyskuoriin tai Helsinki-Vantaan lentoaseman keräyslaatikoihin. Lisäksi asiakkaat lahjoittivat hankkeelle ennätykselliset yli kaksi miljoonaa F innair Plus -pistettä. Ympäristötavoitteet vuodelle 2013 ja eteenpäin F innair etenee vakaasti kohti tavoitettaan vähentää hiilidioksidipäästöjä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Myönteistä kehitystä ovat edistäneet muun muassa polttoaineen säästötoimet sekä lentokaluston ja verkoston optimointi, josta kerromme lisää tämän raportin Operatiivinen toiminta -osiossa. Kapasiteetin kasvusta huolimatta pystyimme pienentämään hiilidioksidipäästöjämme lähes 2 prosenttia vuonna 2012. Aiomme jatkaa päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia vuonna 2013. Syyskuussa otamme käyttöön ensimmäisen tilaamistamme viidestä Airbus 321 ER -lentokoneesta. Siipiulokkeilla (sharklet) varustetut koneet tehostavat polttoaineen käyttöä, ja niihin valitut IAE-moottorit kuluttavat vuodessa noin 300 tonnia vähemmän polttoainetta lentokonetta kohden kuin kilpailevat mallit. Uudet koneet ovat entistä hiljaisempia ja mukavampia matkustajille. Lisäksi ne ovat noin viisi prosenttia polttoainetehokkaam- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 12/88 pia kuin niillä korvattavat Boeing 757 -koneet, mikä mahdollistaa koneiden käytön sekä lomaliikenteessä että muilla Euroopan reiteillä. Tämä myös parantaa lentokoneiden käyttöastetta ja pienentää matkustajakohtaisia hiilidioksidipäästöjä. Ympäristöhyödyn lisäksi uudistukset ovat taloudellisesti kestäviä ja tuovat kustannussäästöjä. Polttoaineen osuus Finnairin kokonaiskustannuksista on lähes kolmannes, ja polttoaineen hinta todennäköisesti pysyy korkeana tai jopa nousee tulevaisuudessa. Polttoaineen hinta ja fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutukset kannustavat yrityksiä kasvattamaan ympäristötietoisuuttaan. Finnair on vastannut kysyntään lanseeraamalla työkalun, jonka avulla rahtiasiakkaat voivat laskea kuljetustensa hiilijalanjäljen. Työkalusta on lisätietoja sivulla 32. VASTUULLISUUDEN AVAININDIKAATTORIT Lentotoiminta Polttoaineen kulutus, 1 000 kg Liikenteen päästöt, CO2, 1 000 kg Henkilöstö Lähtövaihtuvuus, % Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, % Olemme ylpeitä johtavasta asemastamme ympäristöasioissa. Uskomme kuitenkin, että kestävässä kehityksessä – kuten myös turvallisuusasioissa – on hyödyllisempää tehdä yhteistyötä kuin kilpailla muiden lentoyhtiöiden kanssa. Finnair on yksi kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n ympäristöjärjestelmän pilottiohjelmaan osallistuvista lentoyhtiöistä. Vuonna 2013 toteutettavan ohjelman tavoitteena on luoda yhtenäinen ja kansainvälisesti tunnustettu järjestelmä lentoyhtiöiden ympäristövaikutusten arviointiin ja parantamiseen. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan myöhemmin tänä vuonna. Toivomme, että hankkeessa onnistutaan luomaan yhteinen lähestymistapa lentoyhtiöiden ympäristövaikutusten pienentämiseen. Kestävän ajattelun yleistyminen ei hyödytä vain lentoyhtiöitä ja ilmailualaa vaan koko maapalloa. 2012 2011 2011 785 176 2 473 304 800 449 2 521 414 704 885 2 220 388 6,9 4,9 7,0 5,4 7,3 5,5 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 13/88 Saavutukset ja tavoitteet TAVOITE TALOUDELLINEN VASTUU Kestävä, kannattava kasvu. Päästöoikeuskauppaan valmistautuminen. YHTEISKUNTAVASTUU YMPÄRISTÖVASTUU TOIMENPITEET 2012 F innair ilmoitti karsivansa kuluja aloittamalla 60 milj. euron säästöohjelman vuonna 2011 käynnistetyn 140 milj. euron säästöohjelman lisäksi. Yhtiö optimoi lentokalustoaan ja reittiverkostoaan. Uusi reitti Chongqingiin avattiin, ja reitit Hanoihin ja Xi’aniin ovat suunnitteilla. Finnair valmistautui päästöoikeuskauppaan PriceWaterhouseCoopersin avustamana. Sairauspoissaolojen ja tapaturmista johtuvien poissaolojen vähentäminen. Poissaolot 4,9 % vuonna 2012 (5,4 % vuonna 2011). Henkilöstöstrategian uudistaminen ja eettisten toimintaohjeiden valmistelu. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen. Hallitus hyväksyi henkilöstön eettiset toimintaohjeet ja toimittajille tarkoitetut eettiset ohjeet. Työntekijöiden kehityskeskustelut, joissa sovitaan yhdessä yhtiön tavoitteiden ja strategian mukaisista henkilökohtaisista tavoitteista. Tehtävien vaativuusluokitus otettiin käyttöön vuonna 2012. Päästöt henkilökilometriä kohden pienenivät 84,41 grammasta (2011) 83,20 grammaan (2012). Lentojen aiheuttamien päästöjen vähentäminen. Jätteiden kierrätys. F innair-konsernin jätteiden kierrätysaste nousi 67 prosentista (2011) 68 prosenttiin (2012). Biopolttoaineet. Ei merkittäviä edistysaskelia, mutta suunnittelu jatkuu. Yhtiöllä on käynnissä eri yhteistyökumppanien kanssa hankkeita, joissa biopolttoaineista kehitetään kilpailukykyistä vaihtoehtoa perinteisille polttoaineille. LEED Gold -sertifiointi Helsinki-Vantaan lähelle rakennettavalle F innairin uudelle House of Travel and Transportation -toimitalolle. Energiankulutus F innairin kiinteistöissä. AIKATAULU Jatkuva tavoite. EU-alueelle saapuvien ja sieltä lähtevien lentojen ETSpäästökauppavelvoitteita lykättiin yhdellä vuodella. Maailmanlaajuista ratkaisua haetaan ICAO:n välityksellä. ETS-päästöoikeuskauppa koskee Euroopan sisäisiä lentoja. Finnair on valmistautunut päästökauppaan. Jatkuva tavoite. Käyttöönotto vuoden 2012 lopulla, toteutus ja koulutus vuonna 2013. Jatkuva tavoite. Jatkuva tavoite: päästöjen vähentäminen 41 % istuinta kohden vuoden 1999 tasosta ja 24 % vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä eteni tavoitteiden mukaisesti. Jatkuva tavoite. F innair on mukana EU:n Biofuels Flightpath 2020 -hankkeessa. Muutto uuteen toimitaloon syksyllä 2013. 14/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ASIAKKAAT Finnairin asiakaspolku Matka kestävään kehitykseen Case: Tuotekehitys ja asiakaskokemus: Lippu-uudistus Case: Finnairin yhteistyökumppanit toimittavat laatua Case: Kestävä design ilahduttaa asiakkaita 15 16 17 18 20 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 15/88 Finnair 3 2 Asiakkaan polku 23 LENTOMATKAAN KUULUU muutakin kuin pelkkä lento. Asiakkaan matka koostuu useista kohtaamisista Finnairin ja sen kumppaneiden henkilökunnan kanssa. Jokainen näistä kohtaamisista on tärkeä laadukkaan matkustuskokemuksen tarjoamiseksi. Viereinen kaavio kuvaa Finnairin asiakkaan matkaa. 2. Tiedon haku & lipun osto & suunnittelu www / puhelin / mainonta / matkatoimistot / huhut 3. Lähtöselvitys www / tekstiviesti 4. Matka kentälle Taksi / juna / bussi / auto / metro 5. Saapuminen kentälle Lentoasema 6. Lähtöselvitys Maapalvelut 7. Lähtöselvitys Automaatti 8. Baggage drop Maapalvelut 9. Turvatarkastus Lentoaseman alihankkija 10. Ostoksia / lounge Kaupat, lounget (Helsinki-Vantaa) 11. Raja Rajavartiolaitos 12. Boarding koneeseen Maapalvelut 4 5 8 6 9 11 1 10 12 22 21B 21A 13 20 19 1. Lähtö-/päätepiste 7 18 13. Boarding koneessa Cabin crew 14. Oman pesän rakentaminen & nousu Cabin crew 15. Ruokailu Cabin crew 16. Ruokailun päättäminen Cabin crew 17. Työtä / viihdettä / unta / oppimista Cabin crew 18. Ostokset Cabin crew 19. Laskeutuminen & pesän hylkääminen Cabin crew 17 16 20. Poistuminen koneesta Maapalvelut 21A. Matkatavarat 21B. Transfer 15 14 22. Matka kohteeseen Taksi / juna / bussi / auto / metro 23. Palaute www / puhelin / fax / kirje Kentän ulkopuolella Kentällä Koneessa Vaihtoehtoinen polku KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 16/88 ” Matka kestävään Olemme ottaneet kestävän kehityksen periaatteet huomioon asiakaskokemuksen suunnittelussa. kehitykseen LENTOMATKAILU on nykyisin välttämätöntä, mutta niin on ympäristövastuukin ilmastonmuutoksen aikakaudella. Päästöt kasvavat lentomatkustamisen kasvaessa. Voidaanko matkustustarpeet ja ympäristövastuu sovittaa yhteen? Finnair pitää hiilidioksidipäästönsä ja polttoainekulunsa mahdollisimman pieninä tehostamalla toimintaansa ja investoimalla nykyaikaiseen kalustoon ja infrastruktuuriin. Kierrätämme yli 60 prosenttia lennoilla syntyvästä jätteestä, ja olemme ottaneet käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja toimistorakennuksissamme ja maatoiminnoissamme. Palveluyhtiönä meille on erityisen tärkeää asiakkaidemme palaute siitä, miten voimme soveltaa toiminnassamme yhä paremmin kestävän kehityksen periaatteita. Vuoden 2011 lopulla järjestimme Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa jo toisen Quality Hunters -laadunvalvontakampanjan. Palkkasimme seitsemän laaduntarkkailijaa, jotka matkustivat maailmalla ja etsivät uusia lentomatkustuksen kehittämisideoita. Pyysimme ehdotuksia myös Quality Hunters -yhteisöltämme. Selvästi suosituimmaksi nousi ehdotus laajentaa kasvisaterioiden valikoimaa, koska lihaa sisältävät ateriat ovat huomattavasti hiili-intensiivisempiä kuin kasvisvaihtoehdot. Niinpä marraskuusta 2012 lähtien kaikilla Helsinki-Vantaalta lähtevillä kaukolennoillamme on ollut Economy-luokassa vaihtoehtona myös kasvisateria. Aiemmin kasvisateriat piti tilata etukäteen. Matkustajat voivat tietysti valita entiseen tapaan myös lihavaihtoehdon. Miten paljon kestävän kehityksen kysymykset käytännössä vaikuttavat asiakkaiden lentoyhtiövalintaan? Kysyimme asiaa hiljattain asiakkailtamme sosiaalisessa mediassa. Kävimme Twitterissä muun muassa seuraavan keskustelun: Finnair @Finnair Vaikuttaako #kestävä kehitys siihen, minkä lentoyhtiön valitset? Jos vaikuttaa, niin miten?#ecofly Tomi Rintanen @Tomi_Rintanen @Finnair Liikelennoilla vaikuttaa, mutta omilla matkoilla tärkeimmät tekijät ovat hinta, aikataulut ja jatkoyhteydet. Hello, I’m Firdaus. @FHavg @Finnair Arvostan lentoyhtiötä, joka edistää kestävää kehitystä. Alalla on aivan liikaa tuhlausta, ja myös kulujen leikkaaminen aiheuttaa tuhlausta. 9VSKA @9VSKA @F innair Kunpa voisin vastata myöntävästi, mutta juuri nyt en valitettavasti voi. Muiden tekemiemme kyselyjen perusteella nämä kolme rehellistä vastausta heijastavat kuluttajien suhtautumista kestävään kehitykseen lentomatkailussa. Haluamme tehdä ympäristöystävälliset valinnat mahdollisimman helpoiksi asiakkaille, jotta he voivat pienentää matkojensa ympäristövaikutuksia, vaikka kestävä kehitys ei olisikaan tärkein lentoyhtiön valintaan vaikuttava seikka. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja matkan joka vaiheessa. He voivat esimerkiksi valita paperittoman lähtöselvityksen lentoasemalla, kasvisaterian lennolla ja ympäristöystävällisen hotellin matkansa määränpäässä. Lisäksi F innair Plus -asiakkaamme voivat halutessaan lahjoittaa keräämänsä pisteet hyväntekeväisyyteen. Olemme ottaneet kestävän kehityksen periaatteet huomioon asiakaskokemuksen suunnittelussa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan Finnair Lounge -odotustiloissa on käytetty kierrätyskuidusta valmistettuja seinälevyjä, jotka vaimentavat melua ja luovat rauhoittavan ilmapiirin. Lisäksi suorin ja siksi myös nopein, vaivattomin ja vähäpäästöisin reitti moniin kohteisiin käy Helsinki-Vantaan kautta. Uskomme, että asiakkaiden tarpeet ja lentomatkustamisen tuomat kauppa- ja matkailumahdollisuudet ovat sovitettavissa yhteen kestävän ja vastuullisen kehityksen kanssa. Finnair on sitoutunut rakentamaan parempaa tulevaisuutta. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 17/88 ASIAKKAAT: CASE Tuotekehitys ja asiakaskokemus: Lippu-uudistus Maksullisten lisäpalveluiden vetäjä Nora Härme oli projektipäällikkönä lippu-uudistuksessa. Kuva: Tim Bird FINNAIRIN UUDET LIPPUTYYPIT P itkäkin matka alkaa ensimmäisestä askeleesta, ja lentomatka alkaa lentolipun hankkimisesta. Aina ei ole aivan selvää, mitä lipun hintaan sisältyy, sillä eri lentoyhtiöillä on varsin erilaisia käytäntöjä. F innairin marraskuussa 2012 tekemä merkittävä tuoteuudistus selkeyttää lippujen hinnoittelua ja tarjoaa sopivan lipputyypin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Tavoite oli yksinkertainen: lisätä läpinäkyvyyttä ja tehdä haluttujen palveluiden valinnasta helpompaa. Kehitimme uudet lipputyypit, jotka ovat BUSINESS ja BUSINESS SAVER business-luokassa sekä PRO, VALUE ja BASIC economy-luokassa. Aasiassa ja PohjoisAmerikassa on lisäksi tarjolla economy-luokan SAVER-lipputyyppi. Vaikka lipputyypit eroavat toisistaan lippuehtojen ja joustavuuden osalta, kaikkiin Finnairin lippuihin sisältyy vähintään yksi käsimatkatavara, yksi ruumaan menevä matkatavara ja reittikohtainen ruoka- tai juomatarjoilu lennolla. ”Uudistuksen ansiosta Finnairin asiakkaat voivat entistä helpommin varata omia matkustustarpeitaan parhaiten vastaavan lentolipun. Edullisimmankin lentolipun hintaan sisältyvät edelleen kaikki olennaiset palvelut, joita asiakkaamme odottavat korkeatasoiselta, täyden palvelun lentoyhtiöltä”, kertoo asiakaspalvelusta vastaava johtaja Anssi Komulainen. ”Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat paljon, ja me haluamme tarjota selkeät ja ymmärrettävät vaihtoehdot jo lentoa varatessa.” BUSINESS: Kaikki business-luokan palvelut, täysin joustavat lippuehdot. Business-luokan paikka ja ruokatarjoilu, lounge-palvelut, priority-lentokenttäpalvelut (lähtöselvitys, turvatarkastus, koneeseen siirtyminen, matkatavaran luovutus), kaksi ruumaan menevää matkatavaraa, kaksi käsimatkatavaraa, istuinpaikka varattavissa etukäteen, täydellinen vaihto- ja peruutusoikeus, 200 %:n Finnair Plus -pistekertymä. BUSINESS SAVER: Hemmottelua vapaa-ajan matkalle, kustannustehokkaasti työmatkalla. Business-luokan paikka ja ruokatarjoilu, lounge-palvelut, priority-lentokenttäpalvelut (lähtöselvitys, turvatarkastus, koneeseen siirtyminen, matkatavaran luovutus), kaksi ruumaan menevää matkatavaraa, kaksi käsimatkatavaraa, istuinpaikka varattavissa etukäteen, osittainen vaihto- ja peruutusoikeus, tarjolla vain kaukolentojen business-luokassa, 200 %:n F innair Plus -pistekertymä. PRO: Priority-lentokenttäpalveluja, täysin joustavat lippuehdot. Economy-luokan paikka ja ruoka- tai juomatarjoilu, priority-lento- kenttäpalvelut (lähtöselvitys, turvatarkastus, koneeseen siirtyminen, matkatavaran luovutus), kaksi ruumaan menevää matkatavaraa, yksi käsimatkatavara, istuinpaikka varattavissa etukäteen, täydellinen vaihto-oikeus, käyttämättömien lippujen takaisinmaksu, 150 %:n F innair Plus -pistekertymä. VALUE: Joustavuutta matkasuunnitelmiin. Economy-luokan paikka ja ruoka- tai juomatarjoilu, yksi ruumaan menevä matkatavara, yksi käsimatkatavara, mahdollisuus vaihtaa lipulla matkustajaa, lentovuoroa ja -päivää lisämaksusta, osittainen palautus käyttämättä jääneistä lipuista, 100 %:n Finnair Plus -pistekertymä. BASIC: Edullisin hinta, sisältää kaikki olennaiset palvelut. Economy-luokan paikka ja ruokatai juomatarjoilu, yksi ruumaan menevä matkatavara, yksi käsimatkatavara, muutokset eivät ole mahdollisia, ei palautusta käyttämättä jääneistä lipuista, 50 %:n F innair Plus -pistekertymä. Joustavuutta lisää entisestään se, että meno- ja paluulennot voivat olla eri lipputyyppiä. 18/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ASIAKKAAT: CASE Finnairin yhteistyökumppanit toimittavat laatua ” Eri alojen asiantuntijakumppanit voivat auttaa meitä osaamisellaan ja parantaa toimintojen laatua. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 19/88 F innair keskittyy entistä enemmän ydintoimintoihinsa, ja se on ulkoistanut monia erityispalveluita luotettaville yhteistyökumppaneille parantaakseen taloudellista tehokkuutta ja toiminnan laatua. Olivatpa toiminnot sitten ulkoistettuja tai yrityksen sisäisiä, turvallisuus, luotettavuus ja laatu säilyvät edelleenkin ykkössijalla ja Finnair kantaa viime kädessä vastuun niiden toteutumisesta. Sopivien yhteistyökumppaneiden avulla F innair voi saavuttaa tuottavuusparannuksia, joihin se ei yksin yltäisi. ”Turvallisuuteen ja laadunhallintaan erikoistunut yksikkömme valvoo kaikkia Finnairin toimintoja, myös ulkoistettuja”, kertoo operatiivinen johtaja Ville Iho.” Toimintamenetelmiimme kuuluvat mm. auditoinnit, tarkastukset, havainnointi ja ulkoinen tiedonkeruu. Kumppanuutta harkittaessa potentiaalisen alihankkijan turvallisuus- ja laatukulttuuri arvioidaan tietenkin aina tarkasti.” Ville Ihon mukaan ulkoiset yhteistyökumppanit tarjoavat palveluja monilla osa-alueilla. Tällaisia ovat mm. lentotoiminta (lentokoneen ja miehistön vuokraus (wet-lease) ja codesharelennot sekä yhteistyö esimerkiksi lentoyhtiö Flyben kanssa), huoltotoiminta (raskashuolto, moottorihuolto ja laitehuolto) ja maapalvelut (jäänpoisto, tankkaus ja kuormaus) Kaikkien yhteistyökumppaneiden on sitouduttava noudattamaan Finnairin toimittajien eettistä ohjeistusta. ”Onneksi kaikki lentoyhtiöille palveluja toimittavat alihankkijat noudattavat työssään kansainvälisiä standardeja, kuten IOSAa (IOSA-ohjelma on kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATAn vaatima lentoyhtiöiden operatiivisen johtamisen ja valvontajärjestelmien arviointimenetelmä)”, Iho kertoo. ”Yleiset standardit eivät kuitenkaan riitä meille: lisäksi meillä on omat, tiukemmat sisäiset standardimme ja niihin liittyvät auditointi- ja raportointikäytännöt.” ”Tärkeintä on työskennellä läheisesti alihankkijan kanssa ja säilyttää ulkoistetun toimin- nan osaamista myös talon sisällä. Vain sillä tavalla on mahdollista valvoa ja ohjata oman yrityksen ulkopuolisia toimintoja.” ta on monivaiheinen: alussa meillä on pitkä lista mahdollisista yhteistyökumppaneista ja aivan lopuksi teemme valinnan.” Asiantuntijat vievät kehittävät osaamista Valinta tehdään taloudellisin, operatiivisin ja laatuun liittyvin perustein. Erityishuomiota kiinnitetään palvelusopimukseen (SLA, Service Level Agreement) ja ehtoihin, jotka alihankkija on valmis hyväksymään. F innair on arvostettu ja pitkäikäinen ilmailualan toimija, mutta se ei tee lentoyhtiöstä kaikkien alojen mestaria. ”Eri alojen asiantuntijakumppanit ympäri maailman voivat auttaa meitä osaamisellaan. Esimerkiksi maapalveluissa laatu on noussut merkittävästi sen jälkeen, kun ulkoistimme toimintomme Swissportille.” Yhtenä osoituksena tästä on se, että Helsinki-hubin operatiivinen laatu vuonna 2012 oli kaikkien aikojen paras, sanoo Iho. Myös turvallisuusindikaattoreissa on nähtävissä selvää myönteistä kehitystä. Koska ilmailuala on suhteellisen tiiviisti toimiva toimiala, sen sisällä on helppo jakaa tietoa avoimesti eri yhtiöistä ja yhtiöille. ”Yleensä yhteistyökumppanimme ovat maineeltaan tunnettuja ja tunnustettuja. Jokainen valin- ”Myös yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä: sillä tavoin voimme tutustua kumppaniyrityksen kulttuuriin. Ennen lopullisen sopimuksen solmimista yhteistyökumppani tietysti auditoidaan virallisesti.” ”Olemme toteuttaneet merkittäviä ulkoistushankkeita eri toiminta-alueillamme”, kertoo Iho. ”Kokemukset SRT:stä, LSG:stä, Swissportista ja Flybesta ovat olleet erittäin myönteisiä.” Ohessa aikajana, jossa esitellään Finnairin operatiivisen ekosysteemin kehitystä 2011– 2012. Keskitymme ydintoimintoihin ja teemme yhteistyötä maailmanluokan asiantuntijoiden kanssa Elokuu 2011 Marraskuu 2011 Heinäkuu 2012 Elokuu 2012 Lokakuu 2012 F innair ja Flybe (UK) hankkivat Finnish Commuter Airlinesin ja perustavat Flybe Nordic -holdingyhtiön. Flybe Finland aloittaa toimintansa liikennöimällä Finnairin puolesta kotimaisilla ja muilla lyhyillä reiteillä. Matkatavara- ja asematasopalvelut Helsinki-Vantaalla siirretään Swissportille (Sveitsi). Moottori- ja laitehuoltopalvelut siirretään SR Technicsille (Sveitsi). LSG Sky Chefs (Saksa) ottaa hallinnollisen ja operatiivisen vastuun Finnair Cateringistä, joka kuitenkin säilyy F innair Groupin omistuksessa. Flybe Finland aloittaa toiminnan Finnairin Embraer-koneilla tietyillä Euroopan reiteillä. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 20/88 ASIAKKAAT: CASE Kestävä design ilahduttaa asiakkaita L entokoneen matkustamossa olevat tekstiilit ja astiat ovat kovassa käytössä. Niiden tulee kestää tuhansia pesuja, kuljetuksia ja pakkaamista pieniin tiloihin. Astioilla ja tekstiileillä on myös tärkeä roolinsa matkustamon tunnelman luomisessa. Finnair yhdisti voimansa kotimaisen Marimekon kanssa ja tuo Marimekon design-astiat ja tekstiilit osaksi asiakkaidensa matkustuskokemusta keväällä 2013. Marimekko-astiat ja tekstiilit tuovat oman raikkaan lisänsä lentokoneen visuaaliseen ympäristöön ja tukevat Finnairin asiakaspalvelutavoitetta eli mielenrauhan tuomista asiakkaille. Marimekon suunnittelija Sami Ruotsalainen loi Marimekko for Finnair -kokoelman erityisesti lentokäyttöön. Estetiikan lisäksi muun muassa kestävyyteen, pinottavuuteen ja tarjoilutilanteen toimivuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Astioiden ja tekstiilien kuosit ovat Marimekon legendaarisen Maija Isolan klassikkoprinttejä, jotka toistavat suomalaisen luonnon värejä ja muotoja. Suunnittelutyössä oli mukana niin cateringin kuin asiakaspalveluprosessinkin asiantuntijoita Finnairista. Business-luokan astiasto valmistetaan uudenlaisesta lentokonekäyttöön suunnitellusta posliinista ja astiat ovat posliinimassan koostumuksesta johtuen erittäin kestäviä, mutta silti 10–20 % kevyempiä kuin tavallisesta posliinista valmistetut astiat. Tämä auttaa osaltaan vähentämään lentokoneen painoa ja sitä myötä polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. 21/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI HENKILÖSTÖ Vuosi 2012 oli suurten rakennemuutosten vuosi Vaativuusluokitus Menestyksen ohjeet Case: Turvassa töissä 22 24 25 26 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 22/88 FAKTAA Vuosi 2012 oli suurien rakennemuutosten vuosi VUODEN 2012 aikana F innair toteutti taloudellisen asemansa kohentamiseksi ja kilpailuasemansa parantamiseksi useita mittavia rakennemuutoshankkeita ja sen henkilöstömäärä väheni 1 013 työntekijällä. Kun Finnair vuoden 2011 elokuussa käynnisti rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmansa, oli tiedossa, että edessä olisi henkilöstön kannalta vaikeita muutoksia. ”Määrittelimme johtoryhmässä toimintaperiaatteeksemme ”yhdessä”; rakennemuutokset tehtäisiin yhdessä henkilöstön kanssa ja niistä viestittäisiin niin avoimesti kuin mahdollista jo siinä vaiheessa, kun niitä vasta aletaan suunnitella”, kertoo Finnairin henkilöstöjohtaja Manne Tiensuu. ”Emme halunneet, että muutokset tulisivat kenellekään yllätyksenä. Tiesimme kyllä, että tämä tulee lisäämään epävarmuutta henkilöstön parissa, mutta halusimme kuitenkin antaa ihmisille aikaa sopeutua tulevaan.” Rakennemuutoshankkeita käsiteltiin henkilöstön edustajien kanssa sekä yksikkökohtaisissa keskusteluissa että yhtiön kaikkien luottamusmiesten ja sen johdon yhteisissä kuukausittaisissa tapaamisissa. Finnair kertoi jo vuoden 2011 aikana, että se etsii kustannustehokkaampia vaihtoehtoja sekä Catering-liiketoimintansa että moottori- ja laitehuoltonsa järjestämiseen, vaikka tuossa vaiheessa vasta kartoitettiin oman toiminnan heikkouksia ja vahvuuksia sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Cateringin ja moottori- ja laitehuollon rakennemuutoshankkeet toteutettiin vuoden 2012 kesällä. Perusteellisen kumppanikartoituksen ja henkilöstön kanssa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen Finnair päätti lakkauttaa oman moottorihuoltonsa ja sopeuttaa laitehuoltoaan merkittävästi. Heinäkuusta 2012 alkaen Finnair on ostanut vastaavat palvelut SR Technicsiltä. Tämän vuoksi Finnairin tekniikasta väheni noin 280 työpaikkaa. F innair on käynyt kesästä 2012 lähtien keskusteluja yhdysvaltalaisen GA Telesiksen kanssa mahdollisuudesta myydä GA Telesikselle osa moottorihuollosta ja näin säästää osa muuten lakkautettavista työpaikoista. Finnairin catering-liiketoiminta siirtyi kesällä 2012 saksalaisen LSG Skychefsin operoimaksi, mutta F innair Catering on edelleen Finnairin tytäryhtiö. Päätöksenteko on kuitenkin LSG Skychefsin käsissä, ja sillä on myös optio ostaa liiketoiminta sopimuskauden aikana. Finnair Cateringin nimi muuttui tässä yhteydessä LSG Skychefs Finlandiksi. Finnair ostaa Helsingistä lähtevien lentojensa catering-palvelut LSG Skychefs Finlandilta. ” Emme haluenneet muutosten tulevan kenellekään yllätyksenä. Finnair kertoi keväällä 2012 suunnitelmastaan siirtää Embraer-koneilla tapahtuva liikenne yhteistyökumppani Flyben operoitavaksi. Tällaisessa liikkeenluovutustilanteessa henkilöstö normaalisti siirtyy liikkeenluovutuslain nojalla luovutettavan liiketoiminnan mukana. F innair sopi kuitenkin lentäjien kanssa, että vaikka noin 120 Embraer-lentäjää siirtyy lentämään Flyben operoimia lentoja, he pysyvät edelleen Finnairin palveluksessa ja palaavat täydennyskoulutuksen jälkeen lentämään Finnairin Airbus-laivastoa, URAPORTTI AUTTAA UUTEEN ALKUUN Finnairin Uraportti-palvelu auttaa uudelleentyöllistymisessä. Vuoden 2012 aikana Uraportti järjesti useita infotilaisuuksia ja tarjosi henkilökohtaista uudelleen työllistymistukea: 11 Muutosturvainfoa (373 osallistujaa) 6 Eläkeinfoa (159 osallistujaa) 3 Rekrytointitapahtumaa (193 osallistujaa) 1 Työnhakuinfo (15 osallistujaa) 3 Koulutusinfoa (114 osallistujaa) 1 Yrittäjyysinfo (20 osallistujaa) Henkilökohtaiseen TE-koulutusneuvontaan osallistunut 25 henkilöä Alkukartoituskeskusteluissa käynyt 100 henkilöä Uudelleensijoittumisvalmennuksissa käynyt 111 henkilöä 23/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI AVOIN JA JATKUVA KESKUSTELU AVAINROOLISSA kun paikkoja avautuu. Samassa yhteydessä sovittiin Finnairin kaikkia lentäjiä koskevista tuottavuuden parannuksista ja säästöistä. Vastaavaan sopimukseen ei päästy matkustamohenkilökunnan kanssa. Finnair kartoitti ensin matkustamohenkilökunnan siirtymishalukkuuden Flybelle, mutta halukkaita siirtyjiä ei löytynyt. Matkustamohenkilökunnan työn määrä Finnairissa kuitenkin väheni Embraer-liikenteen siirryttyä Flyben operoitavaksi. ”Emme halunneet velvoittaa ketään siirtymään niin kuin liikkeenluovutuksessa yleensä tehdään, sillä kyse on kuitenkin asiakaspalvelutehtävistä”, Manne Tiensuu kertoo. ”Sovimme henkilöstön kanssa, että siirtymään oikeutettu henkilöstö jää Finnairin palvelukseen, mutta muutosten aiheuttama henkilöstövähennystarve toteutetaan lomautuksin siihen asti, kun matkustamohenkilökunnan irtisanomissuoja vuoden 2014 alussa päättyy.” Lomautusten ohella käytetään pehmeitä ratkaisuja eli henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta kuukauden mittaiseen, vapaehtoiseen palkattomaan vapaaseen. Näin joinain kuukausina voidaan kokonaan välttyä lomautuksilta. Henkilöstövähennyksiin päädyttiin myös Finnairin maapalveluissa, jossa lähtöselvitystä uudistettiin keväällä 2012. Jo tuolloin keskusteltiin henkilöstövaikutusten mahdollisuudesta henkilöstön kanssa, mutta yt-neuvottelut henkilöstövähennyksistä aloitettiin vasta loppusyksystä, kun uudesta toiminta- mallista oli saatu riittävästi kokemusta. Finnair perusti vuoden 2011 syksyillä Uraportti-palvelun, joka tarkoituksena on auttaa henkilöstövähennysten kohteena olevaa henkilöstöä löytämään uusia työmahdollisuuksia. ”Kokemukset tästä vuoden 2012 aikana ovat olleet rohkaisevia. Uraportin toiminta on koettu hyödylliseksi”, sanoo Manne Tiensuu. Uraportin palveluja on tuotettu yhdessä henkilöstön, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Palveluun kuuluu mm. infotilaisuuksia ja tietoiskuja, rekrytointimessuja sekä uudelleensijoittumisvalmennusta. Yhteensä erilaisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden 2012 aikana noin 1 000 henkilöä. FINNAIRISSA on seitsemän henkilöstöjärjestöä ja yhteensä kahdeksan eri työehtosopimusta. Syksyllä 2011 yhtiön johto päätti panostaa entistä avoimemman keskustelukulttuurin luomiseen ja aloitti säännölliset, vapaamuotoiset keskustelutilaisuudet, joissa mielipiteitä ja näkemyksiä voidaan vaihtaa ilman muodollisuuksia. Luottamusfooruminimellä kulkevia tapaamisia järjestettiin vuoden 2012 aikana kahdeksan kertaa. Osallistujina ovat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut henkilöstöjärjestöjen edustajina sekä henkilöstöhallinto ja johtoa yhtiön edustajina. Reilut pari tuntia kestävissä tilaisuuksissa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia aiheita. Vuoden 2012 luottamusfoorumeissa pohdittiin muun muassa seuraavia aiheita: toimintatavat yhtiön ja henkilöstöjärjestöjen välillä, irtisanomismenettelyn kehittäminen, työllistymisen tukeminen Uraportti-palvelun avulla, vuonna 2009 myönnetyt erityisbonukset, toimitusjohtajan asuntokauppaan liittyvät asiat, tasaarvoasiat, sisäinen viestintä ja sen kehittäminen, yhtiön eettiset toimintaohjeet, kannustinjärjestelmät ja autopolitiikka. Tilaisuuksissa käsitelty aineisto jaetaan osallistujille myös intranet-portaalin kautta. Elokuussa luottamusforumin jäsenille järjestettiin kaksipäiväinen keskustelu- ja ryhmätyötilaisuus, jossa käsiteltiin toimialan tilan- netta ja Finnairin strategiaa sekä ideoitiin yhdessä kehittämistoimia. Yli 75 % osallistuneista arvioi, että tilaisuuden tavoitteet saavutettiin hyvin. Positiivista palautetta tuli tilaisuuden rakentavasta ilmapiiristä ja yhdessä tekemisestä. F innairin eri yksiköt tapaavat henkilöstöjärjestöjen edustajia myös kuukausittaisissa tapaamisissa sekä viikoittaisissa osastokokouksissa. Lisäksi vuonna 2012 YT-lain mukaisia infotilaisuuksia järjestettiin kuusi. F innair on kannustanut myös koko henkilöstöä hyödyntämään vuonna 2012 lanseeratun uuden intranetin mahdollistamia keskustelumahdollisuuksia ja ottamaan reippaasti esiin asioita, jotka kulloinkin pohdituttavat. Finnairin henkilöstöjärjestöt: •Suomen Liikennelentäjäliitto (SLL) •Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry •Ilmailualan Unioni (IAU); Maapalvelut ja Tekniset palvelut •Finnair Insinöörit Firy •Finnairin Ylemmät ry •Finnairin Tekniset ry •Suomen Lentovirkailijat ry KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 24/88 Vaativuusluokitus Vaativuusluokitus luo yhtenäisen pohjan työtehtävien arvioinnille YHTENÄISEN vaativuusluokituksen kehittäminen ja käyttöön ottaminen oli yksi henkilöstöhallinnon päähankkeista vuonna 2012. Sen myötä Finnair sai yhdenmukaiset työtehtävien luokittelun menettelytavat ja rakenteen koko yhtiötä varten. Järjestelmä koostuu työnkuviin perustuvista vaativuusluokista, jotka on määritetty kaikille työtehtäville. Vaativuusluokitus on tasapuolinen ja läpinäkyvä peruste peruspalkalle, kannustinpalkkioille ja eduille. Vaativuusluokat perustuvat tehtäviin ja vastuisiin organisaatiossa, eivät hierarkisiin raportointisuhteisiin. Samalle esimiehelle raportoivien työntekijöiden toimilla voi siis olla eri vaativuusluokitus. Joissakin tapauksissa työntekijän toimella voi olla sama vaativuusluokitus kuin esimiehen toimella. Liikkuvuus eri vaativuusluokkien välillä on tärkeää sekä työntekijöiden että organisaation kehityksen kannalta. Työntekijä voi uravaiheen mukaan liikkua horisontaalisesti tai vertikaalisesti vaativuusluokkien välillä. Siirtyminen alempaan vaativuusluokkaan voi heijastaa esimerkiksi luonnollista siirtymistä uudelle asiantuntijuuden alueelle. Vaativuusluokat on esitetty oheisessa kaaviossa. ” Liikkuvuus eri vaativuusluokkien välillä on tärkeää. Grade 1 Executive leaders SVP Executives Grade 2 a & b Business and function leaders VP, Head of, MD Grade 3 Business and function managers Head of, Director Grade 4 Business and function managers Manager Director Managers Grade 5 Functional experts Expert, Consultant, Manager Grade 6 Team leaders and functional experts Team leader, Supervisor, Expert, Analyst Grade 7 Specialist and employees Representative, Coordinator Planner, Specialist Grade 8 Specialist and employees Assistant, Coordinator, Clerk Experts Specialist Employees 25/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Menestyksen ohjeet MENESTYKSEN OHJEET Vuonna 2012 Finnair otti useita edistysaskelia kestävän kehityksen sosiaalisessa ulottuvuudessa. Finnairin hallitus hyväksyi uudet eettiset toimintaohjeet, jotka koskevat yhtiön koko henkilöstöä. Logistisesti haastavassa liiketoiminnassa, joka ulottuu useisiin maihin ja kulttuureihin, hyvät aikeet ja vaisto eivät ole riittävä ohjenuora, vaan tarvitaan myös selkeät eettiset toimintaohjeet ja periaatteet. Finnairin eettiset toimintaohjeet löytyvät kokonaisuudessaan Finnairin konsernisivuston yhteiskuntavastuuosiosta. Lentoyhtiönä Finnair on osa pitkää toimitusketjua. Siksi toimittajia koskevat eettiset ohjeet ovat yhtä tärkeässä roolissa. Finnairin toimittajia koskeva ohjeistus, joka myös tuli voimaan vuonna 2012, on osa kaikkia hankintapäätöksiä, ja löytyy kokonaisuudessaan Finnairin konsernisivuston yhteiskuntavastuuosiosta. Näiden ohjeistusten tarkoitus on auttaa Finnairia rakentamaan vahva ja reilu liiketoiminta kestävälle eettiselle pohjalle. “ASUNTOGATE” HERÄTTI KESKUSTELUA SUOMESSA FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJAN Mika Vehviläisen asuntojärjestelyt herättivät keskustelua vuonna 2012. Toimitusjohtajan työsopimukseen kuului asuntoetu, jota Mika Vehviläinen ei kuitenkaan ensimmäisenä toimitusjohtajavuotenaan 2010 hyödyntänyt, eikä hän myöskään saanut korvausta asuntoedun käyttämättä jättämisestä. Vuonna 2011 Vehviläinen myi asuntonsa Ilmariselle markkinahintaan. Ilmarinen puolestaan vuokrasi asunnon F innairille markkinahintaan toimitusjohtajan asuntoedun toteuttamista varten. Vehviläinen jatkoi asumista kyseisessä asunnossa hyödyntäen näin sopimuksensa mukaisen asuntoedun. Ilmarinen on F innairin työeläkeyhtiö, ja Ilmarisen toimitusjohtaja oli vuonna 2011 noussut Finnairin hallitukseen ja vuonna 2012 sen puheenjohtajaksi. F innair myös vuokraa Ilmariselta toimitiloja. Asiasta virisi vilkas keskustelu Helsingin Sanomien kerrottua asuntokaupasta keväällä 2012 ja hieman myöhemmin poliisi ilmoitti aloittaneensa oma-aloitteisesti esitutkinnan Vehviläisen asuntojärjestelystä selvittääkseen, oliko toimitusjohtaja syyllistynyt lahjuksen vastaanottamiseen. Valtakunnansyyttäjä totesi syyskuussa 2012 tekemässään syyttämättäjättämispäätöksessä yksiselitteisesti, että asiassa ei oltu toimittu lainvastaisesti. Asuntojärjestelyn ympärillä käyty monipolvinen keskustelu osoitti, että lain ja sääntöjen noudattaminen ei aina yksinään riitä, vaan asioita on tarkasteltava laajemmassa kontekstissa. 26/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI HENKILÖSTÖ: CASE Turvassa töissä ” Pyrimme kohentamaan työhyvinvointia ja nostamaan tuottavuutta pienentämällä loukkaantumisten aiheuttamia kustannuksia ja parantamalla työn laatua. Kuvassa johtava työterveyslääkäri Kimmo Ketola ja työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri. Kuva: Tim Bird KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 27/88 T erveys ja turvallisuus ovat tärkeitä jokaiselle Finnairilaiselle. Johtava työterveyslääkäri Kimmo Ketola ja työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri kertovat työstään Finnairilla ja siitä, miten parhaiten voidaan edistää ja ylläpitää työntekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Mitä eroa on terveydellä ja turvallisuudella? asiantuntemustamme. Velvollisuutemme on tuottaa työterveyspalvelut koko henkilöstölle, lukuun ottamatta Finnair-konsernin niitä yksiköitä, joilla on omat palvelunsa. Lisäksi tarjoamme ilmailulääketieteenpalveluja lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle Helsinki-Vantaan Finnairin Terveyspalvelutyksikössä (Aero Medical Centre). Vastaamme myös lentohenkilöstön säännöllisistä lääkärintarkastuksista. mistaa, että noudatamme työturvallisuus- ja terveyslakia sekä muita työturvallisuusstandardeja. Pyrimme kohentamaan työhyvinvointia ja nostamaan tuottavuutta loukkaantumisten aiheuttamia kustannuksia pienentämällä ja työn laatua parantamalla. Tuemme myös esimiehiä ja työntekijöitä, koska juuri heille lankeaa viime kädessä vastuu turvallisuudesta. Työmme on keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa. Kimmo Ketola: Terveys on henkilökohtaisempi asia. Sillä tarkoitetaan fyysistä ja psyykkistä tilaa. Se on fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. AM: Jokainen työntekijä on myös vakuutettu asianmukaisesti sen varalta, että lääkärin apua tarvitaan työtehtävissä ulkomailla. Mikä on tärkeintä työturvallisuudessa? Anna Melleri: Turvallisuus liittyy enemmän meidän ympäristöömme. Siihen, millaisille riskeille ympäristö meidät altistaa ja miten voimme minimoida nuo riskit. KK: Turvallisuudentunne on perustarve, ja se vaikuttaa siksi suoraan terveyteemme ja hyvinvointiimme. AM: Ja työpaikalla tapahtuva onnettomuus voi vaarantaa terveyden. Näillä alueilla kannattaa siis tehdä yhteistyötä. Mistä Finnairin terveyspalvelut ovat vastuussa? KK: Terveyspalveluiden vastuulla on tarjota tietoa ja keinoja, joiden avulla henkilöstö pysyy terveenä. Perimmäinen vastuu terveydestä on jokaisella työntekijällä itsellään, mutta olemme täällä auttamassa ja tarjoamassa KK: Työturvallisuuden tehtävänä on valvoa työympäristön turvallisuutta, ja terveyspalvelut ovat osaltaan edistämässä sitä lääketieteellisillä näkemyksillään. Arvioimme työntekijöiden kanssa työympäristön. Otamme huomioon sekä psykososiaaliset seikat että fyysisen ympäristön. Lisäksi arvioimme ergonomian, kemikaalit ja ylipäätään kaiken, mikä voisi vaikuttaa terveyteen. Jos joku on pitkällä sairauslomalla, autamme häntä työhön paluussa. Voimme tukea työntekijän työhönpaluuta vaikkapa lyhentämällä työaikaa tai parantamalla työpisteen ergonomiaa. Näissä asioissa työskentelemme yhteistyössä esimiesten kanssa. Entä työturvallisuus? AM: Työnkuvaani kuuluu onnettomuuksien ehkäiseminen ja jatkuva turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Tehtäviini kuuluu myös var- taan korkean tason tapaamisissa. Työturvallisuutta voi aina parantaa. On oltava jatkuvasti valppaana ja havainnoitava mahdollisia riskejä. Mitä tapahtuu, jos joku loukkaantuu työssään? AM: Noudata ohjeita ja sääntöjä. Käytä ja huolla työvälineitä ja turvalaitteita asianmukaisesti. Ilmoita mahdollisista vaaroista tai muista riskeistä ja poista ne, jos voit tehdä sen turvallisesti. Ota vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta. AM: Jokainen työntekijä on vakuutettu työhön liittyvien onnettomuuksien varalta, tapahtuvat ne sitten työpaikalla tai missä päin maailmaa tahansa. Suomessa lain piiriin kuuluvat myös työmatkat. Jos työntekijä loukkaantuu vakavasti, soitamme yleensä numeroon 112 ja ambulanssi tulee paikalle välittömästi. Pienemmissä onnettomuuksissa loukkaantuneen pitäisi ottaa yhteyttä esimieheensä ja pyytää tältä vakuutustodistus. Tämän jälkeen loukkaantunut hakeutuu valitsemalleen lääkärille. Millainen on hyvä turvallisuuskulttuuri? Millaisia onnettomuuksia työpaikalla yleensä tapahtuu? KK: Kyse on ajattelutavasta ja siitä, miten suhtaudut työhösi. AM: Liukastumiset ja kaatumiset ovat tavallisimpia. Myös terävät esineet ja työvälineet voivat aiheuttaa riskin joillekin työntekijöille. AM: Kulttuuri tarkoittaa sitä, kuinka yleensä teemme täällä asioita. Se koostuu asenteista, taidoista ja teoista, joilla pyrimme estämään tapaturmat. Päivittäinen viestintä kollegoidemme kanssa on hyvin tärkeää. Turvallisuuskulttuuriin liittyy kaikenlainen turvallisuuden kannalta harkitseva käyttäytyminen alkaen huomiovaatteiden käyttämisestä ja työkalujen käsittelystä aina siihen, kuinka vakavasti turvallisuuteen suhtaudu- KK: Työmatkoillakin tapahtuu jonkin verran onnettomuuksia. Tosin emme yrityksenä voi paljonkaan vaikuttaa niihin onnettomuuksiin, jotka tapahtuvat omien tilojemme ulkopuolella. AM: Me kaikki voimme kuitenkin parantaa omaa tietoisuuttamme turvallisuusriskeistä. Sekin on osa turvallisuuskulttuuria. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 28/88 OPERATIIVINEN TOIMINTA Kestävää kehitystä Case: Päästöt kuriin painonvartioinnilla Case: Päästölaskuri rahtiasiakkaille 29 30 32 Kuva: Tim Bird 29/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Kestävää kehitystä MITÄ MUOTOILU TARKOITTAA? Tähän kysymykseen haettiin vastausta vuonna 2012, jolloin Helsinki oli maailman muotoilupääkaupunki. Finnairille muotoilu tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa ja ratkaisukeskeistä ajattelutapaa. Lentoyhtiön sujuva, turvallinen ja täsmällinen toiminta edellyttää oikeanlaisia prosesseja, jotka on suunniteltava huolellisesti asiakkaita varten. Hyvälle tuotteen tai palvelun muotoilulle on kolme perusehtoa: käytettävyys, haluttavuus ja kestävyys. Palvelujemme käytettävyys ja haluttavuus on todennettu käytännössä. Niiden kestävyys ei sen sijaan ole yleensä suoraan havaittavissa – pääasiassa siksi, että turvallisten ja sujuvien toimintojen kuuluukin olla huomaamattomia. Kokeneet ammattilaiset tekevät kulissien takana tinkimättömästi töitä päästöjen vähentämiseksi. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on vähentää päästöjä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 lähtötasosta vuoteen 2017 mennessä. Etenemme kohti tavoitettamme esimerkiksi optimoimalla verkostoamme ja lentokalustoamme, tarkkailemalla matkatavaroiden painoa ja opettamalla lentäjille polttoainetta säästäviä lentotekniikoita. 30/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI OPERATIIVINEN TOIMINTA: CASE Päästöt kuriin painonvartioinnilla ” Paino on tärkeä tekijä, koska jokainen koneeseen tuleva kilo lisää polttoaineen kulutusta. Kuvassa operatiivisen toiminnan analyytikko Juha Karstunen ja yksi Finnairin uusista kevyistä rahtikonteista. Kuva: Tim Bird 31/88 T arkasta lentokoneen ja rahdin painon hallinnasta on tullut Finnairin liiketoiminnan arkipäivää ja yksi vakioprosesseista. Kun teemme hankintoja lentokoneeseen, paino on yksi arviointikriteereistä hinnan, turvallisuuden ja laadun lisäksi. ”On sitten kyse istuimista, tarjoiluvaunuista tai kahvinsekoitustikuista, paino on tärkeä tekijä, koska jokainen koneeseen tuleva kilo lisää polttoaineen kulutusta”, toteaa operatiivisen toiminnan analyytikko Juha Karstunen. Paino on tärkeä peruste myös rahtikontteja valittaessa. ”Uudet A330- ja A340-koneissa käytettävät LD3-kontit on tehty Kevlarista”, Karstunen kertoo. Kevlar on erittäin lujaa synteettistä kuitua, jota alettiin hyödyntää kaupallisesti 1970-luvulla, kun sillä korvattiin kilpa-autojen renkaiden teräsosia. ”Tämä erittäin kestävä ja kevyt komposiittimateriaali tunnetaan paremmin sotilaskäytöstä. Uudet kontit ovat 25 kiloa kevyempiä kuin vanhat alumiinikonttimme – meillä onkin tällä hetkellä markkinoiden kevyimmät kontit. Uusien konttien ansiosta säästämme noin 800 000 kiloa polttoainetta vuodessa, ja samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät 2,5 miljoonaa kiloa. Lisäksi keveys tekee konttien käsittelystä maassa entistä turvallisempaa ja kaiken kaikkiaan toiminta muuttuu sujuvammaksi.” KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Karstusen mukaan painon lisäksi tärkeitä konttien valintaperusteita ovat kestävyys ja lujuus. ”Kevlar on kestävämpää kuin alumiini, ja sitä on helpompi korjata ja käsitellä. Suomen äärimmäiset sääolot - pakkasta voi olla 20 astetta ja lunta saattaa pyryttää rankastikin – asettavat omat rajoituksensa käytettäville tuotteille ja materiaaleille. Kevlar kestää lämpötilan vaihteluita erittäin hyvin. Entistä parempi kokonaiskestävyys tuo säästöjä kontin koko elinkaaren ajan, mikä auttaa meitä saavuttamaan vastuullisuustavoitteemme. Päätimme vaihtaa kaikki kaukoliikenteen kontit yhtä aikaa, koska näin saavutamme merkittävät kokonaissäästöt.” Ilmailualan materiaalitekniikka kehittyy, mutta sitä rajoittavat tiukat säädökset. ”Kehitämme tietenkin toimintaamme jatkuvasti, ja osana tätä kehitystyötä arvioimme koneissa käytettävien uusien materiaalien tai laitteiden mahdolliset edut”, Karstunen toteaa lopuksi. ”Arviointi on tehtävä huolellisesti, eikä päätöksiä tehdä ainoastaan hinnan perusteella. Ilmailualalla käytettäviä materiaaleja ja komponentteja koskevat säädökset ovat erittäin tiukkoja. Emme voi valita mitä tahansa toimittajaa tai tuotetta, vaan niiltä vaaditaan sertifiointi lentoliikennekäyttöön.” 50 kg:n vähennys jokaiselta F innairin lennolta vähentää 330 000 kg polttoainetta vuodessa Määrä vastaa kolmen keskikokoisen sinivalaan painoa. 32/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ” OPERATIIVINEN TOIMINTA: CASE Tämä työkalu auttaa meitä tarjoamaan asiakkaillemme erittäin kilpailukykyisen tuotteen. Päästölaskuri rahtiasiakkaille Milla Nyholm, Finnair Cargon Markkinointipäällikkö N ykyään yhä useammat yritykset tarvitsevat tarkkoja päästölaskelmia omien toimintojensa ympäristövaikutusten raportointiin. Monet yritykset toimivat globaalisti, ja moniportaisten kuljetusketjujen hiilijalanjäljen laskeminen voi olla varsin hankalaa. Vastauksena kasvavaan kysyntään F innair Cargo on kehittänyt täysin uuden päästöjen raportointityökalun, jonka avulla huolitsijaasiakas saa selville kunkin lähetyksen hiilidioksidien, rikkidioksidien ja typen oksidien päästömäärät. Työkalu huomioi kunkin lähetyksen eri kuljetusmuodot, olipa käytössä sitten ilma-, maantie- tai merikuljetus. Työkalun avulla huolitsija saa myös selville haluamaltaan ajanjaksolta lähetystensä yhteenlasketun päästömäärän. Huolintayritykset voivat sitten puolestaan välittää nämä tiedot asiakkailleen, jotka tarvitsevat niitä omaan raportointiinsa. ”Vastuullinen suhtautuminen päästöihin alkaa huolellisesta raportoinnista. Tämän- kaltaisista työkaluista tulee uusi normi sille, mitä asiakkaamme tarvitsevat”, kertoo Finnair Cargon markkinointipäällikkö Milla Nyholm, joka vastaa hankkeesta. ”Tämän työkalun avulla voimme ylläpitää ja kehittää toimintaamme ja siten tarjota asiakkaillemme erittäin kilpailukykyisen tuotteen.” Rahdin päästöjen raportointityökalu on kehitetty yhteistyössä IT-konsultointia tarjoavan CGI Group -yrityksen kanssa, joka aiemmin tunnettiin nimellä Logica. CGI:n tehtävänä oli kehittää paitsi helppokäyttöinen käyttöliittymä myös dynaaminen järjestelmä, joka päivittää automaattisesti lähetykseen liittyvän polttoaineen kulutuksen, hyötykuorman ja painomäärän. ”Näinkin tarkan raportointityökalun luominen vaati sekä ohjelmistokehityksen että kuljetussektorin päästöasiantuntijoiden tietämystä,” kertoo Ulla Heinonen, joka vastaa CGI:ssä kestävän kehityksen hankkeista. ”Siksi hankkeeseen osallistui myös CGI:n kestävän kehityksen ja yritystiedon asiantuntijoita.” 33/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI YHTEISKUNTA Arja Suominen: Viestintää vaikeinakin aikoina Viestintä ja yhteistyö sidosryhmien kanssa Yksi Eurooppa, yksi taivas Maailmanlaajuinen päästökauppa: Kohta täällä? Ilmailualan yhteiskunnallinen merkitys Case: Uutta elämää Madagaskarin sademetsissä 34 36 37 39 40 41 Finnair lentää Singaporeen päivittäin. 34/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ” Osittain sidosryhmien palautteen johdosta olemme kehittäneet viestintäkanaviamme ja päivittäneet eettiset toimintaohjeemme. Arja Suominen, Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Viestintää vaikeinakin aikoina V ielä jokin aika sitten useimmat kansalliset lentoyhtiöt toimivat kotimarkkinoillaan monopoliasemassa. Toisen maailmansodan jälkeen myös F innair oli pitkään samassa tilanteessa. Sitten Eurooppa alkoi yhdentyä ja rajat avautuivat kilpailulle. Varsinkin viimeisen vuosikymmenen aikana markkinat ovat kohdelleet aika kovakouraisesti näitä entisiä kansallisia yhtiöitä kuten Finnairia. Kilpailu on muuttunut rajuksi, ja perinteisillä lentoyhtiöillä on ollut suuria taloudellisia paineita, joihin ne ovat yrittäneet sopeutua liiketoimintaympäristön nopeasti muuttuessa. Vuosi 2012 antoi kuitenkin toivoa ja uskon, että se muistetaan monessakin suhteessa Finnairin käännevuotena. Selviydyimme vuoden 2012 kovasta kilpailusta voittajana: KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 35/88 toteutimme merkittäviä rakennemuutoksia ja kustannussäästöohjelmia, joiden ansiosta teimme voitollisen tuloksen ensimmäisen kerran vuoden 2007 jälkeen. F innair on ponnistellut takaisin kohti kannattavuutta, eikä se aina ole ollut helppoa. Finnairin kaltaisessa vakiintuneessa yrityksessä muutosta edistää avoin ja oikea-aikainen sisäisen ja ulkoinen viestintä. Kotimarkkinoilla olemme aina herättäneet vilkasta keskustelua, onhan kotimaisilla asiakkailla ja suurella yleisöllä vahva tunneside Finnairin sinivalkoiseen brändiin. Muutoksen aikoina keskustelu on ollut erityisen vilkasta. Sidosryhmillämme, joihin muuten luemme kuuluvaksi jokaisen suomalaisen, on ollut monenlaisia mielipiteitä muutoksesta ja sen vaikutuksista. Yksi vuoden 2012 kiihkeimmistä puheenaiheista oli yhtiömme johdolle vuonna 2009 myönnetyt sitouttamispalkkiot. Kyseisenä vuonna osa Finnairin henkilöstöä joutui luopumaan joistakin eduistaan ja osa menetti työpaikkansa. Johdon eduista käyty keskustelu on luonnollisesti vaikuttanut myös Finnairin muutoksesta ja tulevaisuudesta käytyyn keskusteluun. Kuuntele, opi ja toimi Hyvä viestintä perustuu vanhaan sanontaan: ”Meillä jokaisella on kaksi korvaa ja yksi suu. Käytetään niitä samassa suhteessa.” Olemme pyrkineet kuuntelemaan, mitä sidosryhmil- lämme on sanottavaa. Osittain heidän palautteensa johdosta olemme kehittäneet viestintäkanaviamme ja päivittäneet eettiset toimintaohjeemme, jotka hallitus hyväksyi vuonna 2012. Olemme paraikaa viestimässä niistä henkilöstöllemme eri tavoin. Järjestämme vuoden 2013 aikana koulutusta siitä, miten eettisiä toimintaohjeita sovelletaan käytännössä. Pelkästään vaiston ja hyvä tahdon varassa ei voi edetä: tarvitaan myös selvästi määritellyt ja kiistattomat periaatteet. ” Sosiaalisen median kautta saamme asiakkaisiimme paremmin yhteyden ja voimme tarjota parempaa palvelua. Vaikka pyrimmekin olemaan hyviä kuuntelijoita, emme kuitenkaan ole passiivisia tai reaktiivisia viestinnässämme. Yhtiömme kehittymisen ja liiketoimintamme kasvun kannalta ennakoiva viestintä on meille tärkeää. Jos tietoomme tulee vaikeita Finnairia koskevia uutisia, pyrimme kertomaan niistä avoimesti, rehellisesti ja oikea-aikaisesti. Samat periaatteet pätevät myös sisäisessä viestinnässämme. Kun käymme keskustelua asioista, jotka jollakin tavoin vaikuttavat henkilöstöömme, kerromme periaatteidemme mukaan niistä henkilöstölle mahdollisimman varhain. Selvitämme henkilöstölle myös asioiden taustat jamahdolliset toimintavaihtoehdot sekä viestimme asioiden kehittymisestä koko prosessin ajan. Haluamme tukea avointa keskustelukulttuuria. Modernit, menestyvät yritykset ovat huomanneet, että vanhojen hierarkioiden keventäminen tuo huomattavia etuja. Yksi vuoden 2012 myönteisemmistä viestintäsaavutuksistamme onkin minusta Finnairin uudistetun intranetin käyttöönotto. Uudessa intranetissä on otettu käyttöön sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuudet. Se rohkaisee vilkkaaseen keskusteluun, ja sen kautta työntekijät voivat myös jakaa erikoisosaamistaan. Sen avulla näemme nopeasti varhaiset signaalit esiin nousevista asioista ja voimme reagoida niihin. Reaktionopeudesta ja palveluiden kehittämisestä voimme kehittää kilpailuedun, kun pyrimme parantamaan asemiamme lentoliikenteessä. Koska asiakkaamme käyttävät yhä enemmän sosiaalista mediaa, Finnair on kehittänyt myös ulkoista SoMe-strategiaansa ja parantanut näkyvyyttään Facebookissa, YouTubessa, Twitterissä ja Sina Weibossa. Eniten olemme edistyneet asiakaspalvelumme kehittämisessä: asiakkaamme saavat vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin ja ongelmiin Facebookissa ja Twitterissä entistä nopeammin. Kaikki lentoyhtiöt joutuvat joskus odottamattomiin tilanteisiin: Heathrow’n lentokentällä voi sataa lunta tai IT-ongelmat voivat sotkea Helsinki-Vantaan lähtöselvityspalvelut. Sosiaalisen median kautta saamme asiakkaisiimme paremmin yhteyden tällaisissa tilanteissa ja siten voimme myös tarjota parempaa palvelua. F innairilla on vielä paljon tehtävää, kun se taistelee omasta markkina-asemastaan ja tavoittelee pitkän aikavälin kestävää kannattavuutta. Vuosi 2012 antaa osviittaa tulevasta matkastamme: olemme nyt päättäneet oman strategiamme ja määritelleet meille sopivan tavan viestiä sekä keskenämme että muiden kanssa. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 36/88 Viestintä ja yhteistyö sidosryhmien kanssa SIDOSRYHMÄ KANAVAT ASIAKKAAT Kyselyt, tutkimukset, kirjallinen palaute, Finnairin verkkosivustot, sosiaalinen media, asiakaskohtaamiset lentomatkan kaikissa vaiheissa. HENKILÖSTÖ Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teemaviikot, henkilöstötapahtumat, työhyvinvointikysely, työterveyshuolto, kehityskeskustelut, neuvottelut ammattiliittojen kanssa, Uraportti-palvelu. OSAKKEENOMISTAJAT JA SIJOITTAJAT Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaamiset, road showt ja muut alan tapahtumat, Finnairin verkkosivuston sijoittajaosio, Carbon Disclosure Project, varsinainen yhtiökokous. Jäsenyydet: IATA, AEA, TOI ja STLN (Sustainable Travel Leadership Network), joka edistää parhaita käytäntöjä kestävässä matkailussa. Oneworldlentoyhtiöallianssin jäsenyys, code share -yhteistyö muiden lentoyhtiöiden kanssa, yhteistyö Finavian ja muiden lentokenttäyhtiöiden kanssa, ilmailualan seminaarit ja työryhmät, valmistajat. Ministeriöt, ministeriöiden työryhmät, tapahtumat, kokoukset, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, suurlähetystöt. ILMAILUALA VIRANOMAISET JA HALLITUKSET KANSALAISJÄRJESTÖT JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN YRITYKSET TOIMITTAJAT Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Group -säätiön, Unicefin, Suomen Punaisen Ristin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, Carbon Disclosure Project -jäsenyys, yhteistyö Tikaun, Uusix-verstaiden, GlobeHopen ja muiden kestävää kehitystä edistävien yritysten kanssa. Sopimusyhteistyö, Finnairin hankintaohjeet ja toimittajien eettiset ohjeet, ekstranet. TIEDOTUSVÄLINEET Lehdistötiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimittajavierailut, lehdistömatkat, haastattelut, verkkosivustot, sosiaalinen media. YLEISÖ Tiedotusvälineet, verkkosivustot, sähköposti, luennot, sosiaalinen media (esim. blogit, Facebook, Twitter ja Sina Weibo). AIHEET Asiakaspalvelu, matkustuskokemus, tuotelaatu, aikatauluissa pysyminen, päästöjen ja melun vähentäminen, turvallisuus, kierrätys, vastuullinen matkailu, Finnair Plus -hyväntekeväisyysyhteistyö. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, tavoitteenasettelu, eettiset toimintaohjeet ja eettiset kysymykset, kannattavuuden parantaminen, luottamuksen kasvattaminen, ympäristövaikutusten pienentäminen työssä, urapalvelut irtisanotuille työntekijöille. Kannattavuuden parantaminen kestävästi, kestävä sijoittaminen, pitkäaikaisen kilpailukyvyn parantaminen muuttuvassa markkinaympäristössä. Turvallisuus, päästöjen vähentäminen, päästökauppa, lentoliikenteen hallinta, biopolttoaineiden toimitusketjun kehittäminen, kestävä matkailu, ilmailualan talousvaikutukset. Turvallisuus, päästöoikeuskauppa, lennonhohto ja ilmatilan hallinta, ympäristö- ja meluvaikutukset, vaikutukset talouteen ja liikkuvuuteen, liikenteen jatkuvuus, biopolttoaineet, työntekijäsuhteet. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen, ympäristön tilan parantaminen, terveyden edistäminen, katastrofiapu, eläinsuojelu, kestävän kehityksen hankkeet. Yhteistyö päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi, vastuullisuuden valvonta koko arvoketjussa. Yhtiön strategia ja liiketoiminta, päästöjen vähentäminen, henkilöstösuhteet, kestävä talous, ilmailualan taloudellinen merkitys, etiikka, hyväntekeväisyyshankkeet, liikennesektorin trendit, biopolttoaineet, päästöoikeuskauppa, melu, ilmailualan vaikutukset paikalliseen talouteen ja liikkuvuuteen. Asiakaspalvelu, tuotelaatu, työmarkkinasuhteet, ilmailualan taloudellinen merkitys, etiikka, päästöjen vähentäminen, rooli paikallistalouksissa, hyväntekeväisyyshankkeet, yrityskansalaisuus. 37/88 Yksi Eurooppa, yksi taivas KUN MIETITÄÄN, miten ilmailualalla voitaisiin hillitä ilmastonmuutosta, lennonjohdon rooli ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen. Termi ei ole otsikkoainesta: siitä puuttuu uuden lentokoneen kiehtova kiilto ja vaihtoehtoisten polttoaineiden innovatiivisuus. Kauan odotettu lennonjohdon yhtenäistäminen voisi kuitenkin kertaheitolla vähentää 10 % Euroopan lentoliikenteen päästöistä ja muualla maailmassa vielä enemmän. Ilmatilan yhtenäistäminen olisi yksi helpoimmista tavoista hallita haitallisia päästöjä, jos vain saisimme sen onnistumaan. Nykyinen kansallispohjainen ilmatilan hallinnointijärjestelmä on luotu jo vuonna 1944 yhdessä Chicagon yleissopimuksen ja ICAO:n perustamisen kanssa. Järjestelmä on toiminut erittäin hyvin vuosikymmenten ajan, ja se on mahdollistanut sen, että lentämisestä on tullut turvallisin matkustusmuoto. Järjestelmän suunnittelijat eivät kuitenkaan aikanaan ole voineet kuvitellakaan, millaista lentoliikenne on vuonna 2013: uutta on lentokoneiden määrä ja monipuolisuus, teknisesti erittäin kehittyneet navigointityökalut ja se, että maailmantalous on täysin riippuvainen mannertenvälisen lentoliikenteen toiminnasta. Erityisesti Euroopassa 40:sta eri KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 38/88 valtion lennonjohtoalueesta muodostuva kudelma on venytetty äärirajoilleen nykyaikaisen yhdentyneen Euroopan vaatimusten myötä: pelkästään yhtenä kiireisenä päivänä E uroopan yllä lentää yli 33 000 kaupallista lentoa. EU ennustaa määrän nousevan aina 50 000:een vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi nykyisen lennonvalvontajärjestelmän mukaan kahden pisteen välinen lyhin etäisyys on harvoin suora viiva. Lentokoneiden on reiteillään väistettävä kymmeniä siellä täällä sijaitsevia siviili- ja sotilasalueiden ilmatiloja. Tämä verottaa sekä polttoainetta että matkustajien aikaa. Suhteellisen lyhyilläkin matkoilla eri lennonjohtoalueista aiheutuvat suorat kustannukset muodostavat merkittävän osan lentoyhtiöiden kokonaiskustannuksista, ja ne myös osaltaan nostavat lippujen hintoja. Ilman nykyaikaistamista viiveet ja tehottomuus epäilemättä lisääntyvät ja siten rajoittavat tarpeettomasti liike-elämän ja matkailun mahdollisuuksia, joihin juuri ilmailu tarjoaa edellytkset. SESAR - kohti yhtenäistä ilmatilaa? EU:n vuonna 2004 lanseeraama hanke ”Yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta” (The Single European Sky) – pyrkii poistamaan eri lainkäyttöalueiden aiheuttamat esteet, yhdistämään lennonvarmistuspalvelut ja irrottamaan näiden palveluiden tuottamisen sääntelytoiminnoista. Euroopan lentoliikenteen muutosta tavoitellaan hankkeen käytännön ja teknisen osuuden SESARin avulla (Single European Sky ATM Research), ja F innair sekä muut suomalaisen ilmailun sidosryhmät ovat osallistuneet siihen tarjoamalla osaamistaan sekä määrittely- että kehitysvaiheessa. Kuten kuuluukin, lentotoimintaa suunnitellaan harkiten, ja toimintamuutoksiin ryhdytään vasta huolellisen testauksen ja neuvonpidon jälkeen. Vastaavia uudistuksia on meneillään myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta kymmenien valtiorajojen Euroopassa hankkeella on edessään ainutlaatuisen monimutkaisia haasteita. ” Nykyisin kahden pisteen välinen lyhin etäisyys on harvoin suora viiva. Vuosi 2013 on SESARille ratkaiseva, koska silloin sen on määrä edetä käyttöönottovaiheeseen. Hanke on tarkoitus saattaa loppuun vuoteen 2020 mennessä. Jos uusi infrastruktuuri saadaan rakennettua ajallaan ja monenlaisten sidosryhmien välillä saavutetaan yksimielisyys riittävän nopeasti, Euroopan komission ennusteiden mukaan hiilidioksidipäästöt pienevät 948–1 575 kg lentoa kohden, lentoajat lyhenevät keskimäärin 8–14 minuuttia, turvallisuus paranee kymmenkertaisesti ja ilmatila selviytyy uudella kapa- siteetillaan helposti seuraavasta kolmestakymmenestä vuodesta ja niiden mukanaan tuomasta lentoliikenteen kasvusta. Euroopan komission laskujen mukaan näiden seikkojen ansiosta vuoteen 2020 mennessä Euroopan bruttokansantuote paranee 419 miljardilla eurolla ja uusia työpaikkoja syntyy 328 000. Vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöt vähentyvät nettomääräisesti jo 50 miljoonalla tonnilla, jos SESAR toteutuu suunnitellun aikataulun mukaa. Etuja ei kuitenkaan saavuteta automaattisesti. Lentoyhtiöiden, lentoasemien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, työmarkkinajärjestöjen, valmistajien ja kymmenien kansallisten siviili- ja sotilasviranomaisten on löydettävä yhteinen sävel ja toimittava tavalla, joka hyödyttää kaikkia. Onnistuessaan lennonjohdon vallankumous olisi merkittävä eurooppalainen saavutus, joka kirkastaisi myös teollisuuden tulevaisuuden. Finnair on sitoutunut kaikkiin tarvittaviin toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 39/88 ” Maailmanlaajuinen päästökauppa: Kohta täällä? MARRASKUUSSA 2012 Euroopan unionin ilmastokomissaari Connie Hedegaard ilmoitti EU:n aikomuksesta ottaa aikalisä päästökauppajärjestelmän (EU Emissions Trading System, ETS) toimeenpanosta Euroopasta lähteville tai sinne saapuville lennoille. Ilmailun aiheuttamien päästöjen globaaleja vähentämiskeinoja on jo kehitetty hyvää vauhtia, ja tämä aikalisä antaa Yhdistyneiden kansakuntien ilmailuelimelle ICAO:lle vuoden lisäajan maailmanlaajuisen päästökaupan sopimuksen laatimiseksi. Euroopan sisäiset lennot ovat edelleen 1.1.2012 voimaan tulleen päästökaupan piirissä. Päästökaupan alusta lähtien Finnair on sitoutunut täyttämään raportointi- ja valvontavelvoitteensa kaikkien lentojen osalta. Tällä hetkellä Finnair noudattaa EU:n uusia suosituksia ja sisällyttää päästökauppajärjestelmään kaiken EU:n, ETA:n, Sveitsin ja K roatian muodostaman alueen sisäisen liikenteen. Neuvottelut maailmanlaajuisesta markkinaperustaisesta kasvihuonekaasupäästöjen säätely- ja vähentämismekanismista käydään ICAO:n jäsenvaltioiden kesken. Viime vuosina F innair on osaltaan pyrkinyt edistämään globaalia päästökauppasopimusta osallistumalla IATA:n ja AEA:n kaltaisten toimialajärjestöjen toimintaan. Finnair pitää päästökauppaa joustavana, markkinapohjaisena ratkaisuna lentoyhtiöiden hiilijalanjäljen mittaamiseen ja vähentämiseen. Koska päästökauppajärjestelmä palkitsee (tai rankaisee) lentoyhtiöitä niiden hiilitehokkuuden mukaan, se on parempi ratkaisu kuin suora verotus, joka vain nostaisi kaikkien lentoyhtiöiden kuluja eikä juuri motivoisi lentoyhtiöitä kehittämään edistyksellisiä päästövähennysratkaisuja. Globaali ratkaisu on parempi Kansainvälisillä markkinoilla alueelliset järjestelmät, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä, vääristävät kilpailua ja edistävät hiilivuotoa, kun lentoyhtiöt pyrkivät reitittämään lentonsa uudelleen niin, että ne eivät kulje päästökauppa-alueen kautta. Esimerkiksi Barcelona–Helsinki–Tokio-reitin ensim- innair on F osaltaan pyrkinyt edistämään globaalia päästökauppasopimusta. mäinen etappi on päästökaupan alainen. Jos tämä reitti lennettäisiin Helsingin asemesta Lähi-idän kautta, se ei olisi miltään osin päästökaupan piirissä, vaikka tämä pidempi reitti tuottaisikin enemmän hiilidioksidipäästöjä. Päästökaupan aiheuttamien lisäkustannusten välttäminen ei toki ole ainoa syy, minkä takia asiakkaat saattaisivat valita pidemmän, enemmän päästöjä aiheuttavan reitin. Tällä hetkellä se on kuitenkin yksi lisätekijä, joka voi ohjata valintoja päästöjä lisäävään suuntaan niiden vähentämisen sijasta. Jos eri alueet jatkossa ottavat käyttöön omia versioitaan päästökauppajärjestelmistä ja päästökaupasta syntyy tilkkutäkkimäinen kokonaisuus, erilaiset taloudelliset intressit ja eri toimialojen tavoitteet voivat edelleen hämärtää tai jopa vaarantaa konkreettisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisen. Sen sijaan yksi, yhtenäinen maailmanlaajuinen sopimus määrittäisi alalle selkeät säännöt ja palkitsisi ne lentoyhtiöt, jotka tekevät eniten päästöjen vähentämiseksi ja koko alan eteenpäinviemiseksi. ”Me toivomme, että vuosi 2012 jää historiaan vuotena, jolloin kaikki alan toimijat kautta maailman ymmärtävät yhteistyön merkityksen päästökaupassa”, totesi Finnairin talousjohtaja Erno Hildén vuoden 2011 vastuullisuusraportissa. Tätä tavoitetta ei ole aivan saavutettu, mutta konkreettisia edistysaskeleita on otettu – tuoreimpien mediaraporttien perusteella säätelyvaihtoehdot on saatu rajattua kolmeen erilaiseen markkinaperusteiseen ratkaisuun. Finnair toivoo, että vuonna 2013 sopimus saadaan viimein aikaan ja ilmailualan vihreä tulevaisuus on jälleen hieman lähempänä. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 40/88 Ilmailualan ” innairin Aasian F strategian ansiosta Helsingistä on paremmat yhteydet maailmalle. yhteiskunnallinen merkitys 3,9 % Suomen BKT:sta * 104 000 864 milj. euroa työpaikkaa verotuloja * Sisältää turismin vaikutukset. VASTUULLISUUSRAPORTIN tarkoituksena on kuvata F innairin liiketoiminnan vaikutuksia mahdollisimman tarkasti. Kaikki liiketoiminta vaikuttaa ympäröivään maailmaan sekä myönteisesti että kielteisesti. Ilmailualan kielteiset vaikutukset, etenkin melu ja kasvihuonepäästöt, tunnetaan hyvin, ja niistä käydään vilkasta keskustelua. On F innairin etujen mukaista kertoa avoimesti liiketoimintansa vaikutuksista. On myös tärkeää, että Finnair mittaa vaikutuksi, raportoi niistä tarkasti ja luotettavasti sekä kertoo, miten negatiiviset vaikutukset pyritään minimoimaan. Tätä varten vastuullisuusraportointiakin tehdään. Ilmailualalla on myös myönteisiä vaikutuksia, ja ne ovat tuntuvia etenkin maantieteellisesti syrjäisessä Suomessa. Vuonna 2011 IATA (International Air Transport Association) teetti useita tutkimuksia ilmailun vaikutuksista eri maiden talouksiin. Vuonna 2012 Oxford Economics julkaisi tutkimuksen Suomea koskevan osion. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää ilmailualan sosiaalinen jalanjälki ja taloudellinen arvo eurolleen, ja se herätti suurta kiinnostusta. Selvityksen mukaan ilmailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2 % – tai 3,9 %, jos turismin vaikutukset lasketaan mu- kaan. Ala työllistää suoraan 104 000 henkeä ja maksaa yli 864 miljoonaa euroa veroja. Lisäksi ilmailun laaja toimitusketju tuottaa 909 miljoonaa euroa. Valtion kassaan kertyy vielä 686 miljoonaa euroa ilmailualan ja siihen liittyvän toimitusketjun henkilöstön verotuksen ansiosta Aasian-strategia: Samalla tasolla isompien kanssa Vaikeammin mitattavissa, mutta yhtä tärkeää, on se, että eri kaupunkien ja markkinoiden välillä on niitä tukevia yhteyksiä. Finnairin ja Finavian (Helsinki-Vantaan lentoaseman ylläpitäjä) Aasian-strategia on ainutlaatuinen. Sen ansiosta hieman yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulta on paremmat yhteydet muualle maailmaan kuin muilta vastaavankokoisten kaupunkien lentoasemilta. Vuonna 2012 Helsingin lentoaseman kautta matkusti noin 15 miljoonaa matkustajaa, kun esimerkiksi Göteborgin kautta matkusti 5 miljoonaa ja Vilnan kautta 2,2 miljoonaa matkustajaa. Suomen maantieteellinen etäisyys on siis käännetty eduksi: onhan Suomi maantieteellisesti järkevin välilaskupaikka Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tämä lentoliikenne avaa suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia: se luo yhteyksiä uusille vientimarkkinoille, vähentää kuljetuskustannuksia ja tekee Helsingistä entistä houkuttelevamman paikan lahjakkaille työntekijöille EU:n ulkopuolelta. Lentoliikenne on lisääntymässä myös Suomessa, ja Oxford Economics arvioi, että ulkomaan yhteyksien 10 %:n lisäys lisäisi Suomen bruttokansantuotetta vuosittain 115 miljoonaa euroa. Lentoliikenneinfrastruktuurin ja sen myötä lisääntyvien yhteyksien ansiosta yritykset voivat hyödyntää maailmanlaajuisia tuotantoketjuja ja JOT (just on time) -valmistusprosesseja. Ne parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja niiden ansiosta suomalaiset hyötyvät globalisaation eduista. Lentoliikenne on siis keskeinen osa mitä tahansa kansantaloutta. Osaksi sen ansiosta Suomi kilpailee isompien tekijöiden kanssa samassa sarjassa talouden, tekniikan ja kulttuurin aloilla. Lisätietoa lentoliikenteen laajemmasta taloudellista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä on saatavilla osoitteessa www.aviationbenefitsbeyondborders.org. 41/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI YHTEISKUNTA: CASE Uutta elämää Madagaskarin sademetsissä I lmailun vaikutukset eivät tunne valtioiden rajoja, ja F innairin kantaa vastuuta niissäkin maissa, joihin se ei lennä. Siksi Finnair tukee taloudellisesti Madagaskarilla käynnissä olevaa metsityshanketta, jolla pyritään pysäyttämään alueen ainutlaatuisen arvokkaan ympäristön tuhoutuminen ja kääntämään kehitys parempaan suuntaan. ” On myös paikallisväestön etujen mukaista ylläpitää metsän terveyttä. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) kanssa toteutettavassa hankkeessa laajennetaan Madagaskarin sademetsäalueita ja pyritään yhdistämään pirstaloituneet alueet kokonaisuudeksi, jotta mahdollistetaan alkuperäisten lajien luontainen liikkuminen, sekä metsäluonnon vahingoittumisen monitorointi. Hankkeen nimi ”Manondroala” on sekä malagassin kielen sana, joka tarkoittaa ”näyttää metsä”, että uhanalaisen madagaskarilaisen puulajin nimi. Myös Finnair Plus -jäsenet tu- kevat tukea hanketta osaltaan lahjoittamalla Plus-pisteitään sen hyväksi. Madagaskarilaiset saapuivat alun perin Kaakkois-Aasiasta 2 000 vuotta sitten, ja tällä hetkellä Madagaskarin alati kasvava väkiluku on noin 22 miljoonaa. Heidän monipuolinen kulttuurinsa on saanut lisämausteita Afrikan mantereelta tulleesta väestöstä, ja kulttuurin kehityksen perustana on luonnonvarojen tuntemus ja kunnioittaminen. Monet madagaskarilaiset suosivat edelleenkin kasvipohjaista luonnonlääkintää. Perinteisiä fady-käyttäytymissääntöjä noudatetaan yhä laajalti. Ne ovat yhdistelmä kansanperinnettä ja animismia ohjaavat muun muassa eläinten ja kasvien perinteistä käyttöä. Väestöstä 70 prosentilla on käytettävissään enintään yksi Yhdysvaltain dollari päivässä. Kuva: Tim Bird 42/88 Lyhyellä aikavälillä tämä synnyttää yhä kovemman paineen raivata metsää kaskeamalla riisin ja muiden kasvien viljelyä varten. Madagaskarilla syödään enemmän riisiä henkeä kohti kuin missään muussa maassa. Tämä aiheuttaa eroosiota ja vesitalousongelmia, ja tilannetta pahentavat vuosittain Intian valtamereltä saapuvat tuhoisat myrskyt. Samaan aikaan vieraslajit saattavat vallata alaa raivatussa metsässä ja järkyttää kotoperäisten lajien ekologista tasapainoa. ”Pelkkä metsän istuttaminen ei riitä”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Olli Turunen. ”Paikallisväestön osallistaminen on aivan yhtä tärkeää.” Turusen mukaan hankkeen perimmäinen päämäärä on ennallistaa 20–100 hehtaaria metsää istuttamalla kotoperäisiä puita, tuhoamalla vieraslajeja ja kouluttamalla paikallisväestöä Mitsinjon kaltaisten järjestöjen avulla niin, että he pystyvät sekä seuraamaan metsien tilaa että kehittämään tätä seurantaa edelleen. ” Pelkkä metsän istuttaminen ei riitä. Paikallisväestön osallistuminen on aivan yhtä tärkeää. Olli Turunen, Suomen luonnonsuojeluliitto KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ”Tehokkain etenemistapa on antaa hankkeen hallinta niiden ihmisten käsiin, joiden etujen mukaista metsän hyvinvointi on”, Turunen kertoo edustajamme vieraillessa taimitarhalla lähellä Andasibe-Mantadian kansallispuistossa sijaitsevaa metsitysaluetta. Puistossa asuu indrejä, jotka ovat suurimpia Madagaskarin kuuluisista puoliapinoista, siellä on myös runsaasti eksoottisia kotoperäisiä gekkoja, käärmeitä ja hyönteisiä. ”Yleisesti ottaen paikallisyhteisö suhtautuu Mitsinjoon ja Manondroalan kaltaisiin hankkeisiin positiivisesti”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton projektia Madagaskarilla koordinoiva Angela Tarimy. ”On myös paikallisväestön etujen mukaista ylläpitää metsän terveyttä ja näin edistää matkailua, jotta pienyritykset voivat tarjota tuotteitaan ja palveluitaan hotelleille”, hän lisää. ”Noin puolet Andasiben ja sen lähialueiden väestöstä saa suoraa taloudellista hyötyä matkailusta.” ”He myös ymmärtävät terveen metsän hyödyt. He tietävät, että metsästä saa lääkekasveja – metsä on ilmainen apteekki! Tämä on helpottanut kouluttamista, koska paikallisilla on paljon perimätietoa metsästä. Uskon optimistisesti, että jonakin päivänä Madagaskarin metsät ovat taas alkuperäisessä laajuudessaan.” LUONNOLLINEN KUMPPANUUS F innairin ja Suomen luonnonsuojeluliiton monivuotinen yhteistyö alkoi vuonna 2006. Vesiensuojelutyön tukeminen tuntui luontevalta kohteelta yritykselle, jonka toiminta-alue kattaa myös Itämeren reunavaltiot. Huomattava tuki auttoi Luonnonsuojeluliittoa tehostamaan vesiensuojelutyötään, jonka tulokset ovat kantaneet aina tähän päivään asti ja tuoneet mukaan muita vesistöjemme tilasta huolestuneita yrityksiä ja kansalaisia. Yhteistyö on myös lisännyt Luonnonsuojeluliiton tunnettavuutta aivan uusissa kohderyhmissä. Vuosien varrella yhteistyö on muuttanut muotoaan ja tukikohteet ovat vaihtuneet, mutta yhteistyön tahtotila on säilynyt vahvana. Kun Luonnonsuojeluliitto päätti käynnistää historiansa ensimmäisen kehitysyhteistyöhankkeen Madagaskarilla, Finnair teki päätöksen hankkeen tukemisesta nopealla aikataululla. Yhteistyö on parhaimmillaan pitkäkestoista molempia osapuolia palkitsevaa kumppanuutta ja luottamusta, jonka avulla myös kehitetään yhteiskuntavastuullista toimintaa. Minulta on kysytty minkä vuoksi Luonnonsuojeluliitto tekee yhteistyötä lentoyhtiön kanssa, koska lentäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Tähän olen vastannut, että eikö ole parempi tehdä yhteistyötä lentoyhtiön kanssa, joka aktiivisesti kehittää toimintojaan ympäristöystävällisempään suuntaan ja toimii omalla alallaan suunnannäyttäjänä monille muille lentoyhtiöille? Pitäisikö meidän kääntää selkämme ja jättää käyttämättä mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa asioihin? Mielestäni kehitystä parempaan saavutetaan yhteistyötä tekemällä ja tietoja ja taitoja jakamalla. Pirjo Itkonen Yritysyhteistyövastaava Suomen luonnonsuojeluliitto 43/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI SISÄLTÖ GRI Finnairin yhteiskuntavastuuraportoinnista Taloudellisen vastuun johtaminen Ympäristövastuun johtaminen Sosiaalisen vastuun johtaminen GRI-sisältövertailu Yhteystiedot 44 47 52 62 80 88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 44/88 Finnairin yhteiskuntavastuuraportista Tämä on Finnairin viides yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa kerrotaan vuonna 2012 Finnairissa tehdystä työstä yhteiskuntavastuun eri osa-alueilla. Ensimmäinen raportti ilmestyi keväällä 2008. Ympäristöraportointia Finnair on tehyt vuodesta 1997. Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiö Sisältyy raporttiin LENTOLIIKENNE Lentoliikenne Finnair Cargo Oy Finnair Cargo Terminal Operations Oy Finnair Aircraft Finance Oy ja FAF:n tytäryhtiöt Finnair Technical Services Oy Finnair Engine Services Oy Northport Oy (maapalvelu) Finnair Catering Oy/LSG SkyChefs - Finncatering Oy Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei F innair Facilities Management Oy Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab - Aurinko Oü, Viro (Horizon Travel Oü) - OOO Aurinko (Calypso World of Travel), Venäjä - Finnair Travel Retail Oy, Helsinki Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) - A/S Estravel Ltd Matkatoimisto Oy Area Back Office Services Estonia Oü, Viro Amadeus Finland Oy Konsernihallinto Yhteiset toiminnot FTS Financial Services Oy Finnair Flight Academy Oy Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Raportointiperiaatteet F innair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä maailmassa, jotka kertoivat yhteiskuntavastuuasioistaan kansainvälistä GRI (Global Reporting Initiative) -viitekehystä soveltaen. F innairin yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen GRI:n G3-ohjeistusta. Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä konsernin suomalaiset matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta Finnair- konserni ei raportoi, koska pieninä toimijoina niillä ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä yhtiön yhteiskuntavastuunäkökohtien kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoistetuista toiminnoista Finnair ei raportoi. LENTOTOIMINTAPALVELUT MATKAPALVELUT MUUT TOIMINNOT Perustelu Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan kuin lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla. Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto). Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto). Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto). 45/88 Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryhtiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset ylärakenteet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat ja niitä käsitellään tässä raportissa yhtenä kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma on perusteltu siksikin, että molempien teknillisten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huoltaminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavastuunäkökohdat ovat konsernitasolla riittävän yhtenevät. Vuoden 2012 aikana F innair Engine Servicesin toiminta päätettiin lakkauttaa. Finnair ostaa tarvitsemansa moottorihuoltopalvelut ja osan laitehuoltopalveluista sveitsiläiseltä SR Technicsiltä. Moottorihuollon toiminta oli tarkoitus lopettaa vuoden 2012 loppuun mennessä. F innair käy neuvotteluja yhdysvaltalaisen GA Telesiksen kanssa moottorihuollon osan myymisestä, ja on siksi edelleen pitänyt yllä tätä osaa moottorihuollon toiminnasta. Raportin tietolähteet, mittaus- ja laskentamenetelmät Raportin tiedot on kerätty yhtiön sisäisistä tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta. Mittaus- ja laskentamenetelmien osalta on noudatettu GRI G3 -laskentaohjeita aina, kun saatavilla ollut aineisto on sen mahdollistanut mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaustai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista ja luotettavasti mahdollista. Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pääasiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio talou- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI dellisen vastuun kohdalla on peräisin yhtiön eri toimijoilta. F innairin suurin yksittäinen materiaalikuluerä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoituksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi lentopetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna energiana. Polttoaineet raportoidaan myös massansa tai tilavuutensa perusteella. Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoaineenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin kulutuksiin. Koska F innair on liittynyt EU:n päästökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölaskenta on ulkopuolisen tahon verifioima. Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen energiankulutusten suhteen tiedot ovat saatu palveluntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettujen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristölupansa edellyttämistä seuranta- ja mittausjärjestelmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä raportoidaan ainoastaan kemikaalit, koska raaka-aineiden ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista vertailukelpoista esitystapaa. F innair Tekniikka ei kuitenkaan ole merkittävä raaka-aineiden käyttäjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien varastointiin ja käyttöön. Finnair Catering Oy:llä (käytetty raportointikaudella elokuuhun 2012) on ISO14001 sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tarkasti. F innair ja LSG Sky Chefs Group (LSG) solmivat kumppanuussopimuksen, jonka perus- teella vastuu inflight- ja catering-palveluja tarjoavan F innair Catering Oy:n toiminnasta ja päätöksenteosta siirtyy LSG:lle. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa entistä laadukkaampaa ateriapalvelua Finnairin asiakkaille kustannustehokkaasti. Muutokset raportoitavissa tiedoissa LSG:n kanssa solmittu kumppanuussopimus ei koske Finnairin sataprosenttisesti omistamaa Finncatering Oy -tytäryhtiötä, jonka ydinliiketoimintaa ovat take away-, valmisruoka-, ja leipomotuotteiden valmistaminen kahviloiden, ravintoloiden ja kaupan tarpeisiin. Finncatering Oy toimii F innair Catering Oy:n alihankkijana. Sopimus ei myöskään käsitä Finnair Travel Retail Oy:n toimintaa. Finnair Travel Retail vastaa lennoilla tapahtuvasta tuotemyynnistä sekä Finnairin tax free -myymälöiden toiminnasta. Ympäristöindikaattoreiden propyleeniglykolin määrät kohdassa EN1 on laskettu vuodesta 2011 poikkeavalla tavalla. Tästä enemmän kyseisen indikaattorin kohdalla. Käytettyihin kemikaalimääriin on vuonna 2012 uutena eränä sisällytetty hiilihappojää, jota Finnair Catering käyttää kylmäketjun katkeamattomuuden varmistamiseksi. Ostetusta sähköstä ei vuonna 2012 onnistuttu saamaan tuotannossa käytetyn primäärienergian määriä tuotantotavan mukaisesti. Muuten ympäristöindikaattoreiden tiedonkeruumenetelmissä tai laskentatavoissa ei ole tapahtunut muutoksia . Matkatoimisto Arean pääkonttorilla on WWF:n myöntämä Green Office -merkki, jonka puitteissa Area seuraa määrättyjä ympäristöparametreja tehostetusti. Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat Finnairin henkilöstöhallinnontietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvinvoinnista vastaavilta toimijoilta. Tapaturmatilastojen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä ja ne päivittyvät takautuvasti, minkä vuoksi vuoden 2012 luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta, alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkanjärjestäjänä on tässä suhteessa avainasemassa. Toiminnan lakien ja määräysten mukaisuus on vahvistettu yhtiön lakiasiainosastolta. Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä yhtiön saamaan palautteeseen. Sosiaalisten mittareiden laskenta- tai tiedonkeruutavoissa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2011 raporttiin. F innairin organisaatiorakennetta ja tilinpäätöstietojen laskentaa koskevat muutokset kuvataan tarkemmin Finnairin taloudellisessa katsauksessa. Raportin painopisteet F innair luopui vuonna 2011 erillisen vuosikuvauksen julkaisemisesta ja keskitti siinä käsitellyt asiat taloudelliseen raporttiinsa ja yhteiskuntavastuuraporttiinsa. Samaa käytäntöä jatketaan tänä vuonna. Raportti on jaettu osa-alueisiin seuraavasti: • Finnairin yleisesittely • Asiakkaat • Henkilöstö • Operatiivinen toiminta • Yhteiskunta • GRI-indikaattoriosuus 46/88 Yhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet. Ympäristön kannalta Finnairin ylivoimaisesti merkittävin toiminto on lentäminen. Arvioiden mukaan 95 % kaikista toimialan ympäristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentämisen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen polttoaineen käytöstä. Globaalisti ilmailu aiheuttaa noin 2–3 prosenttia maailman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Lentämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia ovat materiaalivirrat sekä jätehuolto. Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäristönäkökohtiaan, mutta Finnair-tasolla tarkasteltaessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen verrattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin poimittu mukaan raporttiin. Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa painotetaan Finnairin henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työvoimaintensiivisiä aloja. Finnair on merkittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edellytetään monelta osin pitkälle vietyä erityisosaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on F innairille elinehto. Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään raportissa hyvin kattavasti. Toinen tärkeä sidosryhmä Finnairille ovat luonnollisesti asiakkaat. Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen vastuun näkökohta yhtiön toiminnan vaikutuksissa liittyy matkailuun. Matkailu on yksi suurimmista elinkeinoista maailmassa, ja matkailulla on merkittäviä vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. F innairissa matkapalveluita tuottavat KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI ja myyvät tytäryhtiöt ovat kohteiden paikallisyhteisöiden ja yhtiön välinen tärkeä rajapinta. Koska matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tunnuslukujen valossa vaan laadullisesti. Taloudellisessa vastuussa pääpaino on kannattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä aikavälillä ainoastaan kannattava yritys kykenee tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidosryhmillensä. Säännöllisen ja toimivan lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen elinkeinoelämän että yksilöiden toiminnan kannalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tärkeisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat osan kansainvälisen kanssakäymisen infrastruktuuria. F innair on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. 47/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Taloudellisen vastuun johtaminen Strategian toteutus ja kumppanuushankkeet F innair on maailman innovatiivisimpia, turvallisimpia ja pisimpään toimineita lentoyhtiöitä. Finnairin visiona on olla Pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Tavoitteena on lisäksi kaksinkertaistaa Aasian liikenteen tuotot vuosina 2010–2020. Osana kasvustrategiansa toteuttamista ja yhtiön rakennemuutosta Finnair keskittyi vuonna 2012 ydinliiketoimintaansa ja rakensi ympärilleen aiempaa laajempaa kumppaniverkostoa. Finnairin kasvustrategian perustana ovat Aasian kasvavat markkinat, nopeimmat lentoyhteydet sekä kustannuskilpailukyky. F innairin 2011 aloittaman rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman toteutus jatkui vuonna 2012. Ohjelman tavoitteena on alentaa F innairin kuluja pysyvästi 140 miljoonalla eurolla vuoden 2013 loppuun mennessä. Toteutettujen toimien ansiosta Finnair saavutti vuoden 2012 loppuun mennessä 100 miljoonan euron kumulatiiviset, vuotuiset säästöt. Samanaikaisesti Finnair on pystynyt muuttamaan merkittävän osan kiinteistä kustannuksista volyymiperusteisiksi muuttuviksi kustannuksiksi. Säästötoimenpiteet näkyivät myös lentoliikenteen yksikkökustannusten laskuna vuonna 2012. Vuonna 2012 Finnair sai päätökseen muun muassa tekniikan ja cateringin rakennemuutoshankkeisiin liittyneet kumppanuusratkaisut ja siirsi kolmanneksen Euroopan syöttöliikenteestään Flybelle. Yhtiö haki myös tehokkuutta ja joustoa laivastonsa käyttöön supistamalla kapearunkolaivastoa yh- deksällä koneella. F innair operoi nyt vastaavanlaajuista liikennettä pienemmällä laivastolla kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 Finnair otti merkittäviä askelia strategiansa toteuttamisessa ja toimintansa kehittämisessä. Toiminnan tehostamisen ohella Finnair panosti kasvuun ja palvelun laatuun. Merkittävin panostus Aasian kasvustrategian toteuttamisessa vuonna 2012 oli uuden reitin avaaminen Kiinan Chongqingiin toukokuussa. Kyseessä oli ensimmäinen suora reittiyhteys Chongqingista Eurooppaan, ja reitti on käynnistynyt hyvin. Vuoden lopussa Finnair aloitti kahden uuden Aasian reitin avausvalmistelut. Lennot Kiinan Xianiin ja Vietnamin pääkaupunki Hanoihin käynnistyvät toukokuussa 2013. Uudet reitit ovat askeleita kohti vision mukaista Aasian liikenteen tuottojen kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. F innairin tavoitteena on synnyttää kestävää taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut kannattavasti, kustannuskilpailukykyisesti sekä sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Vastuullinen toiminta on kannattavan liiketoiminnan kulmakivi. Taloudellisen toiminnan periaatteet Pörssilistattuna osakeyhtiönä F innair on sitoutunut tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voitonjakoperiaatteet on ilmaistu F innairin osinkopolitiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunnistavat ja arvioivat yhteiskuntavastuu- ja riskienhallintaorganisaatiot, jotka puolestaan toimivat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi konsernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua. Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat liikekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. F innairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunnatussa aineistossa. Yhtiön taloudellinen raportointi pyrkii välittämään mahdollisimman läpinäkyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta ja kehityksestä. Lentoyhtiön taloudelliset vaikutukset Lentoliikenne on merkittävä toimiala koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta. Lentoliikenteen luoma saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa ja sen kansantaloudellinen merkitys on huomattava; lentoliikenteen arvioidaan kokonaisuudessaan tuottavan noin 3–5 % BKT:stä, työllisyydestä ja verotuloista. Finnairin toimiva Aasia-strategia on olennainen osa lentoliikenteen BKT-kontribuutiota ja sen vaikutuksen suuruus on arviolta noin yhdestä kahteen miljardia euroa. Kannattavuus suhdanneherkällä ja erittäin kilpaillulla toimialalla edellyttää rakenteellisia muutok- sia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin toteuttaa. Yhtiön Uraportti-toimintamalli auttaa Finnairilaisia työllistymään mahdollisimman nopeasti silloin, kun henkilöstöä joudutaan vähentämään. Tavoiteltujen kustannussäästöjen saavuttaminen edellyttää mittavia muutoksia yhtiön toimintatavoissa. Nämä muutokset kohdistuvat myös yhtiön henkilöstöön eikä henkilöstövähennyksiltä ole mahdollista välttyä. Markkinaympäristö 2012 Globaalissa lentoliikenteessä on meneillään rakennemuutos, jolle on tyypillistä markkinoiden vapautuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Alan tiukka kilpailutilanne näkyi vuonna 2012 useiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden mittavina kustannussäästö- ja rakennemuutosohjelmina sekä konkursseina. Kapasiteetin kasvu markkinoilla on selvästi aikaisempaa hallitumpaa, ja erilaiset kumppanuusjärjestelyt ovat lisääntyneet etenkin kansainvälisessä kaukoliikenteessä. Finnairin tavoitteena on hyödyntää murroksen mahdollisuudet ja vahvistaa asemaansa Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä sekä Euroopassa. Lentoyhtiöiden suurin yksittäinen kustannustekijä lentopetroli oli edelleen kallista vuonna 2012, mikä loi lentoyhtiöille kustannuspaineita. Euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin nosti tyypillisesti dollareissa noteerattavia polttoaine-, leasing- ja liikennöintikuluja. Korkea polttoaineen hinta on toisaalta tervehdyttänyt toi- 48/88 mialaa, kun taloudellisesti heikoimmat kilpailijat ovat poistuneet markkinoilta. Globaali lentomatkustuskysyntä kasvoi myös vuonna 2012, mutta hidastuen. Kysyntä kehittyi odotuksia paremmin etenkin heikosta taloustilanteesta ja epävarmoista näkymistä kärsineessä Euroopassa. Euroopan lentoliikenteen hyvään kysyntä- ja tuottokehitykseen vaikuttivat aikaisempaa maltillisempi kapasiteetin kasvu sekä lukuisten lentoyhtiöiden poistuminen markkinoilta. Myös Finnair hyötyi siitä, että jotkut kilpailijat lopettivat joitakin reittejään. Kotimaan markkinoilla ja Pohjoismaiden lähiliikenteessä Finnairin ja Flyben yhteisyritys Flybe Nordic avasi vuoden aikana useita uusia reittejä ja vahvisti kilpailuasemaansa. Aasian ja Euroopan välinen matkustajaliikenne kasvoi vuonna 2012 odotetusti Aasian talouskasvun ansiosta. Toisaalta useat eurooppalaiset lentoyhtiöt avasivat uusia reittejä Keski-Euroopasta Kiinaan, mikä kiristi kilpailua. Maailmantalouden sekä euroalueen epävarmuus näkyivät kuitenkin koko toimialalla liikematkustuksen ja rahdin vähentymisenä. Rahtiliikenteen kysyntä tasaantui vuoden loppua kohden, mutta sen yksikkötuottoihin kohdistuu edelleen paineita euroalueen tuontikysynnän laskun ja lehtorahtiliikenteen ylikapasiteetin vuoksi. Suomen valmismatkamarkkinoilla oli runsaasti ylikapasiteettia vuoden alkupuolella, mutta tilanne korjaantui loppuvuotta kohden alan toimijoiden sopeutettua tarjontaansa kysyntää vastaavaksi. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 49/88 Taloudellisen vastuun tunnusluvut EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle Miljoonaa euroa Suora taloudellinen arvo Konsernin liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Rahoitustuotot Tuotot yhteensä Jaettu taloudellinen arvo* Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut Maksut henkilöstölle** Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osingot Korot ja muut rahoituskulut Maksut valtiolle Lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset Jaettu yhteensä Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat Toiminnallinen tulos Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 2012 2011 2010 2 449,4 20,8 7,9 2 478,1 2 257,7 13,9 9,0 2 280,6 2 023,3 20,1 6,5 2 049,9 1 840,8 1 749,6 1 485,1 426,9 455,4 438,8 0,0 25,5 0,1 n/a 2 293,3 184,8 41,4 0,0 30,6 0,0 n/a 2 235,6 45,0 158,6 0,0 26,3 1,9 n/a 1 952,1 97,8 5,3 44,9 3,0 -60,9 -5,2 -4,7 -0,4 * Vuodelta 2012 ehdotetaan maksettavaksi henkilöstörahastoon 4,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnairin hallitus ehdottaa vuoden 2013 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksettaisiin osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden eli yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. ** Lisätietoja maksuista henkilöstölle: Katso viereinen taulukko F innairin suurimpien suomalaisten henkilöstöryhmien laskennalliset kuukausiansiot vuonna 2012. Finnairin suurimpien suomalaisten henkilöstöryhmien laskennalliset kuukausiansiot vuonna 2012 Työntekijäryhmä Alin neljännes* 25 %, euroa Mediaani* euroa Ylin neljännes* 75 %, euroa 18 221 7 340 7 503 4 601 4 439 4 079 3 646 19 787 10 089 9 118 5 224 5 134 4 714 4 349 21 095 15 169 10 941 6 294 5 879 5 561 4 851 3 489 3 335 3 092 4 201 3 674 3 434 4 906 4 049 3 835 Johtoryhmä Suomen Liikennelentäjäliitto (SLL) Johtotehtävissä olevat Finnairin Insinöörit (FIRY) Finnairin Ylemmät r.y. (FT) Finnairin Tekniset r.y. (FT) Ilmailualan Unioni (IAU); Tekniset palvelut Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Ilmailualan Unioni (IAU); Maapalvelut Suomen Lentovirkailijat ry (SLV) * Mediaaniansiot kuvaavat kunkin ryhmän keskipalkkaa, eli puolet ryhmän työntekijöistä ansaitsee tätä enemmän ja puolet tätä vähemmän. Alimman neljänneksen rajaa matalammat ansiot on neljäsosalla työntekijöistä, ja ylimmän neljänneksen rajaa korkeammat ansiot neljäsosalla työntekijöistä. Laskennallinen kuukausiansio: verotettavat bruttoansiot jaettuna 12 kuukaudella. Laskelmissa ovat mukana ainoastaan koko vuodelta palkkaa saaneet työntekijät. Laskelmissa ei ole mukana verottomia etuja tai muita verottomia kompensaatiomuotoja kuten päivärahoja. Esimiehinä toimivat lentäjät eivät ole mukana luvuissa. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 50/88 Ansioiden jakautuminen peruspalkkaan ja muuhun kompensaatioon Finnairin suurimmissa suomalaisissa henkilöstöryhmissä vuonna 2012 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Johtoryhmä 73 % 27 % Suomen Liikennelentäjä liitto (SLL) 67 % 33 % Johtotehtävissä olevat 79 % 21 % 14 % Finnairin Insinöörit (FIRY) 86 % Finnairin Ylemmät r.y. (FYT) 84 % 16 % Finnairin Tekniset r.y. (FT) 77 % 23 % Ilmailualan Unioni (IAU) Tekniset palvelut 72 % 28 % Suomen Lentoemäntä-ja Stuerttiyhdistys SLS ry 54 % 46 % Ilmailualan Unioni (IAU) Maapalvelut 65 % 35 % Suomen Lentovirkailijat ry (SLV) 87 % 13 % Peruspalkka Muu kompensaatio * Muu kompensaatio, kuten palkanlisät ja suoriteperusteiset palkkiot. Muu kompensaatio vaihtelee merkittävästi henkilöstöryhmittäin. Esimerkiksi johtotehtävissä olevien muu kokonaispalkka on tyypillisesti sidottu yhtiön ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen, kun taas esim. matkustamo- ja maapalveluhenkilökunnan muu kompensaatio liittyy tyypillisesti erilaisiin työehtosopimuksessa määriteltyihin työnlisiin. EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle Ilmastonmuutoksen torjunnan keskeiset toimenpiteet ja ohjausmekanismit kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentämiseen. Finnairin käyttämä lentopetroli on fossiilista polttoainetta ja polttoainekulut ovat yhtiön merkittävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntaisesti Finnairin toimintakuluihin. Tarve vähentää polttoaineen kulutusta – ja siten myös hiilidioksidipäästöjä – vaikuttaa merkittävästi yhtiön liiketoimintaan. Yhtiön pitkän aikavälin ta- voite on vähentää vuoteen 2017 mennessä päästöjä istuinta kohden 24 prosentilla vuoden 2009 tasosta. Tähän tavoitteeseen päästäkseen yhtiö noudattaa strategiaa, joka koostuu neljästä osa-alueesta: teknologinen kehitys, operatiivisen tehokkuuden parantaminen, infrastruktuurin kehitys ja globaalin päästökauppajärjestelmän tukeminen. F innair operoi modernilla laivastolla ja investoi tulevina vuosina ensimmäisten joukossa uuden sukupolven polttoainetehokkaisiin koneisiin kilpailuetunsa turvaamiseksi. Euroopan Unioni liitti lentoliikenteen osaksi hiilidioksidipäästökauppaa (Emission Trading Scheme, ETS) vuoden 2012 alussa. EU ETS kohtasi runsaas- ti vastustusta etenkin EU:n ulkopuolisissa maissa, minkä vuoksi kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on valmistelemassa ehdotusta lentoliikenteen maailmanlaajuisen päästökaupan järjestelmäksi ja siksi EU ETS koski vain Euroopan sisäisiä lentoja vuonna 2012. ICAO:n on tarkoitus antaa ehdotuksensa marraskuussa 2013 pidettävässä ICAO:n yleiskokouksessa. ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 14,2 prosenttia. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisäetu ja johtoa heidän sopimustensa mukainen mahdollinen lisäetu. Yhtiön henkilöstöstä noin 43 prosenttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin. Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 319 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Päästökaupan suoraa lisäkustannusta tulevina vuosina on vaikeaa arvioida mahdollisten ICAO:n yleiskokouksen jälkeisten sääntömuutosten vuoksi. Vuoden 2012 päästökaupasta suoraan aiheutuneet lisäkustannukset olivat F innairille noin 1,5 miljoonaa euroa. EC4 F innair on johtavia yhtiöitä hiiliraportoinnissa ja päästöjen vähentämisessä. Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, mahdollisuuksia, mahdollisia taloudellisia vaikutuksia sekä hallintakeinoja on kuvattu yksityiskohtaisesti yhtiön Carbon Disclosure Project (CDP) -raportin vastauksissa. F innair sijoittui listauksen kärkeen CDP:n vuoden 2012 Pohjoismaiden raportissa ja nousi ensimmäisenä lentoyhtiönä kautta aikojen CDP-raportin Leadership-indeksiin. CDP vastaa maailman ainoasta globaalista ilmastonmuutosraportointijärjestelmästä, ja sen tilaajina ovat 655 institutionaalista sijoittajaa eri puolilta maailmaa. Finnair on osallistunut CDP:hen vuodesta 2007 lähtien. Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Valtio ei tue F innairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631 / 1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena. Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Dnro 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2012 F innairin Ilmailuopisto sai opetushallitukselta tukea yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. EC6 EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia F innairin suomalaisia työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on 17,6 prosenttia Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta Finnairilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toi- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 51/88 mittajiensa paikallisuudesta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuuteen, hintaan sekä laatuun. Hankittavien tuotteiden tulee olla kestäviä sekä ympäristölle ja ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet yhtiön hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esimerkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillakin konsernin tytäryhtiöillä on omat paikallista hankintaa tukevat periaatteensa. F innairin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kuluerä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaamiseksi Finnair on hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 40:lle eri toimittajalle. Suurin osa Finnair-konserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai keskisuuria hotelleja, joilla pääsääntöisesti on paikalliset omistajat. Aurinkomatkojen käyttämä hotellien arviointikriteerit antavat enemmän painoarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä 2012 käyttämät hotellit olivat yli 90 prosenttisesti paikallisessa omistuksessa. Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakuljetukset, retkijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyttävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä. EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Lentoliikenne on merkittävä toimiala koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta. Lentoliikenteen luoma saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa ja sen kansantaloudellinen merkitys on huomattava; lentoliikenteen arvioidaan Suomessa kokonaisuudessaan tuottavan noin 3–4 % BKT:stä, työllisyydestä ja verotuloista (Oxford Economics: Economic benefits of air transport in Finland – www.benefitsofaviation.aero/Documents/Benefits-of-Aviation-Finland-2011.pdf). Finnairin toimiva Aasia-strategia on olennainen osa lentoliikenteen BKT-kontribuutiossa ja sen vaikutuksen suuruus on arviolta noin yhdestä kahteen miljardia euroa. Lentoliikenteen kansantaloudellisesta merkityksestä löytyy enemmän tietoa tämän raportin sivulta 40. Lisätietoja löytyy myös IATA:n kotisivuilta www.iata.org/whatwedo/Documents/economics/aviation_economic_benefits.pdf. 52/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Ympäristövastuun johtaminen F innairin tavoitteena on olla johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan ja tukee kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä lentämisestä. lituksessa on yhteiskuntavastuuasioita varten määrätty vastuuhenkilö. Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilöstölle ja tärkeitä teemoja sekä parhaita toimintatapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Noudatamme vallitsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäristötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövaikutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden vähentämisessä. Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95 prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ja melun ohella myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentämisen päästöjä vähennetään neljälle osa-alueella; teknologiset ja operatiiviset parannukset, infrastruktuurin kehittäminen sekä markkinakeinot, kuten päästökauppa. F innairin ympäristötyö on pitkäjänteistä. Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut olemassa 1980-luvun lopulta ja ympäristövaikutuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännöllisesti. Nykyisin ympäristöorganisaation on korvannut yhteiskuntavastuuorganisaatio, jonka vastuulle kuuluvat ympäristöasioiden lisäksi myös vastuun sosiaaliset näkökohdat. Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernitasolta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoiminnasta vastaavat henkilöt sekä toimintaan liittyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jätehuollon ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Finnair toimii aktiivisesti myös alan työryhmissä kuten IATA:n ympäristökomiteassa, AEA:n ympäristökomiteassa sekä suomalaisissa ja pohjoismaisissa alan yhteistyöelimissä ja edistää lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähentämistä. F innairin yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää myös ympäristöjohtamisen strategian. Finnairin hal- Kaikilla alueilla teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten lentokone- ja moottorivalmistajien, lentoasemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa. Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäristöteko on lentokonelaivaston uusiminen. F innair liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivastoista. Euroopan-liikenteessä lennetään Airbus A320- ja Embraer-perheiden koneilla. Kaukoliikennelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna 2010 ja laivaston keski-ikä on nyt noin 8 vuotta. Uuden teknologian Airbus A350 XWB -laajarunkokoneet tulevat laivastoon vuosina 2015–2017. Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden. Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös biopolttoainehankkeet. Finnair teki ensimmäiset kaupalliset biopolttoainelentonsa kesällä 2011 heti lennot mahdollistaneen sertifioinnin tultua voimaan. Lentoja on tarkoitus jatkaa. Infrastruktuurin osalta Single European Sky -hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lentoliikenteen kehittämisessä. Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennettäessäkin. Lisäksi F innair on yhteistyössä Finavian kanssa tutkinut mahdollisuuksia lisätä entisestään polttoaineenkulutusta vähentäviä CDA- eli liukulaskeutumisia Helsinki-Vantaalla. Operatiivisen toiminnan osalta polttoainekulutuksen vähentämis- ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen. F innair pyrkii koko toiminnassaan vähentämään jätteiden määrää sekä pienentämään energiankulutusta myös muussa toiminnassa kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi, paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on jo usean vuoden ajan lajiteltu erikseen mahdollisuuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä muovijäte. Tämän lisäksi Finnair-konsernissa kerätään biojätettä. Jätteiden hyötykäytön osuus konsernissa on nostettu yli 60 prosenttiin. Lennoilta tulevan jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa. Lainsäädäntö estää kansainvälisen ruokajätteen hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cateringissä on myös aloitettu biohajoavien pakkauksien käyttäminen soveltuvin osin. Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Finnair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä FinnCateringilla on kansainvälisen ISO14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair Tekniikalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuksen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tekniikan toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huomiota VOC–päästöihin sekä kemikaalien käytön vähentämiseen. Uusi toimitila Helsinki-Vantaalla valmistuu kesällä 2013 ja jo rakennusvaihessa on tarkasti otettu huomioon ympäristönäkökohdat. Rakennukselle haetaan LEED Gold -sertifiointia. Uusi toimitila mahdollistaa uudet toimintatavat, jotka ovat myös ympäristön kannalta entistä tehokkaampia. Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Raportoimme ympäristövaikutuksistamme säännöllisesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi viestimme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarruttaviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantaminen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä uusimman saatavilla olevan tiedon mukaisesti. 53/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Ympäristövastuun tunnusluvut 2012 EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan Finnairin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä raportissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Lentotoiminnan lisäksi merkittäviä materiaalivirtoja syntyy mm. Finnair Catering Oy:ssä, Finnair Technical Services Oy:ssä ja Finnair Engine Service Oy:ssä (yhdessä F innair Tekniikka) sekä Finnair Cargossa. Lisäksi Finnairin toimistojen materiaalien käyttöprofiili poikkeaa muista toiminnoista. Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä F innair Catering Oy kuluttaa yhtiössä eniten materiaaleja. Cateringissa käytettävät raaka-aineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät materiaalit ovat uusiutuvia. F innairin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalikulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittamisesta sekä suojaamisesta. Kuljetettava rahti joudutaan suojaamaan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaalin ja lentokoneen välillä tapahtuvat ulkona, minkä vuoksi rahti tulee olla suojattu säältä. Myös lentokoneiden jäänpoisto ja -estokäsittelyt muodostavat F innairin toiminnassa merkittävän materiaalikulutuserän. Kylmänä kautena lento- koneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä lumisadetta, ja nämä on lentoturvallisuussyistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2012 yhtiön propyleeniglykolin kulutus nousi huomattavasti edellisvuodesta. Tähän on kaksi merkittävää syytä: vuosi 2012 oli talvikausiltaan varsin runsasluminen ja kylmä. Alkuvuodesta talvi jatkui pitkälle ja loppuvuodesta talvi puolestaan alkoi aiemmin kuin edellisvuonna. Sään lisäksi glykolin kulutuslukemaan vaikuttaa se, että tänä vuonna mukana on kaikki yhtiön ostama glykoli. Osa tästä määrästä on käytetty muiden yhtiöiden koneiden jäänestoon. Jäänpoisto- ja -estoaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21. F innair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät varaosien ja kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tekniikalla on ympäristölupa. Vuonna 2012 Finnair Tekniikan toimintaa supistettiin merkittävästi, mikä näkyy myös kemikaalien kulutuksen huomattavana vähenemisenä. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat puolestaan suurelta osin korjauskelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina, kun se on turvallisuuden ja viranomaismääräysten kannalta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on toimialan yleinen käytäntö. Näin ollen lentokoneiden laitteiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääriä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saatavilla yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa tietoa. F innairin toimistoissa onnistuttiin vähentämään paperinkulutusta yli kymmenellä prosentilla. Pääosin tämä johtuu tuotannon supistumisesta sekä sähköisiin laskutus- ja varausjärjestelmiin siirtymisestä ja paperia säästävistä tulostuskäytännöistä. Yksikkö Muovi Paperi (ei toimisto) Kartonki Tekstiili Metallit* Kemikaalit** Posliini Lasi Lauta Kuormalavat Toimistopaperi (riisiä) Propyleeniglykoli*** Elintarvikkeet 2012 2011 2010 2012 2011 2012 2011 2010 1 000 kg 1 000 kg 1 000 kg 1 000 l 1 000 1 000 1 000 l l kpl 1 000 kpl 1 000 kpl 319 270 110 50 35 708 17 9 218 260 100 87 53 222 18 10 240 260 110 95 70 241 18 10 n/a 29 85 33 120 49 5 282 3 050 3 023 1 442 2010 2 398 3 255 * Luvussa ei ole mukana F innair Tekniikan käyttämiä metalleja, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraaka-aineen käytössä oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen tiedon saamista. F innair Tekniikka ei kuitenkaan valmista tuotteita, joten raaka-aineiden käyttäjänä se ei ole teollisessa mittakaavassa merkittävä toimija. ** Kemikaalien käyttömäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempiin vuosiin, sillä nyt luvussa on ensimmäistä kertaa mukana Cateringin käyttämä hiilihappojää, joka on lentopetrolin ja propyleeniglykolin jälkeen ylivoimaisesti suurin yksittäinen kemikaalierä F innairin toiminnassa. *** Propyleeniglykolin lukema ei ole täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa, sillä tämän vuoden lukema kattaa kaiken F innairin Suomeen ostaman glykolin. Osa tästä määrästä on käytetty muiden yhtiöiden koneiden jäänpoistokäsittelyihin. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 54/88 Finnairin primäärienergian kulutus 2010–2012 Finnair Tekniikan kemikaalien käyttö tonneina 2008–2012 KEMIKAALIRYHMÄ 2012 2011 2010 2009 2008 Lentopetroli Liima- ja tiivisteaineet Maalit ja lakat Pintakäsittelyaineet Puhdistus- ja pesuaineet Liuottimet Voiteluaineet ja -öljyt Yhteensä 0,9 9,1 6,4 38,6 19,8 93,4 168,2 2,7 16,5 11,3 41,2 29,0 105,4 205,9 3,2 24,4 24,5 48,2 26,4 86,0 212,8 2,6 17,5 19,3 47,4 26,4 92,7 205,8 1,8 15,5 16,1 51,4 29,2 86,5 200,5 JET A-1, 1 000 kg MWh GJ Muutos-% EN3 Suora primäärienergiankulutus Finnairin suora primäärienergian kulutus muodostuu liikennepolttoaineiden käytöstä. Lentäminen on hyvin energiaintensiivistä toimintaa. Globaalisti Finnairin suurin ympäristökuormitus aiheutuu lentämisestä ja erityisesti fossiilisen lentopetrolin käytöstä. Vuonna 2012 F innairin lentopetrolin kokonaiskulutus pieneni yli 15 miljoonaa kiloa eli lähes 2 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Säästöjä polttoaineen kulutuksessa saatiin muun muassa optimoimalla reittiverkostoa, kehittämällä lentämis- ja rullauskäytäntöjä sekä pienentämällä lentokoneiden tyhjäpainoa. Finnair paransi myös tarjottuun kapasiteettiin suhteutettua polttoainetehokkuuttaan: vuonna 2012 Finnairin kalusto kulutti 1,5 prosenttia vähemmän lentopetrolia tarjottua henkilökilometriä kohden sekä vajaan prosentin vähemmän tarjottua tonnikilometriä kohden. Polttoaineen säästötoimien sekä kohentuneiden käyttöasteiden myötä myös jokainen kuljetettu henkilökilometri sekä hyötykuorman tonnikilometri pystyttiin operoimaan pienemmällä polttoainemäärällä. F innairin maakalusto käytti vuonna 2012 huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin edellisenä vuonna. Valtaosaltaan tämä johtuu maapalveluiden ulkoistamisesta, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien polttoainemääriin. 2012 2011 2010 785 176 9 445 665 34 004 395 -1,9 800 449 9 629 398 34 665 834 13,6 704 885 8 479 767 30 527 160 -1,1 Maakalusto 2012 2011 2010 Bensiini, 1 000 l MWh GJ Muutos-% 21 185 664 -25,2 27 247 888 -14,7 32 289 1 041 7,8 Diesel, 1 000 l MWh GJ Muutos-% 77 771 2 777 -61,4 200 1 996 7 187 -9,3 220 2 200 7 922 -10,4 Polttoöljy, 1 000 l MWh GJ Muutos-% 269 2 687 9 673 -77,9 1 213 12 131 43 670 -27,6 1 675 16 747 60 289 12,6 Yhteensä MWh GJ Muutos-% 2012 2011 2010 9 449 308 34 017 509 -2,0 9 643 772 34 717 579 13,5 8 499 003 30 596 412 -1,0 F innairin laivaston energian ja polttoaineen kulutuksen lisäksi yhtiön energiataseeseen voidaan laskea Finnair Cargon muilta yhtiöiltä ostama kuljetuskapasiteetti. Vuonna 2012 Finnair Cargon toimitettavaksi luovutetun rahdin kuljettaminen muilla lentoyhtiöillä kulutti yhteensä 31 800 tonnia lentopetrolia. Tämä vastaa noin 1 400 000 GJ. Tässä on huomioitu sellaiset rahtilennot, jotka operoitiin pelkästään F innair Cargon vuoksi. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 55/88 EN4 Lentämisen polttoainekulutus ja -tehokkuus Finnairin kalustolla 2006–2012 Kulutus, tn g/RPK* g/ASK* g/RTK g/ATK 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 785 176 33,8 26,4 281,2 182,2 800 449 36,3 26,8 297,1 183,7 704 885 35,1 27,0 283,0 184,7 712 487 36,0 27,3 313,5 183,7 831 423 38,0 28,6 330,0 186,9 763 454 38,2 29,0 332,5 193,5 655 454 38,3 29,2 335,3 195,3 Välillinen primäärienergian kulutus Vuonna 2012 Finnairin epäsuoran energian kulutus nousi hivenen edellisvuodesta. Sähkön kulutus laski nelisen prosenttia, mutta lämpöenergian tarve sen sijaan nousi alkutalven ja loppuvuoden oltua aiempaa vuotta kylmempiä. Epäsuoran energian kulutus Sähkö * Polttoaineen kulutus oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä Muutos, % Muutos v:sta 2007, % Lämpö RPK = myydyt henkilökilometrit. ASK = tarjotut henkilökilometrit. RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan. RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita. Matkustajaliikenteen polttoainetehokkuus 2006–2012 Hyötykuorman polttoainetehokkuus 2006–2012 grammaa grammaa 40 400 Muutos, % Muutos v:sta 2007, % Yhteensä Muutos, % Muutos v:sta 2007, % 33,8 30 26,4 20 200 10 100 0 0 06 07 08 09 10 11 g/RPK g/ASK Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä 12 281,2 300 g/RTK 182,2 06 07 g/ATK 08 09 10 11 12 MWh GJ MWh GJ MWh GJ 2012 2011 2010 52 584 189 302 -3,9 -9,5 63 002 226 807 5,8 -0,4 115 586 416 110 1,1 -4,8 54 721 196 996 -2,3 -8,4 59 551 214 384 -15,4 4,2 114 272 411 379 -9,6 -2,2 56 034 201 722 -1,2 -6,2 70 375 253 350 15,6 23,2 126 409 455 072 7,5 8,2 Finnairin käyttämästä lämpöenergiasta 204 437 GJ eli yli 90 prosenttia kulutettiin Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen toimipisteissä. Tämän lämmön tuottamiseen tarvittiin primäärienergiaa 65 273 MWh, joka vastaa 234 983 GJ. Lämpöenergian toimitusmuotona oli kaukolämpö, josta tuotettiin 50,7 % maakaasulla, 48,7 % kivihiilellä, 0,2 % raskaalla polttoöljyllä 0,2 % kevyellä polttoöljyllä ja 0,2 % nestekaasulla (LPG). F innair ostaa sähkönsä sähköjohdannaismarkkinoilta Suomen kantaverkosta. Kantaverkkoa ylläpitävän yhtiön mukaan suurin osa tuotannosta on hiilineutraalia, mutta osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Eri energianlähteet ja niiden osuudet sekä sähkön tuottamiseen tarvitun primäärienergian määrä eivät ole tiedossa. 56/88 EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen ja saavutetut säästöt Finnairilla on toimialansa energiaintensiivisyyden vuoksi vahva intressi kehittää toimintaansa energiatehokkaammaksi, erityisesti lentopetrolin kulutuksen osalta. Merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla F innair on vähentänyt energiankulutustaan, on laivastouudistus, joka alkoi 1990-luvun loppupuolella ja jatkuu edelleen. Uuden sukupolven lentokoneet kuluttavat noin 20 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin edeltäjänsä. Siten myös koneiden hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavasti. Polttoaineensäästöohjelma on tuonut noin 1,5 prosentin lentopetrolin kulutussäästöt verrattuna vuoteen 2010. Tämä vastaa lähes 12 miljoonan polttoainekilon säästöä vuodessa, mikä merkitsee lähes 38 miljoonan CO2-kilon säästöä. Yksi merkittävä tekijä polttoaineenkulutuksessa on lentokoneen paino. Uuden teknologian ja laadukkaiden, kevyempien materiaalien avulla lentokoneiden tyhjäpainoa on saatu kevennettyä. Esimerkiksi Finnairin laajarunkokoneiden alumiiniset kontit vaihdettiin komposiitista valmistettuihin vuoden 2012 lopussa. Tämä kevennys säästää noin 800 000 kg polttoainetta vuodessa. A320-laivaston istuimet puolestaan vaihdettiin kevyempiin malleihin, millä saavutetaan vajaan miljoonan kilon vuosittaiset polttoainesäästöt. Painokontrolli onkin yksi merkittävä tekijä Finnairin kaikissa lentokoneisiin kohdistuvissa hankinnoissa sekä päivityksissä. Operatiivisissa toiminnoissa Finnairissa on panostettu polttoainetehokkuuteen monella osa-alueella. Esimerkiksi maaoperaatioissa käytetään vajaa- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI moottorirullausta aina kun se on mahdollista. Myös APU-moottoreiden käyttöä on optimoitu (APU eli auxiliary power unit on lentokoneissa oleva lisävoimanlähde, josta saadaan sähköä, paineilmaa sekä hydraulitehoa koneen eri järjestelmille). Näillä toimenpiteillä saavutetaan usean miljoonan kilon vuotuiset polttoainesäästöt. Lisäksi syksyllä 2012 järjestettiin mittava taloudellisen lentämisen koulutusjakso lentäjille. Koulutuksen tavoitteena oli polttoainetehokkuutta edistävien käytäntöjen yhtenäistäminen lennon eri vaiheissa. Tällaisia ovat esimerkiksi optimaalinen lentonopeus ja -korkeus. Myös lennonsuunnittelussa pyritään mahdollisimman hyvään polttoainetehokkuuteen valitsemalla taloudellisimmat reittivaihtoehdot sekä neuvottelemalla tehokkaammista ylilentoreiteistä. F innair on Finavian yhteistyökumppanina osallistunut jo monen vuoden ajan uudenlaisen laskeutumiskäytännön kehittämiseen. Tässä niin sanotussa jatkuvan liu’un periaatteella tapahtuvassa laskeutumisessa (CD-laskeutuminen, continuous descent approach) lentokoneen lentokorkeutta vähennetään jatkuvasti koko laskeutumisvaiheen ajan. Perinteisellä tavalla suoritettuun laskeutumiseen sisältyy vaakalentovaiheita, jolloin lentokoneen moottoreita joudutaan käyttämään ajoittain suuremmilla tehoilla. Tällöin lentokoneen polttoaineen kulutus ja ilmapäästöt ovat suurempia kuin CD-laskeutumisessa. Vuonna 2012 Finnairin CD-laskeutumisten toteutuma Helsinki-Vantaalla oli 48% kaikista Finnairin laskeutumisista. Tämä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin 2011. Muilla Suomen kentillä CD-laskeutumisten osuus on huomattavasti suurempi, mutta yksityiskohtaista tietoa ei valitettavasti ole saatavissa muilta kentiltä. Maaliskuussa Finnair osallistui kolmatta kertaa kansainväliseen Earth hour -ilmastotempaukseen sammuttamalla mainosvalonsa lentoasemalta ja eri kiinteistöistään koko viikonlopun ajaksi ja viestimällä myös henkilöstölleen toimista, joilla voi säästää energiaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Lokakuussa Finnairissa järjestettiin jokavuotinen energiansäästöviikko, jonka aikana sisäisten tiedotuskanavien välityksellä jaettiin tietoa ja vinkkejä erilaisista tavoista säästää energiaa. Viikon jokaiselle päivälle oli oma teemansa, ja kuhunkin teemaan liittyen henkilöstöä rohkaistiin keskustelemaan ja pohtimaan energiansäästön merkitystä sekä uusia tapoja säästää energiaa. F innair Facilities Management Oy on liittynyt Elinkeinoelämän keskusliiton, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä toimialaliittojen väliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimus velvoittaa vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä. EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön Finnair edellyttää, että sen käyttämä biopolttoaine on tuotettu aidosti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että biopolttoaineita ei tuoteta ruokakasvien kustannuksella ja että maankäyttö raaka-aineiden tuotannossa on sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole kaupallisesti kannattavaa vaihtoehtoa, joka täyttäisi myös nämä kriteerit. F innair kuitenkin osallistuu aktiivisesti erilaisiin työryhmiin sekä käy kahdenvälisiä neuvotteluja eri toimijoiden kanssa, jotta tällainen vaihtoehto löytyisi. F innairin matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vähentää liikematkustustaan hyödyntämällä yhtiön matkatoimistojen myymiä virtuaalikokouspalveluita. EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Vuonna 2012 vedenkulutus F innairissa pieneni vajaat neljätoista prosenttia edellisvuodesta. Vedenkulutusta onnistuttiin vähentämään kaikkialla yhtiössä, mutta merkittävin yksittäinen seikka on Finnair Tekniikan tuotannon supistuminen. Vedenkulutus Finnairissa vuosina 2010–2012 Veden kulutus 2012 2011 2010 Vesi, m3 100 098 116 315 121 512 Muutos, % -13,9 -4,3 11,2 Vuonna 2012 F innairin käyttämä vesi otettiin kunnallisesta vesijohtoverkosta, jonka vesilähteenä on pääasiassa Päijänne. EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla Finnairilla ei ole omistettuja, vuokrattuja tai hallittuja maa-alueita, jotka ovat suojellulla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. 57/88 F innair Tekniikka on yhtiön liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä ainoa, jossa käsitellään merkittäviä määriä ympäristölle vaarallisia aineita. Finnair Tekniikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kaavoitettu alue on lähellä pohjavesialuetta. Tekniikalla on voimassaoleva ympäristölupa, jonka lupamääräyksissä velvoitetaan Tekniikkaa tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia ympäristöön sekä raportoimaan niistä säännöllisesti viranomaisille. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Luonto ja sen monimuotoisuus on merkittävä vetovoimatekijä Finnairiin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n liiketoiminnassa. Kohdeohjelmia suunniteltaessa Aurinkomatkat arvioi tarkasti ohjelmien mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Toiminnassa pyritään välttämään esimerkiksi sellaisia vierailukohteita, joissa vieraileminen voi aiheuttaa biodiversiteetille uhkaa tai haittaa. Asiakkaita informoidaan kohteissa oikeista toimintatavoista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Vuoden 2012 aikana F innair ei ole osallistunut elinympäristöjen suojelu- tai kunnostushankkeisiin. Finnair Technical Services Oy on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta-alueellaan. Yhdistys pyrkii edistämään toiminta-alueellaan myös muuta ympäristönsuojelua, vesistön virkistyskäyttöä ja kalataloutta. EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat Kansainvälisessä rahtitoiminnassa, niin ilmailukuin meriliikenteessäkin, noudatetaan FAO:n (Food and Agriculture Organization) määrittelemää International Standards for Phytosanitary Measures -normia, joka muun muassa säätelee logistiikassa käytettävän puutavaran laatua ja ominaisuuksia. Puutavara tulee käsitellä siten, että sen mukana ei kulkeudu loisia tai tuhohyönteisiä. Oikein käsitelty puutavara on myös standardin edellyttämällä tavalla leimattua. Aurinkomatkat on vuodesta 2008 alkaen ollut Thaimaan Phuketissa toimivan suomalaisen ympäristöjärjestön Turtle Watchin pääsponsori. Järjestön suomalaiset meribiologit tutkivat, miten vankeudessa elävät liemikilpikonnat sopeutetaan takaisin luontoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka siirtoistutus toimii suojelukeinona uhanalaisille liemikilpikonnille. Aurinkomatkat on mukana tukemassa myös Turtle Watchin kampanjaa, jonka päämääränä on vähentää villieläinten käyttöä turistihoukuttimina. Uhanalaiset villieläimet, kuten apinat, norsut ja eksoottiset liskot, ovat tuttu näky Thaimaan vilkkailla turistikaduilla, joissa niitä käytetään muun muassa valokuvauskohteina ja ravintoloiden viihdykkeenä. Monet ”katueläimistä” on kansainvälisten standardien mukaan luokiteltu uhanalaisiksi, ja kaikki kadulla olevat villieläimet ovat laittoman eläinkaupan uhreja. Lisäksi muun muassa gibbonien ja norsujen pitäminen kaduilla on Thaimaan laissa kielletty. Aurinkomatkat on lisäksi mukana kilpikonnien suojeluhankkeessa Zakinthoksen saarella Kreikassa. Saari on yksi tärkeimmistä valekarettikilpikonnien pesimisalueista Välimerellä; joka neljännes kaikista näiden kilpikonnien pesistä sijaitsee Zakinthoksella. Projekti kohdistuu saarella pesivien valekarettikilpikonnien suojelutoimintaan sekä Rescue Centerin, kilpikonnien pelastuskeskuksen, rakentamiseen Agios Sostisin sataman läheisyyteen. EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti on sellainen, että lentoasemalta voi päästä valumavesiä Vantaanjokeen, jossa elää merkittävä jokivuollesimpukkapopulaatio (Unio crassus). Rauhoitettu jokivuollesimpukka on luokiteltu tarkkailtavaksi (NT) lajiksi, ja se on suojeltu myös EU:n luonnonsuojeludirektiivin nojalla. Sekä Finnair Tekniikalla että lentoasemaa pitävällä Finavialla on ympäristölupiensa perusteella jatkuva seurantavelvollisuus toimintansa vaikutuksista. Vuoden 2013 tammikuussa valmistuneen, kolmannen osapuolen tekemän selvityksen mukaan lentoaseman puroissa ja ojissa havaittiin jonkin verran kohonneita pitoisuuksia, mutta lentoaseman vaikutus ei ollut seurantajaksolla erotettavissa Vantaanjoesta ja Keravanjoesta tehdyissä analyyseissa. Glykolipäästöjen hallinta kuuluu lentoaseman pitäjän vastuulle. EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät Finnairin aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kaikki syntyvät lentämisestä. Lentämisestä aiheutuu pääasiassa kahdenlaisia suoria kasvihuonekaasupäästöjä: hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on tärkein ilmakehässä oleva kasvihuonekaasu, mutta sitä ei yleensä tarkastella suoraan ihmisperäisenä kasvihuonekaasupäästönä, sillä ilmakehään vesihöyry tulee lähinnä luonnollisen haihtumisen tuloksena. Lentoliikenteen voidaan tässä suhteessa nähdä olevan erityisasemassa, sillä moottoreista tuleva vesihöyry vapautuu korkealla ilmakehässä lisäten ilmakehän H2O-pitoisuutta pilvikerroksen yläpuolella. Lentoliikenteen vesihöyrypäästöjen merkitystä ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin. Finnair asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi. Finnair sitoutuu vähentämään CO2-päästöjänsä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 58/88 Finnairin suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt 2010-2012 CO2 Suorat kasvihuonekaasupäästöt, tn Lentäminen Maakalusto Välilliset kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Yhteensä 2012 2011 H2O 2010 2012 2011 2010 2 473 304 2 521 414 2 220 388 1 020 729 1 040 583 979 3 870 5 181 916 351 n/a 10 070 1 884 18 799 14 850 20 684 2 493 081 2 550 203 2 248 137 1 020 729 1 040 583 F innairin laivaston CO2-päästöjen lisäksi yhtiön hiilidioksiditaseeseen voidaan laskea Finnair Cargon muilta yhtiöiltä ostama kuljetuskapasiteetti. Vuonna 2012 F innair Cargon toimitettavaksi luovutetun Lentämisen suorat CO2-päästöt CO2 tonnia EN19 rahdin kuljettaminen muilla yhtiöillä tuotti yhteensä noin 100 000 tonnia hiilidioksidia. Tässä on huomioitu sellaiset rahtilennot, jotka operoitiin pelkästään Finnair Cargon vuoksi. Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Finnairissa ei käytetä yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia aineita. Poikkeuksen muodostavat lentokoneiden palonsammutusjärjestelmät, joissa käytetään haloneita palonsammutusaineina. Haloneita joudutaan käyttämään lentokoneiden palonsammu- Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2006–2012 Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2006–2012 grammaa grammaa 916 351 140 3 000 000 2 473 304 2 500 000 1 200 120 2 000 000 83 80 1 500 000 60 1 000 000 40 1 000 106 100 0 08 09 10 11 12 886 800 574 600 400 200 20 500 000 0 Raportista puuttuvat tiedot Finnair Cargon hyödyntämästä rekkaliikenteestä. Finnair Cargo ostaa kuljetuspalveluita rekkaliikennöitsijöiltä, eivätkä liikennöitsijöiden tilastointikäytännöt ole ainakaan vielä mahdollistaneet toteutuneiden päästöjen laskentaa. Rekkaliikenteen osalta F innair Cargon pääyhteistyökumppanit käyttävät Euroopan liikenteessään vähintään EUR 4 -luokan ajoneuvoja. 06 07 08 09 10 11 12 g/RPK g/ASK Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä 0 g/RTK 06 07 08 09 10 11 12 g/ATK RPK = myydyt henkilökilometrit. ASK = tarjotut henkilökilometrit. RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan. ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan. RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita. tusjärjestelmissä, sillä siviili-ilmailukäyttöön hyväksyttyjä, suoraan vaihtokelpoisia korvaavia aineita ei markkinoilla vielä ole. F innairin koneissa käytettävät halonityypit ovat Halon 1301 ja Halon 1211. Vuonna 2012 Halon 1301 -kaasua sisältävä palopullo laukaistiin kerran, minkä vuoksi ilmakehään pääsi 10,4 kg halonia. Ilmaan päässeet halonit, kg Halon 1211 kg Halon 1301 kg Yhteensä CFC-ekviv. Yhteensä 2012 2011 2010 0 10,4 0,3 8,3 0 3,6 10,4 104 8,6 84 3,6 36 Halon 1211:n ODP (ozone depleting potential) on 3 ja Halon 1301:n ODP on 10. ODP viittaa yhdisteen otsonikerrosta tuhoavaan vaikutukseen verrattuna standardina käytettyyn CFC-yhdisteeseen. EN20 Typen ja rikin oksidien (NO x, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan Vuonna 2012 Finnairin lentotoiminnan kokonaistypenoksidipäästöt pienenivät vajaat seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku selittyy polttoaineen kulutuksen vähenemisellä. Typen oksidit (NOx) ovat hiilidioksidin ohella merkittävin lentämisestä aiheutuva ilmapäästö. NOxpäästöjä syntyy korkeissa lämpötiloissa tapahtuvissa palamisprosesseissa. Typen oksidit osallistuvat muun muassa alailmakehän otsonin muodostukseen, mutta toisaalta tuhoavat ilmakehässä ole- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 59/88 vaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Typenoksidien vaikutus onkin monensuuntainen ja monelta osin vielä puutteellisesti tunnettu. F innairin lentokoneiden moottoreiden tuottamien NOx-päästöjen laskennan perustana ovat moottorin- ja lentokoneen valmistajien ilmoittamat päästöluvut suhteessa reittipituuksiin. Näitä arvoja sovelletaan Finnairissa tilastoituihin polttoaineenkulutuksiin jokaisen yksittäisen reitin kohdalta erikseen. Lisäksi lukuja verrataan YK:n siviili-ilmailujärjestön ICAO:n ylläpitämiin moottorien sertifiointeihin perustuviin dokumentteihin. F innairin lentotoiminnasta aiheutuneet NOx-päästöt 2010-2012 NOx-päästöt, Mkg 2012 2011 2010 5,6 6 5,9 NOx-päästöjen ohella Finnairin toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ns. VOC-päästöjä. VOC-päästöt ovat ympäristölle haitallisia, koska ne muun muassa osallistuvat alailmakehän otsonin muodostukseen. Alailmakehän otsoni puolestaan on haitallista sekä ihmisten että eläinten terveydelle ja kasvillisuudelle. Finnairin VOC-päästöt ovat peräisin pääosin liikennepolttoaineita poltettaessa palamatta jääneistä hiilivedyistä sekä Tekniikassa käytettävistä kemikaaleista. Finnair Tekniikan ympäristöluvassa on määritelty yläraja vuosittaisille VOC-päästöille ja Tekniikan päästöt alittavat ne selvästi. Tuotannon merkittävän supistumisen vuoksi Tekniikan VOCpäästöt vuonna 2012 pienenivät yli viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Finnair Tekniikan VOC-päästöt vuonna 2012 Alifaattiset VOC, 1 000 kg Maalit ja lakat Maalinpoistoaineet Liimat ja tiivisteaineet Liuottimet Ruosteenestoaineet Puhdistusaineet Pesubensiini/ pesuliuokset Yhteensä Aromaattiset 0,7 0,02 2,8 0,02 grammaa grammaa kg 200 000 150 000 0,40 3,00 0,30 0,24 0,19 0,20 1,30 1,00 0,10 0,00 2,00 2,00 06 07 08 09 10 11 g/RPK g/ASK Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä 12 0,00 g/RTK 06 07 g/ATK 08 09 10 11 12 0,1 0,2 0,7 0,0 0,1 2,0 0,1 0,2 0,2 8,4 0,1 5,0 Yhteensä 2,6 1,9 0,1 3,7 0,1 6,0 2,1 16,4 EN21 Liuottimia sisältävien kemikaalien käyttö ja VOC-päästöt Finnair Tekniikassa 1992–2012 4,00 1,9 Sekalaiset 2,1 Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt 2006–2012 0,50 Haloge noidut 5,8 5,00 Alkoholit 2,6 Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt 2006–2012 0,60 Ketonit 100 000 49 470 50 000 0 15 496 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 VOC-päästöt Liuottimia sisältävät kemikaalit Päästöt vesiin Finnairin toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Poikkeuksena on lentokoneen jäänehkäisyssä ja jäänpoistossa käytetty vesipropyleeniglykoliseos, jota pääsee pieniä määriä Helsinki-Vantaan lentoasemaa ympäröiviin puroihin ja ojiin. Alueen purot ja ojat laskevat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen. Propyleeniglykolin talvikauden 2011–2012 vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lentoasemaa ympäröivissä puroissa ja ojissa havaittiin jonkin verran kohonnutta glykolikuormitusta. Lentoaseman toiminta ei kuitenkaan ollut havaittavissa Vantaan- ja Keravanjoen analyysituloksissa. Jäänpoiston ja -ehkäisyn yhteydessä maaperään ja vesistöön päässeestä glykolista ja sen määristä raportoi Helsinki-Vantaan lentoasemaa ylläpitävä Finavia Oy. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 60/88 EN22 Jätemäärät 2008–2012 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti Finnairin jätemäärät pienenivät edellisvuodesta 12 prosentilla, liki 600 tonnia. Jätemäärien väheneminen selittyy valtaosaltaan lentojen lukumäärän vähenemisellä ja muulla tuotannon supistumisella. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, ja vuonna 2012 jätteiden hyötykäyttöastetta saatiin jälleen parannettua. F innairin jätemäärät käsittelytavan mukaisesti jaoteltuina. Luvut eivät sisällä yhtiön vaarallisia jätteitä. 1 000 kg 2012 2011 2010 Kompostointi Muutos, % Kierrätys Muutos,% Energiakäyttö Muutos, % Kaatopaikka* Muutos, % Muut** Muutos, % Yhteensä Muutos, % Hyödyntämis-% Kierrätys-% 404 -12 1 157 -16 1 301 -4 1 410 -16 144 -9 4 414 -12 68 39 461 -2 1 374 10 1 349 78 1 671 -23 157 -3 5 011 4 67 40 469 31 1 251 7 756 52 2 180 -23 163 -16 4 819 -4 55 39 tonnia 6 000 5 000 4 000 ** Muu jäte tarkoittaa hyödynnettävää jätettä, joka menee edelleen lajiteltavaksi. Kunkin osajakeen osuudet eivät ole tiedossa. Muu jäte tulkitaan tässä kierrätettäväksi. Finnair Tekniikan toiminnassa syntyneet ongelmajätteet 2008–2012 tonnia 250 200 150 110,4 3 000 Kertaluonteisena eränä Finnair Tekniikasta toimitettiin myös Suomen Nukliditekniikalle loppukäsiteltäväksi 500 kpl vanhoja, heikosti säteileviä hätäpoistumistiekylttejä sekä Säteilyturvakeskukselle 5,1 kg köyhdytettyä uraania, jota aiemmin käytettiin lentokoneiden ohjaussiivekkeissä vastapainoina. 2 000 1 000 0 08 Kompostointi Kaatopaikka* 09 10 Kierrätys Muut** 11 12 Energiakäyttö Finnairin toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet Jätteiden määrä ja hyödyntämisprosentti 2008–2012 5 800 80 68 5 400 60 5 000 40 4 600 4 200 * Vuonna 2012 kaatopaikalle päätyneistä jätteistä lähes 64 prosenttia oli EU-alueen ulkopuolella tuotettuja, lennoilla tarjottavia ruoka-annoksia tarjoiluastioineen. Ne on EU:n määräyksen mukaan hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen. F innairin toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet tulevat pääosin Finnair Tekniikasta. Vuonna 2012 Tekniikan vaarallisten jätteiden määrä väheni 37 % edellisvuodesta palaten suunnilleen vuoden 2010 tasolle. Tekniikan tuotannon supistuminen ei varsinaisesti näy vaarallisten jätteiden määrissä vielä vuonna 2012, sillä sopeuttamistoimet nostavat kertaluonteisesti tiettyjen jätejakeiden määriä. 4 414 08 Yhteensä, tonnia 09 10 11 Hyödyntämis-% 12 20 0 Vaaralliset jätteet, tn Muutos, % Hyödynnettävä* 2012 2011 2010 110 175 117 -37 24 49 42 -15 35 * Hyödynnettäviä vaarallisia jätteitä ovat jätekerosiini, jota käytetään tukipolttoaineena vaarallisten jätteiden käsittelyprosessissa sekä osa liuotinjätteistä, jotka F innairin yhteistyökumppanin puhdistaa ja palauttaa Tekniikkaan uudelleen käytettäväksi. 100 50 0 08 09 10 11 12 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 61/88 EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus Vuonna 2012 Finnairissa ei sattunut yhtään merkittävää öljy- tai kemikaalivuotoa. Pienempiä vuotoja oli muutama: F innair Cateringin käyttämissä kuormausautoissa sattui vuoden aikana 6 hydraulinestevuotoa. Vuodot tapahtuivat asfaltille ja kaikki vuotanut hydraulineste saatiin kerättyä pois. Vuotaneen hydraulinesteen määristä ei ole tarkkaa arvioita, mutta yhteismäärä jäi alle 400 litran. EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Yksi lentoliikenteen tyypillinen ympäristöhaitta on melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorimelua sekä aerodynaamista melua. Lentoonlähdöissä moottorimelun osuus on suurempi, mutta lähestymisissä aerodynaamisen melun osuus kasvaa. F innairissa melusaastetta on vähennetty uudistamalla laivastoa sekä suunnittelemalla lentoonlähtöjä ja laskeutumisia melunäkökulmasta vähemmän haitallisiin ajankohtiin. Valitettavasti Finnair kuitenkin operoi myös illalla ja yöllä, jolloin melun häiritsevyys koetaan suurempana. Finnairin laivaston meluarvot Koneen tyyppi Moottori tyyppi B757-200 P&W 2040 A340-311 A330-302 B757-200 A319-112 A320-214 A320-214 A321-211 A321-211 Embraer 190 Embraer 170 CFM56-5C2 GE-CF6-80E1A4/B P&W 2040 CFM56-5B6/2P CFM56-5B4/2P CFM56-5B6/2P CFM56-5B3/2P CFM56-5B3/2P GE CF34-10E GE CF34-8ES Lentoonlähtömelu / ICAO:n meluraja Lähestymismelu / ICAO:n meluraja 87,3/97,3 98,1/101,8 95,0/103,7 92,2/98,1 89,7/94,1 83,4/90,9 83,6/91,3 84,9/91,6 86,4/92,2 88,3/92,6 86,1/89,3 84,1/89,0 97,2/104,7 98,6/104,4 98,1/102,0 94,7/100,2 96,0/100,4 96,0/100,6 97,0/100,9 97,0/101,1 92,7/99,2 94,9/98,2 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 62/88 Sosiaalisen vastuun johtaminen Vuonna 2012 F innairilaisen johtamiskulttuurin kehittäminen eteni International Winning Team -strategiahankkeena. Yhtiössä käytettiin entistä systemaattisemmin johtamisperiaatteiden (tavoitteellinen, kehittävä, kannustava, välittävä ja oikeudenmukainen) pohjalta rakennettuja työvälineitä tukemaan esimiehiä ja tiimejä arjen työssä. F innairin Take offvalmennusohjelmia jatkettiin ja lisäksi aloitettiin tiimiesimiehille suunnatut Runway-ohjelmat keväällä 2012. Tämä on entisestään vahvistanut yhtenäistä johtamiskulttuuria ja lisännyt esimiesten valmiuksia tehdä työtään oman itsensä, tiimin ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2012 aikana F innairin kykykartoitus- (talent review) ja seuraajasuunnitteluprosessit olivat edelleen tärkeä osa organisaation johtamista ja kehittämistä. Kykykartoitus rakentuu F innairilaisten johtamisperiaatteiden sekä suorituksen arvioinnin pohjalle (Performance Dialogue -prosessi). Kykykartoituksen avulla on onnistuttu edelleen parantamaan yhtiön seuraajasuunnittelua, urakiertomahdollisuuksia sekä suuntaamaan henkilöstön kehittämistoimia entistä järjestelmällisemmin tiettyihin kohderyhmiin. 4D-työhyvinvointikartoitus paransi työyhteisödialogia vuonna 2012 F innairin 4D-työhyvinvointikartoitus toteutettiin sovitun vuosikellon mukaisesti kaksi kertaa vuonna 2012. Keväisin laajemmassa kartoituksessa näkyvät mm. F innairin strategian painopistealueita mitattaessa asiakaslähtöisyys ja kansainvälinen voittajajoukkue. HR:n painopistealueita mitataan yksilö- ja työyhteisötasolla: mittavina ovat suori- tuksen johtaminen, esimiestyön kehittäminen ja luottamuksen parantaminen. Henkilöstön sitoutuminen Finnairiin, strategiaan, toimintatapoihin ja uudistuksiin on keskeinen yhtiön menestymisen edellytys ja siksi sen tasoa ja kehitystä halutaan seurata. Mittaristossa on vahvasti mukana henkilöstön sitoutumisen mittaaminen niin tunne- kuin käyttäytymispuolellakin. Syksyisin F innair mittaa päivittäistä työhyvinvointia, viihtyvyyttä ja yleistyytyväisyyttä tiiviillä 4Dpulssilla. 4D-pulssimittauksen keskiarvoa voidaan pitää työyhteisön työhyvinvoinnin yleisindeksinä. Osallistumisaktiivisuus keväällä 2012 oli 56,9 % ja kartoituksen tuloksena työhyvinvointi-indeksi (4D-pulssi) oli 4,0 (arviointiasteikko 1–5, 5 paras mahdollinen arvosana). Syksyllä toteutetun 4Dpulssiin vastausprosentiksi tuli 56,6 %, mikä on hyvin edustava otos yhtiön tunnelmista. Tällöin koko konsernin työhyvinvointi-indeksi on 3,9 (asteikolla 1–5 ). Kyselyn lisäksi yhtiössä on käytössä systemaattinen prosessi ja toimintamallit siihen, miten tulokset käsitellään työyhteisöissä. Tavoitteena on aktivoida työyhteisö miettimään tulosanalyysin pohjalta, miten yhdessä voidaan parantaa työhyvinvointia. Luottamusfoorumi Vuoden 2012 aikana lujitettiin henkilöjärjestöjen ja työnantajan edustajien yhteistyötä. Kuukausittaiset luottamusfoorumit ovat yhteisen kehittämisen ja avoimen keskustelun tapaamisia henkilöstöjär- jestöjen, työsuojelutoimijoiden sekä johdon edustajille, ja niissä pohditaan ajankohtaisia teemoja ja suunnitellaan entistä parempia toimintakäytäntöjä. Luottamusfoorumi kokoontui vuoden 2012 aikana 8 kertaa keskustellen avoimesti kaikista yhtiöön ja sen julkisuuskuvaan liittyvistä teemoista. Henkilöstön edustajat saivat muun muassa mahdollisuuden kuulla ja kysyä yhtiön ylimmältä johdolta henkilöstöä puhuttaneista tapahtumista ja uutisista niiden taustojen selvittämiseksi. Työturvallisuus F innair lähti mukaan Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan vuonna 2012 herättääkseen keskustelua yhdenvertaisesta kohtelusta työpaikalla. Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt ympäri Suomea tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Työturvallisuustoiminnan auditointi kehittämisen työkaluna F innairin työturvallisuusjohtaminen ja työturvallisuustoiminta auditoitiin keväällä 2012 kehittämiskohteiden löytämiseksi ja toiminnan painopisteiden määrittelemiseksi vuosille 2012–2016. Auditoinnin toteutti tapaturmavakuutuslaitos, ja siinä sovellettiin OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän rakennetta käytäntöjen selvittä- miseksi. Auditointi koostui sähköisestä kyselystä valikoiduille henkilöille, osallistumisesta työsuojelutoimikuntien kokouksiin ja työsuojeluhenkilöiden haastatteluista. Tulokset raportoitiin yksiköittäin ja Finnair-tasoisesti. Ohjausryhmänä toimi Finnairin työsuojelutoimikunta. Arvioinnin yleisiä havaintoja F innairissa on työturvallisuuteen kiinnitetty paljon huomiota viime vuosina. Vuodesta 2006 työympäristön turvallisuutta on kehitetty työn riskiarviointien avulla. Samalla on kiinnitetty huomiota ennakoiviin toimenpiteisiin ja hankittu 3T-järjestelmä työturvallisuusjohtamisen tueksi. Aiempina vuosina voimakkaasti esillä ollut tilastoihin perustuva reagoiva toiminta on muuttunut ennakoivaksi, toiminnallisia asioita seuraavaksi tavoitteelliseksi työksi turvallisuuden kehittämiseksi. Yksiköitä ei ole pakotettu yhtenäiseen toimintamalliin, vaan ne ovat toimineet hyvin oma-aloitteisesti ilman keskitettyjä vaatimuksia. Resurssit on jaettu niin, ettei keskitetty toiminnan yhtenäinen mallintaminen ja johtaminen ole ollut painopisteenä. 3T-järjestelmän käyttöön ja työn riskienarviointiin liittyvät asiat on toteutettu yhtenevästi ja työsuojeluorganisaation koulutus on myös hoidettu osin keskitetysti. Tapaturmatilastojen hyödyntäminen on vaihtelevaa ja osin tietojen etsiminen on koettu vaikeaksi. Vakuutusyhtiön tilastoista tiedot löytyvät vaihtelevasti ja nopeat organisaatiomuutokset asettavat haastetta historiatietojen vertailuun. Johdon 63/88 sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen on kyselyn mukaan hyvällä tasolla. Riskien arvioinnit on tehty kattavasti ja tapaturmat ilmoitetaan viiveettä. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnan tulosten hyödyntämisessä ja turvallisuuskierrosten tulosten sekä työturvallisuuden mittareiden tuntemisessa on sen sijaan kehitettävää. Yleiset suositukset Työsuojelutoiminnan tulee ottaa käyttöönsä toiminnan vuosikello kaikissa yksiköissä. Työsuojelutoimikuntien asialistat tulee vakioida ja pääosiltaan yhdenmukaistaa. Näin varmistetaan tärkeiden asioiden systemaattinen käsittely ja jatkuvan parantamisen menetelmän käyttö. Yksiköille ominaiset asiat liitetään yhdenmukaistettuihin asialistoihin. Työturvallisuuden mittareiden yhdenmukaistaminen ja kehittäminen on painopisteenä. Yksiköiden johdon tulee kiinnittää erityistä huomiota mittareiden käytettävyyteen ja käyttöön. Työterveystoiminta Ilmailualalla osa työntekijöistä joutuu työskentelemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epätyypillisinä työaikoina. F innairissa työterveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut. F innair Terveyspalvelut on yksi Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantuntijaorganisaatioita. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 64/88 Ihmisoikeudet Hankintakäytännöt F innairin vuonna 2012 uudistetut hankintaohjeet (Finnair supplier code of conduct) sisältävät selkeät periaatteet eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi. Finnair edellyttää, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. F innairin hankintatoiminta perustuu kaikilta osin objektiiviseen ja tasapuoliseen toimittajien kohteluun. F innairin hankintapäätöksiä tekevät henkilöt ovat kaikin puolin riippumattomia kauppakumppanista. Finnairin henkilöstö jäävää itsensä päätöstilanteissa, jotka koskevat kauppasopimusta tai muuta liiketoimintasuhdetta, johon liittyy sukulaisuussuhde, omistusosuus yrityksessä tai (pois lukien kohtuullinen omistusosuus pörssinoteeratussa yrityksessä) muu Finnairin ulkopuolinen kauppa-, velka-, tai muu suhde. F innairin johdon alaisuudessa toimivan hankintatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koordinointi. Merkittävimmistä tuote- ja palvelukokonaisuuksista vastaavat kunkin tuote- tai palvelukokonaisuuden ympärille muodostetut poikkiorganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset hankintaryhmät eli kategoriatiimit. Liiketoimintayksikön johto huolehtii siitä, että hankintatoimintaa hoitava henkilöstö noudattaa hankintaohjeita. Kaikessa Finnairin hankintatoimessa noudatetaan Finnairin eettisiä ohjeita sekä Finnairin hankintaohjeita, jossa määritetään kaikkea hankintaa säätelevät yleiset linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja liiketoimintayksiköillä on omat, yksityiskohtaiset hankintaohjeensa, joissa määritetään yleisten ohjeiden puitteissa tarkemmat kriteerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityistarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudattaminen on ehdoton minimivaatimus. Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on osaltaan varmistua siitä, että hankintaohjeita noudatetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote- ja palveluryhmien vastaavilla. Tietyissä tuote- ja palveluryhmissä suoritetaan sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Auditoinnit painottuvat laatu- ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissäädeltyjen hankintojen osalta ainoastaan kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön IATA:n hyväksymät toimijat voivat toimia Finnairin toimittajina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä Finnair velvoittaa toimittajansa sekä alihankkijansa noudattamaan muun muassa Finnairin laatimaa ”Supplier code of conduct” -ohjeistusta. seen asemaan esim. henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai vakaumuksensa johdosta. Liiketoimintayksiköiden vastaavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertaisuusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoidetuksi, ja että epäkohtiin puututaan yhtiön toimintamallin mukaisesti. Tasa-arvosuunnittelua tehdään ja syrjinnänvastaisia toimintakäytäntöjä kehitetään jatkuvasti osana henkilöstöjohtamista. Toiminnan lain- ja määräystenmukaisuutta valvotaan myös osana konsernin yleisiä valvontaja tarkastusprosesseja. Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus F innair-konserni ymmärtää ja hyväksyy ammatillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoiminnalla on yhtiössä pitkät perinteet. Lisäksi yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perusoikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhtiössä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöiden järjestäytyminen ja kollektiiviset neuvottelut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa normaalia toimintaa. Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainvälisen sääntelyn ja valvonnan alainen. Riski lapsi- ja pakkotyön esiintymisestä lentoliikenteessä on yleisestikin hyvin pieni. Hankintakäytäntöjen osalta lapsi- ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden kohdalla. Finnairin toiminnan lainmukaisuutta valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Toimittajien eettisyys F innair edellyttää, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Ohje ei sisällä ohjeita kaikkia mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat. Lakien ja säädösten noudattaminen Toimittajien ja niiden edustajien on liiketoiminnassaan noudatettava paikallista lainsäädäntöä ja säädöksiä mukaan lukien voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Syrjintä F innair ei hyväksy syrjintää missään muodossa. Finnairin syrjinnänvastainen politiikka perustuu yhtiön sisäiseen ohjeistukseen ja eettisiin ohjeisiin. Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuolen, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen, iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työrauhan häirintä ja epäasiallinen kohtelu eivät kuulu yhtiön toimintaan. Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eriarvoi- Lapsi- ja pakkotyövoima Liiketoimintakäytännöt F innair-konserni ei hyväksy lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osaalueella. Konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edellyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden noudattamista kaikessa konserniin liittyvässä toiminnassa. Toimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Muiden sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien on noudatettava seuraavia ohjeita: • Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteiden mukaisesti. • Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säilytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä 65/88 • • • • • • • aikallisten lakien ja sääntöjen mukaan. p Toimittajan on käytettävä vastuullisesti F innairin aineellista ja aineetonta omaisuutta (tilat, tarvikkeet, kulutushyödykkeet ja laitteet, joiden käyttämiseen Finnair-konserni on antanut valtuutuksen). Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnairin vaatimuksia, jotka liittyvät luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan. Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuksellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten, etteivät tiedot joudu asiattomiin käsiin tai ettei niitä muuten käytetä väärin. Toimittajan tulee kunnioittaa Finnairin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksia, mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet ja liikesalaisuudet. Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lausuntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnairin puolesta. Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai viihde-etuja F innairin työntekijöille sopimussuhteen aikana. F innair ei hyväksy lahjontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailutuksen aikana toimittajan on pidättäydyttävä täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työntekijöille. Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sellaisten Finnairin työntekijöiden kanssa, joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudellisesti hyötyy toimittajasta. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Henkilöstöä koskevat käytännöt F innairin toimittajien on noudatettava henkilöstöhallinnossaan paikallisia lakeja ja säännöksiä. Yhteisellä työpaikalla toimittaessa toimittajien työntekijöiltä edellytetään samoja turvallisia työtapoja ja toimintatapoja kuin F innairilaisilta mukaan lukien suojavarusteet, lupakäytännöt ja paikalliset erityispiirteet huomioiva toimintaohjeiden noudattaminen. Toimittajien kanssa sovitaan myös henkilöstön työturvallisuus- ja terveysasioita koskevista yhteistyö- ja tiedonkulkukäytännöistä. Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnair-konsernin toimittajien turvallisuusohjeita ja eettisiä ohjeita. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 66/88 Yhteiskunta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ilmailu on tiukasti säädelty toimiala ja siksi on tärkeää, että osallistumme Finnairin toimintaedellytyksiä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. F innair toteuttaa edunvalvontaansa eettisesti kestävällä tavalla omat näkökulmansa asiallisesti esiin tuoden. Yhtiö ei painosta eikä myöskään tue poliittisia tahoja millään keinoin. F innairin edunvalvonnan tavoitteena on ylläpitää liikennepolitiikkaan liittyviä viranomaissuhteita sekä osallistua näihin asioihin liittyviin neuvotteluihin sekä edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan. Finnair on ilmailualan edunvalvontajärjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, jäsen. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lainmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Viestintä F innairin tavoitteena on viestiä avoimesti, rehellisesti ja oikea-aikaisesti. Finnair noudattaa viestinnässään pörssiyhtiöille ja osakeyhtiöille asetettuja säännöksiä ja velvoitteita, yhteistoimintalain velvoitteita sekä valtion omistajaohjausyksikön viestintälinjauksia. F innair ottaa viestinnässään huomioon myös erilaiset näkemykset ja kunnioittaa niitä. Vastuullisuuden tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa ja strategiassa – myös viestinnässä ja brändin ra- kennuksessa. Vastuullinen viestintä on yksi hyvän yrityskuvan perusedellytyksistä. F innairin viestintä perustuu vuorovaikutukseen, jossa jokaisella F innairilaisella on vastuu ja velvollisuus viestiä oman toimialueensa asioista kohderyhmilleen. Esimiehillä on lisäksi velvollisuus viestiä tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista omassa työyhteisössään ja luoda sellainen salliva työympäristö, joka mahdollistaa aidon, rakentavan keskustelun. Korruptio F innair ei hyväksy korruptiota missään muodossa. Korruptioriskien tunnistaminen ja arviointi on osa yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden yleistä riskikartoitusta. F innairin hankintaohjeet sisältävät selkeät periaatteet eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi. Finnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Finnairin hankintatoiminta perustuu kaikilta osin objektiiviseen ja tasapuoliseen toimittajien kohteluun. Finnairin hankintapäätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla kaikin puolin riippumattomia kauppakumppanista. F innairin henkilöstön tulee jäävätä itsensä päätöstilanteissa, jotka koskevat kauppasopimusta tai muuta liiketoimintasuhdetta, johon liittyy sukulaisuussuhde, omistusosuus yrityksessä tai (pois lukien kohtuullinen omistusosuus pörssinoteeratussa yrityksessä) muu Finnairin ulkopuolinen kauppa-, velka-, tai muu suhde. Korruption estämiseen liittyvästä valvonnasta vastaavat liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkas- tus. Sisäinen tarkastus varmentaa toimintaohjeiden keskeisten periaatteiden noudattamista sekä osana liiketoimintojen prosessi- ja kontrollikartoituksia että erityistarkastuksin. uteen, rahoitukseen ja tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet, joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon johtajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai organisaationsa sisäinen valvonta. Lahjusten vastaanottaminen ja antaminen on kielletty. Liikelahjojen antamista ja vastaanottamista tulee välttää hyviä tapoja kuitenkin noudattaen. Sisäinen valvontaympäristö käsittää roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen valvonnan periaatteet sekä yhtiön arvot ja etiikan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiölain, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin sekä lentotoimialan säännösten mukaiset. Mahdolliset lahjontaepäilyt annetaan selvitettäväksi yhtiön sisäiselle tarkastukselle ja tarvittaessa järjestetään myös asiaan liittyvää koulutusta uusille työntekijöille. Kilpailu F innairin periaatteena on noudattaa kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan. Lentotoimiala on globaalisti erittäin kilpailtu ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta, sisäinen tarkastus varmentaa kilpailulainsäädännön noudattamista osana yleisiä prosessi- ja kontrollitarkastuksia ja ulkomaan myyntiyksiköiden tarkastusten yhteydessä se käy tarkemmin läpi kilpailulainsäädännön noudattamiseen liittyviä asioita. Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti F innairin hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvän työn tulokset raportoidaan Finnairin hallitukselle. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmennetaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta, omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoituksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden mukaisesti. Sisäisen tarkastustoiminnan painopistealueet määritellään konsernin riskienhallintastrategian mukaisesti. Määräystenmukaisuus Pääosa F innairin operatiivisesta toiminnasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viranomaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismääräysten noudattamisesta on viranomaisen hyväksymillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät valvontavastuut liittyvät talo- Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettelytapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdotetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan F innairin hallitukselle. 67/88 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI Tuotteet Lentoyhtiönä Finnairin toiminta-ajatuksena on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa perille turvallisesti ja ajallaan. Finnair-konserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt tukevat osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja sujuvasta matkanteosta kaikilla osa-alueilla. Turvallisuudella on keskeinen rooli konsernin toiminnassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat Finnair-konsernin toiminnassa ovat lentoturvallisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilöasiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole sallittua tinkiä millään perusteella. Poikkeaviin tilanteisiin F innair-konsernissa pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on kehitetty prosesseja erilaisten yllättävien tilanteiden varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että hänestä huolehditaan läpi koko palveluketjun. Tämän vuoksi Finnair-konsernissa kiinnitetään suurta huomiota myös yhteistyökumppaneiden valintaan. Lentoturvallisuus Lentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikuttavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja lisäksi lukuisat viranomaismääräykset säätelevät konsernin toimintaa. Inhimillisten erehdysten varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu erilaisia suojaverkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdollisesti vahingollisen kehityskulun eteneminen ja riskin materialisoituminen. F innairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Turvallisuus- ja laatuosasto tuottaa johdon käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjestelmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuuskoulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä valvotaan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan organisaatiossa erityisen Safety Magazine -julkaisun avulla. Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tarpeen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita. Euroopassa EU-lainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS-1-määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n (International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSA-vaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joiltakin osin eurooppalaisia OPS-määräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla. Lentoyhtiön kaikkien toimintojen määräystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditoinnilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista osoitetaan vastuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lentoturvallisuusjohtajana. Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan Just Culture -termillä. Tällä termillä halutaan korostaa, että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat mahdollisia, mutta tarkoituksellista määräysten rikkomista ei hyväksytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta, että yksittäinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestelmään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimimaan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuuskulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät – mutta nykyään enenevässä määrin myös muut työntekijät – raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting -järjestelmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety-, Maintenance safety-, Ground safety- ja Cabin safety -raportteja. Just Culture -periaatteiden mukaisesti raportoijalle ei koidu seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraporttia ei kuitenkaan voi käyttää omien käsien pesemiseen riketapauksissa – tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä. F innairissa kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen riskiluokitus. Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esimerkiksi vikaantuneen laitteen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luokittelussa käytämme Airbus-vetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) -työryhmän luomaa ERC-menetelmää (Event Risk Classification), joka lanseerattiin lentoyhtiöiden käyttöön vuonna 2009. Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä, ja sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja riskejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment -menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMS-työryhmän tuottama työkalu. SIRA-menetelmässä pyritään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväliseen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että viranomaisten asettamat vaatimukset. Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammattilaisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRA-analyysi. Yksittäisten lentojen 68/88 tutkintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa mustaan laatikkoon parhaimmillaan yli tuhat lentoarvoa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla. Näin varmistetaan jälkikäteen, että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutkitaan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa. Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen turvallisuustutkinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jättää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai –tutkijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa, joissa havaitut epäkohdat liittyvät organisaation toimintaan. Elintarviketurvallisuus F innair Catering Oy, 1.8.2013 lähtien LSG Sky Chefs Finland Oy*, tuottaa catering- sekä logistiikkapalveluita. Yhtiön keittiö on Suomen suurimpia. Catering-tuotannon tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita kustannustehokkaasti kaikille asiakaslentoyhtiöille. Catering-tuotanto vastaa myös laatu- ja ympäristöasioiden kehittämisestä Catering-toiminnoissa. Yhtiö haluaa olla asiakkail- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI leen paras lentoliikenteen catering-palveluita tarjoava yritys. Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistiikassa kiinnitetään erityistä huomiota tuoteturvallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvoketjun, raaka-ainetoimittajista ja tuotteen valmistamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille. Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaatimukset täyttävät – ja monelta osin ylittävät – viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja mikrobiologiset vaatimukset. Yhtiö noudattaa viranomaisten hyväksymää sekä IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omavalvontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla varmistetaan, että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkaittemme odotukset. Raaka-aineet hankitaan ainoastaan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväksynnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Auditoinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja voidaan hyväksyä. Jokaiselle raakaaine-erälle suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti vastaanottolämpötilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmistamiseksi. Cateringin omavalvonnan ytimessä on HACCP-pohjainen riskienarviointi. Erilaisten tukiohjelmien – kuten siivousohjelma, lämpötilan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt – avulla pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit. Valvonnan ja sisäisten tarkastusten avulla huolehditaan sovittujen käytäntöjen toteutumisesta. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä paikallis- ten elintarvike- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisesta huolehditaan säännöllisellä koulutuksella. Cateringilla on käytössään laatujärjestelmä, joka kattaa sen koko toiminnan. Laatujärjestelmälle suoritetaan säännöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointiorganisaatio sekä viranomaiset. * Finnair ja LSG Sky Chefs Group (LSG) solmivat 1.8.2013 kumppanuussopimuksen, jonka perusteella vastuu inflight- ja catering-palveluja tarjoavan F innair Catering Oy:n toiminnasta ja päätöksenteosta siirtyi LSG:lle. Samassa yhteydessä yhtiön nimi muuttui LSG Sky Chefs Finland Oy;ksi. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa entistä laadukkaampaa ateriapalvelua Finnairin asiakkaille kustannustehokkaasti. LSG:n kanssa solmittu kumppanuussopimus ei koske Finnairin sataprosenttisesti omistamaa Finncatering Oy -tytäryhtiötä, jonka ydinliiketoimintaa ovat take away-, valmisruoka-, ja leipomotuotteiden valmistaminen kahviloiden, ravintoloiden ja kaupan tarpeisiin. Sopimus ei myöskään käsittänyt Finnair Travel Retail Oy:n toimintaa. F innair Travel Retail vastaa lennoilla tapahtuvasta tuotemyynnistä sekä Finnairin tax free -myymälöiden toiminnasta. Huolenpito asiakkaista F innair-konsernin asiakaspalvelun visiona on tuottaa huippupalvelua. Tämä tarkoittaa asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin vastaamista niin normaali- kuin poikkeusolosuhteissakin. Vuonna 2010 Finnairissa aloitettiin prosessi, jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspalvelukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajattelutapa. Peace of Mind -konseptin tavoitteena on entisestään parantaa kokonaisvaltaista asiakaskokemusta. Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma erillinen poikkiorganisatorinen toimintamalli. Kaikki lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteet hoidetaan keskitetysti Helsinki-Vantaalta käsin, jolloin kaikki saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista sekä kustannuksista tarkentuu ja asiakkaille koituva haitta pystytään minimoimaan. Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja valvonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asiakaspalautteeseen ja asiakastyytyväisyystutkimuksiin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuolisten suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyökumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden täyttymistä. Henkilöstön osaamista kehitetään koulutuksella. Rahti ja maapalvelut F innair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiikkapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että F innair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle samassa kunnossa kuin se F innair Cargoon haltuun annettaessa oli. Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Operations -yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatukriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maapalvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomaismääräystenkin suhteen. Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä F innair Cargo Oy että Ground Operations -yksikkö valitsevat terminaali- ja muita maapalveluja tuottavat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa systemaattisen arviointiprosessin jälkeen. Yhteistyökumppaneilta 69/88 edellytetään muun muassa, että ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa ammattitaidosta ja siitä, että kalusto, välineistö sekä tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa määräajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuauditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla säännöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoiden toimintaa. F innair Cargon ja Ground Operationsin laatupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmiensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvovat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi lentoasemien operatiivisesta toiminnasta vastaavat aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toiminnan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia, poikkeama dokumentoidaan ja korjaavia toimenpiteitä edellytetään välittömästi. Lisätietoja: Lisätietoja HACCP:sta: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/ tietopaketti/omavalvonta/haccp Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön (IATA) turvallisuus- ja laatuauditoinneista: www.iata.org International Travel Catering Association:n (ITCA) internetsivut: www.itcanet.com/ KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 70/88 Sosiaaliset indikaattorit, 2012 LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Finnairin henkilöstömäärä laski merkittävästi vuonna 2012 yhtiössä käynnissä olevan rakennemuutoksen vuoksi. F innairin henkilöstömäärä 2012 lopussa oli 6 368 henkeä, mikä on 1 013 työntekijää vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes koko henkilöstö työskentelee Suomessa, valtaosa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Suomen ulkopuolella työskentelee 640 henki- löä, ja heistä 177 toimii F innairin matkustaja- ja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. 321 henkilöä oli Baltian-maissa toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Suomen ulkopuolella työskentelevä henkilöstö sisältyy F innairin henkilöstön kokonaismäärään. F innairin kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli 95 prosenttia, ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteli 97 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön määrä 31.12.2012 Määräaikaisen ja vakituisen henkilöstön osuus 31.12.2012 Kokonaismäärä Määräaikaiset, % Vakituiset, % Kokonaismäärä Osa-aikaiset, % Kokoaikaiset, % Lento liikenne Lento toiminta palvelut Matkapalvelut Muut toiminnot Yhteensä 3 784 3,9 96,1 1 518 1,6 98,4 810 4,9 95,1 256 5,9 94,1 6 368 2,9 97,1 Kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön osuus 31.12.2012 3 784 1 518 810 256 6,4 4,0 3,3 2,0 93,6 96,0 96,7 98,0 6 368 5,2 94,8 10 000 8 000 6 368 6 000 4 000 2 000 0 08 09 10 11 12 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 71/88 LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai kuolemantapauksen vuoksi). Lentoliikenne Lento toiminta palvelut Matkapalvelut Muut toiminnot Yhteensä 3 784 143 3,9 1 518 211 8,4 810 102 10,5 256 61 20,3 6 368 517 6,9 Kokonaismäärä Lähteneet Vaihtuvuus-%* * Laskettu 31.12.2012 tilanteesta. Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen vuoksi tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä. Finnairin Suomen ulkopuolella työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. F innairissa ei tilastoida vaihtuvuuslukuja sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien mukaan. LA3 Lähtövaihtuvuus 2008–2012 % 8,0 6,9 6,0 LA4 4,0 2,0 0 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osaaikaisille työntekijöille Finnairin henkilöstöä koskevat samat edut työsuhdetyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta työsuhteen jatkuttua tietyn ajan. Poikkeuksen muodostaa F innairin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liittyneitä vakinaisia työntekijöitä. 08 09 10 11 12 Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus Suomessa kaikilla F innairin työntekijöillä on oikeus ja mahdollisuus sopia työehdoistaan kollektiivisesti. Poikkeuksen muodostaa johto, jonka työehdoista sovitaan paikallisesti. F innairilla on lentävän henkilökunnan lisäksi Suomen ulkopuolella henkilökuntaa tällä hetkellä 28 maassa (n. 200 henkilöä). Työsopimukset ja työsuhteen ehdot perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön. Henkilökunnalla on mahdollisuus sopia työehdoistaan kollektiivisesti, sen ollessa paikallinen käytäntö. F innair Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä sovelletaan yhteensä 7 eri valtakunnallista tai paikallista yrityskohtaista työehtosopimusta, joita Finnair joko työnantajaliittonsa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyyden kautta soveltaa tai joissa se on itse paikallisena sopimuskumppanina. Kyseiset työehtosopimukset löytyvät www.finnairgroup.com / Töihin Finnairille -osiosta. Näiden lisäksi F innairin matkapalvelujen tytäryhtiöissä sovelletaan matkatoimistoja koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta sekä Finncatering Oy:ssä sovelletaan elintavikealojen yleissitovaa työehtosopimusta. LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaika Uudelleenjärjestelytilanteissa sääntely tapahtuu Suomessa yhteistoimintalain puitteissa. Käsiteltävästä asiasta riippuen minimiaika on päivästä kuuteen viikkoon. F innairia koskevissa työehtosopimuksissa ei ole näistä poikkeavia määräyksiä. Irtisanomisen ja lomauttamisen osalta vähimmäisilmoitusajan lisäksi tulee noudatettavaksi lainmukainen lomautusilmoitusaika tai irtisanomisaika ennen työsuhteen tai palkanmaksun päättymistä. Lain määräämä lomautusilmoitusaika on kaksi viikkoa ja irtisanomisaika vaihtelee 14 päivän ja 6 kuukauden välillä työsuhteen keston mukaan. Jois- sain työehtosopimuksissa on sovittu työntekijälle edullisempi lomautusilmoitusaika. LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa Työsuojeluun liittyvä yhteistoiminta on Finnairissa organisoitu suomalaisen työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Koko henkilöstö on edustettuna yhtiökohtaisissa tai liiketoimintayksikkökohtaisissa virallisissa työsuojelutoimikunnissa. Toimikuntien työ koskettaa myös F innairin ulkomailla olevaa henkilöstöä. Työsuojelutoimikunnat toimivat vähintään yhtiötasolla työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmiä edustaen. Suurissa tytäryhtiöissä työntekijöiden edustajiksi on lisäksi valittu osastotasolla toimivat työsuojeluasiamiehet, jotka osallistuvat työpaikkatasoiseen työsuojeluparitoimintaan yhteistyössä työnantajaparin kanssa. Työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet valitaan vaalein kaksivuotiseksi toimikaudeksi kerrallaan. Uusi toimikausi alkoi vuoden 2012 alusta. Henkilöstön työterveys- ja turvallisuusasioita käsitellään myös epävirallisessa F innairin luottamusfoorumissa. Foorumiin kutsutaan johtoryhmän jäsenet, henkilöstöjohto sekä luottamusmiehet ja työsuojeluorganisaatiot. Foorumissa taustoitetaan ja käsitellään laajasti yhtiön ajankohtaisia asioita sekä henkilöstöasioita, mukaan lukien tasa-arvo-, suunnittelu- ja muutosasioita. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 72/88 LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan vuonna 2012 Työtapaturmien lkm Työpaikkatapaturmien lkm Työpaikkatapaturmataajuus (lkm/milj. tehtyä työtuntia) Työmatkatapaturmien lkm Työtapaturmasairauspäivät 83 73 25 10 470 30 13 9 17 219 54 6 3 36 39 4 2 27 26 13 10 30 15 2 1 9 339 19 38 132 Lentoyhtiön lentävä henkilökunta Lentoyhtiön maahenkilökunta Finnair Technical Service Oy Finnair Engine Service Oy Cargo Oy ja FCTO Oy Finnair Catering Oy/LSG Sky Chefs Finland Finncatering Oy Northport Oy Finnair Flight Academy Oy Aurinkomatkat Oy Area Oy Suomen matkatoimisto Oy Amadeus Oy Yhteensä % 6,0 5,5 23 4 1 3 4 7 1 255 19 2 0 1 1 1 0 182 63 11 0 2 6 5 0 15 4 2 1 2 3 6 1 73 74 0 0 36 3 85 0 1 415 Finncateringissä todettiin yksi ammattitauti 2012 aikana. Ei kuolemantapauksia vuonna 2012 (viimeisin oli vuonna 2005). Työtapaturmaksi luetaan sekä työpaikkatapaturma että työmatkatapaturma. Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät -luvussa ovat mukana vuoden 2012 sellaisten tapaturmien aiheuttamat sairauspäivät, joista työkyvyttömyys kesti tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme peräkkäistä päivää. Jos työkyvyttömyys oli tätä pidempi, mukaan on laskettu kaikki poissaolopäivät. Tapaturmapäivää ei ole laskettu poissaolopäiväksi. Työpaikkatapaturmataajuus = työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoonaa tehtyä työtuntia. Työpaikkatapaturmissa ovat mukana kaikki hoitokuluja aiheuttaneet työpaikalla tai työssä sattuneet tapaturmat. 4,9 5,0 4,5 4,0 Luvuissa ei ole mukana Finnairin vuokratyövoiman eikä alihankkijoiden tietoja. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2012 08 09 10 11 12 Finnairin matkapalvelut -liiketoimintasegmentti ei ole mukana Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2012 -taulukossa. Prosentit on laskettu käyttäen aktiivisessa palveluksessa olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 73/88 LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Työterveyspalvelut ja työhyvinvointitoiminta Ilmailualalla osa työntekijöistä työskentelee poikkeuksellisissa oloissa ja epätyypillisinä työaikoina. Finnairissa työterveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, F innair Terveyspalvelut. F innair Terveyspalvelut, F innair Aeromedical Center FAeMC (myöhemmin Terveyspalvelut) koordinoi ja vastaa työterveyshuollon toteutumisesta koko Finnair-konsernissa. F innair Terveyspalvelut on yksi Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantuntijaorganisaatioita. F innair Terveyspalvelut on panostanut erityisesti työkykyä heikentävien sairauksien seulonta- ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa monin tavoin kehitetty ja parannettu toimintakäytäntöjä, minkä ansiosta yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Työterveyteen liittyvistä asioista viestitään yhtiössä aktiivisesti hyödyntäen konsernin sisäisiä viestintäkanavia sekä järjestämällä teemapäiviä. Lisäksi Finnair Terveyspalvelut tarjoaa sille myönnetyn ilmailulääketieteen keskuksen valtuutuksin ilmailulääketieteellisiä tarkastuksia yhtiön lentäjille ja matkustamohenkilöstölle sekä ulkopuolisille ilmailijoille. F innair Terveyspalveluiden toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat alan parhaisiin käytäntöihin, asiakastarpeiden toteuttamiseen, huippuosaamiseen sekä tutkimustietoon, sen aktiiviseen tuottamiseen ja soveltamiseen sekä toimiviin prosesseihin vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Finnair Terveyspalveluiden keskeisimpiä tutkimusyhteistyökumppaneita ovat Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työterveystoiminta Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on edistetty monin tavoin toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat pystyneet jatkamaan nykyisessä työssään. Näitä toimia ovat muun muassa kuntoutus, työkokeilut, työn keventäminen, työtehtävien muutokset ja työaikajärjestelyt sekä osa-aikainen työ. Osa-aikatyössä on hyödynnetty Kelan osasairauspäivärahaa aina, kun se on ollut mahdollista. Työkykyriskien hallitsemiseksi Finnairissa on käytössä varhaisen välittämisen malli, joka on ohjeistettu konsernitason toimintaohjeissa ja joka otetaan esiin koulutuksissa. Vuonna 2012 varhaisen välittämisen mallin verkkokurssi käännettiin englanniksi ja se julkaistiin Finnairin intranetissä. F innairin päihdeohjelman tarkoituksena on osaltaan varmistaa päihteetön työpaikka ja työyhteisö. Tämä edistää myös lentoturvallisuutta. Päihdeongelmien tunnistamisella, varhaisella puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntouttamisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihdeohjelman päivittäminen aloitettiin vuonna 2012 ja työtä jatketaan vuonna 2013. Henkilöstön terveyden ja työkyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa Henkilöstö saa kutsun terveyttä ja työkykyä edistäviin terveystarkastuksiin 3–5 vuoden välein työtehtävien ja iän mukaan. Vuoden 2012 aikana tehtiin terveystarkastus yhteensä 875 henkilölle. Tarkastuksissa huomioitiin laaja-alaisesti erilaiset terveysriskit (mm. diabetesriski sekä sydän- ja verisuonisairauksien riski) sekä tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, mielenterveysongelmat ja muut työkykyä uhkaavat sairaudet. Työhönsijoitustarkastuksia tehtiin uusille työntekijöille ja niille, joiden työ muuttui ja uuteen työhön siirryttäessä työn terveysvaatimukset vaihtuivat. Lisäksi tehtiin työhönpaluutarkastuksia pitkiltä työkyvyttömyysjaksoilta työhön palaaville. Työaltisteisiin liittyviä tarkastuksia ovat kosmiselle säteilylle, syöpävaarallisille aineille, liuottimelle, melulle ja tärinälle altistuneiden sekä yötyötä tekevien tarkastukset. Työaltisteiden minimoinnissa pyritään ensisijaisesti turvallisiin ja mahdollisimman vähän työntekijöitä altistaviin työmenetelmiin. Toimiala edellyttää tehokkaiden kemikaalien käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetäänkin kemikaalien vaaroihin ja niiltä suojautumiseen. Avaruussäteilyaltistusarvioita tehtiin vuonna 2012 yhteensä 39 raskaana olevalle lentotyöntekijälle. Jokainen lentotyötä tekevä voi tarkistaa oman kumulatiivisen säteilyannoksensa erillisestä selainpohjaisesta järjestelmästä, jonne siirtyy tieto hen- kilön toteutuneista lentotunneista sekä matemaattinen laskelma lentoreitin mukaan kertyneestä kosmisen säteilyn annoksesta. F innair Terveyspalvelut on lisäksi seurannut koko lentävän henkilöstön säteilyannoksia neljännesvuosittain. Kenenkään altistumistaso ei ole ylittänyt vuotuista sallittua rajaa (6 mSv). F innair Terveyspalvelut on tarjonnut rokotuksia työhön liittyvien tartuntautien torjumiseen. Terveyspalvelut on seurannut aktiivisesti eri tartuntatautien epidemiologista tilannetta ja ohjeistanut henkilöstöä tarvittaessa, muun muassa kesällä ja syksyllä 2012 muistutettiin influenssan riskistä. Syksyllä 2012 tarjottiin kaikille halukkaille mahdollisuus influenssarokotukseen. Lisäksi on laadittu ohjeita muun muassa hyvästä käsihygieniasta tartuntatautien ehkäisemiseksi. Henkilöstö saa ohjausta terveellisempiin ravitsemustottumuksiin. Työterveyshuollon kautta on erityistapauksissa mahdollista päästä mm. ravitsemusterapeutin ohjaus- ja neuvontakäynnille. Vuonna 2012 aloitettiin ja syvennettiin yhteistyötä ravitsemusterapeutin kanssa. F innair Terveyspalvelujen työterveyshoitajat ja tarvittaessa myös -lääkärit osallistuvat lentävän henkilöstön miehistöruokailun kehittämiseen. Työkykyä ylläpitävä kuntoutus toteutettiin aiempien vuosien tapaan yhdessä työpaikan, Kansaneläkelaitoksen ja Siuntion hyvinvointikeskuksen kanssa. Vuonna 2012 alkoi yhteensä kolme ammatillisesti kohdennettua kuntoutuskurssia, joihin kuhunkin osallistui 10 kuntoutujaa. Ammattiryhmäkohtaiset kurssit järjestettiin toimistotyöntekijöille, matkustamopalveluhenkilöstölle ja tekniikan henkilöstölle. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 74/88 Yhtiö on ollut pari viime vuotta voimakkaassa muutosvaiheessa, jossa lomautuksilta, irtisanomisilta ja muilta muutoksilta ei ole vältytty. F innair Terveyspalvelut on tukenut työntekijöiden, työyhteisöjen ja esimiesten selviytymistä tässä muutostilanteessa. Tukea on aktiivisesti tarjottu yksittäisille irtisanotuille ja työyhteisöille selviytymiskeinojen löytämiseen ja oman elämän uudelleen suuntaamiseen. Työterveyslääkärit ja -hoitajat ovat vastanneet vastuualueidensa rakennemuutokseen liittyvistä ryhmä- ja yksilötason tukitoimista. Yhtiön rakennemuutoksien aikanakin henkilöstön terveydentila on säilynyt hyvänä. Työhyvinvointiohjelma F innairin työhyvinvointiohjelman 2011–2015 periaatteet koskevat kaikkia yhtiön liiketoimintayksiköitä ja niiden palveluksessa olevia. Ohjelman tavoitteena on edistää työyhteisön toimivuutta ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista työuran kaikissa vaiheissa. Ohjelma edistää osaltaan henkilöstötuottavuuden, yhtiön kilpailukyvyn ja houkuttelevan työnantajakuvan sekä yhteiskuntavastuun sosiaalisen osuuden toteutumista. Vuonna 2012 työhyvinvoinnin ohjaamismallia tarkennettiin. Työhyvinvoinnin ohjausryhmään kuuluivat vuonna 2012 F innair Terveyspalvelujen johtaja, Finnairin työturvallisuuspäällikkö, Finnair Cargon henkilöstöpäällikkö sekä konsernin henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja. Ohjausryhmä on kesästä 2012 alkaen kokoontunut kuukausittain. den lisäämisessä ja passiivisen ajan vähentämisessä. Finnair suuntasikin tukensa vuonna 2012 niiden työntekijöiden arkiaktiivisuuden lisäämiseen, jotka liikkuivat nykyisiä terveysliikuntasuosituksia vähemmän. Liikuntaohjelma suunniteltiin ja toteutettiin UKK Instituutin, UKK Terveyspalvelut Oy:n ja Finnair Terveyspalvelujen yhteistyönä. Puolen vuoden liikuntaohjelman vaikuttavuutta osallistujien arkiaktiivisuuteen ja terveyskuntomuuttujiin arvioitiin eri mittareilla. Harjoituspäiväkirjatietojen perusteella osallistujien keskimääräinen arkinen liikunta-aktiivisuus nousi yli terveysliikuntasuositusten ja pysyi siellä koko liikuntaohjelman ajan. Kehon koostumuksessa, sydän- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyssä sekä tuki-ja liikuntaelimistön toiminnassa tapahtui merkittäviä terveysriskejä pienentäviä muutoksia. Arvioitu kokonaiskuolleisuusriski ja riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin laski kehon painon muutosten ja kestävyyssuorituskykymuutosten perusteella koko ryhmällä keskimäärin 6–12 %. Ohjelman vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus oli aikaisempiin hankkeisiin nähden vähintään samaa luokkaa. Tästä liikuntaohjelmasta hyötyivät erityisesti aiemmin hyvin vähän liikkuneet naiset. Naisten kautta hyödyt leviävät usein perheisiin, joten ohjelmalla on näin sosiaalisia kerrannaisvaikutuksiakin. Finnairilaisen esimiestyön ja johtamisen Liikuntaohjelma vuonna 2012 kehittäminen tukee työhyvinvointia Liikuntaohjelmat ovat tutkitusti kustannusvaikuttavimpia, kun ne tähtäävät elämäntavan muutokseen ja kun pääpaino on vähän liikkuvien arkiaktiivisuu- Vuonna 2011 aloitettu Finnairilaisen johtamisen kehittäminen lähti liikkeelle johtamisen arvojen, johtamisattribuuttien, määrittelystä. Tiimien ja ih- misten johtaminen perustuu viiteen kulmakiveen – Finnairilaiset ovat tavoitteellisia, tasapuolisia, rohkaisevia, kehittäviä ja välittäviä ja kohtelevat siten myös toisiaan. Näiden attribuuttien pohjalta olemme rakentaneet suorituksen arviointia, johtajuutta arvioivan 360-arviointityökalun, rekrytointikriteeristöä sekä näkökulmat 4D-henkilöstökyselyyn. Yhtiö on valmentanut johtoa systemaattisesti näiden näkökulmien pohjalta. Vuonna 2012 jatkunut yhtiön rakennemuutos ja säästöohjelmat ovat vaikuttaneet väistämättä jokaisen F innairilaisen jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Finnairilaisen esimiehen rooli, esimiestyön ja johtamisen laatu ovat korostuneet entisestään. Tästä syystä esimiehiä on edelleen erittäin aktiivisesti tuettu johtamisosaamisen kehittämisessä ja muutoksen eteenpäin viemisessä. Johtamiskulttuurin kehittyminen ja esimiestyön muuttuminen vaativat lisäpanostuksia. Muutos vaati joukkovoimaa, joten vuoden 2012 aikana valmensimme 200 tiimiesimiestä yhteiseen johtamisen ja muutoksenjohtamisen malliin. Tiimiesimiehille suunnatulla johtamisohjelmalla, Runwaylla, on ollut tavoitteena ensisijaisesti vahvistaa esimiesroolia ja oman itsensä tuntemista (360-arviointi ja henkilökohtainen kehittymissuunnitelma), tarjota esimiehille mahdollisuus pysähtymiseen, puhumiseen ja omien ajatusten selkeyttämiseen, rakentaa vahvaa Finnairilaista esimiesverkostoa sekä auttaa heitä oppimaan Finnairilaisen johtamisen perusperiaatteet (osana suorituksen johtamista, tavoite- ja kehityskeskusteluprosessia, harjoittelemalla palautteenantoa ja coachausta Finnairin omaksuman mallin mukaan) ja auttaa esimiehiä siirtämään oppimaansa työyhteisöihinsä ja alaissuhteisiinsa siten, että muutostilanteiden hallinta vahvistuu. Runway-ohjelmaan valittiin vuonna 2012 eri yksiköistä yhteensä noin 200 esimiestä. Kursseja järjestettiin sekä suomeksi että englanniksi. LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat Ensisijaisia työturvallisuusfoorumeja Finnairissa ovat henkilöstön ja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat. Työsuojelun kehittäminen on kirjattu työsuojelun toimintaohjelmaan, jonka painopistealueet päivitetään vuosittain. Vuoden 2012 painopistealueet olivat • Työturvallisuuden nykytilan arviointi ja toiminnan kehittämissuunnittelu • Määritettyjen toimintatapojen vakiinnuttaminen epäasiallisen kohtelun ja häirinnän sekä varhaisen välittämisen toimintamallien osalta. • Tapaturmien ja vaaratilanteiden tilastoinnin ja tapausten tutkinnan kehittäminen • Työpaikkojen yhteisten työturvallisuuskäytäntöjen kehittäminen, alihankintaketjujen ja verkostojen työturvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen. Työturvallisuuden nykytilan arviointi toteutettiin tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Toteutustapana oli sähköinen kysely asiantuntijaverkostolle sekä nimetyille esimiehille ja työntekijöille. Lisäksi arvioinnissa haastateltiin työsuojeluorganisaatiota ja seurattiin työsuojelutoimikunnan toimintaa. Yhteisiksi kehittämisalueiksi arvioinnin perusteella nousivat työsuojelutoiminnan yhdenmukaistami- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 75/88 nen yksikköjen kesken ja yhdenmukaisen tilastoinnin kehittäminen. Yksikkökohtaiset kehittämisasiat liittyvät muun muassa riskienarviointien päivitystarpeisiin, esimiesten työturvallisuusosaamisen kehittämiseen sekä henkilöstöviestinnän kehittämiseen. Toimenpiteet otettiin mukaan vuoden 2013 ja vuoden 2014 toimintasuunnitelmiin. F innair on ilmailualan työnantajana aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työturvallisuutta Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus- ja logistiikkaalan ilmailuryhmässä. Työryhmä edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä ilmailualan työpaikoilla. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tutkinnan tavoitteena on löytää tapaturmien ja vaaratilanteiden syyt, jotta pystytään löytämään torjuntakeinot vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi ja jotta tapaturmista voidaan ottaa opiksi koko linjaorganisaatiossa. Tapaturmatutkintaan luotua toimintamallia kehitettiin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Tutkintamallissa parannettiin vakavien tapaturmien tutkintaa muun muassa tutkintaryhmien työtä ja raportointia kehittämällä. Työryhmän teemoina ovat muun muassa työturvallisuus ja perehdytys yhteisellä työpaikalla lentoasemalla, ilmailualan työturvallisuuden peruskurssit sekä väkivallan uhka asiakaspalvelutyössä. Työpaikkojen yhteisiä työturvallisuuspelisääntöjä kehitettiin vuoden 2012 aikana muun muassa lentoaseman toimijoiden yhteistyössä, mutta myös alihankkijoiden turvallisuustyötä arvioiden ja tukien sekä pelisääntöjä päivittäen. Vuosi 2012 http://ttk.fi/toimialat/ilmailuala LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Vuonna 2012 F innair tarjosi F innairin Ilmailuopiston kautta yhteensä 145 753 oppilastuntia. Yhtiön henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 22,9 tuntia/työntekijä. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäiset kurssit tai yhtiön ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus. työntekijät toimi henkilöt lentävä hlökunta johto yhteensä 38 599 1 380 26 046 2 406 78 317 2 461 2 791 121 145 753 6 368 28 10,8 31,8 23,1 22,9 2012 2011 2010 2009 145 753 22,9 203 899 27,3 117 156 15,4 181 309 22,8 Oppilastunnit Henkilöä per henkilöstöryhmä Tuntia per hlö, keskimäärin Oppilastunteja Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) kautta Finnair tukee aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Academy vastaa kaikesta henkilöstön kehittämisohjelmien toteuttamisesta mukaan lukien lentokoulutus, turva- ja palvelukoulutus, tekniikan koulutus ja Finnairin yhteiset henkilöstön kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategialähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteisten lähikoulutusten lisäksi verkko-oppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus- ja kehittämistarve kartoitetaan yhtiön eri yksiköissä ja tytäryhtiöissä sekä osasto- että yksilötasolla esimerkiksi tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Verkko-oppimisen osuus kasvoi vuonna 2012 ja vuoden alussa otettiin käyttöön uusi oppimisympäristö, mikä on mahdollistanut uusien opetusmenetelmien tehokkaamman hyödyntämisen sekä oppimistulosten paremman seurannan. F innair Flight Academyn uudet lentokoulutusratkaisut korostavat taloudellisen lentämisen hyötyjä. Niiden tavoitteena on laskea toimintakustannuksia, tehostaa koulutusmalleja ja vähentää lentämisen päästöjä. International Air Transport Association (IATA) on laskenut, että tehottomat toimintamallit lisäävät operointikustannuksia jopa 2–8 %. Reverse Green™ -tyyppikoulutusohjelmassa käydään läpi kaikki lentämisen osa-alueet, joilla vaikutetaan kokonaistaloudellisuuteen sekä taitojen että asenteiden avulla. Fit to Fly™ -kertauskoulutusohjelmassa käydään läpi samoja teemoja osana vuosittaisia koulutuksia. Multifly™ -lentäjäkoulutus, joka järjestetään yhteistyössä Patria Pilot Trainingin kanssa, tarjoaa uusille lentäjille kattavan taloudellisen lentämisen koulutuksen myös haastavissa pohjoisissa oloissa. F innair Flight Academy markkinoi koulutusratkaisujaan myös muille lentoyhtiöille. F innairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena. Sen tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Dnro 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti ja se on Elinkeinoelämän oppilaitokset Elo ry:n jäsen. F innair on panostanut parina viime vuosina asiakaspalvelua kehittävään Peace of Mind -koulutukseen. Peace of Mind -palveluosaamisen kehittämiskoulukseen on osallistunut merkittävä osa Finnairin henkilöä. Finnairilainen palveluidentiteetti ja sen tulokset näkyvät arjen kohtaamisissa niin asiakkaiden kuin oman henkilöstön kanssa. Finnairin päämääränä on olla halutuin vaihtoehto Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Palveluosaamisen keskeiset osa-alueet – läsnäolo, lupa tehdä ja yksilöllisyys – ovat Finnairilainen tapa palvella ja erottua markkinoilla. Vuoden 2012 keskeisenä tavoitteena oli tehdä Peace of Mind -ajattelu tutuksi kaikille F innairilaisille, KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 76/88 myös sellaisille tiimeille ja yksiköille, jotka eivät itse tee työtä asiakaspalvelussa. Tätä varten laadittiin e-learning -ohjelma, jonka suoritti 3 397 Finnairilaista. Syksyn 2012 aikana Peace of Mind -konseptia kirkastettiin ja konkretisoitiin ja koulutuksia jatketaan vuonna 2013. LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja Finnairin kehitys- ja urakeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa. Vuoden 2011 alussa koko yhtiön laajuisesti käyttöön otetun, uudistetun tavoiteja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että kaikki käyvät PD-keskustelun vähintään kaksi kertaa vuodessa. LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus Vuoden 2012 lopussa F innairin henkilökunnasta oli naisia 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Finnairin hallituksen seitsemästä jäsenestä kolme oli naisia. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 44 vuotta. Henkilökunnasta 27 prosenttia oli yli 50-vuotiaita ja 5 prosenttia alle 30-vuotiaita. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17. Yli 20 vuotta F innairin palveluksessa olleita oli 43 prosenttia henkilöstöstä ja yli 30 vuotta palvelleita 13 prosenttia. Etnisistä vähemmistöistä F innairissa ei pidetä tilastoja. Koko henkilöstö, % 2012 Naisia Miehiä Alle 30-vuotiaita 30–50-vuotiaita Yli 50-vuotiaita Ylin johto, % Naisia Miehiä Alle 30-vuotiaita 30–50-vuotiaita Yli 50-vuotiaita 2011 2010 54 46 6 63 31 54 46 7 63 30 53 47 7 65 28 2012 2011 2010 30 70 2 70 28 36 64 2 68 30 33 67 n/a n/a n/a F innair käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimittajia ja alihankkijoita niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolellakin. Finnair ei kuitenkaan itse suorita ihmisoikeusarviointeja. Sekä Finnair että tytäryhtiöinä toimivat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot erikseen ovat allekirjoittaneet kestävän ja eettisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration -julistuksen. Aurinkomatkat on lisäksi liittynyt vuonna 2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan “The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking”-sopimukseen ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan. HR1 HR3 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi Finnairilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille sekä alihankkijoille. Kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden pitää noudattaa muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus Aurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta, joka liittyy yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnairissa ei ole järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna 2012. Ihmisoikeusteema nousee kuitenkin esille vuonna 2013 toteutettavassa uusien eettisten ohjeiden koulutustyössä. HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet Finnairilla on eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Finnairissa on esiintynyt vuoden 2012 aikana 2 työsyrjintäepäilyä, joista toisessa käräjäoikeus hylkäsi siviilikanteen, syyttäjän tehtyä jo aiemmin syyttämättäjättämispäätöksen samassa asiassa. Toisen tapauksen esitutkinta oli vuoden lopussa kesken. HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Finnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään osassa arvoketjuaan. Ilmailualaa koskien yhtiö ei ole tunnistanut lapsityövoiman käyttöriskejä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Ilmailuala ja Finnairin toiminta koskettaa kuitenkin myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksikäyttöä ei voida sulkea pois. Yksi tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Yhtiössä käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat ottaneet asian huomioon omassa toiminnassaan. Retkillä Aurinkomatkojen oppaat tarkkailevat silmämääräisesti eri vierailukohteissa tapahtuvaa toimintaa ja jos väärinkäytöksiä ilmenee, vierailukohteita ja retken sisältöä muutetaan tarvittaessa. Lapsiprostituution estämiseksi Aurinkomatkojen hotellisopimuksissa on lauseke, joka oikeuttaa hotellisopimuksen välittömään purkuun, mikäli tällaista toimintaa hotellissa ilmenee. HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Finnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään osassa arvoketjuaan. Ilmailualaa koskien yhtiö ei ole tunnistanut riskejä, jotka liittyisivät pakkotyövoiman käyttöön. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja F innairin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 77/88 PROJEKTIT F innairissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat ottaneet eettiset näkökohdat huomioon omassa toiminnassaan. SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat Yhtiönä F innairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun ottamatta. Tästä syystä paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei F innairissa ole arvioitu tarpeellisiksi. F innair kuitenkin tiedostaa, että matkailulla toimialana on merkittäviä vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Sen tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmahdollisuuksiensa suhteen erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistävään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnair että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi omia sitoumuksia ja hankkeita matkailun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi – muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour Operator’s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” -sopimus. Aurinkomatkoilla on lisäksi eri kohteissa omia tukikohteita, joiden avulla Aurinkomatkat pyrkii antamaan myös asiakkailleen mahdollisuuden tukea paikallisia asukkaita. Nämä tukikohteet ovat toimi- PROJEKTIT MAYA-LASTEN PROJEKTI AVUSTUSTA LANGKAWIN KÖYHILLE PERHEILLE Aurinkomatkat on mukana Meksikon Playa del Carmenin delfiiniretkien järjestäjän Delphinuksen ja paikallisen edustajan Hotelbeds Playa del Carmenin kanssa projektissa nimeltä Juntos Calentermos el Invierno. Aurinkomatkat on mukana tukemassa Langkawin hyväntekeväisyysjärjestön toimintaa. Järjestö on perustettu auttamaan Langkawin saaren köyhien perheiden päivittäistä elämää. Projektissa kerätään leluja ja lämpimiä vaatteita köyhille, palmunlehvämajoissa asuville maya-lapsille yhdessä paikallisen DIF-avustusjärjestön kanssa. Tällä alueella lämpötila saattaa laskea jopa +6 C asteeseen. Aurinkomatkat kertoo projektista asiakkaillensa jo ennen matkaa, jotta he voivat halutessaan viedä mukanaan näille lapsille lämpimiä vaatteita tai koulutarvikkeita. Päivittäisiä elinoloja pyritään parantamaan muun muassa erilaisin ruoka-avustuksin, auttamalla lasten koulunkäyntikustannuksissa sekä kouluttamalla perheiden naisia hankkimaan elantoa esimerkiksi käsitöitä tekemällä. neet hyvin; niiden kautta on onnistuttu saamaan merkittävää tukea avustuskohteille. Linkkejä: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporate-responsibility/our-role-in-society/fi_FI (Finnairin yhteiskuntavastuusivut) http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyva-tietaa/hotellit/ymparistotietoisen-valinta (tietoa AM:n pisaraluokituksesta) http://www.toinitiative.org/ (TOI) PHUKETIN LASTEN PROJEKTI Aurinkomatkat on mukana monivuotisen Phuketin yhteistyökumppaninsa, luontoretkiä järjestävän englantilais-thaimaalaisen Siam Safari Nature Toursin, kanssa projektissa, joka on on suunnattu Phuketin syrjäisillä maaseuduilla asuvien vähävaraisten lasten auttamiseen niin kouluissa kuin orpokodeissa. Asiakkaille kerrotaan jo ennen matkaa hankkeesta, jotta he voivat halutessaan ottaa Suomesta mukaansa 4–16-vuotiaille lapsille sopivia puhtaita käytettyjä vaatteita, leluja, vihkoja ym. Mikäli asiakkaat haluavat, he voivat olla mukana auttamassa ja ottaa jo Suomesta mukaan hyväkuntoisia vaatteita ja leluja lapsille. Myös lasten monivitamiinitableteille on kova kysyntä. Paikan päällä Aurinkomatkojen oppaat myyvät projektin hyväksi pieniä keittokirjoja, joihin on koottu monikulttuurisen maan ruokareseptejä, paikallisten naisten tavoin valmistettuna. Halutessaan asiakkaat voivat tehdä kohteessa myös pieniä rahallisia avustuksia, joilla autetaan perheiden jokapäiväistä elämää. Lisätietoja osoitteessa http://www.smal.fi/file.php?257 (Helsinki Declaration) http://www.sustainabletravelinternational.org/ (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Finnair on mukana) SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus Kaikki Finnairin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana yhtiön yleistä riskikartoitusta. SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen Tietyt tehtävät yhtiössä ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruptioon. Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuutta osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen. www.langkawicharity.com SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Finnairin tavoitteena on hyödyntää edunvalvon- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 78/88 takanavia eettisesti oikealla tavalla kohdistamalla käytössä olevat resurssit oikein. Finnairin edunvalvontatoiminta koostuu tärkeimpien intressien ajamisesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siperian ylilento-oikeudet ovat F innairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroopan ja Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa Finnair kykenee tarjoamaan asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseen ja lisäoikeuksien saamiseen. Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edellyttää Suomen ja kohdemaan välistä lentoliikennesopimusta. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin kohteeseen voidaan lentää. Lentoliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteenliittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiakkaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen. Tämän varmistamiseksi asianmukainen yhteistyö eri viranomaisja muiden tahojen välillä on tärkeää. Vuonna 2012 alkanut EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Finnairista ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen on välttämätöntä vastata, mutta alueellisen päästökaupan uhkana ovat hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen. Tästä syystä F innair pyrkii vaikuttamaan siihen, että lentoliikenteessä saataisiin aikaan globaali päästökauppasopimus. kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa. Hoitaakseen edunvalvontaansa F innair toimii yhteistyössä erilaisten ilmailualan järjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n kanssa. F innair pyrkii myös yhteistyöhön eri ministeriöiden kanssa. Finnair on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapoliittisessa valiokunnassa, suomalais-venäläisen kauppakamarin toiminnassa, lentoliikenteen poliittisessa neuvottelukunnassa sekä EU:n liikennejaostossa. Ilmailuhallinnon (TraFi) sekä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Finnair toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa. F innairin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset terveys- ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteitten jatkuvaa seurantaa terveys- ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa. SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Finnair ei anna minkäänlaista tukea poliittisille tahoille. PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus Finnairin tuotteiden ja palvelujen merkittävimmät terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvallisuuteen sekä elintarviketurvallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksessa kaikkien käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. F innair Catering/LSG Sky Chefs Finland valvoo ja pyrkii varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen ja tarjoiluun asti. Yhtiön laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia koko tuotantoketjussaan. Elintarviketurvallisuuden varmistus- ja arviointiprosesseista jan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EY-asetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa. Finnair noudattaa omassa asiakaspalvelutoiminnassaan näitä säännöksiä. Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki 22.4.1999/523. Linkkejä: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/kuljetusehdot/fi_ FI?locale=fi_FI (Finnairin yleiset kuljetusehdot) http://www.finnaircargo.fi/fi/cargo/ohjeet.html (Cargon ohjeet ja PR3 kuljetusehdot) Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Finnairin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kannalta tärkeimmät tuoteinformaatiokysymykset liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin. http://www.aurinkomatkat.fi/matkaehdot (AM:n matkaehdot) https://www.area.fi/ehdot-ja-saannot (Arean ohjeet ja matkaehdot) http://www.smt.fi/tietoa-matkalle (SMT:n ohjeita ja tietoa matkalaiselle) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:2200 1A0718(01):FI:HTML (Montrealin yleissopimus) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX: 31990L0314:FI:HTML (Valmismatkoja koskeva EU-direktiivi) Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu myös viranomaissäädöksiin. Finnairin yleiset kuljetusehdot sisältyvät matka- ja rahtiasiakirjojen liitteisiin sekä ne ovat myös yhtiön internetsivuilla. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EUdirektiiviin 90/314/ETY. F innairin tarjoamia valmismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta. Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkusta- http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX: 32004R0261:FI:HTML (lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai matkustajan lento viivästyy) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype% 5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tieto (Henkilötietolaki) PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Finnair seuraa saamaansa asiakaspalautetta ja raportoi palautteet palvelusta vastaavalle osastol- KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 79/88 le vähintään joka kuukausi. Asiakaspalautteita on hyödynnetty muun muassa Finnairin lipputyyppiuudistuksessa, Helsinki-Vantaan lähtöselvitysuudistuksessa ja Finnairin asiakaspalvelukonseptin muutoksessa, jonka tavoitteena on jatkossakin parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti. Asiakaspalautteilla on myös merkittävä rooli asiakaspalveluhenkilökunnan motivoimisessa. Asiakkaiden palvelukokemusta lentomatkoilla seurataan päivittäin reittilennoilla, ja tulokset raportoidaan kuukausittain. Asiakastyytyväisyystutkimus kattaa kaikki Finnairin ja osin myös Flyben koneilla operoidut reittiliikenteen kohteet. Tutkimus suoritetaan lomakekyselynä lennoilla. Lomakkeet jaetaan ennalta määrätyille, satunnaisesti valituille paikoille. Avainmittareita ovat yleisarvosana lentomatkasta sekä arvosanat palvelun eri osa-alueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään muun muassa verkkokyselyillä. Finnair osallistuu Aasian-reiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihin. Kokonaisuutena F innairin asiakastyytyväisyys on säilynyt lähellä edellisvuosien tasoa ja asetettu tavoite on saavutettu. Kaikista tutkimukseen vuonna 2012 vastanneista asiakkaista 86 % prosenttia antoi kokemukselleen arvosanan ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”. Palvelun vahvuuksia ovat muun muassa tehokkaat ja sujuvat maapalvelut sekä sujuvat lennonvaihdot Helsingin lentoasemalla. Asiakkaat arvostavat myös F innairin koneiden matkustamoympäristöä sekä ystävällistä matkustamopalvelua. Kehitettävää nähdään muun muassa matkustamoviihteessä sekä turistiluokan aterioissa. Kaukolentojen turistiluokan aterioiden arvosanat paranivat syksyllä 2012, kun Helsingistä lähtevien lentojen tarjoilun makumaailmaa uudistettiin ja samalla myös pääruuan annoskoko suureni. F innair jatkaa ateriauudistustaan vuonna 2013. F innairin asiakastyytyväisyysmittaus kattaa myös LSG Sky Chefs Finland Oy:n palvelut. Konsernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakastyytyväisyysselvityksiään. Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2012 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 KaukoKauko- Euroopan- Euroopanliikenteen liikenteen liikenteen liikenteen bisnesturistibisnesturistiluokka luokka luokka luokka Hyvin heikko Erinomainen Heikko Tyydyttävä Hyvä PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Finnair toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleisten sääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markkinointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kuluttajaviraston ohjeet lentojen markkinoinnista (pohjautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 80/88 GRI-sisältövertailu GRI-ohjeistus Finnair-konsernin raportti GRI-indikaattori Sisältyy Sivu/sisältö 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 7; Taloudellinen katsaus s. 4 1.2 Y hteiskuntavastuun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kyllä s. 7–13, 15–16, 19, 22–23, 34–36, 40, 44–48; Taloudellinen katsaus s. 4–6, 16–17, 48, 54–55 2.1 Organisaation nimi Kyllä Finnair Oyj 2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä Taloudellinen katsaus s. 11–13 2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä Taloudellinen katsaus s. 10–13, 45, 52–53 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä Helsinki-Vantaan lentoasema, Tietotie 11 A, 01053 Finnair 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Kyllä Taloudellinen katsaus s. 5, 11–13 2.6 Omistussuhteet ja yhtiömuoto Kyllä Taloudellinen katsaus s. 15–16, 23, 43 2.7 Markkinoiden kuvaus Kyllä Taloudellinen katsaus s. 5–7 2.8 Organisaation toiminnan laajuus Kyllä Taloudellinen katsaus s. 5, 11–13 2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella Kyllä Taloudellinen katsaus s. 7–13 2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Kyllä s. 11; Taloudellinen katsaus s. 1, 12 3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 1.1.–31.12.2012 3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä Maaliskuu 2011 3.3 Raportointitiheys Kyllä Vuosittain, seuraava raportti maaliskuu 2014 3.4 Yhteystiedot Kyllä F innair Oyj, Tietotie 11 A, 01053 F innair. Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, kati.ihamaki(a)finnair.fi 3.5 Raportin sisällön määrittely Kyllä s. 6, 44–46 3.6 Raportin rajaus Kyllä s. 44–46 3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa Kyllä s. 44–46 1 Strategia ja analyysi 2 Organisaation taustakuvaus 3 Raportointiperiaatteet Puutteet/poikkeamat/perustelut KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 81/88 3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toimintojen raportoinnille Kyllä s. 44–46 3.9 Mittaus- ja laskentamenetelmät Kyllä s. 44–46 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä s. 44–46 3.11 M erkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä Kyllä s. 44–46 3.12 GRI-sisältövertailu Kyllä s. 80–87 3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Kyllä Raporttia ei varmenneta 4.1 Organisaation hallintorakenne Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53 4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53 4.5 O rganisaation tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53, 56–61 4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53 4.7 Hallitusten jäsenten pätevyys strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14, 49–53 4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet Kyllä s. 11, 25, 29; Taloudellinen katsaus s. 5–7 4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista Kyllä s. 52; Taloudellinen katsaus s. 49–53 4.10 Hallituksen toiminnan arviointi Kyllä Taloudellinen katsaus s. 49–53 4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Kyllä Taloudellinen katsaus s. 49–53 4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavastuun aloitteisiin Kyllä s. 11, 41 4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä s. 36 4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä s. 6, 36 4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Kyllä s. 6, 36 4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Kyllä s. 6, 15, 34–36 4.17 S idosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset Kyllä s. 6, 15–16, 36 4 Hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus Mahdolliset poikkeamat mainitaan kunkin indikaattorin kohdalla erikseen. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 82/88 5 Johtamistapa ja toimintaindikaattorit Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen Kyllä s. 13, 47–48; Taloudellinen katsaus s. 17 EC1 T uotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle Osittain s. 11, 49–50 EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle Kyllä s. 50; Taloudellinen katsaus s. 6, 16, 48, 54–55 EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Kyllä s. 50; Taloudellinen katsaus, s. 38–39 EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Kyllä s. 50; Taloudellinen katsaus s. 15 Taloudellisen vastuun tunnusluvut EC5 Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen minimipalkan Ei suhde organisaation keskeisissä toimipaikoissa Yleishyödyllisten tukien määrää ja osuutta ei raportoida, koska yleishyödyllisiin hankkeisiin ja projekteihin osoitetut varat ja muut panostukset koostuvat eristä, joita ei voida erottaa konsernin tilinpäätöstiedoista. Finnairin tavoitteena on sisällyttää yhteisötukitaso vuoden 2013 raporttiin. Lähes koko F innairin henkilöstö on kollektiivisten työehtosopimusten piirissä, joten tätä indikaattoria ei ole katsottu oleelliseksi konsernin kannalta. EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta Osittain s. 50–51 Finnair ei kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuudesta. EC7 P aikallista rekrytointia koskevat menettelytavat sekä paikallisyhteisöistä palkatun ylemmän johdon osuus organisaation keskeisimmissä toimipaikoissa Osittain Suomessa F innairin palveluksessa ylintä johtoa myöten on pääosin suomalaisia työntekijöitä. Indikaattori ei ole oleellinen F innairin toiminnan kannalta, sillä F innairilla ei ole merkittäviä toimipisteitä ulkomailla. EC8 Infrastruktuuri-investointien kehittyminen ja vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut Ei EC9 K eskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Kyllä s. 51 Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen Kyllä s. 13, 52 EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan Kyllä s. 53–54 EN2 K ierrätysmateriaalien suhteellinen osuus käytetystä materiaalista Ei EN3 Suora primäärienergiankulutus Kyllä s. 54–55 EN4 Välillinen primäärienergiankulutus Kyllä s. 55 EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen sekä saavutetut säästöt Kyllä s. 56 EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön Kyllä s. 56 Finnair ei ole raportointijaksolla tehnyt yleishyödyllisiä infrastruktuuri-investointeja. Ympäristövastuun tunnusluvut Ei toimialalle oleellinen indikaattori, koska ilmailuala on niin tiukasti säädelty toimiala, että yritysten liikkumavara on monessa suhteessa rajattu. Siltä osin kuin harkintavaltaa on, ei kierrätysmateriaalin osuus ole konsernitasolla selvitettävissä. Sähkön osalta primäärienergianlähteitä ja niiden osuuksia ei ole vuodelta 2012 selvitetty, koska ne riippuvat mm. kullakin ajanhetkellä vallitsevasta vesivoiman tuotantokapasiteetista ja vesivoiman osuudesta kantaverkossa. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 83/88 EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt Ei F innairin toiminnassa merkittävät energianäkökohdat liittyvät lentämiseen, josta on raportoitu kohdissa EN3 ja EN5. Finnairilla on intressi vähentää omaa materiaali-intensiteettiään, joka vaikuttaa myös välilliseen energiankulutukseen yleensä samansuuntaisesti. Finnair ei kuitenkaan konsernitasolla seuraa materiaalihankintojensa energiataseita ja niiden kehitystä. EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Kyllä EN9 V esilähteet, joihin organisaation vedenotto vaikuttaa Kyllä F innairin Helsinki-Vantaalla käyttämä vesi tulee kunnallista verkkoa pitkin Päijänteestä. Vesivarojen suhteen F innair ei ole merkittävä toimija. EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden suhteellinen osuus ja kokonaismäärä Osittain Vesivarojen suhteen F innair ei ole merkittävä toimija. Cateringin kaksi astianpesukonetta on varustettu veden kierrätysjärjestelmällä. EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla Kyllä EN12 O rganisaation toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla Ei EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Ei s. 56 s. 56–57 F innairin vaikutuspiirissä ei ole tällaisia alueita. Toiminnasta voi kuitenkin koitua vaikutuksia Vantaanjokeen sekä Keravajokeen. Näistä on raportoitu erikseen kohdissa EN15 ja EN21. Toiminnan vaikutukset lentoreittikohteiden osalta eivät puolestaan ole kohtuudella F innairin selvitettävissä. s. 57 Ei raportointikaudella. EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten Kyllä hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat s. 57 Toiminnan luonteesta johtuen konsernitasolla ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä konkreettisia strategioita tai suunnitelmia biodiversiteetin suhteen. EN15 U hanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä Kyllä s. 57 EN16 S uorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät Kyllä s. 57–58 EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt Ei EN18 A loitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toteutuneet vähennykset Osittain s. 56 EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Kyllä s. 58 EN20 T ypen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan Kyllä s. 58–59 EN21 Päästöt vesiin Kyllä s. 59 EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan Kyllä mukaisesti s. 60 F innairin toiminnasta aiheutuvat merkittävät suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan kohdassa EN16. Keskeisimmät EN16:n ulkopuolelle jäävät välilliset päästöt aiheutuvat lentokoneissa käytettävän polttoaineen tuotannosta ja jakelusta sekä uusien lentokoneiden valmistuksesta. Näiden osalta Finnairilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia eikä tietoa päästömääristä. F innairin toiminnassa energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kulkevat käsi kädessä. Näin ollen kaikki vuoden aikana tehdyt toimet energiankulutuksen vähentämiseksi vaikuttavat samansuuntaisesti ja samassa suhteessa myös konsernin toiminnasta aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Vesistöihin mahdollisesti päätyvän, lentokoneiden jäänehkäisyssä ja -poistossa käytettävän glykolin määristä raportoi ja on vastuussa lentoaseman ylläpitäjä. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 84/88 EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus Kyllä s. 61 EN24 K uljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä Ei F innair ei kuljeta eikä käsittele itse ongelmajätteitä. Konsernin toiminnasta kertyneiden ongelmajätteiden määristä ja käsittelystä raportoidaan kohdassa EN22. EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat elinympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumavesillä on merkittävä vaikutus Osittain F innairin jätevedet ohjataan kunnalliselle jäteveden puhdistamolle. Puhdistetuista jätevesistä konsernin vaikutus ei ole erotettavissa. Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen valumavesien vaikutuksia on käsitelty kohdissa EN11, EN15 sekä EN21. EN26 A loitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Kyllä EN27 T uotteiden ja pakkausmateriaalien takaisinotto, kierrätys ja uudelleenkäyttö Ei EN28 Y mpäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten kokonaismäärä Kyllä EN29 O rganisaation toiminnassa käytettyjen tuotteiden, materiaalien ja muiden tavaroiden kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset Ei EN30 Y mpäristönsuojelukustannukset ja ympäristöinvestoinnit Osittain Jätehuoltoon, laitosten ylläpitoon, ympäristökoulutuksiin, ympäristösertifikaatteihin ja erilaisiin jäsenmaksuihin, ympäristöselvityksiin sekä ympäristömaksuihin yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Kyllä s. 13, 62–63 s. 61 Katso myös EN5, EN6 ja EN16. Ei oleellinen indikaattori F innairin kannalta, koska konserni ei F innair Catering Oy:tä/LSG Sky Chefs Finland Oy:tä lukuun ottamatta valmista tuotteita. Finnair Catering kerää ja kierrättää lennoilla tarjottavien aterioiden pakkaukset, ylijääneet annokset sekä juoma-astiat. Ei tapauksia F innairin toiminnasta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin lentämisestä. Toimintaa tukevien kuljetusten vaikutukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat marginaalisia verrattuna lentämisen ympäristövaikutuksiin. F innairin tilastointikäytännöt eivät mahdollista GRI:n vaatimusten mukaista raportointia. Lisäksi kaikissa hankinnoissa ympäristönäkökohta on sisäänrakennettuna, joten ympäristöinvestointien erottelua ei ole katsottu mielekkääksi. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Lähestymistapa henkilöstövastuun johtamiseen LA1 H enkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja Kyllä maantieteellisen sijoittumisen mukaan s. 70 LA2 H enkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Osittain s. 71 LA3 K okopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille Osittaiin s. 71 LA4 Työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden osuus Kyllä s. 71 LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika Kyllä s. 71 F innair ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen. F innairin tilastointijärjestelmä ei mahdollista täsmällisten osuuksien raportoimista. Konsernin henkilökunnasta yli 90 % on erilaisten kollektiivisopimusten piirissä. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 85/88 LA6 O suus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa Kyllä s. 71 LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan Osittain s. 72 Koko indikaattori pyritään saamaan GRI:n mukaiseksi vuoden 2013 raporttiin. LA8 O rganisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Kyllä s. 73–74 F innairin ohjelmat vakavien sairauksien varalta koskettavat suoraan ainoastaan konsernin henkilökuntaa. LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat Kyllä s. 74–75 Keskusjärjestöjen (SAK-EK) yleissopimuksen mukaan yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys sekä tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille. http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Kyllä s. 75 LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Kyllä s. 75–76 LA12 N iiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja Kyllä s. 76 LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus Kyllä s. 76; Taloudellinen katsaus s. 49–53 LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde henkilöstöryhmittäin Ei Lähestymistapa ihmisoikeusasioiden johtamiseen Kyllä s. 64–65 HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi Kyllä s. 76 HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet Kyllä s. 76 HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus Osittain s. 76 HR4 S yrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Kyllä s. 76 F innair on monialayritys, jossa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä ja tehtäväluokituksia. Eri tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden käyttämät luokitukset eivät ole riittävän vertailukelpoisia keskenään. Siksi koulutustunnit on laskettu käyttäen henkilöstömääränä koko konsernin henkilöstömäärää. Myös ulkomailla työskentelevät Finnairilaiset sisältyvät lukuihin. Monialayrityksenä Finnairissa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä sekä tehtäväluokituksia. Konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista GRI-ohjeistuksen mukaista raportointikäytäntöä, eikä se edellä mainitusta syystä ole tarkoituksenmukaista. Vuonna 2012 solmitut investointisopimukset olivat sellaisia, että niissä ei ole tunnistettu ihmisoikeusloukkausten riskiä eikä asiaa näin ollen ole erikseen huomioitu sopimuksissa. F innair ei itse suorita ihmisoikeusarviointeja. KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 86/88 HR5 T oiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ovat uhattuina Ei Indikaattori ei ole oleellinen, sillä suomalaisena yrityksenä F innair toimii työmarkkinakulttuurissa, jossa työntekijöiden oikeudet järjestäytyä ja neuvotella työehdoistaan kollektiivisesti ovat tunnustettuja perusoikeuksia. HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Kyllä s. 76 HR7 M erkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Kyllä s. 76–77 HR8 Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja -toimintakäytäntöihin koulutetun turvahenkilökunnan osuus Ei Finnairilla ei ole omaa turvahenkilökuntaa. HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut Kyllä toimenpiteet Ei tapauksia Lähestymistapa yhteiskunnallisen vastuun johtamiseen Kyllä s. 66 SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat Kyllä s. 77 SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus Kyllä s. 77; Taloudellinen katsaus s. 48 SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen Osittain s. 77 SO4 K orruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet Kyllä s. 25; Taloudellinen katsaus s. 17 F innairilla ei ole konsernitason ohjelmia paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Lukuja ja osuuksia ei ole raportoitu, koska liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden itse järjestämistä koulutuksista ei saada kattavasti tietoa, Finnair Flight Academy ei ole järjestänyt korruptionvastaista koulutusta 2012. SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen Kyllä ja lobbaukseen s. 77–78 SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Kyllä s. 78 SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet Kyllä Suomen Kilpailuvirasto käynnisti vuonna 2010 Finnair Catering Oy:ssä tutkimukset sen mahdollisesta osallisuudesta väitettyyn kartellitoimintaan Helsinki-Vantaan lentoaseman tax free -kaupassa. Asian käsittely on yhä kesken. SO8 L akien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset Kyllä F innair sai Helsingin Pörssiltä varoituksen johdon palkitsemiseen liittyvien raportointivaatimusten noudattamatta jättämisestä. Vuonna 2012 saatiin KKO:n ratkaisu liittyen työsuhteen purkuun: Finnair joutui korvaamaan irtisanomisajan palkan purettuaan purserin työsuhteen. KKO:n ratkaisun mukaan vaikka työsuhteen päättäminen olikin perusteltua, se olisi pitänyt tehdä irtisanomalla, ei purkamalla työsuhdetta. Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Kyllä s. 67–69 PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus Kyllä s. 78 KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI 87/88 PR2 T uotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Kyllä Ei tapauksia PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Kyllä s. 78 PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien Kyllä määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Ei tapauksia PR5 A siakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Kyllä s. 78–79 PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Kyllä s. 79 PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset Kyllä Ei tapauksia PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset Kyllä Ei tapauksia PR9 Tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja määräysten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen määrä ja muut seuraamukset Kyllä Ei tapauksia Itsearviomme mukaan raportointimme vastaa GRI G3-ohjeiston soveltamistasoa A (versio 3.0). PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että raportointimme vastaa GRI:n soveltamistasoa A. 88/88 Yhteystiedot Finnair Tietotie 11 A (Helsinki-Vantaan lentoasema) 01053 Finnair Puhelin 0600 0 81881 (1,25 e/vastattu puhelu + pvm/mpm) www.finnair.com www.finnairgroup.com Kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki Puhelin (09) 818 4101 kati.ihamaki@finnair.com KATSAUS / ASIAKKAAT / HENKILÖSTÖ / OPERATIIVINEN TOIMINTA / YHTEISKUNTA / GRI
© Copyright 2024