Juvan vanhustenhuollon strategia 2012–2020
JJR-KUNNAT Perusturva Juva Juvan vanhustenhuollon strategia 2012–2020 Vanhusstrategian työryhmä Perusturvan Yhteislautakunta § 120/ 1.12.2011 Kunnanhallitus § 353/ 12.12.2011 Kunnanvaltuusto § 81/ 19.12.2011 2 1 TAUSTAA 4 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS 5 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT JUVALLA 3.1 SAS toiminta 5 6 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT 4.1 Kotihoito 4.2 Päivätoiminta 4.3 Palveluohjaus 4.4 Tukipalvelut 4.4.1 Ateriapalvelut 4.4.2 Turvapalvelut 4.4.3 Kuljetuspalvelut 4.4.4 Kauppakassi 4.4.5 Tukipalvelujen käyttö 4.5 Omaishoidontuki 4.6 Tuettu vuokra-asuminen 4.6.1 Vaarinkujan asunnot 4.6.2 Kuhatalot 3-10, Juvan Vanhaintuki ry 7 7 7 8 8 8 8 8 9 9 9 10 10 10 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO 5.1 Tehostettu palveluasuminen 5.1.1 Juvakoti 5.1.2 Kuharanta 5.2 Laitoshoito 5.2.1 Hoivaosastot Luonteri ja Lumpeinen 10 10 11 11 12 12 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN 12 7 HENKILÖSTÖ 7.1 Henkilöstömitoitus 7.1.1 Kotihoidon henkilöstömitoitus 7.1.2 Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus 7.2 Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve 7.3 Henkilöstön saatavuus 13 13 13 15 15 15 8 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT LINJAUKSET 8.1 Järjestöjen tapaaminen 8.2 Palvelutarpeen ennusteet 8.3 Omaishoito 8.4 Kotihoito 8.5 Tuettu vuokra-asuminen/ Tehostettu palveluasuminen 8.6 Laitoshoito 8.7 Ennusteeseen liittyviä kustannuksia 16 16 16 16 17 17 18 18 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma 201219 9.2 Jatkuvat tavoitteet 201221 10 LOPPUSANAT LÄHTEET 22 23 3 TAULUKOT TAULUKKO 1. TAULUKKO 2. TAULUKKO 3. TAULUKKO 4. TAULUKKO 5. TAULUKKO 6. TAULUKKO 7. TAULUKKO 8. Ennuste Juvan kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen 2040. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna 2011. Kotihoitoasiakkaiden määrä ja käyntikerrat 2004–2011. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät 2004–2011. Ateria- ja turvapuhelinasiakkaiden määrä Juvalla 2004–2011. Omaishoitajien ja – hoidettavien määrä 2006–2011. Juvakodin hoitopäivät 2004–2011. Kuharannasta ostetut tehostetun palveluasumisen asiakaspäivät ja paikkamäärät 2004–2011. TAULUKKO 9. Hoivaosastojen hoitopäivät ja paikkamäärät 2007–2011. TAULUKKO 10. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin 2011–2020. TAULUKKO 11. Yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja 2020. 5 6 7 8 9 10 11 11 12 15 16 4 1 TAUSTAA ”Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista.” Juvan kunnan visiossa kuvataan vahvaa, vireää ja verkostoitunutta kuntaa. Juva toimii aktiivisesti kehittämällä elintarviketuotantoaan ja tarjoamalla monipuolisia matkailumahdollisuuksia, mutta myös alueellisesti palvelujaan hyödyntäen yrittäjyyttä, osaamista ja kansalaisten aktiivisuutta. Visio kuvaa toimintatapaa, joka painottaa sopusointuista vuorovaikutusta luonnon kanssa hyödyntäen omia energiavaroja. Palvelujen tuottamisessa Juvan kunta luottaa yhteistoimintaan ympäristökuntien kanssa, kuitenkin tavalla, joka aktivoi kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Tämän selvityksen laadinnassa on hyödynnetty valmistuneita ohjelmia, selvityksiä ja hankkeita. Näitä ovat olleet esim. Juvan kunnan vanhustenhuollon strategia 2005–2015, STM Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, ns. Ikälaki-luonnos, Ikähoiva-työryhmän raportti ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä, Voimaa vanhuuteen- ohjelma sekä Juvan kunnan visio. Valtakunnallisten suositusten ja ohjelmien ensisijainen tavoite on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen, joka on mahdollista edistämällä hyvinvointia ja terveyttä, lisäämällä itsenäistä suoriutumista ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Lisäksi palveluprosesseja ja rakenteita on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Henkilöstön osaamisen ja osallistumisen, toisaalta johtamisen vahvistamisen kautta, pyritään palvelujen sujuvaan ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Juvan vanhustenhuollon strategian tavoitteena on tukea ja edistää vanhusten hyvinvointia, hyvää ja aktiivista elämää ja mahdollisimman itsenäistä suoriutumista toimintakyvystä ja asuinpaikasta riippumatta. Vanhustenhuollon visio: ”Hyväkuntoinen ja aktiivinen vanhus omassa kodissaan.” Juvan vanhustenhuollon strategiaa ovat olleet laatimassa: Päivi Kauppinen, hoivapalvelupäällikkö Jarmo Lappalainen, johtava lääkäri Anne-Maarit Paunonen, kotihoidon esimies Satu Laine, hoiva-ja asumispalveluesimies Elisa Hänninen, vs. palveluohjaaja Tuula Teittinen, vs. akuuttivuodeosaston esimies Marketta Björn, akuuttivuodeosaston esimies Virpi Närhi, Juvan Vanhaintuki ry 5 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Juvan kunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan hiljalleen ja ikääntyneiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa. Vuonna 2015 yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus olisi jo 14,1 %. Huomattavaa hoitoisuuden ja palvelujen tarpeen lisääntymisen kannalta on, että yli 85-vuotiaiden määrän lisääntyminen on n. kolmikertainen vuoteen 2040 mentäessä. Taulukko 1. Ennuste Juvan kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen 2040. (Lähde: Tilastokeskus.) Vuosi Kunnan väkiluku 0 -64- v. %-osuus 65- 74-v. %-osuus 75- 84-v. %-osuus yli 85 v. %-osuus 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 6965 6970 6777 6576 6422 6288 6162 6037 5108 5129 4767 4402 4104 3892 3774 3737 73,3 % 73,6 % 70,3 % 67,0 % 64,0 % 62,0 % 61,2 % 61,9 % 936 931 1052 1140 1107 1040 919 789 13,4 % 13,3 % 15,5 % 17,3 % 17,2 % 16,5 % 14,9 % 13,1 % 693 673 647 712 855 945 941 908 10,0 % 9,7 % 9,5 % 10,8 % 13,3 % 15,0 % 15,3 % 15,0 % 232 237 311 322 356 411 528 603 3,3 % 3,4 % 4,7 % 4,9 % 5,5 % 6,5 % 8,6 % 10,0 % 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT JUVALLA Tutkimusten mukaan on todettu, että ihmiset selviytyvät 75 ikävuoteen saakka suhteellisen vähillä palveluilla. Palvelujen ja hoidon tarve kasvaa 75 ikävuoden jälkeen ja hoidon tarve on suurimmillaan viimeisten elinvuosien aikana. Vuonna 2009 odotettu elinikä naisilla on 83,1 ja miehillä 76,5 vuotta. Elinikä pitenee kuitenkin vuosi vuodelta. On ennustettu, että vuosien 1975–77 aikana syntyneiden lasten odotettu elinikä olisi naisilla 91 ja miehillä 86 vuotta. Noin joka viides nainen eläisi vähintään 100 vuotiaiksi, kun miehistäkin joka viides täyttäisi vähintään 95 vuotta. (Jussi Huttunen 2009). Eliniän pidentyessä ja teknologian sekä lääketieteen kehittyessä on mahdollista, että hoidon tarvekin siirtyy nykyistä myöhemmälle iälle, mutta hoidon tarvetta tulee silti olemaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin edistäminen ja ihmisten aktiivinen osallistuminen. Hoidollinen tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on ikäihmisille pystyttävä tarjoamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, sekä kotona asumista tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Palveluja tulee myös osata antaa oikeaan aikaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Laitoshoitoon joutumista pyritään välttämään, tosin laitoshoitoa myös vähennetään. Myös Juvan kunnan tavoitteet lähtevät siitä, että ikäihmiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja pitkään omissa kodeissaan asuvia. Tästäkin syystä kotihoidon palvelukokonaisuutta, tukipalveluja, yhteistoimijuutta ja kuntoutusta painotetaan. Laitoshoitoa pyritään vähentämään, palveluasumisen kokonaisuutta kehitetään ja omaishoitajien tukitoimiin kiinnitetään huomiota kuntoutuksen ja lyhythoitojen kautta. Ikäihmisten liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen hyödynnetään mm. Voimaa vanhuuteen-ohjelmaa, johon Juvan kunta on sitoutunut vuosiksi 2011–2014. Keskeistä kuitenkin kaikissa toimenpiteissä on aktiivisuuteen kannustava ja kuntouttava työote. Terveyttä ja hyvinvointia kartoitetaan mm. palveluohjaajan hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä 75 vuotta täyttäneille. Lisäksi lääkäri/hoitaja- vastaanotoilla kartoitetaan ikäihmisten kokonaisvaltaista selviämistä ja tarvittaessa tehdään suunnitelmaa jatkotoimenpiteistä. Arvokasta tietoa tuottavat myös omaiset, läheiset, ystävät, naapurit, muut palveluntuottajat, järjestöt, jne. Yhteistoimijuudella pyritään siihen, että ikäihmisten palvelujen tuottajat toimisivat hyvässä yhteistyössä palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajina. Kunnan lisäksi palveluja tuottavat yksityiset toimijat ja yritykset, omaishoitajat, järjestöt ja vapaaehtoiset tahot. 6 Juvan kunnan osastrategioiden ja vanhuspalvelujen suunnitelmassa yhteisiä tavoitteita ovat seuraavat: - Elinkeino- ja asukasstrategia: ”yrittäjyyden vahvistumiseen kaikilla tasoilla panostetaan” ”tarkastellaan yksityistä palvelutuotantoa yhtenä vaihtoehtona kunnan palvelujen kehittämisessä” - Talousstrategia: ”palvelut säilytetään kilpailukykyisinä ja laadukkaina sekä niiden toteutustavan kustannustehokkuutta arvioidaan” - Asiakaspalvelustrategia: ”perusturvan palvelutuotannossa kehitetään palveluja erityisesti palveluasumisen ja avopalvelujen suuntaan” - Hyvinvointistrategia: ”tavoitteena omatoimiset, toimintakykyiset ja voimaantuneet kuntalaiset” ”varhaisen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy kaikessa toiminnassa” ”kuntalaisten omatoimisuuden ja osallisuuden mahdollistavien toimintatapojen lisääminen julkisiin palveluihin ja päätöksentekoon ”varmistetaan arjen sujuminen ja esteettömät palvelut.” ”suunnataan palveluja niille, jotka niistä eniten hyötyvät” Juvan kunnan hoivapalvelualueen vanhustenhuollon tavoitteet 2011 ja vastuutahot on esitetty taulukossa 2. Vanhustenhuollon tavoitteita seurataan vuosittain talousarvioseurannan yhteydessä. Taulukko 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna 2011. Tavoite Toimenpide Mittari Vastuutaho Vanhustenhuollon suunnitelman päivitys Strategia päivitetään Päivitystyö valmis Hoivapalvelupäällikkö Juvakodin remontointi Juvakodin muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi Remontti valmistuu Tekninen toimiala/ Perusturvan toimiala Kotisairaalatoiminta Kartoitus Juvan kotihoitoon soveltuvaksi kotisairaalamalliksi Kartoitustyö valmis ja malli kirjattu Hoivapalvelupäällik kö, kotihoidon esimies Hoidon porrastus Toimiva hoitoketju Paikkojen täyttö 100 % SAS-toiminnan kartoitus Ravatar- mittaukset Hoitopäivien määrä Hoivapalvelupäällikkö 3.1 SAS- toiminta SAS kirjainyhdistelmä on lyhennys sanoista Selvitä- Arvioi- Sijoita. SAS- ryhmän pääasiallinen tehtävä on arvioida ja suunnitella hoivan ja hoidon tarpeessa olevan asiakkaan oikea ja asianmukainen sijoitus palveluasumisen tai laitoshoidon yksikköön. Työryhmä tekee ehdotuksen sijoituksesta, mutta itsemääräämisoikeuden mukaisesti asiakas tekee itse sijoittumisestaan lopullisen päätöksen. SAS- työryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia hoiva- ja palveluasumisesta, kotihoidosta ja akuuttivuodeosastolta. Lisäksi työryhmään kuuluvat lääkäri ja palveluohjaaja. Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. hakemukseen kirjattuja tietoja ja Ravatar- indeksiä, joka mittaa asiakkaan toimintakykyä. SAS työryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa, mutta työryhmä saattaa kokoontua useamminkin, jos siihen on tarvetta. 7 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT 4.1 Kotihoito Juvan kunnan aikaisemmassa strategiassa on myös painotettu kotihoitoon liittyvien tuki- ja hoivapalvelujen kehittämistä, niin että ikääntyvien kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tehtävänä on ollut auttaa ja tukea asiakkaan kotona selviämistä järjestämällä kotihoitoa yhteistyössä asiakkaan, omaisen sekä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Asiakkaalle on voitu järjestää myös erilaisia tukipalveluja, esim. ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalveluja. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan erillinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaalle myönnetyt palvelut ja niihin liittyvät maksut. Juvan kotihoito toimii kahdessa vuorossa 7-21 välillä, mutta palvelua saa ympärivuorokauden. Toiminta on jaettu neljään tiimiin; eteläinen, pohjoinen, itäinen ja läntinen. Kotihoito on kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, jotka on yhdistetty yhteiseksi yksiköksi 2007 vuoden alusta. Kotihoidon työtilat ovat terveysaseman vieressä olevassa ns. vihreässä talossa, jossa on toimitilat kaikille tiimeille. Kotihoidon esimiehen toimitila on Juvakodin yhteydessä. Kotihoidon yöhoito on järjestetty palveluasumisen yöpartion toimesta. Kotihoidon asiakkuutta ohjaavat lautakunnan hyväksymät kriteerit. Yleensä kotihoidon asiakkaina on muitakin kuin kriteerit täyttäviä asiakkaita, esim. kotisairaanhoitoa tarvitsevat ja tilapäiset kotihoidon asiakkaat. Asiakkaiden hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. Ravatar-indeksiä. Hoidon tarpeen arviointi tehdään ei-kiireellisissä tapauksissa seitsemän päivän kuluessa ja kiireellinen hoidon tarve selvitetään viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä käydään läpi mahdolliset yhteistoimijat ja heidän osallisuutensa hoidon järjestelyissä. Kaikkiin palvelupyyntöihin reagoidaan. Vuoden 2011 käyntimäärät tulevat olemaan aikaisempia vuosia suuremmat. Tätä selittää osin se, että muistihoitajan ja palveluohjaajan käynnit lasketaan kotihoidon käynneiksi, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin se, että asiakkaiden hoitoisuus kasvaa. Muistihoitajan ja palveluohjaajan käynnit edustavat ennaltaehkäisevää kotihoitoa, johon painopistettä pyritään hiljalleen muuttamaan. Taulukko 3. Kotihoitoasiakkaiden määrä ja käyntikerrat 2004–2011. Vuosi Asiakkaita yli 75v. yht. määrä käyntikerrat 2004 169 109 33395 2005 2006 167 160 104 102 35943 37087 2007 206 144 45682 2008 212 143 45637 2009 222 150 46935 2010 237 156 49648 2011 240 156 30146 (2011 tilanne 30.6.2011 saakka) 4.2 Päivätoiminta Päiväkeskustoiminta on kotona asumista tukevaa palvelua ja toimii viitenä päivänä viikossa Juvakodilla. Päiväkeskustoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden kotona asumista. Päivätoimintapäivään kuuluu lääke-, vaatehuolto-, ateria-, saunotus- ja virkistyspalveluja, mutta myös yksilö- ja ryhmäkuntoutusta ja viriketoimintaa. Päivätoiminnassa voi käydä vierailijoita, toisaalta ryhmä voi myös tehdä retken tai ulkoilla. Päivätoiminnan asiakkaat ovat suhteellisen huonokuntoisia ja useimmat tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Päiväkeskuksessa työskentelee lähihoitaja (1,75), hoitoapulainen (0,5), ja fysioterapeutti (0,28). Lisäksi päivätoimintaan ohjautuu esimiehen ja toimistosihteerin työpanosta yhteensä 25 %. 8 Päiväkeskuksen päivämaksu määritellään ja hyväksytään vuosittain perusturvan yhteislautakunnassa. Maksu on palvelukohtainen, josta asiakas voi valita päivään haluamansa palvelut. Taulukko 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät 2004–2011 Vuosi Asiakkaita yli 75v. hoitopäivien yht. määrä määrä 2004 48 39 1686 2005 62 47 1597 2006 61 43 2184 2007 57 44 2190 2008 52 38 2249 2009 55 42 2121 2010 61 49 1906 2011 55 44 945 (2011 tilanne 30.6.2011 saakka) 4.3 Palveluohjaus Palveluohjaaja on kotihoidossa työskentelevä viranhaltija, jonka työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti ennaltaehkäisevät kartoituskäynnit, tukipalvelut, omaishoidontuki sekä sotainvalidi- ja – veteraanipalvelut. Palveluohjaaja tekee vuosittain hyvinvointia kartoittavia kotikäyntejä 75 täyttäneille ja tarvittaessa ohjaa heille palveluja tai muuta asiantuntija-apua. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös avustaminen, ohjaus ja neuvonta esim. asiakasetuisuuksiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajan työtila on Juvakodin yhteydessä. 4.4 Tukipalvelut Tukipalvelut ovat kotihoitoa täydentäviä palveluja ja niiden avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden kotona selviytyminen. Juvan kunnan tukipalveluja ovat ateria-, turvapuhelin- ja kuljetuspalvelut. Tukipalvelut poikkeavat kotihoidon palveluista siten, että ne voivat olla kotihoidon henkilöstön antamista palveluista erillisiä ja yksittäisiä. Toisaalta ne voivat olla kotihoidon kanssa päällekkäisiä, tässä tapauksessa toisiaan tukevia palveluja. Palvelut sisältävät usein myös kotihoidon henkilöstön työpanosta, esim. turvapuhelinhälytysten tarkistaminen. 4.4.1 Ateriapalvelut Ateriapalvelun myöntämisestä arvioinnin ja päätöksen tekee palveluohjaaja. Ateriapalvelusta tehdään sopimus, jonka mukaan ateria toimitetaan asiakkaalle. Ateria valmistetaan Juvakodin keittiöllä ja se toimitetaan lämpimänä taajama-alueelle viitenä päivänä viikossa. Kuljetuksesta vastaa kilpailutettu kuljetusyrittäjä. Haja-asutusalueille voidaan toimittaa kylmäateria Juvakodilta tai kyläkouluilta, jos kuljetus saadaan järjestettyä kohtuullisin kustannuksin. Aterian voi myös itse noutaa sopimuksen mukaisesti keittiöltä tai käydä ruokailemassa Juvakodin ruokalassa. 4.4.2 Turvapuhelinpalvelu Asiakkaalle voidaan hankkia omaan kotiin turvapuhelin, jonka avulla hän saa hälytettyä apua tarvittaessa. Hälytykset ohjautuvat Esperi Oy:n turvapuhelinpäivystykseen, josta se edelleen ohjataan ennalta sovittuihin numeroihin. Numerot ovat yleensä kotihoidon päivystysnumeroita. Esperi Oy:n valikoimiin kuuluu mm. ovi- ja palohälyttimiä, joita myös voidaan edelleen vuokrata asiakkaille. 4.4.3 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu toimii monipalveluauto Julian toimesta Juvan kunnan alueella. Julian reitit voivat olla etukäteen suunniteltuja tai niitä voi tilata tarvittaessa. Monipalveluauto on inva-varustettu palveluauto, jolloin se pystyy kuljettamaan kyydissään myös apuvälineiden avulla liikkuvia liikuntarajoitteisia asiakkaita. Monipalveluauto on kaikkien kuntalaisten käytössä linja-autotaksan mukaisella maksulla. 9 Sosiaalihuoltolain alaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää sellaiselle hakijalle, joka tarvitsee kyytiä asiointiin, mutta ei toimintakykynsä tai puutteellisten julkisten yhteyksien vuoksi pysty käyttämään monipalveluautoa. Kuljetustuen myöntämisestä vastaa palveluohjaaja. 4.4.4 Kauppakassi Kauppakassipalvelua tuottaa Bovalliuspalvelut. Kauppakassipalvelua myönnetään asiakkaalle, jolle kaupassa asiointi on muutoin hankalaa ja asiakas suorittaa siitä perusturvan yhteislautakunnan hyväksymän taksan. Kauppakassi palvelu aloitettiin Bovalliuksen toimesta vuonna 2010 ja asiakkaita on kuukausittain ollut 85–100. Palvelun myöntämiseen liittyvän arvioinnin ja päätöksen tekee palveluohjaaja. 4.4.5 Tukipalvelujen käyttö Palvelujen käyttö vaihtelee. Taulukosta selviää kuinka paljon asiakkaita on ollut ateria- ja turvapuhelinryhmissä. Pelkkää siivousta ei ole kotihoidon palveluna annettu vuoden 2003 jälkeen. Myöskään asiointi- tai kauppapalvelua ei ole enää myönnetty kotihoidon palveluna, tosin kotihoito välittää kauppapalvelua. Asiointipalvelua ei myöskään myönnetä kuin erityisissä ja perustelluissa tilanteissa. Taulukko 5. Ateria- ja turvapuhelinasiakkaiden määrä Juvalla 2004–2011. Toimitettujen Vuosi Ateriaaterioiden määrä Turvapalvelu puhelin 2004 93 11095 54 2005 92 11545 58 2006 89 11904 59 2007 101 14839 62 2008 106 14410 60 2009 90 14885 54 2010 103 14481 59 2011 92 7360 58 (2011 tilanne 30.6.2011 saakka.) 4.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen palvelu. Juvan kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan kotona tapahtuvaa vanhusten, vammaisten tai sairaiden hoitoa varten silloin, kun se korvaa laitoshoitoa ja palveluasumista. Omaishoidon tuki koostuu hoitopalkkiosta tai koti- ja tukipalveluista tai se voi olla sekoitus molempia. Omaishoidontuki on ennaltaehkäisevä tukimuoto ja sellaisena tulee kunnan ja valtakunnan palvelustrategista linjausta. Tuen tavoitteena on välttää vanhuksen, vammaisen tai sairaan joutumista laitoshoitoon tai palveluasumisen piiriin. Palvelut ja hoitopalkkio sovitetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan kokonaisuudeksi, joka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tuen myöntämiseen on laadittu kriteerit, jossa ensisijaista on hoidon sitovuus ja vaativuus. Omaishoidon tuen avulla kannustetaan hoitajaa järjestämään hoidettavalleen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hoito- ja huolenpito kotioloissa vaihtoehtona laitos-tai palveluasumiselle. Hoitajana voi olla myös muu kuin hoidettavan omainen. Tuen suuruus tarkistetaan kalenterivuosittain ja sopimus laaditaan kunnan ja hoitajan välille. Maksu keskeytyy hoidon lakatessa tai keskeytyessä. Omaishoidontuki on kolmiportainen. Vuonna 2010 omaishoidontukea on maksettu yhteensä 145 106,92 euroa. Tällä summalla kotona pystyi asumaan n. 30 henkilöä. Kuukautta kohden kustannukset olivat n. 403 euroa/hoidettava. Alle 65-vuotiaiden omaishoidettavien tuki myönnetään perhepalvelualueelta. 10 Taulukko 6. Omaishoitajien ja hoidettavien tilastotietoja 2006–2011. Vuosi Omaishoitajien Omaishoidettavien Omaishoidettavien ikä määrä määrä 65–74 75–84 yli 85 14 11 14 8 8 8 10 9 14 12 14 13 8 7 8 9 7 9 2006 45 45 2007 38 38 2008 53 53 2009 29 29 2010 29 29 2011 29 30 (2011 tilanne 30.6.2011 saakka) 2011 tehdyn Ravatar-mittauksen mukaan omaishoidettavien keskimääräinen indeksi oli 2,67. Omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivän kuukausittain. Jos omaishoitaja valitsee vapaapäivien pitämisen, on kunnan huolehdittava vapaan aikaisesta hoitamisesta. Käytännössä tämä on tarkoittanut lyhythoitopaikkojen järjestämistä. 4.6 Tuettu vuokra-asuminen Tuettu vuokra-asuminen on tarkoitettu asiakkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä apua tai runsaasti säännöllistä ohjausta ja/tai valvontaa. Tuettuun asumiseen kuuluu asunnon lisäksi päivittäisten palveluiden järjestäminen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotiin annettavia palveluja annetaan kotihoidon henkilöstön toimesta 7-21 välinä aikana ja 21-7 välisenä aikana hälytysten perusteella käyntejä tehdään yöpartion toimesta. Tuetun asumisen asiakkaat kuuluvat kotihoidon piiriin. Juvalla on kaksi tuetun asumisen kokonaisuutta, joihin kotihoito vie hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuen palveluja. 4.6.1 Vaarinkujan asunnot Vaarinkujalla on yhteensä 19 asuntoa, joihin asukkaat valitaan SAS työryhmän kautta. Asuntoja haetaan palveluhakemuksella. Kaikki asunnot on rakennettu esteettömiksi ja niihin on saatavissa tukipalveluja. 4.6.2 Kuhatalot 3-10, Juvan Vanhaintuki ry Kuhatalot ovat Kuharannan omistuksessa oleva rivitaloryhmittymä. Asunnot on rakennettu esteettömiksi ja osassa asuntoja on hälyttimet valmiina. Asuntoja on yhteensä 49, joista 2 on inva-asuntoja 36 m², muutoin asuntojen koko on 30–33 m². Tukipalveluja toimitetaan normaalisti myös näihin asuntoihin. 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Asiakkaalle pyritään järjestämään asuminen ja hoito sellaisessa muodossa, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaa hänen tarpeitaan. Hoidon porrastusta seurataan SAS- työryhmässä, jossa hakijalle esitetään hänen kuntoisuuttaan vastaava jatkosijoituspaikka. Asiakkaiden kuntoisuutta seurataan mm. Ravatar- indeksin avulla. 5.1 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, joille ei enää voida järjestää heidän tarvitsemiaan palveluja ja valvontaa ympärivuorokautisesti omiin koteihin. He voivat olla muistisairaita tai muista esim. fyysisistä syistä ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevia. Avun tarve ei kuitenkaan ole niin suuri, että he tarvitsisivat laitostasoista hoitoa. Asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja heiltä peritään asumiseen, tukipalveluihin ja annettuun hoitoon perustuvat maksut. Tehostetun palveluasumisen henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. 11 5.1.1 Juvakoti Juvakodin tehostettu palveluasuminen on kunnan omaa toimintaa. Juvakodissa on 38 asuntoa, joista 7 on varattu lyhytaikaiseen asumiseen. 31 asuntoa vuokrataan edelleen SAS- työryhmän valitsemille asiakkaille ja heidän kanssaan tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Juvakodin muutostyöt laitoksesta tehostetuksi palveluasumiseksi aloitettiin 2011 helmikuussa ja remontin arvellaan valmistuvan joulu-tammikuussa 2011–12. Remontin yhteydessä huoneista peruskorjataan yhden hengen huoneita, joihin varataan henkilökohtaiset wc- ja suihkutilat. Asuntojen koot vaihtelevat 18,0- 40,5 m² välillä. Suurimpia huoneita pyritään varaamaan lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kuunsillan yksi huone on kaksio. Juvakoti jakaantuu 4 pienempään yksikköön: - Päivänsäde A, 7 asuntoa - Päivänsäde B, 7 asuntoa - Kuunsilta, 11 asuntoa - Iltarusko, 11 asuntoa 2011 tehdyn Rava-mittauksen mukaan, Juvakodin keskimääräinen indeksi on 3,33. Taulukko 7. Juvakodin hoitopäivät 2004 -2011. Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä 2005 7172 22 2006 7270 22 2007 6925 21 2008 6826 20 2009 6237 20 2010 6542 20 2011 5188 40 ( 2011 tilanne 30.6.2011 saakka) 5.1.2 Kuharanta Kuharanta on Juvan Vanhaintuki ry:n ylläpitämä palvelukeskus. Palvelukeskus on rakennettu 1968 vanhainkodiksi ja peruskorjattu 1996 palveluasunnoiksi. Kuharannan palvelukeskuksessa on 53 tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkaa, joista 15 on dementiaryhmäkodissa. Juvan kunnalla on Kuharannan kanssa ostopalvelusopimus. Juvan kunnan hoivapalvelut ostaa Kuharannalta 15 dementia ryhmäkotipaikkaa, 10 vaativan dementiahoidon paikkaa ja 25 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Taulukko 8. Kuharannasta ostetut tehostetun palveluasumisen asukaspäivät ja paikkamäärät 2004-2011. Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä 2004 17 479 52 2005 17 499 53 2006 17 758 53 2007 18 020 52 2008 17 823 52 2009 17 064 50 2010 17 048 50 2011 8 428 50 ( 2011 tilanne 30.6.2011 saakka) 12 2011 tehdyn Rava-mittauksen perusteella Kuharannan tehostetun palveluasumisen keskimääräinen Rava-indeksi oli 3,23. Vastaava arvo dementia ryhmäkodissa oli 3,7. 5.2 Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa saa henkilö, jolle ei enää voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona, palveluasunnossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Laitoshoidon asukas tarvitsee yhden tai kahden henkilön apua useita kertoja vuorokaudessa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Asukkaalle tehdään pitkäaikaisesta hoidosta hoitopäätös ja hänelle laaditaan hoitosuunnitelma. Pitkäaikainen laitoshoito sisältää täyden ylläpidon. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään asetuksella säädetty maksu, joka on 85 % asukkaan tuloista. Laitoshoidon henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. 1.1.2010 alkaen myös laitoksessa asuva asukas saa Kelan maksamaa hoitotukea. 5.2.1 Hoivaosastot Luonteri ja Lumpeinen Juvalla on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31 potilaspaikkaa, joista yksi on varattu lyhythoitoon. Terveyskeskuksen hoivaosastot hoitavat asukkaita, joille ei hoitoa ja valvontaa pystytä enää riittävästi muulla tavoin järjestämään. Osastojen Luonteri ja Lumpeinen asukkaat ovat vaikeasti dementoituneita tai fyysisesti paljon apua tarvitsevia ja he tarvitsevat yhden tai kahden hoitajan avun lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokauden. Asukkaille tehdään pitkäaikaisen laitoshoidon päätös ja heille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti. Osastolla Luonteri on 15 paikkaa ja osastolla Lumpeinen 16 paikkaa. Taulukko 9. Hoivaosastojen hoitopäivät ja paikkamäärät 2007-2011. Hoitopäivät Paikkamäärä Vuosi TK hoiva Juvakoti TK hoiva Juvakoti 2007 11 419 7 852 31 20 2008 11 200 7 969 31 20 2009 11 188 7 169 31 20 2010 11 097 6 983 31 20 2011 5 755 521* 31 20* (2011 tilanne 30.6.2011 saakka) (*Juvakodin laitoshoito päättyi 31.1.2011) Juvakodin yhteydessä olleet 20 laitospaikkaa on muutettu tehostetun palveluasumisen paikoiksi 1.2.2011 alkaen. 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN Ehdoton toimintaedellytys kehon toimintakyvyn ylläpitämiselle on liikkuminen kaiken ikää. Ikääntyvälle ihmiselle se on välttämätöntä, jotta kotona voisi itsenäisesti selviytyä. Liikkumisen avulla vaikutetaan myös virikkeiden saamiseen ja hoidetaan sosiaalisia suhteita. (Lehmuskoski ym. 2002,26.) Esteetön liikkuminen mahdollistaa kaikille liikkujaryhmille helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Erilaisia liikuntaesteitä ovat esim. liikunta-, näkö- ja kuulovammat. Invalidiliiton asiantuntija Anne Mäen mukaan pysyvästi tai tilapäisesti liikkumis- tai toimintaesteisiä arvioidaan olevan n. 10 % väestöstä. Yli 65- vuotiaista jo reilusti yli puolet ilmoittavaa liikkumisen olevan vaikeaa. Jalan kuljettaessa erilaiset liukastumis- ja kaatumisvammat ovat vaarana ja varsinkin vanhuksilla kyseiset turmat aiheuttavat huomattavaa uhkaa kotona selviämiselle. 13 Ikääntyessä voimavarat heikkenevät, kuulo ja näkö huononevat, ajattelu ja liikkuminen kaikkinensa hidastuvat. Usein tarvitaan apuvälineitä, esim. keppiä tai rollaattoria. Liikkumisen hidastumisen ja apuvälineiden vuoksi, he tarvitsevat helpon ja yksinkertaisen liikkumisympäristön. ( Lehmuskoski ym. 2002, 26.) Levähdysmahdollisuuksia ja penkkejä tarvitaan sopivin välimatkoin kulkureittien varrelle, lisäksi ympäristön tulee olla selkeä ja helposti hahmotettava. Reittien tulee olla mahdollisimman jatkuvia, suoria ja lyhyitä. (Viinikainen ja Helin 2002,8.) Jalankulkijana ikääntyvä liikkuja on erityisen altis kaatumisille, varsinkin talvella. Jo vuonna 2000 yli 64 vuotiaiden kaatumistapaturmien hoidoista aiheutui n. 39 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. (Lehmuskoski ym. 2002, 27.) Vuonna 2007 yli 65 vuotiaiden suurin kuolinsyy oli tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset. Eloon jääneistä n. puolet kaatuu uudelleen tai toistuvasti. (THL 2009.) Hyvä fyysinen kunto on edellytys kaatumisien ehkäisyssä, mutta myös kotona selviämiselle. Merkittävä osa kotona asumisen esteisiin ja ongelmiin liittyy heikentyneeseen fyysiseen kuntoon ja sitä kautta ilmeneviin toimintakyvyn vajeisiin. (Viinikainen & Helin 2002,4.) Merkittävä syy fyysisen kunnon heikkouteen on fyysisen aktiivisuuden vähäisyys, joten iäkkäiden liikunnan tavoitteena onkin toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään fyysistä kuntoa ylläpitämällä tai sitä jopa kohentamalla. Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa jaksamisen, aktiivisuuden ja mahdollisuuden monipuoliseen hyvinvointiin. Se myös vähentää ja/tai lyhentää palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Liikunnan kautta tarjotaan iäkkäälle myös iloa ja virkistymistä, onnistumista, rentoutumista ja stressin purkamista. Sosiaaliset kontaktit lisääntyvät, varsinkin liikuntaryhmissä ja vähentävät näin eristäytymistä ja lieventävät yksinäisyyden tunnetta. liikunta ja aktiivinen elämäntapa ylläpitävät tasapainoa ja kehonhallintaa, jota tarvitaan itsenäisessä kotona asumisessa. Hyvä kehonhallinta ennaltaehkäisee tehokkaasti kotona tapahtuvia kaatumisia ja muita tasapainoon liittyviä tapaturmia. Liikkumisella on myös vaikutusta unen laatuun ja ruokahaluun. (Aalto 2009,9,30.) 7 HENKILÖSTÖ 7.1 Henkilöstömitoitus STM on julkaisussaan ”Ikäihmisten palvelujen laatusuositus” antanut suosituksia riittävästä henkilöstömitoituksesta tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Tehostetun palveluasumisen valtakunnallinen suositus on vähintään 0,5-0,6 hoitajaa/asiakasta kohden. 0,6 on suositus silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat lisähenkilöstön tarvetta. Hyvä henkilöstömitoitus on 0,7-0,8 ympärivuorokautisessa hoidossa. Jos lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8. Tärkeää hoitoyksiköstä riippumatta on se, minkä kuntoisia asiakkaat ovat. Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välitöntä asiakastyötä tekevät sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten peseytymistä, avustamista ruokailussa tai wckäynneillä. Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen ei ole selvää suositusta. STM esittelee kaavan, jolla kotihoidon henkilöstön mitoitusta voidaan arvioida, mutta kaava on todettu käytännössä hankalaksi, eikä sitä ole laajasti otettu käyttöön. STM ei myöskään ole julkaissut kaavaa käytettäväksi, koska se on pilottikuntien kokeilussa todettu hankalaksi. Edellisessä Juvan kunnan vanhuspoliittisessa strategiassa sitä on kuitenkin käytetty, joten hyödynnämme sitä tässäkin suunnitelmassa. 7.1.1 Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon riittävän henkilöstömitoituksen laskemiseksi ei ole onnistuttu laatimaan toimivaa kaavaa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset oppaassa esitellään malli, jonka avulla voidaan riittävyyttä arvioida. 14 Kotihoidon alueen laajuus on kuitenkin tekijä, jota mallissa ei huomioida, joten paljon haja-asutusalueita sisältävä kunta ei välttämättä pysty kaavaa soveltamaan. Lisäksi kaavaan tarvitaan sellaisia lukuja, joiden hankkiminen on työlästä. Kaavaa ei ole pilotoinnin jälkeen (2008) otettu laajasti käyttöön. Kunnissa on kuitenkin voitu kaavaa soveltaa, koska muutakaan mallia ei ole esitetty. Oheinen laskentakaava on esitelty Sosiaali- terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisemassa teoksessa: Koko kunta ikääntyneiden asialle. Kaava: a= Xx 0,025 b= Yxn ((a+b) x 208)/ 1575 Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseksi tarvitaan seuraavia tietoja: - 65–74 vuotiaiden (X) lukumäärä kunnassa - 75- vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa (Y) - 65–74 vuotiaat kotihoidon asiakkaat (a) - yli 75- vuotiaat kotihoidon asiakkaat (b) - yli 75-vuotiaiden kotihoidon (tavoite)kattavuus (n) Vakiot: - 2,5 %; oletettu 65–74 vuotiaiden palvelujen käyttäjien määrä kunnassa - 208 tuntia; yhden asiakkaan saama palvelujen määrä tuntia/vuodessa - 1575 tuntia; yksi työntekijä tekee työtä tuntia/ vuodessa Juvan kotihoidon tilanne on laskettu 1.1.2011 väestötietojen ja tammikuun asiakastietojen mukaan: X= 923 Y= 879 a= 123 b= 157 n= 17,86 % Juvan kotihoidon henkilöstötarve, kun kotihoidon kattavuus on 17,86 %. a= 923 x 0,025= 23,125 b= 879 x 0,1786= 156,989 (( 23,125 + 156,989) x 208 / 1575= 23,78 työntekijää Juvan kunnan kotihoidon henkilöstöstä (29 työntekijää) vähennetään vertailua tehtäessä pois 3 työntekijän työpanos, koska henkilöstöön on laskettu esimies, palveluohjaaja ja muistihoitaja. Esimies ei osallistu välittömään asiakastyöhön ja palveluohjaajan pääsääntöisen työtehtävä on tukipalveluissa ja ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä. Myöskään hän ei osallistu kotihoidon asiakkaiden välittömään hoitotyöhön. Lisäksi yksi sairaanhoitaja tekee mm. muistihoitajan tehtäviä, eikä ole näin kotihoidon sairaanhoitajan tehtäviin käytettävissä. Juvan kotihoitoon jää siis 26 työntekijän työpanos välittömään asiakastyöhön. Vaikka laskennallinen tarve osoittaa, että 24 työntekijän työpanos olisi minimitasolla riittävä, kotihoidon työvoimaa menee haja-asutusalueiden palveluihin, koska Juvan kunta on laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Yli 75 vuotiaiden määrää kotihoidon asiakkaista voidaan lisätä asettamalla tavoite 20–30 %, joka tarkoittaa hoitoisuuden nostamista ja kriteerien kautta työpanoksen ohjaamista huonompikuntoisten hoitamiseen. Koska väestö ikääntyy, tämä olisi strategisesti linjausten mukaista, koska päätavoitehan on, että ihmisten kotona asumista tuetaan ja kotona selviytymistä tavoitellaan mahdollisimman pitkälle. 15 7.1.2 Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM laatusuosituksia. Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0.5 hoitajaa asiakasta kohden. Vaativassa tehostetussa asumisessa tai dementiaryhmäkodeissa noudatetaan suurempaa mitoitusta, eli 0.6 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoituksessa pyritään huomioimaan, että poissaolevan hoitajan tilalle otetaan aina sijainen, joten mitoitus ei laske alle suositusten edes sairaus- tai vuosiloma-aikoina. Juvakodin tehostetussa palveluasumisessa työskentelee 24 hoitajaa suoranaisessa hoitotyössä, joten henkilöstömitoitus on 0,6 (asiakkaita 40). Juvakodin remontin valmistumisen jälkeen paikkamäärä vähenee 38:een, jolloin henkilöstömitoitus nousee 0,63. Kuharannan palvelukeskuksessa työskentelee 29 vakituista työntekijää, joista suoranaisessa hoitotyössä 26 työntekijää. Tästä saadaan henkilöstömitoitukseksi 0,49 (53 asiakasta). Vuoden 2011 ja 2012 aikana työntekijöitä lisätään yhteistoiminnassa Juvan kunnan kanssa ja henkilöstömitoitus saadaan suosituksia vastaavalle tasolle. 7.2 Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve STM:n ennusteen mukaan 20 % kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Juvan kunnan perusturvan hoivapalveluiden (palveluasuminen, hoivaosastot ja kotihoito) 10 työntekijällä on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 63-vuotiaana vuoteen 2020 mennessä. Suositukset lähtevät siitä, että poissaolevien työntekijöiden tilalle palkataan uusi työntekijä, vaikka poissaolo olisikin lyhytaikainen, esim. sairausaika tai vuosiloma. Taulukko 10. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin 2011- 2020 ENNAKOITU ELÄKÖITYMINEN YKSIKÖITTÄIN Tehostettu palvelu- Hoivaosastot Kotihoito Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 asuminen 0 0 0 0 0 1 0 2 1 2 0 0 0 0 0 1 1 0 2 0 0 0 0 2 0 0 2 3 1 2 Kuharannassa eläköityviä on 2011–2014 välillä 3 työntekijää. 7.3 Henkilöstön saatavuus Koulutetun henkilöstön saatavuudessa on jo kuluvan vuoden aikana ollut ajoittain ongelmia. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole välttämättä saatu palkattua koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia. Henkilöstön saannin turvaamiseksi työyksiköissä kartoitetaan ja kehitetään työhyvinvointia suunnitelmallisesti, mm. työhyvinvointimittauksilla ja – suunnitelmilla säännöllisin väliajoin. Kaikissa työyksiköissä kiinnitetään huomiota uusien työntekijöiden perehdytykseen ja vakituisten työntekijöiden tyky- ja tyhytoimintaan, mutta myös täydennyskoulutuksen monipuoliseen järjestämiseen. Työn kehittämiseen tähdätään henkilöstöä osallistamalla ja työn sisällön yhteisellä kehittämisellä. Työmuotona suositaan tiimi-työskentelyä, jossa korostetaan tiimien itsejohtoisuutta ja jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntämistä. 16 Monipuolisiin rekrytointimenetelmiin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Työvoiman vaikea saatavuus johtuu osaksi vähäisestä hoitajien määrästä. Toisaalta hoitajapula johtuu siitä, että vanhustyötä ei arvosteta ja sen imago koetaan negatiiviseksi. Sekä arvostuksen, että imagon positiivinen rakentaminen vaikuttavat rekrytointiin, ja sen yhdistäminen monipuolisempiin rekrytointimenetelmiin, pitäisi hoitajien saatavuudenkin helpottua. 8 PALVELUTAPEEN ENNAKOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT LINJAUKSET 8.1 Järjestöjen tapaaminen Juvan eläkeläis- ja vanhusjärjestöt kutsuttiin strategian tiimoilta tapaamiseen keväällä 2011. Keskustelutilaisuudessa esitettiin STM linjauksia ja keskustelun kautta kartoitettiin vanhustenhuollon tavoitetilaa järjestötoimijoiden näkökulmasta. Erityinen huoli haja-asutusalueiden palveluista nousi esille ja esitettiinkin toive kiinnittää huomioita myös hoivapalvelujen viemisestä näille alueille. Ajatusta muuttaa palvelujen perässä taajamaan, koettiin vieraana, vaikka samalla esitettiin toiveita myös muiden palvelujen säilymisestä haja-asutusalueilla. Kyläkoulujen yhteydessä toimivaa kotihoitajan työtilaa pidettiin kartoittamisen arvoisena, jolloin haja-asutusalueiden asiakkaat voisivat tarvittaessa hakeutua itsekin hoitajaa tapaamaan. Ajatusta kotisairaalatoiminnasta ja sairaanhoidollisten palvelujen viemisestä asiakkaiden kotiin pidettiin hyvänä. Koettiin, että muutaman päivän laitoshoito on virkeällekin ikääntyneelle pitkästyttävää ja pelättiin, että kunto saattaa entisestäänkin heiketä. Muutoin kunnosta huolehtiminen ei vaikuta vieraalta, vaan liikuntamahdollisuuksia kaivattiin lisää. Myös ikääntyneen liikuntakortti tai palveluseteli edistäisi ikääntyneiden liikkumista. 8.2 Palvelutarpeen ennusteet Juvan vanhustenhuollon palvelujen tarvetta ja riittävyyttä on seurattu Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti suhteessa väestöennusteeseen. Ikääntyneiden määrä suhteessa koko kunnan väestöön kasvaa siten, että 75- vuotta täyttäneitä on vuonna 2015 958 ja 2020 1034. STM suositukset ja Juvan kunnan tilanne on ennakoitu taulukossa 5. Taulukko 11. Yli 75 vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja 2020. Tilanne 2015 2020 v. 2010 Asuu itsenäisesti tai tukipalvelujen turvin kotona STM tavoite 91–92 % Saa omaishoidontukea STM tavoite 5-6 % Saa säännöllistä kotihoitoa STM tavoite 13–14 % Asuu tehostetussa palveluasumisessa STM tavoite 5-6 % On laitoshoidossa STM tavoite 3 % 814/88 % 872- 881 941- 951 21/2,3 % 48- 57 52- 62 166/18 % 124- 134 134- 145 66/7 % 48- 57 52- 62 46/5 % 29 31 8.3 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien määrä on ollut STM suosituksiin nähden alhaisempi. Jotta päästäisiin STM suositusten mukaiselle tasolle, olisi omaishoidontuen määrärahoja lisättävä n. kahdellakymmenellä uudella palkkiolla vuoteen 2015 mennessä. Toisaalta on otettava huomioon kunnan tarve omaishoidon tuen lisäämiseen. 30.6.2011 tilanteen mukaan omaishoidon tukea odottaa 2 asiakasta, joten tarvepohjaisella 17 palkkioiden lisäämisellä voidaan edetä. Omaishoidon palkkioiden riittävyyttä arvioidaan vuosittain ja lisämäärärahaa esitetään tarvittaessa. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään lähivuosina. Kotimiestoimintaa kartoitetaan ja tarvittaessa pilotoidaan. Myös omaishoitajille ja – hoidettaville suunnattua kuntoutusta kehitetään sekä vertaistukea päivittäiseen jaksamiseen. 8.4 Kotihoito Laskennallisesti säännöllistä kotihoitoa pystyttäisiin tarjoamaan samoilla resursseilla jopa vuoteen 2020 saakka. Laskennallisen kaavan lisäksi on huomioitava, että Juvan kunnan alue on varsin laaja, jolloin hajaasutusalueiden vaatima työpanos on ajallisesti suurempi kuin palvelujen tarjoaminen taajama-alueelle. Hajaasutusalueista varsinkin Läntisen ja Pohjoisen kotihoitoalueiden alueilla asuu runsaasti ikääntyviä asiakkaita, jotka voisivat olla tulevia kotihoidon asiakkaita mahdollisesti jo vuosien 2015–2020 välillä. Yöpartiotoiminta mahdollistaa sen, että palveluja voidaan kohdistaa entistä huonompikuntoisille asiakkaille ympärivuorokautisesti, joten heidän sijoittamisensa esim. asumispalveluihin ei ole tarpeellista yöhoidon puuttumisen vuoksi. Tähän saakka kotihoitoa on pystytty pienin rajauksin tarjoamaan lähes kaikille, mutta kriteerien tarkistaminen on välttämätöntä. Lisäksi on huomioitava kotihoidon teknologian käyttöönotto, joka vapauttaisi kirjaamiseen menevää työaikaa välittömään asiakastyöhön. STM suositukset linjaavat, että 13–14 % 75- vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa. Juvalla vastaava luku on 2010 ollut 18. Vuonna 2011, on 26 työntekijällä pystytty pienin rajauksin hoitamaan n. 150 yli 75- vuotiasta säännöllisen kotihoidon asiakasta. Ennusteen mukaan asiakkaiden määrä on kasvamassa tasaisesti, mutta suurempi nousu asiakasmäärässä on tapahtumassa vuosien 2020–2025 välillä. Samalla aikavälillä on ennustettavissa myös hajaasutusalueilla tapahtuva asiakasmäärän kasvu, varsinkin kotihoidon Läntisellä ja Pohjoisella alueilla. Henkilöstömäärän lisäystä on siis tarpeellista valmistella viimeistään vuonna 2015. Vuosien 2012- 2020 asiakasmäärän ja haja-asutusalueiden palvelujen kasvuun pyritään vastaamaan teknologiaa hyödyntämällä ja kotipalvelun sisäisten toimintatapojen kehittämisellä. Näitä ovat esim. haja-asutusalueiden omahoitajajärjestelmä, mobiilikirjauslaitteen ja palvelusetelin käyttöönotto sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen kotihoitoon. Kotihoidon henkilöstön riittävyyttä kartoitetaan kuitenkin vuosittain ja henkilöstölisäystä esitetään tarvittaessa aikaisemminkin. 8.5 Tuettu vuokra-asuminen / tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen paikkoja on pitkäaikaisen asumisen käytössä Juvakodilla 38 paikkaa ja Kuharannassa ostopalveluina 50 paikkaa. Yhteensä 88 paikkaa tulisi STM suositusten mukaan olla riittävä vuoteen 2035 saakka. Mikäli tehostetun palveluasumisen tavoitetta nostetaan 8-9 %, tarvitaan tehostetun palveluasumisen lisäpaikkoja jo vuonna 2015–2020 välillä. Juvakodin remontin valmistumisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikkoja varataan lyhythoitoon 67. Lyhythoitopaikkojen käyttöönottaminen vähentää asuntoja vastaavalla määrällä pitkäaikaisesta asumisesta. Tavalliselle palveluasumiselle/ tuetulle vuokra-asumiselle ei ole STM suosituksia olemassa, mutta on todettu, että tuetulla asumisella voidaan vähentää tehostetun palveluasumisen tarvetta. Juvalla tuettua vuokraasumista on Kuhatalojen ja Vaarinkujan rivitaloissa. Tavallinen palveluasuminen rinnastetaan kotona asumiseen, mutta järjestettynä ryhmämuotoisena tai keskitettyinä ”kampuksina”, sillä voidaan vähentää turvattomuutta ja yksinäisyyttä, jotka vaikuttavat myös hoitoon hakeutumiseen asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Tavallisen palveluasumisen asuntoja voidaan Juvalla vielä lisätä, jolloin tarvetta tehostetun palveluasumisen paikkoihin voidaan siirtää. Tässä tapauksessa esim. ryhmäkotimuotoinen asuminen kiinteistössä, johon voidaan sijoittaa 10–15 asukasta kotihoidon turvin, tulee hyvin kysymykseen. Sopiva kiinteistö olisi esim. Tirrolantien ent. asuntola, jossa Juvakodin asukkaita on hoidettu Juvakodin remontin aikana. Tavallisen ja tehostetun palveluasumisen tarvetta tulee tarkastella, mikäli yksikkötason 18 paikkatilanteissa tulee muutoksia, esim. hoivaosaston remontin yhteydessä. Tämä on ajankohtaista hoivaosaston remontin suunnitteluvuonna 2012. 8.6 Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa on Juvan terveyskeskuksen hoivaosastolla 31 paikkaa. Osastot Luonteri ja Lumpeinen ovat jaettu kahteen suhteessa 15 ja 16 potilaspaikkaa. STM suositukset linjaavat, että laitoshoidossa olisi 3 % 75 vuotta täyttäneistä, joten Juvalla vastaava prosentti on 3,4. Ns. akuutin hoidon osastolla on myös pitkäaikaisia potilaita odottamassa hoivaosastopaikkaa, joten prosenttiosuus on paikoitellen hieman suurempi. Suosituksiin nähden 31 paikalla Juvalla on laitospaikkoja yli tarpeen, ja laskennallisesti ne riittävät vuoteen 2020 saakka. Laitoshoidon osalta Ikähoiva- työryhmä on linjannut, että vanhusten pitkäaikaisasumiseen ei tulevaisuudessa (vuodesta 2015 eteenpäin) olisi laitospaikkoja. Olemassa olevat terveyskeskusten vuodeosastot olisivat akuutti- ja kuntoutukseen varattuja paikkoja ja vanhusten pitkäaikaisasuminen tapahtuisi kokonaan tehostetussa palveluasumisessa. Vanhusten ympärivuorokautinen hoito olisi tältä osin yksiportainen. Tätä linjausta vasten myös Luonteri ja Lumpeisen osastojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi, olisi ajankohtaista lähivuosina. Osastojen remonttia suunnitellaan vuonna 2012. Tällöin otetaan kantaa siihen, voiko osastot muuttaa tehostetun palveluasumisen asunnoiksi, vai jatketaanko niiden toimintaa laitoshoitona ja millä paikkamäärällä. Laitospaikkojen mahdollisen vähentämisen yhteydessä on myös huomioitava vastaavien asumisratkaisujen lisääminen tavalliseen tai tehostettuun palveluasumiseen. 8.7 Ennusteeseen liittyviä kustannuksia Tehostetun palveluasumisen yksikkö Juvakoti pyrkii muuttamaan 2011 vuoden aikana remontoituihin tiloihin. Juvakodilla aloittaa tällöin 6-7 lyhythoitopaikkaa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kustannuksiin, normaalia kustannustason nousua enempää. Lyhythoito toteutetaan nykyisellä tai uusien suositusten mukaisella henkilöstömäärällä. Juvakodilla panostetaan myös aikaisempaa enemmän sekä lyhythoitojen että asiakkaiden kuntoutukseen. Tämäkään ei lisää kustannuksia hoiva-alueella, koska fysioterapeutin työpanosta on ostettu aikaisempinakin vuosina. Omaishoidon kuntoutuksen lisääminen on valtakunnan, Juvan kunnan ja vanhusstrategian tavoitteiden mukainen toimenpide ja vaikuttaa kotona asumisen mahdollistamiseen. Kotihoidossa on odotettavissa sekä asiakasmäärän, että asiakkaiden palveluaikojen kasvua. Kriteereillä pyritään ohjaamaan kotihoidon asiakkaiksi entistä enemmän apua tarvitsevia, mahdollisella palvelusetelillä voidaan antaa vähemmän hoitoa tarvitseville mahdollisuus valita palveluntuottaja tarvitsemilleen palveluille. Kotipalvelun henkilöstön lisäämiselle on olemassa teknologinen vaihtoehto, joka myös tulee kartoittaa. Heinäkuussa tehdyn työajanseurannan mukaan pelkkiin asiakaskirjauksiin menee henkilöstön työaikaa 1,7-2 henkilötyövuotta, joten sellainen tekniikka, joka vapauttaa esim. kirjaamiseen menevää työaikaa on perusteltua ottaa käyttöön. Yhden työntekijän palkkauskustannukset ovat n. 35 000€/v, ja vastaavalla rahamäärällä saadaan kirjaamisen etälaitteita 10–15 hoitajalle. Hoitajien työaikaa menee päivittäin kirjaamiseen n.8 h ja on arvioitu, että etälaitteen käyttöönotto voisi vapauttaa siitä jopa puolet käytettäväksi hoitotyöhön. Tekniikan käyttöönottaminen on siis perusteltua ja se on vaihtoehto lisähenkilöstön palkkaamiselle. Kotipalvelun henkilöstömäärän lisäämisen suunnittelu tulee ajankohtaiseksi viimeistään vuodesta 2015 alkaen, mutta jo mahdollisesti aikaisemminkin, jos haja-asutusalueiden palvelutarve kasvaa ennakoitua aikaisemmin. Mahdollinen laitoshoidon vähentäminen vaikuttaa muiden asumisratkaisujen löytämiseen samassa suhteessa. Yhtenä vaihtoehtona on Tirrolantien peruskorjaus tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Toiminta voi aluksi olla tavallista palveluasumista, joka on myöhemmin tarpeen kasvaessa muutettavissa tehostetuksi. Peruskorjaukset toteutuessaan aiheuttavat kustannuksia, johon kuitenkin voi hakea avustusta ARAlta. Kustannusten suuruus liittyy peruskorjauksen laajuuteen ja selviää tarkemmin suunnittelun yhteydessä. Peruskorjauksien suunnitteluvuosi on 2012. 19 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma 2012– Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Hoidon porrastus 1. SAS työryhmän kokoonpano ja toimintaperiaatteet hyväksytetään perusturvan yhteislautakunnassa 2012 Terveyspalvelupäällikkö Hoivapalvelupäällikkö 2. SAS työryhmä vastaa hoidon porrastuksesta, paikkojen tehokkaasta käytöstä ja asiakkaiden oikea-aikaisesta sijoittamisesta 2012 SAS työryhmä Kotihoito ja omassa kodissa asumisen tukeminen 1. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään vuosittain vähintään 75 vuotta täyttäneille. Kotikäyntejä raportoidaan ja mallia/sisältöä kehitetään raporttien perusteella. 2012 Palveluohjaaja 2012 Palveluohjaaja Hoiva-alueen esimiehet Terveyspalvelupäällikkö 3. Palvelusetelin käyttöönottoa kartoitetaan kotihoitoon. Palvelusetelin kohdeasiakkaat määritellään kriteereissä. 2013 Hoivapalvelupäällikkö Kotihoidon esimies 4. Kehitetään haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta 2012 Kotihoidon esimies 5. Kotihoitoon lisätään henkilökuntaa 1-2 hoitajalla lisääntyneen asiakastyön ja haja-asutusalueiden palvelujen turvaamiseksi 2015 Kotihoidon esimies Hoivapalvelupäällikkö 6. Kotihoitotyötä helpottavan teknologian käyttöönottaminen 2012 Kotihoidon esimies Hoivapalvelupäällikkö 7. Kotisairaalamallin soveltaminen käytäntöön. Kotisairaalaasiakkuus määritellään kriteereillä. 2013 Hoivapalvelupäällikkö Kotihoidon esimies 8. Veteraanien kotikuntoutusta lisätään Valtiokonttorin määrärahojen avulla 2012 Kotihoidon esimies Palveluohjaaja Kotihoidon fysioterapeutti 9. Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa lisätään 2012 Palveluohjaaja 2. Ikääntyneiden neuvontapalveluja kehitetään yhdessä terveyspalvelujen ja yhdistysten kesken Päivätoiminta 1. Päivätoiminnan sisältö tukee kotona asumista ja kuntoa ylläpitävää tavoitetta 2012 Päivätoiminnan vastuuhoitaja Fysioterapeutti 1. Kehitetään tukipalvelujen saatavuutta asuinpaikasta riippumattomaksi 2013 Kotihoidon esimies Palveluohjaaja 2. Kartoitetaan teknologian lisäämisen vaikutuksia ateriapalveluihin 2013 Kotihoidon esimies Tukipalvelut 20 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Ikääntyneiden liikunta 1. Voimaa vanhuuteen ohjelman aikana, ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia ja – paikkoja lisätään. Hyvien käytäntöjen juurruttamista tehdään samalla. 2012 Voimaa Vanhuuteenkuntaryhmä, järjestöt 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Kotihoidon esimies Hoivan fysioterapeutti 3. Palveluasumisen asiakkaille laaditaan henkilökohtainen kunnon ylläpitämissuunnitelma 2012 Hoivan fysioterapeutti 4. Juvakodin ympäristöä täydennetään iäkkäiden liikuntavälineistöllä 2012 Hoivapalvelupäällikkö Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Ikääntyneiden kuntoilutoimintaa lisätään Juvakodilla ja kotihoidossa Omaishoito 1. Omaishoitoa tukeva lyhytaikainen kuntoutushoito keskitetään Juvakodille 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Omaishoidon lomitus- ja sijaisjärjestelyjä pyritään kehittämään ja monipuolistamaan 2012 Palveluohjaaja 3. Omaishoitajien tukitoimia kehitetään, esim. kuntoilu- ja vertaistukiryhmä 2012 Palveluohjaaja 4. Omaishoidon määrärahoja lisätään kahdella sopimuksella 2015 Hoivapalvelupäällikkö 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Fysioterapeutti 1. Muistitestit tehdään lähetteiden perusteella hoitotakuun määrittämässä ajassa 2012 Muistihoitaja 2. Muistisairaille lisätään kuntouttavaa toimintaa, esim. muistijumppaa, muistelupiiri jne. 2012 Muistihoitaja 3. Muistihoitaja on tavattavissa Ikäinfossa 2012 Muistihoitaja Kotihoidon esimies 2012 Koti- ja asumispalveluesimies Hoivapalvelupäällikkö 2014 Hoivapalvelupäällikkö Lyhytaikainen kuntouttava hoito 1. Lyhytaikainen kuntouttava hoito vakiintuu Juvakodille 2. Lyhytaikaisessa hoidossa siirretään painopistettä kuntouttavaan hoitoon Muistisairaat Tuettu asuminen 1. Asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin, ns. välimuotoiset asumisratkaisut 2. Tavallista palveluasumista lisätään esim. Tirrolantien yksikköön, mikäli tarvitaan lisää asumispalvelun paikkoja. 21 Tavoite Alkaen 3. Mikäli paikkatarvetta ilmenee, Tirrolantien toinenkin rivitalo voidaan hyödyntää palveluasumiseen 2018 Vastuuhenkilö Hoivapalvelupäällikkö Laitoshoito 1. Hoivaosaston remontin tarve määritellään ja hoivaosaston muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi selvitetään 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Hoivapalvelupäällikkö 2013 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Hoivapalvelupäällikkö 1. Toimintaa kehitetään osana hoidon porrastusta. Asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä ja pidetään yllä valmiutta muutokseen. 2014 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Yhteisiä toimintakäytäntöjä luodaan Kuharannan ja Juvakodin välille 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Hoivaosaston remontti ja mahdollinen väliaikainen muutto Tirrolantien tiloihin Tehostettu palveluasuminen Strategian tavoitteiden seuranta 1. Kuntaan nimetään vanhustenhuollon vastuuryhmä, jonka tehtävänä on seurata vanhustenhuollon tilannetta ja strategian tavoitteiden toteutumista 2014 Hoivapalvelupäällikkö 2. Vanhuspalvelulain voimaantulo ja siihen liittyvät tarvittavat toimenpiteet; valmistelu ja toteutus 2013 Hoivapalvelupäällikkö 3. vanhusstrategian päivitys ja uusi toteuttamissuunnitelma 2018 Vanhustyöryhmä Hoivapalvelupäällikkö 9.2 Jatkuvat tavoitteet 2012Tavoite Vastuuhenkilö Henkilöstö 1. Henkilöstömitoitus on suositusten tai lainsäädännön mukainen Hoiva-alueen esimiehet Hoivapalvelupäällikkö 2. Työhyvinvoinnista huolehditaan mm. työhyvinvointikyselyjen avulla ja säännöllisillä kehityskeskusteluilla (tiimi- ja yksilökeskustelut) Hoiva-alueen esimiehet 3. Henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite täyttyy vuosittain - 3-10 koulutuspäivää/ työntekijä - koulutus kohdistuu hoivan erilaisiin tarpeisiin Hoiva-alueen esimiehet 4. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus osallistua oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen Hoiva-alueen esimiehet 5. Työyksikön positiivinen ilmapiiri ja mielekäs työn sisältö helpottaa parantaa hoivatyön imagoa ja helpottaa rekrytointia Hoiva-alueen esimiehet 22 Tavoite Ikääntyneiden liikunta Vastuuhenkilö 1. Ikääntyneiden kuntoilutapahtuma järjestetään kunnassa avoimen osallistumisen periaatteella 1-2 kertaa/vuodessa Hoiva-alueen esimiehet Voimaa vanhuuteen kuntaryhmä Kotihoito ja omassa kodissa asumisen tukeminen 1. Kotihoidon asiakas- ja henkilöstötilannetta arvioidaan jatkuvasti ja ylläpidetään valmiutta reagoida nopeasti muuttuvaan tarpeeseen Hoivapalvelupäällikkö Hoiva-alueen esimiehet 2. Palvelutarpeen arviointi tapahtuu laissa säädetyssä ajassa Hoiva-alueen esimiehet 3. Asuntojen korjaustarve kartoitetaan yhdessä teknisen toimialan kanssa Hoiva-alueen esimiehet Tekninen toimiala Omaishoito 1. Omaishoidon kriteerejä tarkastellaan ja päivitetään yhdessä perhepalvelualueen omaishoidon vastuuhenkilöiden kanssa Hoiva-ja perhepalvelupäälliköt Omaishoidon vastuuhenkilöt 2. Päivätoiminta toimii omaishoitajan vapaapäivävaihtoehtona Kotihoidon esimies Päivätoiminnan vastaava Muistisairaat 1. Muistisairauksien hoidossa ollaan mukana alueellisessa verkostossa Palveluohjaaja Tehostettu palveluasuminen 1. Tehostetun palveluasumisen toiminnan kehittäminen ja kulttuurin luominen Hoiva-ja palveluasumisen esimies Hoidon porrastus 1. Hoidon porrastuksen kriteerejä tarkastetaan ja päivitetään tarvittaessa Hoivapalvelupäällikkö Hoiva-alueen esimiehet 10 LOPPUSANAT Tulevaisuuden suurimmat haasteet ovat vanhusten määrän lisääntymisen myötä kasvavaan palveluntarpeeseen vastaaminen. On tehtävä valintoja sen suhteen, järjestetäänkö tarvittavia palveluja kunnan omana tuotantona, yhteistyössä ympäristökuntien kanssa ja/tai ohjataanko palvelujen tuottamista esim. palvelusetelin kautta yksityisille tuottajille. Vanhusten määrän lisääntyminen vaikuttaa myös siihen, että entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota kotiin annettaviin palveluihin ja niiden kuntouttavaan ja kotona asumista tukeviin ominaisuuksiin. On suunnattava edelleenkin enenevissä määrin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kartoittaviin kotipalveluihin. Samalla on huolehdittava siitä, että hoidon porrastuksen kriteerit ovat tehokkaassa käytössä ja ihmisiä hoidetaan heidän kuntoisuuttaan vastaavissa paikoissa. Haasteelliseksi työn on tehnyt, ja arvattavasti tekee jatkossakin, kuntarakenteisiin liittyvät vaatimukset, jotka eivät voi olla vaikuttamatta myös tapoihin, joilla palveluja tuotetaan. Tässä suhteessa strategian tulee olla eläväinen ja sitä tulee voida päivittää ja muuttaakin vaikka kesken strategiakauden. 23 LÄHTEET: Aalto Riku 2009. Liikkeelle – hyvänolon opas senioreille. WSOY. Huttunen Jussi 2009. Elinikä ja eliniän odote. Lääkärilehti Duodecim. saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk01025&p_haku= Lehmuskoski Ville, Rönka Kimmo, Wiik Maarit & Kallio Riikka 2002. Ikääntyneiden liikkuminen ja tienpito. Tiehallinnon selvityksiä 14/2002. Tiehallinto. STM 2008. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Saatavissa: http://pre20090115.stm.fi/ka1202801063405/passthru.pdf STM 2011. Hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden. Ikähoiva- työryhmän muistio. Saatavissa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE14929.pdf THL 2009.Ikääntyneiden kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Turvallisuusiltapäivän luento 27.2.2009. Saatavissa: http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/SALMELA%20Ritva_ik%C3%A4%C3 %A4ntyneiden%20kaatumistapaturmat_senioriiltap%C3%A4iv%C3%A4_STS270209/$file/SALMELA%20Ritva_ik%C3%A4%C3%A4ntyneiden%20kaatu mistapaturmat_seniori-iltap%C3%A4iv%C3%A4_STS270209.pdf Vaarama Marja 2001. Koko kunta ikääntyneen asialle. STAKES. Vanhuspalvelulakiluonnos. Saatavissa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2664824&name=DLFE15130.pdf Viinikainen Tytti ja Helin Erika 2002. Esteetön ympäristö kaikille: miten huomioimme ikääntyneet sekä liikkumis- ja toimimisesteet tienpidossa. Tiehallinto.
© Copyright 2024