1. No category

RIMA -projektissa saatuja
tuloksia maaperän in situ kunnostuksesta Suomessa
Remediaatioseminaari 19.4.2013
Suvi Simpanen
Ympäristötieteiden laitos / Suvi Simpanen
www.helsinki.fi/yliopisto
23.4.2013
1
Esityksen sisältö
• RIMA-hankkeen esittely
• Öljyonnettomuuden mallinnus ja
puhdistusmenetelmien testaus pilot
mittakaavan kokeessa
• Tiedon keruu Suomessa tehdyistä in situ –
kunnostuksista 2000 – 2012
• Remediaatiokyselyn toteutus ja siitä saatuja
tuloksia
www.helsinki.fi/yliopisto
2
www.helsinki.fi/yliopisto
RIMA-hankkeen tavoitteet
Kehittää
kemikaalionnettomuuksiin
liittyvää riskinhallintaa
mm.
•Mallinnus NAPL:n kulkeutumisesta
•Ekotoksisuuskokeita polttoaineilla
Lisätä Suomen ja Viron välistä
yhteistyötä ja kehittää verkostoja
•Workshopit
•Seminaarit
Lisätä uusien, innovatiivisten menetelmien
käyttöä maaperän ja pohjaveden
puhdistuksessa
•Remediaatiokysely alan asiantuntijoille
•Tiedon keruu in situ –puhdistetuista kohteista
•Puhdistusmenetelmien vertailu kokeellisesti
Tuotetun tiedon julkaisu:
•Kirjallisuusselvitykset
•Artikkelit
•Raportit
•Tietokannat
www.helsinki.fi/yliopisto
4
Partnerit
Pääpartneri:
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja
kehittämiskeskus Palmenia (Kotka)
-
Projektipäällikkö Sanna Kauppi
Tutkija Vuokko Malk
Tutkija Mari Dahl
Sihteeri Paula Filppu
Partneri 2:
Partneri 3:
National Institute of Chemical
Physics and Biophysics (Tallinna)
Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden
laitos (Lahti)
-
- Professori Martin Romantschuk
- Yliopiston lehtori Olli-Pekka Penttinen
- Tutkija Suvi Simpanen
Vanhempi tutkija Irina Blinova
Tutkija Liina Kanarbik
Tutkija Mariliis Sihtmäe
Tutkija Kai Kunnas
www.helsinki.fi/yliopisto
5
Kesto ja rahoitus
•
Hankkeen kesto 01/2011-12/2013
•
Päärahoittaja Central Baltic INTERREG IV A
Programme 2007-2013
Etelä-Suomi – Viro alaohjelma
• Muita rahoittajia:
- Varsinais-Suomen ELY:n (kansallinen vastinraha)
- Lahden kaupunki,
- Partneriorganisaatiot
www.helsinki.fi/yliopisto
6
Maaperän in situ –
kunnostusmenetelmien
testaus
• Mallinnetaan onnettomuustilannetta, jossa
maaperä saastutetaan polttoaineilla
• Tutkitaan saastumisen vaikutusta maaperään ja
puhdistamista eri menetelmillä
•
Luonnollinen biohajoaminen
•
Biostimulaatio
•
Kemiallinen hapetuskäsittely
• Toteutus Jokimaan
maaperätutkimuskeskuksessa
• Kesto noin 1,5 v
www.helsinki.fi/yliopisto
7
MAAKERROKSEN RAKENNE KOKEESSA
KAAVAKUVA KOKEESTA
Lysimetrin korkeus 195 cm
tilavuus 1,7 m3
sisähalkaisija 104 cm
10 cm
Polttoaineonnettomuus
10 l Neste Green diesel
10 l 95 E10 bensiini
10 cm metsämaan
pintakerros
2X
10 cm kerros isoja kiviä
koko 30-100 mm
Kemiallinen
hapetus
20 cm kerros pieniä kiviä
koko 3-6 mm
Biostimulaatio
165 cm
Luontainen
biohajoaminen
85 cm
155 cm hiekkakerros
partikkelikoko 0-4 mm
Kontrolli
35 cm
2X
2X
2X
Lysimetrin korkeus 195 cm
tilavuus 1,7 m3
sisähalkaisija 104 cm
LYSIMETRIEN TÄYTTÖ
HIEKAN TIIVISTYS
11
METSÄMAAKERROKSEN
LISÄYS
12
POLTTOAINEONNETTOMUUS
Mitä monitoroidaan?
MAA
•
•
•
•
•
•
•
•
Öljypitoisuudet
Ekotoksisuus lierolla (Eisenia
fetida)
Mikrobipitoisuudet qPCR –
tekniikalla (quantitative PCR)
Muutokset mikrobiyhteisössä LHPCR –tekniikalla (length
heterogeneity PCR)
Lämpötila
pH
Kuivapaino
Orgaanisen aineen määrä
VESI
•
•
•
•
•
•
Maan läpi tulevan veden määrä
Öljypitoisuudet
Ekotoksisuus valobakteerilla
(Vibrio fischeri)
Mikrobipitoisuudet qPCR –
tekniikalla (quantitative PCR)
pH
Ammonium- ja
nitraattipitoisuudet
14
Hiilivetypitoisuudet maassa
HUMUS
C22-C40
C10-C21
C5-C10
HIEKKA
C10-C21
C5-C10
3 500
50 000
3 000
mg/kg kp
40 000
mg/kg kp
C22-C40
30 000
20 000
2 500
2 000
1 500
1 000
10 000
500
0
0
pv 4
Kontrollilysimetri
pv 137
pv 4
pv 125
Saastunut lysimetri
15
Polttoainepitoisuudet vedessä (mg/l)
C22-C40
(mg/l)
ETBE
(mg/l)
TAEE
(mg/l)
BTEX
(mg/l)
Läpi
tulleen
veden
määrä (l)
0
0 - 0.1
4 - 14
6 - 17
2-8
3-5
14 - 47
0.04 - 14
0.5 – 2
51 - 69
37 - 72
11 - 46
7 - 12
Heinä / 2012
22 - 38
86 - 250
13 - 210
26 - 67
59 - 85
15 - 35
55 - 77
Elo-syys / 2012
17 - 31
7 - 67
1 - 11
0.02 - 1
8 - 28
17 - 27
91 - 128
Loka-marras / 2012
14 - 22
2-4
0.2 - 0.7
0 - 0.09
2 - 32
13 - 21
110 - 155
Aika
C5-C10
(mg/l)
4 pv
3-9
13 pv
C10-C21
(mg/l)
Maan puhdistaminen
MASSANVAIHTO SAASTUNEIMMALLE
PINTAMAALLE
•Humuksen poisto hiekan päältä
•Siirto talven ajaksi tutkimuslaitoksen
sisälle, missä lämpötila +8°C
= “KOMPOSTIKÄSITTELY”
17
Maan puhdistaminen
PUHDISTUSKÄSITTELYT
•Kemiallinen hapetus
-10 % H2O2
•Biostimulaatio
-Fosforipuskuri
-Typen lähteenä urea
-Hapen lisäys kuplittamalla nestettä
•Molemmissa käsittelyissä nestetilavuus
-hiekkaan 10 l / kerta
-humukseen 2,5 l / kerta
TOTEUTUS
•Nesteiden kaato kastelukannulla
•Humukseen
-Talvella kerran kuussa, sisällä (+8°C)
-Kesällä kaksi kertaa kuussa, ulkona
•Hiekkaan
-Kesällä kaksi kertaa kuussa
PUHDISTUS JATKUU
ELOKUUN 2013 LOPPUUN
KOKEEN PURKU JA
TULOSTEN ANALYSOINTI
Tiedon keruu Suomessa tehdyistä
in situ -kunnostuksista 2000 - 2012
• Tarkoituksena kartoittaa in situ ja
on site –puhdistusmenetelmien
käyttöä Suomessa
• Mitä menetelmiä käytetty ja
millaisissa kohteissa
• Miten kohteiden kunnostus
toteutunut
• Kerätyt tiedot kootaan
tietokannaksi, joka julkisesti
saatavilla
www.helsinki.fi/yliopisto
19
TARVE KUNNOSTAMISELLE
Ympäristöterveysriski
Pilaava toiminta päättyy
Maankäyttö muuttuu
Kiinteistö- / yrityskauppa
Kaivuu- / rakennustyöt
PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI
KUNNOSTUSSUUNNITELMA /
YLEISSUUNNITELMA
ILMOITUS KUNNOSTAMISESTA TAI
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KONSULTTI TILAAJAN
TOIMESTA
VIRANOMAINEN
URAKOITSIJA
Taustaselvitykset ja käyttöhistoria kohteesta
Haitta-aineiden pitoisuudet, levinneisyys
Riskinarviointi
Tiedot kiinteistön tilasta
Käytetävät puhdistusmenetelmät ja puhdistuksen toteutus
KUNNOSTUSPÄÄTÖS / VIRANOMAISPÄÄTÖS
ELY:t, AVI:t, jotkin kunnat mm. Helsinki, Turku
KUNNOSTUS
LOPPURAPORTTI
Työn toteutuminen, maaperän tila töiden päätyttyä,
työn yhteydessä syntyneiden jätteiden käsittely
VIRANOMAISHYVÄKSYNTÄ /
LAUSUNTO KUNNOSTUSTYÖLLE
ANNETAAN PYYDETTÄESSÄ
Onko työ toteutunut päätöksen mukaisesti,
mahdolliset puutteet/kehotus jatkaa
puhdistamista
20
TARVE KUNNOSTAMISELLE
Ympäristöterveysriski
Pilaava toiminta päättyy
Maankäyttö muuttuu
Kiinteistö- / yrityskauppa
Kaivuu- / rakennustyöt
PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI
KUNNOSTUSSUUNNITELMA /
YLEISSUUNNITELMA
ILMOITUS KUNNOSTAMISESTA TAI
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KONSULTTI TILAAJAN
TOIMESTA
VIRANOMAINEN
URAKOITSIJA
Taustaselvitykset ja käyttöhistoria kohteesta
Haitta-aineiden pitoisuudet, levinneisyys
Riskinarviointi
Tiedot kiinteistön tilasta
Käytetävät puhdistusmenetelmät ja puhdistuksen toteutus
KUNNOSTUSPÄÄTÖS / VIRANOMAISPÄÄTÖS
ELY:t, AVI:t, jotkin kunnat mm. Helsinki, Turku
KUNNOSTUS
LOPPURAPORTTI
Työn toteutuminen, maaperän tila töiden päätyttyä,
työn yhteydessä syntyneiden jätteiden käsittely
VIRANOMAISHYVÄKSYNTÄ /
LAUSUNTO KUNNOSTUSTYÖLLE
ANNETAAN PYYDETTÄESSÄ
Onko työ toteutunut päätöksen mukaisesti,
mahdolliset puutteet/kehotus jatkaa
puhdistamista
21
Tiedon keruu Suomessa tehdyistä
in situ -kunnostuksista 2000 - 2012
•
Kunnostuspäätösten
kartoitus
•
Ely-keskusten www-sivut
•
Yhteistyö SYKE:n, ELY:n
PIMA-ihmisten kanssa
•
Loppuraporttien keräys
ELY-keskuksilta
•
Viranomaislausuntojen
keräys ELY-keskuksilta
•
TYÖ VIELÄ
KÄYNNISSÄ…
KUNNOSTUSPÄÄTÖKSET
LOPPURAPORTIT
VIRANOMAISLAUSUNNOT
Etelä-Savon ELY
Hämeen ELY
10
3
2
3
5
3
Kainuun ELY
3
3
4
Kaakkois-Suomen ELY
Pirkanmaan ELY
15
4
4
0
4
2
Pohjois-Karjalan ELY
Uudenmaan ELY
10
29
3
8
4
1
Varsinais-Suomen ELY
Keski-Suomen ELY
9
1
7
1
2
1
Lapin ELY
Pohjois-Pohjanmaan ELY
1
3
1
0
1
0
Etelä-Pohjanmaan ELY
Pohjois-Savon ELY
0
1
0
0
0
0
Helsinki
Turku
0
3
0
3
0
0
92
35
27
ALUE
YHTEENSÄ
www.helsinki.fi/yliopisto
22
PERUSTIEDOT
MAAPERÄ- JA
VESITIEDOT
PILAANTUNEISUUS
KUNNOSTUS
LAUSUNNOT
LOPPURAPORTEISTA
ELY-keskus
Maalaji
Pilaavat aineet ja niiden
määrä
maassa/pohjavedessä
Kunnostussuunnitelman tekijä ja
urakoitsija
Onko
puhdistuksen
tavoitetaso
saavutettu
Kunnostuspäätöksen
pvm + diaarinro
Peruskallion
syvyys
Pilaantuneen aineksen
määrä (m3)
Kunnostuksen aloitus ja
kesto
Tarve
riskinarvioinnille
Loppuraportin pvm
Pohjavesiluokka
Pilaantuneen alueen
koko (m2)
In situ kunnostusmenetelmät
Riskinarvioinnin
tulokset
Ohjelma + kohdenro
SOILI, ESKO
Pohjaveden
pinta
Pilaantuneisuus syvyys
Massanvaihdon määrä
ja mahd. rajoitteet
Päätös
(hyväksyntä/
seuranta)
Kunnostusluvan
saaja
Lähin vesistö
(järvi, joki)
Pilaantumisen
aiheuttanut toiminta
Kunnostuksen
ongelmat
Jatkotoimenpiteet
Pilaantumisajankohta
Lopputulos
(onnistunut/tarvittavat
jatkotoimenpiteet)
Tila MATTItietokannassa
puhdist. jälkeen
Alueen sijainti
Alueen omistaja
kunta / yritys
Kunnostuksen jälkeinen
riskinarviointi
Alueen
käyttötarkoitus
kaavassa
Kunnostuksella
poistettu
pilaantuneisuutta
Kokonaiskustannukset
23
Lausunnot
•
Tähän mennessä käyty läpi 27 viranomaislausuntoa, joista 15 kpl
käsittelee loppuraportteja
Muut lausunnot käsittelevät esimerkiksi käytettävien puhdistusmenetelmien
muutoksia, erilaisten seurantojen lopettamista, riskitarkasteluja yms.
Loppuraporttilausunnoista
•
•
•
•
•
•
•
Kolmessa todetaan, että puhdistustavoitteeseen on päästy, eikä
seurannalle/jatkotoimenpiteille ole tarvetta
Neljässä päätetään, että kohteessa ei tällä hetkellä ole lisäkunnostustarvetta,
mutta alueelle jää maankäyttörajoite
Viidessä tapauksessa seurantaa tulee jatkaa
Kahdessa kohteessa on lisäselvityksen ja jatkokunnostuksen tarvetta
Lausunnoissa ei ole selkeää kaavaa ja niissä saatetaan tuoda esiin
erilaisia asioita, joten selkeää yhteenvetoa hankala tehdä
www.helsinki.fi/yliopisto
24
Remediaatiokysely
•
•
•
•
•
Maankunnostuksen
asiantuntijoiden näkemyksiä
kunnostuksesta
Webropol –ohjelmalla
sähköpostikyselynä
• Vastaukset mahdollista antaa
anonyymisti
• Mahdollista saada tieto ketkä
vastanneet
Kysely lähetettiin sähköpostitse
kohdehenkilöille yhteensä 3 kertaa
keväällä 2013
Yhteensä 12 kysymystä
LAMK:n opiskelijan Mona
Lindforsin opinnäytetyö
www.helsinki.fi/yliopisto
25
Remediaatiokysely
Vastaajien määrä 45 henkilöä
Vastausprosentti 23 %
Konsultti
Urakoitsija / Puhdistuksen toteuttaja
200
henkilöiden lkm, joille kysley lähetetty
Vastaajan toimiala
Kyselyn lähetys
Kunnan ympäristöviranomainen
150
-Pilaantuneen maaaineksen käsittelijä
-Rakennuttaja
-Kemiallisen
analyysilaboratorion
päällikkö
-Valvoja
Muu asiantuntija
100
Vastanneet
Ei vastanneet
ELY-keskus
50
Tutkija
0
Kaikki
Yritykset
Viranomaiset
Tutkijat
0
5
www.helsinki.fi/yliopisto
10
15
20
26
Kolmen eniten käytetyimmän joukossa olevat
in situ -kunnostustekniikat
Huokoskaasukäsittely
Edullisuus
Kunnostusluvan helppo saaminen
Hyvä puhdistustulos
Helppo toteuttaminen
Tiedon saatavuus menetelmästä
Nopeus
Huokoskaasukäsittely
Eristys
Biostimulaatio
%
0
20
40
60
80
100
Luontainen biohajoaminen
Kemiallinen hapetus
Eristys
Edullisuus
Nopeus
Helppo toteuttaminen
Kunnostusluvan helppo saaminen
Tiedon saatavuus menetelmästä
Hyvä puhdistustulos
Pohjaveden ilmastus
Stabilointi
Reaktiiviset seinämät
%
Biotuuletus
0
20
40
60
80
100
Terminen käsittely on situ
Pump & treat
Biostimulaatio
Edullisuus
Tiedon saatavuus menetelmästä
Hyvä puhdistustulos
Helppo toteuttaminen
Kunnostusluvan helppo saaminen
Nopeus
Bioaugmentaatio
Elektrokineettiset menetelmät
Maan huuhtelu
n = 39
0
20
40
60
%
80 100
%
0
20
40
60
80
27
100
Kolmen eniten käytetyimmän joukossa olevat
ex situ -kunnostustekniikat
Kaatopaikkakäsittely
Kompostointi
Hyötykäyttö ilman käsittelyä
Kaatopaikkakäsittely
Helppo toteuttaminen
Nopeus
Edullisuus
Kunnostusluvan helppo saaminen
Tiedon saatavuus menetelmästä
Hyvä puhdistustulos
% 0
20
60
80
100
60
80
100
Kompostointi
Stabilointi
Edullisuus
Helppo toteuttaminen
Tiedon saatavuus menetelmästä
Kunnostusluvan helppo saaminen
Hyvä puhdistustulos
Nopeus
Termiset menetelmät
Huokoskaasukäsittely
Pump & treat
% 0
Biostimulaatio
20
40
Hyötykäyttö ilman käsittelyä
Hyötykäyttö esikäsittelyn
(seulonta) jälkeen
Helppo toteuttaminen
Edullisuus
Nopeus
Hyvä puhdistustulos
Kunnostusluvan helppo saaminen
Tiedon saatavuus menetelmästä
Eristys
Maan pesu
Bioaugmentaatio
Elektrokineettiset menetelmät
Kemiallinen hapetus
Biotuuletus
n = 37
40
0
20
40
60
%
80 100
20
40
% 0
Stabilointi
Nopeus
Hyvä puhdistustulos
Helppo toteuttaminen
Edullisuus
Tiedon saatavuus menetelmästä
Kunnostusluvan helppo saaminen
% 0
20
40
60
60
80
80
100
100
Mitä kunnostustekniikoita pidätte huonoina
saastuneille kohteille ja miksi?
• Yleisesti suuressa osassa menetelmistä mainittiin epävarmuus
puhdistustuloksista
Hinta
EX SITU
Termiset menetelmät
Maan pesu
Pump & treat
IN SITU
Reaktiiviset seinämät
Stabilointi
Kemiallinen hapetus
Kunnostuksen kesto
EX SITU
Kompostointi
Pump & treat
IN SITU
Luontainen biohajoaminen
Huokoskaasukäsittely
Tiedon puute
EX SITU
Elektrokineettiset menetelmät
Kemiallinen hapetus
IN SITU
Elektrokineettisen menetelmät
Maan huuhtelu
Bioaugmentaatio
29
Kohteessa havaitut
saasteyhdisteet
Tärkeimmät tekijät /
5 p saaneet
Asettakaa seuraavat maan
kunnostukseen liittyvät
tekijät tärkeysjärjestykseen
sen mukaan kuinka paljon
ne vaikuttavat käytettävän
kunnostuksen valintaan.
5 = vaikuttaa eniten
1 = vaikuttaa vähiten
Kustannus
2%
2%
Kesto
31%
Kohteen koko
64%
Kunnostukseen
vaadittava
lupamenettely
n=42
Vähiten tärkeimmät tekijät /
1 p saaneet
3%
8%
25%
65%
5p
Tärkeimmät
4p
3p
2p
1p
Vähiten tärkeimmät
Mikä on arvionne siitä, kuinka paljon
maankunnostus maksaa keskimäärin,
halvimmillaan ja kalleimmillaan €/m3 ?
Hinta (€/m3)
KA
Min
Max
Keskimäärin
70
10
160
Halvimmillaan
30
0
80
Kalleimmillaan
370
50
2000
Viranomaisella ei käytettävissä
tietoa kunnostusten
kustannuksista.
Kuutiohinta riippuu
kohteen koosta.
Kokonaiskustannuksia vai
käsittelykustannuksia?
Seuraamme maaperän
puhdistuskustannuksia yksiössä
€/tonni (ei €/ m3)
Oletus että 1 m3 = 2 tonnia.
Huono kysymyksen formulointi. Ei voi
yksiselitteisesti vastata. Ei ole määritelty
sitä, mitkä kustannukset huomioidaan,
lasketanko mukaan tutkimukset,
riskinarviot, valvonnat, raportoinnit vaiko
vain todetun haitan poistotoimet
Mikä on mielestänne kustannustehokkain
kunnostustekniikka Suomen olosuhteissa?
(avoin kysymys)
MUU:
-Kemiallinen hapetus
-EKO/GRID
-Hybridikunnostus
(massanvaihto + in situ)
-Eristys
-Passiiviset seinämät
-Kompostointi
-Luontainen biohajoaminen
-On situ
n=38
Kaivu
Kohdekohtainen
21 %
45 %
34 %
Muu
Nykyisellään
massanvaihto, siitä on
kaikilla niin paljon
kokemusta, ettei sitä
oikein voi ”sössiä”.
Monesti edelleen massanvaihto. In situ menetelmät
voivat olla hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto,
mutta usein niiden käytölle voi olla muita
rajoitteita: ei saavuteta riittävää puhdistustulosta
suunniteltuun maankäyttöön, aika ei riitä,
lupaviranomaisen epäily jne.
Minkä tai millaisten kunnostustekniikoiden
käyttöä tulisi Suomessa lisätä?
(avoin kysymys)
-Huolella suunniteltu loppusijoitus
-Eristäminen
-Maan pesu
-Passiiviset seinämät
-Hybridi
-Reaktiiviset seinämät
-Kemiallinen hapetus
-Terminen käsittely
-Pohjaveden luontainen puhdistus
-BAT
In situ
26 %
Hyötykäyttö
53 %
5%
Biokunnostus
8%
Mikä tahansa
toimiva
8%
n=36
Muu
33
Mitkä tekijät vaikuttaisivat käytön
lisäämiseen näiden tekniikoiden
kohdalla?
Tekniikan valintaperusteet ovat
useimmiten hinta ja nopeus
(nopeus myös laskee hintaa)
Jätevero puhdistamattomille
maille kaatopaikalle vietäessä.
Täytyisi kohdella kuin muitakin
jätteitä. Tästä seuraisi
puhdistusmenetelmien
käyttöönotto laajasti
Lupamenettelyn tasaarvoistaminen ex situ ja in
situ menetelmien välillä.
Jos tehtäisiin pilaantuneen
maaperän kunnostus paremmalla
aikataululla eikä juuri ennen
rakentamista, voitaisiin käyttää
monipuolisemmin eri menetelmiä
Enemmän referenssejä, joita syntyy tutkimusta
lisäämällä. Vastuu ympäristöhallinnolla ja
yliopistoilla. Nyt aika passiivista tällä saralla. In situ
menetelmiin ei aikataulu ja kunnostumisen
onnistumisen johdosta ole helppo ryhtyä.
34
Remediaatiokysely
In situ –kunnostusmenetelmät periaatteessa
hyvä juttu, suurimmat ongelmat kesto ja
epävarmuus toimivuudesta
In situ –menetelmien aktiivisemmasta käytöstä maaperän
kunnostuksessa Suomessa on puhuttu jo todella kauan.
Kyseessä ei ole uusi asia. Paljon on tutkittu myös
laboratoriossa. Silti on jäänyt vähän sellainen olo, että
melkoisen usein hienoimmat visiot hyytyvät vähitellen kun
siirrytään käytännön tasolle ja realistisiin olosuhteisiin
Suomen ilmastossa ja maaperässä. Esim. tiiviit silttimaat,
jotka ovat heikosti nesteitä ja ilmaa johtavia.
www.helsinki.fi/yliopisto
35
Kiitos
mielenkiinnosta!
Suvi Simpanen
Helsingin yliopisto
Ympäristötieteiden laitos
[email protected]
www.rimaproject.eu
www.helsinki.fi/yliopisto
36