2.1. Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttaminen
2.1. Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttaminen Päivi Conlin 19.4.2010 Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttaminen • Neste- ja lääkehoitoa koskevat ohjeet ja säännökset • Suonensisäinen nestehoito • Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon • Aseptiikka potilaan nestehoidossa • Perifeerinen kanylointi • Nestetasapainon tarkkailu 19.4.2010 Neste- ja lääkehoitoa ohjaavat ohjeet ja säännökset • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työnantaja vastaa siitä, että lääkehoitoa toteutetaan lain ja asetusten mukaisesti • Esimiesten tehtävänä on varmistaa, että yksikön lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja oikeanlaiset olosuhteet turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi 19.4.2010 1 Neste- ja lääkehoitoa ohjaavat ohjeet ja säännökset • Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan, mikäli hän arvioi ettei hallitse annettuja työtehtäviä • Tällöin työnantajan tulee järjestää täydennyskoulutusta, muuttaa työntekijän tehtäviä tai muulla tavoin huolehtia potilasturvallisuuden ja palvelujen laadusta 19.4.2010 Neste- ja lääkehoitoa ohjaavat ohjeet ja säännökset • Sairaanhoitajan tulee hallita – lääkelaskenta – neste- ja lääkehoito (i.v.-lupa) – lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen (i.v.-lupa) – perifeerinen kanylointi (i.v.-lupa) – verensiirtojen toteuttaminen (verensiirtolupa) – potilaan tilan, oireiden, yhteisvaikutuksien, sivuoireiden ja lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta – lääkehoidon dokumentointi 19.4.2010 Neste- ja lääkehoitoa ohjaavat ohjeet ja säännökset • Lähihoitajan oikeudet ja vastuu – lääkkeettömän perusliuosta sisältävän nestepussin vaihtaminen (perehdytys + kirjallinen lupa) – lääkehoidon vaikutuksien, yhteisvaikutuksien ja sivuoireiden seuranta sekä niistä raportointi – potilaan henkeä uhkaavassa hätätilanteessa voi aloittaa nestehoidon mikäli laillistettua lääkehoidonkoulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilö ei ole saatavilla – sydänpysähdyksen yhteydessä voi antaa adrenaliinia, plasman korvausnestettä ja/tai glukoosiliuosta iv:sti, mikäli laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilö ei ole saatavilla 19.4.2010 2 Neste- ja lääkehoitoa ohjaavat ohjeet ja säännökset • Keskeiset lait ja säädökset – Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä – Lääkintöhallituksen yleiskirje N:O 1929 – Laki potilaan asemasta ja oikeuksista – Sosiaali- ja Terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä www.finlex.fi 19.4.2010 Ihmisen nestetilat Ihmisen nestetilat Veden kokonaismäärä 60% • Ihmisen massasta n.60% on vettä Solunulkoinen neste 20% Na, Cl Plasma 4% Solunsisäinen neste 40% K, Mg, fosfaatti, prot. Soluvälineste 16% 19.4.2010 Ihmisen nestetilat • Elimistön nesteet sijaitsevat joko solun sisällä (intrasellulaariset) tai solun ulkopuolella (extrasellulaariset nesteet) • Elimistön perusreaktiot tapahtuvat solun sisäisessä nesteessä • Solun ulkoinen neste toimii ravintoaineiden ja aineenvaihduntatuotteiden välittäjänä solunsisäisen nesteen ja plasman välillä • Ionitasapaino, natrium-kalium-ATPaasi 19.4.2010 3 Suonensisäinen nestehoito, infuusionesteet a) Perusnesteet – käyttöaihe: hiilihydraatti- ja nestevajauksen hoito (joihin ei liity elektrolyyttivajetta) – 5-10% sokeriliuokset • esim.Glucos 50 mg/ml (5%) – glukoosia ja natriumkloridia sisältävät liuokset • esim.Glucos 50 mg/ml (5%) c. natr. chlorid. 3 mg/ml (0,3%), 19.4.2010 Suonensisäinen nestehoito, infuusionesteet b) Korvausnesteet – käyttöaihe: menetettyjen nesteiden korvaushoito, elektrolyyttien perustarpeen hoito – natriumkloridia sisältävät liuokset • esim. Natriumklorid 9 mg/ml (0,9%) ja Ringer –infuusioneste – natriumkloridia ja glukoosia sisältävät liuokset • esim. Natriumklorid Braun 9 mg/ml (0,9 %) Cum Glucos 50 mg/ml (5 %) • käytetään neste-, elektrolyytti- ja hiilihydraattivajeen hoitoon 19.4.2010 Suonensisäinen nestehoito, infuusionesteet c) Plasmavolyymin lisääjät (kolloidit) – käyttöaihe: hypovolemian ennaltaehkäisy ja hoito (esim. verenvuoto, trauma), hypotension ehkäisy – vain lääkärin määräyksestä • esim. Gelofusine 40 mg/ml infuusioneste tai Voluven 19.4.2010 4 Suonensisäinen nestehoito, infuusionesteet d) Ravitsemusliuokset – käyttöaihe: parenteraalinen ravitsemus, kun ravinnonanto oraalisesti tai enteraalisesti ei ole mahdollista tai on riittämätöntä – TPN-pussit (total parenteral nutrition) • valmiita ravitsemusliuospusseja, jotka sisältävät aminohappoja, sokeria, typpeä ja elektrolyyttejä • joihin voi lisätä lipidejä, vitamiineja ja hivenaineita kun parenteraalinen ravitsemus jatkuu pitkään • 1000 – 2000ml/vrk energiatarpeen mukaan • yleensä infusoidaan keskuslaskimoon, koska ärsyttävät perifeerisiä suonia • esim. Clinimix, Nutriflex Lipid Peri, Nutriflex Lipid Plus 19.4.2010 Nesteiden tarpeen arviointi • Nesteiden vuorokausitarve on n. 30 ml/kg/vrk eli 1.5-3l/vrk • Normaali virtsan eritys on n. 0.5-1 ml/kg/h • Energian tarve aikuisella on n.25kcal/kg/vrk 19.4.2010 • Vaativissa nestehoitotilanteissa lääkäri määrää nestehoito-ohjelman sekä tiputettavat infuusioliuokset • Mikäli olet epävarma omasta osaamisestasi kysy apua! 19.4.2010 5 Suonensisäinen nestehoito, elektrolyytit • Yleisimpiä elektrolyyttihäiriöitä kliinisessä työssä ovat – Hyponatremia/hypernatremia – Hypokalemia/hyperkalemia – Hypokalsemia/hyperkalsemia • Toteaminen – kliininen oirekuva – verikokeet (NTA, Ca) 19.4.2010 Suonensisäinen nestehoito, elektrolyytit • Hyponatremian oireita – – – – – – • Hyponatremian hoito – kiireettömässä tilanteessa Na-korvaus aloitetaan p.o. tai isotonisella korvausliuoksella (0.9% NaCl) i.v. lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti – mikäli potilas kouristelee, tajunannantaso laskee tai ilmenee voimakasta sekavuutta, kiireellinen tehohoito on välttämätöntä väsymys tajunnanhäiriöt pahoinvointi, oksentelu sekavuus lihasheikkous lihasnykäykset, kouristelu • aivoödeema voi aiheuttaa hengityspysähdyksen 19.4.2010 Suonensisäinen nestehoito, elektrolyytit • Hypernatremian oireita – janon tunne, suun kuivuminen – kuivat limakalvot, kuiva kieli – muistihäiriöt, sekavuus – tajunnan häiriöt – lihasnykäykset, kouristelu • Hypernatremian hoito – korjaus hitaasti normaalitasolle 1-2 vrk:n kuluessa – hypotoninen korvausliuos (0.45% Nacl) tai perusliuos (5% glukoosi) lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti 19.4.2010 6 Suonensisäinen nestehoito, elektrolyytit • Hypokalemian oireet • Hypokalemian hoito – Kaliumkloridia (Durekal, Kalisol) p.o. tai KCLinfuusio i.v. (Addex-Kalium infuusiokonsentraatti) – yleensä KCL 20-40mmol/ 1000ml infuusionestettä (glukoosi-, glukoosielektrolyytti ja elektrolyyttiinfuusionesteet) • ei saa antaa laimentamattomana! • enintään 20 mmol kaliumia tunnissa – sydämen rytmihäiriöt (lisälyönnit, eteiskammiokatkos, kammioperäiset rytmihäiriöt) – väsymys, voimattomuus – pahoinvointi – lihasheikkous – jano 19.4.2010 Suonensisäinen nestehoito, elektrolyytit • Hyperkalemian oireet – rytmihäiriöt – lihasheikkous – EKG-muutokset (korkea Taalto, lyhentynyt QT-aika, P-aallon häviäminen, leventynyt QRS-kompleksi, haarakatkos) – kammiovärinän ja asystolen riski • Hyperkalemian hoito – Kaliumin poistaminen elimistöstä lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti, esim. • furosemidi i.v. + 0.9% NaCl-infuusio • Resonium p.o. tai per.rect. • kaliumlääkitys lopetetaan • graaveissa tapauksissa (S-K 6-7.5mmol/l) potilas kuuluu aina intensiivisen tehohoidon piiriin 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Laskimonsisäinen (i.v.) lääkityksen antotavat • Bolus, stoossi = nopea kerta-annos • Injektio = hidas ruiske • Intermittoiva = jaksoittainen infuusio • Jatkuvana infuusiona • Lääkepakkauksessa merkintä – i.v. = laskimoon – mv = lihakseen tai laskimoon 19.4.2010 7 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon I.V.- lääkityksen edut • Vaikutus alkaa nopeasti • Ohitetaan ensikierron metabolia, lääkkeen biologinen hyväksikäytettävyys 100% • Lääke saadaan täsmällisesti ja nopeasti verenkiertoon • Onnistunut annostelu lääkeaineille, jotka eivät imeydy tai hajoavat GI-kanavassa • Voidaan usein käyttää, kun potilas ei kykene ottamaan lääkettä p.o. Huomattavasti enteraalista antotapaa riskialttiimpi • Sivuvaikutusten tehostuminen • Yhteensopivuusongelmat • Peruuttamaton (väärä lääke/annos) • Allergiset reaktiot • Tromboflebiitti (laskimotulehdus), • Yleisinfektiot (sepsis) • Kudosvauriot (lääkeaine joutuu ympäröivään kudokseen) 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Ennen lääkkeenlisäystä infuusionesteeseen on tarkistettava lääkeaineen • Yhteensopivuus infuusionesteen ja muiden lääkeaineiden kanssa • Lisättävän lääkeaineen sopivuus pakkausmateriaaliin ja muihin välineisiin • Infuusionesteen kirkkaus • Säilyvyys, säilytyslämpötila, valoherkkyys 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Yhteensopivuusongelmien välttäminen • Yksi lääkeaine per infuusio (lähtökohta) • Samaan kanyylin/lumeneen tippuvat tai injektoitavat lääkeaineet voivat sakata (esim.TPN, Furesis, Perfalgan, Heparin) – vältä eri lääkeaineinfuusioiden kontaktia nesteensiirtolaitteessa mikäli ei ole tietoa yhteensopivuudesta • • Veren – ja verivalmisteiden kanssa samanaikaisesti saa tiputtaa vain 0.9% Natriumkloridiliuosta Huuhtele kanyyli aina eri lääkeaineiden annon välissä 19.4.2010 8 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Lääkkeen lisäys ja infuusionesteen valinta • Sopivia: Elektrolyyttiliuokset (NaCl 0.9%) ja laimeat glukoosiliuokset (G5-10%) tai näiden seokset • Vain erityistilanteissa: väkevät glukoosiliuokset, aminohappo, plasmatilavuuden lisääjät • Ei saa lisätä: veri, verivalmisteet, TPN, valmiit lääkeinfuusiot 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon • Lääkeaineiden ja infuusionesteiden yhteensopimattomuus voi näkyä (välttämättä ei ole silmin havaittava) mm. – saostumana ”sakkana” – värin muutoksena – faasien erottumisena • Yhteensopimattomuuden riskit potilaalle esim. keuhkoembolia, ilmaembolia 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Lisättävän lääkeaineen sopivuus pakkausmateriaaliin ja muihin välineisiin • • • • PP = polypropyleeni PE = polyeteeni Ecoflac PP+PE = Excel, Viaflo, Braun PVC = polyvinyylikloridi (osa Ringer cum Glucos) • Ruiskut ovat yleensä PP ja PE seoksia Nesteensiirtoletkut PVC:tä • Lääkeaineet voivat reagoida lääkeaineiden kanssa eri tavoin: • Adsorptio: lääkeaine tarttuu pakkauksen sisäpintaan • Absorptio: lääkeaine imeytyy pakkausmateriaaliin • Ekstraktio: lääkeaine liuottaa pakkauksen muovimateriaalia • Diffuusio: lääkeaine siirtyy pakkauksen läpi 19.4.2010 9 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Avattujen pakkausten säilyvyys (1/2) • Ampullat ovat aina kertakäyttöisiä! • Lagenulat ilman säilytysainetta 12-24h ja säilytysaineelliset 1vrk-1vko • Avatun pakkauksen etikettiin merkitään käyttöönoton ajankohta (pvm, klo) 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Avattujen pakkausten säilyvyys (2/2) • Kuinka kauan lääke säilyy ruiskussa esim. Oxanest? • Milloin ja miten lääkeinfuusio suojataan valolta? • Milloin TPN-valmisteet suojataan valolta? 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon • Lääkelisäys merkitään välittömästi infuusiopussiin lääkelisäystarralla – potilaan nimi ja potilashuoneen numero – lisätyn lääkkeen nimi, vahvuus ja määrä (mg/g) – infuusioneste ja määrä, johon lääkelisäys on tehty – lisäyksen tekoaika ja tekijä 19.4.2010 10 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Lääkeaineista ja niiden yhteensopivuudesta sekä infuusionesteiden että pakkausmateriaalien yhteensopivuudesta löydät tietoa mm. • • • • Lääkkeiden pakkausmerkinnöistä Pharmaca Fennicasta Sairaala-apteekista Työyksikön kirjallisista ohjeista ja intrasta 19.4.2010 Lääkkeenanto perifeeriseen laskimoon Ennen lääkkeen antoa potilaalle on tarkistettava • Lääkkeen sopivuus potilaalle (allergiat) • Lääkkeen antoaika (tiputusnopeus) • Mahdolliset sivuvaikutukset Pharmaca Fennicasta ja varautua niiden hoitoon • Potilaan henkilöllisyys oikea lääke oikealle potilaalle 19.4.2010 Aseptiikka potilaan nestehoidossa Kanyyli-infektiot • Sepsiksistä 75% on kanyyliperäisiä • Infektio saa yleensä alkunsa pistoaukon, kanyylin tyviosan tai kontaminoituneen infuusionesteen kautta • Tulehdusriski kasvaa huomattavasti kolmantena päivänä perifeerisen laskimon kanyloinnista 19.4.2010 11 Aseptiikka potilaan nestehoidossa Verisuonikanyylien käsittely • Käsihygienia • Kanyylin punktiokohta ja kiinnitys tarkistetaan päivittäin sekä aina ennen lääkkeen/infuusion antamista • Irronneet ja likaantuneet kiinnityskalvot vaihdetaan 19.4.2010 Aseptiikka potilaan nestehoidossa Suosituksia • Infuusionestepullo- tai pussi vaihdetaan 24 tunnin välein • Nesteensiirtolaitteisto vaihdetaan 72 tunnin välein • Nesteensiirron tai lääkkeen annon päätyttyä kanyylin laitetaan mandriini tai se heparinisoidaan ja suljetaan korkilla • Perifeerinen kanyyli pyritään vaihtamaan 48-72 tunnin välein 19.4.2010 Perifeerinen kanylointi • Valitse punktoitava laskimo kämmenselästä tai käsivarresta • Desinfioi kädet ja laita suojakäsineet • Aseta staassi • Puhdista punktoitava alue spriillä • Pidä laskimo paikallaan kiristämällä sen päällä olevaa ihoa esim. peukalolla 19.4.2010 12 Perifeerinen kanylointi • Kanyyli viedään laskimoon 45 asteen kulmassa niin syvälle, että kärki on laskimossa ja neulan päässä olevaan kammioon tulee verta • Kanyyliosa pidetään paikoillaan ja neulaosaa vedetään pois, kunnes se ei enää ole laskimon luumenissa • Kanyyliosa työnnetään kantaansa myöten laskimoon ja neulaosa otetaan kokonaan pois • Neula laitetaan neulankeräysastiaan • Staassi poistetaan 19.4.2010 Perifeerinen kanylointi • Tarkkaillaan, virtaako kanyylista verta • Kanyylin toimivuutta voidaan testata pienellä määrällä keittosuolaliuosta • Jos nesteen infusoiminen sujuu ilman vastusta eikä kanyylin kärjen kohta turpoa, kanyyli on suonessa • Aloita infuusio tai aseta mandreeni • Kanyyli kiinnitetään huolellisesti, jotta se ei irtoa 19.4.2010 Opetusvideo kanyloinnista • http://www.terveysportti.fi/pls/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640&p_n avi=18207&p_sivu=17216 • Duodecimin verkkokoulutussivuilta löytyy hyödyllistä tietoa intravenoosisesta lääkehoidosta – http://www.duodecim.fi/ – >koulutus -> verkkokurssit -> injektiolääkkeet 19.4.2010 13 LÄHDE: Sora, T., Larkio, M., Manninen-Kauppinen, E., & Vierula, S. (toim.) (2000) Akuuttisairaanhoidon opas. Duodecim, 374. 19.4.2010 Nestetasapainon seuranta Kuivumisen merkkejä • Iho kuiva, ryppyinen, kimmoton • Limakalvot kuivat, karstaiset • Diureesi alenee, virtsa tummaa • Viileä periferia • Paino laskee • Väsymys Ylinesteytyksen oireita • Iho pingottunut, kireä, kiiltävä • Turvotukset • Hengenahdistus • Paino nousee 19.4.2010 Nestetasapainon seuranta • Fyysinen vointi: kuivumisen/liiallisen nesteiden saannin oireet • Mittaukset – aamupaino – nestelista, balanssi – virtsanmittaus – nestemäärät lasketaan vähintään kerran vuorokaudessa, jos vajetta se korjataan • Laboratoriokokeet: Hb,NTA 19.4.2010 14 Nestetasapainon tarkkailu Nesteiden menetys keuhkojen ja ihon kautta Vuorokaudessa • keuhkot: n.500 ml/vrk • iho: n.500 ml/vrk – yksi lämpöaste kohottaa haihtumista 250 ml/vrk 19.4.2010 Nestetasapainon seuranta Nestetasapainon laskeminen • • Menetetyt nesteet: virtsamäärä + haihtuminen Saadut nesteet: p.o. + i.v. • esim. Potilaan vm 300ml + haihtuminen 500ml= -800ml p.o. 500ml + i.v. 200ml= +700ml - Menetyt nesteet - 800ml Saadut nesteet + 700ml - 100 Potilaan balanssi -100 klo12. Korvausvajetta 100ml. 19.4.2010 Lähteet • • • • • • Kassara H. & ym. 2005. Hoitotyön osaaminen. 1.-painos. WSOY, Helsinki. Lukkari L., Kinnunen T. & Korte R. 2007. Perioperatiivinen hoitotyö. 1.-painos. WSOY, Helsinki. Ouka. 2008. Lääkehoitosuunnitelma. Monisteita. 11.4.2008. Pharmaca Fennica. 2008. http://www.terveysportti.fi/terveysportti/koti Rautavaara H. ym. 2003. Neste – ja ravitsemushoito. 2. -painos. WSOY, Porvoo. Vallimies-patomäki M. Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö. STM 2005:32. 19.4.2010 15 2.4. Rokottaminen 19.4.2010 Rokottaminen • • • • • Perustietoa rokotteista Rokottaminen Rokotusohjelmat Rokotusten kirjaaminen ja seuranta Rokotusten haittavaikutukset ja niistä ilmoittaminen • Hyödyllisiä numeroita ja linkkejä 19.4.2010 Perustietoa rokotteista Mitä rokottaminen on? • Rokotettaessa elimistölle annetaan tautia aiheuttavaa mikrobia tai sen osaa sellaisessa muodossa, että se saa elimistössä aikaan suojan eli aktiivisen immuniteetin taudinaiheuttajaa vastaan • Yleensä rokote annetaan injektiona, mutta osa rokotteista voidaan antaa suun kautta liuoksena tai kapseleina 19.4.2010 16 Perustietoa rokotteista Rokotteiden koostumus • Rokote sisältää vaikuttavan aineen eli immunogeenin ja apuaineen (apuaineita) • Immunogeenit – aktiivisen vastustuskyvyn kehittävä mikrobi tai mikrobin osa – rokottamiseen voidaan käyttää kolmen tyyppisiä immunogeenejä, jolloin tarkoitetaan erilaisia rokotetyyppejä 19.4.2010 Perustietoa rokotteista • Erilaiset rokotetyypit 1. ELÄVIÄ HEIKENNETTYJÄ MIKROBEJA SISÄLTÄVÄT VIRUS- JA BAKTEERIROKOTTEET 2. INAKTIVOITUJA (TAPETTUJA) MIKROBEJA SISÄLTÄVÄT VIRUS- JA BAKTEERIROKOTTEET 3. MIKROBIEN PUHDISTETTUJA ANTIGEENJÄ SISÄLTÄVÄT VIRUS- JA BAKTEERIROKOTTEET http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/taulukot/taulukko_1/ 19.4.2010 Perustietoa rokotteista • Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet saavat aikaan luonnollista infektiota muistuttavan tilan – yleensä yksi rokotuskerta riittää • Inaktivoituja mikrobeja tai niiden puhdistettuja antogeenejä käytettäessä – tavallisesti tarvitaan useita rokotuksia riittävän suojan aikaansaamiseksi (ja tehosterokotuksia suojan säilymiseksi) 19.4.2010 17 Perustietoa rokotteista • Apuaineet a) Tehosteaineet b) Säilytysaineet (tiomersaali, formaldehydi, fenoksietanoli, fenoli, neomysiini) c) Muut apuaineet (suolat, aminohapot, orgaaniset hapot) d) Tuotantoprosessin jäämät (antibiootit, eläinproteiinit) APUAINEET VOIVAT AIHEUTTAA ALLERGISIA OIREITA! Lisätietoa rokotteiden apuaineista löydät KTL:n sivuilta, Rokottajan käsikirjan kutakin rokotetta käsittelevästä osasta. 19.4.2010 Perustietoa rokotteista • Rokotteiden säilyttäminen ja säilyvyys – katkeamaton kylmäketju – varmista oikea säilytyslämpötila pakkauksesta (yleensä jääkaapissa +2...+8 °C) – suojaa rokotteet valolta – tarkista viimeinen käyttöpäivä – älä käytä väärin säilytettyjä tai vanhentuneita rokotteita (palautus sairaala-apteekkiin) Väärä säilytyslämpötila ei muuta rokotteita myrkyllisiksi, mutta niiden teho heikkenee, jolloin ne eivät saa aikaan haluttua immuniteettia! 19.4.2010 Rokottaminen Rokottaja • Rokotuksia saa antaa lääkäri ja lääkehoitoon ja rokotuksiin liittyvän asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö – sairaanhoitaja – terveydenhoitaja – kätilö 19.4.2010 18 Rokottaminen Rokotettavalle tiedottaminen • Rokotettavalle tai hänen vanhemmilleen tulee kertoa rokottamisen vapaaehtoisuudesta sekä rokotteiden hyödyistä ja haitoista • Lisäksi rokotettavan on hyvä tietää tavallisista rokotusreaktioista, oireiden hoidosta sekä niiden mahdollisesta alkamisajankohdasta ja kestosta. 19.4.2010 Rokottaminen Huomioitava ennen rokottamista a) Rokotettava – ikä – nykyinen terveydentila (akuutit ja krooniset sairaudet) – aiemmat sairaudet, erityisesti neurologiset – allergiat rokotteen aineosille: säilytysaineet, kananmuna, liivate – rokotusanamneesi ja mahdolliset aiemmat reaktiot rokotteista tai seerumeista – raskaus 19.4.2010 Rokottaminen Huomioitava ennen rokottamista b) Rokottamisen vasta-aiheet – kuumeinen infektiotauti – immuunipuutostilat – vakava reaktio aikaisemman rokotuksen yhteydessä – raskaus – selvittelyvaiheessa oleva kouristuskohtaus – voimakas yliherkkyys jollekin rokotteen sisältämälle aineosalle 19.4.2010 19 Rokottaminen Huomioitava ennen rokottamista c) Rokotepullosta tai ampullista tarkastetaan – käyttöohje (sekä valmistajan että KTL:n) – etiketistä ampullin sisältö ja annostilavuus – eheys – viimeinen käyttöpäivämäärä – asianmukainen säilytys jääkaapissa (+2...+8 °C, suojassa valolta ja jäätymiseltä) – väri ja ulkonäkö 19.4.2010 Rokottaminen, pistoskohdat Rokotettavan ikäryhmä Antotapa (i.m, s.c, i.d) Pistoskohta Imeväiset (alle 1v.) i.m. reisilihaksen etu-yläosa s.c. reisi i.d. vas. olkavarren ulkosivu i.m. olkavarren hartialihas tai reisilihaksen etu-yläosa s.c. reisi tai olkavarsi i.m. olkavarren hartialihas s.c. olkavarsi Leikki-ikäiset (1-6v.) Kouluikäiset ja aikuiset (7 vuotta täyttäneet) i.m. intramuskulaarisesti, lihakseen; s.c. subkutaanisesti, ihon alle; i.d. intradermaalisesti, ihoon (BCG) Rokotusohjelmat a) Yleinen rokotusohjelma – LIITE 1 19.4.2010 20 Rokotusohjelmat b) Erityisryhmien rokottaminen – – – – – – – – – immuunipuutteiset niveltulehdusta sairastavat MS-tautia sairastavat verenvuototautia sairastavat keskoset raskaana olevat ja imettävät äidit rokotukset puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksissa maahanmuuttajat rokotuksiin kriittisesti suhtautuvat Erityisryhmään kuuluvan asiakkaan rokotuksista päättää aina hoitava lääkäri! 19.4.2010 Rokotusohjelmat c) Matkailijan rokotteet – perusrokotukset ovat • jäykkäkouristus • kurkkumätärokotukset • tarvittaessa MPR- ja poliorokotus – kun matkalle lähtijä on lapsi tai nuori, tarkistetaan, että hän on saanut • Suomen yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset • tarvittaessa huolehditaan suojan täydentämisestä tai nopeuttamisesta. 19.4.2010 • Influenssarokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan ja on maksuton henkilöryhmille – kaikille yli 65-vuotta täyttäneille – maksuttomia influenssarokotuksia tarjotaan myös kaikille perusterveille 6-35 kuukauden ikäisille lapsille – joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai – joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä – jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin 19.4.2010 21 Esimerkkejä maksuttomiin influenssarokotuksiin oikeuttavista sairauksista (KELA) • Diabetes • Lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta • Elin- tai kudossiirron jälkitila • Dialyysihoitoa edellyttävä uremia • Krooninen keuhkoastma ja keuhkoahtaumatauti (COPD) • Krooniset sydämen rytmihäiriöt • Krooninen sepelvaltimotauti • Krooninen sydämen vajaatoiminta • Leukemia, muut pahanlaatuiset veri- ja luuydintaudit sekä pahanlaatuiset imukudostaudit 19.4.2010 • Maksuttoman influenssarokotteen antamisesta voi yleensä päättää rokotuksen antava – terveydenhoitaja – sairaanhoitaja – epäselvissä tapauksissa päätöksen tekee hoitava lääkäri – THL antaa vuosittain suositukset influenssarokotteen antamisesta (www.thl.fi) 19.4.2010 Kirjaaminen ja seuranta • Annetut rokotukset kirjataan rokotettavan – terveys- ja sairauskertomukseen – rokotusseurantalomakkeelle (+korttiin) • • • • • • • • rokotettavan henkilötiedot rokotuspäivämäärä rokotteet nimi (esim. dT) rokotteen kauppanimi rokotteen eränumero pistoskohta antotapa rokottajan allekirjoitus 19.4.2010 22 Rokotusten haittavaikutukset Tavanomaisia rokotuksen haittavaikutuksia – paikallisreaktio – kuume – suurentuneet imusolmukkeet – abskessi – niveloireet – allergiset reaktiot – pyörtyminen 19.4.2010 Rokotusten haittavaikutukset Harvinaisia rokotuksen haittavaikutuksia – anafylaktinen reaktio – kouristukset (rokotteeseen liittyvät kuumekouristukset pikkulapsilla) 19.4.2010 Rokotusten haittavaikutukset • Rokottamisen yhteydessä on aina varauduttava anafylaktisen reaktion mahdollisuuteen • Tarkista, että adrenaliini ja muut ensiapuvälineet ovat helposti saatavilla • Lääkärin tulee myös olla tavoitettavissa 19.4.2010 23 Rokotusten haittavaikutukset • Anafylaktinen reaktio ilmenee yleensä 15 min. kuluessa rokotuksesta • Oireet ilmenevät usein – ensin iholla – astetta vaikeammissa reaktioissa potilaalla on myös hengitysvaikeutta – vaikeimmissa reaktioissa edellisen lisäksi on merkkejä verenkierron pettämisestä 19.4.2010 Rokotusten haittavaikutuksista ilmoittaminen (1/2) • HTL:lle ilmoitettavat rokotteiden haittavaikutukset – kuolemaan johtaneet – henkeä uhanneet – sairaalahoitoon johtaneet tai sitä pitkittäneet – yli 40`C kuume – voimakas kipu, turvotus, kuumotus tai kovettuma (yli puolet raajasta) – absessi 19.4.2010 Rokotusten haittavaikutuksista ilmoittaminen (2/2) – laaja-alainen nokkosihottuma – hengitysvaikeudet – anafylaksia – kouristukset – halvausoireet – yli 3 tuntia jatkunut itku – heikentynyt reagointi 19.4.2010 24 Rokotusten haittavaikutuksista ilmoittaminen • Paperilomakkeita (HTL/ROKO/100) voi tilata Edita Prima Oy:n asiakaspalvelusta: puh. 020 450 05 faksi 020 450 2380 [email protected] • Tai tulosta verkkolomake THL:n sivuilta http://www.thl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/ro kottajan_kasikirja/rokotusten_haittavaikutukset/haittavaik utuksista_ilmoittaminen/ 19.4.2010 Hyödyllisiä numeroita ja linkkejä THL • Rokoteturvallisuusneuvonta puh. 020 610 6061 klo 10-12, terveyden ammattilaisille • Jos tarvitset neuvoa rokotteiden säilytykseen liittyvissä ongelmissa, soita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotteiden ja seerumien valvontayksikköön, puh. 020 610 8326. 19.4.2010 Hyödyllisiä numeroita ja linkkejä • Ajankohtaista tietoa matkailijan rokotteista löydät THL:n sivuilta – www.thl.fi/matkailijan terveysopas • Oulun rokotusasemat (lääkärikeskuksissa) – Mehiläinen – ODL – Terveystalo 19.4.2010 25 Lähteet • Rokottajan käsikirja www.thl.fi 25.1.2010 19.4.2010 2.5. Verensiirtohoidon toteuttaminen 19.4.2010 Verensiirrot • • • • • • • Vastuu verensiirron toteuttamisesta Verivalmisteet Verensiirron valmistelu Verensiirron toteuttaminen Verensiirron lopettaminen Dokumentointi Verensiirtoreaktiot ja toiminta niiden yhteydessä 19.4.2010 26 Vastuu verensiirron toteuttamisessa • Hoitava lääkäri antaa määräyksen verivalmisteiden siirrosta ja – siirrettävästä veren tai verivalmisteen määrästä – siirtonopeudesta – lämmittämisestä – potilaan tarkkailussa huomioon otettavista seikoista 19.4.2010 Vastuu verensiirron toteuttamisessa • Sairaanhoitaja huolehtii verensiirron käytännön toteutuksesta • Edellytyksenä verensiirron toteutukselle on – tehtävään perehdytys – erillinen verensiirtolupa Verensiirtoja toteuttavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä on lupakäytännöstä paikalliset ohjeet. 19.4.2010 Verivalmisteet Punasolut (valkosoluttomia) VEREN HAPENKULJETUS Trombosyytit (valkosoluttomia) VEREN HYYTYMINEN Octaplas (=jääplasma) VEREN HYYTYMINEN 19.4.2010 27 Verivalmisteet, punasolut • • Punasolut (valkosoluttomia) – Indikaatio: matala hb, verenvuoto, leikkaus – tiputetaan ABO ja Rh- tekijän mukaan – tiputusnopeus: 1-6 tuntia/yksikkö – tilavuus n. 300 ml/yksikkö Säilytys – +2- +6C VERIKESKUKSESSA – siirrettävä 6 tunnin sisällä jääkaapista oton jälkeen – käyttämätön yksikkö palautetaan verikeskukseen – verikeskus hävittää yksikön, jos on 1) Ollut huoneenlämmössä yli 2 tuntia 2) Lämmitetty +37 C:een 19.4.2010 Verivalmisteet, trombosyytit • Trombosyytit (valkosoluttomia) – indikaatio: trombosytopenia – valmistetaan tuoreverestä kerätyistä trombosyyteistä – tiputetaan ABO ja Rh- tekijän mukaan – tiputusnopeus: 40min/4 yksikköä (=pussi) – tilavuus n. 330 ml/ 4 yksikköä • Säilytys – +20- +24C VERIKESKUKSESSA (tasoravistelijassa) – siirrettävä 24 tunnin kuluessa 19.4.2010 Verivalmisteet, Octaplas • Octaplas • indikaatio: usean hyytymistekijän puutos (TT-inr>1.5), verenvuoto tai vuotovaara – tiputetaan ABO ja Rh tekijän mukaan – tiputusnopeus: 1-4h/yksikkö (hätätilanteessa pp) – tilavuus n. 230 ml/yksikkö • Säilytys – tuoreplasmaa, joka jäädytetty -50 C – säilytys verikeskuksessa – sulatetaan +37 asteen vesihauteessa/ lämpölevyllä – siirrettävä neljän tunnin kuluessa sulatuksesta 19.4.2010 28 Verensiirron valmistelu • Verensiirron sopivuustutkimukset – veriryhmän –ja D-antigeenin määritys • ABO- ja Rh – vasta-aineseulonta • B-VRAB-O – sopivuuskoe • B-XVERI Potilas tunnistetaan varmistamalla nimi ja henkilöturvatunnus. Mikäli potilas ei kykene antamaan henkilötietojaan, hoitoyksikön henkilökuntaan kuuluvan henkilön on tunnistettava potilas näytteitä otettaessa ja kuitattava nimensä putkitarraan. 19.4.2010 Verensiirron valmistelu • Verivalmisteiden tilaaminen verikeskuksesta – edellyttää, että sopivuustutkimuksen on otettu – verivalmiste tilataan kirjallisesti atk-pohjaisella lomakkeella tai muulla sovitulla tilauslomakkeella – vain poikkeustapauksissa voidaan käyttää puhelintilausta (esim. leikkauksen aikainen lisätilaus) – veritilaus tehdään hoitavan lääkärin määräyksen mukaan 19.4.2010 Verensiirron valmistelu • Ennen verensiirtoa tehtävät tarkistukset – käsittele samanaikaisesti vain yhden potilaan verivalmisteita – tunnista potilaalle tarkoitettu verivalmiste verivalmisteen päällä olevasta nimitarrasta – tarkista verivalmiste silmämääräisesti (eheys, väri, hyytymät) – vertaa verivalmisteessa olevia tietoja mukana tulleen dokumentin tietoihin (ABO- ja Rh, vasta-aineseulonta ja valmisteen luovutusnumero) – merkitse nimikirjaimesi dokumenttiin, joka jää potilaan sairaskertomukseen 19.4.2010 29 Verensiirron toteuttaminen • Valitse suodattimella varustettu siirtovälineistö • Fysiologiset mittaukset: RR, p ja lämpö mitataan ennen siirron aloittamista ja kirjataan hoitosuunnitelmaan • Tarv. lämmitä veri veren lämmitykseen tarkoitetulla laitteella (ei yli 37 C) • Ennen siirron aloitusta varmista, että olet antamassa oikeaa verivalmistetta oikealle potilaalle! 19.4.2010 Verensiirron toteuttaminen • Biologinen esikoe – ensimmäisen 10 minuutin ajan punasoluja tiputetaan hitaana infuusiona (10-15 tippaa/min), potilaan vointia (pulssi, RR, hengitys, lämpö) tarkasti seuraten • Seuraa potilaan vointia – verensiirrosta huolehtiva henkilö ei saa poistua osastolta antamatta tehtävää toiselle henkilölle! – siirron keskeyttäminen on tapahduttava välittömästi mikäli havaitaan haittavaikutuksia 19.4.2010 Verensiirron lopettaminen ja dokumentointi • Säilytä – tyhjä verivalmistepussi siirtolaitteineen osaston jääkaapissa 1 vrk:n ajan – huomioi siirtolaitteen tiivis sulkeminen omalla sulkijalla/solmulla • Kirjaa hoitosuunnitelmaan – jokaisen valmisteen infuusion aloittamis- ja lopettamisajankohta sekä mahdolliset haittavaikutukset • Kuittaa siirretty verivalmiste tiputetuksi verivarausjärjestelmään 19.4.2010 30 Verensiirtoreaktiot • Akuutisti ilmaantuvat – Lievät • Lämmön nousu (n.1h) • Allergiset oireet: kutina, urticaria (n.1/2-4h) – Vakavat • • • • Akuutti hemolyysi (24h) va Sepsis (n.1-10h) ko Anafylaksia (usein verensiirron alkuvaiheessa) va Akuutti keuhkovaurio =TRALI (n.6h) va 19.4.2010 Verensiirtoreaktiot • Myöhään ilmaantuvat – Lievät • Viivästynyt hemolyysi (1-28 vrk) va – Vakavat • Postrransfuusiopurppura =PTP (5-12 vrk) • Käänteishyljintäreaktio=GVHD (1-6 viikkoa) va 19.4.2010 Verensiirtoreaktiot • Akuutti hemolyysi. Potilaan punasoluvasta-aineet aiheuttavat hemolyysin reagoidessaan serologisesti sopimattomien punasolujen kanssa. Tavallisin syy tähän on verivalmisteen ja potilaan välinen tunnistusvirhe. Verivalmisteeseen voi kehittyä hemolyysiä myös valmisteen vanhenemisen, väärän säilytyksen tai infektoitumisen seurauksena. Oireita ovat kuume, hengenahdistus, takykardia, kipu, pahoinvointi, hypotonia, diureesin hiipuminen (virtsa voi muuttua punaiseksi), keltaisuus, huono siirtovaste/HB-tason lasku, sokki. 19.4.2010 31 Verensiirtoreaktiot • Sepsiksen aiheuttajana on usein kontaminoitunut verivalmiste. Oireena ovat korkea kuume, vilunväristykset, takykardia ja hypotonia. 19.4.2010 Verensiirtoreaktiot • Anafylaktinen shokki. Aiheuttajana on potilaan anti-Iga vasta-aineet, plasman proteiini tai jokin tuntematon veren osa, jolle potilas on allerginen. Oireita ovat voimakas urticaria, hengenahdistus, pahoinvointi, vaikeasti hoidettava verenpaineen lasku, tajunnan menetys ja sokki. 19.4.2010 Verensiirtoreaktiot • Verensiirtoon liittyvä akuutti keuhkovaurio (TRALI) on harvinainen komplikaatio. Verenluovuttajasta peräisin olevia, potilaan valkosolujen antigeenirakenteisiin kohdistuvia vasta-aineita siirtyy verivalmisteen plasman mukana, jotka reagoivat potilaan leukosyyttien kanssa. Oireet ovat kuume, vilunväristykset, verenpaineen lasku, hengenahdistus, takykardia ja keuhkopöhö. Oireyhtymään liittyvä kuolleisuus on 5–14 %, ja sitä pidetään kolmanneksi suurimpana verensiirtoon liittyvänä kuolinsyynä. 19.4.2010 32 Verensiirtoreaktiot • Posttransfuusiopurppura (PTP) käynnistää trombosyyttiantigeeneiltaan sopimaton verivalmiste. Noin viikon kuluttua verivalmisteen käytöstä potilaalle kehittyy vaikea trombosytopenia ja siihen liittyvä vuototaipumus. Potilailla todetaan trombosyyttispesifisiä allovasta-aineita, joiden taustalla on aiempi immunisaatio, kuten naisilla raskaus tai edeltävä verivalmisteiden käyttö. 19.4.2010 Verensiirtoreaktiot • Käänteishyljintäreaktio(GvHD). Verivalmisteen mukana potilaaseen siirretyt lymfosyytit voivat aiheuttaa immuunipuutospotilaalle käänteishyljintäreaktion. Vaarassa ovat synnynnäisestä immuunivajavuudesta kärsivät, sikiöt, keskoset, hematologisia ja muita maligniteetteja sairastavat sekä kantasolujensiirtopotilaat. Oireita ovat kuume, pahoinvointi, ripuli, ihottuma, lymfadenopatia, maksavaurio. Valtaosa potilaista kuolee käänteishyljintäreaktioon. 19.4.2010 Verensiirtoreaktion yleisoireita • • • • • • • Hengenahdistus Kuume (vilunväristykset) Urticaria Takykardia/Rh:t Verenpaineen lasku Sekavuus Kipu 19.4.2010 33 Toiminta verensiirtoreaktion yhteydessä • Jos epäilet verensiirtoreaktiota – lopeta tiputus HETI – jätä kanyyli paikalleen (nesteytys, lääkitys) – KUTSU APUA • toinen hoitaja • lääkäri – – – – – älä jätä potilasta yksin keittosuolatiputus, lisähappi varaudu elvytykseen kirjaa reaktiot hoitosuunnitelmaan siirtolaite verivalmisteineen laitetaan jääkaappiin 19.4.2010 Verensiirtoreaktiot VAKAVIEN VERENSIIRTOREAKTIOIDEN YLEISIN SYY ON VIRHE POTILAAN TUNNISTAMISESSA! 19.4.2010 Toiminta verensiirtoreaktion sattuessa • Pyri tekemään tapahtuneesta yksityiskohtainen selvitys 24 tunnin kuluessa • Vakavien työtapavirheiden sattuessa pidetään aina selvittelykokous • Ilmoittaminen kaavakkeella SPR:n Veripalvelun veriryhmäosastolle 19.4.2010 34 Lähteet • Verivalmisteiden immunologiset vaikutukset. Lääkärin tietokanta. www.terveysportti.fi/ • Hellsten S. (toim.) 2006. Verensiirto-opas. 3. uudistettu painos. Suomen Kuntaliitto. Savion Kirjapaino Oy, Kerava. 19.4.2010 35
© Copyright 2024