Vuosikertomus 2010 - Suomalais

Vuosikertomus 2010
Sisältö
Hallituksen puheenjohtajalta Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen:
Terveisiä Venäjän alueilta
Toimitusjohtajan katsaus Jäsenpalvelut
Tietopalvelut Asiantuntijapalvelut
Koulutus
Julkaisut
Markkinapalvelut
Vienninedistämismatkat ja -hankkeet
Markkinointipalvelut
Henkilöstö ja kehitys
Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2010
Hallinto
Talous
SVKK:n jäsenet 31.12.2010
5
6
8
10
12
16
18
20
23
25
29
3
Suomalais-Venäläinen kauppakamari
Missio
SVKK:n missio on edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä sekä maiden
välisiä taloussuhteita Venäjällä ja Suomessa
• SVKK toteuttaa missiotaan tarjoamalla yrityksille erilaisia
tieto-, toiminta-apu-, vienninedistämis-, koulutus tiedotus- ja
neuvontapalveluja sekä hyvillä suhteilla sidosryhmiin ja mediaan.
Visio
SVKK:n visio on olla tunnettu edelläkävijä ja johtava asiantuntija.
• SVKK:n henkilöstö on aina ajan tasalla markkina- ja
taloustilanteista, oivaltaa yrityksille ilmaantuvat liiketaloudelliset
mahdollisuudet ja osaa luoda yrityksille sopivia palveluita.
Arvot
Asiakaskeskeisyys
• Kuuntelemme ja ymmärrämme, mitkä ovat asiakkaan piilevätkin
tarpeet ja odotukset
• Löydämme asiakkaille juuri häntä parhaiten hyödyttäviä
palveluratkaisuja
• Olemme itse aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen ja pidämme
lupauksemme.
Ammatillinen osaaminen
• Kehitämme itse pätevyyttämme eri tavoin sekä laaja-alaisesti että
syvällisesti, asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseksi. Olemme
uteliaita verkottujia.
Taloudellinen kannattavuus
• Toimimme niin, että asiakas on valmis maksamaan saamistaan
palveluista, jotta tuloksena on SVKK;n turvattu asema ja jatkuvaan
kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarvittavat varat
4
Hallituksen puheenjohtajalta
Suomalaisten yritysten valikoivat ja
täsmällisesti rajatut investoinnit
Venäjällä ovat osoittautuneet
realistiseksi ja menestyksekkääksi
toimintatavaksi. Hetkittäin näyttää
siltä, että Venäjällä aletaan vähitellen
ymmärtää kansainvälisten toimijoiden
logiikkaa ja toimintaperiaatteita.
Suurin uhka on toimintaympäristön
ja -ehtojen heikko ennustettavuus.
On valitettavaa, että venäläisen puun
vientitulleja koskevat ratkaisut Venäjällä
lykkääntyivät niin pitkään. Laskua tästä
maksetaan Itä-Suomessa ja erityisesti
rajan takaisilla puun hankinta-alueilla.
Positiivista kehitystäkin on kosolti
- Allegro-junat ovat parantaneet
dramaattisesti yhteyksiä Pietariin
ja venäläisestä kysynnästä on
muodostunut ratkaisevan tärkeä tekijä
matkailu- ja vapaa-ajan palveluille eri
puolella Suomea.
SVVK:n toiminta ja palvelut näyttävät
vastaavan hyvin jäsenten odotuksia.
SVKK:n johto ja koko henkilöstö on
selvinnyt hyvin vuoden 2010 haasteista.
Esitän tästä parhaat kiitokseni.
K
ysyntä kuluttajakaupassa ja -markkinoilla
kasvoi Venäjällä vuonna 2010 ja
markkinoilla tehtiin sekä yrityskauppoja
että rakennejärjestelyjä. Investoinnit maalle
kriittiseen infrastruktuuriin etenevät sen
sijaan vain vaivalloisesti. Energiasektorilla
välttämättömien investointien toteuttaminen niin
öljyn kuin kaasunkin tuotannossa on hidasta ja
viranomaisten toimien ennustettavuus on heikko.
Matti Vuoria
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin
hallituksen puheenjohtaja
5
Vieraskynä
Terveisiä Venäjän alueilta
V
uosi 2010 päättyi Venäjän kaupan
osalta optimistisiin tunnelmiin. Suomen
ja Venäjän välinen kauppavaihto on
kansainvälisen talouskriisin jälkeen lähtenyt
taas vahvaan nousuun. Marraskuussa syntyi
EU:n ja Venäjän välinen sopimus Venäjän
WTO- jäsenyyden tiellä olleista kahdenvälisistä
kysymyksistä. Venäjän WTO- jäsenyys
parantaa yritysten markkinoillepääsyä ja
toimintaympäristöä.
Venäjä on haastava markkina, mutta
toisaalta niin ovat muutkin nousevat taloudet.
Suomalaisyrityksiä auttaa maamme hyvä
maine korkean osaamisen ja laadukkaiden
tuotteiden maana. On tärkeää, että ylläpidämme
Venäjä-osaamistamme, jotta voimme
6
hyödyntää täysimääräisesti Venäjän tarjoamat
mahdollisuudet.
Venäjän talouden ennustetaan kasvavan noin
4 %:n vuosivauhtia, joten kaupan kasvunäkymät
ovat lupaavat. Jos Venäjä alkaa toden teolla
modernisoitua, kasvuvauhti voi olla tuntuvasti tätä
nopeampikin.
Tähän mennessä suomalaiset yritykset
ovat suunnanneet vientiponnistuksensa ja
investointinsa ennen muuta Pietariin, Leningradin
alueelle ja Moskovaan. Viime vuosina ne ovat
alkaneet suuntautua yhä enemmän myös muille
Venäjän alueille. Valtiovalta on tukenut näitä
pyrkimyksiä.
Panostus Venäjän alueisiin on ollut oikea valinta.
Alueiden väliset erot Venäjällä ovat huomattavia
niin elintasossa kuin investointi-ilmapiirissä.
Venäjän alueet kilpailevat keskenään. Tästä voi
olla hyötyä investointeja suunnitteleville yrityksille,
mutta ajan myötä myös koko Venäjän taloudelle.
Vienninedistämismatkat ovat yksi keino esitellä
suomalaista osaamista Venäjän alueilla,
luoda ja tiivistää yritysten yhteyksiä alueiden
päättäjiin ja elinkeinoelämään sekä nostaa esiin
suomalaisyrityksille tärkeitä kysymyksiä.
Saadun palautteen perusteella matkoille
osallistuneet yritykset ovat olleet hyvin tyytyväisiä
tämän kaltaisiin valtiovallan arvovaltapalveluihin.
Vienninedistämismatkoja on tehty viime vuosina
nimenomaan Venäjän eri alueille.
Olen johtanut yritysvaltuuskuntia lähialueille
Murmanskiin, Karjalaan ja Arkangeliin, Pietariin
sekä Leningradin alueelle. Näiden vierailujen
yhteydessä esillä on ollut myös lähialueyhteistyö,
jossa on panostettu aiempaa enemmän
taloudelliseen yhteistyöhön. Tuemme hankkeita
joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä,
esimerkiksi kehitetään logistiikkayhteyksiä ja
tullauskäytäntöjä, ammattimaisen työvoiman
saantia Venäjällä toimiviin yrityksiin sekä yritysten
verkostoitumista.
Muina vienninedistämismatkojen kohteina
ovat olleet kauempana sijaitsevat Venäjän
vahvat kasvukeskukset. Venäjällä on
Pietarin ja Moskovan lisäksi kymmenkunta
miljoonakaupunkia.
Huhtikuussa vuorossa oli Novosibirsk ja
loppuvuodesta Jekaterinburg.
Uralin alueella rakennetaan paljon. Väestön
ostovoima on muun muassa energiatulojen
ansiosta noussut voimakkaasti. Tämän vuoksi
kauppa- ja palvelusektoreiden merkitys
kaupassamme kasvaa. Jekaterinburg, jonne
Suomesta on suoria lentoja, on myös hyvä
esimerkki liikenneyhteyksien myönteisistä
vaikutuksista kauppasuhteisiin. Kaupungissa
toimii jo 70 suomalaisyritystä ja SVKK:lla on siellä
toimisto.
Perinteisten yhteistyöalojen kuten
metsäteollisuuden, rakentamisen,
konepajateollisuuden ja logistiikan rinnalle on
noussut myös uusia yhteistyöaloja, joihin kuuluvat
innovaatiot, energiatehokkuus, IT- sektori ja
koulutusyhteistyö. Venäjälle suuntautuu jo
merkittävä osa Suomen elintarvikeviennistä.
Päättyneenä vuonna keskustelu Venäjän
modernisaatiosta on jatkunut vilkkaana.
Toivottavasti modernisaatiopyrkimysten
myötä nähdään yhä enemmän konkreettisia
toimia liiketoimintaympäristön parantamiseksi
niin, että se hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Toivottavasti myös PK- yrityksille löytyy
mahdollisuuksia osallistua Venäjän
infrastruktuurin, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan
modernisaatioon.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Ensimmäinen näistä matkoista suuntautui
Sotshiin, jossa osallistuimme myös
investointifoorumiin. Tällä vierailulla lähinnä
tuettiin suomalaisten yritysten mahdollisuuksia
osallistua olympialaisten rakennushankkeisiin.
Viime vuoden helmikuussa matkustimme
yritysvaltuuskunnan kanssa Kazaniin, jonne
palasimme uudelleen vielä marraskuussa
tasavallan presidentin valtiovierailun yhteydessä.
Tatarstan on yksi Venäjän kehittyneimmistä
alueista, ja suomalaisten toimintaa tasavallassa
on edesauttanut myös yhteytemme Suomen
tataarivähemmistön kautta.
7
Toimitusjohtajan katsaus
SVKK vuonna 2010
V
uoden 2010 voisi nimetä ”annus lucis”,
valon vuodeksi, sillä kuta pidemmälle
vuotta elettiin, sen vahvemmaksi
kävivät valoisat näkymät taloudessa ja
liiketoiminnassa. Kuvaavaa on, että SuomalaisVenäläisen kauppakamarin (SVKK) tuottamassa
Venäjän-kaupan barometrissä odotukset
viennin ja liiketoiminnan kasvulle vuoden
aikana vahvistuivat merkittävästi (saldokasvu
keskimäärin 20 %). Venäläisten yritysten usko
yritystensä liiketoimintaan ja maan talouden
kasvuun koheni myös, mutta maltillisemmin;
eniten kasvuoptimismia näkyi tuonnissa.
Kasvua odottavat yritykset
% vastanneista
100
80
60
40
20
0
Kevät 2009
Syksy 2009
Kevät 2010
Suomalaisten vienti Venäjälle
Suomalaisten liiketoiminta Venäjällä
Venäläisten vienti Suomeen
Venäläisten tuonti Suomesta
8
Syksy 2010
Vaikka valo voimistui ja yritysten kiinnostus
naapurimaan markkinoita kohtaan lisääntyi, olivat
yritysten investoinnit liiketoiminnan kehittämisen
tukipalveluihin edelleenkin varovaiset.
Maksuttomia palveluita toki hyödynnettiin
vilkkaasti, tietoa kerättiin ja kontakteja etsittiin
aktiivisesti, juridisissa, taloushallinnon ja
markkinatiedon konsultoinneissa kiinnostuneita
Venäjä-kauppiaita kävi aika ajoin hyvinkin
runsaasti. Maksullisten palveluiden kysyntä
pysytteli vaatimattomammalla tasolla, mikä
heijastui palvelutuottoihin. Suoranainen buumi
tapahtui sen sijaan vienninedistämismatkoissa;
erityisesti ministereiden ja muiden viranomaisten
johtamat vienninedistämismatkat Rostoviin,
Jekaterinburgiin, Kazaniin ja Novosibirskiin
houkuttelivat mukaansa edustavan joukon
yrityksiä. Korkean tason viranomaisten johtamat
yritysvaltuuskunnat toimivat Venäjällä hyvin
tehokkaina liiketoiminnan kehitystyökaluina
ja viranomaisten läsnäolo delegaatioissa voi
yrityksille olla se ratkaiseva avain, jolla pääsee
perimmäiseen kabinettiin neuvottelemaan ja
allekirjoittamaan sopimuksia.
Talouskriisin takia vuonna 2009 jäädytetyt
uudistus- ja kehitysprojektit muun muassa
viestinnässä ja markkinoinnissa käynnistettiin
uudelleen. Toimintaan oli panostettava
ja palveluita kehitettävä sisällöllisesti ja
laadullisesti, minkä vuoksi edellisvuoden tiukkaa
säästökuuria muun muassa matkustamisessa
ja markkinoinnissa ei enää voitu jatkaa. SVKK
ei myöskään halunnut turvautua henkilöstön
sopeuttamisratkaisuihin, vaan pyrki pitämään
ammattitaitoiset työntekijänsä vaikeinakin aikoina.
Palveluhintoja ei markkinatilanteen takia voitu
nostaa. Sen vuoksi tulot laskivat vuoteen 2009
verrattuna noin 4 %, kun taas kiinteät kulut
kasvoivat noin 8,5 %. Tästä johtuen SuomalaisVenäläisellä kauppakamarilla vuoden 2010
tulos ennen valtiontukea laski yli 216 000 euroa
edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden 2010 aikana jäsenmäärä Suomessa
kasvoi hiljalleen takaisin, vaikka kriisiä edeltävä
taso onkin vielä saavuttamatta. Vuoden 2010
lopussa suomalaisia jäseniä oli 737 ja venäläisiä
103. Jäsenjakaumassa ei ole vuonna 2010
tapahtunut muutoksia, vaan oman pääoman
mukaan jakautuvien jäsenten ryhmäkoot ovat
varsin tasavertaisia.
8 400 000eur; 21 %
Suomalaiset jäsenet 2010 -8500 eur;
24 %
-85 000;
10 %
-8400000 eur;
24 %
-841 000;
20 %
Venäläisistä jäsenistä 80 % määrittelee itsensä
pieneksi, 16 % keskisuureksi ja 4 % suureksi.
Jäsenten toimialajakauma on pysynyt ennallaan:
Kauppa
15 %
Muu
2%
Palvelut
(ml.
logistiikka)
44 %
Teollisuus
ja rakentaminen
39 %
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin
palvelut vuonna 2010 jakautuivat kolmeen
ryhmään: tietopalvelut, markkinapalvelut ja
jäsenpalvelut. Tietopalvelujen kysynnästä
mm. koulutus oli alkuvuodesta vielä
kriisitunnelmissa yritysten säästötavoitteiden
vuoksi. Vuoden loppua kohden osallistuminen
kuitenkin vilkastui yritysten liiketoiminnan
elpymisen myötä. Asiantuntijoiden neuvonta- ja
toimeksiantopalveluja hyödynnettiin aikaisempaa
jonkin verran enemmän, tässä ovat auttaneet
tiedotus kyseisistä palveluista ja yritysten
kasvava kiinnostus etabloitumiseen Venäjälle.
Tietopalveluihin kuuluvat myös painotuotteet,
jotka ovat erityisen suosittuja pienten yritysten
keskuudessa sekä erilaisina lahjoina; vuonna
2010 Suomalais-Venäläinen kauppakamari
julkaisi kaksi itse tuottamaa ja kustantamaa
Venäjän-kaupan opasta. Markkinapalveluiden
ryhmästä markkinatutkimuksista tuli paljon
kyselyjä, mutta yritykset eivät aina olleet
valmiita kustannuksiin tai valitsivat jopa toisen
maan, jonne aloittaa vienti. Liiketoiminnan
kehittämiseen tarkoitetut vke-ohjelmat ja matkat,
mukaan luettuna alueyhteistyöryhmät Työ- ja
elinkeinoministeriön yhteydessä, nousivat yhdeksi
tärkeimmistä palveluista vuonna 2010. Työ- ja
elinkeinoministeriö, Ulkoministeriö ja Suomen
suurlähetystö Moskovassa antoivat ohjelmiin ja
matkoihin hyvin arvokkaan lisän.
Maksuttomien palveluiden käyttö oli vuonna
2010 aktiivista erityisesti yleisötilaisuuksissa,
joita järjestettiin 45 sekä itse yksin että yhdessä
yhteistyökumppanien kanssa eri puolella
Suomea. Kaikki Venäjän-kauppaan liittyvä tieto
kiinnosti. Yli 1400 neuvontapalvelun käyttäjää
hyödynsi SVKK:n tietämystä palvelupuhelimen,
sähköpostin ja puhelinkonsultaation kautta sekä
henkilökohtaisissa tapaamisissa.
SVKK:n palveluntarjonnan sisällöllinen ja
laadullinen kehittäminen on avainasemassa
ja siihen panostetaan paljon. Henkilöstön
koulutus, asiakastyytyväisyystutkimukset ja
palvelupalautteet ovat ensisijaisia laadun
kehittämisen työkaluja. Vuoden 2010
tutkimuksen mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä
saamaansa palveluun, sillä tutkimus antoi
kokonaisarvosanaksi 4,11, eli tavoitearvo
4,0 ylitettiin. Suomalaisten asiakkaitten
tyytyväisyys nousi edelliseen kartoitukseen
verrattuna erittäin merkittävästi, 0,24 yksikköä.
Korkeimmat arvosanat saivat palvelualttius,
lupausten ja sitoumusten pitäminen, henkilöiden
tavoitettavuus, yhteydenottonopeus, aktiivisuus
asiakkaaseen päin sekä asiantuntemus.
Suomalaisista asiakkaista kaikki ja venäläisistä
asiakkaista 98 % oli valmis suosittelemaan
SVKK:ta palveluntuottajana.
Sidosryhmäyhteistyö ja
edunvalvonta
Yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön,
ulkoministeriön, Opetushallituksen, Suomen
tullin, ELY-keskusten, kauppakamarien ja muiden
sidosorganisaatioiden kanssa Suomessa sekä
aluehallintojen, federatiivisten virastojen ja
kauppakamarien kanssa on elinehto SVKK:lle
sen tehtävän toteuttamiseksi. Talouskomission
työryhmistä investointityöryhmä ja pktyöryhmä kutsuivat SVKK:n edustajan mukaan
neuvotteluihin. Näissä työryhmissä SVKK
toi esille jäsenistönsä huolia ja kannanottoja
niin investointien esteisiin kuin pk-yritysten
yhteistyön kehittämiseen. Edunvalvonta on yksi
toimintamuoto SVKK:lla, johon tullaan luomaan
uusia palveluita ja työkaluja tulevaisuudessa.
Mirja Tiri
toimitusjohtaja
Suomalais-Venäläinen kauppakamari
9
Jäsenpalvelut
Jäsenille tietoa, etuja ja
verkostoitumista
”Jäsenyys SVKK:ssa on antanut
käyttöömme laajan, Venäjän kaupan
eri osa-alueisiin perehtyneiden
ammattilaisten tuen. SVKK:n
laaja kurssitoiminta , tietoiskut
sekä aktiivinen jäsentiedotus
nettisivuilla antaa hyvän, reaaliajassa
olevan tietopaketin ” Esa Konsti,
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
S
VKK:n ydintehtävä on auttaa jäsenyrityksiä
menestymään Venäjä-liiketoiminnoissaan.
SVKK haluaa olla jäsenyrityksilleen
luottokumppani, joka luo mahdollisuudet
verkostoitumiseen, tuottaa luotettavaa Venäjätietoa ja monipuolisia palveluita.
Jäsenpalveluita ovat muun muassa Venäjän
yhteiskuntaa ja liiketoimintaympäristöä luotaava
jäsentiedotus sekä jäsentilaisuudet kuten
ajankohtaisteemaiset aamu- tai iltapäiväkahvit.
SVKK tarjoaa jäsenetuna myös 25 prosentin
alennuksen kaikista itse tuottamistaan palveluista
kuten seminaareista tai omista julkaisuista ja
yritysrekistereistä.
Jäsentiedotusta netissä ja
jäsenlehdissä
Jäsentiedotuksesta vastaa SVKK:n oma
asiantunteva viestintätiimi, joka seuraa,
varmistaa ja suodattaa jäsenille uutisia Venäjän
tapahtumista. Lähtökohtana on tuottaa
valtavirtauutisointia syvemmälle pureutuvaa
tietoa, joka antaa mahdollisimman monipuolisen
ja totuudenmukaisen kuvan Venäjästä
liiketoimintaympäristönä. Vastaavaa tietoa
Suomesta tarjotaan venäläisille jäsenille.
Ajankohtaistiedon tärkein viestintäkanava
on omien internetsivujen uutispalvelu, jota
tarjotaan sekä suomeksi että venäjäksi.
Suomenkielisessä tiedotuksessa seurattiin
10
laajasti Venäjän talouden kehitystä,
lainsäädäntöä, tulliasioita ja bisneselämän
tapahtumia. SVKK:n uutiset ovat vain jäsenten
luettavissa. Vastaavasti venäjänkielisillä
internetsivuilla tarjottiin venäläisille jäsenille
tietoa Suomen talouselämästä ja yhteisistä
liiketoimintamahdollisuuksista. Venäjänkielisessä
uutisoinnissa yhtenä painopisteenä on viestiä
suomalaisesta innovatiivisesta osaamisesta.
Suomalaiset jäsenet saivat sähköpostitse
keskimäärin kerran viikossa uutisotsikkokoosteen.
Venäläisille jäsenille uutisotsikot lähetettiin noin
kaksi kertaa kuukaudessa.
Suomalaisille jäsenille kohdistetusta Venlajäsenlehdestä ilmestyi vuonna 2010 viisi
numeroa. Lehden kantavia teemoja olivat
palveluliiketoiminta, terveys ja hyvinvointi,
vesiasiat, metsät ja metsäteollisuus sekä
vähittäiskauppa. Jäsenlehden tavoitteena
on tarjota lukijoille uutispalvelua syventävää
tietoa Venäjästä ja Venäjän mahdollisuuksista.
Venlassa tärkeä rooli on myös Venäjän eri
alueiden esittelyllä.
Venäjällä jaettava Finvesti-lehti ilmestyi neljä
kertaa. Lehdissä käsiteltiin suomalais-venäläisen
yhteistyön mahdollisuuksia ja tuotiin esiin
suomalaista osaamista. Käsiteltävät aiheet olivat
pääosin samoja kuin Venlassa.
Kuluneen vuoden aikana lehdissä esiteltiin entistä
enemmän myös jäsenyritysten toimintaa. VIPvieraina olivat SRV:n hallituksen puheenjohtaja
ja SVKK:n hallituksen varapuheenjohtaja Ilpo
Kokkila, Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti
Anttonen, Pietarin Vodokanalin pääjohtaja Felix
Karmazinov, Suomen Pankin neuvonantaja
Pekka Sutela ja Lumene Oy:n toimitusjohtaja ja
SVKK:n hallituksen jäsen Tapio Pajuharju.
Aktiiviset verkostot
SVKK järjesti suomalaisille jäsenilleen vuoden
2010 aikana 11 aamu- tai iltapäiväkahvitilaisuutta.
Tilaisuudet ovat jäsenille tarkoitettuja
verkostoitumistapaamisia, joihin keskustelun
herättäjiksi kutsutaan jäsenyritysten edustajia
tai muita Venäjän-kauppaan liittyviä talouden,
liike-elämän ja eri toimialojen asiantuntijoita.
Vuoden aikana yritystensä Venäjä-toiminnoista
kertoivat Rahapaja Oy, Tikkurila Oyj, Venäjän
talouden tilanteesta alustivat ministerineuvos
Marja Liivala Moskovan suurlähetystöstä
ja vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen
Suomen Pankista. Sampo Pankin asiantuntija
Terhi Koivikko kertoi jäsenille ruplan
riskeistä ja suojausmahdollisuuksista. Julia
Sheveleva SVKK:n Pietarin toimistosta kävi
kertomassa jäsenille tuoreita kuulumisia
Pietarista. Ajankohtaisaiheena oli myös
kesällä 2010 uutisotsikoihin noussut kohu
Venäjän viranomaisten elintarvikkeiden
vientikielloista. Aiheesta kertoi Eviran pääjohtaja
Jaana Husu-Kallio. Jäseniä kutsuttiin myös
keväällä ja syksyllä järjestettyihin Venäjänkaupan barometritutkimusten julkistus- ja
lehdistötilaisuuksiin. SVKK:n jäsenten
kesätapamisen isännöi Itella Oyj myynti- ja
markkinointijohtaja Jan Pawlin johdolla.
Perinteinen jouluglögitilaisuus järjestettiin
yhdessä SRV Oyj:n kanssa. Isäntinä toimivat
Ilpo Kokkila ja uusi toimitusjohtaja Jukka
Hienonen. Suomessa jäsentapaamisissa kävi
verkostoitumassa yhteensä noin 290 jäsentä.
Aamukahveja ja muita yhteisiä tilaisuuksia
järjestettiin myös venäläisille jäsenyrityksille.
Moskovan jäsentilaisuuksissa toiminnastaan
kertoivat Helvar Oy, Paulig ja VR ja SVKK:n
toimitusjohtaja Mirja Tiri kertoi Suomen ja
Venäjän välisen kaupan tilanteesta.
Pietarissa varsinaisia jäsentilaisuuksia oli
vuoden aikana kolme. Pietarin jäsenten
Kevätkokouksessa EKE Group kertoi
toiminnastaan. Marraskuussa järjestettiin
tiedotustilaisuus SVKK:n barometritutkimuksesta
ja kauden päätteeksi jäsenet kutsuttiin
pikkujoulujuhlaan. Myös Moskovassa
järjestettiin jäsenten joulutapaaminen. Venäjän
jäsentilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 150
jäsentä.
Uusia jäseniä
Vuoden 2010 aikana toteutettiin kaksi
jäsenkampanjaa.Kevään kampanjaetuna
liittyvät yritykset saivat joko kolmen kuukauden
ajaksi mainoksen ilmaiseksi SVKK:n
verkkoilmoitustaululle tai 12 kuukauden ajaksi
puoleen hintaan. Lisäetuna oli 50 % :n alennus
SVKK:n tuottamista Venäjän-kaupan oppaista.
Kevään kampanja toi SVKK:n toimintaan mukaan
32 uutta jäsentä.
Syksyn jäsenkampanjassa uudet jäsenet saivat
loppuvuoden jäsenyyden ilmaiseksi. Lisäksi
jokaisesta uudesta jäsenestä lahjoitettiin
10 euroa Tampereen teknillisen yliopiston
opiskelijastipendiin. Kevään kampanjan tapaan
liittyvät jäsenet saivat mahdollisuuden hankkia
SVKK:n oppaita puoleen hintaan. Kampanjan
aikana jäsenmäärä kasvoi 39:llä uudella
jäsenellä.
Vuoden lopussa suomalaisia jäseniä oli yhteensä
737 ja venäläisiä 103.
11
Tietopalvelut
Ajankohtaista apua
asiantuntijalta
”Venäjän kaupan haasteellisuuden
lisääntyessä, arvostamme
vientiyrityksenä suuresti saamaamme
asiantuntevaa apua ja tukea. SVKK
todella tekee haastavasta Venäjän
kaupasta helpompaa!”
Meri Herrala, Saltex Oy
S
VKK:n Venäjän-kaupan
asiantuntijapalvelut tarjoavat käytännön
apua yritysten Venäjä-liiketoimintojen
elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Tärkeimpiä
osaamisalueitamme ovat Venäjän kaupan
juridiikka ja taloushallinnon kysymykset,
markkinaselvitykset ja yritysten taustaselvitykset,
viennin käytännöt, yrityksen perustaminen,
liiketoiminnan tuki ja kehittäminen.
Vuoden 2010 aikana Venäjän talous elpyi
selvästi, mutta sekä suomalaiset että venäläiset
yritykset olivat vielä selvästi odottavaisella
mielellä liiketoimintojensa aktivoitumisen suhteen.
SVKK:n asiantuntijapalveluiden kysyntä pysyi
kuluneen vuoden aikana suunnilleen samalla
tasolla kuin vuonna 2009. Jonkin verran
palveluiden kysyntä kasvoi loppuvuotta kohti.
Osa SVKK:n asiantuntijapalveluista on
maksutonta, osa maksullista. Maksuttomaan
neuvonnan pääkanava on Suomessa toimiva
palvelupuhelin, johon vuoden 2010 aikana
tuli noin 270 soittoa (v. 2009 320). Eniten
palvelupuhelimesta kyseltiin vientikäytäntöjä sekä
tulli- ja sertifiointiasioita. Neuvontapuhelimen
lisäksi SVKK:n asiantuntijat neuvoivat asiakkaita
puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa
tapaamisissa.
Markkinatutkimukset ja
taustaselvitykset
Yritysten varovaisesti palautunut kiinnostus
Venäjän markkinoihin näkyi hienoisena kasvuna
myös SVKK:n asiantuntijoiden tekemien
markkinatutkimusten määrässä.
12
SVKK selvitti asiakkailleen muun muassa
eri alojen markkinatilannetta, potentiaalisia
asiakkaita ja jälleenmyyjiä sekä toteutti kilpailijaanalyysejä. Toimeksiantoja oli monipuolisesti
eri toimialoilta: muun muassa koulutusalalta,
konepajateollisuudesta, elintarvikealalta,
vähittäiskaupasta, urheilurakentamisesta,
meriteollisuudesta.
Erilaisten markkinaselvitysten ja tutkimusten
lisäksi suomalaiset asiakkaat olivat kuluneen
vuoden aikana erityisen kiinnostuneita
venäläisten kumppaneiden taustaselvityksistä.
Venäläiset asiakkaat etsivät SVKK:n
avulla Suomesta yhteistyökumppaneita ja
tavarantoimittajia. Kiinnostusta oli esimerkiksi
maidontuotantoon, perunan ja vihannesten
tukkukauppaan, koneenrakennukseen, muovisten
pakkausten tuotantoon ja urheilurakentamiseen.
Juridiset palvelut
Vuoden 2010 aikana SVKK:n Venäjän
lainsäädäntöön ja Venäjän-kaupan
erityiskysymyksiin perehtyneet juristit konsultoivat
ja toteuttivat asiakkaiden toimeksiantoja
muun muassa viennin aloittamiseen,
yritysten perustamiseen, etabloitumiseen
ja yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvissä
juridisissa kysymyksissä. Asiakkaina olivat sekä
Venäjän-kauppaa aloittelevat että Venäjällä jo
toimivat yritykset.
Keskeisiä asioita olivat edellisvuoden
tapaan etabloituminen Venäjälle, yrityksen
tai edustuston perustamisprosessi ja eri
yritysmuotojen sisältämät edut ja riskit. Juristit
auttoivat asiakkaita erilaisten sopimusten
laadinnassa sekä Venäjän työlainsäädäntöön,
verotukseen, työlupiin, pääjohtajan asemaan,
immateriaalioikeuksiin sekä maahanmuuttoon
liittyvissä kysymyksissä. Juristit toteuttivat
asiakkaille runsaasti myös erilaisia akkreditointija rekisteröintipalveluita kuten tavaramerkin
rekisteröinnit ja edustustojen akkreditoinnit.
Juristit käsittelivät ajankohtaisia Venäjänkauppaan vaikuttavia lainsäädännöllisiä
kysymyksiä myös SVKK:n jäsenlehdissä
julkaistuissa artikkeleissa.
SVKK:n palveluksessa työskenteli neljä juristia,
joista kaksi työskentelee Pietarissa, sekä yksi
Moskovassa ja yksi Helsingissä.
Taloushallinnon neuvontaa
SVKK:n Moskovan ja Pietarin toimistojen
taloushallinnon asiantuntijat tarjosivat
kuluneen vuoden aikana taloushallintoon
ja verotukseen liittyvää konsultaatiota.
Uutena aihekokonaisuutena olivat Venäjän
arvonlisäverotuksen erityispiirteet.
Taloushallinnon palveluihin kuuluivat myös
muiden verojen ja maksujen selvittämistä,
veromuodon valintaa, sopimusten sekä
kirjanpitoon liittyvien asioiden tarkastelua,
verosuunnittelua, vero-optimoinnin suunnittelua ja
analysointia. Palvelun yhtenä painopisteenä on
neuvoa Venäjän kirjanpito- ja verolainsäädännön
uudistusten ja muutosten vaikutuksista yritysten
toimintaan.
Toimintamuotona olivat henkilökohtaiset
tapaamiset, puhelin- ja sähköpostikonsultaatiot.
Asiantuntijat opastivat yrityksiä myös
SVKK:n koulutustilaisuuksissa, tietoiskuissa
sekä erityisissä yrityskohtaisissa
konsultointitapaamisissa.
SVKK:n Pietarin toimiston yhteydessä toimi myös
taloushallinnon palveluihin keskittynyt tytäryhtiö
OOO FRCC Accounts. Yhtiön tehtävänä on
tarjota taloushallinnon ulkoistamispalveluita
lähinnä Pietarin alueelle etabloituville yrityksille.
Yhtiön palveluksessa on kaksi työntekijää.
Venäjän-kaupan tietoiskut ja
muut tapahtumat
SVKK järjesti vuonna 2010 omia ja
yhteistyökumppaneiden kanssa eri puolella
Suomea toteutettuja Venäjän-kaupan tapahtumia
yhteensä 25. Yritysosallistujia näissä
tapahtumissa oli yhteensä noin 340. SVKK:n
edustajat esiintyivät ahkerasti myös useissa
yhteistyökumppaneiden Venäjä-tilaisuuksissa.
Vuoden 2010 tietoiskujen teemat keskittyivät
Venäjän alueisiin – Donin Rostov, Uralin ja
Sverdlovskin alueet, Kaluga ja Keskinen Venäjä,
Novosibirsk ja Velikij Novgorod. Myös Venäjän
talouden nykytilanne ja Venäjän markkinatilanne
ja tulevaisuuden näkymät olivat suosittuja aiheita.
Muita teemoja olivat muun muassa sopimukset
Venäjän kaupassa sekä asiakashankinta, viennin
aloittaminen ja kehittäminen.
13
Tietopalvelut
SVKK kouluttaa
Venäjän-kaupan osaajia
” Venäjän-kaupan keskeisiin asioihin
keskittyvä koulutuksemme tarjoaa
käytännön työkaluja ja ajankohtaista
tietoa Venäjän nopeasti muuttuvasta
toimintaympäristöstä. ” Tarja
Teittinen, koulutuspäällikkö, SVKK
V
uoden 2010 aikana SVKK:n Suomessa
järjestettyihin koulutustilaisuuksiin
osallistui yhteensä 615 Venäjä-asioista
kiinnostunutta yritysten edustajaa. Edellisenä
vuonna osallistujia oli 650. Tilaisuuksia oli vuoden
aikana yhteensä 44 (55). Kevätkauden aikana
järjestettiin 24 tilaisuutta ja
syksyllä 20.
Asiakkailta saadut arviot
kertovat edelleen seminaarien
tasaisesta ja hyvästä tasosta,
kokonaiskeskiarvio oli
edellisvuoden tapaan 4,3.
Korkeimmalle arvostettiin
puhujien asiantuntemus 4,6,
tilaisuuden ajankohtaisuus
sekä sisältö 4,3.
Liikejuridiikan seminaareissa
aiheina olivat muun muassa
johtaja- ja kauppasopimukset,
alihankinta, etabloituminen ja
työlainsäädännön prosessit
ja luvat. Taloushallinnon
seminaareissa perehdyttiin kirjanpitokoulutusten
lisäksi arvonlisäveron muodostumiseen ja
talousrikosten, yritysvaltausten ja yritysvakoilun
ennalta ehkäisemiseen sekä siirtohinnoitteluun ja
voittojen kotiuttamiseen Venäjältä.
Ajankohtaisia teemoja olivat tullaus- ja
sertifiointiseminaarit sekä suuren suosion
saavuttanut tilaisuus tulliliitosta ja sen
vaikutuksesta Venäjän-vientiin. Muita aiheita
olivat muun muassa markkinointi, jätehuolto,
terveys ja hyvinvointi Venäjällä sekä liike- ja
tapakulttuuri.
14
Vuoden aikana järjestettiin kolme korkean
tason seminaaria, joiden esiintyjiksi kutsuttiin
liike-elämän vaikuttajia ja asiantuntijoita
Suomesta ja Venäjältä. Kesäkuussa jatkettiin
energiaseminaarisarjaa aiheella Uudistuvat
energialähteet ja niiden käyttö Venäjällä.
Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä
Johtamistaidon opisto JTO:n kanssa Strategisen
johtamisen foorumi Kalastajatorpalla. Foorumin
puhujina oli erittäin korkeatasoisia ja kokeneita
Venäjän liiketoiminnan ammattilaisia, jotka
jakoivat kuulijoille kokemuksiaan ja näkemyksiään
erilaisista strategisista haasteista ja ratkaisuista
Venäjän markkinoilla.
Syksyn jäsenkokouksen yhteydessä järjestettiin
seminaari otsikolla Visiona Venäjä
– palveluviennin mahdollisuudet
Venäjällä. Tilaisuus toteutettiin
eläkevakuutusyhtiö Varman
isännöimänä. Tämän seminaarin
yhteydessä järjestettiin myös
kontaktipörssitilaisuus venäläisille
asiakkaille.
Seminaarien lisäksi SVKK järjesti
Venäjän-kaupan valmentavia
vienninedistämishankkeita teemoina
palveluvienti ja Viennin aloitus –
kohteena Pietari.
SVKK:n Pietarin ja Moskovan
toimistot järjestivät noin kymmenen
seminaaria ja tietoiskua, joihin
osallistui yhteensä vajaat sata
venäläisten ja Venäjällä toimivien suomalaisten
yritysten edustajaa. Tilaisuuksien aiheita
olivat muun muassa immateriaalioikeudet
Venäjällä, sisäinen tarkastus Venäjällä toimivissa
yrityksissä, tehokas asiakas- ja partnerihaku
Pietarissa, Pietarin koulutuspalveluiden markkinat
Pietarin alueen talouden kasvupisteet ja yrityksen
perustaminen Suomeen.
SVKK Shop − hyödyllistä
tietoa Venäjästä
S
VKK:n nettikirjakaupan vuoden 2010
uutuuksia olivat maaliskuussa ilmestynyt
Etabloituminen Venäjälle sekä lokakuussa
ilmestynyt Tullaus ja sertifiointiopas 2010. Nämä
olivat myös vuoden myydyimpiä julkaisuja.
Molemmat oppaat olivat SVKK:n tuottamia.
Vuoden aikana asiakkaita kiinnostivat myös
SVKK Shopin perinteiset kestosuosikit: Venäjän
kaupan perusopas, Tak ili kak- tapakulttuuria
suomalaisille, jotka myös edustavat SVKK:n
omaa julkaisutuotantoa. SVKK:n jäsenrekisterit
ja suomalaisten yritysten edustustolistat Venäjällä
kävivät myös hyvin kaupaksi.
varjossa löysi tiensä monien asiakkaiden
kirjahyllyihin. Arto Mustajoen kokoama
Venäläinen ruletti − kirja venäläisisitä vitseistä
− kuului vuoden 2010 TOP-10 -listalle. Vuoden
aikana ilmestyivät myyntiin myös uudet Incoterms
2010-oppaat.
Kuluneen vuoden aikana painotuotteista annettiin
monia tarjouksia ja kampanjoita, jotka piristivät
myyntiä.
Omien julkaisujen lisäksi myynnissä oli myös
paljon muuta Venäjän kulttuuriin, talouselämään
ja politiikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kuluneen
vuoden hittituotteiksi osoittautuivat Esa
Seppäsen teos Venäjä- vanha tuttu, vaan niin
vieras sekä kaunokirjallisuutta edustava Inna
Patrakovan esikoisteos Tulkki. Venläisistä
nimimiehistä oltiin myös kiinnostuneita. Muun
muassa oligarkki Oleg Deripaskan ajatukset
kirjassa Deripaskan periaatteet kiinnostivat
(kirjoittajat Dorofeev V., Kostyleva Tatjana ).
Myös Taisto Tolvasen kirja Medvedev Putinin
15
Markkinapalvelut
Tehoa ja tuloksia
kansainvälistymiseen
”Autamme suomalaisyrityksiä
tutustumaan Venäjän
markkinoihin, löytämään uusia
liiketoimintamahdollisuuksia,
asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
Vastaavaa palvelua tarjoamme myös
suomalaisten kanssa yhteistyöstä
kiinnostuneille venäläisille
asiakkaillemme.” Jaana Rekolainen,
johtaja, markkinapalvelut ja
kansainvälistyminen, SVKK
V
uonna 2010 Suomalais-Venäläinen
kauppakamari (SVKK) toteutti kolme
korkean tason vienninedistämismatkaa
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo
Väyrysen johdolla. Helmikuussa matka
suuntautui Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin.
Matkan kantavana teemana oli suomalaisen
urheilurakentamisen esittäytyminen Kazanissa,
jossa järjestetään vuoden 2013 kesäuniversiadit.
Muita toimialateemoja olivat auto- ja
kuljetusvälineteollisuus, IT-teknologia, logistiikka
ja koulutus. Matkan aikana järjestettiin Suomen
ja Tatarstanin välisen kaupallisen yhteistyön
businessfoorumi sekä kontaktitilaisuus, jossa
yrityksillä oli kahdenkeskisiä neuvotteluita
potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Virallisessa
ohjelmassa olivat tapaamiset muun muassa
Tatarstanin pääministerin Minnihanovin sekä
Kazanin kaupunginjohtajan Metšinin kanssa.
Matkan aikana kokoontui myös Suomen ja
Tatarstanin välinen alueyhteistyöryhmä, jonka
toimintaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
Matkalla oli mukana yli 30 yritysedustajaa ja
virallinen valtuuskunta.
Huhtikuussa ministerimatka suuntautui
Novosibirskiin, jossa toimialapainotuksina
olivat it- ja innovaatiosektori, logistiikka sekä
teollisuuden palvelut. Yritykset pääsivät
esittelemään tarjontaansa valtuuskunnalle
järjestetyissä tilaisuuksissa alue- ja
kaupunginhallinnoissa. Jokaisella yrityksellä
16
oli myös useita yrityskohtaisia tapaamisia.
Virallinen valtuuskunta tutustui Venäjän
tiedeakatemian Siperian yksikön toimintaan,
jossa keskusteluiden teemaksi nousi erityisesti
venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen.
Saman teeman käsittelyä jatkettiin yritystasolla
Akademgorodokin teknologiapuistossa
järjestetyssä verkostoitumistilaisuudessa.
Logistiikkapalveluiden kehitystä tarkasteltiin
Itellan terminaaliin järjestetyn yritysvierailun
yhteydessä. Novosibirskissa mukana oli 15
yritysedustajaa ja virallinen valtuuskunta.
Marraskuun korkean tason
vienninedistämismatka tehtiin Sverdlovskin
alueen pääkaupunkiin Jekaterinburgiin. Mukana
oli 70-henkinen valtuuskunta, joka koostui
yritysten ja organisaatioiden edustajista sekä
virallisesta valtuuskunnasta. Matkan ohjelmassa
oli taloudellisen yhteistyön businessfoorumi,
yrityskontaktitilaisuus sekä useita yritysvierailuita.
Paikalliset yritykset olivat erittäin kiinnostuneita
vierailusta. Jopa yli 300 yritystä osallistui
foorumiin sekä kontaktitilaisuuteen. Virallisessa
ohjelmassa olivat tapaamiset Sverdlovskin
kuvernöörin Mišarinin, Sverdlovskin alueen
hallituksen puheenjohtajan Gredinin sekä
Jekaterinburgin virkaa tekevän kaupunginjohtajan
Jakobin kanssa. Valtuuskunta tutustui myös
Uralin Federaatioyliopiston toimintaan.
Korkean tason vienninedistämismatkojen lisäksi
helmikuussa järjestettiin markkinakartoitusmatka
Vologdaan Luoteis-Venäjälle. Matkaan osallistui
lähinnä metsä- ja puunjalostusteollisuuden
edustajia. Matkan aikana järjestettiin yritysten
esittämien toiveiden mukaisia yrityskohtaisia
neuvotteluita sekä yritysvierailuja. Osallistujat
tutustuivat muun muassa Šeksnan
teollisuuspuistoon sekä vierailivat Vologdan
kaupunginhallinnossa. Vologdan alueella on pitkät
perinteet teräksen, vanerin ja mineraalipohjaisten
lannoitteiden tuottajana. Lisäksi alueella on
metsä- ja lasiteollisuutta sekä nopeasti kasvava
matkailuala.
Vuoden aikana toteutettiin kaksi valmentavaa
vienninedistämishanketta. Keväällä järjestetty
Viennin aloitus Venäjälle: Kohteena Pietari -hanke
tarjosi työkaluja ja ensimmäisiä asiakaskontakteja
aloitteleville Venäjän-viejille. Syksyllä
järjestetyssä Palveluista liiketoimintaa Venäjällä
-hankkeessa vahvistettiin palveluita tarjoavien
yritysten vientivalmiuksia ja markkinatuntemusta.
Hankkeita yhteistyössä
SVKK järjesti yhdessä Suomi-Venäjä-Seuran
kanssa Suomi-päivät Donin Rostovissa
toukokuussa 2010 vastaten yritysohjelman
järjestelyistä. Yritysohjelmaan kuului
suomalaisten yritysten esittäytyminen
toimialakohtaisissa tilaisuuksissa sekä laaja
yrityskontaktitapahtuma.
SEKESin KOKO-Russia verkostolle järjestettiin
lokakuussa matka Pietarin Russian Industrialist
-messuille. Matkan tavoitteena oli erityisesti
teollisuuden alihankintakumppanuuksien
löytäminen.
SVKK koordinoi vuonna 2010 työ- ja
elinkeinoministeriön alaisten Venäjän
alueyhteistyöryhmien kokousten oheisohjelmien
ja yritysvierailuiden järjestelyitä ministeriön
toimeksiannosta. Kuluneen vuoden aikana
Suomessa vierailivat yhteistyöryhmät
Sverdlovskin ja Samaran alueilta.
Matkat Venäjältä
SVKK järjesti venäläisille asiakkailleen erilaisia
tutustumis- ja kontaktimatkoja Suomeen.
Kuluneen vuoden marraskuussa Helsingissä
järjestettiin venäläisille yrityksille kontaktipörssi,
johon kutsuttiin suomalaisia yrityksiä
kahdenvälisiin tapaamisiin venäläisyritysten
esittämien toiveiden mukaisesti.
Loppukesästä joukko Sverdlovskin alueen
rakennusalan edustajia tutustui SVKK:n
Jekaterinburgin toimiston edustajan johdolla
Kuopion asuntomessujen tarjontaan.
Loppuvuodesta uralilaiset yritykset kävivät
Suomessa tutustumassa innovaatioprosesseihin.
Moskovan toimisto järjesti kuluneen
vuoden aikana Moskovan alueella toimiville
suomalaisyrityksille tutustumismatkan Tjumeniin.
Joulukuun alussa toimisto järjesti Kalugassa
businessfoorumin. Mukana oli yli 80 osallistujaa,
joiden joukossa oli sekä suomalaisten että
venäläisten yritysten edustajia. Kalugan
tilaisuuteen osallistui myös ministerineuvos Marja
Liivala Suomen Moskovan suurlähetystöstä.
Markkinointi palvelut
SVKK tarjosi asiakkailleen erilaisia toimintaapupalveluita, asiakas- ja neuvottelutilaisuuksien
järjestämisestä matkanjärjestely- ja
tulkkauspalveluihin. Osan SVKK;n operatiivisista
palveluista muodostivat kaupallisten edustajien
palvelut. Kaupalliset edustajat olivat työsuhteessa
SVKK:hon, mutta toimivat suomalaisten yritysten
tai muiden päämiesten paikallisina edustajina.
17
Henkilöstö ja kehitys
Voimavarana osaaminen
ja halu oppia uutta
Koska toimintaympäristömme
muuttuu ja kehittyy koko ajan, on
myös henkilöstömme kehityttävä
pystyäkseen vastaamaan asiakkaiden
antamiin haasteisiin.” Ulla Palander,
henkilöstö- ja kehityspäällikkö, SVKK
Henkilöstö
Henkilöstö on SVKK:n tärkein resurssi,
jonka kehittymisestä ja hyvinvoinnista on
pidettävä hyvää huolta. Henkilön kehittämisen
keskiössä on oma-aloitteinen opiskelu, johon
työntekijöitä kannustetaan. Vuonna 2010
työntekijät osallistuivat aktiivisesti erilaisiin
koulutuksiin, joissa lisäsivät tietämystään Venäjäliiketoimintaan liittyviin asioihin tai paransivat
yleisesti tietojaan taloudesta ja kaupankäynnistä.
Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua niin
SVKK:n omiin koulutuksiin kuin ulkopuolisten
tahojen järjestämiin koulutuksiin.
Koulutuksiin osallistumisen rinnalla tärkeä
kehittymismuoto on työssä oppiminen. SVKK:ssa
se toteutuu siten, että työskennellään joko
SVKK:n toisessa toimipisteessä tai kokonaan
muissa yrityksissä yleensä niin, että suomalaiset
työskentelevät Venäjällä ja venäläiset Suomessa.
Tavoitteena on oppia ymmärtämään toisen
maan liiketoimintatapoja, saamaan tietoa
SVKK:n asiakkaiden toiveista ja tarpeista.
Vastavuoroisesti ”isäntäyritys” on voinut omassa
toiminnassaan hyödyntää harjoittelijan Venäjäosaamista Tämä tapa jakaa ja saada tietoa on
koettu kokonaisuudessaan erittäin hyödylliseksi.
Mukana näiden työharjoittelujen toteuttamisessa
on ollut paikallisia yhteistyökumppaneitamme,
jotka ovat näin voineet tarjota omille asiakkailleen
uudenlaista palvelua.
Vuoden 2010 loppupuolella käydyt
kehityskeskustelut fokusoituivat vuoden 2011
suunnitteluun. Kehityskeskustelut uudistettiin
18
niin, että jo ennen kehityskeskustelua henkilöstö
valmistautui keskusteluun miettimällä oman
työnsä kuvaa, kulunutta vuotta työtehtävistä
suoriutumisen osalta ja omia toiveitaan
kehittymisestään. Keskustelujen sekä tulevan
vuoden tarpeiden pohjalta jokaiselle työntekijälle
laadittiin tavoitekortti, jossa sovittiin määrälliset
ja laadulliset tavoitteet vuodeksi 2011. Tavoitteita
seurataan vähintään puolivuosittain käytävissä
seurantakeskusteluissa.
Vuoden aikana tehtiin kaksi
henkilöstötyytyväisyyskyselyä – keväällä ja
syksyllä. Kysely toteutettiin internetin kautta
täytettävällä lomakkeella sekä Suomessa
että Venäjällä. Keskiarvoksi saatiin 4,15, kun
käytettiin asteikkoa 5 = täysin samaa mieltä ja
1 = täysin eri mieltä. Tutkimuksessa tarkasteltiin
yhteistyötä, työssä viihtymistä, haasteita,
johtamista ja koulutusta. Hyvänä pidetään
esimiestyötä ja tiedon saantia omaa työtä ja
yleensä SVKK:ta koskevista asioista. Henkilöstö
kokee, että heidän työtään arvostetaan että heillä
on riittävästi ammatillisia haasteita.
Henkilöstölehti Vestocha ilmestyi myös vuonna
2010. Lehdessä käsitellään henkilöstöön ja
SVKK:hon liittyviä asioita ja sitä pidetään hyvänä
ja tärkeänä sisäisen tiedon lähteenä.
Kehittäminen
Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos on yksi
tärkeimpiä mittareita, joiden avulla pystytään
ohjaamaan SVKK:n ja sen henkilöstön laatua
ja kehitystä. SVKK:n suomalaisten asiakkaiden
tyytyväisyyttä on tutkittu vuosittain jo vuodesta
2003 asti. Venäläiset asiakkaat tulivat mukaan
tutkimukseen vuonna 2006. SVKK:n jäseniä
haastatelluista on reilut puolet. Haastattelulomake
on pyritty pitämään mahdollisimman
samanlaisena koko mittausajanjakson, koska
näin olemme pystyneet tarkastelemaan meille
tärkeää trendiä asiakastyytyväisyydessä.
Vakiokysymysten ohella tutkimuksissa on ollut
1–2 erilliskysymystä, joiden avulla on voitu
selvittää jotain ajankohtaista kysymystä. Vuonna
2010 kysyttiin sähköpostimarkkinoinnin ja
internet-sivujen hyödyllisyydestä.
Suomalaisten asiakkaiden tyytyväisyys oli 4,14
asteikolla, jossa 5 = erittäin tyytyväinen ja 1
= erittäin tyytymätön. Parhaimmat arvosanat
SVKK sai henkilöiden tavoitettavuudesta ja
yhteydenpidon aktiivisuudesta. Ilahduttavaa
tutkimuksessa oli, etteivät asiakkaat
juurikaan antaneet arvosanaa erittäin
tyytymätön. Keskimäärin asiakkaat pitivät
sähköpostimarkkinointia ja internet-sivuja
hyödyllisinä. Olemme ottaneet saamamme
kommentit huomioon markkinoinnin ja internetsivujen kehittämisessä.
enenevässä määrin hankkeita ja projekteja,
joihin osallistuu kaksi tai useampi toimisto.
Näiden projektien onnistumisen edellytyksenä
on saumaton yhteistyö, asioista sopiminen
ja sovitusta pitäminen. Tätä varten teimme
keskeisille hankkeille tuotekortit, jotka auttavat
yhteistyön esteiden poistamisessa. Tulos- ja
tuotekorttien avulla saamme kehitettyä niin
SVKK:n toimintaa kuin sen henkilöstöä loogisesti
ja samaan suuntaan.
Venäläisten asiakkaiden (Moskovan ja Pietarin
asiakkaat) tyytyväisyys oli 4,07. Eniten
arvostettiin lupausten ja sitoumusten pitämistä
sekä yhteydenpidon aktiivisuutta.
Vuoden 2009 lopulla aloitetun tavoite- ja
tuloksellisuuskonseptin kehittämisen tuloksena
syntyi SVKK:n tuloskortti, joka perustuu SVKK:n
strategiaan, missioon ja visioon. Tuloskorttiin
kirjattujen tavoitteiden joukosta nostettiin vuoden
2010 kehittämiskohteeksi ja tavoitteeksi yhteistyö
toimistojen välillä. SVKK:ssa toteutetaan yhä
19
Suomen ja Venäjän välinen
kauppa vuonna 20101
T
ullin ennakkotietojen mukaan Suomen
viennissä Venäjä putosi vuonna 2010
kolmannelle sijalle (9,0 %) Ruotsin ja
Saksan jälkeen. Suomen tuonnissa Venäjä
nousi suurimaksi kauppakumppani (17,6 %)
ennen Ruotsia ja Saksaa lähinnä energiatuonnin
ansiosta. Kaupan kokonaisluvuissa (tammimarraskuu) Venäjä säilytti asemansa Suomen
suurimpana kauppakumppanina.
Suomen tärkeimmät
kauppakumppanit v.2010
%
20
hinnannoususta huolimatta. Mutta
maailmantalouden näkymät olivat epävarmoja ja
se synnytti erilaisia näkemyksiä myös Venäjän
talouden odotuksiin. Osa ekonomisteista povasi
kriisin jatkuvan ja uutta talouden sukeltamista.
Osa ennakoi kasvun jatkuvan. Loppukeväästä
tilanne alkoi rauhoittua ja vuoden lopulla
öljyn erittäin nopeasti ylöspäin suuntautuvan
hintakehityksen seurauksena Venäjän talouden
kasvu vakaantui. Venäjän koko vuoden BKT:n
kasvuksi maan tilastovirasto arvioi 4,0 %.
Teollisuuden kasvuksi arvioidaan 8,2 % ja
vähittäiskaupan kasvuksi 4,4 %.
15
10
Tuonti osuus %
5
Vienti osuus %
Venäjä
Saksa
Ruotsi
Kiina
Alankomaat
USA
IsoBritannia
Ranska
Italia
Belgia
Norja
Viro
Puola
Tanska
Espanja
Japani
0
Alkuvuosi 2010 oli edelleen erittäin vaikea
Venäjän-kauppaa käyville suomalaisille
vientiyrityksille. Valoa Suomen vientinäkymiin
alkoi näkyä vasta kesän 2010 lopulla, kun öljyn
maailmanmarkkinahinta alkoi vaikuttaa Venäjän
talouteen ja venäläisten käytettävissä oleviin
tuloihin.
Suomen vienti Venäjälle
Suomen vienti Venäjälle kääntyi nousuun vasta
loppukesästä 2010. Tammi-marraskuun tilastojen
mukaan vienti kasvoi 15 % edellisvuoden
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuonna
2009 vienti kuitenkin putosi 47 % vuoteen 2008
verrattuna, joten kiinnikurottavaa vielä riittää
tuleville vuosille.
Venäjän talouden suunnan epävarmuus
jatkui vuoden 2010 ensimmäisiin kuukausiin
jo loppuvuonna 2009 alkaneesta öljyn
20
Kasvu eri tuoteryhmissä oli erittäin epätasaista.
Suomen Venäjä-viennin suurin tuoteryhmä
(osuus 32,6 %) koneet ja laitteet (SITC
7) supistui edelleen 8 %. Ryhmän sisällä
voimansiirtokoneiden vienti kasvoi 36 %, samoin
erilaisten teollisuuskoneiden vienti kasvoi 22 %,
metallintyöstökoneiden vienti kasvoi 11 %. Sen
sijaan telekommunikaatiolaitteiden vienti supistui
23 % ja niiden osuus putosi 5,9 %:iin, kun se
vuonna 2008 oli 11,9 %. Myös ajoneuvojen vienti
supistui edelleen 54 %. Venäjällä uudelleen
käynnistymässä oleva autojen myynti ei ole
näkynyt enää samalla tavalla jälleenvientinä
(autot tuontitullattu Suomeen ja viety edelleen
Venäjälle) Suomen vientitilastoissa kuin
aikaisempina vuosina. Tähän on ainakin osittain
vaikuttanut Venäjän autoihin kohdistuneet
korkeat tuontitullit ja kotimaisen autoteollisuuden
tukitoimet sekä tietenkin kysynnän hidas nousu.
Koneiden ja laitteiden vienti vuonna 2008 oli
57,1 % koko viennistä, mutta pelkästään autojen
osuus oli tuolloin 20,8 % koko viennistä. Vuonna
2010 autojen transitovienti (vienti Suomen kautta
ilman tullausta Suomeen) kuitenkin
kasvoi 15 % vuoteen 2009 verrattuna.
Kokonaisuudessaan transitovienti kasvoi 17
% vuoteen 2009 verrattuna. Transitovientiä ei
sisällytetä Suomen tavaravientitilastoihin.
2010 elintarvikevienti Suomesta Venäjälle
nousi suuremmaksi kuin vuosina 2008 ja 2009
(ennakkotietojen mukaan). Kesällä 2010 Venäjä
kohdisti useisiin suomalaisiin lihatuotteisiin
hygieniasyistä tuontikiellon, joka osaltaan johti
lihatuotteiden viennin pudotukseen 55 %:lla.
Maitotuotteiden ja kananmunien vienti sen sijaan
kasvoi 53 %, hedelmien ja vihannesten 300 %.
Kahvin, teen ja mausteiden vienti kasvoi 58 %.
Jalostettujen teollisuustuotteiden (SITC 6) vienti
kasvoi 64 %. Ryhmän osuus koko viennistä oli
24,2 %. Tässä ryhmässä erittäin vahvaa kasvu
oli teräs- ja rautatuotteiden viennissä, peräti 582
%. Näiden tuotteiden osuus koko viennistä kohosi
8,8 %:iin. Myös kumista valmistettujen tuotteiden
vienti kasvoi 158 % ja nahkatuotteiden 164 %.
Paperi- ja pahvituotteiden vienti kasvoi 16 %.
Viimeksi mainitun tuoteryhmän osuus Suomen
koko viennistä oli 9,7 %.
Mineraalipolttoaineiden (luokka 3) osuus
tuonnista oli 81,0 %. Niiden arvomääräinen
tuonti kasvoi edellisvuodesta 32 %. Öljyn ja
öljytuotteiden osuus oli 60,8 %.
Kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi
19 % ja osuus koko viennistä oli 22,4 %.
Kemianteollisuuden tuoteryhmät kasvoivat lähes
kaikki suhteellisen tasaisesti. Suurin alaryhmä
(8,7 % osuus koko viennistä) lääkkeet ja
farmasiatuotteet kasvoi 23 %.
Elintarvikkeiden vienti kasvoi 27 % osuuden
ollessa 6,9 % koko viennistä. Elintarvikeviennin
osuus koko viennistä on suurempi kuin vuonna
2008 ja 2009. Myös arvomääräisesti koko vuoden
Suomen tuonti Venäjältä
Suomen tuonti Venäjältä oli edelleenkin
pääosin suurten yritysten raaka-ainetuontia.
Vuonna 2010 (1−11) tuonnista 86,3 % oli
energiaa tai muita raaka-aineita (SITC luokat
2 ja 3). Tämä rakenteellinen riippuvuus raakaaineiden hintaheilahteluista aiheuttaa jyrkkiäkin
vaihteluja Suomen ja Venäjän välisen kaupan
kokonaiskehitykseen. Vuonna 2010 (1−11) tuonti
Venäjältä kasvoi 29 % edellisvuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattuna.
Suuren tuontiryhmän muodostivat myös
muut raaka-aineet (kuvassa luokka 2). Niiden
osuus tuonnista oli 5,3 %. Tuonti kasvoi 45 %
edellisvuodesta.
Paljon keskustelua synnyttäneitä raakapuun
vientitullikorotuksia ei otettu käyttöön vuoden
2010 alusta kuten vuonna 2008 oli ilmoitettu.
Venäjä onkin luopumassa kokonaan päätöksestä
WTO-vaatimusten takia. Raakapuun tuonnin
osuus oli 4,1 % Suomen koko Venäjän-tuonnista.
Raakapuun tuonti kasvoi tammi-marraskuussa
vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna 42
%. Sellun ja jätepaperin tuonti kasvoi 230 %
osuuden ollessa kuitenkin vain 0,1 %. Myös
monien muiden raaka-aineiden tuonti kasvoi jopa
yli 100 %:lla, mutta niiden osuus koko tuonnista
21
jää edelleen varsin marginaaliseksi.
Suomen Venäjän-tuonnin raakaainepainotteisuus on hyvin samankaltaista kuin
muiden teollisuusmaiden Venäjä-tuonti. Mutta
ilahduttavia poikkeuksiakin on jalostettujen
tuotteiden tuonnissa. Kemianteollisuuden
tuotteiden tuonti kasvoi 33 % muodostaen 5,3 %
vienti on Venäjän talouden kehityksestä ja
öljyn hintaheilahteluista. Venäjän talouden
rakenteellinen monipuolistuminen vie aikaa,
mutta tulee vähentämään maittemme välisen
kaupan heilahtelujen jyrkkyyttä. Venäjän
talouden monipuolistuminen tulee samalla
monipuolistamaan kauppamme rakennetta,
koko tuonnista. Orgaanisen kemian tuotteiden
tuonti kasvoi 33 % ja osuus oli 3,1 %. Erilaisten
parkitus- ja väriaineiden tuonti kasvoi 444 % ja
lääkkeiden ja farmasiatuotteiden tuonti 563 %.
Kummankin ryhmän osuus koko tuonnista on
kuitenkin vielä varsin pieni.
mutta myös haastamaan monet kotimarkkinoilla
toimivat suomalaisyritykset Venäjältä tulevien
tuontituotteiden edessä. Tästä on ollut jo
ensimmäisiä merkkejä havaittavissa. Lähestyvän
Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksista
Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ja
suomalaisyritysten asemaan Venäjän markkinoilla
on syytä keskustella laajemminkin.
Valmiiden tuotteiden ryhmässä (SITC6)
muun muassa kumituotteiden (ml.
autonrenkaat) tuonti Venäjältä Suomeen on
kasvanut 50 %, värimetallituotteiden 136 %.
Telekommunikaatiolaitteiden vienti Suomesta
Venäjälle on supistunut, mutta näiden laitteiden
tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut 124 %,
samoin toimistolaitteiden tuonti on kasvanut 63
% − tosin näidenkin osuus koko tuonnista jää
erittäin pieneksi prosentin sadasosiin.
Vuodet 2008−2010 ovat osoittaneet miten
riippuvainen Suomen ja Venäjän välinen kauppa
kokonaisuudessaan ja erityisesti Suomen
22
Maisa Moijanen
Tutkimus- ja tiedotuspäällikkö, SVKK
Lähteet: Suomen tulli, Venäjän keskuspankki,
Venäjän tilastovirasto
Hallinto
Yleiskokoukset
Kauppakamarin jäsenten 71. sääntömääräinen
kevätkokous pidettiin Helsingissä 11.5.2010.
Yleiskokouksessa oli edustettuna yhteensä
30 jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen
määräämät asiat. Kokouksen aluksi Nokia
Oyj:n johtaja Esko Aho piti kokousosallistujille
mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän
alustuksen aiheesta ”Me, Venäjä ja muut”.
Lisäksi Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta
varatuomari Heidi Paalanen-Koev kertoi
läsnäolijoille, mitä muutoksia on viime aikoina
ollut Venäjän lainsäädännössä ja mitä on
parhaillaan menossa.
SVKK:n kunniapuheenjohtaja
Vuorineuvos Helge Haavisto on kauppakamarin
kunniapuheenjohtaja.
SVKK:n kunniajäsenet
Olavi Filppula
Annikki Halko
Stefan Widomski
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2010
Matti Vuoria Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varmasta ja varapuheenjohtajina toimivat Ilpo
Kokkila SRV Oyj:stä ja Anne Leppälä-Nilsson
Kesko Oyj:stä.
SVKK:n hallitus 2010–2011
Kauppakamarin jäsenten 72. sääntömääräinen
syyskokous järjestettiin 23.11.2010 Helsingissä.
Kokouksessa oli edustettuna 14 jäsentä ja siinä
käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat.
SVKK:n toimielimet
Kauppakamarin ylin päättävä elin on jäsenten
sääntömääräinen kevät- ja syyskokous. Jäsenten
kokous valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan
kaksivuotiskaudeksi. Kauppakamarin
toimitusjohtajana toimi vuonna 2010 Mirja Tiri.
Esko Aho, Nokia Oyj
Mikael Aro, VR-Yhtymä Oy
Igor Danilov, OOO Text-Media
Kim Gran, Nokian renkaat Oyj
Esa Hyvärinen, Fortum Oyj
Helena Lähteenmäki, Alma Media Interactive Oy
Tapio Pajuharju, Lumene Oy
Arto Pohto, Pellon Group Oy
Juha Rantanen, Outokumpu Oyj
Sampsa Saralehto, edustaen työ- ja
elinkeinoministeriötä
Jorma Westlund, Stora-Enso Oyj
Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä
neljä kertaa.
Johtajisto
Moskovan toimistoa johti vuonna 2010 Juha
Stenholm ja Pietarin toimiston johtajana
toimi syyskuun alkuun asti Tarja Tiirikainen.
Jekaterinburgin toimistoa johti Ljudmila Safina.
23
Vuoden lopussa Helsingissä oli 16 ja Pietarin
toimistossa 8 vakituista työntekijää, Moskovan
toimistossa 11 vakituista ja 9 määräaikaista
työntekijää sekä Jekaterinburgissa 4 vakituista
työntekijää. SVKK:n Pietarin tytäryhtiöiden
palveluksessa on 2 kokoaikaista ja 1 osa-aikainen
työntekijä. Lisäksi Lappeenrannan toimipisteessä
on Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa
yhteinen asiantuntija.
Tilintarkastajat
Puheenjohtaja:
Heidi Vierros, KHT, KPMG Oy Ab
Jarmo Kääriäinen, Metso Corporation
Varajäsenet:
Outi Hieta, KHT, KPMG Oy Ab
Päivi Minkkinen, VR-Yhtymä Oy
Tilintarkastustoimikunta piti tilikauden aikana
yhden kokouksen. Valvontatarkastuksen teki
tilintarkastustoimisto KPMG Oy Ab.
24
Taloudellinen tilanne
31.12.2010
Taloudellinen tilanne muodostui seuraavaksi:
Tilikauden alijäämä oli -126.687,25 euroa.
Vuonna 2009 vastaava luku oli 36.037,76 euroa.
Taseen vastaavissa jäi käyttöomaisuuden
aineellisten hyödykkeiden arvoksi 73.355,69
euroa. Helsingin toimiston aineettomien
hyödykkeiden arvo oli 2.424,51 euroa. Vaihto- ja
rahoitusomaisuuden saamiset olivat 344.000,72
euroa ja rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä
998.781,12 euroa. Käyttöomaisuudessa olevien
sijoitusten arvo oli 2.698,98 euroa.
euroa ja vieras pääoma oli 274.802,63 euroa.
Taseen loppusumma oli 1.421.261,02 euroa.
Kauppakamarin kokonaistuotot olivat
3.272.556,10 euroa mikä on 18.646,26 euroa
eli 0,6% prosentti edellisvuotta vähemmän.
Kamarin jäsenmaksutuotot olivat 3,9 %
edellisvuotta vähemmän ollen 547.421,96
euroa. Yleisavustustuki pysyi ennallaan, mutta
lisäavustusta saatiin Uralin toimistojen toimintaan,
ja näin ollen yleisavustus oli yhteensä 536.930,05
euroa
Vastattavissa puolestaan tili- ja siirtovelkoja sekä
muita lyhytaikaisia velkoja oli 274.802,63 euroa.
Omaksi pääomaksi muodostui 1.146.458,39
Tuotot jakaantuivat rahoituslähteittäin seuraavasti.
Tuotot
2010
Myyntitoiminnan tuotot
59 598,82
71 060,21
-11 461,39
Palvelutoiminnan tuotot
Ilmoitustuotot
jäsentiedotteeseen
2 090 363,13
2 125 838,87
-35 475,74
18 700,02
21 522,50
-2 822,48
Oman toiminnan tuotot yht.
2 168 661,97
2 218 421,58
-49 759,61
547 421,96
569 846,08
-22 424,12
Rahoitustuotot
19 542,12
19 295,75
246,37
Yleisavustukset
536 930,05
483 638,95
53 291,10
0
0
0
3 272 556,10
3 291 202,36
-18 646,26
Jäsenmaksutuotot
Satunnaiset tuotot
Tuotot yhteensä
2009
Erotus
25
Kauppakamarin kokonaiskulut olivat 3.399.243,35 euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli
144.078,75 euroa eli 4,4 %.
Kulut jakaantuivat seuraavasti:
Kulut
Muuttuvat
Myyntimateriaalin
hankintakulut
2010
Erotus
-11 113,50
-16 969,54
5 856,04
-1 235 104,40
-1 250 354,66
15 250,26
-56 585,80
-49 567,64
-7 018,16
-1 302 803,70
-1 316 891,84
14 088,14
-1 300 291,03
-1 292 480,20
-7 810,83
-34 061,35
-34 981,29
919,94
Vuokrakulut
-327 817,37
-298 259,51
-29 557,86
Muut kiinteät kulut
-421 774,16
-295 084,23
-126 689,93
-12 495,74
-17 467,53
4 971,79
-3 399 243,35
-3 255 164,60
-144 078,75
Palveluiden muuttuvat kulut
Jäsentiedotuksen kulut
Muuttuvat kulut yhteensä
Yleiset kulut
Henkilöstökulut
Poistot
Rahoituskulut
Kulut yhteensä
26
2009
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2010
1.1.-31.12.2009
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTEMYYNTI
Myynti
Kulut
PALVELUTOIMINTA
Tuotot
Kulut
59 598,82
-11 113,50
48 485,32
71 060,21
-16 969,54
54 090,67
TIEDOTUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
2 090 363,13
-1 235 104,40
855 258,73
2 125 838,87
-1 250 354,66
875 484,21
18 700,02
-56 585,80
-37 885,78
21 522,50
-49 567,64
-28 045,14
865 858,27
901 529,74
-1 300 291,03
-34 061,35
-749 591,53
-2 083 943,91
-1 292 480,20
-34 981,29
-593 343,74
-1 920 805,23
TUOTOT YHTEENSÄ
YHTEISKULUT
HENKILÖSTÖKULUT
POISTOT
MUUT HALLINNON KULUT
VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ
-1 218 085,64
-1 019 275,49
525 339,99
540 380,00
22 081,97
29 466,08
547 421,96
569 846,08
-670 663,68
-449 429,41
19 542,12
-12 495,74
19 295,75
-17 467,53
VARAINHANKINTA
Jäsenmaksutuotot suomalaisilta jäseniltä
Jäsenmaksutuotot venäläisiltä jäseniltä
VARAINHANKINNAN TUOTTOJÄÄMÄ
KULUJÄÄMÄ
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINNAN
KULUJÄÄMÄ
KULUJÄÄMÄ
YLEISAVUSTUKSET
TEM:n rahoitustuki
TEM:n lisätuki
YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
7 046,38
-663 617,30
433 000,00
103 930,05
536 930,05
-126 687,25
1 828,22
-447 601,19
433 000,00
50 638,95
483 638,95
36 037,76
27
TASE
31.12.2010
31.12.2009
2 424,51
12 033,96
73 355,69
49 485,52
2 698,98
2 698,98
78 479,18
64 218,46
Saamiset
344 000,72
235 680,54
Rahat ja pankkisaamiset
998 781,12
1 256 235,31
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA
1 342 781,84
1 491 915,85
1 421 261,02
1 556 134,31
Käyttörahasto
971 825,51
971 825,51
Voittovarat edellisiltä tilikausilta
301 320,13
265 282,37
-126 687,25
36 037,76
1 146 458,39
1 273 145,64
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Muut rahastot
Tilikauden yli-/alijäämä
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
VASTATTAVAA
28
274 802,63
1 421 261,02
282 988,67
1 556 134,31
Suomalais-Venäläisen
kappakamarin jäsenet
31.12.2010
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
A. Häggblom Oy Ab
AAC Global Oy
ABC Laitinen Oy
ABC-Laitteet Oy
AEL Oy
ANL Engineering Oy
ASV Consulting Oy
Aalborg Industries Oy
Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu (HSE)
Pienyrityskeskus Mikkeli
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Ab Rani Plast Oy
Ab Wasa Logistics Ltd Oy
Abloy Oy
Agco Sisu Power Oy
Ahlström Capital OY
Airfix Aviation Oy
Airline Management Technologies ALMT OY
Aker Arctic Technology Oy
Aker Offshore Oy
Alfa Laval Nordic Oy
Alfame Systems Oy
Algol Chemicals Oy
Aliko Automation Oy
Aller Media Oy
Alma Media Interactive Oy
Altia Oyj
Amitec Oy
Amomatic Oy
Amplion Asset Management Oy
Annikki Halko
Aquaflow Oy
Aquamec LTD
Arctic Machine Oy
Arizona Chemical Oy
Arme Oy
Arvelin International Oy
Arvo Piiroinen Oy
Ashland Finland Oy
Ashland Industries Finland Oy
Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen
Asianajotoimisto Brander & Manner Oy
Asianajotoimisto Bützow Oy
Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy
Asianajotoimisto Hedman Partners Oy
Asianajotoimisto Helsingin Liikejuridiikka Oy
Asianajotoimisto Karvinen, Sarkkinen &
Sallinen Ky
Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy
Asianajotoimisto Project Law Oy
Asianajotoimisto Raimo E.J. Kantola Ky
Asianajotoimisto Waselius & Wist Ab
Aslemetals Oy
Ata Gears Oy
Atria Oyj
Aurinkomatkat-Suntours Ltd Oy Ab
Avain-Trans Oy
Avena Nordic Grain Oy
Axtech Engineering Oy
BCC OY
Baltic Port Service Oy
Bang & Bonsomer Group Ab
Banmark Oy Ab
Barents Group Oy
BasWare Oyj
Benedicte Oy
Berner Osakeyhtiö
Best Friend Group Oy
29
Biolan Oy
Blastman Robotics Oy
Blue Data Oy
Boyden Oy
Brando Oy
Bravo Media/OY Ponsgrafica
International Ltd
Bronto Skylift Oy Ab
Buildercom Oy
CB Cooperative
CTC Consulting Oy Ab
CTS Engtec Oy
Cargotec Finland Oy
Cargotec Oyj
Cariitti Oy
Carpet Team Finland Oy
Cembrit Oy
CeresCon Oy
Certification Center CTCR Oy
Champion Door Oy
Chiller Oy
Citec Engineering Oy Ab
Contract Law Jussi Kaasalainen & Co Oy
Cramo OYJ
Crown Pakkaus Oy
Curativus Oy
DF-Tuotanto Ky
DNV Det Norske Veritas Oy/Ab
David Sports Oy
Delipap Oy
Deloitte & Touche Oy
Delores Interactive Training Oy Ab
Dermoshop Oy
Diagnostica Fennica Oy
Digiwood Oy Ab
Dionysian Oy
Dockland Oy
Duuri Oy
Dynea Oy
E. Ahlström Oy
EKE-Elektroniikka Oy
EP-Logistics Oy
Eagle Group International Oy
East Office of Finnish Industries Oy
30
Eaton Power Quality Oy
Eco Environment Oy
Ecocat Oy
Ecofoster Group Oy
Ecosir Group Oy
Edita Prima Oy
Eduhouse Oy
Eero Hakkarainen Oy
Ekomuovi Oy
Elektroskandia Oy
Elematic Oy Ab
Elinkeinoelämän keskusliitto
Elintarviketeollisuusliitto ry
Eliron Logistics Oy Ltd
Elomatic Oy
Empower Oy
Endero Oy
Energico Oy
Ensto Finland Oy
Entre Marketing Oy
Erikkilä Nostotekniikka Oy
Ernst & Young Oy
Esko Otava Oy
Etelä-Karjalan Osuuspankki
Etelä-Karjalan kauppakamari
Etelä-Karjalan liitto
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Etelä-Savon kauppakamari
Euran Erikoispaperit Oy
Euro-Fincontact Oy
Eurofacts Oy
Eurooppa Forum ry
Europress Group Oy
Eva Suomi & Partners Oy
Evli Property Investments Oy
Evox Rifa Group Oyj
FM Timber Team Oy
FSP Finnish Steel Painting Oy
FWL-Finnwaterlink Oy
Faba Osk
Fagerhult Oy
FarmBioLine Oy
Farmcomp Oy
Farmos Oy
Fatman Oy
Ferrometal Oy
Fescon Oy
Fexima Oy
Fibox Oy Ab
Fimera Oy
Fimet Oy
Fin-Terpuu Oy
Findetra Oy
Finemor Oy
Finkey Oy
Finn-Power Oy
Finnair Oyj
Finnair Technical Services Oy
Finnbarents
Finnblast Oy
Finnish Ore Oy/Harri Malmberg
Finnlines Oyj
Finnmap Consulting Oy
Finnorvica Oy
Finnvera Oyj
Finpro ry
Fintall Oy
Fintronic Oy
Firoskos Europe Oy
Flint Group Finland OY
Foreca Oy
Formica IKI Oy
Forssan kaupunki
Forte Netservices Oy
Fortum Oyj
Foxx & Co Consulting Partners Oy
Freight One Scandinavia Oy
GS-Hydro Oy
Global Refund Finland Oy
Graafinen Teollisuus Ry
HMV Russia Oy
HT Enerco Oy
HZPC Sadokas OY
Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu
Haanpaa Oy
Hansaprint Oy /Painopalvelut
Hansastroi Oy
Helprint Oy
Helsingin kauppayritys Oy
Helsingin seudun kauppakamari
Helvar Oy Ab
Holm Consulting Group Ltd Oy
Honkarakenne Oyj
Hotelli 24 Oy/Tallukka
Hunajainen SAM Oy
Huolintalinja Finland Oy
Huurre Group Oy
Huurre Insulation Oy
HyXo Oy
Hyvinkään Tekimet Oy
Hämeen Venäjän-kaupan kilta ry
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen
kuntayhtymä
Hämeen kauppakamari
Höyry ja Lämpö Oy - Steam ´n Heat Ltd
I-Valo Oy
IB Russia Trading Ltd Oy
IF Vahinkovakuutusyhtiö
IFIL Group Oy
ILP - International Logistics Partners Oy
Idman Airfield Lighting Oy
Iittala Group Oy Ab
Ikihirsi Oy
Image Wear Oy
Imatran Hitsaus-Asennus Oy
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
Industri-Textil Job Oy
Inex Partners Oy
Infokone Oy
Ingenjörsfirma Trans-Auto Oy Aktiebolag
Insinööritoimisto Mecwood Oy
Insinööritsto Olof Granlund Oy
Inspecta Oy
Interia International Ltd
Invest in Finland säätiö
Isku Interior Oy
Itab Shop Concept Finland Oy
Itella Oyj Logistiikka
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Liikelaitos Edupoli
JELD-WEN Suomi Oy
JR-AFFIN
31
Jaana-Transport Oy
Jacquet Finland Oy
Jakendos Oy
Janita Oy
Janus Oy
Jartek Oy
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek
Oy
Joensuun kaupunki
John Nurminen Prima Oy
Jokamuovi Oy
Joniko Elektrostatik Oy
Joutsen Finland Oy
Julkaisutuotanto Risto Valkeapää Oy
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu /
Liiketalous, Yrityspalvelu
Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö
Jykes Oy
Jyväskylän aikuisopisto
Järvenpään Tuotetekno Oy
Jäätäri Oy
K. Hartwall Oy Ab
K. Kääriäinen & Partners Ltd Oy
KETI, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy
KPA Unicon Oy
KPMG OY AB
KVA Arkkitehdit Oy
KWH Pipe Oy Ab
Kaakon rajapalvelukeskus Oy
Kaleva Travel Oy
Kalevi Kuokkanen
Kallio & Stammeier Consulting Oy
Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus
FINTRA
Karelia-Upofloor Oy
Karelment Oy
Karl Fazer Oy Ab
Kassatieto Oy
Kavart Oy
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kemijärven kaupunki
Kemira Oyj
Kemppi Oy
Kentek Oy
32
Keski-Pohjanmaan
ammattikorkeakouluosakeyhtiö
Keski-Suomen Kauppakamari
Keski-Suomen Puukympit Oy
Kesko Oyj
Keskuskauppakamari
Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy
Kinnarps ZAO
Kiukaisten Asennuspalvelu Oy
Kiwirock Oy
Klinkmann Trade Oy
Kojair Tech Oy
Kolikkopaja
Kolmeks Oy Ab
Kometos Oy
Kone Oyj
Konecranes Finland Oy
Koneteollisuus Oy
Koneyrittäjien liitto ry
Konsu Oy
Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy
Consultancy
Kontiotuote Oy
Koskisen Oy
Koskitukki Oy
Kotkan kaupunki
Kuomiokoski Oy
Kuopion Kauppakamari
Kuusakoski Oy
Kuusamo Hirsitalot Oy
Kymenlaakson kauppakamari
Kährs Finland Oy
Kärki Konsultit Ky
Käännöspalvelutoimisto Zdrawstwuj
L-Fashion Group Oy
LSK-Machine Oy
Laakson Metalli Oy
Lahti Precision Oy
Laivasähkötyö Oy
Lakiasiaintoimisto Marina Nikula Ky
Lakiasiantoimisto NordLex Oy
Lako Forest Oy Ltd
Lametal Oy
Lamican Oy
Lammin Betoni Oy
Lapin ELY-keskus
Lapin Kauppakamari
Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut
Oy
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenranta Free Zone Oy Ltd
Lapponia House Oy
Lapponia Jewelry Oy
Lappset Group Oy
Larox Oyj
Laserle Oy
Lautex Oy Ab
Leinonen ZAO
Lemminkäinen Talo Oy International
Leomuovi Oy
Leseko Hirsitalot Oy
Lex Leena Lehtinen
Lieksan Teollisuuskylä Oy
Limab OY
Lindorff Oy
Literos Oy
Lojer Oy
Lolenko Ky
Lumene Oy
Lumon Oy
Luoteis-Venäjän Kehitysyhtiö Oy
Luottokunta
Lux Oy Ab
Lännen Tehtaat Oyj
MPS Yhtiöt Oy
MR-Building Oy
MS-Consultantplus OY
MSCHIC Cosmetics Oy
MW Biopower Oy
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK ry
Maalausliike Peuhkuri Oy
Macring Oy
Magnus Albert Lönnqvist MAL Oy
Majavatuote Oy
Majoituspalvelu Forenom Oy
Maki Kolehmainen Productions Oy
Malmi-Steel Oy
Marecap Trans Oy
Marine Consulting Suksi Oy Ltd
Market-Visio Oy
Markinvest Oy
Markkinointi-instituutti
Martela Oyj
Matkatoimisto Oy Area
Meconet Oy
Mediakolmio East Oy
Meka Pro Oy
Mercantile Oy Ab
Merivaara Oy
Metos Oy Ab
Metso Automation Oy
Metso Oyj
Metso Power Oy
Metsä Tissue Oyj
Metsä-Botnia Oy Ab
Metsäliitto Osuuskunta
Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio
Metsäteollisuus ry
Metsätyö Oy
Mica Elektro Oy Ltd
Midinvest Management Oy
Miilux Oy
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
MilaCom
Milston Oy
Mimino Oy
Minelco Oy
Mipro Oy
Mirasys Oy
Most SF Oy
Moventas Santasalo Oy
Movetec Oy Ab
Multiclearing Oy Ltd
Muovilami Oy
Myllyn Paras Oy
Mäkelä Alu Oy
NCC Rakennus Oy
NTM Närpes Trä och Metall Ab
Nanso Group Oy
Nanten Oy
Navisa Oy
33
Nekos Oy
Nero&Progress Oy
Neste Oil Oyj
Neteq Finance Oy
Neuvox Oy CHEMICALS
Nikkarien Oy
Nini's Belt Oy Ltd
Nokia Oyj
Nokian Renkaat Oyj
Nordea Pankki Suomi Oyj
Nordic 24/7 Services Oy
Nordkalk Oyj Abp
Norpe Oy
Northeast Finance Oy
Nortool Oy
Novita Oy
Novomedia Ltd
Nurminen Logistics Oyj
OFA Oy Ab
OOO Proektant
Obas Oy
Ocotec Oy
Ocra Oy
Oilon Oy
Olavi Filppula
Onninen Oy
Optiscan Oy
Oras Oy
Orasmus Ky
Oravais Talo-Hus Oy Ab
Orion Oyj
Osint Oy
Ostromedia Oy
Osuuskunta Teollisuuden Romu
Oulun Kauppakamari
Outokumpu Oyj
Ovenia Oy
Oy Avec-Shoe Ltd
Oy Hacklin Hamiko Ltd
Oy Juva Engineering Ltd
Oy KWH Plast Ab
Oy Maxtrade Ltd
Oy Puucomp Ab
Oy Russian Tours Ltd/Lähialuematkat
34
Oy Tamware Ab
PKC Group Oyj
PPM-Systems Oy
PPT Pölynpoistotekniikka Oy
PR-Hallinto Oy Ab
Paloturva Oy
Papula-Nevinpat
Parastek Oy
Parlok Oy Ab
Parmarine Oy
Paroc Oy Ab
Partola-Team Oy
Patria Aerostructures Oy
Paulig Vienti Oy
Peilituote Oy
Pellon Group Oy
Pemamek Oy
Pesmel Oy
Pestimo Oy
Pex Logistics Oy
Pietari-säätiö /Suomen Pietarin instituutti
Pihkalipas Oy
Piolti Oy
Pisla Oy
Plantool Oy
Pohjanmaan kaluste Oy
Pohjanmaan kauppakamari
Pohjois-Karjalan AMK/Interntiona
business
Pohjois-Karjalan Kauppakamari
Pohjola Pankki Oyj
Pohjolan Voima Oy
Polar Logistics Projects Finland Oy
Polarmatic Oy
Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy
POSEK
Porvoon kauppaoppilaitos
Prevex Oy Ab
PriceWaterhouseCoopers Oy
Prima Partner Russia Oy Ltd
Prime Development Oy Ltd
Primo Finland Oy
Pro-Excelsior Oy
Procopé & Hornborg Asianajotoimisto Oy
Prodire Oy
Produal Oy
ProfitPro's Oy
Promade Oy
Pronor Control Oy
Prysmian Cables and Systems Oy
Pukkila Oy Ab
Puljonki Oy
PunaMusta Oy
Pureva Oy Ab
Puutarha Tahvoset Oy
Pölkky Oy
Pöyry Architects Oy
Pöyry CM Oy
Pöyry Finland Oy
QPR Software Oyj
Qualitron Oy Ab
Quattrogemini Oy
REACHLaw
REIM international Oy Ltd
Radio Satellite Finland Oy
Rai-Ta Sport Oy
Railcraft Oy
Raisio Malt Oy
Rake Oy
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
Rakennusosakeyhtiö Hartela
Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen
& Timonen Oy
Rakennustuoteteollisuus RTT Ry
Rakla Finland Oy
Ramirent Oy
Rannikon Konetekniikka Oy
Rantasalmi Oy
Rapala VMC Oyj
Rauman Kauppakamari
Raumaster Oy
Rautakesko Oy
Rautaruukki Oyj
Raute Oyj
Reka Kaapeli Oy
Return Ticket
Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari
Roltex Oy Ab
Romukeskus Oy
Roschier Asianajotoimisto Oy
Rosendahl-Talot Oy
Rudus East Oy
Russian Cargo Service Oy
SCA Packaging Finland Oy
SCI Machinery Oy Ltd
SE Mäkinen Logistics Oy
SGS Inspection Services Oy
SK Tuote Oy
SKS Group Oy
SNT-Group Oy
SRV Russia Oy
STX Finland Oy
SVENSKA HANDELSBANKEN, ZAO
SaRus Oy
Saarioinen Oy
Sabik Oy
Sachtleben Oy
Saimaan Matkaverkko Oy
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy
Saimaprint
Saint-Gobain Weber Oy Ab
Sajakorpi Oy
Sakari Sauso Oy
Sallan kunta
Saltex Oy
Samesor Oy
Sampo Pankki Oyj
Sanako Oy
Santen Oy
Satakunnan ammattikorkeakoulu/Liiketal.
Porin yksikkö
Satakunnan kauppakamari
Sato Oyj
Sautek ZAO
Savonia Ammattikorkeakoulu
Savonlinnan seudun kuntayhtymä
Scan-Cast Oy
Scanclimber Oy
Schenker East Oy Ab
SeaRail Oy
Sec-Control Finland Ltd
Seinäjoen Laatuvaruste Oy
35
Seinäjoen
ammattikorkeakoulu,Yrittäjyyden yksikkö
Selcast Oy
Semtec Oy
Senson Oy
Sepa Oy
Septem Partners Oy
Sfera Energia Oy
Shipstores Nyman & Co Ltd
Sibelco Nordic Oy Ab
Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy
Skandinavian Yhtyneet Metallintuojat Oy
Skopos Minna Rintamaa
Snow Secure Oy
Snow White Holding Oy
Snowpolis Oy
Sol-Mar Rakennuttamispalvelu Oy
Solemo Oy (Sol)
Solepex Oy
Solteq Oyj
Sormat Oy
Southeast Trading Oy
Specma Hydraulic Oy
Sponda Russia Oy Ltd
Stala Oy
Steel-Kamet Oy
SteelDone Group Ltd Oy
Steelpa Oy
Stefan Widomski
Stella Corona Oy Ltd
Steveco Oy
Stiegelmeyer Oy
Stockmann Oyj Abp
Stora Enso Oyj
Stowe Woodward Finland Oy
Straightway Finland ry
Stratum Oy
Sumeko Oy
Suokone Oy
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Suomen Lomakoti Oy
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Ry
Suomen Matkatoimisto Oy
36
Suomen Messut Osuuskunta
Suomen Nestle Oy
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta,
SOK
Suomen Rahapaja Oy
Suomen Tekojää Oy
Suomen Teollisuustyökalut Oy
Suomen Yrittäjät ry
Suomi Mediaplanet Oy
Suominen Joustopakkaukset Oy
Superfos Pori Oy
Swedish Orphan Biovitrum Oy Ab
Swot Consulting Finland Oy Ltd
T:mi Kim Karme
TP-Teräskeskus Oy
TRB-Contract Oy Ltd
TTM Consulting Oy
TTS Liftec Oy
TVO Nuclear Services Oy
Talco Knowhow Oy
Taloudellinen Tiedotustoimisto Ekonomiska Informationsbyrån Ry
Tammermatic Oy
Tamoline Finland Oy
Tampereen kauppakamari
Tamro Oyj
Teboil Oy Ab
Tecwill Oy
Tek Laboratories Ltd Oy
Teknikum Oy
Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys
ry
Tekno-Forest Oy
Teknologiakeskus TechVilla Oy
Teknologiateollisuus ry
Tekstiili- ja Vaatetusteollisuus ry
TeliaSonera Finland Oyj
Telinekataja Oy
Telko Oy
Tenue Oy
Teollisen yhteistyön rahasto Oy,
FINNFUND
The Finnish-Russian Cross-Border
University
Thermo Fisher Scientific Oy
Tieto Finland Oyj
Tikkurila Oyj
Tilintarkastustoimisto MS-Revisor Oy
Tillander Oy Ab
Tmi Suncomet
Trainers' House Oyj
Transacta Consulting Oy Ltd
Transearch Finland Oy
Transmare Logistics Oy
Treklog Oy
Trout & Partners Oy Ltd
Tulikivi Oyj
Tume-Agri Oy
Turun Seudun Kehittämiskeskus/Pietarin
yrityskontaktikeskus
Turun kauppakamari
Turun kaupunki / Satama
Turvaykköset Oy
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
Tutkimuskeskus Origo Ky
UPM-Kymmene Oyj
UPM-Kymmene Wood Oy
Unituli Oy
Urmas Rinne Turvallisuuskonsultointi Oy
Uudenmaan liitto
VPS Yhtiöt Oy
VR-Yhtymä Oy
VS-Harja Oy
VTR-Con Oy Ltd
Vaasa Engineering Oy
Vahanen Projectus Group Oy
Vahterus Oy
Vaisala Oyj
Valio Oy
Vallox Oy
Valon Kone Oy
Varova Oy
Velarium Oy Ab
Vendecis Consulting
Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Venäjän Kauppatie-lehti/Wosseno Oy
Vepe Oy Peltonen
Verman Oy Ab
ViaPipe Oy Ab
Viawest Oy
Videra Oy
Vientipartnerit Oy
Vientitekniikka Heiskanen
Viexpo Osuuskunta
Viking Malt Oy
Vilakone Oy
Vineyard International Oy
Vink Eastern Trading Oy
Visko Finland Oy
Volvo Parts FINLAND
Vopak Chemicals Logistics Finland Oy
Voskhod Consulting
Vuokatti Hirsitalot Oy
WETT Finland Oy
WIPRO Infrastructure Engineering Oy
WSP Finland Oy
Walki Oy
Water Group Ltd Oy
Wellquip Oy
Wexon Oy
World Trade Center
Wulff Oy Ab
Wärtsilä Oyj Abp
YIT Kiinteistötekniikka Oy
YIT Rakennus Oy
YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut Oy
Yara Suomi Oy
Yleinen Teollisuusliitto ry
Yliopiston Apteekki
Zeeland East Oy
37
Venäläiset jäsenet
A3 GROUP LAW FIRM / Атри групп, OOO
ARCHI-TECH AVTO, OOO
AV ENGINEERING, OOO
Advocate Bureau “Grishayev, Malyarenko
and partners” / Адвокатское Бюро
Гришаев, Маляренко и партнеры
BIT MEDIA, OOO
CONSECO PRESS, OOO (Talentum Oy)
CRAMO RUS, ZAO
Egorov, Puginsky, Afanasiev & Partners;
Law Office / АБ Егоров, Афанасьев,
Пугинский и партнеры
FARMBIOLINE, ООО (Farmbioline OY)
FRIZ, OOO / ФРИЗ
HAKA MOSCOW, ZAO
ITELLA INFORMATION, OOO, Moscow
Office
KERN CIS, OOO / КЕРН СНГ
LAROX, OOO
MAUER GROUP Rostov, ZAO /
МауэрГруппРостов
MERIMED, ZAO
MIKHAILOV & Co. Audit / Михайлов и Ко.
Аудит
PAULIG RUS, OOO
POLAR LOGISTICS INTERNATIONAL,
ZAO
PSI, OOO
Pepeliaev Group LLC, Пепеляев Групп,
ООО
SALANS, OOO
Scandinavian Travel Agency (STA) /
ScanTravel
TIETO RUS, OOO
UNIT / Юнит-оргтехника
Журнал Тара и упаковка, журнал
Логистика
ЗАО Новое / Know - House
ЗАО Юридический центр Ваш
поверенный
Консалтинговая группа НАЛОГОВИК
МСК Самара, ООО / Межрегиональная
строительная компания
Московская международная высшая
38
школа бизнеса МИРБИС (Mirbis)
НПО ЭХ Энергия / NPO Energia
ОАО Липецкая Городская
Энергетическая Компания / ЛГЭК
ОАО Сведбанк (Хансабанк) (Swedbank
Group)
ООО Лесоперерабатывающая компания
РОСЛЕСЭКСПОРТ
ООО АНДРЕЙ ПАНОВ И ПАРТНЕРЫ /
АПП / Andrey Panov and partners
ООО ИАГ«Альфа Экспертиза» / Alfa
ООО Инвар-Проект (ООО НПК ИНВАР)
(Invar project)
ООО Слава и Партнеры (Slava / IIC
Partners)
ООО Солнце (Solntse OOO)
Падва и Эпштейн, юридическое бюро
Скандинавская Школа (Nordic School)
Стратег, ООО
Трианон-Сервис, ООО
Business Centre Obvodniy, ZAO / Бизнесцентр Обводный, ЗАО
AKB Bankirskiy Dom, ZAO / АКБ
Банкирский Дом, ЗАО
ANDRITZ, OOO / Андритц, ООO
Agentstvo nedvizimosti Dinas / Агентство
недвижимости Динас
Agros-International, ZAO / Агросинтернейшнл, ЗАО
Anter, OOO / Антер, ООО
BTR Consulting/ БиТиэР-Консалтинг, ООО
Boiden, OOO / Бойден, ООО
BorElektroServis, OOO /
БорЭлектроСервис, ООО
Consort Petersburg, OOO / Консорт
Петербург, ООО
CredInform / Информационное агентство
КредИнформ Северо-Запад
Dermosil, OOO / Дермосил, ООО
Ergomebel, OOO / Эргомебель, ООО
Evrotrans, OOO / Евротранс, ООО
Hedman Partners / Хедман Груп, 000
Holiday Club Resorts Ru / Холидей Клаб
Ризортс Рус
Institut problem predprinimatelstva /
Институт проблем предпринимательства
Institut promishlennoy informatsii, OOO /
Институт промышленной информации,
ООО
Jus Cogens / Юс Когенс
Kvadro-T / Квадро-Т
Leningradskaya oblastnaya TPP /
Ленинградская областная ТПП
Lensnabpechat, OAO / Ленснабпечать,
ОАО
MAK-grupp, OOO / МАК-групп, ООО
MIG-Sankt-Peterburg, OOO / МИГ-СанктПетербург, ООО
Media Press, OOO / Медиа Пресс, ООО
Mikpolis, OOO / Микполис, ООО
Morskoy torgoviy port Primorsk, OAO /
Морской торговый порт Приморск, ОАО
NPF Petroteh / НПФ Петротех
Nevintermash NPF, ZAO / Невинтермаш
НПФ, ЗАО
Nevo-Kloth, OOO / Нево-Клос, ООО
Noisetek, OOO / Нойсетек, ООО
Orum Merka, OOO / Орум Мерка ООО
PEIKKO, OOO / Пейкко, ООО
Petro-Balt-Audit, ZAO / Петро-Балт-Аудит,
ЗАО
Proektant, OOO / Проектант, ООО
Radisson Sonya Hotel
SBP TPP / Санкт-Петербургская ТПП
Sankt-Peterburgskiy soyuz stroitrlnih
kompaniy / Санкт-Петербургский союз
строительных компаний
Senator Business centres / Сенатор сеть
бизнес- центров
Severnaya korona ISK, OOO / Северная
корона, ИСК, ООО
Sokotel, OOO / Сокотель, ООО
Soyuz promyshlennikov i predprinimatelei
SPB / Союз промышленников и
предпринимателей Санкт-Петербурга
Strahovaya kompaniya Gaide, OAO /
Страховая компания ГАЙДЕ, ОАО
Tulikivi, OOO / Туликиви, ООО
UVI SPB LTD / ЮВИ СПб
Utkina zavod development Ltd /
Управляющая компания Уткина заводь
девелопмент, OOO
Volgo-Balt Les Company Saint-Petersburg
/ Волго-Балт Лес Санкт-Петербург
OOO Хедман Партнерс/ Hedman
partners, LLC
ООО Маклэнд
39
HELSINKI
World Trade Center
PL 800, Aleksanterinkatu 17
00100 Helsinki
Puh. +358 10 439 1150
Faksi +358 10 439 1170
[email protected]
LAPPEENRANTA
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kauppakatu 40 D
53100 Lappeenranta
Puh. +358 40 596 0141
Faksi +358 5 477 2280
[email protected]
PIETARI
Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A,
office B301
191186 St. Petersburg, Russia
Puh. +7 812 322 21 21
Faksi + 7 812 322 2121
[email protected]
MOSKOVA
Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B
101000 Moscow, Russia
Puh. +7 495 917 9037
Faksi +7 495 795 3040
[email protected]
JEKATERINBURG
ul. K. Libknehta 22, toimisto 412
620075 Jekaterinburg, Russia
Puh. +7 343 310 1788
Faksi +7 343 310 1789
[email protected]