Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon Metistön asemakaava (1-138) 04.03.2014 METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje koskee 4. päivänä maaliskuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon Metistön asemakaava (1-138) 04.03.2014 Metistön alueen yleispiirteitä Jotta alueesta muodostuu yhtenäinen, luonteva ja omaleimainen kokonaisuus on asemakaavamääräysten lisäksi annettu seuraavassa esitettyjä rakentamista koskevia määräyksiä. Nämä määräykset on esitetty kuvin ja esimerkein tässä rakentamistapaohjeessa. METISTÖN KESKEISIMMÄT SUUNNITTELUPERIAATTEET: 1) Rakentaminen on sovitettava vallitseviin maastonmuotoihin, eikä maastoa rakennuksiin. Rinteeseen ei tule sijoittaa tasamaaratkaisua. 2) Hulevesiratkaisuissa, pihasuunnittelussa ja viemäröinnissä huomioidaan maastonmuotoihin liittyvät tonttikohtaiset erityistarpeet. 3) Rakennukset sijoittuvat pääosin kadun läheisyyteen. Maisema pihoihin säilyy parhaimmillaan jatkossakin suojaisena. Kuva: Metistön kaavaehdotuksen havainnekuva. Metistön alue sijaitsee Rajamäen taajaman kaakkoisosassa noin 1,5 kilometrin päässä taajaman keskustasta. Alue on metsäinen ja maastomuodoiltaan hyvin vaihteleva. Se vaatii piha- ja rakennussuunnittelulta paneutumista, mutta mahdollistaa myös monimuotoisen tonttitarjonnan. Metistön tonttikadut kulkevat vaihtelevassa maastossa. Yksittäisillä tonteilla se tarkoittaa sitä, että kadun vastakkaisilla puolilla toiset pihoista saattavat sijaita ala- ja toiset ylämäessä. Pihan suunnittelu edellyttää siis rinteen suunnan huomioimista. Kuva: Metistön kaava-alueen maastonmuodot. 2 Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon 04.03.2014 Metistön asemakaava (1-138) Pihojen muodostuminen Metistön suojaisat pihatilat muodostuvat kohteesta riippuen erilaisin keinoin: 2) 1) Istutuksin rajattavat tontinreunat (kaavassa istutettava alueen osa –merkintä) 2) Rakennuksin rajattavat tontinreunat (kaavassa rakennusalan ja mahdollisen rakennuksen sivun sijaintia osoittavan nuolen paikka tontin kadun puoleisella reunalla) 3) Muu istutettu kasvillisuus ja aidat. riä korkealla aidalla täydenneƩynä pensasaidalla tai puurivillä. AP-korttelialueilla autopaikat tulee sijoittaa autotalliin tai katokseen. Kyse voi olla erillisestä rakennelmasta, mutta sen tulisi kuitenkin sijaita rakennusalan sisällä. Rakennusten ja kasvillisuuden sijoittelussa on hyvä huomioida valaistusolosuhteet. Rakennuksen sijoittelussa keskeistä on miettiä, millaisiin toimintoihin pihaa halutaan käyttää ja mihin aikoihin. Energiatalouden ja pihan valoisuuden kannalta paras puoli pihalle on lounaan ja etelän suunnassa. Itäpuolella saadaan nauttia aamu- ja länsipuolella ilta-auringosta. Valaistusolojen takia rajalle istutettava pensasaita vaatii naapureiden suostumuksen ja on syytä toteuttaa yhteisymmärryksessä. AUTOPAIKAT Tontin suunnittelussa on syytä huomioida myös toimivat ajoyhteydet autopaikoille. Autosuojan sijoituksella voidaan istuttaa rakennusta maastoon ja rajata pihaaluetta. Autosuojan sijoitukseen vaikuttaa lisäksi tontin muoto ja rakennusalan suhde katuun. Autopaikkojen sijoittelussa on huomioitava, että ajoneuvon tulee voida kääntyä tontilla ennen katualueelle ajamista. Tämä määräys on liikenneturvallisuusnäkökohta ja samalla peruutusvara muodostaa tilavarauksen lyhytaikaista vierasautopaikkaa varten. KASVILLISUUS Istutuksilla luodaan alueen tunnelma, mutta niiden Autopaikan mitat ovat. n. 2,7 x 5,0 m. Kummaltakin autopaikalta tulee päästä kadulle siirtämättä ensin toista ajoneuvoa. Enimmäiskaltevuus tontin ajoliittymän pituuskaltevuudelle on 1:10. korkeudella ja tiheydellä voi olla vaikutusta pihojen valaistusoloihin. Alueen metsäisen luonteen ja vaihtelevan maaston takia tontit on hyvä pitää kasvillisuudeltaan mahdollisimman luonnontilaisina. Tarvittaessa uutta kasvillisuutta tulee istuttaa asemakaavakarttaan merkityille alueille. Puiden vähimmäismäärä riippuu tontin koosta. Maastonmuotojen ja tontin tilavuuden mukaan autopaikkamääräykset alueella on jaoteltu kahteen ryhmään: 1) Uusilla AO -korttelialueilla autotalli-, talousym. aputilat on sijoiteƩava päärakennuksen yhteyteen. VaihtoehtoisesƟ autopaikat tulee sijoiƩaa rakennusalan sisälle katokseen tai parkkipaikka rajata kadulle päin noin 1,5 met- Pihojen rajaaminen katutilasta ja naapuritontista lisää pihojen viihtyisyyttä ja ylläpitää Metistölle tyypillistä suojaisaa tunnelmaa. Osan puista tulee olla rakennusta korkeammaksi kasvavia lajeja, myös havupuita tulee käyttää. Rajalle istutettavan kasvillisuus ja sen korkeus on kuitenkin syytä sopia naapurin kanssa yhteisymmärryksessä. 3 Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon 04.03.2014 Metistön asemakaava (1-138) (1 Maastonmuodot piha-alueilla p Korot, maanpinnan muokkaus ja hulevesien hallinta tulee esittää rakennusluvan nusluvan yhteydessä asemapiirusasemapiiru tuksessa. Tonttien rajalla maanpinnan pinnan korkeusasemat korkeu tulee sovittaa toisiinsa. Tontin rajalla maaston tasoeroja saa muuttaa enintään 0,5 m puolellaan. puole Tukimuureja ei saa tehdä tonttien väliselle selle rajalle ilman i pakottavaa syytä ja naapureiden keskinäistä näistä sopimusta. s MAANPINNAN MUOKKAUS Voimakasta maaston muokkaamista tulee välttää. välttää Paras lopputulos saavutetaan, tetaan, kun rakennukset istuist vat ympäristöönsä eikä ympäristöä muokata muok rakennuksen mukaan. Penkalle kalle rakennettu rakennus näytnä tää usein luonnottomalta malta sijaitessaan huomattavasti huomatt ympäristöään korkeammalla. Vastaavasti vasti kuoppaan kuo rakennettu talo kerää lähiympäristön sadevedet tontiltonti leen. Voimakkaasti kaasti koverrettaessa tulee helposti häihä rinneeksi veden luonnollisia kulkureittejä reittejä sekä maanm pinnan alla että päällä. Maanrakentaminen ei myöskään ole halpa tapa sovitsovi taa rakennusta maastoon. Louhiminen, suuret maama massojen kuljetukset sekä läjitetyn ja tiivistetyn maama massan heikko kantokyky saattavat tuoda lisäkustanlisäkusta nuksia. Luiskan enimmäiskaltevuus immäiskaltevuus on 1:3. Korkeusasema rajalla säilyy. HULEVEDET vesien kulkuun on kiinnikiinn Mäkisessä maastossa hulevesien tettävä erityistä huomiota. Hulevedet ovat rakennerakenn tulla alueella kaduilta, pihoilta, rakennusten katoilta tai muilta ta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadesade tai sulamisvettä. misvettä. Hulevesiin luetaan kuuluvaksi myös perustusten kuivatusvedet. vedet. Sade-, Sade sulamis- ja kuivatusvedet det huuhtovat pinnoilta huuhtoutumisalueesta huu riippuen mukaansa epäpuhtaauksia. Sen sijaan kulkuyhteyksien hteyksien ja rakennuksesta poispäin tarvittavien kaatojen tekemiseksi maastoa on todentode näköisesti sesti tarpeen muokata. Jos maastoa on näiden takia pengerrettävä, tulee lopputulos viimeistellä kik veyksin, tukimuurein tai kasveilla. Myös luiskan jyrkjyr kyys tulee suunnitella unnitella tarkkaan. Sortuvat jyrkät reunat antavat epäsiistin vaikutelman ja voivat olla jopa vaava rallisia. Piharakentamisessa tulee käyttää pääosin pä vettä läpäiseviä pintoja ja maaston muotoilua. Veden poisjohtapoisjoht minen tontilla la tulee suunnitella aina niin että oman tai naapurin tontin rakennuksille tai piha-alueille piha ei aiheudu haittaa. Suositeltava tava tapa on o rakentaa tontin rajalle painanne, jolla valuvia hulevesiä hulev hallitaan. KUNNALLISTEKNIIKKA Kunnallistekniikan liittymiskorkeus on siis syytä huomioida rakennuksen nuksen sijoittelussa tontille. Osassa alarinteen tontteja kunnallistekniikan jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kunnan viemäriverkviemäriver koon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkorunk linjaan. Viettoviemäriä voi käyttää, jos rakennuksen jätevesiputket sijoittuvat kunnallistekniikan liittymisliittymi korkeuden yläpuolelle. 4 Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon 04.03.2014 Metistön asemakaava (1-138) Kerrosluku mäkisessä maastossa Metistön alueella rakennuksen sallittu kerrosluku on yksi kerrosta, siten että lisäksi puolet kellarikerroksesta ja puolet ullakkokerroksesta voi käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. va, että lähteiden muodostuminen rakentamisen yhteydessä on yleistä Rajamäen alueella. Jos rinteen kaltevuus ei ole riittävän suuri kellarikerrokselle tai kellaria ei tarvita, ratkaistaan lattiatasojen sovitus ympäristöön esim. porrastamalla lattiatasoja useampaan tasoon. KERROSTEN SOVITTAMINEN MAASTOON Rakennusten ja pihan korot tulee sovittaa olemassa oleviin maastomuotoihin ja ympäristöön. Rinnemaaston luonnollisia korkeuskäyriä tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennus sovitetaan rinteeseen kellarikerroksen tai maaston mukaan porrastettujen lattiatasojen avulla. Korkea sokkeli voidaan häivyttää julkisivulaudoituksella ja korkea julkisivu parvekkeella tai katoksella. Kellarin rakentaminen on rinnemaastossa usein taloudellisuutensa ja ulkoasun takia suositeltavaa. Kellari voi olla koko rakennuksen alla tai vain osittainen. Kunnallistekniikan liittymiskorkojen lisäksi on huomioita- Rakennusten arkkitehtuuria ohjaavat määräykset Metistön vaihtelevat maastonmuodot ja siitä aiheutuvat vaihtelevat tonttien sijoittelun linjat edellyttävät rakennusten yhtenäistä ulkoasua. Rapatuissa julkisivuissa tulee käyttää luonnonvalkoista. Puujulkisivujen tulee olla väritykseltään luonnonvalkoisia tai vaalean, taitetun sävyisiä siniharmaita tai vaalean, taitetun sävyisiä lämpimän keltaisia. Alueella julkisivujen tulee olla yksinkertaisia ja rauhallisia. Ikkunoiden tai julkisivupintojen voimakasta jäsentelyä ja laudoituksen suunnan vaihteluja tulee välttää, samoin kuin korkeita sokkeliosuuksia. Julkisivuissa tulee olla yksi selkeä päämateriaali, jota tulee käyttää samanvärisenä perustuksesta räystäälle asti. Kaikilla korttelialueilla pihapiirin rakennelmien tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua päärakennusten arkkitehtuuriin. LiiƩyvissä osissa saa käyƩää alla esitettyjä tummempia korostevärejä. Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto tai kaksilappeinen pulpettikatto. Rakennuksissa tulee olla avoräystäät. Katon tulee olla materiaaliltaan tiiltä tai peltiä ja väritykseltään tummanharmaa. JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRIT Ohessa on kuvattu tarkemmin kaavamääräyksissä mainitut julkisivujen värisävyt: Sokkelin tulee olla harmaa. 5
© Copyright 2024