Tampere-lehti 1/2015
Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TA M P E R E E N K A U P U N G I N T I E D O T U S L E H T I 1 | 2 0 1 5 Kaavoituskatsaus 2015 s. 7–14 Ruokailu on koulupäivän kohokohta s. 5 English page: 19 O L L I - P E K K A L AT VA L A Näin sen näin Liikunta lisää hyvinvointia L iikkumalla aktiivisesti jokainen meistä voi vaikuttaa omaan terveyteensä ja jaksamiseen. Liikunta vahvistaa lihaksia ja luustoa sekä tehostaa keuhkojen, sydämen ja verenkierron toimintaa. Liikunnalla voidaan myös ehkäistä monia sairauksia. Painokin pysyy kurissa ja mieli on virkeä. Tutkitusti liikunta parantaa keskittymiskykyä, muistia ja unen laatua. Tässä oli jo monta hyvää syytä liikkumiseen. Tampereen kaupunki päivitti kymmenen kärkihankettaan, joihin nyt satsataan erityisesti. Top 10 -rakennemuutosten avulla tavoitellaan taloudellisia säästöjä etenkin pitkällä aikavälillä. Kymmenen kärkihankkeen listaan kirjattiin nyt täysin uutena tavoitteena tamperelaisten hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä. Tamperelaisia kan- nustetaan siis kaikin tavoin liikkumaan entistä enemmän. Tästä hyötyy paitsi tietenkin kuntalainen itse myös kaupunki, sillä liikunta on parasta ennaltaehkäisyä kun halutaan vähentää terveydellisiä haittoja ja kustannuksia. Tampere on toki aiemminkin tarjonnut hyvät puitteet liikunnan harrastajille niin kesäisin kuin talvisin. Uintia voi harrastaa neljässä uimahallissa ja lukuisilla uimarannoilla, jääkiekkoa tai luistelua kolmessa jäähallissa tai jääkentillä. Urheilukenttiä, liikuntapaikkoja, lenkkipolkuja ja hiihtolatuja löytyy eri puolilta kaupunkia. Kaupunki myös tukee rahallisesti tamperelaisia urheiluseuroja. Haasteena onkin, miten saada laiskasti liikkuvat innostumaan liikunnasta. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan 18–64-vuotiaat voivat parantaa kestävyyskuntoaan liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunti 15 minuuttia rasittavasti. Lihaskuntoa tulisi kohentaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Kaikki liikkuminen ei tarvitse olla jumppasalilla hyppimistä tai tiukkaa treenaamista, vaan kuntoaan voi kohentaa myös arkisella hyötyliikunnalla, kuten pihatöillä, marjastuksella tai työmatkapyöräilyllä. Lihaskuntoa ja liikehallintaa voi parantaa vaikkapa tanssimalla. Instituutin nettisivuilta löytyvästä viikoittaisesta liikuntapiirakasta löytyy monia vinkkejä kunnon kohentamiseen. Tampereen kaupunki innostaa kaupunkilaisia liikuntaan eri tavoin. Yksi uusi keino on huhtikuun puolivälistä lähtien myönnettävä aktiivipassi, jolla kaupunki muun muassa tukee vähä- varaisten liikkumisen harrastamista. Vähintään vuoden toimeentulotukea saaneet tamperelaiset voivat hakea aktiivipassia, jota kaupunki tukee kahdesti vuodessa 45 eurolla. Passia voi käyttää esimerkiksi kaupungin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Kaupunki kannustaa myös ikäihmisiä liikkumaan. Ikäihmiset voivat harrastaa liikuntaa puistokuntosaleilla vertaisohjaajan opastuksella tai pyytää maksutta kaveriksi liikuntaluotsia, jos yksin liikkuminen tuntuu vaikealta. Näistä palveluista kerromme tässä lehdessä sivuilla 16 ja 17. Liikunta on meitä kaikkia varten. Etsi itsellesi paras ja miellyttävin tapa liikkua. Omasta kunnosta huolehtiminen on paras keino satsata tulevaisuuteen. Aila Rajamäki Päätoimittaja Keskustaa kehitetään Sisältö 4 Hakametsä on kovassa käytössä 5 Tampereen Ateria vastaa pian siivouksesta 6 Pysäköinninvalvonta ohjaa ja opastaa TAMPEREEN keskustan kehittämis- www.tampere.fi 2 7–14 Kaavoituskatsaus kertoo uusista kaavatöistä H A N N U VA L L A S ohjelma vuosille 2015–2030 päivitetään. Jos ohjelman visio toteutuu, uudistuu kaupungin keskusta merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuuden keskustassa on nykyistä enemmän asukkaita ja työpaikkoja; asukasmäärä kasvaa 15 000 asukkaalla, samoin työpaikkojen määrä. Tampereen maisemallista sijaintia järvenrantakaupunkina halutaan korostaa entisestään. Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueille sijoitetaan suuri osa keskustan uusista asuntoalueista. Näin halutaan parantaa keskustan vetovoimaa viihtyisänä asuinpaikkana. Keskustasta halutaan myös kaupan, kulttuurin ja yrittäjyyden toimiva keskus. Hämeenkadun roolia ostoskatuna vahvistetaan, ja asemakeskuksesta ja sen ympäristöstä muodostetaan merkittävä uusi työpaikkojen ja osaamisen keskittymä. Keskustassa on meneillään useita tärkeitä kehittämishankkeita, muun muassa asemakeskus, kansi ja areena -hanke, Tullin alue, Ranta-Tampella, Eteläpuisto ja Särkänniemen alue. Myös Kunkun parkin toteutus etenee, samoin Tammelan asuin- ja ydinkeskustan lii- TAMPERE-lehti 1 | 2015 Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: [email protected] Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa 7.3., 16.5., 26.9.1 ja 28.11. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. TAMPERE-lehti 1 | 2015 Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere [email protected] kekorttelien kehittäminen ja Valoviikkojen uudistus. Keskustan kehittämiseen liittyvät myös Hämeenkadun uudistaminen ja raitiotien suunnittelu. • Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki [email protected], puh. 040 550 5540 Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen [email protected], puh. 040 801 2587 Taitto: Marja Muhonen Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2015 Painos: 125 000 kpl 15 Rakennesuunnitelma vauhdittaa seudun kasvua 16 Taidetta tunnelin suuaukkoihin 16 Puistokuntosaleihin etsitään vertaisohjaajia 17 Museo tulee ikäihmisten luo 18 Asiakasraadit hiovat parempia palveluja 19 Kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin 19 Tampere In English 20 Akatemia auttaa nuoria muusikoita Kannen kuva: Susanna Lyly. Siru Huhtala, ruokapalveluesimies Soile Hleihel ja Sampo Lintula Aleksanterin koulun ruokajonossa ISSN: 1458-557X (painettu), 1458-6991 (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 16.5.2015 Tampere-lehti verkossa: www.tampere.fi/tamperelehti QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! Tästä puhutaan nyt Palvelut rakentuvat yhdessä T ulevat käyttäjät ovat mukana Linnainmaan palvelujen suunnittelussa. Alueelle on kaavailtu julkisia ja kaupallisia palveluja yhdistävää keskusta, jota kaupunki, asukkaat ja yrittäjät hahmottelevat yhdessä. Samalla pohditaan myös muiden palvelujen ja koko alueen kehittämistä. Muuallakin Tampereella kaupunkilaisista tulee palvelusuunnittelijoita, kun uusi käytäntö laajenee. Koillisen alueen palvelumallityö alkoi viime vuonna. Kyse ei ole vain asukkaiden mielipiteiden kirjaamisesta alussa, vaan osallistuminen jatkuu suunnittelun loppuun asti. Ohjausryhmä kuuli toiveita ensimmäisen kerran asukasillassa elokuussa. Yritykset ja järjestöt ovat kertoneet oman näkemyksensä kehittämistarpeista. Ajatuksia on kerätty kouluissa, päiväkodeissa, lasten alueparlamentissa ja asiakastyötä tekeviltä kaupungin työntekijöiltä. Maaliskuussa järjestetään vielä päiväkoti- ja kouluikäisten vanhemmille tilaisuuksia varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja nuorisopalveluista. Yhteinen näkemys ohjaa toteutusta Näin laajasti ei palveluiden suunnittelussa aikaisemmin ole kuultu kaupunkilaisia. Ohjausryhmän puheenjohtajan, johtaja Kari Hakarin mukaan se ei kuitenkaan ole tärkeintä uudessa suunnittelutavassa. – Kyse on siitä, että asukkaat, yrittäjät ja virkamiehet kehittävät palveluja yhdessä. Asukkaat ovat toki osallistuneet ennenkin, ja heidän mielipiteitään on kysytty. Sitten virkamiehet ovat päättäneet, ja arkkitehdit alkaneet piirtää. Nyt haemme aidosti yhteistä näkemystä ja tasavertaista tapaa toimia, Hakari korostaa. Tampere aikoo kehittää jatkossa palvelujaan näin yhä enemmän. Oma Tesoma -hankkeessa asukkaat ovat jo nyt vahvasti mukana kaupunginosan uudistamisessa. – Kaupunginhallituksen hyväksymän mallin tavoitteet tulevat suoraan kaupunkistrategiasta. Asukkaat, yritykset, yhteisöt ja järjestöt otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun alusta asti. Mietimme osallistumistapoja, joilla riittävä tieto saadaan. Koillinen on pilottialue, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen kertoo. • Anne Pakarinen ja Lea Laukkanen ovat mukana kehittämässä Linnainmaan palveluja. Uudenlainen suunnittelu on heidän mieleensä. Linnainmaan suunnittelijat kiittävät ANNE PAKARINEN ja Lea Laukkanen ovat olleet mukana Linnainmaan palveluita luotaavassa asukasillassa ja kehittämistyöpajoissa. Osallistumisen mahdollistava suunnittelu saa heiltä kiitosta. – Uusi palvelumalli on todella hyvä. Asukkaiden, järjestöjen ja liikkeiden edustajien mielipiteitä kuullaan etukäteen. Luulisin, että tässä vaiheessa voi vielä vaikuttaakin, toteaa apteekkari Laukkanen Linnainmaan apteekista. – Uskon, että meitä kuullaan, koska tunnemme alueen. Asukasiltoihin voi mennä, vaikka olisi tyytyväinen, asukasedustajana mukana ollut Pakarinen sanoo. – Olen tyytyväinen lähes kaikkeen Linnainmaalla. Koen alueen vähän kuin omaksi kyläksi. Alue on viihtyisä, ja keskellä on puistoalue, jossa voi kävellä tai pyöräillä. Hiihtoladut tulevat koulujen viereen. Täällä on hyvät palvelut. Pakarinen loihtisi kaupunginosaan vielä kaikenikäisten kohtauspaikan. – Toivoisin Linnainmaalle yhdistetyn nuorisotilan, kirjaston, askartelupajoja, urheilu- ja kulttuurihallin, ja voisi täällä olla pienehkö uimahallikin. Järjestöt ja luokat voisivat pitää kahviota, ja päivätoimintaryhmät tekisivät edullista keittolounasta, hän visioi. Laukkanen arvelee, että Lielahtikeskuksen tapaan lähelle toisiaan järjestetyt palvelut olisivat asukkaiden mieleen. – Nyt on kaksi isoa markettia, mutta niiden välissä on vilkasliikenteinen tie. Tarvittaisiin jotain yhdistävää tekijää. Laukkanen kaipaisi kasvavalle alueelle myös lisää yksityisiä palveluja, pienyrittäjiä, ravintoloita, kirjastoa sekä nuorten ja iäkkäiden kokoontumispaikkoja. – Linnainmaa on ohikulkuteiden varrella. Asiakkaita tulee myös Tampereen ulkopuolelta. Heitä voisi pysäyttää liikkeisiin hyvillä palveluilla, parkkipaikoilla ja ilmoitustauluilla, hän esittää. MAALISKUUSSA Linnainmaalla järjestettäviin tilaisuuksiin päiväkoti- ja kouluikäisten palveluista ehtii vielä mukaan. Tilaisuuksiin jaetaan kutsut alueen asukkaille. PALAUTETTA palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä voi antaa kaiken aikaa pian julkaistavilla hankkeen nettisivuilla tai [email protected]. • Tulossa monipuolinen palvelujen keskus LINNAINMAAN palvelut keskitty vät yhden katon alle tai ainakin lähelle toisiaan. Tämä on myös asukkaiden toive. Moni haluaa, että samalla käynnillä voi hoitaa niin lääkäri- ja apteekkiasioinnin kuin ostoksetkin ja piipahtaa sitten kirjastossa tai kahvilassa. Palveluja keskitetään ja yhdistetään koillisessa Lielahtikeskuksen tapaan. Näin Linnainmaan keskustaan muodostuu Sisko Hiltusen mukaan monialainen hyvinvointikeskus. Ratkaisumalleja ja tilatarpeita on tarkoitus selvittää tämän kevään aikana. – Otamme huomioon, mikä helpottaa arjen sujuvuutta. Keskeistä palvelumallissa on myös sähköisten palvelujen kehittäminen, Hiltunen sanoo. Ykköstoive Koillis-Tampereella on kirjasto. Asukkaat kaipaavat myös uimahallia, kokoontumistiloja ja lisää nuorisotoimintaa. Kiitosta saavat muun muassa koulu, päiväkodit, kaupalliset palvelut ja ympäristö. – Palvelut katsotaan kokonaisuutena. Nyt kootaan näkemyksiä, ja sekä virkamiehet että asukkaat priorisoivat asioita budjetin rajoissa. Yhteinen valintojen tekeminen on sekin uutta suunnittelussa, Kari Hakari toteaa. Hyvinvointikeskus ei toisi vain uusia tiloja vaan uudistaisi myös palveluja. Kirjastoa on ajateltu asukkaiden olohuoneena ja nuorisotilana, terveyskeskusta myös omahoitopisteenä. Terveysasemalta keskukseen siirtyisi todennäköisesti vain osa palveluista. • TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVA Susanna Lyly TAMPERE-lehti 1 | 2015 3 Tästä puhutaan nyt VA N H AT KU VAT: V E I K KO L I N T I N E N 2 3 1 Suomen ensimmäinen jäähalli valmistautuu muutokseen V uonna 1965 valmistunut Tampereen jäähalli on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Se valmistui Suomen ensimmäiseksi jäähalliksi Hakamet- S U S A N N A LY LY sän kupeeseen. – Kiekkoilun ottelutapahtumat ovat kuitenkin muuttuneet. Jään ja katsomon lisäksi tarvitaan yleisönpalvelun edellyttämiä oheistiloja. Niitä ei ole tarpeeksi, eikä suojellun hallin laajentaminen ole mahdollista, muistuttaa isännöitsijä Jari Tolvanen. Isännöitsijä arvioi, että Antti Tähtisen suunnitteleman jäähallin urheilulliset tilat kestävät yhä vertailun muihin halleihin. Sen rakentamisen perusratkaisu oli aikoinaan hyvin edistyksellinen, vaikka kateelliset helsinkiläiset alkuvaiheissa muuta väittivätkin. Lentopalloilun SM-sarjassa Iskua aikoinaan edustanut Tolvanen sanoo, että Tampereen jäähalli on ollut hänenkin aikanaan monen hienon tapahtuman näyttämönä. Nyt jo 17 vuotta Jäähallia luotsanneelle Tolvaselle yksi on kuitenkin ylitse muiden. – Olin paikalla, kun Suomi voitti lentopallon moninkertaisen arvokisavoittajan Brasilian 3–2. Se oli pysähdyttävä hetki. Kun jäätöntä aikaa on vain kolmisen kuukautta vuodessa, jääurheilun ulkopuolisten tilaisuuksien mahduttaminen halliin on haasteellista. Silti kesällä on tulossa muun muassa rullakiekon MMkisat. Keskusareena tuo muutoksen Jari Tolvanen korostaa, että Tampereen Keskusareenan toteutuminen vaikuttaa myös jäähalliin. Areenan lopullinen rakentamispäätös antaa yhä odottaa itseään. On selvää, että vanha jäähalli palvelee esimerkiksi SM-liigaa vielä vuosia. – Jäähalli on kovassa käytössä. Halli tarvitsee koko ajan pieniä päivitysremontteja. Siellä harjoittelevat ja pelaavat tamperelaisten liigajoukkueiden lisäksi molempien seurojen A-juniorit. Lisäksi muutamat muiden kaupunkien Leinonen muistaa MMkisojen lumon Kimmo Leinonen (edessä) muistuttaa, että Tampereen jäähallin synty oli poikkeuksellisen yhteisöllinen hanke. Jari Tolvanen on nähnyt työssään, että jo keski-iän ylittänyt halli pystyy yhä vastaamaan urheilun haasteisiin, vaikkei siitä modernin viihdebisneksen mekaksi olekaan. 4 TAMPERE-lehti 1 | 2015 JÄÄKIEKKOTIETÄJÄ Kimmo Leinonen asui Takahuhdissa miltei Tampereen jäähallin naapurissa, kun uusi uraauurtava kiekkopyhättö avasi ovensa Hakametsässä 29. tammikuuta 1965. – Hetki jäi mieleen Ilveksen pikkujunnullekin. Kun isä tuli ennen jääkiekon MM-kisoja kouluun vastaan ja kertoi, että nyt mennään Stockmannille os- liigaseurat käyttävät Hakametsän hallia aamuharjoituksissa, kun ne pelaavat Tampereella. Kun Tampereen kaupunginvaltuusto päätti osallistua kannen rakentamiseen Keskusareenaa varten, päätökseen lisättiin ponsi, jonka mukaan Tampereen vanha jäähalli muutetaan sisäliikunnan monitoimihalliksi. Tiloihin on kaavailtu muun muassa runsaan 3 000 neliön liikuntatilaa. – Muutos edellyttää suurta remonttia. Siksi on vaikea ajatella, että halliin tehdään enää mitään isohkoja, kiekkoilua palvelevia uudistuksia tai muutostöitä. • TEKSTIT Matti Wacklin tamaan liput halliin, se oli täyttymys, muistelee Leinonen. Hän on kirjoittanut 20. maaliskuuta ilmestyvän Ensimmäiset Suomessa – Hakametsän jäähalli ja jääkiekon MMkisat 1965 -historiateoksen. – Päätös jäähallin rakentamisesta oli kaukoviisas. Kun Helsingissä vielä pyöriteltiin, Tampereella kaupunginjohtaja Erkki Lindfors ja kumppanit pistivät toimeksi. Houkuttimena olivat juuri jääkiekon MM-kisat vuonna 1965, mutta myös halu olla lajin pioneerina koko Suomessa. Vuorineuvos Paavo Honkajuuri oli patistellut jo 1950-luvun puolivä- Tampereen Ateria tarjoaa päivän parhaan hetken T 1 Jäähalli vilkastutti Uudenkylän ja Kissanmaan elämää. 2 Apulaiskaupunginjohtaja Veikko Vartola, Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Bunny Ahearne ja Suomen kiekkoväkeä johtanut Harry Lindblad näyttivät laudoittamisen mallia Tampereen jäähallin rakennustyömaalla. 3 Kaupunginjohtaja Erkki Lindfors oli tärkeä mies Tampereen jäähallin perustamisessa. Hän oli mukana kiekkojuniorien kanssa kampanjassa, jolla hanketta tehtiin tunnetuksi vuonna 1964. ampereen Ateria on ollut kiinteä osa kaupunkilaisten elämää kymmenen vuotta. Ateria tekee hyvän ruokahetken joka päivä kouluissa, päiväkodeissa, palvelukeskusravintoloissa ja sairaaloissa sekä ikäihmisille niin kotona kuin vanhainkodissakin. Päiväkodeissa pidetään paikat puhtaina Aleksanteerin k ou o lu un ja tulevaisuudessa 6. B -musiikkii lu luokka kala l is la iste ten en vastuulla on myös Lotta Malisen, B eata Heleniukk kTampereen kausen ja Veera Meetsälän et koulu sai sai sa pungin siivousviime vuonna Taa m pereen Ate teri rian ri an toiminta. toimipaikoista parhaan h suosion i Kymmenen omilta asiakkailtaan kkailtaan eli vuotta sitten Atekoululaisiltt a ja henkilöriaa perustettaessa kunn n alta. tavoitteena oli taata asiakkaille eri puolilla kaupunkia yhdenmukainen ja laadukas ateriapalvelu, tehostaa toimintatapoja sekä antaa henkilöstölle edellytykset kehittyä työssään. – Nämä tavoitteet on saavutettu, toteaa Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo. – Työn tuottavuus on parantunut ja henkilöstö puhaltaa yhteen hiileen. Työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. Lisäksi toiminta on saanut uusia ulottuvuuksia: asiakaslähtöisyyden ja temerkiksi kouluissa oppilaat voisivat tulla mukaan koristelemalla ruokahokkuuden rinnalle on noussut atesalia tai päiväkotilapset esiintymälriapalvelun suuri merkitys kuntalailä. Samalla opitaan kauniita pöytätasen terveyden ja hyvinvoinnin edispoja ja juhlissa käyttäytymistä, kertämisessä, Alatalo toteaa. Nykyään Tampereen Ateria toimii too lasten ja nuorten ateriapalveluismyös seudullisesti. Pirkanmaan toita vastaava asiakkuuspäällikkö Susansen asteen ammatillisen koulutuksen na Järvinen. Kymppisynttäreillä pöytiin kateyhdistymisen ja Tampere–Orivesi-yhtaan ensimmäistä kertaa oma juhlateistoiminta-alueen myötä Aterialla leivos. Henkilökunta laittaa osaamion toimipaikkoja muun muassa Nokisensa peliin ja kilpailee parhaan leialla, Kangasalla ja Orivedellä. Maantievonnaisen suunnittelusta. Kilpailun teellisesti kaukaisin keittiö on Tredun lopullisen voittajan valitsee toukoVirtain toimipisteessä. kuussa raati, jossa on jäseniä muun – Näen seudullisessa toiminnasmuassa eri asiakasryhmistä. sa paljon mahdollisuuksia koko Pirkanmaan parhaaksi. Ateria pitää myös paikat puhtaina lin jälkeen Suomea hakemaan MM-kisoja. Hän ajatteli, että jääkiekon pysyvän kiinnostuksen luominen edellyttää kansainvälisiä kontakteja. – Jo vuonna 1962 kabineteissa tiedettiin, että Suomi saa kisat. Muodollinen siunaus tuli seuraavana vuonna. Tampereella tehtiin päätös jäähallin rakentamisesta saman tien. Sillä varmistettiin kaupungin asema kiekkokartalla. Tampere sai kisat. Tampereen jäähalli oli alusta lähtien lähes kaikkia tamperelaisia yhdistänyt hanke. Lehdistön tuki oli tärkeää. Soraääniä ei juuri kuultu, kun päätös jäähallista tehtiin. • Ensi elokuussa Aterian toiminta laajenee entisestään, kun Tampereen kaupungin siivouspalvelut keskitetään Ateriaan. Alatalon mukaan siivoustyöstä vastaaminen täydentää luontevasti Tampereen Aterian tukipalvelutoimintaa. – Mehän olemme siivonneet päiväkodeissa jo vuosia. Tärkein tehtävämme on edelleen pitää huolta asiakkaan hyvinvoinnista joka päivä. Ensi syksynä Tampereen Aterian jokaisessa toimipaikassa vietetään yhdessä kaikkien 35 000 asiakkaan kanssa kymppisynttäreitä. – Jokainen toimipaikka emännöi juhlaa omille asiakkailleen sopivana aikana ja sopivalla tavalla. Esi- Paras keittiö palkitaan vuosittain Aleksanterin koulun ruokasalin iloisen vilinän keskellä ruokapalveluesimies Soile Hleihel esittelee ylpeänä salin seinällä olevaa tuoretta diplomia. – Keittiömme sai Vuoden asiakaspalveluosaaja 2014 -palkinnon Tampereen Aterian vuosijuhlassa helmikuussa. Palkinnosta on syytäkin olla ylpeä, sillä se on osoitus hyvästä asiakasyhteistyöstä ja myönnetään vuosittain toimipaikalle, joka on saanut parhaan suosion omilta asiakkailtaan. – Meille on tärkeintä, että ruokailemaan on aina mukava tulla, Soile Hleihel sanoo. • TEKSTI Matliisa Lehtinen KUVAT Susanna Lyly – Pi Pidä d mme m jjoo päiivää huolta joka 35 0 00 0 assiakkaan hyvinvoinnisssta, sanoo Aterian toimiiitusjohtaja TTarja j Al Alatalo. Tampereen Ateria Tampereen Ateria vastaa päivittäin 35 000 asiakkaan aterioista ja 71 päiväkodin siisteydestä 500 ammattilaisen voimin. 2005 Pääosa kaupungin ateriapalveluista yhdistetään: Tampereen Ateria aloittaa toimintansa. 2007 Ateriasta tulee liikelaitos. Järjestelmällinen asiakasyhteistyö alkaa. Ruokailijat otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen. 2009 Päiväkodeissa siirrytään monipalvelutyöhön, jossa Aterian vastuulle tulevat sekä ateria- että siivouspalvelut. 2012 Kaupunginvaltuusto antaa Aterialle vastuun kaikista kaupungin ateriapalveluista. Liikelaitos voi ostaa palvelut tai tehdä ne itse. 2013 Tampereen Aterian toiminnasta tulee seudullista. 2015 Tampereen kaupungin siivouspalvelut keskitetään Ateriaan. www.tampere.fi/tampereenateria TAMPERE-lehti 1 | 2015 5 Tästä puhutaan nyt Pysäköinninvalvonta hyödyntää uutta teknologiaa P ysäköinnintarkastajat tekevät tärkeää ja tarpeellista valvontatyötään koko Tampereen alueella. Työn perimmäinen tavoite on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Tarkimmin valvotaankin suojatie- ja risteysalueita. Yleisten katualueiden lisäksi valvottavana on vielä 1 200 yksityistä pihaa. – Tehtävämme on ohjata ja opastaa, mutta valitettavasti joudumme kirjoittamaan pysäköintivirhemaksujakin. Niitä kirjoitettiin viime noin 55 000 kappaletta, toteaa katupäällikkö Marjo Hallinen. Vaikka pysäköintivirhemaksujen määrä kuulostaa suurelta, se on ollut vähenemään päin. Katupäällikkö uskoo, että kohtuusuuret virhemaksut saavat autoilijat olemaan tarkkaavaisempia. Pysäköintivirhemaksu on ydinkeskustassa 1. vyöhykkeellä 60 euroa ja muualla kaupungissa 50 euroa. Keskustapysäköinti ohjataan parkkihalleihin Pysäköinninvalvonnan on pysyttävä liikenneympäristön muutoksissa mukana. Tampereelle valmistellaan parhaillaan pysäköintipolitiikkaa, ja se tulee ohjaamaan keskustapysäköintiä maan alle parkkihalleihin. Pysäköinninvalvonta on muutenkin pysynyt ajan hermoilla, työssä hyödynnetään käsitietokoneita ja mobiileja. – Pysäköintimaksun maksaminen onnistuu nykyään EasyParkin ja ParkManin kännykkäsovelluksella. Pysäköinnintarkastaja tunnistaa tarrasta mobiilimaksua käyttävän auton ja pystyy tarkistamaan omasta mobiilistaan rekisterinumerohaulla, onko maksu hoidettu, Marjo Hallinen kertoo. Uusinta uutta ovat silmälasien tapaan käytettävät älylasit, jotka skannaavat auton rekisterikilvestä, onko maksu hoidettu. Pysäköinninvalvonta on koekäyttänyt Vincitin kehittämiä laseja, jotka ovat laatuaan ensimmäiset Suomessa. Hallinen on tyytyväinen myös pari vuotta sitten käyttöön otettuun tarkastajan virka-asuun. Virkapuku on käytössä koko Suomen laajuisesti ja tuo tarkastajan työhön tunnettavuutta, näkyvyyttä ja turvaa. • TEKSTIT Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly Muista seurata liikennemerkkejä PYSÄKÖINNINTARKASTAJA Merja Pajuoja on aloittanut työpäivänsä jo aamukuudelta ja on juuri lähdössä tarkastamaan ydinkeskustan aluetta jalkaisin. – Teemme töitä vuoroin pari tuntia kestävissä kävely- ja autojaksoissa. Kävellen liikumme ydinkeskustassa ja esimerkiksi Taysin alueella. Kun autolla pongaamme työparin kanssa väärin pysäköityjä autoja, virhemaksun käy kirjoittamassa repsikan paikalla istuva, Merja Pajuoja kuvailee. Paras keino välttää virhemaksu on seurata liikennemerkkejä ja maksaa parkkimaksu. Parhaillaankin on yksi auto P-Frenckellin pääovien viereisellä parkkipaikalla saanut virhemaksun tuulilasiinsa, vaikka mobiilimaksu on maksettu. – Tuossa liikennemerkissä lukee, että tässä voi pysäköidä kello 18:aan vain kaupungin erikoisluvalla, vasta sitten alkaa maksullinen aika, Merja Pajuoja vinkkaa. – Usein autoilija ajattelee käyvänsä asioilla nopeasti parkkimaksua maksamatta ja niin taisin joskus itsekin ajatella. Mutta ehdimme minuutissa kirjoittaa jo pari maksua, Merja Pajuoja sanoo. Tänä talvena yllättävän moni autoilija on pysäköinyt liian lähelle suojatietä. – Etäisyyden tulisi olla vähintään viisi metriä, Pajuoja neuvoo. Toisaalta talvipysäköinti sujuu monin paikoin. Esimerkiksi hervantalaiset ovat tottuneet jo vuoropysäköintiin ja osaavat siirtää autonsa kadun toiselle puolelle aurauspäivinä. Merja Pajuoja on tyytyväinen työhönsä: työ on vaihtelevaa, siinä saa liikuntaa ja tapaa mukaviakin asiakkaita. Univormuiselle tullaan helposti turisemaan myös muuten. – Rohkeutta tässä työssä kyllä tarvitaan, hän sanoo. Tarkastajat eivät saa provisiopalkkaa virhemaksuista, vaan kaikki tulot maksuista menevät kaupungin isoon kukkaroon. Eikä provisiopalkkauksen suuntaan pidä Merja Pajuojan mukaan mennäkään, se voisi hänen mielestään vääristää valvontaa. • Viranomaispalvelut valvoo elinympäristöä PYSÄKÖINNINVALVONTA on osa Tampereen kaupungin viranomaispalveluja, joka aloitti toimintansa uutena yksikkönä tämän vuoden alussa. Viranomaispalveluille kuuluvat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaupunkimittauksen, katutilavalvonnan ja jätehuollon viranomaistehtävät. Yksikössä esimerkiksi valvotaan elintarvikemyymälöitä, ravintoloita sekä talousveden laatua, käsitellään ympäristöja rakennuslupia, valvotaan pysäköintiä ja kaduilla tehtäviä töitä, laaditaan tonttijakoja, vastataan paikkatiedosta sekä huolehditaan luonnonsuojelusta. Pysä Py säkö köin inni nintarkas tark assta t ajaa Mer erja j ja Paju Pa juoj ojaa on l äh ähdö döss s ä ss taark rkas asta t ma maan kes eskku ku st kust stan t an an aluett al tta ja j llkkaaiisiin. n Tarka arka ar kast staj st ajj ililla la la on n yhtten e äine nen ne n si sini n ne ni n n vi vi rk rk aaa u kaut as kaautta uttaa Suoom meen. Puv u uss sa sa on n pys y äkköiinn nin nval valv va l von nnan ssiiilm lmäl lm älog älog äl ogoo ja j Tam a pee ree re e n re vaak va a un ak un a. a Yhä useampi käyttää Nella Nettilatausta TAMPEREEN joukkoliikenteen verkkokauppa Nella Nettilataus on ollut toiminnassa parisen vuotta. Palveluun on jatkuvasti lisätty uusia toimintoja. Viime vuonna verkkokauppaan luotiin uusia käyttäjätunnuksia yli 6 • 24 000, ja myyntitapahtumia tehtiin yli 170 000. Tällä hetkellä palvelun käyttäjiä on yli 50 000. Nettilatauspalvelussa voi paitsi ostaa lippuja, myös tilata itselleen henkilökohtaisen matkakortin. Palvelun kautta voi myös tilata sähköpostimuistutuksen uuden lipun lataamisesta ajoissa, tarkastella oman matkakorttinsa tietoja ja päivittää tietonsa asiakasrekisteriin. Palveluun luotiin viime vuonna yrityskäyttöliittymä, joten työsuhdeja muiden etuuslippujen hallinta onnistuu nyt verkkokaupan kautta. Erikoislipuista myös Kelan koulumatkatukilippu ja Pirkkalan koululiput löytyvät verkkokaupan valikoimista. Lippujen myynnissä Nella on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan, ja nyt jo 16 prosenttia kaikesta myynnistä tehdään verkkokaupassa. Ympäri kaupunkia sijaitsevissa latauspisteissä ladataan kuitenkin edel- leen valtaosa lipuista. Työsuhdelipuista jo puolet ostetaan verkosta. Kaikista matkakorteista 8 prosenttia tilattiin viime vuonna Nella Nettilatauspalvelun kautta. nella.tampere.fi • Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2015 kaavatöistä KU VA : ATAC A N E RG I N Kaupunkisuunnittelun vuosi 2015 Tampereella K antakaupungin yleiskaavassa suunnitellaan koko Tampereen aluetta lukuun ottamatta pohjoista suuraluetta. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2040. Kaava tulee sisältämään pohjan sekä linjauksia lähivuosien tarkemmalle suunnittelulle ja pitemmälle tulevaisuuteen tähtääviä kestävän kasvun linjauksia. Tavoitekeskustelu kaavasta on käynnissä ja suunnitelman luonnos valmistuu loppuvuodesta. Pohjoisella alueella jatketaan kyläalueitten suunnittelua, Sisaruspohjan osayleiskaava valmistui viime vuoden lopulla, ja nyt työ jatkuu Terälahdessa. Joukkoliikennekaupunkia rakentamassa Raitiotiehanke on Tampereen suurin kaupunkisuunnitteluhanke. Tehokkaan joukkoliikenteen suunnitteluun kytkeytyy tulevien vuosien merkittävää täydennysrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena on, että täydentämällä alueiden viihtyisyys paranee, kun samalla huolehditaan hyvästä ympäristöstä ja virkistysalueista – ja hyvistä joukkoliikenteen yhteyksistä. Ehyt-hankkeen tä- män vuoden kohteita ovat Hakametsä ja Multisilta. Mistä saan tietoa kaavoista? 1. Palvelupiste Frenckellistä • Kaupunki täydentyy laadukkaasti Asemakaavoituksella vastataan lähivuosien maankäytön tarpeisiin. Asumisen tarpeisiin kaavoitetaan vuosittain enemmän alueita kuin välitön rakentamisen tarve edellyttää. Näin luodaan vaihtoehtoja erilaisten asumisen tarpeiden ja toiveiden toteuttamiselle. Viime vuonna laaditut asemakaavat sisältävät varaukset noin 2 200 uudelle kerrostaloasunnolle ja 300 pientaloasunnolle, joista 136 on uusia omakotitontteja. Näistä kaupungin luovutettavaksi tulee 115 uutta omakotitonttia kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen. Yritysalueitten kysyntään vastaaminen tehokkaasti on viime vuoden tapaan tärkeä tehtävämme. Kaavoitus on vuorovaikutteista suunnittelua ja osa kasvavan Tampereen pitkäjänteistä kehittämistyötä. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kaupunkimme suunnittelusta! Suunnittelujohtaja Taru Hurme Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelu • Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell [email protected] puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B, ma–pe 8.30–15.45 Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi ohjataan tarvittaessa eteenpäin. 2. Virallisista kuulutuksista • • • Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa Kaupungin verkkosivuilla www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/ kaavoitus/kuulutukset Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen materiaaliin. 3. Internetistä • • • • Tampereen kaupungin sivuilta www.tampere.fi Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat löytyvät kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/vireillaolevatkaavat Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaavanumeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit, esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja selostus. Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein myös kaupungin internet-etusivun tiedotteissa sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa. TAMPERE-lehti 1 | 2015 7 Kaavoituskatsaus 2015 KAAVOITUSKATSAUKSEEN on koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen ja yleissuunnittelun ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioista. Yleissuunnitelmia tehdään erityisesti täydennysrakentamista varten. Niissä muodostetaan visio aluekokonaisuudesta, esimerkiksi kokonaisesta kaupunginosasta. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavoihin ja mahdollistavat korttelia tai tonttia laajemman kuvan saamisen alueesta. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta. Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan. • MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ON OSA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTÄ Maankäytön suunnittelu laatii ja tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleissuunnitelmia sekä valmistelee poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja. Yksikkö vastaa omalta osuudeltaan seutuyhteistyöstä ja kaupunkikehityksestä sekä kaavoitusohjelmien laadinnasta. Maankäytön suunnitteluun kuuluvat yleiskaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja asemakaavoituksen toiminnat. Taru Hurme Suunnittelujohtaja, p. 040 806 2601 Elina Karppinen Asemakaavapäällikkö, p. 040 8004908 Hanna Montonen Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, p. 040 801 6952 Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, p. 040 801 6917 8 TAMPERE-lehti 1 | 2015 Yleiskaavoituksen työkohteet 2015 1. NURMI-SORILAN OSAYLEISKAAVA AULIKKI GRAF Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Nurmin ja Sorilan alueille Näsijärven rannan tuntumaan noin 13 000 asukkaan uuden alueen rakentaminen. Osayleiskaavatyön aikana laadittu Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hanke antaa suuntaviivoja hiilineutraalin kaupunginosan asemakaavoille. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä 2014. Ehdotuksesta saatu palaute huomioidaan kaavaratkaisun valmistelussa. Nurmi-Sorilan osayleiskaava valmistuu kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. 2. KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA DANI KULONPÄÄ AULIKKI GRAF Keskustan osayleiskaavatyötyö liittyy läheisesti keskustan kehittämisohjelmaan, jossa tavoitteena on keskustan elinvoiman parantaminen. Keskeisiä kaavassa käsiteltäviä strategisia teemoja ovat muun muassa liike-elämän toimintaedellytysten kehittäminen, keskustan vahvistaminen asumisen paikkana, viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä liikenteeseen liittyvät ratkaisut. Kaavatyö sisältää selvityksiä ja laajaa vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Osayleiskaavaluonnokset olivat nähtävillä keväällä 2014. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi kaavatyön jatkokehittelyn pohjaksi luonnosvaihtoehdon Valttius. Yleiskaavaehdotus valmistuu ja se asetetaan nähtäville keväällä 2015. Keskustan strateginen osayleiskaava valmistuu kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. 3. KÄMMENNIEMEN OSAYLESKAAVA ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ Kämmenniemen osayleiskaavan tavoitteena on vahvistaa monipuolisesti Kämmenniemen palvelukeskusta sekä tutkia asumisen ja mahdollisesti myös työpaikkojen laajentamisalueita asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaa- vatyö etenee vuoden 2015 aikana lähtötietojen ja selvitystarpeen arvioinnilla. 4. KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 PIA HASTIO Yleiskaavatyön keskeisin sisältö on suunnitelma kaupungin tavoiteltuun kasvuun vastaamiseksi kantakaupunkia täydentämällä ja uudistamalla. Tavoitteellinen mutta myös eri ennusteisiin pohjautuva asukasmäärän kasvu jatkuu Tampereella vuosittain noin 2 000 uudella asukkaalla vuoteen 2030 saakka. Yleiskaava ratkaisee osaltaan kasvun suuntaamisen periaatteen uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen sekä liikenteen sovitta- miseksi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Vuoden 2015 aikana valmistuu yleiskaavaa koskeva tavoitepaketti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen valmistellaan tulevaisuuden suuntaviivoja havainnollistavia vaihtoehtoisia yhdyskuntarakenteen kehitystä kuvaavia skenaarioita ja yleiskaavan luonnos, joka asetetaan nähtäville. Kantakaupungin yleiskaava on tarkoitus hyväksyä valtuustokauden loppuun mennessä vuoden 2016 aikana. Yleiskaavatyössä pyritään maankäytön kokonaisprosessin kehittämiseen siten, että yleiskaava vastaa ajantasaisesti kaupungin muuttuviin tarpeisiin. • Käsittely kesken Ojalan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.1. 2015. Kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi kevään 2015 aikana, jonka jälkeen käynnistetään alueen asemakaavoitus. POHJOINEN MAASEUTUALUE JA KYLÄT ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ HILKKA TAKALO Pohjoisen suuralueen maankäyttöä ohjataan vireille tulevien rakentamishankkeiden neuvonnalla sekä jatkamalla kylien kaavoitusta. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.12.2010 esityksen Tampereen pohjoisen alueen vesihuollon järjestämiseksi, jonka pohjalta jatketaan osayleiskaavojen valmistelua sekä muuta rakentamisen ohjausta. Sisaruspohjan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2014. Kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi kevään 2015 aikana. Terälahden osayleiskaavaluonnos on valmistunut ja oli yleisesti nähtävillä 29.1.– 2.3.2015. Luonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Kaavaehdotus valmistuu ja kaava saadaan hyväksymiskäsittelyyn tämän vuoden aikana. Lopullisen kaavaratkaisun sisältö ja kaavoituksen aikataulu kytkeytyvät Teiskon vesihuolto-osuuskunnan päätöksiin keskitetyn vesihuollon toteuttamisesta alueella. Viitapohjan osayleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan mahdollisuuksien mukaan tämän vuoden aikana. Alueen suunnittelussa huomioidaan kaupunginhallituksen hyväksymä vesihuoltoratkaisu siten, että alueen vesihuolto perustuu kiinteistökohtaisiin vesihuoltojärjestelmiin. Kolunkylän osayleiskaavatyö käynnistetään vuonna 2016 perusselvitysten laadinnalla. Alueen suunnittelussa huomioidaan kaupunginhallituksen hyväksymä vesihuoltoratkaisu siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja toteutetaan vesihuolto-osuuskuntien toimesta. • Linnainmaan tulevaisuudennäkymä? Havinnekuvassa oleva Linnainmaa on yksi niistä paikoista, jonka maankäyttöä suunnitellaan ja kehitetään kantakaupungin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaava 2040:n tavoitteita tarkennetaan keväällä T ampereen kantakaupungin yleiskaavaa suunnitellaan koko kaupunkiin pohjoista maaseutua lukuun ottamatta. Yleiskaavassa määritetään kaupunkirakenteen kehittämisen suuntaviivoja vuoteen 2040. Uudella yleiskaavalla halutaan mahdollistaa kaupungin kasvu niin, että ympäristö kehittyy laadukkaasti. Tampere on vahva kasvukeskus. Kaupungin ennustetaan kasvavan lähes 60 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kasvun mahdollistamiseksi tarvitaan yleiskaavaa, joka varmistaa muun muassa asuinalueiden, palvelu- ja työpaikka-alueiden, liikenneväylien sekä virkistys- ja viheralueiden tilatarpeiden lisäksi myös toiminnallisen ympäristön laatukysymyksiä. Yleiskaavassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on kaupungin kasvun tuo- man uuden asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittaminen vahvojen joukkoliikennereittien vaikutuspiiriin. Toteutuessaan raitiotie on entistä keskeisempi osa kaupungin joukkoliikennejärjestelmää, selkäranka, johon myös uuden maankäytön on hyvä tukeutua. – Tällä hetkellä yleiskaavatyössä korostuvat uusina erityisinä tavoitteina elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, mutta toisaalta myös ilmastovaikutusten hallinta. Teemat ovat kytkettävissä hyvin toisiin- sa muun muassa kehittämällä mahdollisuuksia kestävien liikkumisen tapojen, joukkoliikenteen ja pyöräilyn, käyttämiseen työmatkoilla, kertoo yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. Kaavan tavoitteiden määrittelyyn liittyen kuntalaisten ja sidosryhmien mielipiteitä on selvitetty syksyn aikana muun muassa karttakyselyllä, yleisötilaisuudessa ja työpajoissa. Työtä on esitelty myös sosiaalisessa mediassa ja blogissa. Syksyllä kokeiltiin myös asian mainostamista kaupungin busseissa sekä esitteiden jakamista kauppakeskuksissa. Kevään aikana yleiskaavan tavoitteista keskustellaan kaikissa lautakunnissa. Tavoitteista päätetään kesällä, jonka jälkeen laaditaan yleiskaavan luonnos. Luonnosvaiheessa pyydetään kaupunkilaisten ja sidosryhmien mielipiteitä. • LIELAHTI on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden muutosalueista Tampereella. Tampereen kaupunki osti vuonna 2014 Lielahdesta laajan teollisuusalueen, jolta teollinen toiminta on osittain loppunut. Tavoitteena on uudistaa Lielahden aluekeskus, lisätä alueen työpaikka- ja asukasmäärää merkittävästi sekä kehittää Lielahdesta toiminnallisesti monipuolinen ja laadukas uusi kaupunginosa Näsijärven rannalle hyvien pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Raitiotien yleissuunnitelmassa toinen vaihe on suunniteltu kulkemaan keskustasta Lielahteen ja Lentävänniemeen. TAMPERE-lehti 1 | 2015 9 Kaavoituskatsaus 2015 Täydennysrakentamisen Ehyt-yleissuunnitelmat YHDYSKUNTARAKENTEEN eheyttäminen Tampereella eli Ehyt-hankkeen tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita täydennysrakentamista hyödyntäen. 1 HAKAMETSÄN ALUEEN SUUNNITTELU on aloitettu vuonna 2014 ja se jatkuu vuonna 2015. Alueeseen kuuluu osia Kissanmaan ja Uudenkylän kaupunginosista sekä Sammonkadun itäpään alueita, ns. Taka-Kalevaa. Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelmaan yhteen sovittaen tutkitaan alueelle sopivia maankäytön toimintoja ja täydentämisen mahdollisuuksia eri liikennemuotojen risteämässä, johon keskittyy entistä laajempi palvelutarjonta. Raitiotien suunniteltu linjaus kulkee alueen tuntumassa Sammonkatua ja Rieväkatua pitkin. Suunnitellulta seisakkeelta kulkee tärkeä kävely-yhteys jäähallille Hervannan valtatien ali. Jäähallin ympäristön toimintoja ja liikenneratkaisuja Hervannan valtaväylän ja Sammonkadun/Sammon valtatien risteyksessä suunnitellaan ottaen huomioon Kalevanrinteen maankäytön yleissuunnitelma sekä erillinen liikenteen yleissuunnitelma. Alueella on käynnissä myös asemakaavamuutos Iskun, Tredun ja Tampere Areenan kohdalla. Jäähallialueen tulevaisuuden käyttöä ja sen kytkeytymistä kaupungin muiden urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden verkkoon selvitetään samanaikaisesti. Yleissuunnitelma-alueeseen kuuluvat Kissanmaalla uudella asemakaavalla kehittyvä Kissantassun kortteli sekä Tampereen Vuokraasunnot Oy:n Hipposkylän pienkerrostaloalue. Hipposkylän aluetta kehittämistä suunnitellaan poikkihallinnollisesti yhdessä sosiaalitoimen sekä asunto- ja kiinteistötoimen ja kiinteistön omistajan TVA:n kans- sa. Alueen eteläpäässä suunnittelun kohteena on myös Hervannan valtaväylän ja Sandelinin puiston välinen kortteli. Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet 2 MULTISILLAN YLEISSUUNNITELMA käynnistetään tänä vuonna. Alueella tutkitaan nykyisen päiväkodin ja koulun uudelleen sijoittamista palveluverkkosuunnittelun pohjalta ja niiden nykyisien tonttien käyttöä täydennysrakentamiseen. Joukkoliikenteen laatukäytävän varressa olevalla asuinalueella otetaan suunnittelussa huomioon virkistysalue- sekä kävely- ja pyöräilyyhteyksien kehittäminen. Lentomelun aiheuttamat ympäristölliset rajoitukset huomioidaan ja tutkitaan mahdollisuuksia monipuolistaa asuntotyyppejä esimerkiksi keskitehokkaalla rakentamisella. Multisillan suunnittelun tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden lisääminen ja Lempääläntien varren sekä liikekeskuksen ympäristön yleisten alueiden tarjoaman potentiaalin hyödyntäminen täydennysrakentamiseen. Alustavia korttelirakenteen täydennysalueita on Ehyt-selvityksessä vuodelta 2011 paikannettu Kitiniitynkadulle sekä Multiojankadun varteen. Laajimmat maankäytön käyttötarkoituksen muutosalueet voisivat sen perusteella olla nykyisen liikekeskuksen alueella Lempääläntien länsipuolella sekä Perkkoonkadun ja Lempääläntien risteyksen koillispuolella. Myös pohjoisessa voimalinjan molemmin puolin on täydennysmahdollisuuksia. • KESKUSTA SUUNNITTELIJAT IINA LAAKKONEN / ALUEVASTAAVA MARJUT AHPONEN ANNA HYYPPÄ 1 ditaan vuonna 2014 ratkenneen kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen pohjalta korkeatasoisen, kaupunkimaisen asuinalueratkaisun mahdollistava asemakaava, joka tarjoaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Alueen asemakaavoitus käynnistyy alkuvuodesta 2015. Asemakaava 2016. (8581) LAAKKONEN KUNKUN PARKKI Tampereen ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien porrasyhteyksien ja sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa ydinkeskustan maanalaista pysäköintiverkkoa, joka kuuluu Keskustan kehittämisohjelman keskeisiin hankkeisiin. Asemakaava 2015. (8437 JA 8532) LAAKKONEN 2 XVI (TAMMELA), Tammelan stadion sekä täydennysrakentamista Tammelan pallokentän alueelle laaditaan asemakaava vuonna 2014 ratkaistun suunnittelukilpailun pohjalta. Tavoitteena on stadionin kehittäminen jalkapalloilun käyttöön ja ympärivuotiseksi siten, että siihen yhdistyy myös asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Asemakaava 2015. (8570) HYYPPÄ 3 III, VI XIII (NALKALA, KAAKINMAA, RATINA), Eteläpuisto Eteläpuistoon ja lähiympäristöön laa- 4 II (TAMMERKOSKI), 10-korttelin asemakaavamuutos Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13 kehittämiseksi laaditaan asemakaavamuutos. Kaavamuutoksen pohjana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma, jossa tutkittiin kaupunkirakenteen täydennysmahdollisuuksia. Kokonaissuunnittelulla tavoitellaan viihtyisiä asukaspihoja ja mielenkiintoisia kaupunkitiloja kortteleiden sisäosiin. Asemakaava 2015. (8557) HYYPPÄ 5 XII (KYTTÄLÄ), Tuomiokirkonkatu Tampereen liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti keskustaa kehitetään kävelypainotteisena alueena. Kyttälän jalankulkualueiden kehittämiseksi laaditaan katualueen asemakaava Tuomiokirkonkadun muuttamiseksi kävelykaduksi Hämeenkadun eteläpuolella Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välillä. Asemakaava 2015. (8558) LAAKKONEN 6 PYYNIKKI, Pyhäranta 4 Asemakaavalla tutkitaan tontilla sijait- Raitiotiereitille asuntoja hyvään kaupunkiympäristöön T Paasikiventien suunnalla raitiotiereitin varrella on esimerkiksi Lielahdessa monia mahdollisuuksia avoimena. Kuvasovite Haarlan mutkasta. 10 TAMPERE-lehti 1 | 2015 ampere kasvaa strategiansa mukaisesti voimakkaasti valmiin yhdyskuntarakenteen sisällä. Raitiotie tukee ja mahdollistaa kasvua. Raitiotiestä halutaan kaupungille myönteinen imagotekijä myös siten, että uusiutuvasta kaupunkiympäristöstä tulee laadukasta. Raitiotien suunnitellun reitin varrella on me- Asemakaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen työkohteet kartalla. sevan toimistorakennuksen (nk. teletalon) purkamista ja uuden asuinkerrostalon rakentamista alueelle. Kaupungin omistamien viheralueiden osalta tavoitteena on mm. osoittaa yleiskaavaa toteuttava Pyhäjärven rantaa kiertävän virkistysreitin osa. (8561) AHPONEN 7 I (FINLAYSON), Puuvillatehtaankatu 6, Näsilinnankatu 2–6 ja Näsijärvenkatu 3 Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleisten tonttien nykyistä rakennuskantaa korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan kohteeseen laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. (8503) AHPONEN ITÄ SUUNNITTELIJAT VESA KINTTULA / ALUEVASTAAVA MARKKU KAILA KATARIINA KORTE 8 KISSANMAA Kissanmaan pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin vuonna 2008 inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Kaavaluonnoksen tavoitteena on valmistua vuonna 2015. (8186) KORTE neillään tai alkamassa lukuisia erilaajuisia maankäytön hankkeita. Joissain paikoissa on valmiita asemakaavoja tai rakentaminen on jo alkanut. Osassa kohteista tehdään yleissuunnittelua, ja esimerkiksi Lielahdessa on vasta ideoitu maankäytön mahdollisuuksia. Hallilassa ja Hervannassa tehdään kolmea raitiotiehen liittyvää asemakaavaa. Hallilassa raitiotien varrelle suunnitellaan uusia kerrostaloasuntoja noin 500 asukkaalle sekä toimitiloja ja viheraluetta. Hervantaan suunnitellaan raitiotien varikkoa ja sähkönsyöttöasemaa. Kaavat aiotaan saada valmiiksi tämän vuoden aikana. Hallilan asemakaava mahdollis- 9 KALEVA, Pellervon koulun tontin käyttötarkoituksen muutos Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa tontin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun piha-alueelle. Kaavamuutosta ohjaamaan on laadittu kaupunkikuva- ja maisemaselvitykset. Kaavoitus jatkuu 2015. (8297) KAILA 10 KALEVANRINNE, KALEVA, asemakaavatyöt Alueelle on laadittu osayleiskaavan pohjautuen vuonna 2013 Kalevanrinteen yleissuunnitelma ja kunnallisteknisiä yleissuunnitelmia 2012–2014. Alueelle valmistellaan Hakametsän yleissuunnitelmaa 2015, jonka pohjalta laaditaan asemakaavamuutoksia asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu 2015. (8489, 8479) KAILA taa raitiotien rakentamisen Hervannan valtaväylän yhteyteen ja täydennysrakentamisen Vackerinpuistoon raitiotien pysäkin ympäristöön, josta pääsisi ratikalla nopeasti keskustaan ja Hervantaan. Hallilan asemakaavassa tavoitteena on kaupunkikuvallisesti hyvä ja viihtyisä alue, joka tukee nykyisiä palveluita ja monipuolistaa asumisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi Pehkusuonkadun varteen voisi tulla toimitiloja. Uusi mahdollisuus parantaa ympäristöä – Raitiotie vaikuttaa asemakaavoitukseen niin, että asioita aikataulutetaan vähän eri tavalla. Täydennysrakenta- 11 TARASTE, Tarastenjärven teollisuusalueet ja aluepaloasema Tarasten teollisuusalueelle kaavoitetaan tontit aluepaloasemalle, Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen energiantuotannolle sekä Hyötyvoimankadun varren teollisuustoiminnoille. (8475) KINTTULA , EERIKÄINEN 12 LINNAINMAA, teollisuusalueet Sammon valtatien varren eteläpuolella Yrittäjänkadun kohdalla kaavoitetaan teollisuusaluetta ja muutetaan teollisuusalueen kaavoja yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Asemakaava 2015. (8519) KINTTULA , KINOS 13 LINNAINMAA, asuinalue Sammon valtatien ja Kotipellonkadun välillä Linnainmaankadun varrelle laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa monimuotoista asuntorakentamista. Asemakaava 2015. (8599) KAILA , HYYPPÄ mista on tehtävä ja sitä suunniteltaisiin raitiotiestä riippumatta joka tapauksessa, kohteitahan on mietitty jo aikaisemminkin laajempana kokonaisuutena. Ehkä raitiotie mahdollistaa enemmän asuntoja ja rakentamista. Se tuo myös ihan uuden mahdollisuuden parantaa kaupunkiympäristöä, projektiarkkitehti Eeva Hakola pohtii. Kaupunginvaltuusto päätti viime kesäkuussa jatkaa raitiotien suunnittelua. Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kuitenkin vasta vuonna 2016. Raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla. Maankäytön suunnittelua teh- 14 HUIKAS, Seurakuntatalon tontin käyttötarkoituksen muutos Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan omistamalla Uudenkylän seurakuntakodin tontilla laaditaan asemakaavamuutosta, jossa tutkitaan asumisen sijoittumista seurakuntatalon eteläpuolelle. (8531) KORTE 15 LAPPI, Toasin asuinkerrostalojen muutos Lapin kaupunginosassa Rauhaniementien varressa muutetaan Toasin opiskelijakerrostalojen kaavaa. Nykyiset käyttöikänsä päässä olevat elementtitalot korvataan uudella asuinrakentamisella ja samalla lisätään rakennusoikeutta huomioiden valtakunnallisesti arvokas Lapin pientaloalue, viheralueet, Koukkuniemen alue sekä koko alueen pysäköinti ja liikennejärjestelyt. Asemakaava 2015. (8521) KINTTULA dään raitiotiesuunnittelun rinnalla. Myös katujen liikennesuunnitelmia tarkennetaan. Raitiotien ensimmäinen suunnittelu- ja toteutusosa sisältää radan Hervannasta keskustaan ja Taysiin, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Raitiotie jatkuisi keskustasta Lentävänniemeen. Meneillään on allianssihankinnan kilpailutus, jossa haetaan jatkosuunnittelijaa ja rakentajatahoa. Myös vaunutoimittajaa haetaan. Raitiotiereitin varrelle voi sijoittua 20 seuraavan vuoden ajalle arvioitu Tampereen asukasmäärän kasvu. Samalla luodaan uusia mahdollisuuksia työpaikoille ja palveluille. • TAMPERE-lehti 1 | 2015 11 Kaavoituskatsaus 2015 16 OJALA, Aitovuoren teollisuusalue Ojalan alueen pohjoisosassa Tarastenjärven eritasoliittymän eteläpuolella valmistellaan työpaikka- ja teollisuusalueen asemakaavaa Ojalan osayleiskaavan pohjalta. Asemakaava 2015. (8508) EE- läosa. Asemakaava 2016. (8588) KOTI- 23 VUORES, Västinginmäki Asuinalue asemakaavoitetaan useammassa vaiheessa. Ensimmäinen asemakaava on pientalopainotteinen. Asemakaava 2015. (8587) KIVILUOTO RIKÄINEN 17 KALEVA, raitiotien sijoittaminen Kalevan ABC:n lähiympäristöön Teiskontien itäpäässä Kalevan ABC-liikenneaseman lähialueella valmistellaan raitiotietä varten linjausta Tamkin ja Taysin suuntaan. Asemakaava 2015–2016. 24 LAHDESJÄRVI, Aunankorvenkadun yritystontit Aunankorvenkadun varrella tutkitaan nykyisten yritystonttien kehittämistä. Asemakaava 2015. (8537, 8560) GRAF, OHTOLA KINTTULA , KAILA 18 LÄNSI LAINEN, OHTOLA 25 HÄRMÄLÄ, Härmälän päiväkoti Nykyisen päiväkodin toimintaa kehitetään mahdollistamalla lisärakentaminen tontilla. Uuteen päiväkotirakennukseen sijoitetaan myös esi- ja alkuopetuksen tiloja. Asemakaava 2015. (8552) VEIJOLA OJALA, asuinalue Ojalan osayleiskaavan pohjalta aloitetaan asemakaavojen laatiminen alueella pääkokoojakadun ja Kangasalan Lamminrahkan alueen suuntaan. Asemakaava 2015–2016. KINTTULA , NIILORÄMÄ 26 MULTISILTA, Multisillan uusi päiväkoti Multisillan päiväkodille on suunniteltu uutta sijoituspaikkaa Multisillanpolun ja Lempääläntien kulmaan. Asemakaava 2015. (8535) VEIJOLA ETELÄ SUUNNITTELIJAT RIIKKA RAHKONEN / ALUEVASTAAVA JOUKO SEPPÄNEN MINNA KIVILUOTO SARI PIETILÄ 27 PISPALA Pispalan asemakaavojen uudistaminen tehdään kolmessa vaiheessa, joista vireillä ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asemakaavamuutokset (8257) ja (8256) sekä II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaavamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Vuonna 2015 on tarkoituksena asettaa uudelleen nähtäville ja hyväksymiskäsittelyyn I-vaiheen asemakaavaehdotukset ja aloittaa II-vaiheen asemakaavamuutosten valmistelu. RAHKONEN, PIETILÄ (I-VAIHE), KIVILUOTO, SEPPÄNEN (II-VAIHE) SUUNNITTELIJAT ILKKA KOTILAINEN/ ALUEVASTAAVA EEVA HAKOLA HANNA OHTOLA PÄIVI VEIJOLA 19 HALLILA, raitiotie ja täydennysrakentaminen Hallilan koillispuolelle suunnitellaan korkeatasoista asumisen täydennysrakentamista. Suunnittelussa mahdollistetaan raitiotien seisakkeen sijoittuminen alueelle. Asemakaava 2015. (8604) HAKOLA 20 HERVANTA, raitiotien varikko Raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti mahdollistetaan päävarikon toimintojen sijoittuminen alueelle. Varikko liittyy raitiotien runkolinjaan Hermiankatua kulkevalla haaralla. Asemakaava 2015. (8600) VEIJOLA 21 HERVANTAJÄRVI 1 22 HERVANTAJÄRVI 2 Hervannan eteläpuolelle suunnitellaan Hervantajärven osayleiskaavan mukaista asuinaluetta. Osayleiskaavan pohjalta tehdään koko alueen yleispiirteinen kokonaissuunnitelma sisältäen mm. kuntatekniset ratkaisut. Asemakaavat laaditaan kahdessa osassa. Toiseen vaiheeseen sisältyy pientalovaltainen ete- 12 TAMPERE-lehti 1 | 2015 TOVAT T : A RC H I T E C T S & P L A N N E R S A B Hervannan eteläpuolelle suunnitellaan Hervantajärven osayleiskaavan mukaista asuinaluetta. Osayleiskaavan pohjalta tehdään koko alueen yleispiirteinen kokonaissuunnitelma sisältäen mm. kuntatekniset ratkaisut. Asemakaavat laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy kerrostalovaltainen pohjoisosa Ruskontien varrella. Asemakaava 2015. (8192) KOTILAINEN, OHTOLA ETELÄPUISTON ASEMAKAAVOITUS alkaa kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. 28 EPILÄNHARJU, Abloyn alue Tohloppijärven etelärannan teollisuusaluetta rautatien varressa suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. Asemakaava 2016. (8525) SEPPÄNEN 29 TESOMAN RAUTATIEKORTTELI, asuin- ja liikerakentamista Tesomankadun, Tesoman valtatien ja rata-alueen väliselle alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta asuinkerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle Tesoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaava 2015. (8527) RAHKONEN 30 IKURI, TESOMAJÄRVI, Taimiston alue ja jäähallin pohjoispuoli Alueelle valmistellaan asemakaavaa Tesoman yleissuunnitelman pohjalta kerros- ja pientaloasuntojen rakentamiseksi. Asemakaava 2015. (8539) MIKKOLA TAMMELAN JALKAPALLOSTADIONIN uusimiseen tähtäävä asemakaavoitus on alkanut. Stadionin kustannuksia katetaan siihen liittyvästä täydennysrakentamisesta saatavalla tulolla. Hattutemppu-nimistä suunnittelukilpailun voittajaa on kehitetty edelleen palautteen perusteella. 31 HAUKILUOMA II, kerrostaloasumista Alueelle tutkitaan kerrostaloalueen laajentamista Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaava 2015. (8360) KIVILUOTO 32 MYLLYPURO, Kolmenkulma II, toimitila- ja teollisuusalue Asemakaavaa valmistellaan liike-, toimisto- ja työpaikkarakentamisen mahdollistamiseksi 2014 laaditun viitesuunnitelman mukaisesti. Alueen asemakaavoja on laadittu vaiheittain vuodesta 2009 lähtien. Kolmenkulman alueen asemakaavoitus perustuu Myllypuron osayleiskaavaan. Asemakaava 2016. (8183) SEPPÄNEN 33 RYYDYNPOHJA, Vakosuonpuisto Suunnittelualueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa tutkitaan mahdollisuudet laajentaa olemassa olevaa asuinaluetta pientaloasunnoilla yhdyskuntarakennetta täydentäen. Asemakaava 2015.(8540) PIETILÄ 34 POHTOLA, Miesmäenpuisto ja Backmanninpuisto Alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuudet täydentää pientaloaluetta säilyttäen yleistä puistoaluetta rannassa ja Ryydynkadun ja Pohtolankadun välissä Miesmäenpuiston pohjoisosassa. Asemakaavan muutos alkaa 2015. (8498) SEPPÄNEN Yleissuunnittelu vahvistaa Hakametsän luonnetta M onipuolinen asuinpaikka, urheilun ja vapaa-ajan kenttä, leipomoiden alue. Iso parkkipaikka valtaväylän varrella. Hakametsä on ollut ja on kaikkea tätä. Maankäytön yleissuunnittelussa haetaan mahdollisuuksia tehdä jotain lisää, vahvistaa aluetta sen luonnetta kunnioittaen. Hakametsän yleissuunnittelu alkoi asukkaiden verkkokyselyllä, yleisötilaisuudella ja kiertokävelyllä. Kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä selvitettiin. Näin löytyi hieman hajanaisenkin tuntuiselle alueelle historiaa, josta on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen. Alueelle on tulossa uusia taloja asukkaineen. Samalla voidaan tehdä viihtyisämmiksi yleisiä alueita, kuten puistoja, aukioita sekä kävely- ja pyöräilyreittejä. Tärkeää hule- vesien käsittelyä on myös tutkittu. – Voisiko asvalttikenttiä muuttaa hulevesijärjestelmillä vihreiksi alueiksi? Jäähallien ja Sammon valtatien välissä on jo hieno metsäalue, joka jatkuu puisto- ja viheralueena tien eteläpuolella. Ojan halkomaa puistoa voisi korostaa vihreänä keitaana vaikka hulevesien hallintaan sopivilla lammikoilla, yleissuunnittelupäällikkö Hanna Montonen miettii. Edelleen vapaa-ajan vieton paikka Historiallinen Hakametsä on jatkossakin urheilun ja vapaa-ajan vieton paikka. Tätä mietitään tarkemmin urheilukampuksen selvityksessä. Hakametsän yleissuunnitelmaksi on valmisteltu kaksi luonnosta. Toinen toisi enemmän uusia asuinrakennuksia, toisessa painottuvat liikunnan ja vapaa-ajan toi- minnot. Urheilukampuksen selvitys vaikuttaa lopputulokseen, kun työ viimeistellään yhdeksi suunnitelmaksi. Yleisenä tavoitteena on vähentää vilkkaiden autoliikenteen väylien näkyvyyttä ja haittavaikutuksia kohentamalla kävelyn ja pyöräilyn reittejä. Jäähallinraittia Kalevasta kohti jäähallia aiotaan parantaa. Pysäköintiä pyritään viemään maan alle. Sammon valtatien ja Hervannan valtaväylän risteyksen järjestelyjä on kehitelty edelleen. Alue on myös aiotun raitiotiereitin tuntumassa. Hakametsään liittyy Kalevan itäpään uudistaminen ja pohjoisessa kehittyvä Kaupin kampus ja Tays. Hipposkylästä tehdään erillinen selvitystyö, jonka lopputulos sisällytetään yleissuunnitelmaan sen viimeistelyvaiheessa loppuvuodesta. • 35 HYHKY, Pispalan valtatie 74-78, liiketilaa Asemakaavamuutoksessa tutkitaan päivittäistavarakaupan sijoittumisen mahdollisuudet alueelle. Asemakaava 2015. 36 LIELAHTI, Teivaankatu 2–8, asuinkerrostaloja Lielahtikeskuksen viereiselle pienteollisuusalueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Asemakaavamuutos valmistunee vuonna 2016. (8586) SEPPÄNEN • KU VA : P E K KO S A N G I (8542) SEPPÄNEN HAKAMETSÄN HALLI on keskeinen maamerkki, jota välillä ympäröi automeri. Yleissuunnitelmassa on mietitty vaihtoehtoja, joissa autot tekisivät tilaa sekä asumiselle että vapaa-ajanvietolle, ja pysäköinti tiivistettäisiin rakennuksiin tai maan alle. TAMPERE-lehti 1 | 2015 2014 13 Seudun rakennesuunnitelma varautuu väkimäärän kasvuun Maakuntakaavoitus M aankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 §). Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.1.2013. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 25.11.2013. ten arviointeineen. Vaihtoehtotarkastelun tulosten sekä saadun palautteen pohjalta muodostettiin maakuntakaavan perusratkaisut, jotka maakuntavaltuusto hyväksyi 28.4.2014. Kaavaluonnos valmistellaan hyväksyttyjen perusratkaisujen pohjalta ja se tulee nähtäville keväällä 2015. Kaavaehdotus valmistellaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaa varten on laadittu maakäyttövaihtoehtojen lisäksi useita taustaselvityksiä. Pirkanmaan Poski -hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä. Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2-kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeet -selvitystyön tavoitteena on kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeiden määrittely ja rajaaminen. Tehtävänä on selvittää ja kirjata yhtenäiset kriteerit sekä esittää perusteltu rajaus maakunnan kasvutaajamien rakennettujen alueiden tuntumassa oleville kehittämisalueille, joissa hajarakentamisen paine on suuri, mutta tulevaisuudessa on nähtävissä tarve myös maankäytön muulle kehittämiselle. Näiden lisäksi Pirkanmaalle on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka maakuntahallitus on hyväksynyt 6.2.2012. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi taa nähtäville myös valmisteluaineistoa. Tällöin erillinen valmisteluvaiheen kuuleminen voi jäädä pois. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. mukaan lausuntoja, ja se asetetaan yleisesti nähtäville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitusvälineissä nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia. Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa. Mahdollisten muistutusten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia ehdotukseen ja vastataan muistutuksiin. Asemakaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vas- Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto, virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin maakuntakaavaluonnosta, joka pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutus- KAAVOITUKSEN VAIHEET KAAVOJEN ja muiden maankäytön suunnitelmien laadintaprosessit vaihtelevat niiden laajuuden ja merkityksen mukaan. Tampereella vireillä olevien kaavojen ja maankäytön suunnitelmien materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi materiaalia on yleensä myös kaavoituksen internetsivuilla ja joissakin tapauksissa aineistoa toimitetaan muun muassa suunnitelma-alueen lähellä olevaan kirjastoon tutustumista varten. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Vaikutuksiltaan vähäisemmissä asemakaavamuutoksissa voidaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulut14 TAMPERE-lehti 1 | 2015 Valmisteluvaiheen aineisto on nähtävillä Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita. Niiden pohjalta valmistellaan suunnitelmia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville, ja siitä ilmoitetaan lehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia. Valmisteluaineisto valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään ottamaan huomioon nähtävillä olon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen RAKENNESUUNNITELMA 2040 on Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava strateginen suunnitelma. Rakennesuunnitelmakartta näyttää kuvan kaupunkiseudusta vuonna 2040 sekä eräitä vuoden 2040 jälkeen toteutuvia strategisia kohteita. Kaupunkiseudun suunnitteluyhteistyötä tehdään Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kesken. Kuntayhtymän muodostama seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman joulukuussa 2014, ja se on parhaillaan hyväksyttävänä kuntien valtuustoissa. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan 2000-luvulla toteutuneen väestönkasvun jatkumiseen, eli hieman yli 4 000 asukkaan vuotuiseen kasvuun. Seudulla arvioidaan olevan noin 480 000 asukasta vuonna 2040, uusien asuntojen rakentamistarve siihen mennessä on noin 91 000. Suunnitelmassa asuntorakentamisen painopistealueet sijoittuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, ja pääosa uusista asunnoista pyritään sijoittamaan kuntien keskustoihin ja vahvoihin alueellisiin keskuksiin. Rakennesuunnitelmassa esitetty palveluverkko perustuu Tampereeseen seutukeskuksena sekä alueja lähipalvelukeskuksiin. Palvelujen saavutettavuus voidaan turvata hyvillä kulkuyhteyksillä ja julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoittamisella lähelle toisiaan. Työpaikka-alueista on rakennesuunnitelmassa esitetty elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisääntymistä tukeva ratkaisu. Uudet työpaikat sijoittuvat pääosin keskustoihin ja tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin, kuten Kaupin kampus ja Kolmenkulma. Valmistavan teollisuuden ja logistiikan tarpeet on huomioitu isojen väylien läheisyydessä. Rakennesuunnitelman toteutumista seurataan kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutumista ohjelmoivassa MAL-aiesopimuksessa. Sopimusosapuolet laativat yhdessä edellisvuotta koskevan seurantaraportin ja valmistelevat seuraavan aiesopimuksen. www.tampereenseutu.fi ja www.tampereenseutu2040.fi tineet niihin käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta on mahdollisuus vielä valittaa hallintooikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä. • KU VA : ATAC A N E RG I N Kaavoituskatsaus 2015 Elävä kaupunki R akennesuunnitelma 2040 osoittaa hyvällä tavalla kaupunkiseudun yhteisen tahtotilan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Koko aluetta on tarkasteltu yhtenäisenä, ilman kuntarajoja piirtyvänä kokonaisuutena ikään kuin lintuperspektiivistä, iloitsee Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen. – Rakennesuunnitelma 2040 vastaa nimenomaan kaupungistumisen kysymyksiin. Vuoteen 2040 mennessä kaupunkiseudulla on 110 000 uutta asukasta. Tärkein ratkaistava asia on, miten turvaamme puoleen miljoonaan kasvaneen väestön arjen sujuvuuden ja viihtyvyyden, Ikonen valottaa rakennesuunnitelman peruskysymystä. Rakennesuunnitelmassa on Ikosen mukaan otettu huomioon yritysalueiden riittävä tarjonta ja työllisyyteen liittyvät kysymykset. Esimerkiksi Kolmenkulman alueelle on suunnitteilla ”puhtaan teknologian” eli cleantechin keskittymä, joka yhdessä Tarastenjärven kanssa muodostaa tärkeän kehitysalustan paitsi cleantechille myös energia-alalle. Isot kaupunkiseudut toimivat alueidensa vetureina myös tulevaisuudessa. Yhteydet turvattava lähelle ja kauas – Raideliikenne kulkee punaisena lankana rakennesuunnitelmassa, sillä se tarjoaa sujuvan ja kestävän kehityksen mukaisen liikennemallin. Joukkoliikenteen mahdollisuuksien lisääminen on yksi sujuvan elämän lähtökohdista. On pidettävä huoli myös niistä kaupunkiseudun asukkaista, jotka eivät asu raitioteiden varsilla. Bussiterminaalin kehittäminen palveleekin heidän liikkumistaan, Ikonen muistuttaa. Tampereella ensimmäinen raitiotielinja rakentuisi keskustan ja Hervannan välille, jonka jälkeen ratikka kulkisi myös keskustasta Taysiin. Seuraavaksi rakennettaisiin reitti keskustasta Lentävänniemeen. Seudullista laajentumista tutkitaan Pirkkalan ja Ylöjärven sekä myöhemmin myös Kangasalan suuntaan. Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen ja aseman turvaaminen valtakunnan kansainvälisenä kakkoskent- Vuores-kirja kuvaa uuden kaupunginosan syntyä VUOREKSEN kaupunginosasta on ilmestynyt kirja Vuores – erämaasta kasvoi kaupunkikylä, joka kuvaa uuden kaupunginosan rakentamisen vaiheita. 160-sivuisen kirjan olennaisin rooli Rakennesuunnitelma auttaa kaupunkiseutua kasvamaan hallitusti – Tampereen T Rakennesuunnitelma 2040 TAMPEREEN kaupunkiseudun kunnat hiovat kaupunkiseutua viihtyisäksi ja toimivaksi puolen miljoonan väestölle vuoteen 2040 mennessä yhteisen rakennesuunnitelman avulla. Suunnitelmassa tarkastellaan kaupunkiseutua kokonaisuutena. Nykyiset taajama-alueet tiivistyvät ja joukkoliikenneväylät vahvistuvat suunnitelmassa. Siinä esitetään muun muassa seudullinen raideliikenne- ja joukkoliikennejärjestelmä. Rakennesuunnitelma toteutetaan seuraavien 25 vuoden aikana. Alkuvuosina painotetaan täydennysrakentamista nykyisten keskusten, asuinalueiden ja joukkoliikennevyöhykkeiden tuntumaan. Kokonaan uusien alueiden, keskusten ja liikenneväylien toteuttaminen painottuu lähemmäksi vuotta 2040. tänä ovat Ikosen mukaan välttämättömyyksiä. Lentokenttä voisi palvella laajemminkin koko keskisen Suomen aluetta. – Lentokenttä on meidän yhteytemme maailmalle, ja se liittää meidät maailman kaupunkien fyysiseen internetiin. Tulevaisuudessa lentokentän kautta voisi kulkea ainakin miljoona matkustajaa, parhaimmillaan muutama miljoona, Ikonen visioi. Lielahden alueelle rakentuu kokonainen uusi kaupunginosa, jonka rakentamismahdollisuudet yhdessä Niemenrannan-Lentävänniemen alueen kanssa on tukea Vuoreksen identiteetin muodostumista. Kirjasta välittyvät niin vanha Vuores kuin uuden kaupunginosan rakentaminen. – Teokseen on koottu kaupunginosan käynnistämisessä ja rakentamisessa mukana olleiden suunnittelijoiden, keskeisten vaikuttajien ja rakentajien mielipiteitä ja tunnelmia, Vuores-projektin johtaja Pertti Tamminen kertoo. Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija Matti Wacklin ja visuaalisen ilmeen seutu kasvaa Rakennesuunnitelman tavoimakkaasti. Tähän voitteiden mukaisesti hallikasvuun voimme taan kaupunkiseudun kasvastata muun muassa vua, tiivistetään yhdyskunjoukkoliikennettä tarakennetta, uudistetaan kehittämällä, pormestari liikkumistapoja, parannetaan Anna-Kaisa Ikonen palvelujen saavutettavuutta ja sanoo. asuinympäristön laatua, kehitetään keskustoja ja keskuksia sekä elinkeinoelämän kasvua. Rakennesuunnitelma hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 16. helmikuuta. Kaupunkiseudun kuntien luottamuselimissä hyväksytyn rakennesuunnitelman pohjalta käynnistetään kuntien ja valtion välisen uuden MAL-sopimuksen (maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimus) valmistelu. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. • ovat yli 20 000 asukasta. Asuntorakentamisen kasvumahdollisuuksia löytyy myös Tampereen ydinkeskustasta, jossa varaudutaan vuoteen 2040 mennessä 20 000 uuteen asukkaaseen. – Radan varrella on tarkoitus suosia mahdollisimman monia asumisen eri muotoja, joissa pääpaino on viihtyvyydellä. Lielahti nousee hyvänä esimerkkinä esiin rakennesuunnitelmassakin mainituista aluekeskuksista, joissa ison kauppakeskittymän ympärille on sijoitettu myös julkisia palveluita, kuten kirjasto ja terveysasema. Entäpä millainen Tampere on vuonna 2040 pormestarin kristallipallossa? – Tulen nopealla junalla Helsingistä. Noustessani junasta uudessa asemakeskuksessa Tampereella ympärilläni näkyy hienoja ja korkeita huippusuunnittelijoiden visioimia taloja. Osa matkustajista jatkaa kohti Tampere-Pirkkalan lentokenttää. Ratikan ikkunasta näen Hämeenkadulla paljon hyväntuulisia ihmisiä erilaisissa tapahtumissa. Kaupungin vanhat punatiiliset kivijalat ovat edelleen pystyssä. Kotikaupunkini on yhtä rakas kuin ennenkin, Ikonen kertoo. • on suunnitellut graafinen suunnittelija Marja Muhonen. Kirjaa on saatavilla noin 25 euron hintaan Vapriikin museokaupasta, Tampere-seurasta, Vuoreksen Salesta ja Vuorespalvelu Oy:stä. Vuoreksessa asuu reilut tuhat asukasta, mutta rakenteilla on asunnot seuraavalle tuhannelle asukkaalle. Lisäksi rakennuttajille on luovutettu tontteja noin 5 000 asukkaan asuntoihin. Aikanaan Vuoreksesta tulee yli 14 000 asukkaan kaupunginosa. • TAMPERE-lehti 1 | 2015 15 Ihmisten asialla Taidetta tunnelin suuaukkoihin R antatunnelin työt ovat edenneet vaiheeseen, jossa tunnelin suuaukot on puhkaistu. Ajoratojen väliin Naistenlahteen ja Santalahteen asennetaan 40 metriä korkeat ilmanvaihtopiiput. Maisemaa piiput eivät kuitenkaan rumenna, sillä niistä on tulossa taideteokset ja kaupunkikuvan uudet maamerkit. Tunnelin toteuttajat tilasivat koko tunnelia koskevan taideohjelman. Osana sitä päätettiin järjestää ammattitaiteilijoille tai ryhmille kilpailu tunnelin suuaukkojen ulosmenoramppien keskellä sijaitsevista ilmanvaihtopiipuista. – Muuntamalla piippujen kovat, massiiviset teräsrakenteet taiteeksi niihin tuodaan inhimillisyyttä. Tarkoituksena ei ole vain naamioida tai korjata tekniikan mahdollisesti synnyttämiä haittoja, vaan jopa luoda uusia merkityksellisiä kohteita. Johdonmukaista on yrittää tätä taiteen keinoin, sanoo Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen. Kilpailuehdotuksia jätettiin peräti 120. Niistä palkintolautakunta valitsi taiteellisin kriteerein kolme finalistia: tamperelaisen Jani Ajon Sinisiirtymän, turkulaisen Jan-Erik Anderssonin työn Tuli ja sade ja helsinkiläisen Akseli Leinosen Saapumisen arvoituksen. Voittaja julkistetaan 13. maaliskuuta, ja valmiit piiput pystytetään loppuvuodesta. Suuri yleisö on ollut hankkeesta kiinnostunut, sillä piippujen taideteokset ovat herättäneet runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Rahastakin on puhuttu, totta kai. – Teosten toteutus rahoitetaan osit- tain tunnelin rakennusbudjetista, jossa taiteen osuus on pieni – varsinkin, kun Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt hankkeelle 35 000 euron avustuksen. Ilmanvaihtopiippujen taideteosten ohikulkijoille tuomaa iloa ja viihtyisyyttä sen sijaan ei voi rahassa mitata. • TEKSTIT Tuija Heikkilä KUVA Susanna Lyly Kokoelmapäällikkö Tapio Suominen iloitsee, että Hanna Vihriälän taideteos saatiin Kalkunvuoren päiväkotiin. Taiteesta tulee olennainen osa julkista rakentamista TAMPEREEN kaupunginvaltuusto hyväksyi viime syksynä aloitteen, jonka ansiosta perustettiin työryhmä laatimaan kaupungin julkisen taiteen strategia. – Useissa kaupungeissa varataan tietty prosenttiosuus rakennusbudje- teista taideteoksiin. Tampereellakin tehtiin näin aiemmin, mutta periaatteesta sanouduttiin irti vuonna 1991 silloisen laman aikaan. Sen jälkeen julkisiin rakennuksiin on hankittu taidetta vaihtelevin käytännöin, kokoelmapäällikkö Tapio Suominen kertoo. Prosenttiperiaate on tärkeä osa nyt laadittavaa kaupungin julkisen taiteen edistämisen ohjelmaa, mutta siinä tarkastellaan taiteen tilaa kokonaisuutena: miten taidetta käyte- tään, edistetään ja hankitaan tamperelaisten yhteiseksi hyväksi. – Toivon, että Tampereen julkisen taiteen ohjelmasta tulee sekä ohjaava että velvoittava työkalu. Parhaimmillaan taide on rakennusten olennainen arkkitehtoninen elementti, ei vain irrallinen lisä. Kulttuuri- ja taidemenojen säästövaikutukset ovat niin pieniä, että ne eivät ratkaise kuntien talousongelmia, mutta ne voivat kuihduttaa kokonaisia aloja. Sen sijaan panostus kulttuuriin lisää asukkaiden hyvinvointia ja voi näin vaikuttaa terveyspalvelujen tarpeen vähenemiseen. Lisäksi taidehankinnat rahoitetaan usein esimerkiksi rahastojen varoista, joita ei voi siirtää mihinkään muuhun tarkoitukseen. – Vuoreksen rakentamisessa taide on keskeisesti mukana. Samankaltaisessa Penttilänrannan kaupunginosassa Joensuussa on voitu jopa todeta asuntojen hintojen kohonneen alueen taiteen vuoksi. • Puistokuntosaleihin etsitään vertaisohjaajia kesäksi I käihmisille suunnatut puistokuntosalitunnit alkavat kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Nyt tunneille etsitään vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka innostavat senioreita liikkumaan. − Vertaisohjaaja opastaa kuntoilijoita laitteiden käytössä sekä ohjaa alkulämmittelyn ja loppuverryttelyn. Pelkkä sanallinen ohjeistus ei riitä, vaan on näytettävä reippaasti mallia, kertoo Peltolammin puistokuntosalin ohjaaja Annikki Holopainen. Puistokuntosalilaitteet saattavat näyttää kaukaa katsottuna erikoisilta rautahäkkyröiltä, mutta ne ovat helppokäyttöisiä kuntoiluvälineitä, joissa vastuksena on usein vain oman kehon paino. − Laitteiden avulla voi kehittää sekä aerobista kuntoa että lihasvoimaa. Osassa puistoista on myös tasapainoharjoittelulaitteita, Nääsville ry:n fysioterapeutti Anna-Maria Mansikka sanoo. Kesän ensimmäisellä puistokuntosalitunnilla kävijöitä neuvoo fysioterapeutti ja sen jälkeen vertaisohjaaja. Vertaisohjaajia pyritään saamaan ainakin kaksi jokaiselle puistokuntosalille, jotta ohjaaminen ei olisi liian sitovaa. Puistokuntosalitunneille osallis- Luotsin kanssa lenkille tai museoon 16 TAMPERE-lehti 1 | 2015 Puistokuntosalin treenaajat nauttivat raittiista ilmasta ja mukavasta seurasta. TAMPEREELLA on voinut yli vuoden ajan pyytää maksutta kaveriksi kulttuuri- ja liikuntaluotsia, jos yksin kulttuurin ja liikunnan pariin lähteminen tuntuu tylsältä tai vaikealta. Luotsit ovat Tampereen kaupungin vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi. Heitä voi pyytää mukaan museoihin, pääkirjas- tuu vakikävijöitä ja satunnaisia ohikulkijoita. Mukaan ovat tervetulleita kaikentasoiset ja -ikäiset kuntoilijat. Harjoitteet tehdään oman kunnon mukaan. − Haluamme myös lisää miehiä liikkumaan. Heidänkin pitää huolehtia terveydestään, toivoo Nääsville ry:n hallituksen puheenjohtaja Sirkka Merikoski. Kuntoilijat saavat halutessaan osallistua toimintakykytestiin, joka suorite- to Metsoon ja Niagaraan elokuviin. Luotsit lähtevät myös kaveriksi kävelylenkeille ja kaupungin kuntosaleille. Kevään ajan luotsit toimivat kuntoilukavereina vertaiskävelyryhmissä Lielahdessa (maanantaisin kello 10.30, kokoontuminen Lielahden palvelukeskuksen aulassa) ja Nekalassa (tiistaisin kello 10.30, kokoontuminen Nekalan palvelukeskuksen edessä) sekä kuntosaleilla Kaukajärven vapaa-aikatalossa (tiistaisin kello 10.30–11.30) ja Nääshallissa (perjantaisin kello 11.30–12.30). Ryhmät ovat Konkarit tuo museon päiväkeskuksiin K arhun, oravan, saukon ja majavan nahoista tehtyjä turkkeja putiikissa Kauppakadulla, asiakkaitaan ulkonäön perusteella veloittava kultaseppä, viljamakasiini, mukulakivikadut, satamat höyrylaivoineen. Viiden kuukauden ajan puhtaan valkoisena hohtava hanki, kauniit puurakennukset tulisijoineen, kylpylä kylvettäjineen. Annikin päiväkeskuksen ryhmä sai ihastella tätä kaikkea, kun kulttuurikasvatusyksikkö Taiten museolehtori Lila Heinola toi helmikuisena torstaina valokuvia 1900-luvun alun Tampereesta sekä tarinan muodossa tarkkaa kuvausta Tampereen rakennuksista, sen nähtävyyksistä sekä suomalaisuudesta 1800-luvun lopusta. Iltapäivähetkessä nähty dvd-esitys Englannista muuttaneen nuoren William Lomaxin Tamperetta kuvaavasta kirjeestä ja valokuvista herätti ihastuneita huokauksia ryhmässä. – Oli ihana katsella vanhoja rakennuksia. Olen asunut Tampereella vuodesta 1944, ja paljon tuttua näkyi kuvissa, kertoo keskustan vaateliikkeessä lähes 30 vuotta työskennellyt Lilja Linnakero. – Tätini asui Puutarhakadulla puutalossa. Opettelin ajamaan siellä pyörällä, ja kun en osannut jarruttaa, ajoin Finlaysonin porttia päin että kolahti, naurahtaa monesta kuvasta muistojaan kertonut Ritva Helenius. • Ikäihmisille päivä on viikon kohokohta Lila Heinola vei päiväkeskukseen tuoreen Lomax & Tampere -toimintapaketin, joka on osa Konkarit-nimistä ikäihmisten museopalvelua. Dvd-esityksen lisäksi pakettiin kuuluu toiminnallisia osia, kuten palapelejä, muistipeli ja valokuvia käytettäväksi erilaisissa tilaisuuksissa, kerhoissa ja tapaamisissa. – On tärkeää tuoda museopalveluita ikäihmisille, jotka eivät pääse helposti taan kesän ensimmäisellä tunnilla. Testillä mitataan esimerkiksi puristusvoimaa ja jalkojen lihaskuntoa. Elokuun lopussa testi toistetaan. − Vapaaehtoisten toimintakykytestien avulla ikäihminen voi seurata kuntonsa kehittymistä, Nääsville ry:n fysioterapeutti Anna-Maria Mansikka sanoo. Saliharjoittelu sopii jokaiselle Puistokuntosalitoiminnasta vastaavat Tampereen kaupungin liikuntapalvelut ja TampereSenior-ohjelma yhteistyössä Nääsville ry:n kanssa. Puistokunto- maksuttomia, vain Nääshalliin kuntosalilla veloitetaan kertamaksu. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Luotsit toimivat vertaistuen periaatteella. Voit esimerkiksi jakaa näyttelyn tai elokuvan herättämiä ajatuksia luotsin kanssa. Lisäksi luotsit avustavat tarvittaessa liikkumisessa. Luotsitoimintaa koordinoi Kulttuurikasvatusyksikkö Taite. Luotsipyynnöt sekä lisätietoa toiminnasta luotsikoordinaattori Pilvi Tuomaiselta 040 806 3910 tai [email protected]. • salitunnit edistävät toimijoiden yhteistä tavoitetta tukea ikäihmisten hyvinvointia ja aktiivista elämää. Kun seurojen ja yhdistysten toiminta jää kesätauolle, puistokuntosalitunnit tarjoavat oivan paikan terveydestä huolehtimiseen. Tunnin aikana saa voimistella myös kieltään. − Välillä levähdämme ja juttelemme päivän uutisaiheista, vertaisohjaaja Annikki Holopainen kertoo toiminnan sosiaalisesta puolesta. Maksuttomia tunteja järjestetään kerran viikossa aamukymmeneltä ainakin Kaukajärven, Kaupin, Hervannan, Ikurin, Peltolammin ja Koulukadun puistoissa. Tunneista huolimatta laitteet ovat aina vapaasti kaikenikäisten liikkujien käytettävissä. Vapaaehtoiseksi vertaisohjaajaksi voit ilmoittautua Nääsville ry:n fysioterapeutille Anna-Maria Mansikalle 050 342 3934. Seuraa puistokuntosalituntien ajankohtaista tiedotusta osoitteessa: www. tampere.fi/liikuntajavapaaaika/liikuntajaulkoilu/ohjattu/aikuistenkesaliikunta • TEKSTI Päivi Pajula katsomaan näyttelyitä ja osallistumaan museoissa tapahtuvaan toimintaan. He nauttivat kulttuurista ja siitä, kun saavat muistella ja kertoa, miten itse tulkitsevat esimerkiksi maalauksia, sanoo Heinola, joka vie palveluja kaupungin päiväkeskuksiin, palvelukeskuksiin, Koukkuniemen vanhainkotiin ja Kaupin sairaalaan. Palvelu on otettu iloiten vastaan. Tammelan palvelukeskuksen palvelupäällikkö Päivi Harju pitää Annikin päiväkeskuksen vierailijoita ja kaupungin eri yksiköiden yhteistyötä kullanarvoisina. – Monella vanhuksella on kassi pakattuna jo kauan ennen päiväkeskuspäivää. On tärkeää saada kotona olevan ikäihmisen päiväkeskuspäivälle merkitys ja samalla iloa koko viikkoon. Työntekijöille mielekkään virikkeen keksiminen joka arkipäivälle vuodessa on iso haaste, joten olemme hyvin kiitollisia tällaisesta toiminnasta. Päiväkeskustoiminnan yksi kulmakivistä on ennaltaehkäisevä työ. Asiakkaan kunnioitus sekä voinnin ja jaksamisen huomioonottaminen yhteistyössä omaisten kanssa on tärkeää. – Minä nautin, kun on seuraa, voin saunoa ja laitetaan hiuksiakin. Rollaattorin kanssa ei joka paikkaan enää pääse, Linnakero myöntää. Oppaasta vinkkejä vapaaehtoistyöntekijöille TEKSTI Hanna Parviainen KUVA Susanna Lyly Lisätietoa Konkarit-palveluista, Lomax & Tampere -toimintapaketista ja muista museopalveluilta lainattavista materiaaleista voi lukea Konkarit-kotisivuilta www.tampere.fi/taite/konkarit. Aktiivipassilla tuetaan vähävaraisia VAPAAEHTOISTOIMINTAAN liittyy periaatteita ja sääntöjä, jotka on hyvä tuntea. Kun vapaaehtoinen sopii osallistumisestaan jonkin vapaaehtoistoiminnan järjestäjän kanssa, hän samalla lupautuu toimimaan sovitun mukaisesti ja noudattamaan järjestäjän ohjeita. Vapaaehtoinen voi itse päättää, miten ja milloin osallistuu, mutta yhteisin pelisäännöin toiminta on sujuvampaa. Tampereen kaupunki tuottaa yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa oppaan vapaaehtoiseksi ryhtyville ja jo vapaaehtoisena toimiville. Opas tarjoaa vinkkejä vapaaehtoisille, jotka toimivat ikäihmisten parissa. Opasta voi huhtikuusta alkaen tiedustella Kotitorilta. • VÄHINTÄÄN vuoden toimeentulotukea saaneet tamperelaiset voivat huhtikuun puolivälistä alkaen hakea itselleen aktiivipassia. Aktiivipassia voi käyttää Tampereen joukkoliikenteen busseissa, kaupungin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Museokeskus Vapriikkiin, Tampereen taidemuseoon ja Sara Hildénin taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy. Aktiivipassia voi hakea joko toimeentulotukihakemuksen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella. Kaupungin myöntämä tuki 45 euroa ladataan matkakorttiin. Tuen saa kaksi kertaa vuodessa. Omavastuuosuus on 5 euroa/ kerta. • TAMPERE-lehti 1 | 2015 17 Ihmisten asialla P alvelujen käyttäjien ääni kuuluu Tampereella. Yhä suositumpi kanava ovat asiakasraadit, joita on perustettu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntademokratiasuunnittelija Eija Uurtamo uskoo, että raateja tulee lisää myös muualle. Uurtamo vakuuttaa, että raatien kautta voi oikeasti vaikuttaa. Niihin haetaan kaupunkilaisia, joilla on kokemusta kyseisistä palveluista. Heidän palautettaan käytetään tukena palvelujen kehittämisessä. – Käyttäjälähtöisillä palveluilla tarkoitetaan juuri käyttäjien mukaan ottamista kunnan palvelujen tuottamiseen, jolloin niistä saadaan paremmin heidän tarpeitaan vastaavia, Uurtamo sanoo. Raateja toimii nyt Tesoman ja Tipotien terveysasemilla. Hervannassa lääkäripalveluiden siirryttyä Omapihlajalle aloittaa pian uusi raati. Vähitellen kaikille isommille terveysasemille on tarkoitus perustaa oma raatinsa. Raatien aloitteista tehty muutoksia Tesoman ja Tipotien ryhmät ovat ottaneet kantaa muun muassa terveysasemien uusiin toimintamalleihin. Tapaamisiin somessa! Seuraa uutisia ja tunnelmia, kommentoi ja keskustele kaupungin sosiaalisen median kanavilla: <www.tampere.fi/ sosiaalinenmedia> Hatanpään raati tarttui toimeen Hatanpään sairaalan palveluita kehitetään koko ajan. Asiakasraadit ovat yksi hyväksi havaittu keino kehittämisessä. Aiheita on kyselty raatilaisilta ja henkilökunnalta, ja joitakin on tullut hallinnosta. Osallistujia on kannustettu keskustelemaan asioista naapurustossa ja tuomaan aiheita myös sieltä, ylilääkäri Liisa Länsipuro kertoo. Raatien ansiosta on voitu oikaista vääriä käsityksiä. – Viestintää on lisätty ja selkiytetty, ja esimerkiksi nettisivujen rakennetta ja omahoitolomakkeen sisältöä hiukan muutettu. Omahoitoa tukeviin ryhmiin on joskus vaikea saada osallistujia. Raadissa nousi esiin ajatus, että ensimmäiseen kokoontumiseen voisi kutsua osallistujan kaverin kanssa. Tällöin uuteen porukkaan on helpompi tulla, Länsipuro listaa. Sosiaalityön asiakkaita kuullaan omassa raadissa, joka on nostanut esiin esimerkiksi sähköisen asioinnin. Kirjastossa kokoontuu nuorten raati. Härmälän kampus kokoaa yhteen ikäihmiset ja eri toimijat alueen palveluiden kehittämisessä. – Myös vammaisneuvostoa ja sen esteettömyystyöryhmää voidaan pitää eräänlaisina asiakasraateina, Uurtamo toteaa. TAMPERE-lehti 1 | 2015 jäsenisen asiakasraadin käsittelystä on n moni mon n i as asia i ia e d enny nyy t.. ja yhteistyötä, hän totesi. Lehtomäki puolestaan lupasi pyytää sairaalan kotiutustiimin kertomaan raadille toiminnastaan. Raati kehittäjäksi myös työpajoihin Ihalainen kertoi työpajoista, joihin sairaalan henkilökunta osallistuu toiminnan kehittämiseksi. Pienillä, mutta merkityksellisillä tekijöillä halutaan kohentaa potilaiden hoitoa ja palvelua. Ihalainen ja Lehtomäki kutsuivat asiakasraadin jäseniä mukaan myös pajatyöskentelyyn ja ideaklinikkaan. Hallintoylihoitaja Paula Hakala kertoi, miten edellisessä kokouksessa kirjattuja näkemyksiä on viety eteenpäin. Raatilaiset toivat mielipiteitään esiin myös nyt rohkeasti. – Kehittämistyö tarvitsee asiakkaan näkökulman. Lähtökohta on yhteinen, ja hyöty molemminpuolinen, Hakala kiteytti. • • TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVA Olli-Pekka Latvala Kirjan vuosi näkyy ja kuuluu Tampere Tunnetuksi -passilla etuja keskustan palveluista VUOSI 2015 on Kirjan vuosi, joka näkyy ja kuuluu koko maassa. Kirjan vuosi kutsuu kaikenikäiset lukemaan ja keskustelemaan kirjoista. Piki-verkkokirjastossa esitellään kirjallisia merkkiteoksia eri vuosikymmeniltä. Kirjan vuosi näkyy myös Tampereen kaupunginkirjaston Facebook-sivuilla, jossa esitellään joka viikko uusi kiinnostava teos. Teoksia esittelee kirjaston henkilökunta. Tarjolla on esimerkiksi kirjailijavierailuja, luentosarjoja, teatteria ja lastentapahtumia. Tampereen kirjastojen tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/ajankohtaista/tapahtumat. Kirjastoissa on jaossa myös paperisia tapahtumaesitteitä. TAMPERE Tunnetuksi ry julkaisee maaliskuussa Tampere Tunnetuksi -passin, joka sisältää yli 150 tarjousta erilaisista palveluista. Passissa on mukana laaja joukko keskustassa toimivia yrityksiä, muun muassa ravintoloita, kahviloita, tavarataloja, teattereita, putiikkeja, apteekkeja, hyvinvointiyrityksiä, kampaamoja ja liikuntakeskuksia. Sopivasti taskuun mahtuvaa, 5 euron hintaista passia on myynnissä keskustan liikkeissä. Passin tarjoukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun. Tampere Tunnetuksi ry käyttää passista saatavan tuoton Tampereen keskustan elävöittämiseen. • 18 HATANPÄÄN sairaalan asiakasraati on ottanut kantaa moniin pieniin ja vähän isompiinkin asioihin sairaalan arjessa. Tekstiviestimuistutusten lähettäminen ajanvarauksista kuului ensimmäisiin toiveisiin, kun raati aloitti työnsä viime vuonna. – Kehitämme toimintaamme koko ajan ja haluamme kuulla, mitä mieltä asiakkaat ovat työstä. Raatiin pyydettiin mukaan Hatanpäällä potilaina olleita. Kyllä raati voi vaikuttaa, sairaalan johtaja Erkki Lehtomäki tähdentää. Elina Bergroth halusi välittää ajatuksiaan sairaalasta kotiutumisesta ja ilmoittautui siksi mukaan. Kotiutus nousikin esiin viime kokouksessa. Varsinkaan yksinasuvalla se ei aina suju kitkatta. Ylihoitaja Jaana Ihalainen vakuutti, että asian hyväksi tehdään töitä. Hatanpään – Kotiutus vaatii sairaalan 13paljon suunnittelua S U S A N N A LY LY Asiakkaat hiovat parempia palveluja • In English The population of Tampere is growing vigorously. The city is planning land use in order to respond to the growth and to ensure that Tampere continues to be a good city to live in. TAMPERE on selviytynyt finaaliin WWF:n kansainvälisessä kilpailussa kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Earth Hour City Challenge -kilpailu on osa maailman suurinta ilmastotapahtumaa Earth Houria, joka järjestetään lauantaina 28. maaliskuuta. Kilpailussa valitaan myös yleisön suosikki. Äänet voi antaa osoitteessa www.welovecities.org 28.3. asti. Voit vaikuttaa myös Twitterissä ja Instagramissa käyttämällä viesteissä aihetunnistetta #welovetampere. • Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin: 16.3., 13.4., 11.5., 25.5., 15.6., 17.8., 14.9., 19.10., 9.11., 16.11. ja 14.12.2015. Kokoukset alkavat kello 17, paitsi talousarviokokous 16.11. kello 9. Kokoukset pidetään keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa Aleksis Kiven katu 14–16 C. Kokousta voi seurata paikan päällä yleisölehterillä tai suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta www.tampere.fi tai kuunnella suorana lähetyksenä Radio Moreenin kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4 MHz sekä internetistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa ja kuunnella myös jälkeenpäin. Twitterissä valtuuston keskustelua käydään tunnisteella #trevaltuusto. H A N N U VA L L A S Tampere kilpailee kestävimmän kaupungin tittelistä Tampere is a strong growth centre A planning report will be published on pages 7–14 of Tampere magazine to present the most important annual land use targets to the residents of Tampere. The annually published planning report shows the city residents the intended locations of new apartments, workplaces, public construction and recreational areas as well as important projects related to land use. Tampere is a strong growth centre. The population increases by over 3,000 residents annually. The population of Tampere will have increased by an estimated 60,000 residents by 2040. The city aims to respond to this vigorous growth by proactive land use planning. The 2040 target master plan for the inner city of Tampere comprises the entire city with the exception of the countryside in the north. The inner city master plan covers residential, service and workplace locations, traffic routes and green areas in a way that allows Tampere to respond to population growth without compromising quality. The aim is to ensure that Tampere continues to be a functional and comfortable city to live in. Apartments along the tramway Public transport is the future form of transport in Tampere. The city’s biggest urban planning project is the tramway. The city is planning apartment, office space and complementary construction along the tramway lines. The plans include apartment blocks for 500 residents in Hallila and a tramway depot in Hervanta. A brand new neighbourhood will rise along the route in Lielahti, where apartments can be built for over 20,000 residents in conjunction with the Niemenranta and Lentävänniemi areas. Last year, the City of Tampere bought an extensive industrial area in Lielahti, where industrial activities had partially been discontinued. The city also intends to add apartments in the city centre and in new residential areas through, for example, complementary construction. The idea is to highlight the scenic location of the Tampere city centre as a lakeside area. The majority of the new residential areas in the city centre will be situated on the waterfront by the lakes Näsijärvi and Pyhäjärvi. For example, a new residential area for 1,500 residents is being planned in Eteläpuisto park. The first phase of the tramway project will be implemented from Hervanta to the city centre and to Tays. In the second phase, the track will be built between the city centre and Lentävänniemi. The City Council has made a decision concerning the planning of the tramway. The actual decision to build the tramway will be made in 2016. A plan for overall regional development The municipalities in the Tampere urban region prepare a joint structural plan to set guidelines for the development of the urban region up to 2040. An estimated 480,000 people will live in the region in 2040. Approximately 90,000 new apartments will have been constructed by then. The majority of the new apartments will be located in the centres of the municipalities and in residential areas along public transport routes. New workplaces will primarily be situated in central areas and competence clusters, such as the Kauppi Campus and Kolmenkulma. • Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä: http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ The active pass offers support to the low-income population TAMPERE residents who have received income support for no less than a year are eligible for an active pass starting in mid-April. The active pass can be used on the Tampere Public Transport buses and at the city’s indoor swimming pools and gyms. Museum Centre Vapriikki, Tampere Art Museum and Sara Hildén Art Museum offer free entrance. Residents can apply for the active pass in connection with submitting an income support application or with a separate application. The aid granted by the city totals EUR 45 and will be loaded on a travel card. The aid is granted twice a year. The personal contribution is EUR 5 each time. TAMPERE-lehti 1 | 2015 19 J U S S I KU VA J A Rock Academyn kautta musiikilliseen menestykseen Skyline treenaa Monitoimitalo 13:n stagella. S kyline on englanninkielistä melodista poprockia soittava bändi. Kokoonpanoon kuuluvat laulaja Susanna Mäkinen, 23, soolokitaristi Nana Liukkonen, 24, kosketinsoittaja Heli Heiskanen, 24, rumpali Annika Järvenpää, 28, kitaristi Jonna Oinonen, 26, ja basisti Anniina Kivistö, 25. Tamperelaisbändi on nelivuotisen taipaleensa aikana soittanut parisenkymmentä keikkaa ympäri Suomea. Kappaleet ovat olleet lähinnä covereita, mutta mukana on ollut myös muutamia naisten itsensä tekemiä kappaleita. Bändi työstää parhaillaan lisää omaa materiaalia ja keväällä odotettavissa on myös keikkoja. – Olin ystäväni kanssa katsomassa Negative-bändin keikkaa, jonka jälkeen aloimme suunnitella oman rokkibändin perustamista. Haave omasta bändistä jäi kytemään muutamaksi vuodeksi, kunnes vuonna 2010 perustin bändin. Tähän ystäväni ei kuitenkaan päässyt mukaan menehdyttyään saman vuoden elokuussa, Susanna Mäkinen kertoo. Skyline-nimi on Mäkiselle erityisen merkityksellinen. Nimi oli hänen ystävänsä ehdotus, ja näin hän halusi kunnioittaa ystävänsä muistoa. Mukaan kaksivuotiseen bändiohjelmaan Viime kesänä Susanna Mäkinen huomasi ystäviensä jakaman linkin Nuorten Tampere-sivustolle, jossa kerrottiin Rock Academyn rantautuvan Tampereelle. Mäkinen luki esittelyn ja hakukriteerit ja alkoi miettiä, millainen tilaisuus Tampereen luonnontieteellisen museon laajennusosaa rakennetaan Vapriikissa. Lasse Honkanen maalaa taustaseinää. VA P R I I K I N KU VA-A R K I S TO 20 TAMPERE-lehti 1 | 2015 ROCK ACADEMY on Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden tuottama hanke, jonka tavoitteena on kehittää nuorten bänditoimintaa. Mukaan valitaan aloittelevia bändejä, joiden kanssa tehdään töitä kaksi vuotta. Bändeille tarjotaan studiotyöskentelyä tuottajan opastuksella, musiikkialan huippujen vetämiä klinikoita ja tietoa musiikkibisneksestä. Tavoitteena on auttaa bändejä julkaisemaan levyjä tai videoita tai esiintymään keikoilla. Toiminta on mukaan valituille bändeille maksutonta. Tampere Rock Academy järjesti viime syksynä neljä katselmuskierrosta, joihin osallistui 18 bändiä. Rock Academyyn valittiin neljä bändiä: DamnDuo!, Koitos, The Alleyway Wolves ja Skyline. Näiden bändien kanssa työskennellään vuoden 2016 loppuun asti. Valinnat suoritti ammattimuusikoista ja musiikkialan vaikuttajista koostuva raati. • • Suomalaiset pyhiinvaeltajat maailmalla Luonnontieteille tuplasti lisää museotilaa VAPRIIKISSA sijaitseva Luonnontieteellinen museo saa tuplasti lisää tilaa, kun uusi laajennusosa avautuu 27. maaliskuuta. Uudessa näyttelyssä tavoitellaan sitä tunnelmaa, mikä tekee luonnossa liikkumisesta jännittävän. – Välillä näyttelyssä ollaan suomalaisen järven pohjassa keskellä talvea, välillä taas keskellä suota. Vastaan voi tulla suurikokoisiakin eläimiä, amanuenssi Tomi Kumpulainen paljastaa näyttelyn ideaa. se bändille olisi. – Rock Academy on loistava keino aloittelevalle bändille päästä paremmin tekemisiin musiikin kanssa ja saada kullanarvoisia neuvoja. Toiminta tarjoaa bändille tietoa, jota ei muualta välttämättä koskaan saisi, Susanna Mäkinen sanoo. Koulutuksen jälkeen Skylinen tavoitteena on olla vielä nykyistäkin tiukempi bändi, joka kiertää Suomen lisäksi myös ulkomaita. Moni bändin jäsenistä haaveilee, että voisi jonakin päivänä elättää itsensä musiikilla. Alalla menestyminen on tärkeää ja halu panostaa bändiin ja musiikkiin on valtava. – Jos niin on tarkoitettu, menestys lähtee isommin liikkeelle, kun aika on oikea. Sen eteen olemme valmiita tekemään kovasti töitä, muusikot sanovat. Akatemia auttaa nuoria uran alkuun Luonnontieteellinen museo on yksi Vapriikin suosituimmista näyttelyistä. Uudistamisessa kuultiin museokävijöiden toiveita. – Järjestimme kyselyn kävijöiden toiveista ja saimme 1 200 ehdotusta näyttelyn sisällöstä. Selvästi suosituin toive oli kansalliseläimemme karhu, joten se on nyt otettu mukaan näyttelyyn. Lisäksi toivottiin ruoka- ja myrkkysienten esittelyä, ja nekin ovat tulossa esille. • MUSEOKESKUS Vapriikissa avautui tammikuussa näyttely, joka seuraa keskiajan pyhiinvaeltajien taivalta Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä aina Roomaan, Santiago de Compostelaan ja Jerusalemiin asti. Keskiajalla lähes jokainen kristitty osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle. Halu kunnioittaa läheiseksi tunnettua pyhimystä, avunpyyntö, kiitollisuus tai syntien anteeksi anominen olivat syitä lähteä matkaan, mutta myös seikkailunhalu houkutti matkaan lähtijöitä. Pyhiinvaellukset mahdollistivat ensimmäisen kerran Euroopan historiassa tavallisten ihmisten matkustamisen kaukomaille. Näyttelyssä kerrotaan, miten pyhiinvaeltajien matka järjestettiin, mitä varusteita tarvittiin ja missä yövyttiin. Sekin selviää, millaista oli kulkea keskiajan teillä, mitä perillä tapahtui ja mitä matkalta tuotiin tuliaisiksi kotiin. • Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttely 18.10.2015 asti Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18 www.vapriikki.fi
© Copyright 2024