KAAVOITUSKATSAUS 2011
KAAVOITUSKATSAUS 2011 I YLEISTÄ KAAVOITUSKATSAUKSESTA II HAVAINNOLLISET KAAVAT JA MUUT SÄÄNNÖSTÖT L 1 - 09 Pohjanmaan maakunnan maakuntakaavan vaihekaavat Y 1 – 10 Alueellinen kehityssuunnitelma Pietarsaarenseudulle; MAL B 1 – 10 Uudenkaarlepyyn kaupungin rakennusjärjestyksen tarkistaminen TOTEUTETUT HANKKEET Y 1 - 03 Uudenkaarlepyyn (ja Oravaisten) rantayleiskaava L 1 - 00 Rannikkoseudun maakuntakaava III ASEMAKAAVAT MENEILLÄÄN OLEVAT HANKKEET S 1 – 06 Teollisuusalueen asemakaavan muutos pohjoisen sisääntulon varrella S 1 – 08 Asemakaavan muutos Jepualla S 4 - 00 Källbackenin asemakaavan muutos S 2 – 03 Munsalan keskustan kaavoitus S 1 – 11 Asemakaavan muutos keskustassa – Källbackenilla 2 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ TOTEUTETUT ASEMAKAAVAHANKKEET (kts. myös aikaisempi katsaus) S 1 – 07 Asemakaavan muutos urheilualueella ja sen läheisyydessä S 2 – 07 Nystanin asemakaavan muutos IV RANTA-ASEMAKAAVAT MENEILLÄÄN OLEVAT HANKKEET (katso k. 1 yleistä kaavoitustilanteesta) Kaavoituskatsaus 2011 3 ______________________________________________________________________________ I YLEISTÄ KAAVOITUSKATSAUKSESTA Rakennuslainsäädännön uudistus on toteutettu. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on astunut voimaan ja laki ohjaa ja säätelee kaikkea kunnan kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää. Kuntien päätösvaltaa on lisätty kaava-asioissa ja kunnat hyväksyvät yksityiskohtaisempia kaavoja. Valtion viranomaisten rooli on nykyään enimmäkseen neuvoa-antava. Uutta lainmuutosehdotusta valmistellaan ja tarkoituksena on, että kunnallista päätösoikeutta lisättäisiin edelleen. Maankäytön ohjausjärjestelmä sisältää myös alueiden käytön valtakunnalliset tavoitteet. Valtakunnalliset tavoitteet tulee ensisijaisesti huomioida maakuntakaavaa laadittaessa, mutta tavoitteet koskevat myös yleis- ja asemakaavatasoa. Valtakunnallisten tavoitteiden säännöstöihin sisältyy nykyään myös Suomen ilmastostrategiset tavoitteet. Kaupungin yleinen kaavoitustavoite on, että kaikki kylät saisivat osayleiskaavan. RK katsoo, että osayleiskaavat on laadittava olemassa olevien taloudellisten ja henkilöllisten voimavarojen rajoissa. Laaja osayleiskaava on laadittu kunnan ranta-alueille. Kaava laadittiin yhdessä Oravaisten kunnan kanssa. Yleiskaava laadittiin lähinnä osa-alueille, joilta puuttuu asemakaava. Osayleiskaava, joka hyväksyttiin alkukesällä 2008 ei ole saanut lainvoimaa esitettyjen valitusten johdosta. Toinen havainnollinen kaava, joka on arvoitu tulevan ajankohtaiseksi on yleissuunnitelma koko kunnalle. Tämän yleissuunnitelman tarkoituksena ei olisi yksityiskohtaisten kysymysten ratkaiseminen, vaan pikemminkin sillä pyrittäisiin saamaan aikaan säännöstö, johon kootaan koko kuntaa koskevat tavoitteet. Samanaikaisesti luotaisiin keskustan ja eri osakeskustojen roolijako. Kaavahankkeella ei ole äskettäin laaditun laajan rantaosayleiskaavan johdosta suurta etuoikeutta. Alueellinen yleiskaava on arvioitu tulevan ajankohtaiseksi. Alueellinen yleiskaava muodostaisi maakuntakaavoituksen pidennyksen. Todennäköistä on, että yhteistä alueellista yleiskaavaa ei laadita, mutta osaselvityksiä ja erillisiä ajankohtaisia yleiskaava-aiheita tarkastetaan alueellisesti. Selvitystyötä varten on nimetty työryhmä. Tarkoituksena on, että alueellisessa ja myös valtakunnallisessa projektissa (MAL-verkosto) analyysien kautta voitaisiin löytää yhteinen näkemys alueen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen. Yleispiirteisessä kaavoituksessa on rinnakkain aloitettu prosessi maakuntakaavan vaihekaavoille. Nämä vaihekaavat muodostavat tarkennuksia maakuntakaavaan ja tästä seuraa se, että alueellisen yleiskaavan laatimisen tarve vähenee edelleen. RK on aikaisemmin katsonut, että keskustan osayleiskaavan tarkistaminen olisi tällä hetkellä tärkeämpi yleiskaavatoimenpide kuin yllämainitut yleiskaavatoimenpiteet. Tässä hankkeessa tulisi selvitykset tehdä sellaisella tasolla, Kaavoituskatsaus 2011 4 ______________________________________________________________________________ että kaava voisi saada oikeusvaikutuksen. Kun tarvittavia voimavaroja itse hanketta varten ei todennäköisesti voida vapauttaa lyhyellä ajalla, tulisi ainakin muutama välttämätön osaselvitys saada suoritettua. Nämä osaselvitykset voidaan suorittaa suurempien asemakaavahenkkeiden yhteydessä ja myös osittain aloitetun MAL-projektin yhteydessä. Monån, Kantlaxin, Monäsin ja Soklotin osayleiskaavat on tarkistettu uudelleen ja nämä kaavat saavat oikeusvaikutuksen kun yleiskaava merenläheisille kylille on hyväksytty ja päätös astuu voimaan. Kovjoen ja Hirvlaxin kylät lienevät edelleen ne kylät, jotka ovat lähinnä vuorossa kun ryhdytään uusiin yleiskaavahankkeisiin. Näiden paikallisten suunnnitelmien tulisi olla edelleen enemmän yksityiskohtaisempia kuin yllämainittu suunnitelma koko kunnalle. Kun Kovjoen projekti aloitetaan voitaisiin myös Ytterjeppon osayleiskaava tarkistaa niin, että koko logistiikan kannalta oleva tärkeä käytävä pitkin valtateitä sisältyisi kaavaan. Pohjanmaan liiton vaihekaavat voivat myös vaikuttaa yleiskaavaprojektiin. Päätös toteuttamisesta tulisi tehdä kun vaihekaavat ovat pitkälle edenneet ja kun projektiin ryhdytään. Lisäksi voivat pienemmät paikalliset osayleiskaavahankkeet tulla ajankohtaisiksi mikäli lainsäädäntöä (MRL) muutetaan niin, että suoraan yleiskaavan avulla voidaan tutkia ja tarkastaa alueita sekä myös myöntää lupia tuulivoimatuotannon rakennusten sijoittamiseen. Keskustan asemakaavojen tarkistuksen tulee jatkua siten, että vanhat korvataan ajanmukaisilla uusilla asemakaavoilla etuoikeusjärjestyksen mukaan. Källbackenin asemakaavan tarkistustyö on tämän takia otettu uudestaan esille ja luonnos esiteltiin vuoden 2010 aikana. Suunnittelutyö, joka suoritettiin Hagan alueella on tärkeää, jotta valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka voitaisiin helpommin ottaa käyttöön. Kaupunki antaa vuokralle myös omia tontteja Hagan alueella. Rajåkernille laadituilla molemmilla asemakaavoilla tuetaan lisäksi asuntoaluetta. RK jatkaa alueen kaavan toimeenpanoa, erillisten tonttijakojen laatimisilla. Toimenpiteet tukevat keskustan jatkuvaa täydennysrakentamista. Kaupunki on kaavan toimeenpanon yhteydessä hankkinut lisää tonttimaata alueelta, täydennysrakentamisen helpottamiseksi ja vauhdittamiseksi. Lisäksi on suoritettu laaja keskustan vanhempien kaava-alueiden asemakaavojen tarkistus (Ak nro 104, hyväks. KV:ssa 23.9.2010). Nämä asemakaavat koskevat alueita pohjoisissa ja itäisissä kaupunginosissa ja varauksia päivitettyyn asemakaavaan on pääasiassa tehty teolliseen käyttöön. Uudenkaarlepyyn seurakunta on tehnyt aloitteen tilusvaihdosta kaupungin kanssa keskustan hautausmaalla. Ehdotettu tilusvaihtotoimenpide koskee itse hautausmaata ja sen lähialueita. Aloite vaatii alueen asemakaavan muutoksen. Kaavoituspäätöstä ei ole vielä tehty. Kaavoituskatsaus 2011 5 ______________________________________________________________________________ Jepuan koko keskustalla (päätaajama) on asemakaava kun kaavoitushanke on päätetty. Samojen periaatteiden mukaan kuin Jepuan keskustalla tulisi myös suorittaa Munsalan keskustan asemakaavan tarkastus. RK on katsonut, että Munsalan asemakaavaprojekti voitaisiin nyt aloittaa, koska useat edellä mainitut suuremmat kaavoitusprojektit on toteutettu. Tarkoituksena oli, että projekti olisi aloitettu syksyllä 2010. Kaavoituspäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kaavan toteuttaminen on meneillään ja tonttijaot on laadittu asemakaavan laajentamiseksi teollisuusalueelle Jepualla (valtatie 19 läheisyydessä). Kaavoitushanke tuli ajankohtaiseksi yksityisten asianosaisten aloitteesta. Yllämainittua asemakaava-aluetta voidaan tulla laajentamaan edelleen johtuen parannetusta konjunktuuritilanteesta. Alueen yhteyteen on suunniteltu energiasektorin kehitysprojekti, m.m. ajankohtainen biokaasulaitos. Kunnassa on meneillään muutama vanhempi yksityinen ranta-asemakaavahanke. Ranta-asemakaavat ovat kaavaprosessien eri vaiheissa. Alueet, joita kaavoitus koskee ovat mm. Hästbådan ja Norrfjärden (Sokaluoto), Dömansskär ja Vitfågelskär (Kantlaxin - Monån saaristossa). Hankkeiden asiakirjat ja kartat ovat tarvittaessa saatavana rakennuskonttorista. RK on kaavoituskatsauksen laatimisen yhteydessä vuodelle 2011 tehnyt uuden arvioinnin vapaana olevista tonteista. Tonttien tarjonta kunnan asuinrakentamista varten on riittävää. Keskustaan saadaan huomattava lisäys uusista tonteista pientalorakentamista varten kun asemakaavojen toimeenpano Forsbackalla ja Rajåkernilla on toteutettu. Kaavan toteuttamiseen on ryhdytty edellä mainituilla kaava-alueilla. Kun kunnallistekniikka on rakennettu Rajåkernin alueen läntiselle alueelle voi myös Uudenkaarlepyyn seurakunta antaa tarjolle pientalotontteja Rajåkernilla. Turvatakseen asuintonttien tarjonnan tulee kaupunki tarkastamaan uudet tulevat asuinalueet alueellisen MAL-projektin yhteydessä. Kaupunki on päättänyt, että yleiskaavaa sovelletaan merenläheisille kylille niiltä osin, joihin valitusten ei katsota koskevan, jonka takia saadaan lisäksi n. 230 uutta haja-asutusaluerakennuspaikkaa vakinaiselle asumiselle Sokaluodon, Kantlaxin, Monäsin ja Monån kyliin. 6 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ II HAVAINNOLLISET KAAVAT JA MUUT OHJEISTOT L 1 - 09 POHJANMAAN MAAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN VAIHEKAAVAT Maakuntavaltuusto on 29.9.2008 hyväksynyt Pohjanmaan maakuntakaavan. Kaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ottaa huomioon valtakunnalliset tavoitteet, alueelliset näkökannat ja kehitystarpeet. Maakuntakaava on kunnallisen suunnittelun sekä perustana että pohjana, lähinnä kuitenkin yleiskaavoituksessa. Kaavan hyväksymisen yhteydessä tehtiin päätös maakuntakaavoitustyön jatkosta. Maakuntakaavoitustyön jatkoon on nyt ryhdytty Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavojen laatimisella. Pohjanmaan liiton henkilökunta johtaa ja toteuttaa työn. Vaihekaava 1 käsittelee kaupallisen palvelun paikantamisen ja vaihekaava 2 energiakysymykset. Vaihekaavan 1 luonnos on esitelty syksyllä 2009. Ehdotus vaihekaavaksi (nro 1) on laadittu ja ehdotus on esillä nähtävänä (17.1-25.2.2011). Vaihekaavalle 2 on laadittu osallistumis- ja arviointiohjelma. Vaihekaavassa 2 käsitellään uusiutuvia energialähteitä ja mahdollisia aluevarauksia näille laitoksille. Vaihekaava 2 luonnos esitellään. B 1 -10 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TARKISTAMINEN Kaupunki on päättänyt tarkistaa rakennusjärjestyksen ja projektille on nimetty työryhmä. Tarkistetusta rakennusjärjestyksestä on meneillään luonnos ja luonnos esitellään vuoden 2011 aikana. TOTEUTETUT HAVAINNOLLISET KAAVAHANKKEET L 1 - 00 MAAKUNTAKAAVA RANNIKKOALUEELLE (ALUEELLISEN KEHITYKSEN KAAVA) Pohjanmaan maakuntakaavan laatiminen on toteutettu. Kaavamuoto on yleispiirteinen kaava, jossa huomioidaan valtakunnalliset tavoitteet, alueelliset tekijät sekä kehitystarve. Maakuntakaava muodostaa kunnallisen havainnollisen yleiskaavoituksen perustan samalla ohjaten sitä. Kaavoituskatsaus 2011 7 ______________________________________________________________________________ JASU-työryhmä on suorittanut alueellisen valmistelevan työn. Työryhmä otti esille alueen maankäyttöstrategioita (Pietarsaaren-seutu). Selvitystyön suoritti konsultti (Maa ja Vesi) ja sitä johti Pohjanmaan liitto. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty MKV:ssa 29.9.2008 ja kaava on lähetetty ympäristöministeriölle vahvistusta varten. Ympäristöministeriö on 21.12.2010 vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan. Ministeriö jätti kuitenkin osan aluevarauksista ilman vahvistusta, nämä koskevat mm. alueita kaupalliseen palveluun. Lehtileike maakuntakaavaehdotuksesta, Pohjanmaan liitto Y 1 - 03 UUDENKAARLEPYYN (JA ORAVAISTEN) RANTAYLEISKAAVA Kaupunki on laatinut yhteisen rantayleiskaavan Oravaisten kunnan kanssa. Kaava laadittiin ranta-alueille, joilta puuttuu oikeusvaikutteinen kaava sekä Monån, Kantlaxin, Monäsin ja Sokaluodon taajama-alueille. Kaavoitushanke, Uudenkaarlepyyn ja Oravaisten merenläheisten kylien yleiskaava on laadittu konsultin avustuksella (Sigma Konsultit). Kaava-asiakirjat laadittiin erikseen ja käsittely on tapahtunut kunnittain. Projekti on toteutettu osallistumis- ja arviointiohjelman mukaisesti. Kaavakartat sekä muut asiakirjat ovat saatavana raeknnuskonttorista. Yleiskaava hyväksyttiin KV:ssa 19.6.2008. Kaavaehdotusta vastaan on jätetty valituksia. Kaikki valitukset koskevat ranta-alueita (vapaa-ajan asutus). Kaupunki on 8.12.2008 päättänyt, että kaava astuu voimaan kaava-alueen niiltä osin, joita valitusten ei katsota koskevan. Rakennuslupia voidaan myöntää kaavan tuella yllämainituissa kylissä. 8 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ Maisemakuva kaava-alueelta - © T. Johansson Sigma Konsultit 2008, rantaosayleiskaava, ote kl:stä nro 2 MUUT TOTEUTETUT HAVAINNOLLISET KAAVAT YV 1 - 99 MAANOTTOALUEIDEN YLEISKAAVA JA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUKAAVA B 1 - 01 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGIN (UUSI) RAKENNUSJÄRJESTYS 9 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ III A S E M A K A A V A T S 1 – 06 POHJOISEN SISÄÄNTULON TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS Kaupungin teollisuusalueen pohjoisen alueen asemakaava on tarkastettu. Alueen kaavoitus Kampen-alueen itä ja pohjoispuolella suoritettiin, jotta saadaan ajanmukainen asemakaava. Alueella on laajenevia yrityksiä ja uusi kauppa. Hankkeeseen sisältyy yleiskaavatason tarkistuksia. Tarkistukset koskevat suurilta osin yleisiä alueita, etupäässä tieverkostoa ja viheralueita (tärkeitä puskureita/käytäviä). Hankkeessa selvitetään myös Eteläisen Rengastien jatkolinjausta. Ajanmukainen kaava, joka suuressa määrin ottaa huomioon voimassa olevan kiinteistöjaon, rakentamisen ja yritysten laajennussuuntaukset parantaa tulevaisuudennäkymiä osa-alueelle keskustan itä/pohjoispuolella. Hanke toteutettiin ostopalveluna (Sigma Konsultit/Ramboll), ja on aloitettu vuoden 2008 aikana. Kaavahanke toteutettiin laaditun osallistumis- ja arviointiohjelman tuella. Projektille on kesän 2009 aikana esitelty kaavaluonnos ja luonnoksesta on saatu näkökantoja/lausuntoja. Kaavaprojekti on viivästynyt mm. vaadittujen lisäselvitysten ja liito-oravan ravintopaikan ja –reviirin toteamisen johdosta. Viranomaisneuvottelu on pidetty 29.10.2009 yllämainitun sekä liikennekysymysten johdosta. Viranomaisneuvotteluissa oli läsnä kaupungin, ympäristö- ja tiehallinnon edustajat sekä konsultti. Projekti on suoritettujen lisäselvitysten jälkeen jatkunut kaavaehdotuksen laatimisella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen (Ak nro 104) 23.9.2010. Rk on aloittanut kaavan toimeenpanon teollisuusalueella. Sigma Konsultit 2008, OAS / © Maanmittausvirasto, lupa MML/VIR/POH/K225/08 10 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ S 1 - 08 JEPUAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginhallitus on yksityisen aloitteen johdosta päättänyt muuttaa Jepuan keskustan voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavamuutoksella ehdotetaan, että asemakaavasta poistetaan rautatiealueen alikulkuvaraus. Kaavaprosessissa tarkastetaan samanaikaisesti myös tienimet ja korttelinumerot. Hanke toteutetaan laaditun osallistumis- ja arviointiohjelman tuella. RK on ilmoittanut projektin aloittamisesta ja asianosaisia on kuultu tavoitteista ja lähtökohdista. Sektoriviranomaiset ovat esittäneet näkökantoja koskien alikulkukäytävän poistamisen selvitystarvetta osallistumis- ja arviointiohjelman esittelyn yhteydessä. Tarkoituksena oli, että asianosaiset saisivat ottaa osaa laadittuun kaavaluonnokseen kesän 2009 aikana. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan toukokuussa 2009 että asemakaava-asia pannaan pöydälle. Teknisen lautakunnan kokouksessa joulukuussa 2009 päätti lautakunta, että asemakaava-asia jatkuu sen jälkeen kun kaupunginhallitusta on kuultu itse suunnittelutehtävästä ja selvitystarpeesta. Kaupunginhallitus on ilmoittanut selvitystarpeesta ja edellytyksistä suunnittelutehtävää varten, jonka takia asian valmistelu voi jatkua. Sen jälkeen kun tekninen lautakunta on ottanut kantaa kaavaluonnokseen laitetaan kaavaluonnos esille nähtäväksi. Sigma Konsultit 2008, karttakuva OAS:sta – Jepua Ak © Maanmittaustoimisto, lupa MML/VIR/POH/K225/08 11 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ S 4 - 00 KÄLLBACKENIN ASEMAKAAVAMUUTOS Källbackenin pientaloalueen voimassa oleva asemakaava ei ole ajanmukainen, jonka vuoksi kaava on tarkistettava. Alueen voimassa olava asemakaava on suurimmilta osin vahvistettu vuonna 1966, muutamaa pienehköä poikkeusta lukuun ottamatta. Kaavamuutosta tarvitaan, jotta saataisiin ajanmukainen asemakaava ja kaavassa tullaan antamaan ohjeita rakentamiselle. Kaavoitustoimenpiteitä tarvitaan alueen luonteen uudelleen luomista tai säilyttämistä varten. Päätös kaavan muuttamisesta on tehty vuoden 1999 aikana. Inventointi- ja selvitystyöt on useaan kertaan keskeytetty ja myöhemmin otettu esille uudestaan. Sivistyskanslia on suorittanut alueen rakennusinventoinnin. Hanke on viivästynyt kaavoitushankkeiden moneen otteeseen suoritettujen etuoikeuttamisten johdosta. Asianosaiset ovat aikaisemmin saaneet ottaa osaa inventoihin ja samanaikaisesti on hankkeesta voitu antaa näkökantoja. Kaava-asiaa on käsitelty myös yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Sen jälkeen kun työ on otettu uudestaan esille on kaavaluonnos esitelty vuoden 2010 aikana. Kaavaehdotus on laadittu ja kaavaehdotus laitetaan esille nähtäväksi talven 2011 aikana. Kaava-aluet S 2 - 03 MUNSALAN KESKUSTAN KAAVOITUS Munsalan keskeisten osien asemakaava tulisi tarkistaa. Taajaman kaavoituksella pyrittäisiin säilyttämään Munsalan keskustan toiminnallisuus. Ajanmukainen asemakaava, joka hyvin pitkälle huomioi voimassa olevan kiinteistöjaon parantaisi osa-aluekeskuksen tulevaisuuden näkymiä. Varsinaisen taajaman aluevarausten tiheyttäminen antaisi myös edellytykset palvelujen ylläpitämiseksi kohtuullisen välimatkan päässä. 12 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ Hanke on ehdotettu toteutettavaksi ostopalveluna. Hanke on viivästynyt etuoikeuttamisten johdosta. Kaavahanketta ei ole sekä resurssien- että taloudellisten syiden takia aloitettu kuten oli suunniteltu. Hankkeen aloittamiseen on vaikuttanut kuinka muut meneillään olevat suuremmat kaavahankkeet ovat edenneet sekä se, että kaavoituspäätöksiä ei ole tehty. Tiedotuskokous maanomistajille/osallisille on pidetty Munsalagårdenissa 19.1.2011. Tarkoituksena on, että päätös kaavaprojektista tehtäisiin talven 2011 aikana. Kaava-alue Munsalassa S 1 – 11 ASEMAKAAVAMUUTOS KESKUSTASSA – KÄLLBACKENILLA RK katsoo, että epäajanmukaisen asemakaavan tarkistus tulisi jatkua pientaloalueelle Källbackenilla ja keskustassa. Nyt ajankohtainen alue on kaavaalueen eteläpuolella projekti S-00. Alueen voimassa oleva asemakaava on suurilta osin vahvistettu vuonna 1966 (Ak nro 2) poikkeuksena muutamat pienemmät muutokset. Kaavamuutosta tarvitaan, jotta saadaan ajanmukainen asemakaava ja kaavassa tullaan antamaan ohjeita rakentamiseen. Päätöstä kaavan muuttamisesta ei ole vielä tehty. Kun kaavaprojekti aloitetaan 13 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ annetaan osallisille mahdollisuus tutustua inventointiaineistoon, tavoitteisiin sekä myös näkökantojen antoon projektista. . Planeområdet TOTEUTETUT ASEMAKAAVAHANKKEET S 1 – 07 ASEMAKAAVAMUUTOS URHEILUALUEELLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ RK on tehnyt aloitteen voimassa olevan asemakaavan muutokseen pienemmälle viheralueelle Juuttaantien vieressä. Aluetta ei tarvita sen nykyisessä muodossa kun suuret virkistys- ja urheilualueet ovat sen välittömässä läheisyydessä. RK on ehdottanut, että alue kaavoitetaan rivitaloasumiselle. Kaupunginhallitus on päättänyt, että asemakaavaa muutetaan ja hanke on toteutettu laaditun osallistumis- ja arviointiohjelman tuella. Hanketta on sen jälkeen erillisellä päätöksellä laajennettu myös urheilualueella. Kaavalla varataan myös erillinen tontti jäähallille. Sen lisäksi vahvistetaan rakennusoikeus urheilualueen huoltorakennuksille. Asianosaiset ovat voineet ottaa osaa kaavaan ja hanke on toteutettu laaditun osallistumis- ja arviointiohjelman tuella. RK on esitellyt kaavaehdotuksen kevään 2009 aikana ja ehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa syksyllä 2009. Kaupunki on suurin maanomistaja urheilualueella ja sen läheisyydessä. 14 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ Kaavan toteuttaminen urheilualueella on aloitettu kun asemakaava (Ak nro 102) on saanut lain voiman. Kaava-alue S 4 – 05 NYSTANIN ASEMAKAAVAN MUUTOS RK on tehnyt aloitteen voimassa olevan asemakaavan muutokseen korttelille 604 Nystanissa. Kaavamuutoksella ehdotetaan, että olemassa olevat kerrostalotontit varataan pienimuotoisemmalle asumiselle. RK on aikaisemmin ehdottanut, että alue kaavoitetaan rivitaloasumiselle. Lisäksi on arvioitu, että alueelle voidaan varata tontti uutta päiväkotia varten. Kaavaprosessissa tarkastetaan sekä kortteliettä tonttirajat. Kaavaprojekti on toteutettu laaditun osallistumis- ja arviointiohjelman tuella. Projektia laajennettiin Koti ja Koulu yhdistyksen aloitteen johdosta. Liikenneteknisiä tarkistuksia ja toimenpide-ehdotuksia on suoritettu koulualueella ja kadulla Läntelän liittymä Hallituskadulle suunnitellaan muutettavaksi länteen päin. RK on esitellyt alueen kaavaehdotuksen syksyn 2009 aikana. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavamuutoksen joulukuussa 2009. Kaavan toteuttaminen alueelle on aloitettu kun kaava on saanut lain voiman. Kaava-alueelle on mm. toteutettu päiväkoti, syöttökatu Läntelä rakennetaan uudelleen sekä pysäköintialueet koulualueella järjestellään uudelleen. Kaava-alue 15 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ S 2 – 05 ETELÄISEN SISÄÄNTULON KAAVOITUS (RAJÅKERN) Kaupunki päätti tarkastaa Rajåkern alueen asemakaavan. Kaavahanke toteutettiin mm. jotta huomattava osa raskaasta liikenteestä johdettaisiin pois kaupungin ydinkeskustasta. Hanke toteutettiin niin, että myös seurakunnan ja yksityisten maanomistajien alueet otettiin mukaan kaavaan. Kaavoitussopimus ja sopimus kunnallistekniikan toteuttamisesta on tehty maanomistajien kanssa. Alue on kaavoitettu pääasiassa pientaloasutukselle. Hyväksytyssä asemakaavassa on puoleensavetäviä pientalotontteja joen läheisyydessä sekä muutama kortteli rivitaloja varten. Kaavahankkeen toteuttaminen on aloitettu, mutta laajennus on paljolti ollut riippuvainen myönnetyistä määrärahoista syöttökadun rakentamista (Eteläinen Rengastie). Hanke jaettiin kahtia vuoden 2006 aikana ja läntisen alueen asemakaava hyväksyttiin syksyllä 2006. Alueen läntisen osan kaavan toimeenpano on meneillään, kiinteistöjen muodostuksella ja kunnallistekniikan rakentamisella. Kaavaehdotus esiteltiin ja hyväksyttiin alueen itäiselle osalle syksyllä 2007. Tällä alueella ovat kaupunki ja seurakunta alueen suurimmat maanomistajat. Kaavan toimeenpano on aloitettu myös alueelle, tilusvaihdolla ja tonttijakojen laatimisilla, kiinteistöjen muodostuksella sekä katujen rakentamisella. Eteläisen Rengastien syöttökadun ensimmäisen vaiheen rakentaminen on aloitettu vuosina 2011-2012. Rakentaminen suunnitellaan jatkuvan Kaava-alueen itäiseltä puolelta, teollisuusalueen suuntauksessa länteen päin kaupunginkeskustaa kohti. Lentokuva Skyline 2004; Kaava-alueen osa Rajåkernilla 16 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ S 1 – 05 ETELÄISEN SISÄÄNTULON KAAVOITUS (FORSBACKA) Kaupunki on päättänyt kaavoittaa uuden alueen pientalorakennuksille eteläisen sisääntulon ja joen vieressä. Hanke toteutettiin niin, että myös yksityisten maanomistajien alueet otettiin mukaan kaavaan. Kaavoitussopimus ja sopimus kunnallistekniikan toteuttamisesta on tehty. Kaavaehdotus on hyväksytty KV:ssa vuoden 2006 aikana ja kaavan toimeenpano on aloitettu. Kaupunki on hankkinut maan kaava-alueelta ja pientalotonttien antaminen vuokralle sekä rakentaminen alueella on meneillään. Kaavan toimeenpano Forsbacka-alueen eteläisellä osalla on jatkunut vuoden 2010 aikana katusuunnitelmien laatimisilla, kiinteistöjen muodostuksella (tonttien ja yleisten alueitten lohkomisilla). Alueen kadut on rakennettu kesän 2010 aikana ja kaupunki antaa tarjolle nyt jäljellä olevat alueen pientalotontit. Kaava-alue Forsbackalla © Maanmittaustoimisto, lupa MML/VIR/POH/K225/08 IV RANTA-ASEMAKAAVAT Osalle meneillään olevien ranta-asemakaavaprojektien osalta viitataan tekstiin katsauksen yleisessä osassa (koht. 1). Näiden asiakirjat ovat saatavana rakennuskonttorista. 17 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ S1- 10 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA-ALUEELLE VEXALASSA Yksityinen maanomistaja on tehnyt aloitteen ranta-asemakaavan muutokseen alueelle Vexalassa. Kaavamuutos koskee kiinteistöjä Eriksson RNo 15:1 ja Gäddören RNo 21:5 Vexalan kylässä. Tarkoituksena on siirtää rakennuspaikka kiinteistölle Gäddören RNo 21:5 Frösölidenillä. Kaavaprojekti on aloitettu vuoden 2010 aikana ja toteutetaan laaditun osallistumisja arviointiohjelman mukaisesti. Uusikaarlepyy 21.1.2011 Tom Johansson Tom Johansson, kaupungingeodeetti – kaavoittaja 18 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ LIITE 1 KAAVOITUSKATSAUS 2011 II HAVAINNOLLISET KAAVAT JA MUUT SÄÄNNÖSTÖT TOTEUTETUT HANKKEET Y 1 - 03 Uudenkaarlepyyn (ja Oravaisten) rantayleiskaava L 1 - 00 Rannikkoseudun maakuntakaava III ASEMAKAAVAT TOTEUTETUT HANKKEET (kts. myös aikaisempi katsaus) S 2 – 05 Eteläisen sisääntulon kaavoitus (Rajåkern, Uudenkaarlepyyn joen varrella) S 4 – 05 Nystanin asemakaavan muutos S 1 – 04 Jepuan teollisuusalueen kaavoitus (Valtatie 19 varrella) S 1 – 05 Eteläisen sisääntulon kaavoitus (Forsbacka, Uudenkaarlepyyn joen varrella) S 2 – 05 Eteläisen sisääntulon kaavoitus (Rajåkern, Uudenkaarlepyyn joen varrella) S 3 – 05 Pohjoisen sisääntulon kaavoitus (Pietarsaarentien varrella) S 6 - 00 Keskustan kaavoitus (Värnamo III:n laajennus) S 4 - 01 Asemakaavamuutos Kampenilla/Östervallilla S 2 - 00 Jepuan keskustan kaavoitus 19 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ S 2 - 02 Korttelin 310 asemakaavan muutos S 2 - 01 Älvbrantenin asemakaavan muutos S 1 - 02 Joupersin alueen asemakaavan muutos S 3 - 01 ”Porvaristokortteleiden” uusi asemakaavan muutos TOTEUTETUT HANKKEET, jatk. (katso myös aikaisempi katsaus) S 1 - 01 Urheilutalon asemakaavan muutos S 1 - 00 Frihemmetin kaavoitus S 3 - 00 Mirkan (KWH-konserni) kaavoitus S 5 - 00 Kivimäenkadun asemakaavan muutos (Värnamo II) S 4 - 99 ”Porvaristokortteleiden” asemakaavan muutos / As Oy Topelikan Asemakaavan muutos S 5 - 99 S 6 - 99 Haga alueen kaavoitus S 7 - 99 ”Koulualueen” asemakaavan muutos IV RANTA-ASEMAKAAVAT TOTEUTETUT HANKKEET RA ? - ? Sandörenin osan ranta-asemakaavan muutos. RA 1 - 03 Alörenin osan ranta-asemakaava. RA 3 - 00 Larsholmenin osan ranta-asemakaavan muutos. RA 1 - 02 Bonäsin/Toisveden ranta-asemakaavan muutos. RA 2 - 01 Stor-/Lillgrundetin, Djupstenin ja Dammskatan ranta-asemakaava. RA 1 - 01 Toisveden ranta-asemakaavan muutos. RA 2 - 00 Äggskärenin (Laxören) osan ranta-asemakaavan muutos. RA 3 - 01 Hästbådanin osan ranta-asemakaavan muutos. 20 Kaavoituskatsaus 2011 ______________________________________________________________________________ RA 1 - 00 Söderörarnanin ranta-asemakaava. RA 4 - 00 Hästbådanin osan ranta-asemakaavan muutos. RA 1 – 99 Toisveden ranta-asemakaava.
© Copyright 2024