Lataa koko raportti - Vuosikertomus 2013

Vuosikertomus
2013
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus
Vuosi 2013 pähkinänkuoressa
Turku Energian vuosi 2013 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut. Yhtiön liikevaihto laski
hieman, mutta liikevoitto parani edellisvuodesta. Lämmin sää laski asiakkaiden energiankäyttöä
vaikuttaen sekä sähkön että erityisesti lämmön kysyntään. Erityisesti sähkönmyynnissä toiminnan
kannattavuus parani selvästi.
Seudullinen energiaratkaisu osoitti toimivuutensa ja tuotannon optimointi onnistui hyvin. Kaikki
tuotantolaitokset toimivat koko vuoden suunnitellulla tavalla. Turku Energian strategian mukaiset,
tuotannon omavaraisuutta ja uusiutuvan energianlähteiden käyttöä tukevat investointihankkeet
etenivät odotetusti. Turku Energian osakkuusyhtiö Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE)
jatkoi uuden monipolttoainevoimalaitoksen suunnittelua Naantaliin korvaamaan käytöstä poistuvaa
kivihiilituotantoa. Turku Energian osallistuminen hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa lisäävään
Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen vahvistettiin kaupunginvaltuustossa.
Vuoden aikana toteutettiin myös useita merkittäviä omia hankkeita. Elokuussa 2013 otettiin
käyttöön Kakolan toinen lämpöpumppuyksikkö. Elokuussa käynnistettiin myös Lämpö-yksikössä
automaattinen mittarinluenta –hanke (AMR), jonka myötä pääosa kaukolämpöasiakkaista saadaan
etäluentamittausten piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä.
Turku Energian merkittävimpiä hankkeita vuonna 2013 oli yhtenäisen asiakaspalvelun
toimintamallin ja asiakaspalvelukulttuurin luominen. Uudistetun toimintamallin tehokkaaksi
toteuttamiseksi perustettiin Asiakaspalvelu-yksikkö vuoden 2014 alussa. Asiakkaat olivat valtaosin
tyytyväisiä Turku Energian palveluun: erittäin tai hyvin tyytyväisiä Turku Energiaan kokonaisuutena
oli 60 % (2012: 62 %) asiakkaista.
Uutena liiketoiminta-avauksena Turku Energia oli mukana perustamassa sähköisen liikenteen
kehittämiseen keskittyvää latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:tä. Latausoperaattoriyhtiön
tavoitteena on mahdollistaa sähköautoilu koko Suomessa. Turku Energia asentaa ensimmäiset
sähköautojen latauspisteet vuoden 2014 aikana.
Turku Energian investoinnit kohdistuivat vuonna 2013 pääosin sähköverkostojen siirtokyvyn ja
toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Kaukolämpöinvestoinnit kohdistuivat pääosin
lämpöverkoston laajentamiseen sekä laitteistohankintoihin.
Avainluvut 2013
Tarkemmat talouden tunnusluvut löydät taloudellisen vastuun osiosta sekä yksiköiden
liiketoimintakatsauksista.
Turku Energia
1-12/2013
1-12/2012
Muutos
Lämmönmyynti
1 937 GWh
2 102 GWh
-8 %
Sähkönmyynti
1 509 GWh
1 589 GWh
-5 %
Sähkönsiirto
1 486 GWh
1 509 GWh
-2 %
Ulkoinen palvelumyynti*
104 234 tuntia
29 444 tuntia
254 %
Henkilöstö 31.12.
301
312
-3,5 %
Tapaturmataajuus
21,9
14,8
48 %
Konsernin liikevaihto
269,0 milj.
euroa
270,2 milj.
euroa
-0,4 %
Liikevoitto
26,8 milj. euroa
23,5 milj. euroa
14 %
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
2
Vuosikertomus 2013
Josta kertaluontoiset erät
-
9,0
Asiakastyytyväisyysindeksi
60
62
-3 %
* Mittariin on lisätty 04/2013 Lämpö-yksikön tekemät tunnit. Samalla mukaan on otettu kk-palkkaisten tekemät työt, jotka aikaisemmin oli jätetty raportoinnin
ulkopuolelle.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
3
Vuosikertomus 2013
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
4
Vuosikertomus 2013
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
5
Vuosikertomus 2013
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
6
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus 2013
Hyvistä perustuksista pohja
kannattavalle kasvulle
Vuonna 2013 loimme pohjaa yhtiömme tuleville tuotantorakenteen uudistuksille
ja toteutimme menestyksekkäästi useita toimintaamme ohjaavia ja tukevia
kehitysprojekteja. Vuosi oli taloudellisesti Turku Energian historian
menestyksekkäimpiä. Erityisesti Sähkönmyynnin uusi strategia ja
Urakointipalveluiden toiminnan tehostuminen paransivat kannattavuuttamme.
Sisäiset kehitysprojektimme toimintamme parantamiseksi sekä
omavaraisuuttamme ja uusiutuvan energian tuotantoa lisäävät hankkeet
tuotantorakenteemme uudistamiseksi ottivat merkittäviä askeleita eteenpäin.
Seudullinen energiaratkaisu osoitti vuonna 2013 toimivuutensa ja tuotannon
optimointimme onnistui hyvin.
Tavoitteenamme on, että 50 prosenttia myymästämme sähköstä ja lämmöstä on tuotettu
uusiutuvilla ja hiilidioksidivapailla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta kohti
etenemme strategiamme mukaisilla tuotantohankkeilla, joihin investoimme osakkuusyhtiöidemme
kautta. Hankkeiden myötä tuemme kestävää kehitystä paikallisesti ja valtakunnallisesti ja olemme
osaltamme vaikuttamassa siihen, että Turun seudulla vähennetään fossiilisten polttoaineiden
käyttöä.
Tulevien vuosien merkittävin tuotantorakenteeseen vaikuttava hanke, Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin monipolttoainevoimalaitos –hanke eteni vuoden 2013
joulukuussa päätöksentekovaiheeseen. Hanke avaa toteutuessaan satoja uusia työpaikkoja ja lisää
lämmön perustuotannon toimitusvarmuutta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön
tuotannossa vähenee uuden laitoksen myötä merkittävästi, sillä laitoksen pääasiallisena
polttoaineena tullaan käyttämään biopolttoaineita.
Fossiilisten polttoaineiden korvaamista jatkettiin vuonna 2013 rakentamalla toinen lämpöpumppu
–yksikkö Kakolan Jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Lämpöpumppulaitoksen laajennus
kaksinkertaisti sen tuotannon ja tuo nyt uusiutuvaa kaukolämpöä yli 10 000 Turun seudun
asukkaalle. Selvitämme myös jatkuvasti vara- ja huipputehon korvaamista uusiutuvilla
energianlähteillä.
Myös sähköntuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa otettiin merkittävä askel, kun
Turku Energia teki marraskuussa ehdollisen päätöksen osallistumisestaan
Fennovoima-hankkeeseen. Turku Energian osallistuminen hankkeeseen vahvistettiin kuluvan
vuoden helmikuussa.
Osakkuusyhtiömme Hyötytuulen tuotanto sen tuulivoimaloissa oli vuoden aikana
suunnitelmiemme mukaista.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
7
Vuosikertomus 2013
Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä
Vastuullisuuden jatkuva kehittäminen on osa Turku Energian arkea. Huomiomme vastuullisuuden
kattavasti toiminnassamme johtamisesta päivittäiseen työntekoon ja tuotantoratkaisuista
asiakkaillemme tarjoamiimme tuotteisiimme. Ympäristövastuutamme ohjaa kattava
ympäristöohjelma, johon sisältyy merkittäviä toimintaamme ohjaavia toimenpiteitä. Turku Energia
toteuttaa ympäristövastuutaan kolmivuotiseen ympäristöohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden ja
kehitysprojektien kautta. Vuoden 2014 aikana laadimme uuden ohjelman tuleville kolmelle
vuodelle.
Haluamme olla edelläkävijöitä tulevaisuuden kestävää kehitystä vahvistavissa toimintamalleissa. Siksi
olemme mukana viime vuonna käynnistyneessä valtakunnallisessa sähköisen liikenteen
kehittämiseen keskittyneessä hankkeessa, jossa toimimme yhtenä veturiomistajista. Vuoden 2014
aikana etenemme suunnitelmista tekoihin, kun Turku Energia asentaa ensimmäiset sähköautojen
latauspisteensä Turkuun.
Energiatehokkuutta uusilla palveluilla
Vuoden merkittävin sisäinen hanke oli yhtenäisen asiakaspalvelukulttuurin ja toimintamallin
luominen Turku Energialle. Tavoitteenamme on, että pystymme tulevaisuudessa palvelemaan
kaikkia asiakkaitamme kokonaispalveluna yhden luukun periaatteella. Hanke haastoi vuoden aikana
kaikkia liiketoiminta-alueitamme, ja vuoden 2013 lopussa oli asiakaspalvelullemme ja
palvelukulttuurillemme luotu uudet raamit. Asiakkaillemme muutokset tulevat näkymään kuluvan
vuoden mittaan entistä parempana palveluna.
Toteutimme viime vuonna useita toimenpiteitä sekä oman että asiakkaidemme
energiantehokkuuden tehostamiseksi. Otimme käyttöömme uusia sähköisiä asiakasviestinnän
kanavia energiansäästöviestintäämme tukeaksemme. Avasimme myös energiankäytön seuranta
-palvelun, jonka avulla asiakkaamme voivat seurata omaa sähkönkäyttöään jopa tuntitasolla ja
toimme markkinoille uuden sähkömittareiden tuntimittaukseen perustuvan sähkönmyyntituotteen
Louna tunnin. Valtaosa Turku Energian Sähköverkkojen asiakkaista oli vuoden 2013 lopussa
etäluettavien mittareiden piirissä.
Lämmön toimitusvarmuus pysyi vuonna 2013 hyvällä tasolla. Sähkön toimitusvarmuutta
heikensivät Ruohonpään sähköaseman vaurio toukokuussa ja joulukuinen Seija-myrsky. Viime
vuoden investoinnit keskittyivät toimitusvarmuuden parantamiseen. Käynnistimme myös projektin
toimintamme parantamiseksi häiriötilanteissa.
Muutoksessa asuu mahdollisuus
Energia-alan muuttuva kenttä haastaa myös meidät huolehtimaan henkilöstömme ammattitaidosta
ja jaksamisesta muutoksessa. Otamme vakavasti työssä jaksamisen. Kehitämme työhyvinvointia
määrätietoisesti työhyvinvointiohjelmamme kautta. Työmme tulos perustuu työssään viihtyvän
henkilöstön osaamiseen sekä toimivaan yhteistyöhön asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Haluamme kouluttaa henkilöstöstämme energia-alan parhaita asiantuntijoita. Tavoitteenamme on
tarjota henkilöstöllemme hyvät edellytykset tavoitella yhteisiä päämääriämme.
Kiitän Turku Energian työntekijöitä, hallitusta, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme
onnistuneesta yhteistyöstä vuonna 2013.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
8
Vuosikertomus 2013
Turussa 31. maaliskuuta 2014
Risto Vaittinen
toimitusjohtaja
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
9
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot
Monipuolinen seudullinen
energiakonserni
Turku Energia on Suomen suurimpiin kuuluva kaupunkienergiayhtiö. Tavoitteemme on taata
asiakkaillemme mahdollisimman ympäristöystävällistä ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sekä
palveluita varmasti ja luotettavasti.
Turku Energian liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön hankkiminen, siirtäminen ja myyminen
sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen.
Uutena liiketoiminta-avauksena vuonna 2013 Turku Energia oli mukana perustamassa sähköisen
liikenteen kehittämiseen keskittyvää latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:tä.
Latausoperaattoriyhtiön tavoitteena on mahdollistaa sähköautoilu koko Suomessa. Turku Energia
asentaa ensimmäiset sähköautojen latauspisteet vuoden 2014 aikana.
Turku Energia -konsernin liiketoiminta-alueet
Lämpö
Sähkönmyynti
Sähkönsiirto
Urakointipalvelut
Kaukolämmön ja
–jäähdytyksen hankinta, siirto
ja myynti.
Sähköenergian hankinta ja myynti koko Suomeen.
Sähköenergian jakelu ja siirto
Turussa
Sähkönsiirto-, ulkovalaistus- ja
liikennevaloverkoston
rakentamis- ja
kunnossapitopalvelut
Liittymispalvelut
Tuotantolaitosten ja
jakeluverkostojen
rakennuttaminen,
kehittäminen ja ylläpitäminen
Sähköverkon suunnittelu,
rakennuttaminen,
modernisointi ja käyttö
Vuoden 2014 alussa Turku Energiaan perustettiin asiakaspalvelu-yksikkö, johon keskitetään kaikki
neuvonta ja asiakaspalvelu.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
10
Vuosikertomus 2013
Henkilöstön (301 henkilötyövuotta) jakautuminen yksiköittäin(prosenttia)
(prosenttia)
Vuoden 2014 alussa perustettiin asiakaspalveluyksikkö, johon siirtyi vuoden alusta 8 % koko
henkilöstöstä. (24 hlö/301 = 7,97%)
Konsernin liikevaihdon (269,0 milj. euroa) jakauma vuonna 2013
(prosenttia)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
11
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Lämpö
Polku kohti kestävää kehitystä
Lämmin syksy vaikutti vuonna 2013 kaukolämmön kysyntään heijastuen myös
Lämpö-liiketoiminnan liikevaihtoon. Vuoden aikana toteutettiin useita
merkittäviä hankkeita ja tehtiin investointipäätöksiä, jotka varmistavat, että
fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee tulevaisuudessa ja Turku Energian
asema yhtenä uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön edelläkävijöistä
vahvistuu. Lämmön ja jäähdytyksen toimitusvarmuus pysyi Turussa edelleen hyvin
korkeana.
Vuoden 2013 pitkä ja lauha, kostea syksy vähensi koko maassa lämmön kulutusta. Turku Energian
myymän kaukolämmön määrä väheni 7,8 prosenttia. Energiateollisuuden tilastoihin verrattuna
tämä vastaa koko maan keskiarvoa. Kaukolämpöä myytiin 1937 gigawattituntia (2012: 2102
GWh).
Verotuksen kiristymisen myötä kaukolämmön hinta nousi vuoden 2013 alusta. Kivihiilen
maailmanmarkkinahinnan ennätyksellisen alenemisen seurauksena kaukolämmön hintaa kuitenkin
laskettiin vuoden kuluessa kahdesti. Kokonaistuotannon optimoinnin ja Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:n (TSE) perustuotannon hyvän käytettävyyden ansiosta öljyn käyttöä
pienennettiin edellisestä vuodesta merkittävästi.
Investoinnein kohti kestävää kehitystä
Turku Energia ostaa pääosan myymästään kaukolämmöstä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä.
Vuonna 2013 lämmöstä noin 72 prosenttia tuotettiin Naantalin voimalaitoksella. Lämmöstä 21
prosenttia tuotettiin Orikedon jätteenpolttolaitokselta, Orikedon biolämpökeskukselta ja Kakolan
lämpöpumpuista. Lisäksi ulkopuolisilta tuottajilta ostettiin 4 prosenttia tuotannosta ja
öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa 3 prosenttia lämmöstä. Lämmöstä noin 25 prosenttia oli peräisin
CO2-vapaata tuotantoa.
Turku Energia tutkii aktiivisesti uusia mahdollisuuksia korvata kivihiiltä ja öljyä uusiutuvilla
energianlähteillä ja investoi ympäristöystävälliseen energiantuotantoon. Vuoden 2013 merkittävin
investointi kohdistui Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Kakolan lämpöpumppulaitoksen
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
12
Vuosikertomus 2013
laajennukseen. Toisen lämpöpumpun asentaminen kaksinkertaisti laitoksen tehon. Kakolan
lämpöpumppulaitos tuottaa nyt uusiutuvaa kaukolämpöä yli 20 000 Turun seudun asukkaalle.
Tulevaisuuden suurin investointi uusiutuvan kaukolämmön tuotannon lisäämiseksi on Naantalin
monipolttoainevoimalaitos, jonka rakentamisesta Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE)
hallitus teki päätöksen vuoden 2013 lopulla.
Valmistuessaan monipolttoainevoimalaitos vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden
käyttöä lämmöntuotannossa. Kivihiilen sijaan polttoaineena käytetään pääosin lähialueilta saatavaa
biomassaa, jonka hinta on paremmin ennustettavissa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
Nykyiseen laitokseen verrattuna myös hyötysuhde on parempi. Laitoksen suunnittelu aloitetaan
keväällä 2014 ja uusi voimalaitos aloittaa toimintansa syksyllä 2017.
Turku Energian lämmöntuotannossa vara- ja huippuvoimalaitokset käyttävät raskasta polttoöljyä.
Turku Energia selvittää ja vertailee vaihtoehtoisia lämmön tuotantotapoja aktiivisesti. Vuoden 2014
aikana laaditaan esitys Turku Energialle parhaiten soveltuvista vaihtoehdoista. Vertailussa ovat
mukana muun muassa LNG eli nesteytetty maakaasu, erilaiset pölypolttoratkaisut ja pyrolyysiöljyt.
Tulevaisuutta ennakoidaan myös selvittämällä muun muassa aurinkoenergian ja maalämmön
yhdistämistä kaukolämpöverkkoon.
Vahva toimitusvarmuus
Kaukolämmön palveluita ja seurantaa kehitetään myös etäluettavien mittareiden asennuksilla. Kaikki
kaukolämmön asiakkaat saadaan etäluettavien mittareiden piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä.
Kaikkiaan noin 4 900 mittauspisteen tiedot siirtyvät jatkossa automaattisesti Turku Energialle. Kun
sähkönmyynnin ja lämmön asiakaspalvelut yhdistettiin keväällä 2014, asiakkaat voivat jatkossa
hoitaa kaikki energia-asiansa samalla yhteydenotolla.
Höyryä puusta
Turku Energialla on toistakymmentä höyryn käyttäjää asiakkaana. Tällä hetkellä pääosa höyrystä
tuotetaan raskaalla polttoöljyllä. Kesällä 2014 otetaan Artukaisissa Turun Tekstiilihuollossa
käyttöön laitos, joka tuottaa höyryä puukaasuttamiseen perustuvalla kaasutustekniikalla öljyn
sijasta. Pilotointivaiheessa uudella tekniikalla tuotetaan puolet Turun Tekstiilihuollon
tarvitsemasta höyrystä. Onnistuessaan pilotti laajennetaan koko tuotantoon.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
13
Vuosikertomus 2013
Lämpöliiketoiminnan liikevaihto 2009–2013
(milj. euroa)
Kaukolämmönmyynti 2009–2013
(GWh)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
14
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Lämpö - Case: Tuplasti ympäristöystävällistä
lämpöä ja jäähdytystä
Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus valmistui vuonna 2013
Tuplasti ympäristöystävällistä lämpöä
ja jäähdytystä
Turku Energia investoi vuonna 2013 osakkuusyhtiönsä Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:n (TSE) omistaman Kakolan lämpöpumppulaitoksen
laajennukseen. Laajennuksen myötä Kakolan kapasiteetti tuottaa lämpöä ja
jäähdytystä uusiutuvilla energianlähteillä tuplaantui. Samassa yhteydessä vastattiin
lisääntyneeseen kaukojäähdytyksen kysyntään, ja jäähdytysverkosto laajennettiin
kattamaan myös Kupittaan alue. Yksi isoimmista laajennusta hyödyntävistä
kaukojäähdytysasiakkaista on Turun yliopistollinen keskussairaala.
Turku Energia etenee selkein askelin kohti vuoden 2020 visiotaan. Yhtiön tavoitteena on tehdä
energiantuotannosta kokonaisvaltaisesti ympäristöystävällisempää. Tavoitetta kohti edetään
investoimalla omiin ja osakkuusyhtiöiden uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäviin
tuotantoratkaisuihin.
– Jäteveden hyödyntäminen on yksi hyvä keino tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kakolan
lämpöpumppulaitos on hyvä esimerkki uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävästä
tuotantoratkaisusta, joka tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä, Turku Energian
käyttöpäällikkö Janne Arko toteaa.
Lämpöpumppu hyödyntää jätevedessä olevaa hukkalämpöenergiaa ja muuttaa sen kaukolämmöksi
ja kaukojäähdytykseksi.
- Samalla laitteistolla jäteveden hukkalämmöstä tuotetaan sekä kaukolämpöä että
kaukojäähdytystä. Kun jätevedestä on lämpö otettu talteen, jäljelle jäänyt kylmä vesi johdetaan
noin neljän asteen lämpöisenä kylmävesialtaaseen. Altaasta kylmä vesi pumpataan
lämmönvaihtimien välityksellä kaukojäähdytysverkostoon, Arko jatkaa.
Kokonaisvaltainen jäähdytysratkaisu
Kakolan lämpöpumppulaitoksen tuottamaa kaukojäähdytystä hyödyntää pääasiassa isot kiinteistöt
ja sairaalat. TYKS:n kanta- ja T-sairaala -alueen rakennukset on laajalti liitetty Turku Energian
toimittaman kaukojäähdytyksen piiriin. Kaukojäähdytyksen toteuttaminen on ollut TYKS:ssä osa
pitkänajan suunnitelmaa. Kaukojäähdytysverkoston laajentuminen Kupittaalle mahdollisti sairaalan
laajemman liittymisen kaukojäähdytyksen piiriin.
- Kaukojäähdytys antaa meille kokonaisvaltaisen ratkaisuvaihtoehdon, jossa vaatimusten mukaiset
tuotantoratkaisut ja ylläpito sekä investoinnit jäävät energiantoimittajalle. Tämän päivän jatkuvasti
muuttuvat säädökset ilmasto- ja energiatavoitteissa puoltavat kokonaisvaltaisen
ratkaisuvaihtoehdon valitsemista. Lukuisat omat kylmävesiasemat ovat laaja huoltokohde ja vaativat
jatkuvaa saneeraus- ja investointiohjelmaa, TYKS:n käyttöpäällikkö Marko Vuorinen kertoo.
Sairaala on toimintojensa vuoksi hyvin kriittinen kohde, jossa katkottoman toimituksen merkitys
korostuu. Jäähdytystä tarvitaan ympäri vuoden. Turku Energian toimittaman kaukojäähdytys menee
pääasiassa ilmanvaihtoon ja ilman jäähdyttämiseen.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
15
Vuosikertomus 2013
- Sairaalassa on muun muassa suuria magneetti- ja tietokonetomografia-laitteita, jotka vaativat
paljon jäähdytysenergiaa. Lisäksi ATK- konesalien ja tiettyjen kylmähuonelaitteistojen jäähdytykset
ovat kriittistä. Myös potilasturvallisuuden osalta on suotavaa, että lämpötila ei leikkaussaleissa
nouse liian korkeaksi, Vuorinen alleviivaa.
TYKS:ssä on kaukojäähdytyksen lisäksi käytössä myös omia kylmävesiasemia, nestejäähdyttimiä,
erillisiä pienlaitteita ja lämpöpumppuja.
- Varmennamme kylmävesiasemillamme kaukojäähdytyksen mahdollisia toimituskatkoksia.
Haluamme pitää tietyt jäähdytyskohteet kriittisyysluokituksen perusteella erillisinä
verkostokokonaisuuksina ja omien asemiemme takana, Vuorinen jatkaa.
Kaupungin kattava jäähdytysverkosto
Kaukojäähdytysverkoston laajentaminen aloitettiin toukokuussa 2013. Putkea asennettiin
Virastotalolta Sirkkalankatua pitkin Kaivokadulle saakka. Verkoston laajentaminen keskusta-alueella
tuo projektiin aina omat haasteensa vilkkaasti liikennöityjen keskusta-alueiden vuoksi. Kupittaalle
laajennettu kaukojäähdytysputki kulkee Aurajoen yli uuden Myllysillan sisällä.
- Putki asennettiin sillan rakenteisiin jo STX Finlandin telakalla sillan rungon valmistuksen
yhteydessä. Tyypillisimmin putket pyritään vesistöissä toteuttamaan upotuksina, mutta putkien
vetoja silloissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään, Arko kertoo.
Turku Energian kaukojäähdytyksen piirissä on verkoston laajentamisen jälkeen noin 65 kiinteistöä,
ja se kattaa Turun kaupungin keskusta-alueet. Pituutta verkostolla on yhteensä noin 21 kilometriä.
Turku Energia ostaa valtaosan myymästään lämmöstä ja jäähdytyksestä osakkuusyhtiöltään Turun
Seudun Energiantuotanto Oy:ltä.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
16
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönmyynti
Kannattavasti, asiakasta kunnioittaen
Turku Energian Sähkönmyyntiliiketoimintaa kehitettiin päättyneenä vuonna
strategian mukaisesti: kannattavuus parani, liikevaihto kasvoi, ja toiminnan
kehittäminen vähensi riskejä. Sähkönmyynnin merkittävä kilpailutekijä on uusien
tuotteiden ja palvelujen ohella paikallisuus: toiminta on kiinteä osa
Lounais-Suomea ja sen toiminnan ylläpitoa – elämistä, asumista ja yrittämistä.
Vuonna 2012 uusittu Sähkönmyynnin liiketoimintastrategia osoitti toimivuutensa.
Riskienhallintapolitiikat, sähkönmyynnin tuotteet ja hinnoitteluperiaatteet vastasivat hyvin sähkön
tukku – ja vähittäismarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Sähkönmyynnin kannattavuus parani
vuoden aikana merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myydyn sähkön määrä laski vuonna
2013 noin 5 prosenttia 1509 gigawattituntiin (2012: 1583 GWh). Onnistuneen sähkönhankinnan
ansiosta sähkön loppuasiakashintaan ei tullut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.
Sähkönmyynnin asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä mitattiin vuonna 2013 jälleen kolmesti.
Asiakkaiden tyytyväisyys säilyi korkeana, ja toiminnalle asetetut tavoitteet ylittyivät. Erityisesti
kiitosta sai palvelun ystävällisyys ja palveluhalukkuus. Kehittämiskohteina tutkimuksissa nousivat
esille hinnoitteluperusteiden ymmärrettävyys sekä sähkön hinta. Sähkönmyynnin asiakkuuksien
määrä laski vuoden 2013 aikana noin neljä prosenttia. Pääosa asiakkuuksien menetyksistä tapahtui
kuluttajamyynnissä. Asiakkuuksien määrän laskuun vaikutti pääasiassa tiukka kilpailutilanne.
Sähkön tuotannon optimointi onnistui hyvin
Turku Energia hankki vuonna 2013 myymänsä sähkön omista sähköntuotanto-osuuksistaan ja
kahdenvälisillä sähkösopimuksilla sekä ostamalla sähköä pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool
Spotista. Omista tuotanto-osuuksista Turku Energia hankki 47 prosenttia myymästään sähköstä.
Tuotanto-osuuksia Turku Energialla on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ssä (omistusosuus
39,5 %), Svartisen Holding AS:ssä (omistusosuus 34,74 %) ja Suomen Hyötytuuli Oy:ssä
(omistusosuus 12,5 %).
Sähköpörssin hinta pohjoismaisilla markkinoilla oli selvästi edellistä vuotta korkeampi. Suomen
hinta-alueen hinnassa ero vuoteen 2012 oli yli 10 prosenttia. Pohjoismaisessa keskiarvohinnassa
ero oli yli 20 prosenttia. Sähkön hintaa nosti erityisesti Pohjoismaiden heikko hydrologinen tilanne:
vesialtaiden varannot sekä lumen ja jään sulamisesta ja sateista aiheutuvat virtaamat
vesivoimalaitoksiin olivat selvästi normaalia pienemmät. Hiilen ja päästöoikeuksien hintojen lasku
alensi hiililauhdetuotannon kustannuksia, ja sitä myöten nosti hiililauhdetuotannon marginaalia.
Tämä näkyi kasvaneena lauhdetuotantona Turku Energian sähkön hankinnassa. Kivihiilen hintaa
painoi alkuvuonna alas maailmanlaajuisesti vähentynyt kysyntä.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
17
Vuosikertomus 2013
Tuntiperusteista hinnoittelua ja seurantaa
Turku Energia lanseerasi vuonna 2013 asiakkailleen energianseuranta –palvelun, jonka avulla
asiakas voi tarkkailla omaa energiankäyttöään jopa tunnin tarkkuudella. Yhtiö toi markkinoille myös
uuden tuntilaskutukseen perustuvan Louna tunti –tuotteen. Tuntihinnoiteltuja sähkötuotteita
tarjotaan markkinoilla, sillä kasvava joukko asiakkaita on kiinnostunut tarkkailemaan
sähkönkulutustaan ja optimoimaan käyttöään hinnoittelun mukaan. Turku Energian asiakaspalvelu
tukee asiakasta valitsemaan tilanteeseensa sopivat tuote-, palvelu- ja asiointivaihtoehdot.
Tehokkuutta ja parempaa palvelua yhteisellä asiakaspalvelulla
Paikallisuus on Turku Energialle vahvuus. Parhaimmillaan Turku Energian asiakaspalvelu tuntee
kiinteistön, josta asiakas soittaa. Merkittävin osa asiakkaiden yhteydenotoista tulee edelleen
puhelimitse, vaikka asiointi verkossa lisääntyy. Turku Energiassa kehitettiin vuonna 2013 yhtenäinen
palvelukulttuuri ja toimintamalli asiakaspalvelulle. Uusi, kaikkia asiakkaita yhden luukun periaatteella
palveleva asiakaspalveluyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa.
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli tuo kustannustehokkuutta: liiketoimintojen reklamaatiot,
häiriöviestintä ja energianeuvonta pystytään hoitamaan jatkossa entistä tehokkaammin. Uuden
asiakaspalveluorganisaation ja toimintatavan myötä asiakaspalvelun rooli liiketoimintojen tukena
vahvistuu.
Sähkönmyynnin liikevaihto
(milj. euroa)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Sähkönmyynti
(GWh)
18
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönmyynti - Case: Parasta hintaa
metsästämässä
Parasta hintaa metsästämässä
Turku Energian yritysmyynnin ammattilaiset seuraavat sähkön hintaa jatkuvasti
asiakkaidensa puolesta. Yksi tyytyväisistä asiakkaista on Piltin Puutarha, jonka
toiminnassa edullinen sähkö on olennainen osa kannattavuutta.
Sähkönhinta puhuttaa eikä sen lainalaisuuksien ymmärtäminen ole sen helpompaa kuin
osakekurssien. Siksi Turku Energian yritysmyynnissä työskentelee sähkönhankinnan ammattilaisia,
jotka seuraavat asiakkaidensa puolesta tarkasti muun muassa pohjoismaisia sähkömarkkinoita,
energialainsäädäntöä, päästökauppaa sekä ennusteita sähkönhinnan kehittymisestä.
– Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hintakehitykseen vaikuttavat merkittävästi sääolot eli lämpötilan
ohella Norjan ja Ruotsin vesivarantojen kehitys. Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla.
Lisäksi päästöoikeuden hinta ja siihen liittyen energiapolitiikka vaikuttavat paljon, kertoo
salkunhoitaja Ari Lahti.
Pohjoismaissa on viime aikoina saatu nauttia edullisista sähkön tukkumarkkinahinnoista, sillä
vesivarannot ovat olleet runsaat ja päästöoikeuksien hinta alhainen. Hyville analyyseille ja jatkuvalle
seurannalle on käyttöä, kun arvioidaan, mihin suuntaan sähkönhinta tulee kehittymään.
– Me olemme asiakkaan apuna kaikissa kysymyksissä ja toimitamme sopivin väliajoin analyysin
pörssihintojen kehityksestä. Katsomme yhdessä, millä tasolla asiakkaan sähkönkulutus on ja
millainen sähkötuote hänelle sopisi, kertoo aluemyyntipäällikkö Marjut Outinen.
Sähkö vaikuttaa tulokseen
Turku Energian tarjoamista Louna-sähkötuotteista löytyy omansa vähän ja paljon kuluttaville
yrityksille – sekä vakautta että riskinottoa haluaville. Pöytyäläinen Piltin Puutarha ei halua ottaa
sähkönhinnassa suurta riskiä, sillä sähkö on suuri kuluerä kasvihuoneelle.
– Aloitimme viime vuonna baby leaf -salaattien kasvatuksen. Niiden tuotannossa sähkön osuus
kuluistamme on 30 prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Hanna Helenius.
Puutarha ostaa Turku Energialta sähköä, joka on kiinnitetty tietylle ajanjaksolle, vähintään vuodeksi
kerrallaan. Käytännössä Turku Energian sähkönhankinnan ammattilaiset suojaavat asiakkaan
hintakiinnityksen pörssin sähköjohdannaisilla, joiden hinta vaihtelee päivittäin aivan kuten sähkön
markkinahinta eli SPOT. Viime syksynä sähkömarkkinat näyttivät ostajan kannalta niin hyviltä, että
Helenius teki päätöksen kiinnittää sähkönhinta useammalle vuodelle eteenpäin.
– Hinta oli sellainen, että laskin tuotantomme olevan kannattavaa sillä. Sopiva sähköhinta ja
pidempi sopimus tuo varmuutta toimintaamme ja helpottaa budjetointia. Olisin toki voinut
odottaa, olisiko johdannaisten hinta laskenut vielä euron tai kaksi megawattituntia kohden, mutta
sillä ei varsinaisesti ole merkitystä, sanoo Helenius.
Edulliset hinnat kannattaa hyödyntää
Turku Energia on kannustanut myös muita yritysasiakkaitaan kiinnittämään sähkönhintaa
pidemmälle ajalle. – Sähköpörssistä on mahdollista ostaa johdannaisia vuoteen 2020 saakka, mutta
niin pitkälle mentäessä riskit kasvavat ja niitä täytyy arvioida myyntitilanteessa, sanoo Outinen.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
19
Vuosikertomus 2013
Hän toteaa Piltin Puutarhan olevan asiakas, joka seuraa itse aktiivisesti sähköpörssin kehitystä.
Hinta kiinnostaa erityisesti kasvihuoneyrittäjiä ja kollegat puhuvat asiasta paljon keskenään. Myös
alan kattojärjestö toimittaa viikottain koosteen sähkömarkkinahinnan kehityksestä.
– Se juontaa juurensa siitä, että isäni, joka johti yritystä aiemmin, oli myös hyvin omatoiminen.
Olen tottunut seuraamaan sähkönhintaa pörssissä, Helenius sanoo. Piltin Puutarhalla riittää kiirettä
uusien salaattituotteiden viemisessä kauppojen hyllyille ja saamisessa ihmisten tietoisuuteen.
Sähköasioihin palataan tasaisin väliajoin.
– Pidämme katsauksen siitä, missä olemme menossa ja katsomme, olisiko järkevää tehdä
kiinnityksiä jälleen eteenpäin, sanoo Outinen.
Piltin puutarha
Perustettu: 1953
Työntekijöitä: 8
Sähkönkulutus: 4 500 MWh/vuosi
Tuotanto: Baby leaf -salaatit ja salaattisekoitukset sekä sesonkikukat, kuten narsissit ja hyasintit
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
20
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönsiirto
Turku Energia Sähköverkot Oy
Kohtuuhintaisesti, toimitusvarmasti
Turku Energia Sähköverkkojen tärkein tehtävä on toimittaa asiakkailleen sähköä
tasapuolisesti, kohtuuhintaisesti ja toimitusvarmasti. Sähkön kokonaiskulutus ja
sitä kautta siirretyn sähkön määrä laski vuonna 2013 noin puolentoista prosentin
verran edellisestä vuodesta. Energiantarvetta pienensi pääasiassa leuto sää.
Sähkön toimitusvarmuutta heikensi Ruohonpään sähköaseman vaurioituminen
toukokuussa sekä joulukuinen Seija-myrsky. Valtakunnallisessa hintavertailussa
siirron hinta pysyi edelleen maan edullisimpien joukossa.
Suomessa vuotta 2013 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä heijastui sähkönkulutukseen.
Vaikka paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden tuotannossa ja sen myötä sähkönkäytössä oli
nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä, sähkön kokonaiskulutus putosi puolitoista prosenttia.
Sähköä siirrettiin 1486 gigawattituntia (2012: 1509 GWh). Liittymien määrä kasvoi noin 1,5
prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköverkkoon liitettiin vuonna 2013 yhteensä 1769
uutta asiakasta. (2012: 1713)
Sähkönsiirron hinta pysyi vakaana vuoden 2013 aikana. Energiamarkkinaviraston hintavertailussa
Turun seudun sähkönsiirto on edelleenkin edullista koko maan hintoihin verrattaessa. Sähköveron
korotus nosti jonkin verran siirtolaskujen hintoja.
Etäluettavien mittareiden käyttöön siirtyminen oli ensimmäinen askel kohti älykkäitä sähköverkkoja.
Mittareiden asennus eteni suunnitelmien mukaisesti, ja Turku Energia Sähköverkkojen asiakkaista
91 prosenttia oli etäluettavan sähkönmittareiden piirissä vuoden 2013 lopussa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
21
Vuosikertomus 2013
Uusi sähkömarkkinalaki lisää velvoitteita ja varautumista
häiriötilanteisiin
Asiakkaiden vaatimukset häiriöttömästä sähkön saannista kasvavat samalla kun yhteiskunnan
riippuvuus sähköstä lisääntyy. Syksyllä 2013 voimaantullut uusi sähkömarkkinalaki lisää
sähköverkonhaltijoiden velvoitteita muun muassa verkon kehittämisen ja häiriöihin varautumisen
suhteen. Uuden sähkömarkkinalain tavoitteena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja
ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille.
Loppukäyttäjälle sähkömarkkinalain tuomat tehostukset näkyvät entistä varmempana sähkön
jakeluna. Turku Energia Sähköverkot käynnistää pitkälle tähtäävän suunnittelutyön toimintamallien
tehostamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa vuoden 2014 aikana.
Luonnonvoimien aiheuttamista häiriötilanteista vuonna 2013 suurimpia olivat Eino-, Oskari- ja
Seija-myrskyt, jotka aiheuttivat viime vuoden laajimmat sähkönjakeluhäiriöt. Koko vuoden
kalenterissa myrskypäiviä oli 14, lähes puolet edellisvuotta vähemmän. Myrskyjen lisäksi merkittävin
Turun seudun häiriötilanne oli Ruohonpään sähköaseman vaurioituminen toukokuussa. Näiden
yhteisvaikutuksesta johtuen keskimääräinen asiakasta kohden laskettu keskeytysaika kaksinkertaistui
edellisestä vuodesta. Poikkeustilanteita lukuun ottamatta sähkön siirron toimitusvarmuus oli hyvällä
tasolla.
Turku Energia Sähköverkot investoi vuonna 2013 yhteensä 6,9 miljoonaa euroa (2012; 8,8 milj. e)
erityisesti sähkön jakelun toimitusvarmuutta lisääviin perusparannuksiin ja laajennuksiin. Riittävillä
perusparannusinvestoinneilla varmistetaan sähköverkon tekninen kunto ja hyvä toimintavarmuus.
Toimitusvarmuutta lisätään muun muassa korvaamalla ilmajohtoja maakaapeleilla, edistämällä
johtokatujen raivaamista, sijoittamalla johtoja teiden varsille sekä lisäämällä automaatiota. Turku
Energian verkoista yli 65 prosenttia on kaapeloitu.
Tehokasta ja nopeaa häiriöviestintää
Turku Energia Sähköverkot kehittää jatkuvasti häiriö- ja poikkeustilanteiden viestintää. Tavoitteena
on entistä tehokkaampi ja tavoittavampi viestintä häiriötilanteissa. Vuoden 2014 aikana asiakkaille
tullaan tarjoamaan mahdollisuus tilata häiriöviestit myös tekstiviestitse. Aktiivisen asiakasviestinnän
avulla asiakkaita opastetaan myös omatoimiseen varautumiseen häiriötilanteiden varalle.
Sähkönsiirron liikevaihto
(milj. euroa)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Sähkönsiirtomäärät
(GWh)
22
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönsiirto - Case: Kaapeloimalla parempi
toimitusvarmuus
Kaapeloimalla parempi
toimitusvarmuus
Turku Energia Sähköverkot Oy toteuttaa vuosittain sähköverkon
toimitusvarmuutta lisääviä aluesaneerauksia, joissa ilmajohtoverkosto korvataan
maakaapeloinnilla. Jokainen saneerausurakka nostaa sähkönjakelun luotettavuutta
ja lyhentää sähkökatkojen pituuksia häiriötilanteissa, sillä kaapeloitu verkko ei ole
altis luonnonvoimien aiheuttamille häiriöille. Vuonna 2013 merkittävin
ilmajohtoverkkojen saneeraaminen maakaapeleiksi sijoittui Suovantien alueelle
Turussa. Uutta kaapelia asennettiin alueelle noin seitsemän kilometriä.
Saneerattavan verkoston alueella oli noin 150 tonttia, ja sille sijoittui niin asuinrakennuksia kuin
yrityksiä. Turku Energia Sähköverkot Oy vastasi tilaajana projektin suunnittelusta. Urakoitsijana
toimi Eltel Networks ja pintatöiden valvonnasta, alueen yleisilmeestä ja jakokaappien paikan
sijoittamisesta vastasi Turun kaupunki.
Turku Energia Sähköverkoissa projektista vastasi rakennuttamispäällikkö Jani Rantanen.
- Tämän mittaluokan projekti työllistää meillä aina yleissuunnittelijan, verkostosuunnittelijan,
suunnitteluassistentin sekä rakennuttajan. Projektin suunnittelutyöt aloitettiin vuoden 2013 alussa
ja työt kentällä alkoivat keväällä. Urakka valmistui vuoden lopussa. Myös vanhat ilmajohdot
purettiin pois projektin aikana. Tavoitteenamme on, että maarakennustyöt aloitetaan heti kevään
alussa, jotta urakka saataisiin vietyä aina mahdollisimman pitkälle kesäkauden aikana, Rantanen
kertoo.
Urakoitsijana toiminut Eltel Networks toteuttaa vastaavan kokoisia projekteja muutamia vuosittain.
- Projekti oli osaltamme pääosin maanrakennusta ja kaapeleiden asentamista sekä käyttöönottoa.
Projekti työllisti omia ja aliurakoitsijoiden miehiä keväästä loppuvuoteen, kertoo projektipäällikkönä
toiminut Tapani Mäkilä Eltel Networks Oy:stä.
Myös sähköverkkojen käyttökeskuksen rooli on saneerausprojekteissa merkittävä.
- Sähkön käyttökeskus varmistaa verkon käytettävyyden ja on ajan tasalla verkon tilanteesta ja siitä,
mistä kukin liittymä saa syöttönsä. Käyttökeskuksen rooli on merkittävä, sillä he varmistavat
toiminnallaan, että asiakkaille ei koidu turhia sähkökatkoja ja että työskentely olijoille on turvallista.
Tiivis yhteistyö käyttökeskuksen kanssa vähentää myös epäselvyyksiä pienjänniteverkon katkojen
aiheuttajista, sillä pienjänniteverkon viat ja katkot eivät näy käyttökeskuksen automaattisessa
seurannassa, Rantanen jatkaa.
Maakaapelointiaste lisääntyy vuosittain
Sähköverkkojen maakaapelointiaste kasvaa vuosittain. Tällä hetkellä Turku Energian keski- ja
pienjänniteverkoista noin 65 prosenttia on kaapeloitu. Uutta ilmajohtoverkkoa rakennetaan enää
vähän. Kallioisella maaperällä ja saaristossa ilmajohtoverkko on lähes ainoa järkevä mahdollisuus.
Suovantien alueen saneerauksessa ei maaperä tuottanut ongelmia. Alueella ei ole kalliota, ja teistä
puolet oli sorateitä.
Saneerattava kohde valitaan useiden tekijöiden perusteella.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
23
Vuosikertomus 2013
- Pienjänniteverkon pylväille tehdään kuuden vuoden välein kuntotarkastus ja lahomittaus.
Tarkistamme onko oikosulkuvirrat riittäviä ja miten verkko siirtää nykyiset kuormat ja millaiset
jännitetekijät verkostossa on sekä pylväiden lahonneisuuden. Monet sähköpylväistä on pystytetty
60-luvun alussa. Näiden tekijöiden perusteella päätämme vuosittain saneerattavat alueet, Rantanen
kertoo.
Haasteena vilkas ympäristö
Saneerausten toteuttaminen taajamassa tuo aina projektiinsa omat haasteet. Suovantien alueella
osalla alueen asiakkaista työ näyttäytyi omalla tontilla tehtyinä kaapelointitöinä. Alueen asukkaat
saivat saneerauksesta kirjeen hyvissä ajoin, ja mikäli kaapelointi meni asukkaan tontilta, heihin oltiin
tonttisuunnitteluvaiheessa erikseen yhteydessä.
- Kyseessä oli isohko saneerauskohde, jonka alueelle sijoittuu paljon asumista ja yritysmaailman
toimintoja. Haasteita toi vilkas liikenne ja asukkaiden hyvin hoidetut piha-alueet, joiden läpi
kaapelointeja osittain vedettiin, Mäkilä Eltel Networksista kertoo.
Pidempiä sähkökatkoja saneeraus ei aiheuttanut. Asukkaille näkynyt sähkökatkon pituus jäi noin
tunnin mittaiseksi, kun vanha johto käännettiin maakaapeliin. Asukkaat huomioidaan projekteissa
aina tarkoin.
- Kuuntelemme asukkaita ja heidän toiveitaan tarkasti kaapelointisuunnitelmaa tehtäessä. Asukas
pääsee aina vaikuttamaan siihen, mistä veto mene. Pyrimme aina toteuttamaan kaapeloinnin
asiakkaiden toiveita kuunnellen, Rantanen sanoo.
Kokonaisuutena Suovantien aluesaneeraus onnistui hyvin. Budjetti ja aikataulu pitivät ja alueen
asukkaat olivat tyytyväisiä projektin aikaiseen tiedotukseen.
- Matkan varrella tulleet haasteet ratkottiin yhteistyössä, ja kaikki ongelmatilanteet saatiin selvitettyä
nopeasti, Mäkilä Eltel Networksista toteaa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
24
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Urakointipalvelut
Varmistamassa kaupungin toimintaa
Turku Energian Urakointipalvelut keskittyy strategiansa mukaisesti Turku
Energia-konsernin sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katu- ja
liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen Turun
kaupungille. Organisaatio tuottaa suurimman osan sähköverkon rakentamiseen ja
kunnossapitoon liittyvistä palveluista sekä huolehtii kaupungin valaistuksesta ja
liikennevaloista. Valmiutta resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi nostetaan
työkierrolla.
Urakointipalveluiden kannattavuus parani vuonna 2013 merkittävästi. Erityisesti toiminnan
tehokkuus nosti yksikön kilpailukykyä. Liiketoiminnon tavoitteena on kehittyä laaja-alaiseksi
palveluntarjoajaksi. Yksittäisten urakoiden sijasta asiakkaita halutaan palvella koko elinkaaren ajan
rakentamisesta huoltoon ja ylläpitoon. Tavoitteeseen pyritään kustannustehokkuutta,
muutoskykyisyyttä sekä palvelukykyä tehostamalla.
Urakointipalveluilla on keskeinen merkitys sähkön toimitusvarmuuden ylläpidossa. Noin sadan
hengen organisaatiosta puolet työskentelee sähköverkkojen rakentamisen ja kunnossapitotöiden
parissa varmistaen Turku Energia Sähköverkot Oy:n toimintavarmuutta. Puolet henkilöstöstä
suunnittelee, rakentaa sekä pitää kunnossa kaupungin valaistus- ja liikennevaloverkkoa.
Kaupunki valokeilassa
Yksi vuoden 2013 suurimpia hankkeita oli Turun kaupungin alueella tehdyt LED-valojen
asennukset. Noin 2 700 vanhaa elohopeahöyrytekniikalla toimivaa katuvalaisinta vaihdettiin
kestäviksi ja vain vähän energiaa kuluttaviksi LED-valoiksi. LED-valoihin siirtyminen vähentää
merkittävästi valaisimien huoltotarvetta. Myös valaisimien pesutarpeen oletetaan vähenevän.
LED-valaisimet kuumenevat vähemmän, jolloin ilman epäpuhtauksien tarttuminen linsseihin on
vähäisempää. Turku Energia vastaa myös asentamiensa valaisimien huollosta seuraavan kymmenen
vuoden ajan.
Merkittävimpiä Urakointipalveluiden ammattilaisten toteuttamia valaistuskokonaisuuksia olivat
vuonna 2013 Kirjastosillan sekä kaupungintalon ulkovalaistuksen rakentaminen sekä jo perinteisten
Tuomiokirkon joulukuusen ja joulukadun valaistukset.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
25
Vuosikertomus 2013
Työtehtävien kierto vahvistaa valmiutta
Tekniikan kehittyminen muuttaa tulevina vuosina Urakointipalveluiden työnkuvia sekä osaamisen
vaatimuksia. Urakointipalveluissa tehtiin vuoden 2013 aikana suunnitelma henkilöstön osaamisen
kehittämiseksi. Tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää henkilöstön osaamista vastaamaan
paremmin muuttuvan urakointiliiketoiminnan tarpeita. Asentajien osaamista kehitetään
työnkierrolla, jonka aikana asentajat työskentelevät eri tiimeissä ja eri tehtävissä. Työnkierrolla ja
sen myötä osaamisen kehittämisellä varmistetaan riittävä osaaminen ja resurssit häiriö- ja
poikkeustilanteissa.
Myös työkykyyn panostettiin järjestelmällisesti. Kaikille Urakointipalveluiden työntekijöille tarjottiin
mahdollisuus osallistua kuntotesteihin.
Urakointiliiketoiminnan liikevaihto
(milj. euroa)
Myydyt työtunnit ulkoisille asiakkaille
(tuntia)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
26
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Urakointipalvelut - Case: Energiatehokasta
katuvalaistusta
Energiatehokasta katuvalaistusta
Turun kaupunki on pioneeri ja edelläkävijä – ainakin jos asiaa mitataan
ulkovalaistusten energiatehokkuudella ja innovatiivisilla ja ympäristöystävällisillä
katuvalaistusratkaisuilla. Turku on Suomen suurista kaupungeista ensimmäisiä,
jossa katuvalaistusta on toteutettu led-valaisimin. Turku Energia toteutti
kaupungin kolmeen osaan jaetuista valaisinvaihtourakoista toisen vuoden 2013
aikana. Vanhat elohopeahöyrylamput vaihdettiin pääosin energiatehokkaisiin
led-valaisimiin. Urakan suunnitteli ja toteutti Turku Energian Urakointipalvelut.
Vuonna 2012 voimaan astuneessa energiatehokkuusdirektiivissä linjataan, että
elohopeahöyrylamppujen valmistus sekä maahantuonti EU-alueelle kielletään syksystä 2015 alkaen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkien on siirryttävä ympäristöystävällisempien
valaisinvaihtoehtojen käyttöön. Turun kaupunki oli liikkeellä jo ennakoiden, ja päätti toteuttaa
katuvalaistusuudistuksen kolmessa osassa vuoteen 2015 mennessä. Urakassa painotetaan erityisesti
energiansäästöön liittyviä asioita ja kilpailutuksissa yhtenä kriteerinä on ollut mahdollisimman suuri
energiansäästö.
- Turun kaupunki toteuttaa valaisinvaihtourakkansa niin sanottuna ESCO-hankkeena.
ESCO-hankkeen pääperiaate on toteuttaa rakennushanke niin, että valaisinvaihtojen kustannukset
saadaan katettua alle kymmenessä vuodessa toteutuneilla energiansäästöillä. Led-valaisimilla
energiansäästöä saadaan 60 -70 % perinteisiin elohopeahöyrylamppuihin verrattuna, kertoo
rakennuttajainsinööri Lauri Koski Turun kaupungilta.
Led-valaisinten valkoinen valo eroaa elohopeahöyrylamppujen keltaisesta valosta. Huomioita ja
kyselyitä kaupunkilaisilta on tullut vähän, ja nekin ovat pääosin olleet positiivisia. Uudet led-lamput
koostuvat moduuleista, joissa on 24 valon lähdettä.
- Kaupunkilaiset ovat huomanneet valon värin vaihtumisen, ja jonkin verran olemme saaneet niihin
liittyviä yhteydenottoja. Kyselyt ovat koskeneet pääasiassa sitä, miksi omalla kadulla valo eroaa
viereisen kadun valaistuksesta, Koski kertoo.
Moninkertainen käyttöikä
Turku Energian Urakointipalvelut vastasi urakan toisen vaiheen toteutuksesta vuoden 2013 aikana,
ja korvasi Turun kaupungin länsi-osan ja keskiosan elohopeahöyrylamput
ympäristöystävällisemmillä ja energiatehokkaammilla led-valaisimilla. Ledeihin päädyttiin niiden
energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän vuoksi. Yhteensä lamppuja vaihdettiin noin 2700
kappaletta.
- Led-valaisimien käyttöiäksi on arvioitu 50 000 – 100 000 tuntia eli moninkertaisesti verrattuna
elohopeahöyrylamppuihin, joiden paloaika on 12 000-16 000 tuntia. Led-valaisinten käyttöikä ja
huoltovarmuus ovat omaa luokkaansa verrattuna muihin ratkaisuihin. Toteutimme urakasta noin
90 prosenttia led-valaisimilla. Suurpainenatriumvalaisimia käytimme vain sellaisilla alueilla, joissa
investoinnit led-valaisimiin olisivat tuoneet kohtuuttomia lisäkustannuksia, projektipäällikkö Jukka
Hummelin Turku Energiasta kertoo.
Käytännössä valaisimien vaihto suoritettiin vanhaan valopylvääseen. Huonokuntoisimmat pylväät
uusittiin projektin yhteydessä. Valaisimien vaihtaminen valoteholtaan parempiin led-valaisimiin
mahdollisti myös pylväsvälien pidentämisen.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
27
Vuosikertomus 2013
- Uusimme pylväitä ja kaapeleita yhteensä noin 15 kilometrin matkalta ja samalla harvensimme
pylväiden välejä, sillä uusien valaisimien valoteho on huomattavasti elohopeahöyryvalaisimia
tehokkaampi, kertoo ulkovalaistussuunnittelija Markku Toivonen Turku Energiasta.
Projektin kannalta merkittävää oli myös onnistunut valaisintoimittajan valinta. Kumppaniksi valikoitui
salolainen Easy Led Oy.
- Yhteistyö onnistui valitsemamme kumppanin kanssa esimerkillisesti. Toteutimme esimerkiksi
vaijereihin asennettavan led-valaistuksen yhteistyössä toimittajan kanssa kehittämällä ratkaisun
näihin valaisimiin. Myös logistiikka toimi projektissa erinomaisesti, Hummelin kiittelee.
Projekti työllisti Turku Energiasta valaisinasentajia, projektinjohtoa, materiaalitoimintoja sekä
suunnittelijoita. Lampunvaihtourakka sujui kokonaisuudessaan hyvin. Turku Energia on mukana
myös kolmannen vaiheen kilpailutuksessa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
28
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimintaympäristökatsaus
Tulevaisuus tuo lisää palveluja keskiössä tyytyväinen asiakas
Energia-alan toimintaympäristö on muutoksessa. Energiapolitiikka ohjaa alaa vähähiilisempään ja
uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi visioidaan fossiilisten
polttoaineiden korvaamista tulevaisuudessa muun muassa liikenteessä, lämmityksessä ja
teollisuuden prosesseissa. Energia-ala on teollisuuden aloista suurin investoija tulevina vuosina.
Suomen energiankulutuksessa oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä vuoden 2013 aikana.
Lämmin sää heijastui kuitenkin suoraan sähkön- ja lämmönkulutukseen.
Alan haasteet liittyvät energiantuotantorakenteen uudistamiseen ja toisaalta energian
kilpailukykyisen hinnoittelun säilyttämiseen. Kiristyvä kilpailu haastaa energiayhtiöt luomaan uusia
palvelukonsepteja.
Yhteiskunnan energiariippuvuuden myötä energiaturvallisuus- ja toimitusvarmuuskysymykset ovat
myös tulevaisuudessa energiayhtiöiden toiminnassa keskeisessä asemassa.
Lämmin sää laski sähkön kulutusta
Sähkön kokonaiskulutus laski 1,5 prosenttia, lämpötilakorjattuna kulutus pysyi lähes ennallaan.
Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,9 TWh (2012: 85,1 TWh).
Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi viime vuonna prosentin verran. Kokonaiskulutuksen laskua
selittää 3,5 prosentin kulutuksen väheneminen muilla sektoreilla. Pääasiallinen laskua selittävä tekijä
oli edellisvuotta lämpimämpi sää. Joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden
takaiseen verrattuna. Teollisuuden sähkönkulutuksen muutokset näkyvät Turku Energiassa hieman
muuta maata maltillisemmin, sillä Varsinais-Suomessa teollisuudessa käytetään vain alle neljännes
sähköstä. Muualla maassa teollisuus käyttää sähköstä noin puolet.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna 28
prosenttia (2012: 27 %). Ydinvoiman osuus oli 27 prosenttia (2012: 26 %), vesivoiman osuus oli
15 prosenttia (lähes 20 %) sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä vajaat 10 prosenttia
(2012: 7 %). Tuulivoiman osuus kasvoi 0,9 prosenttiin (2012: 0,6 %).
Sähkön nettotuonnin osuus putosi 18,7 prosenttiin edellisvuoden 20,5 prosentista. Se on kuitenkin
edelleen korkea. Vuosi 2013 sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon.
Kaukolämmön kulutus laski
Kaukolämmön kulutus laski vuonna 2013 Suomessa yli 7 prosenttia. Lasku johtui edellisvuotta
lämpimämmästä säästä. Kaukolämpöä myytiin 31,6 TWh (2012: 33,6 TWh).
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli
vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun
kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia
katetaan kaukolämmöllä.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
29
Vuosikertomus 2013
Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden
parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella
runsaastikin vuotuisen lämpötilanvaihtelun vuoksi. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa
kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuotannolla tuotetun
kaukolämmön määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuotena. Yhteistuotannon osuus sen sijaan
kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi viidellä prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin.
Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan
0 … - 10 oC. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään
lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2013 aikana huomattavan paljon
vähemmän kuin vuonna 2012.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 13,8 TWh. Määrä laski hieman
edelliseen vuoteen verrattuna. Energiatehokkaan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy
kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät
samassa suhteessa.
Lue lisää:
Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot löydät täältä
Energiapolitiikka pyrkii vähähiilisempään
tulevaisuuteen
Suomen energiapolitiikan tavoitteita leimaa pitkäjänteisyys ja kolme peruslähtökohtaa: energia,
talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian
kilpailukykyinen hinta ja EU:ssa yhteisesti asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen.
Suomi on viime vuosikymmeninä ollut yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa
energiaa ja erityisesti bioenergiaa. Suomen tavoitteena on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan
ollut tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) niin suuri osa sähköstä kuin
mahdollista. Turku ja muut suuret kaupungit ovat tässä kansainvälisessä kärjessä.
Suomi on onnistunut rakentamaan hyvin hajautetun ja monipuolisen energiajärjestelmän, joka
perustuu isoihin ja pieniin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. Samalla
maahan on syntynyt vahva energiateknologian keskittymä, jonka merkitys edelleen kasvaa. Näin on
onnistuttu luomaan edellytyksiä energiayritystemme kansainvälistymiselle ja tehokkuuden kasvulle.
Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut
YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. Vuoden 2008
joulukuussa EU vahvisti energia- ja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan
perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat:
• Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen
2020 mennessä.
• Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä.
• 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä.
Valtioneuvoston maaliskuussa 2013 hyväksymä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä
edellistä, vuoden 2008 strategiaa täydentävät ohjelmat määrittävät energiapolitiikan linjat.
Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
30
Vuosikertomus 2013
%:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttö- ja
tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen
valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion
taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana.
Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen
laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 317 TWh eli likimain nykyisen suuruinen.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa,
rakentamisessa ja liikenteessä. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 93,3 TWh eli
hieman nykyistä korkeampi.
Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman
vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä
muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden
laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on 5 500 - 8 000 MW:a , jos
vuositarve on 100 - 110 TWh.
Yritysten välinen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuonna 2005. Päästökauppa perustuu
ajatukseen, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään siellä, missä se on halvinta. EU:n
päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt.
Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 lähtien päästökauppajärjestelmään kuuluvien toimialojen
päästöt pysyvät kansallisissa päästöoikeuksien jakosuunnitelmissa määritellyn kokonaismäärän
rajoissa. Euroopassa on useita pörssejä, joissa käydään kauppaa päästöoikeuksilla. Kauppaa käydään
myös pörssien ulkopuolella. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla samaan tapaan kuin
muidenkin hyödykkeiden kaupassa.
Yritysten lisäksi valtiot voivat käydä YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaista
päästökauppaa. Myös Suomen valtiolla on oma osto-ohjelmansa.
Lue lisää:
Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia ja päästökauppa työ- ja elinkeinoministeriön sivulla
Investoinnit ennallaan
Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän
keskusliiton EK:n viime investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat
hieman yli kaksi miljardia euroa vuosina 2012–2014. Investoinnin ovat pysyneet vastaavina kuin
vuosina 2011–2012. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi
arvioidaan yhteensä noin 25–30 miljardia euroa.
Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu,
että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden
prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää
samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä
tarvittavan 7000–8000 megawattia ja vuoteen 2050 mennessä 19 000–27 000 MW, eli jopa
enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
31
Vuosikertomus 2013
Kuluttajien tyytyväisyys on kasvanut
Kiristyvä kilpailu ja sähkösopimushintavertailujen tekemisen helppous tarkoittavat sitä, että
erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien on etsittävä uudenlaisia
palvelukonsepteja. Energiatuotteet konseptoidaan yhä enemmän sisältämään erilaisia lisäpalvelu-,
viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja.
Sähköiset palvelu- ja asiakasviestintäkanavat ovat osa muutosta. Perinteisten kanavien käyttö pysyy
edelleen merkittävänä, mutta samanaikaisesti suurimmat panostukset sekä asiakastyytyväisyyden
ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi tehdään sähköiseen ympäristöön.
Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti
muun muassa etäluettavien sähkömittareiden tarjoaman kulutuspalautteen sekä
sähkönsiirtoyhtiöiden kehittämien häiriöviestintäkanavien myötä.
Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta.
Odotukset lisääntyvät esimerkiksi internet- ja mobiililaitteiden välityksellä tarjottavaa
kulutuspalautetta, energianeuvontaa ja energianjakelun keskeytystietoja kohtaan. Vahva brändi sekä
käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä
aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat
asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys.
Energiateollisuus ry toteutti syksyllä 2013 asiakastyytyväisyystutkimuksen. Asiakkaat antavat omalle
energiayhtiöille erittäin hyvän arvosanan kokonaistyytyväisyydestä. Tyytyväisyyden arvosana on 1–5
asteikolla 3,67, kun edellisenä vuotena keskiarvotulos oli 3,49 ja sitä edellisenä vuonna 3,55.
Parantamisen varaa asiakkaat kaipaavat muun muassa yhtiöiden tiedottamiseen häiriötilanteissa.
Uusiutuvien energianlähteiden haasteet
Uusiutuvat energianlähteet, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta
monissa maissa kustannukset ovat olleet erittäin korkeat. Esimerkiksi Saksassa kotitalouskuluttajan
sähkön hinta on noin 80 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Uusiutuvan energian tuen
kustannukset kuluttajille ovat viime vuosina kasvaneet. Saksassa on ehdotettu jo myönnettyjen
tukien laskemista takautuvasti. Esitys on näillä näkymin jo unohdettu, mutta se kertoo Saksan
hallituksen paineista hillitä nopeasti nousevia uusiutuvan energian tuen kustannuksia.
Suomessa uusiutuvan energian tukia maksettiin vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä 8,2
miljoonaa euroa eli miljoona euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla.
Tuulivoimatuet kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla 6,4 miljoonaan euroon. Metsähakkeen tuet taas
pienenivät 2,7 miljoonalla eurolla noin 1,7 miljoonaan euroon. Pienentyneet metsähakkeen tuet
johtuvat siitä, että vain noin puolet tukeen oikeutetuista laitoksista oli jättänyt hakemuksen vuoden
loppuun mennessä. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän vuoden 2013 alussa
pienentyneen tukitason ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi.
Tuulivoimalle maksettu tuki oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä toisen kerran peräkkäin
suurempi kuin metsähakkeelle maksettu tuki. Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tuet
perustuivat 235 gigawattitunnin sähköntuotantoon, josta metsähakkeen osuus oli 56 prosenttia ja
tuulivoiman 44 prosenttia. Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa 2011 ja tähän
mennessä siihen on hyväksytty 84 voimalaitosta. Niistä 50 on metsähakevoimaloita, 33
tuulivoimaloita ja yksi biokaasuvoimala.
Muun muassa Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen
seurauksena päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
32
Vuosikertomus 2013
päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja. Monissa maissa on alettu keskustella
pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin
kapasiteettimekanismein, joilla varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja
säätövoimakapasiteettiin siinä tapauksessa että investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin
valmiita. Vuonna 2011 sattunut Fukushiman ydinonnettomuus on vaikeuttanut ydinenergian
asemaa monissa maissa. Lisäksi hiilen käyttö energiantuotannossa kasvaa edelleen ennen kaikkea
Kiinan nopean talouskasvun seurauksena, ja tällä hetkellä jo 47 prosenttia maailman
hiilenkulutuksesta tapahtuu Kiinassa.
Turun seudun kaukolämpötuotanto kasvaa
Turku kehittää tällä hetkellä voimakkaasti sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotantoa. Kaikki
ratkaisut lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Turun seudulla. Yksi esimerkki on vuonna
2013 käyttöönotettu Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus Kakolan jätevedenpuhdistamon
yhteydessä.
Jätevesien lika-aineet poistetaan puhdistusprosessin lietteenä ja toimitetaan Topinojan
biokaasulaitokselle. Biokaasu hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi. Kakolan yhteydessä oleva
Turku Energian lämpöpumppulaitos kierrättää puhdistetun jäteveden ottaen talteen jäteveden
lämpöenergian kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa myös kaukokylmää.
Jäteveden lämpöenergia vastaa noin 4 000 pientalon vuotuista lämmönkulutusta.
Turku Energia osallistuu osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE)
monipolttoainevoimalaitoksen rakentamiseen. Turku Energia investoi hankkeeseen 31 miljoonaa
euroa omaa pääomaa. Voimalaitos-investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 260 miljoonaa
euroa. Naantalin uuden laitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 syksyllä.
Turku Energian tavoitteena on tuottaa vuoteen 2020 mennessä kaukolämmöstä puolet uusiutuvilla
energialähteillä hiilidioksidivapaasti.
Turku Energia omistaa Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä 39,5 %. Muut omistajat ovat
Fortum Power and Heat (49,5 %) sekä Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupungit kolmen prosentin
omistusosuuksillaan.
Turun Seudun Energiatuotanto (TSE) on esittänyt jätteiden hyötykäyttöön ratkaisua, joka
toteutuessaan vahvistaisi paikallista uusiutuvan kaukolämmön ja sähkön tuotantoa. Nykyisen
Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta-aika on vuoden 2014 loppuun saakka.
Sähkön hintaa ohjaa pörssikauppa
Suomi kuuluu pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin, joilla sähköenergian hinta määräytyy
sähköpörssissä käydyn kaupan perusteella. Sähkön pörssihinta vaikuttaa siihen, millä hinnalla
energiayhtiöt myyvät sähköä. Sähköpörssissä myytävään sähkön hintaan taas vaikuttavat monet
tekijät, kuten sää, raaka-aineiden hintakehitys ja sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset,
uusiutuvan energian tukitoimet ja pohjoismaisten vesivarantojen suuruus. Myös EU:n päästökauppa
vaikuttaa sähkön hintaan.
Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva muun muassa ilmastopoliittisten
ohjauskeinojen takia. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä
vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen
mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat
yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Pohjoismaisten
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
33
Vuosikertomus 2013
sähkömarkkinoiden hinta muodostuu kahdessa sähköpörssissä; fyysisen sähkön osalta toimii Nord
Pool Spot ja johdannaisten ja päästöoikeuksien osalta Nasdaq OMX Commodities.
Vähittäismarkkinoiden integroitumista ensin Pohjoismaiden kanssa ja myöhemmin muun Euroopan
kanssa suunnitellaan. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja
sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat
kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia, ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää
käytännön tasolla integroituneina.
Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden
ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät
aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti
sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen.
Lue lisää:
Hyvä tietää sähkömarkkinoista
Älykäs sähköverkko jo kattavasti käytössä
Valtioneuvoston asetuksen mukaan kuluvan vuoden alusta lähtien (2014) sähkölaskutuksen tulee
Suomessa perustua sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Turku Energia
Sähköverkkojen asiakkaista 91 prosenttia oli etäluettavien mittareiden piirissä vuoden 2013
loppuun mennessä. Etäluettavien sähkömittareiden käyttöönotto viimeistellään vuoden 2014
aikana. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön
toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa
(smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön
sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkon kaksisuuntaiseksi. Älykkään sähköverkon puitteissa
sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden
toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä
teknologiainvestointeja sähköverkkoon.
Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien
sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä
sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo
Energiavirasto.
Sähkön toimitusvarmuutta ylläpidetään jatkuvasti. Seurattavia suureita ovat esim. keskeytysten
lukumäärä ja kesto. Kantaverkkoa suunnitellaan ja käytetään niin, ettei yksittäinen vika johda
laajenevaan koko kantaverkkoa käsittävään häiriöön. Kantaverkon siirtovarmuus vuonna 2013 säilyi
erittäin hyvällä tasolla.
EstLink 2, Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys, otettiin markkinoiden
käyttöön 2013 joulukuun alussa. Yhteys luovutettiin omistajille helmikuussa 2014, ja se on lisännyt
merkittävästi sähkön siirtoa maiden välillä.
EstLink 2 -yhteyden myötä Itämeren alueen sähkömarkkinat ottivat harppauksen eteenpäin.
EstLink 2 on jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta
alueella. Yhteys kolminkertaisti siirtokapasiteetin Suomen ja Viron välillä ja poisti yhden Itämeren
alueen pahimmista siirtoahtautumisista.
Lue lisää:
Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
34
Vuosikertomus 2013
Palveluntuotanto kasvaa ja kilpailu kiristyy
Energiayhtiöt hankkivat yhä enemmän laitteistojen huoltoa, käyttöä ja kunnossapitoa sekä
rakentamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tällä pyritään resursoimaan työvoimaa alalla, jossa
on suuret kausivaihtelut. Tämä helpottaa myös osaamisen hallinnassa.
Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden
avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja
työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään.
Tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua
toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon.
EU-komissio julkisti kuluvan vuoden tammikuussa ehdotuksensa vuoteen 2030 asti ulottuvasta
ilmasto- ja energiapolitiikasta. Komission ehdotuksen mukaan EU:n on kokonaisuudessaan
vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Sähköisen liikenteen kehittyminen ja yleistyminen tuo energiayhtiöille uuden toimintaympäristön.
Turku Energia on mukana 17 kotimaisen energiayhtiön muodostamassa sähköautojen
latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:ssä. Yhtiö tarjoaa sähköautoilijoille Virtapiste-tunnuksilla
merkattuja latauspisteitä kautta Suomen. Turku Energia asentaa ensimmäiset latauspisteensä
vuoden 2014 aikana.
Latauspalvelua rakennetaan laajaan yhteistyöhön perustuvalla markkinamallilla. Monet toimijat
pystyvät liittymään mukaan latauspalveluverkostoon, mikä on nähty edellytykseksi valtakunnalliselle
laajenemiselle. Energiayhtiöiden lisäksi Virtapiste-palveluita voivat tarjota esimerkiksi kunnat,
kaupungit, kauppaketjut, parkkihallit ja vaikka drive-in pikaruokaravintolat.
Liikennevirta Oy tarjoaa asiakkailleen teknisen alustan latauspalvelujen tarjoamiseen sekä kattavat
tukipalvelut. Operaattorin asiakkaita ovat latauspisteen omistajat ja latauspalvelujen myyjät, jotka
tarjoavat palveluja edelleen sähköautoilijoille.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
35
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö
Ympäristöjohtamisen avulla kohti
tavoitteita
Turku Energian johtamisjärjestelmällä on ISO 14 001, ISO 9001 ja OHSAS 18001 –sertifikaatit.
Yhtiön johto on sitoutunut ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Ympäristövastuun
johtamisen lähtökohta on ympäristölainsäädännön sekä tuotantolaitoksia koskevien
ympäristölupavelvoitteiden noudattaminen.
Ympäristöohjelma 2012-2014
Konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi on määritelty konsernin järjestyksessään viidennessä
ympäristöohjelmassa vuosille 2012-2014. Kolmen vuoden välein päivitettävän ohjelman
suunnitteluun osallistuvat aina konsernin kaikki yksiköt sekä sidosryhmät erilaisten palautekyselyjen
avulla. Uusi ympäristöohjelma laaditaan vuoden 2014 aikana.
Ohjelman päämäärät ovat:
• ilmastokuormituksen vähentäminen
• ympäristövahinkoriskien minimointi
• energiatehokkuuden lisääminen
• ympäristöviestinnän lisääminen
Päämäärät sisältävät tavoitteet 49 eri toimenpidettä. Yhtiön ensimmäinen ympäristöohjelma
laadittiin vuonna 1998.
Ympäristöohjelman toteutumista seurataan vuosittain erilaisia ympäristömittareita käyttäen. Näitä
ovat mm. energiantuotantoon liittyvien päästöjen, polttoaineiden ja kemikaalien määrät, energian
ja veden kulutus, hyöty-, poltettavien ja vaarallisten jätteiden määrät, vahinkotilanteet,
ympäristökulut sekä ympäristötuotot ja -investoinnit.
Johtamisjärjestelmään liittyviä johdon katselmuksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja
joulukuussa.
Ympäristöjärjestelmä auditoidaan ulkopuolisen arvioijan toimesta kaksi kertaa vuodessa. Vuoden
2013 ulkoiset auditoinnit tehtiin kesäkuussa ja joulukuussa. Sisäisiä auditointeja tehtiin kaksi kertaa,
helmikuussa Sähköverkkoihin ja lokakuussa Urakointipalveluihin.
Jatkuvaa ympäristöviestintää
Henkilökunnalle jaetaan vuosittain ympäristö- ja turvallisuusoppaat, joissa kerrotaan mm. uusimmat
jätehuolto-ohjeet sekä toimintaohjeet vahinkotilanteiden varalle. Ympäristöasioista tiedotetaan
myös henkilöstölle järjestetyissä tietoiskuissa, henkilöstölehtien kautta, sähköpostitse ja intranetissä.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
36
Vuosikertomus 2013
Ympäristöasioista kerrotaan sidosryhmille mm. vuosikertomuksen, asiakaslehti Valopilkun ja
konsernin verk-kosivuston kautta sekä sähköisissä uutiskirjeissä.Turku Energia saa ympäristöasioihin
liittyviä kyselyjä puhelimitse, sähköpostitse, verkkosivujen kautta sekä sosiaalisen median kautta.
Kyselyt kohdistuvat pääosin päästöjen määriin, sähkön alkuperään ja ominaispäästökertoimiin sekä
uusiutuvien polttoaineiden osuuksiin. Mahdolliset ympäristötiedustelut ja reklamaatiot pyritään
käsittelemään mahdollisimman pikaisesti.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
37
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energianhankinta
Energianhankinnan
ympäristövaikutukset
Turku Energian energianhankinnan ja tuotannon ympäristötavoitteita ovat kasvihuonekaasujen
vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Nämä tavoitteet sisältyvät yrityksen strategiaan ja ympäristöohjelmaan.
Uusiutuvien energialähteiden osuus pyritään sekä sähkön että kaukolämmön osalta nostamaan yli
50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on realistinen ja tavoitetaan jo tällä hetkellä
tiedossa olevien tuotantoinvestointien avulla.
Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot Oy ovat sitoutuneet Energiateollisuus ry:n kautta
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuosiksi 2008–2016. Energiatehokkuuden
parantamisessa tavoitteena on säästää omassa toiminnassa energiaa viisi prosenttia ja
samanaikaisesti edistää asiakkaiden energiansäästöä yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä.
Sähkön alkuperä
Turku Energia hankkii myymänsä sähkön pääosin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista.
Lisäksi Turku Energia omistaa osuuksia vesi-, tuuli-, ja lämpövoimalaitoksista, jotka muodostavat
toisen osan myydyn sähkön hankinnasta. Omista tuotanto-osuuksista Turku Energia hankki 47
prosenttia myymästään sähköstä. Tuotanto-osuuksia Turku Energialla on Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:ssä (omistusosuus 39,5 %), Svartisen Holding AS:ssä (omistusosuus 34,74 %)
ja Suomen Hyötytuuli Oy:ssä (omistusosuus 12,5 %).
Myydyn sähkön alkuperä 2013
Jakauma on määritetty pohjoismaisen energiataseen jäännösjakauman perusteella. Tässä
jäännösjakaumassa on otettu toteutuneen tuotannon lisäksi huomioon sähkön tuonti ja vienti
pohjoismaissa sekä ympäristösertifikaatteina edelleen myyty tuotanto. Luvut on laskettu
Energiaviraston ohjeen mukaisesti, käyttäen pohjoismaista jäännösjakaumaa vuodelta 2012.
Kansallista jäännösjakaumaa vuodelta 2013 ei ole vielä julkaistu. Luvut tullaan päivittämään kun
kansallinen jäännösjakauma vuodelle 2013 on julkaistu.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
38
Vuosikertomus 2013
Jäännösjakaumassa on huomioitu pohjoismainen tuulituotanto. Tuulisähkötuotannon osuus
kaikesta sähkön tuotannosta vuonna 2013 oli yhteensä 22,5 GWh, joka vastasi 3,2 prosentin
osuutta sähkön kokonaistuotannosta. Tuulisähköä hankittiin Hyötytuuli Oy:n ja ViaWindin
kotimaisista tuulipuistoista Porista, Raahesta ja Högsårasta.
Turku Energian myymän sähkön CO2-ominaispäästöt ovat keskimäärin 258 g/kWh. Käytetyn
ydinpolttoaineen kertymä Pohjoismaissa vuonna 2013 oli keskimäärin 0,55 mgU/kWh.
Kaukolämmön alkuperä
Turku Energia ostaa pääosan myymästään kaukolämmöstä osakkuusyhtiöltään Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:ltä. Vuonna 2013 kaukolämmöstä 25 prosenttia (2012: 25 %) tuotettiin
uusiutuvilla tai päästökauppavapailla energialähteillä. Kaukolämpöä tuotettiin uusiutuvasti
kotimaisella puupolttoaineella mm. Orikedon biolämpökeskuksessa, Kakolan lämpöpumpulla,
jätteenpolttolaitoksella ja biokaasulla. Naantalin kivihiilivoimalaitoksen osuus kaukolämmön
tuotannosta oli 72 prosenttia (2012: 63 %) ja öljykäyttöisten lämpökeskusten 3 prosenttia (2012:
12 %) myydystä lämmöstä. Kaukojäähdytyksestä noin 78 prosenttia (2012: 90 %) tuotettiin
uusiutuvasti Kakolan lämpöpumppulaitoksella.
Vuonna 2013 otettiin käyttöön toinen lämpöpumppuyksikkö Kakolan Jätevedenpuhdistamolla.
Lämpöpumppulaitoksen laajennus kaksinkertaisti sen tuotannon ja tuo nyt uusiutuvaa
kaukolämpöä yli 20 000 Turun seudun asukkaalle. Öljykäyttöisten vara- ja
huipputeholämpökeskusten käyttö oli edellisvuotta vähäisempää lämpimien säätilojen sekä
perustuotantolaitosten hyvän käytettävyyden johdosta.
Tuotantolaitosten käytön optimoinnin tavoitteena jatkossakin on tuottaa energiaa
kustannustehokkaimmalla tavalla ja mahdollisimman pienin kokonaispäästöin.
Kaukolämmön alkuperä 2013
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
39
Vuosikertomus 2013
Kaukolämmöntuotanto eri tuotantolaitoksissa (GWh)
Lämmönhankinta (GWh)
2013
2012
Orikedon biolämpökeskus
147
192
Kakolan lämpöpumppulaitos
185
187
Jätteenpolttolaitos
103
101
Muu CO2-vapaa hankinta
96
102
Naantalin kivihiilivoimalaitos
1575
1483
Öljylämpökeskukset ja erillisverkot
75
277
Tuotanto yhteensä
2181
2342
Kaukolämmön kokonaishankinnan ominaispäästöt
Rikkidioksidi SO2
0,26 g/kWh
Typenoksidit Nox
0,63 g/kWh
Hiukkaset
0,016 g/kWh
Hiilidioksidi CO2
320 g /kWh
Oman lämmöntuotannon
hiilidioksidipäästöt
(1 000 tonnia)
Oman lämmöntuotannon hiukkaspäästöt
(tonnia)
Oman lämmöntuotannon
typenoksidipäästöt
(tonnia)
Oman lämmöntuotannon
rikkidioksidipäästöt
(tonnia)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
40
Vuosikertomus 2013
PÄÄSTÖT ILMAAN
Välilliset lämmönhankinnan päästöt
SO2
473 t
C02
NOx
1355 t
hiukkaset
Oman lämmöntuotannon päästöt
SO2
128,1 t
NOx
93,1 t
692 t
30 t
ENERGIANHANKINTA (Raaka-aineet)
Sähkönhankinta
1509 GWh
Ostolämpö
2187 GWh
Oma lämmöntuotanto
80 GWh
Puupolttoaineet*
73 616 t
Raskas polttoöljy**
11 834 t
Kevyt polttoöljy
675 t
Biokaasu
2 000 000 m3
Turve*
1 370 t
Jäähdytyksen tuotanto
34,1 GWh
Höyryn tuotanto
44,4 GWh
Kuljetuskaluston polttoaineet
99 t
Kemikaalit
34 t
hiilidioksidi (1000 t) 40,2 t
hiukkaset 11,9 t
TURKU ENERGIA 2013
ENERGIA
ASIAKKAILLE
Oma kulutus
sähkö
17,3 GWh
lämpö
5 GWh
vesi
54 806 m3
Sähkö
1492 GWh
Lämpö
2017 GWh
Kaukolämpö
1937 GWh
Kaukojäähdytys
34,1 GWh
Höyry
44,4 GWh
* TSE:n laitoksissa käytetyt raaka-aineet
** Ei sisällä TSE:n osuutta (2013: 1422 t)
*** Ei sisällä TSE:n laitosten kemikaaleja
JÄTTEET JA HÄVIÖT
Jätteet (t)
Kierrätettävät jätteet 35
Metallit
107
Vaaralliset jätteet
36
Kaatopaikkajäte
Energiajae
3
8
Siirtohäviöt
Sähkö
3%
Lämpö
9,80 %
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Päästöt maaperään
Jätevedet 3 637 m3
41
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energianhankinta - Energialiiketoimintojen
ympäristövaikutukset
Energialiiketoimintojen
ympäristövaikutukset
Toiminta
Ympäristönäkökohta
Ympäristövaikutus
Mitä Turku Energia on
tehnyt asialle
Energiantuotanto ja
-hankinta
Savukaasupäästöt ilmaan.
Fossiilisten polttoaineiden
käyttö
Rikki- ja typpipäästöt
happamoittavat maaperää ja
vesistöjä ja osallistuvat
otsonin muodostumiseen.
Hiilidioksidi ei aiheuta
paikallisia ilmanlaatuhaittoja,
mutta edistää
kasvi-huoneilmiötä.
Hiukkaset vaikuttavat
hengitysilman laatuun.
Lisätty uusiutuvien ja
hiilidioksidivapaiden
energialähteiden käyttöä. Turun
Seudun Energiantuontanto Oy:n
(TSE) Kakolan
lämpöpumppulaitoksen laajennus
v. 2013. TSE:n uuden
monipolttoainelaitoksen
suunnittelu aloitettu.
Energiaverkostojen
rakentaminen
Maankaivuutöiden melu- ja
pölyhaitat.
Liikenneturvallisuusriskit.
Maisemavaikutukset
kaavoitukseen ja
kasvillisuuteen. Avoimet
kaivannot.
Verkkojen suunnittelussa jatkuvaa
yhteistyötä kaupungin kaavoitus- ja
tarvittaessa
ympäristöviranomaisten kanssa.
Kaivantojen turvallisuusasiat
tarkistettu.
Sähkön siirto ja jakelu
SF6-kaasun käyttö ja
mahdolliset vuodot.
Terveydelle haitallinen kaasu.
Voimakas kasvi-huonekaasu.
Päästöt raportoidaan vuosittain
Energiateollisuudelle ja
SF6-taseseurantaa on tarkennettu.
Sähkön siirto ja jakelu
Öljyt muuntajissa.
Maaperän saastuminen.
Sähköasemien päämuuntajien
valuma-altaisiin on lisätty
pinnanhälyttimet vuotojen varalle
ja valuma-altaita on tiivistetty.
Sähkön siirto ja jakelu
Sähkö- ja magneettiken-tät
(SMG).
Ihmisten mahdollinen pelko.
Väestöaltistumisen rajat.
Tulevat
työntekijäal-tistumisen rajat.
SMG-mittauksia tehty
kiinteistömuuntamoissa,
suojauskohteita on työn alla.
Voimajohtoesitteitä jaetaan
kiinnostuneille. Seurataan alan
lainsäädäntöä.
Ilmajohtojen
raivaustyöt
Puiden karsinta johtoalueella.
Laajan karsinnan
maisemavaikutukset. Puiden
vaurioituminen väärän
leikkaustavan johdosta.
Turku Energia on lisännyt
tiedottamista raivauksista,
muuttanut niiden ajankohtaa.
Turun 110 kV:n
voimajohtoaukeista on tehty
kasvillisuuskartoitus.
Polttoaineiden kuljetus,
varastointi ja käyttö
Öljyriski, öljyvuoto
öljysäiliössä tai
tankkaustilanteissa.
Meren, maaperän tai
pohjaveden saastuminen.
Ympäristöriskianalyysit työn alla,
öljyn imeytysaineita hankittu.
Kaukokylmän hankinta
ja jakelu
Kylmäaineiden käyttö ja
mahdollinen vuoto
häiriötilanteessa.
Putkistokaivuut.
Työterveys- ja
ympäristövaara. Kaivannot
auki.
Kylmälaitteiden ja
–varoitusjärjestelmien toiminnan
varmistaminen. Kaivausten
turvallisuusasiat tarkistettu.
Kaupungin
ulkovalaistuksen
suunnit-telu ja huolto
Lamppujen oikea jätehuolto.
Energian kulutus.
Ympäristön epäsiisteys ja
vääränlainen kierrätys.
Tarpeeton energian käyttö.
Lamput toimitetaan vaarallisten
jätteiden käsittelijälle. Turun
kaupungin ulkovalaistusjärjestelmää
on uusittu asteittain
energiatehokkaammaksi esim.
suurpainenatrium- ja
led-lamppuihin.
Kemikaalien käyttö ja
varastointi
Kemikaalivuoto.
Terveys- ja ympäristövaara.
Käyttöturvatiedotteiden
säännöllinen päivitys. Konsernin
kemikaalirekisteri päivitetään
säännöllisesti.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
42
Vuosikertomus 2013
Kiinteistöjen jätehuolto
Hyötyjätteet kierrätykseen.
Vaarallisten jätteiden käsittely
ja kuljetukset.
Materiaalin tuhlaus,
kaatopaikkojen turha
täyttyminen.
Kierrätettäville jätteille omat
keräyspaikat. Noudot
lämpökeskuksilta hoitaa
ympäristöluvan omaava käsittelijä.
Työajot, yhtiön
autokanta.
Henkilökunnan
liikkuminen. Sähköinen
liikkuminen
Typenoksidi-, hiukkas- ja
hiilidioksidipäästöt.
Vaikutukset ilmanlaatuun.
Yhtiön autojen hankintaa säätelee
ympäristöohjelmassa määritellyt
C02-päästörajat. Henkilökunnalle
on annettu mahdollisuus käyttää
työsuhdebussilippuja. Bussilippuja
on hankittu 3 kpl yhteiseen
käyttöön työmatkoihin ja
henkilökunnalle 2 kpl polkupyöriä
työajoihin. Hankittu toinen
sähköpakettiauto (VITO), Turku
Energia mukana valtakunnallisessa
sähköautojen
latausoperaattorihankkeessa.
Energian käyttö
Etäluettavien mittareiden
asennukset. Verkostojen
siirtohäviöt.
Omakäyttösähkö.
Tarpeettoman suuri
energiankulutus.
Etäluettavia mittareita on
asennettu 91 prosentille
sähköverkkojen asiakkaista vuoden
2013 loppuun mennessä.
Asennukset on aloitettu myös
kaukolämpöasiakkaille.
Kau-kolämpöasiakkaille mittarit
asenne-taan vuoden 2014 loppuun
mennessä. Näiden avulla
asiakkaiden tietoisuus omasta
energian kulutuksesta kasvaa
(EnergiaOnline –seuranta palvelu
asiakkaille oman energian
seurantaan).
Turku Energia ja Turku Energia
Sähköverkot Oy kuuluvat
Energiateollisuuden kautta
energiatehokkuussopimukseen,
vuosiraportoinnit tehdään
Motivalle.
Hankinnat ja ostot.
Toimittajaketjun
hallinta
Hankintojen elinkaari.
Yhteistyökumppaneiden
toiminta.
Turha materiaalin kulutus.
Vastuullisen toiminnan
tärkeys.
Yhteistyökumppaneille on lähetetty
yritysvastuukyselyjä.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
43
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energiantuotannon kehittäminen
Energiantuotannon kehittäminen
Turun seudulla
Turku Energia kehittää Turun seudun energiantuotantoa osakkuusyhtiönsä Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:n (TSE) kautta (39,5 %). Vuoden 2013 merkittävin investointi oli TSE:n
Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitoksen laajennus , jolloin luolastoon rakennettiin
toinen lämpöpumppuyksikkö. Vuonna 2009 Turku Energian rakennuttama ja käyttöönottama
Kakolan lämpöpumppulaitos on osoittautunut luotettavaksi ja kannattavaksi investoinniksi. Se on
jokaisena toimintavuotenaan tuottanut noin kymmenesosan Turun kaukolämmöstä hyödyntäen
ekologisesti ja tehokkaasti puhdistetun jäteveden hukkaenergiaa. Tuotannossa jäähtyvä vesi on
puolestaan kattanut lähes koko Turun kaukojäähdytystarpeen.
Turku Energialla on myös omia huippu- ja varavoiman tuotantolaitoksia talven pakkashuippujen
varalle. Käytännössä lämpökeskusten käyttöajat ovat lyhyitä, ne voivat olla muutamia satoja tunteja
vuodessa. Lämpökeskukset turvaavat alueellista lämmön saantia myös poikkeustilanteissa. Jos
Naantalin yhteistuotantolaitoksella on ongelmia, otetaan lämpökeskukset käyttöön. Vara- ja
huipputehon uusimiseksi kartoitetaan mahdollisuuksia korvata öljypohjaista tuotantoa muilla
vaihtoehdoilla. Lämmön kulutus ei ole tasaista, päivisin lämpöä tarvitaan yöaikaa enemmän.
Lämmön ja jäähdytyksen tuotantoa tasataan siksi myös lämpöakulla. Turku Energia hankkii
lämpöenergiaa myös TSE:n jätteenpolttolaitokselta Orikedolta sekä hyödyntää asiakkaidensa
hukkalämpöä.
Uudet tuotantohankkeet käynnistyneet
Turku Energian strategisena tavoitteena on lisätä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä sähkön ja
kaukolämmön tuotantoa investoimalla uuteen tuotantokapasiteettiin. Uutta tuotantoa
suunniteltaessa on ympäristövaikutusten lisäksi merkittävinä tekijöinä huomioitu myös energian
kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuuteen liittyvät seikat.
Turku Energian hallitus vahvisti helmikuussa 2014 Turku Energian osallistuvan osakkuusyhtiönsä
Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) monipolttoainevoimalaitoshankkeeseen Naantalissa.
TSE:n yhtiökokous tekee keväällä päätöksen hankkeen investoinnin ajoittamisesta.
Aikatauluehdotuksen mukaisesti laitoksen käyttöönotto olisi syksyllä 2017. Investointia edeltävät
valmistelevat työt on tavoitteena aloittaa kesällä 2014 ja varsinaiset rakennustyöt vuonna 2015.
Monipolttoainevoimalaitoksen etuja ovat käytettävien polttoaineiden joustavuus ja huoltovarmuus.
Monipolttoainevoimalaitos korvaa vanhan kivihiilivoimalaitoksen ja nostaa huomattavasti
uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa. Alkuvaiheessa laitos vähentää
hiilenkäyttöä lähes puoleen nykyisestä, mutta se suunnitellaan niin, että tarvittaessa laitoksessa
voidaan käyttää biopolttoaineita paljon tätä enemmänkin. Tämä edellyttää puupohjaisten
polttoaineiden saatavuuden, laadun ja hintakilpailukyvyn merkittävää paranemista nykyisestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö nousee nykyisestä tasosta merkittävästi, kun fossiilisten
polttoaineiden kohoavat päästöoikeusmaksut ja energiaverotus parantavat puupolttoaineiden
kilpailukykyä.
Myös seudullisen uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) valmistui
vuoden 2013 alussa. YVA-hankevastaavana toimi Turun Seudun Jätehuolto.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
44
Vuosikertomus 2013
Tuulisähkön lisärakentaminen kiihtyy
Tuulisähkön osuus Turku Energian myymästä sähköstä vuonna 2013 oli 1,6 prosenttia. Turku
Energia hankki tuulisähköä osakkuusyhtiöstään Suomen Hyötytuuli Oy:stä (11 GWh, 2012:11
GWh), Högsåran tuulivoimalasta 12,3 GWh, 2012: 12 GWh) sekä muutamista pienemmistä
tuulivoimaloista. Turku Energian tavoitteena on lisätä huomattavasti tuulisähkön hankintaa.
Vuonna 2013 Suomessa oli 211 tuulivoimalaa ( 2012: 162), yhteisteholtaan 448 MW (2012: 2
MW). Ne tuottivat sähköä noin 777 GWh eli 0,9 prosenttia(2012: 0,6 %) Suomen
sähkönkäytöstä.
Fennovoiman ydinvoimahanke
Turku Energia on 3,52 % osuudella osakkaana vuonna 2007 perustetussa Fennovoiman
omistavassa Voima-osakeyhtiö SF:ssä. Osallistuminen Fennovoima-hankkeeseen perustuu Turku
Energian strategiaan, jonka tavoitteena on päästövapaan tai vähäpäästöisen sähkönhankinnan
omavaraisuuden lisääminen ja tätä kautta riippuvuuden vähentäminen pohjoismaisen sähköpörssin
Nord Poolin hintavaihteluista ja hintariskeistä. Fennovoiman ydinvoimalan kokonaisteho on noin
1200 MW, josta Turku Energian osuus on noin 28 MW. Osuus vastaisi noin 15 % Turku Energian
sähkönhankinnasta.
Muut osakkaat ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä pääosin kuntien ja kaupunkien omistamia
sähköyhtiöitä. Fennovoima sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalan
rakentamisesta vuonna 2010. Vuonna 2011 Fennovoima valitsi ydinvoimalan sijoituspaikkakunnaksi
Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoen. Joulukuussa 2013 Fennovoima allekirjoitti laitostoimitussopimuksen
venäläisen Rusatom Overseas –yhtiön kanssa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
45
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energiatehokkuuden parantaminen
Turku Energia sitoutunut energia-alan
energiatehokkuussopimuksiin
EU:n yhtenä ympäristötavoitteena on energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla vuoteen 2020
mennessä. Energiayhtiöt ovat sitoutuneet tavoitteeseen Elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimuksen v. 2008-2016 kautta. 95 yritystä ja 132 toimipaikkaa on liittynyt
Energiapalvelujen toimenpideohjelman sopimukseen, lisäksi energiatuotannolla on oma
sopimuksensa, johon on liittynyt 37 yritystä ja 204 toimipaikkaa.
Myös Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot ovat sitoutuneet sopimukseen. Omassa
energiankäytössä on sitouduttu viiden prosentin ja asiakkaiden energian loppukäytössä yhdeksän
prosentin säästötavoitteeseen vuo-teen 2016 mennessä. Energiatehokkuustoimet on kirjattu
osaksi yhtiön ympäristöohjelmaa. Energiansäästötoimia ovat esimerkiksi lämpökeskusten
energiakatselmoinnit, sähköasemien energiatalouden tarkistukset sekä kiinteistö-jen valaistusten
muutokset. Toimien toteutusta seurataan johdon tietojärjestelmän kautta. Yksiköiden tekemät
energiatehokkuustoimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivan sähköiseen seurantajärjestelmään.
Turku Energiaan perustettiin vuoden 2014 alussa uusi Asiakaspalvelu-yksikkö, joka keskittyy muun
muassa asiakkuuksien hyvään hallintaan ja sähkön ja lämmön energianeuvontaan. Hyvänä
kulutuksen seurantatyökaluna toimii EnergiaOnline –palvelu, jonka kautta etäluettavien mittareiden
tuottama tuntikohtainen sähkönkäyttötieto saadaan asiakkaan käyttöön. Asiakkaille jaetaan tietoa
myös muissa energiankäyttöön liittyvissä asioissa kuten valaistuk-sessa ja sähkölämmityksen
käytössä.
Lämpö-asiakkaiden etäluettavien mittareiden asennukset ovat käynnissä ja ne saadaan käyttöön
Turussa ja lähikunnissa vuoden 2014 aikana. Asiakkaita opastetaan kaukolämpölaitteiden käytössä
tarvittaessa.
Toimitalon asiakaspalvelupisteessä Linnankatu 65:ssa lainataan sähkönkäytön kulutusmittareita,
joiden avulla voi selvittää kodin yksittäisen sähkölaitteen kulutuksen. Kulutusmittareita on hankittu
lisää Turun pääkirjastoon, Ilpoisten, Nummen, Runosmäen ja Varissuon kirjastoihin sekä
kirjastoautoihin. Mittareita saa lainata kirjastokortilla pariksi viikoksi.
Turku Energian verkkosivuille on koostettu energian käytön opas energiansäästövinkkeineen.
Turku Energia on vuosien ajan toiminut energiatehokkuuden parantamiseksi tiiviissä yhteistyössä
Turun kaupungin kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian kanssa.
Turku Energia osallistuu vuosittain valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Vuonna 2013 Turku
Energia oli mukana jo 17. kertaa ja viikolla järjestettiin useita tapahtumia, muun muassa
energia-aamubrunssi yhteistyökumppaneille ja Valoinfo henkilökunnalle. Lisäksi henkilökunnalle
järjestettiin mahdollisuus tutustua uuteen laajennettuun Kakolan lämpöpumppulaitokseen. Turku
Energia oli mukana myös Työväenopiston Rakentaja-illassa.
Energiatehokkuusneuvontaa koululaisille
Turku Energia on vuosittain ollut mukana Energiaa Länsi-Suomessa hankkeessa, joka tarjoaa
9-luokkalaisille energiatietoutta. Vuonna 2013 Turku Energiassa kävi vierailulla yhteensä 1034
oppilasta ja opettajaa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
46
Vuosikertomus 2013
Myös toisen luokan oppilaille energiatietoutta on haluttu lisätä jakamalla opetusmateriaaleja Turun
kouluille. Vuonna 2013 jaettiin 269 energiapakettia viiden koulun oppilaille ja opettajille. Lisäksi
Turku Energia järjesti jälleen Energiakilpailun Turun koulujen toisen luokan oppilaille. Turku
Energian valitsema alueen voittajatyö Hannunniityn koulun 2 C -luokan työ Energiahaamut
osallistui myös valtakunnalliseen Energiakilpailuun ja sai kiitoskirjan. Turku Energia järjestää
Energiakilpailun myös vuonna 2014 Turun kouluille.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
47
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristövaikutusten seuranta
Ilmanlaadun seuranta
Huippu- ja varavoimaan käytettävillä kaukolämpökeskuksilla ei ole jatkuvatoimisia
päästömittauslaitteita vaan syntyvät ominaispäästöt selvitetään ulkopuolisen mittaajan tekemillä
päästömittauksilla. Lupamääräyksissä mittausvelvoite on yleensä kolmen vuoden välein.
Palamisprosessia kuitenkin tarkkaillaan jatkuvasti savukaasujen lämpötila-, tummuus- ja
happipitoisuusmittareilla, joita kalibroidaan säännöllisesti. Kaikki yli 5 MW:n laitosten päästöt,
energian ja polttoaineiden kulutukset, jätemäärät, kemikaalien määrät raportoidaan vuosittain
ELY-keskukselle TyviElman sähköiseen ympäristöraportointijärjestelmään.
Päästökauppalain mukaan hiilidioksidipäästöt on verifioitava ulkopuolisen todentajan toimesta joka
vuosi. Todentamisen yhteydessä on tarkistettu päästöjen laskentatavat ja tarkkailusuunnitelmat.
Jätehuolto ja kierrätys
Turku Energia noudattaa kiinteistöillään ja työmaillaan jätelakiin perustuvia määräyksiä ja jätteiden
kierrätys on järjestetty jatkuvilla jätehuoltosopimuksilla. Kierrätettävät jätteet (paperit, lehdet,
pahvit, metallit, lasit) kerätään omiin lajittelupisteisiin ja vaarallisille jätteille on Linnankadulla
väliaikaiseen varastointiin vaarallisten jätteiden va-rasto, jonka tyhjentää tarvittaessa luvanvarainen
vaarallisten jätteiden käsittelijä. Myös metallit kerätään hyötykäyttöön sekä Linnankadulla että Aga:n
varastolla. Jätteiden määriä seurataan vuosittain. Lämpökeskuksissa syntyvät vaaralliset jätteet
noutaa luvanvarainen vaarallisten jätteiden käsittelijä.
Henkilöstön liikkuminen ja työajot
Turku Energialla on omia ajoneuvoja ja työkoneita mm. verkostojen rakentamis-, huolto- ja
korjaustöihin. Työkoneita ovat mm. aggregaatit. Ympäristöohjelman mukaisesti yhtiön autokantaa
on uusittu systemaattisesti noin 10 prosenttia vuodessa. Vuoden 2009 alusta ympäristöohjelman
mukaisesti konsernin uusien autojen hankinnassa otettiin käyttöön CO2-päästörajat.
Autoja on yhteensä seitsemän henkilöautoa, kymmenen kuorma-autoa, viisi nostolava-autoa ja 51
pakettiautoa, joista kaksi on sähköautoja. Lisäksi on käytössä nostureita ja muita työkoneita. Turku
Energia on kannustanut henkilöstöään ympäristöystävällisempään liikkumiseen seuraavin keinoin:
• Henkilökunnalla on mahdollisuus hankkia työsuhdematkalippuja, joilla voi ladata eri tyyppisiä
linja-autokortteja. Työsuhdematkalipusta työnantaja maksaa 30 prosenttia.
• Henkilökunnan tekemiä työmatkoja varten on hankittu kolme yhteistä latauskorttia
linja-autoihin.
• Yhtiön autojen varausohjelma otettiin käyttöön intranetissa. Tämä mahdollistaa yhteiskyytien
lisäämisen pidemmillä työmatkoilla. Matkalaskut tehdään sähköisesti.
• Henkilökunnalla on käytössä kaksi polkupyörää kesällä työajoihin.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
48
Vuosikertomus 2013
Luonnonsuojelu
Turku Energia ei omista ympäristöllisesti arvokkaita maa-alueita. Turun kaupungilta vuokrattuja
maa-alueita on yhteensä 224 624 m3, maa-alueita ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueilla.
Lämpökeskusten isompia öljysäiliöitä ei sijaitse ympäristöllisesti arvokkailla alueilla, pohjavesialueilla
sijaitsevien muuntamoiden öljyvahinkoriskejä on vähennetty. Energianjakeluverkkojen
suunnittelussa huomioidaan ympäristöllisesti arvokkaat alueet ja maisemalliset asiat. Jo suunnittelun
alkuvaiheessa pyritään tekemään yhteistyötä kaupungin eri viranomaisten kanssa. Yhteispalaverien
kautta pystytään vähentämään myös ympäristö-, melu- ja liikennehaittoja.
Sähköverkkojen sijainti on selvitetty Turun luonnonsuojelu- ja Natura-alueilla. Turku Energian on
ajoittain suoritettava linjaraivauksia muun muassa Ruissalon luonnonsuojelualueilla. Työhön liittyvää
toimintaohjeistusta on muutettu, tiedottamista ja koulutusta on lisätty. Sähköverkot on teettänyt
kasvillisuuskartoituksen Turun 110 kV:n voima-johtoaukeista Turun yliopiston opiskelijatyönä.
Ympäristöriskeihin varautuminen ja ympäristöinvestoinnit
Ympäristövahinkoriskien minimointi kuuluu Turku Energian ympäristöohjelman päämääriin. Yhtiö
pyrkii ennakoivilla toimenpiteillään minimoimaan muun muassa öljyvahinkojen riskejä. Ennakoivat
toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, ja viimeisten viiden vuoden aikana ei ole tapahtunut
öljyvahinkoja. Vuoden 2013 aikana Turku Energia Sähköverkot rakennutti Pakkarin sähköasemalle
kolmannen öljyn valuma-altaan ja myös Huhtalan päämuuntajan uusimisen yhteydessä tarkistettiin
öljyn valuma-altaan tiiviys.
Ympäristöinvestoinnit, -kulut ja –tuotot raportoidaan verkkosivuilla vuosittain omana kohtanaan.
Turku Energian suurimmat ympäristöinvestoinnit tehdään osakkuusyhtiöiden kautta, esim. TSE:n,
Liikennevirran ja Hyötytuulen mittavien tuulipuistohankkeiden kautta.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
49
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristövastuun mittarit
Ympäristövastuun tunnusluvut
2009–2013
Oman energiatuotannon polttoaineiden käyttö (t)
Ympäristö
2013
2012
2011
2010
2009
kivihiili
0
0
0
0
0
raskas öljy*
11834
31148
21949
27870
15766
kevyt öljy*
675
2063
348
401
486
puupolttoaineet**
74538
99594
89414
112925
yhdyskuntajäte**
48524
48466
turve*
1739
3943
5456
3902
0
0
0
0
0
biokaasu (m )
2000000
1110000
1410000
1690000
1400000
Yhtiön kuljetus- ja muun kaluston polttoaineet (t)***
99
106
97
99
99
Osuus raaka-aineista, jotka on jätettä (%)
0
6
6
0
0
Toimintojen sähkönkulutus (GWh)****
17.3
14.8
88
86.7
73.5
Siirtohäviöt Sähköverkot (laskennallinen häviö %)
3
3
3
3
3
Siirtohäviöt Kaukolämpö*
9.8
10.2
8.7
7.2
7.7
Toimintojen lämmönkulutus (GWh)
5
6
8
9.7
7.8
Kokonaisvedenkulutus (m3)
54806
55136
32824
60284
58835
Jätevesipäästöt (m )
3637
20325
15974
17108
8939
Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaat Turku Energian
omistamat maa-alueet
0
0
0
0
0
Ympäristö
2013
2012
2011
2010
2009
Rikkidioksidi
1.007
0.557
0.398
0.721
0.351
Typenoksidit
0.733
0.5
0.448
0.491
0.421
Hiukkaset
0.094
0.035
0.027
0.034
0.024
Hiilidioksidi 1000 t/ GWh
0.316
0.132
0.086
0.144
0.087
puupelletti
3
3
*) Huom! V. 2012 tullut mukaan lähikuntien laitokset
**Käytetään polttoaineina TSE:n tuotantolaitoksissa.
***) Sisältää autojen lisäksi pienkoneiden ja varavoimakoneiden polttoaineet
****) Sisältää TSK
Oman tuotannon ominaispäästöt t/GWh
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
50
Vuosikertomus 2013
Päästöt omasta tuotannosta (t)
Ympäristö
2013
2012
2011
2010
2009
Rikkidioksidi
128
450
302
518
214
Typen oksidit
93
404
341
353
258
Hiukkaset
12
29
20
24
15
Hiilidioksidi (1000 t)
40
107
65
103
53
Haitalliset raskasmetallit (t)
0.177
0.705
0.7
1.02
0.517
SF6-vuodot (t)
0
0.007
0.002
0
0
Ympäristö
2012
2011
2010
2009
2008
Kierrätettävät jätteet (paperit, pahvit)
25.18
40.1
42.1
32.9
40.6
Poltettavat jätteet (jätteenpolttolaitokselle)
7.17
6.6
8.4
15.5
18.7
Vaaralliset jätteet*****
36.33
42
44
98
85
Kaatopaikkajätteet
3.2
2.3
0.3
0.3
1.9
2481
799
Energiantuotannon tuhkat; Oriketo + JPL (t)*
TSE
10800
11845
3061
2809
Muu hyötykäyttöön menevä aines (metallit) (t)
107
100
87
181
167
Merkittävät kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot
0
0
0
0
0
Ympäristömääräysten rikkomisesta aiheutuvien sakkojen ja
sanktioiden määrä
0
0
0
0
0
Jätteet (t)
Voimalaitoksen purkutyön jätteet (t)
*****) Sisältää Ekokemin, L T raportit, SER-romut, CCA-pylväät, Kaivoasema
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
51
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen
Turku Energian ympäristöohjelman
toteutuminen 2012-2014
Turku Energian ympäristöohjelman 2012-2014 päämäärät ja toteutuminen vuonna 2013
Toteutunut
Työn alla
Ei toteutunut
1. Päämäärä: Ilmastokuormituksen vähentäminen
1.1 Tavoite: Lisätään uusiutuvan energian osuutta sähkön ja lämmön hankinnassa 50 % v. 2020
mennessä
Osallistuttu TSE:n kautta Kakolan lämpöpumppulaitoksen toisen lämpöpumpun rakentamiseen
Osallistuttu TSE:n kautta Orikedon biolämpökeskuksen laajennukseen *
Osallistuttu TSE:n kautta monipolttoainelaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen
Hankittu hukkalämpöä pienemmiltä lämmöntoimittajilta ja asiakkailta
* Laajennus ei ajankohtainen johtuen Turku Energian investoinnista TSE:n Naantalin monipolttoainevoimalaitokseen.
1.2 Tavoite: Lisätään tuulisähkön tuotantoa 150 GWh vuoteen 2020 mennessä
Lisätään Hyötytuuliosakkuuden kautta tuulivoiman tuotantoa 150 GWh
Hankitaan tuulisähköä myös pienemmiltä tuulisähkötoimittajilta (hankittu 3 MW)
1.3 Tavoite: Vähennetään paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä
Selvitetään LNG:n hyödyntämistä lämmön ja höyryn tuotannossa
Huomioidaan CO2-päästörajat yhtiön uusien työautojen hankinnassa
Edistetään sähkön käyttöä liikenteessä; Osallistuttu valtakunnalliseen sähköautojen latauspistehankkeeseen (Liikennevirta)
2. Päämäärä: Ympäristövahinkoriskien minimointi
2.1 Tavoite: Vähennetään riskitilanteita ja varaudutaan hätätilanteisiin
Laaditaan SOS-taulut lämpökeskuksille hätätilanteita varten
Seurataan ympäristölupavelvoitteiden toteutumista 1 x vuodessa
Rakennetaan Pakkarin sähköasemalle kolmas valuma-allas
Uusitaan Huhkolan päämuuntaja ja tarkastetaan altaan tiiviys
2.2 Tavoite: Vähennetään verkon käyttöön liittyviä ympäristöhaittoja
Kierrätetty käyttökelpoista verkkomateriaalia
Lisätty tiedottamista ja yhteistyötä konsernin sisällä maankaivuutöissä
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
52
Vuosikertomus 2013
3. Päämäärä: Energiatehokkuuden lisääminen
3.1 Tavoite: Lisätään asiakkaiden sähköistä asiointia ja tietoisuutta energiankulutuksestaan
Osallistuttu energiansäästöviikkoon useilla eri tapahtumilla
Varaudutaan etäluentamittareiden asentamiseen asiakkaille ja mittaustiedon käyttöön Turun ja lähikuntien
kaukolämpöjärjestelmässä
Järjestetty Energiakilpailu Turun koulujen tokaluokkalaisille ja jaettu energiansäästöpaketteja opetusmateriaaleiksi kouluihin
3.2 Tavoite: Lisätään omien kiinteistöjen energiatehokkuutta
Jatkettu lämpökeskusten energiakatselmointeja (TYKS)
Kontrolloidaan sähköasemien sisälämpötiloja automaattisella ohjauksella (toteutettu Ruohonpää, Kemppilä, Ilpoinen)
Linnankadun kiinteistöjen valaistuksen/ohjauksen energiatehokkuuden optimointi (turbiinihallissa siirryttiin
led-valaistukseen)
3.3 Tavoite: Vähennetään verkostohäviöitä
Jatketaan TSK:n ja Turku Energian pintakanavien saneerausta lämpöhäviöiden pienentämiseksi (Kairiskulma)
3.4 Tavoite: Lisätään toimiston materiaalitehokkuutta ja ympäristöystävällisiä hankintoja
Vähennetään paperin kulutusta 50 %, tulostukset ohjataan kaksipuolisena oletuksena monitoimikoneisiin
4. Päämäärä: Ympäristöviestinnän lisääminen
4.1 Tavoite: Lisätään ympäristöviestintää
Uudistetaan Turku Energian verkkosivuja ympäristönäkökulma huomioiden
Tiedotetaan sidosryhmille yritysvastuuasioista vuosiraportoinnin kautta
4.2 Tavoite: Lisätään ympäristövastuullisuutta ja -näkyvyyttä hankkeiden kautta
Osallistutaan Itämeri-haasteeseen Saaristomeren Suojelurahaston ja PSS yhteisten hankkeiden kautta
Jatketaan jakokaappien maalaushankkeita Turun katukuvassa yhteistyössä asukasyhdistysten ja taiteilijoiden kanssa
Osallistutaan pk-yritysten energiatietoisuuden lisäämiseen Valonian hankkeen kautta
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
53
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristötilinpäätös ja laadintaperusteet
Turku Energian ympäristötilinpäätös
2013
Ympäristöinvestoinnit
EURO
2013
2012
11 130
13 321
Ilmastonsuojelu
Osuus uusien autojen hankinnasta
Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus*
Tekstiilihuollon kaasutinlaitos
1 838 637
3 297
Maaperän ja vesiensuojelu
Pohjavesialueen jakelumuuntajien suojaukset
9 554
Öljyhälyttimien hankinnat
5 954
Huhkolan muuntaja-altaan saneeraus
7 130
Energiansäästöinvestoinnit
Sähkön etäluettavat mittarit
59 260
Lämmön etäluettavat mittarit
102 995
Sähköasemien energiatalouden tehostaminen
29 865
316 360
Meluhaittojen vähentäminen
Orikedon biolämpökeskuksen meluaita*
188 930
Sähkö- ja magneettikenttien vähentäminen
Lehmustie 24 muuntamon rakentaminen
5 962
Ympäristöinvestoinnit yhteensä
219 639
2 372 757
Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista %
1,6 %
14,3 %
* Laitos siirtynyt Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n omistukseen 1.1.2013
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
54
Vuosikertomus 2013
Ympäristökulut
EURO
2013
2012
Biokaasun osto
65 588
42 153
Tuulivoiman osto
551 946
827 249
Päästöjen vähentäminen
7 949
5 193
Päästöjen verifiointiin liittyvät kulut
62 814
26 085
Ympäristövaikutusten tarkkailu
18 516
30 217
Käyttö- ja kunnossapitokulut
Jätteenpolttolaitoksen ympäristökulut*
136 918
Jätehuolto
11 896
33 621
Vaarallisten jätteiden jätehuolto
45 589
65 925
Jätevesien käsittely
70 765
109 195
Öljyvahinkoriskien vähentäminen
2 918
16 932
Energiatehokkuustoimet
47 232
49 218
Ympäristöhallinnon kulut
92 878
81 514
Ympäristöviestintä ja markkinointi
51 797
32 741
Tutkimus- ja kehityshankkeet
47 221
24 403
Ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulut
Luonnon monimuotoisuuden suojelu, kasvillisuuskartoitus
15 547
Muut ympäristökulut
Ympäristövakuutukset
11 682
7 437
Annetut avustukset
8 714
12 007
Ympäristöinvestointien poistot
189 478
2 925 384
Ympäristökulut yhteensä
1 286 983
4 441 742
Ympäristökulujen osuus kokonaiskustannuksista %
0,53 %
1,73 %
2012
Ympäristötuotot
EURO
2013
Saadut energiatuet
135 000
Romumetallin myynti
16 399
15 220
Ympäristötuotot yhteensä
151 399
15 220
Ympäristötuottojen osuus liikevaihdosta %
0,06 %
0,01 %
Ympäristötilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Ympäristötilinpäätöksessä on esitetty Turku Energia -konserniin kuuluvista yhtiöistä emoyhtiö Oy
Turku Energia - Åbo Energi Ab:n sekä tytäryrityksen Turku Energia Sähköverkot Oy:n
(omistusosuus 100 %) tiedot.
Osakkuusyritysten Svartisen Holding AS:n, Turku Science Park Oy:n, Turun Seudun
Energiantuotanto Oy:n tietoja ei ole raportoitu, sillä ne on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmällä. Tytäryrityksen Kiinteistö Oy BioTorni tietoja ei ole esitetty, sillä ne
eivät ole olennaisia.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
55
Vuosikertomus 2013
Turku Energia on osakkaana myös Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja Liikennevirta Oy:ssä, mutta näitä
yhtiöitä koskevia tietoja ei ole raportoitu tässä yhteydessä.
Kustannukset on kerätty pääosin suoraan taloushallinnon järjestelmästä, osittain kulut on saatu
toimittajien vuosiraportoinneista. Tilinpäätös on tehty Turun kaupungin antamien
tilinpäätösohjeiden ja kirjanpitolautakunnan (KILA) suositusten mukaan.
Ympäristö- ja energiansäästöinvestoinnit
Sähköverkon merkittävimmät ympäristöinvestoinnit kohdistuivat sähköasemien energiatalouden
parantamiseen ja etäluettavien mittareihin vaihtoihin. Mittarit tulevat lisäämään asiakkaiden
tietoisuutta omasta energiankulutuksestaan sekä ne myös vähentävät huomattavasti
mittarinlukijoiden työajoja asiakaskohteisiin. Myös Lämmön merkittävimmät ympäristöinvestoinnit
olivat etäluettavat mittarit.
Lisäksi ilmastonsuojeluun liittyvinä toimenpiteinä huomioitiin osuus uusien, vähäpäästöisempien
autojen hankintamenoista (7 %). Myös muita merkittäviä investointeja tehtiin, mutta ne koskevat
osakkuusyhtiöiden toimintaa, esim. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Kakolan
lämpöpumppulaitoksen laajennus.
Ympäristökulut
Käyttö- ja kunnossapitokulut
Biokaasun ja tuulivoiman ostot
Tähän on kirjattu biokaasun ja tuulivoiman ostoon (Högsåra) liittyvät kulut.
Päästöjen vähentäminen
Tähän on kirjattu sähköautoon sekä henkilöstön joukkoliikenteen käytön tukemiseen liittyvät kulut.
Päästöjen verifiointi
Päästöjen verifiointiin on kirjattu päästökauppaan liittyviä kuluja.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
Kustannukset muodostuvat kaukolämpökeskusten päästömittauksista sekä Turun seudun ilman
laadun seurantaan liittyvän mittausjärjestelmän maksuista. Mukana on myös päästöjen
mittalaitteiden kalibrointiin liittyviä kuluja.
Jätehuolto
Kustannukset muodostuvat kierrätettävien sekä poltettavien ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja
kuljetuskustannuksista. Jätteenkäsittelymaksut sisältävät jäteveron.
Jätevesien käsittely
Jätevesien käsittelyyn sisältyy jätevesi- ja puhtaan veden maksut.
Ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulut
Öljyvahinkoriskien vähentäminen
Öljyvahinkoriskien vähentämiseen liittyvät kuluja on raportoitu mm. Lentokentän lämpökeskuksen
pohjavesiputket sekä öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyviä hankintoja.
Energiatehokkuustoimet
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
56
Vuosikertomus 2013
Energiansäästökustannuksiin on otettu energiansäästöviikkoon, kaukolämmön, sähköverkkojen ja
sähkönmyynnin energiansäästöopastukseen liittyviä kuluja sekä koululaisten Energiakilpailuun ja
opetuspaketteihin liittyvät kulut.
Ympäristöhallinnon kulut
Kustannukset muodostuvat oman ympäristötyön kuluista, ympäristöjärjestelmän ulkoisten
auditointien kuluista ja vuosimaksusta sekä ympäristökoulutus- ja kurssimaksuista matka- ja
majoituskuluineen. Myös ympäristölupamaksuihin liittyvät kulut sisältyvät hallintokuluihin.
Ympäristöviestintään ja -markkinointiin liittyneet kulut on ilmoitettu omana eränään, sisältäen esim.
esitteet, vuosikertomus, osuus verkkosivuista.
Tutkimus- ja kehityshankkeet
Tutkimus- ja kehityshankkeisiin on otettu sähköautojen latausoperaattoreihin liittyvä hanke sekä
Lämpö-yksikön aurinkolämpöselvitys.
Muut ympäristökulut
Annetut avustukset
Kustannuksiin kuuluu ympäristöjärjestöille tai ympäristöön liittyviin projekteihin annetut avustukset,
lahjoitukset ja jäsenmaksut eri yhdistyksille. Avustuksiin on laskettu myös yhteistyösopimus Pidä
Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Ympäristövakuutukset on kirjattu omana eränään.
Ympäristöinvestointien poistot
Ympäristöinvestoinneista laskettuja suunnitelmapoistoja ovat mm. etäluettaviin mittareihin,
lämpöakkuun ja autoihin liittyviä poistoja.
Ympäristövastuut
Euroopan unionin arseenidirektiivistä 552/2009 johtuen Turku Energialla on pylväiden
käsittelyvastuu. Vanhat pylväät ovat vaarallista jätettä ja ne pitää hävittää vaarallisten jätteiden
laitoksissa.
Ympäristötuotot
Tuotoiksi raportoitiin romumetallien myynti ja TE-tuki Artukaisten puukaasutuslaitokselle.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
57
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristöhankkeita 2013
Ympäristöhankkeita 2013
Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus
Vuoden 2013 merkittävin investointi oli Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Kakolan
jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitoksen laajennus, jolloin luolastoon rakennettiin toinen
lämpöpumppuyksikkö. Vuonna 2009 Turku Energian rakennuttama ja käyttöönottama Kakolan
lämpöpumppulaitos on osoittautunut luotettavaksi ja kannattavaksi investoinniksi. Se on jokaisena
toimintavuotenaan tuottanut noin kymmenesosan Turun kaukolämmöstä hyödyntäen ekologisesti
ja tehokkaasti puhdistetun jäteveden hukkaenergiaa. Tuotannossa jäähtyvä vesi on puolestaan
kattanut lähes koko Turun kaukojäähdytystarpeen.
Turku Energia vaihtaa Artukaisissa polttoöljyn GASEK Oy:n
puukaasutinratkaisuun
Turku Energian tavoitteena on lisätä uusiutuvaa hiilidioksidivapaata energianhankintaa ja
-tuotantoa. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus yli 50 prosenttiin sähkön ja
lämmön hankinnassa. Tavoitteeseen pyritään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden, muun muassa Turun
tekstiilihuollon kanssa. Turku Energia ja energiateknologiayritys GASEK toteuttavat Turun
tekstiilihuollon Artukaisissa sijaitsevaan pesulaan uuden puukaasutinlaitoksen tuottamaan
pesulatoiminnan vaatimaa höyryä. Siirtyminen öljystä hakkeeseen vähentää vuotuisesti noin 1 000
tonnia CO2-päästöjä ja polttoainekustannuksissa jopa satoja tuhansia euroja. Laitos rakennetaan ja
otetaan tuotannolliseen käyttöön vuoden 2014 aikana.
Turku Energia edelläkävijänä sähköisen liikenteen
kehittämisessä
Turku Energia on yksi niistä 17 suomalaisesta energiayhtiöstä, jotka ovat perustaneet sähköautojen
latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Turku Energia on yksi viidestä suurimmasta omistajasta
10 prosentin osuudella, ja investoi yhtiöön puoli miljoonaa euroa. Uusi yhtiö mahdollistaa
sähköautojen latauspalveluiden valtakunnallisen yhteiskäytön. Sen ansiosta sähköautoilijat voivat
ladata autonsa missä tahansa Virtapisteessä kautta Suomen.
Latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n rooli on mahdollistaa latauspisteiden laaja yhteiskäyttö ja
tehdä omistajilleen, kuten Turku Energialle latauspisteiden ylläpito- ja tukipalvelut sekä
latauspalveluiden myynti mahdollisimman helpoksi. Turku Energialle rooli latauspisteiden tulevana
omistajana ja latauspalveluiden tarjoajana on paikallisena energiayhtiönä luonteva. Turku Energia
aloittaa latauspisteverkoston rakentamisen vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on saada asiakkaiden
käyttöön kolme latauspistettä vuoden 2014 loppuun mennessä. Latauspisteet sijoitetaan Turkuun
liikenteen ja asioinnin kannalta keskeisimmille paikoille. Lisäksi Turku Energia pyrkii tarjoamaan
latausoperaattoriyhtiön kautta maanlaajuisen latauspisteverkoston asiakkaidensa käyttöön ensi
vuoden aikana.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
58
Vuosikertomus 2013
Turku energiatehokkuuden kehittämisen kärjessä - Suuria
säästöjä LED-katuvalaisimilla
Turun allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on eri keinoin säästää vuoteen
2016 mennessä 9 prosenttia energiaa vuoden 2005 tasoon verrattuna. Keskeinen osa toteutusta
on ulkovalaisinten vaihto uusiin LED-valaisimiin, hanke toteutetaan kolmiosaisena
ESCO-hankkeena. Turku Energia toimittaa nyt toisen vaiheen led-valaisimet 10 vuoden
palvelusopimuksella. Turku Energia Urakointipalvelut vastaa ulkovalaistusverkon rakentamisesta ja
kunnossapidosta Turussa. Valaistuspisteitä on noin 28 000 kappaletta ja niistä 8000:ssa valo on
tuotettu elohopealampuilla. Uusia led-valaisimia asennetaan noin kymmenesosa eli 2600 kpl.
Uudet led-valaisimet kuluttavat 70 prosenttia vähemmän sähköä. Myös valon laatu on
led-valaisimilla hyvä, sillä ne tuottavat neutraalia valkoista valoa. Valaisimet valmistaa salolainen Easy
Led Oy. Myös itse valaisimet ja niiden kaapeloinnit uusitaan vaihtojen yhteydessä.
Taidesähkökaappeja taiteiltu lisää Turun kaupunkikuvaan
Turku Energia Sähköverkot jatkoi sähkönjakokaappien taidehankkeita myös kesällä 2013,
yhteistyötä tehtiin muun muassa Turun Sunnuntaimaalareiden, Nuorten työpajan ja muiden
paikallisten taiteilijoiden kanssa. Hanke on osa Turku Energian ympäristöohjelmaa, teemana jatkuu
edelleen luontoaiheet. Kesän aikana noin 18 jakokaappia kaunistui Turun alueella.
Hanke alkoi vuonna 2010 Portsan asukasyhdistyksen aloitteesta ja hienoa yhteistyöhanketta on
jatkettu jo kolme kesää. Jakokaappeja on maisemoitu aiemmin myös Varissuolla (Taf Taf hanke),
Linnankadulla (Taideakatemia) ja keskustassa (BOX-hanke). Muutamia kaappeja on maalattu myös
Samppalinnan koulun ympäristössä oppilastyönä ja Martinmäen alueella.
Kuvat taideteoksista löytyvät Turku Energian verkkosivuilta www.turkuenergia.fi. Sieltä voi
kuvagalleriasta ihailla myös aiempina vuosina maalattuja taidekaappeja.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
59
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät
Vastuuta ihmisistä
Sosiaalinen vastuu koostuu henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä, ihmisoikeuksien
kunnioittamisesta, tuotevastuu- ja kuluttajansuojakysymyksistä sekä vastuullisesta toiminnasta
sidosryhmäyhteistyössä. Turku Energian keskeiset sidosryhmät ovat oma henkilöstö, asiakkaat ja
omistajan edustajat sekä turkulaiset. Sidosryhmien odotusten tunteminen ja niihin vastaaminen
muodostavat pohjan luottamuksen ja hedelmällisten asiakas- ja yhteistyösuhteiden synnyttämiselle
ja vaalimiselle. Pyrimme siihen, että vuoropuhelu keskeisten sidosryhmiemme kanssa on avointa ja
säännöllistä. Seuraamme sidosryhmätyötämme useilla mittareilla.
Turku Energian sidosryhmät
Sidosryhmät pyritään tunnistamaan yrityksen vuosisuunnittelun sekä erillisten hankkeiden
käynnistämisen yhteydessä mahdollisimman kattavasti molemminpuolisen vaikuttavuuden
näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että sidosryhmä on sitä keskeisempi, mitä suurempi vaikutus
Turku Energialla on sen edustajiin tai vastavuoroisesti ryhmällä on Turku Energiaan.
Asiakkaat
Odotuksia Turku Energialle
Energian toimitusvarmuus ja edullisuus
Energian ympäristöystävällisyys
Hyödyllinen ja tavoittava viestintä
Asiakaspalvelun saavutettavuus
Energiankäytön neuvonta
Vastuullisuus toiminnassa
Vastauksia odotuksiin
Luotettavat energiaverkostot ja kilpailukykyinen hankinta
Ympäristöohjelman tavoitteet ja ISO 14 001 –ympäristöjärjestelmä
Monikanavainen ja asiakaslähtöinen asiakasviestintä
Helpot ja riittävän kapasiteetin asiointikanavat
Kehittyvät seurantapalvelut
Yritysvastuun johtaminen
Mittareita
Toimitusvarmuus
Ympäristöohjelman toteutus, sisäiset ja ulkoiset auditoinnit
Asiakasviestinnän kanavien kävijämäärien seuranta sekä lukijatutkimukset
Asiakastyytyväisyyden jatkuva seuranta
Asiointikanavien käyttö
Palautteiden laatu ja määrä
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
60
Vuosikertomus 2013
Asiakkaiden edustajat, etujärjestöt ja asukasyhdistykset
Odotuksia Turku Energialle
Viestintä ajankohtaisista teemoista
Ryhmän erityistarpeiden tunteminen
Vastauksia odotuksiin
Sidosryhmätapahtumat ja vierailut kokouksissa
Avoin keskusteluyhteys
Mittareita
Suora palaute
Asiakastyytyväisyystutkimus
Oma henkilöstö
Odotuksia Turku Energialle
Hyvä johtaminen
Työn arvostus ja pysyvyys
Vaikuttamismahdollisuudet
Oman osaamisen kehittäminen
Työtyytyväisyys ja –turvallisuus
Vastauksia odotuksiin
Esimiestaitojen kehittäminen ja roolien selkiyttäminen
Pitkäjänteinen henkilöstöresurssien johtaminen
Hyvä sisäinen viestintä
Kehityskeskustelut ja osaamisresurssien hallinta
Työhyvinvointi- ja turvallisuusjohtaminen ja varhaisen puuttumisen mallit
Mittareita
Henkilöstötutkimus
Kehityskeskustelut
Poissaolot
Työtapaturmien määrä
Oman työnantajan suosittelu
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
61
Vuosikertomus 2013
Omistaja
Odotuksia Turku Energialle
Sijoitetutun pääoman tuotto
Kannattava ja kestävä kasvu
Tehokas riskienhallinta
Infrastruktuurin kehittäminen
Asiakas- ja asukastyytyväisyys
Vastauksia odotuksiin
Liiketoiminnan kannattavuuden ylläpitäminen
Riskienhallinnan toimintatavat
Läpinäkyvä raportointi ja selvitykset
Asiakkuuksien hyvä hoito
Asiakasviestintä ja asiakaspalvelu
Mittareita
Liikevoitto
Sijoitetun pääoman tuotto
Toimitusvarmuus
Asiakastyytyväisyys
Asiakaspalautteet, Julkinen keskustelu
Viranomaiset, kunnat, valtio ja alan järjestöt
Odotuksia Turku Energialle
Lainsäädännön ja alan ohjeistusten noudattaminen
Osallistuminen ympäristö- ja energiakysymysten kehittämiseen
Energia-alan edunvalvonta
Hyvä taloudellinen kehitys ja veronmaksukyky
Avoimuus
Vastauksia odotuksiin
Yhteydenpito ja osallistuminen edunvalvontaan ja työryhmiin
Välittömät ja välilliset verot yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon
Kattava ja avoin raportointi
Toiminnan läpinäkyvyys
Viestintä ja tiedottaminen
Mittareita
Maksettujen verojen, investointien ja työpaikkojen määrä
Kontaktien määrä
Yritysvastuun mittaristot
Osallistuminen julkiseen keskusteluun
Asiakastyytyväisyys
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
62
Vuosikertomus 2013
Kansalaisjärjestöt ja poliittiset luottamushenkilöt
Odotuksia Turku Energialle
Lainsäädännön sekä alan normien ja ohjeiden noudattaminen
Uusiutuvan energiatuotannon lisääminen
Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä
Vastauksia odotuksiin
Kattava ja avoin raportointi
Ympäristöohjelman toteuttaminen
Tiedusteluihin vastaaminen
Ryhmätapaamiset ja vierailut
Mittareita
Yhteydenotot ja palautteet
Julkinen keskustelu
Toteutuneet hankkeet
Käytettyjen uusiutuvien energianlähteiden määrä
Palautteisiin vastaaminen
Toimittajat ja yhteistyökumppanit
Odotuksia Turku Energialle
Selkeät osapuolten vastuut
Yhteistyön toimivuus ja reiluus
Hyvä maksuvalmius
Vastuullisuus
Vastauksia odotuksiin
Selkeä dokumentointi ja epäkohtiin puuttuminen
Reilu kilpailuttaminen
Toimittaja-arvioinnit
Yritysvastuukyselyt
Mittareita
Yhteistyökumppanien määrän ja laadun seuranta
Reilut ja läpinäkyvät hankintamenettelyt
Laskujen maksuajan seuranta
Toimittaja-arviointien tulokset
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
63
Vuosikertomus 2013
Media
Odotuksia Turku Energialle
Aktiivinen, asiantunteva ja luotettava viestintä
Yhteyshenkilöiden tavoitettavuus
Vastauksia odotuksiin
Aktiivinen ja luotettava viestintä
Avoin tiedottaminen
Mediatapaamiset
Kriisiviestintävalmiuden kehittäminen ja ylläpito
Mittareita
Jatkuva mediaseuranta
Tiedotteiden määrä
Mediakontaktointien määrä
Julkisen keskustelun ja ilmapiirin seuranta
Mediatapaamisten osanottajamäärät
Opiskelijat ja koululaiset
Odotuksia Turku Energialle
Työ-, opinnäyte- ja harjoittelupaikat
Energia-alan ja urapolkujen esittely
Vastauksia odotuksiin
Aktiivinen harjoittelu- ja opinnäytepaikkojen tarjoaminen
Koululaisvierailut ja oppimateriaalit
Vierailut oppilaitoksissa
Mittareita
Kesätyö-, harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksien määrä
Koululaisvierailuiden määrä
Jaetut opetuspaketit ja oppimateriaalit
Muut energiayhtiöt
Odotuksia Turku Energialle
Kehittyvä ja osapuolia hyödyttävä yhteistyö ja kumppanuus
Tietojen ja kokemusten jakaminen
Vastauksia odotuksiin
Avoin yhteistyö ja kumppanuus
Yhteiset kehityshankkeet ja yhteisten toimintaedellytysten parantaminen
Mittareita
Yhteistyön määrä ja laatu
Yhteisten toimintaedellytysten muutokset
Pienempiä sidosryhmiä unohtamatta
Oman henkilöstön ja asiakkaiden lisäksi Turku Energialla on useita muita sidosryhmiä, joiden kanssa
Turku Energia käy vuoropuhelua ja joiden tiedontarpeet ja odotukset yhteistyötä kohtaan
huomioidaan toiminnassa. Tällaisia ovat lapset ja nuoret sekä naapurit ja asukasjärjestöt.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
64
Vuosikertomus 2013
Energia- ja ympäristökasvatusta lapsille ja nuorille
Turku Energia on lisännyt panostuksiaan lasten ja nuorten energia- ja ympäristökasvatuksen
edellytysten parantamiseen toiminta-alueensa kouluissa. Merkittävin yhteistyön muoto on
”Energiaa Länsi-Suomessa” –hanke, jonka puitteissa Turku Energiassa vierailee vuosittain satoja
peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia energia-alaan tutustumassa. Vuonna 2013 vierailulla kävi 1034
oppilasta ja opettajaa.
Turku Energia lahjoittaa vuosittain lisäksi Turun alakoulujen toisen luokan oppilaille ja opettajille
Motivan energia-aiheisia oppimateriaalipaketteja sekä järjestää vuosittain Motivan kanssa
Tokaluokkalaisten Energiakilpailun. Turku Energian edustajat vierailevat säännöllisesti alueen
ammatillisissa oppilaitoksissa esittelemässä yritystä työnantajana sekä työharjoittelupaikkojen
tarjoajana.
Turku Energia oli myös vuonna 2013 mukana osoitteeseen Eerikinkatu 7 rakennetussa
Yrityskylä-oppimisympäristössä. Lähes kaikki Turun 5.-6.-luokkalaiset vierailivat kylässä tutustumassa
yhteiskunnan ja yritysten toimintaan kevään aikana. Lähes 15 000 Varsinais-Suomen alueen
6.-luokkalaista harjoittavat talous- ja työelämätaitojaan Yrityskylässä syksyn 2013 ja kevään 2016
välisenä aikana.
Naapurit ja asukasyhdistykset
Nykyisten ja suunnitteilla olevien energiantuotantolaitosten lähellä asuvat ihmiset kaipaavat tietoa
naapurustossa olevasta toiminnasta. Tiivistä yhteydenpitoa jatkettiin Orikedon biolämpökeskuksen
ja jätteenpolttolaitoksen naapureiden edustajien kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin laitosten
ympäristövaikutuksia ja niiden seurantaa sekä laitoksen laajennussuunnitelmia. Aiempina vuosina
Turku Energia on tiedottanut naapureille myös Turun Linnankadun voimalaitoksen koneistojen
purkutöistä. Lisäksi Pansion satamaan suunnitellun voimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin
yhteydessä asukasvuorovaikutus oli erittäin merkittävässä asemassa.
Turku Energia tekee yhteistyötä myös Suomen Omakotiliiton ja Turun Pientalojen Keskusjärjestön
TPK:n alaisten asukasyhdistysten kanssa. Jäsenetujen lisäksi merkittävä osa yhteistyötä on
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
65
Vuosikertomus 2013
energia-aiheisten puheenvuorojen ja viestintäaineistojen tuottaminen yhdistysten tapaamisiin ja
julkaisuihin.
Ympäristöviestintä ja -reklamaatiot
Ympäristöasioista kerrotaan ulkoisille sidosryhmille vuosikertomuksessa, asiakaslehti Valopilkussa
sekä omilla internet-sivuilla. Energiatehokkuus- ja ympäristöasioiden viestinnässä tehdään tiivistä
sisältö- ja asiantuntijayhteistyötä Turun kaupungin kestävän kehityksen ja energia-asioiden
palvelukeskuksen Valonian kanssa.
Turku Energia saa ympäristöasioihin liittyviä kyselyjä puhelimitse, sähköpostitse ja verkkosivujen
kautta. Kyselyt kohdistuvat pääosin päästömääriin, sähkön alkuperään ja ominaispäästökertoimiin
sekä uusiutuvien polttoaineiden osuuksiin. Mahdolliset ympäristötiedustelut ja reklamaatiot
käsitellään mahdollisimman pikaisesti.
Osallistumien yhteisöjen toimintaan
Turku Energia osallistuu lisäksi jäsenenä useiden yhdistysten ja yhteisöjen toimintaan.
Vuonna 2013 jäsenmaksuja maksettiin seuraaville yhteisöille: Adato Energia, Aurajoen
nuorkauppakamari, Energiajohtajat Ry, Energiateollisuus Ry, Fingrid, Finnish Business & Society,
Green Know-How-Turku, Kiinteistöliikelaitos, NAET Nordic Association of Electricity Traders,
Nasdaq OMX, Nord Pool Finland Oy, Nord Pool Spot AS, Turun Kauppakamari, Suomen
Laatuyhdistys, Suomen Valoteknillinen seura ry, Sähkötarkastusyhdistys, Sähkö- ja
teleurakoitsijaliitto, Turunmaan Sähköyhdistys, Ilmansuojeluyhdistys, Sähköenergialiitto ry SENER,
Varsinais-Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijat, Veronmaksajain Keskusliitto.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
66
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Henkilöstö
Hyviin tuloksiin osaavalla ja
motivoituneella henkilöstöllä
Turku Energian tulos perustuu työssään viihtyvän henkilöstön vahvaan osaamiseen ja toimivaan
yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Turku Energian osaava joukko kasvaa lähivuosina monella uudella osaajalla vanhempien
työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. Lähivuosien haasteena on osaavien työntekijöiden rekrytointi ja
sitouttaminen sekä osaamisen ja tietämyksen siirtäminen uusille työntekijöille.
Henkilöstöpolitiikka ja johtaminen
Turku Energian henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin,
motivoituneisuuden ja osaamisen kehittäminen. Työsuhteemme ovat usein pitkiä ja osaamista
arvostetaan. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle uusia työpaikkoja on vapautumassa aiempaa
enemmän. Seuraavien 10 vuoden aikana eläkkeelle siirtyy lähes 40 prosenttia henkilöstöstä. Hyvin
onnistuneet rekrytoinnit ja sujuvat perehdytyskäytännöt ovat Turku Energian keskeisiä
menestystekijöitä. Yhtiö pyrkii tietoisesti myös lisäämään henkilöstön sisäistä liikkuvuutta ja
työkiertoa.
Turku Energiassa kehitetään vahvasti esimiestoimintaa, koska hyvällä johtamisella tiedetään olevan
suora yhteys henkilöstön hyvinvointiin. Esimiestyön kehittämisen tavoitteena on, että johtavassa
asemassa toimivat henkilöt oppivat tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa
esimiehinä, kehittämään omaa johtamistapaansa ja esimiestyötään sekä toimimaan rakentavalla
tavalla erilaisissa haastavissa esimiestyöhön kuuluvissa tilanteissa.
Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa
(2009-2013)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
67
Vuosikertomus 2013
Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain
(lukumäärä)
Työntekijöiden vaihtuvuus 2009-2013
(lukumäärä)
Palkitseminen
Konsernin palkitsemisjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön, tukee osaltaan
liiketoimintastrategiaa ja on kiinteä osa johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltaisen palkitsemisen ja
harkittujen kannustimien avulla Turku Energia on kilpailukykyinen uusia tulevaisuuden työntekijöitä
rekrytoitaessa. Työntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on omat Energiateollisuus
ry:n kanssa sovitut työehtosopimukset. Lisäksi kullakin henkilöstöryhmällä on oma paikallinen
sopimuksensa.
Konsernin keskeiset palkitsemiselementit ovat tehtävän vaativuuteen perustuva peruspalkka sekä
henkilökohtaiset palkanosat. Lisäksi koko henkilöstö on mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Muita
keskeisiä palkitsemiskokonaisuuteen liittyviä tekijöitä ovat hyvät kehittymismahdollisuudet,
joustavat työaikajärjestelyt ja työsuhteen pysyvyys. Vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä
kohdellaan yhdenmukaisesti. Eräät henkilöstöetuudet edellyttävät vähintään neljän kuukauden
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
68
Vuosikertomus 2013
mittaista työsuhdetta. Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2013 yhteensä 13,8 milj. euroa
(2012: 13,4 milj. euroa). Tulospalkkioita maksettiin vuodelta 2013 0,5 milj. euroa (2012: 0 euroa).
Koulutus ja kehittäminen
Osaamisen kehittämiseen panostetaan Turku Energiassa järjestelmällisesti. Henkilöstön
kehittämistä ohjataan kolmevuotisella osaamisresurssien hallintaohjelmalla, joka on voimassa
vuosina 2014–2016. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on avainedellytys sille, että yhtiön
strategian mukaiset tavoitteet toteutuvat. Konsernin menestymisen kannalta tärkeät osaamisalueet
on määritetty, ja niiden pohjalta laaditaan yksikkö- ja toimintokohtaiset osaamistavoitteet.
Osaamista rakennetaan systemaattisesti sekä koko konsernin että liiketoimintojen näkökulmasta
katsottuna. Alaisen ja esimiehen välillä vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa määritellään
koulutus- ja kehittämistarpeet.
Koulutuspäivien määrä henkilöä kohden oli vuonna 2013 keskimäärin 3,8 pv/ henkilö (2012: 3,9
pv/ henkilö). Keskeisin koulutusteema oli tekninen ja kaupallinen ammattikoulutus, jota oli
keskimäärin kaksi päivää henkilöä kohden. Henkilöstön ammattitaitoa on laajennettu edelleen
myös oppisopimuskoulutuksen avulla. Myös työnohjaukseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen
luodaan systemaattisia toimintatapoja. Henkilöstön koulutukseen investoitiin keskimäärin 1 429
euroa/henkilö (2012: 1 290 euroa/ henkilö).
Henkilöstön koulutusjakauma
(prosenttia)
Työhyvinvointi
Konsernissa noudatetaan työhyvinvointistrategiaa, joka kattaa työterveys- ja turvallisuusasiat. Turku
Energian pysyvä tavoite on nolla tapaturmaa. Työhyvinvointistrategian mukaan yrityksen toiminta
perustuu korkeaan osaamiseen ja toimialan luonteen vuoksi toiminnassa edellytetään erityisen
korkeata turvallisuustasoa. Henkilöstö on Turku Energian liiketoiminnan kehittymiselle ja
jatkuvuudelle pääoma, jonka työhyvinvoinnista kannetaan vastuuta kaikilla organisaation alueilla.
Turku Energiassa on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin varmistaminen
suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Työhyvinvoinnin edistämiseksi suunnitellut
toimenpiteet ja tavoitteet kirjataan vuosittain päivitettävään työhyvinvointiohjelmaan.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
69
Vuosikertomus 2013
Vuonna 2013 toteutetun henkilöstötutkimuksen pohjalta on tunnistettu kehitystarpeita erityisesti
johtamiseen, työn hallintaan ja palkitsemiseen liittyen. Henkilöstötutkimuksen
kehitystoimenpiteiden pohjalta on myös yhtiötasolla viety eteenpäin em. teemoihin liittyviä
kehitystoimia, joita ovat mm. työhyvinvointiin liittyvät teemaluennot sekä tulospalkkiojärjestelmän
kehittäminen. Yhteisissä työpajoissa on johdolle, keskijohdolle sekä toimihenkilölle että työntekijälle
kuvattu roolikortit, joissa on kuvattu kunkin työroolin toivottu käyttäytyminen. Näiden
roolikuvausten pohjalta kehityskeskusteluissa keskustellaan tavoitteiden ohella myös
toimintatavoista ja siitä, miten tavoitteet saavutetaan yhtiön arvot ja toivottu toimintakulttuuri
huomioiden.
Työterveys ja turvallisuus
Turku Energian työterveyspalvelut hankitaan Suomen Terveystalo Oy:ltä. Työterveyshuoltoon
panostettiin vuonna 2013 keskimäärin 759 euroa/henkilö (2012: 589 euroa/henkilö). Tavoitteena
on kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja tukea henkilöstön työkykyä. Yhteistyössä
työterveyshuollon kanssa Turku Energialle on kehitetty työssä selviytymisen malli, jonka tavoitteena
on mm. edistää puheeksi ottamisen kulttuuria yrityksessä. Sairauspoissaolojen määrä nousi 0,7
pv/henkilö edellisvuodesta. Tämä johtui lähinnä pitkien sairauspoissaolojen noususta. Henkilöstön
sairauspäivien kokonaismäärä oli 15,7 päivää/henkilö, mikä on edelleen melko korkea alan muihin
yrityksiin nähden. Yhtiössä pyritään aktiivisesti käyttämään osa-sairauspäivärahaa, korvaavaa työtä ja
työkokeiluja henkilöstön sairauslomalta työhön paluun edistämiseksi.
Turku Energiassa on panostettu ennakoivaan työsuojeluun. Mahdollisia vaaratilanteita pyritään
tunnistamaan ja estämään etukäteen ns. läheltä piti -ilmoitusten avulla. Ilmoituksen voi tehdä kuka
tahansa työturvallisuutta vaarantavan tilanteen havaittuaan. Jokainen jätetty ilmoitus palkitaan
muodollisella palkkiolla. Vuonna 2013 läheltä piti -ilmoituksia tehtiin 94 kappaletta (2012: 50 kpl).
Ilmoitusten määrä kasvoi aktiivisella tiedottamisella ja kytkemällä läheltä piti –ilmoitusten määrä
osaksi tulospalkkiojärjestelmää. Tämän lisäksi otettiin käyttöön turvallisuushavaintojen raportointi
korjattavien epäkohtien tunnistamiseksi. Näitä havaintoja tehtiin vuoden aikana yhteensä 78
kappaletta. Riskien arviointityö on säännöllistä ja koko henkilöstölle tehdään työterveystarkastukset
säännöllisin väliajoin.
Työtapaturmien osalta kehitys on ollut viime vuosina vaihtelevaa. Työtapaturmia sattui vuonna
2013 yhteensä 24 kappaletta eli kuusi enemmän kuin vuonna 2012. Näistä yli yhden päivän
poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli 10 kappaletta (2012: 7 kpl). Tapaturmista aiheutuneiden
sairauslomien keskimääräinen pituus oli 23,1 päivää, mikä oli 4,2 päivää edellistä vuotta enemmän.
Turku Energia on mukana Nolla tapaturmaa –foorumissa. Työtapaturmataajuus miljoonaa
työtuntia kohden oli konsernissa 21,9, mikä nousi edellisen vuoden tasosta 14,8. Viisi vuotta sitten
aloitettu hanke ”Turvallisuuden jämäkkä johtaminen” useine työryhmineen on edistänyt
johtamiskulttuuria ja asenteita turvallisuusmyönteisempään suuntaan.
Myös alihankkijoiden ja urakoitsijoiden turvallinen työskentely on meille tärkeää. Turku Energiassa
on käytössä vakioturvallisuusasiakirjat, joita noudatetaan kaikissa tilaajan ja urakoitsijan välisissä
verkonrakentamiseen tai ylläpitoon liittyvissä työkohteissa tai muissa toimeksiannoissa. Asiakirjan
tarkoituksena on tunnistaa rakennus-hankkeeseen liittyvät turvallisuustekijät, jotta ne tulevat
otetuksi huomioon työn toteutuksessa sekä asettaa vaatimuksia työturvallisuusasioissa toteuttajalle.
Urakoitsija huolehtii, että heidän henkilöstönsä on koulutettu vakioturvallisuusasiakirjan
edellyttämällä tavalla ja esittää siitä vaadittaessa todistuksen. Lisäksi Turku Energia järjestää tarpeen
mukaan urakoitsijoille kohdennettuja turvallisuuskoulutuksia, kuten kaivuutyöt, verkon käyttötyöt ja
työskentely verkostojen läheisyydessä. Alihankintana tehdyt rakennus- ja käyttö- ja
kunnossapitotyöt tehdään normaalisti kokonaishankintana, joten alihankintatöihin käytettyjen
työntekijöiden työpäivien määrää ei erikseen pystytä selvittämään.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
70
Vuosikertomus 2013
Turku Energian työsuojelutoimikunta avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluun liittyvissä
toimenpiteissä ja suun-nittelussa vuosittain laaditun työsuojelun ja työsuojelutoimikunnan
toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimikunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2013. Näissä
kokouksissa käsiteltiin mm. kaikki Turku Energian työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet.
Sairauspoissaolot
(päivää/henkilö)
Työtapaturmataajuus
(yli päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien
lukumäärä/milj. työtuntia)
Tasa-arvo
Turku Energian työhyvinvointistrategiassa linjataan, että kaikki syrjintä ja eriarvoisuus on kielletty.
Johtamisjärjestelmästämme löytyy myös toimintaohje mahdollisen työpaikkakiusaamisen varalta.
Tasa-arvosuunnitelman johtopäätösten perusteella tasa-arvotilanne miesten ja naisten välillä on
kokonaisuutena hyvällä tasolla. Työtehtävissä konsernissa on kuitenkin sukupuoleen liittyviä eroja.
Ne liittyvät ensisijaisesti yhteiskunnassa perinteisesti vallitseviin koulutus- ja ammattitekijöihin.
Teknisissä työtehtävissä toimiva on lähes poikkeuksetta mies ja vastaavasti asiakaspalvelutehtävissä
toimiva on nainen. Pitkän tähtäimen kehityskohteina Turku Energiassa nähdään kuitenkin
yhdenmukaisten etenemismahdollisuuksien luomista.
Konsernin yhteinen yhteistoiminnan neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.
Henkilöstöllä on edustaja sekä Turku Energia Oy:n johtoryhmässä että hallituksessa. Myös
aloitetoimintaan kannustetaan erilaisin kampanjoin. Ammattiyhdistyksiin järjestäytyneiden
työntekijöiden määrä ei ole raportoitavissa, koska vain osalta ammattiyhdistysmaksut peritään
suoraan palkasta. Mahdollisissa uudelleenjärjestelytilanteissa noudatetaan työlainsäädännön ja
työehtosopimusten määräyksiä ja määräaikoja.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
71
Vuosikertomus 2013
Sukupuolijakaumat 2013
Sukupuolijakauma yksiköittäin 2013
(31.12.2013)
Vapaa-aika ja virkistys
Henkilöstön omaehtoinen liikkuminen lisää työssä jaksamista ja viihtymistä. Vuonna 2013
henkilöstön tuettujen vakioliikuntavuorojen ja -paikkojen lisäksi käytettiin kulttuuriseteleitä, jotka
toimivat maksuvälineenä useimmissa liikuntapaikoissa ja käyvät myös kulttuuriharrastuksien
maksamiseen. Työnantaja maksaa puolet kulttuurisetelin nimellisarvosta. Työhyvinvointia
edistetään myös muuta harrastus- ja virkistystoimintaa tukemalla. Toukokuussa järjestettiin koko
henkilöstön yhteinen henkilöstötapahtuma, elokuussa oli mahdollisuus osallistua Turun
musiikkijuhlien konserttiin ja marraskuussa vietettiin pikkujoulujuhlaa. Turku Energia osallistui mm.
niskahartia-hieronnan kustannuksiin ja urheilukilpailujen osallistumismaksuihin. Yksiköiden välillä
järjestettiin myös keilailuturnaus. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus ruokailla toimitalossa
sijaitsevassa henkilöstöravintolassa. Harrastus- ja virkistystoimintaan käytettiin keskimäärin 152
euroa/henkilö (2012: 133 euroa/henkilö).
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
72
Vuosikertomus 2013
Keskeiset mittarit
Vuoden 2013 aikana Turku Energia –konsernin henkilöstökapasiteetti oli keskimäärin 301
henkilötyövuotta (2012: 312 htv). Vuoden lopussa konserni työllisti yhteensä 307 henkilöä (2012:
316 henkilöä), joista 288 (2012: 297) oli vakituisessa ja 19 (2012: 19) määräaikaisessa
työsuhteessa. Osa-aikatyössä oli 19 (2012: 25) työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013
lopussa noin 49 vuotta 1 kuukautta (2012: 49 v 2 kk). Vakituiseen työsuhteeseen rekrytoitiin
vuoden aikana 8 (2012: 13+9 liiketoimintakaupalla) henkilöä. Vastaavasti 17 (2012: 20) henkilön
vakituinen työsuhde päättyi vuoden aikana – näistä 13 (2012: 15) henkilöä jäi yhtiöstä eläkkeelle.
VUODEN 2014 KESKEISET TAVOITTEET
• Johtajuuden ja esimiestyön kehittäminen
• Vuorovaikutteisuuden lisääminen
• Työilmapiirin kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
73
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Asiakkaat
Asiakaspalvelua yhden luukun
periaatteella
Yksi Turku Energian toiminnan keskeisistä tavoitteista on korkea asiakastyytyväisyys. Yhtiö
kehittääkin asiakaspalvelua jatkuvasti. Vuonna 2013 yksi Turku Energian merkittävimmistä
hankkeista oli yhtenäisen asiakaspalvelun toimintamallin ja kulttuurin luominen. Tavoitteena on
hoitaa asiakkuuksia kokonaispalveluna yhden luukun periaatteella.
Uudistetun toimintamallin tehokkaaksi toteuttamiseksi perustettiin vuoden 2014 alussa
Asiakaspalveluyksikkö. Muutoksen myötä lämmön ja sähkön asiakaspalvelut,
energiansäästöneuvonta, häiriötilanteiden asiakaspalvelu sekä asiakasviestintä tullaan toteuttamaan
tehokkaasti saman yksikön toimesta.
Turku Energia pyrkii vastaamaan asiakkaiden odotuksiin mahdollisimman hyvin huolehtimalla
energiatoimitusten luotettavuudesta ja kilpailukykyisestä hinnoittelusta, toteuttamalla
ympäristöohjelmaa, huolehtimalla asiakasviestinnän tavoittavuudesta ja hyödyllisyydestä,
asiointikanavien helppoudesta sekä energianeuvontapalveluiden saatavuudesta.
Uusia kanavia asiakkaiden tavoittamiseen
Turku Energia on yhteydessä asiakkaisiinsa henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi
internetsivujen, lukuisten tapahtumien, asiakastiedotteiden ja asiakaslehden välityksellä. Uutena
kanavana vuonna 2013 otettiin käyttöön sekä kuluttaja-asiakkaille että yritysasiakkaille kuukausittain
sähköpostilla lähetettävät uutiskirjeet. Turku Energia liittyi myös sosiaaliseen mediaan avaamalla
sivut Facebookiin ja LinkedIn –palveluun. Sosiaalisen mediassa Turku Energian tavoitteena on
viestiä aktiivisesti energia-asioista sekä palvella asiakkaita kaikissa energiaan liittyvissä asioissa.
Yritysasiakkaita palvelevat kiinteistöjen ja yritystoiminnan energia-kysymyksiin keskittyvät henkilöt,
jotka auttavat yritysasiakkaita hyödyntämään energiamarkkinoiden uudet mahdollisuudet. Uudet
sähkön hankintatavat ja niitä tukevat tuotteet, päästöttömät ratkaisut, kysyntäjousto ja
sähkönkäytön ohjaus sekä etämittauksen hyödyntäminen ovat usein esillä yritysasiakkaiden kanssa
käydyissä keskusteluissa.
Turku Energian internet-palvelut ovat pääsääntöisesti suomenkielisiä. Lisäksi palveluista löytyy
myös englannin- ja ruotsinkieliset tiivistelmät. Asiakaspalvelunumero on maksuton ja se palvelee
arkisin klo 8.00 - 16.00. Asiakaspalvelu palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Turku Energia
palvelee asiakkaitaan myös Linnankadun asiakaspalvelupisteessä arkisin kello 8.30 – 16.00. Käynti
Turku Energian toimitaloon on esteetön.
Asiakaspalautetta voi antaa sekä suoraan maksuttomaan palvelunumeroon että verkossa
internetsivujen ja EnergiaOnlinen kautta. Asiakaspalautteet käsitellään viivytyksettä, jotta
mahdolliset ongelmat ja avoimet kysymykset saadaan ratkaistuksi mahdollisimman pikaisesti.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
74
Vuosikertomus 2013
Puhelin edelleen suosituin palvelukanava
Turku Energian asiakkaat olivat vuonna 2013 asiakaspalveluun yhteydessä useimmiten puhelimitse.
Vuoden 2013 aikana asiakaspalvelussa vastaanotettiin 42 320 puhelua ja käsiteltiin 2260
sähköiseen Online-järjestelmään tullutta yhteydenottoa. Puhelinpalvelun keskimääräiset vastaus- ja
odotusajat olivat asetettuja tavoitteita lyhyemmät. Kolme yleisintä syytä soittaa asiakaspalveluun
olivat muuttoa koskevat sopimusten tekemiset (34 % yhteydenotoista), laskuihin liittyvät asiat (17
%) ja maksujen viivästymisiä koskevat asiat (10 %). Sähköisistä palautteista 76 prosenttia hoidettiin
yhden vuorokauden aikana.
Etämittauksen myötä sähkön laskutuksessa on pääosin siirrytty lukemiin perustuvaan laskutukseen.
Sähköisen laskutuksen piirissä Turku Energian asiakkaista oli vuoden 2013 lopussa 25 %. Myös
paperittoman palvelun ympäristöystävällisyys kiinnostaa entistä suurempaa osaa asiakkaista.
Paperittoman palvelun voi tilata Turku Energian asiakaspalvelusta. Paperittomassa palvelussa kaikki
asiakkuuteen liittyvät tiedotteet asiakas saa paperipostin sijasta nopeasti sähköpostilla. Yhdistetty
asiakaspalvelu palvelee asiakkaita sähkön ja lämmön myynnin, sähkönkäytön ja -liittymisasioiden
teknisen neuvonnan sekä sähköverkkojen häiriötiedottamisen osalta arkisin klo 8-16. Lisäksi
lämmön ja sähköverkkojen vikapäivystykset palvelevat asiakkaita ympärivuorokautisesti.
Erityisesti energialaskutukseen, sähkönkäyttöön sekä lämmitys- ja rakentamisasioihin liittyvissä
kysymyksissä henkilökohtaisella asiakaspalvelulla on suuri rooli. Kaiken kaikkiaan Turku Energian
asiakkaista yli puolet oli yhteydessä asiakaspalvelun kautta Turku Energiaan vuoden 2013 aikana.
Asiakaspalvelu auttaa energiansäästötalkoissa
Turku Energia avasi vuoden 2013 alussa energiankäytön seurantapalvelun. Sen avulla asiakkaat
voivat seurata omien sähkönkäyttöpaikkojensa energiankäyttöä tunnin tarkkuudella. Palvelussa
kuvataan kuvaajin ja luvuin sähkönkäyttöä. Tiedot perustuvat etäluettavista sähkömittareista
päivittäin luettaviin sähkönkäyttötietoihin.
Asiakaspalveluyksikkö antaa energiasäästön teknistä neuvontaa asiakkaille. Puhelimitse tapahtuvan
teknisen neuvontapalvelun lisäksi Turku Energia informoi säännöllisesti sähköturvallisuuteen ja
energiatehokkuuteen liittyvistä seikoista internetsivuillaan, asiakaslehdessään, uutiskirjeissään ja
erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi yritysasiakkaille lähetetään säännöllisesti markkinakatsaus, josta saa
hyödyllistä tietoa tulevan hintakehityksen arvioimiseksi ja joka auttaa hankintojen ja
hintakiinnitysten oikeassa ajoittamisessa.
Asiakkaat valtaosin tyytyväisiä Turku Energian
palveluun
Kuluttaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä mitataan kolme kertaa vuodessa tehtävällä tutkimuksella
ja yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyyttä kahden vuoden välein tehtävällä tutkimuksella. Sekä
kuluttaja- että yritysasiakkaiden tyytyväisyys on Turku Energialle tärkeää: kuluttaja-asiakkaita on
lukumääräisesti eniten; suurin osa liikevaihdosta tulee yritysasiakkailta. Asiakastyytyväisyyden
kehitystä seurataan konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä tarvittavien
kehitystoimenpiteiden käynnistämiseksi. Asiakastyytyväisyys on konsernin yhteinen
tulospalkkiomittari.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
75
Vuosikertomus 2013
Kokonaisuutena kuluttaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyys heikkeni hieman edellisvuodesta. Täysin
tai hyvin tyytyväisiä asiakkaista oli 60 prosenttia. (2012: 62 %). Parhaimmat arvosanat
kuluttaja-asiakkailta Turku Energia sai asiakaspalvelun ystävällisyydestä ja palveluhalukkuudesta,
EnergiaOnline-palvelun hyödyllisyydestä ja sähkönjakelun häiriöttömyydestä. Kehittämiskohteita
tutkimusten mukaan olivat hinnoitteluperusteiden ymmärrettävyys sekä sähkön hinta.
Vastuu tuotteista ja laadusta
Turku Energian energiapalveluiden toimitusehdot määritellään sähkön ja kaukolämmön myynti-,
verkkopalvelu- ja liittymisehdoissa, jotka perustuvat Energiateollisuus ry:n suosituksiin. Konsernin
kaikki toiminnot noudattavat ISO 9001- ja ISO 14001- laatu- ja ympäristöjärjestelmien vaatimuksia.
Järjestelmä auditoidaan säännöllisesti. Kaukolämpötoiminnalla on myös Reilu
Kaukolämpö-laatumerkki, joka myönnetään yhtiölle, joka kehittää asiakasturvallisuutta ja avointa
viestintää sekä turvaa hinnoittelun avoimuuden ja vertailtavuuden.
Turku Energia ilmoittaa myymänsä sähkön alkuperän sähkölaskussa. Lisäksi asiakkaat voivat hankkia
100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä tekemällä Louna Tuuli –sähkösopimuksen. Tietoa
sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä on saatavilla Turku
Energian internetsivuilla.
Energia- ja siirtomaksujen sekä ehtojen muutoksista viestitään asiakkaille Verkkopalvelu- ja
Sähkönmyyntiehtojen mukaisella tavalla henkilökohtaisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen
astumista voimaan.
Yksityisyydensuoja
Turku Energian toimintatavat noudattavat henkilötietosuojaa koskevia määräyksiä ja asetuksia.
Asiakastietoja käsitellään ja säilytetään tietoturvallisesti, jolloin taataan asioinnin luottamuksellisuus
ja yksityisyydensuoja. Asiakastietoja käytetään ainoastaan asiakassuhteen hoitoon eikä niitä
luovuteta edelleen ilman asiakkaan suostumusta. Turku Energian internetissä tarjoamat
EnergiaOnline-palvelut on suojattu niin, ettei ulkopuolinen tarkkailija pysty näkemään käyttäjän ja
Turku Energialle välillä välitettyjä tietoja.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
76
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Asiakkaat - Sähkönjakelun toimitusvarmuus
Tavoitteena entistä toimitusvarmempi
sähkönjakelu
Sähkönjakelun luotettavuus, laatu ja turvallisuus varmistetaan huolehtimalla verkkojen
järjestelmällisestä kunnossapidosta, uusimisesta ja kehittämisestä. Turku Energia Sähköverkot lisää
sähkön jakelun toimitusvarmuutta korvaamalla ilmajohtoja maakaapeleilla, edistämällä johtokatujen
raivaamista ja puiden karsintaa, sijoittamalla johtoja teiden varsille, lisäämällä automaatiota sekä
ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön ammattitaitoa. Syksyllä 2013 voimaantullut uusi
sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijat lisäämään panostusta niin sähkön jakelun
toimitusvarmuuden parantamiseen kuin häiriöihin varautumisen suhteen.
Turku Energia Sähköverkkojen alueella noin 65 prosenttia verkosta on kaapeloitu.
Ilmajohtoverkkoa korvataan asteittain maakaapeloinnilla. Riskialtteimpia alueita sähköverkkoon
kohdistuville häiriöille ovat ilmajohtoverkot taajamissa ja saaristossa.
Vuonna 2013 sähkön siirron laatuun vaikutti merkittävästi keväällä tapahtunut Ruohonpään
sähköaseman vaurioituminen sekä loppuvuoden myrskyt. Keskimääräinen keskeytysaika asiakasta
kohden laskettuna oli 1h 1min 8s (2012: 25,7 min).
Valmistautuminen vikatilanteisiin
Turku Energia Sähköverkot varautuu mahdollisiin sähkönjakelun keskeytyksiin henkilö-, kalusto- ja
varaosaresurssein. Säätekijät ja monet ulkopuoliset tahot voivat aiheuttaa sähkön jakelussa häiriöitä
varautumisesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta.
Turku Energia tiedottaa asiakkailleen sähkönjakelun keskeytyksistä tiedotusvälineiden,
päivystyspuhelimen ja internetin välityksellä. Osoitteessa keskeytysinfo.turkuenergia.fi näkee
reaaliajassa sähköverkon häiriöiden syy- ja kestotiedot. Lisäksi palvelusta voi tarkastella menneitä ja
suunnitteilla olevia jakelukeskeytyksiä. Vuonna 2013 Turku Energia aloitti häiriötiedottamiseen
keskittyvän hankkeen, jonka myötä asiakkaille tarjotaan häiriöviestintää entistä laajemman
kanavavalikoiman kautta. Uudet häiriötiedottamisen kanavat otetaan käyttöön vuoden 2014
aikana.
Sähköenergian riittävyyden takaaminen poikkeusoloissa
Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti ei huippukulutustilanteessa riitä kattamaan kaikkea
sähköntarvetta. Jos sähköntuonti ulkomailta esimerkiksi kovan pakkaskauden aikana vaikeutuu, tai
jos Suomen oma sähköntuotanto tai siirtoverkko joutuu ongelmiin, turvaudutaan sähkötoimituksen
rajoituksiin. Rajoituksilla taataan maamme sähkönjakelujärjestelmän toimivuus.
Turku Energia Sähköverkot Oy noudattaa tehopulatilanteessa kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa
sovittuja toimintaperiaatteita. Vakavassa tehopulassa sähkön jakelua rajoitettaisiin alueellisina noin 2
tunnin pituisina keskeytysjaksoina siten, ettei yksittäiselle asiakkaalle kohdistu kohtuuttoman pitkää
keskeytystä. Lisäksi yhteiskunnan kannalta kriittisimmät kohteet pyritään jättämään rajoitusten
ulkopuolelle.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
77
Vuosikertomus 2013
Sähkönjakelukeskeytysten kesto asiakasta kohti keskimäärin
(minuuttia)
Sähkönjakelun häiriökeskeytysten (yht 84 kpl) aiheuttajat 2013
(prosenttia)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
78
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Asiakkaat - Lämmönjakelun toimitusvarmuus
Kaukolämmön toimitusvarmuus
hyvällä tasolla
Kaukolämmön toimitusvarmuus vuoden 2013 aikana oli hyvä, eikä vuoden aikana koettu
merkittäviä tuotanto- tai jakeluhäiriöitä. Keskimääräinen asiakaskohtainen keskeytysaika nousi
hieman edellisvuodesta ollen 73 minuuttia (2012: 57 min). Vuoden 2013 aikana laadittiin
kaukolämpöverkoston toimitusvarmuutta edelleen parantava pitkän aikavälin suunnitelma.
Suunnitelmaan sisältyy muun muassa toimitusvarmuutta lisäävien rengaslinjojen rakentamisen
aikataulutus.
Keskeytykset aiheutuivat kaukolämpöverkoston perusparannus ja korjaustöistä, pienistä verkostotai tuotantohäiriöistä sekä uuden asiakkaan liittämisistä verkkoon. Suunnitellut käyttökeskeytykset
pyritään aina ajoittamaan ja tiedottamaan niin, ettei niistä koituisi asiakkaille suurta haittaa.
Verkostovaurioiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja niitä oli 52 kappaletta. (2012: 48).
Kaukolämpöverkkoa ja tuotantolaitoksia suunnitellaan, rakennetaan ja käytetään siten, ettei
yksittäinen vika verkossa tai laitoksessa katkaise lämmöntoimitusta pitkäksi aikaa. Tehon riittävyys
varmistetaan rakentamalla vara- ja huippulaitoksia. Vikatilanteiden selvittämiseksi tarvittavat
henkilöresurssit ovat käytössä ympäri vuoden. Kaukolämpöverkon ja tuotantolaitteistojen
toimintaa valvotaan Turku Energian keskusvalvomossa ympäri vuorokauden.
Kaukolämmön toimituskatkot 2009—2013
Keskimääräinen kesto asiakasta kohden
(min)
Vuoden 2010 korkean luvun selittää yksittäinen koko Turkua koskettanut kaukolämpökatko
tammikuussa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
79
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Sosiaalisen vastuun mittarit
Sosiaalisen vastuun mittarit
Työntekijöiden profiili
(31.12.2013)
2013
2012
2011
2010
2009
Kokoaikaisia
288,0
291,0
289,0
272,0
275,0
Osa-aikaisia
19,0
25,0
23,0
21,0
25,0
Vakituisia
288,0
297,0
295,0
277,0
280,0
Määräaikaisia
19,0
19,0
17,0
16,0
20,0
Henkilöstö yhteensä
307,0
316,0
312,0
293,0
300,0
Henkilötyövuosien määrä keskimäärin
301,0
312,0
310,0
293,0
293,0
Vuokratyövoiman osuus keskimäärin henkilötyövuosina
1.5
1.5
1.5
2,0
0,0
Työntekijöiden keski-ikä (vuotta)
49.1
49.2
49.5
49.5
49.2
Työsuhteen keskipituus (vuotta)
17.5
18.7
19.1
18.9
18.9
Työntekijöiden vaihtuvuus
2013
2012
Uusia vakinaisia
8
22
Eläkkeelle siirtyneet vakinaiset
13
15
1)
2011
37
2)
14
2012
2009
13
3
13
8
Muualle siirtyneet vakinaiset
4
5
6
4
1
Määräaikaiset (aloittaneet/lopettaneet)
25/21
26/30
41/39
20/22
25/21
Avoimet kesätyöpaikat/hakemusten määrä
16/222
19/202
17/331
21/427
20/355
Avoimet työpaikat/hakemusten määrä
15/431
14/313
17/499
13/296
11/43
Avoimet työpaikat ulkoiset/hakemusten määrä
9/398
8/329
11/481
6/265
2/22
Avoimet työpaikat sisäiset/hakemusten määrä
6/33
6/20
6/18
9/31
9/21
1) Luku sisältää seudullisen energiaratkaisun myötä Naantalista, Raisiosta ja Kaarinasta siirtyneet 9 henkilöä.
2) Luku sisältää Jätteenpolttolaitokselta siirtyneet 27 vakinaista henkilöä.
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolot (päivää/hlö)
2013
2012
2011
2010
2009
15.7
15,0
18.2
19.3
16.9
joista tapaturmien aiheuttamia
1.2
1.2
1,0
2.9
1.5
joista palkatonta kuntoutusta tai työkokeilua
1.5
0.7
1.8
3.3
2.2
Työtapaturmataajuus (yli päivän poissaoloon johtaneiden
3)
tapaturmien lukumäärä/milj. työtuntia)
21.9
14.8
23.6
29.2
18.2
Työtapaturmien määrä yht./kesto > 1 pv
24/10
18/7
21/11
18/13
18/8
Kuolemantapaukset
0
0
0
0
0
Terveydenhoitoon käytetyt varat (€/hlö)
759,0
589,0
606,0
534,0
568,0
Virkistys- ja harrastustoimintaan käytetyt varat (€/hlö)
152,0
133,0
179,0
161,0
153,0
Raportoidut läheltä piti -tilanteet
172
50
31
54
66
Aloitteiden määrä
59
71
57
46
34
3) Työtapaturmien laskentatapaa muutettu vastaamaan yleistä tilastointitapaa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
80
Vuosikertomus 2013
Koulutus
2013
2012
2011
2010
2009
Koulutuspäiviä/henkilö
3.8
3.9
2.8
3,0
3.6
Johto/esimiehet
7.5
6.2
4.5
4.5
6.2
Työntekijät
3.1
3.6
2.6
2.7
3.1
Sijoitus koulutukseen (€/hlö)
1429,0
1290,0
1000,0
990,0
1114,0
Tyytyväisyysindeksit
(laskettu henkilöstötutkimuksesta) *
2013
2012
2011
2010
2009
Jaksaminen
70.8
-
75,0
-
74.1
Sisäinen yhteistyö
37.8
-
50.9
-
51,0
Esimiestyö
64.3
-
66.7
-
66.2
Muutosedellytykset
46.6
-
51.8
-
49.4
Osaamisen kehittäminen
55,0
-
51.3
-
49.6
Indeksien keskiarvo
54.9
-
59.1
-
58.1
* Indeksiarvo kuvaa tyytyväisten vastaajien osuutta kaikista vastaajista. Vuoden 2009 osalta kysymysiä on hieman muutettu johtuen palveluntarjoajan vaihtamisesta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Tasa-arvomittarit (naisten osuus %)
2013
2012
2011
2010
2009
Henkilöstöstä
23,0
24,0
25,0
26,0
29,0
Esimiehistä
10,0
10,0
10,0
9,0
9,0
Turku Energian johtoryhmässä
22,0
22,0
22,0
25,0
20,0
Turku Energian hallituksessa
44,0
44,0
44,0
44,0
44,0
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
81
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Talous
Konsernin
avainluvut
2013
2012
2011
2010
2009
Liikevaihto, milj. euroa
269,0
270,2
226,8
205,7
197,4
Liikevoitto, milj. euroa
26,8
23,5
23,4
18,5
27,5
prosentteina
liikevaihdosta
10,0
8,7
10,3
9,0
13,9
Voitto ennen
satunnaisia eriä, milj.
euroa
33,2
25,7
24,5
20,1
31,0
prosentteina
liikevaihdosta
12,3
9,5
10,8
9,8
15,7
Tilikauden tulos, milj.
euroa
29,3
19,1
19,3
15,1
23,2
Taseen loppusumma,
milj. euroa
261,5
266,1
240,3
236,0
223,6
Bruttoinvestoinnit, milj.
euroa
13,4
16,6
14,1
17,7
12,3
prosentteina
liikevaihdosta
5,0
6,1
6,2
8,6
6,2
Pysyvät vastaavat, milj.
euroa
196,1
188,9
191,2
184,6
183,0
Vaihto-omaisuus, milj.
euroa
4,9
4,7
3,9
3,3
2,1
Saamiset, milj. euroa
46,8
27,9
40,6
41,6
31,9
Rahat ja
pankkisaamiset, milj.
euroa
13,6
14,7
4,5
6,5
6,6
Oma pääoma, milj.
euroa
138,9
126,8
119,9
114,5
112,5
Oman pääoman
tuotto ROE,
prosenttia
22,0
16,1
16,5
13,3
20,9
Sijoitetun pääoman
tuotto ROI, prosenttia
23,6
17,3
17,3
14,4
21,5
Gearing, prosenttia
13,4
20,9
14,7
20,3
17,6
Omavaraisuusaste,
prosenttia
53,1
47,7
50,0
48,6
50,4
Osinko yhteensä, milj.
euroa
16,0
14,0
14,0
14,0
21,3
Henkilökunta
keskimäärin
301
312
310
293
293
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
82
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Talous - Taloudellinen katsaus
Turku Energian vuosi 2013 oli
taloudellisesti historiansa
onnistuneimpia
Turku Energialla on takanaan yksi historiansa onnistuneimmista vuosista. Turku Energian liikevaihto
laski hieman, mutta liikevoitto parani edellisvuodesta. Erityisesti sähkönmyynnissä toiminnan
kannattavuus parani selvästi. Vuonna 2013 sää oli Suomessa pitkän ajan keskiarvoon verrattuna
tavallista lämpimämpi. Erityisesti viime joulukuun keskilämpötila oli pitkän aikavälin vertailussa
poikkeuksellisen korkea. Lämmin sää laski asiakkaiden energiankäyttöä vaikuttaen sekä sähkön että
erityisesti lämmön kysyntään. Seudullinen energiaratkaisu osoitti toimivuutensa, ja kaikki
tuotantolaitokset toimivat hyvin koko vuoden.
Turku Energia -konsernin liikevaihto laski hieman edellisvuodesta ja oli 269,0 milj. euroa (2012:
270,2 milj.euroa). Liikevoitto parani edellisvuodesta 14 prosenttia ollen 26,8 milj. euroa (2012:
23,5 milj. euroa).
Lämmin syksy vaikutti kaukolämmön kysyntään
Kaukolämpöä myytiin 1937 gigawattituntia (2012: 2102 GWh). Lämmitystarve oli vuonna 2013
noin seitsemän prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 142,0
milj. euroa (2012: 149,2 milj. euroa) ja liikevoitto 17,2 milj. euroa ollen edellisvuoden tasolla.
(2012: 17,2 milj. euroa). Pääosa kaukolämmöstä hankittiin Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä
Naantalin voimalaitokselta, Orikedon biolaitokselta, Kakolan lämpöpumpuista ja
jätteenpolttolaitokselta. Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla
ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla tuotettiin 25 prosenttia (2012: 25 %) hankitusta
lämmöstä.
Sähkönmyynnin kannattavuus parani selvästi
Sähkönmyynti-liiketoiminnan liikevaihto oli 94,4 milj. euroa (2012: 91,9 milj. euroa) ja liikevoitto
parani selvästi edellisvuodesta ollen 4,9 milj. euroa (2012: liiketappio 7,1 milj. euroa). Sähköä
myytiin vuonna 2013 1509 gigawattituntia (2012: 1583 GWh). Liiketoiminnallisen kannattavuuden
parantumiseen vaikuttivat myyntitoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi tehdyt toimet,
tuotanto-osuuksien käytön tehostaminen, onnistunut riskienhallinta ja liiketoiminnan
määrätietoinen kehittäminen.
Tukkumarkkinoiden hintatasoa pitivät vuoden 2013 aikana edelleen alhaalla päästöoikeuksien
alhaiset hinnat sekä yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuva sähkön kysynnän heikkous
Suomessa. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pääosin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord
Pool Spotista sekä omista sähköntuotanto-osuuksista. Turku Energian sähköntuotanto-osuudet
muodostuvat vesi-, tuuli- ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuuksista.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
83
Vuosikertomus 2013
Sähkönsiirtomaksut edelleen edullisimpien joukossa
Turku Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 30,8 milj. euroa (2012: 29,6 milj. euroa) ja
kannattavuus pysyi hyvänä. Liikevoitto oli 6,9 milj. euroa (2012: 6,7 milj. euroa). Sähköä siirrettiin
1486 gigawattituntia (2012: 1509 GWh). Laskua edellisvuoteen oli 1,5 prosenttia. Liittymien määrä
kasvoi noin 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirron laatua heikensivät Ruohonpään
sähköaseman vaurioituminen toukokuussa sekä joulukuinen Seija-myrsky. Sähkön siirron hintoja ei
korotettu vuonna 2013. Turku Energia Sähköverkot Oy:n siirtohinnat ovat valtakunnallisessa
vertailussa edullisimpien joukossa.
Urakointipalveluiden kilpailukyky parani entisestään
Urakointipalvelut-liiketoiminnan liikevaihto oli 15 milj. euroa (2012: 11,2 milj. euroa) ja
kannattavuus parani selvästi. Kannattavuutta ja kilpailukykyä paransi toiminnallinen tehokkuus.
Urakointipalveluissa keskityttiin strategian mukaisesti sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katuja liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen Turun kaupungille.
Investointeja toimitusvarmuuden parantamiseen
Turku Energia investoi 13,4 milj. euroa vuonna 2013 (2012: 16,6 milj. euroa). Investoinnit
kohdistuivat pääosin sähköverkostojen siirtokyvyn ja toimintavarmuuden parantamiseen ja
ylläpitämiseen. Kaukolämpöinvestoinnit kohdistuivat pääosin lämpöverkoston laajentamiseen sekä
laitteistohankintoihin.
Vuoden 2014 osalta näkymät ovat valoisat ja kannattavuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2013
tasolla. Lämpötilan vuosittaisten vaihteluiden arvioidaan vuositasolla vaikuttavan merkittävästi
energian, erityisesti lämmön kysyntään. Sähkön ja lämmön kysynnän arvioidaan kuitenkin Turun
seudulla kasvavan edelleen hitaasti.
Liikevaihto
(milj. euroa)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Liikevoitto
(milj. euroa)
84
Vuosikertomus 2013
Oman pääoman tuotto
(prosenttia)
Sijoitetun pääoman tuotto
(prosenttia)
Gearing
(prosenttia)
Bruttoinvestoinnit
(milj. euroa)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
85
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Talous - Talous ja sidosryhmät
Taloudelliset vaikutukset sidosryhmiin
Taloudellinen vastuu on kannattavuuden varmistamisen lisäksi myös panostamista henkilöstön
hyvinvointiin, asiakkaiden odotusten täyttämistä sekä vastaamista omistajan tuotto-odotuksiin.
Turku Energia noudattaa vastuullista liiketoimintatapaa ja vastuullisen yritystoimintaan liittyviä hyviä
käytäntöjä suhteissa sidosryhmiinsä.
Kannattava liiketoiminta mahdollistaa myös toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen, investoinnit ja
panostuksen henkilöstön hyvinvointiin ja ympäristöön. Turku Energia -konsernilla on työllistämisen,
maksettujen palkkojen ja henkilöstön maksamien tuloverojen kautta myönteinen vaikutus alueensa
hyvinvointiin.
Henkilöstö
Henkilökunnan määrä vuonna 2013 oli keskimäärin 301 (2012: 312). Konsernin maksamat palkat
vuodelta 2013 olivat 13,4 milj. euroa (2012: 13,8 milj. euroa). Seuraavien vuosien aikana
henkilöstön vaihtuvuus lisääntyy, kun eläköityvien henkilöiden määrä kasvaa. Eläköitymiset lisäävät
tarvetta järjestellä työtehtäviä uudelleen, lisätä koulutusta ja rekrytoida uutta henkilökuntaa.
Eläkevastuu on katettu kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaisesti.
Turku Energia - konserni tarjoaa myös harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Vuonna 2013 Turku
Energia tarjosi harjoittelupaikkoja useille eri alojen opiskelijoille sekä eri koulutusasteilla oleville
harjoittelijoille.
Asiakkaat ja energian hinta
Turku Energia - konsernilla on lähes 80 000 asiakasta ja konsernin energiapalveluja käyttää yli 180
000 taloutta. Asiakkaita ovat pääasiassa Turun seudun kotitaloudet, yritykset ja julkiset palvelut.
Konsernin toiminnasta syntyvä arvo asiakkaille muodostuu varmuudesta saada sähköä ja lämpöä
hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisesti, kattavasta sopimusvaihtoehtojen, asiointikanavien sekä
laskutustapojen neuvonnasta sekä energian tehokkaaseen käyttöön liittyvästä viestinnästä ja
palveluista.
Yritysasiakkaita autetaan sähkömarkkinoilla toimimisessa ja parhaiden energianhankintamallien
valinnassa sekä tarpeiden mukaisesti räätälöidyistä urakointi- ja kunnossapitopalveluiden
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
86
Vuosikertomus 2013
hankinnassa. Myös asiakaspalvelun saatavuus ja paikallisuus eri muodoissaan ovat tärkeitä lisäarvoja.
Tuloja asiakkailta kertyi tavaroiden ja palveluiden myynnistä 269,2 milj. euroa (2012: 280,7 milj.
euroa) ja liittymismaksuista 1,8 milj. euroa (2012: 1,9 milj. euroa).
Toimittajat
Turku Energia -konsernilla oli vuonna 2013 noin 400 tavaran ja palvelun toimittajaa, joista
merkittävä osa toimii konsernin toimialueella. Vuonna 2013 materiaalien ja palveluiden ostot olivat
yhteensä 204,3 milj. euroa (2012: 244,7 milj. euroa). Suurin osa hankinnoista, 87 prosenttia (2012:
86 prosenttia) oli energian hankintaa.
Yhteiskunta ja omistaja
Turku Energia – konsernissa liiketoimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja hyvä hallintotapa. Konserni
maksoi vuodelta 2013 veroja 6,3 milj. euroa (2012: 7,9 milj. euroa). Lisäksi konserni on
toiminnallaan kerännyt yhteiskunnalle huomattavan määrän veroja ja maksuja kuten
arvonlisäveroja, työntekijöiden ennakonpidätysmaksuja ja sähköveroja. Vaikka näitä maksuja ei
voida lukea Turku Energia -konsernin varsinaisen yhteiskuntavastuun piiriin, on konserni omalta
osaltaan huolehtinut siitä, että yhteiskunta on saanut maksut ajallaan ja täysimääräisinä.
Vuonna 2013 Turku Energia maksoi omistajalleen Turun kaupungille osinkoa 14 miljoonaa euroa
vuoden 2012 tuloksesta. Vuodelta 2013 osinkoa jaetaan 16 miljoonaa euroa.
Kulttuuria, urheilua, yhteiskunnallisia kohteita sekä ympäristökohteita tuettiin viime vuonna 0,2 milj.
eurolla (2012: 0,2 milj. eurolla).
Henkilöstö keskimäärin
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
87
Vuosikertomus 2013
Maksetut palkat,
eläkkeet ja henkilöstösivukulut
(milj. euroa)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Osingot
(milj. euroa)
88
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Talous - Sponsorointi ja tuet
Sponsorointi ja tuet
Turku Energia sponsoroi laaja-alaisesti Turun ja sen kehyskuntien kohteita. Kohteet päätetään
pääsääntöisesti kerran vuodessa, ja niiden valinnassa painotetaan toiminnan vastuullisuutta,
paikallisuutta, lasten ja nuorten huomioimista toiminnassa sekä niiden viestinnällistä ja
markkinoinnillista yhteistyöpotentiaalia. Turku Energian sponsorointia ohjaavat hallituksen
hyväksymät sponsorointiperiaatteet, ja koko konsernin sponsorointiyhteistyön hallinnointi ja
suunnittelu on keskitetty konsernin viestintätoimintoon.
Kulttuurikohteina vuonna 2013 sponsoroitiin Turun Musiikkijuhlia, Ruisrockia, Down By The
Laituri-festivaalia, Saaristo Openia sekä Ilmiö-festivaalia sekä Mater Marium –nosturitaideteosta.
Yhteiskunnallisia kohteita edustivat Turun Yrityskylä –hanke, Turun tuomiokirkon joulukuusen
led-valaistus ja Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin vanhusten ystävätoiminnan tukeminen.
Ympäristökohteista merkittävimpiä olivat Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta, Saaristomeren
suojelurahasto sekä Valonia, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden
palvelukeskus.
Urheilukohteista merkittävimpiä vuonna 2013 olivat TPS jääkiekko, Naisten Kuntovitonen, Aura
Golf, TPS jalkapallo, Turun Riento naiskoripallo, Paavo Nurmen kisat, TuTo Hockey, Naantalin
Salibandyn junioritoiminta, TPS sähköpyörätuolijoukkue, Liedon Parma, Kaarinan Urabasket ja
Raision Loimu.
Turku Energia harjoittaa liiketoimintansa edistämiseksi tuote-mainontaa paikallisissa lehdissä.
Konsernin periaatteena on, että puolueille tai niiden lähipiireille ei anneta suoraa eikä epäsuoraa
tukea. Turku Energian edustajat eivät osallistu seminaareihin eikä yhtiö osta taidetta tai muuta
vastaavaa puolueiden tukemiseksi. Turku Energia tukee paikallista vastuullista ei-poliittista
yhdistystoimintaa ostamalla 50 – 200 euron arvoisia ilmoitustiloja edistääkseen samalla tuote- ja
yritysmarkkinointiaan.
Sponsorointikohteiden jakauma vuonna 2013
(prosenttia)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
89
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Johtaminen
Vastuullisuuden johtaminen
Turku Energian toiminta perustuu vastuulliseen liiketoiminnan ja toimintatapojen johtamiseen ja
jatkuvaan parantamiseen. Yrityksen hallituksen vahvistamat vastuullisen yritystoiminnan periaatteet
edellyttävät, että Turku Energia huomioi toiminnassaan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöä
koskevan vastuun. Havaitut epäkohdat korjataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti
johtamisjärjestelmän puitteissa. Turku Energian johtaminen, toiminnan kuvaukset ja prosessit,
organisaation periaatteet ja toiminnan kehittämisen kuvaukset (suunnitelmat, ohjelmat, työohjeet ja
niihin liittyvät aineistot) on koottu toimintajärjestelmään intranettiin.
• Sosiaalinen vastuu Turku Energiassa on eri sidosryhmien odotusten täyttämistä ja luottamuksen
ylläpitämistä.
• Ympäristövastuu perustuu toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin sekä
energiatehokkuuden parantamiseen.
• Taloudellinen vastuu merkitsee kannattavaa ja reilua liiketoimintaa yhteiskunnan ja omistajan
eduksi.
Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattaa kaiken yritystoiminnan ja liiketoiminnan
arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämiseen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden
toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edellytämme lisäksi, että myös toimittajamme
ja yhteistyökumppanimme noudattavat Turku Energian yritysvastuun periaatteita. Toiminnassa
noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimintaan liittyviä ympäristö- ja
työturvallisuusmääräyksiä sekä sitoumuksia.
Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden
mukaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimeenpanon säännöllisissä johdon katselmuksissa.
Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien
kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuojeluasioihin.
Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukaisia mittareita (GRI, G3) seurataan ja
raportoidaan vuosittain.
Konserni on julkaissut vuosina 2002–2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina 2007-2011
vastuullisuudesta on raportoitu osana vuosikertomusta. Vuonna 2012 siirryttiin sähköiseen
raportointiin raportin saavutettavuuden ja sidosryhmävuorovaikutuksen lisäämiseksi.
Johtamisjärjestelmä
Yrityksen johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin (BSC, Balanced Score
Card), johon yhtiö- ja yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta.
Konsernin ja yksiköiden johtoryhmät seuraavat tavoitteiden toteutumista. Hallituksen, johtoryhmän
ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäivät pidetään vuosittain. Strategiapäivillä suunnitellaan
konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on toteutettu sähköisesti yrityksen intranetiin
toimintajärjestelmäksi
Turku Energiassa on käytössä v. 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-,
ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standardit ISO 9001:2008, ISO 14 001:2004 ja OHSAS
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
90
Vuosikertomus 2013
18 001:2007). Järjestelmä auditoitiin sisäisesti 2 kertaa sekä ulkoisesti 2 kertaa. Osa Turku Energian
henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös
säännölliset johdon katselmukset.
Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuodesta 1999. Koko henkilöstö
kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten
tavoitteiden saavuttamisessa, ja mittareiden toteutumista seurataan eri organisaatiotasoilla
säännöllisesti. Tulospalkkiojärjestelmässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset
mittarit, joita päivitetään vuosittain.
Yritysvastuu Turku Energiassa
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
91
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Strategia 2014–2017
Energiaa elämiseen, asumiseen ja
yrittämiseen
Turku Energian tehtävä on tuoda energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen. Turku Energian
päämääränä on olla vuonna 2020 yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä asiakkaiden, henkilöstön
ja omistajan näkökulmasta. Strategian toteuttamisen perustana ovat kannattava ja kasvava
liiketoiminta valituilla markkina-alueilla, asiakaslähtöiset energiapalvelut, vastuullinen yritystoiminta
sekä osaavat ja työssään viihtyvät työntekijät.
Turku Energian asiakkaita ovat kotitaloudet, yritykset ja julkiset yhteisöt.
Visio 2020
Taloudelliset tavoitteet 2020
• Konsernin liikevoitto on vähintään 10 % (2013: 10,0 %)
• Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 12 % (2013: 23,6 %)
• Omavaraisuusaste vähintään 40 % (2013: 53,1 %)
• Konsernin liikevaihto yli 300 milj. euroa (269,0 milj. euroa)
Strategiset päämäärät vuosille 2013–2017
Turku Energian strategia jakautuu neljään päämäärään ja niitä toteuttaviin käytännöllisiin
tavoitteisiin.
Lisäämme uusiutuvaa ja vähähiilistä energiantuotantoa ja –hankintaa
Investoimme v. 2020 mennessä tuotantoverkostomme kautta mm.
Naantaliin rakennettavaan Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n monipolttoainevoimalaitokseen
Uuteen mahdolliseen seudulliseen jätteenpolttolaitokseen
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
92
Vuosikertomus 2013
Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimaan
Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen
Selvitämme
aurinkolämmön hyödyntämistä lämpöverkon alueella
nykytekniikan tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin myös varatehon tuottamisessa.
Parannamme asiakaslähtöisyyttämme ja varmistamme kannattavuutemme
Uudistamme palvelu- ja tuotevalikoimaamme selkeämmäksi, helpommaksi ja haluttavammaksi. Luomme energiatehokkuuspalveluista
lisäarvoa asiakkaillemme.
Otamme uuden asiakaspalvelutapamme tehokkaasti ja tuloksellisesti käyttöön.
Siirrymme laajasti sähköisten asiointikanavien käyttöön.
Tuotteistamme energiapalveluja lämmössä ja sähkössä tukemaan asiakkaan energiansäästöä ja riskinhallintaa.
Toteutamme asiakkaidemme lämmitysratkaisuja tuotevalikoimaamme
Varmistamme kannattavuuden pitkäjänteisellä asiakkuuksien hoidon kehittämisellä sekä kehittämällä jatkuvasti riskinhallintaamme.
Kehitämme henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja toimintatapojamme
Kehitämme henkilöstömme osaamista seuraavilla painopistealueilla: tuotanto-osaaminen ja tuotantosalkun hallinta.
energianhankinta-, markkina- ja pääomariskien osaaminen.
verkosto-omaisuuden hallinta.
asiakaslähtöisten ratkaisuiden tuottaminen.
toimintarakenteen ja prosessien tehokkuus, jossa korostuvat muutoskykyisyys, osallistava johtaminen, yhdessä tekemisen taito ja sisäiset
prosessit.
Takaamme nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää itseään vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita.
Kehitämme henkilöstömme osaamista mm. energiantuotannossa ja –hankinnassa, verkosto-omaisuuden hallinnassa, palvelukehityksessä
sekä sisäisessä tehokkuudessa
Luomme pohjan onnistumiselle ja työssä viihtymiselle varmistamalla hyvän esimiestyön, toimivan työnkiertojärjestelmän ja motivoivan
työilmapiirin edellytykset.
Kiinnitämme huomioita työhyvinvointiin ja –turvallisuuteen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen työyhteisössämme.
Kehitämme liiketoimintaamme ja toimintarakenteitamme
Keskitymme nopeuden ja tehokkuuden parantamiseen suunnittelussamme, projekteissamme ja toiminnassamme.
Verkostoidumme strategialtaan yhteensopivien kumppaneiden kanssa.
Kehitämme uusia toimintatapoja pilottiprojektien avulla ja osallistamme ja sitoutamme henkilöstömme niihin.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
93
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Strategia 2014–2017 - Turku Energian arvot
Turku Energian arvot
Turku Energian toiminnan ja kehittämisen pitkäjänteisyys perustuu vakiintuneeseen ja
turkunergialaisten yhteiseen arvomaailmaan.
Asiakastyytyväisyys
Olemme asiakasta varten.
Osaaminen ja uudistuminen
Onnistumme yhteistyöllä ja johdamme omalla esimerkillä.
Kannattavuus
Ponnistelemme tuloksellisuuden ja kilpailukykymme kehittämiseksi.
Toimintavarmuus ja saatavuus
Kehitämme ja ylläpidämme sähkö- ja lämpöverkostojamme ja tuotantolaitoksiamme
varmistaaksemme asiakkaillemme erinomaisen energiapalveluiden toimintavarmuuden ja
saatavuuden.
Ympäristöystävällisyys
Olemme ympäristöasioissa edelläkävijä ja kannamme vastuumme ympäristövaikutusten
vähentämiseksi. Tavoitteemme on, että ympäristöystävällisen energiantuotannon omavaraisuus on
vähintään 50 % vuonna 2020.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
94
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Organisaatiorakenne
Organisaatiorakenne ja tytäryhtiöt
Turku Energia on Suomen suurimpiin kuuluva kaupunkienergiayhtiö. Toimintaan kuuluu sähkön,
kaukolämmön ja jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen ja siirtäminen sekä
energiantuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen.
Kaavio: Turku Energian organisaatiorakenne 1.1.2014
Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab, jonka omistaa Turun
kaupunki. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Konsernin ja
liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut tuottaa Konsernipalvelut-yksikkö.
Turku Energian tytäryhtiöt ja omistusosuudet
Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %)
Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta ja
kehittämisestä, verkon toimitusvarmuudesta ja verkkopalvelusta.
Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %)
Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muita osakkaita ovat
Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy.
Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet energiantuotannossa
Turun Seudun Energiantuotanto Oy (39,5 %)
Yritys toimittaa osakkailleen lämpöä, jäähdytystä ja sähköä. Yhtiön muut osakkaat ovat Fortum
Power and Heat Oy sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit.
Turku Energia hankkii TSE:ltä Naantalin voimalaitoksella, Orikedon biolämpökeskuksessa,
Orikedon jätteenpolttolaitoksella ja Kakolan lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä, jäähdytystä ja
sähköä. Turku Energia on mukana myös TSE:n Naantalin suunnitteilla olevassa
monipolttoainevoimalaitoshankkeessa.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
95
Vuosikertomus 2013
Svartisen Holding AS (34,74%)
Yritys omistaa vesivoimalaitososuutta hallitsevan norjalaisen Eastern Norge Svartisen AS:n koko
osakekannan. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö.
Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %)
Suomen suurimpiin kuuluva tuulivoimayritys tuottaa tuulisähköä Porissa ja Raahessa sijaitsevissa
tuulivoimalaitoksissa sekä kehittää aktiivisesti uutta tuotantoa.
Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,52 %)
Voimaosakeyhtiö SF:n omistaman Fennovoiman ydinvoimahankkeessa kehitetään Suomeen uutta
hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa. Voimaosakeyhtiö SF:ssä on 44 osakasta joita yhdistää tarve
parantaa sähkönhankintansa omavaraisuutta.
Turku Energian muut osakkuudet ja omistusosuudet
Liikennevirta Oy (10 %).
Latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n rooli on mahdollistaa latauspisteiden laaja yhteiskäyttö ja
tehdä omistajilleen, kuten Turku Energialle latauspisteiden ylläpito- ja tukipalvelut sekä
latauspalveluiden myynti mahdollisimman helpoksi. Sen ansiosta sähköautoilijat voivat ladata
autonsa missä tahansa Virtapisteessä kautta Suomen. Turku Energia asentaa ensimmäiset
latauspisteensä vuoden 2014 aikana.
Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa.
Kiinteistö Oy Biotornissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
96
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Riskienhallinta
Riskienhallinta
Riskienhallinta Turku Energiassa perustuu toimintaympäristön kehityksen järjestelmälliseen
analysointiin sekä toimialaan liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien järjestelmälliseen hallintaan. Sen
tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden, häiriöttömyyden ja jatkuvuuden varmistaminen hallitulla
riskitasolla. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida riskit, hallita niitä eri toimenpitein sekä seurata
riskienhallinnan onnistumista varmistaen asetettujen tavoitteiden toteutumisen riskinhallinnan
avulla.
Organisaatio ja toimintaperiaatteet
Konsernitason riskienhallinnasta vastaa emoyhtiön toimitusjohtaja. Tytäryhtiöiden ja eri toimintojen
johtajat vastaavat yhtiönsä tai toimintonsa riskienhallinnasta ja sovitusta raportoinnista emoyhtiön
toimitusjohtajalle sekä osallistuvat konsernitason keskeisten riskien hallintaan.
Hallintojohtaja vastaa riskienhallintapolitiikan toteuttamisesta sekä riskienhallinnan organisoinnista ja
kehittämisestä liiketoiminnan asettamien vaatimusten ja hyvän hallintotavan mukaisesti.
Riskienhallinta on Turku Energiassa hajautettu riskin luonteen perusteella. Riskienhallintaan liittyvät
prosessit on määritelty asiakas-, lämmöntoimitus- ja sähkönsiirtoprosessien sekä niitä tukevien
logistiikka ja ostot-, tuotekehitys ja projektit-, informaatio ja tietojärjestelmät-, taloudellisen
informaation hallinta- ja osaamisresurssien hallinta -prosessien kautta. Myös yksittäisillä
liiketoimintatasoilla on määritelty niille tyypillisiä riskienhallintamenettelyjä.
Turku Energian energiantoimituksen riskienhallinnan perustan muodostaa hyvä teknistaloudellinen
toimitusvarmuus, energianhankintaprosessien laadukkuus ja tehokkaat sitoutuneen pääomankäytön
menettelyt. Näihin tavoitteisiin päästään liiketoimintaosaamisen ja henkilöstöriskien hallinnalla, joka
Turku Energiassa sisältää myös konsernitasoisen osaamisresurssien hallinnan ja työhyvinvointia
tukevat motivointi-, työterveys ja työturvallisuusjärjestelmät.
Laatujärjestelmä
Turku Energian laatujärjestelmä tukee riskiajattelun kehittämistä ja riskienhallinnan laajaa
ymmärtämistä. Konsernilla on käytössä laatujärjestelmä ISO 9001:2008, ympäristöjärjestelmä ISO
14001:2004 sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001:2007. Järjestelmiin kuuluu
toiminnan ulkoinen ja sisäinen auditointi säännöllisin väliajoin.
Strategiset riskit
Turku Energia pyrkii aktiivisesti kehittämään energialiiketoimintaansa sekä itse että
osakkuusyhtiöiden kautta menestyäkseen energiamarkkinoilla. Strategisia riskejä ovat tyypillisesti
isoihin energiainvestointeihin liittyvä pitkä aikajänne, pääomavaltaisuus sekä eri tuotantotapojen
keskinäisen kilpailukyvyn pitkän tähtäimen kehitys: investointien pitoajat esimerkiksi
voimalaitoshankkeissa ovat jopa useita vuosikymmeniä.
Strategisia riskejä käsitellään konsernissa strategiaprosessin yhteydessä.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
97
Vuosikertomus 2013
Operatiiviset riskit
Lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden näkökulmasta keskeisiä ovat energialiiketoiminnalle
ominaisten operatiivisten riskien hallinta. Niihin kuuluvat toimintahäiriöt energian hankinnassa ja
tuotannossa, siirrossa tai jakelussa sekä näihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Operatiivisiin riskeihin
kuuluvat lisäksi inhimilliset virheet ja puutteet osaamisessa, sopimuksissa tai suojautumisessa.
Ympäristöriskejä aiheuttavat ympäristölle tai ihmisille haitallisten aineiden käsittely sekä tekniset
häiriöt tuotantolaitoksissa tai sähkönjakeluverkostossa. Ympäristöriskien tarkastelu on osa ISO
14001 -ympäristöjärjestelmää.
Asiakasriskit
Turku Energian asiakasriskit liittyvät maantieteellisesti Turun ja Varsinais-Suomen alueelle, sillä
valtaosa liikevaihdosta valtaosa syntyy liiketoiminnasta tällä alueella. Lämmönmyynnin osalta
asiakasriski liittyy asiakkaiden lämmitysenergian käyttöön, koska liikevaihdosta yli 60 % muodostuu
energian myynnistä kiinteistöjen lämmitykseen. Sekä sähkön- että lämmönkysynnän lyhytaikaisena
suurimpana vaihtelutekijänä ovat keskimääräisten vuosilämpötilojen vaihtelut, jotka vaikuttavat
erityisesti lämmitykseen käytettävän energian kysyntään.
Sähkönmyynnin osalta asiakasriski liittyy nopeisiin ja odottamattomiin asiakasmäärän muutoksiin
Varsinais-Suomessa. Teollisuus- tai suurasiakkaiden asiakkaiden määrän kehitys alueella määrittää
myös muun asiakaskannan kehittymispotentiaalia Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi asiakasriski
liittyy sähkönkysynnän lämpötila- ja suhdanneriippuvaiseen kysyntään.
Talous- ja markkinariskit
Merkittävimmät talous- ja markkinariskit liittyvät energian hankintaan sekä sen yhteensovittamiseen
myyntiin. Siihen liittyvät riskit ovat riippuvaisia kansainvälisistä ja pohjoismaisista
energiamarkkinoista. Nopeat muutokset energiapolttoaineiden tai energian tukkuhinnoissa
vaikuttavat energian hankintakustannuksiin. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla
sähkönsiirtojärjestelmien kapasiteetin rajallisuus sekä häiriöt Suomen ja muiden maiden välisissä
siirtoyhteyksissä voivat nostaa sähkön aluehintaa Suomessa muuta markkina-aluetta korkeammaksi.
Myös yleiset talouden kehityspiirteet, rahamarkkinoiden epävarmuus sekä kansallinen vero- ja
tukipolitiikka ovat osa talous- ja markkinariskejä. Vero- ja tukipolitiikkaa ohjaavat Suomen energiaja ilmastopolitiikka sekä fiskaaliset, ympäristönsuojelulliset tai huoltovarmuuteen liittyvät seikat.
Päästökauppa, kansalliset ilmastotavoitteet ja valtiovallan energian käyttöä ohjaavat päätökset
muuttavat kilpailutilannetta eri energiantuotantomuotojen välillä ja lisäävät hintariskien
mahdollisuutta.
Sähkömarkkinoilla riskiä lisäävä yhdistelmä on vähittäismyynnin hyvin ohuet katteet yhdistettynä
sähkönhankinnan hintavaihteluihin. Kuluttajamarkkinoilla sähkön hinta sekä yritysmarkkinoilla myös
myyjän marginaali ovat sähköhyödykkeessä tärkein yksittäinen peruste hankintapäätökselle.
Sähkökaupassa sähkönmyyjien kilpailustrategiat lähtevät kunkin toimijan yksilöllisistä
sähkökauppatavoitteista.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
98
Vuosikertomus 2013
Turku Energian riskienhallintamalli ja vastuut
Riski
Ohjeisto
Vastuutahot
Strategiset riskit
Turku Energian strategia
Riskienhallinnan periaatteet
Toimitusjohtaja
Liiketoiminnat
Operatiiviset riskit
Turku Energian strategia
Toimintasuunnitelma ja talousarvio
Liiketoimintasunnitelmat
ISO 9001 laatujärjestelmä
Johtoryhmä
Liiketoiminnat
Energianhankinnan
riskit
Sähkönmyynnin riskikäsikirja
Kaukolämmön riskikäsikirja
Johtoryhmä
Liiketoiminnat
Riskitiimi
Henkilöriskit
Työhyvinvointistrategia
Tasa-arvosuunnitelma
Osaamisresurssien hallintamalli
Työturvallisuus ja työterveysohjeisto
OHSAS 18001 laatujärjestelmä
Liiketoiminnat
Henkilöstötoiminnot
Työturvallisuusorganisaatio
Ympäristöriskit
Yritysvastuun periaatteet
Ympäristöohjelma 2012-2014
ISO 14001 ympäristöjärjestelmä
Johtoryhmä
Ympäristöasioista vastaavat
Talous- ja
rahoitusriskit
Sijoitustoiminnan periaatteet
Johtoryhmä
Liiketoiminnat
Taloustoiminnot
Rahoituksesta vastaavat
Maineriskit
Hallintoperiaatteet
Yritysvastuun periaatteet
Konserniohjeet
Koko henkilökunta
Viestinnästä vastaavat
Vahinko ja
luottoriskit
Vakuutusperiaatteet
Luotto-ohjeet
Johtoryhmä
Liiketoiminnat
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
99
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Hallintoperiaatteet
Konsernihallinto
Turun kaupungin konserniohjeet
Turku Energia on Turun kaupungin kokonaan omistama yksityinen osakeyhtiö. Omistaja ohjaa
kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä kaupunginhallituksen päättämien erillisten konserniohjeiden
avulla. Turun kaupungin konserniohjeet on Turku Energian yhtiökokouspäätöksellä hyväksytty
Turku Energiassa noudatettaviksi. Ne sisältävät johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä
määräyksiä ja ohjeita liittyen rahoitukseen, riskienhallintaan, henkilöstöön, konsernitason valvontaan
sekä tilintarkastukseen. Konserniohjeissa määritellään muun muassa, minkä luonteiset ja laajuiset
tytäryhteisön toimet edellyttävät ennakkosuostumusta Turun kaupungin eri päätöksentekoelimiltä.
Lisäksi Turun kaupunki sisällyttää Turku Energialle ja muille omistuksilleen taloudellisia tavoitteita
liittyen vuosittain vahvistettavaan taloussuunnitelmaansa.
Konsernirakenne
Turku Energia -konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat emoyhtiö Oy Turku Energia – Åbo
Energi Ab:n toimielimet, jotka ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajaa
avustavana elimenä toimii johtoryhmä.
Turku Energia -konsernin toimintaa ohjataan sen omalla konserniohjeella. Tytäryhtiöiden
toiminnasta vastaa konserniohjeen mukaisesti kunkin yhtiön oma hallitus ja toimitusjohtaja. Turku
Energia Sähköverkot Oy:n (omistusosuus 100 %) johto, tarkoittaen hallitusta ja toimitusjohtajaa,
on sähkömarkkinalain mukaisesti eriytetty emoyhtiöstä.
Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) on Turku Energian tytäryhtiö. Osakkuusyhtiöitä ovat
Turun Seudun Energiantuotanto Oy (39,5 %) ja norjalainen Svartisen Holding A/S (34,74 %).
Muita osakkuuksia ovat Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %), Turku Science Park Oy (27,56 %) ja
Voimaosakeyhtiö SF (3,52 %) ja Liikennevirta Oy (10 %)
Toiminnallinen organisaatio koostuu energialiiketoiminnoista ja palveluliiketoiminnoista, jotka
vastaavat asiakkuuksista, myynnistä ja tuloksesta.
Energialiiketoiminnot ovat: Lämpö, Sähkönmyynti ja Sähköverkot ja palveluliiketoiminnot ovat
Urakointipalvelut ja Asiakaspalvelu (alk. 1.1.2014).
Liiketoimintojen tukitoiminnot on koottu Konsernipalvelut-yksikköön.
Yhtiökokous ja sen tehtävät
Turku Energian yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen ja tilintarkastajat vuodeksi kerrallaan,
hyväksyy tilinpäätöksen ja myöntää hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
100
Vuosikertomus 2013
Hallitus ja sen tehtävät
Turku Energian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään yhdeksän
jäsentä. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden
hallituksen jäsenen keskuudestaan. Hallituksen toimintaa johtaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee keskuudestaan.
Hallitus vastaa osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa.
Turku Energian hallitus on erikseen täsmentänyt hallituksen, toimitusjohtajan, johtoryhmän ja
yksiköiden johdon roolit ja tehtävät. Hallitus johtaa yhtiötä päättämällä yhtiön strategisista
painopisteistä sekä hyväksymällä yrityksen kokonaistavoitteet, sisäiset kehittämistavoitteet,
vuosisuunnitelmat, investointiohjelmat ja suuret investointipäätökset. Hallitus vahvistaa myös
yhtiön liiketoimintatasoisen organisaatiorakenteen. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 14
kertaa.
Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä
Toimitusjohtajalle kuuluu osakeyhtiölain mukainen vastuu yhtiön johtamisesta ja hallinnosta.
Toimitusjohtaja vastaa konsernin kokonaisjohtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja
toimintaorganisaation täsmentämisestä ja keskeisimmistä henkilöstövalinnoista, muun muassa
johtoryhmän kokoonpanosta. Toimitusjohtaja huolehtii päivittäisjohtamisesta, tekee
resursointipäätökset ja vastaa konsernin kokonaistuloksesta. Toimitusjohtajan varahenkilönä toimii
tällä hetkellä hallituksen päätöksellä Konsernipalvelut-yksikön johtaja.
Johtoryhmä
Johtoryhmä on toimitusjohtajaa avustava työryhmä. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi
liiketoimintojen johtajat, Konsernipalvelut-yksikön johtaja, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja sekä
henkilöstön edustaja 1.1.2014 alkaen Turku Energian johtoryhmään kuuluu myös
Asiakaspalvelu-yksikön johtaja. Johtoryhmä täsmentää strategiasuunnitelman vuosittain ja laatii
vuosittaisen toimintasuunnitelman. Johtoryhmä koordinoi liiketoimintojen, ryhmien ja organisaation
jäsenten tavoitteita, kehittämistoiminnan päämääriä, toiminnan suunnittelua ja päivittäisjohtamista.
Johtoryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 42 kertaa.
Valvontajärjestelmät
Turku Energiassa on liiketoiminnan, resurssienhallinnan ja varainhoidon valvontaa varten
taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin järjestelmät. Hallitus on hyväksynyt seuraavat säännöt ja
periaatteet:
• johtamisorganisaatio ja periaatteet
• toimivaltuudet ja hyväksymismenettelyt
• taloudellinen suunnittelu ja raportointi
• sähkökaupan riskikäsikirja
• lämmönhankinnan riskikäsikirja
• sijoitustoiminnan periaatteet
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
101
Vuosikertomus 2013
• palkkioperiaatteet
• yritysvastuun periaatteet
• sponsorointiperiaatteet
Turku Energia -konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on samat tilintarkastajat. Tilintarkastajat antavat
yhtiöiden omistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiöiden vuositilinpäätöksen
yhteydessä.
Osinkopolitiikka
Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa, joka on kilpailukykyinen toimialan yrityksiin nähden ottaen
huomioon Turun kaupungin rahoitustarpeet sekä yhtiön kulloisenkin tuloksen ja pääoman tarpeen.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
102
Vuosikertomus 2013
Turku Energian johtoryhmä
Risto Vaittinen
Jari Kuivanen
Ari Saukkonen
Ville Pentti
toimitusjohtaja,
energianeuvos, DI, s. 1949,
Turku Energiassa vuodesta 2000.
Sähkömyynti-yksikön johtaja
( - 31.3.2014), FM, s. 1960
Turku Energiassa vuodesta 2011.
Juha Peltola
Konsernipalvelut-yksikön johtaja
VT, eMBA, s. 1960
Turku Energiassa vuodesta 2000.
Pauli Jokinen
vuoromestari,
henkilöstön edustaja
(1.1.2014 -), s. 1958,
Turku Energiassa vuodesta 2008
Lämpö-yksikön johtaja
DI, s.1957,
Turku Energiassa vuodesta 2012
Sähkönmyynti-yksikön johtaja
(1.4.2014 - ), KTM, LuK, s. 1979
Turku Energiassa vuodesta 2013.
Tiina Aho
Asiakaspalvelu-yksikön johtaja,
henkilöstöjohtaja,
KTM, s. 1966.
Turku Energiassa vuodesta 1996.
Mika Karbin
Kaukolämpöasentaja,
henkilöstön edustaja
( - 31.12.2013), s. 1974
Turku Energiassa vuodesta 2004.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Vesa Vaskikari
toimitusjohtaja,
Turku Energia Sähköverkot,
DI, s. 1955
Turku Energiassa vuodesta 2002.
Tomi Toivonen
Urakointipalvelu-yksikön johtaja,
Insinööri AMK, s. 1971,
Turku Energiassa vuodesta 2012.
Anne Märri
talousjohtaja KTM, s. 1962,
Turku Energiassa vuodesta 1990
Tilintarkastajat
Pertti Palmroth, kauppatieteen maisteri,
KHT, PricewaterhouseCoopers Oy
Tomi Moisio, kauppatieteen maiteri,
KHT, JHTT, PricewaterhouseCoopers Oy
Varatilintarkastajat
Johan Kronberg, diplomiekonomi, KHT,
PricewaterhouseCoopers OY
Kalle Laaksonen, kauppatieteen maisteri,
KHT, PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastajat ja varatilintarkastajat on valittu
yhden vuoden toimikaudeksi.
103
Vuosikertomus 2013
Turku Energian hallitus
Jarmo Rosenlöf
Ilkka Kanerva
Ulla Achrén
Minna Arve
Pasi Heikkilä
Reijo Hakamäki
Timo Kari
Mari-Elina Koivusalo
Saara Uotila
hallituksen puheenjohtaja,
sosiaalineuvos,
Turun kaupunginvaltuutettu
KTM, SH,
kaupunginhallituksen
puheenjohtaja, Turun
kaupunginvaltuutettu
Yrittäjä
hallituksen varapuheenjohtaja
VTM, kansanedustaja,
Turun kaupunginvaltuutettu
levyseppä,
Turun kaupunginvaltuutettu
valtiotiet.yo,
eduskuntaryhmän ryhmäavustaja,
Turun kaupunginvaltuutettu
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
EM,
hallintojohtaja
Kaukolämpöyliasentaja,
henkilöstön edustaja
Huk
104
Vuosikertomus 2013
Turku Energian
Sähköverkot Oy:n hallitus
Topi Ruotsalainen
erityisopettaja
Jorma Hellstén
ylikonduktööri,
eläkkeellä,
Turun kaupunginvaltuutettu
Saara-Sofia Sirén
KTM,
Turun kaupunginvaltuutettu
Juha Peltola
Konsernipalvelut-yksikön johtaja
VT, eMBA, s. 1960
Turku Energiassa vuodesta 2000.
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
105
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Sanasto
Sanasto
AUDITOINTI
Systemaattinen ja dokumentoitu todentamisprosessi, joka voidaan tehdä
organisaatiossa sisäisesti tai ulkopuolisesti. Tarkoituksena on tarkastaa miten eri
johtamisjärjestelmät toimivat käytännön tasolla.
ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS
Eri toimialajärjestöjen tekemä sopimus, jossa sitoudutaan energiatehokkuuden
parantamiseen v. 2008-2016. Energia-ala kuuluu Energiateollisuus ry:n kautta
Elinkeinoelämän sopimukseen. Sopimuksen kautta sitoudutaan määrällisiin
energiansäästötavoitteisiin, tehdyistä toimista raportoidaan Motivalle vuosittain.
ETÄLUETTAVA SÄHKÖMITTARI
Sähkömittari, jonka tiedot luetaan etäyhteyden avulla. Suomessa siirrytään
etäluettaviin sähkömittareiden käyttöön valtioneuvoston asetuksella vuoden 2013
loppuun mennessäAsennuksen jälkeen asiakas pystyy seuraamaan sähkönkäyttöään
tunnin tarkkuudella mikä lisää tietoisuutta omista energiansäästömahdollisuuksista.
GRI-MITTARIT
(Global Reporting Initiative) GRI on useiden sidosryhmien yhteistyönä syntynyt
kansainvälinen yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeisto taloudellisista, sosiaalisista ja
ympäristöasioista. Organisaatiot käyttävät sitä apunaan vastuullisuuteen liittyvässä
vuosiraportoinnissaan sekä vastuullisuuden jatkuvassa kehittämisessä.
ISO 14 001
Kansainvälisen standardisoimisliiton ympäristöjärjestelmästandardi, joka sisältää
minimivaatimukset organisaation ympäristönhallinnalle.
KASVIHUONEKAASUT
Ilmakehän kaasut, jotka päästävät auringon säteilyn esteettä pinnalle, mutta
pidättämällä lämpösäteilyä lämmittävät alailmakehää. Tätä lämpöä pidättävää
vaikutusta sanotaan kasvihuoneilmiöksi, luonnollinen kasvihuoneilmiö on
maapallolle elintärkeä. Ihmisten toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja ovat
hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, otsoni, vesihöyry ja CFC-yhdisteet. Kun em.
kaasuja pääsee liikaa ilmakehään, luonnon tasapaino järkkyy.
LÄMPÖKESKUS
Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä kevyellä tai raskaalla polttoöljyllä tai
biopolttoaineilla. Lämpökeskus ei tuota sähköä.
MONIPOLTTOAINEVOIMALAITOS
Monipolttoainevoimalaitos voi käyttää puupohjaisia polttoaineita, turvetta sekä
kivihiiltä. Monipolttoainelaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä korkealla
hyötysuhteella.
NORD POOL
Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on keskeinen osa sähkön tukkumarkkinoita.
Sähköpörssin yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja
Suomi. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja
myyvät sähköä ja sähköjohdannaisia pörssissä.
OHSAS 18 001
Kansainvälinen standardoimisliiton työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardi,
joka sisältää minimivaatimukset työterveysasioiden hallinnalle.
PÄÄSTÖKAUPPA
EU:n käynnistämä hiilidioksidipäästökauppa, joka koskee energia-, metalli,mineraali- ja metsäteollisuutta. Lupien myöntäminen kuuluu
Energiamarkkinavirastolle. Ko laitosten on luovutettava viranomaisille päästöjään
vastaava määrä päästöoikeuksia. Yritykset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia
EU:n alueella.
YHTEISTUOTANTO
Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP= Combined Heat and Power) tarkoittaa
energian tuotantoprosessia, jossa sähkö ja hyödyksi käytettävä lämpö tuotetaan
samanaikaisesti. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sellaisenaan vähentää
ympäristökuormitusta erillistuotantoon verrattuna.
YMPÄRISTÖLUPA
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan
ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-,
metalli- ja kemianteollisuus, energiantuo- tanto, eläinsuojat ja kalankasvatus.
Ympäristöluvassa annetaan lupaehtoja mm. päästömääristä, jätehuollosta,
vaikutusriskien tarkkailusta, vahinkoriskien hallinnasta sekä meluntorjunnasta.
YMPÄRISTÖOHJELMA
Vapaaehtoinen organisaation luoma ja koordinoima ohjelma
ympäristöpäämääriensä saavuttamiseksi. ISO 14 001 mukaan tehdyssä ohjelmassa
on määriteltyinä päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulut ja
mittarit. Ohjelman toteutuminen vaatii säännöllistä seurantaa.
YVA
Ympäristövaikutusten arviointiprosessi, jossa selvitetään tietyn hankkeen alueellisia
ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyyn kuuluvat yva-ohjelman sekä
yva-selostuksen laadinnat sekä sidosryhmätiedottaminen työryhmien ja
yleisötilaisuuksien kautta. Ympäristölupaviranomainen valvoo prosessin
lainmukaisuutta ja antaa hankkeesta lausunnot.
Lyhenteitä
kV = kilovoltti eli tuhat volttia (jännite)
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
106
Vuosikertomus 2013
W = watti (tehon yksikkö)
kW = kilowatti
MW = megawatti eli tuhat kilowattia
kWh = kilowattitunti
GWh = gigawattitunti eli miljoona kilowattituntia
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
107
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - GRI-vertailu
GRI-vertailu
Turku Energia-konsernin verkkovuosikertomus ja erillinen tilinpäätösliite kattavat konsernin
yritysvastuuraportin lisäksi liiketoimintakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen sekä
tilinpäätösraportin vuodelta 2013. Konserni on julkaissut vuosina 2002-2006 erillisen
yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta.
Raportin sisältö ja kattavuus
Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab –emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan.
Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä, lukuun ottamatta joitakin osakkuusyhtiöiden tuotannon lukuja. Sen
toteutuksessa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta.
Ympäristömittareiden osalta raportoidaan oman toiminnan ympäristövaikutukset milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat
viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talous- ja
henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO 14001 –ympäristöjärjestelmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun
kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportissa esitetään vertailukelpoiset tiedot edellisvuosiin verrattuna mahdollisimman kattavasti.
Muutoksista vertailukelpoisuudessa mainitaan erikseen.
Vastuuraportoinnissa on huomioitu ensisijaisesti energian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energia-alan verkostourakointi yritysvastuun
taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisimman kattavasti Global Reporting Initiative
(GRI) G3-suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian
toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy verkkosivustolta. Raporttia ei
ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.
Seuraava, vuoden 2014 raportti julkaistaan keväällä 2015.
Raportin vertailu GRI-raportointisuositukseen
Turku Energian vuoden 2013 vuosikertomuksen vertailu Global Reporting Initiativen
G3-suositukseen. Vuonna 2010 raportoimme lisäksi energiatoimialan sektorikohtaiset
EUSS-indikaattorit (EUSS, The Electric Utilities Sector Supplement)
Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimesta. Johtopäätökset raportin kattavuudesta
suhteessa GRI-suosituksiin perustuvat Turku Energian omaan arviointiin.
Merkkien selitykset
Tehty
Tehty osittain
Ei tehty
1. Strategia ja analyysi
Sisältö
Raportoitu
Osio(t)
1.1. Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan
katsaus
1.2 Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus
Muuttuva
toimintaympäristö
Riskienhallinta
Huomiot /
poikkeamat
2. Organisaation taustakuvaus
Sisältö
Raportoitu
2.1–2.10 Perustiedot organisaatiosta
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Osio(t)
Huomiot /
poikkeamat
Strategia 2014-2017
Organisaatiorakenne
Liiketoiminnot
108
Vuosikertomus 2013
3. Raportin muuttujat
Sisältö
Raportoitu Osio(t)
3.1–3.3 Raportointiajanjakso, edellisen raportin
julkaisemisajankohta ja raportointitiheys
GRI-vertailu
3.4 Yhteystiedot
Raportin toimitus
3.5–3.7 Raportin sisällön määrittely ja laskentaperiaatteet
GRI-vertailu
3.8 Laskentaperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden ja
osakkuusyhtiöiden raportoinnille
GRI-vertailu
Ympäristötilinpäätös ja
laadintaperusteet
3.9 Kuvaus mittaus- ja laskentamenetelmistä
GRI-vertailu
Ympäristötilinpäätös ja
laadintaperusteet
Huomiot /
poikkeamat
3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa
Ei muutoksia
3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa,
laskentaperiaatteissa tai mittausmenetelmissä
Seudullisen
energiaratkaisun
(1.1.2012 vaikutukset
tunnuslukuihin esitetty
tunnusluvuissa)
3.12 GRI-indeksit
GRI-vertailu
3.13 Periaate ja käytäntö ulkopuolisen varmennuksen käytölle
GRI-vertailu
4. Hallintokäytännöt, vastuut ja sidosryhmävaikutus
Sisältö
Raportoitu Osio(t)
4.1 Organisaation hallintorakenne
Hallintoperiaatteet
4.2–4.3 Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten riippumattomuus
Hallintoperiaatteet
4.4 Sidosryhmien ja henkilöstön aloite- ja vaikutusmahdollisuus
Hallintoperiaatteet
Huomiot /
poikkeamat
4.5 Kestävän kehityksen tulosten vaikutus johdon
tulospalkkaukseen
Ympäristöohjelman
toteutus mukana
yksiköiden
tulospalkkiojärjestelmässä
4.6 Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseksi johtorhmässä
Ei raportoitu
4.7 Arviointiprosessit johtoryhmän tarvitsemalle pätevyydelle ja
asiantuntemukselle yritysvastuun alueilla
Ei raportoitu
4.8 Missio, arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat yritysvastuutyötä
Vastuullisuuden
johtaminen
Strategia 2014-2017
4.9 Prosessit, joiden avulla johtoryhmä valvoo yritysvastuutyötä
Vastuullisuuden
johtaminen
4.10 Hallituksen oman toiminnan arviointi liittyen yritysvastuutyön
tuloksiin
Vastuullisuuden
johtaminen
4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen
Riskienhallinta
4.12 Vapaaehtoisten aloitteiden tekeminen ja osallistuminen
ulkoisiin sitoumuksiin
Energiatehokkuuden
parantaminen
Henkilöstö
4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä
Sidosryhmät
4.14–4.17 Organisaation sidosryhmäyhteistyö
Sidosryhmät
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
109
Vuosikertomus 2013
5. Talousvastuun tunnusluvut
Sisältö
Raportoitu Osio(t)
EC1 Organisaation tuottama lisäarvo
Liiketoimintakatsaus
Talous ja sidosryhmät
Sponsorointi ja tuet
EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan
Toimintaympäristokatsaus
EC3 Eläketurvan kattaminen yrityksessä
Talous ja sidosryhmät
Huomiot /
poikkeamat
EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset
Ei avustuksia vuonna
2013
EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna kansalliseenm
minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa
Ei raportoitu
EC6–EC7 Paikalliset toimittajat ja paikallisten rekrytointi
Käsitelty vain hankinnan
osalta
EC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin
EC9 Muut epäsuorat taloudelliset vaikutukset
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Ympäristövaikutusten
seuranta
Ympäristötaideteokset
sähkökaapeissa
Ei raportoitu
110
Vuosikertomus 2013
6. Ympäristövastuun tunnusluvut
Sisältö
Raportoitu Osio(t)
EN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi)
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN2 Kierrätysmateriaalin käyttö
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN3 Välitön energiankulutus
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN4 Välillinen energiankulutus
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN5 Säästetty energia energiatehokkuuden parantamisen myötä
Huomiot /
poikkeamat
Tehostamistoimenpiteet
raportoitu Motivalle
EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden käytön lisäämiseksi
tuotannossa
Ympäristöohjelman
päämäärät ja
toteutuminen
Toimenpiteet osa
ympäristöohjelmaa
EN7 Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi
Ympäristöohjelman
päämäärät ja
toteutuminen
Toimenpiteet osa
ympäristöohjelmaa
EN8 Veden kokonaiskulutus
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN9 Vesilähteet, joiden ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa
www.turunseudunvesi.fi
EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö
Vettä ei kierrätetä tai
uudelleenkäytetä
EN11–12 Maankäyttö suojelualueilla ja toiminnan vaikutukset
alueella
Energialiiketoimintojen
ympäristövaikutukset
EN14 Ohjelmat biodiversiteettiin vaikuttamisen hallitsemiseksi
Ympäristövaikutusten
seuranta
EN15 Uhanalaisten lajien määrä organisaation toiminta-alueilla
Ei käsitelty
EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja
saavutetut vähennykset
Ympäristöohjelman
päämäärät ja
toteutuminen
EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN20 NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna
päästölajeittain
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN21 Päästöt vesistöön jaoteltuina päästölajeittain ja kohteen
mukaan
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Turun vesilaitoksen
toimittama vesi on
peräisin
Virttaankankaan
tekopohjavesialueelta.
Hankkeen
ympäristövaikutuksia
seurataan säännöllisesti
Käsitelty vain
jätevesimäärät
111
Vuosikertomus 2013
EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaettuna tyyppeihin ja jatkokäytön
mukaan
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja
suuruus
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN24 Kuljetetun, maahan tuodun, maasta viedyn tai käsitellyn
ongelmajätteen määrä
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EN25 Organisaation päästöjen vaikutus vesialueisiin
Ei merkittäviä vuotoja
kaudella
Ei tutkittu
EN26 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten
vähentäminen
Ympäristöohjelman
päämäärät ja
toteutuminen
EN27 Kierrätettyjen tuotteiden ja pakkausmateriaalien
suhteellinen osuus myydyistä tuotteista tuoteryhmittäin
Ei tietoa
EN29 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksiin sekä henkilöstön
matkustamiseen liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutusten
seuranta
EN30 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit
Ympäristötilinpäätös ja
laadintaperusteet
Ei tutkittu
7. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
Sisältö
Raportoitu Osio(t)
EC1 Organisaation tuottama lisäarvo
Liiketoimintakatsaus
Talous ja sidosryhmät
Sponsorointi ja tuet
EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan
Toimintaympäristokatsaus
EC3 Eläketurvan kattaminen yrityksessä
Talous ja sidosryhmät
Huomiot /
poikkeamat
EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset
Ei avustuksia vuonna
2013
EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna kansalliseenm
minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa
Ei raportoitu
EC6–EC7 Paikalliset toimittajat ja paikallisten rekrytointi
Käsitelty vain hankinnan
osalta
EC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin
EC9 Muut epäsuorat taloudelliset vaikutukset
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Ympäristövaikutusten
seuranta
Ympäristötaideteokset
sähkökaapeissa
Ei raportoitu
112
Vuosikertomus 2013
EUSS-lisäindikaattorit
Sisältö
Raportoitu Osio(t)
EU1 Tuotantokapasiteetti energialähteittäin jaoteltuna
Energianhankinta
Energia- ja ainevirrat
EU2 Energian tuotanto energialähteittäin jaoteltuna
Energianhankinta
Energia- ja ainevirrat
EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä
Talous ja sidosryhmät
EU4 Sähköverkoston pituus (ilma- ja maakaapelit/siirto- ja
jakelulinjat)
Sähkönsiirto
EU5 Hiilidioksidipäästöoikeudet päästökauppajärjestelmän
mukaan
Tilinpäätösliite
EU6 Sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden varmistaminen
Sähkönsiirto
Sähkonjakelun
luotettavuus
EU7 Energian kysyntää ja energiatehokkuutta ohjaavat
suunnitelmat ja toimenpiteet
Ympäristöohjelman
päämäärät ja
toteutuminen
Energiatehokkuuden
parantaminen
EU8 Sähköntoimitusvarmuuteen ja kestävän kehityksen
edistämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä
toiminnasta aiheutuvat kulut
Ympäristötilinpäätös ja
laadintaperusteet
EU9 Varautuminen ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen
EU10 Varautuminen sähkön kysyntään pitkällä tähtäyksellä
energiantuotantolähteittäin jaoteltuna
Huomiot /
poikkeamat
Ei oleellinen Turku
Energiassa
Energiantuotannon
kehittäminen
EU11 Lämpövoimalaitosten keskimääräinen hyötysuhde
Turku Energialla ei ole
lämpövoimalaitoksia
EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt (%)
Ympäristövastuun
mittarit
Energia- ja ainevirrat
EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
Energialiiketoimintojen
ympäristövaikutukset
EU14 Ohjelmat ja prosessit, joilla varmistetaan ammattitaitoisen
työvoiman saatavuus
Henkilöstö
EU15 Eläkkeelle jäävien määrä seuraavien 5 ja 10 vuoden aikana
Henkilöstö
U16 Yhtiön, sen alihankkijoiden ja urakoitsijoiden henkilökuntaa
koskevat työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjelmat
Henkilöstö
EU17 Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden rakennus-, käyttö- ja
kunnossapitotehtävissä toimivien työntekijöiden työpäivien määrä
Käytössä
vakioturvallisuusasiakirjat
Ei raportoitu
EU18 Työturvallisuuskoulutukseen osallistuneiden alihankkijoiden
ja urakoitsijoiden työntekijöiden määrä (%)
Henkilöstö
Vakioturvallisuusasiakirjat
edellyttävät
TT-koulutuksen
suorittamista ja
todentamista
pyydettäessä
EU19 Sidosryhmien osallistuminen energian tuotantoon liittyvään
suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä infrastruktuurin
kehittämistä koskevaan päätöksentekoon
Ympäristövastuun
johtaminen
Sidosryhmät ovat
osallistuneet mm.
YVA-hankkeisiin ja
ympäristöohjelmien
tekemiseen
EU20 Yhtiön toimintatavat tilanteissa, joissa väestö joutuu
muuttamaan pois uusien tuotantolaitosten, jakeluverkkojen tai
muun rakentamisen takia
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Turku Energialla ei ole
ollut hankkeita joissa
väestö olisi joutunut
muuttamaan pois
alueelta
113
Vuosikertomus 2013
EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät
suunnitelmat ja koulutus
Sähkönjakelun
luotettavuus
Lämmönjakelun
toimitusvarmuus
Raportoitu
valmistautuminen
energianjakelun
häiriöihin
EU 23 Sähkön saatavuuden parantamiseen tai ylläpitoon liittyvät
hankkeet, yhteistyö muiden insituutioiden kanssa ja asiakastuki
Ei raportoitu
EU 24 Sähkön ostoon ja käytön turvallisuuteen liittyvät,
kulttuurierot sekä kieli-, lukutaidottomuus- ja vaajakuntoisuuteen
liittyvät tekijät huomioonottavat toimenpiteet ja asiakastuki
Ei raportoitu
EU 25 Ulkopuolisiin kohdistuneet vahingot sekä vahinkoihin
liittyvät oikeudenkäynnit ja korvaukset.
Ei tapahtumia vuonna
2013
EU 26 Energiapalvelujen tavoittamattomissa olevan väestön
määrä (%) yrityksen toimialueella
EU 27 Kotitalouksien maksamattomista laskuista johtuvien
sähkönjakelun keskeytysten määrä
Ei raportoitu
EU 28 Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys
Sähkönsiirto
Sähkonjakelun
luotettavuus
EU 29 Sähkönjakeluhäiriöiden keskimääräinen kesto
Sähkönsiirto
Sähkonjakelun
luotettavuus
EU 30 Voimalaitosten käyttöaste jaoteltuna energialähteiden
mukaan
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
Ei raportoitu
114
Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 - Yhteystiedot
Yritysvastuuraportin
vastuuhenkilöiden yhteystiedot
Vastaava päätoimittaja
Toimitusjohtaja Risto Vaittinen, Turku Energia
Päätoimittaja
Viestintäpäällikkö Anne-Mari Repola-Mäkinen
[email protected], puh. (02) 262 8355
Ympäristöasiat
Ympäristö- ja laatupäällikkö Minna Niemelä
[email protected], puh. (02) 262 8428
Taloudellinen raportointi
Talousjohtaja Anne Märri
[email protected], puh. (02) 262 8210
Henkilöstöraportointi
Henkilöstöjohtaja Tiina Aho
[email protected], puh. (02) 262 8352
Julkaisija Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab 4/2013
Toimitus Turku Energia vuosikertomuksen toimituskunta
Toteutus Perjantai Markkintointiviestintä Oy
Kuvat Esko Keski-Oja, Seilo Ristimäki, Jussi Vierimaa, Anne-Mari Repola-Mäkinen, Elina Kivilä,
Mika Okko, Seppo Sarimo
Toimitusjohtajan videokatsaus: Mika Okko
Vastuullisuusvideo: Perjantai Markkinointiviestintä Oy
Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi
115