Tässä

vuosikertomus 2010
vuosikertomus 2010
................ Toimitusjohtajan katsaus.
SISÄLTÖ 35 .................
Kanatalous vuonna 2010.
6 .............Hallituksen toimintakertomus.
9 .............Jäsenistö, hallinto, henkilöstö.
10 ...................... Tuloslaskelma
11 .............................. Tase
13 .....................Rahoituslaskelma.
15 ...... Jakokelpoisten varojen käyttöehdotus .
15 ................Toimintakertomuksen ja .
tilinpäätöksen allekirjoitukset
.
15 ............. Hallintoneuvoston lausunto.
MEIDÄN MUNAKUNTA
2010
vuosikertomus
2 / 16
Toimitusjohtajan katsaus
Ensi vuoden 2012 alusta alkaen astuu kaikissa EU-maissa voimaan munintakanojen hyvinvointia edistävä direktiivi, mikä
kieltää kanojen pidon perinteisissä häkeissä. Direktiivin hyväksymissä tuotantomuodoissa kanoilla on enemmän tilaa,
munintapesät, kuopsutustila ja orret. Direktiivin toimeenpanovastuu on kullakin jäsenvaltiolla ja valitettavasti on todettava, että kaikissa jäsenmaissa perinteisten häkkimunien
tuotantokielto ei tule toteutumaan. Tästä seuraa vääjäämättä
epätervettä markkinatarjontaa
kun laittomasti tuotetut halvat
kananmunat kuitenkin tulevat
markkinoille.
Vuosi 2010 oli Munakunnassa toiminnan selkeyttämisen
vuosi. Kotimaiset tytäryhtiöt sulautettiin Munakuntaan ja
Meidän Munakunta -toimintamallilla jatkettiin kiinteämmän yhteistyön rakentamista sitoutuneiden jäsentuottajiemme ja henkilöstön kanssa. Konsernissa syksyllä 2009 aloitettu työ toimintajärjestelmän luomiseksi saatiin päätökseen ja
järjestelmä otettiin käyttöön viime vuoden keväällä.
Selkeämpi yritysrakenne ja johtaminen mahdollistavat asiakkaiden tarpeiden ja odotusten
täyttämisen tehokkaasti, laadukkaasti ja kannattavasti.
Vuonna 2010 Munakunta konsernin liikevaihto oli 43,4 miljoonaa euroa, eli edellisvuoden
tasolla. Kuorimunamyynti jäi
edellisvuodesta kesän heikkojen vientihintojen takia. Tulos
oli huono, mutta siihen reagoitiin määrätietoisilla toimenpiteillä; myynnin kasvattamisella
ja toiminnan tehostamisella, ja
näin loppuvuoden tulos käännettiin hienosti tyydyttäväksi.
Suomessa tuotanto tulee olemaan direktiivin mukaista
tuottajien merkittävien kanojen hyvinvointia edistävien
investointien myötä. Siksi viranomaisten tulisi turvata vastuullisten tuottajien asema ja
kieltää laittomien kananmunien tai niistä valmistettujen kananmunavalmisteiden tuonti.
Myös elintarviketeollisuudella
ja kaupalla on vastuu vaatia direktiivin toteutumista.
Vuonna 2010 kananmunan
kulutus kasvoi kotimaassa jo
neljättä vuotta peräkkäin. Kasvun jatkuessa kananmunien
kulutus henkeä kohden nousisi
tänä vuonna kymmeneen kiloon, mikä kuitenkin on edelleen kansainvälisesti alhainen
taso. Eettisen ajattelun lisääntyminen ja vastuullisuus näkyvät kuluttajien ostopäätöksissä; vapaan kanan munien ja
luomukananmunien myynti kasvoi lähes parikymmentä prosenttia. Munakunta on toiminut edelläkävijänä vastaamalla
kysyntään: jo vuoden 2010 alusta alkaen kaikki Kultamuna
kananmunat ovat kanojen hyvinvointia edistävän direktiivin
mukaisista tuotantomuodoista.
Kanojen hyvinvointidirektiivin voimaantulon myötä moni
Munakunnan
pitkäaikainen
jäsentuottaja lopettaa kananmunatuotannon tänä vuonna.
Tässä yhteydessä haluan kiittää
pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä todeten, että Munakunta on 2000-luvulla useimpina
vuosina maksanut alan keskiarvoa parempaa tuottajahintaa – sitoutuminen ja jäsenyys
ovat kannattaneet.
Lopuksi haluan lausua kiitokseni asiakkaille, henkilöstölle,
luottamusjohdolle ja yhteistyökumppaneille panoksestanne
Munakunnan edelläkävijyyden mahdollistamisessa.
3 / 16
2010
vuosikertomus
2010
vuosikertomus
4 / 16
KANATALOUS VUONNA 2010
Tuotanto ja tuotantorakenne
Vuonna 2010 Suomessa tuotettiin kananmunia enemmän
kuin kertaakaan viimeisen 12 vuoden aikana. Kokonaistuotanto kohosi 14 prosenttia ja oli 61,5 miljoonaa kiloa. Vuonna
2009 saastunut rehu aiheutti tuotannon notkahduksen, mutta vuonna 2010 omavaraisuus kohosi jälleen 117 prosenttiin
eli vuoden 2008 tasolle.
Vuoden 2010 lopussa häkkituotannon osuus kokonaistuotannosta oli 72 prosenttia. Häkkituotannosta pääosa (2/3) oli
virikehäkkituotantoa. Lattiatuotantoa oli loppuvuonna 2010
lähes 25 prosenttia ja luomutuotantoa 3 prosenttia tuotannosta. Suomessa viime vuoden investoinnit ovat nopeuttaneet siirtymistä 2012 hyväksyttäviin tuotantomuotoihin.
Tuotannon kannattavuutta heikensi rehujen hintojen nousu.
Siipikarjanrehut kallistuivat vuoden 2010 aikana lähes viidenneksellä.
ELÄINTEN MÄÄRÄ JA
TUOTANTO
2007
2008
Haudonnat
(sis. tuonnin) milj. kpl
2009 2010
3,09
2,89
3,57
3,24
Kanojen määrä milj. kpl
3,20
3,30
3,10
3,50
Kananmunien tuotanto
milj. kg
56,9
58,3
53,9
61,5
Kaikkien pakkaamoiden käsittelemä kananmunamäärä oli
61 miljoonaa kiloa, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 14,2 prosenttia. Pakkaamoiden vastaanotosta toimitettiin
tuoteteollisuuteen 7,4 miljoonaa kiloa, mikä on 40 prosenttia
edellisvuotta enemmän.
Vuonna 2010 haudottiin 3,24 miljoonaa poikasta, 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Kulutus
Kananmunien kokonaiskulutus kasvoi 3,4 prosenttia, ja oli
52,5 miljoonaa kiloa. Kulutus henkeä kohden kasvoi 9,8 kiloon/vuosi. Kuorimunien kulutus oli 45,1 miljoonaa kiloa,
jossa oli kasvua 4 prosenttia.
Munavalmisteiden kulutus oli edellisen vuoden tasolla ollen
6,9 miljoonaa kiloa. Kotimaisen tuotannon lisääntymisestä
johtuen tuoteteollisuus käytti edellisvuotta enemmän kotimaista raaka-ainetta. Munavalmisteiden ja kuorimunien
tuonti laski 59 prosenttia ja oli kuorimuniksi muunnettuna
1,4 miljoonaa kiloa.
Kananmunan kulutuksen kasvuun olivat merkittävinä tekijöinä kananmunan terveysmielikuvan parantuminen sekä
vaikean taloudellisen tilanteen tuoma edullisten elintarvikkeiden kysynnän kasvu.
Kananmunien kuluttajahinta pysyi lähes edellisen vuoden
tasolla. Kananmunien keskimääräinen kuluttajahinta oli
2,99 euroa/kg.
KANANMUNANTUOTANNON
JAKAUTUMINEN
Tilojen oma käyttö
ja suoramyynti milj. kg
2,0
0,6
0,5
0,5
Pakkaamoiden kautta
markkinoille milj. kg
54,9
57,7
53,4
61,0
Pakatut kuorimunat
+munavalmisteet
(sis. valmistetuonnin) milj. kg
49,3
49,5
50,2
52,0
Kulutushenkeä kohti kg
9,3
9,4
9,5
9,8
Kuorikananmunien vienti
milj. kg
7,4
7,3
4,7
8,5
KANANMUNIEN KULUTUS JA
MARKKINOINTI
Vienti
Kokonaisvientimäärä vuonna 2010 oli 10,8 miljoonaa kiloa,
56 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuorimunia vietiin
8,5 miljoonaa kiloa, 81 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 vientiä alensi sekä tuotannon lasku
että kotimaisen kysynnän vilkastuminen. Suurin osa viennistä (59 prosenttia) suuntautui Ruotsiin. Muita vientimaita
olivat mm. Saksa ja Viro. Vientihinta laski 12 prosenttia ja oli
keskimäärin 0,92 €/kg. Munavalmisteita vietiin kuorimuniksi muunnettuna noin 2,3 miljoonaa kiloa, 4,5 prosenttia
enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Munajalosteiden vienti
milj. kg
2,3
2,6
2,2
2,3
Kokonaisvienti milj. kg
9,7
9,9
6,9
10,8
Tuottajahinta
117
Vuonna 2010 kananmunien tuottajahinta kaikki laatuluokat ja tuotantomuodot huomioiden kohosi prosentilla ja
oli keskimäärin 88 s/kg. Lattiakanaloiden tuottajahinta oli
joulukuussa prosentin korkeampi kuin joulukuussa 2009.
Luomukanaloiden tuottajahinta oli selvästi korkeampi, 5
prosenttia, kun taas häkkikanaloiden tuottajahinta oli 3 prosenttia alempi kuin joulukuussa 2009.
TUOTANNON
OMAVARAISUUS
%
116
117
106
5 / 16
2010
vuosikertomus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Vuonna 2010 Munakunnassa toteutettiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia kohti tehokkaampaa ja virtaviivaisempaa
toimintaa. Vuoden aikana lakkautettiin toiminta Someron
pakkaamolla, järjesteltiin keräilytoimintaa, ulkoistettiin laboratoriotoiminta, yhdistettiin hankinta- ja tarvikeosastot
tuottajapalveluyksiköksi sekä vuoden lopulla sulautettiin kotimaiset tytäryhtiöt Munakuntaan. Lisäksi Haapsaaren kiinteistöä kunnostettiin ja tilat vuokrattiin yksityiselle yrittäjälle. Vuoden aikana Munakunnassa otettiin käyttöön laatu- ja
ympäristöstandardeihin pohjautuva toimintajärjestelmä
koko yrityksen toiminnan ja prosessien parantamiseksi.
Tehtyjen järjestelyjen ansiosta toiminta on selkeytynyt; yksi
Munakunta – Meidän Munakunta.
Munakunnan jäsenilleen tarjoamalle Kultamuna Kasvuratkaisu – yhteistyösopimukselle asetetut tavoitemäärät täyttyivät loppuvuonna. Yhteistyösopimus on merkittävä panostus
kanojen hyvinvointiin. Sopimus mahdollisti Munakunnan
edelläkävijyyden, kun jo vuoden 2010 alusta alkaen kaikki
Kultamunatuotteet ovat vuonna 2012 voimaan astuvan eläinten hyvinvointia edistävän direktiivin mukaisista tuotantomuodoista.
Munakunta-konsernin kananmunahankinta omilta tuottajilta oli 26,6 miljoonaa kiloa ja konsernin kananmunaraakaaineen käyttö oli 29,9 miljoonaa kiloa.
Munakunta-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli edellisen
vuoden tasolla eli 43,4 miljoonaa euroa.
Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli huono, -2,5
miljoonaa euroa. Tulosta heikensivät panostukset Kultamuna
Kasvuratkaisusopimukseen, jonka myötä Munakunta maksoi
alan keskiarvoa korkeampaa tilityshintaa. Lisäksi tulokseen
vaikuttivat kesän vientihintojen lasku sekä yritysrakenteen ja
toiminnan selkeyttämisestä kirjatut kulut. Konsernin omavaraisuusaste laski edellisvuodesta, ollen 42 prosenttia.
KANANMUNakauppa
Kotimaan kuori­muna­­markkinointi
Vuonna 2010 kananmunien kotimainen kulutus jatkoi myönteistä kehitystä. Kuorikananmunien myynti lisääntyi 3,7
prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kananmunia myytiin
yhteensä 52 miljoonaa kiloa, josta kuorikananmunia oli 45
miljoonaa kiloa. Erityisesti erikoiskananmunien (vapaan kanan-, luomu- ja vapaa omega -kananmunat) myyntimäärät
kasvoivat.
2010
vuosikertomus
Munakunnan toteuttaman ”Kultamuna 2010”-uudistuksen
myötä kaikki Kultamunat on jo nyt pakattu vuonna 2012 hyväksytyissä tuotantomuodoissa tuotetuista kananmunista.
Kultamuna 2010 mainonnan teemana oli ”Meillä munivat
hyvinvoivat kanat”. Mainontaa toteutettiin pääasiassa aikakausi- ja sanomalehdissä. Pirteät ja informatiiviset mainokset saivat hyvät huomioarvot ja tehdyt tutkimukset osoittivat
myös mainosten lisänneen ostoaktiivisuutta merkkituotteeseen.
Munakunta konsernin kananmunien kotimaan kokonaismyyntimäärä laski 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna
ja oli 20 miljoonaa kiloa. Kulutustrendit vaikuttivat Kultamunamyynnin rakenteeseen positiivisesti. Erikoistuotteiden –
Kultamuna Vapaa, Luomu ja Vapaa Omega – myynnin arvo
kasvoi 12,6 prosenttia. Kultamunamyynnin osuus kokonaismyynnistä oli 38 prosenttia.
Kuorikananmunien vienti
Kananmunien kokonaisvienti Suomesta oli 10,8 miljoonaa
kiloa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 56 prosenttia. Kuorimunia vietiin 8,5 miljoonaa kiloa, 81 prosenttia
enemmän kuin vuonna 2009.
Munakunnan kuorimunien vientimäärä oli 3,1 miljoonaa kiloa. Vienti suuntautui pääasiassa Ruotsiin, Saksaan ja Viroon.
Vientihinnat vaihtelivat vuoden aikana voimakkaasti ja olivat
kesällä huonot.
Kananmunatuotteiden kauppa
Suomessa kananmunavalmisteiden kulutus oli 6,9 miljoonaa
kiloa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 0,4 prosenttia. Kananmunavalmisteiden vienti kasvoi 4,5 prosenttia ja
oli kuorimuniksi muunnettuna 2,3 miljoonaa kiloa.
Scanegg Suomi Oy:n liikevaihto kasvoi lisääntyneen viennin
myötä 7 prosenttia, 9,3 miljoonaan euroon. Kananmunatuotteita valmistettiin viime vuonna 5,1 miljoonaa kiloa, 3%
edellisvuotta enemmän. Raaka-aineen kohoavien tuotantokustannusten myötä myös tuotteiden myyntihintoja pystyttiin jonkin verran nostamaan. Panostuksia tuotekehitykseen
jatkettiin jalostusarvon nostamiseksi.
Tytäryhtiö Eesti Munatooted AS:n 15. toimintavuosi oli sekä
liiketaloudellisesti että toiminnallisesti tyydyttävä vaikka
nestemäisissä tuotteissa lisääntynyt kilpailu pienensi volyymejä. AS Eesti Munatootedin liikevaihto laski 7 prosenttia ja
oli 3,6 miljoonaa euroa.
6 / 16
Kananmunatuotevalmistuksen
ympäristövaikutukset
Scanegg Suomi Oy:ssä valmistetuotannon tehokkuuden lisääntyminen vaikutti myös prosessiveden kulutukseen.
Käytetyn veden määrä oli kaikkina vuosineljänneksinä edellisvuotta alemmalla tasolla huolimatta käsiteltyjen raakaainekilojen kasvusta. Myös valmistunutta tuotekiloa kohden
käytettiin selvästi vähemmän vettä.
Jäteveden kuormitustekijöissä suurempi valmistusmäärä
näkyi vain lievästi ja arvot pysyivät viime vuosien hyvän kehityksen lukemissa. Kananmunan kuoren käsittelyn ja hävittämisen parantamiseksi ei yrityksistä huolimatta onnistuttu
kehittämään uutta, selvää parannusta aikaansaavaa hyötykäyttöratkaisua.
Alkutuotanto
Vuonna 2010 kotimaan kananmunien kokonaistuotantomäärä oli 2000-luvun korkein. Tuotanto kasvoi 14,2 prosenttia
ollen 61,5 miljoonaa kiloa. Edellisen vuoden tavallista alhaisempi tuotantomäärä johtui saastuneen rehun aiheuttamasta
äkillisestä kananmunatuotannon leikkauksesta.
Vuonna 2010 Munakunta osti omilta tuottajiltaan 23,7 miljoonaa kiloa kananmunia eli 22,7 prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuonna. Koko konsernin hankinta omilta tuottajilta oli 26,6 miljoonaa kiloa. Vuoden 2010 lopussa kananmunia tuotettiin perinteisessä häkissä enää 27 prosenttia,
pienryhmäkanaloissa 42 prosenttia, lattiakanaloissa 27 prosenttia ja luomukanaloissa 4 prosenttia.
Vuoden vaihteessa konsernilla oli noin 200 omaa tuottajaa,
joiden kanaloissa oli keskimäärin 8000 kanaa tilaa kohti.
Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksia tehtiin jo vuonna 2009
odotettua enemmän ja tavoitemäärät täyttyivät viime vuoden
lopussa. Kulutustrendejä ennakoiden loppuvuonna 2010
tehtiin enää lattiatuotannon Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksia. Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksen piirissä
on tällä hetkellä yli 1,2 miljoonan kanapaikan investoinnit
uusiin parempiin kanojen hyvinvointia edistäviin tuotantomuotoihin.
Vuoden lopussa toteutetun hankinta- ja tarvikeosastojen yhdistymisen jälkeen tuottajayhteydet on keskitetty tuottajapalvelut -osastolle.
Pakkaamotoiminta
Pakkaamoiden käsittelemät määrät kasvoivat merkittävästi
vuoteen 2009 verrattuna: Kaarinassa pakattiin 17,3 miljoonaa kiloa (13,3), Oripäässä 8,7 miljoonaa kiloa (6,9) ja Närpiössä rahtipakattiin 1,4 miljoonaa kiloa (1,2) kananmunia.
Ovo-Food Oy:n Someron pakkaamossa toiminta loppui helmikuussa ja kananmunat siirrettiin maaliskuun alusta pakattaviksi Piispanristin ja Oripään pakkaamoilla.
Vuosi 2010 oli pakkaamoiden kannalta volyymin ja tehok-
kuuden runsaan kasvun vuosi. Vuoden suurimpia haasteita
olivat toimintajärjestelmän käyttöönotto sekä yhtenäisen
tuotanto-osaston toimintatavan omaksuminen ja kehittäminen.
Tarvikekauppa
Tarvikemyynti laski edellisvuodesta liikevaihdon ollessa 2,1
miljoonaa euroa. Big Dutchmanin lukuun myytiin lisäksi kanalalaitteita noin kahden miljoonan euron edestä.
Big Dutchmanin ja Munakunnan Monimuna virikehäkkejä
sekä Natura Step kerroslattia laitteita toimitettiin yhteensä
noin 225.000 kanapaikalle. Rehustukseen toimitettiin myllyjä ja sekoittimia sekä kuljettimia ja punnitusjärjestelmiä.
Ilmastoinnin osuus liikevaihdosta oli noin 30 prosenttia,
päätuotemerkkeinä Skov ja Multifan.
Lihasiipikarjasektorille toimitettiin Big Dutchman ruokintaja juomalaitteita, Skov ilmastointia ja tuotannonohjausta.
Konepaja oli täystyöllistetty koko vuoden.
TULOS
Munakunta-konsernin liikevaihto oli 43,4 miljoonaa euroa
(43,6 milj. e.v. 2009) ja emoyhtiön 36 miljoonaa euroa (29,8
milj. e v. 2009). Konsernin kokonaismyyntimäärä kasvoi,
mutta liikevaihtoa laskivat kotimaan myyntimäärien lasku,
kesän heikko vientihinta sekä se, että tarvikemyynnistä aiempaa suurempi osa oli niin sanottua komissiokauppaa.
Vuonna 2010 maksoimme tuottajilta hankkimistamme kaikista kananmunista keskimäärin 89,9 s/kg, mikä on lähes 6
prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Munakunta maksoi
koko vuoden alan keskiarvoa korkeampaa tilityshintaa.
Konsernin toiminnalliset kulut olivat 2 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Toiminnan uudelleenjärjestelyjen johdosta kirjattiin konsernissa kertapoistoina arvonalennuksia
noin 0,5 miljoonaa euroa.
Konsernin tulos ennen satunnaiseriä oli huono, -2,5 miljoonaa euroa (-0,9 milj.e v. 2009). Emoyhtiön tulos ennen
satunnaiseriä oli -1,9 miljoonaa euroa (-1,8 milj.e v. 2009).
Emoyhtiön satunnaisissa erissä on saatuja konserniavustuksia 0,5 miljoonaa euroa sekä fuusiotuloksia -0,5 miljoonaa
euroa. Toteutettujen tehostamistoimenpiteiden sekä myynnin kasvun ansiosta konsernin toiminnallinen tulos oli vuoden viimeisellä kolmanneksella voitollinen.
Konsernin rahavarat pienenivät vuoden aikana 0,8 miljoonalla
eurolla toiminnan tappiollisuudesta johtuen. Maksuvalmiuden
varmistamiseksi sovittiin lisälainasta sekä lainojen pidemmästä takaisinmaksuaikataulusta, jolloin lainojen määrä vuoden aikana kasvoi 0,3 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste laski
konsernissa 42 prosenttiin ja emoyhtiössä 49 prosenttiin.
7 / 16
2010
vuosikertomus
VUODEN 2011 NÄKYMÄT
Kuluvan vuoden alussa kuorikananmunien kotimaan kysyntä on jatkanut kasvuaan. Saksassa tammikuussa havaitusta
dioksiinikohusta seurasi siellä sekä kysynnän että kananmunan hintojen lasku. Ongelmia aiheutui myös suomalaisille
toimijoille kananmunien vientimarkkinoinnissa. Vuoden
2012 alusta alkaen kanojen pito perinteisissä häkeissä on
kiellettyä, mikä johtaa siihen, että moni kananmunatuottaja
lopettaa kuluvan vuoden aikana. Sitä kautta myös tuotantomäärien heilahtelu on todennäköistä.
Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisvuodesta
paremman myynnin jakauman ja parempien myyntihintojen ansiosta. Syksyllä 2010 alkaneen viljan hintojen nousun
myötä tuottajien rehukustannukset ovat nousseet ja Kasvuratkaisusopimusten ehtojen mukaisesti nostimme tuottajahintojamme selvästi vuoden vaihteessa.
Yhtiörakenteen selkeyttämisellä tehostamme hallintoa ja
tavaravirtojen ohjausta sekä hyödynnämme voimavaroja ja
osaamista täysipainoisesti.
Yrityksen toimintaympäristössä on epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heijastua kuluvan tilikauden myyntiin ja tulokseen. Viljan hintojen ja rehukustannusten vaihtelut vaikuttavat Kultamuna Kasvuratkaisusopimusten kautta tilityshintoihimme. Kotimaan kuorikananmunien käytön odotetaan kasvavan. Kanojen hyvinvointidirektiivin vaihtelevasta toteutuksesta EU:n eri jäsenvaltioissa saattaa seurata epätervettä
markkinatarjontaa. Jos maassamme tavataan vastustettavia
eläintauteja, ne voivat aiheuttaa häiriöitä tavaravirtoihin,
heikentää kananmunien kysyntää ja jopa johtaa tuotteiden
takaisinvetoon markkinoilla. Munakunnassa on toimintasuunnitelma eläintautien varalta ja epidemiatapauksia varten
vakuutusturva.
Tunnusluvut
1.000 EURO
MUNAKUNTA
2010
2009
2008
Liikevaihto
36 046
29 831
32 855
43 421
43 615
50 759
Palkat ja palkkiot
-2 236
-2 177
- 1 751
-3 465
-3 694
- 3 688
Liiketulos
- 2 001
-1 920
- 7
-2 403
- 892
300
-%
-5,6 %
-6,4 %
0,0 %
-5,5 %
-2,0 %
0,6 %
Omanpääoman tuotto
-24,6 %
-18,7 %
1,9 %
-37,4 %
-10,9 %
1,0 %
Omavaraisuusaste
48,7 %
58,2 %
60,3 %
41,7 %
49,2 %
50,8 %
Henkilöstö keskimäärin
69
70
51
117
137
136
KONSERNIN KOTIMAAN
KUORIMUNAMYYNTI
Milj. kg
30
KONSERNI
2010
2009
KONSERNIN HANKINTA
TUOTTAJILTA
2008
KONSERNIN
LIIKEVAIHTO
Milj. kg
Kuorikananmunat
40
Tarvikekauppa
Kananmunatuotteet
Milj. Euroa
60
25
30
50
20
40
15
20
30
10
20
10
5
0
2010
vuosikertomus
10
2006
2007
2008
2009
2010
0
2006
2007
2008
8 / 16
2009
2010
0
2006
2007
2008
2009
2010
JÄSENISTÖ, HALLINTO, HENKILÖSTÖ
Jäsenistö
Vuoden lopussa osuuskuntaan kuului 273 jäsentä. Vuoden
aikana Munakuntaan liittyi uusia jäseniä 9 ja Munakunnasta
erosi 21 jäsentä.
HALLITUKSEN JÄSENET
VUONNA 2010
Vuodesta
Nykyinen
toimikausi
päättyy
Jarmo MäntyharjuOripää, pj.
1995
2011
Kari Lammi
Koski Tl, vpj. 2008
2013
Mikko Ala-Äijälä
Rauma
2006
2012
Osuuskunnan kokous
Pasi Pärnänen
Seinäjoki
2009
2011
Varsinainen osuuskunnankokous pidettiin Turussa
15.4.2010. Kokouksessa oli edustettuna 25 henkilöjäsentä.
Jari-Pekka Rautamaa Naantali
2007
2012
Kaija Viljanen
2007
2013
Helsinki
Hallintoneuvosto
Tilintarkastajat
Hallintoneuvosto piti vuoden aikana 5 kokousta. Hallintoneuvosto valmisteli vuonna 2010 sääntömuutoksen. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi kaupallinen johtaja Juha-Pekka
Takku. Hallintoneuvoston tarkkailijoina toimivat Kalle Kirvelä, Jussi Takala ja Hannes Uusitalo sekä varalla Kari Laaksonen.
Pekka Pajamo
KHT
Raisio
Varalla KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka päävastuullisena tilitarkastajana toimii Henna Helkiö-Lahti, KHT, Turusta.
Henkilöstö
Kertomusvuoden aikana järjestettiin koko konsernin henkilöstölle tiedotustilaisuuksia. Keväällä toteutettiin henkilöstön työhyvinvointikysely. Kyselyn tulosten perusteella laadittiin osastoittain työyhteisön kehityssuunnitelma.
TYKY-toiminnan puitteissa henkilöstöä kannustettiin harrastamaan omaehtoista liikuntaa tarjoamalla liikuntaseteleitä. Lisäksi henkilökunnalle kustannettiin osallistumismaksut alueen suurimpiin liikuntatapahtumiin.
Munakunnan ja Scanegg Suomi Oy:n koko henkilöstöllä on
hoitoturvavakuutus täydentämässä työterveyshuoltoa ja edistämässä nopeaa hoitoon pääsyä sairaustapauksissa.
HALLINTONEUVOSTON
JÄSENET
VUONNA 2010
Vuodesta
Nykyinen
toimikausi
päättyy
Jouni Tuomola
Loimaa, pj
1996
2013
Jukka Huittinen
Salo, vpj
2006
2011
Markku Erelä
Loimaa
1997
2011
Sirpa Heikkilä
Mynämäki
2006
2011
Kalle Kirvelä
Pöytyä
2004
2011
Kari Laaksonen
Mynämäki
2004
2012
Mikael Melin
Mustasaari 2009
2011
Ville Nurmi
Kokemäki
2008
2012
Juha Pihanperä
Uusikaupunki
2007
2013
Arto Pitkänen
Huittinen
2002
2012
Esa Röyskö
Ilmajoki
2004
2012
Veikko Salin Salo
1998
2013
Jussi Takala
Alajärvi
2008
2013
HENKILÖSTÖN JAKAANTUI TILIKAUDEN
LOPUSSA SEURAAVASTI
2010
Seppo Tapio
Sastamala
2002
2013
Munakunta
63
67 henkilöä
Hannes Uusitalo
Loppi
2004
2012
Scanegg Suomi Oy 27
31 henkilöä
Jirka Villanen
Kauhajoki
2010
2012
AS Eesti Munatooted
15
18 henkilöä
Tommi Vippola
Laitila
2010
2011
Ovo-Food Oy
0
9 henkilöä
Jouni Vähätalo
Lieto
1999
2011
Yhteensä
105
125 henkilöä
Kari Yli-Ojanperä
Ilmajoki
2009
2011
Toimitusjohtajana toimii Jan Lähde.
2009
KONSERNIRAKENNE
Hallitus
Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta, joista 3 oli puhelinkokouksia. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96 prosenttia.
Vuoden 2010 lopussa tytäryhtiöt Ovo-Food Oy, Laitila-Muna
Oy, Munakuutoset Oy ja Scanegg Suomi Oy sulautuivat Munakuntaan. Munakunta konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi
täysin omistetut tytäryhtiöt AS Eesti Munatooted, Kiinteistö
Oy Piispanristintie 8, sekä osakkuusyhtiö Närpes Äggpackeri
- Närpiön Munapakkaamo Ab Oy.
9 / 16
2010
vuosikertomus
TULOSLASKELMA
1.000 €
LIIKEVAIHTO
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Ulkopuoliset palvelut
43 421
43 615
1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
36 046
29 832
151 -134 81-99
32123
348 859 403352
-35 373
-34 563
-31 459
-24 719
-231
6 -57-16
-429 -274 -647-257
-36 032
-34 830
-32 162
-24 992
-4 272
-1 737
-4 314
-4 509
-1 564
-4 452
-2 761
-616
-2 991
-2 652
-1 596
-2 764
LIIKETULOS
-2 403
-892
-2 001
-1 920
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TULOS ENNEN
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tuloverot
TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ
vuosikertomus
MUNAKUNTA
1.1.-31.12.2009
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja kulut
Tuotot muista pysyvien
vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
2010
MUNAKUNTA KONSERNI
1.1.-31.12.2010
2 22 95168
13 18 1827
-67 -97 -54-74
-51 -57 60121
-2 455
-949
-1 941
-1 800
0
0
1 374
448
0
0
0
-1 406
0
0 -32448
-2 455
-949
-1 973
-1 352
-1 973
-1 352
-36-6
-2 491
10 / 16
-955
TASE
1.000 €
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Konserniliikearvo
MUNAKUNTA KONSERNI
31.12.2010
31.12.2009
MUNAKUNTA
31.12.2010
31.12.2009
6 6 66
388
394
1 097
1 103
869
875
342
348
5273
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
481 482 428428
Rakennukset ja rakennelmat
3 721
3 962
434
304
Koneet ja kalusto
1 071
1 492
962
782
5 272
5 935
1 824
1 515
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
1 898
1 952
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
101 457 81396
Muut osakkeet ja osuudet
13 1613 4
Muut saamiset
7 7 77
120
480
1 998
2 359
5 838
7 591
4 697
4 222
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
569 800 523440
Valmiit tuotteet / Tavarat
1 119
968
1 023
581
1 687
1 768
1 545
1 021
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
2 136
3 880
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
4 405
4 503
4 089
2 937
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
894
1 749
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
31 831 8
Lainasaamiset
9 107 915
Muut saamiset
21 148 21110
Siirtosaamiset
34 94 3110
Laskennalliset verosaamiset
6464
4 564
4 924
5 075
4 829
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
500 500 500500
Rahat ja pankkisaamiset
480
1 288
342
811
VASTAAVAA YHTEENSÄ
7 232
8 480
9 598
11 041
13 069
16 071
14 295
15 263
11 / 16
2010
vuosikertomus
TASE
1.000 €
MUNAKUNTA KONSERNI
MUNAKUNTA
31.12.2010
31.12.2009
31.12.2010
31.12.2009
2 079
1 951
2 079
1 951
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osuuspääoma
Muut rahastot
Vararahasto
Käyttörahasto
912 909 912909
4 941
5 853
5 981
6 890
5 936
6 847
7 345
8 254
Tilikauden yli-/alijäämä
-2 491
-955
-1 973
-1 352
5 441
7 887
6 953
8 854
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
3 004
2 176
3 004
2 052
Muut velat
54 76 5476
3 059
2 252
3 059
2 128
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Velat omistusyhteysyrityksille
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2010
vuosikertomus
317 829 45564
27 48 2748
3 035
3 099
2 974
2 181
0 0125 46
60 458 60445
319 361 241115
811
4 570
1 136
5 932
811
4 283
883
4 282
7 628
8 184
7 342
6 410
13 069
16 071
14 295
15 263
12 / 16
RAHOITUSLASKELMA
1.000 €
MUNAKUNTA KONSERNI
1.1.-31.12.2010
MUNAKUNTA
1.1.-31.12.2009
1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
LIIKETOIMINTA
Tulorahoitus
Liiketulos
-2 403
-892
-2 001
-1 920
Oikaisut liiketulokseen
1 632
855
584
1 596
Rahoitustuotot ja -kulut
-51 -57 60121
Satunnaiset erät
0
0 448537
-823 -93-909 334
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus,
lisäys (-), vähennys (+)
80 127 -24115
Lyhytaikaiset liikesaamiset,
lisäys (-), vähennys (+)
325 374-333 459
Korottomat lyhytaikaiset velat lisäys (+), vähennys (-)
-851 -355 798193
-446 146 441767
Liiketoiminnan rahavirta
-1 269
53
-468
1 101
INVESTOINNIT
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-384 -665 -643-422
Käyttöomaisuuden myyntituotot
477
1 048
393
0
93 383 -251-422
Rahavirta ennen rahoitusta
-1 175
436
-718
679
RAHOITUS
Pitkäaikaisten saamisten
lisäys (-), vähennys (+)
0
0 -151-198
Pitkäaikaisten lainojen
lisäys (+), vähennys (-)
295 -783 298-627
Osuuspääoman korot, osingot
-58 -200 -58-132
Oman pääoman lisäys
208 124 208124
Oman pääoman palautukset
-77 -174 -77-174
Muut rahoituserät
0 0 00
368
-1 033
220
-1 006
Likvidien varojen
lisäys (+), vähennys (-)
-808 -597 -498-327
Fuusiossa siirtyneet rahavarat
29
Likvidit varat 1.1.
1 788
2 385
1 312
1 639
Likvidit varat 31.12.
980
1 788
842
1 312
Kirjanpitolain mukainen tilinpäätös kokonaisuudessaan on saatavissa Munakunnan pääkonttorista.
13 / 16
2010
vuosikertomus
2010
vuosikertomus
14 / 16
JAKOKELPOISTEN VAROJEN
KÄYTTÖEHDOTUS
Munakunnan jakokelpoiset varat 31.12.2010 muodostuvat
seuraavasti:
Käyttörahasto
Tilikauden alijäämä
5 935 526,51
-1 973 276,75
3 962 249,76
Hallitus ehdottaa, että vapaasta omasta pääomasta jaetaan
2 %:n suuruinen korko (38 843,01) sääntöjen mukaan tilikauden alussa maksettuna olleille osuusmaksuille ja että tilikauden alijäämä kirjataan käyttörahaston vähennykseksi.
Osuuspääoman korko maksetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä.
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA
TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Kaarina 10.3.2011
Jarmo Mäntyharju
puheenjohtaja
Kari Lammi
Mikko Ala-Äijälä
Pasi Pärnänen
Jari-Pekka Rautamaa
Kaija Viljanen
Jan Lähde
toimitusjohtaja
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
Tarkastettuaan tämänpäiväisessä kokouksessaan hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2010 sekä tutustuttuaan tilintarkastuskertomukseen, hallintoneuvosto jättää ne osuuskunnankokoukselle käsiteltäviksi.
Hallintoneuvosto ehdottaa, että tilinpäätös vahvistetaan ja että jakokelpoisia varoja käytetään hallituksen ehdottamalla tavalla.
Säkylä 24.3.2011
Jouni Tuomola
hallintoneuvoston puheenjohtaja
Juha-Pekka Takku
hallintoneuvoston sihteeri
15 / 16
2010
vuosikertomus
MUNAKUNTA
Pääkonttori, pakkaamo,
jalostetuotanto sekä tarvike
Kaarina, Piispanristi
Puh. (02) 214 420
Fax (02) 214 4222
www.kultamuna.fi
Postiosoite:
PL 6, 20761 PIISPANRISTI
Käyntiosoite: Piispanristintie 8
ILMAJOEN
PALVELUPISTE
Puh. (06) 424 2500
Fax (06) 424 2520
ORIPÄÄN PAKKAAMO
Salamäentie 135
32500 ORIPÄÄ
Puh. (02) 763 6670
Fax (02) 763 6739
vuosikertomus 2010