vuosikertomus 2010 vuosikertomus 2010 ................ Toimitusjohtajan katsaus. SISÄLTÖ 35 ................. Kanatalous vuonna 2010. 6 .............Hallituksen toimintakertomus. 9 .............Jäsenistö, hallinto, henkilöstö. 10 ...................... Tuloslaskelma 11 .............................. Tase 13 .....................Rahoituslaskelma. 15 ...... Jakokelpoisten varojen käyttöehdotus . 15 ................Toimintakertomuksen ja . tilinpäätöksen allekirjoitukset . 15 ............. Hallintoneuvoston lausunto. MEIDÄN MUNAKUNTA 2010 vuosikertomus 2 / 16 Toimitusjohtajan katsaus Ensi vuoden 2012 alusta alkaen astuu kaikissa EU-maissa voimaan munintakanojen hyvinvointia edistävä direktiivi, mikä kieltää kanojen pidon perinteisissä häkeissä. Direktiivin hyväksymissä tuotantomuodoissa kanoilla on enemmän tilaa, munintapesät, kuopsutustila ja orret. Direktiivin toimeenpanovastuu on kullakin jäsenvaltiolla ja valitettavasti on todettava, että kaikissa jäsenmaissa perinteisten häkkimunien tuotantokielto ei tule toteutumaan. Tästä seuraa vääjäämättä epätervettä markkinatarjontaa kun laittomasti tuotetut halvat kananmunat kuitenkin tulevat markkinoille. Vuosi 2010 oli Munakunnassa toiminnan selkeyttämisen vuosi. Kotimaiset tytäryhtiöt sulautettiin Munakuntaan ja Meidän Munakunta -toimintamallilla jatkettiin kiinteämmän yhteistyön rakentamista sitoutuneiden jäsentuottajiemme ja henkilöstön kanssa. Konsernissa syksyllä 2009 aloitettu työ toimintajärjestelmän luomiseksi saatiin päätökseen ja järjestelmä otettiin käyttöön viime vuoden keväällä. Selkeämpi yritysrakenne ja johtaminen mahdollistavat asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttämisen tehokkaasti, laadukkaasti ja kannattavasti. Vuonna 2010 Munakunta konsernin liikevaihto oli 43,4 miljoonaa euroa, eli edellisvuoden tasolla. Kuorimunamyynti jäi edellisvuodesta kesän heikkojen vientihintojen takia. Tulos oli huono, mutta siihen reagoitiin määrätietoisilla toimenpiteillä; myynnin kasvattamisella ja toiminnan tehostamisella, ja näin loppuvuoden tulos käännettiin hienosti tyydyttäväksi. Suomessa tuotanto tulee olemaan direktiivin mukaista tuottajien merkittävien kanojen hyvinvointia edistävien investointien myötä. Siksi viranomaisten tulisi turvata vastuullisten tuottajien asema ja kieltää laittomien kananmunien tai niistä valmistettujen kananmunavalmisteiden tuonti. Myös elintarviketeollisuudella ja kaupalla on vastuu vaatia direktiivin toteutumista. Vuonna 2010 kananmunan kulutus kasvoi kotimaassa jo neljättä vuotta peräkkäin. Kasvun jatkuessa kananmunien kulutus henkeä kohden nousisi tänä vuonna kymmeneen kiloon, mikä kuitenkin on edelleen kansainvälisesti alhainen taso. Eettisen ajattelun lisääntyminen ja vastuullisuus näkyvät kuluttajien ostopäätöksissä; vapaan kanan munien ja luomukananmunien myynti kasvoi lähes parikymmentä prosenttia. Munakunta on toiminut edelläkävijänä vastaamalla kysyntään: jo vuoden 2010 alusta alkaen kaikki Kultamuna kananmunat ovat kanojen hyvinvointia edistävän direktiivin mukaisista tuotantomuodoista. Kanojen hyvinvointidirektiivin voimaantulon myötä moni Munakunnan pitkäaikainen jäsentuottaja lopettaa kananmunatuotannon tänä vuonna. Tässä yhteydessä haluan kiittää pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä todeten, että Munakunta on 2000-luvulla useimpina vuosina maksanut alan keskiarvoa parempaa tuottajahintaa – sitoutuminen ja jäsenyys ovat kannattaneet. Lopuksi haluan lausua kiitokseni asiakkaille, henkilöstölle, luottamusjohdolle ja yhteistyökumppaneille panoksestanne Munakunnan edelläkävijyyden mahdollistamisessa. 3 / 16 2010 vuosikertomus 2010 vuosikertomus 4 / 16 KANATALOUS VUONNA 2010 Tuotanto ja tuotantorakenne Vuonna 2010 Suomessa tuotettiin kananmunia enemmän kuin kertaakaan viimeisen 12 vuoden aikana. Kokonaistuotanto kohosi 14 prosenttia ja oli 61,5 miljoonaa kiloa. Vuonna 2009 saastunut rehu aiheutti tuotannon notkahduksen, mutta vuonna 2010 omavaraisuus kohosi jälleen 117 prosenttiin eli vuoden 2008 tasolle. Vuoden 2010 lopussa häkkituotannon osuus kokonaistuotannosta oli 72 prosenttia. Häkkituotannosta pääosa (2/3) oli virikehäkkituotantoa. Lattiatuotantoa oli loppuvuonna 2010 lähes 25 prosenttia ja luomutuotantoa 3 prosenttia tuotannosta. Suomessa viime vuoden investoinnit ovat nopeuttaneet siirtymistä 2012 hyväksyttäviin tuotantomuotoihin. Tuotannon kannattavuutta heikensi rehujen hintojen nousu. Siipikarjanrehut kallistuivat vuoden 2010 aikana lähes viidenneksellä. ELÄINTEN MÄÄRÄ JA TUOTANTO 2007 2008 Haudonnat (sis. tuonnin) milj. kpl 2009 2010 3,09 2,89 3,57 3,24 Kanojen määrä milj. kpl 3,20 3,30 3,10 3,50 Kananmunien tuotanto milj. kg 56,9 58,3 53,9 61,5 Kaikkien pakkaamoiden käsittelemä kananmunamäärä oli 61 miljoonaa kiloa, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 14,2 prosenttia. Pakkaamoiden vastaanotosta toimitettiin tuoteteollisuuteen 7,4 miljoonaa kiloa, mikä on 40 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2010 haudottiin 3,24 miljoonaa poikasta, 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kulutus Kananmunien kokonaiskulutus kasvoi 3,4 prosenttia, ja oli 52,5 miljoonaa kiloa. Kulutus henkeä kohden kasvoi 9,8 kiloon/vuosi. Kuorimunien kulutus oli 45,1 miljoonaa kiloa, jossa oli kasvua 4 prosenttia. Munavalmisteiden kulutus oli edellisen vuoden tasolla ollen 6,9 miljoonaa kiloa. Kotimaisen tuotannon lisääntymisestä johtuen tuoteteollisuus käytti edellisvuotta enemmän kotimaista raaka-ainetta. Munavalmisteiden ja kuorimunien tuonti laski 59 prosenttia ja oli kuorimuniksi muunnettuna 1,4 miljoonaa kiloa. Kananmunan kulutuksen kasvuun olivat merkittävinä tekijöinä kananmunan terveysmielikuvan parantuminen sekä vaikean taloudellisen tilanteen tuoma edullisten elintarvikkeiden kysynnän kasvu. Kananmunien kuluttajahinta pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Kananmunien keskimääräinen kuluttajahinta oli 2,99 euroa/kg. KANANMUNANTUOTANNON JAKAUTUMINEN Tilojen oma käyttö ja suoramyynti milj. kg 2,0 0,6 0,5 0,5 Pakkaamoiden kautta markkinoille milj. kg 54,9 57,7 53,4 61,0 Pakatut kuorimunat +munavalmisteet (sis. valmistetuonnin) milj. kg 49,3 49,5 50,2 52,0 Kulutushenkeä kohti kg 9,3 9,4 9,5 9,8 Kuorikananmunien vienti milj. kg 7,4 7,3 4,7 8,5 KANANMUNIEN KULUTUS JA MARKKINOINTI Vienti Kokonaisvientimäärä vuonna 2010 oli 10,8 miljoonaa kiloa, 56 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuorimunia vietiin 8,5 miljoonaa kiloa, 81 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 vientiä alensi sekä tuotannon lasku että kotimaisen kysynnän vilkastuminen. Suurin osa viennistä (59 prosenttia) suuntautui Ruotsiin. Muita vientimaita olivat mm. Saksa ja Viro. Vientihinta laski 12 prosenttia ja oli keskimäärin 0,92 €/kg. Munavalmisteita vietiin kuorimuniksi muunnettuna noin 2,3 miljoonaa kiloa, 4,5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Munajalosteiden vienti milj. kg 2,3 2,6 2,2 2,3 Kokonaisvienti milj. kg 9,7 9,9 6,9 10,8 Tuottajahinta 117 Vuonna 2010 kananmunien tuottajahinta kaikki laatuluokat ja tuotantomuodot huomioiden kohosi prosentilla ja oli keskimäärin 88 s/kg. Lattiakanaloiden tuottajahinta oli joulukuussa prosentin korkeampi kuin joulukuussa 2009. Luomukanaloiden tuottajahinta oli selvästi korkeampi, 5 prosenttia, kun taas häkkikanaloiden tuottajahinta oli 3 prosenttia alempi kuin joulukuussa 2009. TUOTANNON OMAVARAISUUS % 116 117 106 5 / 16 2010 vuosikertomus HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuonna 2010 Munakunnassa toteutettiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia kohti tehokkaampaa ja virtaviivaisempaa toimintaa. Vuoden aikana lakkautettiin toiminta Someron pakkaamolla, järjesteltiin keräilytoimintaa, ulkoistettiin laboratoriotoiminta, yhdistettiin hankinta- ja tarvikeosastot tuottajapalveluyksiköksi sekä vuoden lopulla sulautettiin kotimaiset tytäryhtiöt Munakuntaan. Lisäksi Haapsaaren kiinteistöä kunnostettiin ja tilat vuokrattiin yksityiselle yrittäjälle. Vuoden aikana Munakunnassa otettiin käyttöön laatu- ja ympäristöstandardeihin pohjautuva toimintajärjestelmä koko yrityksen toiminnan ja prosessien parantamiseksi. Tehtyjen järjestelyjen ansiosta toiminta on selkeytynyt; yksi Munakunta – Meidän Munakunta. Munakunnan jäsenilleen tarjoamalle Kultamuna Kasvuratkaisu – yhteistyösopimukselle asetetut tavoitemäärät täyttyivät loppuvuonna. Yhteistyösopimus on merkittävä panostus kanojen hyvinvointiin. Sopimus mahdollisti Munakunnan edelläkävijyyden, kun jo vuoden 2010 alusta alkaen kaikki Kultamunatuotteet ovat vuonna 2012 voimaan astuvan eläinten hyvinvointia edistävän direktiivin mukaisista tuotantomuodoista. Munakunta-konsernin kananmunahankinta omilta tuottajilta oli 26,6 miljoonaa kiloa ja konsernin kananmunaraakaaineen käyttö oli 29,9 miljoonaa kiloa. Munakunta-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli edellisen vuoden tasolla eli 43,4 miljoonaa euroa. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli huono, -2,5 miljoonaa euroa. Tulosta heikensivät panostukset Kultamuna Kasvuratkaisusopimukseen, jonka myötä Munakunta maksoi alan keskiarvoa korkeampaa tilityshintaa. Lisäksi tulokseen vaikuttivat kesän vientihintojen lasku sekä yritysrakenteen ja toiminnan selkeyttämisestä kirjatut kulut. Konsernin omavaraisuusaste laski edellisvuodesta, ollen 42 prosenttia. KANANMUNakauppa Kotimaan kuorimunamarkkinointi Vuonna 2010 kananmunien kotimainen kulutus jatkoi myönteistä kehitystä. Kuorikananmunien myynti lisääntyi 3,7 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kananmunia myytiin yhteensä 52 miljoonaa kiloa, josta kuorikananmunia oli 45 miljoonaa kiloa. Erityisesti erikoiskananmunien (vapaan kanan-, luomu- ja vapaa omega -kananmunat) myyntimäärät kasvoivat. 2010 vuosikertomus Munakunnan toteuttaman ”Kultamuna 2010”-uudistuksen myötä kaikki Kultamunat on jo nyt pakattu vuonna 2012 hyväksytyissä tuotantomuodoissa tuotetuista kananmunista. Kultamuna 2010 mainonnan teemana oli ”Meillä munivat hyvinvoivat kanat”. Mainontaa toteutettiin pääasiassa aikakausi- ja sanomalehdissä. Pirteät ja informatiiviset mainokset saivat hyvät huomioarvot ja tehdyt tutkimukset osoittivat myös mainosten lisänneen ostoaktiivisuutta merkkituotteeseen. Munakunta konsernin kananmunien kotimaan kokonaismyyntimäärä laski 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 20 miljoonaa kiloa. Kulutustrendit vaikuttivat Kultamunamyynnin rakenteeseen positiivisesti. Erikoistuotteiden – Kultamuna Vapaa, Luomu ja Vapaa Omega – myynnin arvo kasvoi 12,6 prosenttia. Kultamunamyynnin osuus kokonaismyynnistä oli 38 prosenttia. Kuorikananmunien vienti Kananmunien kokonaisvienti Suomesta oli 10,8 miljoonaa kiloa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 56 prosenttia. Kuorimunia vietiin 8,5 miljoonaa kiloa, 81 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Munakunnan kuorimunien vientimäärä oli 3,1 miljoonaa kiloa. Vienti suuntautui pääasiassa Ruotsiin, Saksaan ja Viroon. Vientihinnat vaihtelivat vuoden aikana voimakkaasti ja olivat kesällä huonot. Kananmunatuotteiden kauppa Suomessa kananmunavalmisteiden kulutus oli 6,9 miljoonaa kiloa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 0,4 prosenttia. Kananmunavalmisteiden vienti kasvoi 4,5 prosenttia ja oli kuorimuniksi muunnettuna 2,3 miljoonaa kiloa. Scanegg Suomi Oy:n liikevaihto kasvoi lisääntyneen viennin myötä 7 prosenttia, 9,3 miljoonaan euroon. Kananmunatuotteita valmistettiin viime vuonna 5,1 miljoonaa kiloa, 3% edellisvuotta enemmän. Raaka-aineen kohoavien tuotantokustannusten myötä myös tuotteiden myyntihintoja pystyttiin jonkin verran nostamaan. Panostuksia tuotekehitykseen jatkettiin jalostusarvon nostamiseksi. Tytäryhtiö Eesti Munatooted AS:n 15. toimintavuosi oli sekä liiketaloudellisesti että toiminnallisesti tyydyttävä vaikka nestemäisissä tuotteissa lisääntynyt kilpailu pienensi volyymejä. AS Eesti Munatootedin liikevaihto laski 7 prosenttia ja oli 3,6 miljoonaa euroa. 6 / 16 Kananmunatuotevalmistuksen ympäristövaikutukset Scanegg Suomi Oy:ssä valmistetuotannon tehokkuuden lisääntyminen vaikutti myös prosessiveden kulutukseen. Käytetyn veden määrä oli kaikkina vuosineljänneksinä edellisvuotta alemmalla tasolla huolimatta käsiteltyjen raakaainekilojen kasvusta. Myös valmistunutta tuotekiloa kohden käytettiin selvästi vähemmän vettä. Jäteveden kuormitustekijöissä suurempi valmistusmäärä näkyi vain lievästi ja arvot pysyivät viime vuosien hyvän kehityksen lukemissa. Kananmunan kuoren käsittelyn ja hävittämisen parantamiseksi ei yrityksistä huolimatta onnistuttu kehittämään uutta, selvää parannusta aikaansaavaa hyötykäyttöratkaisua. Alkutuotanto Vuonna 2010 kotimaan kananmunien kokonaistuotantomäärä oli 2000-luvun korkein. Tuotanto kasvoi 14,2 prosenttia ollen 61,5 miljoonaa kiloa. Edellisen vuoden tavallista alhaisempi tuotantomäärä johtui saastuneen rehun aiheuttamasta äkillisestä kananmunatuotannon leikkauksesta. Vuonna 2010 Munakunta osti omilta tuottajiltaan 23,7 miljoonaa kiloa kananmunia eli 22,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko konsernin hankinta omilta tuottajilta oli 26,6 miljoonaa kiloa. Vuoden 2010 lopussa kananmunia tuotettiin perinteisessä häkissä enää 27 prosenttia, pienryhmäkanaloissa 42 prosenttia, lattiakanaloissa 27 prosenttia ja luomukanaloissa 4 prosenttia. Vuoden vaihteessa konsernilla oli noin 200 omaa tuottajaa, joiden kanaloissa oli keskimäärin 8000 kanaa tilaa kohti. Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksia tehtiin jo vuonna 2009 odotettua enemmän ja tavoitemäärät täyttyivät viime vuoden lopussa. Kulutustrendejä ennakoiden loppuvuonna 2010 tehtiin enää lattiatuotannon Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksia. Kultamuna Kasvuratkaisusopimuksen piirissä on tällä hetkellä yli 1,2 miljoonan kanapaikan investoinnit uusiin parempiin kanojen hyvinvointia edistäviin tuotantomuotoihin. Vuoden lopussa toteutetun hankinta- ja tarvikeosastojen yhdistymisen jälkeen tuottajayhteydet on keskitetty tuottajapalvelut -osastolle. Pakkaamotoiminta Pakkaamoiden käsittelemät määrät kasvoivat merkittävästi vuoteen 2009 verrattuna: Kaarinassa pakattiin 17,3 miljoonaa kiloa (13,3), Oripäässä 8,7 miljoonaa kiloa (6,9) ja Närpiössä rahtipakattiin 1,4 miljoonaa kiloa (1,2) kananmunia. Ovo-Food Oy:n Someron pakkaamossa toiminta loppui helmikuussa ja kananmunat siirrettiin maaliskuun alusta pakattaviksi Piispanristin ja Oripään pakkaamoilla. Vuosi 2010 oli pakkaamoiden kannalta volyymin ja tehok- kuuden runsaan kasvun vuosi. Vuoden suurimpia haasteita olivat toimintajärjestelmän käyttöönotto sekä yhtenäisen tuotanto-osaston toimintatavan omaksuminen ja kehittäminen. Tarvikekauppa Tarvikemyynti laski edellisvuodesta liikevaihdon ollessa 2,1 miljoonaa euroa. Big Dutchmanin lukuun myytiin lisäksi kanalalaitteita noin kahden miljoonan euron edestä. Big Dutchmanin ja Munakunnan Monimuna virikehäkkejä sekä Natura Step kerroslattia laitteita toimitettiin yhteensä noin 225.000 kanapaikalle. Rehustukseen toimitettiin myllyjä ja sekoittimia sekä kuljettimia ja punnitusjärjestelmiä. Ilmastoinnin osuus liikevaihdosta oli noin 30 prosenttia, päätuotemerkkeinä Skov ja Multifan. Lihasiipikarjasektorille toimitettiin Big Dutchman ruokintaja juomalaitteita, Skov ilmastointia ja tuotannonohjausta. Konepaja oli täystyöllistetty koko vuoden. TULOS Munakunta-konsernin liikevaihto oli 43,4 miljoonaa euroa (43,6 milj. e.v. 2009) ja emoyhtiön 36 miljoonaa euroa (29,8 milj. e v. 2009). Konsernin kokonaismyyntimäärä kasvoi, mutta liikevaihtoa laskivat kotimaan myyntimäärien lasku, kesän heikko vientihinta sekä se, että tarvikemyynnistä aiempaa suurempi osa oli niin sanottua komissiokauppaa. Vuonna 2010 maksoimme tuottajilta hankkimistamme kaikista kananmunista keskimäärin 89,9 s/kg, mikä on lähes 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Munakunta maksoi koko vuoden alan keskiarvoa korkeampaa tilityshintaa. Konsernin toiminnalliset kulut olivat 2 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Toiminnan uudelleenjärjestelyjen johdosta kirjattiin konsernissa kertapoistoina arvonalennuksia noin 0,5 miljoonaa euroa. Konsernin tulos ennen satunnaiseriä oli huono, -2,5 miljoonaa euroa (-0,9 milj.e v. 2009). Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli -1,9 miljoonaa euroa (-1,8 milj.e v. 2009). Emoyhtiön satunnaisissa erissä on saatuja konserniavustuksia 0,5 miljoonaa euroa sekä fuusiotuloksia -0,5 miljoonaa euroa. Toteutettujen tehostamistoimenpiteiden sekä myynnin kasvun ansiosta konsernin toiminnallinen tulos oli vuoden viimeisellä kolmanneksella voitollinen. Konsernin rahavarat pienenivät vuoden aikana 0,8 miljoonalla eurolla toiminnan tappiollisuudesta johtuen. Maksuvalmiuden varmistamiseksi sovittiin lisälainasta sekä lainojen pidemmästä takaisinmaksuaikataulusta, jolloin lainojen määrä vuoden aikana kasvoi 0,3 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste laski konsernissa 42 prosenttiin ja emoyhtiössä 49 prosenttiin. 7 / 16 2010 vuosikertomus VUODEN 2011 NÄKYMÄT Kuluvan vuoden alussa kuorikananmunien kotimaan kysyntä on jatkanut kasvuaan. Saksassa tammikuussa havaitusta dioksiinikohusta seurasi siellä sekä kysynnän että kananmunan hintojen lasku. Ongelmia aiheutui myös suomalaisille toimijoille kananmunien vientimarkkinoinnissa. Vuoden 2012 alusta alkaen kanojen pito perinteisissä häkeissä on kiellettyä, mikä johtaa siihen, että moni kananmunatuottaja lopettaa kuluvan vuoden aikana. Sitä kautta myös tuotantomäärien heilahtelu on todennäköistä. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisvuodesta paremman myynnin jakauman ja parempien myyntihintojen ansiosta. Syksyllä 2010 alkaneen viljan hintojen nousun myötä tuottajien rehukustannukset ovat nousseet ja Kasvuratkaisusopimusten ehtojen mukaisesti nostimme tuottajahintojamme selvästi vuoden vaihteessa. Yhtiörakenteen selkeyttämisellä tehostamme hallintoa ja tavaravirtojen ohjausta sekä hyödynnämme voimavaroja ja osaamista täysipainoisesti. Yrityksen toimintaympäristössä on epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heijastua kuluvan tilikauden myyntiin ja tulokseen. Viljan hintojen ja rehukustannusten vaihtelut vaikuttavat Kultamuna Kasvuratkaisusopimusten kautta tilityshintoihimme. Kotimaan kuorikananmunien käytön odotetaan kasvavan. Kanojen hyvinvointidirektiivin vaihtelevasta toteutuksesta EU:n eri jäsenvaltioissa saattaa seurata epätervettä markkinatarjontaa. Jos maassamme tavataan vastustettavia eläintauteja, ne voivat aiheuttaa häiriöitä tavaravirtoihin, heikentää kananmunien kysyntää ja jopa johtaa tuotteiden takaisinvetoon markkinoilla. Munakunnassa on toimintasuunnitelma eläintautien varalta ja epidemiatapauksia varten vakuutusturva. Tunnusluvut 1.000 EURO MUNAKUNTA 2010 2009 2008 Liikevaihto 36 046 29 831 32 855 43 421 43 615 50 759 Palkat ja palkkiot -2 236 -2 177 - 1 751 -3 465 -3 694 - 3 688 Liiketulos - 2 001 -1 920 - 7 -2 403 - 892 300 -% -5,6 % -6,4 % 0,0 % -5,5 % -2,0 % 0,6 % Omanpääoman tuotto -24,6 % -18,7 % 1,9 % -37,4 % -10,9 % 1,0 % Omavaraisuusaste 48,7 % 58,2 % 60,3 % 41,7 % 49,2 % 50,8 % Henkilöstö keskimäärin 69 70 51 117 137 136 KONSERNIN KOTIMAAN KUORIMUNAMYYNTI Milj. kg 30 KONSERNI 2010 2009 KONSERNIN HANKINTA TUOTTAJILTA 2008 KONSERNIN LIIKEVAIHTO Milj. kg Kuorikananmunat 40 Tarvikekauppa Kananmunatuotteet Milj. Euroa 60 25 30 50 20 40 15 20 30 10 20 10 5 0 2010 vuosikertomus 10 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 8 / 16 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 JÄSENISTÖ, HALLINTO, HENKILÖSTÖ Jäsenistö Vuoden lopussa osuuskuntaan kuului 273 jäsentä. Vuoden aikana Munakuntaan liittyi uusia jäseniä 9 ja Munakunnasta erosi 21 jäsentä. HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2010 Vuodesta Nykyinen toimikausi päättyy Jarmo MäntyharjuOripää, pj. 1995 2011 Kari Lammi Koski Tl, vpj. 2008 2013 Mikko Ala-Äijälä Rauma 2006 2012 Osuuskunnan kokous Pasi Pärnänen Seinäjoki 2009 2011 Varsinainen osuuskunnankokous pidettiin Turussa 15.4.2010. Kokouksessa oli edustettuna 25 henkilöjäsentä. Jari-Pekka Rautamaa Naantali 2007 2012 Kaija Viljanen 2007 2013 Helsinki Hallintoneuvosto Tilintarkastajat Hallintoneuvosto piti vuoden aikana 5 kokousta. Hallintoneuvosto valmisteli vuonna 2010 sääntömuutoksen. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi kaupallinen johtaja Juha-Pekka Takku. Hallintoneuvoston tarkkailijoina toimivat Kalle Kirvelä, Jussi Takala ja Hannes Uusitalo sekä varalla Kari Laaksonen. Pekka Pajamo KHT Raisio Varalla KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka päävastuullisena tilitarkastajana toimii Henna Helkiö-Lahti, KHT, Turusta. Henkilöstö Kertomusvuoden aikana järjestettiin koko konsernin henkilöstölle tiedotustilaisuuksia. Keväällä toteutettiin henkilöstön työhyvinvointikysely. Kyselyn tulosten perusteella laadittiin osastoittain työyhteisön kehityssuunnitelma. TYKY-toiminnan puitteissa henkilöstöä kannustettiin harrastamaan omaehtoista liikuntaa tarjoamalla liikuntaseteleitä. Lisäksi henkilökunnalle kustannettiin osallistumismaksut alueen suurimpiin liikuntatapahtumiin. Munakunnan ja Scanegg Suomi Oy:n koko henkilöstöllä on hoitoturvavakuutus täydentämässä työterveyshuoltoa ja edistämässä nopeaa hoitoon pääsyä sairaustapauksissa. HALLINTONEUVOSTON JÄSENET VUONNA 2010 Vuodesta Nykyinen toimikausi päättyy Jouni Tuomola Loimaa, pj 1996 2013 Jukka Huittinen Salo, vpj 2006 2011 Markku Erelä Loimaa 1997 2011 Sirpa Heikkilä Mynämäki 2006 2011 Kalle Kirvelä Pöytyä 2004 2011 Kari Laaksonen Mynämäki 2004 2012 Mikael Melin Mustasaari 2009 2011 Ville Nurmi Kokemäki 2008 2012 Juha Pihanperä Uusikaupunki 2007 2013 Arto Pitkänen Huittinen 2002 2012 Esa Röyskö Ilmajoki 2004 2012 Veikko Salin Salo 1998 2013 Jussi Takala Alajärvi 2008 2013 HENKILÖSTÖN JAKAANTUI TILIKAUDEN LOPUSSA SEURAAVASTI 2010 Seppo Tapio Sastamala 2002 2013 Munakunta 63 67 henkilöä Hannes Uusitalo Loppi 2004 2012 Scanegg Suomi Oy 27 31 henkilöä Jirka Villanen Kauhajoki 2010 2012 AS Eesti Munatooted 15 18 henkilöä Tommi Vippola Laitila 2010 2011 Ovo-Food Oy 0 9 henkilöä Jouni Vähätalo Lieto 1999 2011 Yhteensä 105 125 henkilöä Kari Yli-Ojanperä Ilmajoki 2009 2011 Toimitusjohtajana toimii Jan Lähde. 2009 KONSERNIRAKENNE Hallitus Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta, joista 3 oli puhelinkokouksia. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96 prosenttia. Vuoden 2010 lopussa tytäryhtiöt Ovo-Food Oy, Laitila-Muna Oy, Munakuutoset Oy ja Scanegg Suomi Oy sulautuivat Munakuntaan. Munakunta konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi täysin omistetut tytäryhtiöt AS Eesti Munatooted, Kiinteistö Oy Piispanristintie 8, sekä osakkuusyhtiö Närpes Äggpackeri - Närpiön Munapakkaamo Ab Oy. 9 / 16 2010 vuosikertomus TULOSLASKELMA 1.000 € LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Osuus osakkuusyritysten tuloksista Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut 43 421 43 615 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 36 046 29 832 151 -134 81-99 32123 348 859 403352 -35 373 -34 563 -31 459 -24 719 -231 6 -57-16 -429 -274 -647-257 -36 032 -34 830 -32 162 -24 992 -4 272 -1 737 -4 314 -4 509 -1 564 -4 452 -2 761 -616 -2 991 -2 652 -1 596 -2 764 LIIKETULOS -2 403 -892 -2 001 -1 920 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ vuosikertomus MUNAKUNTA 1.1.-31.12.2009 Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut 2010 MUNAKUNTA KONSERNI 1.1.-31.12.2010 2 22 95168 13 18 1827 -67 -97 -54-74 -51 -57 60121 -2 455 -949 -1 941 -1 800 0 0 1 374 448 0 0 0 -1 406 0 0 -32448 -2 455 -949 -1 973 -1 352 -1 973 -1 352 -36-6 -2 491 10 / 16 -955 TASE 1.000 € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Konserniliikearvo MUNAKUNTA KONSERNI 31.12.2010 31.12.2009 MUNAKUNTA 31.12.2010 31.12.2009 6 6 66 388 394 1 097 1 103 869 875 342 348 5273 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 481 482 428428 Rakennukset ja rakennelmat 3 721 3 962 434 304 Koneet ja kalusto 1 071 1 492 962 782 5 272 5 935 1 824 1 515 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 898 1 952 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 101 457 81396 Muut osakkeet ja osuudet 13 1613 4 Muut saamiset 7 7 77 120 480 1 998 2 359 5 838 7 591 4 697 4 222 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 569 800 523440 Valmiit tuotteet / Tavarat 1 119 968 1 023 581 1 687 1 768 1 545 1 021 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 136 3 880 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 4 405 4 503 4 089 2 937 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 894 1 749 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 31 831 8 Lainasaamiset 9 107 915 Muut saamiset 21 148 21110 Siirtosaamiset 34 94 3110 Laskennalliset verosaamiset 6464 4 564 4 924 5 075 4 829 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 500 500 500500 Rahat ja pankkisaamiset 480 1 288 342 811 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 232 8 480 9 598 11 041 13 069 16 071 14 295 15 263 11 / 16 2010 vuosikertomus TASE 1.000 € MUNAKUNTA KONSERNI MUNAKUNTA 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2009 2 079 1 951 2 079 1 951 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Muut rahastot Vararahasto Käyttörahasto 912 909 912909 4 941 5 853 5 981 6 890 5 936 6 847 7 345 8 254 Tilikauden yli-/alijäämä -2 491 -955 -1 973 -1 352 5 441 7 887 6 953 8 854 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 004 2 176 3 004 2 052 Muut velat 54 76 5476 3 059 2 252 3 059 2 128 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2010 vuosikertomus 317 829 45564 27 48 2748 3 035 3 099 2 974 2 181 0 0125 46 60 458 60445 319 361 241115 811 4 570 1 136 5 932 811 4 283 883 4 282 7 628 8 184 7 342 6 410 13 069 16 071 14 295 15 263 12 / 16 RAHOITUSLASKELMA 1.000 € MUNAKUNTA KONSERNI 1.1.-31.12.2010 MUNAKUNTA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 LIIKETOIMINTA Tulorahoitus Liiketulos -2 403 -892 -2 001 -1 920 Oikaisut liiketulokseen 1 632 855 584 1 596 Rahoitustuotot ja -kulut -51 -57 60121 Satunnaiset erät 0 0 448537 -823 -93-909 334 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) 80 127 -24115 Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) 325 374-333 459 Korottomat lyhytaikaiset velat lisäys (+), vähennys (-) -851 -355 798193 -446 146 441767 Liiketoiminnan rahavirta -1 269 53 -468 1 101 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit -384 -665 -643-422 Käyttöomaisuuden myyntituotot 477 1 048 393 0 93 383 -251-422 Rahavirta ennen rahoitusta -1 175 436 -718 679 RAHOITUS Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+) 0 0 -151-198 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-) 295 -783 298-627 Osuuspääoman korot, osingot -58 -200 -58-132 Oman pääoman lisäys 208 124 208124 Oman pääoman palautukset -77 -174 -77-174 Muut rahoituserät 0 0 00 368 -1 033 220 -1 006 Likvidien varojen lisäys (+), vähennys (-) -808 -597 -498-327 Fuusiossa siirtyneet rahavarat 29 Likvidit varat 1.1. 1 788 2 385 1 312 1 639 Likvidit varat 31.12. 980 1 788 842 1 312 Kirjanpitolain mukainen tilinpäätös kokonaisuudessaan on saatavissa Munakunnan pääkonttorista. 13 / 16 2010 vuosikertomus 2010 vuosikertomus 14 / 16 JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTTÖEHDOTUS Munakunnan jakokelpoiset varat 31.12.2010 muodostuvat seuraavasti: Käyttörahasto Tilikauden alijäämä 5 935 526,51 -1 973 276,75 3 962 249,76 Hallitus ehdottaa, että vapaasta omasta pääomasta jaetaan 2 %:n suuruinen korko (38 843,01) sääntöjen mukaan tilikauden alussa maksettuna olleille osuusmaksuille ja että tilikauden alijäämä kirjataan käyttörahaston vähennykseksi. Osuuspääoman korko maksetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä. TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kaarina 10.3.2011 Jarmo Mäntyharju puheenjohtaja Kari Lammi Mikko Ala-Äijälä Pasi Pärnänen Jari-Pekka Rautamaa Kaija Viljanen Jan Lähde toimitusjohtaja HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO Tarkastettuaan tämänpäiväisessä kokouksessaan hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2010 sekä tutustuttuaan tilintarkastuskertomukseen, hallintoneuvosto jättää ne osuuskunnankokoukselle käsiteltäviksi. Hallintoneuvosto ehdottaa, että tilinpäätös vahvistetaan ja että jakokelpoisia varoja käytetään hallituksen ehdottamalla tavalla. Säkylä 24.3.2011 Jouni Tuomola hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha-Pekka Takku hallintoneuvoston sihteeri 15 / 16 2010 vuosikertomus MUNAKUNTA Pääkonttori, pakkaamo, jalostetuotanto sekä tarvike Kaarina, Piispanristi Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 www.kultamuna.fi Postiosoite: PL 6, 20761 PIISPANRISTI Käyntiosoite: Piispanristintie 8 ILMAJOEN PALVELUPISTE Puh. (06) 424 2500 Fax (06) 424 2520 ORIPÄÄN PAKKAAMO Salamäentie 135 32500 ORIPÄÄ Puh. (02) 763 6670 Fax (02) 763 6739 vuosikertomus 2010