vuosikertomus 2012 vuosikertomus 2012 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus .......................... 3 Kanatalous 2012 ....................................... 5 Hallituksen toimintakertomus .................. 6 Jäsenistö, hallinto, henkilöstö ................... 9 Tuloslaskelma .........................................10 Rahoituslaskelma .................................... 11 Tase ....................................................... 12 Jakokelpoisten varojen käyttöehdotus ....... 15 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ................. 15 Hallintoneuvoston lausunto ..................... 15 Missio Tarjoamme korkealaatuisia kananmunatuotteita sekä luomme vastuullisella toiminnalla lisäarvoa asiakkaillemme ja omistajillemme. vuosikertomus 2 / 16 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 alusta koko EU:ssa voimaan astunut munivien kanojen hyvinvointidirektiivi leimasi kananmunamarkkinoita koko vuoden ja sen seurauksena markkinavaihtelut olivat ennennäkemättömiä. Alkuvuonna EU:ssa syntyi pula kananmunista ja hinnat nousivat korkeuksiin. Syksyllä tuotanto kääntyi kasvuun, kun monessa jäsenvaltiossa uusiin tuotantomuotoihin siirtyminen vihdoin eteni. Suomessa koettiin pääsiäisen alla historiallinen kananmunien niukkuus ja kauppojen hyllyt ammottivat ajoittain tyhjyyttään kananmunista. Vaikka Suomalaiset kananmunatuottajat olivat noudattaneet direktiiviä ja investoineet kanojen hyvinvointiin ajoissa, johti alkuvuoden kananmunien voimakas kysynnän kasvu niukkuuteen, joka herätti laajaa julkisuutta ja kasvatti entisestään kysyntää. Koko vuoden kananmunien kulutuksen kasvu oli mainiolla viiden prosentin tasolla ja myönteinen kehitys onkin jatkunut jo kuusi vuotta peräkkäin. Kulutuksen kasvu ei ole tullut itsestään, vaan sen eteen on alalla pitkään tehty määrätietoista menekinedistämistyötä. Erityisen ilahduttavaa on, että alan toimijat ovat tälle vuodelle yhdessä sitoutuneet lisäämään panostuksia tiedottamiseen ja menekinedistämiseen ”Totta munasta”-teemalla. Vuosi 2012 oli Munakunnassa isojen onnistuneiden uudistusten vuosi. Investoinnit vaikuttivat kaikkien Meidän Munakunta-tuotantoketjussa toimivien toimintaan ja antoivat mahdollisuudet uuden oppimiseen. Uudistusten ja muutosten ansioista Meidän Munakunnan toiminta on entistä parempaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Tänä vuonna 2013 jatkamme investointeja, jolla parannamme tehokkuutta ja pienennämme ympäristörasituksia. Vuonna 2012 Munakunta konsernin liikevaihto kasvoi 15 prosentilla 53,8 miljoonaan euroon. Myynnin kasvu tuli paremmasta myynnin jakaumasta sekä myönteisestä hintojen kehityksestä. Tuottajillemme maksoimme 12 prosenttia edellisvuotta korkeampaa keskitilityshintaa. Tilikauden tulos oli hienosti vajaan miljoonan euroa voitollinen ja omavaraisuusaste parani. Esitän parhaimmat kiitokseni asiakkaille, henkilöstölle, luottamusjohdolle ja jäsenillemme. Teidän kanssa olemme yhdessä rakentaneet kilpailukykyisen Meidän Munakunnan. 3 / 16 vuosikertomus vuosikertomus 4 / 16 KANATALOUS VUONNA 2012 TUOTANTO JA TUOTANTORAKENNE Vuonna 2012 kananmunia tuotettiin Suomessa hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kokonaistuotanto laski 62,8 miljoonasta kilosta 62,7 kiloon. Omavaraisuusaste laski 111 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 114 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa häkkituotannon osuus kokonaistuotannosta oli 63 prosenttia. Häkkituotannosta pääosa oli virikehäkkituotantoa. Lattiatuotantoa oli loppuvuonna 2012 33 prosenttia ja luomutuotantoa 4 prosenttia. Suomessa viime vuosien investoinnit ovat nopeuttaneet siirtymistä 2012 hyväksyttäviin tuotantomuotoihin. Tuotannon kannattavuus kohosi vuonna 2012 EU:n alueella hintojen noustessa ja laskennallinen marginaali on ollut koko vuoden selvästi 5 vuoden keskiarvoa korkeammalla. Kannattavuus on edelleen kuitenkin heikolla tasolla rehujen kalliin hinnan vuoksi. Kaikkien pakkaamoiden käsittelemä kananmunamäärä oli 62,2 miljoonaa kiloa, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna 0,1 prosenttia. Pakkaamoiden vastaanotosta toimitettiin tuoteteollisuuteen 6,0 miljoonaa kiloa, mikä on n. 20 % prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2012 haudottiin 3,18 miljoonaa poikasta, 5 prosenttia edellisvuotta enemmän. KULUTUS Vuonna 2012 kananmunien kokonaiskulutus kasvoi 4,5 prosenttia, ja oli 56 miljoonaa kiloa. Kulutus henkeä kohden nousi hieman edellisen vuoden tasolta, ja oli 10,5 kiloa. Kuorimunien kulutus oli 48,9 miljoonaa kiloa, jossa oli kasvua 5,1 prosenttia. Munavalmisteiden kulutus oli 7,9 miljoonaa kiloa. Munavalmisteiden ja kuorimunien tuonti nousi vuodesta 2011, kuorimunien tuonti lähes kaksinkertaistui ollen yhteensä 4,2 miljoonaa kiloa. ELÄINTEN MÄÄRÄ JA TUOTANTO 2009 2010 2011 2012 Haudonnat (sis. tuonnin) milj. kpl 3,57 3,24 3,01 3,18 Kanojen määrä milj. kpl 3,10 3,50 3,30 3,70 Kananmunien tuotanto milj. kg 53,9 61,5 62,0 62,7 Tilojen oma käyttö ja suoramyynti milj. kg 0,5 0,5 0,8 0,5 Pakkaamoiden kautta markkinoille milj. kg 53,4 61,0 62,3 62,2 Pakatut kuorimunat + munavalmisteet (sis. valmistetuonnin) milj. kg 50,2 52,0 53,6 56,0 Kulutus henkeä kohti kg 9,5 9,8 10,0 10,5 Kuorikananmunien vienti milj. kg 4,7 8,5 8,1 6,7 Munajalosteiden vienti milj. kg 2,2 2,3 3,9 4,6 Kokonaisvienti milj. kg 6,9 10,8 12,0 11,3 106 117 114 111 Kananmunan kulutuksen kasvuun olivat merkittävinä tekijöinä kananmunan terveysmielikuvan parantuminen sekä vaikean taloudellisen tilanteen tuoma edullisten elintarvikkeiden kysynnän kasvu. Kananmunien kuluttajahinta nousi edellisvuoden tasosta n. 21 prosenttia. Kananmunien keskimääräinen kuluttajahinta oli 4,28 euroa/kg. KANANMUNANTUOTANNON JAKAUTUMINEN VIENTI KANANMUNIEN KULUTUS JA MARKKINOINTI TUOTTAJAHINTA TUOTANNON OMAVARAISUUS % Kokonaisvientimäärä vuonna 2012 oli 11,2 miljoonaa kiloa. 7,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuorimunia vietiin 6,7 miljoonaa kiloa, 18,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa viennistä (47 prosenttia) suuntautui Ruotsiin. Muita vientimaita olivat mm. Saksa ja Viro. Vientihinta nousi 50 prosenttia edellisvuodesta (0,83 €) ja oli keskimäärin 1,20 euroa/kg. Munavalmisteita vietiin 4,6 miljoonaa kiloa, kasvua edelliseen vuoteen 17,1 prosenttia. Vuonna 2012 kananmunien tuottajahinta kaikki laatuluokat ja tuotantomuodot huomioiden kohosi 21 prosentilla ja oli keskimäärin 115 s/kg. Lattiakanaloiden tuottajahinta oli tammikuussa 2013 17 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa 2012. Luomukanaloiden tuottajahinta oli hieman alhaisempi, 2 prosenttia, ja virikehäkkikanaloiden tuottajahinta oli 15 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa 2013. 5 / 16 vuosikertomus HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuoden 2012 alusta munivien kanojen hyvinvointidirektiivi kielsi EU:ssa kanojen pidon varustelemattomissa häkeissä. Siitä huolimatta että, direktiiviä ei kaikissa jäsenmaissa noudatettu syntyi EU:ssa vuoden alussa pula kananmunista, mikä nosti kananmunien hinnat ennätystasolle. Vuoden loppuun mennessä tuotanto oli palautunut lähes aikaisemmalle tasolle. Suomessa direktiiviä noudatettiin ja tuotanto notkahti alkuvuonna aiheuttaen historiallisen kananmunapulan pääsiäisen alla. Munakunnassa saavutettiin hienosti vuoden 2012 isot päätavoitteet; voitollinen tulos, isojen toiminnallisten uudistusten läpivienti sekä korkeammat tilityshinnat. Munakunnan pakkaamo- ja keräilytoimintoihin investoitiin voimakkaasti. Oripään pakkaamolle hankittiin uusi pakkauskone, Kaarinan pakkaamolle lavaltapurkajarobotti, sekä pesulinjat muovikennoja ja – lavoja varten. Kananmunien keräilyssä siirryttiin syksyllä käyttämään muovikennoja, mikä muutti toimintaa läpi koko tuotantoketjun tuottajalta pakkaamolle. Muovikennojen käytöllä parannettiin entisestään koko tuotantoketjulle tärkeää hygieniaa ja laatua, sekä tehostettiin tilankäyttöä. Muovikennojen käyttöönoton myötä kuljetusten määrää pystyttiin myös vähentämään. Näillä toimenpiteillä jätemäärää ja ympäristökuormituksia vähennettiin merkittävästi. Munakunnan kotimaan kuorimunamyynti kehittyi hyvin ja myynti suurkeittiösektorille kasvoi selvästi mm. uusien tuotteiden ansiosta. Kananmunajalosteissa kotimaan markkinaasema laski hieman leipomosektorilla. Vastaavasti onnistuimme kasvattamaan munajalosteiden myyntiä Ruotsiin ja Baltiaan. Munakunnan kananmunahankinta omilta tuottajilta laski edellisvuodesta 25,2 miljoonaan kiloon. Konsernin kananmunaraaka-aineenkäyttö oli edellisvuoden tasolla 28,3 miljoonaa kiloa. Maksoimme tuottajillemme keskimäärin 110 senttiä kananmunakilolta, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Munakunta konsernin liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 15 prosentilla 53,8 miljoonaan euroon. Konsernin tulos ennen veroja parani edellisvuodesta kahdella miljoonalla eurolla, ja oli hyvä, 0,9 miljoonaa euroa. Toiminnalliset kulut olivat edellisvuotta korkeammat myynnin kasvun ja monien uudistusten läpiviennin seurauksena. Konsernin omavaraisuusaste parani edellisvuodesta 38,2 prosenttiin. vuosikertomus KANANMUNAKAUPPA KOTIMAAN KANANMUNAMARKKINOINTI Kananmunien kotimaan kulutus nousi vuoden 2011 tasolta ja kulutus henkilöä kohden oli 10,5 kiloa, noin 167 kananmunaa vuodessa. Kananmunia myytiin yhteensä 56,2 miljoonaa kiloa, joista kuorikananmunien osuus oli 88 prosenttia. Kuorikananmunien myynti lisääntyi 5,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 haasteellisessa ympäristössä onnistuimme kotimaan kuorimuna ja horeca myynnissä hyvin. Kuorimunamyynti kehittyi 17 prosenttia ja horecamyynti 14 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Molemmilla osa-alueilla pystyimme kevään vaikeassa raaka-ainetilanteessa tasaisiin toimituksiin kaikille asiakasryhmille. Panostimme vahvasti myös Kultamuna kuluttajaviestintään. Kevään ja syksyn aikana toteutimme näyttävät Kultamunakas kampanjat sekä aikakausi- ja sanomalehdissä, verkossa ja myymälöissä. Horeca sektorilla jatkoimme Ikääntyvien ravitsemus-projektia toteuttamalla ravitsemuskokeen vanhusten palvelutalon kanssa, sekä järjestämällä yhteistyökumppanien kanssa juhlaseminaarin noin 150 vaikuttajalle ja osallistumalla syksyn Ateria 2012 messutapahtumaan. KUORIKANANMUNIEN VIENTI Kananmunien kokonaisvienti Suomesta oli 11 miljoonaa kiloa, jossa laskua edellisvuoteen verrattuna 7 prosenttia. Kuorimunia vietiin 6 miljoonaa kiloa, vähennystä edelliseen vuoteen 2011 oli 18 prosenttia. Munakunnan kuorimunien vienti oli konsernin sisäistä vientiä AS Eesti Munatootedille Viroon, 0,9 miljoonaa kiloa. KANANMUNATUOTTEIDEN KAUPPA Kananmunavalmisteiden kulutus oli Suomessa 7 miljoonaa kiloa. Kulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kananmunavalmisteiden vienti kasvoi 17 prosenttia, ja oli kuorimuniksi muunnettuna 4,6 miljoonaa kiloa. Munakunta valmisti viime vuonna kananmunatuotteita 5,6 miljoonaa kiloa. Vuoden alkupuoliskolla raaka-aineen saatavuus oli heikko ja hinnat korkeat. Syksyn aikana tuotantotilanne normalisoitui ja samanaikaisesti kilpailu kotimaan 6 / 16 asiakkaista kiihtyi. Munakunnan markkinaosuus kotimaassa laski hieman, mutta vastaavasti munajalosteiden vienti Baltiaan ja Ruotsiin kasvoi. kauskone, Kaarinan pakkaamolle hankittiin lavaltapurkajarobotti, sekä pesulinjasto muovikennoille, lavoille ja välilevyille. Tytäryhtiö AS Eesti Munatooted:n toimintavuosi oli haasteellinen. Munamassojen myynnin kasvu Baltiassa nosti AS Eesti Munatooted:n liikevaihtoa 17 prosenttia, 4,4 miljoonaan euroon. Alkuvuoden korkeat raaka-aineiden ostohinnat rasittivat kannattavuutta ja koko vuoden tulos jäi tappiolle. Tuotantotoiminta uudistettiin madaltamalla organisaatiota ja siirtymällä tiimiorganisaatioon. Laadunvalvonta ja laatupäällikköpalvelut ostetaan Netfoodlab Oy:ltä. Kaarinan pakkaamolle suunniteltiin uusi työaikajärjestely, joka otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. KANANMUNATUOTEVALMISTUKSEN JA PAKKAAMOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kananmunatuotevalmistuksessa veden kulutus oli valmistunutta tuotekiloa kohden lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011. Jätevesien laatu parantui edelleen vuoden aikana ja kuormitustekijöissä arvot alenivat ympäristönhallintaohjelman päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Marraskuussa pakkaamoilla otettiin käyttöön muovikennot, joiden vaikutuksesta jätemäärä ja ympäristökuormitus vähenivät merkittävästi. ALKUTUOTANTO Vuonna 2012 kotimaan kananmunien kokonaistuotantomäärä kasvoi 0,2 prosenttia ollen 62,4 miljoonaa kiloa. Munivien kanojen hyvinvointidirektiivi, mikä kielsi kanojen pidon ns. perinteisissä varustelemattomissa häkeissä 1.1.2012 alkaen, johti siihen, että moni kananmunantuottaja lopetti tuotantonsa vuoden 2011 loppupuolella, ja tämä johti alkuvuodesta kananmunapulaan. Munakunta järjesti tuottajilleen maaliskuussa ja marraskuussa eri alueilla Meidän Munakunta – keskustelutilaisuuksia joihin tuottajat osallistuivat aktiivisesti. Tilaisuuksissa käsiteltiin kananmuna-alan näkymiä sekä tuottajien omistaman osuuskunnan, Munakunnan kehitystä ja suunnitelmia. Kesällä tuottajille järjestettiin kesäteatteri-ilta. Tammikuussa Munakunnan jäsenet sekä henkilökunta juhlivat yhdessä 90 vuotta täyttänyttä Meidän Munakuntaa. Vuonna 2012 Munakunta osti omilta tuottajiltaan 25,2 miljoonaa kiloa kananmunia, noin miljoona kiloa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Munakunnan hankinnasta loppuvuonna lattiatuotannon osuus oli 40 prosenttia ja luomutuotannon 4 prosenttia. TUOTANTOTOIMINTA Pakkaamoiden käsittelemät määrät laskivat hieman vuoden 2011 tasosta. Kaarinassa pakattiin 15,8 miljoonaa kiloa (17,3), Oripäässä 7,8 miljoonaa kiloa (8,8) ja Närpiön munapakkaamossa rahtipakattiin 1,6 miljoonaa kiloa (1,4). Valmistepuolen raaka-ainekäyttö laski hieman edellisvuodesta ja oli 6,1 miljoonaa kiloa. Pakkaamotoimintaa tehostettiin siirtymällä kuitukennoista muovikennoihin. Oripään pakkaamolle hankittiin uusi pak- TARVIKEKAUPPA Tarvikemyynti kävi hyvin ja liikevaihto nousi kolmeen miljoonaan euroon. Big Dutchmanin lukuun myytiin lisäksi kanalaitteita reilun miljoonan euron edestä. Big Dutchman virikehäkkejä myytiin 50.000 kanapaikalle ja Natura lattia- ja kerroslattia laitteita 80.000 kanapaikalle. Rehustukseen toimitettiin kuljettimia ja punnitusjärjestelmiä, ja niihin automaattiset ohjausjärjestelmät. Ilmastoinnin osuus liikevaihdosta oli n. 30 %, päätuotemerkkeinä Skov ja Multifan. Lihasiipikarjasektorille toimitettiin Big Dutchman ruokintaja juomalaitteita, Skov ilmastointia ja tuotannonohjausta. Tarvikeosaston kokonaisvahvuus oli 9 henkilöä. TULOS Munakunta konsernin liikevaihto oli 53,8 miljoonaa euroa (46,7 milj. euroa vuonna 2011) ja emoyhtiön 52,3 miljoonaa euroa (45,2 milj. euroa vuonna 2011). Konsernin kokonaismyyntimäärät olivat edellisvuoden tasolla, mutta paremman myynnin jakauman ansiosta liikevaihto kasvoi. Vuonna 2012 maksoimme tuottajilta hankkimistamme kaikista kananmunista keskimäärin 109,8 s/kg, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Munakunta maksoi hieman alan keskiarvoa alempaa tilityshintaa. Konsernin toiminnalliset kulut olivat seitsemän prosenttia edellisvuotta suuremmat myynnin kasvun sekä isojen uudistushankkeiden johdosta. Konsernin tulos ennen satunnaiseriä oli hyvä 0,9 miljoonaa euroa (-1,1 milj. euroa vuonna 2011). Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli 0,7 miljoonaa euroa (-1,3 milj. euroa vuonna 2011). Emoyhtiön satunnaisissa erissä on saatuja konserniavustuksia 0,2 miljoonaa euroa sekä fuusiotappio -1,1 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste parani konsernissa 38,2 prosenttiin ja oli emoyhtiössä 41 prosenttia. Konsernin maksuvalmius on tyydyttävä. Osuuspääomia kerättiin jäseniltä 0,5 miljoonaa euroa. 7 / 16 vuosikertomus VUODEN 2013 NÄKYMÄT Kananmunien tuotanto on EU-alueella palautunut aikaisemmalle tasolle. Suomessa tuotanto on tehtyjen kanalainvestointien johdosta kasvanut edellisvuotta suuremmaksi. Kananmunien kysynnän pitkään jatkunut kasvu hidastui vuoden 2012 lopulla. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisvuodesta kasvavan kysynnän ja parempien myyntihintojen ansiosta. Toteutettujen ja meneillään olevien uudistusten ansiosta tavoitteena on toiminnan tehokkuuden paraneminen kuluvan vuoden aikana. Syksyllä 2012 alkaneen viljan hintojen nousun myötä tuottajien rehukustannukset ovat nousseet ja Kultamuna Kasvuratkaisusopimusten ehtojen mukaisesti olemme nostaneet tuottajahintojamme kuluvan vuoden alussa. Yrityksen toimintaympäristössä on epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heijastua kuluvan tilikauden myyntiin ja tulokseen. Kotimaan kananmunien kysynnän odotetaan kasvavan hieman. Kananmunien tuotannon kysyntää suuremman kasvun johdosta kilpailutilanne kotimaan markkinoilla saattaa kiristyä. Viljan hintojen ja rehukustannusten vaihtelut vaikuttavat Kultamuna Kasvuratkaisusopimusten kautta tilityshintoihimme. Jos maassamme tavataan vastustettavia eläintauteja, ne voivat aiheuttaa häiriöitä tavaravirtoihin, heikentää kananmunien kysyntää ja jopa johtaa tuotteiden takaisinvetoon markkinoilla. Munakunnassa on toimintasuunnitelma eläintautien varalta ja epidemiatapauksia varten vakuutusturva. TUNNUSLUVUT 1.000 EURO MUNAKUNTA 2012 2011 2010 KONSERNI 2012 Liikevaihto 52 295 45 172 36 046 Palkat ja palkkiot 3 396 3 101 2 236 Liiketulos 693 -1 308 - 2 001 -% 1,3 % -2,9 % -5,6 % 1,8 % -2,2 % -5,5 % Oman pääoman tuotto 10,9 % -19,9 % -18,7 % 17,2 % -23,5 % -37,4 % Omavaraisuusaste 41,0 % 42,7 % 48,7 % 38,2 % 35,1 % 41,7 % Henkilöstö keskimäärin 94 69 70 112 110 117 KONSERNIN KOTIMAAN KUORIMUNAMYYNTI Milj. kg 30 2011 2010 53 824 46 690 43 421 3 620 3 302 3 465 973 -1 013 -2 403 KONSERNIN HANKINTA TUOTTAJILTA KONSERNIN LIIKEVAIHTO Milj. kg Kuorikananmunat 40 Tarvikekauppa Kananmunatuotteet Milj. Euroa 60 25 30 50 20 40 15 20 30 10 20 10 5 0 vuosikertomus 10 2008 2009 2010 2011 2012 0 2008 2009 2010 8 / 16 2011 2012 0 2008 2009 2010 2011 2012 JÄSENISTÖ, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JÄSENISTÖ HALLITUS Vuoden lopussa osuuskuntaan kuului 228 jäsentä. Vuoden aikana Munakuntaan liittyi uusia jäseniä 4 ja Munakunnasta erosi 18 jäsentä. Hallitus piti vuoden aikana 9 kokousta, joista 1 oli puhelinkokous. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 92 prosenttia. OSUUSKUNNAN KOKOUS TILINTARKASTAJAT Varsinainen osuuskunnankokous pidettiin Liedossa 12.4.2012. Kokouksessa oli edustettuna 22 henkilöjäsentä. KPMG Oy Ab (tilintarkastustoimisto KHT-yhteisö), jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Niklas Oikia, Turusta. HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto piti vuoden aikana 3 kokousta. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi kaupallinen johtaja Juha-Pekka Takku. Hallintoneuvoston tarkkailijoina toimivat Kalle Kirvelä, Jussi Takala ja Hannes Uusitalo sekä varalla Kari Laaksonen. HALLINTONEUVOSTON JÄSENET VUONNA 2012 Vuodesta Jukka Huittinen Salo, pj. 2006 Sirpa Heikkilä Mynämäki 2006 2014 Kalle Kirvelä Pöytyä 2004 2014 Kari Laaksonen Mynämäki 2004 2015 Sari Lehtinen Yläne 2012 2015 Mikael Melin Mustasaari 2009 2014 Ville Nurmi Kokemäki 2008 2015 Juha Pihanperä Uusikaupunki 2007 2013 Esa Röyskö Ilmajoki 2004 2015 Nykyinen toimikausi päättyy 2014 Pekka Saarinen Loimaa 2012 2013 Veikko Salin Salo 1998 2013 Jussi Takala Alajärvi 2008 2013 Seppo Tapio Sastamala 2002 2013 Hannes Uusitalo Loppi 2004 2015 Jirka Villanen Kauhajoki 2010 2015 Tommi Vippola Laitila 2010 2014 Jouni Vähätalo Lieto 1999 2014 HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2012 Vuodesta Nykyinen toimikausi päättyy Jarmo Mäntyharju Oripää, pj. 1995 2014 Kari Lammi Koski Tl, vpj. 2008 2013 Mikko Ala-Äijälä Rauma 2006 2015 Pasi Pärnänen Seinäjoki 2009 2014 Jari-Pekka Rautamaa Naantali 2007 2013 Kaija Viljanen Helsinki 2007 2013 HENKILÖSTÖ Kertomusvuoden aikana järjestettiin koko konsernin henkilöstölle tiedotustilaisuuksia. TYKY- toiminnan puitteissa henkilöstöä kannustettiin harrastamaan omaehtoista liikuntaa tarjoamalla liikuntaseteleitä. Lisäksi henkilökunnalle kustannettiin osallistumismaksut alueen suurimpiin liikuntatapahtumiin. HR toimintojen kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä yhteistyö HR Partner Oy:n kanssa. Munakunnan koko henkilöstöllä on hoitoturvavakuutus täydentämässä työterveyshuoltoa ja edistämässä nopeaa hoitoon pääsyä sairaustapauksissa. Toimitusjohtajana toimii Jan Lähde. HENKILÖSTÖ JAKAANTUI TILIKAUDEN 2012 LOPUSSA SEURAAVASTI 2011 Munakunta 87 87 henkilöä AS Eesti Munatooted 17 17 henkilöä Yhteensä 104 104 henkilöä KONSERNIRAKENNE Kiinteistö Oy Piispanristintie 8 sulautui Munakuntaan 31.12.2012. Munakunta konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi täysin omistettu tytäryhtiö AS Eesti Munatooted sekä osakkuusyhtiö Närpes Äggpackeri - Närpiön Munapakkaamo Ab Oy. 9 / 16 vuosikertomus TULOSLASKELMA MUNAKUNTA 1000 Euro MUNAKUNTA KONSERNI 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 52 295 45 172 53 824 46 690 367 -190 294 390 389 32 291 -189 -17 415 -41 723 97 -37 045 140 -42 512 79 -37 741 142 -478 -42 104 -368 -37 273 -512 -42 945 -392 -37 991 -4 282 -849 -5 028 -3 872 -849 -4 685 -4 574 -1 143 -4 900 -4 135 -1 195 -4 592 693 -1 307 972 -1 013 77 21 75 8 1 21 1 9 -112 -14 -87 -4 -114 -92 -112 -102 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 679 -1 311 880 -1 115 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 228 227 -1 059 -831 227 -152 -1 084 880 -1 115 LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Osuus osakkuusyritysten tuloksista Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKETULOS Rahoitustuotot ja kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -64 Tuloverot TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ vuosikertomus -152 10 / 16 -1 084 880 -1 179 RAHOITUSLASKELMA MUNAKUNTA 1000 Euro MUNAKUNTA KONSERNI 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 693 779 -14 227 -1 307 848 -4 481 972 1 042 -92 -1 013 1 212 -102 1 685 18 1 922 97 -464 51 -468 46 971 -838 958 -793 423 930 1 018 231 477 967 1 146 399 2 615 249 2 889 496 -3 079 -309 -3 216 -417 -32 105 -2 974 0 -309 105 -3 112 0 -448 -359 -60 -223 48 50 -23 201 -40 470 -265 -3 -41 507 -135 172 -41 470 -265 -246 -41 507 -135 416 305 337 85 57 5 245 114 133 Likvidit varat 1.1. 1 087 842 1 113 980 Likvidit varat 31.12. 1 149 1 087 1 227 1 113 LIIKETOIMINTA Tulorahoitus Liiketulos Oikaisut liiketulokseen Rahoitustuotot ja –kulut Satunnaiset erät Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) Korottomat lyhytaikaiset velat lisäys (+), vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit Investoinnit omistusyhteysyrityksiin Käyttöomaisuuden myyntituotot Rahavirta ennen rahoitusta RAHOITUS Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+) Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-) Osuuspääoman korot, osingot Oman pääoman lisäys Oman pääoman palautukset Muut rahoituserät Likvidien varojen lisäys (+), vähennys (-) Fuusiossa siirtyneet rahavarat 11 / 16 vuosikertomus TASE MUNAKUNTA 1000 Euro MUNAKUNTA KONSERNI 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011 2 263 6 528 2 263 6 147 265 149 683 265 149 302 484 3 220 2 775 428 425 624 484 3 138 2 843 481 3 416 741 247 6 726 1 477 247 6 713 4 638 821 113 13 1 898 81 13 147 13 116 13 7 954 7 1 999 7 167 7 135 7 945 4 159 7 145 5 075 760 662 790 711 1 199 1 959 832 1 494 1 319 2 109 930 1 641 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet / Tavarat Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ vuosikertomus 2 159 2 621 301 81 325 559 270 4 157 4 817 657 32 17 20 116 5 659 3 102 5 108 81 325 559 270 4 336 32 17 20 115 5 293 0 0 0 0 1 149 1 087 1 227 1 113 7 265 10 399 7 672 8 048 15 210 14 558 14 817 13 123 12 / 16 TASE MUNAKUNTA 1000 Euro MUNAKUNTA KONSERNI 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2011 2 632 2 440 2 632 2 440 937 924 937 924 2 796 3 733 3 921 4 845 1 190 2 127 2 409 3 333 -152 -1 084 880 -1 179 6 213 6 201 5 639 4 594 2 479 53 2 532 2 536 97 2 633 2 479 53 2 532 2 536 97 2 633 770 42 4 402 21 46 188 468 51 4 034 52 64 132 770 42 4 521 497 51 4 136 46 245 64 195 996 6 465 923 5 724 1 022 6 646 952 5 896 8 997 8 357 9 178 8 529 15 210 14 558 14 817 13 123 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Muut rahastot Vararahasto Käyttörahasto Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Kirjanpitolain mukainen tilinpäätös kokonaisuudessaan on saatavissa Munakunnan pääkonttorista. 13 / 16 vuosikertomus vuosikertomus 14 / 16 JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTTÖEHDOTUS Munakunnan jakokelpoiset varat 31.12.2012 muodostuvat seuraavasti: Käyttörahasto 2 795 717,07 Tilikauden alijäämä - 152 199,41 2 643 517,66 Hallitus ehdottaa, että vapaasta omasta pääomasta jaetaan 4 %:n suuruinen korko (92.308,75) sääntöjen mukaan tilikauden alussa maksettuna olleille osuusmaksuille ja että tilikauden alijäämä kirjataan käyttörahaston vähennykseksi. Osuuspääoman korko maksetaan vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä. TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kaarinassa 14.3.2013 Jarmo Mäntyharju puheenjohtaja Kari Lammi Mikko Ala-Äijälä Pasi Pärnänen Jari-Pekka Rautamaa Kaija Viljanen Jan Lähde toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lieto 21.3.2013 Niklas Oikia KHT 15 / 16 vuosikertomus MUNAKUNTA Pääkonttori, pakkaamo, jalostetuotanto sekä tarvike Kaarina, Piispanristi Puh. (02) 214 420 Fax (02) 214 4222 www.kultamuna.ﬁ Postiosoite: PL 6, 20761 PIISPANRISTI Käyntiosoite: Piispanristintie 8 ILMAJOEN PALVELUPISTE Puh. (06) 424 2500 Fax (06) 424 2520 ORIPÄÄN PAKKAAMO Salamäentie 135 32500 ORIPÄÄ Puh. (02) 763 6670 Fax (02) 763 6739 vuosikertomus 2012