Sääntely taltuttaa talouden töyssyjä
UUTISET 2010 VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI Atria uskoo yhä Venäjään Pienet takaukset tulivat takaisin Sisu kasvattaa asiantuntijan Sääntely taltuttaa talouden töyssyjä Suomen Pankin Pentti Hakkarainen luottaa, ettei tiukentuva valvonta vaikuta kilpailukykyyn 14 16 Garantia Uutiset 2010 Pentti Hakkarainen: Tiukentuva valvonta vakauttaa taloutta 4 Uutiset 7 Atria hakee kasvua Venäjältä 8 Lenina Rautosen kolumni 11 Kasvukipuja puujalassa 12 Tulisija antaa muutakin kuin lämpöä 14 Kekseliäs härkäpäisyys tekee taiturin 16 Tuukka ja Erkka astuivat remmiin 19 Julkaisija Vakuutusosakeyhtiö Garantia Päätoimittaja Mikael Englund Toimitus Viestintätoimisto Povitasku Oy Ulkoasu Mainostoimisto Tasku Oy Painopaikka Printmoore Oy Osoitteenmuutokset [email protected] Salomonkatu 17 A, 00100 Helsinki, puh. 020 7479 800, fax 020 7479 801, www.garantia.fi FSC logosta tunnistat tuotteen sisältävän puuta, joka on peräisin sellaisista vastuullisesti holdetuista metsistä, jotka on sertifioitu FSC:n (Forest Stewardship Council) kriteerien mukaan. DNV-COC-000019. © 1996 Forest Stewardship Council A.C. Halvan riskirahan aika on ohi Finanssikriisi meni, mutta luottomarginaalit eivät ole palanneet kriisiä edeltävälle tasolle. Eikä tällaista ole odotettavissakaan lähiaikoina, vaikka riskitön korkotaso onkin pitkään pysytellyt ennätyksellisen alhaalla. Monet valtiot ovat velkaantuneet erittäin nopeasti lieventäessään talouslaman vaikutuksia ja heikoimmat valtiot ovat ajautuneet velkakriisiin. Pankit eivät vieläkään luota toisiinsa ja finanssikriisistä selvinneet pankit ja vakuutusyhtiöt joutuvat nyt ennen näkemättömän tarkan valvonnan alaisiksi. Kaikki tämä maksaa ja lasku lankeaa viime kädessä pankkien asiakkaille, erityisesti niille, jotka pyytävät rahoittajia ottamaan riskiä. Ennen tapana oli, että asiakaskohtainen riskimarginaali oli korkeintaan muutamia kymmeniä prosentteja viitekorosta. Nyt näyttää siltä, että vastaava marginaali on Mikael Englund muutamia satoja prosentteja riskittömästä korosta laskettuna. Uskon, että muutos on pitkäaikainen, millä on syvälle käyviä vaikutuksia yritysten rahoitusmarkkinoilla. Etenkin riskipitoisten hankkeiden ja yritysten pitkäaikainen rahoitus tulee entistä enemmän painottumaan omanpääomanehtoiseen ja välirahoitukseen velkarahoituksen asemesta. Velkarahoittajien riskien arviointi- ja hallintamenetelmien laatu korostuu entisestään. Yritysten kannattaa yhä tarkemmin harkita, minkä rahoittajan valitsevat yhteistyökumppanikseen. Halvin ei aina ole edullisin pitkän päälle. Todellinen ris- ki yritykselle on, jos rahoittaja ei halua tai kykene palvelemaan vaikeina aikoina – silloin, kun vähiten kaipaa ylimääräisiä rahoituksen ongelmia. Selvitimme Garantiassa, mitä mieltä asiakkaamme olivat tuotteistamme ja palveluistamme. Tutkimus, jonka tuloksista kerromme lehtemme tässä numerossa, tehtiin viime kesänä. Niinpä asiakkaidemme mielipiteissä heijastuvat kokemukset juuri vaikeina aikoina. Eniten asiakkaamme arvostivat Garantian luotettavuutta ja henkilöstön ammattitaitoa. Tämä on rohkaisevaa siksi, että juuri nuo asiat olemme asettaneet itsellemme päämääriksi. Vähiten tyytyväisiä asiakkaamme olivat aktiivisuuteemme palveluiden tarjoamisessa, minkä niin ikään ymmärrän hyvin. Mutta tähän asiaan on muutos luvassa, kun pankkien palvelukyvyn puutteista johtunut kysyntäpaine on hellittämässä, eikä toteutunut tai ennakoitavissa oleva vahinkokehityskään rajoita takauskapasiteettia. Uskon, että pystymme jatkossakin tarjoamaan yrityksille pitkäjänteistä ja asiantuntevaa rahoitusyhteistyötä sekä varteenotettavan pitkäaikaisen rahoitusvaihtoehdon nyt, kun elpyvä kysyntä lisää monilla aloilla käyttöpääoman tarvetta ja investoinnitkin toivottavasti pian tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Haluan toivottaa lukijoillemme rauhallisia lukuhetkiä ja oikein miellyttävää syksyn jatkoa. ” Rahoittaja kannattaa valita harkiten” garantia garantia uutiset uutiset3 3 Pentti Hakkarainen: Tiukentuva valvonta vakauttaa taloutta Kaksi vuotta sitten finanssikriisi lainehti maailmalle kuin myrkkyvuoto, jota kukaan ei osaa sulkea. Tuli kiire sopia rahoitusmarkkinoiden tiukemmasta sääntelystä. Mutta mitä lisääntyneestä sääntelystä seuraa? ” Hyvin asiansa hoitaneet pankit ovat sääntelyn voittajia ” Suomen Pankin Pentti Hakkarainen Vapaat rahoitusmarkkinat tekivät tempun. Niiden itsesääntely ei toiminutkaan, kuten oli kuviteltu. Valvonnan puute johti yltiöpäisiin riskeihin, ennen kokemattomaan finanssikriisiin ja reaalitalouden lamaan. Kriisi teki monet rahoitusalan puutteet näkyviksi. – Vaikka seurattiin yksittäisiä toimijoita ja ne täyttivät vaatimukset, koko järjestelmä saattoi kehittyä vinoon. Makrovalvonta puuttui. Rahoitusalan toimijat ovat myös entistä kansainvälisempiä, mutta riittävää ylikansallista valvontaa ei ole ollut, summaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen. – Osa riskeistä tuli puun takaa. Osa taas tunnistettiin, mutta viesti ei mennyt riittävästi perille. Finanssikriisi totisesti täräytti viestin perille. Ääni muuttui kellossa rahoitusalalla ja politiikassa. – Ennen finanssikriisiä kaikkeen sääntelyyn liittyi epäilys. Nyt sääntelyä aiemmin vastustaneet maat, esimerkiksi Yhdysvallat ja EU:n suuret maat, ajavat sitä eturintamassa. RISKIT PAREMMIN HALLINTAAN Vaikka poliitikot ja rahoitusalan toimijat ovat olleet jokseenkin yksimielisiä sääntelyn tarpeesta, yksityiskohdista on väännetty kättä. Kaksi vuotta finanssikriisin kärjistymisen jälkeen sääntelystä on lopulta saatu mustaa valkoiselle. Ensiksi EU-maat saivat sovittua lisävalvonnasta syyskuussa. Unioniin tulee vuoden alussa kolme uutta EU-valvojaa: pankkivalvoja, arvopaperimarkkinavalvoja sekä vakuutus- ja eläkevalvoja. Myös makrotason eli kansainvälisen talouden riskejä tarkkaileva järjestelmäriskikomitea aloittaa toimintansa. Sen sijaan sopua ei syntynyt pankkiverosta, jolla kerättäisiin varoja kriisin varalta. Vielä merkittävämmin rahoitusalaan vaikuttaa Basel III -uudistus. Maailman johtavien keskuspankkien ja rahoitusvalvojien edustajien muodostama Baselin pankkikomitea sopi syyskuussa merkittävistä muutoksista rahoitusjärjestelmän perussääntöihin. 4 garantia uutiset Teksti Riikka Vakkuri Kuvat Olli Urpela Basel III vaatii pankeilta enemmän ja laadukkaampia omia pääomia, joiden tulee olla aidosti käytettävissä tappioiden kattamiseen. Riskinottoa hillitsee se, että laadukkaimpien, niin kutsuttujen rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen täytyy olla vähintään 4,5 prosenttia suhteessa riskipainotettuihin varoihin entisen kahden prosentin sijaan. Vakavaraisuutta vahvistetaan myös siten, että pankin osingonjakoa rajoitetaan, jos laadukkaimpien omien varojen määrä on alle seitsemän prosenttia. Keskeisimpiä Suomessa toimivia pankkeja nämä vaatimukset eivät järisytä, sillä niiden vakavaraisuus on jo Baselin komitean uusien suositusten mukainen. Keskeinen muutos on myös kriisitilanteiden varalta luotava pääomapuskuri, jonka tulee olla 2,5 prosenttia pankin riskipainotetuista varoista. Lisäksi pankkien velkaantumiselle ja taseiden kasvulle asetetaan katto. Myös pankkien maksuvalmiudelle asetetaan vähimmäisvaatimukset: likvidejä varoja on oltava lisää sekä rahoituspohjan vakaa ja pitkäaikaisempi. Pankkien sopeutumista muutoksiin helpottaa siirtymäkausi, joka alkaa vuonna 2013 ja päättyy 2019. G20-maiden on määrä hyväksyä säännöt marraskuisessa kokouksessaan. SÄÄNTELY EI SYÖ KILPAILUKYKYÄ Myös Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana toimiva Pentti Hakkarainen kuvailee, että sääntelyä on suunniteltu kahden tulen välissä. Toisaalta pankkikomitea vaatii rahalaitoksilta riittävää vahvuutta kriisien varalle, ja se tuo pankeille kustannuksia. Toisaalta säädökset eivät saisi heikentää talouden elpymistä. Ensimmäiset Baselin komitean ehdotukset olivat tiukkoja. garantia uutiset 5 Finanssikriisi aloitti uuden ajan. Nyt suunnistetaan sumuisissa talousnäkymissä. Pankit torjuivat ne ja arvioivat sääntelyn lisäävän rahoituskustannuksia kohtuuttomasti ja supistavan lainanantoa. Finanssialan Keskusliitto ja International Institute of Finance ovat varoittaneet liian tiukan sääntelyn uhkaavan orastavaa talouden kasvua. – IIF:n laskelmat esittivät moninkertaisia rasituksia Baselin pankkikomitean arvioihin verrattuna, koska niissä ei huomioitu hyötyjä, joita sääntelyn kiristämisestä tulee pankeille ja yhteiskunnalle rahoitusjärjestelmän vakauden kautta. On kuitenkin tärkeää, että sääntelyä tarkastellaan eri näkökulmista, koska se pyritään kalibroimaan niin hyväksi kuin mahdollista. Baselin komitea ottikin onkeensa pankkien huolenaiheet. Se lievensi heinäkuussa keskeisiä ehtoja ja sai aikaan kompromissiratkaisun, jonka suurimpien keskuspankkien johtajat syksyllä hyväksyivät. – Uudistuksessa otettiin huomioon sellaisia asioita, joista aiemmin keväällä kannettiin huolta. Lisäksi osa säännöksistä tulee voimaan pitkän siirtymäkauden aikana, mikä antaa mahdollisuuden sopeutua niihin. Osa huolista on nyt hälventynyt, arvioissa on lähennytty ja kritiikki on vähentynyt. Hakkarainen uskoo, ettei sääntely vaikuta olennaisesti kilpailukykyyn eikä pankkien mahdollisuuksiin innovoida. – Voi olla, että sääntelyn vaikutukset häviävät toiminnan tehostumisen alle. Näin ne eivät vaikuta kasvuun negatiivisesti. POHJOISMAISET PANKIT OVAT VAHVOILLA Suomessa toimivat pankit selvisivät finanssikriisistä aika kuivin jaloin, edellisen laman opetukset kun ovat vielä tuoreessa muistissa. Sääntelyä tarvitaan Hakkaraisen mukaan silti täälläkin. – Vaikka finanssikriisi tapahtui muualla kuin Suomessa, maamme kokonaistuotanto romahti historialliset kahdeksan prosenttia viime vuonna. On meidän etumme mukaista, että finanssikriisin todennäköisyys on muuallakin mahdollisimman vähäinen. Hakkarainen viittaa Kanadan keskuspankin tutkimukseen, jonka mukaan Kanadan talous hyötyy kiristyvästä sääntelystä pitkällä aikavälillä kaksisataa miljardia dollaria, 13 prosenttia Kanadan bruttokansantuotteesta, vaikka maan rahoitusala selvisikin finanssikriisistä hyvin. – Kustannuksiin ja hyötyihin liittyy toki paljon arvionvaraisuutta. Silti on selvää, että sääntely on edullisempaa ja hyödyllisempää 6 garantia uutiset kuin se, että veronmaksajat joutuvat kantamaan liiallisen riskinoton kustannukset, kuten monessa maassa kävi. Pentti Hakkarainen uskoo, että Suomessa toimivat pankit itse asiassa hyötyvät sääntelystä. – Hyvin asiansa hoitaneet pankit ovat sääntelyn voittajia. Niillä on parempi kilpailuasema kuin pankeilla, jotka joutuvat tekemään isompia muutoksia täyttääkseen uudet vaatimukset. Sääntely vaikuttaa myös alan rakenteisiin. – Vaatimukset tulevat suosimaan perinteistä yleispankkitoimintaa, kun taas investointipankkitoiminta ja erityisesti sijoitus- ja välitystoiminta heikkenee, koska sen laskennalliset riskipainot kasvavat. TÖYSSYISTÄ MENOA Tällä hetkellä talouden kasvu näyttää hauraalta. Euroopan talous on toipunut taantumasta odotettua nopeammin, mutta elpyminen on silti yhä huteraa ja tuleva epävarmaa. – Tilanne ei ole pysyvästi normalisoitunut. Maailman suurimman sijoitusrahaston PIMCO:n toimitusjohtaja Muhamed A. ElErianin sanoin ”tämä on pomppuinen matka uuteen normaaliin”. Vie vuosia ennen kuin finanssikriisiä edeltänyt taso saadaan kiinni, ja se edellyttää paljon toimia. Maailmantalouden kasvu on jo hidastumassa Yhdysvaltojen johdolla. Vielä ei tiedetä, onko kyse tavanomaisesta suhdannevaihtelusta vai merkki jostain isommasta. Tunnetuimpia synkistelijöitä on talousnobelisti Paul Krugman, joka on varoitellut Yhdysvaltojen olevan vaarassa suistua lamaan ellei Yhdysvaltain taloutta elvytetä voimakkaasti. Harva silti uskoo kaksoistaantumaan. Euroopan komission mukaan se vaikuttaa Euroopassa epätodennäköiseltä. Moni kuitenkin miettii, voisiko raju finanssikriisi vielä joskus toistua. Hakkarainen ei usko, että tiukentuva sääntelykään lopettaisi finanssikriisit. Sen sijaan niiden todennäköisyys ja vaikutukset heikkenevät. – Rahoitustoimintaan liittyy aina riski. Rahoitusmarkkinoiden häiriöillä on erittäin suuri mahdollisuus tehdä hyvin pahaa jälkeä. Toivottavasti sääntelymuutosten seurauksena häiriöistä syntyvien tappioiden määrä pienenee ja tulevat laskut veronmaksajille jäävät mahdollisimman pieniksi. Uutiset Asiakkaat arvostavat Garantian henkilöstön asiantuntemusta Garantian palveluita arvioidessaan asiakkaat ovat tyytyväisiä erityisesti Garantian päätöksenteon nopeuteen, toiminnan luotettavuuteen ja henkilöstön asiantuntevuuteen. Garantian takaustuotteissa asiakkaat arvostivat niiden soveltuvuutta asiakkaan tarpeisiin, lisäarvoa liiketoimintaansa sekä asiakirjojen selkeyttä. Parannettavaa heidän mielestään on aktiivisessa tiedottamisessa palveluista ja yhteydenpidossa. Tämä kävi ilmi asiakastyytyväisyystutkimuksesta, jonka Garantia teetti viime kesänä. – Olemme tyytyväisiä siihen, että asiakkaat arvostavat juuri niitä asioita, joihin olemme panostaneet ja pyrkineet, toteaa toimitusjohtaja Mikael Englund. Tuloksista on apua Garantian kehittäessä toimintaansa ja niitä hyödynnetään myös työntekijöiden henkilökohtaisissa kehityssuunnitelmissa. – Tulemme satsaamaan yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Aiomme kysyä esimerkiksi takaushankkeen jälkeen heti tuoreeltaan, kuinka tyytyväinen asiakas on ollut siihen. Asiakastyytyväisyystutkimus on tarkoitus tehdä vastedes muutaman vuoden välein, jotta Garantia voi seurata asiakastyytyväisyyden kehittymistä entistä tiiviimmin. Verkkolaskujen lähettäminen on nyt mahdollista Mikäli haluat, että lähetämme yrityksellesi verkkolaskun, toimitathan verkkolaskuosoitteesi takaus@garantia.fi tai puh. 020 7479 800. Risto Kandell eläkkeelle Risto jää eläkkeelle 31.12.2010. Kiitämme Ristoa yhteisistä vuosista ja toivotamme mukavia eläkepäiviä! Uudet garantialaiset, Tuukka Fabritiuksen ja Erkka Jalosen, esittelemme sivulla 19. Laura Lepistö tähtää taas voittoon Taitoluistelija Laura Lepistön ja Garantian monivuotinen yhteistyö jatkuu uudella kaksivuotisella sopimuksella. Syksyn aikana Laura on ollut tiuhaan lehtien otsikoissa hänen loukkaannuttuaan harjoituksissa, jolloin kilpailukauden alkaminen viivästyi. Laura kaatui jäähän harjoitellessaan kolmoishypyn yhdistelmää, mutta hän selvisi onnekseen pelkillä ruhjeilla ja mustelmilla. Vaikka kauden alkaminen lykkääntyi, Lauran uskotaan palaavan jäälle vielä vuoden 2010 puolella. Eivätkä tulevan kauden tavoitteet ole yhtään edellistä vähäisemmät: tammikuussa pidettävistä taitoluistelun EM-kisoista Laura lähtee tavoittelemaan voittoa ja maaliskuisissa MM-kisoissakin hän tähtää mitalisijoille. Loukkaantumisen lisäksi Lauran elämään kuuluu kuitenkin myös hyviä uutisia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ovet avautuivat 22-vuotiaalle urheilijalle toisella yrittämällä, ja Laura aloitti kauppatieteiden opinnot syksyllä Helsingissä. – Kilpaurheilun ja opiskelun yhteen sovittaminen onnistuu erinomaisesti. Kauppakorkeakoulussa ollaan joustavia huippu-urheilun suhteen. Panostaminen urheiluun ei luonnollisestikaan vähene, vaan kevyt opiskelu antaa ennemminkin kivaa rytmiä päivään ja hyvää vastapainoa harjoittelulle. Opiskelut ovat alkaneet tosi kivasti ja kurssit vaikuttaneet mielenkiintoisilta, Laura iloitsee. Laura kertoo suhtautuneensa opiskelemiseen aina määrätietoisesti, vaikkakin urheilun ehdoilla. Opintojen valmistumisen kiirehtimisestä hän ei aio ottaa paineita. – En ole tehnyt suunnitelmia siitä, milloin valmistun koulusta. Kuitenkin vuosia mennään vielä urheilu etusijalla. Katsotaan opintosuunnitelmat aina kausi kerrallaan opintosuunnittelijan kanssa niin, että kouluhommat eivät vie voimia luistelulta, Laura toteaa järkevään tapaansa. Garantia onnittelee Lauraa opiskelutaipaleen aloittamisesta ja toivottaa pikaista paranemista sekä menestystä alkavalle luistelukaudelle! garantia uutiset 7 ” Olemme investoinneet Venäjälle pitkällä aikavälillä ” Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Teksti Riikka Vakkuri | Kuva Tuomas Pietinen 8 garantia uutiset Atria hakee kasvua Venäjältä Atrialla on kaksi suurta päämäärää: valloittaa Venäjä ja vastata kuluttajien ruokailutottumusten muuttumiseen. Huonoinakin aikoina pitää syödä. Elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkä kuin muut toimialat, mutta taantumalta ei sekään välttynyt. Atriassa taantuma näkyi tuotevalikoiman menekissä: edulliset makkarat maistuivat kuluttajalle, kun taas kalliit sisäfileet päätyivät aiempaa harvemmin ostoskoriin. Elintarvikkeiden markkina on nyt kahtiajakautunut. Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoksi uskoo vahvojen merkkien pärjäävän ja vahvistuvankin kiristyvässä kilpailussa. – Vaikeuksissa ovat keskisuuret yritykset, joilla ei ole vahvoja brändejä. Siksi Atrian tavoitteena on olla ensimmäinen tai toinen markkinoilla. Silloin on mahdollista ansaita. Atrian uuden strategian mukaan kilpailuetu rakennetaankin tuotejohtajuuden varaan. Suomessa Atria on markkinajohtaja ja Venäjälläkin Pietarissa, mutta Moskovassa siihen on vielä matkaa. – Venäjällä lihajalostebisneksen lasku jatkuu vielä. Pohjia ei ole vielä nähty. Yksi syy on lihan raaka-ainehintojen kohoaminen merkittävästi alkusyksystä Venäjällä. Atria pyrkii siirtämään raaka-aineen hintojen nousun lopputuotteiden hintoihin, mikä voi typistää loppuvuoden liikevaihtoa. Matti Tikkakoski uskoo kuitenkin yhä Atrian menestyvän Venäjällä. – Olemme investoineet Venäjälle pitkällä aikavälillä. Meillä on nyt kaikki vaaditut luvat. Meillä on omia sikatiloja, ja raaka-aine tulee entistä merkittävämmin niiltä. Atrian ensisijainen tavoite Venäjällä on laittaa Moskovan yksikkö kuntoon. Venäläisten kuluttajien ruokapöytiin Atria pyrkii myös loppuvuodesta lanseerattavilla tuotteilla, jotka ovat sikäläisille markkinoille aivan uudenlaisia: lihapullia, hampurilaispihvejä ja kebab-lihaa. KOVAT ODOTUKSET KANSAINVÄLISTYMISELLE OSTAJAN PELISÄÄNNÖILLÄ TOIMITTAVA Atria pyrkii siihen, että nykyisen 40 prosentin sijaan ainakin puolet liikevaihdosta tulisi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Venäjän osuus on liikevaihdosta kymmenisen prosenttia. Tuota osuutta Atria haluaa kasvattaa. Kasvumahdollisuudet kytevät Venäjällä, jossa puolet elintarvikekaupasta tapahtuu vielä toreilla, mutta ketjuuntuneiden kauppojen osuus vähittäiskaupasta kasvaa vauhdilla. – Pietarissa olemme selvä markkinajohtaja 25 prosentin osuudella. Moskova on haaste. Siellä osuutemme on noin viisi prosenttia markkinoista, ja kasvupotentiaali on merkittävää. Atria on jo satsannut itämarkkinoille 200 miljoonaa euroa. Atria osti pietarilaisen Pit Productin vuonna 2005 ja moskovalaisen Campomos-lihanjalostusyhtiön elokuussa 2008. Atrialle valmistui viime keväänä Pietariin uusi tehdas, joka kaksinkertaistaa yrityksen tuotannon Pietarissa. CampoMos-tuotemerkin uudistaminen viime vuonna on puolestaan Atria Venäjän tähän asti suurin markkinointikampanja. Matti Tikkakoski kummastelee, miksi niin harva suomalaisyritys tekee bisnestä Venäjällä, vaikka se on kehittyvä markkina ja vielä niin lähellä. Pietariin ajaa autolla yhtä nopeasti kuin Pohjanmaalle, kuten Tikkakoski sai viime kevään tuhkakaaoksen aikaan huomata. Toimintakulttuurin erilaisuudesta ei pitäisi syntyä ylitsepääsemätöntä estettä kaupalle. – Venäjällä tapa toimia on suhteellisen samanlainen kuin Suomessa verrattuna esimerkiksi Kaukoitään. Tikkakosken arviota ei horjuta edes Venäjän Atrialle alkuvuodesta asettama vientikielto. Media on tehnyt hänen mukaansa kärpäsestä härkäsen. – Lainsäädäntöjen erilaisuus täytyy vain hyväksyä. Olemme ostajan mailla ja jos ostajan pelisäännöillä ei halua pelata, ei voi olla mukana. Asiakas vaatii ja sen mukaan on elettävä. Venäläisten viranomaisten tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. TAANTUMA KURITTI VENÄJÄÄ Tällä hetkellä Venäjä on kuitenkin Atrialle murheenkryyni. Taantuma iski siellä Atrian toimintaan pahemmin kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kuluttajien ostovoima laski ja hintakilpailu koveni. Campomos teki viime vuonna tappiota, eikä suunta ainakaan heti muutu. RUOASTA ON TULLUT VIESTI Maistuvatko valmislihapullat venäläisille jää nähtäväksi, mutta isot ruokailutrendit vaikuttavat niin Venäjällä kuin Suomessa. Suuret linjat näkee vilkaisemalla kaupan hyllyjä: jogurtti lupaa terveyttä, kananmunat kanojen hyvinvointia, broileri ostetaan valmiiksi marinoituna ja suikaloituna. Keveyttä, reilua kauppaa, helppoutta. Ja samalla yhä enemmän valikoimaa. Osto- ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet. garantia uutiset 9 Atria Oyj Atria-konserni on suurin lihanjalostaja Suomessa ja yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa. Atria on Suomen markkinajohtaja noin 30 prosentin markkinaosuudella.Konserni jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen: Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia. Atria-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 1,3 miljardia euroa, ja henkilöstöä oli noin 6 200. Atria kulkee kehityksen mukana. Mielikuvissa Atria on lenkkimakkaraa ja jauhelihaa, mutta kuluttajien ruokailutottumukset ovat muuttaneet Atriankin reviiriä. Nykyisin se on Suomen suurin salaatinvalmistaja. Valmisruokien markkina-asemaansa Atria vahvisti lanseeraamalla Suomessa vuosi sitten uuden tuoreuteen ja helppouteen perustuvan tuotekonseptin, Atria Freshin, johon kuuluu salaatteja, mikroannoksia ja kerrosleipiä. Lanseerausta edelsi liki kolmen vuoden tutkimus- ja kehitystyö. – Aiemmin toimme enemmän uusia tuotteita markkinoille. Nyt vähemmän, mutta tarkemmin tutkittuja. Makkarakaan ei jää sivuun terveystrendistä. Tänä syksynä Atria on lanseerannut lenkkimakkarauutuuden, broilerlenkin, jolle on myönnetty Sydänmerkki. Terveellisyyden rinnalla vaikuttaa ristiriitaisesti halu herkutella. Tässä suuntauksessa Atria on mukana ottamalla vuoden alussa haltuunsa Riddersheims Deli -tuotteiden myynnin, markkinoinnin ja jakelun Suomessa. Nyt Atria tarjoaa ruoan nautiskelijoille muun muassa olutmakkaroita ja tapaksia. – Niche kasvaa. Ridderheims on Atrialle jo 50 miljoonan euron bisnes. VASTUULLISUUS VOIMISTUU Vastuullisuus on yksi megatrendeistä, jonka seurauksena muun muassa ruoan alkuperän jäljitettävyys korostuu sekä luomutuotteiden ja lähiruoan kysyntä kasvavat. – Kuluttajat usein sanovat haluavansa ostaa luomutuotteita, mutta käytännössä he eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan erotusta. Mutta yhä enemmän on niitä, jotka ovat valmiita siihen. Siksi Atria tuokin muutaman vuoden tauon jälkeen luomujauhelihan uudelleen markkinoille. Ensimmäisellä yrityksellä aika ei ollut vielä kypsä, mutta nyt Tikkakoski uskoo hetken olevan oikea. – Luomujauhelihan osuus tulee kasvamaan. Samalla paine hintaeron kaventamiseen on kova. Tämä on vaikea yhtälö. 10 garantia uutiset Tyel vahvisti Atrian rahoitusasemaa Atrialle, kuten monelle muulle yritykselle, Tyel-laina oli korvaamaton rahoituskeino finanssikriisin tiukentaessa yritysrahoitusta. Atria onnistui hoitamaan rahoituksensa hyvin, vaikka pankit kiristivät rahoituksensa ehtoja syksyllä 2008, eikä pitkää rahoitusta ollut saatavilla yhtä helposti kuin aiemmin. – Meillä on ollut aika konservatiivinen lähestymistapa rahoitukseen. Olemme kaihtaneet jälleenrahoitusriskejä, kertoo rahoitusjohtaja Olli Yli-Rohdainen. – Finanssikriisin aikaan huomasimme, kuinka tärkeää on, että riskejä on riittävästi hajautettu ja lainoja erääntyy pitkällä aikavälillä. – Kun pankeilta ei saanut riittävän pitkiä lainoja, vaihtoehtona oli Tyel-laina. Vuoden 2008 syksyllä otimme viiden ja seitsemän vuoden Tyel-lainat ja tänä syksynä kahdeksan vuoden Tyel-lainan. Se oli kaikista pitkäaikaisin rahoitusväline. Viime vuosi oli rahoituksen kannalta vielä hankala, mutta tämä vuosi on ollut Yli-Rohdaisen mukaan helpompi. Vaikeinakin aikoina Atriaa auttoi turvallinen toimiala. – Vakaa toiminta edesauttoi neuvotteluja rahoittajien kanssa. Suomessa asuu tyytyväinen kansa Simo Salminen aloittaa vuonna 1966 säveltämänsä ja sanoittamansa ikivihreän Rotestilaulun seuraavilla sanoilla: ” Se se vaan on sillä lailla että tässäki maassa on sitä on paljon mälsää ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen...” PS. Kannattaa käydä YouTubessa kuuntelemassa Simo Salmisen laulu. Siitä tulee hyvälle tuulelle. Suomalaiset ovat kovia valittamaan. Siellä, missä kaksi suomalaista kokoontuu, alkaa heti valitus. Aloitetaan ilmoista. Keskustelun lopputulema on, että maamme ilmastoa ei ole tarkoitettu ihmisen pysyvään oleskeluun. Näin se tietysti on, mutta asian korostaminen ei kerro onnellisuudesta, eikä sitä millään lailla lisää tai vähennä. Sampo Pankin ekonomisti Lauri Uotilan opastusta kannattaa kuunnella: ”koska paratiisiin ei päästä, niin kannattaa lopettaa jatkuva narina”. Uotila viittaa koviin faktoihin ja kertoo mielellään viimeaikaisista mittauksista, joissa suomalaiset jatkuvasti keikkuvat kärkitiloilla. Muut kestomenestyjät löytyvät myös Euroopasta, niihin kuuluvat naapurimaamme Ruotsi ja Tanska sekä etelämpää Hollanti ja Sveitsi. Amerikkalaisen Newsweek-lehden mukaan Suomi on maailman paras maa elää. Newsweek kysyi ison kysymyksen: ”Jos syntyisit tänään, mikä maa tarjoaisi sinulle kaikista parhaan mahdollisuuden elää tervettä, turvallista, riittävän vaurasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoavaa elämää?” Lehden tutkijajoukko asetti viisi kriteeriä: koulutuksen, terveyden, elämänlaadun, taloudellisen dynaamisuuden ja poliittisen ympäristön. Ja vastaus oli Suomi. Toiseksi tuli Sveitsi ja kolmanneksi jäi Ruotsi. Kansainvälisen Legatum-instituutin Legatum Prosperity Indexin mukaan Suomi oli maailman hyvinvoivin maa vuonna 2009. Tutkimuslaitos käytti yhdeksää kriteeriä, lisäkriteereinä vielä yrittäjyys ja innovaatiot, demokraattisuus, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja sosiaalinen pääoma. Toiseksi hyvinvoivin maa oli Sveitsi ja kolmanneksi Ruotsi, heti perässä Tanska ja Norja. Euroopan elämänlaatututkimus kysyi eurooppalaisilta vuonna 2009, kuinka tyytyväisiä he olivat elämäänsä tällä hetkellä kaikki asiat huomioonottaen. Tutkimuksen mukaan tanskalaiset ja ruotsalaiset olivat tyytyväisimpiä ja kolmanneksi tulivat suomalaiset. Riittääkö jo? Alammeko jo uskoa? Suomalaisilla on onnellisuuden palikat hyvin koossa. Pidetään mielessä vanhat hyveet, luterilainen työnteko, raadannan kunnioittaminen sekä tiedon ja taidon merkitys, ja uskalletaan samalla olla onnellisia. Mutta jos Datsun ei kolmannellakaan yrittämällä läpäise katsastusta ja marraskuisessa pimeydessä lapset pitäisi jollain pelillä kuskata harrastuksiin, niin ei siinä isommin naurata. Onnellista räntäsadejaksoa. Lenina Rautonen Lenina Rautonen johtaa Sampo Pankissa International Corporate Banking -yksikköä, jonka tehtäviin kuuluu kansainvälisten yritysasiakkaiden rahoitus -ja maksuliikeasiat. Aikaisemmin urallaan hän on työskennellyt Garantiassa ja tuntee Garantian väen sekä tuotteet hyvin. Lenina kirjoittaa Taloussanomissa Konttorielämän kirjeenvaihtaja -blogia. garantia uutiset 11 Kasvukipuja puujalassa Pienelle yritykselle kasvukin on haaste Luonteeltaan paljon pääomaa sitovalla puuteollisuusalalla yrityksen kasvaminen tarkoittaa helposti myös rahoitustarpeiden suurentumista. Lääkkeeksi sopii myytävien tuotteiden jalostusarvon nostaminen sekä sujuvasti juokseva toimintaketju aina rahoituksesta tuotantoon ja myyntiin. Raahelaisen Woodcompin toimitusjohtaja Marko Paloniemi tietää, että kasvuyrityksissä talouden taikina paisuu joka puolelta ja rahoitusta tarvitaan asiakkaiden kasvun perässä pysymiseksi. Yrityskaupan avulla toteutettu sukupolvenvaihdos teki raahelaisten Woodcomp Oy:n ja Puumesta Oy:n toimitusjohtajasta Marko Paloniemestä vajaa kymmenen vuotta sitten kerta heitolla puualan yrittäjän. Vuonna 2001 perustettu Woodcomp on jatkanut pienen raahelaisen puunjalostajan, Toivo Törmikoski Oy:n jalanjälkiä ja kasvattanut niitä näköisekseen. – Yrittäjyys oli jo muhinut mielessä, ja puualalta minulla oli tuolloin opiskeluineen jo vuosikymmenen kokemus. Törmikoski oli ennestään asiakkaani, ja tässä tapauksessa hyvä asiakkuus johti lopulta yrityskauppaan, Marko Paloniemi luonnehtii. Hyvät asiakkuudet antoivat Paloniemelle ponnistusvoimaa alalle, jolla tärkeintä on asiakkaiden, valmistajan ja raaka-ainetoimittajien välisen ketjun kitkaton sujuvuus. VERKOT KAKSILLA MARKKINOILLA Emoyhtiö Woodcompin toimialaa on puualan teollinen valmistaminen, jalostaminen ja tukkukauppa. Vuonna 2004 perustettu tytär Puumesta puolestaan on kuluttajien ja rakennusliikkeiden palvelemiseen erikoistunut puutuotteiden vähittäiskauppias, ja emoyhtiön tuotteiden oivallinen myyntikanava. Neljän eri puolilla Suomea sijaitsevan Puumesta-liikkeen kautta lähtee kotimaahan ja maailmalle jopa viidesosa Woodcompin tuotteista. – Oma myymälä on hyvä asia, vaikka myymme tuotteitamme toki myös kilpailijoille. Oman kanavan kautta tieto loppuasiakkaiden tarpeista saadaan suorempana, ja vähittäismyymälä tasaa mukavasti puuteollisuusalan kausivaihteluita, Marko Paloniemi sanoo. NOSTETTA MATERIAALIN JALOSTAMISESTA Aluksi pääosin teräs- ja paperiteollisuuden kuljetus- sekä pakkauspuutavaran valmistajana toimineelle Woodcompille riippuvuus asiakkuuksista oli myös riski. Kun jopa 80 % myynnistä tuli Rautaruukilta, yhden rooli korostui liikaa. Strategiaksi otettiin puunjalostuksen kehittäminen kohti yhä pidemmälle jatkojalostettuja tuotteita. – Investoimme aluksi hiukan enemmän höyläämötoimintaamme, ja tuloksena saatiin kokonaan uusi asiakassegmentti, talonrakentajat, Marko Paloniemi kertaa. 12 garantia uutiset Woodcomp Oy • puutuotteiden jatkojalostusta ja tukkukauppaa • perustettu 2001, päätoimipaikka Raahe • konsernin liikevaihto vuonna 2001 noin 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 liikevaihto tulee olemaan noin 9,5 miljoonaa euroa. • Tytäryhtiö Puumesta Oy • harjoittaa puutuotteiden ja rakennustarvikkeiden vähittäiskauppaa • perustettu 2001 • myymälät Keravalla, Raahessa, Ylivieskassa ja Helsingissä Garantian Pientakaus • kattaa yritysten takaustarpeet aina 200 000 euroon asti • joustava ja nopea takaus investointeihin tai käyttöpääoman rahoitukseen • pientakauksen hakeminen on helppoa: hakemuksen ja tilinpäätöstietojen lähettäminen riittää • lisätietoja ja hakemuslomake osoitteessa www.garantia.fi Koska höylätty puutavara on edelleen jalostamiskelpoista, Woodcomp päätti hakea yhä erikoistuneempia puurakentamisen markkinoita. Uuden aluevaltauksen myötä yrityksen liikevaihto lähti kasvuun, ja vuonna 2006 raahelaiset investoivat kokonaan uuteen puunjalostustehtaaseen Lapaluodossa, Raahen sataman porttien sisäpuolella. – Tila- ja koneinvestointeihimme tarvittiin yhteensä 1,5–2 miljoonaa euroa. Sillä saatiin 1200 neliötä tilaa höylälinjalle, ulkoverhouslautojen maalauslinjalle sekä määrämittakatkaisulinjalle, Paloniemi kertoo. Linjastoille saatiinkin käyttöä, kun puurakentamisen markkinat vetivät ja liikevaihto kasvoi entisestään. Tuotesortimenttia sorvattiin yhä paremmin rakennusteollisuudelle sopivaksi: määrämittaan katkaistuja ja lovettuja, ns. ”pre-cut” talonosia. – Pre-cut -segmentti kantoi meidät taantuman yli paikaten viennin ja tukkukauppa-asiakkaidemme osuuden pienenemistä. Lamavuonna 2009 Woodcomp kasvoi yli 30 % ja 2010 vuodelle ennakoimme yli 50 % kasvua, Marko Paloniemi kertoo. KASVUKIPUJA JA LÄÄKETTÄ Teksti Lotta Suistoranta | Kuva Markku Ruottinen Kuluneen vuoden aikana myös vanhojen asiakkaiden yhteydenotot ovat palautuneet. Pääomavaltaisella puuteollisuusalalla tuottajan on kasvettava asiakkaidensa vaatimusten mukana. Woodcompilla kasvu kirvoitti rahoitustarpeen puhtaaseen käyttöpääomaan. – Liikevaihdot ovat tällä alalla helposti suuria, kun raaka-aineen osuus lopputuotteen arvosta on pitkällekin jalostettuna 60–70 %. Kun yrityksen kasvu on rajua, joka paikkaan sitoutuu enemmän pääomaa: varaston arvo kaksinkertaistuu sekä myynti että myyntisaamiset ja ostovelat kasvavat satoja tuhansia euroja, Marko Paloniemi kuvailee. Paloniemi uskaltaakin oman kokemuksensa perusteella hieman kritisoida valtiollista kasvuyrityksiä hakevaa politiikkaa. – Voimakas kasvu ei ole mukava tila, se on oravanpyörä. Jos halutaan pitkää ja kestävää liiketoimintaa, ei pidä päästää yhtä asiakasta kasvamaan muita suuremmaksi vaan kehittää kaikkia yhtälailla. Paloniemi näkeekin rahoittajat kasvuyrityksen tärkeinä kumppaneina. Yhteisen sävelen ja sopivan rahoitustuotteen löytyminen auttaa yritystä oman missionsa täyttämisessä. Woodcompin tapauksessa se on puurakentamisen tuotteiden kehittäminen. garantia uutiset 13 Tulisija antaa muutakin kuin lämpöä Nykyaikainen tulisija on osa kodin lämmitysjärjestelmää, talotekniikkaa ja sisustusta. Isältä pojalle kasvanut Tulikivi toimiikin tekniikan, tieteen ja muotoilun maailmassa. Tulisijoilla on kylmässä pohjolassa pitkät perinteet. Varaavia tulisijoja tiedetään Suomessakin olleen jo 1700-luvulla. Ei ihme, että maailman suurin varaavien tulisijojen valmistaja onkin suomalainen Tulikivi Oyj. Vuolukivestään tunnettu yritys on kasvanut ”isältä pojalle”. Tulikiven perusti Reijo Vauhkonen vuonna 1979, nyt toimitusjohtajana on kolmisen vuotta ollut Heikki Vauhkonen. Välissä yritystä ehti vetää muutama perheen ulkopuolinenkin johtaja. – Vuolukiven historiaa tunnetaan jo 1800-luvulta. Minä toivoin yritykselle jatkajaa, joka ymmärtää ja arvostaa tätä filosofiaa, Reijo Vauhkonen sanoo. Heikki Vauhkonen puolestaan sanoo ottaneensa vastaan ammattitaitoisen yrityksen. – Jokainen yrityshän on oman kulttuurihistoriansa tulos. Tulikivelle antavat leimaa toisaalta pohjoiskarjalaisuus ja toisaalta se, että nykyisin liikevaihdosta peräti puolet tulee viennistä, Heikki Vauhkonen toteaa. Tulikivi listautui OTC-listalle 1988. Silloin haettiin mahdollisuutta panostaa vientiin – sekä henkilöstöön että vientikelpoisiin tuotteisiin. – Viennin ja uusien tuotteiden ansiosta Tulikivi selvisi jo 90-luvun lamastakin melko hyvin, Reijo Vauhkonen sanoo. Pörssin päälistalla Tulikivi on ollut vuodesta 1994. – On tärkeää tietää uunien päästö-hyöty-suhteet ja muutkin ominaisuudet, sillä tulisija on nykyisin osa rakennuksen lämmitysjärjestelmää. Tulikivellä on Suomessa 34 %:n markkinaosuus valmistulisijoista. Tuotemerkkeinä ovat Tulikivi ja Kermansavi. Noususuhdanteen taas elpyessä Tulikivi tavoittelee liikevaihdolleen kymmenen prosentin kasvua. Pääosin se haetaan kotimaan ohella Keski-Euroopan ja Venäjän viennistä. – Bioenergian käyttö lisääntyy Euroopassa ekologisista ja taloudellisista syistä. EU:n alueella pyritään olemaan hyvinkin omavaraisia polttoaineen suhteen sekä valtion tasolla että kotitalouksissa. Puun poltolla on Euroopassa hyvin vakaa asema. Siellä tulisija on nykyisin painokkaammin lämmönlähde kuin ylellinen sisustusratkaisu. Esimerkiksi Belgiassa tulisijat ovat useimmiten rakennuksen päälämmönlähteitä. Ranskassa jo puolet tulisijoista myydään leivinuunilla varustettuna, Heikki Vauhkonen kuvaa. Ranskassa tulisijojen kysyntää on lisännyt valtion myöntämä energiatehokkuusavustus. Kuluttaja voi saada ostamastaan tulisijasta jopa 40 prosentin hyvityksen verotuksessaan. – Suomen lainsäädäntö ei suosi laadukkaita tehdasvalmisteisia tulisijoja. Esimerkiksi kotitalousvähennys ohjaa kuluttajan ostamaan testaamattomia, paikalla muurattuja tulisijoja, Heikki Vauhkonen huomauttaa. SUOMEEN KAIVATAAN NORMEJA TULISIJA OHJAA ITSEÄÄN Vuolukivistä tulisijaa voi pitää ympäristöystävällisenä. Sen raakaainetta ei tarvitse valmistaa ja puu on polttoaineena vähäpäästöinen. Vuolukivisen tulisijan hiilijalanjäljestä puolet tulee logistiikasta. Koko valmistusketjun päästöt on muihin energiamuotoihin verrattuna korvattu, kun tulisijaa on lämmitetty 150 kertaa. Suomea lukuun ottamatta muissa EU-maissa varaavien uunien on täytettävä CE-vaatimukset. Tulikivellä on markkinoiden kattavin mallisto varaavia uuneja hyväksyttyinä, kun Suomessa CE-merkin käyttöpakko astuu voimaan vuoden 2012 alusta. Heikki Vauhkonen harmitteleekin, että Suomessa ei ole saatu aikaiseksi aikaisemmin tulisijojen päästönormeja toiveista huolimatta. Tulikivellä panostetaan jatkuvaan omaan tuotekehitykseen. – Tämä on tieteen, tekniikan ja muotoilun maailmaa. Meidän on pystyttävä valmistamaan sellaisia tuotteita, jotka täyttävät eri maiden tiukatkin normit ja joita asiakkaat tahtovat, Heikki Vauhkonen toteaa. Uusinta uutta onkin palamisen ohjausjärjestelmä. Sen avulla ”älykäs tulisija” osaa säätää toimintaansa. Järjestelmä tehostaa polttopuun käyttöä, luovuttaa lämmön tasaisesti huonetilaan sekä minimoi pienhiukkaspäästöt. Ohjauspaneeli kertoo, paljonko tulisijaan on varautunut lämpöä ja ilmoittaa, milloin lämmittäminen kannattaa lopettaa. 14 garantia uutiset Tulikiven kahden sukupolven edustajat uskovat yrityksen kasvuun, kun tulisijasta on tullut oleellinen osa sekä talon lämmitystä että sisustusta. Tulikiven perustaja Reijo Vauhkonen ja toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen luottavat tehtaalla valmistettuun, testattuun ja tyylikkääseen tulisijaan. Teksti Leena-Kaisa Simola | Kuvat Tuomas Pietinen – Tulikivi Green -tuotteiden avulla tulisijojen puhdasta palamista ja energiatehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Esimerkiksi vesilämmitysjärjestelmän avulla uunin tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää muun muassa käyttöveden lämmittämiseen. Pyörrepesässä puolestaan voidaan polttaa puun lisäksi myös pellettejä, Heikki Vauhkonen luettelee teknisiä uutuuksia. Huipputekniikan lisäksi Tulikivi panostaa myös sisustajien palvelemiseen. Tuotestrategiassa nostetaan muotoilu merkittävään rooliin. Muotoilujohtamisesta vastaa muotoilija, taitelijaprofessori Hannu Kähönen. Viime vuonna Kähöselle myönnettiin Kaj Franck -muotoilupalkinto. – Nyt on huomioitava kestävä muotoilu ja ympäristö. Aidot materiaalit ja ekologiset ratkaisut ovat tärkeitä haasteita muotoilussa, Hannu Kähönen sanoi tuolloin kiitospuheessaan. Tämä sopii hyvin myös Tulikiven yrityskulttuuriin. Tulikivi Oyj • Pörssinoteerattu perheyritys, kotipaikka Juuka • Konsernin liikevaihto noin 53 miljoonaa euroa, josta viennin osuus noin puolet • Kuusi tuotantolaitosta • Noin 500 työntekijää • Omassa jakelutiessä noin 40 Tulikivi-studiota ja 60 Tulikivi-pistettä • Yhteistyötä Garantian kanssa jo parikymmentä vuotta • www.tulikivi.fi garantia uutiset 15 Kekseliäs härkäpäisyys tekee taiturin Keskikoulussa Kai Hakkarainen jäi luokalle kahdesti. Sitten hän keksi, että kaiken voi halutessaan oppia täydellisesti. Nyt hän haluaa kasvatustieteen professorina kumota perinteisen käsityksen oppimisesta ja lahjakkuudesta. ”Surkeimman koulun surkein oppilas”. Näin on oppimisen asiantuntija Kai Hakkarainen kuvannut vuosikymmenten takaista itseään. Ei hän kuitenkaan ollut sen erilaisempi kuin monet muutkaan takapulpettien pojat, jotka kuluttivat oppituntinsa katsellen ulos ikkunasta. Erityisen puuduttavaa teini-Hakkaraisen mielestä oli päntätä kieliä. Huonosti pärjäävät pojat oli 1960- ja 1970-luvuilla tapana jättää luokalle. Niin jäi kieliä osaamaton Hakkarainenkin. ”En ikinä selviä lukiosta”, hän päätteli ja lähti ammattikouluun opiskelemaan koneistajaksi. Ammattikoulussa Hakkarainen alkoikin loistaa. Hän huomasi, että hän saattoi oppia muita asioita kuin kieliä. Se tuntui niin hienolta, että Hakkarainen kertoi opettajilleen aikovansa opiskella tohtoriksi. Niinpä Hakkarainen ammattikoulun jälkeen sorvasi Nokian kaapelitehtaalla elektroniikkaa ja vapaa-aikanaan puursi ensin kesken jääneen keskikoulun loppuun ja sitten lukion. Pian ovet avautuivat yliopiston psykologian laitokselle. Omat kokemukset sysäsivät Hakkaraisen pohtimaan akateemisella urallaan oppimista. Mistä oppimisvaikeudet johtuvat? Miksi toiset tuntuvat oppivan muita helpommin? Hän ymmärsi, että oppiminen oli ymmärretty liian kapeasti. ULKOISTA AJATTELU Palataan hetkeksi ylioppilaskirjoituksiin vuonna 1979. Kai Hakkarainen kirjoittaa salissa kynä sauhuten niin, että iho alkaa irrota sormista. Entinen koulupudokas on jo keksinyt, miten vaikeatkin asiat voi oppia. Hänen tavakseen on tullut kirjoittaa opiskeltavasta aiheesta uudestaan ja uudestaan, kunnes ymmärtää sen. – Koska käsialani oli lukukelvoton, käytin yleensä kirjoituskonetta. Kulutin opiskeluaikoina muutaman kirjoituskoneen loppuun. Kirjoittaminen tuntui vaikealta, mutta siitä tuli ajattelun ja ongelmanratkaisun väline. Tutkija-Hakkaraisen sanoin paperi ja kynä, kirjoituskone ja tietokone ovat eräänlaisia älyllisiä proteeseja, joiden avulla voi laajentaa ajatteluaan. Teksti Riikka Vakkuri| Kuvat Tuomas Pietinen 16 garantia uutiset – Ihminen rakentaa mieltään samalla, kun kirjoittaa. Tämä on eräänlaista ajattelun ulkoistamista. Ulkoisen muistikentän avulla voi käsitellä paljon monimutkaisempia asioita kuin mihin niin sanottu työmuisti pystyisi. Heikon oppilaan voimavarat moninkertaistuvat, kun hän oppii työstämään ajatuksia ulkoisilla muistikentillä. Lopulta ulkoinen ajattelu muuttuu sisäiseksi ajattelun ja tiedon voimaksi. Vähitellen Hakkarainen oppi kirjoittamaan sujuvammin. Ja lopulta hän oppi myös englannin kielen. Tutkijanalku lähti jatko-opiskelemaan Kanadaan, vaikka hän osasi vain takeltaa muutaman sanan englantia. Small talkin Hakkarainen oppi jutustellessaan englanninkielisten naapureiden ja lasten kavereiden vanhempien kanssa. Hän oppi myös pakon edessä kirjoittamaan englanniksi, aluksi oikeakielisyydestä piittaamatta. Nykyään hänen tekstiensä kieltä usein kehutaan. Näihin kokemuksiin kiteytyy Hakkaraisen keskeinen teesi oppimisesta. – Ihminen oppii mielekkäässä kontekstissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Oppimisessa on aina kyse johonkin yhteisöön kasvamisesta. Tästä hän oli saanut esimakua jo keskikoulussa, jolloin elämä tuntui olevan koulun seinien ulkopuolella. Koulu ei innostanut oppimaan, mutta sen sijaan Vietnamin sodan ja köyhyyden vastustaminen yhdessä muiden nuorten kanssa antoi paljon. – Kilpailua tärkeämpää on, että ihmiset jakavat tietoa toisilleen, opettavat toisiaan. Oppiminen tapahtuu pikemminkin verkostossa kuin vain sen yksittäisessä solmukohdassa, oppijassa. HUIPUT OVATKIN TAVALLISIA PULLIAISIA Kai Hakkaraisen oma tarina vastaa kognitiopsykologian tutkimuksia huippuosaajista. Arkiajattelussa heidät mielletään poikkeuksellisen lahjakkaiksi, jopa neroiksi. Kognitiivisen psykologian tutkijat ovat kolmenkymmenen vuoden ajan tutkineet eri alojen asiantuntijoita ja huippuosaajia. Onko heillä muista poikkeava, mystinen kyky päätellä ja muistaa? Kai Hakkaraisen viisi vinkkiä oppijalle • • • • • Opi nauramaan itsellesi Anna anteeksi omia heikkouksiasi Älä anna periksi Usko tulevaan, se auttaa selviytymään vastoinkäymisistä Rakasta tietoa Lopputulos yllättää. Synnynnäinen älykkyys tai lahjakkuus ei selitäkään huippusaavutuksia. Sen sijaan asiantuntijaksi voi tulla harjoittelemalla neljä tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan. – Tarvitaan tarkoituksellista suorituksen parantamiseen ja osaamisen venyttämiseen tähtäävää mielekästä harjoittelua, johon liittyy kehittyvän suorituksen jatkoharjoittelua ohjaavaa arviointia. Lahjakkailta tai älykkäiltä menee asiantuntijuuden saavuttamisen aivan yhtä kauan kuin kaikilta muiltakin. Eikä kukaan heistä ole saavuttanut taitojaan yksin. – Usein päätellään, että jos joku on lahjakas, hän saavuttaa heti erityisen osaamisen. Tämä on eräänlainen perspektiiviharha. Esimerkiksi Tiger Woodsin isä alkoi tehdä pojastaan golfmestaria, kun tämä vielä vaappui ensiaskeliaan. Sitä ennen hän oli jo pitkään treenannut muita. Kaiken aiemmin oppimansa hän jakoi nyt pojalleen. Mozart aloitti intensiivisen musiikinopiskelun isänsä opastuksella pikkupoikana ja sävelsi ensimmäisen merkittävän teoksensa kymmenisen vuotta myöhemmin. – Ihmiset ovat kyllä eriarvoisia sen suhteen, millaiset mahdollisuudet heillä on harjoitella. Esimerkiksi Bill Gates on harvoja sukupolvensa edustajia, joilla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta jo lapsena. – Kanadalaisia jääkiekkoilijoita tutkittaessa on puolestaan huomattu, että tammi-, helmi- ja maaliskuussa syntyneet ovat yliedustettuina. Aloittaessaan peluun omassa ikäryhmässään heillä on ollut alkuvuonna syntyneinä muuta ikäluokkaa paremmat valmiudet pelata. Tämä on sekoitettu lahjakkuuteen, minkä vuoksi heidät on valittu vaativaan harjoitteluun. Se puolestaan on todella parantunut heidän osaamistaan. Poikkeusihmiseksi ei synnytä, vaan hänet on rankalla harjoittelulla tehty. garantia uutiset 17 Perinteinen ajatus lahjakkuudesta on aikansa elänyt ja jäämässä historiaan, Kai Hakkarainen uskoo. Se, miten näemme lahjakkuuden vaikuttaa myös siihen, miten kestämme kömmähdyksiä. – Tutkija Carolyn Dweckin huomasi, että he, joiden mielestä lahjakkuus on kiinteä, ihmisille valmiiksi annettu ominaisuus, ajattelevat epäonnistumisen olevan vaarallista. Se paljastaa, etteivät he ole tarpeeksi älykkäitä. Siksi he välttävät haasteita. – He, joiden mukaan älykkyys kehittyy ja kasvaa ponnistellessa, näkevät epäonnistumisen haasteena ja mahdollisuutena oppia. Vertaaminen muihin ei olekaan tällöin uhkaavaa, vaan voi inspiroida tekemään toisin. Suomalaisten asenteita lahjakkuutta kohtaan tutkittaessa on havaittu, että vanhempi sukupolvi ajattelee nuoria useammin lahjakkuuden olevan synnynnäinen ominaisuus. Myös sukupuolet ajattelevat lahjakkuudesta eri tavoin: miehet ja pojat ajattelivat lahjakkuutta annettuna ominaisuutena enemmän kuin tytöt ja naiset. – Tytöt ovat huomanneet, että ponnistelu ja ahkeruus ovat oppimisen avain. TÄRKEINTÄ ON SYTTYÄ MOKAT OPETTAVAT MENESTYSTÄ ENEMMÄN Huippuosaajiin perehtyminen ei ole Hakkaraisen mielestä tärkeää siksi, että osaisimme tuottaa heitä, vaan koska siten tiedämme, miten ihminen oppii. – Aivot ovat dynaaminen järjestelmä. Ne harjaantuvat siihen, mihin niitä käytetään. Harjoittelu vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan: se synnyttää uusia hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä, tehostaa aineenvaihduntaa ja luo uusia hermoverkkoja. Huippuosaajat ovat huippuja siksi, että he käyttävät koko elämänsä osaamisensa kehittämiseen. Uusi oppi on radikaali. Kun menestyksen salaisuutena onkin sinnikäs harjoittelu eikä niinkään synnynnäinen lahjakkuus, takapulpetin poika ei ole tuomittu aina ja ikuisesti pärjäämään huonosti koulussa. Varsinkaan, jos ponnistelua siivittää vielä härkäpäisyys ja huumori. Kai Hakkaraisen matka koulupudokkaasta yliopiston professoriksi on ollut pitkä. Moni olisi hänen tilallaan antanut periksi. Hakkaraisen mukaan oppiminen on kuitenkin nimenomaan mielekästä ja luovaa epäonnistumisista oppimista. Uutta kokeillessaan ihminen väistämättä epäonnistuu. Ratkaisevaa on, miten sitä sietää. 18 garantia uutiset Monet aikuiset kokevat koulunpenkille palaamisen ahdistavana, varsinkin ne entiset takapulpetin pojat. Perinteisen oppimiskäsityksen mukaan opettaja jakaa tietoa, jonka omaksumiseen tarvitaan joustavaa älykkyyttä. Kyvyt siihen ovat parhaimmillaan alle kaksikymppisenä ja vähenevät sen jälkeen. Hakkarainen tuo esiin toisenlaisen älykkyyden. – Kaikilla ihmisillä on rajattomat mahdollisuudet kasvattaa kokemuksesta syntyvää jalostunutta älyä, kiteytynyttä tietämystä seitsemänkymppiseksi asti. Hakkaraisen edustama positiivinen näkemys oppimisesta sopii hyvin aikaan, jolloin elinikäisiä työpaikkoja ei ole ja ihmiset joutuvat monta kertaa ylittämään itsensä. Vaatimus jatkuvasta itsensä kehittämisestä kuitenkin myös väsyttää monia. – Ihmiset uupuvat, kun eivät pysty vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Oppiminen on mielekästä, jos asettaa haasteet itse itselleen omien voimavarojensa mukaan. Tärkeintä on syttyä asialle, jota opiskelee. – Niin ei välttämättä tapahdu heti. Mahdollisuuksia löytää, kun osallistuu laaja-alaisesti koulutuksiin. Utelias, avoin, kaikesta kiinnostunut mieli on tärkeää. Jos ammatillinen kehittyminen ei tuo virtaa, sitä on etsittävä muualta, vaikka harrastuksista. Usein on kyse myös siitä, ettei kiinnostu asioista yksin, vaan yhdessä muiden kanssa. Henkilöstöuutiset Tuukka ja Erkka astuivat remmiin TUUKKA FABRITIUS, 28, LAKIMIES ERKKA JALONEN, 29, RISKIENHALLINNAN ASIANTUNTIJA Nyt: Tehtäviin kuuluvat sopimusoikeudelliset asiat ja saatavien perintä. Mukana myös erilaisissa riskien hallintaan liittyvissä tehtävissä. Nyt: Vastaa Garantian kvantitatiivisen riskienhallinnan kehityksestä, vakuutus- ja finanssimatemaattisista laskelmista ja Solvenssi II -projektista. Lisäksi mukana tuotekehityksessä. Aiemmin: Lakimiehenä Roschier Asianajotoimisto Oy:n rahoitusryhmässä. ”Mielenkiintoisinta on työn vaihtelevuus: en ole vielä kertaakaan törmännyt kahteen samanlaiseen järjestelyyn, joten aina oppii myös uutta. Työn haasteet ovat lähinnä juridisia tulkintakysymyksiä tai liittyvät rahoitusjärjestelyjen dokumentaation toteuttamiseen. Perintätilanteissa haasteita aiheuttavat erityisesti suuret korvaukset ja niiden takaisinperintä. Ratkon haasteita tapauskohtaisesti. Se on joustava tapa, ja toisaalta yleispätevää mallia on vaikea kehittää.” Aiemmin: Liikkeenjohdon konsultti Capgemini Consultingissa. ”Hain Garantiaan, koska yrittäjähenkisenä ihmisenä uskoin, että pienessä yrityksessä pääsee näkemään, tekemään ja oppimaan enemmän. Tämä uskomus osoittautui sittemmin oikeaksi. Garantiassa on hyvä henki ja hauska työporukka. Olen ollut iloisesti yllättynyt siitä, kuinka laaja-alaisesti olen päässyt mukaan kehittämään yrityksen toimintaa.” garantia uutiset 19 Garantialta turvaava vakuus yrityksen rahoitustarpeisiin Lainatakaukset • Investointien, yrityskauppojen, sukupolvenvaihdosten tai käyttöpääoman rahoituksen vakuudeksi GARANTIAN TAKAUS – ENSILUOKKAINEN LUOTON VAKUUS Toimitus- ja urakkatakaukset ja kaupalliset takaukset • • • • Urakoinnin työ- ja takuuaikaiset takaukset, RS-takaukset Talopaketti- ja tavarantoimitusten ennakkomaksutakaukset Ympäristölupien ja maa-ainesten ottamislupien vakuudet Vuokratakaukset ym. sopimusvelvoitteet HELPPOKÄYTTÖINEN TAKAUSLIMIITTI TOISTUVIIN TAKAUSTARPEISIIN Garantian erityistakaukset • HALG asuntolainojen täytetakaus – pankkien ja muiden asuntoluotottajien edellyttämäksi lisävakuudeksi • Takaukset eläkesäätiöille ja -kassoille OTA YHTEYTTÄ, NEUVOTELLAAN YRITYKSELLESI SOPIVIN RATKAISU! Vakuutusosakeyhtiö Garantia Salomonkatu 17 A, 00100 Helsinki Puhelin 020 7479 800 Fax 020 7479 801 www.garantia.fi [email protected]
© Copyright 2024