VUOSIKATSAUS
V U O S I K AT S A U S 2011 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus ............................................................................. s. 3 Hallitus ja hallintoneuvoston puheenjohtajat .................................. s. 4 Lihakunnan jäsenmäärä vaalipiireittäin vuosina 2010–2011 ....................................................... s. 5 Keskeisiä tunnuslukuja Lihakunnasta .................................................... s. 6 Hallituksen toimintakertomus ................................................................. s. 8 Jäsenistö ja hallinto ......................................................................................... s. 9 Tuloslaskelma ................................................................................................. s. 11 Tase ..................................................................................................................... s. 12 Rahoituslaskelma .......................................................................................... s. 13 Tilinpäätöksen liitetiedot ......................................................................... s. 14 Ylijäämän käsittely ....................................................................................... s. 16 Tilinpäätösmerkintä .................................................................................... s. 16 Tilintarkastuskertomus ............................................................................. s. 16 Hallintoneuvoston lausunto .................................................................. s. 17 Atria Oyj:n toiminnasta ............................................................................ s. 18 A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toiminnasta ........................... s. 20 Finnpig Oy:n toiminnasta ........................................................................ s. 28 Julkaisun kuvat Kansikuva, sivu 22, 23 ja 30–31: Jarkko Haarla Sivu 2, 18,19 ja 20: Atrian kuva-arkisto Sivu 3, 4, 9 ja 10: Hannu Miettinen Sivu 28: Finnpig Oy:n kuva-arkisto Sivu 29: A-Tuottajat Oy:n kuva-arkisto Hyvä ruoka – parempi mieli 2 Toimitusjohtajan katsaus Lihakunta on perustettu 1903 Kuopiossa. Lihakunnan tärkein tehtävä on hoitaa jäsenistön etuja ja näkökulman esilläoloa atrialaisessa yritysperheessä hallinnoimalla osaltaan Atriaa, A-Tuottajia ja A-Rehua. Lihakunnan on myös hoidettava jäsensuhteita ja ylläpidettävä hyviä yhteistyösuhteita alalla toimiviin eri organisaatioihin. Osuuskunnan jäsenmäärä laski edelleen ja nyt edellisvuosia nopeammin. Osuuskunnalla on jäseninään vain sääntöjen mukaiset aktiivituottajat. Ei aktiivituottajaksi on laskettu jäsenet, jolla ei ole ollut toimituksia osuuskuntaan kahden edellisen täyden kalenterivuoden aikana. Uudet säännöt mahdollistavat tiukemmankin tulkinnan, mutta näin on toistaiseksi toimittu. Hallituksen päätöksellä erotettiin vuoden lopulla 179 toimimatonta jäsentä. Lisäksi ero myönnettiin 212 tuottajalle. Vuoden 2011 lopussa osuuskunnan jäsenmäärä oli 3999, edellisvuoden lopussa 4408. Uusia jäseniä, sukupolvenvaihdoksia ja muita siirtoja oli yhteensä 62 kpl. Laskua jäsenmäärässä oli 409 kpl eli 9 %. Osuuskunnan jäsenillä on nettovarallisuutta osuuskunnassa 4,9 kertaa nimellisarvoa enemmän. Se on osalle jäsenistä edelleen merkittävä veroetu, mutta sen merkitys on laskenut viime vuosina Atrian osakekurssin voimakkaan laskun myötä. Osuuspääomaa oli vuoden vaihteessa noin 9.062.194 miljoonaa euroa, nettovähennystä edellisvuodesta noin 325.429 euroa. Osuuspääoma laski nyt kolmantena vuonna peräkkäin ja se on huolestuttava kehitys. Sinällään sillä ei ole suurta merkitystä osuuskunnan talouteen, mutta laskeva suunta kertoo kuitenkin tuotannon kehittymisestä osuuskunnan alueella ja jäsenten kyvystä maksaa osuuspääomaa. Lihakunnan omavaraisuus oli vuodenvaihteessa 90,7 % (93,2 %). Lihakunta maksoi toukokuussa vuoden 2010 osuuspääomalle 5 prosentin koron. Osuuskunnan osakeomistus Atrian osakkeista oli vuodenvaihteessa 27,80 % ja äänistä 39,64 %. Osakkeita oli 31.12.2010 yhteensä 7.858.997 kpl. Atrian osakkeita hankittiin kertomusvuoden aikana lisää 400.000 kpl. Osuuskunta on Atrian toiseksi suurin omistaja. Osuuskunnan uudet säännöt tulivat voimaan 6.7.2011. Atrian syksyllä 2010 ilmoittama suunnitelma ja kevään 2011 päätös lopettaa nautateurastamo Kuopiosta puhutti sekä jäsenistöä että hallintoa hyvin runsaasti vielä keväällä 2011. Päätös kuitenkin todettiin Atrian puolelta lopullisesti tehdyksi ja siihen ratkaisuun oli tyytyminen. Osuuskunnan jäsenistö odottaakin uudelta Kauhajoen teurastamolta hyvää toimintakykyä, kun se valmistuu 2013 alkupuolella. Osuuskunta otti hoidettavakseen Oy Feedmix Ab:n ja Kiinteistö Oy Rehukanavan kirjanpidon ja taloushallinnon. Niiden lisäksi osuuskunta hoitaa Best Inn Oy:n kirjanpidon ja taloushallinnon. Osuuskunta vahvisti sidosryhmäyhteisyötä solmimalla yhteistyösopimuksen MTKliittojen kanssa. A-Tuottajat ja A-Rehu Alkutuotantoon keskittyneet Atrian tytäryhtiöt pärjäsivät viime toimintavuonna hieman kaksijakoisesti, erityisen hyvin meni rehuliiketoiminnassa. A-Rehu Oy kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan ja sen liikevaihto kipusi jälleen uuteen ennätykseen ollen 63,7 miljoonaa euroa. A-Rehun markkinaosuus kasvoi niin idässä kuin lännessäkin. Erityisen ilahduttavaa on ollut nautarehujen markkinaosuuden kova kasvu. Se on mahdollistanut rehutehtaiden pyörittämisen kolmessa vuorossa. A-Rehun suosimat komponenttiruokintaratkaisut lisäävät myös osuuttaan kaiken aikaa. Lihamarkkinat olivat kotimaassa nousussa. Lihan kulutus kasvoi jo vuonna 2010 kolme prosenttia ja myös viime vuodelle saatiin kirjata sama kasvu. Kuluttajien kiinnostus vähähiilihydraattiseen ruokavalioon nousi voimakkaasti ja siinä on lihalla hyvin keskeinen rooli. Lihan ja lihavalmisteiden kulutus on ollut koko 2000-luvun kovassa kasvussa lukuun ottamatta vuotta 2009. Suomalaiset kuluttivat vuonna 2011 lihaa 400 (388) miljoonaa kiloa, lisäystä +3 %. Lihan tuotanto kasvoi 1 % ollen 387 Mkg. Sianlihan tuotanto oli 202 (203) Mkg (-1 %) ja kulutus 196 (187) Mkg (+5 %), naudanlihan tuotanto 83 (82) Mkg (+1 %) ja kulutus 99 (98) Mkg (+1 %), siipikarjan tuotanto 101 (96) Mkg (+5 %) ja kulutus 99 Mkg (+2 %) ja lampaanlihan tuotanto 0,9 (0,7) Mkg (+29 %) ja kulutus 3,6 (2,8) Mkg (+27 %). Atrian hankintaosuudet vuonna 2011 olivat seuraavat: sika 41,7 (43,0) %, nauta 42,5 (43,0) %, siipikarja 36,3 (38,6) % ja yhteensä kaikki lihalajit 40,3 (41,8) %. Atrian hankintaosuus pieneni 1,5 % edellisvuodesta. Atrian porsasvälityksen osuus kasvoi hieman ollen 47,9 (47,5) %, mikä tarkoitti 720 789 (724 999) välitettyä porsasta. Porsaiden välitys koko maassa siis laski 2,1 %. Vasikoita välitettiin 59 887 (60 953) kpl ja välitysosuudet olivat seuraavat: ternivasikka 55,7 (58,1) %, pihvivasikka 52,3 (52,8) % ja normaali välitysvasikka 32,6 (32,9) %. Vasikkavälitys laski aavistuksen, terneissä eniten. Atria Atrian vuosi alkoi toimitusjohtajan vaihdolla. Helmikuun lopussa Matti Tikkakoski siirtyi sivuun ja yhtiön johtoon vaihdettiin talossa pitkään työskennellyt varatoimitusjohtaja Juha Gröhn. Hänen tilalleen varatoimitusjohtajaksi nimitettiin myöskin Atriassa pitkään työskennellyt ja viime vuodet Venäjän liiketoimintaa johtanut Juha Ruohola. Ruohola oli 90-luvun lopulla Lihakunnan toimitusjohtajana, mistä hän siirtyi Atrian palvelukseen. Atrian Venäjän liiketoimintoja lähti johtamaan Jarmo Lindholm.Atrian talousjohtaja siirtyi johtamaan Skandinavian liiketoimintoja ja hänen tilalleen konsernin talousjohtajaksi nimitettiin Atrian Suomen talousjohtaja Heikki Kyntäjä. Atria lähti hakemaan uutta puhtia toimintoihin vanhoilla ja tutuilla sotaratsuilla. He saivat yhtiön johtoonsa varsin vaikeassa tilanteessa. Elintarvikealalla kannattavuudessa on valtavia haasteita ja Atriaa ovat vuosikauden vaivanneet tappiolliset Venäjän liiketoimet. Myöskin lihantuotannon voimakkaasti nouseva kustannuskehitys on omiaan ollut lisäämään paineita koko ketjun menestymiselle. Yhtiön toiminta keskittyikin vaihdosten jälkeen perustoimintojen hoitamiseen, uuden strategian hakemiseen sekä kulujen karsimiseen kovalla kädellä. Atrian vuosi oli kaiken kaikkiaan vaikea ja uuden suunnan hakeminen on välttämätöntä. Kiitän osuuskunnan jäsenistöä, hallintoa ja osuuskunnan asioita hoitaneita toimihenkilöitä sekä sidosryhmiä kuluneesta vuodesta ja toivon menestystä vuodelle 2012. Toivotan erityistä onnea Atrian johdolle ja hallitukselle. Haasteet ja odotukset on suuret. Reijo Flink toimitusjohtaja Hallitus ja hallintoneuvoston puheenjohtajat Timo Komulainen (hallituksen puheenjohtaja) Puh. 0440 170 813 s-posti: [email protected] Jokiniementie 5 75500 NURMES Reijo Flink, toimitusjohtaja (hallituksen varapuheenjohtaja) Puh. 040 510 6009 s-posti: [email protected] Tervatynnyri 4 A 60200 SEINÄJOKI Ari Varis (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Puh. 0400 966 184 s-posti: [email protected] Kumpulantie 48 86800 PYHÄSALMI Juha Partanen (hallintoneuvoston varapuheenjohtaja) Puh. 0500 189 212 s-posti: [email protected] Korppisentie 27 72430 PIELAVESI Tuomo Heikkilä Puh. 0440 583 263 s-posti: [email protected] Eteläkyläntie 528 85100 KALAJOKI Veli Hyttinen Puh. 0400 124 994 s-posti: [email protected] Kalliontie 4 92910 Tavastkenkä Pekka Parikka Puh. 040 512 7935 s-posti: [email protected] Ahonkuja 140 48710 KARHULA Juho Tervonen Puh. 040 539 1927 s-posti: [email protected] Raappananmäentie 100 88300 PALTAMO Tomi Toivanen Puh. 050 517 3249 s-posti: [email protected] Hamulantie 103 71890 HAMULA Sanna Hartikainen talouspäällikkö (hallituksen ja hallintoneuvoston sihteeri) Puh. (017) 156 201, 050 545 3157 s-posti: [email protected] Lihakunta PL 147 70101 KUOPIO Teresa Lindström Assistant Controller Puh. (017) 156 230, 050 367 8539 s-posti: [email protected] Lihakunta PL 147 70101 KUOPIO Lihakunnan jäsenmäärä vaalipiireittäin vuosina 2010–2011 ROVANIEMI Rovaniemi Pohjanmaa Kainuu Savo Pohjois-Karjala Keski- ja Kaakkois-Suomi 2011: 671 jäsentä 2010: 737 jäsentä KAINUU 2011: 332 jäsentä 2010: 363 jäsentä POHJANMAA SAVO 2011: 809 jäsentä 2011: 1216 jäsentä 2010: 863 jäsentä 2010: 1364 jäsentä POHJOIS-KARJALA 2011: 552 jäsentä 2010: 615 jäsentä KESKI- JA KAAKKOIS-SUOMI - 2011: 419 jäsentä 2010: 466 jäsentä Lihakunnan jäsenmäärän kehitys 2003 - 2011 Lihakunnan tuloksen kehitys 2003 - 2011 Milj. € 12 10000 Jäsenmäärä Muutos 10 8 8000 6509 6000 6122 6 5725 5554 5392 5083 4 4762 2 4408 3999 4000 0 -2 2000 -4 -6 -8 0 -387 -397 -2000 -171 -162 -309 -321 -354 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 -409 Tulos -1480 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lihakunnan taseen kehitys 2003 - 2011 3,00 2,73 3,30 10,15 3,81 4,40 0,69 1,23 1,32 Muutos -0,27 0,57 6,85 -6,35 0,59 -3,71 0,54 0,08 Lihakunnan omavaraisuusluvut 2003 - 2011 (%) Milj. € 80,00 70,00 60,00 100 97,8 99,1 96,2 94,6 89,0 50,00 40,00 91,1 91,7 93,2 90,7 80 30,00 20,00 60 10,00 0,00 -10,00 40 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Taseen loppusumma 52,07 52,65 55,90 67,93 Muutos 0,58 3,25 12,03 20 76,50 78,21 76,35 75,62 78,28 8,57 1,71 -1,86 -0,73 2,66 Lihakunnan osuuksien vertailuarvot verotuksessa 2003 - 2010 € 3000 2500 1500 1612,50 1465,19 1464,52 1467,85 5 500 15 20 20 20 17 15 10 1000 0 20 17 2000 1535,51 25 20 2122,12 2030,80 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lihakunnan osuuspääoman koron kehitys 2003 - 2011 (%) Osuuden nimellisarvo 330 € 2503,42 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 5 5 5 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Hallituksen toimintakertomus Osuuskunnan toiminta Lihakunta, Y-tunnus 0171420-8, kotipaikka Kuopio. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten maatalouden tukemiseksi harjoittaa teuraskarjan hankintaa, teurastamotoimintaa ja lihanjalostusta itse ja/tai tytär- tai osakkuusyritysten välityksellä sekä muutoinkin tukea ja kehittää jäsentensä lihantuotantoa. Osuuskunta voi toimialan puitteissa laajentaa liiketoimintaansa muille maa- ja karjataloutta edistäville, tukeville ja palveleville aloille. Osuuskunnan omistajina 31.12.2011 oli 3999 jäsentä ja heillä uusien 6.7.2011 rekisteröityjen sääntöjen mukaisia osuuksia 47.960 kpl. Lihakunnan osakkuusyhtiöt ovat Atria Oyj (Lihakunnan osuus osakkeista 27,80 % ja äänistä 39,64%), Kiinteistö Oy Rehukanava (50 %), Oy Feedmix Ab (20,3 %), Kiinteistö Oy Itikanmäki (41%) ja rehuyhtiö A-Rehu Oy (20 %). Osuuskunnan lihanhankinnan hoiti Atria Oyj:n tytäryhtiö A-Tuottajat Oy. Toimitusjohtaja on yhteinen Itikka osuuskunnan kanssa ja muuta henkilöstöäLihakunnalla on kaksi. Lihakunnan henkilöstö hoiti ostopalvelusopimuksella myös Best-In Oy:n, Oy Feedmix Ab:n ja Kiinteistö Oy Rehukanavan talouhallinnon sekä Atria Suomi Oy:n valmisruokatuotannon kirjanpidon. Lihakunnan toiminta keskittyi jäsensuhteiden ja sijoitusten hoitoon sekä lihanhankintaa tukeviin toimintoihin. Lihakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja vaihtui 22.2.2011 ja uusi puheenjohtaja on Ari Varis. Lihakunnan edustajisto piti ylimääräisen kokouksen Kalajoella 22.2.2011 ja varsinaisen kokouksen 5.4.2011, jossa hyväksyttiin osuuskunnan uudet säännöt. Säännöt astuivat voimaan 6.7.2011 ja osuuskunnan jäsenten osuudet päivitettiin uusien sääntöjen mukaisiksi 30.11.2011. Atria Oyj:n hallitus ilmoitti 26.1.2011 sulkevansa Kuopion teurastamon ja keskittävänsä nautateurastuksen Kauhajoelle. Tämä päätös puhutti vuoden aikana hallintoa ja jäsenistöä, mutta se ei kuitenkaan vaikuta Lihakunnan tai sen jäsenten talouteen heikentävästi. Osuuskunnan taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut 2011 (12 kk) 2010 (12 kk) Liiketoiminnan tuotot (1.000 €) 199,7 188,2 Liikevoitto (1.000 €) -662,5 -635,0 Rahoitustuotot ja -kulut (1.000 €) 1 979,5 1 868,5 Tulos ennen satunnaisia eriä (1.000 €) 1 317,0 1 233,5 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (1.000 €) 1 317,0 1 233,5 Oman pääoman tuotto (ROE) % 1,9 1,8 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 1,8 1,7 Omavaraisuusaste % 90,7 93,2 Henkilöstön määrä keskimäärin 2 2 Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Lihakunta lisäsi tilikaudella omistustaan Atria Oyj:ssä 400.000 osakkeella. Osuuskunnan omistusosuus Atria Oyj:stä 31.12.2011 oli 27,80 %. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen sekä arvio tulevasta kehityksestä Lihakunnan edustajiston vaalit pidetään 1.2–8.5.2012 välisenä aikana. Vaaleissa valitaan 60 edustajiston jäsentä. Uusien sääntöjen mukaisesti toimitusjohtaja ei enää kuulu hallitukseen ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Tomi Toivanen. Omistusyhteysyritysten rakenteellisten muutosten ei uskota vaikuttavan Lihakunnan toimintaan ja talouteen. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Osuuskunnan toiminnan ja talouden riskit koostuvat pääosin Atria Oyj:n ja A-Rehu Oy:n toiminnan ja tuloksen kehityksestä. Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää kertyneen ylijäämän 15.877.239,97 euroa, josta tilikauden ylijäämä on1.317.019,60 euroa, käytettäväksi seuraavasti: - vararahastoon siirretään 8.885.337,26 euroa - tilikauden alun maksetulle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5 prosenttia - loppu jätetään edellisten vuosien ylijäämätilille Tiedot osuuskunnan hallituksesta, toimitusjohtajasta ja tilintarkastajista ovat sivulla 10. Jäsenistö ja hallinto JÄSENISTÖ Toimintavuoden lopussa 31.12.2011 Lihakunnalla oli jäseniä 3999 ja heillä oli osuuksia yhteensä 47 960 kappaletta.. Edustajisto Lihakunnan edustajiston varsinainen kokous pidettiin Kuopiossa 5.4.2011. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Kokkonen Juuasta ja sihteerinä Kari Lehto Pellervo-Seurasta. Edustajisto piti myös ylimääräisen kokouksen Kalajoella 22.2.2011. Edustajiston kokoonpano oli tilikauden lopussa seuraava: SAVO (25 edustajaa) Niskanen Antti Ronkainen Markku Kurtelius Ari-Pekka Pekkarinen Ville Kuosmanen Tuula Nieminen Juha Toivanen Sakari Väänänen Jarno Pasanen Jari Liimatainen Mirva Pentikäinen Päivi Kumpulainen Tuomo Leskinen Jari Väänänen Seppo Jääskeläinen Juhani Räsänen Pekka Hakulinen Lahja Puurunen Erkki Oinonen Maria Ylönen Vivili Pöyhönen Ari Toivonen Lauri Räisänen Anitta Lipponen Arja Manninen Petri Iisalmi Nilsiä Vieremä Kuopio Nilsiä Kiuruvesi Juankoski Sonkajärvi Varpaisjärvi Tervo Nilsiä Vieremä Nilsiä Maaninka Iisalmi Kaavi Pielavesi Lapinlahti Siilinjärvi Pieksämäki Suonenjoki Kiuruvesi Leppävirta Pielavesi Pieksämäki POHJOIS-KARJALA (11 edustajaa) Martikainen Ari Polvijärvi Timonen Antti Kitee Säämänen Olli Nurmes Pennanen Pasi Liperi Makkonen Urho Rääkkylä Kokkonen Pekka Juuka Willman Markku Joensuu Kettunen Reino Lieksa Hirvonen Markku Rääkkylä Sarasoja Esa Suoninen Pekka Valtimo Liperi KAINUU (7 edustajaa) Ronkainen Markku Korhonen Pasi Kärnä Antero Piirainen Mika Pikkarainen Eero Keränen Hannu Kemppainen Jukka Paltamo Sotkamo Kuhmo Kuhmo Kajaani Ristijärvi Kajaani POHJANMAA (15 edustajaa) Hyry Hannu Kalajoki Kauranen Pekka Piippola Lähdemäki Mika Nivala Kääriälä Jarkko Alavieska Törmikoski Jari Vihanti Karjalainen Esa Vaala Holopainen Päivi Kärsämäki Ruuttula Merja Sievi Leiviskä Sanna Pyhäntä Salomaa Raimo Haapajärvi Kiljala Markku Reisjärvi Rikkola Jaakko Utajärvi Väärälä Sami Muhos Tamminen Tuomo Raahe Ojantakanen Jukka Rantsila ROVANIEMI (14 edustajaa) Posio Marko Posio Määttä Auvo Kuusamo Pesola Martti Tervola Palovaara Pertti Kolari Haukivaara Pentti Taivalkoski Häätylä Pentti Sodankylä Mölläri Sakari Rovaniemi Kosamo Timo Pudasjärvi Arola Hannu Salla Piekkari Marko Kittilä Hallikainen Pekka Yli-Kiiminki Kostamo Matti Kemijärvi Söderström Anne-Mari Tornio Ala-Olli Tervo Pekka Tervola KESKI- JA KAAKKOIS-SUOMI (8 edustajaa) Parvinen Vesa Parikkala Jalkanen-Kangas Arja Konnevesi Leivonen Vuokko Viitasaari Sairanen Risto Luumäki Heinonen Jukka Sysmä Heikkilä Jukka Kouvola Ranta Antti Sulkava Kämäräinen Päivi Rantasalmi HALLINTONEUVOSTO HALLINNON TARKASTAJAT Ari Varis, Pyhäsalmi puheenjohtaja (22.2.2011 alkaen) Juha Partanen, Pielavesi varapuheenjohtaja (5.4.2011 alkaen) Janne Haatainen, Leppävirta Tiina Hyvönen, Vieremä Timo Hyvönen, Sotkamo Hannu Kananen, Kuopio Markku Koivumäki, Suomussalmi Merja Korpi, Ylitornio (5.4.2011 alkaen) Ari Lajunen, Tohmajärvi Maire Leinonen, Tyrnävä Päivi Lukkarinen, Pielavesi (5.4.2011 alkaen) Jukka Mikkonen, Nurmes Asmo Mikonsaari, Lappeenranta Teuvo Mutanen, Polvijärvi Mika Niku, Haapavesi Pekka Ojala, Kuusamo Ari Pirkola, Pyhäjoki Kari Ryösö, Lappeenranta Tuomo Saahkari, Sodankylä Jouko Suhonen, Joroinen Jukka Heinonen Sysmä Matti Kuittinen Nurmes Jouni KemppainenRistijärvi Sakari Mölläri Rovaniemi HALLITUS Timo Komulainen, Nurmes puheenjohtaja Reijo Flink, Seinäjoki varapuheenjohtaja Tomi Toivanen, Siilinjärvi Tuomo Heikkilä, Kalajoki Veli Hyttinen, Pudasjärvi (4.4.2011 alkaen) Veli Koivisto, Ylitornio (4.4.2011 saakka) Pekka Parikka, Kotka Juho Tervonen, Paltamo Kertomusvuoden aikana hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen ja hallintoneuvoston sihteerinä on toiminut talouspäällikkö Sanna Hartikainen. TOIMITUSJOHTAJA Reijo Flink, agrologi, Seinäjoki VARSINAISET TILINTARKASTAJAT Pekka Loikkanen, KHT Arja Ylönen, KHT VARATILINTARKASTAJAT PricewaterhouseCoopers Oy Tapani Kiiskinen, HTM 10 Varalla: Jorma Keränen Muhos Tuula KuosmanenNilsiä EDUSTAJAT OSAKKUUSYRITYKSISSÄ Atria Oyj:n hallituksessa Timo Komulainen,Nurmes varapuheenjohtaja Tuomo Heikkilä, Kalajoki Atria Oyj:n hallintoneuvostossa Ari Pirkola, puheenjohtaja, Pyhäjoki Teuvo Mutanen, Polvijärvi Pekka Parikka, Kotka Veli Hyttinen, Pudasjärvi Juha Partanen, Pielavesi Juho Tervonen, Paltamo Mika Niku, Haapavesi Tomi Toivanen, Siilinjärvi A-Rehu Oy:n hallituksessa Timo Komulainen,Nurmes puheenjohtaja Reijo Flink, Seinäjoki Oy Feedmix Ab:n hallituksessa Reijo Flink, Seinäjoki puheenjohtaja Timo Komulainen, Nurmes Kiinteistö Oy Itikanmäen hallituksessa Reijo Flink, Seinäjoki, puheenjohtaja Kiinteistö Oy Rehukanavan hallituksessa Reijo Flink, Seinäjoki puheenjohtaja Timo Komulainen,Nurmes Sanna Hartikainen, Kuopio A-Tuottajat Oy:n hallituksessa Timo Komulainen, Nurmes puheenjohtaja Juho Tervonen, Paltamo Lihakunnan hallintoneuvosto sekä toimitusjohtaja ja hallintoneuvoston sihteeri yhteiskuvassa keväällä 2012. Tuloslaskelma EUR 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 Liite LIIKEVAIHTO 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 2.1 199 734 188 244 Henkilöstökulut yhteensä 2.2 -356 470 -348 088 Liiketoiminnan muut kulut -457 142 -426 583 Poistot 2.3 -48 618 -48 618 LIIKEVOITTO -662 497 -635 045 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2.4 1 979 517 1 868 497 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 317 020 1 233 452 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 317 020 1 233 452 Tuloverot 0 0 TILIKAUDEN VOITTO 1 317 020 1 233 452 11 TASE EUR Liite 31.12.2011 31.12.2010 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 3.1 Ennakkomaksut 0 0 Atk-ohjelmat 40 515 89 134 Aineelliset hyödykkeet 3.2 Maa- ja vesialueet 1 903 604 1 903 604 Sijoitukset 3.3 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 71 055 394 68 735 764 Muut osakkeet ja osuudet 113 081 113 081 Sijoitukset yhteensä 71 168 476 68 848 846 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 3.4 4 918 760 4 658 543 Rahat ja pankkisaamiset 253 567 121 415 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 284 922 75 621 541 Vastattavaa OMA PÄÄOMA 3.5 Osuuspääoma 9 062 194 9 387 623 Vararahasto 46 042 590 44 079 236 Käyttörahasto 0 0 Edellisten vuosien ylijäämä 14 560 220 15 761 202 Tilikauden ylijäämä 1 317 020 1 233 452 Oma pääoma yhteensä 70 982 025 70 461 513 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat yhteensä 3.6 5 522 423 3 125 279 Lyhytaikaiset velat yhteensä 3.7 1 780 474 2 034 749 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 284 922 75 621 541 12 Rahoituslaskelma EUR 2011 2010 Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut -32 -20 533 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 199 734 188 244 Maksut liiketoiminnan kuluista -802 180 -743 355 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -602 478 -575 644 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -98 221 -52 856 Saadut korot liiketoiminnasta 69 751 44 930 Saadut osingot liiketoiminnasta 1 864 749 1 864 749 Maksetut välittömät verot 0 0 Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä 1 233 801 1 281 179 Omistusyhteysyritysten saamis- ja velkaerien rahavirta -764 884 218 946 Liiketoiminnan rahavirta ( A ) 468 917 1 500 125 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0 0 Investoinnit muihin sijoituksiin -2 319 630 0 Saadut osingot sijoituksista 140 764 15 343 Investointien rahavirta ( B ) -2 178 866 15 343 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot ja takaisinmaksut 2 638 609 -1 179 204 Maksetun osuuspääoman muutokset tilikaudella -325 429 -279 921 Maksetut osuuspääoman korot ja muu voitonjako -471 079 -471 600 Rahoituksen rahavirta ( C ) 1 842 101 -1 930 725 Rahavarojen muutos ( A + B + C ) 132 152 -415 257 Rahavarat tilikauden alussa 121 415 536 672 Rahavarat tilikauden lopussa 253 567 121 415 Rahavarojen muutos 132 152 -415 257 13 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yleiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien säädösten ja muiden määräysten mukaisesti (FAS). Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poistot tehdään seuraavan poistosuunnitelman mukaisesti: Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet 3 v Sijoitusten arvostus Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Lihakunnan hallituksen mukaan Atria Oyj:n osakkeet ovat pitkäaikainen strateginen sijoitus, jossa tietyn hetken markkina-arvolla ei ole vaikutusta sen kirjanpitokäsittelyyn ja mikäli yhtiö haluaisi luopua merkittävästi omistuksestaan (27,80 %), olisi hinta pörssikurssia korkeampi. Lisäksi Lihakunnan omistamia äänivaltaisia KIIsarjan osakkeita ei noteerata pörssissä, joten niiden markkina-arvoa ei tiedetä. On oletettavaa, että niiden arvo on merkittävästi A-osakkeiden arvoa korkeampi. Osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2011 oli 67.756.093,49 euroa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot eivät sisällä merkittäviä eriä ja ne on kirjattu vuosikuluksi tilikaudelle. Eläkemenot Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Tuloksen vertailukelpoisuus Tilikaudet ovat vertailukelpoisia keskenään. Valuuttamääräiset erät Yhtiöllä ei ole valuuttamääräisiä velkoja tai saatavia. 2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 e) 2011 2010 2.1LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot 92 90 Palveluveloitustuotot 102 84 Tuotot poistetuista saamisista 6 14 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 200 188 2.2HENKILÖSTÖKULUT Hallintoelinten palkat ja palkkiot 256 224 Työntekijöiden palkat 114 111 Eläkevakuutusmaksut -18 6 Muut lakisääteiset sos.kulut 4 7 Henkilöstökulut yhteensä 356 348 Tilikauden aikana Lihakunnan palveluk sessa oli henkilöitä keskimäärin 2 2 2.3POISTOT Poistot aineettomista hyödykkeistä 49 49 2.4RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT Osinkotuotot omistusyhteysyrityksissä 1 988 1 865 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 17 15 Korkotuotot 70 45 Korkokulut 96 57 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 980 1 868 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 000 e) 3.1AINEETTOMAT HYÖDYKKEET ATK-ohjelmat Hankintameno 1.1. 89 138 Lisäykset 0 0 Tilikauden poisto -49 -49 Kirjanpitoarvo 31.12. 41 89 3.2AINEELLISET HYÖDYKKEET Tontit Hankintameno 1.1. 1 904 1 904 Vähennykset/Lisäykset 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 904 1 904 14 3.3 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Osakkuusyhtiöosakkeet Osakkeet, kpl Osakkuus yhtiössä, % 2011 2010 Atria Oyj 7 858 997 27,8 67 756 65 437 A-Rehu Oy 220 20 220 220 Kiinteistö Oy Rehukanava 300 50 300 300 Oy Feedmix Ab 362 20,3 729 729 Kiinteistö Oy Itikanmäki 41 41 2 050 2 050 Muut osakkeet ja osuudet A-Tuottajat Oy 108 416 1 1 1 Pohjanmaan Teurastamo Oy 8 8 Muut osakkeet ja osuudet 104 104 Osakkeet ja osuudet yhteensä 71 168 68 849 2011 2010 3.4SAAMISET Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset 3 886 4 624 Muut saamiset 998 0 Yhteensä 4 885 4 624 Muut saamiset 5 7 Siirtosaamiset 29 27 Yhteensä 34 34 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 4 919 4 658 3.5 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Osuuspääoma 1.1. 9 388 9 668 Osuuspääoman lisäys 401 218 Osuuspääoman vähennys maksettu edell. tilikaudella eronneille 328 153 maksettu tilikaudella erotetuille ja eronneille 398 346 Osuuspääoma 31.12. 9 062 9 388 - josta tilikaudella eronneiden osuus 318 328 Osuusmaksua perimättä 6 765 6 479 Koko osuuspääoma 31.12. 15 827 15 600 Rahastot Vararahasto 1.1. 44 079 42 574 Käyttörahastosta 0 709 Ed. tilikauden ylijäämästä 1 963 796 Vararahasto 31.12. 46 043 44 079 Käyttörahasto 1.1. 0 709 Siirto vararahastoon 0 -709 Käyttörahasto 31.12. Ylijäämä Ylijäämä edellisiltä vuosilta 1.1. 16 995 17 029 Siirto rahastoon -1 963 -796 Osuuspääoman koron maksuun -471 -485 Edellisien tilikausien muutokset 0 14 Ylijäämä edellisiltä vuosilta 31.12. 14 560 15 761 Tilikauden ylijäämä 1 317 1 233 Oma pääoma 31.12. 70 982 70 462 2011 2010 3.6PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 5 314 2 857 Muut pitkäaikaiset velat 208 268 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 5 522 3 125 3.7LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat 0 504 Yhteensä 0 1 Pitkäaikaisten velkojen 2011 lyhennykset 1 543 1 143 Ostovelat 25 -1 Siirtovelat 83 265 Muut velat 129 123 Yhteensä 1 780 1 530 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 4. LIITETIEDOT VAKUUKSISTA,VASTUUSITOUMUKSISTA JA MUISTA VASTUISTA 4.1VASTUUT JA VAKUUDET Kuittaamattomuussitoumukset osuusmaksuista 1 212 1 270 4.2KIINNITYKSET Kiinteistökiinnitykset Atria Oyj:n hallussa vapaana olevat haltijavelkakirjat 11 127 11 127 15 Ylijäämän käsittely Hallitus esittää kertyneen ylijäämän 15.877.239,97 euroa, josta tilikauden ylijäämä on1.317.019,60 euroa, käytettäväksi seuraavasti: - vararahastoon siirretään 8.885.337,26 euroa - tilikauden alun maksetulle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5 prosenttia - loppu jätetään edellisten vuosien ylijäämätilille Tämän toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman esitämme hallintoneuvostolle ja edelleen edustajiston kokouksessa käsiteltäväksi. Kuopiossa 26. maaliskuuta 2012 Timo Komulainen Tuomo Heikkilä Veli Koivisto Pekka Parikka Juho Tervonen Tomi Toivanen Reijo Flink Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kuopiossa 27. maaliskuuta 2012 Pekka Loikkanen, KHT Arja Ylönen, KHT Tilintarkastuskertomus Lihakunnan edustajistolle Olemme tilintarkastaneet Lihakunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2011– 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä 16 Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Kuopiossa 27. päivänä maaliskuuta 2012 Pekka Loikkanen, KHT Arja Ylönen, KHT Hallintoneuvoston lausunto Lihakunnan hallintoneuvosto on tänään käsitellyt hallituksen kertomuksen vuoden 2011 toiminnasta. Hallintoneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt sen sääntöjen mukaisesti edustajistolle esitettäväksi. Hallintoneuvosto päätti yhtyä hallituksen ehdotukseen kertyneen ylijäämän 15.877.239,97 euroa, josta tilivuoden tilikauden ylijäämä on 1.317.019,60 euroa, käyttämisestä seuraavasti - vararahastoon siirretään 8.885.337,26 euroa - tilikauden alun maksetulle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5 prosenttia - loppu jätetään edellisten vuosien ylijäämätilille Tämän toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman esitämme edustajiston kokouksessa käsiteltäväksi. Kuopiossa 17. päivänä huhtikuuta 2012 Ari Varis Sanna Hartikainen puheenjohtaja sihteeri 17 Atria Oyj:n toiminnasta Kannattavuus- ja kasvupohjan vahvistamista Atrian toimintaympäristössä koettiin vuonna 2011 kaksi hyvin merkittävää muutosta tai ilmiötä: taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ja liharaaka-ainemarkkinoiden epätasapaino. Vuoden aikana maailmantalouden epävarmuus lisääntyi ja rahoitusmarkkinoiden huoli Euroopan velkakriisin syvenemisestä kasvoi kesästä lähtien. Vaikka talouden näkymät olivat synkät tai ainakin sumeat, elintarviketeollisuuden ja erityisesti lihanjalostusteollisuuden toimintaedellytyksiin ne eivät juurikaan vaikuttaneet. Ihmisten on syötävä joka päivä. Liharaaka-ainemarkkinoiden epätasapaino sen sijaan vaikutti ja vaikuttaa toimintaamme hyvinkin merkittävästi. Vuonna 2011 Euroopassa oli sianlihasta voimakasta ylitarjontaa. Samaan aikaan rehujen ja viljojen korkeina pysyneet hinnat nostivat lihan hintaa. Vuoden lopulla ylitarjontatilanne purkautui parantuneen kysynnän ansiosta. Euroopan lihamarkkinat rauhoittuivat. Kotimaista liharaaka-ainetta käyttävä Atria Suomi hyötyy markkinatilanteesta, jossa tuontilihan hinta on korkealla ja kilpailevan lihan tuonti Suomeen vähenee. Tuotannossaan tuontilihaa osittain käyttävät Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia sen sijaan joutuvat epäedulliseen markkinatilanteeseen, kun tuontilihan hintataso nousee. Liikevaihtomme pysyi ennallaan. Olemme lopettaneet viime vuosina useiden kannattamattomien tuotteiden tai jopa tuoteryhmien valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin. Olemme tehneet tämän tietoisesti ja johdonmukaisesti. Ensisijaisena päämääränä on ollut perustan rakentaminen kannattavuuden parantamiselle ja terveelle orgaaniselle kasvulle. Atrian tulokseen emme ole tyytyväisiä. Kaikilla markkina-alueilla nousseiden raaka-ainekustannusten siirtäminen hintoihin tapahtui liian hitaasti. Lisäksi alkuvuonna Suomen tulostasoa painoi jo aiemmin mainittu sianlihan ylitarjontatilanne. Vuoden jälkimmäisen puoliskon tulos oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin ensimmäisen puoliskon tulos. Lähtökohdat vuoteen 2012 Paremman kannattavuuden lähtökohtina ovat vuoden 2011 aikana päätetyt ja käynnistetyt hankkeet, joilla parannamme kustannustehokkuuttamme. Näistä muodostuu yhteensä noin 10 miljoonan euron säästöt vuodelle 2012. Teimme vuonna 2011 kaikilla liiketoiminta-alueilla uusia lanseerauksia ja avauksia, jotka luovat pohjaa kannattavuuden parantamiselle – ja myös kasvulle. Esimerkkeinä mainittakoon satsaukset Lönneberga-brändiin Ruotsissa ja uuteen Perhetilan broileri -konseptiin Suomessa sekä CampoMos-brändin totaalisen uudistamisen Venäjällä ja Maks & Moorits -tuotemerkin uuslansee rauksen Virossa. Myös Sibylla-konseptin vahvistaminen Venäjällä on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Yleisen markkinatilanteen merkitystä kannattavuudelle ei 18 myöskään sovi aliarvioida. Lihamarkkinatilanne on tasapainottunut ja pakkasvarastot keventyneet. Atrian strategian keskeisenä tavoitteenahan on ollut ulkomaan toimintojen kannattavuuden merkittävä parantaminen. Käänne parempaan on tapahtunut. Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta näen kasvumahdollisuuksia kaikilla niillä markkinoilla, joilla toimimme. Markkinoiden kasvu voi olla verkkaisempaa kuin mihin menneinä vuosina on totuttu.Tulemme tuottamaan kasvua jatkossakin korkeamman jalostusasteen kautta. Venäjän markkinat tulevat olemaan pitkällä aikajänteellä kasvavin markkina, mutta kasvamme myös muualla. Tuoteryhmien välillä kasvun määrässä ja vauhdissa on eroja, ja on muistettava, että kaikki tuoteryhmät eivät välttämättä kasva lainkaan. Nämäkin tuoteryhmät voivat olla hyvin tärkeitä strategisista tai kaupallisista syistä. Atrian tulevaisuuden tekemisissä korostuu aina myös vastuullisuus. Yrityksen on toimittava vastuullisesti, jos se aikoo pysyä kilpailussa mukana. Toiminnan on oltava jatkuvasti vastuullisuuden vaatimukset täyttävää ja ulkoisen arvioinnin kestävää. Kuluttajat ja asiakkaamme tekevät entistä enemmän ostopäätöksiään omien arvojensa pohjalta. Vastuullisuus ei kuitenkaan saa – eikä se nykyään voikaan olla – irrallista tai päälle liimatun tuntuista. Sen pitää olla yksi toiminnan perusasioista ja luonnollinen osa arkipäivän toimintaa. Juha Gröhn toimitusjohtaja Atria Oyj Atria Suomi aloitti voimallisen kampanjoinnin kotimaisen lihan puolesta Keväällä 2011 otsikolla Susi naudan vaatteissa käynnisti viisiosaisen ja vuoden 2012 puolelle jatkuneen kampanjoinnin kotimaisen lihan puolesta.Toteutus oli keskusteluun ja kannanottoihin kannustava – ja myös onnistui tavoitteissaan. Mittaustulosten perusteella kampanja lujitti merkittävästi luottamusta suomalaista lihantuotantoa ja Atriaa kohtaan. Kampanjan otsikot olivat - Susi naudan vaatteissa - Eläinlääkärinä pidän huolta ihmisistä - Puolukka, lisäainepommi - Nyt tiedät mistä kana tulee - Vapaana kasvanut. Susi naudan vaatteissa. Mistä se siihen tuli? muuta kuin mitä luulimme. Kotimaiseksi mielletty liha saattaakin tulla Ottaisitko antibioottikuurin sialta? planeetan toiselta puolelta, Brasiliasta, Argentiinasta, Thaimaasta tai ties Monissa maissa elinolosuhteiden ja mistä. rehun puutteita paikataan antamalla Monet suomalaisistakin toimijoista ovat alkaneet käyttää ulkomaista alkuperää olevaa lihaa kotimaisten päämerkkiensä alla. Ulkomaisessa lihassa ei sinällään pitäisi olla mitään valittamista, eiväthän eläimet valtiorajoja tunne. Mutta on siinä. Oma maa mansikki Aletaan ihan perusasioista. Me suomalaiset olemme oikeudentajuista porukkaa. Meille on selvää, karjaeläimille pieni määrä antibioottia joka päivä, ne ovat ikään kuin elämän pituisella lääkekuurilla. Onhan Suomessakin toki eläimiä lääkittävä, mutta olennaista on, että meillä jokaisen antibioottikuurin määrää eläinlääkäri. Ja se annetaan tarpeeseen, eikä ennaltaehkäisevästi. Kotimaisessa lihassa maistuu eläimen hyvät elinolosuhteet, luonnolliset siihen kuuluvat elävät maut. Usko tervettä järkeäsi, perinteitä, aistiesi jamme viihtyy muuta maailmaa enemmän sisätiloissa, mutta muuten ol- Ulkomainen liha on kuollut. Kauan säilyköön ulkomainen liha. laan aika hyvällä tasolla. Lihankasvatusperinteemme on vuosien saatossa Tämä saattaa kuulostaa tieteisjutulta, mutta totta se on. kuinka eläimiä pitäisi kohdella ja kasvattaa. Talven takia kotimainen kar- havaittu kestävän kehityksen mukaiseksi niin eläinten kuin ympäristönkin kannalta. Siksi kotimainen liha on hyvän omantunnon lihaa. Vanha totuus siitä, että jokaisella lehmällämme on nimi, on siitä osuva ja edelleen paikkansa pitävä esimerkki. Jokainen matkustamista harrastanut tietää, että reissussa rähjääntyy. Naudan pihvillä saattaa olla yli 10 000 kilometriä mittarissa, kun se päätyy sinun grilliisi. Katso sitä ja kysy itseltäsi: ”Miksi se näyttää silti tuoreelta?” Monissa maissa lihan säilyvyyttä pidennetään säteilyttä- Olet mitä syöt mällä sitä. Säteilytys tappaa lihassa olevia mikro-organismeja. Lause on totta myös eläinten kohdalla, ja kun sitä ajattelee, niin sitä järkevämmältä kotimaisen lihan käyttäminen tuntuu. Atrialla on oma rehun tuotantoyksikkö nimeltään A-Rehu. Se tarjoaa monipuolis- Sanovat ettei kotimaista lihaa voi maistamalla erottaa ulkomaisesta. Se on vale. Suomessa on myös erittäin tarkoin määritelty varoaika antibioottikuurin jälkeen, jotta voidaan olla varmoja, että lääkityksestä ei ole jäänyt jälkeäkään lihaan, kun se päätyy lopulta sinun lautasellesi. - Atria-konsernin koko vuoden liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Koko vuoden liikevoitto oli 8,0 miljoonaa euroa, jossa laskua edellisvuodesta 18,6 %. Koko vuoden liikevoitto sisältää 2,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja. Atria Venäjän ja Baltian liiketappiot pienenivät merkittävästi edellisvuodesta. Atria Suomen koko vuoden liikevoitto heikkeni merkittävästi. Konsernin omavaraisuusaste oli 39,5 % (40,2 % v. 2010) Atria-konsernin tunnusluvut Milj. € Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-% Voitto ennen veroja Osakekohtainen tulos, € 2011 2010 2009 2008 1301,9 8,0 0,6 -4,7 -0,24 1300,9 9,8 0,8 0,3 -0,18 1316,0 27,5 2,1 16,5 0,25 1356,9 38,4 2,8 16,7 0,42 2010 767,8 30,7 4,0 2009 781,9 42,9 5,5 2008 797,9 33,9 4,2 Atria Suomi Oy:n tunnusluvut Lautaseltamme löytyy yhä useammin lihaa. oisinaan käy niin, että tulemme pistäneeksi suuhumme jotain ihan Atria-konsernin vuosi 2011 tiivistetysti todistusta ja jos ne horjuvat, riittää että tihrustat pakkauksessa yleensä häviävän pienenellä merkityn alkuperämaan. Atrian kohdalla kotimaisuusasia on harvinaisen Milj. € Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto-% 2011 793,7 19,3 2,4 yksinkertainen. Haluamme käyttää vain puhdasta, luonnollista ja meidän mielestämme maailman parasta lihaa kaikissa Atria-merkin alla Suomessa myytävissä tuotteissamme. Siksi käytämme vain ja ainoastaan suomalaista lihaa. Tämähän kuulostaa ihan järkevältä. Paitsi että lihantuottajan tai teurastajan ei tarvitse olla niin Tätä kaikkea edellä mainittua tarkoittaa Hyvä ruoka, parempi mieli. huolissaan hygieniasta, jos säteilytys kumminkin lopulta tappaa pöpöt. ta ja terveellistä rehua suomalaiselle karjalle, Ja säteilytys ei ole kovin hyvä valikoimaan uhrejaan, siinä saavat siipeensä jotta se voisi hyvin, eläisi terveenä ja lo- samalla lihan vitamiinit, entsyymit, aminohapot ja muut ihmiselle tärkeät pulta maistuisi lautasellamme mahdol- rakennusaineet. Liha ikään kuin itsekin kuolee, vaikka näyttää tuoreelta. lisimman hyvälle. Nykyajan balsamointia. Toki on tunnustettava, että kaikkea kotimaista Sanomattakin lienee selvää, ettei Suomessa, eikä koko EU:n alueella rehukysyntää emme A-Rehun puitteissa pysty kattamaan, ja onhan Suo- lihan säteilytystä suvaita, mutta monissa maissa säteilytys on laillista ja mi vapaa maa, joten karjan kasvattajat täydentävät rehutarpeitaan myös jopa melko yleistä. Merten takaisten lihatuottajien toimia on meidän näin muualta tilaamallaan rehulla. Mutta pääsääntöisesti olemme ylpeitä siitä, kaukaa hankala valvoa. Lautasella säteilytystä on lähes mahdoton havaita, että suomalaisten ruokkiminen alkaa karjan ruokkimisella. ainoa mikä sen huomaa, on oma elimistömme. H y v ä r u o k a, PA R E M P I M I E L I strategia 2010–2013 Visio Kuluttajien ja asiakkaiden ykkösvalinta tuoreruoka-alalla Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla Strategia 2010–2013 1. Kansainvälisten toimintojen kannattavuuden merkittävä parannus 2. Markkina-aseman vahvistaminen ja orgaaninen kasvu Strategian keinot 1. Tuotejohtajuuteen (sis. Brändit) perustuvan pitkäkestoisen kilpailuedun saavuttaminen 2. Panostus Atrian tuotemerkkeihin ja kannattavuuteen (sis. tuotantorakenne) Suomessa 3. Tuoteryhmä- ja tuotemerkkistrategian luominen sekä tuotannon rakennemuutokset Skandinaviassa 4. Nopea tulosparannus Venäjällä 5. Myynnin kasvattaminen ja toimintojen täydellinen uudelleenjärjestely Virossa 6. Käyttöpääoman vähentäminen Missio Hyvä ruoka – parempi mieli 1 A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toiminnasta Lihantuotanto ei pystynyt vastaamaan kulutuksen kasvuun Suomen lihantuotanto vuonna 2011 oli 387 miljoonaa kiloa, kasvua siinä oli 1 % edellisvuoteen verrattuna. Lihaa kulutettiin 400 miljoonaa kiloa, lisäystä 3 % . Lihaa kuluu maassamme siis enemmän kuin tuotetaan. Myönteisintä kulutuksen kasvu oli broilerin (7 %) ja sian (5 %) lihassa. Naudanlihan tuotanto ja kulutus olivat jotakuinkin edellisen vuoden tasossa. Broilerin sopimusohjattu tuotantotapa pystyi vastaamaan kasvavaan kysyntään. Sianlihan tuotannossa ei ole vielä löydetty vakiintunutta tapaa, jossa tarkempi ennakointi menekin ja tuotannon kesken antaisi koko ketjulle paremman tuloksen. Sianlihan tuotanto laski 202 miljoonaan kiloon, jossa vähennystä 1 %. Atria jalosti kaikesta tuotetusta lihasta hieman yli 40 %. Suurin hankintaosuus oli naudanlihassa, runsas 42 %. Vuoden 2011 haasteet liittyivät koko lihantuotantoketjun kannattavuuteen. Tilojen kannattavuutta rasitti tuotteiden lievempi hinnannousu verrattuna tärkeimpien panosten – rehujen, energian ja lannoitteiden – kallistumiseen. Tästä seurasi heikko kannattavuus ja jopa tappiollinen toiminta tuottavuudeltaan alhaisilla tiloilla. Yhtään parempi tilanne ei ollut lihateollisuudessakaan. Nopeasti kasvaneita kustannuksia ei ehditty tai saatu riittävällä nopeudella vietyä tuotteiden hintoihin. Näin kaikkien osapuolten kannattavuus kauppaan asti jäi koko ketjussa heikoksi toimintavuonna 2011. A-Tuottajat Oy säilytti markkinaosuutensa punaisessa lihassa lähes edellisen vuoden tasolla. Suurimmat vaikeudet liittyivät porsasvälityksen tasapainoon. Alkuvuoden ruuhkaisuus muuttui loppuvuonna alkaneeseen tarjontaa voimakkaampaan kysyntään. Atria-ryhmä välitti lähes 721.000 porsasta eli 48 % valtakunnan välitysmäärästä. Vasikoiden välitysmäärä oli noin 60.000 kpl, joka oli kaikesta vasikkavälityksestä 51,3 %. A-Tuottajat Oy:n taloudellinen tilanne oli vakaa. Liikevaihto A-Rehu Oy, rehuseokset Suhteellinen myynnin kehitys (v. 2004 = 100) 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 A-Rehu Oy A-Rehu Oy:n toiminta eteni kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön ensisijaisena tavoitteena on tuoda alalle sellaisia toimintamalleja, jotka edesauttavat tuottajia tuotantopanosten kustannusten hallinnassa. Tärkeimpänä niistä on eläinten rehut. Kaikkiaan A-Rehu välitti ja valmisti seoksia sekä komponentteja ja lannoitteita yhteensä 404 miljoonaa kiloa. Liikevaihto kipusi 63,7 miljoonaan euroon, jossa kasvua oli 19,4 %.Toiminnan luonteen vuoksi sitoutunut pääoma on suuri. Tämä rasittaa rahoitusta sekä edellyttää onnistumista raaka-aineiden ja tuotteiden ostossa. Rahoituskulut söivät puolet liikevoitosta, joka oli 0,4 % liikevaihdosta. Tulos pitää sisällään osuuskuntien omistamien kiinteistöyhtiöiden vuokrat, tehtyjen investointien poistot, rahoituskulut ja osuuskuntien oman pääoman korkovaatimuksen.Tällä rakenteella osuuskunnat ovat mahdollistaneet toiminnan laajentamisen ja saaneet tehdyille investoinneille itsekin kohtuullisen tuoton. Uusimpana päätöksenä Itikka osuuskunta ja broilerituottajat päättivät rakentaa uuden rehutehtaan siipikarjarehujen valmistukseen. A-Rehu vuokraa tehtaan ja toimii valmistuksen sekä logistiikan operaattorina.Valmistelevat työt aloitettiin toimintavuonna ja tehdas valmistuu Koskenkorvan vanhan rehutehtaan yhteyteen syksyllä 2013. 2011 Koko A-Rehun olemassaolon ajan jokaisena vuonna oman valmistuksen kehitys on ollut suurempaa kuin rehuseosten valmistuksen vastaavat luvut valtakunnan tasolla. 20 kasvoi 92 miljoonaan euroon ja tulos ennen veroja oli 72.000 euroa. Kulut pysyivät kurissa kuljetuskustannuksia lukuun ottamatta. Niitä rasittivat kohonneet polttoaineiden hinnat. Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy AtriaNauta -palvelu vastaa kotimaisen naudanlihan hankinnasta Atria Suomi Oy:lle ja on keskeisessä asemassa kotimaisen naudanlihantuotannon edistämisessä ja kehittämisessä. Vuonna 2011 Atria Suomi Oy:n markkinoinnin yhtenä keskeisenä ydinteemana oli kotimaisen lihan arvostuksen kohottaminen. Tämä kampanja korosti myös hyvän alkutuotannon merkitystä. Kampanja otettiin hyvin vastaan myös tuottajien keskuudessa. Naudanlihan ja vasikoiden hankinnan lisäksi AtriaNauta -palvelu tekee tuotantopanos- ja tarvikekauppaa nautatiloille, vastaa eläin- ja rehukuljetuksista sekä kehityspalvelujen tarjoamisesta sopimustuottajille. Viime vuosi oli viestinnän kehittämisen vuosi. Syksyllä avattiin uudet nettisivut, joiden sisältö on selkeämpi ja monipuolisempi kuin aiemmin. Perinteinen AtriaNauta -seminaari järjestettiin Farmeri-risteilyn yhteydessä marraskuussa 2011. Nautaosiossa järjestettiin omat alaseminaarit maito-, emo- ja lihanautatiloille. Olimme mukana myös Okra-näyttelyssä ja Kone-Agriassa syksyllä. Järjestimme lisäksi useita asiakastilaisuuksia vuoden aikana. Itä-Suomen kesäiset grilli-illat tavoittivat noin 1500 tuottajaa. Heinäkuussa 2011 AtriaNauta -johtaja vaihtui. Uutena johtajana aloitti agronomi Maarit Ilola, joka siirtyi uuteen tehtävään kehityspäällikön tehtävästä. Naudanlihan ja vasikoiden hankinta Kotimaisen naudanlihantuotannon kokonaismäärä vuonna 2011 oli 82,6 milj. kg. Tuotanto kasvoi 0,5 milj. kg eli 0,6 % edellisvuodesta. Naudanlihan kulutus kasvoi prosentuaalisesti saman verran ja oli 99,4 milj. kg. Naudanlihan omavaraisuusaste oli 83 %. Naudanlihaa tuotiin maahan 17,9 milj. kg, joka on 0,6 milj. kg enemmän kuin edellisenä vuonna. AtriaNauta -palvelu hankki teurasnautoja suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Naudanlihaa kertyi yhteensä hieman yli 35 miljoonaa kiloa. Välitettyjen vasikoiden määrä nousi prosentin verran edellisvuodesta. Kasvu johtui välikasvatettujen vasikoiden isommasta välitysmäärästä. Ternivasikoiden välitysmäärä pieneni hieman, pihvivasikoiden välitysmäärässä oli vastaavasti hieman kasvua. AtriaNauta -palvelun laadun mittareina käytetään lehmien ja vasikoiden noutoviiveitä ilmoituksesta. Lehmien noutoaika Atrian naudanlihan hankintamäärän ja tuottajahintojen kehittyminen vuosina 2007–2011 verrattuna koko valtakunnan tilanteeseen Lähde: TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy ilmoituksesta lyheni edellisvuodesta ja oli keskimäärin 10,1 pv ilmoituksesta, 75 % kiirelehmistä pystyttiin hakemaan 4 vuorokauden sisällä ilmoituksesta. Ternivasikoiden noutoaika oli suunnilleen edellisvuoden tasolla (13,6 vrk ilmoituksesta). Tuotantopanoskauppa kasvoi edelleen A-Rehun nautakarjan rehuseosten valmistus ja myynti kehittyivät voimakkaasti. Vuoden 2011 nautarehujen myynti nousi 14 % edellisvuodesta. Rehujen kilpailukykyiset hinnat, tuotteiden tunnettuuden ja tuottajien luottamuksen lisääntyminen loivat hyvän perustan onnistuneelle myynnille. Elävän hiivan käyttöä A-Rehun tuotteistossa laajennettiin jonkin verran viime vuonna. Lisäksi tuotteistoon tuli uusi orgaanista seleeniä sisältävä vitamiinivalmiste (Vahva Vitamiini Se-E). Myös useiden nautarehujen E-vitamiinitasoja korotettiin. Rehuseosten lisäksi tiloille välitettiin merkittävä määrä erilaisia elintarviketeollisuuden rehujakeita (esim. ohrarehu, rankki, mäski, perunatuotteet, meijerituotteet). Uutena rehujakeena myyntiin tuli Luomurypsipuriste. Myös lannoitevalikoima monipuolistui ja lannoitteiden myynti kehittyi hyvin. Lihanautatilojen kehittäminen Lihanautatilojen palvelut jatkuivat pääosin entisenlaisina. AtriaNauta -palvelun oman henkilöstön asiantuntijapalveluiden lisäksi lihanautatilojen käytössä oli myös ulkopuolisten palveluntarjoajien palveluita.Tärkeimmät näistä ovat Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy:n tuottamat rakennussuunnittelupalvelut ja Autiomat Oy:n tuottamat talouslaskentapalvelut. Hyvin toimintansa vakiinnuttanut palvelu on myös liharotuisten siitossonnien kasvattamot, joista myytiin yhteensä lähes 70 nuorta sonnia emotiloille siitoskäyttöön. AtriaNauta -palvelu tekee yhteistyötä MTT:n Ruukin yksikön kanssa. Olimme mukana MTT Ruukin vetämässä InnoNauta -hankekokonaisuuden suunnittelijana, kouluttajana sekä yksityisrahoittajana. Hanketta on esitelty tarkemmin 21 MTT:n nettisivuilla (www.mtt.fi/ruukki). Lisäksi teimme jonkin verran yhteistyötä muiden alueellisten hankkeiden kanssa. Olimme mm. kouluttajana ja tuensiirron saajana Etelä-Pohjanmaan ProAgrian koordinoimassa Sika-nauta -hankkeessa sekä ohjausryhmän jäsenenä Savonian hallinnoimassa MAILI-hankkeessa. Tilojen tuotantoa ja eläinten hyvinvointia seurataan entistä tarkemmin Viime vuosi oli Katse Vasikkaan -teemavuosi, jonka aikana järjestettiin useita seminaareja ja tapahtumia, joissa kiinnitettiin erityistä huomiota pikkuvasikoiden hyvinvointiin. AtriaNauta -palvelu osallistui aktiivisesti vuoden tapahtumiin. Erityistä kiin22 nostusta herätti nettisivuillamme ollut VasikkaPassi -testi, jonka suoritti onnistuneesti lähes 900 henkilöä. Eläinten hoitokäytäntöjen kirjanpitoa merkittävästi helpottava eMerkki otettiin käyttöön vuonna 2011. Loppuvuodesta 2011 jo 30 % välittämistämme vasikoista oli merkitty eMerkillä. Nasevan terveydenhuoltokäyntiä uudistettiin ja AtriaNauta oli mukana kehitystyössä, jossa eläinlääkäreitä koulutettiin ja tarkastuskäyntilomaketta ja raportointia uudistettiin. Viime vuonna valmistui myös tietojärjestelmäsovellus laaturaportoinnin kehitysalustaksi. AtriaNauta aloitti selvitystyön WQhyvinvointistandardin silmämääräiseen arviointiin perustuvan QBA-mittarin soveltuvuudesta tuotannon kehittämisen apuvälineeksi. Atria Chickin tuotanto emot mukaan lukien oli vuonna 2011 yli 33 milj. kg. Munittamot tuottivat haudontamunia yli 27 milj. kpl. Kesän grillauskaudella tuotantotauot olivat lyhyitä; vain viikko. Broilerin kysyntä kaupassa oli hyvä. Syksyllä tuotantomäärät laskivat hieman ja tauot pitenivät noin kolmeen viikkoon. Tuotantoa laajennettiin yhdellä munittamolla ja viidellä kasvattamolla. Kesän alussa voimaan tullut hyvinvointidirektiivi toi mukanaan tiloille jonkin verran lisää velvoitteita dokumentointiin. Lisäksi tarkastuseläinlääkärit aloittivat seurannan parvien poistumasta. Suomessa otettiin käyttöön hyvinvointidirektiivin kylkiäisenä jalkapohjien vaurioita mittaava pisteytys. Joka erälle lasketaan jalkapohjapisteet, jotka siis oikeasti ovat sakkopisteitä. Direktiivin määrittämän poistuman ylityksestä ja asetuksen ylittävistä jalkapohjapisteistä lähtee ilmoitus Aluehallintovirastoon. Tuottajalla on oikeus tulla kuulluksi, ja antaa selvitys mahdollisista tuottajista riippumattomista syistä. Poistuman kohdalla tällainen voi olla esim. untuvikon huono laatu. Alkutuotannossa tuotantomäärien noston pullonkaulana on ollut broilerihautomon kapasiteetti. Konekantakin on tullut käyttöikänsä päähän. Hautomoon päätettiin investoida kuusi milj. euroa, jolla vaihdetaan kaikki hautomo- ja kuorijakoneet. Lisäksi automaatiolinja kääntöineen ja laskulinjoineen vaihdetaan uusiin ja laajennetaan munavarastoa. Näiden investointien jälkeen voidaan tuotantomääriä kasvattaa. Haasteena on viedä investointi hallitusti läpi, kun samalla täytyy huolehtia tuotantomäärien ylläpidosta. Investointi onkin jouduttu jakamaan neljään eri jaksoon ja ajallisesti n. puolelletoista vuodelle. Laajennus on valmis keväällä 2013. Broilereiden päiväkasvut olivat edellisvuoden luokkaa. Keskimääräinen kasvatusaika laski hieman ollen tasan 37 päivää. Päiväkasvuksi tuli 44,4 grammaa ja keskipainoksi 1,64 kg. Broilerin tuotanto kasvoi Suomessa 7 % ollen 93,4 milj. kg. Kulutus kasvoi vain noin prosentin ja oli 88,4 milj. kg. Ulkomaista broileria tästä oli 13 % eli n. 11,5 milj. kg. Kalkkunan tuotanto laski 9 % ja oli hieman alle 8 milj. kiloa. Kulutus kasvoi 3 % ja oli 9,5 milj. kg. Kalkkunan tuonti nousi kolmeen miljoonaan kiloon. AtriaSika hankki lihaa noin 84,5 milj. kg, josta Pohjanmaan Lihan osuus oli noin 14,1 milj. kg. Määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3,4 milj. kg (3,8 %). Koko maassa sianlihantuotanto laski viime vuonna noin 1,0 % ja päätyi 201,6 miljoonaan kiloon. AtriaSika välitti porsaita noin 721 000 kpl, joista Pohjanmaan Lihan välityksen kautta kulki noin 127 400 porsasta. Porsasvälitys väheni vuoteen 2010 verrattuna 0,35 %. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana teurassioista oli hieman ylitarjontaa, mutta tilanne kääntyi tasapainoon huhtikuussa, mikä jatkui joulukuun alkuun saakka. Joulun kinkkusesongin hoitaminen aiheutti paineita myös lihanhankintaan, mutta kinkkukauppa saatiin kunnialla hoidettua. Alkuvuonna porsasvälitys oli hetkellisesti tasapainossa, mutta kääntyi ylitarjontaan helmikuussa, mikä paheni kevättä kohti mentäessä. Kesällä porsasruuhka syveni entisestään. Kesä 2011 oli pahimpia porsastilanteen suhteen. Se myös nopeutti monen lopettamista suunnittelevan tilan päätöksentekoa. Lokakuussa porsastilanne alkoi tasapainottua muuttuen joulun alla jo alitarjonnaksi. Viljan hinta nousi reilusti syksyllä 2010, mikä veti viljaa sisältävien rehujen hinnat ylöspäin. Viljan hintataso pysyi korkealla koko vuoden 2011. Sikatilojen kannattavuus oli edelleen heikko. Uusia lihasikapaikkoja valmistui vuonna 2011 noin 11.000 kappaletta. Uusia emakkopaikkoja ei juuri rakennettu. Sen sijaan emakkopaikkoja poistui lähinnä pienehköiltä emakkotiloilta. Alkutuotannon uudet nettisivut avattiin syyskuussa. Sivuilla on runsaasti tietoa AtriaSika-tuotannosta. Sivut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Lihasikojen päiväkasvut ottivat roiman askeleen eteenpäin. Paras neljännes kasvatti sikoja 966 grammaa päivässä keskiarvonkin ollessa 885 g/pv. Porsastuotantotulokset jatkoivat nousuaan. Finnpig-jalostajien tuottamia puhdasrotuisia norjanmaatiaisensikoita välitettiin yli 800 kappaletta. Norjanmaatiainen on hybridituotannon emärotu, ja kaikki välitetyt hybridit ovat puolinorjalaisia. Quality Geneticsin ruotsinyorkkia käytetään hybridituotannon isärotuna. Hybridituotanto pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2011, eli välitimme noin 10.000 hybridiensikkoa. Finnpigin karjuasema toimitti norjanmaatiaisen, ruotsinyorkin ja hampshiren siementä sopimustiloillemme. AtriaSika -terveydenhuolto Viime vuosituhannen puolella aloitettu tautisaneerausurakka saatiin loppuun, kun viimeisetkin porsasyskäsiat teurastettiin. Erinomaisesta terveystilanteesta kertoi sekin, että selvisimme lähes ilman vakuutusvahinkoja. Loppuvuoden parinkymmenen emakon kapivahinkotapaus jäi vuoden ainoaksi. Lokakuussa 2011 otimme käyttöön kaikkien välitysporsaiden sirkorokotuksen porsas- ja lihasikakasvatuksen edistämiseksi. Samanaikaisesti otimme ensimmäisenä Suomessa käyttöön kastroitavien pikkuporsaiden kivunlievityksen. Tämä noteerattiin positiivisesti valtakunnallisessa mediassakin. Uusia sikalavideoita julkaistiin taas joulun alla.Viime vuosien vastuullisuustoimenpiteet osoittivat tarpeellisuutensa, ja ketjumme selvisi kohusta hyvin. 23 Lihan tuotanto ja kulutus yhteensä Suomessa sekä A-Tuottajat Oy:n hankinta (milj. kg ja % teurastamoiden hankinnasta) 400 milj. kg 300 Tuotanto Kulutus A-Tuottajat 200 38,2 % 100 2007 Atria-Chick Oy:n siipikarjanlihan sopimustuotanto (milj. kg) 37,3 % 41,1 % 41,8 % 40,3 % 2008 2009 2010 2011 Vasikkavälitys (1000 kpl) Porsasvälitys (1000 kpl) Pohjanmaan Liha A-Tuottajat Oy Pohjanmaan Liha A-Tuottajat Oy 40 70 800 35 60 700 30 600 50 25 500 40 20 400 30 300 15 20 10 10 5 2007 0 8 24 200 09 10 11 100 2007 0 8 09 10 11 2007 0 8 09 10 11 osakkeenomisTajaT Atria Oyj Itikka osuuskunta Lihakunta Osuuskunta Pohjanmaan Liha halliTus, ToimiTusjohTaja, TilinTarkasTajaT Hallitus Hallituksen varsinaiset jäsenet: Timo Komulainen maanviljelijä, agrologi, Nurmes, hallituksen puheenjohtaja Esa Kaarto maanviljelijä, agronomi, Vähäkyrö, hallituksen varapuheenjohtaja Henrik Holm maanviljelijä, Uusikaarlepyy Kjell-Göran Paxal maanviljelijä, agrologi, Mustasaari Matti Perälä johtaja, Nurmo Pasi Ingalsuo maanviljelijä, agrologi, Kokkola Juho Tervonen maanviljelijä, Paltamo (22.6.2011 alkaen) Veli Koivisto maanviljelijä, Ylitornio (22.6.2011 saakka) Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen Janakkala Tilintarkastajat Juha Wahlroos Riitta Ulvinen KHT KHT Varatilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, Helsinki Henkilökohtaiset varajäsenet: Tuomo Heikkilä maanviljelijä, Kalajoki Mika Asunmaa maanviljelijä, Alavus Tomas Långgård maanviljelijä, Övermalax Jan Anderssen maanviljelijä, Pedersöre Mika Ala-Fossi johtaja, Ilmajoki Juhani Herrala maanviljelijä, Isojoki Tomi Toivanen maanviljelijä, Siilinjärvii organisaaTio, ylin johTo Hallitus Puheenjohtaja Timo Komulainen Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen AtriaNauta Johtaja Maarit Ilola AtriaSika Johtaja Stefan Saaristo Taloushallinto Talouspäällikkö Marianne Olli 2 Tase, A-Tuottajat Oy (1000 EUR) 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 16 22 Sijoitukset Osakkeet 354 354 Muut sijoitukset 42 42 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 412 418 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 17 040 17 414 Lyhytaikaiset saamiset 61 023 61 313 Rahat ja pankkisaamiset 0 147 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 78 475 79 292 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma 108 108 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 702 1 993 Tilikauden voitto (tappio) 72 709 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 883 2 810 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 45 000 0 Lyhytaikainen vieras pääoma 30 592 76 482 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 78 475 79 292 Tuloslaskelma, A-Tuottajat Oy (1000 EUR) 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 LIIKEVAIHTO 92 330 91 330 Liiketoiminnan muut tuotot 126 202 Materiaalit ja palvelut 85 045 84 498 Henkilöstökulut 2 883 3 014 Poistot ja arvonalentumiset 5 7 Liiketoiminnan muut kulut 5 377 4 766 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -853 -753 Rahoitustuotot ja-kulut 926 1 838 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 72 1 085 Satunnaiset erät +/- VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 72 1 085 Tuloverot 0 -376 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 72 709 26 Rahoituslaskelma, A-Tuottajat Oy (1000 EUR) 2011 2010 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut 93 650 88 877 Muista tuotoista saadut maksut 126 202 Maksut liiketoiminnan kuluista -96 534 -88 661 Konsernitilin muutos -43 354 -2 367 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -46 112 -1 949 Maksetut rahoituskulut netto 1 341 1 898 Maksetut välittömät verot -376 -836 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA -45 147 -887 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot 45 000 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 45 000 0 RAHAVAROJEN MUUTOS -147 -887 Rahavarat tilikauden alussa 147 1 034 Rahavarat tilikauden lopussa 0 147 27 'ĚğğġĚĘ Finnpig Oy:n toiminnasta Finnpig Oy seuraa tarkasti kansainvälistä sianjalostustoimintaa asiakkaittensa parhaaksi Finnpig Oy:n tehtävänä on hankkia omistajiensa, A-Tuottajat Oy:n ja HK Agri Oy:n sopimustuottajille parasta mahdollista eläinainesta turvallisesti ja kilpailukykyiseen hintaan. Eläinaines jalkautetaan sikaketjuun yhdessä omistajien kanssa. Finnpig vastaa jalostuksesta ja keinosiemennystoiminnasta ja Finnpigin omistajat hybridituotannosta ja siitoseläinkaupasta. Jalostus Finnpigin eläinaineksen ja parantuneen managementin ansiosta suomalaisen porsastuotannon tehokkuus ja kilpailukyky ovat parantuneet merkittävästi. Aiemmin 22–23 vieroitettua porsasta emakkoa kohden vuodessa oli hyvä tuotos – nykyään hyvä tuotos on 26–27 vieroitettua porsasta. Tämä tuottavuuden nousu alentaa porsaan tuotantokustannusta 5–6 €/porsas. Porsastuotannon tehokkuus on Finnpigin asiakastiloilla täysin vertailukelpoinen muiden EU-maiden tuotostasoon. Keväällä 2011 valmistui yhteistyössä MTT:n kanssa tehty duroc-rotujen vertailukoe, jossa verrattiin Norsvinin ja DanAvlin durocia keskenään. Kokeen tulosten mukaan DanAvlin duroc oli yli 5 €/lihasika parempi kuin Norsvinin duroc. Suurimmat erot olivat ruhon arvossa ja lihaprosentissa sekä rehun muuntosuhteessa ja päiväkasvussa. Tulosten valmistuttua Finnpig aloitti tanskalaisen durocin maahantuonnin valmistelun. Tavoitteena oli tuoda genetiikka siemenenä ja tuottaa tarvittavat keinosiemennys- ja tilakarjut Suomessa. DanAvlin sääntöjen mukaan kaikki eurooppalaisilla karjuasemilla olevat karjut tulee olla tuotettu DanAvlin sopimusjalostussikaloissa. Finnpig olisi saanut tähän sääntöön poikkeuksen, mutta keväällä 2011 Tanskasta Suomeen tuotu sikaerä vei Finnpigiltä tämän mahdollisuuden. ETT ei ollut ohjeistanut tätä tuontia. DanAvl totesi Finnpigin voivan tuoda genetiikan elävinä keinosiemennyskarjuina, koska Suomeen on tuotu eläimiä. Tämän jälkeen Finnpig päätti tuoda genetiikan keinosiemennyskarjuina ja tuottaa tilakarjut Suomessa. Toimintamalli mahdollistaa uuden eläinaineksen nopeamman käyttöönoton ja kustannuksiltaan toimintamalli on samaa luokkaa kuin oman populaation rakentaminen siemenen tuonnilla. Keinosiemennyskarjujen tuonti edellytti karjuasematoimintaa ohjaavan asetuksen muutosta. Muutospyyntö tehtiin kesällä 2011 ja muutos astuu voimaan tämän hetken tiedon mukaan 1.6.2012. Ensimmäiset keinosiemennyskarjut tuodaan Suomeen alkukesällä 2012. Sianjalostusyhteistyö jatkui Nordic Geneticsin ja Norsvinin kanssa. Alkuvuoden aikana neuvoteltiin Nordic Geneticsin jalostustoimintojen sulauttamista Norsvin toimintoihin ja yhtiöiden entistä läheisemmästä yhteistyöstä. Norsvinin toimitusjohtajan vaihdos keskeytti prosessin. Syksyllä Norsvin ilmoitti tarvitsevansa vahvan kansainvälisen kumppanin USA:n toimintojen tukemiseen. Norsvinin myynti USA:ssa on kasvanut voimakkaasti, mutta kannattavuus ei ole tyydyttävä. Nordic Geneticsin omistajat eivät olleet halukkaita investoimaan eläinaineksen vientiin ja Norsvin irti28 sanoi sianjalostusyhteistyön. Nordic Genetics menetti yli kolmanneksen Yorkshire-asiakkaistaan, jolloin pitkäjänteiselle ja tehokkaalle jalostustyölle ei ollut enää taloudellisia edellytyksiä. Nordic Genetics päätti lopettaa yorkshire-jalostuksen. Oman yorkshirejalostuksen lopettaminen on valitettavaa, mutta toisaalta se antaa vapaat mahdollisuudet eläinaineksen hankintaan. Sianjalostuksessa on maailmalla huomattava ylikapasiteetti. Finnpig keskustelee merkittävimpien sianjalostusorganisaatioiden kanssa emärotujen hankinnasta. Lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet: eläinaineksen nykyinen taso ja soveltuvuus Suomeen, jalostusohjelman tehokkuus ja ennakoitu edistyminen sekä jalos tusorganisaation palvelu ja tuki jalkautukselle. Finnpig tekee päätöksen jatkosta hyvissä ajoin ennen nykyisten sopimusten päättymistä vuoden 2012 lopussa. Keinosiemennys Siemenannosten myyntimäärän ja markkinaosuuden kasvaessa Finnpig aloitti karjuaseman toisen vaiheen rakentamisen syksyllä 2010. Laajennus valmistui keväällä 2011. Karjuaseman kapasiteetti nousi 176 karjupaikasta 240 karjupaikkaan, ja samalla parannettiin aseman bioturvallisuutta. Sisään tuleville tarvikkeille otettiin käyttöön karanteenivarasto ja karjuosastoille kuljetaan aina suihkun kautta. Vuonna 2011 oli vakava porsasruuhka ja siemenen myyntimäärät eivät ole kasvaneet laajennuksen jälkeen ennakoidulla tavalla. Laajennus oli kuitenkin tehtävä, sillä alkuperäinen karjuaseman koko ei enää riittänyt vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Karjuasemalla tehtiin vuoden aikana erilaisia siemenen pakkaamiseen ja säilyvyyteen liittyviä kokeita ja testejä.Tavoitteena on kehittää edelleen siemenen käsittelyä ja lähetyksiä, jotta voimme varmistaa siemenannosten toimintavarmuuden kaikissa olosuhteissa. Tulevaisuuden näkymät Vuoden 2013 alussa voimaan tuleva direktiivi tiineiden emakoiden vapaana pidosta alentaa sianlihantuotantoa Suomessa ja tilapäisesti koko EU:n alueella. Sianlihan hinta nousee samalla tavalla kuin kananmunien hinta nousi kanahäkkikiellon voimaan tulon jälkeen. Hintatason nousu ei välttämättä ole kuitenkaan pysyvä. Uusi eläinsuojelulaki aiheuttaa suomalaiselle sianlihantuotannolle lisäkustannuksia, jotka on kompensoitava jollakin tavalla. Sikatalousyrittäjän kannalta varmin tapa on pyrkiä edelleen nostamaan tuottavuutta ja siten parantamaan kilpailukykyä. Tuottajan oma osaaminen, yhteistyökumppanien tarjoamat neuvontapalvelut ja eläinaines ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Samaan aikaan meidän on toimittava niin, että kuluttajat hyväksyvät suomalaisen sianlihantuotannon toimintatavat ja suosivat suomalaista sianlihaa. Heikki Hassinen toimitusjohtaja, Finnpig Oy 29 Käyntiosoite: Ankkuritie 2 KUOPIO Postiosoite: PL 147 70101 KUOPIO Puhelin: 020 472 7111 Faksi: (017) 156 309
© Copyright 2024