lataa pdf - Atriafoodservice.fi

Atria Food Servicen asiakaslehti 1/2015
18
Sami Tallberg oivalsi
suomalaisen ruoan
palattuaan maailmalta.
Sikke Sumari:
hinta ja laatu
17
Lihan mestarit:
opi broilerista
33
Talven maistuvat
ruokaohjeet
36
SISÄLTÖ
1
6
6
4
2015
SISÄLTÖ
TRENDIT
Eväitä uralle
100NK -kurssilta
11
14
Kanan pitkä
historia
Suomalaisuus
on arvovalinta
KOLUMNI
Sikke Sumari
18
17
18
Mene kokki maailmalle,
sanoo Sami Tallberg
26
28
30
33
UUTISET
Täyden palvelun
leikkaamo
36
RUOKAOHJEET
2
keittiössä
Uusi tapa ajatella:
NITRO NUGGETS
Lihan mestarit:
broilerin ruhotaulu
MISTÄ BROILERI TULEE?
ME SUOMALAISET pidämme broilerista. Selkeä osoitus
tästä on se, että laadukkaan kotimaisen broilerinlihan kysyntä
on ollut ilahduttavasti kasvussa jo monta vuotta peräkkäin. Syitä
tähän on varmasti monia, mutta yksi tärkeimmistä on taatusti se,
että keittiössä broileri on todella monipuolinen raaka-aine. Sen
voi valmistaa monilla eri tavoilla ja se taipuu mutkattomasti erilaisiin mausteisiin ja maailmankeittiöihin. Harvassa ovat nimittäin
sellaiset ruokakulttuurit, joissa siipikarja ei olisi keskeinen raakaaine. Kaiken lisäksi sitä on helppo käsitellä ja valmistaa.
Broilerin suosion kasvu perustuu epäilemättä myös terveellisyystrendiin, joka ruokamaailmassa on ollut jo pidemmän aikaa
meneillään. Vähärasvaisuutensa ja proteiinipitoisuutensa ansiosta
broileri on loistava lähtökohta aterialle, mausta ja ravitsevuudesta tinkimättä.
Hyvän maun ja terveysnäkökohtien lisäksi suomalaiseen
broileriin liittyy myös kolmas tärkeä ominaisuus: vastuullisuus.
Me Suomessa voimme olla ylpeitä siitä, miten siipikarjaa meillä
kasvatetaan. Suomalaisen broilerin tuotantoketju on tarkassa
valvonnassa aina untuvikkojen saapumisesta kanalaan ja päättyen ravintolan keittiöön tai kaupan tiskille.
ATRIA-TUNNUS paketissa on takuu siitä, että kyseessä on
suomalainen broileri. Ostaja tietää, että linnun on kasvattanut
eettisen kasvattamisen ja kestävän kehityksen ympäristöperiaatteisiin sitoutunut perhetilallinen. Viimeisin tulokas Atrian valikoimiin on Jyväbroiler, jota Atrialta on saanut alkusyksystä 2014
alkaen. Näissäkin tuotteissa käytetään vain suomalaista broilerinlihaa.
Vuoden ensimmäisen Atria Keittiössä –lehden sivuilta voi
lukea lisää broilerista, sen tuotannosta ja historiasta. Lisäksi
seuraavilla sivuilla kerrotaan muun muassa aiheesta, jota moni
keittiöalan ammattilainen on varmasti uransa aikana pohtinut:
minkälaista on työskennellä ulkomailla? Mukana myös tuttuun
tapaan reseptiosuus, jossa matkataan tällä kertaa suomalaisen
raaka-aineen kanssa maailmalle.
Hyvää alkanutta ruokavuotta toivottaen
PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Sorri • TOIMITUS Tuomas Sorri I
Tarja Sillanpää I Janne Tirkkonen I Mikko Viitanen I Eija
Virtanen I Susanne Heinineva I Antti Lehtinen I Sari Tammikari I Blink Helsinki • ULKOASU Blink Helsinki I Tuija Vento
• KANNEN KUVA Elina Himanen • RUOKA-KUVAT Sami
Helenius • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy • OSOITEMUUTOKSET [email protected]
1
2015
Tuomas Sorri
myyntijohtaja
Atria Food Service
KUVA_SAMPO KORHONEN
PÄÄKIRJOITUS
TRENDIT
TRETR N
E
N DIT
IT
T D T
1
Taas upotaan juustoon,
maistellaan uutta kukkoketsuppia kadulla ja ollaan ihan
pähkinöissä simppelistä.
Tarvitseeko katuruoka
katua?
KUKAAN ruokamaailmaa seuraava ei ole viime vuosina
voinut olla törmäämättä katuruoka-termiin. Suorastaan
ilmiöksi muodostunutta katuruokaa saa nyt kadun lisäksi
maalla, merellä ja ilmassa.
Trendi on jo jatkunut sen verran pitkään, että käsitteestä on
jo saatu pientä riitaakin aikaiseksi kulinaarisessa maailmassa.
Mikä tekee katuruoan? Onko mikä tahansa kadulla syöty ruoka katuruokaa vai onko street foodille tarkempia määritelmiä.
Onko kadulla rouskutettu omena katuruokaa? Entä sisätiloissa
syöty hodari?
Yhden määritelmän mukaan katuruokaa pitää voida syödä
seisaaltaan. Toisen mukaan se on mutkatonta ja sitä voidaan
valmistaa suurempia satseja kerrallaan.
Oli miten oli, trendi jatkuu varmasti vielä hyvän aikaa.
2
Simppelistä
simppelimpään
MAAILMAN fiinimpienkin keittoloiden
käännettyään katseensa viime vuosina kohti
bistromaisempia ruokia, on bistro-trendi ollut
jatkuvasti matkalla yksinkertaisempaan päin.
Nyt yleistymään päin on tapa, jossa annoksen
pääraaka-aine on ainut, joka lautaselle kuuluu automaattisesti: kaikki lisukkeet tilataan
erikseen. Tähän tapaan on päädytty ainakin
kahdesta syystä: ihmisten ruokavaliot rupeavat olemaan niin moninaisia, että lisukkeiden
valitseminen erikseen helpottaa lopulta keittiöiden työtä. Myös katetta saadaan kohdilleen,
kun vihreä salaatti ja ranskalaiset päästään
hinnoittelemaan erikseen.
4
keittiössä
TRENDIT
3
Taas sukelletaan
pataan
ERILAISET retroruoat ovat tupsahdelleet takaisin
ruokalistoille viime vuosina. Trendi jatkuu yhden täyteläisen klassikon muodossa. Tämä trendi pitää huolen,
ettei ruokavalio turhaan karkaa terveysintoilun puolelle.
Nimittäin 1970- ja 80-luvuilla kovin suosittua fondueta
tarjotaan taas esimeriksi joissakin New Yorkin trendiravintoloissa.
Kukapa ei pitäisi juustoon dipatusta leivästä tai itse
tikunvarressa kypsennetystä lihasta maukkailla kastikkeilla. Ja ruokamuotona fondue on mitä sosiaalisin!
4
Ihan pähkinöissä
PÄHKINÄALLERGIKOT varuillanne. On nimittäin niin, että kaikenlaiset pähkinät ja mantelit kasvattavat kovasti suosiotaan ja niitä lisätään monenlaisiin
ruokiin, kuten salaatteihin, keittoihin ja jälkiruokiin.
Hyvän maun lisäksi syytä voidaan etsiä varmasti
myös monta vuotta jatkuneesta terveellisemmän syömisen trendistä. Kuten terveysoppineet meitä opettavat: pähkinöissä kun on paljon proteiinia, kuituja,
kivennäisaineita ja ns. hyviä rasvoja. Hiilareiden välttelijöille pähkinät antavat terveellisen energialatauksen
ja uutta potkua päivään.
5
Tunnetko jo
hipsteriketsupin?
OLETHAN jo kuullut sirachasta? Se on maailman kuumin kastike, joka on viime vuoden aikana
lyönyt itsensä lopullisesti läpi myös Suomessa.
Kulinaristien ja hipsterien kaapeissa tätä thaimaalais-amerikkalaista tulista eliksiiriä on löytynyt jo
muutaman vuoden. Erilaisten ruoka-rekkojen ja
katutapahtumien myötä se on levinnyt myös tavallisten kaduntallaajien tietoisuuteen.
Tyypillisesti kukon kuvalla varustetussa pullossa
myytävä kastike on Si Rachan kaupungin mukaan
nimetty, ja se valmistetaan yleensä tomaatista,
chilistä, valkosipulista, etikasta, sokerista ja suolasta. Kastikkeesta on tullut niin suosittua, että
sitä koskevia videoita ja kuvia löytyy internetistä
tuhansia, jos ei enemmän. Sen kunniaksi on levytetty musiikkia ja sitä on lähetetty Kansainväliselle avaruusasemallekin. Soossin salaisuus saattaa
olla sen monikäyttöisyys: sitä tuupataan yleensä
katuruoan väliin, mutta on sitä nähty juustokakulla ja mansikoidenkin kaverina.
keittiössä
5
Kokka kohti
TULEVAA
Atria 100 Nuorta Kokkia -kurssi on
kummallinen kokkikoulu. Sen pohjoisin
osallistuja Andreas Kylymies löysi
kurssilta mahtavan ryhmähengen lisäksi
rutkasti lisää ammattiylpeyttä.
KUVAT_ELSA VIHMARI
TEKSTI_BLINK HELSINKI
AMMATTILAISET
Atria 100NK -kurssi on täynnä erilaisia opettavia tapahtumia, joiden aikana kurssilaiset pääsevät
näkemään ja kuulemaan omien alojensa ammattilaisten luentoja sekä kokeilemaan taitojaan itse.
M
8
oitteettomasti istuvaan tummanharmaaseen pukuun sonnustautuneen keski-ikäisen
liikemiehen hämmästynyt kommentti
tiivisti olennaisen:
”Ai, ei tehdä ruokaa? Sehän kummallinen kokkikoulu”, ihmetteli herra, joka oli
hetkeä aiemmin selvästi närkästynyt sadan valkotakin rynnäköstä tuusulalaisen
kokoushotelli Gustavelundin aulaan.
Ammattiasuunsa pukeutuneet nuoret selittivät kärsivällisesti miehelle
olevansa Atria 100 Nuorta kokkia -kurssilaisia, jotka olivat juuri matkalla luentosalista pihalle. Tarkoitus olisi ryhtyä
improvisoimaan Stella Polaris -teatterin
Simo Routarinteen ja Taru Kasandran
kanssa. Oppitunnin aiheena oli vuorovaikutustaidot ja ihmisten kohtaaminen. Ruokaa ehtii kuulemma tehdä
töissä ihan tarpeeksi.
”Jaahas. Onnea ja menestystä teille”,
mies totesi vuorostaan vaikuttuneena.
Saman paripäiväisen workhopin aikana kurssilaiset saivat kuulla myös
yritysvalmentaja Elina Seikun luennon
otsikolla ”Oman elämänsä sankari”,
ravintola Olon Pekka Terävän urapolusta, nähdä mielenkiintoisia ruokademoja sekä kuulla Pulp Agencyn Makke
keittiössä
Martikaisen kertomana sen, miten urheilijan uraa rakennetaan. Kokkikoulun
luennoiksi kummallisia, tosiaan.
Yksi vuoden 2014 kurssin osallistujista oli 20-vuotias Andreas Kylymies.
Rovaniemeltä matkaan lähtenyt kokki
sai työkaveriltaan kimmokkeen hakea
kurssille, koska tämä oli itse käynyt samaisen kurssin muutamia vuosia aiemmin. Kysyttäessä, mikä vuoden aikana
on ollut parasta, tulee Kylymiehen vastaus nopeasti.
”Ryhmähenki. Meillä on tosi hyvä porukka.”
Lappilaiskokin mukaan porukka on
pitänyt yhteyttä myös luentosalin ulkopuolella. Varsin erilaisista taustoista tulevat nuoret tapaavat toisiaan ja vaihtavat ajatuksiaan. Erilaisuus on yksi koko
kurssin keskeisiä ajatuksia, sillä mukaan
hyväksytään niin kokkeja, tarjoilijoita,
lihatiskin työntekijöitä kuin keitä tahansa muita, joille ruoka on intohimon
asia.
”Kaikki ovat kurssilla yhtä arvokkaita ruoka-alan ammattilaisia, olit sitten
töissä huoltoasemalla tai jossain fine
dine -paikassa. Meille on alusta asti painotettu, että ihan samat lainalaisuudet
painottuvat”, Kylymies sanoo.
”AI, EI TEHDÄ
RUOKAA? SEHÄN
KUMMALLINEN
KOKKIKOULU.”
Kurssitovereiden lisäksi parhaita puolia on Kylymiehen mukaan ollut luentojen korkea taso. Hän on selvästi vaikuttunut siitä, että alansa kovimmat nimet
pistävät itsensä likoon nuorien edessä ja
jaksavat vastailla kaikkiin kysymyksiin.
”On tosi mielenkiintoista, kun joku
oman alan huippu kertoo, miten hän on
itse asiat tehnyt. Siinä ymmärtää, että
voi itse pärjätä ihan yhtä hyvin.”
Parasta luentoa Kylymies ei osaa nimetä, mutta nostaa esille muun muassa
Arto Rastaan molekyyligastronomian
luennon, Alex Nurmen foodstyling -esityksen sekä Kimmo Jylhän ja Akseli
Herlevin sushi-demon.
”Kurssi on ollut juuri sellainen kuin
kuvittelin. Eipä tällaista mahdollisuutta
monille anneta.”
AMMATTILAISET
”AINUTLAATUINEN SUOMESSA”
Viime vuoden Atria 100 Nuorta Kokkia -kurssi oli
järjestyksessään yhdestoista vuosikurssi. Koulutusohjelma perustettiin aikanaan Atrian satavuotisen historian kunniaksi. Tuolloin haluttiin,
että juhlavuodesta jää elämään enemmän kuin
pelkät juhlat.
Tähän mennessä koulutusohjelma on koulinut
jo noin tuhat nuorta ruoka-alan ammattilaista ja
kohonnut arvostetuksi osaksi suomalaista ruokamaailmaa. Moni kurssin käyneistä on ehtinyt ottaa pitkiä askelia urallaan,
osa on jo palannut takaisin kurssille opettajina.
Keittiömestari Aki Wahlman toimi vuoden 2014 kurssilla kurssijohtajana.
”Välillä kurssijohtajana ja välillä jotain muuta. Olen ollut jossain roolissa
mukana alusta alkaen, eli 12 vuotta”, mies kertoo ylpeyttä äänessään.
Joka vuosi mielellään mukaan lähtevä Wahlman antaa 100NK -kurssille
suuren arvon. Se, että kurssilla ei keskitytä ainoastaan ruokaan on juuri se
nuorille tärkeä erityispiirre: eri elämänaloilta ammentavat puhujat tuovat syvyyttä ja antavat inspiraatiota siihen, miten ruoka-alasta voi ajatella ja miten
omaa ammattitaitoa voi lähteä kehittämään.
”Olen siviiliammatiltani opettaja ja ymmärrän sitäkin kautta tämän kurssin
todellisen arvon. Tämä on ainutlaatuinen koulutusohjelma Suomessa”, hän
sanoo.
Vuosien varrella opettajina on nähty muun muassa Hans Välimäen, Tomi
Björkin ja Sauli Kemppaisen kaltaisia suomalaistähtiä. Ulkomaalaisista keittiömestareista nimekkäimmät ovat olleet kenties Charlie Trotterin ja Marcus
Samuelssonin kaltaiset maailmantähdet. Erikoisin ruokaluento lienee ollut
avaruushallinto Nasan pääkokki Vicky Kloriksen tarina avaruudessa syömisestä.
Maistuvat luennot ovat kurssin suola. Oman
alansa parhailta on inspiroivaa imeä tietoa.
keittiössä
9
AMMATTILAISET
K
ylymies on valmistunut Lapin
matkailuopiston Ravintolakokkilinjalta ja työskennellyt reilun vuoden verran Rovaniemen ulkopuolella toimivassa Ounasvaaran Pirtit
-mökkikylässä, joka tarjoaa hotellitason
ylellisyyttä asiakkailleen muun muassa
herkullisen lappilaisen ruoan muodossa. Vielä noin vuosi sitten nuori kokki
pohti vakavasti tulevaisuuttaan ja etsi
motivaatiotaan keittiössä. Atrian kurssi
antoi miehelle suunnan.
”Tämä kurssi on tuonut ihan sairaasti
ammattiylpeyttä ja uutta motivaatiota
alalle. Jos aiemmin mietin, että onko
tämä ala minun juttuni, niin kyllä tämä
on.”
Kurssilta Kylymiehellä oli kotiin viemisinä muutakin kuin motivaatiota.
Vuoden viimeisellä kurssilla mies palkittiin kurssin parhaimmistoon kuuluvana. Palkinto tuli ainutkertaisen
kokemuksen muodossa. Voittaja pääsi
nimittäin kurssin jälkeen kuvaamaan
kokkivideoita yhdessä kurssijohtajan,
itsensä Aki Wahlmanin kanssa.
Mitään kiveen hakattuja ammatillisia
tavoitteita ei Andreas Kylymies ole vielä
itselleen asettanut. Yksi asia on kuitenkin jo selvää: mitä tahansa hän päättääkin tehdä, tekee hän sen pohjoisen tyyliin.
” JOS AIEMMIN
MIETIN, ETTÄ ONKO
TÄMÄ ALA MINUN
JUTTUNI, NIIN KYLLÄ
TÄMÄ ON.”
”Olen Lapista ja haluan näyttää sen
kaikille. Pohjoisen poikana lähdetään
etelään ja vähän kauemmaskin. Katsotaan sitten mihin paukut riittävät.”
Tulevaisuudessa miestä saattaisi kiinnostaa opettaminen tai oman ravintolan perustaminen.
”Nyt on tärkeintä oppia ja joka päivä
mie opettelen. Otan yhden asian kerral-
laan, semmoisella lappilaisella rennolla
tyylillä.”
100NK-kurssia hän suosittelee kaikille kiinnostuneille.
”Kurssilta saa erilaisia juttuja ja näkökulmia alalle. Ja sellaisen neuvon annan,
että kannattaa tutustua ihmisiin. Jutella, kysellä ja kertoa oma mielipide. Erilaisuus on rikkaus.”
Näin haet kurssille
Vuoden 2015 Atria 100 Nuorta Kokkia -kurssin
hakuaika on alkanut.
Olet 18–25 -vuotias ja ruoka on jossain muodossa ammattisi ja intohimosi. Siinä on ainoat määritellyt kriteerit, jotka
hakijan pitää täyttää. Kurssille valitaan opiskelijoita sekä
yksityiseltä että julkiselta puolelta niin keittiöstä kuin salista
tai vaikka tiskin takaa. Asenne ratkaisee!
Vuoden 2015 Kurssin aikataulu:
1. Workshop 9. – 10.3.2015
2. Workshop 11. – 12.5.2015
3. Workshop 7. – 8.9.2015
10
keittiössä
KURSSI ON VALITUILLE HENKILÖILLE MAKSUTON.
Haku loppuu 8.2. Ohjeet löytyvät osoitteesta:
www.atria.fi/a100nk
Kysyttävää?
Yhteyshenkilö: Erja Mäntysalo
s. [email protected]
p. 040 702 4981
HISTORIA
KUVITUS_JUHANI JOHANSSON
TEKSTI_ATRIA
Pitkä matka lautaselle
Broileri ja sen esi-isät ovat kulkeneet vaiherikkaan tien
suomalaisten suosikkiruoaksi.
M
aailmanhistorian eri aikoina kanalla on ollut hyvin
erilaisia rooleja ja merkityksiä ihmisille. Joissakin
kulttuureissa kanat ovat pyhiä, toisissa ne ovat hedelmällisyyden symboleita. Muinaisille roomalaisille kana oli
sota-aikana ennustaja, jota pidettiin mukana rintamalla povaamassa tulevien taistelujen kulkua. Raamatussakin kanalla
on merkittävä sivuosa tarinassa, jossa Pietari kieltää Jeesuksen
kolmesti ennen kukon laulua. Nykyisin länsimaisessa puhekielessä kanalla on vähemmän mairittelevia merkityksiä. Suomessakin koheltajista sanotaan, että he juoksevat kuin päättömät kanat ja monissa maissa pelkureita nimitetään kanoiksi.
Ihmisen ja kanan yhteinen esi-isä löytyy noin 300 miljoonan
vuoden takaa. Sen jälkeen evoluutio ryhtyi työstämään dinosauruksia, lintuja ja matelijoita toisella sorvilla ja nisäkkäitä
toisella. Ensimmäisiä havaintoja kanasta on löydetty fossiilien
muodossa Kiinan koillisosista. Niiden iäksi arvioidaan noin
7500 vuotta. Se, kuinka paljon yhteistä perimää näillä kanoilla
on nykyisten kanaloiden asukkien kanssa on tiedemiestenkin
keskuudessa kiistanalaista. Se kuitenkin tiedetään, että Aasiassa yhä elävä punaviidakkokana on meidän tunteman kanan
kantamuoto. Vaikka kana tunnetaan raaka-aineena melkein
kaikissa maailman ruokakulttuureissa, ovat monet arkeologit
sitä mieltä, ettei ihminen kesyttänyt kanaa alkujaan ravinnoksi, vaan taistelijoiksi. Kukkotappelut ovat yhä yleisiä ja suosittuja vedonlyöntikohteita monissa maailman maissa, vaikka
useimmat sivistysmaat ovatkin ne jo ymmärtäneet lailla kieltää.
Suomeen kanan uskotaan tulleen joskus 1200-luvun paikkeilla. Nykyään tuntemamme broileri tuli lautasillemme kunnolla vasta viime vuosisadan puolivälissä. Ennen tätä kanoja
pidettiin oikeastaan vain munien takia. Tänä päivänä broileri
on yksi kotien ja ravintoloiden suosituimmista raaka-aineista,
jota saa paloina ja kokonaisena, raakana tai nugetteina sekä
tietenkin Suomen suosituimmassa hunajaisessa marinadissa.
Broilerin tarinaan liittyy sotia ja puutetta, tuotekehitystä ja
lainsäädäntöä sekä muun muassa legendaarinen vuorineuvos
ja hänen salakuljetusoperaationsa.
SEURAA AIKAJANAA
JA LUE SUOMALAISEN
KANAN JA BROILERIN
TARINA SEURAAVALTA
AUKEAMALTA.
keittiössä
11
HISTORIA
Näin kana
valloitti Suomen
1940-LUKU
1929–1933
1200-LUKU
Suomessa on kanoja, mutta se on
harvinaista. Vain rikkailla kartanon omistajilla on varaa pitää
niitä.
Maailmanlaajuinen lama koskettaa Suomenkin maataloutta.
Moni pienviljelijä joutuu ahtaalle
ja yrittää parantaa elantoaan kanankasvatuksella. Vuonna 1933
Suomessa on noin kolme miljoonaa kanaa.
Munakaupan säännöstely lopetetaan lokakuun 1. päivänä 1945
ja kanatalous alkaa kohentua.
Broilerituotanto yleistyy Euroopassa pian sodan päätyttyä.
Suomessa kanatuotteiden syönti lisääntyy yleisesti ja kanoja
aletaan jalostaa erikseen munintakanoihin ja broilerikanoihin. Vuosikymmenen lopulla
Suomessa on jälleen kolme miljoonaa kanaa.
1950-LUKU
Kanoista aletaan jalostaa lihasiipikarjaa Amerikassa 1800-luvun
jälkipuolella. Vuosisadan loppuun
mennessä Suomessa on noin
puoli miljoonaa kanaa.
Kanoja on pidetty aiemmin pääasiassa munien takia, mutta nyt
huhu uudesta maukkaasta lihabroilerista kiirii. Myös legendaarinen Yhtyneiden paperitehtaiden
johtaja Juuso Walden kiinnostuu
aiheesta. Broilerin maahantuonti on kiellettyä, eikä tuontiluvan
saaminen ole helppoa. Malttamaton patruuna kuitenkin junailee
useampia eriä salakuljetettavaksi
maahan tehtaansa urheiluseuran
pelireissuilta. Osa tiloista ryhtyy
erikoistumaan broileriin.
1918
Toinen maailmansota pysäyttää
kanatalouden kehityksen Suomessa, koska ulkomaisen rehun
tuonti loppuu eikä ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa saa syöttää kanoille. Kananmunat säästetään pääsääntöisesti äitien ja
pikkulasten ravinnoksi. Rehupulan vuoksi Suomessa on enää
alle miljoona kanaa sodan päätyttyä.
12
keittiössä
1930-LUKU
1939
Broilerintuotanto alkaa pienimuotoisesti Yhdysvalloissa.
Vuonna 1927 Suomessa on noin
1,3 miljoonaa kanaa. Nämä tyydyttävät kotimaisen kulutuksen
ja pienimuotoista vientiäkin
harjoitetaan. Vuonna 1929
vientipalkkiolaki mahdollistaa
vientikaupan harjoittamisen ja
Suomeen syntyy paljon uusia
kanaloita.
1200-LUVULTA
1920-LUVULLE
1920-LUKU
1940-LUKU
Suomen Siipikarjanhoitajain Liitto ja Siipikarja-lehti perustetaan.
1950-LUKU
1800-LUKU
HISTORIA
1960-LUKU
Broilereita kasvatetaan Suomessa
aluksi muutamia tuhansia kerrallaan navetoissa ja talleissa. Koska
broileriala on Suomessa uusi, kasvattajia neuvotaan tarkasti lintujen hoidossa. White Rock -rodusta syntyy Suomeen pysyvä kanta
ja siitä tulee samalla Suomen ensimmäinen virallinen broilerirotu.
Maaseutumaisema muuttuu,
kun broilereille rakennetaan
uusia erillisiä kasvattamorakennuksia. Suomalaiset opettelevat
grillaamaan broileria.
1990-LUKU
Suomen Broiler Oy perustetaan.
1995
1980-LUKU
Suomalaiset kiinnostuvat terveellisemmästä ruokavaliosta, johon broileri sopii
hyvin. Valmisruokien tuotekehitys etenee
ja tarjoama monipuolistuu: tulee tuoretta,
puolivalmistetta sekä marinoituja tuotteita. Ensimmäiset mikroruoat tulevat.
2010
EU-direktiivi kieltää pakasteesta
sulatetun broilerinlihan myynnin tuoreena. Tämä edesauttaa
suomalaisia kasvattajia.
2012
2000-LUKU
1970-LUKU
1980-LUKU
1960-LUKU
1990-LUKU
Kansallisen lainsäännön lisäksi EU-lainsäädäntö
säätelee suomalaista broilerituotantoa mm. eläinsuojelun, hygienian, lääkinnän, ympäristönsuojelun
ja rakentamisen suhteen. Suomen broilerituotantoa
määrittää lisäksi EU-lainsäädäntöä tiukempi siipikarjanlihan kansallinen laatujärjestelmä.
Broilerin kotitilan nimi painetaan pakkauksien kylkeen
ensimmäistä kertaa ja kuluttajatkin voivat jäljittää Atrian
broilerin sen kotitilalle asti.
2008
2013
Broileria tuotetaan toiseksi eniten Suomessa
sianlihan jälkeen. Sitä
kuluu noin 15 kg henkeä
kohden vuodessa.
Suomessa tuotetaan yli 100 miljoonaa kiloa broileria vuoden
aikana.
1970-LUKU
2004
Kasvattajien määrä nousee. Automaattiset ruokintalaitteet yleistyvät. Rehuauto tuo rehun broilerikasvattamon siiloon, josta se siirtyy
koneellisesti ruokintakaukaloihin.
Suomen Broileryhdistys ry perustetaan 1971. Salmonella huolestuttaa
maailmalla. Suomessa reagoidaan
salmonellakriisin jälkeen: osa kasvattamoista tyhjennetään ja desinfioidaan perusteellisesti (Tapa on
edelleen käytössä).
Suomalaisen broileritilan keskimääräinen yksikkökoko on 39 800 kasvatuspaikkaa. Kasvatus on keskittynyt
Länsi-Suomeen: Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla
ja Pirkanmaalla jo yli 200 tilaa.
Lähteet: Atria, www.siipi.net, virtuaali.info, Toivio, Hilja:
Suomen broilerituotannon historia 1959-2009.
1968
2010-LUKU
Broilerituotteet tuotetaan Suomessa kokonaan
kasvisravinnolla. Mikroprosessori tulee kanalaan
pysyvästi, siirrytään tietokoneaikaan. Ilmanlaatua,
lämpötilaa sekä veden- ja rehunkulutusta voidaan
tarkkailla tietokoneilla. Hoitaja käy kuitenkin vähintään kahdesti päivässä sisällä broilerikasvattamossa seuraamassa lintujen olosuhteita ja käyttäytymistä sekä tarkastamassa vesi- ja ruokintalaitteet.
keittiössä
13
KENTÄLTÄ
Teemu Aaltosen ravintolat käyttävät niin paljon kotimaisia raaka-aineita kuin suinkin
mahdollista – näin on myös keväällä avattavassa historiallisessa Näsilinnassa.
14
keittiössä
KENTÄLTÄ
Menestys rakentuu
SUOMALAISESTA
Ravintoloitsija Teemu Aaltoselle suomalainen
raaka-aine on ennen kaikkea arvovalinta. Myös
asiakkaat arvostavat vastuullista kotimaista
tuotantoa.
KUVAT_SAMI HELENIUS TEKSTI_BLINK HELSINKI
T
alouden myllerrys on viime
vuosina näkynyt ja tuntunut
monilla aloilla niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Haasteiden
edessä monet yritykset miettivät erilaisia tapoja kehittää liiketoimintaansa.
Yksi päätään nostanut ilmiö taantuman keskellä on ollut kotimaisen työn
ja tuotteen arvostuksen kasvaminen
kuluttajien keskuudessa. Näin on asian
laita myös ruokabisneksessä.
Yksi trendin huomanneista on tamperelainen yrittäjä ja ravintoloitsija
Teemu Aaltonen, joka on mukana
pyörittämässä yhteensä kymmentä ravintolaa Tampereella ja Porissa. Yli kaksikymmentä vuotta ravintola-alalla toiminut konkari on huomannut selkeän
muutoksen asiakaskunnassa uransa
aikana.
”Tietoisuus raaka-aineesta on lisääntynyt. Asiakkaat osaavat nykyisin vaatia
laatua ja ovat kiinnostuneita siitä, mistä
heidän ruokansa tulee.”
Koskiravintolat pyörittää muun muassa Tampereen Koskikeskuksen ravintolamailmaa, josta löytyy ruoka- ja
bilepaikat Hullu Poro ja Miami sekä
drinkkibaari Skål. Yhdessä kolmikko
”OLISIHAN SE MELKEIN
VALTIONPETOS OLLA
NÄIHIN AIKOIHIN OSTAMATTA KOTIMAISTA.”
muodostaa maan suurimman yksittäisen ravintotilan yli 3000 asiakaspaikallaan.
”Iltakymmenen jälkeen bailataan aamuun asti, mutta ennen sitä tarjolla on
laadukasta ruokaa.”
Hullu poron ruoka ammentaa Pohjolan perinteistä runsaalla valikoimalla
laadukkaita lihoja ja kotimaisia kaloja
sekä perinteisiä suomalaisia makuja.
Sunnuntaisin ravintola järjestää suositun brunssin, jolla tarjotaan kaikkea
mustasta makkarasta poroon. Ravintola Miami puolestaan kokoaa listalleen
herkullisen kattauksen amerikkalaisia
makuja hampurilaisista mereneläviin
keittiössä
15
KENTÄLTÄ
painottuen syvän etelän makumaailmaan.
Aaltonen allekirjoitti vastikään Atrian kanssa pääyhteistyösopimuksen,
joka tarkoittaa koko ketjun siirtymistä
käyttämään suomalaista lihaa. Hänen
mukaansa suomalaista raaka-ainetta
käytetään aina, kun se suinkin on mahdollista.
”Se on ennen kaikkea arvovalinta.
Olisihan se melkein valtionpetos olla
näihin aikoihin ostamatta kotimaista.
Olen suomalainen yrittäjä ja haluan ostaa suomalaista”, Aaltonen sanoo.
P
orissa toimiva korkeatasoiseen
lihaan erikoistunut Rosenbom’s
Steak House on jo pidempään
käyttänyt pelkästään parhaita suomalaisia raaka-aineita. Esimerkiksi lihan
jäljitettävyys kotitilalle asti on niin keittiömestarille kuin asiakaskunnallekin
tärkeä tieto.
”Kun voi kirjoittaa liitutaululle, että
mistä se asiakkaan syömä pihvi tulee,
niin se kertoo laadusta ja sitä ihmiset
arvostavat”, Aaltonen kertoo.
Aaltosen ravintolat ovat nostaneet
suomalaisuuden teemaksi myös omaan
mainoskampanjointiinsa. Salin puolella on huomattu, että taantumassakin
moni ravintolakävijä on valmis maksamaan hieman enemmän siitä, että
lautaselle tuodaan lähellä eettisesti
tuotettua raaka-ainetta, jonka tausta
tunnetaan. Saadun palautteen määrästä päätelleen valinta suosia suomalaista
raaka-ainetta on siis kannattanut.
”Ja onhan siinä sekin, että mieluummin minä ostan lihan Suomesta kuin
jostain hikifarmilta, josta en mitään tiedä”, Aaltonen sanoo.
Kruununjalokivi
aukeaa keväällä
Tampereella ja Porissa toimiva kymmenen ravintolan rypäs laajenee tänä
keväänä vielä yhdellä ravintolalla, kun
perinteitä huokuva Tampereen Näsilinna avaa ovensa mittavien remonttien jälkeen.
Vuonna 2013 alkanut remontti valmistuu huhtikuussa. Samalla myös
entisöity ravintola avaa ovensa. Ensimmäinen kerros on pyhitetty kokonaan
upealle ravintolalle, jonka salit on entisöity aliperäisen loiston mukaisiksi.
”Näsilinnasta tulee meidän kruununjalokivi. Siellä voi järjestää juuri
niin hienon tilaisuuden kuin Tampereella tarvitsee järjestääkään”, Teemu
Aaltonen kehaisee ylpeänä.
Arkkitehti Karl August Wreden suunnittelema uusbarokkinen Näsilinna
valmistui 1898. Linnamainen palatsi
sijaitsee keskeisellä paikalla keskustan Näsinpuistossa. Hulppea ravintola
tulee olemaan pinta-alaltaan noin 600
neliömetriä.
”Se kunnostetaan alkuperäiskuntoon kultaisine tulppaaneineen ja vanhoine väreineen. Sisällä tulee olemaan
juhlava ja lämmin tunnelma.”
Ravintolan ruokakonseptia hiotaan
parhaillaan. Alkuperäisessä keittiössä tarjottiin viime vuosisadan alun
16
keittiössä
”Siellä voi
järjestää juuri
niin hienon
tilaisuuden kuin
Tampereella
tarvitsee
järjestääkään.”
trendien mukaan ranskalaisen keittiön antimia. Gastronomian kotimaan
suuntaan saatetaan kallistua tulevaisuudessakin, mutta suomalaisella
tvistillä. Uudessa Näsilinnassa tullaan
nimittäin keskittymään vain puhtaisiin
kotimaisiin raaka-aineisiin, joitakin
luonnollisia poikkeuksia lukuun ottamatta.
”Hummeria pitää kyllä hakea kauempaa”, Aaltonen vitsailee.
KOLUMNI
KUVA_BENJAMIN ILMONI
SIKKE SUMARI on helsinkiläinen ruokakirjailija ja
tv-kokki, joka emännöi kokkikursseja Saarenmaalla, harrastaa sauvakävelyä, maailmanmatkailua ja ravintoloissa
syömistä. Hänen päämääränsä on saada suomalaiset
perheet saman ruokapöydän ääreen niin usein kuin
mahdollista.
Onko
ravintolasi
hintansa
väärtti?
ISTUN suosikkiravintolassani, jossa olen syönyt jo monta
kymmentä vuotta. Menen sinne mielelläni, sillä palvelu pelaa, tila on miellyttävä ja tiedän, että vaikka ravintola ei ole
halpa, se mitä siellä tarjotaan, on aina hintansa väärtti.
Paitsi eilen. Eilen tilasin siikaa beurre blanc –kastikkeella.
Tilasin, koska nimenomaan tuo klassinen voikastike yhdessä siian kanssa saa makunystyräni väräjämään. Suupieliäni
lipoen ja valkoviiniä siemaillen odotin jo makunautintoa,
joka on minulle niin tuttu. Mutta kuinkas kävikään?
Kala saapui. Sen päällä oli roiskaus valkoista vaahtoa,
eikä luvattua kastiketta näkynyt missään. Sitten selvisi, että
juuri tuo vihaamani vaahto on beurre blanc. Kokki oli päättänyt tehdä soosin omalla tavallaan. Hirveä pettymys!
Juuri sillä hetkellä asiat kääntyivät nurinpäin. Ärähdin kaverilleni, että no – eipä ollut hintansa väärtti. Kala oli täydellisesti paistettu ja savukala-brandade oikein maukas, mutta koska kastikkeen laatu oli tuottanut pettymyksen, alkoi
myös hinnalla olla merkitystä.
On paljon tuotteita, joissa hinnan ja laadun suhde on
helppo määritellä. Jos sakset ovat hintavat, mutta ne eivät
leikkaa, on hinnan ja laadun suhde pahasti pielessä. Tästä
on helppo olla yhtä mieltä.
Nakkikioskilla hinnan ja laadun suhde on kohdallaan, kun
makkara on kuumaa, sinappia on riittävästi ja taskunpohjan
kolikot riittävät mätön maksamiseen.
Aamuöisessä nakkijonossa harvemmin mietitään hintalaatusuhdetta, mutta harkitulla ravintolakäynnillä sitäkin
enemmän. Kun ihminen näinä tarkan markan aikoina menee
ravintolaan asti nauttimaan ja kokemaan, hän haluaa saada
vastinetta joka sentille, jonka pussistaan pulittaa. Ravintolan odotetaan täyttävän tehtävänsä elämyksen tuottajana,
mutta lautasella tarjotun ruoan ja hinnan välisen suhteen
määrittely on vaikeampaa. Oliko ruoka maultaan huonoa
vai hyvää? Se on makuasia, ellei pihvi ole palanut pohjaan.
”JOS SAKSET OVAT HINTAVAT,
MUTTA NE EIVÄT LEIKKAA,
ON HINNAN JA LAADUN SUHDE
PAHASTI PIELESSÄ.”
Hinta-laatusuhde ravintolassa on pielessä, kun asiakas
ei saa sitä mitä tilaa tai jos keittiössä ajatellaan, että halpa
annos voi olla huono, kunhan on jättikokoinen. Oikein valituista raaka-aineista syntyy laatua vaikka vitosella. Juuri
edullinen, mutta erinomainen annos kertoo kokin nerokkuudesta.
Siksi on tärkeää, että se mielikuva, jonka ravintola itsestään markkinoinnissaan antaa, vastaa asiakkaan siellä
saamaa kokemusta. Myös ruokalistaan tulisi olla selkeästi
kirjattuna se, mitä annos sisältää. Jos suosikkiravintolani
menussa olisi lukenut ‘beurre blanc –vaahtoa’ olisin voinut
valita toisen annoksen ja tuo ‘no eipä ollut hintansa väärtti’
-tunne olisi jäänyt kokematta.
keittiössä
17
Reissumies
Keittiömestari Sami Tallbergin piti
matkustaa kauas nähdäkseen lähelle.
Samasta syystä hän kehottaa kaikkia
nuoria kokkeja lähtemään maailmalle.
KUVAT_ELINA HIMANEN
TEKSTI_ANTTI LEHTINEN
MAAILMA
V
iisikymmentä hummeria. Niiden käsittely oli ensimmäinen työtehtävä, jonka Sami Tallberg sai eteensä.
Hän oli juuri läpäissyt työhaastattelun ja tehnyt yhden
illan mittaisen työsopimuksen tunnettuun lontoolaiseen The
Ivy -ravintolaan. Elettiin vuotta 1997.
”En ollut koskaan käsitellyt ainuttakaan hummeria. Jossain
Markus Maulavirran VHS-opetusvideossa olin ehkä nähnyt
miten se tehdään, mutta ei minulla ollut hajuakaan”, Tallberg
nauraa nyt lähes pari vuosikymmentä ja monta saksiniekkaa
myöhemmin.
Kokiksi Tallberg päätyi hieman sattumalta. Yläasteen jälkeen tuli rilluteltua, mutta jonkin ajan kuluttua nuori mies
huomasi tehneensä useamman kerran ruokaa kavereiden
yhteisissä illanvietoissa. Hän päätti hakea kokkikouluun Helsingin Roihuvuoreen ja pääsi sisälle. Valmistumisen jälkeen
tie kävi Perhoon, jossa urasuunnitelmat alkoivat kirkastua.
Päätös lähteä maailmalle syntyi heti, kun Suomen maineikkaimmasta alan oppilaitoksesta oli paperi kädessä. Tallbergin
into ja motivaatio oli pantu merkille ja lahjakkaimpia oppilaita
tuupittiin uralla eteenpäin.
”Meidät lähetettiin luokkakaveri Henri Alénin kanssa Irlantiin kesätöihin. Se oli pieni kylä Corkin lähellä, kolmen kuukauden kesäpesti.”
Seuraava etappi maailmalla oli Lontoo, josta tuli useamman
sattuman seurauksena Tallbergin kotikaupunki vuosiksi. Alun
perin hän ajautui suurkaupunkiin, kuten moni muukin nuori
mies – rakkauden perässä.
”Lähetin CV:n pariin paikkaan ja pääsin sitten tapaamaan
The Ivyn keittiömestaria. Minulla oli mukana kansio, jossa oli
annoskuvia. Keittiömestari sanoi, että ’sinulla on vähän opittavaa vielä’ ja heitti kansion sivuun. Kysyi kuitenkin, että voinko
aloittaa koevuoron heti”, Tallberg muistelee.
Ensimmäisen vuoron hummerit menivät alkuhämmennyksestä huolimatta sen verran hyvin, että työsopimusta jatkettiin
viikolla. Viikon päätteeksi sovittiinkin jo vähän
pidemmästä pestistä.
”Koevuoro on hyvissä rafloissa ihan
peruskäytäntö. CV:ssähän voi lukea
ihan mitä tahansa”, Tallberg sanoo.
Kulttuurisokki iski suomalaisen
keltanokan läpi, kuten se on tehnyt
monelle muullekin ulkomaille muuttaneelle. Keittiömaailma on tulokkaalle
vieläpä siitä raaemmasta päästä.
”Kyllä se sokki tuli sekä ihmisenä että kokkina. Olin uudessa paikassa, en
puhunut kieltä, enkä oikein osannut
laittaa ruokaakaan – jos suoraan sanotaan. Piti selvittää miten hommat toimii keittiössä ja sen ulkopuolella. Aloitin ihan pohjalta.”
Yksi merkittävä kulttuuriero tuli heti
vastaan. The Ivyssa kävi noin sata henkeä
lounaalla ja 300 illalla, seitsemänä
päivänä viikossa. Sellaista määrää
Sami Tallberg on valmistanut suomalaista villiruokaa jo 15 maassa.
”KYLLÄ SE SOKKI TULI
SEKÄ IHMISENÄ ETTÄ
KOKKINA. OLIN UUDESSA
PAIKASSA, EN PUHUNUT
KIELTÄ, ENKÄ OIKEIN
OSANNUT LAITTAA RUOKAAKAAN.”
varten koneiston pitää toimia, joten keittiön kuri on kova ja
nokkimisjärjestys hyvin selkeä.
”Hierarkia on päivänselvä, mutta se on olemassa, jotta homma toimisi. Siinä oppii sietämään kovaa painetta. Ei se niin
ihmeellistä ole sitten, kun siihen tottuu, mutta kyllähän siellä
isotkin miehet välillä itkivät.”
A
limmalta oksalta alkoi määrätietoinen kiipeäminen ja
oman alan intohimoinen opiskelu. Ensimmäiset kahdeksan kuukautta tulokas vietti kasviksien kimpussa
pesten ja leikaten. Seuraavat kahdeksan kuukautta menivät
kylmien alkuruokien ja salaattien parissa, josta ylennys kävi
arvokkaampiin lisukkeisiin. Taas kului kahdeksan kuukautta
ja edessä oli siirto pastan ja riisin pariin, jonka jälkeen suomalainen katsottiin tarpeeksi kypsäksi kastikkeisiin. Jälleen
kahdeksan kuukautta ja Sami Tallberg oli edennyt lihojen ja
kalojen kypsennykseen.
”Tein todella pitkiä päiviä, kuusi vuoroa viikossa. Välillä olin
ihan hajalla, mutta onneksi tsemppasin. Kaikki se vaiva on
maksettu takaisin moneen kertaan.”
Eikä lontoolaisessa keittiössä paineta vähillä unilla ainakaan
rahan takia. Noin tuhat puntaa kuukaudessa ei tee kroisokseksi varsinkaan yhdessä maailman kalleimmista kaupungeista.
Muutaman vuoden armoton uurastaminen huippuravintolassa jätti käteen paljon enemmän kuin palkkakuitin.
”Se opetti todella paljon ja monella tasolla. Sain elämänkokemusta ja opin kielen. Opin tuntemaan erilaisia ihmisiä eri
kulttuureista sekä tulemaan heidän kanssaan toimeen. Opin
myös käsittelemään erittäin laajan kirjon raaka-aineita maasta, mereltä ja ilmasta.”
Tärkein ammatillinen oppi oli kuitenkin sesonkituntemus
ja raaka-aineiden laadun tunnistaminen.
”Ymmärsin sen, että kaikki lähtee raaka-aineesta, ihan sama
miten hyvä kokki olet. Siitä puhutaan paljon, mutta en minä
vielä koulussa ymmärtänyt, mikä on hyvä raaka-aine.”
Haastattelun aikana Sami Tallberg mainitsee jatkuvasti raaka-aineet ja puhuu niiden merkityksestä. Hän nostaa ne myös
nuoren kokin tärkeimmäksi syyksi hakeutua suureen kaupunkiin töihin.
SAMIN VIISI VINKKIÄ
MAAILMALLE
OLE ROHKEA
Seikkailumielestä kaikki lähtee. Turha jäädä vain kotiin
lähettelemään CV:tä. Oven taakse vaan ja koevuoroja
hakemaan.
OLE SINNIKÄS
Jos ensimmäinen paikka ei aukea, niin yritä seuraavaa.
Jos ei meinaa jaksaa, niin tsemppaa. Jos tuntuu, että
olet epämukavuusalueella, lähestyt oikeaa paikkaa.
MENE ISOON KAUPUNKIIN
Hakeudu suurkaupunkiin tai sellaiseen kaupunkiin,
jossa on rikas ruokakulttuuri. Niistä löytyy parhaat
raaka-aineet.
MENE HYVÄÄN RAVINTOLAAN
Hakeudu niin hyvään ravintolaan kuin mahdollista.
Hyvässä keittiössä ollaan todella kriittisiä raakaaineiden suhteen ja vain paras kelpaa. Se nostaa
omaa ammattiylpeyttä ja tuo iloa siihen, mitä tekee.
SYÖ JA JUO
Maista kaikkea, mikä eteen tulee. Koko maailma ja
sen maut ovat auki meille kaikille, jotka vaan haluavat
maistaa. Viinitkin kuuluu osata. Vain syömällä ja
juomalla oppii.
”Esimerkiksi Lontoossa on tosi rikas market-kulttuuri eri
alueilla. Niiltä löytyy kaikki mahdollinen tarjonta. Se on sellainen wau-hetki joka päivä, puhutaan sitten kalasta, vihanneksista tai lihasta.”
Pitkistä päivistä, pienestä palkasta ja jatkuvasta ruoan laittamisesta huolimatta kunnianhimoiselle kokille oli päivänselvää, mitä tapahtui kun työvuoro loppui.
”Sitten syötiin. Kaikki rahat meni ruokaan ja viineihin. Aivan kaikki. Enkä kadu sitä yhtään, päinvastoin olen siitä todella iloinen”.
Tallbergin mukaan on ehdottoman tärkeää, että kokki käy
ulkona syömässä niin usein kuin mahdollista. Erityisesti, kun
lähtee ulkomaille. Eikä hän tarkoita vain ravintoloita, sillä maku ja tietämys kehittyvät myös delicatesseneissä, toreilla, juustokaupoilla, kalamarketeilla tai äyriäiskaupoilla.
”Ja koko ajan pitää maistaa. Ihan koko ajan ja joka paikassa.
Kaupoissa ja keittiöissä. Vaikka sitten sormella, kunhan maistaa koko ajan. Vain siten voi kehittyä”, Tallberg painottaa.
M
uutaman Lontoossa vietetyn vuoden jälkeen Tallberg palasi takaisin Suomeen. Tällä kertaa vanhaan
opinahjoonsa Perhoon opettamaan. Suuressa maailmassa pyörähtäminen oli muuttanut miestä – hänestä oli
tullut ammattilainen.
”JOS EI PÄÄSE TOTEUTTAMAAN
ITSEÄÄN JA VISIOITAAN, NIIN
WHAT’S THE POINT?”
”Kun tulin takaisin Suomeen, ymmärsin, että osaan laittaa
ruokaa. Ja jos oli kulttuurisokki mennä Lontooseen oli se myös
sitä tulla takaisin. Tuntui, että olin osa-aikainen työntekijä tai
lomalla. Sitä oli siedättänyt itsensä niin armottomaan tahtiin
ja työmoraaliin.”
Vuosi Suomessa riitti, maa rupesi polttelemaan jalkojen alla.
Seuraava osoite oli Ranska ja Bordeaux. Tavoitteena oli oppia
viineistä, mutta käteen jäi muutakin.
”Olen reissannut paljon viinialueilla ja sieltä on tullut myös
paljon oppia ja intohimoa raaka-aineen ymmärrykseen. Siellä
kaikki tulee läheltä ja ymmärrys syvenee, kun on käynyt raakaaineen lähteillä.”
keittiössä
21
RUOKAKULTTUURI
MAAILMA
Oma villi juttu
S
ami Tallbergin uran kenties
käänteentekevin tapahtuma sijoittuu erääseen
iltapäivään 2000-luvun
alkuun, kun mies pyöritti Rivington
Grill -ravintolaa Lontoossa. Keittiön
takaovelle tupsahti mies, joka kysyi haluaisiko keittiömestari ostaa
merikaalia.
”Kysyin, että kuka sinä olet, mitä
teet täällä tähän aikaan ja mitä ihmettä on merikaali?”
Herra esittäytyi Miles Irvingiksi,
kertoi merikaalin olevan rannikolla
kasvava syötävä villikasvi ja antoi
kuormasta maistiaisien.
”Heitin sen kattilaan ja aateloin
hollandaisella. Tähän päivään mennessä se on jaloin vihannes, jota
olen missään maistanut.”
Siitä alkoi sekä Tallbergin intohimo villiyrtteihin sekä yhteistyö herra Irvingin kanssa, josta tuli oppi-isä
keräilyn ja villin ruoan maailmaan.
”Menimme Kentin maaseudulle,
jossa villifenkoli kukki juuri silloin.
Mikä tuoksu. Poimimme ostereita
merestä, menimme metsään ja
keräsimme sieniä sekä vesikrassia.
Silloin tajusin villiruoan.”
Villiyrteistä tuli lopulta Tallbergille
se ”oma juttu”. Ja juuri omasta jutusta on kyse, kun ruvetaan keittiömestareiksi.
”Me ollaan artisteja ja teemme
oman ajatuksen ja filosofian mukaista ruokaa. Jos ei pääse toteuttamaan itseään ja visioitaan, niin
what’s the point? Keittiömestari
kun maksaa kovan hinnan ja pitkän
päivän taiteensa toteuttamisesta.”
Haastatteluhetkellä Tallberg on
vastikään palannut kotiin New
Yorkista, jossa hän piti villiyrttikurssia pohjoismaisessa ruokatapahtumassa.
”Minulla oli mukana 25 eri villikasvia Suomesta. Jengi oli aivan
haltioissaan.”
Monelle voi tulla yllätyksenä,
kuinka tavallisesta asiasta on kyse, kun puhutaan villiyrteistä. Ne
Visiitti Bordeauxissa jäi ranskalaiseksi, sillä vain muutaman kuukauden jälkeen kohtalo puuttui peliin mielenkiintoisen työtarjouksen muodossa. Paikka oli avautumassa oleva
Rivington Grill Lontoossa, joka pitää sisällään brasserien, delin
ja baarin. Tallberg rupesi pyörittämään paikkaa.
”Siellä minusta tuli keittiömestari, kun huomasin, että
osaan pyörittää hommaa inside out. Siinä vaiheessa olin laittanut ruokaa kahdeksan vuotta.”
Rivigtonin keittiömestarina Tallberg kertoo oppineensa sen,
että suomalaisella työmoraalilla pärjää maailmalla. Suoraselkäistä johtajaa arvostettiin, vaikka välillä tuntui puukkoakin
selässä. Rivingtonin aikana löytyi myös oma suunta ja intohimo ruoan parissa: villin luonnon raaka-aineet, jotka ovat
seuranneet mukana ja profiloineet Tallbergia keittiömestarina
siitä lähtien.
Kuuden vuoden kuluttua tuli tarjous Lontoon keskustasta
Lloydsin pankin edustusravintolasta. Kovatasoiseen yksityisravintolaan järjestettiin haastattelu, jossa piti kokata arvioivalle paneelille kolmen ruokalajin menu ja samalla tulla grillatuksi itse. Paikka aukesi ja seuraavat kolme vuotta menivät
eivät ole mitään harvinaisuuksia,
joita haetaan kaukaa viidakosta tai
tunturilta. Helsingissäkin on mahdollisuus käydä keräämässä vaikka
joka päivä. Mestari puhuu kaupunginosista, joita ei aivan ensimmäiseksi kuvittelisi puhtaan villiruoan
keitaiksi: Keskuspuisto, Kannelmäki, Konala, Haaga, Vuosaari.
”Näistä paikoista löytyy yli 20 eri
villikasvia: Ketunleipä, pihatähtimö,
peltokanankaali, litulaukka, keltamatara, voikukat…”, Tallberg luettelee muutamia.
Tallberg järjestää kursseja niille,
jotka haluavat oppia. Hän on myös
kirjoittanut aiheesta kirjoja. Aloittaa
voi vaikka villiyrttisalaatista.
”Ei tarvitse ruveta kasvissyöjäksi
tai vegaaniksi, että voi nauttia tai
kiinnostua villiyrteistä. Yksi omista
lempiruoistani on entrecôte. Siihen
kylkeen villiyrttisalaatti ja hyvä vinegrette. Aivan loistava.”
edustusravintolaa pyörittäessä. Samalla tuli suoritettua
WSET-diplomi ja laitettua
paikan viinikellari ojennukseen.
”Oli hienoa olla päivätyössä, kun pystyi vähän kokemaan Lontootakin. Oli paljon vastuuta ja vapauksia ja lisäksi
sain tilata ja käyttää kaikkia mahdollisia raaka-aineita. Listalla oli aina hummeria ja kauden mukaan esimerkiksi
lehtokurppaa, piikkikampelaa tai valko- ja
mustatryffeliä”, Tallberg muistelee hymy
huulillaan.
”Sellaisia raaka-aineita kun tarpeeksi käsittelee, niin oppii ymmärtämään ja arvostamaan myös edullisimpien raaka-aineiden,
kuten porkkanan ja palsternakan erinomaisuutta.”
keittiössä
23
MAAILMA
KUKA?
SAMI TALLBERG
”KAIKKI SE VAIVA ON
MAKSETTU TAKAISIN
MONEEN KERTAAN.”
samitallberg.com
AMMATTI Villiruokalähettiläs, keittiömestari,
keittokirjailija.
INTOHIMO Suomalaiset kaudenmukaiset
ainekset ja villiruoka.
VÄITTÄÄ että Suomen villistä luonnosta
löytyy laaja kirjo huippulaadukkaita raakaaineita, joista liian suuri osa jää
hyödyntämättä.
IHMETTELEE miksi sesonkiaineksista
ei järjestetä useampia festareita ja tapahtumia muuallakin kuin huippuravintoloissa.
KIRJAT Useita, joista viimeisin juuri ilmestynyt Villiä Vegeä.
K
24
aipuu kotikonnuille voimistui reilun kahdeksan ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Parikymppisen kokin
elämä suurkaupungissa oli muuttunut kolmekymppisen keittiömestarin ja perheenisän arjeksi. Oli aika tulla kotiin.
”Pitää matkustaa kauas, että näkee lähelle. Kun tulin takaisin, niin oivalsin ihan eri tavalla jopa Helsingin ja esimerkiksi suomalaiset perinneruoat. Maailman tunnetuimmat ruoat
ovat usein perinneruokia. Meilläkin on omia juttuja ja vahvuuksia. Ajatellaan nyt vaikka hiillossilakoita, nehän ovat ihan
mahtava ruokalaji. Tai mansikat ja herneet, jotka ovat Suomessa ihan huikean makuisia. Puhumattakaan villisienistä,
joita käytämme ihan naurettavan vähän.”
Paluumuuttaja ymmärsi myös sen, kuinka nuorta suomalainen ruokakulttuuri on, vaikka huomasikin kehityksen, jota
vuosikymmenen aikana oli tapahtunut.
”Me olemme ruvenneet löytämään omia raaka-aineitamme.
Mitä enemmän ruoasta ja ravintolakulttuurista kirjoitetaan,
keskustellaan ja harrastetaan, sen parempi. Sitä kautta me kehitymme.”
Suomeen Tallberg toivoo lisää kriittisiä kuluttajia, jotka äänestävät kulutusvalinnoillaan sekä lisää ammattiylpeyttä raaka-aineiden myyjille, että he nostaisivat omia raaka-aineitaan
ja niiden tarinoita entistä enemmän jalustalle.
keittiössä
”Erityisesti villikasvien, marjojen ja sienten kerääjille on nyt
laaja tilaus. Se on suomalaisen ruokakulttuurin kultasuoni
juuri nyt.”
Tänä päivänä Suomessa asuva Tallberg on keittiöalan moniottelija. Hän puuhaa muun muassa cateringin, keittokirjojen,
villiruokakurssien, ja villiruokakonsultoinnin ja erilaisten kirjoitus- ja esiintymistöiden kanssa.
”Haluan tehdä töitä laajasti ruoan ympärillä, useammalla eri
kentällä ja nimenomaan kansan parissa.”
Reissaaminen ja maailman näkeminen ruoan kautta ovat
Tallbergille tärkeitä tapoja nauttia ja kehittyä. Tähän päivään
mennessä hän on laittanut suomalaista villiruokaa 15 maassa.
Tilaisuudet ovat vaihdelleet huippuravintoloiden keittiöistä
savimajoihin ja suurlähetystöön, jossa pöytään on istahtanut
valtionpäämiehiäkin.
”Joka paikassa suomalainen ruoka on ollut hitti. Esimerkiksi
Meksikossa syötiin suomalaisia villiyrttejä paikallisen villikalan kanssa. Tansaniassa langustin kera tarjottiin stadista kerättyä villiruusua ja cevicheä tyrnimehulla ryyditettynä.”
Maailmankansalainen, joka nähnyt Lontoon, New Yorkin
ja Pariisin hienoimmat ravintolat ei enää oikein syty tavallisesta. Hän ei arvostele fine dine -kulttuuria, mutta myöntää
hakevansa äärikokemuksia tyydyttääkseen oman intohimonsa
ja uteliaisuuden ruokaa kohtaan. Mieleen jääneitä vaikuttavia
tapauksia ovat olleet muun muassa kookospähkinän syöminen suoraan puusta, muurahaisilla ja yuccapalmulla saostettu
lihapata Kolumbiassa sekä taianomaiset ruokakokemukset Lapissa. Myös Namibiasta tulee mieleen hauska tarina.
”Edellisenä iltana olimme syöneet seepraa ja juoneet huippupunkkua valkoisia pöytäliinoja suosivassa ravintolassa. Seuraavana päivänä pyysin, että he veisivät minut syömään autenttisesti ja paikallisesti. Sitten syötiin vuohenpäätä, toukkia
ja villipinaattia käsin. Ruokajuomana toimi tattariolut. Se oli
hienoa.”
Juuri tällä hetkellä Sami Tallberg viihtyy ja voi hyvin Suomessa. Hän ei ole tekemässä lähtöä mihinkään, mutta ehtivän miehen paluu maailmalle saattaa olla jokin päivä edessä.
Minne, sitä hän ei aktiivisesti mieti. Mutta maailma on selvästi
auki ja vaihtoehdot laajalle levinneitä, kun mies rupeaa asiaa
ääneen aprikoimaan.
”Nykiin voisin lähteä koska tahansa. Se on kova mesta ja
siellä on ihan himmeitä rafloja. Sinne voisi viedä suomalaista
ruokaa. Toisaalta Lappi kiinnostaa myös, koska siellä raakaaineessa on niin puhdas maku. Lappiin lähteminen kyllä vähän
jännittäsi,” reissumies sanoo.
UUTISET
U ST
UTSET
I E
T
U
UI
1
Palkittu pakkaus
ihastuttaa
ATRIAN pakkaussuunnittelu sai loppuvuodesta komean sulan hattuunsa,
kun kuluttajapuolen leivänpäällispakkaus kruunattiin
voittajaksi kansainvälisessä ScanStar 2014 -kilpailussa. Pakkauskilpailun järjestää
Teknologisk Institut, Emballage og Transport ry yhteistyössä Scandinavian Packaging Associationin kanssa.
Uudistettu pakkaus lanseerattiin viime helmikuussa.
Se on tarkoitettu siipikarjalle, kinkulle ja osittain myös
meetvursteille. Raati ihastui
uudenlaisen rasian toimivuuteen ja ulkomuotoon.
”Kyseessä on aivan erilainen pakkaus. Sen eteen on tehty pitkään huolellista tuotekehitystä”, kertoo tuoteryhmäjohtaja Tuomas Kujala Atrialta.
ScanStar-kilpailun voittaja pääsee vielä isommille lavoille näytille, sillä pohjoismainen voittaja osallistuu automaattisesti maailmanlaajuiseen kisaan.
Kujalan mukaan huolellisen tuotekehityksen taustalla
on paljon työtä. Useita kertoja käytettävä leikkelepakkaus
vaatii tuotteen hyvän säilyvyyden lisäksi myös käyttömukavuutta ja käytännöllisyyttä. Tämänkertaisen tuotekehityksen taustalla oli kolme keskeistä ajatusta.
”Halusimme pakkauksen erottautuvan muodollaan, olevan helposti avattava sekä kätevästi uudelleen suljettava.”
26
T
keittiössä
Hienon palkinnon lisäksi Atria sai viime syksynä myös
erityisen palkinnon sellaiselta taholta, jonka sana merkitsee suunnittelijoille paljon. Lihastautiliitto ry nimittäin
myönsi Atrialle kunniamaininnan pakkauksen helposta
avattavuudesta sekä hyvästä suunnittelusta.
2
Atriasta Luotettava
kumppani
ATRIA liittyi viime
syksynä mukaan
tilaajavastuu.fi -palveluun.
”Tämä on meidän asiakkaille
hyvä lisäpalvelu. Käytännössä palvelu
helpottaa asioiden hoitamista. Se kertoo myös, että Atria
on hoitanut asiansa kunnolla”, sanoo myyntipäällikkö Taija
Haiko Atrialta.
Palvelu liittyy uuteen tilaajavastuulakiin. Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä
on määritelty laissa. Uusi palvelu noutaa tilaajille tilaajavastuulain edellyttämät tiedot eri rekistereistä ja pitää tiedot
aina ajan tasalla.
Tilaajavastuu.fi on Suomen suurin ja kattavin yrityksille
suunnattu tilaajavastuulain edellyttämien tietojen rekisteri.
UUTISET
3
Ennustepankki varmistaa toimitukset
ENNUSTEPANKKI-PALVELU helpottaa tiedonjakoa suurkeittiöiden ja toimittajien välisessä toimitusketjussa. Atria on ollut viime vuonna auenneessa palvelussa
alusta asti mukana.
”Tätä lähdettiin työstämään, koska halusimme tehostaa
ja parantaa koko ketjua aina kuluttajan lautaselle asti”,
kertoo myyntipäällikkö Taija Haiko Atrialta.
Haiko kertoo, että Atrian omissa asiakaskyselyissä
toimitusvarmuus nousee kerta toisensa jälkeen yhdeksi
tärkeimmistä tekijöistä kumppania
valittaessa. Atrian toimitusvarmuus
on jo nyt huippuluokkaa, mutta toimituksien varmistamiseksi tarvitaan
ennakkotietoa.
”Suurin osa asiakkaistamme ymmärtää ennustetiedon merkityksen.
Nyt tiedon antamiselle on olemassa
uusi kätevä kanava, jota Atria kannustaa kaikkia asiakkaitaan käyttämään.”
Asiakkaan saama suurin hyöty on
tietenkin toimitusvarmuus, mutta
myös helppous.
”Eräs asiakkaamme kertoi, että yhdellä ihmisellä meni
aiemmin kaikki työaika ennusteasioihin, nyt enää muutama
tunti viikossa. Kyllä me kovasti kannustamme ruokapalveluasiakkaitamme mukaan. Tämä on ehdottomasti kaikkien
yhteinen etu”, Haiko sanoo.
Palvelu on ruokateollisuuden kustantama eli asiakkaille
täysin ilmainen.
Lue lisää osoitteesta: www.ennustepankki.fi.
4 Atria Keittiössä -lehti opetusmateriaaliksi
ATRIA KEITTÖSSÄ -LEHTI
on otettu opetusmateriaaliksi suomalaisiin kouluihin ja oppilaitoksiin. Lehti
löytyy sähköisestä SubjectAid.fi –verkkopalvelusta. Sivusto pitää sisällään
organisaatioiden, viranomaisten ja
yritysten tuottamaa aineistoa, jota voi
tilata opetuskäyttöön kaikkiin Suomen
kouluihin, yliopistoihin ja korkeakouluihin. Palvelu on ilmainen opettajille,
ammatinvalinnanohjaajille ja muulle
kouluhenkilökunnalle.
”Pidämme tätä kunnia-asiana ja
osoituksena siitä, että teemme asioita
oikein. SubjectAidin tarkoitus on
erittäin arvokas. Atrialla on ilo olla
mukana tukemassa nuorten oppimista
inspiroivalla tavalla”, sanoo lehden
päätoimittaja, myyntijohtaja Tuomas
Sorri.
SubjectAid -palveluun on kerätty
ajankohtaista aineistoa monilta eri
aloilta. Valintakriteerien mukaan
”aineiston sisällön tulee olla
informatiivista ja kohderyhmän
kannalta oleellista. Tuotenäytteet
tai pelkät tuotemainokset eivät
täytä aineistolle asetettuja vaatimuksia. Aineisto ei saa käsitellä
tuotteita tai tavaramerkkejä, jotka
liittyvät alkoholiin, huumeisiin,
tupakkaan, pornografiaan tai
epädemokraattisiin arvoihin.”
Atria Keittiössä nousi nopeasti
sivuston viiden tilatuimman lehden
joukkoon.
Lisää tietoa osoitteesta:
www.subjectaid.fi.
keittiössä
27
ATRIA
Lihamestari Ossi Pajunen
pitelee käsissään Atrian Hienointa Pihvilihaa. Leikkaamon
tiskiltä saa parhaiden ammattilaisten neuvot sekä palvelua
paikan päällä tai puhelimitse.
ATRIA
Viiltävän hyvää
PALVELUA
Heinon tukun ja Atrian yhteinen Leikkaamo toimittaa laadukasta lihaa ja kalaa ravintoloihin nopeimmillaan muutamassa tunnissa.
KUVA_SAMPO KORHONEN
V
TEKSTI_ATRIA
iime syksynä ovensa avannut Leikkaamo on otettu
innolla vastaan helsinkiläisissä ravintoloissa. Uudenlainen palvelu toimii Heinon pikatukun tiloissa Helsingin Sörnäisissä. Periaate on yksinkertainen: yhdellä laskulla
ja samalla toimituksella saa sekä määräpainoon leikattua huippulaadukasta lihaa että tuoretta kalaa Suomesta ja maailmalta.
Ja vieläpä nopeasti.
”Ajatus lähti oikeastaan siitä, että olimme tehneet hieman
kenttätutkimusta. Helsingin keskustassa syödään iso osa Suomen pihveistä ja kaloista. Me olemme tässä pelipaikoilla Sörnäisissä ja mietimme, miten voisimme palvella asiakkaitamme
vieläkin paremmin”, sanoo tukkupäällikkö Tomi Lotvonen.
Leikkaamon laadukkaat lihat tulevat Atrialta. Saatavilla on
porsasta ja nautaa. Naudan kohdalla Leikkaamo tarjoaa Atria
Hienoin pihviliha -merkin alaisia tuotteita, joka on vain suomalaista pihvirotuista lihaa, joka voidaan jäljittää kasvattajatilalle asti.
”Sillä on tietenkin myös ravintoloille iso merkitys, että he
voivat kertoa asiakkailleen, miltä tilalta pihvi on tullut”, Lotvonen kertoo.
Leikkaamon kalavalikoima painottuu tuoreeseen kotimaiseen kalaan, jota on aina saatavilla. Heinon oman Aimo-tuotesarjan alla saa myös tukun omia kalajalosteita. Myös harvinaisempia ulkomaalaisia merikaloja ja äyriäisiä on saatavana.
Näiden tuotteiden kohdalla päivän valikoima riippuu osittain
myös kalaonnesta, sillä asiakkaille myydään vain tuoretta.
Myös muita lihoja, kuten karitsaa ja sesongin mukaista riistaa
löytyy säännöllisesti.
Leikkaamosta saa ammattitaitoista palvelua seitsemänä päivänä viikossa. Toimitukset rullaavat kaikkina muina päivinä
paitsi sunnuntaina. Asiakkaan kannalta yksi suurimmista hyödyistä on kuitenkin toimituksen nopeus. Parhaimmillaan toimituksen voi saada muutamassa tunnissa. Valtavaksi hyödyksi
on koettu myös se, että Leikkaamosta saa juuri sen kokoista
palaa kuin asiakas haluaa.
”Jos ravintolan listalla on esimerkiksi 200- ja 250-grammainen pihvi, niin se saa meiltä molemmat koot valmiina. Jos
tilaa ennen kello yhtätoista, niin tuotteet ovat iltapäivällä
asiakkaalla. Nopeat toimitukset ja määrämitat tekevät sen, että hävikki on pientä, Lotvonen kertoo.
Leikkaamon palveluista kiinnostuneita Lotvonen kehottaa
pyörähtämään paikalla tai soittamaan suoraan lihatiskille, sinne missä paras tieto on.
”Jokaisen asiakkaan tarpeet katsotaan erikseen. Ammattitaitoiset mestarimme osaavat kertoa kaiken oleellisen lihasta ja
kalasta.”
PYÖRÄHDÄ PAIKALLA
TAI SOITA!
LEIKKAAMO
Vanha talvitie 2, Sörnäinen
00580 Helsinki
[email protected]
Suora numero Leikkaamoon:
040 637 4090
Leikkaamo palvelee:
arkisin 06–20, la 06–18, su 09–16,
toimitukset ma-la.
Leikkaamon palvelut on suunnattu
vain Heinon pikatukun asiakkaille.
Asiakkaaksi pääsee helpoiten täyttämällä hakemuksen Heinon tukun
nettisivuilla www.heinontukku.fi.
keittiössä
29
UUSI TAPA AJATELLA
NITROT ESILLE
Kananugeteista on tullut modernia perinneruokaa, joka on takuuvarma
hitti ainakin lapsiperheissä. Jouni Toivasen käsittelyssä tämä arkiklassikko joutuu niin koville, että on syytä kaivaa nitrot taskusta.
TEKSTI JA KUVAT_SARI TAMMIKARI
NEW YORKISSA Cornellin yliopiston elintarviketieteilijä ja keksijä Robert C. Baker kehitti 60-luvun
alussa opiskelijoidensa kanssa mullistavia tapoja hyödyntää kananlihaa elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Vuonna 1963 lanseerattiin pakastettu, kananlihasta
valmistettu puikko, joka kuorrutettiin leivänmuruilla ja
friteerattiin kuumassa paistorasvassa. Syntyi kananugetti – tuote, joka tunnetaan nykyään kaikkialla maailmassa.
Nugetteihin syntyy helposti himo. Eikä ihme, sillä
maukkaaseen kastikkeeseen dipattu rapeakuorinen ja
sisältä höyryävä pallero on helppo ja herkullinen nälän
taltuttaja. Lapsille kanapallerot ovat suurinta herkkua,
mutta aikuiset suhtautuvat joskus nugetteihinsa kuin
salarakkaaseen konsanaan. Aivan turhaan, sillä ylistihän jo suuri ranskalaiskulinaristi Jean Anthelme BrillatSavarinkin kanan olevan keittotaidolle kuin kangas
taan
Tällä palstalla valmiste
kia
ruo
ne
rin
suomalaisia pe
a.
tun
tel
aja
uudella tavalla
Valmiit nugetit tarjoillaan pikantin chilikastikkeen
kanssa. Kylmä höyry tekee annoksesta jännittävän.
taidemaalarille: taitavissa käsissä lihasta tulee aina herkullista, valmistipa sen millä menetelmällä tahansa.
Nykyisenä rennon ruoan aikana arkiruokia voi tarjoilla myös huippuravintolassa. Tämän todistaa keittiömestari Jouni Toivanen, joka valmistaa nugettinsa pienellä twistillä, tietenkin.
Ensin siipipalat haudutetaan juuresten kanssa. Sitten liha ajetaan kerman ja redusoidun haudutusliemen
kanssa pehmeäksi massaksi. Valmiit nugetit saatellaan
nopeasti pöytään nitrokylvyn kautta. Kylmien ja utuisesti höyryävien palleroiden seurana tarjoillaan pikanttia
chilikastiketta, joka viimeistelee ainutlaatuisen annoksen.
Näyttävän ja herkullisen ruokahetken aikana ruokaseurueessa herää helposti hilpeys, jonka myötävaikutuksena syntyy sykähdyttäviä kohtaamisia vieraampienkin ihmisten kesken.
UUSI TAPA AJATELLA
1
1
2
3
4
2
3
4
Toivanen valmistaa nugetit broilerin siipilihasta.
ENSIN
Paahda pankojauhoja kirkastetussa voissa kullanruskeiksi.
SITTEN
Kaada tehosekoittimessa hienonnettu nugettimassa sifoniin.
SEN JÄLKEEN
Kaada nestemäistä typpeä laakeaan astiaan.
LOPUKSI
Kylvetä pankojauhoissa pyöriteltyjä palleroita nestemäisessä
typessä n. 20 sekuntia molemmin puolin. Käytä lusikkaa apuna!
NITRO NUGGETS
JOUNI TOIVANEN on keittiömestari,
jota ajaa eteenpäin halu luoda uusia
innovaatioita ja yhdistää moderneja valmistusmenetelmiä klassiseen gastronomiaan. Ruoan visuaalisuus on hänelle
melkein yhtä tärkeää kuin maku. Palkittu Toivanen on saavuttanut urallaan
muun muassa Michelin-tähden Luomoravintolansa kanssa.
Riittää neljälle
800 g broilerin siipiä
1
iso porkkana
2
salottisipulia
1/4 pnt rakuunaa
10
mustapippuria
1
laakerinlehti
4 dl
kylmää vettä
2 dl
kuohukermaa
2 dl
pankojauhoja
(japanilainen korppujauho)
1 dl
kirkastettua voita
1 tl
suolaa
Keitä 85 asteessa 4 tuntia.
Siivilöi liemi kattilaan ja keitä kasaan
kunnes sitä on jäljellä 2 dl. Revi sillä
aikaa siivistä lihat irti. Lihaa tarvitaan
200 g.
Sekoita tehosekoittimessa 200 g
siipilihaa, 2 dl kanalientä ja 2 dl kuohukermaa. Mausta suolalla.
Siivilöi, jäähdytä ja laita massa sifoniin ja lataa kahdella panoksella.
Paahda pankojauhot kirkastetussa
voissa pannulla ja siirrä pannulta laakeaan kulhoon odottamaan.
2 kg
1 dl
ESILLELAITTO
Kaada nestemäistä typpeä styrox- tai
metalliastiaan. Pursota sifonista siipimoussea korppujauhojen sekaan ja
pyörittele ”nugetiksi”. Nosta lusikalla
nestemäisen typen sekaan ja ”friteeraa” 20 sekuntia molemmin puolin.
Tarjoa heti chilikastikkeen kera.
nestemäistä typpeä
chilikastiketta esim. Sriracha
LAITA broilerin siivet, kuorittu ja paloiteltu porkkana sekä sipuli, mausteet
ja vesi lämmönkestävään vakuumipussiin.
keittiössä
31
Klassikon monet
kasvot
Atrian paahdettu jauhelihapihvi on muhkea uutuus, joka on maultaan täyteläinen ja
rakenteeltaan sopivan karkea. Suomalaisesta lihasta valmistettu herkullinen klassikkopihvi
on maustettu sipulilla, suolalla ja pippurilla. Se sopii erinomaisesti niin noutopöytään kuin
valmisannoksiin. Pienin muutoksin pihvistä saa loihdittua maukkaita kokonaisuuksia
eri makumaailmoihin ja maailmankeittiöihin.
Vinkki:
Kokeile jauhelihapihvejä
indonesialaisittain hapanimeläkastikkeella ja tarjoa kookosriisin kera.
Atria 5 kg paahdettu jauhelihapihvi 65 g pakaste
koodi 5654, GTIN 6407850056548
Muista myös tutut rasvapaistetut perusjauhelihapihvit, joissa on nyt korkeampi lihapitoisuus ja
vähemmän rasvaa (alle 10%).
Atria 2,5 kg jauhelihapihvi (n. 63 g/kpl)
Atria 3 kg jauhelihapihvi (n. 85 g/kpl)
koodi 5768, GTIN 6407850057545
koodi 5727, GTIN 6407850056968
LIHAN MESTARIT
Nimellä takuuseen
Suomalaiset syövät vuodesta toiseen enemmän kotimaista broileria.
Taustalta löytyy paljon työtä ja kehitystä erityisesti tuotevalikoimassa
ja vastuullisuusasioissa.
KUVITUS_HENNA RYYNÄNEN
V
TEKSTI_ATRIA
iimeksi kuluneen 15 vuoden
aikana suomalaisten syömän
broilerin määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tänä päivänä Suomessa syödystä lihasta hieman yli neljännes
on siipikarjaa. Kiloina tämä tarkoittaa
noin kahtakymmentä vuodessa. Yksi
muutoksen airut on varmasti ollut valikoiman kasvu, jonka voi käydä kukin
todistamassa vaikka lähimmässä marketissa.
”Eteenpäin on menty suurin harppauksin. Aiemmin ei monestakaan paikasta saanut kuin kokonaista broileria
pakastettuna” sanoo Atrian teurastamon
työnjohtaja Kalevi Rinne, joka aloitti talossa viime vuosituhannen lopulla.
Tänään sekä kaupasta että Food Service -valikoimasta löytää linnun eri osia,
jotka ovat eri tavoin leikattuja ja maustettuja. Myös kokonainen broileri on
edelleen valikoimissa.
”Valtavan paljon tuotteitahan broile-rista on saatu kehitettyä, jos ajattelee eläi-
men kokoa ja vertaa sitä vaikka nautaan.
Saa nähdä missä kulkee raja, että mitä
kaikkea vielä keksitäänkään?”
Yksi suomalaisten suosikkituotteista on 1990-luvulla kauppoihin tullut
marinoitu broilerisuikale, jonka hunajainen versio on varmasti tunnetuin.
Saman vuosikymmenen lopussa valmiiksi maustetut broilerituotteet ohittivat suosiossa maustamattoman lihan.
Aivan viime vuosina maustamattoman
suosio on jälleen lähtenyt kasvuun,
vaikka suurin osa Suomessa myydystä
broilerista on edelleen valmiiksi maustettua. Food Service -puolella myös kypsä liha on edelleen hyvin suosittua.
”Perinteinen marinadi on kuitenkin
hiljalleen ruvennut tekemään tilaa pintamaustetulle lihalle, jonka kysyntä kasvaa jatkuvasti,” Rinne kertoo.
Rinteen uran aikana tuotekehityksen
lisäksi suurimmat muutokset näkyvät
eläinten hyvinvointiin ja tuoteturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
”Vastuullisuusasioissa on tapahtunut
paljon positiivista kehitystä. Koko ketjuun on tullut paljon lisää läpinäkyvyyttä, seurantaa ja määräyksiä. Myös viranomaistoiminta on kehittynyt,” Rinne
kertoo.
Yksi esimerkki siitä, miten hyvinvointia ja vastuuta kommunikoidaan
nykyisin kuluttajille on Atrian Perhetila-leima. Rinteen mukaan pelkkä tarra
paketin kyljessä ei tietenkään tee lihasta
parempaa, mutta sitä voi pitää lupauksena.
”Tilallinen antaa kasvot tuotteelle. Paketissa lukee perhetilan nimi ja paikkakunta. Se kertoo, että tuotteen on kasvattanut ihminen, joka laittaa itsensä
ja pihapiirinsä peliin menemällä lihasta
takuuseen – omalla nimellä.”
Katso tästä, mihin kaikkeen broilerin
osia käytetään.
keittiössä
33
LIHAN MESTARIT
Näin broileri jatkaa matkaa Atrian
teurastamolta:
3
SYÖTÄVÄT OSAT
1 Rintafilee
Rintafilee on broilerin rintalihaksen uloin
osa. Sen liha on mureaa ja lähes rasvatonta. Rintafilee voidaan käyttää kokonaisena tai käsitellä ohuiksi leikkeiksi jolloin
se kypsyy erittäin nopeasti pannulla tai
grillissä. Rintafileestä leikattuja fileesuikaleita voi hyödyntää monipuolisesti ruoanlaitossa. Kokonainen rintafilee kypsyy
parhaiten uunissa, vaikkapa kermaisessa
aurajuustokastikkeessa haudutettuna.
2 Rintaleike
Rintaleike tarkoittaa rintafileetä, josta ei
ole poistettu luuta ja nahkaa. Fileeseen
verrattuna rintaleikkeessä on runsaampi
ja mehukkaampi maku. Rintaleike kypsyy
parhaiten uunissa rapeaksi paahtuva
nahkapuoli ylöspäin käännettynä. Rintaleike kannattaa maustaa piilottamalla
mausteseos tai vaikka tuoreita yrttejä
nahan ja lihan väliin.
1
2
3 Sisäfilee
Rintafileiden takana sijaitsevat sisäfileet
ovat ehdottomasti ruhon murein osa.
Sisäfileiden pieni koko tekee siitä ihanteellisen raaka-aineen erilaisiin grilliherkkuihin. Sisäfileessä ei ole juuri lainkaan
näkyvää rasvaa tai kalvoja, joten se soveltuu hyvin myös hieman juhlavampaan
ruokailuun. Sisäfileen voi helposti pujottaa vartaaseen yhdessä kasvisten, sienien ja punaisen lihan kanssa. Pekoniin
käärittynä, kasvisten kanssa vartaissa
sisäfilee on grilliherkkujen ehdotonta
kärkeä.
4 Siipipala
34
Varsinaisen siipiosan lisäksi, siipipalaan
kuuluu myös nuijamainen olkavarsi, joka
muistuttaa muodoltaan hieman koipinuijaa. Hot wings eli ”kuumat siivet” on
voimakkaasti chilillä maustettu broilerin
siipi ja yksi amerikkalaisen grilliperinteen
kulmakiviä. Grillin lisäksi siiven voi kypsentää myös rasvakeittimessä jolloin
se saa ympärilleen rapean ja maustetun
taikinakuorrutteen. Rapeaksi grillattu siipipala on myös helppoa naposteluruokaa.
Kotiolosuhteissa siivet voi ennen grillausta esikypsentää keittämällä, jolloin grillaaminen nopeutuu ja siivestä tulee murea
ja mehukas.
keittiössä
5 Paistileike
Paistileike on luuttomaksi ja nahattomaksi leikattu broilerin reisipala. Fileisiin verrattuna siinä on enemmän rasvaa, joka
tekee lihasta mehukasta. Paistileike voidaan käyttää ruoanlaittoon myös suikaleina. Paistileikkeestä saa helposti meheviä varraspaloja leikkaamalla ne kahteen
osaan. Paistileikkeen liha on fileisiin verrattuna runsaamman ja täyteläisemmän
makuista ja sen voi siksi myös huoletta
maustaa voimakkaammin.
6 Reisikoipi
Reisikoipi on erittäin perinteinen ja myös
melko edullinen ruhonosa, joka soveltuu
hyvin arkiruokailuun. Koipireisi sisältää
runsaasti rasvaa, mikä tekee lihasta maukasta ja mehukasta. Maustettu reisikoipi
kypsyy vaivattomasti uunissa tai grillin
ylätasolla ja lopputulos on poikkeuksetta
täyteläinen ja maukas. Reisikoipi on erinomaisen sopiva raaka-aine itämaiseen
kookoskanakeittoon, joka saa täyteläisen
makunsa broilerin rasvasta ja luista. Kanakeittoa valmistettaessa nahan ja luut voi
helposti poistaa keittämisen jälkeen.
LIHAN MESTARIT
7 Koipi
4
Koipi tunnetaan paremmin nimellä koipinuija. Koipinuijan ympärillä on nahkaa,
joka muuttuu uunissa paahtamalla rapeaksi ja saa kauniin tummanruskean värin.
Lihan keskeltä löytyy paksu luu, joka antaa palalle kauniin ulkomuodon ja pitää
lihan mehukkaana. Koipinuijassa on siipipalaan verrattuna enemmän lihaa. Paksu
koipipala kypsyy parhaiten uunissa, mutta
soveltuu esikypsennettynä myös grillaukseen. Kuten siipikin, koipinuija soveltuu
hyvin myös naposteluruokailuun.
5
SISÄELIMET:
Maksa
Maksa käytetään sekä ihmisravinnoksi
että lemmikkieläinten ruoan raakaaineeksi.
Sydän
Käytetään lemmikkieläinten ruoan raakaaineeksi.
Kivipiira
Kivipiiraa käytetään jonkin verran ihmisravinnoksi, mutta enimmäkseen lemmikkieläinten ravinnoksi.
MUUT OSAT:
6
Pää, jalat, höyhenet ja
suolisto
Käytetään turkiseläinten rehun raakaaineeksi.
7
Luusto
Luut käytetään elintarviketeollisuudessa
esimerkiksi lihaliemien raaka-aineena.
Käytetään myös turkiseläinten rehun
raaka-aineeksi.
Atrian teurastamolta lähetetään teurasjätettä käsiteltäväksi ja hävitettäväksi
muun muassa Honkajoki Oy:n laitokselle.
Lisätietoa: www.honkajokioy.fi
Lähteet: Atria, lihatiedotus
keittiössä
35
RUOKAOHJEET
Lämpöä lautasille
JA MIELILLE
Kylmä alkuvuosi on juuri sopiva aika tuoda lautasille lämpöä kauniiden
värien ja tulisten makujen muodossa. Mielikin piristyy monia Aasian upeita
ruokakulttuureja kokeilemalla. Yhdistelemällä erilaisia ideoita toisiinsa
voi tuoda kotosuomalaisiin pakkaspäivän aterioihin hauskoja uusia
tvistejä. Seuraavilla sivuilla muutamia herkullisia poimintoja Thaimaan,
Indonesian, Intian ja Korean huikeista keittiöistä.
KUVAT_SAMI HELENIUS
RUOKAOHJEET
PUNACURRYLLA MAUSTETTU
KALKKUNA-VIHANNESKEITTO
h
T
a
a
m
ai
Thai-keittiö on suomalaisille tuttu ja värikäs aasialainen keittiö. Tulisiakin
makuja sävyttävät muun
muassa sitruunaruoho ja
kookos.
LEMPEÄ LIME-CASHEWPÄHKINÄBROILERI
Annoskoko 223 g, 14 annosta, saanto 3,14 kg
1,500 kg Atria n. 1,8 kg Hunaja-limemarinoitu Paistileike (859)
0,120 kg naturel cashew-pähkinää
0,050 kg öljyä
0,030 kg ruokosokeria
0,300 kg vihreää paprikaa
0,300 kg punaista paprikaa
0,400 kg sipulia suikaleina
0,015 kg tuoretta chiliä
0,750 kg kanalientä
0,040 kg limettimehua
0,040 kg soijakastiketta
0,030 kg kalakastiketta (fish sauce)
0,050 kg inkivääritahnaa
0,050 kg sitruunaruohotahnaa
PYYHI ylimääräinen marinadi broilerin paistileikkeistä. Kuumenna parila ja ruskista paistileikkeet parilalla. Nostele paistileikkeet
1/1 65 GN-vuokaan.
KUUMENNA öljy kasarissa. Paahda pähkinöitä kunnes ovat
kullanruskeita, nosta pähkinät syrjään. Suikaloi paprika ja sipuli.
Lisää öljyyn chili. Kuullota hetki. Lisää sekaan paprikat, sipuli
ja sokeri, paista kunnes ruskistuvat kevyesti. Lisää kanaliemi,
lilmettimehu, soijakastike, kalakastike sekä inkivääri- ja sitruunaruohotahna. Keitä voimakkaasti 2 minuuttia.
KAADA kasvikset liemineen paistileikkeiden päälle ja kypsennä
yhdistelmäuunin yhdistelmätoiminnolla 160 asteessa 20 minuuttia. Koristele tarjolle laitettaessa paahdetuilla pähkinöillä.
Tarjoa lisäkkeenä jasminriisiä.
Annoskoko 360 g, 25 annosta, saanto 9,04 kg
2,500 kg Atria Kalkkunan Reisipala 8,5 kg naturell n. 45 g
pakaste (1331)
4,000 kg vettä
0,003 kg laakerinlehteä
0,600 kg porkkanaa
0,500 kg paksoita (pinaattikiinankaali)
0,500 kg fenkolia
0,300 kg palsternakkaa
0,300 kg sipulia
0,080 kg valkosipulinkynsiä
0,150 kg punaista currytahnaa
0,050 kg inkivääritahnaa
0,050 kg sitruunaruohotahnaa
0,100 kg limettimehua
1,000 kg kookoskermaa
0,500 kg munanuudelia
0,050 kg tuoretta korianteria hienonnettuna
SULATA kalkkunan reisipalat kylmiössä yön yli. Laita reisipalat
kylmään veteen pataan. Kiehauta ja kuori vaahto. Lisää laakerinlehdet ja anna kiehua miedolla lämmöllä 2 tuntia. Siivilöi liemi ja
lihat erilleen. Kuori ja suikaloi vihannekset, hienonna valkosipuli.
Kuullota vihanneksia, lisää currytahna, sitruunaruoho ja inkivääritahna.
LISÄÄ kalkkunoiden keitinliemi, lihat ja kookoskerma. Anna
kiehua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Lisää limettimehu.
Mausta suolalla. Murskaa kuivia munanuudeleita hieman ja lisää
keittoon. Kiehauta, anna imeytyä hetki. Lisää lopuksi tuore
korianteri.
vinkki
Annostelun helpottamiseksi voit pilkkoa
kalkkunanlihoja pienemmiksi.
RUOKAOHJEET
Massaman naudanlihacurry
Annoskoko 300 g, 15 annosta, saanto 4,63 kg
Vihreä possucurry
Annoskoko 240 g, 13 annosta, saanto 3,12 kg
2,000 kg
0,050 kg
0,080 kg
0,050 kg
0,150 kg
0,030 kg
0,030 kg
0,150 kg
0,001 kg
0,100 kg
0,020 kg 0,500 kg
0,500 kg
Atria 4 kg Sika E kuutio
(20 x 20) (2170)
öljyä
inkivääriä
valkosipulia
salottisipulia
tuoretta chiliä
kalakastiketta
vihreää currytahnaa
kuivattuja limetinlehtiä (10 kpl)
limettiä (2 kpl)
sitruunaruohoa (1 kpl)
kookosmaitoa
kanalientä
KUORI ja hienonna inkivääri, salottisipuli sekä
valkosipuli. Viipaloi chili. Laita lihakuutiot 1/1 20
GN-vuokaan ja ruskista yhdistelmäuunin kiertoilmatoiminnolla 220 asteessa 10 minuuttia.
MITTAA öljy pataan ja lisää sipulit, inkivääri ja
chilit. Kuullota hetki. Lisää currytahna ja kuullota
vielä hetki.
LISÄÄ ruskistetut lihat, kookosmaito, kanaliemi,
limetinlehdet ja kalakastike. Sekoita. Viipaloi
limetit ja leikkaa sitruunaruoho pitkittäin neljään
osaan. Lisää pataan. Kiehauta voimakkaasti ja
anna sen jälkeen kypsyä miedolla lämmöllä
noin tunti kannen alla. Kastikkeen tulee redusoitua ja paksuuntua hieman kiehuessaan. Poista
tarjoiltaessa limetinkuoret ja sitruunaruoho.
Tarkista maku. Tarjoa jasminriisin kera. 2,000 kg Atria 2 kg Nautalastu Sous Vide (6706)
0,030 kg öljyä
1,200 kg kookosmaitoa
0,500 kg sipulia
0,050 kg valkosipulinkynsiä
1,400 kg kiinteää kuorittua perunaa
0,050 kg ruokosokeria
0,005 kg kuivattuja limetinlehtiä
0,005 kg kanelitankoa
0,050 kg sitruunamehua
0,005 kg suolaa
0,150 kg massaman currytahnaa
ESILÄMMITÄ Sous Vide pakkausta yhdistelmäuunin höyrytoiminnolla 20 minuuttia. Avaa
pussi ja siivilöi liemi talteen. Lohko perunat
neljään osaan. Lohko sipulit ja viipaloi valkosipulinkynnet. Kuumenna kattila, lisää öljy ja sipulit, kuullota. Lisää currytahna, sitruunamehu
ja Sous Vide pakkauksen lihaliemi.
LISÄÄ perunat, lihat ja kookosmaito. Anna
kypsyä miedolla lämmöllä kunnes perunat
ovat kypsiä. Mausta suolalla. Tarjoa jasminriisin
kera. Massaman currytahna
0,020 kg kuivattua chiliä (30 kpl)
0,070 kg inkivääriä
0,050 kg sitruunaruohoa
0,040 kg valkosipulinkynsiä
0,100 kg sipulia
0,005 kg jauhettuja korianterinsiemeniä
0,005 kg jauhettua kanelia
0,005 kg jauhettua muskottipähkinää
0,005 kg jauhettua neilikkaa
0,001 kg limetinlehtiä
0,070 kg öljyä
LIOTA chilejä lämpimässä vedessä 20 minuuttia, poista siemenet. Kuori inkivääri ja sipulit.
Hienonna inkivääri, sipulit ja sitruunaruoho.
PAAHDA kuivia mausteita hetki kasarissa.
Lisää öljy ja muut aineet. Kuullota 10 minuuttia
miedolla lämmöllä. Aja blenderissä tai kutterilla
tahnaksi.
RUOKAOHJEET
BROILERIN SISÄFILEET SATAY
Annoskoko 230 g, 10 annosta, saanto 2,33 kg
1,500 kg
0,010 kg
0,035 kg
0,040 kg
0,030 kg
0,004 kg
0,002 kg
0,060 kg
0,060 kg
0,002 kg
0,400 kg
0,600 kg
Atria 5 kg Maissipaneroitu kypsä
Broilerin sisäfilee (5763)
öljyä
tuoretta chiliä
inkivääriä
valkosipulinkynsiä
juustokuminaa
korianterinsiemeniä
fariinisokeria
limetinmehua (2 kpl)
limetin kuorta (2 kpl)
suolapähkinää (maapähkinä)
kookosmaitoa
Kastike:
POISTA chileistä kannat ja siemenet, hienonna.
Kuori ja hienonna myös inkivääri ja valkosipulit.
MITTAA kattilaan öljy ja kuullota silppua hetki, lisää juustokumina ja korianterinsiemenet. Kuullota ja lisää fariinisokeri,
limetinmehu, raastettu limetinkuori, suolapähkinät ja kookosmaito. Anna kiehua hiljaisella lämmöllä noin 30 minuuttia
kunnes nesteestä on neljäsosa haihtunut. Soseuta kastike
kutterissa tai tehosekoittimessa.
LAITA broilerin fileet 1/1 65 GN-vuokaan. Kuumenna yhdistelmäuunin kiertoilmatoiminnolla 160 asteessa sisälämpöön 75 astetta
noin 20 minuuttia tai rasvakeittimessä 170 asteessa noin 3 minuuttia. Tarjoa lisäkkeenä esim. Atria 4 kg Pinaattijuustokroketti
pakaste 22 g (6898) tai riisiä ja salaattia.
Indonesialainen keittiö on
kuin maa itse: hajanainen
ja täynnä monia makuja
sekä eksoottisia värejä.
Keittiössä käytetään
paljon erilaisia kasviksia
ja mausteita.
RUOKAOHJEET
POSSUA NASI GORENG
Annoskoko 290 g, 10 annosta, saanto 2,98 kg
1,200 kg Atria 4 kg Sika E kuutio (20 x 20) (2170)
0,060 kg öljyä
0,150 kg sipulia
0,030 kg valkosipulia
0,005 kg curryjauhetta
0,003 kg jauhettua juustokuminaa
0,003 kg jauhettua korianteria
0,025 kg sambal oelek -chilitahnaa
0,050 kg soijakastiketta
0,500 kg vettä
0,200 kg porkkanaa
0,150 kg punainsta paprikaa
0,150 kg vihreää paprikaa
0,150 kg valkokaalia
0,650 kg kypsää valutettua basmatiriisiä
0,350 kg kananmunaa (6 kpl)
0,050 kg
vettä
HIENONNA sipuli ja valkosipuli ja laita kattilaan. Lisää öljy, curry, juustokumina ja korianteri. Kuullota. Lisää sambal oelek ja soijakastike.
LAITA possunkuutiot 1/1 20 GN-vuokaan ja
ruskista yhdistelmäuunin kiertoilmatoiminnolla
220 asteessa 10 minuuttia ja lisää kattilaan. Lisää vesi. Lihojen tulee olla juuri ja juuri nesteen
peitossa. Keitä noin 30 minuuttia kunnes liha
on mureaa ja liemi kiehunut lähes kokonaan
pois. Suikaloi porkkana, paprika ja valkokaali.
PAISTA tai wokkaa vihannekset nopeasti ja
lisää kattilaan. Hauduta pari minuuttia. Paista
kypsä riisi nopeasti erittäin kuumalla pannulla
öljyssä kunnes ruskistuu hieman. Lisää kattilaan ja sekoita. Riko munat kulhoon ja lisää
vesi ja suola. Paista munakaspannulla ohuita
munakkaita ja suikaloi ne nasi gorengin päälle
tarjoiltaessa.
JAUHELIHAPIHVIT HAPANIMELÄKASTIKKEESSA JA
NASI-UDUK -KOOKOSRIISI
Annoskoko 380 g, 12 annosta, saanto 4,66 kg
1,950 kg
0,100 kg
0,050 kg
0,080 kg
0,200 kg
0,010 kg
0,060 kg
0,140 kg
0,100 kg
0,120 kg
0,200 kg
Atria 5 kg Paahdettu jauhelihapihvi
65 g pakaste (5654)
sipulia
valkosipulinkynsiä
inkivääriä
paprikaa
öljyä
tomaattipyreetä
punaviinietikkaa
sokeria
soijakastiketta
vettä
0,200 kg
0,040 kg
0,006 kg
0,600 kg
0,040 kg
0,030 kg
0,003 kg
0,750 kg
0,750 kg
0,001 kg
0,002 kg
0,050 kg
kuivaa sherryä
sambal oelek -chilitahnaa
arrowjuurijauhetta tai perunajauhoa
jasminriisia
tuoretta inkivääriä
valkosipulinkynsiä
jauhettua korianteria
vettä
kookosmaitoa
laakerinlehteä
suolaa
kookoshiutaleita
VOITELE 1/1 65 GN-vuoka. Lado jäiset pihvit
vuokaan. Kuumenna pihvit yhdistelmäuunin
yhdistelmätoiminnolla 140 asteessa, kosteus
60 % noin 15 minuuttia. Hienonna sipulit, paprika ja inkivääri. Kuullota öljyssä ja lisää tomaattipyree ja kuullota vielä hetki. Lisää sokeri, soija,
etikka, sherry, vesi ja sambal oelek. Keitä hetki
voimakkaasti. Suurusta vesitilkkaan sekoitetulla tärkkelyksellä. Kaada kuumien pihvien päälle.
Riisi:
HIENONNA inkivääri ja valkosipuli, yhdistä
vesi ja kookosmaito kattilaan. Kiehauta ja lisää
kaikki ainekset pois lukien paahdetut kookoshiutaleet. Anna kiehua miedolla lämmöllä 15
minuuttia kannen alla kunnes kaikki neste on
imeytynyt. Paahda kookoshiutaleet kuivalla
paistinpannulla ja ripottele ne tarjoiltaessa
päälle.
RUOKAOHJEET
RENDANG – INDONESIALAINEN NAUDANLIHACURRY
Annoskoko 180 g, 10 annosta, saanto 1,83 kg
1,200 kg
0,120 kg
0,050 kg
0,030 kg
0,030 kg
0,005 kg
0,030 kg
0,020 kg
0,005 kg
0,004 kg
0,002 kg
0,030 kg
0,004 kg
1,000 kg
0,050 kg
0,030 kg
Atria n. 5,5 kg Naudan Sisäpaisti
Takuumurea vakuumi (4069)
sipulia
inkivääriä
valkosipulinkynsiä
sitruunaruohoa
kurkumaa
tuoretta chiliä
öljyä
kardemummanpalkoa
kaffir-limetinlehtiä
raastettua limetin kuorta
limetinmehua
kanelitankoa
kookosmaitoa
kookoshiutaleita
tuoretta korianteria
PILKO naudanpaisti n. 3 x 3 cm kuuutioiksi.
Valmista Rendang-tahna:
POISTA chileistä siemenet ja kannat. Poista sitruuunaruohosta uloin kerros ja hienonna. Kuori
inkivääri ja sipulit. Mittaa kutteriin sipuli, valkosipulit, inkivääri, sitruunaruoho, chilit, ja kurkuma.
Soseuta hienoksi tahnaksi. Kuumenna paistokasari tai wokki.
LISÄÄ öljy, kardemummanpalot ja maustetahna. Kuullota hetki, lisää sitten lihat. Kypsennä
lihoja käännellen kunnes ruskistuvat kunnolla.
Lisää kookosmaito, limetinlehdet, -kuori ja
-mehu sekä kanelitangot. Kypsennä miedolla
lämmöllä kannen alla välillä sekoitellen noin
2,5 tuntia. Kastike paksuuntuu ja haihtuu lähes
kokonaan. Paahda kookoshiutaleet kuivalla
pannulla ruskeiksi ja lisää lopussa lihapadan
joukkoon.
TARKISTA suola ja tarjoa tuoreen, silputun korianterin kera. Tarjoa lisäkkeenä basmatiriisiä.
RUOKAOHJEET
a
i
t
In
Intialainen keittiö koostuu
monista alueellisista osista
ja on yksi maailman levinneimmistä. Tyypillisiä
mausteita ovat esimerkiksi
carry, garam masala, jeera
ja kumina.
Tandooribroilerin rintafileet ja
kurkkuraita
Annoskoko 285 g, 12 annosta, saanto 3,46 kg
3,000 kg Atria Perhetilan n. 3 kg Broilerin rintafilee siipiluulla
n. 15 kpl (1538)
0,010 kg öljyä
Tandoori-currytahna
0,010 kg öljyä
0,005 kg garam masalaa
0,004 kg kurkumaa
0,002 kg jauhettua inkivääriä
0,005 kg jauhettua juustokuminaa
0,020 kg tuoretta chiliä
0,010 kg tuoretta minttua
0,300 kg ruokajogurttia
0,050 kg sitruunamehua
Raita
0,500 kg
0,005 kg
0,010 kg
0,002 kg
0,005 kg
0,002 kg
0,400 kg
tuoretta kurkkua
suolaa
valkosipulinkynsiä
juustokuminaa
tuoretta minttua
mustapippuria
ruokajogurttia
Marinadi:
HIENONNA chili ja kuullota kasarissa öljyn kera. Lisää kuivat
mausteet ja paahda hetki. Sekoita ruokajogurtin, sitruunamehun
ja hienonnetun mintun kera. Hiero marinadi broilerin fileiden pintaan, peitä kelmulla ja painele tiiviiksi. Anna marinoitua vähintään
3 tuntia tai vaikka seuraavaan päivään.
RUOKAOHJEET
Juurescurry ja pinaatti-juustokroketteja
KUUMENNA pannu ja lisää öljy. Pyyhi marinadi fileiden pinnasta pois ja paista fileiden
pinta molemmin puolin, mausta suolalla. Aseta
nahkapuoli ylöspäin uunipellille ja paahda
yhdistelmäuunin kiertoilmatoiminnolla 200
asteessa noin 10 minuuttia, sisälämpöön 75
astetta. Tarkista kypsyys luun vierestä.
Raita:
RAASTA kurkku ja sekoita suola kurkun
joukkoon. Valuta siivilässä puolisen tuntia.
Hienonna minttu ja valkosipulinkynnet ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarjoa annos
naanleivän ja basmatiriisin kera. Tandooricurrytahnaa saa ostettua myös valmiina.
Annoskoko 361 g, 15 annosta, saanto 3,92 kg
1,500 kg
0,020 kg
0,100 kg
0,040 kg
0,010 kg
0,010 kg
0,020 kg
0,003 kg
0,002 kg
0,002 kg
0,001 kg
0,002 kg
0,300 kg
0,300 kg
0,030 kg
0,050 kg
0,003 kg
Atria 2,5 kg Säräjuuresainekset Sous Vide (5968)
valkosipulinkynsiä
sipulia
inkivääriä
tuoretta chiliä
sitruunaruohoa
öljyä
garam masalaa
kurkumaa
jauhettua inkivääriä
jauhettua korianteria
juustokuminaa
kookosmaitoa
ruokajogurttia
tomaattipyreetä
mangochutneytä
suolaa
1,650 kg
Atria 4 kg Pinaattijuustokroketti pakaste 22 g (6898)
KUORI ja hienonna valkosipulit, chili, inkivääri
ja sipuli. Poista uloin kerros sitruunaruohosta
ja hienonna. Mittaa öljy laakeapohjaiseen kattilaan, kuumenna ja kuullota vihanneksia. Lisää
kuivat mausteet ja tomaattipyree, kuullota
vielä hetki. Lisää kookosmaito, ruokajogurtti,
mangochutney ja suola. Keitä voimakkaasti
viisi minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella.
LISÄÄ joukkoon säräjuurekset, kuumenna ja
tarkista maku. Kypsennä pinaatti-juustokroketit ohjeen mukaan. Tarjoa lisänä basmatiriisiä ja
naanleipää tai poppadomseja.
vinkki
Juurescurry sopii lisäkkeeksi myös
Atria 5 kg Maissipaneroitu kypsä
Broilerin sisäfileelle (5763), voit
käyttää myös valmista mietoa currytahnaa.
RUOKAOHJEET
Kalkkunaa Korma
Annoskoko 223 g, 22 annosta, saanto 5,01 kg
3,000 kg Atria Kalkkunan Reisipala 8,5 kg
naturell n. 45 g pakaste (1331)
0,030 kg öljyä
0,060 kg inkivääriä
0,370 kg sipulia
0,045 kg valkosipulinkynsiä
0,030 kg tuoretta chiliä
0,004 kg garam masalaa
0,003 kg kurkumaa
0,003 kg jauhettua korianteria
0,100 kg tomaattipyreetä
0,500 kg kookoskermaa
0,500 kg ruokajogurttia
0,150 kg rouhittua mantelia
0,075 kg sitruunamehua
0,150 kg kanalientä
0,007 kg suolaa
0,075 kg mantelilastuja
SULATA kalkkunan reisipalat kylmiössä yön
yli. Laita lihat 1/1 65 GN-vuokaan ja ruskista
yhdistelmäuunin kiertoilmatoiminnolla 220
asteessa 10 minuuttia. Kuori ja hienonna
inkivääri, valkosipulit ja chili. Lohko sipulit.
Kuumenna kasari ja lisää öljy. Lisää chili, sipulit, inkivääri ja kuivat mausteet. Kuullota, lisää
tomaattipyre ja kuullota hetki.
LISÄÄ kookoskerma, jogurtti, mantelit, sitruunamehu, kanaliemi ja suola. Kiehauta. Kaada
kastike lihojen päälle. Kypsennä yhdistelmäuunin yhdistelmätoiminnolla 140 asteessa 2
tuntia. Sekoita välillä kypsennyksen aikana.
Paahda mantelilastut ja ripottele ne tarjoiluvaiheessa päälle.
TARJOA lisäkkeenä esim. basmatiriisiä ja Atria
4 kg Kasvispapupihvi pakaste 36 g (6897) ja
naanleipää.
RUOKAOHJEET
KOREALAINEN SESAM-POSSUNKYLKI
Korealainen keittiö
rakentuu lihan, vihannesten ja riisin ymärille.
Monet pienet ruoat ovat
tavanomaisia aterialla.
Kimchi-kaalisalaatti
on laajalle levinnyt
kansallinen erikoisuus.
Annoskoko 200 g, 10 annosta, saanto 2,01 kg
1,700 kg Atria n. 1,7 kg Ylikypsä porsaan kylki Sous Vide (6691)
0,050 kg sesaminsiemeniä
0,030 kg paahdettua sesamöljyä
0,040 kg inkivääriä
0,050 kg kevätsipulia
0,020 kg valkosipulinkynsiä
0,010 kg tuoretta chiliä
0,100 kg sakea (tai valkoviiniä)
0,120 kg soijakastiketta
0,040 kg sitruunamehua
0,120 kg fariinisokeria
0,080 kg riisiviinietikkaa
Kastike:
PAAHDA sesaminsiemeniä kuivalla pannulla sekoitellen kunnes
ovat kullanruskeita. Nosta sivuun.
KUORI ja hienonna inkivääri, valkosipuli, chili, ja kevätsipuli. Mittaa kasariin sesamöljy ja kuullota vihanneksia hetki. Lisää loput
ainekset ja keitä voimakkaasti kasaan kunnes seos muuttuu
hieman siirappimaiseksi. Sekoita paahdetut sesaminsiemenet
joukkoon.
LEIKKAA possunkylki noin 2 cm viipaleiksi. Kuumenna paistinpannu ja paista viipaleiden pinnat rapeiksi. Kaada kastiketta
annosten päälle. Tarjoa lisäkkeenä riisiä ja kimchiä.
RUOKAOHJEET
BULGOGI (KOREALAINEN BBQ)
Annoskoko 306 g, 4 annosta, saanto 1,22 kg
0,600 kg Atria n. 5,5 kg Naudan Sisäpaisti
Takuumurea vakuumi (4069)
Lihamarinadi
0,020 kg valkosipulinkynsiä
0,020 kg kevätsipulia
0,004 kg rouhittua mustapippuria
0,050 kg soijakastiketta (japanilainen)
0,020 kg sokeria
0,030 kg sesamöljyä
0,030 kg mirin -riisiviinietikkaa
vihannesmarinadi 0,005 kg tuoretta chiliä
0,030 kg kevätsipulia
0,010 kg valkosipulinkynsia
0,070 kg mirin -riisiviinietikkaa
0,002 kg suolaa
TEE vihannesmarinadi; Leikkaa chili ja kevätsipuli ohuiksi renkaiksi ja hienonna valkosipuli.
Sekoita riisiviinietikan ja suolan kanssa. Kuori
porkkanat ja retikka ja pese purjo, leikkaa
ohuiksi suikaleiksi. Viipaloi siitakesienet ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadi vihannesten
kera ja anna maustua puoli tuntia.
Mausteseos
0,015 kg suolaa
0,004 kg punaista chilijauhetta
0,030 kg tuoretta inkivääriä
0,015 kg valkosipulia
0,030 kg kalakastiketta
0,020 kg sokeria
VALUTA neste pois ja wokkaa tai paista nopeasti juuri ennen tarjoilua. Valuta ja pyyhi lihoista ylimääräinen marinadi pois ja grillaa (tai
paista erittäin kuumalla lämmöllä juuri ennen
tarjoilua). Tarjoa marinoitujen ja wokattujen
vihannesten, riisin ja kimchin kera. Voit kääriä
lihaa ja vihanneksia myös salaatinlehteen.
ALOITA suolaliemestä: Kiehauta vesi ja suola,
sekoita ja jäähdytä. Irrota kiinankaalin lehdet
kannasta ja leikkaa pitkittäin n. 4 cm suikaleiksi. Huuhtele hyvin väljässä vedessä ja valuta.
Leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi. Kasaa
kaalit ja sipulit kerroksittain 1/1 100 GN-vuokaan ja kaada suolaliemi päälle, aseta toinen
vuoka painoksi päälle niin että kaikki ainekset
on liemen peitossa. Anna suolaantua seuraavaan päivään. Valuta liemi pois lävikössä ja
huuhtele. Raasta inkivääri ja hienonna valkosipuli. Sekoita kaikki mausteet huolellisesti
kaalin sekaan.
KIMCHI
vihannekset 0,150 kg porkkanaa
0,150 kg retikkaa
0,150 kg siitakesieniä
0,100 kg purjoa
Annoskoko 55 g, n. 30 annosta lisäkkeenä,
saanto 1,7 kg
LEIKKAA naudanpaisti n. 3 mm ohuiksi viipaleiksi. Hienonna valkosipulinkynnet ja kevätsipuli. Sekoita kaikki lihamarinadin ainekset keskenään. Sekoita huolellisesti lihat ja marinadi.
Peitä kelmulla tiiviisti ja anna marinoitua vähintään 3 tuntia, mielellään seuraavaan päivään.
Suolaliemi
0,060 kg merisuolaa
1,800 kg vettä
2,000 kg kiinankaalia
0,150 kg kevätsipulia
PAINA tiiviisti GN-vuokaan, peitä kelmulla ja
aseta taas toinen vuoka painoksi. Anna tekeytyä 1 vrk huoneenlämmössä ja siirrä kylmään.
Säilyy hyvin kylmässä.
PULLED PORK-GOCHUJANG
Annoskoko 170 g, 30 annosta, saanto 5,2 kg
4,000 kg
0,060 kg
0,080 kg
0,060 kg
0,240 kg
0,240 kg
0,100 kg
0,060 kg
0,060 kg
0,080 kg
0,060 kg
0,700 kg
0,200 kg
Atria n. 2 kg Pulled pork
Sous Vide (6724)
sesamöljyä
inkivääriä
valkosipulinkynsiä
vihreää paprikaa
punaista paprikaa
soijakastiketta
riisiviinietikkaa
fariinisokeria
sitruunamehua
gochujang -maustetahna
(tai sambal oelek)
kypsiä mustapapuja
kevätsipulia
0,060 kg tuoretta korianteria
0,120 kg retiisiä
ESIKUUMENNA Sous Vide pakkauksia yhdistelmäuunin höyrytoiminnolla 20 minuuttia.
Siivilöi liemi kattilaan, keitä kokoon kunnes
jäljellä 5 dl. Laita lihat 1/1 65 GN-vuokaan ja
murskaa rakenne esim. puukauhalla.
KUORI ja hienonna inkivääri ja valkosipulit.
Kuutioi paprikat. Kuumenna kattila ja kuullota
vihanneksia öljyssä hetki. Lisää porsaan haudutusliemi, soija, sitruunamehu, etikka, sitruunamehu ja maustetahna. Anna kiehua hetki
voimakkaasti. Lisää valutetut mustapavut.
Atria Food Servicen
uutiskirjeiden tilaajana saat
- Tietoa ajankohtaisista kampanjoistamme
- Neuvoja ja niksejä ruoanvalmistukseen
- Hyödyllisiä työkaluja käyttöösi
KAADA seos porsaan lihojen päälle ja sekoita.
Kuumenna yhdistelmäuunin yhdistelmätoiminnolla 160 asteessa noin 10 minuuttia.
Hienonna korianteri ja leikkaa kevätsipuli ja
retiisit viipaleiksi. Ripottele raa’at vihannekset
tarjoiluvaiheessa ruoan päälle. Tarjoa lisäkkeenä keitettyä riisiä ja kimchiä.
keittiössä
47
Atria Suomi Oy
PL 900, 60060 ATRIA
Vaihde puh. 0204 728 111
Fax 0103 160 102
Food Service -myynti 0800 198 500 Kuluttajapalvelu 0800 128 742 www.atriafoodservice.fi