tästä (PDF 642kt) - Luonto
- Muutos lähtee pienestä - TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hallituksen hyväksymä 25.10.2014 Valtuuston hyväksymä 22.11.2014 1 Tiivistelmä: Vuoden 2015 toiminnan keskeiset tavoitteet Ympäristökasvatuksessa Luonto-Liiton tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen erilaisten luontokerhojen ja -leirien avulla sekä järjestämällä erilaisia lastentapahtumia tilaisuuksien mukaan. Vuonna 2015 ympäristökasvatuksessa pääpaino on metsäteemaisella kärkikampanjalla. Kärkikampanjan ympäristökasvatuksen materiaaleja markkinoidaan aktiivisesti yläkouluille ja päivitetään metsäteemaisten kouluvierailijoiden materiaaleja. Jäsenlehdet Sieppo sekä Nuoren Luonto ilmestyvät sovitusti ja jakavat ympäristötietoisuutta. Ympäristötoiminnassa painotetaan ympäristöasioiden kuuluvan kaikille ja jokaisella on oikeus ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Ympäristötoiminnassa halutaan keskittyä koko väestöön kohdistuvaan ympäristöasennekasvatukseen muun muassa erilaisilla toimintaryhmillä, tapahtumilla, koulutuksilla, seminaareilla ja osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin. Luonto-Liitto antaa lausuntoja ja tiedotteita koskien ympäristöasioita sekä osallistuu Ympäristötoimintapäivien – Miljöaktionsdagarna järjestämiseen muiden järjestöjen kanssa. Luonnonharrastuksen tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja. Uudet toimintatavat tulevat pohjautumaan vuoden 2015 Metsät haltuun! -kärkikampanjaan ja Kevätseurantaan. Luonnonharrastustoimintaa järjestävät Luonto-Liiton toimintaryhmät, piirit ja aluejärjestöt muun muassa erilaisten leirien ja retkien avulla. Luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaosto ohjaa valtakunnallisella tasolla Luonto-Liiton luonnonharrastusta. Jaostolla on vastuu Kevätseurannasta ja Pihka-merkin kehittämisessä. Kevättuuli-kevätseurantaa ja Karpalo-luonnonharrastusmerkin toimintaa jatketaan Järjestötoiminnassa tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä sekä kannustaa nuoria mukaan vapaaehtoisten laajaan joukkoon, joka vaikuttaa piiri- ja aluejärjestöissä sekä toimintaryhmissä. Jäsenille tiedotetaan eri kanavien avulla tapahtumista sekä houkutellaan nuoria aktiivisesti mukaan Luonto-Liiton valtakunnalliseen ja paikalliseen vapaaehtoistoimintaan sekä päätöksentekoon. Luonto-Liitossa lapset ja nuoret oppivat vastuunkantoa ja kehittyvät aktiivisiksi kansalaisiksi. Luonto-Liitto arvioi toimintaansa seuraavilla kysymyksillä: Teimmekö mitä lupasimme? Saimmeko aikaan muutosta? Teimmekö oikeita asioita? Lisäksi kaikessa toiminnassa huomioidaan seuraavat seikat: Mitä jäsenistömme meiltä odottaa? - Lapsijäsenet: Sieppo-lehti, leirit, kerhot, tapahtumat. - Nuori alle 18-vuotias jäsen: Nuorten luonto, leirit, tapahtumat, kampanjat. - Nuori aikuinen: hallituksessa ja luottamushenkilönä toimiminen, ympäristökampanjat, ohjaajana ja kouluttajana toimiminen (työkokemus, uuden oppiminen, mahdollisuus vaikuttaa ympäristöasioissa). - Perhejäsen: odottaa luotettavana kasvattajana toimimista, turvallisuutta, vaikuttamista lasten ja nuorten tulevaisuuden puolesta. 2 SISÄLLYS Tiivistelmä: Vuoden 2015 toiminnan keskeiset tavoitteet ................................................................... 2 1. Luonto-Liitto – lapset ja nuoret luonnon puolesta ........................................................................... 4 2. Kärkikampanja: Metsät haltuun! ...................................................................................................... 5 3 Ympäristökasvatus ............................................................................................................................ 6 3.1 Luontokerhoverkosto ................................................................................................................. 7 3.2 Luontoleirit................................................................................................................................. 8 3.3 Lastentapahtumat ....................................................................................................................... 9 3.4 Toimintaryhmät .......................................................................................................................... 9 3.5 Jäsenlehdet ............................................................................................................................... 10 3.5.1 Sieppo................................................................................................................................ 10 3.5.2 Nuorten Luonto ................................................................................................................. 12 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö ................................................................................................... 13 3.7 Ympäristökasvatuksen koulutus .............................................................................................. 15 3.8 Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö .......................................................................... 16 4. Ympäristötoiminta ......................................................................................................................... 17 4.1 Metsätoiminta........................................................................................................................... 18 4.2 Suurpetotoiminta ...................................................................................................................... 20 4.3 Itämeri-toiminta ....................................................................................................................... 22 4.4 Kulutuskriittinen toiminta ........................................................................................................ 22 4.5 Ilmastotoiminta ........................................................................................................................ 23 5. Luonnonharrastus ........................................................................................................................... 24 5.1 Kevätseuranta ........................................................................................................................... 25 5.2 Kevättuuli ................................................................................................................................. 26 5.3 Harrastusmerkit ........................................................................................................................ 26 5.3.1 Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalo .......................................................................... 26 5.3.2 Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka............................................................................ 27 5.4 Luonnonharrastuskoulutus ja muu toiminta ............................................................................. 28 6. Järjestötoiminta .............................................................................................................................. 28 6.1 Piirit .......................................................................................................................................... 29 6.2 Järjestökoulutus ........................................................................................................................ 30 6.3 Jäsenhankinta ja -huolto ........................................................................................................... 31 6.4 Viestintä ................................................................................................................................... 32 6.5 Yhteistyö .................................................................................................................................. 34 6.5.1 Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa ............................................................... 34 6.5.2 Muu yhteistyö Suomessa .................................................................................................. 35 6.5.3 Kansainvälinen yhteistyö .................................................................................................. 36 6.5.4 Asiantuntijatehtävät .......................................................................................................... 36 7. Keskustoimisto ............................................................................................................................... 37 8. Hallinto........................................................................................................................................... 38 9. Talous ja rahoitus ........................................................................................................................... 38 3 1. Luonto-Liitto – lapset ja nuoret luonnon puolesta Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Tärkeimpiä toimintamuotoja Luonto-Liitossa ovat lasten ja nuorten ympäristökasvatus kerhoissa, leireillä ja koulukiertueilla sekä ympäristövaikuttaminen. Tarjoamme lapsille ja nuorille luonnonharrastusmahdollisuuksia ja myönteisiä luontokokemuksia sekä kannustamme arvostamaan luontoa ja toimimaan yhteiskunnassa ympäristön puolesta. Luonto-Liitossa nuoret pääsevät itse päättämään toiminnasta ja toteuttamaan suunnitelmiaan. Ympäristövaikuttamisessa näkyy pitkäjänteisyys, jonka puitteissa Luonto-Liitto ottaa kantaa räväkästi ja perustellusti ajankohtaisiin ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksiin. Luonto-Liiton ympäristöpoliittinen toiminta keskittyy metsiin ja luonnonsuojeluun, susiin ja muihin suurpetoihin, Itämereen ja vesistöihin, energiaan ja ilmastoon sekä kulutuskriittisyyteen ja kehitysyhteistyöhön. Toimintaa toteutetaan ja seurataan järjestötyön strategian mukaisesti. Luonto-Liiton arvot: - ympäristön ja luonnon arvostus - kestävä elämäntapa - avoimuus, demokraattisuus ja tasa-arvo - asiapohjaisuus, kriittisyys ja rakentavuus - rohkeus, reippaus ja tekemisen ilo. Visio: - Luonto-Liitto on valtakunnallisesti merkittävin järjestö omalle kohderyhmälleen. - Luonto-Liitto on järjestönä luovin, luotettavin ja luonteikkain ympäristön ja luonnon puolestapuhuja. - Jokainen luontoliittolainen toimii omaehtoisesti järjestön toiminta-ajatuksen toteutumiseksi. Luonto-Liiton vahvuudet: - laadukkaimmat luontoleirit lapsille ja nuorille - monipuolinen koulutus- ja ympäristökasvatustoiminta - nuoret päättävät itse toiminnasta (järjestödemokratia) - vahva susi- ja metsäasiantuntemus - näkyvä kulutuskriittinen toiminta - tasokkaat jäsenlehdet ja muut julkaisut. Luonto-Liiton kriittiset menestystekijät: - vahva, ihmisenkokoinen organisaatio - arvostettu, luotettava ja näkyvä yhteiskunnassa - kansalaisyhteiskunnan rakentaja. 4 2. Kärkikampanja: Metsät haltuun! Tavoitteet Metsät haltuun! on valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on innostaa nuoria löytämään metsät paikkana olla ja toteuttaa itseään, kasvattaa ymmärrystä metsien ekologisesta ja kulttuurisesta merkityksestä, metsien tilasta sekä metsäluontoon kohdistuvista uhista ja kannustaa toimimaan metsien suojelun puolesta. Erityisesti on tarkoitus tuoda esiin lähimetsien merkitystä ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle ja samalla edistää erityisesti kuntien omistamien lähimetsien suojelua. Kampanjan tavoitteena on myös tarjota innostavaa toimintaa ja sitä kautta saada uusia aktiivisia toimijoita ja jäseniä Luonto-Liittoon. Kampanjalla pyritään myös lisäämään Luonto-Liiton näkyvyyttä ja tunnettuutta. Toimenpiteet Kampanjan tavoitteita edistetään pääasiassa viestinnän keinoin sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kampanjalle luodaan oma visuaalinen ilme, jota käytetään kaikessa kampanjaan liittyvässä materiaalissa. Kampanjalle avataan oma nettisivu. Kampanjointia tehdään aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, mm. valokuvahaasteiden avulla. Kampanjaan liittyen järjestetään julistekilpailu. Tapahtumia ja tempauksia järjestetään erityisesti lähimetsissä. Esimerkkejä tapahtumista voivat olla metsien valtaukset (kiinnitetään huomiota uhattuun lähimetsään symbolisella leiriytymisellä), metsissä toteutettavat työpajat, joogatunnit, ohjatut retket ja muu mielekäs toiminta. Kampanjan osana järjestetään lähimetsien luontokartoitusretkiä ja tuotetaan kerätyn tiedon pohjalta suojelualoitteita maanomistajille. Kartoitustaitoja opetetaan uusille toimijoille järjestämällä kursseja ja tarjoamalla mahdollisuutta osallistua kokeneempien kartoittajien retkille. Piirien käyttöön luodaan lähimetsäretki -konsepti, jonka avulla voi järjestää ohjattuja metsäretkiä ryhmille. Retkiä tarjotaan tilattavaksi esim. kouluille metsälähettilästuntien tapaan. Retkiohjelman laatimisessa hyödynnetään valmiita Luonto-Liiton ympäristökasvatusmateriaaleja. Kampanjaan liittyvää valmisteltua ohjelmaa tarjotaan myös Luonto-Liiton leirien ja luontokerhojen käyttöön. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää viime vuonna päättyneen kaksivuotisen Koulumetsä hankkeen perintöä Metsät haltuun! -kampanjassa. Kampanjan kohderyhmää ovat ensisijaisesti nuoret (15-30-vuotiaat), mutta tapahtumia järjestetään myös lapsille ja perheille. Kampanjan toteutumista tukemaan kootaan erillinen ohjausryhmä. Arviointi - järjestettyjen tapahtumien määrä ja alueellinen jakautuminen - aktiivisten osallistujien määrä - tavoitettujen ihmisten määrä - näkyvyys sosiaalisessa mediassa - näkyvyys perinteisessä mediassa 5 - suojelualoitteiden määrä. 3 Ympäristökasvatus Tavoitteet Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen eli kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen, lisätä heidän tietoaan ja ymmärrystään luonnon toiminnasta, ohjata kunnioittamaan luontoa sekä opastaa ja kannustaa ympäristövastuullisiin toimintatapoihin. Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminta, eli kerhot, leirit ja muu ympäristökasvatustoiminta, tukee ja ylläpitää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten kannustaminen luonnossa liikkumiseen ja ohjaaminen luontokokemusten ääreen on tällä hetkellä yhteiskunnassamme ajankohtaisempaa kuin koskaan. Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, että lasten viettämä aika television ja internetin ääressä on koko ajan lisääntymään päin, ja lapsista on tullut entistä passiivisempia fyysisesti. Tutkimuksissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota luontokokemusten myönteisiin vaikutuksiin ihmisen terveydelle. Luonto-Liiton ympäristökasvatuksessa painottuu ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan kasvatus. Tärkeintä toiminnassa ovat monipuoliset, myönteiset ja kannustavat elämykset, joita lapset, nuoret ja perheet kokevat luonnossa. Lasten ja nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun on osa toimintatapaa. Toiminta Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminnan osa-alueita ovat: – luontokerhoverkosto (3.1) – luontoleirit (3.2) – lastentapahtumat (3.3) – koulu- ja oppilaitosyhteistyö (3.6) – ympäristökasvatuksen koulutukset (3.7) – ympäristökasvatuksen projektit ja yhteistyö (3.8). Ympäristökasvatuksen tärkeimmät painopisteet ja projektit vuonna 2015: – Metsäteemainen kärkikampanja. Vuoden 2014 aikana tuotettuja uusia metsäteemaisia ympäristökasvatuksen materiaaleja markkinoidaan kouluille aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Myös metsäteemaisten kouluvierailujen yläkouluille suunnattu materiaali päivitetään sisällöllisesti ja visuaalisesti. 6 – Vuoden aikana kootaan Kerhokummi-hankkeen kokemukset ja parhaat käytänteet ja tiedotetaan niistä. 3.1 Luontokerhoverkosto Tavoitteet Luontokerhotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille, nuorille ja perheille myönteisiä kokemuksia lähiluonnossa turvallisen aikuisen ohjauksessa ja antaa eväitä hyvän luontosuhteen syntymiseen. Luontokerhotoiminnan osa-alueita ovat Luonto-Liiton piirien ylläpitämien kerhojen lisäksi Kerhokummi-hanke ja luontokerhoverkoston tukipalvelut. Luontokerhoverkoston tukipalveluihin kuuluvat kerhojen ohjaajankoulutukset ja -tapaamiset, kerhoille suunnattu viestintä ja ympäristökasvatuksen materiaalit. Luontokerhoverkostoon voivat liittyä erilaiset lasten luontokerhot, nuorten kerhot ja ympäristöryhmät, perhekerhot sekä säännöllistä luontotoimintaa tekevät koululuokat, päivähoito- ja iltapäivätoimintaryhmät. Tarjoamalla tietoa Luonto-Liiton koulutuksista ja ajankohtaisista materiaaleista tuetaan myös koulujen, päiväkotien ja iltapäivätoiminnan ympäristökasvatusta. Toimenpiteet Eri puolilla Suomea toimii luontokerhoja, joissa kokoonnutaan yleensä puolentoista tunnin mittaiseen kerhokertaan joko iltapäivällä tai illalla. Luonto-Liitto tukee kerhonohjaajan työtä tarjoamalla ympäristökasvatuksen materiaalia ja mahdollisuuden säännöllisiin koulutuksiin sekä kerhonohjaajien tapaamisiin. Kerhonohjaajat saavat Luonto-Liiton kerhoverkoston kautta erilaisia tukipalveluja, kuten lasten luontolehti Siepon sekä neljä kertaa vuodessa kerhonohjaajien infokirjeen. Kerhoverkoston tarjoamista tukipalveluista viestitään myös muun muassa kouluille ja päiväkodeille. Uusien kerhojen perustamiseksi tehdään töitä piireissä koulutusten ja kärkikampanjan puitteissa. Kerhokummi-hanke Vuodesta 2010 lähtien toteutettua Kerhokummi-hanketta jatketaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalta saadulla avustuksella. Hanke jatkuu toukokuuhun 2015 asti. Tavoitteena on koota hankkeen kokemukset ja parhaat käytännöt kerhokummin tietopaketiksi ja viestiä tästä Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton alue- ja paikallisyhdistyksille. Tietopaketin tekemisestä ja siitä tiedottamisesta vastaa hankkeen työntekijä. 7 Hankkeessa jatketaan kerhojen perustamiseen liittyvää neuvontaa, joka on suunnattu paikallisille kerhotoimijoille. Myös perheretkikerhojen edistämistyötä jatketaan muun muassa järjestämällä perheretken järjestäjän kurssia eri puolilla Suomea. Arviointi – Luonto-Liiton kerhorekisteriin kerätyt tiedot: kerhoverkostoon kuuluvien luontokerhojen sekä muiden säännöllistä luontotoimintaa tekevien ryhmien määrä, ympäristöetsivätoimistojen määrä, sekä toimintaan osallistuvien lasten määrä Luonto-Liiton omien kerhojen osalta. – Kerhokummi-hankkeessa kerätään tiedot hankkeen puitteissa toimivista kerhokummeista ja luontokerhoista paikkakunnittain sekä siitä, kuinka paljon lapsia toiminta tavoittaa. 3.2 Luontoleirit Tavoitteet Leirien tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille virkistäviä kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Vuoden 2015 aikana uudistetaan rahoituksen toteutuessa leirinohjaajan tukimateriaali (leirikansio) siten, että se sisällöltään vastaa paremmin leirinohjaajien ja -johtajien tietotarpeisiin ympäristökasvatuksesta ja erilaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden huomioimisesta leireillä. Toimenpiteet Luonto-Liiton piirit ja aluejärjestöt järjestävät useita lastenleirejä sekä muutamia perheleirejä, päiväleirejä ja nuortenleirejä. Suurin osa leireistä järjestetään kesällä, osa syys- ja hiihtolomien aikana. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa on suunnitteilla myös perheleiri ja kansainvälinen nuorten Itämeri-leiri Bengtsårin leirisaarella. Yhteistyössä Natur och Miljön ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa toteutetaan ainutlaatuinen kehittämishanke lasten ja perheiden kielellisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Järjestämme kolmena kesänä kaksikielisiä luontoleirejä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Eteläpohjanmaan rannikkoseudulla. Lisäksi Vegaaniliiton kanssa on suunnitteilla eläinystävällinen perheleiri. Vuoden aikana uudistetaan luontoleirien ohjaajille suunnattu materiaalikansio siten, että se antaa ohjaajille entistä paremmat eväät toteuttaa ympäristökasvatusta luontoleireillä. Keskustoimisto avustaa piirejä muun muassa tiedottamalla leireistä ja tuottamalla materiaalia leirinohjaajien ja järjestäjien käyttöön. Leirien osallistumismaksut pidetään alhaisina, jotta hinta ei ole este lasten ja nuorten osallistumiselle leirille. Arviointi 8 – leireille osallistuvien lasten ja nuorten määrät – järjestettyjen leirien määrät piireittäin – leireiltä kerätyt palautteet osallistujilta – käyttäjäkokemukset uudistettavasta kerhonohjaajan tukimateriaalista (kerhokansiosta) – leirien osallistujien vanhempien näkemykset. 3.3 Lastentapahtumat Tavoitteet Ympäristökasvatuksellisten tapahtumien tavoitteena on tarjota lapsille ja perheille yhteisiä elämyksiä luonnossa. Tavoitteena on myös tutustuttaa uusia lapsiperheitä Luonto-Liiton toimintaan ja hankkia jäseniä. Toimenpiteet Luonto-Liiton piirit järjestävät vuosittain kaksi ympäristökasvatuksellista tapahtumaa lapsille ja perheille: Vainupäivän keväällä ja Syysmyrskyn syksyllä. Tapahtumat toteutetaan piireissä mahdollisuuksien mukaan. Aikaisempien vuosien tavoin tapahtumia järjestetään vähintään 3–4 piirissä. Luonto-Liitto on mukana järjestämässä vuonna 2015 lasten lintuviikkoa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Tapahtuman aikana rohkaistaan perheitä, lapsiryhmiä ja koululuokkia linturetkelle toukokuun lopussa. Luonto-Liitto osallistuu myös muihin lapsille ja lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin vuoden aikana. Arviointi – tapahtumien lukumäärät ja osallistujamäärät – järjestäjien kokemukset. 3.4 Toimintaryhmät Tavoitteet Luonto-Liiton toimintaryhmät ja jaostot edistävät metsien, susien ja muiden suurpetojen sekä Itämeren suojelua, luonnonharrastusta ja ympäristökasvatusta. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä, ydinvoiman vastustaminen ja uraanikaivostoiminta sekä kulutuskysymykset keräävät nuoria omaehtoiseen ja omannäköiseen toimintaan. 9 Toimintaryhmien tavoitteena on aktivoida nuoria toimimaan konkreettisesti ja itsenäisesti sekä vahvistaa Luonto-Liiton monipuolisuutta yhteiskunnallisena luonnon- ja ympäristönsuojelun vaikuttajana. Toimintaryhmien toiminta on valtakunnallista, ja kokoontumisia pyritään järjestämään eri kaupungeissa. Toimintaryhmien jäsenet ovat Luonto-Liiton vapaaehtoisia. Pitkämatkalaisten matkakulut korvataan mahdollisuuksien mukaan. Toimintaryhmien kokoontumisissa hyödynnetään myös etäosallistumista kuten Skypen käyttämistä. Toimintaryhmät ottavat huomioon toiminnassaan metsiensuojeluaiheisen kärkikampanjan. Toimenpiteet Toimintaryhmät järjestävät kursseja, koulutuksia, tapaamisia, tapahtumia ja tempauksia sekä vierailevat kouluissa ja oppilaitoksissa pitämässä oppitunteja liittyen metsien, Itämeren ja susien suojeluun sekä ilmastonmuutoskysymyksiin. Luonto-Liitto tukee toimintaryhmiä mainostamalla tapahtumia ja hakemalla taloudellista tukea kurssitoiminnalle muun muassa OK-opintokeskuksen kautta. Keskustoimisto tukee toimintaryhmien ja piirien yhteistyötä keräämällä toiminta- ja tapahtumatietoja sekä välittämällä näitä eteenpäin omiin jäsenlehtiin, sähköpostilistoille, internetsivuille sekä sosiaalisessa mediassa. Arviointi - toimintaryhmien toiminnan laadullinen arviointi - toimintaryhmien toiminnan näkyvyys tiedotusvälineissä - toimintaryhmien järjestämien tapahtumien määrä - toimintaryhmien aktiivisten osallistujien määrä - toimintaryhmien kursseille ja koulutuksiin osallistuneiden määrä - aktiivisten toimintaryhmien määrä. 3.5 Jäsenlehdet 3.5.1 Sieppo Tavoitteet Jäsenlehti Sieppo, lasten luontolehti, ilmestyy vuonna 2015 kuusi kertaa, nelivärisenä ja 32sivuisena. Lehdessä julkaistaan luontosatuja ja -tehtäviä, helppolukuisia artikkeleita, sarjakuvia sekä muita luonnontuntemusta ja ympäristöherkkyyttä kasvattavia juttuja. Siepon tekemisessä otetaan huomioon ympäristökasvatuksen monialaisuus ja toisiaan täydentävät näkökulmat. Sisältöjä tuotetaan perinteisen luontotiedon lisäksi kulttuurisesta, taiteellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Sieppo rohkaisee ja osallistaa lapsia: tarjotessaan lapsille laadukkaita tekstejä ja kuvia se innostaa lukijoitaan paitsi luonnonharrastukseen myös luovaan toimintaan, esimerkiksi kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Se rohkaisee lasta mieltämään lähiympäristönsä vahvasti omakseen sekä arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. 10 Lehden työryhmät, ideoijat ja avustajat kootaan Luonto-Liiton ympäristökasvatustoiminnan työntekijöistä ja aktivisteista, ympäristökasvatukseen erikoistuneista luontokirjailijoista ja kuvittajista sekä erilaisista ympäristökasvatustahoista kulloisenkin teeman mukaan. Lisäksi hyödynnetään ammattimaisten kuvittajien ja kirjoittajien halukkuus antaa oma työpanoksensa lasten ympäristökasvatuksen hyväksi. Vuonna 2015 Siepon sisältöä kehitetään edelleen luomalla uusia, lapsia kiinnostavia juttutyyppejä. Toiminta Siepon uudistamista viedään eteenpäin kehittämällä uusia juttutyyppejä. Erityistä huomiota kiinnitetään juttujen lapsinäkökulmaan huomioiden niin eri-ikäisten lukijoiden kuin tyttöjen ja poikienkin erilaiset kiinnostuksen kohteet. Uusia juttusarjoja kehitetään muun muassa seuraavista teemoista: arkeologia, luonnon ihmeet ja kasvit leikeissä. Lisäksi uusina juttusarjoina aloittavat lukijan luontopäiväkirja sekä lasten ja isovanhempien yhteiseen luonnonharrastukseen kannustava puuhapalsta. Juttuaiheiden valinnassa kiinnitetään huomiota luonnontuntemuksen ja -harrastuksen tukemiseen sekä luonnon monimuotoisuuden arvostuksen lisäämiseen. Erilaisten tehtävien osuutta lisätään. Siepon näkyvyyttä lisätään edelleen verkkoviestinnän keinoin. Sieppoa markkinoidaan sosiaalisessa mediassa ja Siepon omia nettisivuja päivitetään numerokohtaisesti. Nettisivuja uudistetaan ja niille lisätään tehtäviä vuorovaikutteisuuden tukemiseksi. Siepon painosmäärää lisätään, jotta irtonumeroita riittää myös markkinointitarkoituksiin. Sieppoa markkinoidaan vuonna 2015 mahdollisuuksien mukaan ala- ja esikoulujen opettajille, kirjastoille, perhelehtien lukijoille sekä Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenistölle. Joulun alla toteutetaan markkinointikampanja, jossa tarjotaan Sieppo-lehden tilausta joululahjaideaksi. Irtonumeromyynti Akateemisen kirjakaupan ja Tampereen luontokaupan kautta jatkuu. Vuoden 2015 teemoiksi on suunniteltu: 1) Maailman metsät 2) Luonnon äänet 3) Kasvit 4) Geologia 5) Pimeys/yö 6) Lahjat Suunnitteilla on myös yhteistyönumero Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa uuden näyttelyn (Muutosta ilmassa) tiimoilta. Arviointi - lukijoiden ja heidän vanhempiensa palaute - kävijämäärät Siepon nettisivuilla - avustajien määrä ja palaute - klubisivuille lähetetyn postin määrä - Siepon menekin seuraaminen. 11 3.5.2 Nuorten Luonto Tavoitteet Nuorten Luonto toteuttaa järjestön ympäristökasvatuksellista tehtävää tarjoamalla nuorille foorumin lehtityöhön ja ympäristöjournalismiin. Lisäksi lehti tuo ympäristöasioita tutuksi nuorille jäsenille ja tilaajille helpolla ja viihdyttävällä tavalla. Tavoitteena on laadukas ja kilpailukykyinen lehti, joka erottuu muista järjestölehdistä edukseen. Nuorten Luonto on nuortenlehti ja näyttää myös siltä. Vaikka tavoitteena on olla kiinnostava lehti kaikille nuorille, myös vanhemmat jäsenet tykkäävät lukea sitä. Vuoden metsäteemainen kärkikampanja näkyy lehdessä läpi vuoden. Uusi verkkosivu on saatu vuoden 2014 lopulla valmiiksi. Sivun tavoitteena on tavoittaa jäseniä ja lukijoita entistä paremmin ja houkutella myös uusia lukijoita. Nuorten Luonto tukee Luonto-Liiton kaikkea viestintää. Sen tavoitteena on muun muassa kertoa Luonto-Liiton tapahtumista, ihmisistä, piireistä ja toimintaryhmistä järjestön jäsenille ja sellaisiksi aikoville. Lehti toimii Luonto-Liittoa yhdistävänä linkkinä ympäri Suomea. Toimenpiteet Nuorten Luonto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on löyhä teema, joka päätetään joko hieman ennen toimituspalaveria tai sen aikana. Näin teema voi elää Luonto-Liiton ja ympäristön tapahtumien sekä avustajien ideoimien juttujen kanssa. Lehden ilmestymisaikataulu sopii yhteen Luonto-Liiton tärkeimpien tapahtumien, kuten Kevätseurannan, Ympäristötoimintapäivien ja kesäleirien kanssa. Vuoden 2015 kärkikampanja otetaan lehteen mukaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kampanja näkyy vuoden jokaisessa numerossa. Vuoden ensimmäisessä numerossa kampanja esitellään. On tärkeää antaa lehdestä tilaa myös toimintaryhmien ja aktiivien ideoimille ja tekemille jutuille tai Luonto-Liiton oman toiminnan esittelylle. Tämä pidetään mielessä joka numeroa suunniteltaessa. Lehden tekoon osallistumisen kynnys pidetään matalana. Toimitus auttaa nuoria juttujen muokkaamisessa julkaisukuntoon ja antaa palautetta. Avustajien osallistetaan jo lehden suunnitteluvaiheessa. Nuorten Luonnon Facebook-sivut sekä oma sähköpostilista toimivat toimitustyön ja yhteydenpidon välineenä. Lehteä kehitetään jatkuvasti kuuntelemalla avustajia, nuoria ja ympäristöä. Muita nuoriso- sekä ympäristömedioita seurataan. Lehdessä käsitellään ympäristönsuojelun ja luonnonharrastuksen lisäksi muita nuoria kiinnostavia asioita, kuten ekologista elämistä ja kuluttamista sekä kulttuuria. Julkkisten sijaan lehdessä esitellään enemmän nuoria ympäristösankareita ja luonnonsuojelijoita. Vuoden 2014 lopulla tehtiin lehden lukijatutkimus, josta saatuja tuloksia käytetään hyväksi. Pohditaan muun muassa sitä, miten lehti miellyttäisi mahdollisimman laajaa lukijakuntaa. 12 Pääkohderyhmää ovat kuitenkin alle 20-vuotiaat nuoret. Tasapainoillaan niin ympäristö- ja yhteiskunnallisten aiheiden kuin ekologista elämäntapaa käsittelevien juttujen kanssa. Nuorten Luontoon pyritään saamaan uusia avustajia. Sekä avustajia että uusia lukijoita hankitaan muun muassa messuilla ja tapahtumissa. Lehteä painetaan aina sen verran, että sitä voidaan jakaa erilaisissa tilaisuuksissa. Siepon 13-vuotiaille lukijoille vaihdetaan tammikuussa jäsenlehdeksi Nuorten Luonto. Lehden ulkoasusta pidetään yleisesti, joten jatketaan samalla visuaalisella linjalla. Paljon kuvia, kuvituksia ja värejä. Kanteen tuodaan monipuolisuutta muun muassa ympäristösankareilla ja tavallisilla nuorilla. Nuorten Luonnon uutta nettisivua kehitetään käytännön kokemuksen ja palautteen pohjalta. Uusi sivu on visuaalinen, raikas ja trendikäs. Nuorten Luonnon Facebook-sivu aktivoidaan, ja sinne tuodaan enemmän ja parempaa sisältöä. Tehdään vuoden aikana lukijakysely. Arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. - Nuorten Luonnon menekin seuraaminen - uuden nettisivun vaikutus ja ilmeestä saatava palaute - uuden verkkosivun kävijämäärän seuraaminen - Facebook-tykkääjien seuraaminen - avustajien määrä ja heiltä saatu palaute - lukijakyselypalaute ja suora palaute. 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö Tavoitteet Luonto-Liiton peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen kasvatusta ja opetusta. LuontoLiitto tekee yhteistyötä koulujen kanssa muun muassa päivätyökeräyksen, kerhojen ja kouluvierailujen kautta. Näiden tavoitteena on tukea koulujen kestävän kehityksen kasvatusta, tarjota oppilaille uusia näkökulmia ja tehdä tutuksi ympäristöasioita ja järjestöä. Kiertueilla on tavoitteena lisäksi antaa ideoita nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöasioihin. Koulukiertueet on suunnattu pääasiassa yläkouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Vuonna 2014 olemme tuottaneet uutta materiaalia myös alakouluille. Vuonna 2015 vierailuja voidaan rahoituksen varmistuessa tarjota myös alakouluihin. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. 13 Koulut voivat myös vapaasti hyödyntää kiertueiden materiaaleja opetuksessa. Luonto-Liitto järjestää rahoituksen varmistuessa metsä-, susi-, Itämeri- ja ilmastokoulukiertueet. Ilmastoaiheinen Ilmari-kiertue järjestetään yhteistyössä Maan ystävien, Nuorten Akatemian ja Dodon kanssa. Resurssien salliessa järjestetään Kevättuuli-kiertue pääkaupunkiseudulla ja myös muualla Suomessa. Rahoituksen varmistuessa toteutetaan myös Metsädraama-koulutus kasvattajille. Vuoden 2014 aikana uudistettuja Itämeri-materiaaleja tarjotaan koulujen käyttöön. Metsädraama aikana tuotettua metsä- ja itämeri-aiheisia opetuspaketteja tarjotaan alakouluille. Luonto-Liiton ilmasto-, metsä-, peto- ja Itämeri-lähettiläät ovat kiertäneet vuosien varrella yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea pitämässä teemallisia oppitunteja. Petolähettiläät Vuonna 2015 jatketaan rahoituksen varmistuessa petolähettiläskiertuetta. Vierailut on suunnattu peruskouluihin ja lukioihin. Vuonna 2014 on tuotettu uutta materiaalia alakoulujen käyttöön. Tätä materiaalia markkinoidaan kouluille myös opettajien vapaasti käytettäväksi materiaaliksi. Vierailuilla petolähettiläät kertovat susista biologisena lajina, suteen liittyvistä myyteistä sekä susien suojelusta. Vierailut on suunniteltu havainnollisiksi ja aktivoiviksi. Petolähettiläsvierailu sopii hyvin koulun ympäristöopin, biologian, etiikan ja yhteiskuntaopin tunneille tai ympäristöpäiviin. Metsälähettiläät Metsäaiheiset kouluvierailut on suunnattu yläkoulujen 8.–9.-luokkalaisille. Kiertue tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, lisää oppilaiden tietoisuutta metsäasioista sekä rohkaisee heitä osallistumaan omaa lähiympäristöään koskevaan keskusteluun. Vuonna 2015 metsälähettiläät kiertävät edelleen pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2014 on tuotettu alakouluille suunnattua valokuviin pohjautuvaa opetusmateriaalia. Lisäksi on tuotettu Metsädraamamateriaali. Uusia materiaaleja hyödynnetään vuoden aikana toteutettavilla kouluvierailuilla. Ilmari-lähettiläät − kouluvierailuja ilmastonmuutoksesta Ilmari-kouluvierailujen teemana on ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa. Ilmari-tunnilla nuoret pohtivat sitä, millainen olisi onnellinen, vähähiilinen tulevaisuus ja mitä meidän pitäisi sen saavuttamiseksi tehdä. Tunnilla keskitytään ilmastonmuutoksen ratkaisuihin. Ilmari-kouluvierailut ovat osa Ilmari-hanketta, joka on Luonto-Liiton, Dodon, Maan ystävien ja Nuorten Akatemian yhteistyöhanke. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 14 Itämeri-lähettiläät Itämeri-lähettiläsvierailujen tavoitteena on auttaa nuoria havaitsemaan omia vaikuttamismahdollisuuksiaan Itämeren tilaan. Itämeri-lähettiläsvierailut on suunnattu erityisesti biologian ja maantiedon oppitunneille yläkouluissa ja lukioissa. Suomenlahti-vuoden 2014 aikana on tuotettu uusia materiaaleja koulujen käyttöön. Materiaaleihin kuuluvat kouluille suunnattu valokuvaesitys Suomen rannikon vedenalaisesta luonnosta sekä oheismateriaalit, joita voi hyödyntää osana opetusta eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Globaalia ympäristökasvatusta Maan ystävien koordinoimaa yhteistyöhanketta Ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita (GYKEPE) jatketaan, jos rahoitus varmistuu. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Hankkeessa tuotetaan materiaaleja vapaaehtoisten ja ammattikasvattajien käyttöön, järjestetään toiminnallisia työpajoja ja globaaleja ympäristöpäiviä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tarjotaan koulutusta opettajille, ammattikasvattajille ja vapaaehtoisille. Arviointi – koulutuksiin osallistuvien lähettiläiden määrä – vierailuja tekevien lähettiläiden määrä alueittain – tavoitettujen luokkien ja ryhmien määrä – oppilaiden ja opettajien palautteet vierailuista – lähettiläiden raportit vierailuista. 3.7 Ympäristökasvatuksen koulutus Tavoitteet Tavoitteena on lisätä koulutukseen osallistujien tietoa ympäristökasvatuksesta ja tutustuttaa ympäristökasvatuksen menetelmiin. Vuoden aikana painotetaan erityisesti yläkoulujen ja lukioiden opettajille suunnattuja Pihka-koulutuksia. Tavoitteena on myös saada Luonto-Liiton ympäristökasvatustoimintaan mukaan uusia kerhon- ja leirinohjaajia ja tarjota toiminnassa jo mukana oleville mahdollisuus kartuttaa ohjaajantaitojaan. Toimenpiteet Järjestetään vuosittain koulutusta muun muassa seuraavilla teemoilla: 15 – leirinohjaaja ja leirinjohtaja – kerhonohjaaja – luonnonharrastuskurssit lasten- ja nuorten ryhmien ohjaajille (Pihka ja Karpalo) – luontoleikkikurssi – Kerhokummi-hankkeessa järjestetään lisäksi kerhokummien koulutusta. Muut ympäristökasvatuksen koulutukset eri kohderyhmille: – Luonto luokkahuoneena – luontohyvinvointikoulutus – Kevättuuli-koulutus – Pihka-koulutus yläkoulujen opettajille – perheretken järjestäjän kurssi – Itämeri-materiaaleihin liittyvä koulutus – metsädraamakoulutus. Vuoden aikana kehitetään edelleen ympäristökasvatuksen koulutuksia ja viedään loppuun koulutusten uudistustyö. Luonnon ja luontokokemusten yhteyttä ihmisten hyvinvointiin on tutkittu useilla eri aloilla viime vuosina. Tutkimuksissa on noussut esiin uutta tietoa luontokokemusten mahdollisuuksista ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa saadut kokemukset ja palaute ovat osoittaneet, että tämä näkökulma kiinnostaa erityisesti ammattikasvattajia. Luonto-Liitto painottaa toiminnassaan erityisesti vapaa-ajalla tapahtuvaa, epämuodollista ympäristökasvatusta. Koulutusten keskeisiä kohderyhmiä ovat koulujen kerhotoiminnan ja muiden luontokerhojen, leirien ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Ympäristökasvatukseen liittyvässä tiedotuksessa ja viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tieto Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen koulutuksista tavoittaisi paremmin koulun kerhotoimintaa suunnittelevat ammattikasvattajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Arviointi – kurssien ja koulutustilaisuuksien lukumäärä ja osallistujamäärät sekä teemat – koulutuksiin osallistujilta kerätty palaute – keskustoimiston, piirien ja toimintaryhmien järjestämien OK-opintokeskuksen kurssien ja koulutustilaisuuksien lukumäärä, osallistujamäärät ja teemat. 3.8 Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö Pihka-hanke 16 Pihka-luonnonharrastusmerkki on Luonto-Liiton kehittämä tehtäväpaketti, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea nuorten luonnonharrastusta sekä opettaa perustietoja Suomen eliöistä, elinympäristöistä, luonnonilmiöistä ja luontoystävällisestä retkeilystä. Pihkalla on omat verkkosivut (www.luontoliitto.fi/pihka), joista harrastusmerkin suorittaja voi lukea ja tulostaa itselleen tehtävät ja niiden suoritusohjeet. Pihka-luonnonharrastusmerkki julkaistiin vuonna 2009. Luonto-Liiton Pihka-luonnonharrastusmerkki yläkoulujen ympäristöopetuksessa -hankkeessa Pihka-luonnonharrastusmerkin valtakunnallista tunnettuutta lisätään järjestämällä yläkoulujen opettajille muutaman tunnin mittaisia maksuttomia Pihka-koulutuksia eri puolella Suomea. Koulutusten tavoitteena on esitellä Pihka-paketti opettajille ja tarjota materiaaleja, joiden avulla opettajien olisi helppo ottaa Pihka-luonnonharrastusmerkin tehtäviä osaksi pitämiään oppitunteja. Vuonna 2015 Pihka-hankkeen toteutusta jatketaan. Hankkeen tavoite ja aikataulu Hankkeella on neljä päätavoitetta: 1) Pihka-luonnonharrastuspaketin tunnetuksi tekeminen erityisesti yläkoulujen biologian opettajille ympäri Suomea 2) Pihka-tehtävien käytön lisääminen yläkoulujen opetuksessa 3) nuorten luonnonharrastuksen edistäminen 4) Pihka-tehtäväpaketin kehittäminen. Hanke käynnistyi kurssijärjestelyillä ja markkinoinnilla heinäkuussa 2014. Syys–marraskuussa järjestetään koulutukset Helsingissä ja Joensuussa. Tammikuussa markkinoidaan helmi– toukokuussa pidettäviä koulutuksia, jotka järjestetään Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Lapset Itämeren puolesta – Barn för Östersjön -hanke Barn för Östersjön – Lapset Itämeren puolesta on Vera (9v) ja Isak (6v) Meriläisen aloitteesta syntynyt hanke, jonka tarkoituksena on antaa lapsille puheenvuoro Itämerikeskustelussa. LuontoLiitto on mukana toteuttamassa hanketta yhteistyössä Natur och Miljön Dropp -järjestön, YLE:n lastenohjelmien ja aloitteentekijöiden huoltajan kanssa. 4. Ympäristötoiminta Tavoitteet Luonto-Liitto tekee ympäristökysymyksiin liittyvää vaikuttamistyötä keskustoimistossa, toimintaryhmissä, piireissä ja alueyhdistyksissä. Luonto-Liitto korostaa ympäristöasioiden kuuluvan kaikille, sekä kaikkien oikeutta ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. LuontoLiitto keskittyy koko väestöön kohdistuvaan asennekasvatukseen ympäristöasioissa. 17 Nuorilla on Luonto-Liitossa mahdollisuus osallistua ympäristövaikuttamiseen ja omaehtoiseen toimintaan, joka antaa valmiuksia muuhunkin yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Luonto-Liitto toimii alueellisen demokratian ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luonto-Liiton tavoitteena sekä luonnonsuojelu- että ympäristötoiminnassa on perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi vahvistaa asiantuntemusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä Luonto-Liiton asiantuntijaroolia yhteiskunnassa. Luonto-Liiton ympäristötoiminnan tavoitteena on saada yhteiskunta tunnustamaan luonnon itseisarvo itsestään selväksi lähtökohdaksi luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelutyössä sekä kaikessa päätöksenteossa. Luonto-Liitto puolustaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä perusvapauksia ja niiden hyödyntämisen tärkeyttä demokratian toteutumisen kannalta. Toiminta Ympäristötoiminnalla Luonto-Liitto vaikuttaa päätöksentekoon jo alkuvaiheessa: Luonto-Liitto antaa lausuntoja, hakeutuu ja osallistuu erilaisiin toimikuntiin ja ohjausryhmiin sekä järjestää koulutuksia. Luonto-Liitto painottaa toiminnassaan uusien keskustelunavausten tekemistä sekä monipuolisten ja yllättävien toimintakeinojen käyttöä. Luonto-Liitto tiedottaa ja ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Luonto-Liitto osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin, tempauksiin, seminaareihin ja koulutuksiin ja on niissä esillä.. Luonto-Liitto osallistuu nuorten Ympäristötoimintapäivien – Miljöaktionsdagarna (MAD) järjestämiseen yhdessä Natur och Miljön ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Luonto-Liitto jakaa huomionosoituksia myönteisille ja kielteisille ympäristöteoille esimerkiksi jakamalla Siilin piikki -palkintoja ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista ja Siilin peukku –palkintoja ympäristön kannalta myönteisistä puheista tai teoista. 4.1 Metsätoiminta Tavoitteet Metsätoiminnalla edistetään metsien ja soiden sekä niiden lajiston suojelua. Pitkän aikavälin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Samalla tarjotaan osallistumis-, oppimis- ja vaikuttamismahdollisuuksia luonnonsuojelusta kiinnostuneille nuorille sekä pyritään lisäämään luonnonsuojelumyönteisyyttä yhteiskunnassa. Vuoden 2015 erityistavoitteena on edistää taajamien lähimetsien merkityksen tunnustamista ja suojelua. Tämä on myös koko Luonto-Liiton vuoden 2015 kärkikampanja. Lisäksi edistetään valtion maiden tarkoituksenmukaista käyttöä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös muiden suurten maanomistajien, kuten metsäyhtiöiden, vastuuta pidetään esillä. Edistetään soiden suojelua etenkin valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Kotimaassa lisätään yhteistyötä Luonto-Liiton piirien ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden toimintaryhmien kanssa. Kansainvälisellä tasolla pääpaino on puolestaan yhteistyössä pohjoismaisten ja venäläisten sisarjärjestöjen kanssa. 18 Vuoden 2015 tavoitteena on myös jatkaa ja kehittää metsäteemaista ympäristökasvatusta, saada mukaan uusia toimijoita ja monipuolistaa viestintää sekä metsäryhmän toimintamuotoja. Toimenpiteet Metsätoimintaa ohjaa metsäryhmä yhdessä metsäjaoston sekä puolipäiväisen metsävastaavan kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut ympäristöjärjestöt Suomessa, muissa Pohjoismaissa sekä Venäjällä. Vuonna 2015 Luonto-Liiton kärkikampanjan teemana on lähimetsien merkityksen esiin nostaminen ja toimintamahdollisuuksien tarjoaminen lähimetsien puolustamiseksi. Kaupunkimetsien osalta aktiivista toimintaa on erityisesti Helsingissä, jossa on tehty karttarajaukset ja aloite arvokkaimpien metsäalueiden turvaamiseksi kaavoituksessa. Myös muilla alueilla pyritään aktivoimaan uusia toimijoita, erityisesti nuoria, puolustamaan omia lähimetsiään. Samalla tarjotaan helppoja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia metsäluonnosta kiinnostuneille ihmisille. Erityistä huomiota kiinnitetään merkittävien yhteisömaanomistajien, kuten kuntien ja seurakuntien, vastuuseen lähiluonnon turvaamisessa. Valtion vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelusta nostetaan esiin. Kampanjoinnissa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistua laajaa luonnonsuojelujärjestöjen yhteistä valtion maiden suojeluesitystä Kansallisomaisuus turvaan – valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita, jossa on rajattu kartoille yli 500 suojelun arvoista aluetta valtion mailta. Valtion maiden suojelua pyritään edistämään aktiivisella yhteydenpidolla asianosaisiin ja Metsähallitukseen sekä nostamalla suojeluesitysten kohteita esiin eri tavoin. Valtion maiden suojeluesityksen tietoja täydennetään myös edelleen maastokartoituksilla. Metsähallituksen organisaatiouudistuksen etenemistä seurataan ja pidetään esillä luonnonsuojelun tarpeita uudistuksissa. Kainuun valtion maiden osalta vuoden aikana varaudutaan myös luonnonvarasuunnitelman tarkistukseen koostamalla vanhoja tietoja sekä tarvittaessa täydentämällä maastotietoja lisäkartoituksilla. Suoluonnon suojelussa edistetään alkuvuonna soidensuojelun täydennysohjelman poliittista hyväksymistä. Tämän jälkeen soiden suojelun edistämistä jatketaan muilla keinoilla. Luontoliittolaisia innostetaan soilla liikkumiseen ja soiden käyttöön vaikuttamiseen. Kampanjointia metsäyhtiöiden omistamien luontoarvoiltaan merkittävien metsien puolesta jatketaan. Suojeluesityksiin rajattujen kohteiden valvontaa tehostetaan ja mahdollisiin hakkuisiin puututaan nostamalla niitä julkisuuteen. Yhtiömaakampanjalle hankitaan kansainvälistä näkyvyyttä NordicForests.org-nettisivuston avulla. Suojeluesityksiä täydennetään edelleen kartoittamalla uusia kohteita ja päivittämällä tietoja vanhojen kohteiden tilasta. FSC (Forest Stewardship Council) -sertifiointijärjestelmän kehittämiseen ja toteutuksen valvontaan osallistutaan aktiivisesti sekä Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen (Suomen FSC-yhdistys) hallituksessa, työryhmissä että maastossa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan olemalla jatkuvasti yhteydessä sertifikaatin haltijoihin, tuomalla tapausesimerkkejä sertifioinnin auditoijien tietoon sekä nostamalla aiheita esiin yhdistyksen hallituksessa ja työryhmissä. Omia toimijoita koulutetaan standardin sisällöstä. Kampanjoidaan sen puolesta, että tahot, jotka ottavat standardin käyttöön, sisällyttävät luontojärjestöjen suojeluesityskohteet hakkuilta säästettävään osuuteen. Metsävastaava on Luonto-Liiton edustajana Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen hallituksessa.. 19 Uusien kartoittajien ja toimijoiden saamiseksi sekä kokeneempien taitojen kehittämiseksi järjestetään kartoituskoulutusta. Kartoitustaitoja opetetaan kisälliperiaatteella kokeneiden kartoittajien maastoretkillä. Ympäristökasvatuksen saralla keskeisintä on valtakunnallisen metsälähettiläskiertueen järjestäminen (ks. 3.6 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö). Syksyllä 2015 metsälähettilästoimintaa jatketaan rahoituksen järjestyessä. Viestinnässä jatketaan Metsäblogin kehittämistä uusien lukijoiden ja kirjoittajien saamiseksi muun muassa aloittamalla säännöllisesti ilmestyviä kirjoitussarjoja ja hankkimalla tekstejä kiinnostavilta vierailijakirjoittajilta. Metsäaiheisia mediatiedotteita pyritään julkaisemaan keskimäärin vähintään yksi kuukaudessa. Nettisivujen vanhaa sisältöä päivitetään ja uutta sisältöä tuotetaan säännöllisesti. Sisäisessä viestinnässä keskeistä on paikkatietoarkiston kokoamisen ja järjestämisen jatkaminen. Paikkatiedon arkistointia kehitetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja muiden luontojärjestöjen kanssa. Uusia toimijoita ja nykyisiä passiivisia toimijoita motivoidaan tarjoamalla heille helposti lähestyttäviä ja selkeästi suunniteltuja projekteja. Yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa lisätään entisestään, mikä on eduksi sekä metsätoiminnalle että piireille ja niiden näkyvyydelle. Vähintään yksi kokous tai tapahtuma järjestetään piirien vieraana ja piirien toimijoiden osallistumista muun Suomen metsätapahtumiin tuetaan. Yhteistyötä pyritään lisäämään myös muiden toimintaryhmien kanssa. Pohjoismaisten järjestöjen kanssa jatketaan tärkeää tiedonvaihtoa ja osallistutaan metsäkartoituksiin Ruotsissa. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Venäjän metsien suojeluun kartoittamalla ja tekemällä yhteistyötä venäläisten järjestöjen kanssa. Arviointi - uudet suojelupäätökset - tapahtumien (kokoukset, tempaukset, kurssit, jne.) lukumäärä, niiden osallistujamäärät sekä osallistujilta saatu palaute - lausuntojen, tiedotteiden ja muiden julkaisujen sekä tiedotusvälineissä julkaistujen juttujen lukumäärä ja näkyvyys - metsäryhmän verkkosivujen sekä Metsäblogin kävijämäärät sekä niistä saatu palaute - metsätoimijoiden lukumäärä ja alueellinen jakautuminen - Luonto-Liiton piirien paikallisten metsäryhmien lukumäärä ja aktiivisuus (tapahtumien, kartoitusten yms. lukumäärät) - metsäryhmän ja piirien välisen yhteistyön määrä. 4.2 Suurpetotoiminta Tavoitteet Luonto-Liiton susiryhmä on suurpetojen, lähinnä suden suojeluun keskittynyt toimintaryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa Suomen suurpetopolitiikkaan. Susiryhmän toiminnan tavoitteena on edistää suden elinvoimaisen kannan syntymistä kaikkialle Suomeen, mahdollistaa susien vaellus 20 poronhoitoalueen läpi muualle Skandinaviaan, vähentää suteen liittyviä ennakkoluuloja sekä edesauttaa ratkaisujen löytämistä ristiriitoihin. Tavoitteena on saada susien ja muiden eläinten salametsästys loppumaan Suomesta sekä saada luonnonsuojelunäkemys vahvemmaksi osaksi valtiohallinnon päätöksentekoa. Vuoden 2015 tavoitteena on erityisesti rakentavan susipolitiikan edistäminen, lapsille ja nuorille suunnatun tiedotuksen ja toiminnan laajentaminen sekä yhteistyön tiivistäminen erityisesti susialueilla toimivien sidosryhmien kanssa. Susiryhmä kehittää yhteistyötä Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa suurpetotoiminnan järjestämiseksi osana vuoden 2015 kärkikampanjaa. Susiryhmä pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että kehitys Pohjois-Suomessa veisi kohti pysyvän susikannan mahdollistavaa tilannetta. Toimenpiteet Susiryhmä ottaa aktiivisesti osaa petopoliittiseen keskusteluun laatimalla tiedotteita, osallistumalla yleisötapahtumiin ja antamalla lausuntoja valtiohallinnon suurpetopolitiikkaan. Susiryhmän toiminnan painopisteenä on edelleen kampanjointi salametsästystä vastaan. Susiryhmän toimintaa ohjaa Luonto-Liiton liittohallituksen nimeämä suurpetojaosto. Susiryhmässä toimivat jaoston lisäksi Salakaadot seis -työryhmä, Lappi-ryhmä, lobbausryhmä sekä tarpeen mukaan tapahtumia tai muita hankkeita toteuttavia määräaikaisia työryhmiä. PohjoisKarjalassa toimii itsenäinen susiretkeilyyn keskittyvä paikallisryhmä. Jokaisella ryhmällä on vastuuhenkilö, joka kutsuu työryhmän koolle. Salakaadot seis -kampanja tekee jatkossakin yhteistyötä kampanjan suojelijan Roman Schatzin kanssa. Susiryhmä tiedottaa tapahtumista ja ajankohtaisista aiheista sosiaalisessa mediassa, sähköpostilistoilla sekä kahdella internetsivulla: susiryhmän omalla internet-sivulla sekä Salakaadot seis -kampanjasivulla. Susiryhmän omalla sivulla jatketaan blogimaisia kirjoituksia ja niitä hankitaan aktiivisesti ulkopuolisilta kirjoittajilta. Tiedotus- ja opetusmateriaalia tuotetaan ja jaetaan aktiivisesti. Susiryhmä järjestää tapahtumia ja tempauksia. Susiryhmä kannustaa ja antaa tukea vapaaehtoisilleen omaehtoisen sudensuojelutoiminnan edistämiseksi. Yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen ja ryhmien kanssa jatketaan ja edistetään edelleen. Lisäksi järjestetään sidosryhmätapaamisia ja kehitetään vaikutustyötä valtionhallintoon ja EU-tasolle. Susiryhmän aktiivit pitävät yhteyttä Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisryhmiin yhteistyön tiivistämiseksi. Rahoituksen järjestyessä kouluvierailutoimintaa jatketaan ja susiryhmälle palkataan työntekijä. Arviointi – laadullinen arviointi susijaoston ja sen määräämien työryhmien tapaamisissa – susiryhmän tiedotusaktiivisuus ja toiminnan näkyminen tiedotusvälineissä – järjestettyjen tapahtumien ja niiden osanottajien määrät – piirien osallistumisaktiivisuus susitoiminnassa – internetsivujen kävijämäärien seuraaminen – uusien yhteistyökumppanien määrä. 21 4.3 Itämeri-toiminta Tavoitteet Itämeri-toiminnan tavoitteena on ympäristötietoisuuden lisääminen erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa, Itämeren luonnon suojeleminen, vesistöjen tarjoamien ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja etenkin rehevöitymisen hillitseminen. Keskeinen osa vuoden 2015 Itämeri-toimintaa on Itämeri-koulukiertue, sen jatkuvuuden turvaaminen ja elämyksellisyyden kehittäminen. Tavoitteena on tarjota vuoden 2014 pilottihankkeen jälkeen alakoululle suunnattuja Itämeri-tunteja laajemmalle joukolle kouluja. Vuoden aikana on tavoitteena järjestää 250 kouluvierailua. Toimenpiteet Koulukiertuetta kehitetään uusien monipuolisten materiaalien, kuten Merenranta kutsuu rantaretkioppaan ja alakouluille suunnatun Prezi-pohjaisen materiaalin kautta. Alakoulukiertueen aloittamiseksi tavoitteena on tarjota lähettiläille täydennyskoulutusta nuorempaa kohderyhmää varten. Kesällä 2015 on tavoitteena pitää kansainvälinen Itämeri-leiri Bengtsårin leirisaarella. LuontoLiiton Itämeri-ryhmä on mukana toteuttamassa leiriä. Itämeri-ryhmä jatkaa Luonto-Liiton Itämeri-sivujen sekä ryhmän oman Facebook-sivun kehittämistä. Itämeriryhmäläisten aktiivisen osallistumisen rohkaisemiseksi järjestetään teemailtoja ja retkiä, joissa suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa virallisen kokoustamisen ulkopuolella. Arviointi - uusien materiaalien menekki ja tilausten määrä - toteutuneiden aktivisti-iltojen, retkien ja muiden tapahtumien määrä - uusien aktiivisten jäsenten määrä - kouluvierailujen, koulutettujen lähettiläiden sekä tavoitettujen oppilaiden määrät - kouluvierailuista saadut palautteet - uusien Facebook-tykkääjien määrä ja sivun aktiivisuus. 4.4 Kulutuskriittinen toiminta Tavoitteet Kulutuskriittisen toiminnan tavoitteena on herättää yksityiset kansalaiset miettimään kuluttavan elämäntavan mielekkyyttä ja käynnistää julkista keskustelua aiheesta. Luonto-Liitto kyseenalaistaa kulutuksen kasvattamisen kansallisena tavoitteena. Luonto-Liitto korostaa jätteiden synnyn ennaltaehkäisyn merkitystä sekä ihmisten valintojen vaikuttavuutta. 22 Luonto-Liitto ylläpitää Kulutus.fi-sivustoa, jossa julkaistaan kuluttamista käsitteleviä kirjoituksia sekä tarjotaan kävijöille testejä ja muita omakohtaisen pohdinnan välineitä. Kulutus.fi-sivun toiminnasta vastaa päätoimittaja ja vapaaehtoinen toimituskunta. Luonto-Liitto rohkaisee nuoria kulutuskriittiseen paikallistoimintaan ja paikallisten kulutuskriittisten toimintaryhmien perustamiseen. Tällainen ryhmä toimii jo pääkaupunkiseudulla. Toimenpiteet Kulutuskriittistä keskustelua pyritään herättämään muun muassa jakamalla sosiaalisessa mediassa Kulutus.fi:n tekstejä sekä aihetta koskettavia ajankohtaisia linkkejä. Uusia kirjoittajia rekrytoidaan Kulutus.fi:n toimituskuntaan. Sivustoa kehitetään yhä toimivammaksi. Luonto-Liitto huolehtii jokavuotisen Älä osta mitään -päivän koordinoinnista ja kannustaa muita järjestöjä ja erilaisia tahoja osallistumaan päivän viettoon tempauksin ja tapahtumin. Lisäksi Luonto-Liitto osallistuu aktiivisesti Suomen degrowth-verkoston toimintaan, jossa pohditaan talouskasvun vaihtoehtoja. Lyhytaikaisia yhteistyöprojekteja toteutetaan mahdollisesti muiden kumppanien kanssa. Arviointi - Kulutus.fi-sivuston näyttökerrat (noin 2 500 näyttökertaa kuussa) - sivuston tekemiseen osallistuvien aktiivisten kirjoittajien määrä (vähintään 10 aktiivista kirjoittajaa) - sisällön päivittyminen viikoittain uudella kirjoituksella. 4.5 Ilmastotoiminta Tavoitteet Luonto-Liiton ilmastotoiminnan tavoitteena on yhtäältä ilmastotietoisuuden edistäminen, toisaalta pyrkiä vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan sen puolesta, että Suomi asettaa ilmastotieteen näkökulmasta riittävän tiukat päästövähennystavoitteet ja toimii rakentavasti YK:n ilmastoneuvotteluissa, jotka huipentuvat marras–joulukuussa Pariisissa. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on energiantuotantorakenne, joka perustuu sataprosenttisesti uusiutuviin polttoaineisiin. Ilmastotietoisuuden edistämisessä painotamme sekä kuluttajavalintoja että yhteiskunnallisia vaikutuskeinoja. Pyrimme erityisesti tuomaan esiin nuorten ääntä ja näkökulmia ilmastokeskusteluun. Toimimme myös kansalaisille avoimen energia- ja ilmastopolitiikan puolesta. Tavoitteena on varmistaa, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ilmastolaista saadaan Suomessa voimaan. Tavoitteena on kannustaa yhteiskuntaa siirtymään uusiutuvaan energian käyttöön ja luopumaan ydinvoimasta. Tavoitteena on myös uraanin tuotannon ja etsinnän kieltäminen Suomessa. 23 Luonto-Liitto pyrkii vaikuttamaan liikennepolitiikkaan siten, että yksityisautoilu vähenee ja liikenteessä siirrytään käyttämään kestäviä uusiutuva polttoaineita, kuten jätteistä valmistettua biokaasua. Toimenpiteet Uusi kansainvälinen ilmastosopimus on määrä solmia Pariisissa marras–joulukuussa 2015. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on tärkeää, että sopimus on tavoitteiltaan mahdollisimman kunnianhimoinen, toteutustavaltaan oikeudenmukainen ja kattaa päästöt kaikissa merkittävimmissä päästöjä aiheuttavissa maissa. Ilmastoneuvotteluihin ja erityisesti Suomen rooliin vaikuttaminen on vuoden ajan Luonto-Liiton ilmastopoliittisen vaikuttamisen painopiste. Luonto-Liitto toteuttaa päättäjille suunnatun vetoomuksen ilmastoasenne.fi-sivustolla. Luonto-Liitto tarjoaa jäsenistölle ja aktiiveille tilaisuuden Pariisin ilmastohuippukokouksen seuraamiseen ja jos rahoitus varmistuu, myös kokouksen oheistapahtumiin osallistumiseen järjestämällä bussikuljetuksen paikan päälle. Kansainvälisen ilmastopolitiikan rinnalla tarvitaan määrätietoista toimintaa Suomen omien päästöjen vähentämiseksi, mikä edellyttää energiantuotannon rakenteellista uudistamista. LuontoLiitto työskentelee uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi. Luonto-Liitto tekee ilmastopoliittisessa vaikuttamistyössä tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Luonto-Liitto tekee yhteistyötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa ilmastolain voimaan saattamiseksi sekä ottaa osaa kansalaisjärjestöjen ilmastosivujen (ilmasto.org) ylläpitoon ja kehittämiseen. Luonto-Liitto on yhdessä Nuorten Akatemian, Maan ystävien ja Dodon kanssa mukana ilmastolähettiläitä kouluihin tarjoavassa Ilmari-koulukiertuehankkeessa sekä osallistuu hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja viestintään. Luonto-Liitto vaatii ydinvoimasta luopumista ja pitää esillä energiansäästön ja uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Kaivostoiminnan ja uraaninlouhinnan haitoista tiedotetaan ja annetaan lausuntoja. Kestäviä liikenneratkaisuja edistetään vaikuttamalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen käyttöönottamiseksi. Arviointi - ilmastovetoomuksen näkyvyys ja osallistujien määrä - ilmastotoiminnan näkyminen Luonto-Liiton omassa viestinnässä (esimerkiksi Nuorten Luonto, kulutus.fi, Facebook) - laadullinen arviointi ilmastotoiminnan vaikuttavuudesta. 5. Luonnonharrastus Tavoitteet Luonnonharrastustoiminnan vuoden 2015 erityisenä tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja, joiden avulla Luonto-Liiton rooli käytännön luonnonharrastustoiminnan toteuttajana vahvistuu. Osa tästä tehdään vuonna 2015 alkavan Metsät haltuun! -kampanjan puitteissa. Toiminta 24 Luonto-Liiton eri toimintaryhmät, piirit ja aluejärjestöt järjestävät pääosan Luonto-Liiton luonnonharrastustoiminnasta esimerkiksi leireillä ja retkillä. Keskustoimisto auttaa piirejä ja toimintaryhmiä tuottamalla materiaaleja, kouluttamalla ohjaajia sekä tiedottamalla tapahtumista. Valtakunnallisella tasolla luonnonharrastustoimintaa ohjaa Luonto-Liiton luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaosto. Jaoston vastuulla on erityisesti Kevätseurannan (5.1) ja Pihka-merkin (5.3.2) kehittäminen. Muuhun toimintaan kuuluvat lapsille suunnatut Kevättuuli-kevätseuranta (5.2) ja Karpalo-luonnonharrastusmerkki (5.3.1). Luonto-Liitto järjestää myös luonnonharrastusta tukevaa koulutusta. Luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaoston jäsen edustaa Luonto-Liittoa kansalaisjärjestöjen ulkoilun edistämisen yhteistyöverkostossa, Ulkoilufoorumissa. 5.1 Kevätseuranta Tavoitteet Kevätseuranta on jatkunut yhtäjaksoisena vuodesta 1961 lähtien, ja tavoitteena on jatkaa sitä edelleen perinteisenä ja näkyvänä osana Luonto-Liiton valtakunnallista luonnonharrastustoimintaa. Kevätseurannassa tavoitteena on tarkkailla kevään edistymistä noin 40 eläin- ja kasvilajin avulla, joiden ilmestymistä ja runsastumista seurataan ensihavaintoina sekä seitsemänä seurantaviikonloppuna. Vuoden 2015 Kevätseurannan teemana on Urbaani kevät. Teemalajeiksi valitaan erityisesti rakennetussa ympäristössä helposti havaittavia lajeja ja ilmiöitä. Tavoitteena on kiinnittää huomiota arkisen lähiluonnon ihmeisiin. Teema on sama kuin vuonna 2005, jolloin se sai paljon myönteistä palautetta ja medianäkyvyyttä. Toimenpiteet Kevätseurannan toteuttamisessa jatketaan yhteistyötä Luonnontieteellisen keskusmuseon, Yleisradion (YLE) Aamu-tv:n, Natur och Miljön (NoM) sekä Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) ja sen Ikkuna Suomen Luontoon -sivuston (ISL) kanssa. Kampanjaa varten palkataan Kevätseuranta-koordinaattori huolehtimaan kampanjan tiedottamisesta ja materiaaleista. Kevätseurannan nettisivustoa päivitetään tämän vuoden kokemusten perusteella esimerkiksi mobiilikäyttöön sopivammaksi, ja sen ylläpidosta pidetään huolta koko kampanjan ajan. LuontoLiitto julkaisee paperisen Kevätseuranta-lomakkeen, joka jaetaan jäsenille Nuorten Luonto -lehden välissä. Sen voi myös tilata Luonto-Liiton keskustoimistosta tai tulostaa Kevätseurannan nettisivuilta. NoM vastaa Kevätseurannan ruotsinkielisestä toteutuksesta. Luonnontieteellinen keskusmuseo ylläpitää Kevätseurannan nettilomaketta omassa järjestelmässään, joka uudistettiin vuonna 2013 Kevätseurannan osalta. Museo saa myös muuta kautta tulleet havainnot käyttöönsä. Ylen Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan kevätseurantaviikonloppujen jälkeisillä viikoilla kevään etenemisestä havaintojen perusteella. Ikkuna Suomen luontoon -sivusto ylläpitää galleriaa Kevätseuranta-aiheisia valokuvia varten. 25 Luonto-Liiton keskustoimisto ja Kevätseuranta-koordinaattori tarjoavat Kevätseuranta-aiheisia tiedotteita ja artikkeleita lehdille julkaistavaksi sekä auttavat piirejä ja aluejärjestöjä Kevätseurantaretkien ja -iltojen järjestämisessä. Mahdollisuuksien mukaan keskustoimisto järjestää erityisesti toimittajille suunnatun Kevätseuranta-retken. Kevätseurantaa tarjotaan koulujen opetusmateriaaliksi esimerkiksi Educa-messujen kautta. Arviointi - osallistujien ja palautettujen havaintojen lukumäärä - tiedotteiden läpimeno ja muu medianäkyvyys - kävijämäärät Kevätseurannan verkkosivuilla. 5.2 Kevättuuli Tavoitteet Kevättuuli-kampanjan tavoitteena on innostaa lapsia perheineen sekä esi- ja alakoululuokkia seuraamaan kevään tuloa ja retkeilemään luonnossa. Toimenpiteet Kevättuuli on lapsille tarkoitettu kevätseuranta. Kevättuulessa tarkkaillaan kevään etenemistä 12 tutun lajin kautta. Vuosittain valitaan myös teemalaji. Kevättuuli soveltuu perheiden lisäksi hyvin luontokerhojen sekä esi- ja alakoululuokkien kevätretkien materiaaliksi. Luonto-Liitto julkaisee Kevättuuli-lomakkeen, joka postitetaan Siepon välissä. Lisäksi lomakkeen voi tulostaa verkosta tai tilata Luonto-Liiton keskustoimistosta. Opettajille Kevättuulta esitellään erityisesti Educa-messuilla. Lisäksi kouluille tarjotaan Kevättuuli-julistetta, johon luokka voi kerätä yhteiset havaintonsa useamman vuoden ajan. Kevättuulen koulukiertueprojektia jatketaan yhdessä Luonto-Liiton Uudenmaan piirin kanssa, jos rahoitus varmistuu. Kevättuuli-tunnilla lapset tutustuvat Kevättuulen lajeihin ja tekevät havaintoja vapaaehtoisten nuorten vetämällä luontoretkellä. Lisäksi piireissä järjestetään Kevättuuli-aiheisia tapahtumia. Arviointi - painetun Kevättuuli-lomakkeen menekki - Kevättuuli-lomakkeiden palautukset - painetun Kevättuuli-julisteen menekki - lähettiläiden ja kouluvierailuilla tavoitettujen oppilaiden määrä. 5.3 Harrastusmerkit 5.3.1 Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalo 26 Tavoitteet Karpalo-luonnonharrastusmerkin tavoitteena on innostaa ja tukea lasten luonnonharrastusta ja tarjota myönteisiä elämyksiä luonnossa. Toimenpiteet Karpalo-merkki on suunnattu pääasiassa 6–10-vuotiaiden lasten ohjatuille ryhmille ja sopii suoritettavaksi esimerkiksi luontokerhossa tai esikouluryhmässä. Karpalo sisältää ohjaajan oppaan, luontopolun, Karpalo-kangasmerkin ja kunniakirjan. Oppaan avulla merkin suorittajat saavat perustiedot ja taidot luonnon havainnoinnista, luonnossa liikkumisesta ja eri lajiryhmistä. Merkin tunnettavuutta edistetään esimerkiksi eri tapahtumissa, koulutuksissa, leireillä, kerhoissa ja Kärkikampanjan puitteissa. Arviointi - Karpalo-merkkiä suorittavien ryhmien ja osallistuvien lasten lukumäärä - Karpalo-merkin suorittaneiden lasten määrä. 5.3.2 Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka Tavoitteet Pihka-luonnonharrastusmerkin tavoitteena on innostaa ja tukea nuorten luonnonharrastusta. Harrastusmerkin tehtävien tavoitteena on kannustaa nuoria pitkäjänteiseen luonnonharrastukseen sekä opettaa perustietoja Suomen eliöistä, elinympäristöistä, luonnonilmiöistä ja luontoystävällisestä retkeilystä. Vuoden 2015 erityisenä tavoitteena on Pihka-merkin tekeminen tutuksi yläkoulun opettajille, jotka voisivat ottaa merkin osaksi opetustaan. Toimenpiteet Pihka-merkki on suunnattu yli 13-vuotiaille nuorille. Merkkisuorituksen muodostavat tehtävät ja ohjeet ovat löydettävissä Pihkan verkkosivustolta, joten merkki on mahdollista suorittaa itsenäisesti tai pienessä ryhmässä. Vuonna 2014 saatiin rahoitusta Luonto-Liiton Pihka-luonnonharrastusmerkki yläkoulujen ympäristöopetuksessa -hankkeelle, jossa Pihkaa tehdään tutuksi yläkoulun opettajille. Tarkoituksena on saada opettajia ottamaan Pihka opetuksensa osaksi ja tätä kautta innostamaan nuoria merkin suorittamiseen. Projektiin kuuluu Pihkan opettaja-paketin suunnittelun lisäksi opettajankoulutuksia, joita järjestetään ainakin keväällä 2015 eri puolilla Suomea. Pihkaa pidetään esillä myös omissa kanavissa, kuten Nuorten Luonto -lehdessä. Pihkan verkkosivuja sekä Pihkaa arvioidaan ulkopuolisin silmin ja merkin suorittamismenettelyä kehitetään tämän pohjalta. Luonto-Liitto sekä sen piirit, aluejärjestöt ja toimintaryhmät tarjoavat apua tehtävien suorittamiseen esimerkiksi järjestämällä retkiä ja koulutusta rahoituksen salliessa sekä lainaamalla harrastusvälineitä. 27 Arviointi - Pihka-merkin suorittajien määrä - suorittajiksi ilmoittautuneiden määrä - Pihka-merkin medianäkyvyys - nettisivujen kävijämäärä sekä saatu palaute - opettajille suunnatun hankkeen eteneminen, siitä saatu palaute ja siihen liittyvien koulutusten määrä. 5.4 Luonnonharrastuskoulutus ja muu toiminta Tavoitteet Luonto-Liiton piirit, aluejärjestöt ja toimintaryhmät järjestävät luonnonharrastusta ja kansalaisaktiivisuutta tukevaa koulutusta: kursseja, teemailtoja ja retkiä. Nuorille tarjotaan esimerkiksi retkeilykursseja ja retkiä, jotka antavat perustiedot ja -taidot vastuulliseen luonnossa liikkumiseen ja luonnon havainnointiin. Tavoitteena on edistää LuontoLiiton luonnonharrastustoiminnan yleisiä tavoitteita ja saada uusia nuoria mukaan toimintaan. Luonto-Liiton koulutustoiminnalla kannustetaan myös aktiiviseen kansalaisuuteen. Toimenpiteet Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalon sisällöstä ja sen käytöstä luontokerhojen ja muiden lapsiryhmien ohjaajille järjestetään koulutuksia eri puolilla maata. Piireissä koulutusta järjestetään myös monista muista teemoista, kuten leirinohjaaja- ja johtajakoulutuksia, luontokerhonohjaajien koulutuksia sekä erilaisia teemakoulutuksia kuten luontovalokuvauskursseja. Arviointi - koulutusten ja niihin osallistuneiden määrä. 6. Järjestötoiminta Tavoitteet Luonto-Liitossa toimii laaja nuorten vapaaehtoisten joukko. Luonto-Liitto kannustaa ja sitouttaa nuoria luonnon- ja ympäristönsuojelutoimintaan sekä ympäristökasvatustoimintaan. Tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä sekä kannustaa nuoria toimintaan piiri- ja aluejärjestöissä sekä toimintaryhmissä. Toiminta Luonto-Liitto tukee jäsentensä aktiivisuutta ohjaamalla ja rohkaisemalla jäseniä mukaan piirien, aluejärjestöjen ja toimintaryhmien toimintaan. Luonto-Liitto järjestää aktiivien tapaamisia. Työntekijät ja luottamushenkilöt vierailevat piireissä. Lisäksi kehitetään muita yhteydenpitotapoja. 28 Jäsenille tiedotetaan ajankohtaisista asioista internetsivuilla, jäsenlehtien, sähköpostilistojen ja sosiaalisen median kautta sekä kuukausittain ilmestyvässä sähköisessä aktivistipostissa. Nuoria houkutellaan aktiivisesti mukaan Luonto-Liiton valtakunnalliseen ja paikalliseen toimintaan sekä toimintaryhmiin. 6.1 Piirit Tavoitteet Luonto-Liitto on koko maan kattava lasten ja nuorten ympäristöalan kansalaisjärjestö. LuontoLiitossa on kahdeksan piiriä ja lisäksi pääkaupunkiseudulla kaksi paikallisyhdistystä. Luonto-Liitto keskittyy nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan kaikkien piiriensä alueilla. Piiri- ja aluekohtaisesti järjestö toimii erilaisten luonnon- ja ympäristönsuojelukysymysten kanssa sekä järjestää ympäristökasvatustoimintaa. Luonto-Liitto panostaa erityisesti metsiensuojelukampanjointiin ja -toimintaan uudella kärkikampanjalla. Toimenpiteet Luonto-Liitto tukee piirien toimintaa tarjoamalla apua ensisijaisesti Luonto-Liiton työntekijöiden kautta. Luonto-Liiton työntekijöiden työnkuvaan kuuluu piirien ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen oman toiminnanalan puitteissa. Keskustoimiston työntekijöiden tehtäviin kuuluu piirien tukeminen toiminnassa sekä järjestöbyrokratian hoitamisessa, etenkin niiden piirien kohdalla, joilla ei ole omaa työntekijää. Lisäksi keskustoimiston työntekijät auttavat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan piirien toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja siitä tiedottamisessa. Piiritoiminnan tukemisessa tärkeintä on toiminnassa olevien piirien auttaminen. Piiritasolla pyritään siihen, että jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset pysyvät jatkossakin mukana LuontoLiitossa ja että toiminta on heille ja järjestön tavoitteille mielekästä. Uusille vapaaehtoisille tarjotaan helposti lähestyttäviä mahdollisuuksia tulla mukaan toimintaan piirien toiminta-alueella. Luonto-Liitossa järjestetään toimintamahdollisuuksia myös niillä alueilla, joilla aktiivista piiritoimintaa ei ole, esimerkiksi nettiaktivismin kautta ja tarjoamalla vapaaehtoisille mahdollisuuksia matkustaa tapahtumiin muille paikkakunnille. Piiritoiminnan ja koko Luonto-Liiton vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi järjestetään yhteisiä tapahtumia. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään vapaaehtoistapaaminen, johon voivat osallistua piirien lisäksi myös toimintaryhmien ja jaostojen edustajia sekä Luonto-Liiton työntekijöitä. Vapaaehtoistapaamisissa käsitellään ajankohtaisia alueelliseen toimintaan liittyviä asioita sekä keskustellaan piiritoiminnalle tärkeistä teemoista. Piiritapaamisten lisäksi järjestetään talous- ja hallintokoulutus, jonka tarkoituksena on tukea piiritoimijoita järjestöbyrokratiaan liittyvissä asioissa. Muuta järjestötoimintaan liittyvää koulutusta järjestetään tarpeen mukaan ja piireille tarjotaan myös olemassa olevia muita koulutuksia muun muassa OK-opintokeskuksen ja Allianssin kautta. Piiriteemaisten tapaamisten lisäksi järjestetään Luonto-Liiton Talvipäivät, joka on kaikille LuontoLiiton toimijoille tarkoitettu tapahtuma. Talvipäivät pidetään mahdollisuuksien mukaan eri vuosina eri paikkakunnilla. Seuraavaksi Talvipäivät järjestetään Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin 29 alueella. Talvipäivillä käsitellään järjestötoimintaan, aktivismiin, luonnon- ja ympäristönsuojeluun sekä ympäristökasvatukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja erityisesti metsiensuojeluun liittyen työpajojen, alustusten ja keskustelujen avulla. Piirien aktiiveja kannustetaan myös osallistumaan nuorten Ympäristötoimintapäiville, jonka toisena pääjärjestäjänä Luonto-Liiton lisäksi on ruotsinkielinen Natur och Miljö. Piireihin järjestetään keskustoimiston työntekijöiden vierailuja vuoden aikana. Mahdollisuuksien mukaan myös Luonto-Liiton hallituksen jäsenet vierailevat piireissä. Luonto-Liiton valtakunnallisia koulutuksia järjestetään yhteistyössä piirien kanssa. Piirien toimintaa tukee myös Luonto-Liiton Extranet-palvelu Siilinpesä, vapaaehtoisten oma tietopankki. Luonto-Liitto tukee piiritoimintaa myös taloudellisesti. Piirit voivat hakea toiminta-avustusta esimerkiksi leirityöntekijöiden palkkaamiseen tai muuhun piirin kannalta tärkeään perusteltuun toimintaan. Piirien järjestämille koulutuksellisille tilaisuuksille haetaan taloudellista tukea OKopintokeskuksen kautta. OK-tuen haussa terästäydytään ja Luonto-Liiton työntekijät ohjaavat piirejä koulutusten vuosisuunnitelman laatimisessa. Luonto-Liitto jakaa edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta piireille talousarvion ja ministeriön ohjeiden mukaisesti. Arviointi - aktiivisten piirien lukumäärä - aktiivisten toimintaryhmien lukumäärä - piiritoimijoiden lukumäärä piirikohtaisesti - piiritoiminnan tukemiseksi järjestettyjen tapahtumien osallistujamäärä ja osallistujilta saatu palaute - piiritoiminnan arviointi piiritapaamisten yhteydessä - piirivierailuiden lukumäärä ja niissä saatu piiritoiminnan tukemista koskeva palaute - piirien hakemat harkinnanvaraiset toiminta-avustukset - OK-opintokeskuksen tuella järjestettyjen koulutusten määrä. 6.2 Järjestökoulutus Tavoitteet Luonto-Liitto järjestää monipuolista koulutustoimintaa ja tapahtumia jäsenille ja muille luonto- ja ympäristökysymyksistä kiinnostuneille. Järjestötoiminnan koulutukset tukevat järjestöhallinnon taitoja ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Toimenpiteet Luonto-Liitto järjestää koulutukselliset ja metsiensuojeluun keskittyvät Talvipäivät ja Kesäpäivät järjestön kaikille toimijoille. Talvipäivillä ja Kesäpäivillä piiritoimijat tapaavat toisiaan ja jakavat tietoa, taitoa ja innostusta muille toimijoille. Piiritoimijoiden järjestötoiminnan osaamista vahvistetaan talous- ja hallintokoulutuksella. 30 Lisäksi piireille järjestetään piiritapaaminen. Luonto-Liiton aktiiveille ja työntekijöille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua OK-opintokeskuksen ja Allianssin koulutustilaisuuksiin, joita markkinoidaan Luonto-Liiton sisällä aktiivisesti. Arviointi - koulutuksissa kerätty palaute - koulutuksiin osallistuneiden määrä. 6.3 Jäsenhankinta ja -huolto Tavoitteet Tavoitteena on saada toimintaan mukaan lisää nuoria ja toiminnassa jo mukana olevat henkilöt maksamaan jäsenmaksunsa. Uusien jäsenten hankinta on määrätietoista ja Luonto-Liitto näkyy siellä, missä sen kohderyhmä on. Luonto-Liiton jäsenyyttä markkinoidaan kannanottona luonnon ja ympäristön puolesta. LuontoLiittoa lasten ja nuorten omana järjestönä vahvistetaan. Yli 29-vuotiaille markkinoidaan LuontoLiiton kannatusjäsenyyttä. Vuoden aikana kehitetään jäsenpalveluita. Jokainen jäsen tai toiminnasta kiinnostunut mahdollinen uusi jäsen kohdataan siten, että hänelle jää myönteinen tunne LuontoLiiton toimintaan osallistumisesta. Toiminnasta kiinnostuneille pyritään löytämään heti mielekkäitä matalan kynnyksen osallistumisen muotoja. Luonto-Liitolle hankitaan aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita jäsenetujen parantamiseksi. Toimenpiteet Järjestetään aktiivista, lasten ja nuorten eri ikäryhmät helposti tavoittavaa toimintaa, joka on jäseniä houkuttelevaa. Panostetaan jäsenhankintaan sekä jäsenlehtiin, joiden painosmääriä kasvatetaan. Jäsenhankintaa tapahtumissa, esimerkiksi messuilla, festivaaleilla, kursseilla ja leirien sekä kerhojen yhteydessä toteutetaan aktiivisesti kohderyhmä huomioiden ja myös vapaaehtoisia ohjataan jäsenhankinnassa. Luonto-Liiton toimintaa esitellään monipuolisesti syksyllä koulujen alettua järjestettävissä uusien illoissa. Mahdollisuuksien mukaan ja pyydettäessä osallistutaan ja jalkaudutaan esittelypisteellä myös muihin tapahtumiin, esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Jäsenet ovat vakuutettuja Luonto-Liiton tapahtumissa ja saavat alennusta Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton tapahtumien osallistumismaksuista sekä yhteistyöyritysten tuotteista. Vuoden aikana kartoitetaan uusia jäsenetuja ja markkinoidaan nykyisiä. Luonto-Liitossa on käytössä kolmen tasoisia ansiomerkkejä: pronssisia, hopeisia ja kultaisia. Hallitus päättää ansiomerkkien myöntämisestä kriteerien perusteella sille tehtyjen ehdotusten pohjalta. Myönnetyt merkit jaetaan Talvipäivillä. Ansiomerkeillä kiitetään aktiivisia toimijoita heidän arvokkaasta työstään. 31 Kartoitetaan jäsenistön aktiivisuutta, toiveita ja kehitysideoita erilaisten tapahtumien, kuten Talvipäivien ja piiritapaamisten yhteydessä. Arviointi - jäsenmäärä sekä jäsenistön ikäjakauma vuoden lopussa - vapaaehtoispankin kautta tulleiden yhteydenottojen määrä - myönnettyjen ansiomerkkien määrä - uusien, tapahtumissa rekrytoitujen jäsenien, lehtien tilaajien yms. määrät - uudet yhteistyökumppanit. 6.4 Viestintä Tavoitteet Järjestöviestinnän tehtävänä on tukea ja edistää Luonto-Liiton toimintaa ja tavoitteita. Viestintä kiinnittää erityistä huomiota Luonto-Liiton näkyvyyteen, imagoon ja tunnettuuteen. Vuonna 2015 jatketaan Luonto-Liiton tunnettuuden lisäämistä. Viestinnässä nähdään erityisesti metsäteema, joka on vuoden kärkikampanjan aihe. Myös jäsenhankintaan ja varainhankintaan keskitytään kehittämällä niitä viestinnän keinoin. Luonto-Liiton viestintä korostaa sitä, että puolustamme sekä luonnon, Luonto-Liiton että luontoliittolaisten monimuotoisuutta. Luonto-Liiton on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, ja viestiessä tämä tulee pitää aina ohjenuorana. Kaiken viestinnän tavoitteena on tukea ja edistää haluttua mielikuvaa: - luonnon puolesta ärhäkästi, positiivisesti ja luotettavasti - nuorten oma ympäristöjärjestö – tilaa ja toimintamahdollisuuksia kaikille - luonnonläheinen kasvattaja ja maailmanparantaja. Ulkoisen viestinnän tavoite on tukea ja vahvistaa positiivista mielikuvaa Luonto-Liitosta. Ulkoinen viestintä kertoo yhdistyksen kaikesta toiminnasta. Sisäisen viestinnän tavoite on yhdistää ja helpottaa Luonto-Liiton eri toiminnanalojen keskustelua, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Luonto-Liitto pyrkii myös sisäisen viestinnän avoimuuteen. Tavoitteena on myös parantaa viestintää jäsenten ja Luonto-Liiton välillä. Verkkoviestinnän tavoitteena on helpottaa Luonto-Liiton toimijoiden arkea, tukea muuta LuontoLiiton toimintaa ja olla yksi sisäisen ja ulkoisen viestinnän vahva väline. Sosiaalisessa mediassa tavoitteena on saada entistä suurempi yleisö ja seuraajajoukko jäsenistä, suuresta yleisöstä ja päättäjistä. Lisätään sähköisen viestinnän ja osallistumisen käyttöä kaikessa toiminnassa. Toimenpiteet 32 Ulkoinen viestintä Luonto-Liitto tiedottaa toiminnastaan suunnitelmallisesti, aktiivisesti, harkitusti ja kohdentaen. Toiminnasta tiedottamista kohdistetaan järjestön tärkeimmille sidosryhmille, joita ovat jäsenet, lapset ja nuoret vanhempineen sekä ammattikasvattajat. Toiminnasta kerrotaan myös medialle. Perinteisen tiedottamisen ohella Luonto-Liitto tarjoaa tiedotusvälineille juttuideoita ja kirjoittaa mielipide- ja blogikirjoituksia. Omiin uutisjuttuihin ja blogikirjoituksiin liitetään mukaan varainhankinnallinen viesti, esimerkiksi kehotus liittyä Luonto-Liittoon tai lahjoituspyyntö. Luonto-Liitto on mukana erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi Educa-messuilla, Maailma kylässä tapahtumassa, Älä osta mitään -päivässä, Helsingin kirjamessuilla ja muissa tapahtumissa. Jäsenhankintaa tehdään kaikissa tapahtumissa muun toiminnan ohella. Tapahtumissa jaetaan yleisesitettä, jäsenlehtiä ja muuta materiaalia. Yleisesitteen englanninkielistä versiota jaetaan myös sopivissa tapahtumissa. Viestinnän yhtenäinen linja näkyy myös ulkoasussa. Viestintäpäällikkö tekee graafista suunnittelua ja taittaa mahdollisuuksien ja työaikansa puitteissa. Sisäinen viestintä Sisäistä viestintää kehitetään uuden Siilinpesä-extranetin avulla. Siilinpesän kehitystä jatketaan niin, että se palvelee kaikkia Luonto-Liiton toimijoita työntekijöistä hallitukseen, valtuustoon ja vapaaehtoisiin. Panostetaan jäsenviestintään erityisesti. Vuonna 2014 aloitettua jäsenkirjeen kehittelyä jatketaan. Lähetetään yleisiä jäsenkirjeitä kaikille jäsenille noin neljä kertaa vuodessa, lisäksi lähetetään muita kirjeitä tarpeen mukaan kohdennetusti sekä arvioidaan jäsenkirjeiden mahdollinen jatko vuoden lopussa. Pohditaan keinoja, joilla voimme kommunikoida enemmän sisäisesti keskustoimiston, toimintaryhmien, hallituksen ja valtuuston kesken. Verkkoviestintä Luonto-Liitto herättelee keskustelua verkossa muun muassa tuottamalla verkkosivuilleen omia uutisia, joita nostetaan tiedotteiden ohella sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin ja Twitteriin. Sosiaalisissa medioissa keskustellaan ihmisten kanssa ja sinne jaetaan mielenkiintoisia uutisia, jotka kiinnostavat myös Luonto-Liiton seuraajia. Kaikessa some-viestinnässä muistetaan tuoda LuontoLiittoa esiin mahdollisuuksien mukaan. Järjestön näkyvyyttä ja vuorovaikutusta internetissä ja sosiaalisissa medioissa parannetaan. Erityisesti panostetaan Twitteriin, jossa päättäjät ja toimittajat ovat. Facebookin viestintää kehitetään tutkimalla analytiikkaa ja testaamalla sopivia viestejä, tavoitteena on kasvattaa Facebookin tykkääjämäärää reippaasti vuoden aikana. Facebookin ja Twitterin viestintä mietitään 33 aina tapauskohtaisesti erikseen kummankin välineen peruspiirteet huomioon ottaen. Syksyllä käyttöön otettua Instagramia kehitetään edelleen. Mietitään erityisesti osallistavia, kuvallisia somekampanjoita, jotka kiinnostavat nuoria. Verkossa ja sosiaalisessa mediassa toteutetaan varain- ja jäsenhankintakampanjoita sekä muita viestintäkampanjoita, joilla tavoitellaan uusia jäseniä ja tukijoita. Kampanjoille etsitään sopivia yhteistyökumppaneita. Nuorten Luonnon ja Siepon verkkosivujen uudistusta jatketaan. Nuorten Luonnon uusi verkkosivu valmistuu vuoden 2014 lopulla, Siepon sivu uudistuu todennäköisesti vuoden 2015 aikana. Piirejä ja toimintaryhmiä tuetaan ja kannustetaan päivittämään omia Luonto-Liiton alaisia sivujaan säännöllisesti. Elävät ja kiinnostavat sivut tuovat vierailijoita ja luovat haluttua mielikuvaa LuontoLiitosta. Luonto-Liiton verkkosivut esittelevät Luonto-Liiton toimintaa myös piirien ja toimintaryhmien näkökulmasta. Selvitetään mahdollisuutta järjestää Twitter- ja/tai jonkin muu sosiaalisen median koulutus. Myös viestintäkoulutusta / viestintätapaamista harkitaan. Tehdään viestinnän kyselyitä verkossa mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Viestinnän tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. - medianäkyvyyden laatu ja määrä (lehti-, tv-, radio- ja nettijuttujen määrä sekä temaattinen jako) - yhteistyökumppaneiden määrä - uusien projektien menestymisen arviointi (mitä projektilla tavoiteltiin, entä saavutettiinko tavoite?) - kävijämäärien seuraaminen eri sivustoilla ja sosiaalisissa medioissa - tapahtumien lukumäärä ja osallistujamäärät - järjestäjien kokemukset - palaute piireiltä ja aktiiveilta - palaute jäseniltä. 6.5 Yhteistyö 6.5.1 Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Tavoitteet Luonto-Liitto on osa Suomen luonnonsuojeluliittoa (SLL) ja toimii sen itsenäisenä nuorisojärjestönä, joka rinnastetaan SLL:n piireihin. Yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Luonto-Liitto vastaa siitä, että luonnonsuojeluliikkeellä on tarjota tietoa, elämyksiä ja toimintaa kaikille ikäryhmille maantieteellisesti mahdollisimman kattavalla alueella. Strategisen tason yhteistyötä tiivistetään. Toimenpiteet 34 Luonto-Liiton ja SLL:n edustajat tapaavat säännöllisesti. Lisäksi SLL:n valtuustossa ja valiokunnissa toimii Luonto-Liiton edustajia. SLL tukee ympäristökasvatustoimintaa, jota Luonto-Liiton piirit järjestävät yhdessä SLL:n piirien tai yhdistysten kanssa antamalla perhetoiminta-avustusta esimerkiksi Vainupäivien ja perheleirien järjestämiseen. Luonto-Liitto ja SLL järjestävät yhteistyössä luontokerhoja eri puolilla Suomea. Yhteistyötä SLL:n kanssa tehdään useissa eri ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksissä, kuten ympäristökasvatuksen ja metsiensuojelun edistämisessä sekä ilmasto- ja energiatoiminnassa. SLL:n paikallistason toimijat ovat tärkeä yhteistyöverkosto niin Luonto-Liitolle kuin sen piireille ja toimintaryhmillekin. Siteitä Luonto-Liiton ja SLL:n välillä vahvistaa myös se, että kumpikin tahollaan tiedottaa jäsenilleen toistensa tärkeistä tapahtumista. Luonto-Liiton kuulumisia julkaistaan SLL:n järjestökirjeessä ja SLL:n kuulumisia julkaistaan Luonto-Liiton aktivistipostissa. Luonto-Liiton tapahtumat näkyvät myös SLL:n Luonnonsuojelija-lehdessä. SLL ja Luonto-Liitto järjestävät mahdollisuuksien mukaan yhteiset koulutukselliset Syyspäivät. Arviointi - laadullinen arviointi - yhteiset projektit, tiedotteet ja tilaisuudet - järjestöjen näkyminen toistensa jäsenkirjeissä ja -lehdissä. 6.5.2 Muu yhteistyö Suomessa Tavoitteet Luonto-Liiton tavoitteena on pitää yllä tiivistä yhteistyötä eri ympäristöjärjestöjen kanssa. Lisäksi uusia yhteistyötahoja ja -muotoja etsitään koulujen ja nuorisotyön kentältä. Työtä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien sekä sosiaalisen aseman vahvistamiseksi jatketaan ympäristötoiminnan keinoin. Koulutustoimintaa toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Toimenpiteet SLL:n lisäksi Luonto-Liitto tekee luonnonsuojelu- ja ympäristöasioissa yhteistyötä muun muassa Natur och Miljön, Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran, Maan ystävien, Dodon, Greenpeacen, BirdLife Suomen, WWF Suomen, Kepan, Eettisen kaupan puolesta ry:n, Helsingin Polkupyöräilijöiden ja Suomen Ladun kanssa. Yhteistyötä koulujen kanssa tehdään muun muassa kouluvierailuilla ja kampanjoilla lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Allianssin ja Nuorten Akatemian kautta Luonto-Liitto on mukana nuorisopolitiikan ja nuorisotyön kehittämisessä ja seurannassa. Lisäksi Luonto-Liitto on mukana tekemässä Voima-lehteä. 35 Luonto-Liitto on OK-opintokeskuksen jäsenjärjestö ja saa OK:lta koulutustoimintaansa taloudellista tukea sekä pedagogista asiantuntijaohjausta. OK-opintokeskus järjestää myös omille jäsenjärjestöilleen suunnattuja järjestötoimintaa tukevia koulutuksia, joihin Luonto-Liiton toimijoita ohjataan aktiivisesti osallistumaan. Arviointi - laadullinen arviointi - yhteiset projektit, tiedotteet ja tilaisuudet - OK-opintokeskuksen tuella järjestettyjen koulutusten määrä. 6.5.3 Kansainvälinen yhteistyö Tavoitteet Luonto-Liitto pitää yllä hyviä suhteita myös kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja vaikuttaa ympäristökysymyksiin näin myös kansainvälisellä tasolla. Luonto-Liitto jatkaa European Voluntary Service (EVS) -vapaaehtoistoimintansa kehittämistä sekä kansainvälistä projektitoimintaa. Toimenpiteet Luonto-Liitto osallistuu jäsenenä mm. seuraaviin kansainvälisiin järjestöihin ja verkostoihin: – ilmastoasioissa toimiva Climate Action Network (CAN) – metsäsertifiointiin keskittynyt Forest Stewardship Council (FSC) ja Suomen FSC-yhdistys – boreaalisten luonnonmetsien suojelua ja kestävää käyttöä ajava Taiga Rescue Network (TRN) – “Euroopan Luonto-Liitto” Youth and Environment Europe (YEE) – Suomen, Viron ja Venäjän välinen Suomenlahti-yhteistyö osana Itämeri-toimintaa – Itämeren suojelukomission HELCOM:n nuorisofoorumi. Luonto-Liitolla on mahdollisuus vastaanottaa ulkomaisia EVS-vapaaehtoisia, ja järjestö voi lähettää EVS-vapaaehtoisia muihin maihin resurssien sallimissa rajoissa. Lisäksi Luonto-Liitto tukee toimijoidensa kansainvälistymistä muun muassa lähettämällä heitä järjestön edustajina kansainvälisiin tilaisuuksiin. Luonto-Liitto seuraa aktiivisesti toimintakenttäänsä kuuluvia ympäristöasioita ja osallistuu niihin liittyviin kansainvälisiin prosesseihin aina, kun se on mahdollista. Luonto-Liitto tekee yhteistyötä pohjoismaisten, virolaisten, venäläisten ja valkovenäläisten sisarjärjestöjensä kanssa. Itämerikouluyhteistyötä jatketaan venäläisten ja virolaisten yhteistyötahojen kanssa. Arviointi – laadullinen arviointi – osallistumisaktiivisuus kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja vapaaehtoisvaihtoon. 6.5.4 Asiantuntijatehtävät 36 Tavoitteet Luonto-Liitto osallistuu järjestöjen ja hallinnon työryhmätyöskentelyyn sekä antaa asiantuntijalausuntoja nuoriso- ja ympäristötoiminnan aloilla. Toimenpiteet Luonto-Liitto vierailee päättäjien, viranomaisten ja erilaisten sidosryhmien luona. Luonto-Liitto organisoi tasokkaita, yleistajuisia ja mielenkiintoisia keskustelutilaisuuksia ja osallistuu muiden järjestämiin tapahtumiin. Luonto-Liitto on yhteydessä julkisyhteisöihin, kuten kuntiin, kaupunkeihin, alueellisiin viranomaisiin ja ympäristökeskuksiin. Luonto-Liitto ottaa kantaa lakiuudistuksiin, mietintöihin, hallinnollisiin uudistuksiin ja muihin viranomaisvalmistelussa oleviin asioihin. Arviointi – lausuntojen ja työryhmäedustusten määrä – laadullinen arviointi. 7. Keskustoimisto Tavoitteet Luonto-Liiton tavoitteena on tarjota työntekijöille innostava ja mielenkiintoinen työpaikka ja yhteisö, jossa on mukava tehdä merkityksellistä työtä lasten ja nuorten luonnonharrastuksen ja ympäristönsuojelutyön saralla. Työntekijöiden sitoutuminen mahdollistaa myös vapaaehtoisten osallistumisen toimintaan. Luonto-Liitto kehittää henkilöstöpolitiikkaansa laajan tyky-toiminnan puitteissa. Säännölliset koulutukset, virkistyshetket ja -retket sekä mielekkäät työtehtävät helpottavat työssä jaksamista. Työnantaja ja työntekijät kehittävät työyhteisöä yhdessä. Luonto-Liitto tukee työntekijöiden liikuntaharrastuksia. Toimenpiteet Koska Luonto-Liitto tarvitsee sekä työntekijöitä että laajan vapaaehtoisten joukon nykymuotoisen perustoiminnan ja sen vaatiman talouden pyörittämiseen, toiminnan kehittämistä jatketaan siihen suuntaan, että aktiiviset toimijat voivat entistä enemmän keskittyä mielekkäiden hankkeiden toteuttamiseen. Toimiston työntekijät vastaavat yhdessä luottamushenkilöiden kanssa liiton toiminnan kehittämisestä. Keskustoimistossa työskentelee viisi kokopäiväistä työntekijää: toiminnanjohtaja, talousjohtaja, järjestöpäällikkö, ympäristökasvatuspäällikkö ja viestintäpäällikkö. Perusvahvuuteen kuuluu lisäksi osa-aikaisia työntekijöitä: talouspäällikkö, metsävastaava, toimisto- ja jäsenrekisterivastaava, Siepon toimitussihteeri, kerhohankevastaava, kirjanpitäjä ja kulutus.fi-sivuston päätoimittaja. Rahoituksen varmistuessa tiettyihin projekteihin voidaan palkata määräaikaisia työntekijöitä. Luonto-Liitto täydentää työntekijävahvuutta siviilipalvelushenkilöllä taloudellisen tilanteen 37 salliessa. Luonto-Liitto tarjoaa työmahdollisuuksia erilaisilla harjoittelijoilla ja työssäoppijoilla sekä työllistettävillä. Harjoittelijoiden työnkuvat ja vastuualueet sovitaan tapauskohtaisesti. Toimiston työntekijät ja muut toimiston työhön osallistuvat henkilöt kokoontuvat viikoittain toimistokokoukseen. Kokouksessa käsitellään koko toimiston henkilökuntaa koskettavia käytännön asioita. Keskustoimisto suosii hankinnoissaan lähialueilla tuotettua luomua ja kehitysmaista tuotavissa ylellisyystuotteissa reilun kaupan tuotteita. Kaikissa hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulma. Henkilöstöasiakirjojen jalkauttamista ja tyky-strategian seurantaa jatketaan. Vuonna 2015 toteutetaan henkilöstön työhyvinvointia kartoittava kysely, tarjotaan työntekijöille mahdollisuus liikuntaseteleihin, järjestetään venyttelyä ja jumppaa, tarjotaan mahdollisuus liikuntaharrastuksiin työajalla ja osallistutaan kilometrikisaan. Henkilöstölle tarjotaan myös mahdollisuus viikoittaiseen etätyöpäivään. Arviointi – tyky-toiminnan toteutumisen arviointi ja henkilöstökyselyn tulokset – kehityskeskustelujen toteutuminen – muu laadullinen arviointi. 8. Hallinto Tavoitteet Luonto-Liiton hallintokäytännöt toimivat jouhevasti. Hallitus-, jaosto- ja valtuustotoiminta on aktiivista sekä osallistujilleen innostavaa ja mielekästä. Toimenpiteet Liittokokous kokoontuu kahden vuoden välein ja liittovaltuusto vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liittohallitus kokoontuu kesäkautta lukuun ottamatta noin kuukauden välein. Lisäksi liittohallitus kokoontuu ainakin kerran vuodessa pidempään keskustelupainotteiseen kokoukseen. Liittohallituksen alaisuudessa toimivat ainakin talous-, metsä-, ympäristökasvatus- ja luonnonharrastus-, Itämeri-, susijaosto, ilmasto- ja energiajaosto sekä IT-jaosto. Arviointi - laadullinen arviointi - kokousten määrä - hallituksen, valtuuston ja jaostojen aktiivisuus sekä jaksaminen. 9. Talous ja rahoitus 38 Tavoitteet Luonto-Liiton rahoituspohja kasvaa ja talous kehittyy vakaasti, ja se vastaa toiminnan tarpeisiin. Toimenpiteet Taloutta hoidetaan erillisen valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Budjettikohteet vastaavat itsenäisesti tarkoituksenmukaisesta varojen käytöstä ja mahdollisten hankeavustusten hakemisesta. Talousosasto tarjoaa tarvittaessa apua hankebudjettien laatimisessa, kohteen talousarvion toteuttamisessa ja kirjanpidollisessa seurannassa. Talousarvio on laadittu lähtökohdasta, että vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen taso pysyy vähintään entisellä tasolla. Hankkeille ja eri toiminnanaloille haetaan lisäksi muita julkisia ja yksityisiä avustuksia. Oma varainhankinta perustuu jatkossakin ensisijaisesti keräystoimintaan ja ilmoitusmyyntiin. Liitolla on talousosaston osana varainhankintatoimisto, jonka toimintaa johtaa talousjohtaja ja talousjaosto. Oman varainhankinnan osalta kartoitetaan uusia vaihtoehtoja rahoituspohjan turvaamiseksi ja laajentamiseksi. Mahdolliset yritysyhteistyösopimukset tehdään hallituksen päätöksellä. Vuonna 2015 kiinnitetään huomiota erityisesti sisäisen laskennan ja raportoinnin kehittämiseen. Mahdollisissa EU-rahoituksessa täytyy turvata riittävät resurssit rahoituksen vaatiman hallinnon hoitamiseen. Arviointi – tilinpäätös ja talousarvion toteutuminen – uudet rahoituslähteet. 39
© Copyright 2024