tavoitteena toiminnallinen erinomaisuus
tavoitteena toiminnallinen erinomaisuus vuosikertomus 2012 STRATEGINEN KULMAKIVI: ASIAKKAIdEN ENSISIjAINEN VAIhTOEhTO LUOTETTAVA KUMPPANI Emporia, yksi Skandinavian suurimmista ostoskeskuksista, avattiin Malmössä lokakuussa 2012. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on 93.000 m² ravintolapalveluita, ostosmahdolli suuksia sekä design ja taideelämyksiä. Lisäksi 11.000 m² on varattu toimistokäyttöön. Emporiassa käy päivittäin noin 25.000 asiakasta, ja siellä työskentelee 3.000 työntekijää. Se on ensimmäinen ostoskeskus Ruotsissa, jolle on myönnetty BREEAM sertifikaatti.* www.emporia.se *Building Research Establishment Environmental Assessment Method CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 2 8.3.2013 8.34 – Meillä rakentaminen on melko kansainvälistä toimintaa, sillä teemme yhteistyötä useiden ali hankkijoiden kanssa. Onkin siis tärkeää, että vuokrausasioissa meillä on yksi kumppani, joka huolehtii siitä, että kaikki sujuu mutkattomasti, yhteistyösuhde toimii ja kussakin työssä hyödyn netään juuri oikeaa osaamista ja oikeita resursseja. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Cramo. Stefan Olsson, Advansian projektipäällikkö, vastuussa Emporian rakennusprojektin johtamisesta – Tyytyväiset asiakkaat ovat kaiken menestyvän liiketoiminnan kulmakivi. Teemme aina parhaamme auttaaksemme asiakkaita löytämään kuhunkin tilanteeseen sopivimman ratkaisun. Emporian tarpeet vaihtelivat suuresti projektin aikana. Fredrik Wihlborg, Cramo Ruotsin projektipäällikkö Vuosina 2008−2012 Cramo toimitti Advansialle kattavan palvelukokonai suuden, jonka projektitoimipiste palveli myös muita lähiseudun asiakkaita. Cramo rakensi yli 200 tilaelementistä asuintilat 700 työntekijälle ja projektitoimiston 35 alihankkijalle. Sopimukseen sisältyi työkalujen, rakennuskoneiden, nostin kaluston ja parhaimmillaan 456 hissin vuokraus sekä työmaapalveluita. Lisäksi toteutettiin turvallisuusohjelma, johon sisältyi putoamissuojaus, hissinkäyttö ja ensiapukoulutusta. CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 3 8.3.2013 8.34 SISÄLTÖ STRATEGIA jA TÄRKEIMMÄT TAPAhTUMAT 6 Cramo lyhyesti 8 Vuosi 2012 lyhyesti 10 Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan haastattelu 13 Kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen 14 Strategia 16 Menestys pitkällä aikavälillä 18 Voitettavat taistelut 24 Cramo Care 26 Vuokrauksen kasvutekijät 27 Asiantuntijoiden näkemyksiä 28 Markkinaolosuhteet LIIKETOIMINTAKATSAUS 32 Suomi 33 Ruotsi 34 Norja 35 Tanska 36 KeskiEurooppa 37 ItäEurooppa CRAMO LUO LISÄARVOA SIdOSRYhMILLEEN koska Cramosta on tullut yksi Euroopan suurimmista kone- ja laitevuokrauspalveluyrityksistä, yhtiö on siirtänyt painopisteen kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen. tässä vuosikertomuksessa kuvataan, mitä hyötyjä toiminnallisesta erinomaisuudesta syntyy eri sidosryhmille ja Cramolle yhtiönä. hALLINTO 40 Hallinnointi ja ohjaus 44 Hallitus 46 Johtoryhmä TALOUSTIEdOT 50 Sisältö 51 Hallituksen toimintakertomus 56 Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 57 Konsernitilinpäätös 96 Emoyhtiön tilinpäätös 104 Tietoja osakkeenomistajille YLEisLAusEkE tietyt lausunnot tässä vuosikertomuksessa ovat tulevaisuuteen kohdistuvia ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen ja toimialan tilanteen muutoksille. CRAMON VAhVUUdET KOKONAISRATKAISUN TARjOAjA Cramo Vuokrauskonseptin ansiosta yhtiöllä on laaja ja tasapainoinen yli 200.000 yksiköstä koostuva kalusto valikoima, joka kattaa neljä tuotealuetta. Lisäksi Cramo tarjoaa laajan valikoiman vuokraukseen liittyviä palveluita. VAhVA MARKKINA-ASEMA Pohjois, Keski ja ItäEuroopassa. Euroopan kolmanneksi suurin vuokraus ratkaisujen tarjoaja, hyvät asemat kasvavilla vuokrausmarkkinoilla. TEhOKASTA TOIMINTAA Kehittynyt kalustonhallinta ja toiminta sovellukset kaikilla markkinoilla. 4 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 4 SIIRTOKELPOISTEN TILOjEN MAhdOLLISUUdET Pohjoismaissa siirtokelpoisten tila ratkaisujen johtava toimittaja niin rakennusteollisuudelle kuin muillekin teollisuudenaloille. Hyvät mahdollisuudet kasvaa olemassa olevilla ja uusilla markkinoilla. VAhVA bRÄNdI jOUSTAVA LIIKETOIMINTAMALLI Joustavuutta on parannettu kaikessa toiminnassa. Siirtokelpoiset tilat, ulkoistussopimukset ja laaja maan tieteellinen kattavuus lisäävät liike toiminnan vakautta. Vuokratyövoiman käyttö, franchisingkonseptin käyttöönotto ja kaluston tehokkuuden parantaminen lisäävät konsernin ketteryyttä. Vahva, tunnettu brändi. Cramo tunnetaan luotettavana toimittajana, jolla on vahvaa näyttöä pitkän ja lyhyen aikavälin vuokrauksesta sekä projekti ja ulkoistussopimuksista. CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.34 ASIAKKAIdEMME NÄKEMYKSIÄ LUOTETTAVA KUMPPANI Sivu 2 PARASTA PALVELUA hUIPPULAATUA Sivu 18 19 PARhAITA KÄYTÄNTÖjÄ 38 Sivu VAhVA TYÖMOTIVAATIO Sivu Sivu LUPAUKSET PIdETÄÄN Sivu 23 CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 5 48 KORKEAT STANdARdIT Sivu 30 INNOVAATIOITA YhTENÄINEN TUOTE- jA PALVELUVALIKOIMA Sivu Sivu TULOKSIA PAIKALLISELLA PÄÄTÖKSENTEOLLA 21 Sivu KETTERÄ Sivu 22 106 25 SISÄLTÖ 5 8.3.2013 8.35 CRAMO – KOKONAISRATKAISUjEN TARjOAjA Cramo oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tilaratkaisuja. kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista, kuten työmaa- ja asennuspalveluista. Cramo on toimialansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa ja keski- ja itä-Euroopassa. vuonna 2012 Cramolla oli 376 toimipistettä ja yli 200.000 vuokrakonetta ja -laitetta. Yhtiön 2.555 työntekijää palveli yli 150.000 asiakasta 14 maassa. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 1988, ja sen osakkeet ovat olleet pörssin päälistalla vuodesta 1998 lähtien. LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2012 KONSERNIN LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA SUOMI PALVELUVERKOSTO RAKENNUSTEOLLISUUS 57 (57) MUU TEOLLISUUS 22 (21) JULKINEN SEKTORI 15 (14) KOTITALOUDET 3 (3) MUUT 4 (4) KONSERNIN LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA VUOKRAUSMARKKINAN KOKO, M€1 KONE JA LAITEVUOKRAUS ENNUSTE 20132 ARVIOITU RAKENTAMISEN KASVU 20133 ARVIOITU MARKKINAASEMA TYÖKALUT 28 (28) MAANRAKENNUSKONEET 15 (16) NOSTINKALUSTO 22 (22) SIIRTOKELPOISET TILAT 27 (26) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 9 (8) OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA, % KILPAILUYMPÄRISTÖ HENKILÖMÄÄRÄ (HTV), % 6 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 6 RUOTSI 55 (55) toimipistettä, joista 19 on franchisingtoimipisteitä Logistiikkakeskusrakenne valmis 445 (440) 124 (128) toimipistettä, joista 38 on franchisingtoimipisteitä Logistiikkakeskusrakenne valmis 1 372 858 (1 327) Laskua 1,0 % (786) Kasvua 2,5 % Laskua 2,3 %, koska sekä asuin Kasvua 0,2 %, asuinraken että toimitilarakentamisen tamisen maltillisen kasvun markkinat supistuvat 2–4 % odotetaan tasapainottavan hieman negatiivista trendiä, joka vallitsee toimitila, maa ja vesirakentamisessa Kone ja laitevuokrauksessa vahva asema markkinoiden toiseksi suurimpana toimijana, siirtokelpoisissa tiloissa markkinajohtaja 16,2 (18,5) Kaksi vahvaa toimijaa sekä joukko paikallisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Siirtokelpoisten tilojen tuote aluetta hallitsee muutama vahva toimija. 19,2 (24,3) Vahva markkinajohtaja sekä kone ja laitevuokrauksessa että siirtokelpoisissa tiloissa 46,4 (44,9) Kaksi vahvaa toimijaa sekä joukko paikallisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Siirtokelpoisten tilojen tuotealuetta hallitsee muutama vahva toimija. 30,2 (28,3) CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 KONSERNIN LIIKEVAIhTO +1,3 % 688,4 M€ KONSERNIN EbITA +9,8 % 78,0 NORjA 31 (34) toimipistettä, joista 1 on franchisingtoimipiste Logistiikkakeskusrakenne valmis 427 (420) TANSKA KESKI-EUROOPPA4 7 (20) toimipistettä, ei franchisingtoimipisteitä Logistiikkakeskusrakenne valmis M€ ITÄ-EUROOPPA5 88 (96) toimipistettä, ei franchisingtoimipisteitä Logistiikkakeskusrakenteen käyttöönotto aloitettu, osittain valmis 3 8004 71 (76) toimipistettä, joista 11 on franchisingtoimipisteitä Logistiikkakeskusrakenne lähes valmis 1 1005 (3 600) (1 000) Kasvua 4,0 % Kasvua 2,8 % Kasvua 3,0 %, kasvun taustalla Saksan markkinat Kasvua Baltian maissa 7 %, Venäjällä 7–10 % ja Tsekin tasavallassa 1 %; laskua Puolassa 4,1 % ja Slovakiassa 2 % Kasvua 5,6 %, kaikkien rakentamisen osaalueiden odotetaan vauhdittavan kasvua Kasvua 2,2 %, kaikkien rakentamisen osaalueiden odotetaan vauhdittavan kasvua Kasvua Saksassa 2,5 % (maa ja vesirakentamisessa kasvua 2,4 %); maltillista kasvua Itävallassa 0,6 % ja Unkarissa 0,9 % Kasvua Virossa 2 %, Latviassa 4 %, Liettuassa 3 %, Venäjällä 4 %; laskua Puolassa 3,4 %, Tsekin tasavallassa 1,9 % ja Slovakiassa 1 % Kone ja laitevuokrauk sessa kolmanneksi suurin toimija, siirtokelpoisissa tiloissa markkinajohtaja Kone ja laitevuokrauksessa kolmanneksi suurin toimija, siirtokelpoisissa tiloissa toiseksi suurin toimija Saksassa kolmanneksi suurin toimija, Itävallassa markkinajohtaja Markkinajohtaja Baltian mais sa, toiseksi suurin toimija Venä jällä ja Puolassa. Tsekin tasa vallassa ja Slovakiassa johtava markkinaasema nostinkalus ton vuokrauksessa ja kolman neksi suurin toimija yleisessä vuokraustoiminnassa 12,1 5,4 (11,5) Kolme vahvaa toimijaa sekä joukko paikallisia ja erikois tuneita kilpailijoita. Suh teellisen hyvä markkinati lanne toi markkinoille uusia paikallisia toimijoita. Siirto kelpoisten tilojen tuotealu eella muutamia toimijoita. Sirpaleiset, yhdentymistä odottavat markkinat. Siirtokelpoisten tilojen tuote alueella muutamia pieniä toimijoita. 8,3 (8,1) 4,6 (4,8) 9,6 (5,1) (10,3) Sirpaleiset, yhdentymässä olevat markkinat: Saksassa neljä vahvaa toimijaa sekä joukko pienempiä paikallisia ja erikoistuneita kilpailijoita. 11,7 (10,1) 10,1 (9,7) Lähinnä pieniä kansallisia ja paikallisia toimijoita sekä muu tama länsieurooppalainen kil pailija. Yksi länsieurooppalainen toimija poistui Baltian maiden markkinoilta. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueen markkinat vasta kehittymässä. 23,6 (21,9) 1,2) suomi, Ruotsi, Norja ja tanska: ERA European Rental industry 2012 -raportti, syksy 2012 sekä suomen koneja laitevuokrausennuste 2013: vtt joulukuu 2012; keski- ja itä-Eurooppa: ERA, Cramon johdon arvio. 3) Euroconstructin maaraportti, marraskuu 2012; Baltian maat ja venäjä: vtt, joulukuu 2012. 4) saksa, itävalta ja unkari. Arvio, sveitsin liiketoiminnot lopetettiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä. 5) viro, Latvia, Liettua, venäjä, Puola, tsekin tasavalta ja slovakia. Arvio venäjän vuokrausmarkkinan koosta ei sisällä vuokrausmarkkinoita, joissa vuokraukseen sisältyy koneenkäyttäjän palvelut. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 7 CRAMO LYHYESTI 7 8.3.2013 8.35 hYVÄ TULOS MARKKINATILANNE hUOMIOIdEN vuonna 2012 Cramo uudisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. vuosien 2005−2011 vahvan kasvun (vuosittainen kasvu 43,8 %) jälkeen yhtiö keskittyy toiminnalliseen erinomaisuuteen, kannattavuuteen ja vakaaseen voitonjakoon. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Cramo onnistui parantamaan EBitA-liikevoittomarginaaliaan vuodesta 2011. Hallitus esittää uuden voitonjakopolitiikan mukaisesti vuoden 2012 osingoksi 0,42 euroa osakkeelta. 680 580 447 688 492 38 LIIKEVAIhTO M€ LIIKEVAIhdON KASVU 17 10 1 % 08 09 10 11 12 71 78 10 11 11 12 TAVOITE: Liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin SAAVUTETTU TASO: Liikevaihtotavoite saavutettiin. Liikevaihdon kasvu oli 1,3 %, ilman myytyjä liiketoimintoja 3,3 %. Cramo myi siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuok rausliiketoiminnan Suomessa. Lisäksi kasvava taloudellinen epävarmuus heikensi liikevaihtoa. -23 102 EbITA EbITA 18 M€ % 08 17 4 09 34 7 10 TAVOITE: Yli 15 % EBITAliikevoittomarginaali liikevaihdosta yli suhdannejakson SAAVUTETTU TASO: EBITAliikevoittomarginaali parani 11,3 %:iin toisella neljänneksellä aloitettujen kustannusleikkausten ja muiden kehittämistoimien ansiosta. EBITAliikevoittomarginaali jäi kuitenkin tavoitetason alle. 15 8 5 OMAN PÄÄOMAN TUOTTO % -1 08 149 09 10 11 12 SAAVUTETTU TASO: Oman pääoman tuotto oli 7,5 %. Oman pääoman tuotto kasvoi kohentuneen kannattavuuden ja pääomara kenteen muutosten ansiosta, mutta jäi edelleen tavoitetason alle. -12 113 TAVOITE: Korkeintaan 100 % nettovelkaantumisaste 103 79 65 NETTOVELKAANTUMISASTE % 08 TAVOITE: Yli 12 % oman pääoman tuotto (ROE) yli suhdannejakson 09 10 11 SAAVUTETTU TASO: Konsernin nettovelkaantumisaste laski suunnitellusti ja oli 65,1 %. Nettovelkaantumisasteen laskua tuki parantunut kannattavuus ja vahva rahavirta, joka syntyi erityisesti investointien ja nettokäyttöpääoman vähenemisen ansiosta. 12 1,4 OSAKEKOhTAINEN OSINKO € jA TULOS (EPS) € 0,2 08 0 09 -1,2 8 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 8 0,3 0,1 10 - 0,1 0,9 0,6 11 0,42 1 12 TAVOITE: Vakaa voitonjakopolitiikka, noin 40 % tilikauden osake kohtaisesta tuloksesta (EPS) maksetaan osinkoina SAAVUTETTU TASO: Voitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus esittää, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta eli 45,1 % osakekohtaisesta tuloksesta. 1) Hallituksen esitys CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 KESKEISET TUNNUSLUVUT 2012 2011 MUUTOS, % Tuloslaskelma Liikevaihto, M€ 688,4 679,9 1,3 EBITA, M€ 78,0 71,1 9,8 EBITA, % 11,3 10,5 Liikevoitto/tappio (EBIT), M€ 64,4 54,3 18,6 Voitto/tappio ennen veroja (EBT), M€ 44,0 32,2 36,9 Tilikauden tulos, M€ 38,5 23,5 64,0 Nettovelkaantumisaste, % 65,1 78,7 Omavaraisuusaste, % 48,6 44,4 Korolliset nettovelat, M€ 346,9 389,4 10,9 Taseen loppusumma, M€ 1 108,1 1 126,8 1,7 483,0 444,2 8,7 Tase Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, M€ Osakekohtaiset ja muut tunnusluvut Henkilöstö tilikauden lopussa (HTV) 2 555 2 707 5,6 Toimipisteiden määrä 376 409 8,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,5 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, M€ 7,3 6,6 125,1 262,5 52,4 0,8 115,4 99,3 146,0 138,5 5,4 0,93 0,60 55,0 josta liiketoimintahankinnat, M€ Liiketoiminnan rahavirta, M€ Tulos/osake (EPS), laimentamaton, € Tulos/osake (EPS), laimennettu, € 0,93 0,60 55,3 Osakekohtainen osinko, € 0,421 0,30 40,0 Oma pääoma/osake, € 11,58 10,83 6,9 Markkinaarvo, M€ 332,8 327,8 1,5 1) Hallituksen esitys Lisätietoja keskeisistä tunnusluvuista on sivulla 56 ja tunnuslukujen laskentakaavoista sivulla 93. KEhITTÄMISTOIMET KANTAVAT hEdELMÄÄ SUORAT KULUT EPÄSUORAT KULUT PÄÄOMAKULUT (POISTOT) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 34 34 37 37 35 20 20 08 09 10 11 12 23 23 22 21 21 20 M€ % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 20 21 08 09 10 11 12 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA 116 15 20 17 6 14 15 08 09 10 11 12 33 105 6 26 129 8 38 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 9 6 133 4 29 44 16 12 14 18 14 08 08 09 09 10 10 11 11 12 12 -99 -90 -105 VAIHTO-OMAISUUS VELAT CRAMo vuosikERtoMus 2012 147 -121 -122 SAAMISET VUOSI 2012 LYHYESTI 9 8.3.2013 8.35 TAVOITTEENA TOIMINNALLINEN ERINOMAISUUS Painopisteen siirtäminen kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen tuotti tuloksia jo vuonna 2012. Cramo saavutti hyvän tuloksen markkinatilanteeseen nähden. kannattavuus parani ja nettovelkaantumisaste laski. Cramo on osoittanut, että sillä on hyvät lähtökohdat luoda arvoa myös vähemmän suotuisassa liiketoimintaympäristössä. Miksi siirsitte strategisen painopisteen kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen? vakaaseen voitonjakoon. Lisäksi pyrimme edelleen kasvamaan markkinoita nope ammin, mutta kasvu ei ole itsetarkoitus. Vesa Koivula: Cramo on kasvanut voimak kaasti vuodesta 2005 lähtien. Olemme muuttuneet kotimaisesta yhtiöstä yhdeksi Euroopan suurimmista kone ja laitevuokrauspalveluyrityksistä. Uskomme, että paras tapa lisätä omis tajaarvoa on keskittyä toiminnalliseen erinomaisuuteen eli kannattavuuteen ja Stig Gustavson: Havaitsimme jo varhain, mikä merkitys yrityksen koolla on: tarpeeksi suuri koko luo mittakaavaetuja niin meidän alallamme kuin muillakin toimialoilla. Cramolle tämä tarkoittaa kaluston tehokkaampaa käyttöä, ja suurempi vuokrauskalusto mahdollistaa paremman asiakaspalvelun. Tarpeeksi suuri koko antaa meille paremman aseman toimittajien kanssa käytävissä ostosopimusneuvotteluissa. Toinen näkökulma liittyy kansainvä liseen kasvuumme. Vaikka Eurooppa on yhä selkeämmin yksi markkina, talouden ilmapiirissä ja liiketoiminnassa on maiden välillä vielä suuria eroja. Ideaalitilan teessa laajempi maantieteellinen katta vuus tasapainottaa liiketoimintaa. Nyt kun Cramo on yksi pääsponsoreista EBitA kasvoi vuoden loppuun mennessä. tehostamistoimien vaikutus alkoi näkyä tuloksissa kolmannella neljänneksellä. 31 22 11 7 Q1 14 17 12 9 Q2 EbITA M€ jA EbITA % TAVOITE >15% LIIKEVAIHDOSTA Q3 Q4 10 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 10 8.3.2013 8.35 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA M€ JA RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN 138 121 Sekä liiketoiminnan rahavirta että rahavirta investointien jälkeen nousivat rahoituskriisiä edeltävälle tasolle. PAINOPISTEENÄ 1. kANNATTAvuuS 2. vAkAA vOITONjAkO koko Eurooppa vaikuttaa olevan taantu massa, nämä asiat on jätetty hautumaan ja olemme pystyneet keskittymään toimin tojen kehittämiseen. YK:n ihmisoikeuksia, työntekijän oikeuksia, ympäristöllistä kestävyyttä ja korrup tion torjuntaa koskevia perusperiaatteita. Sivu 24. Mitä strateginen siirtymä tarkoittaa käytännössä? Stig Gustavson: Tehokkuus on aina hyväksi. Toivottavasti asiakkaidemme saamat edut ovat ilmeisiä: tehokas ja mutkaton palvelu sekä modernit, tehokkaat koneet ja laitteet kilpailukykyiseen hintaan. Vaikka tästä saattaa seurata henkilös tövähennyksiä, lopputuloksena on yritys, joka on hyvä ja turvallinen työnantaja. Vuokrausasiakkaamme arvostavat tehokkuutta. Koska vuokrausliiketoiminta on pääomavaltaista, meidän on jatku vasti ylläpidettävä hyviä suhteita kaikkiin rahoittajiimme. Lisäksi osakkeenomistajilla on oikeus odottaa hyvää, tasaista osinkotuottoa. Sitä ei ole pystytty takaamaan viime vuosien myllerryksessä. Tällä hetkellä perim mäinen tavoitteemme on omistajaarvon tuottaminen. Vesa Koivula: Olemme edistyneet hyvin sisäisen tehokkuuden parantamisessa ja Paikallisesti paras strategian käyt töönotossa. Olemme parantaneet kalus tonhallinnan prosesseja ja kehittäneet toimipisteverkostoamme. Strategisella siirtymällä pyrimme opti moimaan toimintojamme kaikilla markki noilla. Tämä vaatii Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkamista ja yhdenmukais tettuja prosesseja sekä Siirtokelpoiset tilat liiketoiminnan entistä vahvempaa laajen tamista Ruotsin ja Suomen ulkopuolelle. Koska haluamme säilyttää asemamme vuokraustoimialan kehityksen edistäjänä, varmistamme, että Cramo Vuokrauskon septia kehitetään jatkuvasti. Stig Gustavson: Monet toimipisteemme ovat ennen olleet itsenäisiä yrityksiä omine toimintatapoineen. Yrityskauppojen yhteydessä olemme toki pyrkineet teke mään integroinnista nopeaa ja sujuvaa. On kuitenkin selvää, että meillä on vielä tehtävää tullaksemme aidosti virtaviivai seksi ja tehokkaaksi yhtiöksi, jossa nouda tetaan moderneja vakioituja toimintatapoja. Millaisia etuja eri sidosryhmät saavat tästä siirtymästä? Vesa Koivula: Uskomme, että toiminnal linen erinomaisuus ja ketteryys näkyvät parempana asiakaspalveluna. Yhdessä tehokkaampien sisäisten toimintojen ja pääoman käytön kanssa tämä kohentaa myös kannattavuutta. Sitoutumisemme YK:n Global Compact hankkeeseen tarkoittaa, että noudatamme CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 11 Vuosi 2012 kului taloudellisen epävarmuuden merkeissä. Miten se vaikutti teidän liiketoimintaanne? Vesa Koivula: Vuosi alkoi hyvin. Kone ja laitevuokrauspalveluiden kysyntä pysyi hyvänä useimmilla markkinaalueis tamme, vaikka ankara talvi hidasti raken tamista monissa Keski ja ItäEuroopan maissa. Kevään kuluessa EteläEuroopan ongelmat vaikuttivat talouden ilmapiiriin koko Euroopassa ja myös markkinaalueil lamme. Joillakin markkinoilla, erityisesti Norjassa, Baltian maissa ja Venäjällä, kysyntä kuitenkin jatkoi kasvuaan. Taloudellinen epävarmuus jatkui toisella vuosipuoliskolla, mikä näkyi investointipää töksien lykkäämisenä ja kone ja laitevuok rauspalveluiden kysynnän hidastumisena useimmilla markkinoillamme. Samaan aikaan markkinakohtaiset kysyntäerot 77 65 68 M€ 146 62 27 08 09 10 11 12 -55 -96 kasvoivat. Päämarkkinoillamme kysyntä pysyi kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Stig Gustavson: Emme ole odotelleet parempia aikoja toimettomina. Edellä mainitut tehostamisohjelmat ovat olleet välttämättömiä. Strategiasta haluan mainita uuden lähestymistapamme Venäjällä. Venäjän markkinaolosuhteet eroavat merkittä västi länsimaista. Totesimme, että olemme liian pieni toimija vastataksemme Venäjän liiketoimintaan liittyvistä riskeistä, joten päädyimme epätavalliseen ratkaisuun: perustimme yhteisyrityksen kilpailijamme Ramirentin kanssa. Näin loimme hyvät edellytykset kasvulle Venäjän kiinnosta villa mutta vaikeilla markkinoilla. Miten arvioitte Cramon vuoden 2012 taloudellista tulosta? Vesa Koivula: Ilokseni voin todeta, että Cramo saavutti hyvän tuloksen vallitse vaan markkinatilanteeseen nähden. Vaikka taloudellinen epävarmuus lisääntyi ja siir tokelpoisten tilojen valmistus ja räätä löityjen tilojen vuokrausliiketoiminta Suomessa myytiin, konsernin liikevaihto pysyi noin vuoden 2011 tasolla. EBITA liikevoittomarginaalimme parani vuodesta 2011, ja nettovelkaantumisaste laski posi tiivisen rahavirran tuloksena. Lisäksi olemme onnistuneet lyhyen aikavälin kehit tämistoimissamme, jotka aloitettiin vuoden toisella neljänneksellä. On hienoa, että olemme yksi niistä yhti öistä, jotka ovat pystyneet parantamaan tulostaan vuosi toisensa jälkeen näinkin haastavassa ympäristössä. Stig Gustavson: On totta, että 2012 oli jäl leen hankala vuosi. On kuitenkin palkitsevaa nähdä, että suoriuduimme vaikeuksista. Tulokset eli hyvä rahavirta ja koheneva kan nattavuus ovat osoitus eteenpäin menosta. TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU 11 8.3.2013 8.35 Hallitus on täysin sitoutunut jatkamaan merkittäviä kehittämistoimia myös tästä eteenpäin. Vuonna 2013 Cramo täyttää 60 vuotta. Millaiset lähtökohdat yhtiöllä on vuodelle 2013 ja seuraaville 60 vuodelle? Vesa Koivula: Uudistetun strategiamme käyttöönotto on edennyt hyvin. Keski Euroopan liiketoimintojen yhtenäistä minen muun konsernin kanssa ja vuonna 2011 aloitettu Norjan toimintojen muutos ovat edenneet suunnitellusti. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia Baltian maissa, erityisesti Virossa. Sveitsin liike toiminnot lopetettiin. Yhdenmukaistetun tavoitejohtamisen käyttöönotto, jolla pyritään tehostamaan toimipistetason toimintaa, on myös alkanut hyvin. Samalla jatkoimme työtä alan johtoaseman saavut tamiseksi vastuullisuudessa ja asiakas palvelussa, mistä Ruotsin ja Suomen toiminnoillemme myönnetyt sertifikaatit ovat hyvä esimerkki. Maaliskuussa tehty siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan myynti vapautti hallintoresursseja ja pääomaa siirtokelpoisten tilojen ydintoimintoihin sekä siirtokelpoisten tilojen standar doidun liiketoiminnan jatkokehittämiseen ja maantieteelliseen laajentamiseen. Hyödyntääksemme Venäjän ja Ukrainan markkinoiden kasvumahdollisuuksia perustimme yhteisyrityksen. Uskon, että olemme vahvista neet kilpailukykyämme viime vuosina konsernin strategiaan perustuvien kehi tyshankkeiden ja yrityskauppojen ansi osta. Olemme ketterämpiä kuin koskaan, ja meillä on valmiussuunnitelmat markki noiden hiipumisen varalle. Stig Gustavson: Liiketoiminnallamme on tiivis yhteys rakennusalaan ja teolliseen tuotantoon. Vanhan mantereen infra struktuurissa, asuntokannassa ja toimiti loissa on vielä kehittämisen varaa. Koska monilla aloilla päädytään käyttämään muualta saatavaa halvempaa työvoimaa, Euroopan teollisuuden on uudistuttava uusien tuotteiden, uudenlaisen tehok kuuden ja paremman kilpailukyvyn kautta. Vuokraaminen on urakoitsijalle tai teollisuusyritykselle helppo tapa saada käyttöönsä moderneja, tehokkaita laitteita ja koneita ilman omistajuuden tuomia velvoitteita. 12 Tämänhetkisillä edellytyksillämme – kattavuus, palvelu, hyvä verkosto ja nopeat prosessit – pystymme takaamaan yhtiölle kohtuullisen, kasvavan osuuden tulevas takin vuokraustoiminnasta Vuosi 2012 oli vaikea. Mikä on viestinne Cramon työntekijöille? Vesa Koivula: Valitettavasti näinä epävar moina aikoina tehostamistoimiin on liit tynyt myös henkilöstövähennyksiä. On hienoa, että niistä huolimatta Cramo henki on säilynyt hyvänä. Haluaisinkin kiittää teitä kaikkia vahvasta sitoutumi sesta. Meillä todella on sitoutuneita ja asiantuntevia vuokraustoimialan ammat tilaisia. Epävarmuuden jatkuessa on syytä pysyä valppaana. On ilahduttavaa, että lähes neljännes henkilöstöstämme on ilmoittautunut tänä vuonna käynnistetyn One Cramo Osake ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen. Ohjelma on yksi tapa palkita tavoitteiden saavuttamiseksi tehty työ. Stig Gustavson: Haluamme pitää hyvää huolta henkilökunnastamme. Vuoden aikana käynnistimme koko henkilöstölle suunnatun osakesäästöohjelman. Työn tekijä sijoittaa ohjelmaan tietyn prosent tiosuuden kuukausipalkastaan, ja sillä ostetaan yhtiön osakkeita työntekijän osaketilille. Kolmen vuoden säästämisen ja sijoittamisen jälkeen yhtiö antaa työn tekijälle yhden maksuttoman bonus osakkeen kahta työntekijän omistamaa osaketta kohti. Henkilöstössämme on nyt noin 520 uutta osakkeenomistajaa. Uskomme vahvasti siihen, että henki löstön ”omistajuuden tunteen” vahvista misesta on hyötyä. Vesa Koivula: Strategian uudistamisen seurauksena keskitymme nyt enemmän osakkeenomistajiimme. Tavoitteenamme on vakaa voitonjakopolitiikka ja aiempaa suuremmat osingot. Pääomaraken teemme on vakaa ja taseemme vahva. Kiitos yhtiötä kohtaan osoittamastanne jatkuvasta luottamuksesta. Jatkamme strategiamme toteutusta tarmokkaasti, panostamme toiminnalliseen erinomaisuu teen, sopeudumme ketterästi haasteisiin ja pyrimme luomaan lisäarvoa meille kaikille. Stig Gustavson: Emme valitettavasti voi luvata parempaa markkinatilannetta lähi tulevaisuudessa. Uutteran työn tulokset näkyvät kuitenkin pian, ja olemme matkalla kohti kannattavaa kasvua. Haluaisin kiittää kaikkia uskollisia osakkeenomistajiamme ja toivottaa uudet osakkeenomistajat tervetulleiksi. Asiantuntevan henkilöstömme ansiosta Cramolla on edessään valoisa tulevaisuus. Parhain terveisin, Vesa Koivula toimitusjohtaja Stig Gustavson hallituksen puheenjohtaja Yritys perustettu 1953 TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 12 Entä mikä on viestinne osakkeen omistajille ja sijoittajille? KOTIMAINEN KASVU CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 kASvuSTA TOImINNAllISEEN ErINOmAISuuTEEN Theisen yrityskauppa (2011) M€ 688 Cramo AB:n yrityskauppa (2006) KONSERNIN LIIKEVAIHTO M€ 77 M€ 54 2000 2005 KANSAINVÄLISTYMINEN ALKAA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 KANSAINVÄLINEN KASVU Rahoituskriisi 2007–2010 CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 13 2013 TOIMINNALLINEN ERINOMAISUUS Euroopan valtionvelkakriisi 2010–2012 KASVUSTA TOIMINNALLISEEN ERINOMAISUUTEEN 13 8.3.2013 8.35 KONSERNIN UUdISTETTU STRATEGIA syksyllä 2012 Cramo uudisti strategiset kulmakivensä ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. Yhtiö jatkaa Cramo vuokrauskonseptin käyttöönottoa yhdessä Cramo Prosessien ja Cramo Henkilöstön kanssa. 14 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 14 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 VISIO – mitä haluamme olla Vuokraustoimialan esikuva TALOUDELLISET TAVOITTEET – mihin pyrimme KANNATTAVUUS – Yli 15 % EBITAliikevoitto liikevaihdosta yli suhdannejakson PÄÄOMARAKENNE – Vakaa pääomarakenne sekä korkeintaan 100 % nettovelkaantumisaste LIIKEVAIhdON KASVU – Kasvu markkinoita nopeammin OMAN PÄÄOMAN TUOTTO – Yli 12 % oman pääoman tuotto (ROE) yli suhdannejakson VOITONjAKO – Vakaa voitonjakopolitiikka; noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) maksetaan osinkoina VOITETTAVAT TAISTELUT – tämän hetken strategiset toimet, joilla pyrimme saavuttamaan tavoitteemme CRAMO VUOKRAUSKONSEPTIN KÄYTTÖÖNOTTO – Uudistetun Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto kaikissa toimintamaissa käyttäen tukena Paikallisesti paras työryhmiä Sivu 18 CRAMO PROSESSIEN TOTEUTUS – Prosessiorganisaation, Cramoliiketoimintasovellusten ja ydinprosessien käyttöönotto valituissa toimintamaissa Sivu 19 CRAMO hENKILÖSTÖN KEhITTÄMINEN – Henkilöstön kehittäminen sitoutuneiksi ja asiantunteviksi vuokraustoimialan ammattilaisiksi Sivut 20–21 CRAMON TAVOITEjOhTAMINEN – Cramon tavoitejohtamisen mallin käyttöönotto kaikissa toimipisteissä Sivu 22 SIIRTOKELPOISET TILAT -TUOTEALUEEN KANNATTAVAN KASVUN EdISTÄMINEN – Siirtokelpoiset tilat tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen Tanskassa ja Norjassa Sivu 23 STRATEGISET KULMAKIVET – perusasiat, joita tavoittelemme pitkällä aikavälillä ASIAKKAIdEN ENSISIjAINEN VAIhTOEhTO – Tyytyväiset asiakkaat ovat kaiken menestyvän liiketoiminnan kulmakivi: asiakkaamme arvioivat kilpailukykyämme aina asioidessaan kanssamme Sivut 2–3 PAIKALLISESTI PARAS – Vuokrausliiketoiminta on paikallista; vahva paikallinen markkinaasema mahdollistaa terveen kannattavuuden Sivut 30–31 VUOKRAUSTOIMIALAN KEhITYKSEN EdISTÄMINEN – Yksikään yritys ei voi jäädä lepäämään laakereillaan; menestyminen myös tulevaisuudessa vaatii jatkuvaa innovointia Sivut 38–39 VAKIINTUNEIdEN MARKKINOIdEN jA KASVUMARKKINOIdEN YhdISTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA – Hyödynnämme asiantuntemustamme ja parhaita käytäntöjämme sekä kehittyneillä että kasvavilla markkinoilla Sivut 48–49 TOIMINNALLINEN KETTERYYS – Vuokrausliiketoiminta on luonteeltaan syklistä: reagoimme uhkiin ja mahdollisuuksiin nopeasti Sivut 106–107 STRATEGIA – miten kilpailemme ja saavutamme tavoitteemme Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto yhdessä Cramo Prosessien ja Cramo Henkilöstön kanssa MISSIO – miksi olemme olemassa ja millaisella toimialalla toimimme Luomme joustavuutta ja tehokkuutta vuokrausratkaisujen avulla ARVOT – mihin uskomme ja mitkä periaatteet ohjaavat meitä LUOTETTAVUUS – Olemme eettisiä, ammattimaisia ja luotettavia sekä omistaudumme laadulle ja turvallisuudelle LUOVUUS – Olemme ennakkoluulottomia, ennakoivia, innovatiivisia ja yrittäjähenkisiä LOjAALISUUS – Osoitamme sitoutumista asiakkaita, henkilöstöä, osakkeenomistajia ja yhteiskuntaa kohtaan CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 15 STRATEGIA 15 8.3.2013 8.35 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN VOITETTAVIEN TAISTELUIdEN AVULLA Cramon uuden strategian toteuttaminen on edistynyt hyvin voitettavien taisteluiden avulla. tämän seurauksena yhtiön kilpailukyky on vahvistunut ja ketteryys on parantunut entisestään. VOITETTAVAT TAISTELUT 2012 VUOSINA 2010–2011 SAAVUTETUN KEhITYKSEN ARVIOINTI TAVOITTEET KAUdELLE 2012–2013 Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto • Cramo Vuokrauskonsepti uudistettiin • Koko konsernin laajuista koulutusta sekä myynti ja koulutusmateriaalia kehitettiin • Konseptin käyttöönotto aloitettiin vaiheittain Uudistetun Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto kaikissa toimintamaissa käyttäen tukena Paikallisesti paras -työryhmiä Cramo Prosessien toteutus • Määriteltiin yhdenmukaiset prosessit • Vuokraussovellus ja toiminnanohjausjärjestelmä yhden mukaistettiin ja otettiin käyttöön Suomessa ja Ruotsissa • Kehitettiin uusia Business Intelligence järjestelmiä, joihin sisältyy mm. liiketoiminnan ohjaus, hinnoittelu ja kalustonhallinta • Toimenpiteet laatu, turvallisuus ja ympäristönäkökulmien huomioon ottamiseksi tunnistettiin ja aloitettiin Prosessiorganisaation, Cramo-liiketoimintasovellusten ja ydinprosessien käyttöönotto valituissa maissa Cramo henkilöstön kehittäminen • Cramopol, strategian ja arvojen jakamiseen suunniteltu viestintätyökalu kehitettiin ja otettiin käyttöön • Cramo Dialogi prosessia ja sitä tukevia työkaluja ja mallipohjia kehitettiin • Cramo Osaamisen siirtäminen toimintamalli ja kotiuttamisprosessi määriteltiin ja käyttöönotto aloitettiin • Cramo Akatemia, johtamisen koulutusohjelma, järjestettiin toista kertaa • Cramo Osaamisen kehittäminen, uusi henkilöstön kehittämistä tukeva malli määriteltiin Tavoitteena sitoutuneet ja asiantuntevat vuokraustoimialan ammattilaiset Cramon tavoitejohtaminen • Cramon tavoitejohtaminen strategiseksi painopisteeksi syksyllä 2012 Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto kaikissa toimipisteissä Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen • Kehitettiin Optimized Space konsepti, jolla luodaan yhtenäinen Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen toimintamalli myynnille ja markkinoinnille kaikilla markkinoilla kannattavan kasvun edistäminen Tanskassa ja Norjassa • Tuotevalikoiman standardointi valmistui • Uusia kaluston optimointimenetelmiä käyttöön • Rajat ylittäviä tukitiimejä perustettiin, logistiikkakeskus rakenne valmistui Pohjoismaissa, resursseja määriteltiin ja valikoimaa laajennettiin Keski ja ItäEuroopassa • Ensimmäiset julkisen sektorin projektit Baltian maissa • Uudet energiatehokkaat tilaelementit käyttöön 16 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 16 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 VUONNA 2012 SAAVUTETUN KEhITYKSEN ARVIOINTI PAINOPISTEET VUOdELLE 2013 • Käyttöönotto Suomessa ja Ruotsissa miltei valmis • Norjassa ja Saksassa käyttöönotto edistyi merkittävästi • Käyttöönotto aloitettiin muissa toimintamaissa, vuodelle 2012 asetetut tavoitteet saavutettiin • Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkaminen kaikissa maissa aiempaa korkeammin tavoittein, erityisesti Norjassa ja Saksassa • Uuden tuote ja palveluvalikoiman jatkuva kehittäminen • Cramoliiketoimintasovellukset ja ydinprosessit käyttöön Norjassa • Pitkän aikavälin vuokrausliiketoiminnan prosessit käyttöön siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa Suomessa ja Norjassa • Uusi Business Intelligence järjestelmä käyttöön Pohjoismaissa • Laatu, turvallisuus ja ympäristönäkökulmat osaksi normaalia liiketoimintaa kaikissa toimintamaissa • Yhdenmukaistettujen ydinprosessien ja Cramoliiketoimintasovellusten käyttöönotto KeskiEuroopassa • Uusien pitkän aikavälin vuokrausliiketoiminnan prosessien käyttöönotto siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa Ruotsissa • Cramon Speed Rental konseptin käyttöönotto kaikissa Ruotsin toimipisteissä • Cramon yhtenäisen koulutus ja urakehitysohjelman käyttöönotto aloitettiin Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa • Henkilöstölle suunnattu One Cramo Osakeohjelma aloitettiin • Cramopol toteutettiin kaikissa toimintamaissa • Cramo Dialogi prosessin käyttöönotto miltei valmis • Cramo Osaamisen siirtäminen toimintamalli käyttöön • Henkilöstötutkimus kaikissa maissa • Yhtenäinen koulutus ja urakehitysohjelma käytössä Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa • Urasuunnittelun sisällyttäminen koulutus ja urakehitysohjelmaan • Uusien HRmallien käyttöönoton loppuunsaattaminen toimintamaissa, painopisteinä henkilöstön kehittyminen, työnkierto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen • Luotiin yhdenmukainen Cramon tavoitejohtamisen malli ja koulutus ja tukimateriaalit sekä kaikille toimintamaille käyttöönottosuunnitelma • Malli otettiin käyttöön Suomessa • Käyttöönotto aloitettiin Norjassa ja Saksassa • Vaiheittainen käyttöönotto kaikissa Cramon toimintamaissa • Siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrausliiketoiminnan myynti Suomessa • Kasvun edellytykset valmiina Tanskassa ja Norjassa • Kaluston käyttö tehostui • Myynnin, markkinoinnin, toimitusten ja kalustonhallinnan prosessien yhdenmukaistaminen alkoi Pohjoismaissa • • • • CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 17 Painopistealueina erityisesti Norja ja Tanska Markkinakysynnän edistäminen ItäEuroopassa Mahdollisuuksien arviointi Saksassa Kalustoon liittyvien synergioiden optimointi Pohjoismaissa • Yhdenmukaisten prosessien käyttöönotto Pohjoismaissa STRATEGIA / MENESTYS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ 17 8.3.2013 8.35 ASIAKAShYÖTYjÄ CRAMO VUOKRAUSKONSEPTISTA uudistettu Cramo vuokrauskonsepti takaa yhtenäisen asiakaskokemuksen, yhdenmukaisen ja laadukkaan valikoiman sekä tehokkaat ja turvalliset toimitukset. Lisäksi se tuottaa mittakaavaetuja ja tehostaa toimintaa. MERKITTÄVIÄ EdISTYSASKELEITA TAATUSTI NOPEAA PALVELUA – Cramo Express on täysin uudenlainen toimipiste, joka takaa asiantuntijapalvelut ja hyvän kaluston saatavuuden kaupunkien keskustaalueilla tehtävien rakennus hankkeiden urakoitsijoille, alan ammattilaisille, isännöitsijöille ja yksityishenkilöille. Lisäksi kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä vaikuttaa ympäristöönkin positiivisesti, sanoo AnnaLena Berg, Cramo Ruotsin liiketoiminnan kehitysjohtaja. – Tämä uusi konsepti on täydellinen ratkaisu meille, joiden työ on pääasiassa korjausrakentamista kaupunkien keskustaalueilla. Toimipisteeseen on helppo poiketa, ja kaluston vuokraaminen käy nopeasti. Tuotevalikoima on aina tarpeeksi kattava, eikä saatavuudesta tarvitse kantaa huolta. Ostamme myös melko paljon rakennustyöhön liittyvää kulutustavaraa, kuten sahanteriä ja kattomateriaa leja, kertoo toimitusjohtaja Jon Magnérus asuntojen korjausrakentamisprojekteja Tukholman alueella tekevästä Stor Jon Byggistä. Vuonna 2012 Cramo avasi yhden Cramo Express toimipisteen Tukholmaan ja kaksi Malmöön. Expresstoimipisteessä on vuokrattavissa noin sata eniten vuok rattua pienlaitetta, joiden saatavuus on aina taattu. Lisäksi tarjolla on myytäviä tuot teita. Asiakkaat voivat myös tilata Cramo Express valikoimaan sisältymättömiä tuotteita, ja ne toimitetaan suoraan työmaalle. Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto 18 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 18 Cramo Vuokrauskonseptin uudistaminen saatiin päätökseen vuonna 2011. Paino piste siirrettiin uudistetun konseptin käyttöönottoon kaikissa toimintamaissa Paikallisesti paras työryhmien tuke mana. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuonna 2011 hankittuihin Saksan toimin toihin ja Norjaan. Vuoden 2012 loppuun mennessä konsepti oli käytössä lähes kokonaan Suomessa ja Ruotsissa. Toiminnan yhden mukaistaminen konseptin mukaiseksi edistyi merkittävästi Norjassa ja Saksassa. Kaikilla markkinaalueilla toteutettiin arviointi toiminnan ja konseptin yhdenmu kaisuudesta liiketoiminnan kehittämisen painopisteiden määrittämiseksi. hUIPPULAATUA Cramo Vuokrauskonseptin käyttöön otto KeskiEuroopassa alkoi Münchenin alueelta. – Saan asiakaspalvelun ja teknisten palveluiden asiantuntijoilta entistä parempia neuvoja nopeammin. Lisäksi koneiden laatu on parempi ja tasaisempi kaikissa toimipisteissä, toteaa Jürgen Kreutzer, Bauer Spezialtiefbau GmbH, Schrobenhausen. CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 TEhOKKAAN TOIMINNAN PERUSTEET Prosesseja yhdenmukaistamalla Cramo vahvistaa koko konsernin asiakaspalvelun yhtenäisyyttä, kaluston korkeaa laatua ja luotettavuutta sekä asiakastoimitusten oikea-aikaisuutta. Cramo Prosessien toteutus YhdENMUKAINEN TUOTEjA PALVELUVALIKOIMA – Monet kansalliset ja kansainväliset asiakkaat kiinnittävät huomioita vuokrauskumppania valites saan siihen, että kumppanit toimivat tehokkaasti ja kautta linjan laadukkaasti ja ovat läsnä asiakkaiden markkinoilla. Kun yhdenmukaistamme valikoi maamme, prosessejamme ja työtapojamme, asiak kaat tietävät mitä odottaa riippumatta siitä, minkä toimipisteemme puoleen he kääntyvät. Lisäksi uusi vuokraussovelluksemme parantaa kaluston läpinä kyvyyttä, kertoo Per Lundquist, johtaja, yhtenäiset toiminnot, Cramo. – Siirtokelpoisiin tiloihin liittyvän pitkän aikavälin toiminnallisuuden lisääminen vuokraussovelluk seen parantaa myös siirtokelpoisten tilojen kaluston näkyvyyttä. Asiakkaille tämä tarkoittaa esimer kiksi entistä parempaa ja nopeampaa tiedonsaantia kaluston saatavuudesta ja laadusta sekä parempaa toimitusten oikeaaikaisuutta ja asiakaspalvelua. Samalla optimointi ja kalustosiirrot tehostavat toimintaamme, toteaa Juha Antola, Cramon siirto kelpoisten tilojen johtaja Suomessa. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 19 KOhTI jATKUVAA KEhITYSTÄ Cramoliiketoimintasovellusten ja yhden mukaistettujen prosessien käyttöönotto on sujunut hyvin. Vuoden 2012 loppuun mennessä noin 75 % konsernin liikevaih dosta on syntynyt niiden avulla. Syksyllä 2012 painopiste siirrettiin Cramoliiketoimintasovellusten käyttöön otosta kaikkien liiketoimintaprosessien parantamiseen ja viimeistelemiseen. STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT 19 8.3.2013 8.35 CRAMO hENKILÖSTÖ – ERINOMAISUUdEN AVAINTEKIjÄ Cramon henkilöstö on avainasemassa, kun puhutaan toiminnallisesta erinomaisuudesta Cramon ja asiakkaiden näkökulmasta. CRAMO YMMÄRTÄÄ LIIKETOIMINNAN TARPEITA – Meillä on hyvä ja pitkäaikainen suhde Cramoon. He ymmärtävät tarpeitamme, ja liiketoimintamme on selvästi heille sydämenasia. Lisäksi Cramolla on ehdot tomasti paras valikoima tuotteita eniten tarvitsemassamme tuoteryhmässä eli nostimissa, toteaa projektipäällikkö Ivan Bezak rakennusyhtiö INGSTEEL, spol. s.r.o:sta, joka vastaa uuden meistaus laitoksen rakentamisesta Volkswagen Slovakian Bratislavassa sijaitsevalla ajoneuvojen kokoonpanotehtaalla. OIKEAT hENKILÖT OIKEASSA PAIKASSA – Uskon, että palkinnon mahdollistama täydennyskoulutus auttaa minua kehittämään esimiestaitojani ja löytämään sekä Cramoa että asiakkaitamme hyödyttäviä entistä innovatiivisempia ideoita olipa sitten kyse prosesseistamme, palveluistamme, ratkai suistamme tai niiden käyttöönotosta. Lisäksi toivon voivani jakaa saamani opit ja koke mukset kollegoideni kanssa ja näin parantaa tiimimme osaamista ja kilpailukykyä, kertoo Mindaugas Silobritas, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningradin kalustonhallintapääl likkö, jolle myönnettiin 15.000 euron arvoinen Gunnar Glifberg palkinto vuonna 2012. – Yhtenäinen koulutus ja urakehitysohjelma on erinomainen työkalu, jolla voidaan kehittää sitoutuneita ja asiantuntevia vuokraustoimialan ammattilaisia, parantaa motivaatiota ja kohentaa palveluasennetta entisestään. Sen avulla voimme lisäksi varmistaa, että meillä on oikeat osaajat juuri oikeassa paikassa ja kehitämme osaamista tarvittavalla tavalla sekä rekrytoimme oikeat henkilöt toiminnan tavoit teiden saavuttamiseksi ja laadukkaan asiakaspalvelun varmistamiseksi, toteaa Gunta Špīse, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningradin HRpäällikkö. SYVÄLLISEMPÄÄ NÄKEMYSTÄ HENKILÖSTÖ MAITTAIN (HTV) 31.12. 2012 (2011) KESKI-EUROOPPA 327 (295) SAKSA 295 (256) ITÄVALTA 29 (30) UNKARI 3 (2) SVEITSI 0 (7) SUOMI 452 (647) RUOTSI 832 (830) NORJA 223 (221) TANSKA 97 (124) 20 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 20 ITÄ-EUROOPPA 623 (589) VIRO 138 (127) LATVIA 44 (37) LIETTUA 51 (48) VENÄJÄ 191 (136) PUOLA 150 (179) TSEKIN TASAVALTA 39 (50) SLOVAKIA 10 (13) – Tämä on hieno hanke, jolla työstämme saa entistä syvällisemmän näkemyksen ja toiminta tehostuu, Peabin projektipääl likkö Henrik Geber kommentoi hanketta, jossa Cramon työntekijät työskentelevät harjoittelijoina yhden Pohjoismaiden johtavien kiinteistö, maa ja vesiraken nusyhtiöiden työmaalla. BELGIA 1 (1) CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 Cramo henkilöstön kehittäminen VAhVA TYÖMOTIVAATIO – One Cramo Osakeohjelma tarjoaa tilaisuuden sijoittaa yhtiöön, jossa itse työsken telen, ja se vahvistaa tunnetta kuulumisesta isompaan kokonaisuuteen. Minusta osakkeet ovat erinomainen sijoitusmuoto ja tapa varautua tulevaan, toteaa Gintarė Junevičiūtė, Cramo Liettuan markkinointi ja viestintäpäällikkö. – Osallistumisehdot olivat todella houkuttelevat, joten en nähnyt mitään syytä olla osallistumatta. Osallistuminen motivoi minua tekemään parhaani, jotta yhtiön tavoit teet saavutetaan ja yhtiön arvo kasvaa, kertoo Aurimas Giedraitis, joka työskentelee projektipäällikkönä Cramo Liettuassa. Vuonna 2012 käynnistetyn One Cramo Osakeohjelman päämäärä on kannustaa työntekijöitä ryhtymään osakkeenomistajiksi ja palkita heidät ponnisteluista Cramon tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla se vahvistaa Cramohenkeä, pyrkimistä yhtei siin tavoitteisiin, yhteisymmärrystä sekä Cramon osakkeenomistajien ja henkilöstön välistä sidettä. Noin 22 % konsernin työntekijöistä ilmoittautui ohjelmaan sen ensim mäisessä vaiheessa. Sivut 42 ja 89. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2012 2011 Henkilöstö keskimäärin (HTV) 2 664 2 580 3,3 Henkilöstö tili kauden lopussa (HTV) 2 555 2 707 5,6 Henkilöstöä yhteensä 2 637 2 809 6,1 2 520 2 630 4,2 117 179 34,6 vakituisia määräaikaisia 375 381 1,6 2 262 2 428 6,8 Henkilöstökulut/ henkilö (1 000 €) 54,0 52,6 2,5 Henkilöstökulut/ liikevaihto, % 20,9 20,0 naisia miehiä INSPIRAATIOTA IdEOINTIIN – Cramopol on osoittautunut hyväksi tavaksi viestiä strategiastamme ja toiminta tavoistamme sekä lujittaa yhteishenkeä. Samalla olemme saaneet työntekijöiltä lukuisia hyviä kehitysideoita. Niiden pohjalta olemme esimerkiksi kehittäneet vara osalogistiikkaa, laskutusta ja jälleenvuokrausprosesseja, sanoo Ladislav Takac, Cramo Tsekin tasavallan ja Slovakian toimitusjohtaja. Cramopolia pelataan Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa jälleen vuonna 2013. Cramopolpeli hanke sai kunniamaininnan Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n ja Ilmarisen järjestämässä Henkilöstöteko 2012 kilpailussa − Innovatiivisia ratkaisuja työyhteisön kehittämiseksi. Tuomaristo arvosti sitä, että perinteisellä toimialalla toimivassa Cramo Groupissa on tunnistettu konsernille sopiva tapa jalkauttaa strategiaa. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 21 Muutos % PAINOPISTEENÄ jOhdONMUKAINEN KOULUTUS jA KEhITYS Kun ydinkonseptit, tukityökalut ja mallit oli saatu valmiiksi kaikilla HRpainopis tealueilla, niiden käyttöönotto aloitet tiin vuonna 2011. Vuonna 2012 konsernin HRtoiminnan painopiste siirrettiin yhte näisen koulutus ja urakehitysohjelman kehittämiseen. Ohjelman käyttöönotto aloitettiin Suomessa, Ruotsissa, Latvi assa ja Liettuassa. STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT 21 8.3.2013 8.35 YhdENMUKAINEN TAVOITEjOhTAMISEN MALLI Yhdenmukainen Cramon tavoitejohtamisen malli parantaa kokonaiskuvan hahmottamista ja vastuunottoa toimipistetasolla sekä edistää parhaiden käytäntöjen jakamista. Eri maiden toimipisteiden vertaileminen edistää yhtenäisten, laadukkaiden asiakaskokemusten kehittämistä ja parantaa tuloksia. VÄLITTÖMIÄ TOIMIA TARPEEN VAATIESSA – Jatkuva seuranta auttaa näkemään toimipisteiden tavoitteiden ja tulosten väliset erot. Lisääntynyt valta ja vastuu mahdollistavat tarvittavista toimenpiteistä päättä misen välittömästi, sillä mittarit seuraavat asioita, joihin voimme vaikuttaa toimipis tetasolla. Suunnitelmallinen toiminta helpottaa johtamista. Kaikki tietävät entistä paremmin, mitä heiltä odotetaan ja kuinka he ovat suoriutuneet. Samalla vastuun otto ja kokemus työn merkityksellisyydestä on lisääntynyt. Yhdenmukaiset mittarit lisäävät myös yhteistyötä, kun toimipisteet vaihtavat kehitysideoita keskenään, kertoo Ville Karttunen, Cramo Finlandin Kuopion toimipisteen vuokraamoesimies. KATTAVA KOKONAISKUVA – Säännölliset kuukausittain pidettävät tulospa laverit motivoivat tekemään työn niin hyvin kuin mahdollista. Konkreettinen palaute työstä auttaa ymmärtämään mitä asioita muuttamalla saan toimi pisteemme kokonaistulosta parannettua. Vuosit taiset asiakastyytyväisyyskyselyt auttavat myös osaltaan pitämään asiakaspalvelun hyvällä tasolla ja Cramon toimintatapojen mukaisena kaikissa tilan teissa, toteaa Tuomas Haapala Cramo Finlandin Seinäjoen toimipisteestä. TULOKSIA VASTUUN KAUTTA – Uusi johtamismalli perustuu yksinkertaisuuteen, vastuunottoon toimipistetasolla, priorisointiin ja ennakoiviin analyyseihin. Mallin käyttöönoton myötä esimiehet ymmärtävät paremmin syyseuraus suhteita. Samalla kehittyy ennakoiva ja vastuuta korostava johtamistapa ja päivittäisjohtaminen paranee. Työtyytyväisyys paranee, kun työntekijät ovat tietoisempia omasta roolistaan tavoitteiden saavuttamisessa, sanoo Wolfgang Stümpfl, Thei senin Münchenin toimipisteen vuokraamoesimies. Cramon tavoitejohtaminen 22 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 22 jATKUVAA KEhITTÄMISTÄ jA OPPIMISTA Uusi johtamismalli, Cramon tavoitejohtaminen, on viimeisin elementti vuonna 2006 aloi tettuun Cramokonsernin yhdenmukaistetun talouden ohjauksen kehittämiseen. Tavoit teena on saada aikaan kilpailuetua luomalla jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen perustuva toimintakulttuuri. Vuosina 2011–2012 Suomessa toteutetun pilottihankkeen jälkeen käyttöönotto aloi tettiin vuonna 2012 vaiheittain Saksassa ja Norjassa. Vaiheittainen käyttöönotto jatkuu kaikissa Cramon toimintamaissa vuoden 2013 aikana. CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 VAKAUTTA jA jOUSTAVUUTTA Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen siirtokelpoisten tilojen tuotealueella solmitut pitkät sopimukset lisäävät Cramon toiminnan vakautta, minkä lisäksi tuotealue tasapainottaa ja monipuolistaa konsernin asiakaskuntaa. tavoitteena on varmistaa entistä paremmat palvelut ja ratkaisujen nopeampi ja joustavampi toimittaminen. LUPAUKSET PIdETÄÄN – Cramolla on laaja valikoima majoitus ja toimitilohin liittyviä vuokrausratkaisuja sekä juuri tällaisiin projekteihin soveltuvia laitteita ja palveluita. Heillä on myös tarpeeksi kapasiteettia toimiakseen kumppaninamme useilla markkinoilla. Yhdessä pystymme tarjoamaan kattavia vuokrausratkaisuja suuria voimaloita rakentaville asiakkaille, toteaa Aaron Michelin, Enersense Internationalin toimitusjohtaja. – Kattavan valikoiman ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaan tarpeiden mukaisia väliaikaisia toimitiloja kustannustehokkaasti niin lyhyt kuin pitkäaikaiseen käyttöön tinkimättä laatustandardeista, toimitilojen mukavuudesta tai ympäristöystävällisyy destä. Koska tiloja voidaan vähentää tai lisätä asiakkaan tarpeiden mukaan, tilainves toinnit pystytään minimoimaan, sanoo Petri Moksén, Cramon siirtokelpoisista tiloista vastaava johtaja. Jatkuvan tuote ja palvelukehityksen lisäksi Cramo on tiivistänyt pohjoismaista yhteis työtä edistääkseen osaamisen siirtoa ja tehostaakseen kalustohankintoja ja hallintaa. VÄLIAIKAISET TOIMITILAT NOPEASTI – Tarvitsimme nopeasti väliaikaiset toimis totilat tekniselle osastollemme Oslon Gardermoenin lentokentälle. Kun etsimme mahdollisia toimittajia, käytimme Cramon sovellusta toimiston suunnittelussa ja saimme Cramolta ehdotuksen ja tarjo uksen muutaman päivän kuluttua. Myös hyvä työympäristö oli tärkeä kriteeri. Aikataulun tiukkuudesta huolimatta Cramo toimitti kaiken ajallaan, ja olemme tyytyväisiä Cramolta saamamme palve luun, kertoo Mats Torbiornsson, Norsk Luftambulansen tekninen päällikkö. KÄYTTÖÖNOTTO jATKUU Uuden siirtokelpoisten tilojen standardoidun konseptin käyttöönotto on edennyt suun nitelmien mukaan. Vuoden 2012 loppuun mennessä kasvun edellytykset olivat valmiina Pohjoismaissa. Vuonna 2013 käyttöönottoa jatketaan ennen kaikkea Norjassa ja Tans kassa ja mahdollisuuksien hyödyntäminen aloitetaan Keski ja ItäEuroopassa. Maaliskuussa Cramo myi siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnastaan muut kuin ydin toiminnot eli siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrauslii ketoiminnan Suomessa. Myynti vapautti resursseja ja pääomaa siirtokelpoisten tilojen standardoidun liiketoiminnan kehittämiseen ja maantieteelliseen laajentamiseen. SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN LIIKEVAIHTO 2012 (2011) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 27 (26) Liikevaihto sisältää sekä työmaatilat että muulle kuin rakennusteollisuudelle toimitettavat siirtokelpoiset tilat. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 23 STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT 23 8.3.2013 8.35 CRAMO CARE – YhTENÄINEN LÄhESTYMISTAPA KESTÄVÄÄN KEhITYKSEEN Cramo luo toiminnallista erinomaisuutta ja kilpailuetua auttamalla asiakkaitaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja kehittämällä yhdessä avainasiakkaidensa kanssa markkinoiden johtavia kestävän kehityksen palveluita. Cramo tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet ja varmistaa, että yhtiön tarjonta täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Cramon toiminnassa kestävä kehitys tarkoittaa kykyä vastata asiak kaiden tarpeisiin, kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä kestävän kehityksen huomioonottamista kaikessa toiminnassa. Tasapuoliset ja kumpaakin osapuolta hyödyttävät suhteet kaikkiin sidosryhmiin muodostavat perustan lisäarvon tuotta miselle ja kestävälle liiketoiminnalle. Kestävään kehitykseen liittyvien asioiden hallinta perustuu YK:n Global Compact hank keeseen, Cramon eettisiin toimintaperiaatteisiin sekä laatu, VUOSINA 2010–2011 CRAMO CAREN SAAVUTETTU KEhITYS TAVOITTEET • Kehitettiin Cramo Carea, joka luo yhteiset puitteet kestävään kehitykseen, sekä siihen liittyviä suunnitelmia ja organisaatiota • Sisällyttäminen liiketoiminta suunnitelmiin Ruotsissa • Global Reporting Initiative (GRI) ohjeiston mukai nen pilottiraportti Ruotsissa 24 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 24 turvallisuus ja ympäristötoimintapolitiikka. Cramo on kehit tänyt konsernitason toimintaperiaatteita, jotka noudattavat YK:n Global Compact hankkeen ohjeistusta, ja koko konsernin kattavaa kestävän kehityksen Cramo Care ohjelmaa. Kestävään kehitykseen liittyvien toimenpiteiden käyttöönotto on hajautettu ja mukautettu paikalliseen liiketoimintaympäristöön. www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys VUONNA 2012 SAAVUTETUN KEhITYKSEN ARVIOINTI johtava asema • Ohjelman jatkokehittäminen, vastuullisuudesesimerkiksi tärkeimpien sidosryhmien sa ja asiakaspainopistealueiden tunnistaminen www.cramo.com > Suomi > Kestävä palvelussa kehitys • Cramo Caren ja laatu, turvallisuus ja ympäristöasioiden toimintasuunnitelman vaiheittainen käyttöönotto ja mukauttaminen, esimerkiksi OHSAS 18001 sertifikaatti Cramo Ruotsille ja ISO 14001 sertifikaatti Cramo Finlandille • Uusi Kestävä kehitys osio yhtiön verkkosivuille • GRIohjeiston mukaiset raportit Ruotsissa ja Norjassa PAINOPISTEET VUOdELLE 2013 • Cramo Caren käyttöönoton jatkaminen • Yhteisten GRIohjeiston mukaisten suorituskykymittareiden kehittäminen ja käyttöönotto kaikissa maissa • Rikkomusten raportointimallin käyttöönotto • GRIohjeiston mukainen kestävän kehityksen raportointi konsernitasolla Pohjoismaissa • YK:n Global Compact hankkeen ohjeistuksen noudattaminen osaksi toimittajaketjun hallintaa hUOLENPITOA hENKILÖSTÖSTÄ hYVÄÄ ASIAKASPALVELUA Cramolla on hyvä maine, ja mukavan tiimimme kanssa on mahtavaa tehdä töitä. Pidän Cramolla työskentelemi sestä, koska se tarjoaa jatkuvia kasvu ja oppimismahdollisuuksia. Osallistun mielelläni erilaisiin projekteihin, jotka kehittävät taitojani, ja uudet haas teet tekevät työstä mielenkiintoista ja palkitsevaa, sanoo Rait Hiie, Raken nuskoneetyksikön toimipistepääl likkö, joka on työskennellyt Viron Cramolla 17 vuotta. Sivut 20–21. – Tavoitteemme on kehittää henkilös töstämme sitoutuneita ja asiantun tevia vuokraustoimialan ammattilaisia, jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeita ja pitävät heistä hyvää huolta. Teimme vuonna 2011 selvityksen kestävään kehitykseen liittyvistä asioista yhdessä Svenska institutetin kanssa tunnistaak semme asiakkaiden odotusten ja oman toimintamme väliset erot ja keskit tääksemme kehitystoimet juuri oikei siin kohteisiin. Selvityksen tuloksena aloimme valmistella laatu, turvalli suus ja ympäristöstandardien käyt töönottoa Liettuassa ja Latviassa, kertoo Darius Norkus, Cramo Liettuan, Latvian ja Kaliningradin toimitusjohtaja. CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 CRAMON TALOUdELLISET VAIKUTUKSET VUONNA 2012 LISÄARVON TUOTTAMINEN Asiakkaat • Cramo tarjoaa kone ja laitevuokrauspalveluita ja vuokraukseen liittyviä palveluita sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja • Yli 150.000 asiakasta 14 maassa Materiaalien ja palvelujen toimittajat • Materiaalit, palvelut ja muut ostot paikallisilta ja globaaleilta toimittajilta 373,6 (387,2) miljoonaa euroa • Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin 124,3 (147,1)1 miljoonaa euroa 688,4 (679,9) M€ LISÄARVON jAKAMINEN 39,6 (32,5) M€ 112,4 (105,7) M€ 497,9 (534,3) M€ 43,0 (41,9) M€ Omistajat ja rahoittajat • 9.096 osakkeenomistajaa • 12,4 (3,2) miljoonan euron osingot • 6,0 (6,0) miljoonan euron korko hybridipääomalle • 21,3 (23,4) miljoonan euron rahoituskulut henkilöstö • Keskimäärin 2.664 (2.580) työntekijää • 31.12.2012 henkilöstöstä 14,2 (13,6) % naisia julkinen sektori ja yhteiskunta • Verot, eläke ja sosiaaliturvamaksut 1) ilman liiketoimintahankintoja KORKEAT STANdARdIT Työterveys, työturvallisuus ja työympäristöasioita käsitellään Cramon ja Veidekken tapaamisissa neljästi vuodessa. – Ainutlaatuinen ennakoiva yhteistyö säännöllisin tapaamisin auttaa myös seuraamaan terveys ja turvallisuusasioita. Tärkeintä on, että Cramon henkilöstö on käsitellyt esille ottamamme asiat nopeasti ja esimerkillisesti sen sijaan, että he olisivat tavanneet meitä vain vakavissa ongelmatilanteissa. Toinen hyvä esimerkki ennakoivasta turvallisuustyöstä on Cramon työntekijöillemme järjestämä hissinkäyttökoulutus, sanoo Elisabet Langbråten, joka toimii Veidekke Construction AB Byggin HSEpäällikkönä Tukholmassa. – Turvallisuus ja työympäristö ovat keskeisiä aloilla, joilla toimimme. Uudet kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset palvelut ja ratkaisut sekä onnettomuus, hätätilanne ja louk kaantumisriskejä vähentävät konseptit hyödyttävät sekä asiak kaita että työntekijöitä. Kolme sertifikaattiamme tältä alueelta – ISO 9001 laatusertifikaatti, ISO 14001 ympäristösertifikaatti ja OHSAS 18001 turvallisuussertifikaatti – osoittavat, että olemme uskottava kumppani, toteaa Marika Örnstlig, Cramo Ruotsin turvallisuuskoordinaattori. – Tavoitteemme on minimoida prosessien, tuotteiden ja palve luiden ympäristövaikutukset kuten esimerkiksi uudet energiate hokkaat siirtokelpoiset tilaratkaisut osoittavat. Kun huolehdimme ympäristö ja laatuasioista omassa toiminnassamme, autamme asiakkaitamme saavuttamaan heidän kestävän kehityksen tavoit teensa, kertoo Mirja Juslin, Cramo Finlandin laatupäällikkö. Cramo Finlandilla on ISO 14001 ja ISO 9001 sertifikaatit, ja OHSAS 18001 sertifiointi on käynnissä. LASTEN TUKENA Cramo jatkoi toimintaansa SOSlapsikylien kansainvälisenä kump panina, ja useimmat liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt osallistuivat paikallisiin projekteihin osana yhtiön sosiaalisen vastuun ohjelmaa. www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys > Cramo Care > Yhteisövastuu CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 25 CRAMO CARE 25 8.3.2013 8.35 PITKÄN AIKAVÄLIN KASVUPOTENTIAALIA VUOKRAUKSESSA taloudellisesta taantumasta huolimatta Cramo uskoo, että kone- ja laitevuokrausalan pitkän aikavälin positiiviset kasvutekijät ovat säilyneet pohjimmiltaan muuttumattomina. VUOKRAUKSEN KASVUTEKIjÄT MUUTOS KASVUTEKIjÄ VUOdESTA 2011 1 KEhITYS …VUONNA 2012 ...VUOdESTA 2013 ETEENPÄIN Kasvavat rakennusmarkkinat Talouden epävarmuus hidasti kasvua. Cramon toimintamaiden välillä merkittäviä eroja, Baltian maiden noin 10 % kasvusta Suomen ja Ruotsin noin 2–4 % laskuun ja Slovakian yli 13 % laskuun.2 Useimmille Cramon toimintamaille ennustetaan maltillista kasvua. Rakentamisessa pitkän aika välin kasvumahdollisuuksia on erityisesti Itä Euroopan markkinoilla.2 Vuokrauksen penetraatioaste kasvaa Epävarmuudesta huolimatta kone ja laite vuokrauksen kysyntä kasvoi Cramon päämark kinoilla rakennustuotantoa nopeammin.2,3 Vuokrausratkaisujen käytön odotetaan kasvavan rakennusalalla etenkin Keski ja ItäEuroopan maissa, joissa vuokrausratkaisujen käyttö on vielä vähäistä.1,3 Ulkoistaminen Rakennusyhtiöt ja teollisuusyritykset etenkin Pohjoismaissa edelleen kiinnostuneita kaluston ulkoistamisesta, koska se vapauttaa pääomaa ja lisää joustavuutta.1 Ulkoistamisen ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.3 Teknologiset innovaatiot Siirtyminen työvoiman käytöstä tekniikan hyödyntämiseen jatkui rakennusalalla.1 Trendin ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tehokkuuden ja kestävän kehityksen mukaisten vuokrausratkaisujen tarpeen odotetaan olevan vastakin suurin vakiintuneilla markkinoilla.1 Vuokraukseen liittyvät palvelut Vuokraukseen liittyvien palveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan vakiintuneilla markkinoilla.1 Trendinä on ollut ostaa entistä enemmän vuokraukseen liittyviä palveluita vuokraus yrityksiltä, ja tämän odotetaan jatkuvan.1 Väestörakenteen muutokset Väestönkasvu, liikkuvuuden lisääntyminen, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen lisäsivät edelleen kehittyneen ja entistä joustavamman infrastruktuurin tarvetta, mikä puolestaan lisäsi siirtokelpoisten tilojen kysyntää.1 Trendin ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.1 Konsolidaatio Markkinat odottavat konsolidaatiota.1 Maltillisen konsolidaaatiokehityksen odotetaan jatkuvan.1 1) Johdon arvio 2) Euroconstruct, marraskuu 2012 3) European Rental Associationin European Equipment Rental industry 2012 –raportti 26 VUOKRAUKSEN KASVUTEKIJÄT CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 26 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 ASIANTUNTIjOIdEN NÄKEMYKSIÄ... VUOdEN 2012 TRENdEISTÄ... VUOdEN 2013 NOUSEVISTA TRENdEISTÄ... Miten kuvailisit trendejä, jotka vallitsivat Cramon markkinoilla vuonna 2012? Mitkä tekijät ohjasivat markkinoiden kehitystä? Millaisia trendejä uskot Cramon markkinoilla olevan vuodesta 2013 eteenpäin? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia markkinoilla esiintyy? Euroopan rakennusteollisuus on vaikeuksissa. Pahiten kärsineillä markkinoilla ei ole näkynyt elpymisen merkkejä rahoituskriisin jäljiltä, ja vuonna 2012 investoinnit hiipuivat kaikilla osa alueilla. Pohjoismaissa markkinat ovat elin voimaisemmat suurten ja vakaiden korjaus ja kunnossapitomarkkinoiden ansiosta, ja julkisen sektorin talous on edelleen siinä määrin voimis saan, että suurin osa hankkeista saatiin käyntiin suunnitellusti. Kone ja laitevuokrauksen kehitys vaikuttaisi kään tyvän hieman parempaan päin vuonna 2013, mutta emme odota nopeaa elpymistä. Lisäksi se, miten euroalueen epävakaus saadaan hoidettua, on ratkaiseva tekijä lyhyen ja pitkän aikavälin kasvu potentiaalin kannalta. Riskit liittyvät pääasiassa siihen, miten kotimainen kysyntä ja työmarkkinat kehittyvät. Cramon tärkeimmät markkinat (Pohjois maat, Baltian maat ja Saksa) ovat niitä Euroopan maita, jotka vaikuttaisivat pärjäävän keskimää räistä paremmin tulevina vuosina. Bengt Henricson Prognoscentret AB:n osakas ja Euroconstructin Ruotsin edustaja Eurooppalaiset rakennusurakoitsijat eivät muis tele vuotta 2012 lämmöllä. Alan arviot osoittavat, että rakentaminen väheni noin kahdella prosen tilla. Eurooppa on maailman ainoa alue, jossa rakennusala on luiskahtanut takaisin taantu maan vuoden 2009 romahduksen ja sitä seuran neen uuden nousun jälkeen. Rakennusmarkkinat ovat vähintään 20 % pienemmät kuin huippuvuosina 2007 ja 2008, eikä elpymisnäkymiä juuri ole ennen vuotta 2014. Koko artikkeli on luettavissa osoitteessa www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat > Markki natieto > Asiantuntijan näkemys. Vuokraustoimialan kannattavuuden myön teinen kehitys vuonna 2012 vastasi kutakuinkin odotuksia, vaikkakin alkuvuonna odotuksemme niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin osalta olivat loppuvuotta korkeammalla. Kevään mittaan odotukset koko Pohjoismaisen rakennussektorin osalta heikkenivät, mikä luonnollisesti vaikutti vuokraustoimialan odotuksiimme. Vaikka liike vaihdon hyvä kehitys pysähtyikin, minusta se oli tavallaan jopa hyvä asia, sillä se laski alan inves tointihaluja, minkä seurauksena riski ylikapasitee tista pieneni. Vuonna 2013 Euroopan bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan marginaalisesti, mutta jää nähtäväksi, kasvaako alueen rakennustoiminta. Vaikka Cramon päämarkkinat, esimerkiksi Ruotsi, Suomi, Saksa ja Norja, eivät ole kärsineet siinä määrin kuin EteläEuroopan alueet, niidenkään näkymät eivät ole erityisen optimistiset. Maailmassa on niin paljon taloudellista epävar muutta, että markkinaolosuhteita on erittäin hankala ennustaa. Tällä on kahtalainen vaikutus: epävarmuus vähentää yritysten investointihaluk kuutta, mikä karsii kaikkia, myös rakennettuun ympäristöön kohdistuvia investointeja. Käsitykseni mukaan vuokrauksen liikevaihdon orgaaninen kehitys on kuluvana vuonna kuta kuinkin viime vuoden tasolla tai hieman pienempi. Siitä huolimatta uskon, että kannattavuuden para nemiselle on edellytykset, mikäli yritykset keskit tyvät tiukkaan kuluseurantaan. Näin toimii varmasti myös Cramo. Sijoittajien kannalta olennainen, eli kassavirta, tulee olemaan varsin hyvä, koska alan toimijoiden investointihalut ovat vähäiset. Alan suurimmilla yrityksillä on tässä suhteessa varmaankin parhaat edellytykset kehittää edelleen toimintojaan. Chris Sleight Päätoimittaja International Construction Tommy Ilmoni Analyytikko, Carnegie Investment Bank AB:n Suomen toimipiste CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 27 ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ 27 8.3.2013 8.35 MARKKINAOLOSUhTEET VUOKRAUSALALLE ENNUSTETAAN MALTILLISTA KASVUA vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen seisahtuneisuuden jälkeen euroalueen taloudet supistuivat toisella neljänneksellä, kun kotimainen kysyntä heikentyi ja viennin kasvu tyrehtyi. Luottamuksen hiipuminen näkyi vuokraustoiminnan vähentymisenä useimmilla Cramon päämarkkinoilla. Näkymät vuodelle 2013 ovat haastavat. MARKKINATILANNE 2012 BKT:N (REAALINEN) KASVU VAKIOHINNAT % Suomi Ruotsi bKT:N KASVU: TALOUdEN SUPISTUMISESTA… 0,1 (0,8) 1,1 (1,9) 3,1 (2,5) Norja Tanska 0,6 (1,6) Saksa 0,8 (0,8) Itävalta 0,8 (0,9) 2,5 (3,1) Viro 4,3 (3,6) Latvia 2,9 (3,1) Liettua 2,4 (1,8) Puola Tsekin tasavalta -1,3 (0,8) RAKENNUSTUOTANTO: LASKUSUUNTAINEN VUOSI… 2,6 (2,0) Slovakia Unkari -1,2 (0,3) Venäjä 2012 ARVIO 3,7 (3,9) 2013 ARVIO Lähde: Euroopan komission talousennuste, syksy 2012 RAKENNUSTUOTANNON (REAALINEN) KASVU VAKIOHINNAT % Suomi -3,4 (-2,3) Ruotsi -2,4 (0,2) Norja Tanska Saksa Itävalta 4,7 (5,6) -0,2 (2,5) 1,1 (0,6) 23,0 (2,0) 8,0 (4,0) Liettua 1,0 (3,0) Puola 1,6 (-3,4) Tsekin tasavalta -5,4 (-1,9) Slovakia Unkari Venäjä 2012 ARVIO Euroopan taloudessa vallitsi vuonna 2012 edelleen erittäin negatiivinen ilma piiri, jonka seurauksena rakennustuotannon arvioidaan supistuneen 4,7 %.2 Rakennustoiminnassa oli merkittäviä alueellisia eroja. Cramon markkina alueista Baltian maissa, Venäjällä ja Norjassa kasvun arvioidaan olleen keski määrin 3–9 % ja kasvua tapahtui kaikilla rakentamisen osaalueilla. Sen sijaan Suomen, Ruotsin, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin rakennustuotannossa arvioidaan tapahtuneen yli 2 % lasku. Suomessa negatiivisen kehityksen taus talla lienee rakennustoiminnan väheneminen kaikilla rakentamisen osaalueilla, kun taas Ruotsissa taustalla näyttää olevan etupäässä asuinrakentamisen selkeä hiipuminen. Muissa Cramon toimintamaissa rakennustuotannon kasvun arvioi daan olleen vaatimatonta tai olematonta.2 0,5 (2,2) Viro Latvia Talouskriisin seurauksien ratkominen rasitti EU:n alueen taloutta voimak kaasti, ja taloudessa vallitseva ilmapiiri muuttui alkuvuonna yhä negatiivisem maksi ja synkkeni erityisesti kesällä. Odotettavissa on, että euroalueen BKT pieneni vuoden 2012 aikana miltei 0,5 %.1 Taloudellinen aktiivisuus vaihteli Cramon markkinaalueella huomattavasti. Vaihtelun taustalla on luotto ja asuntokuplan erilaiset vaikutukset, erot avoi muudessa ulkomaankaupalle sekä ulkomaankaupan suuntautuneisuus. Norjassa, Baltian maissa, Puolassa, Slovakiassa ja Venäjällä BKT:n arvioi daan kasvaneen yli 2 % ja Latviassa jopa 4,3 %. Muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa BKT:n arvioidaan kasvaneen maltillisesti, 0,1–1,1 %, ja Unkarissa ja Tsekin tasavallassa laskeneen hieman.1 -13,3 (-1,0) -9,0 (0,9) 3,0 (4,0) 2013 ARVIO VUOKRAUSMARKKINAT: hEIKENTYNEESTÄ LUOTTAMUKSESTA jA SUURESTA ALUEELLISESTA VAIhTELUSTA Kesästä 2011 lähtien luottamustasot Euroopan vuokraustoimialalla ovat heikentyneet euroalueen velkakriisin vuoksi. Tämä jatkui myös vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, jolloin noin kolmannes yrityksistä ilmoitti toiminta olosuhteidensa huonontuneen. Entistä vaikeammin ennustettavan talous tilanteen vuoksi Euroopan vuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vain 0,1 % vuonna 2012.3 Eri maiden vuokrausmarkkinat olivat edelleen varsin hajanaisia. Cramon markkinaalueet kehittyivät yleisesti ottaen tyydyttävästi. Kasvun arvioidaan olleen vuonna 2012 voimakkainta Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Vuoden 2012 aikana hintapaineet kasvoivat jälleen yleisesti.3 Fuusioita ja yrityskauppoja tehtiin useimmissa maissa maltillisesti.3 Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2012/ vtt, joulukuu 2012 28 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 28 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 VUOKRAUKSEN LIIKEVAIHDON KASVU (NIMELLINEN) NYKYISET HINNAT % 9,1 (4,0) Norja 4,3 (3,0) Saksa 3,7 (-4,1) Puola 3,4 (2,5) Ruotsi 1,6 (2,8) Tanska 1,1 (5,6) Suomi MARKKINOIdEN KEhITYSSUUNTA VUONNA 2013 ...KOhTI MALTILLISTA TALOUSKASVUA Kun luottamus talouteen palautuu asteittain, euroalueen bruttokansantuotteen odote taan kääntyvän kasvuun vuodenvaihteen jälkeen ja siirtyvän vähitellen maltillisen kasvun vaiheeseen. Koska lähtökohdat ovat heikot, vuoden 2013 bruttokansantuotteen odote taan kuitenkin pysyvän kokonaisuudessaan suunnilleen viime vuoden tasolla. Meneillään olevien tasapainotustoimien ja viimeaikaisten rakenneuudistusten positiivisten vaiku tusten odotetaan alkavan realisoitua vuonna 2014 ja saavan bruttokansantuotteen kasva maan noin 1,5 % vuoden 2014 aikana.1 Vuoden 2013 näkymissä ennakoidaan olevan merkittäviä maakohtaisia eroja, ja vuonna 2013 bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan olevan suurinta Baltian maissa ja Venäjällä. Kaikilla Cramon markkinoilla odotetaan maltillista talous kasvua, joka vaihtelee Unkarin 0,3 % ja Venäjän 3,9 %1 välillä. Ranska 1,1 (-1,0) Alankomaat 1,2 (1,2) 0,3 (2,3) Iso-Britannia Belgia 0,0 (0,8) Italia -7,8 (-4,2) -13,0 (-5,3) Espanja 2012 ARVIO 2013 ARVIO Lähde: European Rental Association, European Equipment Rental industry 2012 -raportti, marraskuu 2012 VUOKRAUSLIIKETOIMINTA JA SEN TOIMINTAEDELLYTYKSET EUROOPASSA % (MYÖNTEISET JA KIELTEISET NÄKEMYKSET) Vuotta 2013 koskevissa ennusteissa näkyy jossain määrin positiivista mutta heikkoa kasvua useimmilla Cramon markkinoilla. Baltian maissa, Venäjällä, Tanskassa, Saksassa ja Norjassa vuotuisen kasvun odotetaan olevan keskimäärin yli 2 %, kun taas Ruotsissa on odotettavissa vain maltillista kasvua. Norjassa ja Tanskassa kaik kien rakentamisen osaalueiden odotetaan vauhdittavan kasvua, ja Saksa ja Baltian maat hyötyvät asuinrakentamisen kasvusta. Toisaalta Ruotsissa asuinrakentamisen maltillisen kasvun odotetaan tasapainottavan toimitilarakentamisen sekä maa ja vesirakentamisen negatiivista kehitystä.2 Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Puolassa ja Suomessa rakennustuotannon elpy misessä on todennäköisesti ongelmia. Suomessa negatiivista kehitystä aiheuttanee asuinrakentamisen ja muun talonrakentamisen hiipuminen samalla, kun maa ja vesirakentaminen pysyy edellisvuoden tasolla. Puolassa rakentamisen ennakoidaan supistuvan kaikilla osaalueilla.2 Kaiken kaikkiaan Euroopan rakennustoiminnassa ei ole odotettavissa todellista piristymistä ennen vuotta 2014.2 …MALTILLISEEN VUOKRAUSALAN KASVUUN Useimmissa Cramomaissa vuokrauksen odotetaan kasvavan vuonna 2013 vain maltillisesti. Joidenkin maiden poikkeuksellisen vahva kasvu vuosina 2011–2012 ei todennäköisesti jatku.3 Cramon suurimpien markkinoiden eli Pohjoismaiden ja Saksan odotetaan jatkavan kasvuaan 2–5 % tasolla, kun taas muilla Cramon markkinoilla kasvun ennustetaan jäävän pienemmäksi. Puolan markkinoiden odotetaan jopa supistuvan, koska inves toinnit julkiseen infrastruktuuriin vähenevät merkittävästi ja yksityinen kysyntä on heikkoa. Venäjällä vuokrauksen odotetaan lisääntyvän keskimäärin 7–10 %.3 Vuokrausyritysten odotetaan vuonna 2013 olevan edelleen investoinneissaan varovaisia.3 Vaikeasta taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta aiheutuvista riskeistä huoli matta on havaittavissa merkkejä siitä, että vuokrauksen penetraatioasteet kasvavat pitkällä aikavälillä.3 Fuusioiden ja yrityskauppojen odotetaan jatkuvan.3 CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 29 Heikkenevät Paranevat …EIKÄ VARSINAISTA KASVUA NÄKYVISSÄ ENNEN VUOTTA 2014 32 2 23 49 41 38 36 39 44 25 -26 38 41 11 14 29 4 1 4 6 7 -18 -22 -17 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2010 2011 2012 TÄMÄNHETKISET TOIMINTAEDELLYTYKSET TOIMINTA NELJÄNNESVUOSITTAIN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA Lähde: European Rental Association & kHL, tammikuu 2013 VUOKRAUSLIIKETOIMINNAN ALUEELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET EUROOPASSA Q4/2012 % (MYÖNTEISET JA KIELTEISET NÄKEMYKSET) Benelux-maat -44 Espanja -40 Ranska -39 Italia -35 Monikansalliset -29 Kaikki -17 Pohjoismaat 0 Saksa 0 Venäjä Iso-Britannia 9 13 Heikkenevät Paranevat Lähde: European Rental Association & kHL, tammikuu 2013 1) Euroopan komission talousennuste, syksy 2012 2) Euroconstruct, marraskuu 2012 ja vtt, joulukuu 2012 3) European Equipment Rental industry 2012 -raportti, marraskuu 2012 MARKKINAOLOSUHTEET 29 8.3.2013 8.35 STRATEGINEN KULMAKIVI: PAIKALLISESTI PARAS PARASTA PALVELUA – Cramon standardit, joustavuus, arvot ja kattava ja kohtuuhintainen tuote ja palveluvalikoima ovat meille ihanteellinen yhdistelmä. Yhtiön toimipiste on lähellä, ja tiimi ymmärtää tarpeitamme ja löytää aina sopivimman ratkaisun. Lisäksi Cramo on selkeästi vahvin toimija siirtokelpoisten tilaratkai sujen alalla. Yhteistyömme on ollut menestystarina aivan projektin alkuhetkistä lähtien. Ingus Kaprāns, projektipäällikkö, Fortumin Jelgavassa sijaitseva lämmön ja sähkön yhteistuotantoon käytettävä biovoimala – Vuokrausliiketoiminta on paikallista. Vahva paikallinen markkinaasema mahdollistaa parhaan palvelun ja tarjonnan. Meille on ollut todella paljon helpompaa rakentaa ja ylläpitää vahvaa paikallista asemaa osana Cramokonsernia. Jurij Vasiljev, myyntijohtaja, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningrad 30 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 30 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 Jelgavaan rakennettava lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP) käytettävä biovoimala tulee olemaan Latvian modernein ja teknisesti kehittynein CHPvoimala, jossa käytetään uusiutuvia energianlähteitä. Valmistuessaan vuonna 2013 voimalan vuosituotanto on noin 230 GWh lämpöä ja 110 GWh sähköä. Cramo aloitti yhteistyön kaikkien Jelgavan voimalatyömaan urakoitsijoiden kanssa vuonna 2011 yhtenä merkittävimmistä vuokrauspalvelujen toimittajista. Projektin alkuvaiheessa toimitukset koostuivat työmaatiloista. Tämän jälkeen Cramo on toimittanut työmaalle yli 50 tilaelementtiä ja monenlaisia koneita, laitteita ja palveluita. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 31 31 8.3.2013 8.35 TEhOKKUUS jA KANNATTAVUUS PARANIVAT SUOMESSA Cramo onnistui parantamaan sekä toiminnan tehokkuutta että asiakaspalvelua suomessa. Rakennusteollisuudessa säilytettiin vahva markkina-asema, ja asemaa teollisuuden kunnossapitopalveluissa vahvistettiin. kannattavuus parani heikkenevästä markkinatilanteesta huolimatta. LÄhEMMÄS ASIAKASTA Vuonna 2012 Cramo keskittyi vahvistamaan lähiesimiesten roolia ja osaamista sekä ottamaan tavoitejohtamisen mallin käyttöön kaikissa vuokraustoimipisteissä. Sivu 22. Asiakkuudenhallintaa kehitettiin edelleen. Tavoitteena oli parantaa toimipiste ja myyntiverkostojen saumatonta yhteistyötä ja keskittyä enemmän pieniin ja keskisuu riin asiakkaisiin. Myyntihenkilöstölle suunnattua ammattitutkintoon johtavaa koulu tusohjelmaa jatkettiin. Asemaa teollisuuden kunnossapitopalveluissa vahvistettiin, ja esimerkiksi Metso Oyj:n kanssa tehtiin sopimus kalustonhallinnan ja siihen liittyvien asennuspalveluiden keskittämisestä Cramolle. Lisäksi Enersensen kanssa solmittiin pitkäaikainen sopimus majoitus ja toimistotilojen, muiden tilojen ja rakennuskaluston toimittamisesta. – Yhteistyö Cramon kanssa tehostaa kalustonhallintaamme ja pienentää etenkin logistiikka kustannuksia. Jatkossa laajen namme yhteistyötä Suomesta muihin Euroopan maihin, kertoo Henri Mäkelä, Metso Oyj:n hankintapäällikkö. LIIKEVAIhTO LASKI, EbITA-LIIKEVOITTO NOUSI 2012 2011 Muutos % Liikevaihto, M€ 112,7 EBITA, M€ 21,0 EBITA, % 18,6 Bruttoinvestoinnit pitkä aikaisiin varoihin, M€ 23,6 Toimipisteiden määrä 55 Henkilöstö tilikauden lopussa 428 127,6 20,2 15,9 11,7 3,6 27,6 55 14,5 0,0 623 31,3 Liikevaihtoa pienensivät kysynnän heiken tyminen rakennusalalla ja siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrausliiketoiminnan myynti. Siirto kelpoisten tilojen kysyntä jatkui edel lisvuoden tasolla. Tehostamistoimien ansiosta kannattavuus parani. Kaluston käyttöasteet säilyivät hyvällä tasolla. LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) UUSIA LISÄARVOA TUOTTAVIA PALVELUjA Cramo esitteli uuden Vuokrauskonseptin: Cramo Security portaalin, joka parantaa omaisuuden suojaamista ja kulunvalvontaa työmaalla. Uudet yhdenmukaistetut ja energiatehokkaat koulu ja päiväkotikäyttöön suunnitellut siirtokelpoiset tilarat kaisut otettiin hyvin vastaan. – Cramo Security palvelun avulla pystymme varmistamaan, että ulkopuolisilla ei ole pääsyä työmaalle ja että tiedämme, keitä kohteessa liikkuu. Sähköisen kulunvalvonnan lisäksi palvelu mahdollistaa mm. tilaajavastuulain velvotteiden automaattisen valvonnan, tarvittavien raporttien lataamisen suoraan tietokan nasta. Hyödynnämme palvelua myös työmaan perehdytyksessä ja tulostamme siitä sähköisenä kulkukorttina toimivat kuvalliset henkilökortit, sanoo Lemminkäinen Talo Oy:n työmaainsinööri Mikko Yrtti, KPMG:n toimitilojen rakennustyömaalta Helsingin keskustasta. % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA TYÖKALUT 30 (31) MAANRAKENNUSKONEET 3 (3) NOSTINKALUSTO 18 (18) SIIRTOKELPOISET TILAT 29 (36) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 20 (12) LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 61 (57) MUU TEOLLISUUS 12 (12) JULKINEN SEKTORI 18 (23) KOTITALOUDET 4 (4) MUUT 4 (4) ENTISTÄ PAREMPAA jOUSTAVUUTTA jA TEhOKKUUTTA Projektitoiminnan tehostamistoimet, kuten tilaelementtien alihankintaprosessien kehittäminen ja siirtokelpoisiin tiloihin liittyvien prosessien yhdistäminen vuokraus prosesseihin, näkyivät entistä parempana tehokkuutena ja prosessien läpinäkyvyy tenä. Uudesta sähköisestä Handymantyöraportointijärjestelmästä, joka nopeuttaa ja tehostaa työtehtävien suorittamista, järjestettiin pilotti. Työkalu otetaan käyttöön maaliskuuhun 2013 mennessä. Ympäristöprosessien parissa tehty työ huipentui ISO 14001 sertifiointiin. OHSAS 18001 sertifiointi aloitettiin. Sivu 25. 32 SEGMENTIT / SUOMI CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 32 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 hYVÄ TULOS RUOTSISSA toiminnallisen erinomaisuuden parantamiseen tähtäävät toimet kehittivät asiakaspalvelua, lyhensivät toimitusaikoja ja kohensivat sisäistä tehokkuutta Ruotsissa. Cramo säilytti selkeän markkinajohtajuuden ja saavutti hyvän tuloksen vallitseva markkinatilanne huomioon ottaen. LIIKEVAIhTO LASKI, EbITA-LIIKEVOITTO VAKAA PAREMPAA PALVELUA, TEhOKKAAMPAA TOIMINTAA 2012 2011 Muutos % Liikevaihto, M€ 322,4 EBITA, M€ 57,6 EBITA, % 17,9 Bruttoinvestoinnit pitkä aikaisiin varoihin, M€ 55,2 Toimipisteiden määrä 124 Henkilöstö tilikauden lopussa 793 308,9 4,3 0,8 58,0 18,8 93,5 128 41,0 3,1 791 0,3 Toisella vuosineljänneksellä alkanut uudis rakentamisen vähentyminen näkyi kone ja laitevuokrauspalveluiden kysynnässä. Kysyntä säilyi hyvänä Tukholman ja Göte borgin alueilla ja PohjoisRuotsissa. Vuok rausajat lyhenivät yleisesti. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä jatkui vakaana. Sopeutustoi mien ansiosta kannattavuus säilyi vuoden 2011 tasolla. Kaluston käyttöasteet olivat hyvällä tasolla. LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA TYÖKALUT 33 (32) MAANRAKENNUSKONEET 8 (9) NOSTINKALUSTO 22 (23) SIIRTOKELPOISET TILAT 31 (29) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 6 (6) LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 52 (53) MUU TEOLLISUUS 28 (28) JULKINEN SEKTORI 15 (15) KOTITALOUDET 3 (3) MUUT 2 (2) Vuonna 2012 Cramo tehosti toimintaansa useilla eri toimilla. Esimerkiksi Malmön ja Göteborgin alueille avattiin uudet puhelinpalvelukeskukset tavoitteena lyhentää odotusaikoja ja parantaa kuljetusten koordinointia. Lisäksi nimettiin asiantun tijaryhmiä varmistamaan nopeat toimitukset logistiikkakeskuksista. Kaikissa Tukholman alueen toimipisteissä otettiin käyttöön Lean Management johtamis malli asiakaspalvelun tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. Uuden Speed Rental konseptin pilotti käynnistettiin. Se parantaa Cramon sisäistä tehok kuutta ja nopeuttaa siten vuokrausprosessia. – Minun ei tarvitse käydä Cramon toimipisteessä, sillä puheluihini vastataan nopeasti ja asiantuntevasti ja laitteet toimitetaan työmaalle viipymättä. Toimitusten entistä parempi koordinointi säästää myös luontoa, toteaa JM:n työmaapäällikkö Emil Norén, joka on Cramon asiakas EteläMalmössä. PAIKALLISESTI PARAS -ASEMA VAhVISTUI Cramo lisäsi yhteistyötä useimpien suurien asiakkaiden kanssa. Esimer kiksi Kiirunassa Cramolla on kolme toimipistettä niin maan pinnalla kuin kaivoksessakin. Uusia hanke sopimuksia solmittiin muun muassa Växjön ja Malmön voimalaitoshank keissa. EteläRuotsissa markkina asemaa vahvistettiin Maskincity i Oskarshamnin vuokrauskaluston ja brändin hankinnalla. – Meillä on positiivisia kokemuksia yh teistyöstä Cramon kanssa jo pitkältä ajalta. He ovat joustavia, kuuntele vat asiakkaan vaatimuksia ja pystyvät hoitamaan monenlaisia palvelusitou muksia, kertoo Kjell Olovsson, LKAB Kirunan KUJ 1365 projektijohtaja. UUSIA TOIMIPISTEITÄ jA PALVELUjA Cramo esitteli uuden, kaupunkien keskustaalueille suunnitellun Cramo Express toimipistetyypin Sivu 18 ja ratkaisun, jolla työkohteen kosteutta ja lämpötilaa voidaan seurata ja hallita matkapuhelimella. Uusia Cramo Express toimipisteitä avattiin Tukholmassa ja Malmössä. Toukokuussa Cramo Ruotsille myönnettiin OHSAS 18001 sertifikaatti. Sivu 25. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 33 SEGMENTIT / RUOTSI 33 8.3.2013 8.35 VAKAAT KANNATTAVAN KASVUN EdELLYTYKSET VALMIINA NORjASSA Norjassa vuotta 2012 leimasivat tuloksen parantamiseen tähtäävät muutokset ja uudelleenjärjestelyt. Cramolla on nyt vahva perusta, jonka ansiosta se on valmis kasvuun ja toiminnalliseen erinomaisuuteen. PAINOPISTEALUEINA ASIAKKAAT jA OSAAMINEN Asiakaspalvelun ja tehokkuuden parantamistoimet jatkuivat. Myyntikoulutusta järjes tettiin, organisaatiota kehitettiin, ja uusi toimitusjohtaja aloitti työnsä toukokuussa. Vuonna 2011 aloitettu tuoteorganisaation vahvistaminen saatiin päätökseen. Stavdal Utleiesenter AS:n, yhden Oslon alueen johtavista vuokrausyhtiöistä, toiminnot integ roitiin Cramon toimintoihin. Joulukuussa Cramo ilmoitti, että se ostaa Lamberts sonin ja Kranpunktenin vuokraustoiminnot ja lisää yhteistyötään Peabin kanssa. – Kun etsimme asiantuntevaa vuokrauskumppania, Cramo erottui joukosta ammattitaitoisimpana ja ennakointikykyisimpänä ehdokkaana. Cramo ymmärtää tarpeitamme, ja sillä on kykyä ja halua kehittää yhteistyötä, kertoo Linda Milford, joka toimii toimitusketju ja hankintakoordinaattorina Polygonissa, Norjan suurimmassa vahingontorjuntayhtiössä. SIIRTOKELPOISTEN TILOjEN TUOTEALUETTA VAhVISTETTIIN Työmaatilojen ja siirtokelpoisten tilojen organisaatiota vahvistettiin sekä väliaikaisilla asiantuntijasiirroilla Ruotsista että palkkaamalla uusia työntekijöitä. Ympäristöystä välliset ja energiaa säästävät siirtokelpoiset tilaratkaisut otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Markkinaasema sekä työmaatiloissa että siirtokelpoisissa tiloissa vahvistui. – Mesta päätti ulkoistaa työmaatila ja konepalvelut, koska se on kustannustehokkaampi ratkaisu. Tärkein kriteerimme oli löytää ammattitaitoinen kumppani, joka toimii asiakasläh töisesti ja ymmärtää projektityön haasteet. Cramolta olem me saaneet viimeisten seitsemän vuoden aikana erinomais ta ja erittäin joustavaa palvelua, joten tulevakin yhteistyö on varmasti menestyksekästä, toteaa Leif L. Ludvigsen, Mestan varatoimitusjohtaja. TEhOKKUUS PARANI Konsernin uuden toiminnanohjaus ja raportointijärjestelmän käyttöönotto saatiin päätökseen toisella neljänneksellä. Uusi järjestelmä on jo parantanut tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Oslon alueelle perustettiin logistiikkakeskus parantamaan työkalujen tarjontaa, ja kaluston korjaus ja ylläpitotoiminnan keskittäminen aloitettiin. Toimin taympäristön muutoksiin vastaamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi toimipisteverkostoa kevennettiin ja kolme toimipistettä suljettiin. 34 SEGMENTIT / NORJA CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 34 LIIKEVAIhTO jA EbITALIIKEVOITTO PARANIVAT Liikevaihto, M€ EBITA, M€ EBITA, % Bruttoinvestoinnit pitkä aikaisiin varoihin, M€ Toimipisteiden määrä Henkilöstö tilikauden lopussa 2012 2011 84,2 79,3 6,2 5,3 0,9 515,6 6,3 1,1 10,9 31 26,2 34 58,4 8,8 223 221 0,9 Muutos % Rakennustoiminnan ja kone sekä laite vuokrauksen yleinen vilkastuminen näkyi liikevaihdossa. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä oli hyvällä tasolla. Cramo jatkoi edellisvuonna aloitettua sopeutusohjelmaa ja karsi huonosti kannattavia liiketoimintoja ja hankkeita. Kannattavuus parani onnistuneen sopeutusohjelman, tiukan kulukurin ja piristyneen markkinatilanteen ansiosta. Kaluston käyttöasteet nousivat tyydyttävälle tasolle useimmilla alueilla. LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA TYÖKALUT 22 (20) MAANRAKENNUSKONEET 11 (11) NOSTINKALUSTO 29 (25) SIIRTOKELPOISET TILAT 26 (28) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 13 (16) LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 61 (58) MUU TEOLLISUUS 25 (26) JULKINEN SEKTORI 9 (9) KOTITALOUDET 3 (3) MUUT 3 (4) CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 UUdELLEENjÄRjESTELYT jATKUIVAT TANSKASSA Cramo jatkoi organisaation optimointia Paikallisesti paras -strategian mukaisesti. tavoitteena on toimintojen virtaviivaistaminen. siirtokelpoisten tilojen tuotealueen liiketoiminta kasvoi tavoitteiden mukaisesti muun muassa kööpenhaminan metron majoitustilaprojektilla. VAhVAA LIIKEVAIhdON KASVUA, UUdELLEENjÄRjESTELYT VAIKUTTIVAT EbITA-LIIKEVOITTOON 2012 2011 Muutos % Liikevaihto, M€ 37,7 EBITA, M€ -5,0 EBITA, % -13,3 Bruttoinvestoinnit pitkä aikaisiin varoihin, M€ 2,4 Toimipisteiden määrä 7 Henkilöstö tilikauden lopussa 97 35,0 2,1 6,1 7,8 135,6 5,5 20 55,4 65,0 124 21,8 Liikevaihtoa kasvattivat merkittävät siirtokelpoisten tilojen myyntitoimitukset, Kööpenhaminan metroprojektin kanssa solmittu pitkäaikainen vuokraussopimus ja siirtokelpoisten toimisto ja työmaatilojen toimitus Esbjergin satamaalueelle. EBITA liikevoitto laski uudelleenjärjestelykulujen ja heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. EBITAliikevoittoon sisältyy 2,1 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia kuluja. Kaluston käyttöasteet olivat hyvällä tasolla lukuun ottamatta nostinkaluston tuoteryhmää, jossa hinnat nousivat tuntuvasti. Hinnat olivat useilla tuotealueilla edelleen suhteellisen alhaisia. LISÄÄ TOIMIA KANNATTAVUUdEN jA TEhOKKUUdEN PARANTAMISEKSI Vuoden 2012 lopussa Cramo ryhtyi lisätoimiin sopeutuakseen Tanskan haas taviin markkinaolosuhteisiin. Paikallisesti paras strategian mukaisesti yksi toista toimipistettä suljettiin ja toiminnot keskitettiin seitsemään toimipisteeseen. Tärkeimmille toimintaalueille keskittynyt toimipisteverkosto parantaa kustannus tehokuutta ja vähentää välillisiä kuluja. Vuonna 2012 verkosto supistui yhteensä 13 toimipisteellä, koska kaksi toimipistettä suljettiin jo aiemmin. Toimintaa tehostet tiin parantamalla kalustonhallintaa ja logistiikkaa sekä keskittämällä hinnoittelua ja alennusten hallintaa. hUOMIO TOIMIPISTETASOLLE Uusi paikallinen tavoitejohtamisen malli ja siihen liittyvä kannustinmalli otettiin käyttöön. Ne tuovat järjestelmällisyyttä toimipisteiden hallintaan ja lisäävät toimi pisteiden läpinäkyvyyttä. Asiakkaat ovat hyötyneet tästä merkittävästi, sillä läpi näkyvyys ja kannustinjärjestelmä auttavat ja kannustavat Cramoa toimittamaan laitteita entistä tehokkaammin. – Valitsimme Cramon vuokrauspalveluiden avaintoimittajaksemme Kööpenhaminan metroprojektissa, koska meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Cramon kanssa. He ovat toimittaneet meille laitteita ja tilaratkaisuja useita vuosia. Vaikka meillä on Cramon kanssa sopimus vain työmaatilojen toimittamisesta, Cramo toimittaa meille myös työkaluja ja laitteita, sanoo Kenneth Møller, tanskalaisen rakennusyhtiö CG Jensenin johtava projektipäällikkö. LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA TYÖKALUT 14 (15) MAANRAKENNUSKONEET 18 (21) NOSTINKALUSTO 10 (14) SIIRTOKELPOISET TILAT 58 (49) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 0 (0) LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 45 (62) MUU TEOLLISUUS 7 (5) JULKINEN SEKTORI 37 (17) KOTITALOUDET 5 (5) MUUT 6 (10) CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 35 LAATU PARANI SIIRTOKELPOISTEN TILOjEN TUOTEALUEELLA Työmaatilojen laatu nousi erinomaiselle tasolle, kun siirtokelpoisten tilojen ja työmaati lojen yhdistetty logistiikkakeskus Kööpenhaminan alueella alkoi toimia täydellä teholla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Markkinaasema työmaatiloissa vahvistui, ja siir tokelpoisten tilojen kysyntä kasvoi. Cramo esimerkiksi toimitti ensimmäisen vaiheen majoitus ja virkistystiloista Copenhagen Metro Teamin 373 työntekijälle. Tilaelementit siirrettiin Ruotsista. Sivu 38. Uusi asiakaslähtöinen organisaatio otettiin käyttöön tammikuussa. Tuoteva likoimaa kehitettiin markkinakysynnän mukaisesti keskittyen entistä enemmän työkaluihin ja hyödyntäen konsernin mittakaavaetuja ja toimintamaiden yhteistyötä. Tämän ansiosta kalustoa on uudistettu ja laajennettu. Samalla kaluston hallinnan prosesseja on parannettu. SEGMENTIT / TANSKA 35 8.3.2013 8.35 MUUTOS hYVÄSSÄ VAUhdISSA KESKI-EUROOPASSA vuosi 2012 oli Cramolle keski-Euroopassa muutosten ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. toimintojen muokkaaminen Cramo vuokrauskonseptin ja Paikallisesti paras -strategian mukaisesti pääsi hyvään vauhtiin. uudistettu rakenne, laajennettu tuote- ja palveluvalikoima sekä kaluston optimointi ja prosessien yhdenmukaistaminen tehostivat toimintaa ja paransivat asiakaspalvelua. UUdISTETTU ORGANISAATIO Liiketoimintamallin muuttamista jatkettiin, ja toimintoja muokattiin kaikkialla Keski Euroopassa. Toimipisteverkostoa uudistettiin edelleen, ja toimintoja keskitettiin vahvoille talousalueille. Saksassa verkostoa laajennettiin neljällä uudella toimipis teellä ja viisi pientä kannattamatonta toimipistettä suljettiin. Itävallassa suljettiin yksi toimipiste, ja Sveitsin liiketoiminnot lopetettiin. Saksan organisaatio yhdistet tiin yhdeksi yhtiöksi. – Arvostamme Theisenin joustavuutta, kohtuullisia hintoja, koneiden nopeaa saatavuutta ja monipuolista asiakaspalvelua. Tämän vuoksi olemmekin vaalineet yhteistyösuhdettamme jo yli kolme vuotta, kertoo Saule GmbH:n työmaapäällikkö Andreas Scholtz, joka vastaa Dresdenin historiallisen sotamuseon edessä sijaitsevan Olbrichtplatzin uudistamisesta. ENNAKOIVA LÄhESTYMISTAPA, LAAjEMPI VALIKOIMA Valituilla Paikallisesti paras alueilla lisättiin kalusto ja palveluvalikoimaa. Kaksi uutta nostin kalustokeskusta avattiin, ja työkaluvalikoimaa parannettiin. Yhtiö teki uusia rekrytointeja, ja ennakoivan, asiakaslähtöisen organisaation käyttöönotto aloitettiin pilottina Münchenissä. Sivu 18. Muilla alueilla käyttöönottoa aloitettiin. – Cramon toimipisteet ovat lähellä, joten niihin on helppo poiketa. Laajennetun tuotevalikoiman ansiosta saamme kaikki tarvitsemamme laitteet yhdestä paikasta, ja voimme palauttaa ne aikanaan lähimpään toimipisteeseen, sanoo Lammel Bau Münchenin toimitusjohtaja Laura Lammel. LISÄÄ YhdENMUKAISUUTTA Kaluston optimointia jatkettiin, ja HRprosesseja, raportointia ja seurantaa yhden mukaistettiin. Cramon tavoitejohtamisen mallin ja johtamiskäytäntöjen käyttöönotto aloitettiin asiakaspalvelun ja tulosten parantamiseksi. Sivu 22. 36 SEGMENTIT / KESKI-EUROOPPA CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 36 LIIKEVAIhTO jA EbITA-LIIKEVOITTO LASKIVAT Liikevaihto, M€ EBITA, M€ EBITA, % Bruttoinvestoinnit pitkä aikaisiin varoihin, M€ Toimipisteiden määrä Henkilöstö tilikauden lopussa 2012 2011 Muutos % 67,0 -0,2 -0,4 71,2 3,7 5,2 6,0 106,4 19,6 88 90,0 96 78,3 8,3 327 295 10,8 Yleinen taloudellinen epävarmuus Sak sassa ja Itävallassa vähensi maa ja vesirakentamispalveluiden kysyntää, johon Cramon tuote ja palveluvalikoima on keskittynyt KeskiEuroopassa. Tämä vaikutti myös liikevaihtoon. Toimintojen muokkaaminen Cramo Vuokrauskonseptin mukaisiksi ja toimintojen keskittäminen Paikallisesti paras strategian mukaan vaikuttivat siirtymäaikana negatiivisesti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Ankara talvi hidasti rakentamista alku vuoden aikana, mikä näkyi myös kannat tavuudessa. Kaluston käyttöasteet olivat suhteellisen hyvällä tasolla. LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA TYÖKALUT 8 (10) MAANRAKENNUSKONEET 79 (74) NOSTINKALUSTO 11 (11) SIIRTOKELPOISET TILAT 0 (1) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 2 (4) LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 46 (46) MUU TEOLLISUUS 26 (26) JULKINEN SEKTORI 15 (15) KOTITALOUDET 4 (4) MUUT 9 (9) CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 KANNATTAVUUS PARANI ITÄ-EUROOPASSA itä-Euroopan markkinoilla Cramo kehitti parempia, asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluita ja varmisti, että edellytykset toiminnan tehostamiselle ovat olemassa. Markkinaasema vahvistui, ja kannattavuus ja tehokkuus kehittyivät myönteisesti useimmissa maissa. LIIKEVAIhTO jA EbITA-LIIKEVOITTO KASVOIVAT Liikevaihto, M€ EBITA, M€ EBITA, % Bruttoinvestoinnit pitkä aikaisiin varoihin, M€ Toimipisteiden määrä Henkilöstö tilikauden lopussa ASIAKASLÄhTÖISYYS 2012 2011 Muutos % 70,3 6,7 9,6 66,6 1,7 2,6 5,5 293,6 12,5 71 18,0 76 30,4 6,6 623 589 5,8 Liikevaihto kehittyi hyvin Venäjällä, Virossa ja Latviassa. KeskiEuroopan ankara talvi vähensi rakennustoimintaa ja vuokraus palveluiden kysyntää Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. Kysynnän jat kuvan heikentymisen vuoksi Cramo so peutti toimintojaan näillä markkinoilla. Kannattavuutta paransivat aiemmin teh dyt sopeutustoimet, korkeammat kalus ton käyttöasteet ja hyvä kysyntätilanne erityisesti Virossa ja Venäjällä. Venäjällä Cramo vahvisti markkinaasemaansa uudistetun strategian mukaisesti Pietarissa, Moskovassa, Kalugassa ja Kaliningradissa sekä kansainvälisten raken tajien ja teollisuuden investoijien keskuudessa. Vuokrauskaluston, erityisesti työka lujen ja siirtokelpoisten tilojen, valikoimaa laajennettiin. Yhtiö kehitti uudenlaisia tilaelementeistä koostuvia rakennuksia, esimerkiksi esittelytiloihin ja kauppoihin sopivia tilaelementtejä, joissa on lasinen etuseinä. Toimintoja laajennettiin avaamalla uusi toimipiste RostovonDonissa EteläVenä jällä. Taustalla on yhteistyö YIT:n kanssa, joka on yksi Euroopan johtavista rakenta misjärjestelmien, rakennus ja teollisuuspalveluiden tarjoajista. Rakenteilla oleva LNG terminaali Puolan Świnoujściessa, sivu 106. LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA TYÖKALUT 33 (35) MAANRAKENNUSKONEET 12 (14) NOSTINKALUSTO 33 (36) SIIRTOKELPOISET TILAT 12 (9) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT JA MUUT 11 (6) LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 82 (86) MUU TEOLLISUUS 7 (5) JULKINEN SEKTORI 2 (2) KOTITALOUDET 3 (2) MUUT 6 (5) YhTEISYRITYS VENÄjÄLLÄ Lokakuussa 2012 Cramo ilmoitti perustavansa Ramirentin kanssa yhteisyrityksen, johon osapuolet yhdistävät Venäjän ja Ukrainan liiketoimintansa Kaliningradia lukuun ottamatta ja josta molemmat osapuolet omistavat 50 %. Yhteisyritys on tarpeeksi vahva toimija tarjotakseen nykyisille ja uusille asiakkaille entistä houkut televamman arvolupauksen ja vauhdittaakseen osaltaan vuokrausmarkkinoiden kehitystä. Konsernitilinpäätöksessä Venäjän liiketoiminta on luokiteltu myytävänä olevaksi. Sille kuuluvat varat ja velat on esitetty erillään muista konsernitaseen varoista ja veloista. ENNAKOIVA LÄhESTYMISTAPA Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkaminen asiakaslähtöisellä ennakoi valla lähestymistavalla ja tuotevalikoimaa laajentamalla vahvisti yhtiön markkina asemaa Baltian maissa, erityisesti energiaalalla ja infrastruktuurihankkeissa. Sivut 30, 48 ja 106. YhdENMUKAISTETUT PROSESSIT Prosessien yhdenmukaistaminen eteni hyvin Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa, ja tehokkuutta parannettiin. Puolassa tehokkuuden parantumiseen vaikutti myös uusi organisaatio, johon sisältyy logistiikkakeskusrakenne ja toiminnallista erinomai suutta tukeva ITalusta. Virossa avattiin yksi uusi toimipiste ja perustettiin koulu ja päiväkotiratkaisujen esittelykeskus edistämään siirtokelpoisten tilojen vuokrausta julkiselle sektorille. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 37 SEGMENTIT / ITÄ-EUROOPPA 37 8.3.2013 8.35 STRATEGINEN KULMAKIVI: VUOKRAUSTOIMIALAN KEhITYKSEN EdISTÄMINEN INNOVAATIOITA – Työntekijöiden majoittaminen yhteen paikkaan sen sijaan, että hajauttaisimme heidät eri puolille kaupunkia, tuottaa merkittäviä hyötyjä. Yhteishenki vahvistuu, ja eri työmaiden työntekijät pääsevät tapaamaan toisiaan. Yhteistyö Cramon kanssa on sujunut loistavasti, ja kaikki toimitukset ovat tulleet sovitusti ajallaan. He ovat todellakin täyttäneet odotuksemme. Elisabetta Mindopi, metroa rakentavan italialaisen Copenhagen Metro Team (CMT) yhtymän PRkoordinaattori – Yksikään yritys ei voi jäädä lepäämään laakereillaan: jatkuvaa innovointia tarvitaan koko ajan. Voimme taata, että Cramon vakiotila elementit täyttävät asuintiloille asetettavat vaatimukset esimerkiksi lämmitysratkaisujen ja kaupunkiympäristössä vaadittavien melun torjuntaratkaisujen osalta. Melko usein yritykset eivät tiedä, että tällainen väliaikainen vaihto ehtokin on olemassa tai miten hyvin se voidaan räätälöidä heidän erityistarpeisiinsa. Mads Blom, Cramo Tanskan projektijohtaja Cityringen on uusi, Kööpenhaminan keskustan kiertävä metrolinja, jolla on 17 uutta asemaa. Kahden noin 15,5 kilometriä pitkän yksiraiteisen metrotunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2010. Kun Cityringen avataan liikenteelle vuonna 2018, se yhdistää nykyisen metron, alueellisen rautatieverkon ja lähiliikenteen Sjunan sekä lyhentää matkaaikoja merkittävästi. CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 38 8.3.2013 8.35 Cramo toimittaa yhdessä useiden kumppaneiden kanssa CMT:n työntekijöille rakennettavan 373 hengen majoitus ja virkistys alueen tilaratkaisut. Projektiin sisältyy kaikkien eri osaalueiden koordinointi alueen etsimisestä, tontin vuokraamisesta, viranomaisprosessien hoitamisesta ja alueen valmistelutöistä varsinaisiin rakennustöihin, teiden, kulkuväylien, pysäköinti alueiden ja ulkovalaistuksen järjestämiseen sekä 230 tila elementin kokoamiseen kahdessa vaiheessa vuosina 2012 ja 2013 ja purkamiseen vuonna 2016. CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 39 8.3.2013 8.35 jOhdONMUKAINEN jA LÄPINÄKYVÄ hALLINNOINTI jA OhjAUS Cramon hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu suomen lainsäädäntöön ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. konserni noudattaa NAsDAQ oMX Helsinki oy:n sääntöjä ja suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo julkaisee konsernin hallinto ja ohjausjärjestelmää koskevan selvi tyksen sekä palkka ja palkkioselvityksen Internetsivuillaan, mistä löytyy lisää tietoa yhtiön hallinnosta ja ohjauksesta, sisäi sestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. www.cramo.com > Sijoittajat > Hallin nointi ja ohjaus Cramon vuosittaiset tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset laaditaan Suomen lainsäädännön mukaisesti ja julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi. Kansain väliset tilinpäätösstandardit (IFRS) otettiin käyttöön vuonna 2005. HALLITUSTYÖSKENTELY VUONNA 2012 Cramon hallitus kokoontuu säännölli sesti, noin kerran kuukaudessa, ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Vuonna 2012 hallitus piti kaksitoista kokousta, joista yksi oli puhelinkokous ja kolme per capsulam. Hallitusta avustaa kaksi pysyvää valio kuntaa: tarkastusvaliokunta sekä nimitys ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat. Hallitus on vahvistanut valiokuntien kirjalliset työjärjestykset. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 23.3.2012 tarkastusvaliokunnan puheen johtajaksi valittiin edelleen Eino Halonen ja jäseniksi Esko Mäkelä ja J.T. Bergqvist. Tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2012. NIMITYS - JA PALKITSEMISVALIOKUNTA Nimitys ja palkitsemisvaliokunta laatii yhtiökokoukselle esitettävän ehdo tuksen hallituksen jäsenten valin nasta ja palkitsemisesta. Valiokunta laatii hallitukselle ehdotuksen toimi tusjohtajan nimittämisestä sekä hänen toimisuhteensa ehdoista. Nimitys ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ja arvioi toimitusjohtajan sekä konsernin johto ryhmän palkkioihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat ja huolehtii palkitsemisjär jestelmien tarkoituksenmukaisuudesta. Valiokunta valmistelee myös muita yhtiön palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita, mukaan lukien vuositulokseen perustuvat ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät, ja suunnittelee edellä mainittujen kannus timien kohdentamista Cramon avainhen kilöiden kesken. Palkitsemisjärjestelyistä päätettäessä on huomioitu yrityksen stra tegia, strategiset kulmakivet, voitettavat taistelut tavoitteet sekä pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Valiokunta vastaa varsinaisessa yhtiökokouksessa mahdol lisiin palkka ja palkkioselvitystä koskeviin kysymyksiin. Hallituksen järjestäytymiskokouk sessa 23.3.2012 nimitys ja palkitsemis valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Stig Gustavson ja jäseniksi Helene Biström, hALLITUS TARKASTUSVALIOKUNTA Cramon hallituksen tehtävät ja velvol lisuudet määritellään hallituksen työjärjestyksessä sekä Konsernin Toimin taperiaatteet asiakirjassa. Hallituksen työjärjestystä päivitetään tarvittaessa vuosittain hallituksen järjestäytymiskoko uksen yhteydessä. Hallitus vastaa Cramokonsernin hallin nosta ja asianmukaisesta johtamisesta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi varmistaa, että yhtiö noudattaa asiaankuuluvia sääntöjä ja säädöksiä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä yhtiökokouksen antamia ohjeita. Hallitus on vastuussa yhtiön strategisesta kehittä misestä sekä liiketoiminnan seurannasta. Hallitus päättää konsernin keskeisistä toimintaperiaatteista, vahvistaa liiketoimin tastrategian ja talousarvion, tuloslaskelman ja osavuosikatsaukset. Lisäksi hallitus päättää muun muassa toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimittämisestä ja erot tamisesta sekä näiden palkkioista, konser nirakenteesta, yrityskaupoista sekä yhtiön taloudesta ja investoinneista. Tarkastusvaliokunta avustaa halli tusta sen valvontatehtävissä. Valiokunta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia, valvoo taloudellista raportointia, seuraa konsernin sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestelmien tehokkuutta, käsittelee talo udelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvausta yhtiön julkaisemassa selvityk sessä hallinto ja ohjausjärjestelmästä. Tarkastusvaliokunta myös seuraa yhtiön ja konsernin lakisääteistä tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta yhtiöstä, erityisesti tilintarkastettavalle yhtiölle suunnattujen tilintarkastuk seen liittyvien palvelujen osalta, valmis telee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen ja arvioi poikkeuk sellisten tai merkittävien liiketoimien vaikutuksia. HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2012 HALLITUKSEN JA VALIOKUNTIEN KOKOUSOSALLISTUMINEN VUONNA 2012 Vuoden 2012 varsinaisessa yhtiökoko uksessa hallitukseen valittiin uudelleen seuraavat henkilöt: Stig Gustavson, Eino Halonen, Esko Mäkelä, Victor Hartwall ja Jari Lainio, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Stig Gustavsonin ja varapuheenjohtajaksi Eino Halosen. Kokousosallistuminen vieressä ja riippu mattomuus sivuilla 44–45. 40 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 40 hallituksen kokoukset Tarkastusvaliokunnan kokoukset Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset Nimi Asema Stig Gustavson Puheenjohtaja 12/12 – 3/3 Eino Halonen J.T. Bergqvist Varapuheenjohtaja Jäsen 11/12 12/12 3/3 3/3 – – Helene Biström Jäsen 11/12 – 3/3 Victor Hartwall Jäsen 12/12 – 3/3 Jari Lainio Jäsen 11/12 – 3/3 Esko Mäkelä Jäsen 12/12 3/3 – CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 CRAMON HALLITUKSEN JÄSENTEN MAKSUPERUSTEISET PALKKIOT VUONNA 2012 hallituksen palkkiot, € Nimi Asema Stig Gustavson Eino Halonen J.T. Bergqvist Helene Biström Victor Hartwall Jari Lainio Esko Mäkelä Yhteensä Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Osakkeita Palkkiot hallitus yhteensä 34 989 22 493 – 35 011 22 507 35 000 70 000 45 000 35 000 Tarkastusvaliokunta Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta – 3 000 3 000 3 000 – – hallituspalkkiolla ostettujen osakkeiden Yhteensä määrä, kpl 73 000 48 000 38 000 3 248 2 088 – 17 495 17 505 35 000 – 3 000 38 000 1 624 17 495 17 505 35 000 – 3 000 38 000 1 624 17 495 17 505 35 000 – 3 000 38 000 1 624 17 495 127 461 17 505 162 539 35 000 290 000 3 000 9 000 – 12 000 38 000 311 000 1 624 11 832 Jari Lainio ja Victor Hartwall. Nimitys ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2012. Yhteenveto Cramon lyhyen ja pitkän aika välin kannustinjärjestelmistä sivulla 42. TOIMITUSjOhTAjA Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallitusten jäsenten vuosipalkkiot seuraavasti: • hallituksen puheenjohtaja: 70.000 euroa • hallituksen varapuheenjohtaja: 45.000 euroa • muut hallituksen jäsenet: 35.000 euroa Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa Suomen osakeyhtiölain ja siihen liittyvän lainsäädännön sekä halli tuksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. PALKITSEMINEN Palkitseminen perustuu Cramossa yhtiön palkitsemisperiaatteisiin. Palkitsemis järjestelyistä päätettäessä on otettu huomioon yhtiön strategia, strategiset kulmakivet, voitettavat taistelut sekä pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Jotta palkitseminen on yhteydessä Cramon taloudelliseen tulokseen, palkitsemisperi aatteet perustuvat ennalta määriteltyihin ja mitattaviin suoritus ja tuloskriteereihin. Hyvin suunniteltujen palkitsemisjärjeste lyjen tavoitteena on houkutella ja sitouttaa yritykseen lahjakkaita työntekijöitä ja edistää yrityksen taloudellista menestystä. Kiinteiden palkkojen lisäksi Cramolla on yhtiön avainhenkilöstölle suunniteltu kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä. Palkkiot perustuvat henkilökohtaisesti määriteltyyn palkitsemisjärjestelmään, joka noudattaa paikallisia säädöksiä ja sisältää kaikki veronalaiset luontoisedut. Järjestelmä koostuu kahdesta osasta: vuositulokseen perustuvista kannusti mista ja pitkän aikavälin kannustimista. Osana palkitsemista hallitus päätti kahdesta kannustinjärjes telmästä vuonna 2012: One Cramo Osakeohjelma työntekijöille ja avain henkilöiden kannustinjärjestelmä. HALLITUKSEN PALKKIOT Palkkiosta 50 % suuruinen osuus suorite taan Cramo Oyj:n osakkeina, jotka ostetaan markkinoilta hallituksen jäsenten puolesta, ja 50 % suuruinen osuus käteisenä rahana. Palkkio voidaan maksaa luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Jos osak keiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä tai hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi, maksetaan koko palkkio rahana. Lisäksi kustakin hallituksen valiokunnan kokouk sesta maksettiin 1.000 euron kokouspalkkio. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön optioohjelmaan, bonusjärjestelmään eivätkä eläkejärjestelmiin. Hallituksen jäsenille ei tilikauden aikana myönnetty palkkiona osakkeita eikä osakkeisiin liit tyviä oikeuksia lukuun ottamatta edellä mainittuja osakkeita TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHDE, PALKAT JA PALKKIOT Cramon toimitusjohtajalla on kirjallinen toimisuhdesopimus, jonka hallitus on hyväksynyt. Kiinteän peruspalkan lisäksi toimitusjohtajalle maksettavat palkkiot sisältävät tulokseen perustuvan kannustin osuuden, joka on hallituksen päätöksen mukaisesti sidottu konsernin taloudelli siin tavoitteisiin ja/tai henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2012 toimitusjohta jalle maksettava enimmäisbonus oli 75 % peruspalkasta. Toimitusjohtajan palkki oihin kuuluvat myös luontoisedut, kuten auto ja puhelin. Ylimmän johtoryhmän jäsenenä toimitusjohtaja kuuluu kaikkien Cramon optioohjelmien ja avainhenki löiden kannustinjärjestelmien piiriin. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisa nomisaika on 6 kuukautta. Tältä ajalta hän saa täyttä palkkaa. Työnantajan päättä essä toimisuhteen toimitusjohtaja voi olla lisäksi oikeutettu 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Cramo tarjoaa toimitusjohtajalle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Vuonna 2012 toimitus johtajan vapaaehtoisen eläkejärjestelyn kustannukset olivat yhtiölle 83.946 euroa. ELÄKE-EDUT Cramon johtajat kuuluvat kotimaassaan paikallisen eläkejärjestelmän piiriin, jossa eläke määräytyy palvelusvuosien luku määrän ja ansiotulojen perusteella laki sääteisen järjestelmän mukaisesti. Suomalainen työeläkejärjestelmä mahdol listaa eläkkeelle siirtymisen joustavasti 63–68 vuoden iässä ilman, että oikeutta täyteen eläkkeeseen rajoitetaan. Konsernin toimitusjohtaja sekä yksi konsernin johto ryhmän jäsen (vuoden 2012 alkupuolella kaksi konsernin johtoryhmän jäsentä) kuuluvat vapaaehtoisen eläkejärjestelmän piiriin. Vapaaehtoinen eläkejärjestelmä on maksuperusteinen. Vapaaehtoisen eläke järjestelyn kustannukset olivat yhtiölle vuonna 2012 toimitusjohtajan osalta 83.946 euroa ja kolmen johtoryhmän jäsenen osalta 16.098 euroa, yhteensä 100.044 euroa. TOIMITUSJOHTAJALLE JA KONSERNIJOHDOLLE MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2012, € MAKSUPERUSTEINEN* Nimi Toimitusjohtaja Kiinteä peruspalkka Tulokseen perustuvat kannustimet Osakeperusteiset Luontoisedut palkkiot Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut 2012 Yhteensä 2011 Yhteensä 345 993 179 837 27 388 294 656 83 946 931 821 829 928 Konsernin johtoryhmä 1 465 274 239 875 77 871 1 090 350 16 098 2 889 469 3 099 679 Yhteensä 1 811 268 419 712 105 260 1 385 006 100 044 3 821 289 3 929 607 * Maksuperusteinen tarkoittaa, että muuttuvat palkkiot perustuvat vuoden 2011 tulokseen ja ovat maksettu vuonna 2012. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 41 HALLINNOINTI JA OHJAUS 41 8.3.2013 8.35 YHTEENVETO CRAMON LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMISTÄ Palkitsemistapa Yhteys strategiaan / suoritukseen Kohderyhmä Toteuma vuonna 2012 Tulokseen perustuva lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä • Tavoite on edistää yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista luomalla vahva tuloskulttuuri. Konsernin johtoryhmän jäsenet, esimiehet ja avainhenkilöt Maksuperusteiset tulokseen perustuvat palkkiot vuodelta 2012 olivat konsernin toimitusjohtajalle 179.837 euroa ja konsernin johtoryhmälle 239.875 euroa. Yhteensä tulokseen perustuvat palkkiot olivat 419.712 euroa. • Järjestelmät on räätälöity konserni, maa tai tytäryhtiökohtaisesti. • Hallitus asettaa konsernin ja maakohtaiset tulostavoitteet, joiden saavuttamiseen johdolle maksettavat palkkiot ovat sidoksissa. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja mahdollinen palkkio maksetaan kerran vuodessa tilikauden päättymisen jälkeen. Vuosibonuksen suuruus määräytyy konsernin taloudellisen tuloksen perusteella, vuonna 2012 taloudelliset tavoitteet olivat sidoksissa liiketulokseen (EBITA) ja sidotun pääoman tuottoon (ROI). Tilikaudella 2012 enimmäisbonukseksi määriteltiin 75 %. Pitkän aikavälin kannustimet avainhenkilöille 2006 (2006A, 2006B ja 2006C), 2009, 2010 ja 2011 • Tavoite on tukea konsernin pitkäaikaisten tavoitteiden saavuttamista motivoimalla tunnistetut avainhenkilöt pysymään yhtiössä. Noin 100 avainhenkilöä mukaan lukien ylin johtoryhmä ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet Vuonna 2012 merkittiin yhteensä 448.454 kappaletta 2006C optioita. Avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012 • Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhen kilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avain henkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkei den pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Konsernin johtoryhmä ja muut avainhenkilöt Vuodelle 2012 asetetun tavoitteen toteutumisen aste oli noin 15 %, mikä johtaa noin 46.000 Cramo Oyj:n osakkeen palkkioon sisältäen rahana maksettavan osuuden. Kaikki työntekijät Yhteensä 520 työntekijää osallistui One Cramo Osakeohjelmaan 13 maassa. Keskimääräi nen kuukausisäästö on 3,27 %. • Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2012 perustuu Cramo konsernin tunnuslukuun tulos/osake (EPS) ja palkkio maksetaan keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ansaintajakson 2012 perusteella maksettavat palkkiot olisivat voineet vastata yhteensä enintään noin 330.000 Cramo Oyj:n osakkeen arvoa. One Cramo Osakeohjelma työntekijöille 2012 • Tavoitteena on kannustaa Cramokonsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaan toimimisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä. • Enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 2−5 % kunkin osallistujan bruttokuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. konsernitilinpäätös, liite 28, sivut 88–89 ja www.cramo.com > suomi > sijoittajat > Hallinnointi ja ohjaus TALOUdELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄ SISÄINEN VALVONTA jA RISKIEN hALLINTA Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta on osa Cramon sisäisen valvonnan kokonaisuutta. Kokonaisvaltainen riskien hallinta (Enterprise Risk Management, ERM) on olennainen osa konsernin sisäisen valvonnan sekä seuranta ja valvontajär jestelmien rakennetta. Konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikoissa määritellään yksityiskohtaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet, työnjako ja toimintaperiaatteet. Taloudelliseen raportointiprosessiin liit tyvien sisäisen valvonnan ja riskienhal linnan järjestelmien tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen rapor toinnin luotettavuus, ja se, että tilinpäätös on laadittu lainsäädännön, kansainvälisten tilin päätösstandardien (IFRS) ja muiden listayh tiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. TALOUSRAPORTOINTIPROSESSI Konsernin raportointi perustuu Hyperion konsolidointi ja raportointijärjestelmään, 42 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 42 joka tukee yhteisten kontrollivaatimusten noudattamista kaikissa konsernille rapor toivissa tytäryhtiöissä ja juridisissa yksi köissä. Tytäryhtiöt syöttävät lukunsa raportointijärjestelmään konsolidointia varten. Raportoituja lukuja tarkastel laan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Konsernin talous ja kehittämistoiminto ylläpitää yhteistä tili karttaa. Tavoite on, että kaikki Cramo maat jakavat samat liiketoiminta ja talousraportointiprosessit. Taloudellisen raportoinnin prosessi ja menettelytavat on harmonisoitu konser nitasolla toimivien maacontrollerien toimesta, joiden päivittäinen toiminta parantaa taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. ROOLIT JA VASTUUT Hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että talousraportointiin liittyvä sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus valvoo ja hyväksyy vuosittain tilin päätöksen ja osavuosikatsaukset. Tarkas tusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan peri aatteiden tehokkuuden seurannassa. Tarkastusvaliokunta valvoo tilipäätös ja taloudellista raportointiprosessia, jotta tilinpäätös ja siihen liittyvät tiedot olisivat laadukkaita ja ehyitä. Toimitus johtaja ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat tilinpäätösraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Tässä tehtä vässä heitä tukevat konsernin talous ja rahoitusjohtaja, konsernin talous ja kehittämistoiminto sekä tytäryhtiöiden talousosastot. Konsernin toimitusjohtaja on vastuussa tehokkaan valvontaympäristön ylläpitämisestä. Hän huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien viemisestä käytäntöön ja vastaa niiden operatiivisesta tehokkuudesta. Toimitus johtaja huolehtii, että kirjanpitokäytännöt noudattavat lakeja ja että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asiantunte vasti. Johto jakaa vastuuta yksityiskohtai sempien toimintatapojen käyttöönotosta eri yksiköiden ja funktioiden vastuuhen kilölle. Konsernin johto ja henkilöstö CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 edistävät taloudellisen raportointipro sessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan. RISKIEN ARVIOINTI JA VALVONTATOIMENPITEET Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi Cramo on määritellyt talou dellisen raportoinnin tavoitteet. Cramon riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja analysointi sekä riskin hallintakeinojen määrittäminen. Riskiarvi ointiprosessiin sisältyy myös mahdollisten väärinkäytösten aiheuttamat vaikutukset. Taloudellisen raportointiprosessin riskien hallitsemiseksi valvontatoimen piteitä asetetaan organisaation kaikille tasoille. Taloushallinnon henkilöstö on erityisen merkittävässä asemassa, sillä heidän vastuullaan olevat kontrol litoimenpiteet kohdistuvat moniulottei sesti konsernin liiketoimintayksikköihin ja toimintoihin. Esimerkkejä Cramolla käytössä olevista valvontatoimenpi teistä ovat mm. hyväksymismenettelyt, varmistukset, täsmäytykset, operatiivisen toiminnan arvioinnit, omaisuuden turvaa minen ja tehtävien eriyttäminen. VALVONTA Taloudelliseen raportointiprosessiin liit tyvän sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontaa suorittavat hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjoh taja, talous ja rahoitusjohtaja, konsernin talous ja kehittämistoiminto, sisäinen tarkastus, konsernin johtoryhmä, tytäryhti öiden johtajat sekä controllerit. Seurantaa toteutetaan jatkuvan seurannan muodossa osana päivittäisiä työtehtäviä tai erillisinä toimeksiantoina tai näiden yhdistelmänä. YLEINEN KEHITTÄMINEN VUONNA 2012 Osana konsernin strategian päivittämistyötä keväällä 2012, konsernin johtoryhmä arvioi myös strategisia ja toiminnallisia riskejä. Analysoituja kysymyksiä olivat muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen liittyvät riskit, erilaisten mark kinakohtaisten riskien arviointi ja Cramon asemointi eri markkinoilla sekä konsernin strategian ja voitettavien taistelujen imple mentointiin liittyvien riskien arviointi. Riskinäkökulma huomioitiin myös toimipis tekohtaista menestymistä arvioitaessa. Vuonna 2012 Cramo jatkoi myös One Cramo Enterprise Rental sovelluksen käyttöönottoa ja paransi edelleen Cramo Business Intelligence raportointityökalua konsernin raportoinnin kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 43 TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN KEHITTÄMINEN VUONNA 2012 Vuonna 2012 konsernin talous ja kehittä mistoiminto otti käyttöön maacontroller mallin. Päivitetyn strategian mukaisesti konsernin talous ja kehittämistoiminto keskittyi erityisesti harmonisoidun tavoi tejohtamisen mallin käyttöönottoon toimipistetasolla eri maissa. Jatkona toimipistetason avaintulosmittareiden yhdenmukaistamiselle vuonna 2011, toimipistetason operatiiviset ja taloudel liset mittarit läpikäytiin vielä uudelleen vuonna 2012, jotta ne olisivat mahdol lisimman hyvin konsernin strategisten kulmakivien ja voitettavien taistelujen mukaiset. Suomi toimi pilottina tavoite johtamisen mallin käyttöönotossa keväällä 2012, jonka jälkeen konsernitasoinen malli määriteltiin ja sen käyttöönotto aloitet tiin Norjassa ja Saksassa. Vuonna 2013 tavoitejohtamisen mallin käyttöönotto jatkuu kaikissa maissa. Konsernin sisäinen tarkastus jatkoi operatiivisten avainprosessien arviointia valituissa maayhtiöissä sisäisen valvonnan edelleen kehittämiseksi. Lisäksi suori tettiin näiden arviontien jälkiseurantaa tarpeen mukaan. Toimipistetason sisäisiä tarkastuksia jatkettiin edellisten vuosien tapaan. VUODEN 2013 KESKEISET TAVOITTEET Vuoden 2013 keskeisiä tavoitteita ovat tehokas liiketoiminnan ohjaus sekä sisäisen ja ulkoisen raportoinnin eheys. Painopistealueisiin kuuluu tavoitejohta misen edelleen parantaminen erityisesti toimipistetasolla sekä konsernin pääoman käytön optimointi. Liiketoiminnan suori tuskykyä seurataan ja ohjataan yhden mukaisten tunnuslukujen ja ennakoivien indikaattorien avulla. Pääoman käyttöä valvovat konsernin kalustonhallinta sekä konsernin talous ja kehittämistoiminto. Lisäksi konsernin talous ja kehittämistoi minto päivittää jatkuvasti taloushallinnon käsikirjaa osana taloudellisen rapor toinnin vahvistamista. Vuonna 2013 sisäisen valvonnan kehit tämiseen kuuluu edelleen myös valittujen tytäryhtiöiden kontrollien tarkastus. Arvi oitavien tytäryhtiöiden valinta tapahtuu riskiperusteisesti, ja arviointeja toteut tavat talousjohto ja maacontrollerit sekä konsernin sisäinen tarkastus. Havaintojen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan parannustoimia, jotka edistävät edelleen sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi konsernin talous ja kehittämistoimin nossa suoritetaan kontrollien itsearviointi. Toimipisteiden sisäistä tarkastusta jatke taan jatkuvana valvontamenettelynä. SISÄPIIRIASIOIdEN hALLINTO Cramo noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiirisääntöjä. Yhtiön sisäiset sisäpiirisäännöt päivitetään säännöllisesti sekä asetetaan kaikkien pysyvien sisäpii riläisten sekä työntekijöiden nähtäville. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekis teriä Cramon pysyvistä sisäpiiriläisistä. Cramo edellyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan sisäpiirisään töjen noudattamista. Sisäpiiriasioiden hoidosta ja valvonnasta vastaa talous ja rahoitusjohtaja. TILINTARKASTAjAT Yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilin tarkastajia (KHT) tai tilintarkastusyhtei söjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiö kokouksen päättyessä. Jos varsinainen yhtiökokous valitsee ainoastaan yhden tilintarkastajan eikä tämä ole Keskuskaup pakamarin hyväksymä tilintarkastusyh teisö, on valittava yksi varatilintarkastaja. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2012 valittiin yhtiön tilintarkastajaksi vuonna 2013 pidettävän varsinaisen yhtiö kokouksen päättymiseen asti KHTyhteisö Ernst & Young Oy, joka on nimittänyt päävas tuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Erkka Talvingon. Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana vuodesta 2006. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT 1 000 € 2012 2011 Muutos , % Tilintarkastuspalkkiot 887 710 24,9 Veroneuvonta 152 180 15,5 Muut palvelut Yhteensä 55 906 93,9 1 094 1 796 -39,1 HALLINNOINTI JA OHJAUS 43 8.3.2013 8.35 hALLITUS 31.12.2012 44 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 44 Stig Gustavson J.T. Bergqvist Helene Biström Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007, hallituksen jäsen vuodesta 2006. Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. S. 1945, Suomen kansalainen, vuorineuvos, tekniikan kunniatohtori (h.c.), DI Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Konecranes Oyj 1994–2005; Toimitusjohtaja, KONE Nosturidivisioona 1988–1994; useita johtotehtäviä suomalaisissa suuryrityksissä 1969–1988 Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Konecranes Oyj, Svenska Handelsbanken AB (publ), Suomen Aluepankki, Tekniikan Akatemia säätiö, Ahlström Capital Oy, ÅR Packaging AB Hallituksen varapuheenjohtaja: Mercantile Oy, Dynea Oy Hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma Senior Regional Advisor: IK Investment Partners Cramon osakkeita 31.12.2012: 113.688 (31.12.2011: 110.440) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Tarkastusvaliokunnan jäsen. S. 1957, Suomen kansalainen, tekniikan tohtori Keskeinen työkokemus: Konsernijohtaja, K. Hartwall Oy Ab 2009–2012; Puolipäivätoiminen hallituksen puheenjohtaja, Elektrobit Oyj 2006–2008; Johtokunnan jäsen, Nokia 2002–2005; Johtokunnan strategiakomitean jäsen, Nokia 2001–2005; Globaalien liiketoimintayksiköiden johtaja, Nokia Networks 2000–2005 Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: K. Hartwall Oy Ab, Norvestia Oyj, AinoActive Oy Hallituksen jäsen: Ascom Holding AG, Hartwall Capital Oy Strategista konsultointia useissa teollisuusyrityksissä Cramon osakkeita 31.12.2012: 10.000 (31.12.2011: 816) Yhtiöstä riippumaton, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. S. 1962, Ruotsin kansalainen, DI. Norrenergi AB:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: Pan Europe liiketoiminnan johtaja, Vattenfall AB 2009–2010; Johtoryhmän jäsen, Vattenfall 2007–2010; Business Group Nordic johtaja, Vattenfall 2007– 2008; Pohjolan johtaja, Vattenfall Lämpö 2004–2007 Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: KTH Kungliga Tekniska Högskolan, Svensk Fjärrvärme Cramon osakkeita 31.12.2012: 3.440 (31.12.2011: 816) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 Vasemmalta oikealle Esko Mäkelä Victor Hartwall Helene Biström Stig Gustavson J.T. Bergqvist Jari Lainio Eino Halonen ”Riippumattomalla” tarkoite taan, ettei hallituksen jäse nellä ole jäsenyyttään lukuun ottamatta olennaista suhdetta Cramoon ja että jäsen on riip pumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Eino Halonen Victor Hartwall Jari Lainio Esko Mäkelä Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2007, hallituksen jäsen vuodesta 2003. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. S. 1949, Suomen kansalainen, rahoitusneuvos, ekonomi Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 2000–2007 Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Metsäliitto Osuuskunta Cramon osakkeita 31.12.2012: 14.343 (31.12.2011: 12.255) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. S. 1966, Suomen kansalainen, KTM K. Hartwall Invest Oy Ab:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: Varatoimitusjohtaja, Lankapaja Oy 2001–2006; Laskentapäällikkö, K. Hartwall Oy Ab 1999–2001; Tuotepäällikkö, K. Hartwall Oy Ab 1995–1999 Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Lankapaja Oy Hallituksen jäsen: K. Hartwall Oy Ab, K. Hartwall Invest Oy Ab, Malmgårdin Panimo Cramon osakkeita 31.12.2012: 38.477 (31.12.2011: 36.853) Yhtiöstä riippumaton, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista. Hallituksen jäsen vuodesta 2009. Nimitys ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. S. 1955, Suomen kansalainen, rakennusmestari Toimitusjohtaja, Lainio & Laivoranta Oy; Toimitusjohtaja, Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Rakennustoimisto Laivoranta Oy 1989–1994; Teknillinen johtaja, Rakennustoimisto Laivoranta Oy 1986–1989; Toimitusjohtaja Rakennustoimisto Lainio & Laaksonen Oy 1982–1986 Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Rakennusteollisuus RT, LounaisSuomi Hallituksen jäsen: Turun Rakentamistaidon edistämissäätiö Cramon osakkeita 31.12.2012: 5.916 (31.12.2011: 4.292) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Tarkastusvaliokunnan jäsen. S. 1943, Suomen kansalainen, DI, MBA, teollisuusneuvos Keskeinen työkokemus: Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja, YIT Oyj 1987–2006 Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Everalis Oy Hallituksen jäsen: Convergens Oy Cramon osakkeita 31.12.2012: 10.693 (31.12.2011: 9.069) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 45 Mika Puittinen Hallituksen sihteeri (ei hallituksen jäsen) HALLITUS 45 8.3.2013 8.35 jOhTORYhMÄ 31.12.20121 Vesa Koivula Syntymävuosi: 1954, Suomen kansalainen DI, Tampereen teknillinen korkeakoulu Asema: Toimitusjohtaja vuodesta 2003 Cramon palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Fiskars Inha, Ähtärin tehtaat 2001−2003 ja varatoimitusjohtaja 1995−2001; Toimitusjohtaja, Morus Oy 1992−1995 Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Marinetek Oy, ERA (European Rental Association) Cramon osakkeita 31.12.2012: 122.744 (31.12.2011: 120.144). Göran Carlson2 Martti AlaHärkönen Erik Bengtsson Tatu Hauhio Syntymävuosi: 1958, Ruotsin kansalainen Tekniikan opinnot Lundin yliopistossa Ruotsissa Asema: Varatoimitusjohtaja vuodesta 2006 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Cramon palveluksessa vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: Konsernijohtaja, Cramo AB 2005; Johtaja, FläktWoods Group 2002−2004; Toimitusjohtaja, Electrolux South Africa 1998–2001; Konsernijohtaja, The Lux Group1993−1998; Toimitus johtaja, Lux France 1991−1993; Toimitusjohtaja, Electrolux Philippines1986−1991; Toimitusjohtaja, Electrolux Far East1984−1986 Cramon osakkeita 31.12.2012: 63.758 (31.12.2011: 63.758). Syntymävuosi: 1965, Suomen kansalainen KTT, TkL Asema: Talous ja rahoitusjohtaja vuodesta 2006 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Cramon palveluksessa vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: Talousjohtaja, WMdata Oy 2004−2006; Johtaja, liiketoiminnan kehitys, CFO, Novo Group Oyj 1998–2003; Rahoituspäällikkö, emissiopäällikkö, Postipankki Oy 1995–1998 Cramon osakkeita 31.12.2012: 57.203 (31.12.2011: 61.203). Syntymävuosi: 1969, Ruotsin kansalainen DI Asema: Johtaja, Ruotsi vuodesta 2008 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Cramon palveluksessa vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus: Itäisen alueen päällikkö, Cramo Sverige AB 2005–2008; Myyntipäällikkö, Toyota material handling (BT Svenska) 2001–2005; Tuotantoinsinööri, kenttämyynti, Parker Hannifin 1995–2001 Cramon osakkeita 31.12.2012: 1.000 (31.12.2011: 1.000). Syntymävuosi: 1970, Suomen kansalainen KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu Asema: Johtaja, Suomi vuodesta 2006 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Cramon palveluksessa vuodesta 2004 Keskeinen työkokemus: Projektivuokrauksen ja ulkomaantoimintojen johtaja, RKkonserni, 2004−2005; Kehitysjohtaja, Suomen Projektivuokraus Oy 2003; ITkonsultti, laatu ja riskienhallintatehtävät, Cap Gemini Oy 1997−2002 Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Teknisen Kaupan Rakennuskonejaosto Cramon osakkeita 31.12.2012: 13.432 (31.12.2011: 13.432). 1) konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. sivu 55 katsauskauden jälkeiset olennaiset tapahtumat. 2) Göran Carlson on päättänyt siirtyä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen keväällä 2013. 46 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 46 CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 Vasemmalta oikealle Tatu Hauhio Erik Bengtsson Martti AlaHärkönen Vesa Koivula Göran Carlson Jarmo Laasanen Martin Holmgren Dirk Schlitzkus Per Lundquist Martin Holmgren Jarmo Laasanen Per Lundquist Dirk Schlitzkus Syntymävuosi: 1967, Ruotsin kansalainen B.Sc. (Business Administration), Karlstadin yliopisto Asema: Johtaja, kalustohallinta/kone ja laitevuokraus vuodesta 2009 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009 Cramon palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Nostinkaluston ja rakennus koneiden tuotepäällikkö, Cramo AB 2003–2008; Kehityspäällikkö, Telia Mobile 2000–2003; Hankintapäällikkö, ABB 1998–2000; Työmaapäällikkö, Platzer Bygg 1989–1995 Cramon osakkeita 31.12.2012: 3.000 (31.12.2011: 3.000). Syntymävuosi: 1950, Suomen kansalainen MBA Asema: Johtaja, Venäjä ja Baltian maat, vuodesta 2006 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Cramon palveluksessa vuodesta 2004 Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Cramo Suomi Oy 2004−2005; Toimitusjohtaja, Addsoft Solutions Oy 2001−2004; Toimitusjohtaja, KoillisEuroopan aluepäällikkö, apulaisjohtaja, Getronics Oy/Corp. 1998−2001; Palvelujohtaja, toimitusjohtaja, Olivetti Oy 1992−1998; Myynti päällikkö, myyntijohtaja, Unisys Oy 1980−1992 Cramon osakkeita 31.12.2012: 3.111 (31.12.2011: 3.611). Syntymävuosi: 1967, Ruotsin kansalainen DI, teknillinen korkeakoulu, Linköpingin yliopisto Asema: Tietohallintojohtaja vuodesta 2010 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 Cramon palveluksessa vuodesta 2010 Keskeinen työkokemus: Tietohallintojohtaja/ITjohtaja, Toyota Material Handling Group 2004–2010; Avainasiakaspäällikkö, Sogeti AB 2000–2004; Projektipäällikkö/ systeemiarkkitehti, Cap Gemini Telecom, Media Lab Atherton CA USA 1999–2000; Projektipäällikkö/ systeemiarkkitehti, Cap Gemini Sverige AB 1996–1999; Tutkimusinsinööri, Linköpingin yliopistollinen sairaala 1993–1996 Cramon osakkeita 31.12.2012: 0 (31.12.2011: 0). Syntymävuosi: 1964, Saksan kansalainen Asianajaja, JuliusMaximiliansyliopisto, Würzburg, Germany Asema: Johtaja, KeskiEurooppa, vuodesta 2011 Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 Cramon palveluksessa vuodesta 2011 Keskeinen työkokemus: Hallituksen jäsen, Theisen Baumaschinen AG vuodesta 2007; Toimitusjohtaja, Theisen Baumaschinen konserni vuodesta 1998; Lakimies, Theisen Baumaschinen konserni 1994−1998 Cramon osakkeita 31.12.2012: 0 (31.12.2011: 0). CRAMo vuosikERtoMus 2012 CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 47 JOHTORYHMÄ 47 8.3.2013 8.35 Cramo started the cooperation Cramo aloitti yhteistyön aitaamalla by fencing the site and providing alueen ja toimittamalla sinne kulun an entry control system. Since valvontajärjestelmän. Tämän jälkeen then 45 office units, dozens of työmaalle on toimitettu 45 toimisto locker rooms, four sanitary units yksikköä, kymmeniä pukukoppeja, and 15 containers have been neljä saniteettiyksikköä ja 15 konttia, delivered, and a canteen for ja alueelle on rakennettu työmaa workers has been built. Cramo ruokala. Lisäksi Cramo toimittaa also provides different access työmaalle erilaista nostinkalustoa, equipment, scaffolding, material rakennustelineitä, tavaranostimia, hoists, suspended platforms and riipputelineitä ja lämmityslaitteita. heating equipment. CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 48 8.3.2013 8.35 STRATEGINEN KULMAKIVI: VAKIINTUNEIdEN MARKKINOIdEN jA KASVUMARKKINOIdEN YhdISTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA PARhAITA KÄYTÄNTÖjÄ – Koska toimimme alihankkijana kansainvälisissä projekteissa, hyödymme suuresti yhteistyöstä kansainvälisesti tunnettujen kone ja laite toimittajien kanssa. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että meillä on koko projektin ajan käytet tävissämme kaikki tarvittavat, modernit koneet ja laitteet. Ando Valk, Merko Ehitus Eesti AS:n projektipäällikkö – Hyödynnämme asiantuntemustamme ja parhaita käytäntöjämme erilaisilla markkinoilla, esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Näin varmistamme erinomaisen laatu ja palvelutason, laajan tuote ja palveluvalikoiman sekä hyväksi havaittujen, yhdenmukaisten prosessien noudattamisen. Rait Mõtsmees, Cramo Viron myyntipäällikkö Virolaisen Irun voimalan jätteen polttoyksikön rakentaminen alkoi vuonna 2010. Uusi yhdistetty lämpö ja sähkövoimala otetaan käyttöön vuonna 2013, ja se pystyy hyödyntämään jopa 220.000 tonnia jätettä vuodessa. Suunnitelmien mukaan voimalan lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 17 MW. CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 49 8.3.2013 8.35 TALOUdELLINEN KATSAUS SISÄLTÖ 51 56 57 58 59 60 61 96 97 98 99 103 103 50 hALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Konsernitase Konsernin tuloslaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot EMOYhTIÖN TILINPÄÄTÖS Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ALLEKIRjOITUKSET TILINTARKASTUSKERTOMUS SISÄLTÖ CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 50 61 Liite 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 69 Liite 2. Segmenttiraportointi 71 Liite 3. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 72 Liite 4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 72 Liite 5. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät 73 Liite 6. Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus 75 Liite 7. Myytävissä olevat sijoitukset 76 Liite 8. Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot 77 Liite 9. Myynti ja muut saamiset 77 Liite 10. Vaihtoomaisuus 78 Liite 11. Rahavarat 78 Liite 12. Osakepääoma ja oman pääoman rahastot 79 Liite 13. Korolliset velat 80 Liite 14. Rahoitusriskien hallinta 85 Liite 15. Laskennalliset verot 85 Liite 16. Muut pitkäaikaiset velat 85 Liite 17. Osto ja muut velat 85 Liite 18. Vakuudet ja vastuusitoumukset 86 Liite 19. Liiketoiminnan muut tuotot 86 Liite 20. Materiaalit ja palvelut 86 Liite 21. Työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut 86 Liite 22. Poistot ja arvonalentumiset 86 Liite 23. Liiketoiminnan muut kulut 87 Liite 24. Rahoitustuotot ja kulut 87 Liite 25. Tuloverot 87 Liite 26. Muut eirahavirtavaikutteiset oikaisut 87 Liite 27. Osakekohtainen tulos 88 Liite 28. Osakeperusteiset maksut 90 Liite 29. Yhteisyritykset 90 Liite 30. Lähipiiritapahtumat 91 Liite 31. Liiketoimintahankinnat 92 Liite 32. Yhteisyritykseen siirtyvä tase 93 Liite 33. Eläkevelvoitteet 93 Liite 34. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat 93 Liite 35. Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9§:n ja 10§:n mukaiset ilmoitukset 93 Liite 36. Tunnuslukujen laskentakaavat 94 Liite 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat 95 Liite 38. Konserniyritykset CRAMo vuosikERtoMus 2012 8.3.2013 8.35 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 59. TOIMINTAVUODESTA Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramo Oyj on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiöllä oli vuoden 2012 lopussa toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuosi 2012 alkoi kone- ja laitevuokrausalalla myönteisesti, mutta huoli Euroopan yleisestä taloustilanteesta alkoi näkyä rakentamisessa keväällä. Sekä uudisrakentamisen että teollisuuden investointipäätöksiä siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Markkinoiden kasvuennusteita laskettiin vuoden 2012 kuluessa lähes kaikilla Cramon markkina-alueilla, ja markkinakohtaiset erot kasvoivat. Rakentaminen ja vuokrauspalveluiden kysyntä supistuivat useissa Cramon toimintamaissa erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Rakennusalan tutkimuslaitos Euroconstruct arvioi joulukuussa 2012 rakentamisen supistuneen Suomessa ja Ruotsissa noin kolme prosenttia vuonna 2012. Myös Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa rakentaminen supistui selvästi. Muilla markkinoilla rakentamisen arvioidaan pysyneen lähes edellisvuoden tasolla tai lisääntyneen. European Rental Association (ERA) arvioi kone- ja laitevuokrausmarkkinoiden kasvaneen vuonna 2012 Ruotsissa noin kolme prosenttia, Saksassa noin viisi prosenttia ja Norjassa, Venäjällä ja Puolassa noin 10 %. Suomessa ja Tanskassa markkinat pysyivät ERAn mukaan edellisvuoden tasolla. Voimakkaan kasvun jälkeen Cramo keskittyi vuonna 2012 kannattavuuteen ja hyvään tuloksentekokykyyn. Investointeja karsittiin ja henkilöstöä vähennettiin markkinoilla, joilla kysyntä laski selkeimmin. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 51 KATSAUS LIIKETOIMINTAAN Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, KeskiEurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän liiketoiminnot. Lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta säilyi hyvänä koko vuoden. Heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta liikevaihto kasvoi useimmilla markkina-alueilla. Kannattavuus kehittyi myönteisesti Suomessa, Norjassa ja Itä-Euroopassa ja säilyi hyvänä Ruotsissa. Keski-Euroopassa vuosi 2012 oli vielä toimintojen yhdenmukaistamisen vuosi, mutta tuloksen odotetaan parantuvan siellä asteittain. Tanskassa kulurakenteen selkeä pienentäminen tarjoaa mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen. Cramo myi siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan Suomessa sekä Cramo Finland Oy:n räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan MB Rahastoille. Liiketoimintakauppa astui voimaan 30.3.2012. Myytyjen liiketoimintojen liikevaihto oli vuonna 2011 yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Strategiansa mukaisesti Cramo jatkaa vakioitujen siirtokelpoisten tilaratkaisujen vuokraustoimintaa ja sen laajentamista Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Tanskassa ja Keski-Euroopassa uudistettiin organisaatiota. Keski-Euroopassa Cramo on muokkaamassa toimintaansa Cramo Vuokrauskonseptin mukaiseksi sekä keskittämässä toimintoja Paikallisesti paras -strategiansa mukaisesti. Uudistukset etenivät suunnitellusti. Osana toimipisteverkoston kehittämistä Sveitsin toiminta lopetettiin. Tanskassa Cramo supisti vuoden viimeisellä neljänneksellä toimipisteverkkonsa 18:sta seitsemään. Tavoitteena on parantaa kannattavuutta keskittämällä toimipisteet niihin suuriin kaupunkeihin, joissa Cramolla on jo vahva markkina-asema. Venäjällä Cramo ja Ramirent sopivat yhdistävänsä liiketoimintansa (pois lukien Cramon Kaliningradin alue) yhteisyritykseksi, josta kumpikin osapuoli omistaa 50 %. Yhdistymisen arvioidaan astuvan voimaan vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Markkina-asemaa vahvistettiin yritysjärjestelyin Ruotsissa ja Norjassa. Cramo hankki Ruotsissa Maskincity i Oskarshamn AB:n vuokrauskaluston 1.7.2012. Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2012 oli noin 0,8 miljoonaa euroa. Norjassa Cramo sopi ostavansa Lambertsson AS:n ja Kranpunkten AS:n kaikki vuokraustoiminnot. Kauppa astui voimaan tilikauden jälkeen 1.2.2013. Ostettujen toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Liiketoimintakaupoissa on kyse vuokrauskaluston ja henkilöstön ulkoistamisesta Cramolle ja pitkäaikaisista toimitussopimuksista Peab-konsernille Norjassa. Cramo-konsernin vuoden 2012 liikevaihdosta, josta ei ole eliminoitu segmenttien välistä liikevaihtoa, 16,2 (18,5) % kertyi Suomen markkinoilta; 46,4 (44,9) % Ruotsista; 12,1 (11,5) % Norjasta; 5,4 (5,1) % Tanskasta; 9,6 (10,3) % Keski-Euroopasta ja 10,1 (9,7) % Itä-Euroopasta. Theisenkonsernin muodostama Keski-Euroopan segmentti aloitti osana Cramo-konsernia 1.2.2011. LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo-konsernin liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 1,3 % ja oli 688,4 (679,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 1,0 %. Koko vuoden liikevaihtoon vaikutti siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokraustoiminnan myynti Suomessa maaliskuun lopussa. Liikevaihdon kasvu ilman myytyjä toimintoja oli 3,3 %. EBITA-liikevoitto oli 78,0 (71,1) miljoonaa euroa eli 11,3 (10,5) % liikevaihdosta. Käyttökate (EBITDA) oli 179,6 (168,7) miljoonaa euroa eli 26,1 (24,8) % liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 78,4 (73,1) miljoonaa euroa eli 11,4 (10,8) % liikevaihdosta. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 179,2 (170,7) miljoonaa euroa eli 26,0 (25,1) % liikevaihdosta. Kertaluonteisiin eriin sisältyy muun muassa 2,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja Tanskan toimipisteverkoston supistamisesta, 1,0 miljoonaa euroa Saksan toimintojen uudelleenorganisoinnista, yhteensä 1,1 miljoona euroa muiden segmenttien toimintojen uudelleenorganisoinnista sekä 1,7 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto vuoden 2011 Theisen-yrityskaupan hinnan oikaisusta. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 51 8.3.2013 9.00 Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 64,4 (54,3) miljoonaa euroa eli 9,4 (8,0) % liikevaihdosta. Konsernin luottotappiot ja luottotappiovaraukset olivat 6,0 (5,6) miljoonaa euroa. Tulos sisältää aineellisen käyttöomaisuuden ja myytävänä oleviksi luokiteltujen omaisuuserien arvonalentumisia 2,0 (1,1) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulukirjaukset olivat 2,6 (2,8) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat -20,4 (-22,2) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 44,0 (32,2) ja tilikauden tulos 38,5 (23,5) miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen sisältyy yhteensä 4,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Ne muodostuvat jo mainittujen kertaluonteisten erien lisäksi yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta Tanskassa sekä kertaluonteisista verokirjauksista, joista suurin osa aiheutui Ruotsin yhteisöverokannan laskusta. Osakekohtainen tulos oli 0,93 (0,60) euroa ja laimennettu osakekohtainen tulos 0,93 (0,60) euroa. Kertaluonteisten erien vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,10 euroa positiivinen. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 7,3 (6,6) % ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 7,5 (5,4) %. INVESTOINNIT, POISTOT JA ARVONALENTUMISET Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 125,1 (262,5) miljoonaa euroa, josta 0,8 (115,4) miljoonaa euroa liittyy liiketoiminta- ja yrityshankintoihin. Investointitasoa laskettiin suunnitelman mukaisesti. Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä olivat 101,6 (97,6) miljoonaa euroa. Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat tilikaudella yhteensä 13,6 (16,8) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 169,7 (165,3) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Kassavirta kehittyi vahvasti koko vuoden. Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012 oli 146,0 (138,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -83,8 (-193,8) miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirta -73,2 (55,8) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli 62,2 (-55,3) miljoonaa euroa eli selvästi edellisvuotta parempi. Myytävänä oleviksi luokiteltuja omaisuuseriä oli taseessa tilikauden päättyessä 33,9 (6,7) miljoonaa euroa. Venäjän liiketoimintoihin liittyvät varat 30,4 miljoonaa euroa on esitetty taseessa kohdassa 52 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 52 yhteisyritykseen siirrettävät varat ja liiketoimintoihin liittyvät velat 3,0 miljoonaa euroa kohdassa yhteisyritykseen siirrettävät velat. Konsernin korollinen nettovelka 31.12.2012 oli 346,9 (390,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli tilikauden päättyessä 65,1 (78,7) %. Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli 31.12.2012 suojattu koronvaihtosopimuksilla 91,0 (181,6) miljoonaa euroa. Näistä korkosuojauksista 91,0 (145,2) miljoonaan euroon sovelletaan suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli 31.12.2012 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 230,8 (166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 200,0 (143,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 30,8 (23,2) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli tilikauden päättyessä 615,0 (622,2) miljoonaa euroa. Muutokseen vaikuttaa nettoinvestointien ja poistojen lisäksi Venäjän liiketoimintoihin liittyvien aineellisten hyödykkeiden esittäminen omalla rivillään taseessa -20,8 miljoonaa euroa sekä muuntoerot +17,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2012 oli 1.108,1 (1.126,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 48,6 (44,4) %. Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasing-sopimusten vuokravastuut olivat 31.12.2012 yhteensä 36,1 (45,1) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat yhteensä 116,7 (130,9) miljoonaa euroa. Konsernin hybridilainaan liittyvä taseen ulkopuolinen korkovastuu oli tilikauden päättyessä 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 12,2 (10,4) miljoonaa euroa, josta pääosa liittyy siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Cramo Oyj ilmoitti 16.11.2012 laskevansa liikkeelle 100 miljoonan euron suuruisen kotimaisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on hieman yli viisi vuotta ja sen eräpäivä on 23.2.2018. Lainalle maksetaan kiinteää 4,50 % vuotuista korkoa vuosittain. Laina merkittiin täysimääräisesti, ja se otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsingissä 27.11.2012. Joukkovelkakirjalaina laajentaa Cramon rahoituslähteitä ja pidentää velkasalkun maturiteettia. Saatavat varat käytetään olemassa olevien lainojen takaisinmaksuun sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. KONSERNIRAKENNE Cramo-konserniin kuuluivat tilikauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Venäjällä, Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Lisäksi Cramo Oyj omistaa rahoitusyhtiön Belgiassa, konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa sekä Cramo Management Oy:n, joka omistaa 316.288 Cramo Oyj:n osaketta. Kone- ja laitevuokraustoimintaa harjoitettiin vuoden lopussa 376 (409) vuokrauspalvelupisteen kautta. Toimipisteistä 69 (75) oli yrittäjävetoisia. STRATEGISET TAVOITTEET Cramo julkisti täsmennetyt pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteensa 11.9.2012. Tavoitteena on edelleen olla asiakkaiden ensisijainen vaihtoehto, ”Paikallisesti paras” alallaan sekä edistää vuokraustoimialan kehitystä. Tavoitteena on myös toiminnallinen ketteryys sekä vakiintuneiden markkinoiden ja kasvumarkkinoiden toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen yhdistäminen. Cramon taloudelliset tavoitteet ovat: EBITA-liikevoittomarginaali yli 15 % liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 %, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 % yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa yhtenäisen Cramo Vuokrauskonseptin ja yhtenäisten prosessien käyttöönottoa kaikilla markkinoilla sekä siirtokelpoiset tilat -tuotealueen laajentamista aiempaa voimakkaammin Suomen ja Ruotsin ulkopuolella. JOHTORYHMÄ Cramo-konsernin ylimmän johtoryhmän (Executive Committee) muodostivat tilikauden päättyessä toimitusjohtaja Vesa Koivula, varatoimitusjohtaja Göran Carlson vastuualueenaan liiketoiminnot Tanskassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa sekä talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen vastuualueinaan talouden ja rahoituksen lisäksi liiketoiminnan kehitys, lakitoiminnot ja henkilöstön kehittäminen. Muut johtoryhmän jäsenet olivat tilikauden päättyessä Tatu Hauhio, johtaja, Suomi; Erik Bengtsson, johtaja, Ruotsi; Jarmo Laasanen, johtaja, Baltian maat ja Venäjä; Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa; Martin Holmgren, johtaja, kone- ja laitevuokrauksen kalustonhallinta sekä Per Lundquist, tietohallintojohtaja. Varatoimitusjohtaja Göran Carlson ilmoitti joulukuussa siirtyvänsä Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 toisen työnantajan palvelukseen. Hän jättää yhtiön kevään 2013 aikana. Finn Løkken, Cramo Norjan toimitusjohtaja ja Cramo-konsernin johtoryhmän jäsen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen keväällä 2012. Myös Ossi Alastalo jätti siirtokelpoisiin tiloihin liittyvän myyntisopimuksen seurauksena Cramo-konsernin keväällä 2012. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli jaksolla keskimäärin 2.664 (2.580). Lisäksi konsernissa työskenteli noin 167 (228) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli katsauskauden lopussa 2.555 (2.707). Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 109,9 (103,0) miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 453 (648), Ruotsi 832 (830), Norja 223 (221), Tanska 97 (124), Keski-Eurooppa 327 (295) ja Itä-Eurooppa 623 (589). Henkilöstön kehittämisessä yhtenäistettiin muun muassa koulutus- ja urakehitysmalleja. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2012 oli 24.834.753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 42.024.675. Cramo Oyj:n hallussa on osakkeista 316.288, jotka se omistaa tytäryhtiönsä Cramo Management Oy:n kautta. Osakelukumäärä korottui vuoden aikana optio-ohjelman 2006C seurauksena yhteensä 585.589 uudella osakkeella. Merkintähinnat on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, yhteensä 3.649.880,63 euroa. Cramo ilmoitti 14.9.2012 hakevansa optio-ohjelman 2009 optioiden listausta NASDAQ OMX Helsingissä 1.10.2012 alkaen. 2009 optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle 1.000.000 kappaletta. Niistä 816.500 optiota oli vuoden 2012 lopussa yhtiön 87 avainhenkilön ja 183.500 optiota Cramo Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön hallussa. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2012 ja päättyy 31.12.2013. Kukin 2009 optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään 1,3 Cramo Oyj:n osaketta. Merkintähinta on 10,55 euroa, kun vuosilta 2009–2011 jaetut osingot on otettu huomioon. Merkintähinnasta vähennetään mahdolliset muut ennen osakemerkintää päätettävät osingot. VOIMASSA OLEVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Cramo-konserni oli jakanut 31.12.2012 mennessä avainhenkilöilleen yhteensä 816.500 2009-optio-oikeutta, 889.500 2010-optio-oikeutta ja 928.000 2011-optiooikeutta. Lisäksi 31.12.2012 ulkona oli 428.046 2006C-optio-oikeutta, joiden merkintäaika päättyi 31.1.2013. Osakekohtainen merkintähinta on vuonna 2012 maksetun osingon (0,30 euroa) jälkeen seuraava: 2006C optiooikeuksilla 6,17 euroa, 2009 optio-oikeuksilla 10,55 euroa, 2010 optio-oikeuksilla HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN VUODEN VAIHTEESSA Henkilömäärä (FTE) Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Konsernitoiminnot -josta emoyhtiössä Konserni yhteensä % koko henkilömäärästä 2012 2011 2012 2011 428 793 223 97 327 623 64 24 623 791 221 124 295 589 64 24 16,8 31,0 8,7 3,8 12,8 24,4 2,5 23,0 29,2 8,2 4,6 10,9 21,8 2,4 0,9 0,9 2 555 2 707 100,0 100,0 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA VUODEN VAIHTEESSA Henkilömäärä (FTE) –23 24–35 36–45 46–59 60– Konserni yhteensä Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 53 % koko henkilömäärästä 2012 2011 2012 2011 123 766 747 775 151 822 836 775 4,8 30,0 29,2 30,3 5,6 30,4 30,9 28,6 143 123 5,6 4,6 2 555 2 707 100,0 100,0 13,42 euroa ja 2011 optio-oikeuksilla 7,00 euroa. Optio-ohjelmissa 2006, 2009 ja 2010 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä 1,3 Cramon uutta osaketta. Optio-ohjelmassa 2011 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden uuden osakkeen. Hallitus päätti toukokuussa uudesta kannustinjärjestelmästä konsernin vakituisille työntekijöille. Kannustinjärjestelmä on osakesäästöohjelma, jossa työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Järjestelyyn osallistui 520 työntekijää, joka on noin 22 % konsernin vakituisesta henkilöstöstä. Säästökausi alkoi 1.10.2012 ja päättyy 30.9.2013. Osakkeita hankitaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Cramon osavuosikatsausten julkistamispäivän jälkeen. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet annetaan osallistujalle, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt omistusjakson viimeisenä päivänä ”bad leaver” -syistä. Cramo Oyj:n hallitus päätti toukokuussa myös konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Ansaintajaksolta 2012 palkkio perustuu Cramo-konsernin tulos/osake (EPS) -tunnuslukuun, ja palkkio maksetaan keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ensimmäisen ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä noin 46.000 Cramo Oyj:n osakkeen arvoa. YHTIÖKOKOUS 2012 JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23.3.2012. Yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Hallitukseen valittiin uudelleen Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 70.000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 45.000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 53 8.3.2013 9.00 35.000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 50 % vuosipalkkiosta käytetään siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa 1.000 euron kokouspalkkio kustakin hallituksen valiokunnan kokouksesta sekä kohtuulliset matkakustannukset. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Erkka Talvinko. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 4.100.000, ja niitä voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Tämän valtuutuksen perusteella yhtiön hankkimia osakkeita voidaan käyttää enintään 400.000 kappaletta yhtiön kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 23.9.2013 asti. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää myös oikeuden päättää omien osakkeiden luovuttamisesta, sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita ja niiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4.100.000 eikä niitä voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 20.000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä lahjoitustensaajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. MUUTOKSIA OMISTAJAKUNNASSA Yhtiö ei saanut tilikauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta. HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Cramo Oyj:n hallitus muodostui tilikauden päättyessä seuraavista jäsenistä: Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Tarkastusvaliokunnan muodostivat Eino Halonen (puheenjohtaja), J.T. Bergqvist ja Esko Mäkelä. Nimitysja palkitsemisvaliokunnan muodostivat 54 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 54 Stig Gustavson (puheenjohtaja), Helene Biström, Victor Hartwall ja Jari Lainio. Myös varsinaiseen yhtiökokoukseen 23.3.2012 asti hallituksen muodostivat yllä mainitut henkilöt. Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 2.694.059 Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä, sekä optioita yhteensä 31.875 kappaletta. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Erkka Talvinko. Cramo Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta. Cramo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2012 löytyvät Cramo Oyj:n verkkosivuilta. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin, konsernin yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin riskeihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä muihin liiketoiminnan riskeihin. Viimeaikainen eräiden euromaiden rahoituskriisi on lisännyt epävarmuutta lähitulevaisuuden talouskehityksestä Euroopassa, mikä on nostanut myös Cramon toimintaan liittyviä riskitasoja. Talouden lisääntynyt epävarmuus voi näkyä Cramon toiminnassa esimerkiksi kysynnän heikentymisenä joko yhdellä tai useammalla markkina-alueella, kilpailun kiristymisenä, vuokraushintojen alentumisena, rahoituskulujen nousuna tai asiakkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina luottotappioina. Tämän lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. STRATEGISET RISKIT Konsernin liiketoiminta on riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja rakentamis- ja kiinteistömarkkinoista. Näiden markkinoiden epäedullisella kehityksellä saattaa olla haitallinen vaikutus konsernin toimintaan, tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Kysyntään ja hintakehitykseen liittyvää riskiä on pyritty tasaamaan jakamalla liiketoiminta eri tuote- ja asiakassegmentteihin sekä lieventämällä riippuvuutta yhdestä maantieteellisestä markkinasta. Kausivaihtelut ovat tyypillisiä rakennusteollisuudelle, ja konsernin liikevaihto ja tulos vaihtelevat vuosineljänneksittäin konevuokrausliiketoiminnalle tyypillisellä tavalla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta on vähemmän suhdanneherkkää kuin kone- ja laitevuokraus. Suhdannevaihteluiden vaikutusta pyritään vähentämään myös vuokrauskaluston käyttöasteen jatkuvalla optimoinnilla. Laajentuminen ja liiketoiminnan kehitys perustuu osittain yritysostoihin. Yritysostojen riskit liittyvät muun muassa paikallisten markkinoiden ja sääntelyn tuntemukseen, asiakkaisiin, avainhenkilöihin ja toimittajiin. Laajentuminen uusille maantieteellisille alueille altistaa kulttuurisille, poliittisille, taloudellisille sekä sääntely- ja juridisille riskeille. Tavoitteena on ottaa riskit huomioon huolellisella valmistelulla ja erityisesti yrityskauppojen kohteiden integrointiin panostamalla. Lisäksi konsernin investointien määrään, kohdentamiseen ja ajoitukseen sekä muihin strategisen tason liiketoimintapäätöksiin liittyy riskejä. Tavoitteena on hallita investointeihin liittyviä riskejä muun muassa huolellisella investointien hyväksymismenettelyllä, optimoimalla kaluston käyttöä konserninlaajuisesti, rahoittamalla osa investoinneista operatiivisella leasingilla sekä hyödyntämällä tulevaa markkinakehitystä ennustavia ulkoisia ja sisäisiä mittareita. Näitä tulevaisuutta luotaavia mittareita seurataan maayhtiökohtaisesti kuukausittain. Strategian seurantaan kuuluu myös ennakoivien indikaattoreiden aktiivinen seuranta, jotta muutokset markkinaolosuhteissa tai yhtiön toiminnassa havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. OPERATIIVISET RISKIT Konsernin operatiivisista riskeistä merkittävimmät ovat liiketoimintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit, sopimusriskit, työturvallisuusriskit, tietotekniikkaan liittyvät riskit, yleisten lakien ja säädösten noudattamiseen liittyvät riskit sekä konsernin hallinnointiperiaatteisiin liittyvät riskit. Merkittävimpien strategisten ja operatiivisten riskien hallinnoimiseksi konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on omat valmiussuunnitelmansa. Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 TALOUDELLISET JA RAHOITUSRISKIT Taloudellisten ja rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on turvata yhtiön korkeatasoinen ulkoinen ja sisäinen taloudellinen raportointi, konsernin rahoituksen saatavuus sekä minimoida toimintaympäristön ja rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Konsernin pääasiallisia rahoitusriskejä ovat rahavirran korkoriski, valuuttakurssiriski, luottoriski ja likviditeettiriski. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteäja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi käytetään johdannaissopimuksia kuten koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssiriski muodostuu pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin sekä valuuttamääräisistä lainoista, joihin liittyvän riskin suojausinstrumentteina on käytetty valuuttatermiinejä. Konsernin rahoituspolitiikassa on määritelty rahoitustoiminnon vastuut ja menettelytavat sekä suojaustoiminnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin maakohtainen rahoitus hoidetaan keskitetysti pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. LIIKETAPAHTUMARISKIT Konsernin liiketapahtumariskejä ovat muun muassa kaluston vuokraamiseen ja toiminnan häiriöttömään jatkumiseen liittyvät riskit, joita on mahdollista hallinnoida vakuutuksin. Kattava vakuutusturva on oleellinen osa Cramokonsernin riskienhallintaa. YMPÄRISTÖRISKIT Ympäristövastuu on tärkeä osa Cramon liiketoimintamallia. Konserni kykenee vähentämään rakentamisen ympäristökuormitusta kone- ja laitekantansa korkeilla käyttöasteilla. Cramon ympäristövastuuseen kuuluu huolehtia, että vuokrattavat koneet, laitteet ja toimitilat ovat korkealaatuisia ja huolellisesti huollettuja ja kunnostettuja. Laitehankinnoissa huomioidaan kaluston valmistuksen ja käytön ympäristökuormitus, jota rajoitetaan luovuttamalla laitteet testattuina ilman tarpeettomia pakkauksia. Laitteiden elinkaari pidetään pitkänä huolellisella kunnossapidolla. Käytöstä poistettavasta laitteesta syntyvä materiaali kierrätetään mahdollisimman kattavasti. Aluekohtaiset tulosyksiköt vastaavat kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista ja jälleenkäsittelystä. Cramon toiminnot Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on sertifioitu ISO 14001 -ympäristö- ja ISO 9001 -laatujärjestelmien mukaisesti. Suomessa Cramon laatu- ja toimintajärjestelmää ohjaa Det Norske Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 55 Veritasin myöntämä ISO 9001:2000 -laatusertifikaatti. NÄKYMÄT VUODELLE 2013 Rakentamisen ennusteet vuodelle 2013 ovat hieman vuotta 2012 myönteisemmät. Puolassa rakentamisen markkinakasvun arvioidaan kääntyvän negatiiviseksi ja Suomessa supistuvan noin kaksi prosenttia. Myös Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa rakentamisen arvioidaan supistuvan 1–2 %. Ruotsin markkinoiden ennustetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä ja Baltian alueella markkinoiden odotetaan kasvavan 2–5 %. Kone- ja laitevuokrauksen markkinat kasvavat yleensä nopeammin kuin rakentaminen, mutta muutokset kysynnässä seuraavat rakentamista viiveellä. European Rental Association (ERA) arvioi marraskuussa kone- ja laitevuokrauksen kasvavan maltillisesti vuonna 2013 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa mutta heikkenevän Puolassa. ERA:n mukaan kasvu muodostuu monissa maissa korjausrakentamisesta ja teollisuuden alueelta. VTT arvioi, että kone- ja laitevuokraus supistuu Suomessa noin prosentin. Cramo suhtautuu varovaisesti vuoteen 2013. Kone- ja laitevuokrauksen markkinat ovat haastavat erityisesti alkuvuonna, mutta taloustilanteen Cramon päämarkkinoilla on ennustettu paranevan loppuvuodesta. Viitaten markkinanäkymään, joka kuvastaa suurta epävarmuutta Cramon markkina-alueilla, hallitus ei katso asianmukaiseksi antaa ohjeistusta konsernin liikevaihdon kasvusta tai alenemisesta vuonna 2013. Konsernin liiketoiminta osoittaa kuitenkin hyvää jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Vuonna 2013 jo toteutetut ja käynnissä olevat tehostamistoimet johtavat todennäköisesti EBITA-marginaaliprosentin paranemiseen edelliseen vuoteen verrattuna. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Cramo Oyj ilmoitti 25.1.2013 uudesta organisaatiosta tukeakseen tehokkaammin konsernin strategisia ja taloudellisia tavoitteita teeman “toiminnallinen erinomaisuus” mukaisesti. Uusi organisaatio muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), Itä-Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoisesti raportoitavat liiketoimintasegmentit säilyvät ennallaan, ja ne ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa. Konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. Johtoryhmässä markkina-alueista vastaaviksi nimitettiin Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa. Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhtenäiset toiminnot. Tietohallinnon lisäksi hänen vastuualueinaan ovat henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -prosessien yhdenmukaistaminen. Martin Holmgren jatkaa kalustonhallinnasta vastaavana johtajana. Martti Ala-Härkönen jatkaa talous- ja rahoitusjohtajana, vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Aku Rumpunen, johtaja, group business control sekä Petri Moksén siirtokelpoisten tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän jättivät Göran Carlson, varatoimitusjohtaja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti on siirtymässä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo Laasanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013 aikana. VOITONJAKOPOLITIIKKA JA HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Cramo Oyj:n tavoitteena on harjoittaa vakaata voitonjakopolitiikkaa ja maksaa noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) osinkona. Cramo Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 158.800.792,25 euroa, josta tilikauden voitto oli 7.307.932,12 euroa. Hallitus esittää 26.3.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2012 jaetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta ja että loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 55 8.3.2013 9.00 LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2012 2011 2010 2009 2008 Liikevaihto Muutos-% Liikevoitto/-tappio % liikevaihdosta Voitto/tappio ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta Oman pääoman tuotto Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin % liikevaihdosta josta liiketoimintahankinnat Oma pääoma Korolliset nettovelat Nettovelkaantumisaste Henkilöstö keskimäärin 688,4 +1,3 64,4 9,4 44,0 6,4 38,5 5,6 7,5 7,3 48,6 125,1 18,2 0,8 532,6 346,9 65,1 2 664 679,9 +38,2 54,3 8,0 32,2 4,7 23,5 3,5 5,4 6,6 44,4 262,5 38,6 115,4 493,9 390,4 78,7 2 580 492,1 +10,2 27,4 5,6 4,8 1,0 -2,2 -0,4 -0,6 3,7 38,7 86,2 17,5 32,7 368,5 383,0 103,4 2 083 446,7 -23,0 -11,5 -2,6 -34,2 -7,7 -39,9 -8,9 -12,1 -1,2 37,4 31,9 7,1 0,4 338,4 383,7 113,4 2 356 579,8 +16,8 91,8 15,8 63,7 11,0 48,7 8,4 14,9 12,0 32,3 267,1 46,1 65,9 319,5 477,1 149,3 2 688 M€ % M€ % M€ % M€ % % % % M€ % M€ M€ M€ % No. tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua iFrs 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Tulos/osake2 Tulos/osake, laimennettu1,2 Oma pääoma/osake2 Osinko/tulos Osinko/osake2 Osakkeiden vaihto2 % lukumäärästä Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä2 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa2 Hinta/voitto -suhde (P/E) Efektiivinen osinkotuotto Osakekannan markkina-arvo Keskikurssi2 Tilikauden viimeinen kaupankäyntikurssi2 Alin kaupankäyntikurssi2 Ylin kaupankäyntikurssi2 € € € % € No. % 0,93 0,93 11,58 45,1* 0,42* 16 900 991 40 0,60 0,60 10,83 49,9 0,30 30 446 719 74 -0,06 -0,06 9,50 Neg. 0,09 18 051 757 53 -1,18 -1,16 8,58 0,0 0,00 42 673 720 126 1,43 1,43 9,41 12,6 0,18 43 085 115 127 No. 41 356 347 39 098 751 33 596 870 33 794 653 33 947 065 No. 41 708 387 8,5 5,3* 332,8 9,77 7,92 7,04 13,03 41 122 798 13,2 3,8 327,8 11,89 7,91 5,68 20,23 33 596 870 Neg. 0,5 585,0 12,84 17,23 9,97 17,56 33 596 870 Neg. 0,0 367,6 6,97 10,83 4,32 11,80 33 947 065 2,9 4,3 141,0 9,90 4,15 3,84 16,71 % M€ € € € € 1) optiotodistusten oikeuttamien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistuna 2) Vertailutiedot tilikausilta 2010, 2009 ja 2008 oikaistu takautuvasti huhtikuussa 2011 olleesta merkintäetuoikeusannista johtuen *) Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,42 euroa osakkeelta. CRAMON OSAKE CRAMON OSAKE KPL/KK HINTA € 10 000 000 50 8 000 000 40 6 000 000 30 4 000 000 20 2 000 000 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 0 Vuonna 2012 Cramon osakkeen kaupoista noin 90 % tehtiin NasDaQ omX Helsingissä. NasDaQ omX Helsinki oy:n lisäksi Cramon osakkeilla käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Bats Chi-X ja turquoise.1 1) Fidessa Fragmentation Index 56 LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 56 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 KONSERNITASE 1 000 € VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Myytävissä olevat sijoitukset Osuudet yhteisyrityksissä Myyntisaamiset ja muut saamiset Liite 31.12.2012 31.12.2011 4 3 15 7 29 9 615 034 281 486 14 604 349 97 1 071 622 214 288 567 15 312 350 48 3 553 912 641 930 043 13 902 132 222 4 794 303 10 340 18 310 142 954 5 563 730 22 532 161 562 190 089 3 540 30 392 6 680 1 108 136 1 126 812 24 835 304 373 119 -8 144 7 710 154 115 24 835 17 300 723 119 -5 168 1 041 122 654 483 007 444 221 49 630 49 630 532 637 493 851 271 713 8 861 80 188 1 574 752 311 461 6 775 85 399 1 448 3 369 363 087 408 452 87 577 1 347 119 460 1 055 101 422 1 838 116 485 4 763 209 439 2 974 224 508 575 499 632 960 1 108 136 1 126 812 Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Verosaamiset Johdannaisinstrumentit Rahavarat 10 9 14 11 Lyhytaikaiset varat yhteensä Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät Yhteisyritykseen siirrettävät varat 5 32 VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Osakeanti Muut rahastot Arvonmuutosrahasto Suojausrahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat* Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Hybridi pääoma 12 12 12 12 12 12 Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat* Johdannaisinstrumentit Laskennalliset verovelat Eläkevelvoitteet Muut pitkäaikaiset velat 13 14 15 33 16 Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Osto- ja muut velat Verovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Yhteisyritykseen siirrettävät velat Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 13 14 17 32 *) Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistuva virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. oikaisun seurauksena vertailukauden voittovarojen avaava saldo on vähentynyt 1,0 milj. euroa. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 57 KONSERNITASE 57 8.3.2013 9.00 KONSERNIN TULOSLASKELMA 1 000 € Liite Liikevaihto 1.1.–31.12.2011 688 391 679 892 Liiketoiminnan muut tuotot 19 11 321 7 697 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Valmistus omaan käyttöön Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 20 20 20 836 3 657 -242 137 -425 10 302 -248 393 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 21 -143 728 -135 751 22 -101 571 -97 624 22 23 -13 569 -138 763 -16 751 -144 627 64 436 54 320 818 -21 250 1 215 -23 384 -20 432 -22 169 43 22 44 048 32 173 -5 508 -8 668 Tilikauden tulos 38 540 23 505 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomien omistajien osuus 38 540 23 505 38 540 23 505 0,93 0,93 0,60 0,60 38 540 23 505 -2 976 15 387 12 411 -3 971 301 -3 670 Tilikauden laaja tulos 50 951 19 835 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomien omistajien osuus 50 951 19 835 50 951 19 835 Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut 24 24 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Osuus yhteisyritysten tuloksista Voitto ennen veroja Tuloverot Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton, € Laimennusvaikutuksella oikaistu, € LAAJA TULOSLASKELMA Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen Muut laajan tuloksen erät yhteensä 58 1.1.–31.12.2012 KONSERNIN TULOSLASKELMA CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 58 25 27 27 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 000 € 1.1.2011 Muuntoerot Muuntoeron verovaikutus* Suojausrahasto Tilikauden tappio Osake- Osakepääoma anti 24 835 Muut rahastot 1 871 186 926 Arvonmuutos- Suojausrahasto rahasto 117 -1 197 Sijoitetun vapaan oman Muunto- pääoman erot rahasto 3 426 -2 385 MääräysvallatKertyneet tomien Oma voittoomistajien Hybridi pääoma varat*** Yhteensä osuus pääoma yhteensä 102 359 318 337 2 662 277 23 -3 971 Laaja tulos -3 971 Optiomerkinnät Merkintäetuoikeusanti Osakeanti** Osingonjako Osakeperusteiset maksut Määräysvallattomien omistajien osuus Hybridi pääoma Muutokset erien välillä -2 385 -1 854 503 49 630 368 470 277 23 505 23 -3 971 23 505 23 -3 971 23 505 26 190 19 834 19 834 9 133 7 279 7 279 97 398 7 266 -3 163 97 398 7 266 -3 163 97 398 7 266 -3 163 2 843 2 843 2 843 427 -6 000 427 -6 000 2 -503 -76 -6 000 -2 31.12.2011 24 835 17 186 926 119 -5 168 1 041 113 797 122 654 444 222 49 630 493 851 1.1.2012 Muuntoerot Muuntoeron verovaikutus* Suojausrahasto Tilikauden voitto 24 835 17 186 926 119 -5 168 1 041 113 797 6 669 122 654 444 222 8 102 14 771 49 630 493 851 14 771 Laaja tulos -2 976 Optiomerkinnät Osingonjako Osakeperusteiset maksut Hybridi pääoma Muutokset erien välillä 31.12.2012 616 38 540 616 -2 976 38 540 616 -2 976 38 540 47 258 50 951 50 951 3 633 -12 374 -12 374 3 633 -12 374 -2 976 -17 6 669 3 650 2 576 -6 000 -300 24 835 186 626 2 576 -6 000 2 576 -6 000 154 115 483 007 49 630 532 637 300 119 -8 144 7 710 117 747 *) oman pääoman suojauksen muuntoeron kirjaamaton verovaikutus. **) osakeanti liiketoimintahankintaan liittyen. ***) Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistunut virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. oikaisun seurauksena vertailukauden voittovarojen avaava saldo on vähentynyt 1,0 milj. euroa. Lisätietoja osakepääomasta ja oman pääoman rahastoista on esitetty liitetiedossa 12. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 59 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 59 8.3.2013 9.00 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1 000 € 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 44 048 32 173 115 140 -43 -340 -3 039 20 432 114 375 -22 -584 176 197 168 111 -649 8 676 4 966 -2 053 3 101 1 891 Liiketoiminnan rahavirta 189 190 171 050 Maksetut korot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut verot -20 368 804 -8 993 -14 641 -20 546 942 -1 607 -11 343 Liiketoiminnan nettorahavirta 145 992 138 496 -123 746 18 852 -804 21 922 -149 485 19 307 -63 626 -83 776 -193 804 2 528 -39 353 100 540 -122 131 -6 000 3 633 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja Ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut Poistot ja arvonalentumiset Osuus yhteisyritysten tuloksista Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut Siirto investointien rahavirtaan Rahoitustuotot ja -kulut Liite 22 29 26 24 Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Myynti- ja muiden saamisten muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankintojen nettorahavirta Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myynti Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Korollisten saamisten muutos Rahoitusleasingvelkojen muutos Korollisten velkojen lisäys Korollisten velkojen vähennys Hybridi pääoma Optiomerkinnät Merkintäetuoikeusanti Vähemmistöosuus Maksetut osingot -12 374 244 -32 944 13 607 -20 571 -6 000 7 279 97 397 -76 -3 163 Rahoituksen nettorahavirta -73 157 55 773 Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Yhteisyritykseen siirrettävä kassa Muuntoero -10 941 22 532 -2 005 754 465 22 313 10 340 22 532 Rahavarat 31.12. 60 22 169 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 60 12 11 -246 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET YRITYKSEN PERUSTIEDOT Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone-, ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Cramo toimii 14 maassa Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa 376 toimipisteessä ja sillä on 2.664 työntekijää. Konsernin emoyhtiö Cramo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0196435-4. Yhtiön kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite on Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa. Cramo Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.cramo.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa. Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. LAATIMISPERUSTA Cramon konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon kirjattavia myytävissä olevia rahoitusvaroja Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 61 sekä myöntämishetkellä käypään arvoon arvostettuja osakeperusteisia maksuja (myönnetyt optiot ja osakeohjelmat). Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS-standardeja tai IFRIC-tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET TYTÄRYRITYKSET Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Cramo Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 38. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon, liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai otettu vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Liikearvona kirjataan määrä, jolla hankintameno ylittää hankittujen nettovarojen käyvän arvon. Jos hankintameno on vähemmän kuin konsernin osuus tytäryhtiön nettovaroista käypään arvoon arvostettuna, ero kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSET Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty yhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 % äänivallasta ja vähintään 20 % omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuus- ja yhteisyritysten oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa ”Osuudet yhteisyrityksissä”. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista sisältää myös vaiheittaisessa hankinnassa aikaisemmin omistetun osuuden uudelleenarvostuksen. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINEN Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 61 8.3.2013 9.00 ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain. ULKOMAISTEN KONSERNIYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTEN MUUNTAMINEN Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojaavan instrumentin arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä 62 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 62 lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. 1.1.2004 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty paikallisessa valuutassa kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET LIIKEARVO Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2010 tehdyissä hankinnoissa hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. ASIAKASSUHTEET JA TOIMIPISTEVERKKO Asiakassuhteiden arvostuksessa on sovellettu Multi-period Excess Earnings -menetelmää. Toimipisteverkko on arvostettu perustuen siihen hyötyyn, minkä toimiva toimipiste tuottaa suhteessa itse perustettavaan toimipisteeseen. BRÄNDI JA CO-BRÄNDI Konsernin pääbrändi on ”Cramo”, jonka taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska sen on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Cramo-brändistä ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Brändi on konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten uudelleen kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille myynnin suhteessa. Omaisuuserien kohdistaminen yksiköille on esitetty liitteessä 6. Brändi arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Yrityshankintojen myötä konsernin omistukseen tulee ostokohteiden käytössä olleita brändejä. Nämä co-brändit arvostetaan yrityshankinnan yhteydessä tuottoperusteisella ”relief-from-royalty” -menetelmällä riippumatta siitä, aikooko konserni ottaa ko. brändin käyttöönsä. Cobrändit ovat kuitenkin luonteeltaan väliaikaisia ja ne poistetaan 1–10 vuoden aikana. Poistoaika on aleneva heijastaen co-brändin suurempaa merkitystä heti hankinnan jälkeen. Co-brändit kohdistetaan sille segmentille, johon ostokohde kuuluu. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yrityksen tämänhetkinen kehittämistyö on sen luonteista, että se ei täytä aktivointikriteereitä ja siten kehittämismenot kirjataan kuluksi niiden syntyessä. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Asiakassuhteet 3–10 vuotta Toimipisteverkko 20 vuotta Co-brändit 1–10 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 2–5 vuotta AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne ovat toteutuneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa: Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuotta Vuokrattavat: • Siirtokelpoiset tilat 10–15 vuotta • Koneet ja laitteet 3–10 vuotta Palvelutuotannon koneet ja kalusto 6–10 vuotta Oman käytön koneet ja kalusto 3–6 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Hyödykkeiden arvoa alennetaan vastaamaan niiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Hyödykkeiden luopumista aiheutunut voitto tai tappio määräytyy niistä saatavan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksen mukaan ja se sisällytetään liikevoittoon. JULKISET AVUSTUKSET Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Tutkimus- ja kehittämismenoja koskevat avustukset sekä sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 63 AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. VUOKRASOPIMUKSET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai mikäli omistusoikeuden hankkimisesta vuokrakauden päättyessä ei ole täyttä varmuutta, sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokrasopimusten tulouttamista on selostettu laatimisperiaatteiden kohdassa ”Tuloutusperiaatteet”. RAHOITUSVARAT JA -VELAT RAHOITUSVARAT Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: a) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, b) lainat ja saamiset sekä c) myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Varat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella ja tätä luokittelua arvioidaan uudelleen säännöllisin väliajoin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkä-aikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 63 8.3.2013 9.00 a) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen aikavälin kuluessa. Mikäli johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan ne kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Tämän ryhmän omaisuuserät sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. b) Lainat ja saamiset Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, lukuun ottamatta eriä, joiden maturiteetti on tilinpäätöspäivästä lukien yli 12 kuukautta. Nämä sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Lainat ja saamiset luokitellaan taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään (liite 9). c) Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Rahoitusvarat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon sisältäen transaktiomenot lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myytävissä olevat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Lainat ja saamiset arvostetaan taseessa myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan rahoituseriin silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. 64 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 64 Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. ARVONALENTUMISTESTAUS Mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi varojen kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti, vähintään vuosittain. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumistestauksessa otetaan huomioon niin ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei aiheudu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotason muutoksesta, kuin myös sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai vauriosta. Osakesijoitusten merkittävä ja pitkään jatkunut arvonalentuminen, jolloin käypä arvo alittaa hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos kyseisestä arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Kertynyt tappio on hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääomanehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta. RAHOITUSVELAT Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä, luokitellaan rahoitusvelat lyhytaikaisiksi. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 8 ”Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot”. JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: a) taseeseen merkittyjen velkojen käyvän arvon suojauksiksi (käyvän arvon suojaus) b) taseeseen merkittyjen velkojen sisältämän tietyn riskin tai ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen suojauksiksi (rahavirran suojaus); tai c) ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksiksi (nettosijoituksen suojaus). Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojaussuhteessa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Voitto tai tappio, joka syntyy vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutosten tehokkaasta osasta, kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoituseriin. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen mukaisesti. Tällaisten johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoituseriin. Tilikauden aikana konsernilla on ollut Ruotsin kruunun määräisiä lainoja, jotka on kohdistettu suojaamaan Ruotsin kruunun määräistä nettosijoitusta. Näiden ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksesta kirjataan käyvän arvon muutos suoraan oman pääoman muuntoeroihin siltä osin, kuin suojaus on tehokas. Suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Suojausinstrumentin tehokkaan osan suoraan omaan pääomaan kirjattu voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti vain ulkomaisesta yksiköstä luovuttaessa. Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 14. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista (liitetieto 12). Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvät arvot on esitetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän maturiteetti on yli 12 kuukautta, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. MYYNTISAAMISET Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Arvonalentuminen kirjataan, kun on objektiivista näyttöä siitä, että arvonalentumistappio on syntynyt. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 65 maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Luottotappiot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. RAHAVARAT Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmä ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. OMA PÄÄOMA EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Yrityksen hankkiessa omia osakkeita niistä maksettu määrä sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kustannukset (veroilla vähennettynä) vähennetään omasta pääomasta. Jos jokin konserniin kuuluva yhtiö ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), niihin maksettu vastike ja hankinnasta aiheutuneet menot (verovaikutuksilla vähennettynä) vähennetään yhtiön kertyneistä voittovaroista omassa pääomassa. Cramo Management Oy:n omistamat Cramo Oyj:n osakkeet on esitetty kertyneissä voittovaroissa oman pääoman vähennyksenä. Optiojärjestelyissä sekä vuonna 2011 toteutettujen suunnattujen osakeantien osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyjen ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon. HYBRIDILAINA Hybridilaina on eräpäivätön oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on heikommassa maksusija-asemassa kuin yhtiön muut velkasitoumukset. Sen maksusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Hybridilainan korot maksetaan jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa tai muuten palauttaa pääomaa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiöllä on oikeus päättää mahdollisesta koron maksusta erikseen. Maksamattomat korot kumuloituvat ja esitetään taseen ulkopuolisina vastuina. Maksettavat korot esitetään oman pääoman vähennyksenä ja velkana maksuvelvollisuuden syntymisestä maksuhetkeen. Hybridivelanhaltijoilla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 65 8.3.2013 9.00 varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka on esitetty liitetiedossa 18. TYÖSUHDE-ETUUDET ELÄKEVELVOITTEET Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Cramo Oyj osti tammikuussa 2011 Theisen Baumaschinen AG:n koko osakekannan. Liiketoimintahankinnassa konsernin vastuulle siirtyi etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät velvoitteet. Etuuspohjainen eläkejärjestely koskee Theisen-konsernin palveluksessa olleita, jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään tilikauden aikana maksetut etuudet korolla vähennettynä sekä kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Järjestelyyn ei kuulu erillisiä varoja. Konsernin muut eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyjä. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konsernilla on seuraavat voimassa olevat oman pääoman ehtoiset kannustinjärjestelmät: optio-ohjelmat (sarjat 2006C, 2009, 2010 ja 2011), osakepalkkiojärjestelmä ja osakesäästöohjelma. Optio-ohjelmat arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoonsa, jota määritettäessä ei ole huomioitu mahdollisia ei-markkinaperusteisia ansaintaehtoja. Nämä ei-markkinaperusteiset ehdot, kuten esim. kannattavuus ja tietty tuloksen kasvutavoite, vaikuttavat arvioon optioiden lopullisesta määrästä. Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään Black-Scholes -optionhinnoittelumallin perusteella. Optio-ohjelman käypä arvo 66 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 66 jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolle ja sitä vastaava muutos kirjataan omaan pääomaan. Konserni arvioi merkittäväksi tulevien optioiden määrää jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja kirjaa mahdollisen muutoksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Cramo Oyj:n hallitus on ottanut käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita osakkeita palkkiona ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1.000.000 osaketta sisältäen raha-osuuden, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden kirjaamishetkellä. Palkkiot maksetaan avainhenkilöille noin kahden vuoden kuluttua palkkion vahvistamisesta tammikuussa 2015, tammikuussa 2016 ja tammikuussa 2017, jos työssäolovelvoite täyttyy. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään palkkion myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Vastaava muutos kirjataan omaan pääomaan. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Ei markkinaperusteisten ehtojen (EPStavoite) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointipäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan velaksi ja määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella. Rahana maksettava osuus kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt ehdot henkilöstön osakesäästöohjelman ensimmäiselle säästökaudelle (1.10.2012– 30.9.2013). Ohjelman tavoitteena on kannustaa konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä konsernin tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Säästökauden aikana osallistujat voivat säästää 2–5 % bruttokuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Säästöillä ostetaan automaattisesti osallistujille yhtiön osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen säästökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudella hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson päättymiseen asti. Lisäosakkeet maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahalla pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Omana pääomana maksettavat lisäosakkeet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään säästöosakkeiden hankinnan yhteydessä ja arvostetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut kirjataan säästökauden ansaintajaksolle. TULOUTUSPERIAATTEET Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina. VUOKRATUOTOT Vuokratuotot kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokrasopimuksista on kirjattu tuotoksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Niissä tapauksissa, joissa konserni myy siirtokelpoisen, kolmannelle osapuolelle vuokratun rakennuksen rahoitusyhtiölle takaisinostoehdoin, on myyntisopimus tulkittu muuksi vuokrasopimukseksi, koska omistajalle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet rahoitusyhtiölle. Rakennusten myynnistä saatava tuotto, joka sisältää vuokratuoton, kirjataan vuokratuottona sopimuskaudelle. Velan korko on laskettu efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusleasingsopimusten rahoitustuotto kirjataan siten, että se tuottaa kultakin kaudelta samansuuruisen tuottoasteen vuokrasopimuksen nettosijoitukselle. Kohteiden myyntivoitto tuloutetaan kuten tavaroiden myynti. MYYDYT TAVARAT JA PALVELUT Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 PROJEKTIEN TULOUTUS Konserni toimittaa aika ajoin isompia kokonaisuuksia, jotka voivat sisältää useampia komponentteja, kuten kohteiden vuokrausta tai myyntiä sekä merkittäviä palveluita, kuten asennukset, kuljetukset sekä purku. Tällaiset projektit tuloutetaan IAS 11 –standardin mukaisesti valmistusasteen perusteella. KOROT JA OSINGOT Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jona ne ovat syntyneet. Hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot on aktivoitu osana hyödykkeen hankintamenoa. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROT JA LASKENNALLISET VEROT Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi kun konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamista käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 67 Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. on sekä rahoitusleasingsopimuksiksi että muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia. OSINGONJAKO Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat. Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella. LIIKEVOITTO IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni käyttää nimitystä EBITA-liikevoitto ja on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot (muista kuin yrityshankinnoista aiheutuneista aineettomista hyödykkeistä) sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS -normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin (konserni vuokralle ottajana). Konsernilla ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat 5 vuoden ajanjakson. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 6 ”Liikearvon ja muun KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 67 8.3.2013 9.00 taloudelliselta vaikutusajaltaan rahoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus”. Tuloverot Konserni on verovelvollinen useissa maissa. Konsernin tuloverojen määrittäminen edellyttää merkittävien arvioiden tekemistä. Monien normaaliin liiketoimintaan liittyvien liiketapahtumien ja laskelmien lopullisen veron määrittäminen on epävarmaa. Laskennalliset verot on esitetty liitetiedossa 15 ”Laskennalliset verot”. Osakeperusteiset maksut Konsernilla on henkilöstölle suunnattuja osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä. Optioiden käypä arvo on arvioitu myöntämispäivänä Black Scholes -mallin avulla tiettyihin oletuksiin perustuen. Oletukset liittyvät muun muassa oletettuun osinkotuottoon, volatiliteettiin ja juoksuaikaan. Nämä muuttujat tekevät optioiden käyvän arvon arvioinnin vaikeaksi. Oletuksia on kuvattu liitetiedossa 28 ”Osakeperusteiset maksut”. Vuokrauskaluston arvostus Vuokrauskaluston käyttöasteen optimointia ohjataan konsernitasoisesti. Vuokrauskaluston arvostus perustuu käyttöarvolaskelmiin, joissa huomioidaan kaluston siirtomahdollisuudet konsernin sisällä. Näiden laskelmien laadinta edellyttää arvioiden tekemistä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen Aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja määritettäessä konsernin talousosasto ja tarvittaessa kalustonhallinta tekevät vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioivat myös hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvaa arvon vähentymistä. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei tyypillisesti ole saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista. Lisätietoa liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 31 ”Liiketoimintahankinnat”. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Hyvin merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni käyttää ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. 68 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 68 UUDEN JA UUDISTETUN IFRSNORMISTON SOVELTAMINEN IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. • IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi muuttaa muiden laajan tuloksen erien ryhmittelyä. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteiseksi. Muutos vaikuttaa vain esitystapaan ja sillä ei ole vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai toimintaan. • Uudistettu IAS 19 Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IASB on tehnyt useita muutoksia IAS 19 standardiin. Nämä vaihtelevat etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisperusteiden muuttamisesta (esimerkiksi ns. putkimenetelmä poistuu sekä varojen odotetun tuoton laskenta muuttuu) aina sanamuotojen yksinkertaistamiseen. • Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuusja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusien IFRS 11 ja IFRS 12 standardien myötä IAS 28 standardin nimeä on muutettu ja standardia uudistettiin siten, että se sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – luokittelu ja arvostaminen. Joulukuussa 2011 julkaistu muutos standardin pakollisen soveltamisen voimaan tulosta siirsi 2009 ja 2010 standardiversioiden voimaantuloa 1.1.2015 tai sen jälkeen alkaville tilikausille (alkuperäinen voimaantulo 1.1.2013). Julkaistu IFRS 9 standardi kuvastaa IASB:n työn ensimmäistä vaihetta korvata IAS 39 standardi ja se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvonalentumista ja suojauslaskentaa koskeva uudistustyö jatkuu edelleen. Konserni on vasta arvioimassa IFRS 9 standardin koko vaikutusta. • IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista sekä SIC-12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan. Uusi standardi rakentuu aiemmille periaatteille, joiden mukaan määräysvalta ratkaisee, sisällytetäänkö tietty yhteisö konsernitilinpäätökseen. Standardia sovelletaan kaikkiin yhteisöihin, mukaan lukien erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt. Uusi standardi edellyttää johdolta aikaisempaa enemmän harkintaa määräysvallan arvioimisessa. • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet osakkuusyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten eimonetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaan yhteisyrityksiä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin, ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Standardin soveltaminen ei vaikuta konsernin taloudelliseen asemaan, koska konserni soveltaa yhteisessä määräysvallassa oleviin yhtiöihinsä pääomaosuusmenetelmää. • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi kokoaa konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin ja se sisältää liitetietovaatimukset tytäryhtiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyrityksistä ja erityistä tarkoitusta varten perustetuista yksiköistä. Liitetietovaatimukset sisältyivät aikaisemmin IAS 27-, IAS 28- ja IAS 31 -standardeihin. Uudistus myös lisää liitetietovaatimuksia. • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi esittää yhden kaikkia IFRS -standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoitavan yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä tai velka käypään arvoon, mutta ohjeistaa, miten käypä arvo arvostetaan. Konsernijohto arvioi, että muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 2. SEGMENTTIRAPORTOINTI Cramo tarjoaa kaikilla toimintasegmenteillään nykyaikaisia vuokrauspalveluratkaisuja Cramo-konseptin mukaisesti. Konseptin mukaan rakennusyrityksille, kaupan, teollisuuden ja julkisen sektorin asiakkaille sekä yksityishenkilöille tarjotaan erilaisia vuokrausratkaisuja ja -palveluja koneiden, laitteiden ja siirtokelpoisten tilojen vuokraamiseen. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen ennen yrityshankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja ja alaskirjauksia. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta toimialan muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista ja resursointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat keskitetysti hallinnoiduista rahoituksesta (mukaan lukien korkokulut ja -tuotot) ja veroista sekä muista konsernin yhteisistä eristä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä. Toimintasegmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Cramo-konsernin liiketoimintasegmenttirakenne muuttui vuoden 2011 aikana. Uusi liiketoimintasegmentti, Keski-Eurooppa, muodostui Theisen Baumachinen AG:n hankinnan yhteydessä tammikuussa 2011. Liiketoimintasegmentti pitää sisällään Theisen-konsernin toiminnot Saksassa, Itävallassa sekä Unkarissa. Theisen-konserni yhdisteltiin Cramo-konserniin 1.2.2011 lähtien. Segmenttirakenne noudattaa konsernin sisäistä raportointia, jossa koneja laitevuokrausta sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan yhdessä yksittäisten maiden tasolla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan myös tuoteryhmätasolla. Segmentti-informaation lisäksi Cramo on jatkanut siirtokelpoisten tilojen myynnin ja vuokrauksen tilauskannan raportoimista. Cramo-konsernin liiketoiminta-alueet jakautuivat seuraaviin raportoitaviin segmentteihin vuonna 2012: • Suomi • Ruotsi • Norja • Tanska • Keski-Eurooppa • Itä-Eurooppa LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2012 1 000 € Tuloslaskelma Suomi Ruotsi Norja Ulkoinen liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto 112 468 197 317 461 4 898 84 167 Liikevaihto yhteensä 112 666 322 359 Poistot -16 958 EBITA Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa Kohdistamattomat Eliminoinnit Konserni yhteensä 37 451 233 66 592 380 70 252 11 -5 720 688 391 84 167 37 684 66 973 70 263 -5 720 688 391 -41 258 -11 517 -5 073 -9 598 -17 494 -347 674 -101 571 20 975 57 578 5 276 -5 022 -236 6 722 -7 565 277 78 005 -2 286 -5 282 -1 064 -1 994 -1 813 -1 130 -13 569 Rahoituserät -20 432 Osuus yhteisyrityksen tuloksesta 43 Tulos ennen veroja 44 048 Tuloverot -5 508 Tilikauden tulos 38 540 Varat ja velat Aineettomat varat Aineelliset ja muut varat Yhteisyritykseen siirrettävät varat 41 139 112 283 128 956 387 633 27 341 97 526 43 859 28 053 69 453 22 759 77 464 30 392 33 240 9 550 -1 511 281 486 796 257 30 392 Varat yhteensä 153 423 516 589 124 866 43 859 97 505 130 615 42 789 -1 511 1 108 136 Korottomat velat Yhteisyritykseen siirrettävät korottomat velat 20 822 111 379 28 105 9 935 14 374 8 941 28 100 -8 421 213 236 Korottomat velat yhteensä 20 822 111 379 28 105 9 935 14 374 11 915 28 100 -8 421 216 210 Muut tiedot Investoinnit 23 585 55 206 10 900 2 433 19 566 12 527 860 125 078 428 512 793 804 223 222 97 122 327 311 623 630 64 63 2 555 2 664 KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa Kohdistamattomat Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstö keskimäärin 2 974 2 974 SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2012 Eliminoinnit Konserni yhteensä 1 000 € Suomi Ruotsi Norja Myynti Vuokraus 765 21 008 49 236 7 758 1 148 9 593 1 913 87 596 Yhteensä 21 774 49 236 7 758 10 741 89 509 Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 69 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 69 8.3.2013 9.00 LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2011 1 000 € Tuloslaskelma Suomi Ruotsi Norja Liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto 124 810 2 754 303 522 5 428 79 265 Liikevaihto yhteensä 127 565 308 949 Poistot -17 873 EBITA Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa Kohdistamattomat Eliminoinnit Konserni yhteensä 34 681 284 71 125 88 66 489 86 -8 640 679 892 79 265 34 965 71 213 66 575 -8 640 679 892 -36 573 -10 808 -3 988 -8 991 -19 512 -507 628 -97 624 20 238 58 047 857 -2 132 3 708 1 708 -11 756 402 71 072 -2 297 -4 707 -931 -5 729 -1 738 -1 349 -16 751 Rahoituserät -22 169 Osuus yhteisyrityksen tuloksesta 22 Tulos ennen veroja 32 173 Tuloverot -8 668 Tilikauden tulos 23 505 Varat ja velat Aineettomat varat Aineelliset ja muut varat 43 808 132 499 129 600 377 739 25 404 86 638 1 997 42 378 29 955 66 010 23 782 115 649 34 021 18 906 -1 575 288 567 838 245 Varat yhteensä 176 307 507 339 112 042 44 376 95 965 139 431 52 927 -1 575 1 126 812 Korottomat velat yhteensä 30 329 115 490 15 335 7 388 17 520 14 272 26 942 -7 198 220 078 Muut tiedot Investoinnit 27 594 93 519 26 174 5 460 90 043 17 989 1 727 262 506 623 628 791 734 221 210 124 123 295 260 589 564 64 62 2 707 2 580 KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa Kohdistamattomat Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstö keskimäärin SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2011 Eliminoinnit Konserni yhteensä 1 000 € Suomi Ruotsi Norja Myynti Vuokraus 6 350 36 584 44 156 4 578 694 10 298 7 044 95 615 Yhteensä 42 934 44 156 4 578 10 992 102 660 70 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 70 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 3. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liikearvo 1 000 € Hankintameno 1.1.2011 Muuntoerot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 31) Vähennykset Siirrot erien välillä 31.12.2011 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 Muuntoerot Vähennykset Siirrot erien välillä Poistot (liite 22) Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot (liite 22) Arvonalennustappio (liite 22) 31.12.2011 Hankintameno 1.1.2012 Muuntoerot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 31) Vähennykset Siirrot erien välillä Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) 31.12.2012 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 Muuntoerot Vähennykset Siirrot erien välillä Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) Poistot (liite 22) Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot (liite 22) Arvonalennustappio (liite 22) 169 620 154 Muut aineettomat hyödykkeet Muut KilpailuToimikielto- aineettomat pisteverkko sopimukset hyödykkeet Cramobrändi Cobrändit Asiakassuhteet 29 500 1 036 -24 45 501 -10 51 302 25 4 663 -37 7 341 2 637 19 906 2 023 8 352 48 128 71 233 6 648 44 2 257 -1 036 20 -19 352 38 -14 544 -28 -4 016 37 -1 392 -1 22 632 192 406 Yhteensä 29 500 -21 621 43 2 145 1 67 -265 -5 510 -27 087 192 406 4 936 29 500 -348 -39 196 955 29 500 -27 087 -132 31.12.2012 -27 219 Kirjanpitoarvo: 1.1.2011 31.12.2011 31.12.2012 147 998 165 318 169 736 29 500 29 500 29 500 Atkohjelmat 10 908 -320 1 370 385 -173 -44 12 127 314 674 -211 1 437 54 925 -173 -2 714 122 161 -7 -779 -64 674 232 161 -7 -1 044 -11 241 -5 510 -82 083 -1 216 -5 811 -3 376 -838 -2 232 -25 124 -17 948 -4 816 -1 658 -3 217 8 352 123 48 128 1 213 71 233 1 754 6 648 195 2 257 12 12 127 1 004 845 -106 -1 074 233 -2 229 -524 -132 -684 283 -53 -5 370 651 370 651 9 238 845 233 -4 626 -247 -346 -2 639 -669 -493 -14 -4 201 8 023 45 628 69 797 6 219 1 868 13 904 371 894 -2 232 -53 106 -25 124 -756 1 074 -17 948 -526 2 229 524 -4 816 -141 132 -1 658 -10 473 -391 -3 217 -71 42 9 -82 083 -1 689 4 056 143 346 2 364 669 493 -66 2 -1 074 3 875 -1 140 -1 545 -5 945 -324 -3 559 -1 451 -744 -11 794 -1 775 -3 379 -28 711 -20 062 -5 076 -1 652 -4 309 -90 407 6 119 4 645 26 149 23 004 16 917 36 758 53 285 49 736 647 1 832 1 142 752 599 216 8 194 8 909 9 596 249 999 288 567 281 486 Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo laski 7,1 miljoonaa euroa 288,6 miljoonasta eurosta 281,5 miljoonaan euroon vuonna 2012. Kirjanpitoarvon lasku johtui pääosin vuosittaisista poistoista (12,9 miljoonaa euroa) ja arvonalentumistappiosta (1,8 miljoonaa euroa), joka kirjattiin Tanskan kirjanpitoarvoihin. Muuntoerot kasvattivat kirjapitoarvoa 7,6 miljoonaa euroa. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 71 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 71 8.3.2013 9.00 4. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 1 000 € Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat 831 361 -1 697 142 511 58 147 -47 774 6 649 4 334 355 -7 85 -3 18 736 -141 3 041 2 359 -168 -61 2 162 23 766 993 531 -15 -11 189 8 75 3 -1 795 -6 -315 146 946 33 038 -6 027 -2 793 -93 675 -784 -15 -12 905 -384 441 2 162 56 23 766 490 1 956 116 4 1 034 -123 20 -3 585 -1 885 -357 1 019 575 32 974 123 417 583 -79 341 -3 495 -282 -42 848 712 1 050 583 Maa-alueet Hankintameno 1.1.2011 Muuntoerot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 31) Vähennykset Siirrot erien välillä Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) 2 225 -60 31.12.2011 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2011 Muuntoerot Vähennykset Siirrot erien välillä Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) Poistot (liite 22) Arvonalentumistappiot (liite 22) 31.12.2011 Hankintameno 1.1.2012 Muuntoerot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 31) Vähennykset Siirrot erien välillä Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) 31.12.2012 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2012 Muuntoerot Vähennykset Siirrot erien välillä Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) Poistot (liite 22) Arvonalentumistappiot (liite 22) 31.12.2012 Kirjanpitoarvo: 1.1.2011 31.12.2011 31.12.2012 Rakennukset ja perusparannukset -20 -297 116 20 -20 852 677 -1 905 145 638 60 506 -47 962 6 288 4 334 1 019 575 -326 350 954 33 134 -6 024 -2 793 -95 471 -810 -397 360 -148 -1 110 993 531 32 425 120 427 583 -75 625 -1 555 -282 -41 233 1 966 19 632 1 028 272 -15 -12 904 -287 1 675 3 690 -384 442 -15 584 50 277 9 -21 313 -1 940 -202 169 21 721 -96 460 -1 540 -9 -36 -9 654 -425 858 2 210 2 147 1 930 7 547 10 861 9 978 516 215 609 090 602 414 Aineellisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo laski 7,2 miljoonaa euroa 622,2 miljoonasta eurosta 615,0 miljoonaan euroon vuonna 2012. Kirjanpitoarvon lasku johtui pääosin yhteisyritykseen siirrettävistä varoista (20,8 miljoonaa euroa), minkä vaikutusta pienensi muuntoerot, joiden nettovaikutus kasvatti kirjanpitoarvoja 17,1 miljoonaa euroa. Investoinnit (123,4 miljoonaa euroa) vastasivat likimain poistojen (98,4 miljoonaa euroa) ja käyttöomaisuusvähennysten (27,4 miljoonaa euroa) summaa. Aineellisiin Yhteensä -9 -75 -397 360 -15 872 51 961 3 691 169 22 035 -98 421 -1 751 -435 548 355 116 712 526 326 622 214 615 034 käyttöomaisuushyödykkeisiin kirjattiin 1,8 (0,8) miljoonan euron arvonalentumistappio vuonna 2012. Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja hyödykkeitä. Näiden hankintameno vuoden lopussa on 191,3 (241,5) miljoonaa euroa, kertyneet poistot 82,0 (93,0) miljoonaa euroa ja kirjanpitoarvo 109,3 (148,5) miljoonaa euroa. 5. MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT OMAISUUSERÄT 1 000 € 2012 2011 Kirjanpitoarvo 1.1. Muuntoerot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 31) Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin Vähennykset Arvonalentumistappiot 6 680 10 149 2 671 24 2 505 4 310 112 -3 150 -260 -1 540 -992 -299 3 540 6 680 Kirjanpitoarvo 31.12. 72 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 72 Arvonalentumistappiota kirjattiin 0,3 (0,3) miljoonaa euroa myytävänä olevaksi luokiteltuihin varoihin, jotka arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaa myyntikuluilla vähennettyyn käypään arvoon. Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 6. LIIKEARVON JA MUUN TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISTESTAUS Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kohdistus Liikearvo ja muut liiketoimintojen hankinnoista syntyneet aineettomat hyödykkeet on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestin suorittamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö sisältää liiketoimintasegmentin toiminnot kussakin maassa, lukuunottamatta Keski-Eurooppaa, Latviaa ja Liettuaa sekä Tsekin tasavaltaa ja Slovakiaa. Keski-Eurooppa sisältää Saksan, Itävallan sekä Unkarin liiketoiminnot. Cramo-brändi on konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten kohdistetaan vuosittain rahavirtaa tuottaville yksiköille liikevaihdon suhteessa. Liikevaihdon arvioidaan parhaiten kuvastavan brändin tuottamia vastaisia rahavirtoja. Venäjän liiketoiminnat on käsitelty yhteisyritykseen siirrettävinä varoina. Liikearvo ja Cramo-brändi on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti: 1 000 € Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Viro Latvia ja Liettua Puola Tsekin tasavalta ja Slovakia Venäjä Yhteensä Liikearvo 29 771 94 649 19 204 9 946 11 806 948 3 413 169 736 Arvonalentumistestaus Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Viimeisin arvonalentumistestaus on suoritettu joulukuussa 2012. Testauksessa käytettiin 31. lokakuuta 2012 tasetta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön varoja verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymään seuraavan vuoden budjettiin ja sitä seuraavien neljän vuoden ennusteisiin. Rahavirtaennusteet, jotka kattavat yhteensä viiden vuoden jakson, perustuvat kokemukseen ja tulevaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Ennusteet ovat yhdenmukaisia ulkoisten tietolähteiden kanssa siltä osin, kun ennusteita on saatavilla. Johto on hyväksynyt suunnitelmat, joihin arvonalentumistestaukset perustuvat. Venäjän liiketoiminnan käypä arvo on määritelty perustuen tulevan yhteisyrityksen esisopimuksessa määritettyyn käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla. 2012 Cramo-brändi Liikearvo 5 467 15 643 4 084 1 829 30 119 91 144 18 199 844 702 599 333 29 500 9 946 11 806 948 3 119 2011 Cramo-brändi 6 095 14 761 3 787 1 671 38 602 678 733 358 816 165 318 29 500 Yhteenveto vuodesta 2012 Kone- ja laitevuokrauksen kysyntä säilyi hyvällä tasolla alkuvuonna ja myös hintataso parantui. Yleinen talouden epävarmuus lisääntyi kuitenkin keväällä, mikä johti kysynnän heikkenemiseen useilla markkinoilla. Paikalliset markkinakohtaiset erot olivat kuitenkin merkittäviä, ja jotkin markkinat kasvoivat. Konsernitasolla käyttöasteet ovat säilyneet entisillä tasoillaan. Vuokrahinnoissa on ollut merkittäviä paikallisia eroja. Konsernin investoinnit vastasivat vuonna 2012 likimain kaluston poistojen määrää. Joulukuussa 2012 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena ei ollut tarvetta tehdä arvonalennuksia liikearvoon. Tanskassa tehdyn uudelleenorganisoinnin seurauksena kirjattiin arvonalennustappio muihin aineettomiin hyödykkeisiin, yhteensä 1,8 miljoonaa euroa (ks. liite 3 ja 22). Joulukuussa 2011 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena tehtiin arvonalentumistappiokirjaus, yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, vuoden 2011 tilinpäätökseen. Arvonalentumistappio kohdistui kokonaisuudessaan Tanska-segmenttiin. Arvonalentumistappio 5,5 miljoonaa euroa kohdistui kokonaisuudessaan liikearvoon. Arvonalentumistappio on seurausta vaikeasta rakennusvuokrausmarkkinasta, joka ei ole elpynyt odotettuun tahtiin. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset oletukset: 2012 EBITA-% Kasvutekijä 1–5 vuotta, % Kasvutekijä 5 vuoden jälkeen, % Diskonttokorko, % Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa 17,6–22,2 17,6–22,4 9,0–13,7 3,9–8,3 5,0–10,7 5,0–25,4 2,3 3,4 5,0 -4,4 6,2 3,0–4,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 8,05 8,05 8,50 8,95 8,50 8,65–10,00 2011 EBITA-% Kasvutekijä 1–5 vuotta, % Kasvutekijä 5 vuoden jälkeen, % Diskonttokorko, % Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa 17,4–20,9 17,6–21,3 7,8–13,8 3,6–9,2 6,0–14,0 7,2–21,5 1,3 1,8 5,5 2,0 2,4 3,0–8,3 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 7,53 7,53 7,98 8,28 7,98 8,28–9,93 Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 73 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 73 8.3.2013 9.00 Konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja on määritetty seuraavien tekijöiden perusteella: Pääomarakenteen ennustetaan pitkällä aikavälillä koostuvan 56 (60) %:sesti oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta sekä 44 (40) %:sesti vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta. Pääomarakenne vastaa markkinahinnoin määritettyä konsernitavoitteen mukaista pääomarakennetta. Vieraan pääoman kustannus on laskenut 0,45 prosenttiyksikköä vuoden 2011 testauksesta.Tämä johtuu riskittömän koron laskusta, jonka vaikutusta on pienentänyt korkomarginaalien nousu. Oman pääoman kustannus on noussut 1,58 prosenttiyksikköä vuoden 2011 testauksesta. Markkinariskipreemio on noussut 2,00 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta. Tämä vastaa markkinoiden heijastelemia kohonneita riskejä yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Cramon yhtiökohtainen riskitaso (beta) on edellisvuoden tasolla. Sekä markkinariskipreemio että yhtiökohtainen beta perustuvat pitkäaikaiseen tietoon. EBITA marginaali Kannattavuustaso parantui hieman vuonna 2012. Käyttöasteet ja hintataso pysyivät keskimäärin samalla tasolla. Operatiivisen tehokkuuden odotetaan paranevan, minkä arvioidaan parantavan Cramon rahavirtaa tuottavien yksiköiden kannattavuutta ennustejakson 2013–2017 aikana. Ennustetut EBITA-marginaalit 3,9–25,4 % ajanjaksolla 2013–2017 (3,6–21,5 %: 2012–2016) eivät kuitenkaan ylitä historiassa saavutettua kannattavuustasoa muissa yksiköissä paitsi Norjassa, Keski-Euroopassa sekä Tanskassa. Norjassa parantuneen tehokkuuden sekä markkinakysynnän ennustetaan parantavan EBITA-marginaalia nykyiseltä tasolta. Keski-Euroopassa kannattavuuden ennustetaan paranevan vähitellen, kun konserni toimeenpanee Paikallisesti paras -strategiaansa. Tanskassa vuoden 2012 lopussa tehdyn uudelleenorganisoinnin odotetaan parantavan kannattavuutta merkittävästi nykytasolta. Kasvutekijä 1–5 vuoden ennustejaksolla Tulevaisuuden kasvuennusteet perustuvat pääosin parempiin käyttöasteisiin sekä ennustettuihin investointeihin. Tulevaisuuden ennusteissa liikevaihdon ennustetaan kasvavan ajanjaksolla 2013–2017 keskimäärin -4,4–6,2 (1,3–8,3) % vuodessa rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen. Suuret kasvuinvestoinnit on oikaistu laskelmista. Pohjoismaissa seuraavien viiden vuoden keskimääräisen vuosikasvun odotetaan olevan yksiköstä riippuen -4,4–5,0 (1,3–5,5) % vuodessa. Keski-Euroopassa liikevaihdon odotetaan kasvavan voimakkaimmin keskimäärin 6,2 % vuodessa ajanjaksolla 2013–2017. Baltian maissa liikevaihdon vuosikasvun odotetaan olevan keskimäärin 3,0–4,2 (4,4–5,2) % vuodessa. Kasvutekijä viiden vuoden jälkeen Itä-Euroopan yksiköiden kasvuennuste viiden vuoden jälkeen on kaksi prosenttia. Pohjoismaisten sekä Keski-Euroopan liiketoimintojen viiden vuoden jälkeinen kasvuennuste on yksi prosentti vuodessa. Näiden ennustetaan vastaavan maltillista pitkän aikavälin inflaatiota. 2012 2011 Pääomarakenne Oman pääoman osuus, % Vieraan pääoman osuus, % 56,0 44,0 60,0 40,0 Vieraan pääoman kustannus Riskitön korko, % Vieraan pääoman marginaali, % Vieraan pääoman kustannus, % 1,78 2,20 3,98 2,60 1,83 4,43 7,00 8,78 1,20 10,18 7,45 5,00 7,60 1,20 8,60 6,93 Kaluston siirrettävyys Käyttöarvon laskennassa on huomioitu suunnitelmat vuokrauskaluston sopeuttamisesta sekä myynnein että siirroin maiden välillä. Oman pääoman kustannus Markkinariskipreemio, % Oman pääoman kustannus (markkina), % Beta Oman pääoman kustannus, % Cramo WACC ennen veroja, % Diskonttokorko Cramo-konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja (Weighted Average Cost of Capital, WACC pre-tax) muodostaa perustan diskonttokorolle. Yksikkökohtaisia diskonttokorkoja määritettäessä painotettua keskimääräistä pääomakustannusta korotetaan erikseen yksikkökohtaisesti määriteltävällä markkinariskitekijällä. Yksikkökohtainen diskonttokorko kuvaa kullekin testattavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle ominaisia markkinariskejä. Konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja on noussut 0,52 prosenttiyksikköä vuonna 2011 suoritetusta arvonalentumistestauksesta. Rahavirtayksikkökohtaista markkinariskitekijää arviodaan kuhunkin yksikköön kohdistuvan maa-, valuutta- ja hintariskin perusteella. Kullekin riskikomponentille annetaan arvo väliltä 0 ja 10, jolloin riskipisteet voivat vaihdella välillä 0–30. Yksi riskipiste vastaa 0,15 % lisäkorkoa. Markkinariskitekijä voi yhteensä vaihdella välillä 0–4,5 % riskipisteiden määrästä riippuen. Alla on esitetty rahavirtayksikkökohtaiset diskonttokorot, jotka heijastelevat Cramon johdon omaa arviota Cramon liiketoiminnan rahavirtayksikkökohtaisista markkinariskeistä. Yksikkökohtaisia markkinariskejä ei ole suoraan saatavilla yksittäisestä lähteestä, vaan ne perustuvat Cramon johdon parhaaseen arvioon erilaisia markkina- ja riskiarvioita hyödyntäen. 2012 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa 2011 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa 74 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 74 Maariski, 0–10 p. Valuuttariski, 0–10 p. Hintariski, 0–10 p. Markkinariski yhteensä, 0–30 p. Rahavirtayksikkökohtainen markkinariski, % 0 0 0 0 1 3–5 1 3 3 2 1 1–5 3 1 4 8 5 4–7 4 4 7 10 7 8–17 0,60 0,60 1,05 1,50 1,05 1,20–2,55 Maariski, 0–10 p. Valuuttariski, 0–10 p. Hintariski, 0–10 p. Markkinariski yhteensä, 0–30 p. Rahavirtayksikkökohtainen markkinariski, % 0 0 0 0 2 3–8 1 3 3 2 1 1–6 3 1 4 7 4 4–7 4 4 7 9 7 8–20 0,60 0,60 1,05 1,35 1,05 1,20–3,00 RahavirtaCramo WACC ennen yksikkökohtainen veroja, % diskonttokorko, % 7,45 7,45 7,45 7,45 7,45 7,45 8,05 8,05 8,50 8,95 8,50 8,65–10,00 RahavirtaCramo WACC ennen yksikkökohtainen veroja, % diskonttokorko, % 6,93 6,93 6,93 6,93 6,93 6,93 7,53 7,53 7,98 8,28 7,98 8,13–9,93 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 Keskeisten muuttujien herkkyysanalyysi Alla olevat arvot kuvaavat ne maksimimuutokset keskeisten oletusten osalta kunkin oletuksen osalta erikseen, jonka jälkeen yksikön kirjanpitoarvo Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Herkkyysanalyysissä kutakin tekijää on muutettu kerrallaan pitäen muut tekijät ennallaan. EBITAmarginaalin muutos Max. muutos, % Kasvutekijä 1–5 vuotta Max. muutos, % Kasvutekijä 5 vuoden jälkeen Max. muutos, % Diskonttokorko Max. muutos, % -9,8 -9,0 -1,6 0,0 -0,8 -7,9–0,0 -16,7 -14,6 -3,9 0,0 -2,1 -16,9–0,0 -21,4 -14,8 -2,1 0,0 -1,0 -31,8–0,0 8,3 6,9 1,4 0,0 0,7 0,0–9,6 Tanskan sekä Tsekin tasavallan ja Slovakian kassavirtaa tuottavissa yksiköissä kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa kirjanpitoarvoa. Mikä tahansa negatiivinen muutos käytetyissä oletuksissa johtaisi arvonalennustappiokirjaukseen. Ruotsissa ja Suomessa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon yli 100 %. Katsauskauden lopulla Ruotsiin ja Suomeen kohdistunut liikearvon määrä oli 124,4 (121,3) miljoonaa euroa eli 73,3 (73,4) % konsernin liikearvosta. Näihin maihin kohdistuva Cramo-brändin yhteismäärä on noin 21,1 (20,9) miljoonaa euroa. Määrä, jolla Määrä, jolla kerrytettävissä kerrytettävissä oleva rahaoleva rahamäärä ylittää määrä ylittää kirjanpitoarvon, M€ kirjanpitoarvon, % 164,8 463,2 21,5 0,0 9,9 0,0–18,4 > 100 > 100 20–50 0 10–20 0–100 Norjassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 20–50 (20–50) %. Keski-Euroopassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 10–20 (10–20) %. Itä-Euroopassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 50–100 (20–50) % Virossa, sekä 50–100 (50–100) % Latviassa ja Liettuassa sekä 10–20 (50–100) % Puolassa. 7. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET 1 000 € 2012 2011 1.1. Muuntoerot Vähennykset Siirto pitkäaikaisista saamisista 350 1 -2 347 1 31.12. 349 350 Pitkäaikaiset myytävissä olevat sijoitukset 349 350 Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 75 2 Konserni ei ole uudelleenluokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tai jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia sijoituksia tilikausien 2012 ja 2011 aikana. Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat As Oy Saarihelyn, Golf Sarfvikin, Rym Shok Oy:n sekä Ehitustööriist OÜ:n osakkeista sekä noteeraamattomista puhelinosakkeista. Noteeraamattomien puhelinosakkeiden arvona on käytetty alkuperäistä hankintamenoa. Muiden osakkeiden arvo perustuu ulkopuoliseen arvioon tai markkinoilta saatuun arvoon tilikauden lopussa. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 75 8.3.2013 9.00 8. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT 1 000 € 31.12.2012 Liite Pitkäaikaiset rahoitusvarat Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset 7 14 9 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat 14 9 11 Yhteensä 13 14 16 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Ostovelat ja muut velat 13 14 17 Yhteensä Myytävissä olevat sijoitukset Liite 7 14 9 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat 14 9 11 Yhteensä Muut velat Suojauslaskennan alaiset johdannaiset - 1 071 1 071 1 071 - 114 461 10 340 303 114 461 10 340 303 114 461 10 340 2 - 126 524 126 524 271 712 8 861 47 271 081 8 861 1 2 - 87 577 1 347 59 903 87 577 1 347 2 - 429 448 368 867 125 872 349 271 712 8 861 47 87 577 1 347 59 903 419 239 Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat sijoitukset Muut velat 8 861 Suojauslaskennan alaiset johdannaiset 350 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Muut pitkäaikaiset velat 13 14 16 1 855 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Ostovelat ja muut velat 13 14 17 1 837 Kirjanpitoarvo Käyvän arvon Käypä arvo hierarkia 350 350 - 3 553 3 553 3 553 - 128 096 22 532 730 128 096 22 532 730 128 096 22 532 2 - 155 261 155 261 311 461 6 775 127 311 669 6 775 127 2 2 - 101 422 1 837 59 390 101 422 1 837 2 - 481 012 421 830 730 730 Käyvän arvon Käypä arvo hierarkia 349 303 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat Kirjanpitoarvo 349 1 347 Pitkäaikaiset rahoitusvarat Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Yhteensä Lainat ja muut saamiset 349 303 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Muut pitkäaikaiset velat 1 000 € 31.12.2011 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat 154 181 350 311 461 4 920 127 101 422 59 390 3 692 472 400 4 920 Myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat As Oy Saarihelyn, Golf Sarfvikin ja Rym Shok Oy:n osakkeista sekä noteeraamattomista puhelinosakkeista. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä niille ei ole toimivia markkinoita, eikä konsernilla ole myöskään aikomusta luopua näistä sijoituksista. Muiden osakkeiden arvo perustuu ulkopuoliseen arvioon tai markkinoilta saatuun arvoon tilikauden lopussa. Korolliset velat Lainojen käypä arvo pohjautuu diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa uutta lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasingsopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka peilaa vastaavien sopimusten korkoa. Johdannaisinstrumentit Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikursseja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii lisäksi oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Myynti- ja muut saamiset sekä osto- ja muut velat Myynti- ja muiden saamisten sekä osto- ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen. 76 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 76 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja –veloista Konsernissa on sovellettu 1.1.2009 alkaen IFRS 7 tullutta muutosta koskien käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja. Muutos edellyttää, että käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit jaotellaan kolmitasoisen käyvän arvon hierarkian mukaisesti. • Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. • Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). • Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa. 9. MYYNTI- JA MUUT SAAMISET 1 000 € Pitkäaikaiset Korolliset pitkäaikaiset saamiset Rahoitusleasingsaamiset Korottomat pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Siirto myytävissä olevat sijoitukset -erään Yhteensä Lyhytaikaiset Korolliset lyhytaikaiset saamiset Rahoitusleasingsaamiset Muut saamiset 2012 2011 1 000 € Myyntisaamisten arvonalentumista koskeva vähennystili 1 071 1 316 -2 1.1. Tilikauden kulu Käytetyt varaukset Yhteisyritykseen siirrettävät varat 1 071 3 553 31.12. 2 238 26 285 32 Korottomat lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 111 916 2 519 17 761 125 035 2 744 14 858 Yhteensä 132 222 142 954 Rahoitusleasingsaamisten erääntymisajat Yhden vuoden kuluessa Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 1 265 2 114 Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 3 808 429 1 000 € Myyntisaamisten ikäjakauma Erääntymättömät myyntisaamiset 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 872 1 366 Yhteensä Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo 2 523 1 000 € Myyntisaamisten valuuttajakauma Kertymätön rahoitustuotto 1 285 Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 3 808 EUR SEK NOK DKK PLN RUB Muut Myyntisaamiset ovat korottomia, ja niiden pääasialliset maksuehdot ovat 14–60 päivää. Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä 6.048 (5.565) tuhatta euroa. Myyntisaamisten arvonalentumista koskeva vähennystili on muuttunut alla esitetyn taulukon mukaisesti. Luottotappioriskiä on kuvattu tarkemmin liitteessä 14. 2011 7 931 6 048 -4 837 -2 021 7 762 5 565 -5 395 7 121 7 931 Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta. Myynti- ja muut saamiset eivät sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät laskuttamattoman liikevaihdon jaksotukseen sekä etukäteen maksettuihin vuokra-, leasingja vakuutusmenoihin. Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo Yhden vuoden kuluessa erääntyvät Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 285 2012 Yhteensä 2012 2011 81 472 22 288 3 877 1 257 1 170 1 852 89 032 24 635 3 459 2 725 2 594 2 590 111 916 125 035 2012 2011 25 532 56 979 16 928 6 309 2 540 198 3 430 28 480 62 112 14 192 8 477 3 217 3 841 4 716 111 916 125 035 Myyntisaamisissa ei ole riskikeskittymää, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euro- sekä Ruotsin ja Norjan kruunun määräisiä. 10. VAIHTO-OMAISUUS 1 000 € 2012 2011 Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset työt 9 499 4 404 12 800 5 510 13 902 18 310 Yhteensä Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 77 Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 211 (172) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Arvonalentuminen on kirjattu aineiden ja tarvikkeiden käytön kuluihin. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 77 8.3.2013 9.00 11. RAHAVARAT 1 000 € 2012 2011 Rahat ja pankkisaamiset 10 340 22 532 Yhteensä 10 340 22 532 Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta sekä vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. Konsernin rahavaroista on vähennetty yhteisyritykseen siirrettävät rahavarat. Pankkisaamisten tuotto perustuu päivittäin vaihtuviin talletuskorkoihin. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 230,8 (166,2) miljoonaa euroa käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä, joiden osalta kaikki ennakkoehdot olivat täyttyneet. Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja 31.12.2012. 12. OSAKEPÄÄOMA JA OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT 1 000 € Osakepääoma 1.1.2011 Osakemäärä Osakepääoma 30 660 189 24 835 Optiomerkinnät Merkintäetuoikeusanti Suunnattu osakeanti 694 000 9 489 877 595 020 31.12.2011 41 439 086 24 835 Optiomerkinnät 31.12.2012 585 589 42 024 675 24 835 Cramo Oyj:llä oli 31.12.2012 neljä voimassa olevaa osakeoptio-ohjelmaa. Osakeperusteiset maksut on esitetty liitteessä 28. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Tilinpäätöshetkellä osakepääoma oli kokonaan maksettu ja rekisteröity. 1 000 € Muut oman pääoman rahastot Osakeanti Muut rahastot Yhteensä 1 871 186 926 213 632 -1 854 9 133 97 398 7 266 7 279 97 398 7 266 17 300 723 325 575 -17 3 650 304 373 3 633 329 208 Muut rahastot Muut rahastot sisältävät vanhan osakeyhtiölain aikana optio- tai muiden osakemerkintöjen yhteydessä syntyneen preemion. Arvonmuutosrahasto Suojausrahasto Yhteensä -1 197 -1 080 -5 228 1 257 -5 228 1 257 2 1.1.2011 Rahavirran suojaukset Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet tappiot kaudella Verot käypään arvoon arvostuksesta Verokannan muutoksen vaikutus käypään arvoon arvostuksessa 117 31.12.2011 119 -5 168 -5 049 119 -3 941 965 -8 144 -3 941 965 -8 025 Rahavirran suojaukset Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot kaudella Verot käypään arvoon arvostuksesta 31.12.2012 Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi sijoituksiksi luokiteltujen varojen käyvän arvon muutoksen. Suojausrahasto Konsernin rahavirran suojaukseen käytettävistä korkojohdannaisista osa kuuluu suojauslaskennan piiriin. Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista kirjataan suojausrahastoon. Tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKENNASSA ESITETTYJEN MUIDEN RAHASTOJEN SISÄLTÖ 2 Hybridi pääoma Cramo Oyj laski huhtikuussa 2009 liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen hybridilainan kotimaisille sijoittajille. Lainan kuponkikorko on 12,0 % vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua, ensimmäisen kerran 29.4.2013, jolloin kuponkikorko nousee 15,0 %:iin. Laina käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana, mutta se ei laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. OSINGONJAKO Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle tilikauden 2012 osingoksi 0,42 (0,30) euroa osakkeelta. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa. Vuoden 2012 aikana perutusta suojauksesta syntynyt valuuttakurssiero kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Tehoton osuus kurssivoitoista tai -tappioista kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 78 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 78 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 13. KOROLLISET VELAT 1 000 € Pitkäaikaiset korolliset velat 2012 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Syndikoitu pankkilaina Joukkovelkakirjalaina Muut pankkilainat Eläkelainat Takaisinostovelat Rahoitusleasingvelat* 122 679 99 460 250 122 139 99 369 250 202 49 121 Yhteensä 271 713 Lyhytaikaiset korolliset velat Syndikoitu pankkilaina Muut pankkilainat Eläkelainat Takaisinostovelat Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Yhteensä 2011 Kirjanpitoarvo 230 581 202 49 121 761 1 271 1 807 77 040 761 1 277 2 009 77 040 271 081 311 461 311 668 Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo 4 877 1 271 1 166 2 543 24 782 56 646 34 137 63 576 87 577 101 422 359 289 412 883 Korolliset velat yhteensä Käypä arvo 230 581 *) Pitkäaikaisiin rahoitusleasingvelkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistunut virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. korjauksen seurauksena vertailukauden pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat ovat kasvaneet 1,0 milj. euroa. lyssä on muita yleisiä ehtoja. Nettovelat huomioidaan tarkasteluhetken mukaisena ja EBITDA 12 viimeisen kuukauden käyttökatteena mukaan lukien pro forma käyttökatteen kyseisellä periodilla toteutettujen liiketoiminta- ja yrityshankintojen osalta. Pro forma käyttökatteen huomioiminen tasoittaa liiketoiminta- ja yrityshankinnoista aiheutuvan nettovelkojen kasvun vaikutusta ja alentaa jonkin verran Nettovelat/EBITDA -kovenantin toteutuneita arvoja. 2012 lukuihin ei sisälly pro forma korjauksia. Nettovelkaantumisaste lasketaan nettovelat jaettuna omalla pääomalla. Nettovelat/EBITDA –kovenantti määrittelee syndikoidun luottojärjestelyn hintatason, joka määräytyy kvartaaleittain. Taloudellisten kovenanttien korkeimmat mahdolliset tasot muuttuvat laina-ajan kuluessa. Taloudellisten kovenanttien maksimiarvot sekä yhtiön toteutumat tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 on esitetty alla: Lyhytaikaisten lainojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja. Kaikki pankkilainat ovat vaihtuvakorkoisia, minkä vuoksi niiden käypä arvo ei poikkea merkittävästi kirjanpitoarvosta. Eläkelainat ja takaisinostovelat ovat kiinteäkorkoisia ja niiden käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimusten korko markkinakorolla. Muut pankkilainat muodustuvat pääosin tililimiiteistä sekä osamaksuveloista. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä yhteensä 230,8 (166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia 200,0 (143,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 30,8 (23,2) miljoonaa euroa. Syndikoidun luottojärjestelyn keskeiset taloudelliset kovenantit ovat Nettovelat/EBITDA ja nettovelkaantumisaste. Tämän lisäksi luottojärjeste- 1 000 € Maksimi kovenantti-arvo Toteutuma 2012 Toteutuma 2011 2010–2011 2012 2013– 1,93 65,14 2,28 78,70 4,00 130,00 3,50 120,00 3,50 115,00 Nettovelat/EBITDA, enintään Nettovelkaantumisaste, enintään Seuraavassa taulukossa esitetään herkkyysanalyysi taloudellisten kovenanttien 31.12.2012 toteutuma-arvoilla, kuinka paljon kukin keskeinen muuttuja olisi maksimissaan voinut muuttua rikkomatta taloudellista kovenanttia. M€ Bruttovelat EBITDA Oma pääoma maksimilisäys maksimivähennys maksimivähennys 281,6 292,2 80,5 - 243,5 Nettovelat/EBITDA Nettovelkaantumisaste Tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi. 1 000 € Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018+ Syndikoitu pankkilaina Joukkovelkakirjalaina Muut pankkilainat Eläkelainat Takaisinostovelat Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset 4 877 1 271 124 63 63 24 782 56 646 19 065 13 683 9 103 4 094 202 3 176 Yhteensä 87 577 19 189 136 425 9 166 4 094 102 838 359 289 2013 2014 2015 2016 2017 2018+ Yhteensä 1 000 € Syndikoidun pankkilainan erääntymisaikataulu valuutoittain, 2012 122 679 Yhteensä 99 460 122 679 99 460 5 127 1 271 202 73 903 56 646 EUR SEK 122 679 122 679 Yhteensä 122 679 122 679 Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 79 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 79 8.3.2013 9.00 1 000 € Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2011 Syndikoitu pankkilaina Muut pankkilainat Eläkelainat Takaisinostovelat Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Yhteensä 1 000 € Syndikoidun pankkilainan erääntymisaikataulu valuutoittain, 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 166 2 543 585 1 271 34 630 63 576 2017+ Yhteensä 230 581 62 62 53 30 047 1 069 12 818 140 12 754 46 8 501 553 12 427 101 915 31 903 244 530 12 956 8 600 12 980 412 883 2012 2013 2014 2015 2016 2017+ Yhteensä 230 581 1 927 3 814 1 807 111 177 63 576 EUR SEK 153 986 76 595 153 986 76 595 Yhteensä 230 581 230 581 Rahoitusleasingvelat Konserni on tehnyt rahoitusleasingsopimuksia vuokrauskalustoon liittyen. Nämä leasingsopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen vuotta. Rahoitusleasingvelat ovat pääosin muuttuvakorkoisia ja sidottu 1–3 kuukauden markkinakorkoihin. Alla olevat taulukot kuvaavat, kuinka rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat vähimmäiskassavirrat jakaantuvat ajallisesti sekä valuutoittain tilinpäätöshetkellä. 1 000 € Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä 2012 2011 Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 26 084 41 736 47 762 3 204 63 126 12 781 Yhteensä 77 050 117 644 3 147 6 467 73 903 111 177 Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nykyarvo 1 000 € Rahoitusleasingvelat valuutoittain 2012 2011 SEK NOK DKK EUR Muut 32 586 15 122 1 791 15 252 9 152 45 354 20 831 4 396 25 703 14 893 Yhteensä 73 903 111 117 Korollisten velkojen painotetut erääntymisajat ja korkokannat tilinpäätöshetkellä Pankkilainat Pankkilainat mukaan lukien koronvaihtosopimukset Eläkelaina Joukkovelkakirjalaina Rahoitusleasingvelat Takaisinostovelat Yritystodistukset 2012 Erääntymisaika, vuotta 2011 EräänKorkokanta, tymisaika, vuotta % Korkokanta, % 3,0 1,93 3,0 3,70 3,0 0,4 5,2 1,9 5,6 0,3 3,53 4,75 4,55 3,30 4,08 1,49 3,0 0,9 4,48 4,75 2,3 3,7 0,2 3,82 4,15 2,14 14. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (sisältäen valuuttariskin ja rahavirran korkoriskin), luottoriskille ja likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taseeseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja tiettyjen riskipositioidensa suojaamiseen. Riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin keskitetty rahoitusosasto. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa, arvioi ja suojaa rahoitusriskejä tiiviissä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on riittävästi varoja harjoittaa liiketoimintaa kaikkina aikoina ilman rajoitteita, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luottoriskit sekä operatiiviset riskit) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä. Lisäksi konsernin rahoitusosasto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua. 80 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 80 MARKKINARISKI Korkoriski Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutusta konsernin nettokorkoihin sekä korollisten saamisten ja velkojen sekä johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on pienentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvon. Konsernin korkoriski liittyy ensisijaisesti pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni on pääasiallisesti altistunut rahavirran korkoriskille, joka syntyy vaihtuvakorkoisista veloista. Tilinpäätöspäivänä 54,9 (47,6) % korollisista veloista on johdannaisten vaikutus mukaan lukien kiinteäkorkoisia. Tilikausien 2012 ja 2011 aikana konsernin muuttuvakorkoisia lainoja oli EUR- ja SEK-määräisinä. Rahoitusleasingvelkojen valuuttajakauma on esitetty myöhemmin tässä liitetiedossa. Rahoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli 2,8 (1,8) vuotta. Rahoituspolitiikan mukainen raja kiinteäkorkoisten lainojen osuudelle koko lainasalkusta on 20–60 % sekä korkosidonnaisuusajalle 1–3 vuotta. Tilikauden aikana molemmissa arvoissa siirryttiin ylöspäin. Konserni hallinnoi rahavirran korkoriskiä käyttämällä koronvaihtosopimuksia rahoituspolitiikan puitteissa. Koronvaihtosopimuksia käyttämällä saadaan tavoitteen mukaisesti vaihtuvakorkoinen laina vaihdettua Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten nimellisarvo 31.12.2012 oli 91,0 (181,6) miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimusten, joihin sovelletaan IAS 39 mukaista suojauslaskentaa, nimellisarvo oli tilinpäätöspäivänä 91,0 (145,2) miljoona euroa. Korkosuojausten erääntyminen on esitetty myöhemmin tämän liitetiedon osana. IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, jos konsernin euromääräisten lainojen korkotaso 31.12.2012 olisi muiden muuttujien pysyessä paikallaan ollut yhden prosenttiyksikön verran kor- keampi/matalampi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut -1,2/+1,2 (-0,4/+0,4) miljoonaa euroa, johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen ja korkosuojausten korkovirtojen sekä suojauslaskennan ulkopuolella olevien korkosuojausten markkina-arvon muutoksesta. Korkotason muutoksen vaikutus taseen omaan pääomaan olisi ollut +4,2/-4,2 (+4,6/-4,6) miljoonaa euroa johtuen suojauslaskennan alaisten korkosuojausten markkina-arvon muutoksesta. Herkkyysanalyysi esitetään seuraavassa taulukossa. 2012 Tuloslaskelma Korolliset velat +1% -1% -1,9 1,9 0,7 -0,7 2011 Oma pääoma +1% Tuloslaskelma -1% Oma pääoma +1% -1% -2,9 2,9 1,1 -1,1 1,5 -1,5 -0,4 0,4 +1% -1% 4,6 -4,6 4,6 -4,6 Korkojohdannaiset Suojauslaskennan alaiset 4,2 -4,2 Ei-suojauslaskennan alaiset Yhteensä -1,2 Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen vaihtelulle. Korolliset velat ja niiden keskimääräiset korkokannat esitetään liitetiedossa 13. Valuuttariski Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Ruotsin kruunu -määräisistä eristä. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin (translaatioriski) sekä taseen valuuttamääräisistä eristä. Koska Cramolla on tytäryrityksiä euroalueen ulkopuolella, valuuttakurssien muutokset altistavat euromääräisen oman pääoman valuuttariskille. Valuuttakurssieroista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään muuntoeroissa konsernitilinpäätöksessä. Konsernirahoitus seuraa ja arvioi translaatioriskiä säännöllisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut muuhun kuin euromääräiseen omaan pääomaan kohdistuvia suojauksia. Tilikauden aikana lakkautetusta suojauksesta syntyneet kurssierot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin. 1 000 € Muuntoeroriski ja suojaukset 31.12.2012 1,2 4,2 -4,2 Konsernin sisäisen rahoituksen sekä taseen valuuttamääräisistä eristä syntyvää valuuttakurssiriskiä suojataan ensisijaisesti valuuttatermiineillä, joiden erääntyminen on esitetty tämän liitetiedon taulukoissa. Näihin johdannaisiin ei sovellettu tilikaudella suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon muutos kirjattiin tulosvaikutteisesti. Konserniyhtiöiden myynti tapahtuu kunkin yksikön toimintavaluutassa eikä konserni tältä osin altistu merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin ostot tapahtuvat sekä euroissa että paikallisissa valuutoissa. Ostoista aiheutuva valuuttakurssiriski katsotaan tuloksen kannalta niin vähäiseksi, että rahoituspolitiikan mukaisesti tulevia ostoja ei suojata. IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi havainnollistaa konsernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Konsernin valuuttakurssimuutoksille avoin europositio muita toiminnallisia valuuttoja kohtaan syntyy ostoveloista, muissa kuin paikallisvaluutassa olevista leasingvastuista sekä konsernirahoituksen avoimesta positiosta. Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin avoin positio sekä herkkyysanalyysin mukaiset vaikutukset tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan. Herkkyysanalyysi perustuu euron 5 % muutokseen konsernin kaikkia toimintavaluuttoja vastaan. SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF Muuntoeroriskille altis oma pääoma Investointina käsiteltävät lainasaamiset Suojaavat lainat 347 862 33 725 2 578 3 775 1 717 10 184 7 270 15 497 8 102 -870 15 414 358 15 497 Avoin positio 347 862 33 725 2 578 3 775 1 717 10 184 22 767 8 102 -870 15 429 855 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF Muuntoeroriskille altis oma pääoma Investointina käsiteltävät lainasaamiset Suojaavat lainat -17 393 -1 686 -129 -189 -86 -509 -320 -775 -405 44 -1 -20 674 -775 Yhteensä -17 393 -1 686 -129 -189 -86 -509 -1 095 -405 44 -1 -21 449 1 000 € Herkkyysanalyysi, 5 % heikentyminen euroa vastaan Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 81 HUF Yhteensä HUF Yhteensä KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 81 8.3.2013 9.00 1 000 € Muuntoeroriski ja suojaukset 31.12.2011 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF Muuntoeroriskille altis oma pääoma Investointina käsiteltävät lainasaamiset Suojaavat lainat 316 138 31 323 5 566 3 021 1 789 10 857 -3 331 14 965 9 369 -260 20 374 492 14 965 -76 593 Avoin positio 239 545 31 323 5 566 3 021 1 789 10 857 11 634 9 369 -260 20 312 864 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF Muuntoeroriskille altis oma pääoma Investointina käsiteltävät lainasaamiset Suojaavat lainat -15 807 -1 566 -278 -151 -89 -543 167 -748 -468 13 -1 -18 725 -748 3 830 Yhteensä -11 977 -1 566 -278 -151 -89 -543 -582 -468 13 -1 -15 643 1 000 € Herkkyysanalyysi, 5 % heikentyminen euroa vastaan -76 593 HUF Yhteensä 3 830 Osaa konsernin SEK-määräisestä korollisesta velasta on edellisten tilikausien aikana (31.12.2011 76,6 miljoonaa euroa) käsitelty konsernin ruotsalaisiin tytäryhtiöihin tehdyn SEK-määräisen nettoinvestoinnin suojauksena. Tämä suojaus on lakkautettu tilikauden 2012 aikana. Vuonna 2012 suojauksesta kirjattiin kurssitappiota 0,8 (tappiota 0,5) miljoonaa euroa muuntoeroihin omaan pääomaan. Suojauksen kumulatiivinen vaikutus oman pääoman muuntoeroihin 31.12.2012 oli -0,9 (-0,1) miljoonaa euroa. 1 000 € Transaktioriski ja suojaukset 31.12.2012 HUF Yhteensä Osaa konsernin RUB-määräisistä korollisista saamisista tytäryhtiöiltä on käsitelty osana kyseisiin tytäryhtiöihin tehtyä nettoinvestointia, yhteensä 15,5 (15,0) miljoonaa euroa. Näiden lainasaamisten käyvän arvon vaikutus taseeseen 31.12.2012 oli -2,5 (-3,1) miljoonaa euroa. Vuonna 2012 näistä saamisista kirjattiin kurssivoittoa 0,5 (0,3 tappiota) miljoonaa euroa muuntoeroihin omaan pääomaan. SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK 35 768 -35 073 49 354 -49 331 28 464 -28 280 2 288 -2 293 3 968 -3 852 10 239 -10 064 22 652 -22 279 1 785 -2 099 154 518 -153 271 Avoin positio 695 23 184 -5 116 175 373 -314 1 247 1 000 € Herkkyysanalyysi, 5 % heikentyminen euroa vastaan SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK -1 788 1 754 -2 468 2 467 -1 423 1 414 -114 115 -198 193 -512 503 -1 133 1 114 -89 105 -7 726 7 664 -35 -1 -9 0 -6 -9 -19 16 -62 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä 33 949 -34 728 45 762 -44 429 28 957 -27 441 2 135 -2 001 2 774 -2 683 9 342 -9 197 20 082 -18 089 3 345 -3 296 875 -836 147 221 -142 700 Avoin positio -779 1 333 1 516 134 91 145 1 993 49 39 4 521 1 000 € Herkkyysanalyysi, 5 % heikentyminen euroa vastaan SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä -1 697 1 736 -2 288 2 221 -1 448 1 372 -107 100 -139 134 -467 460 -1 004 904 -167 165 -44 42 -7 361 7 135 39 -67 -76 -7 -5 -7 -100 -2 -2 -226 Transaktiopositio Suojaukset Transaktiopositio Suojaukset Yhteensä 1 000 € Transaktioriski ja suojaukset 31.12.2011 Transaktiopositio Suojaukset Transaktiopositio Suojaukset Yhteensä CHF CHF HUF Yhteensä HUF Yhteensä Hintariski Konsernilla on vähäinen määrä noteeraamattomia osakkeita, jotka eivät muodosta merkittävää hintariskiä. Konserni ei ole altistunut hyödykeriskeille. 82 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 82 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 JOHDANNAISSOPIMUKSET 1 000 € Johdannaissopimusten käyvät arvot, 31.12.2012 Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo Netto käypä arvo Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus 303 -1 347 -1 044 -8 861 -8 861 Yhteensä 303 -10 209 -9 906 Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus -8 861 -8 861 Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus -8 861 -8 861 303 -1 347 -1 044 Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo Netto käypä arvo Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus 730 -1 838 -1 855 -4 920 -1 108 -1 855 -4 920 Yhteensä 730 -8 613 -7 883 Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus -1 855 -4 920 -1 855 -4 920 Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus -6 775 -6 775 -1 838 -1 108 Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus 1 000 € Johdannaissopimusten käyvät arvot, 31.12.2011 Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus 1 000 € Johdannaissopimusten nimellisarvot 730 2012 2011 Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset 184 809 91 000 202 932 181 645 Yhteensä 275 809 384 577 1 000 € Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu 2012 2013 Valuuttajohdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset EUR SEK NOK 184 809 Koronvaihtosopimukset yhteensä 184 809 1 000 € Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu 2011 2012 Valuuttajohdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset EUR SEK NOK 202 932 Koronvaihtosopimukset yhteensä 257 129 Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 83 2014 Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät johdannaissopimukset koostuivat valuuttatermiineistä sekä koronvaihtosopimuksista. Kyseisiä sopimuksia on käytetty yhtiön rahoituspolitiikan mukaiseen suojaukseen. Valuuttajohdannaisten ja suojauslaskennan ulkopuolella olevien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tulosvaikutteisesti. Suojauslaskentaan kuuluvat korkojohdannaiset on kirjattu suoraan omaan pääomaan laskennallisella verolla vähennettynä.Tilinpäätöshetken johdannaispositio vastaa hyvin tilikauden aikana ylläpidettyä positiota. 2015 2016 2017 2018+ Yhteensä 184 809 2013 2014 2015 2016 91 000 91 000 91 000 275 809 2017+ Yhteensä 202 932 10 000 91 000 20 000 121 000 54 197 6 448 91 000 20 000 384 577 54 197 6 448 10 000 6 448 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 83 8.3.2013 9.00 LUOTTORISKI Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle ja konserni luotottaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on saamisten ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo 31.12.2012. Myyntisaamisten erääntymisjakauma on esitetty liitetiedossa 9. Myös luottotappioiden ja luottotappiovarausten määrät esitetään liitetiedossa 9. Saamiset eivät sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. 1 000 € Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2012 JÄLLEENRAHOITUS- JA LIKVIDITEETTIRISKI Liiketoiminnan dynaamisen luonteen vuoksi konsernirahoitus hallinnoi konsernin likviditeettiriskiä varmistamalla rahoituksen joustavuuden ja saatavuuden riittävillä sitovilla luottolimiiteillä. Konserni käyttää useita rahoituslähteitä ja velat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia. Konsernilla on sitovia luottolimiittejä ja muita luottojärjestelyjä, joita se voi käyttää tasapainottaakseen likviditeettiä. Tilinpäätöshetkellä käyttämättömät sitovat luottolimiitit olivat 230,8 (166,2) miljoonaa euroa. Pienentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni pyrkii hajauttamaan lainojen erääntymisiä ja neuvottelee hyvissä ajoin tarpeen mukaan uusia sitovia luottolimiittejä. Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Maturiteettijakaumaan on sisällytetty johdannaiset, joiden sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen tunteminen on välttämätöntä rahavirtojen ajoituksen ymmärtämisen kannalta. Alle 1 vuosi 1–2 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä -6 599 518 -2 927 205 -891 378 -14 052 1 084 -2 025 -6 081 -2 722 -13 481 -119 460 -71 776 -31 018 -8 -9 077 -14 987 -8 -140 069 -27 843 -24 -100 675 -3 203 -207 -119 460 -321 597 -77 051 -247 -222 262 -24 072 -167 936 -104 085 -518 355 Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Johdannaiset Valuuttatermiinit, kassasta maksut Valuuttatermiinit, kassaan maksut Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut -891 378 -2 328 188 -2 198 173 Johdannaiset, netto -2 653 Ostovelat ja muut korottomat velat Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut Takaisinostovelat Yhteensä 1 000 € Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2011 2–5 vuotta Johdannaiset Valuuttatermiinit, kassasta maksut Valuuttatermiinit, kassaan maksut Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut -1 442 789 -5 020 3 343 -3 389 1 730 -8 254 4 139 -567 345 -1 442 789 -17 230 9 557 Johdannaiset, netto -2 330 -1 659 -4 115 -222 -8 326 Ostovelat ja muut korottomat velat Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut Takaisinostovelat -116 487 -76 640 -41 737 -75 -10 428 -26 877 -75 -235 027 -36 249 -1 304 -12 781 -564 -116 487 -322 095 -117 644 -2 018 Yhteensä -234 446 -36 923 -272 580 -13 345 -558 244 PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Hallitus päättää pääomarakenteen tavoitteista ja rahoitusosasto seuraa pääomarakenteen kehittymistä säännöllisesti. Muiden toimialalla toimivien tapaan konserni seuraa pääomarakenteen tunnuslukuna nettovelkaantumisastetta (gearing) eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Konsernin eräänä keskeisenä tavoitteena tilikaudella 2012 oli edelleen nettovelkaantumisasteen pienentäminen. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin (31.12.2012: 65,1 %, 31.12.2011: 78,7 %).* Konsernin nettovelat olivat 31.12.2012 349,0 miljoonaa euroa. Nettovelat olivat 31.12.2011 389,4 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 aikana nettovelat pienenivät 40,4 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen arvot on esitetty vieressä olevassa taulukossa. 84 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 84 1 000 € 2012 2011 Korolliset velat Rahat ja pankkisaamiset Yhteisyritykseen siirrettävä kassa 359 289 -10 340 -2 005 412 883 -22 532 Korollinen nettovelka 346 944 390 351 Oma pääoma 532 637 493 851 65,1 78,7 Nettovelkaantumisaste, %* *) tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua iFrs 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi. Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 15. LASKENNALLISET VEROT 1 000 € Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot Rahoitusleasing Suojausrahaston arvostusero Valuuttakurssierot nettosijoituksista Johdannaisinstrumentit Sisäisen katteen eliminointi Muut väliaikaiset erot 17. OSTO- JA MUUT VELAT 2012 2011 3 223 5 187 2 643 287 308 1 608 1 348 5 937 8 306 1 677 969 433 1 912 2 012 14 604 21 246 49 608 6 626 287 74 49 476 9 601 969 179 23 018 575 28 885 2 223 Yhteensä 80 188 91 333 Laskennalliset verovelat (netto) 65 584 70 087 Yhteensä Laskennalliset verovelat Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset Rahoitusleasing Valuuttakurssierot nettosijoituksista Johdannaisinstrumentit Pitkäaikaisten varojen arvostaminen käypään arvoon tytäryhtiöhankinnoissa Muut väliaikaiset erot 14 604 80 188 15 312 85 399 Laskennalliset verovelat (netto) 65 584 70 087 Laskennalliset verovelat (netto) tilikauden lopussa Ostovelat Saadut ennakot Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä 70 087 -6 283 -965 2 176 64 047 10 516 -3 320 -1 257 101 569 65 584 70 087 Viron jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä verovaikutuksen toteutumiseen johtava voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa. Konsernitilinpäätöksessä on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaamista 3.064 (1.523) tuhatta euroa tappiollisten tytäryhtiöiden tilikauden tappiosta. Tytäryhtiöistä, joiden odotetaan kääntyvän voitolliseksi, on kirjattu laskennallinen verosaaminen siihen määrään saakka, kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Omasta puolesta annetut vakuudet Velat, joille annettu vakuuksia Rahoitusleasingvelat Annetut vakuudet Pantit, rahoitusleasing Vastuut, joille annettu vakuuksia Työ- ja takuuaikaiset vastuut Muut vastuut Hybridilainan kumuloitunut ehdollinen korkovelka* Investointisitoumukset 116 485 2012 2011 73 903 110 227 109 314 148 502 15 643 4 027 12 220 4 022 10 431 *) Huhtikuussa 2009 Cramo oyj laski liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen hybridilainan (oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina), jonka kuponkikorko on 12,0 % vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua, ensimmäisen kerran 29.4.2013, jolloin kuponkikorko nousee 15,0 %:iin. Lainan korko kumuloituu ehdollisena siihen asti kun koronmaksuvelvollisuuden laukaisema osingonjakoehdotus on tehty. 1 000 € Vuokravastuut, toimitilavuokrat Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä 1 000 € Muut pitkäaikaiset velat 2012 2011 Saadut ennakot Muut pitkäaikaiset velat 705 47 3 243 127 Yhteensä Yhteensä 752 3 369 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 85 119 460 18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Cramo VUosikertomUs 2012 2011 50 420 8 214 48 881 8 970 Yllä mainittujen velkojen ehdot • Ostovelat ovat korottomia ja niiden tavanomainen maksuaika on 14–60 päivää • Muut lyhytaikaiset velat ovat korottomia ja niiden keskimääräinen maksuaika on kolme kuukautta • Konsernin luottoriskien hallintaa ja prosesseja on kuvattu tarkemmin liitteessä 14. 1 000 € Operatiiviset leasingvastuut 16. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT 2012 51 641 9 598 49 959 8 261 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat jaksotetuista henkilöstökuluista ja asiakasbonuksista. Ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. 1 000 € Taseessa laskennalliset verot on esitetty seuraavasti Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen muutos Laskennalliset verovelat (netto) tilikauden alussa Tytäryhtiöhankinnat ja -myynnit Tuloslaskelmaan kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muuntoerot Yhteisyritykseen siirrettävät verosaamiset (netto) 1 000 € 2012 2011 28 841 26 795 72 864 15 029 76 133 27 951 116 734 130 880 2012 2011 15 586 22 976 20 484 22 107 36 069 45 084 Konserni on tehnyt operatiivisia leasingsopimuksia vuokrauskalustoon liittyen. Nämä leasing-sopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen vuotta ja enintään 5 vuotta. Operatiiviset leasingvastuut ovat muuttuvakorkoisia ja pääosin sidottu 1–3 kuukauden Euriboriin, Stiboriin, Niboriin ja Ciboriin. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 85 8.3.2013 9.00 19. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 000 € Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden nettomyyntivoitto Tuotot liiketoimintakaupoista Kauppahinnan palautus Theisen konsernin hankinnasta Toimitilojen vuokratuotot Vakuutuskorvaukset Tuotot asiakkaille järjestetyistä koulutuksista Muut liiketoiminnan tuotot Yhteensä 22. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2012 2011 2 916 2 199 3 427 1 650 569 140 810 691 1 299 2 548 1 123 1 646 11 321 7 697 20. MATERIAALIT JA PALVELUT 1 000 € 2012 2011 Ostot Ulkopuoliset palvelut -42 944 -199 192 -49 543 -198 850 Yhteensä -242 137 -248 393 Keskeneräisten tuotteiden varaston muutos (-) vähennys / (+) lisäys Valmistus omaan käyttöön 836 -425 3 657 10 302 21. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT 1 000 € 2012 2011 Palkat, mukaan lukien uudelleenjärjestelymenot 1.373 euroa Sosiaaliturvasta aiheutuvat kulut Osakeperusteiset maksut Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt -109 910 -22 543 -2 620 -8 656 -102 996 -20 200 -2 843 -9 711 Yhteensä -143 728 -135 751 2 664 2 580 Henkilöstön määrä keskimäärin Tiedot konsernin johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30 ja osakeperusteisiin maksuihin liittyvät tiedot esitetään liitetiedossa 28. 1 000 € Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Poistot aineettomista hyödykkeistä* Yhteensä Arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Arvonalentumiset myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Poistot aineettomista hyödykkeistä* Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot Poistot yhteensä Arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Arvonalentumiset myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset Arvonalentumiset yhteensä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 2012 2011 -98 420 -1 140 -99 560 -95 471 -1 044 -96 515 -1 751 -810 -260 -299 -101 571 -97 624 -11 794 -11 241 -1 775 -5 510 -13 569 -115 140 -16 751 -114 375 -98 420 -1 140 -95 471 -1 044 -11 794 -111 354 -11 241 -107 756 -1 751 -810 -260 -299 -1 775 -3 786 -5 510 -6 619 -115 140 -114 375 *) Poistot aineettomista hyödykkeistä liittyvät pääosin konsernin kehittämän toiminnanohjausjärjestelmän kehityskulujen poistoihin. Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa 115,1 (114,4) miljoonaan euroon vuonna 2012. Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta sekä aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 3,0 miljoonaa euroa 99,6 (96,5) miljoonaan euroon johtuen poistopohjaa kasvattaneista vuokrauskalustoinvestoinneista. Poistot yrityshankinnoista aiheutuneista aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa 11,8 (11,2) miljoonaan euroon, koska vuoden 2011 aikana tehtyjen yrityshankintojen poistot vaikuttivat nyt koko vuoden. Arvonalentumistappiot laskivat 2,8 miljoonaa euroa 3,8 (6,6) miljoonaan euroon. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tehtiin 1.751 (810) tuhannen euron arvonalennus vuonna 2012. Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin tehtiin 260 (299) tuhannen euron arvonalennus vuonna 2012. 23. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 1 000 € Toimitilavuokrat Toimitilojen muut kulut Leasingkulut Luottotappiot Markkinointikulut Vuokratyövoima Muut henkilöstökulut Muut hallintokulut Muut liiketoiminnan kulut Yhteensä Tilintarkastajien palkkiot KHT-yhteisö Ernst&Young Tilintarkastuspalkkiot Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä Muut tilintarkastustoimistot 86 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 86 2012 2011 -32 606 -13 970 -23 109 -6 048 -9 209 -11 319 -10 556 -31 195 -751 -29 722 -13 802 -30 203 -5 565 -9 375 -12 695 -10 625 -32 640 -138 763 -144 627 -887 -152 -55 -710 -180 -906 -1 094 -1 796 -29 -130 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 24. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 000 € Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista Muut rahoitustuotot Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista Korkokulut, rahoitusleasing Korkotuotot ja -kulut rahavirran suojauksiksi määritellyistä korkojohdannaisista Korkotuotot ja -kulut korkojohdannaisista, ei suojauslaskennassa Korkojohdannaisten markkina-arvon muutos, ei suojauslaskennassa Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa Muut valuuttakurssierot Korollisiin velkoihin liittyvät järjestelyja varauspalkkiot Muut rahoituskulut Rahoituskulut, netto 26. MUUT EI-RAHAVIRTAVAIKUTTEISET OIKAISUT 2012 2011 804 14 942 273 -12 005 -3 531 -13 626 -4 941 -1 833 -1 292 -710 -643 -576 13 140 5 -116 -392 -2 159 -581 -2 083 -304 -20 432 -22 169 1 000 € Käyttöomaisuuden myyntivoitot Käyttöomaisuuden myyntitappiot Osakeperusteiset maksut Yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, 1 000 € Osakkeiden lukumäärä Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo vuoden alussa Merkittyjen osakkaiden keskiarvo ennen merkintäetuoikeusantia Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo ennen ilmaiselementtiä ja uutta osakeantia Ilmaiselementti* Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo ennen uutta osakeantia Merkintäetuoikeusannissa merkittyjen osakkeiden keskiarvo 25. TULOVEROT Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo Liikkeeseen laskettujen optioiden vaikutus Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Tuloverot yhteensä 2012 2011 -11 067 -724 6 283 -11 848 -140 3 320 -5 508 -8 668 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 %:n verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Voitto ennen veroja Vero laskettuna kotimaan yhtiöverokannalla Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat +/Verokantojen muutos Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Vain verotuksessa käsiteltävät erät Osakeperusteiset maksut Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista Muut erät, joista laskennallisia veroja ei ole kirjattu Merkintäetuoikeusannin kulut Edellisten tilikausien verot Tuloverot tuloslaskelmassa Konsernin efektiivinen verokanta, % 44 048 32 173 -10 792 -8 365 -959 9 576 -2 253 -646 2 610 -642 -687 390 -26 -2 587 2 865 -739 -3 064 -1 523 1 386 -724 1 560 584 -140 -5 508 -8 668 12,5 26,9 2011 -4 533 1 617 2 576 -4 772 1 345 2 843 -340 -584 2012 2011 38 540 23 505 41 122 798 30 343 901 233 549 1 136 051 41 356 347 31 479 952 1 014 884 41 356 347 32 494 837 27. OSAKEKOHTAINEN TULOS Yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaan kuuluvina rahavirran suojauksina käytetään koronvaihto-sopimuksia, joiden määrä, maturiteetti ja muut ehdot vastaavat suojauskohteen ehtoja. Siten suojaus on täysin tehokas. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta rahavirran suojauksista. 1 000 € 2012 Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton, € Laimennusvaikutuksella oikaistu, € 6 603 914 41 356 347 39 098 751 230 753 281 776 41 587 100 39 380 527 0,93 0,93 0,60 0,60 Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla on laimentavana osakkeiden määrää lisäävänä instrumenttina osakeoptioita. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. *) kantaosakkeiden lukumäärää on oikaistu takautuvasti huhtikuussa 2011 totetutun merkintäetuoikeusantiin sisältyvän ilmaiselementin osalta. Laskennalliset verot on laskettu uudelleen, koska yhtiöverokanta on muuttunut seuraavasti: Ruotsi 2012: 26,3 %:sta 22 %:iin (Suomi 2011: 26 %:sta 24,5 %:iin). Konsernin osakkeenomistajilleen maksamat osingot eivät aiheuttaneet veroseuraamuksia vuonna 2012 tai 2011. Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 87 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 87 8.3.2013 9.00 28. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT OPTIOT Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli voimassa optio-oikeudet 2006C, 2009, 2010 ja 2011 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Voimassaolevien optio-ohjelmien puitteissa myönnetään hallituksen päätöksellä enimmillään 5 miljoonaa optio-oikeutta Cramo-konsernin avainhenkilöille tai Cramon tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen ohjelman kohderyhmälle. Mikäli optionhaltijan työsuhde Cramoon päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optiot yhtiölle. Optiot ovat niiden merkintäajan alettua vapaasti käytettävissä, jolloin työntekijä voi merkitä Cramon osakkeita tai myydä optiot kolmannelle osapuolelle. Optioiden tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa. Optio-oikeudet 2006 Optiot Perustiedot Yhtiökokouspäivä Alkuperäinen myöntämispäivä Optioiden maksimimäärä, kpl Merkittäviä osakkeita per optio, kpl* Alkuperäinen merkintähinta, € Osinko-oikaisu Merkintähinta 31.12.2012, €*,** Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen) Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen) Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta Henkilöitä 31.12.2012 2006B 2006C Optio-oikeudet 2009 Optio-oikeudet 2010 Optio-oikeudet 2011 20.11.2006 14.11.2007 1 000 000 1,3 26,47 Kyllä 1.10.2010 31.1.2012 5,2 0 rauennut 20.11.2006 10.11.2008 1 000 000 1,3 5,56 Kyllä 6,17 1.10.2011 31.1.2013 6,2 0,1 vapautunut 26.3.2009 2.11.2009 1 000 000 1,3 11,06 Kyllä 10,55 1.10.2012 31.12.2013 4,8 1,0 87 13.4.2010 4.11.2010 1 000 000 1,3 14,79 Kyllä 13,42 1.10.2013 31.12.2014 4,7 2,0 99 24.3.2011 31.10.2011 1 000 000 1 7,30 Kyllä 7,00 1.10.2014 31.12.2015 4,8 3,0 109 *) Yhtiön hallituksen 24.3.2011 päättämän merkintäetuoikeusannin seurauksena optio-oikeuksilla 2006B, 2006C, 2009 ja 2010 merkittävien osakkeiden määrää ja merkintähintaa muutettiin 26.4.2011 lähtien optioehtojen mukaisesti siten, että optionhaltijoiden asema osakkeenomistajiin nähden on yhdenvertainen. **) merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain. Optio-oikeudet 2006 Toteutus-. hinta.. painotettu,. €* Yhteensä Optiot Tapahtumat 2012 2006B 2006C Optiooikeudet 2009 Optioiden määrät 1.1.2012 Kauden alussa ulkona olevat 737 000 876 500 857 000 934 500 964 000 4 369 000 11,69 40 500 45 000 5 000 41 000 5 000 126 500 448 454 737 000 7,00 10,42 6,23 22,05 9,77 – – – 428 046 816 500 889 500 928 000 3 062 046 9,70 428 046 816 500 1 244 546 9,04 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet Merkintäjakson vaihdolla painotettu osakkeen keskikurssi, € Optiooikeudet 2010 Optiooikeudet 2011 448 454 737 000 – Optioiden määrät 31.12.2012 Kauden lopussa ulkona olevat Kauden lopussa toteutettavissa olevat Painotettu jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta 1,2 *) merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2011 tilannetta. tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2012 tilannetta ja osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa. Optio-oikeudet 2006 Optiot Tapahtumat 2011 Optioiden määrät 1.1.2011 Kauden alussa ulkona olevat Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet Merkintäjakson vaihdolla painotettu osakkeen keskikurssi, € Optioiden määrät 31.12.2011 Kauden lopussa ulkona olevat Kauden lopussa toteutettavissa olevat 2006A 2006B 2006C Optiooikeudet 2009 551 809 737 000 882 500 895 000 1 000 000 4 000 2 000 38 000 65 500 – 7,94 – – – 737 000 737 000 876 500 876 500 857 000 934 500 964 000 551 809 19,51 Optiooikeudet 2010 Optiooikeudet 2011 964 000 Toteutus-. hinta.. painotettu,. €* Yhteensä 4 066 309 13,66 964 000 107 500 553 809 7,30 12,44 13,14 4 369 000 1 613 500 11,69 13,59 Painotettu jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta 2,2 *) merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2010 tilannetta. tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2011 tilannetta ja osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa. 88 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 88 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 Käyvän arvon määrittäminen Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolle. Optioiden käypä arvo on määritetty Black–Scholes -optiohinnoittelumallilla. Tilikauden aikana myönnettyjen 2011 optio-oikeuksien lisäallokaation arvostuksessa käytetyt keskeiset oletukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Black–Scholes -mallin keskeisimmät oletukset Myönnetty 2012 Optio-oikeudet 2011 Myönnetyt optiot, kpl Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, € Merkintähinta, € Volatiliteettiodotus, %* Juoksuaika, vuotta Riskitön korko, % Osinkotuotto-oletus, €** Optiokohtainen käypä arvo, € Käypä arvo yhteensä, € 5 000 11,29 7,30 29 2,5 0,82 0 4,48 22 400 *) Volatiliteetti on määritelty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti kuukausihavaintoja käyttäen 10 vuoden ajalta. implisiittinen volatiliteettiodotus huomioidaan siltä osin kuin se on laskettavissa Cramon henkilöstöoptioiden kaupankäynnistä arvostushetkenä. **) merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain. OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ Cramo Oyj:n hallitus on 23.3.2012 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän (järjestelmä) osana yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita osakkeita palkkiona ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1.000.000 osaketta sisältäen rahaosuuden, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden kirjaamishetkellä. Palkkiot maksetaan avainhenkilöille noin kahden vuoden kuluttua palkkion vahvistamisesta tammikuussa 2015, tammikuussa 2016 ja tammikuussa 2017. Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja määrien muutokset kaudella 2012 on esitetty alla olevissa taulukoissa. Koska osakepalkkion rahana maksettava osuus katsotaan myös osakeperusteiseksi maksuksi, alla olevat määrät on esitetty bruttomääräisinä eli osakekannustimien lukumääriin sisältyy sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettavan osuuden määrä osakkeiksi muunnettuna. Osakepalkkiojärjestelmä Perustiedot Osakkeiden maksimimäärä, kpl Osinko-oikaisu Myöntämispäivä Ansaintajakso alkaa, pvm Ansaintajakso päättyy, pvm Osakkeiden vapautuminen, pvm Oikeuden syntymisehdot Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta Henkilöitä 31.12.2012 Toteutustapa Osakepalkkiojärjestelmä Tapahtumat 2012 1.1.2012 Kauden alussa ulkona olevat Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt* Kaudella menetetyt* Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet 31.12.2012 Kauden lopussa ulkona olevat* Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 89 Ansaintajakso 2012 1 000 000 25.6.2012 1.1.2012 31.12.2012 31.1.2015 EPS, työssäolovelvoite 2,6 2,1 65 Käteinen ja osake Ansaintajakso 2012 Painotettu jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta *) Palkkiona saatavien osakkeiden maksimimäärä, jos 100 %:n tavoitetaso olisi saavutettu. osakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina maksettavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna. Käyvän arvon määrittäminen Tilikaudella 2012 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Palkkion käyvän arvon kokonaismäärä perustuu 15 %:n tavoitetason saavuttamiseen sekä yhtiön 31.12.2012 tehtyyn arvioon vapautuvien osakkeiden määrästä. Osakepalkkiojärjestelmä Arvostusparametrit Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, € Osinkotuotto-oletus, € Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, € Rahana maksettavan palkkion käypä arvo per osake 31.12.2012, € OPTIOIDEN JA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012 Ansaintajakso 2012 9,32 0,67 8,65 7,92 1 000 € 2 620 2 576 440 OSAKESÄÄSTÖOHJELMA Cramo Oyj:n hallitus hyväksyi tilikaudella 2012 One Cramo Osakeohjelman (ohjelma) ehdot alkavalle säästökaudelle. Ohjelman tavoitteena on kannustaa Cramo-konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi, sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaan toimimisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä. Cramon työntekijöistä 520 osallistui ohjelmaan ja osallistumisprosentti oli noin 22 %. Säästökauden aikana (1.10.2012–30.9.2013) osallistujat voivat säästää 2–5 % bruttokuukausipalkasta. Osallistujien keskimääräinen säästöprosentti oli noin 3,3 %. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Arvio koko säästökauden säästösummasta on 800.000 euroa. Säästöillä ostetaan automaattisesti Cramon osakkeita osallistujille markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen säästökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson päättymiseen asti. Lisäosakkeet maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. IFRS 2-standardin mukaisesti omana pääomana maksettavat lisäosakkeet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut kirjataan 2016 päättyvälle ansaintajaksolle. Ohjelmalla ei ollut vaikutusta yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan 31.12.2012 päättyvällä tilikaudella. Ohjelman piiriin kuului 520 henkilöä tilikauden 2012 lopussa. 318 500 3 000 315 500 2,1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 89 8.3.2013 9.00 29. YHTEISYRITYKSET 1 000 € 2012 Kirjanpitoarvo 1.1. Liiketoimintahankinnat (liite 31) Osuus tuloksesta Muuntoerot 48 Kirjanpitoarvo 31.12. 97 2011 26 22 43 5 1 000 € Varat Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä 48 Konserni omistaa 50 % yhteisyrityksestä Fellesutleie AS. Yhtiö tuli konsernin yhteisyritykseksi Stavdal yritysoston myötä. Yhtiö harjoittaa vuokrausliiketoimintaa Norjassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteisyrityksen varat ja velat sekä tuotot, kulut ja tulos konserniyhdistelystä lähtien. Fellesutleie AS on yhdistelty konserniin 30. kesäkuuta 2011 lähtien. Konserniyhdistely on tehty pääomaosuusmenetelmällä, eli konserni on kirjannut osuutensa yhteisyrityksen nettotuloksesta konsernitulokseensa ennen veroja. Velat Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä Nettovarallisuus Tuotot Kulut Voitto verojen jälkeen 2012 2011 994 238 728 100 1 231 828 958 83 670 61 1 040 730 191 97 418 -332 253 -208 87 45 30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 1 000 € Johdon työsuhde-etuudet 2012 2011 Konsernijohtajan toimisuhde-etuudet Palkat, bonukset ja luontaisedut Toimisuhteen päättymisen jälkeiset edut Osakeperusteiset maksut 553 84 295 447 84 299 Yhteensä 932 830 Muun konsernijohdon työsuhde-etuudet Palkat, bonukset ja luontaisedut Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut Osakeperusteiset maksut 1 783 16 1 090 2 022 51 1 027 Yhteensä 2 889 3 100 Konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet yhteensä 3 821 3 930 Osakeperusteiset maksut ovat konsernijohtajalle ja muulle johtoryhmälle myönnettyjen optioiden sekä osakepalkkiojärjestelmän IFRS 2 mukaisia kulukirjauksia. Konsernijohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi Cramo tarjoaa konsernijohtajalle sekä yhdelle konsernin johtoryhmän jäsenelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen (vuoden 2012 alkupuolelle asti kahdelle konsernin johtoryhmän jäsenelle). Konsernijohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on 6 kuukautta, minkä aikana hän saa täyden palkan. Mikäli työnantaja irtosanoo toimisuhteen, irtisanomiskorvausta maksetaan 18 kuukauden palkan verran. 1 000 € Hallituksen jäsenten etuudet Stig Gustavson J.T. Bergqvist Helene Biström Eino Halonen Victor Hartwall Jari Lainio Esko Mäkelä Fredrik Cappelen Thomas von Hertzen Yhteensä 2012 2011 73 38 38 48 38 38 38 72 38 36 50 37 37 40 1 1 312 311 Lähipiiriin kuuluvien kanssa suoritetut liiketoimet Tatu Hauhio, Suomen kone- ja laitevuokrausliiketoiminnan maajohtaja on osakkaana Kiinteistö Oy Hosionrinteessä, jonne on maksettu kiinteistövuokria 1.690 (1.551) tuhatta euroa. Lähipiiriin kuuluville annetut lainat 1 000 € Lainat yhtiön johtoon kuuluville avainhenkilöille 2012 1.1. Takaisinmaksut Kertyneet korot Saadut korot 31.12. 2011 2 087 -2 000 8 -95 - - Cramo Oyj:n hallitus päätti vuonna 2009 uudesta Cramo -konsernin ylimmän johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmasta. Osana järjestelyä Cramo Oyj antoi Cramo Management Oy:lle 2,0 miljoonan euron suuruisen korollisen lainan yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Järjestelyssä sovittiin, että laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin 31.12.2012 mennessä. Järjestelyn mukaisesti Cramo Management Oy:llä oli velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia Cramo Oyj:n osakkeita, mikäli yhtiön osakekurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelyssä määritetyn tason. Tämä ehto täyttyi 14.2.2011. Vuonna 2011 Cramo Oyj hankki ylimmältä johdoltaan Cramo Management Oy:n koko osakekannan osakevaihdolla. Osakevaihdon toteuttamiseksi Cramo Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö tarjosi osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Cramo Management Oy:n osakkeenomistajille osakevastiketta vastaan yhteensä 220.488 yhtiön uutta osaketta (Osakevaihto). Osakevaihdossa Cramo Management Oy:n osakkeenomistajat luopuivat omistamistaan Cramo Management Oy:n osakkeista saaden tilalle Cramo Oyj:n uusia osakkeita. Järjestelyssä Cramo Management Oy:n koko osakekanta siirtyi Cramo Oyj:lle. Yhtiölle siirtyi Cramo Management Oy:n kautta myös 316.288 Cramo Oyj:n omaa osaketta sekä yhtiön Cramo Management Oy:ltä oleva lainasaatava. Cramo Management Oy on tarkoitus sulauttaa Cramo Oyj:öön tytäryhtiösulautumisella alkuvuonna 2013. Tässä yhteydessä Cramo Management Oy:lle annettu laina kuittaantuu ja Cramo Management Oy:n omistamat Cramo Oyj:n osakkeet tulevat yhtiön välittömään hallintaan. Hallituksen palkkioista 127 (116) tuhatta euroa on maksettu Cramon osakkeina. 90 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 90 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 31. LIIKETOIMINTAHANKINNAT LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2012 LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2011 Cramo Sverige AB hankki 1.7.2012 Maskincity i Oskarhamn AB:n vuokrauskaluston ja brändin. Vuonna 2012 liiketoimintakauppa kasvatti konsernin liikevaihtoa noin 0,4 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi kasvanut noin 0,4 miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto olisi kasvanut noin EUR 0,1 miljoonaa, jos yrityshankinta olisi toteutunut 1. tammikuuta 2012. Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankintaajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat 18 tuhatta euroa. Theisen Baumaschinen AG Konserni ilmoitti 11. tammikuuta 2011 hankkineensa Theisen-konsernin osakekannan. Theisenilla oli hankintahetkellä noin 280 työntekijää ja se harjoitti vuokrausliiketoimintaa Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unkarissa yhteensä 95 toimipisteessä. Theisen-konserni yhdisteltiin konserniin 1. helmikuuta 2011 lähtien. Theisen muodosti uuden segmentin nimeltään Keski-Eurooppa. Theisen-konserni kuuluu Saksan kolmen suurimman kone- ja laitevuokrausyhtiön joukkoon, ja sen kalusto koostuu pääosin maarakennuskoneista, nostimista ja työkaluista. Vuokrausliiketoiminnan lisäksi Theisen harjoittaa pienemmässä määrin koneiden ja laitteiden myyntiä. Theisen-konsernin osakkeiden kokonaishankintameno oli 45,9 miljoonaa euroa, josta 38,6 miljoonaa euroa maksettiin käteisellä sekä 7,3 miljoonaa euroa Cramo Oyj:n osakkeilla (374.532 osaketta). Lisäksi konserni otti vastaan nettovelkoja 35,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 Theisen kasvatti konsernin liikevaihtoa 71,2 miljoonaa euroa sekä EBITA-liikevoittoa 3,7 miljoonaa euroa. Theisen konsernin hankintaan liittyvät kustannukset olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2011. Näitä kuluja ei olla allokoitu millekään segmentille. Konsernin liikevaihto olisi kasvanut noin 2,9 miljoonaa euroa ja EBITAliikevoitto pienentynyt noin 1,7 miljoonaa euroa, jos yrityshankinta olisi toteutunut 1. tammikuuta 2011. Liiketoimintahankinta lisäsi liikearvoa 9,9 miljoonaa euroa. Liikearvo koostuu odotetuista synergiahyödyistä, liittyen lähinnä ostotoimintaan ja rahoitukseen sekä osaavaan henkilökuntaan. Konserni sai kauppahinnan oikaisuna takaisin 1,7 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa. Tämä on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin vuonna 2012. Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankintaajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat 38 tuhatta euroa liityen aineellisen käyttöomaisuuteen. 1 000 € 2012 Luovutettu vastike Käteisvastike 798 Vastike yhteensä 798 Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät Yksilöitävissä olevat varat Toimipisteverkko Aineellinen käyttöomaisuus 228 570 Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 798 Vastattavaksi otettavat velat yhteensä Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä Liikearvo 798 1 000 € 2011 Luovutettu vastike Käteisvastike Omat osakkeet 38 648 7 266 Vastike yhteensä 45 914 Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät Yksilöitävissä olevat varat Brändi Toimipisteverkko Kilpailukieltosopimus Ohjelmistot Aineellinen käyttöomaisuus Laskennalliset verosaamiset Varasto Myynti- ja muut saamiset Rahavarat Myytävänä oleviksi luokitellut varat 4 988 15 839 591 385 40 448 1 823 2 158 14 923 7 011 4 311 Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 92 476 Vastattavaksi otettavat velat Korolliset velat Laskennalliset verovelat Eläkevastuut Osto- ja muut velat 42 307 6 460 1 494 6 247 Vastattavaksi otettavat velat yhteensä 56 507 Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 35 969 Liikearvo Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 91 9 946 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 91 8.3.2013 9.00 Tidermans Hyrmaskiner ja Stavdal Utleiesenter Konserni ilmoitti 23. kesäkuuta 2011 ostaneensa norjalaisen Stavdal Utleiesenter AS:n ja Stavdal Invest AS:n osakekannan (“Stavdal”). Yritys toimii Oslon alueella ja sillä on yhteensä 25 työntekijää. Yrityksellä on vahva asiakaskunta pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi yrityksellä on vakaa jalansija Oslon alueella, jossa sillä on neljä toimipistettä. Stavdal on konsolidoitu konserniin Norja-segmentin alle 30. kesäkuuta 2011 lähtien. Konserni ilmoitti 23. kesäkuuta 2011 ostaneensa myös ruotsalaisen Tidermans Hyrmaskiner AB:n ja Tidermans Hyrmec AB:n (“Tidermans”) osakekannan. Tidermans on johtava vuokrausalan toimija Länsi-Ruotsissa, jolla on neljä toimipistettä Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa Göteborgissa sekä yksi toimipiste lähellä Falkenbergiä. Yli kuudenkymmenen vuokraustoimintavuotensa aikana Tidermans on saavuttanut vahvan markkina-aseman Länsi-Ruotsissa. Tidermans on konsolidoitu konserniin Ruotsi-segmentin alle 30. kesäkuuta 2011 lähtien. Näiden hankittujen yritysten (Stavdal ja Tidermans) yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2010 noin 21,1 miljoonaa euroa. Yhtiöiden osakkeiden hankintameno oli 32,1 miljoonaa euroa. Lisäksi konserni otti vastatakseen nettovelkoja noin 4,5 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2011 hankitut liiketoiminnat kasvattivat liikevaihtoa noin 13,3 miljoonaa euroa sekä EBITA-liikevoittoa noin 3,4 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi 12,5 miljoonaa euroa suurempi ja EBITA-liikevoitto 1,1 miljoonaa euroa suurempi, jos yrityshankinnat olisivat tapahtuneet 1. tammikuuta 2011. Liiketoimintahankinta lisäsi liikearvoa 12,4 miljoonaa euroa. Liikearvo koostuu odotetuista synergiahyödyistä, liittyen nykyisten asiakkaiden ristiinmyyntiin, toimipisteverkon optimointiin kuljetuksissa ja huollossa, sekä myös osaavaan henkilökuntaan. Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankintaajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat 426 tuhatta euroa liityen aineellisen käyttöomaisuuteen ja 538 tuhatta euroa liityen aineettomiin hyödykkeisiin. 1 000 € 2011 Luovutettu vastike Käteisvastike 32 070 Vastike yhteensä 32 070 Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät Yksilöitävissä olevat varat Asiakassuhteet Brändi Toimipisteverkko Kilpailukieltosopimus Aineellinen käyttöomaisuus Osuudet yhteisyrityksissä Varasto Myynti- ja muut saamiset Rahavarat 2 562 2 295 4 000 1 402 19 591 26 258 4 849 480 Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 35 462 Vastattavaksi otettavat velat Korolliset velat Laskennalliset verovelat Osto- ja muut velat 4 979 5 637 5 155 Vastattavaksi otettavat velat yhteensä 15 771 Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 19 691 Liikearvo 12 379 32. YHTEISYRITYKSEEN SIIRTYVÄ TASE 1 000 € 31.12.2012 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet VELAT Pitkäaikaiset velat 20 813 Aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset 326 1 103 Pitkäaikaiset varat yhteensä 22 242 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Verosaamiset Rahavarat 1 078 5 059 7 2 005 Lyhytaikaiset varat yhteensä 8 149 VARAT YHTEENSÄ 30 392 Lisäksi siirrettävä liiketoiminta sisältää: Konsernin sisäisiä velkoja Muuntoeroja 20 168 -1 789 92 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 92 31.12.2012 Laskennalliset verovelat 535 Pitkäaikaiset velat yhteensä 535 Lyhytaikaiset velat Osto- ja muut velat 2 439 Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 439 VELAT YHTEENSÄ 2 974 Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 33. ELÄKEVELVOITTEET 1 000 € 2012 2011 Taseeseen merkityt velat: Eläke-etuudet 1 574 1 448 Velka taseessa 1 574 1 448 Konsernilla on Saksassa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkevelvoitteet siirtyivät konsernille osana Theisen yrityshankintaa. Eläkevelvoitteet ovat konsernin omalla vastuulla. Etuuspohjainen eläkejärjestely koskee Theisen-konsernin palveluksessa olleita, jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Järjestelylle ei ole olemassa erillisiä varoja. Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvo Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 1 574 Velka nettona 1 574 1 448 1 448 Kirjanpitoarvo 1.1. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut velat (liite 31) Maksetut etuudet Korkomenot Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 1 448 -150 67 209 1 494 -134 64 25 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 574 1 448 Rahoituskulut 276 89 Yhteensä 276 89 Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat: 4,90 0,00 2,00 Ruotsissa Alectan ITP-eläkejärjestelyt ovat monen työnantajan määrittelemiä etuuspohjaisia järjestelyjä. Alectasta ei ole mahdollista saada riittäviä tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestely on tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. Lisäksi Norjassa konsernilla on etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyjä, joiden vaikutus ei ole merkittävä ja jotka on tästä syystä käsitelty maksupohjaisina. 34. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Cramo Oyj ilmoitti 25.1.2013 uudesta organisaatiosta tukeakseen tehokkaammin konsernin strategisia ja taloudellisia tavoitteita teeman “toiminnallinen erinomaisuus” mukaisesti. Uusi organisaatio muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), Itä-Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoisesti raportoitavat liiketoimintasegmentit säilyvät ennallaan ja ne ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa. Konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. Johtoryhmässä markkina-alueista vastaaviksi nimitettiin Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa. Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhtenäiset toiminnot. Tietohallinnon lisäksi hänen vastuualueinaan ovat henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -prosessien yhdenmukaistaminen. Martin Holmgren jatkaa kalustonhallinnasta vastaavana johtajana. Martti Ala-Härkönen jatkaa talous- ja rahoitusjohtajana, vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Aku Rumpunen, johtaja, group business control sekä Petri Moksén siirtokelpoisten tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän jättivät Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 93 Yhtiö ei saanut tilikauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta. 36. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: Oman pääoman tuotto (%) = Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) Omavaraisuusaste (%) = Oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot Korollinen nettovelka = Korolliset velat – rahavarat Nettovelkaantumisaste (%) = Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma yhteensä Tuloslaskemaan merkitty kulu on määritetty seuraavasti: 3,10 0,00 2,00 35. ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 §:N JA 10 §:N MUKAISET ILMOITUKSET Sijoitetun pääoman tuotto (%) = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. tilikauden aikana) Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikaudella seuraavasti: Diskonttauskorko, % Tulevat palkankorotukset, % Tulevat eläkkeiden korotukset, % Göran Carlson, varatoimitusjohtaja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti on siirtymässä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo Laasanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013 aikana. Henkilöstö keskimäärin = Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo, oikaistuna osa-aikaisten henkilöiden lukumäärällä OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT: Tulos/osake = Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin Oma pääoma/osake = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/osake = Tilikaudelta jaettava osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/voitto (%) = Osinko/osake x 100 Tulos/osake Efektiivinen osinkotuotto (%) = Osinko/osake x 100 Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa Hinta/voitto -suhde (P/E) = Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa Tulos/osake Osakekannan markkina-arvo = Tilikauden lopun osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 93 8.3.2013 9.00 37. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Kaikki osakkeet on merkitty, rekisteröity ja kokonaan maksettu. Jokainen osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä. Osakkeet 2012 2011 Kpl 1 000 € Kpl 1 000 € 42 024 675 24 835 41 439 086 24 835 Osakkeenomistajat Yhtiöllä oli 31.12.2012 osakerekisterin mukaan 9.096 osakkeenomistajaa. Osakkeiden määrä % Äänimäärä kpl % Hartwall Capital Oy Ab K. Hartwall Invest Oy Rakennusmestarien Säätiö Mariatorp Oy Wipunen varainhallinta Oy Nordea Nordenfund Odin Finland Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto Aktia Capital Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Kusinkapital Ab Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto Arrex Beteiligungs-GmbH Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake Cramo Management Oy Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto Nordea Avanti Fund OP-Delta-sijoitusrahasto Sijoitusrahasto Aktia Nordic OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Finlandia Muut Hallintarekisteröidyt Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 6 491 702 2 132 000 2 129 422 1 400 000 1 200 000 902 997 841 518 670 000 550 000 400 000 393 800 391 220 382 751 346 931 325 000 320 907 320 000 316 288 248 648 242 345 215 000 200 000 198 389 175 850 14 138 783 7 082 955 42 016 506 8 169 15,45 5,07 5,07 3,33 2,86 2,15 2,00 1,59 1,31 0,95 0,94 0,93 0,91 0,83 0,77 0,76 0,76 0,75 0,59 0,58 0,51 0,48 0,47 0,42 33,64 16,85 99,98 0,02 6 491 702 2 132 000 2 129 422 1 400 000 1 200 000 902 997 841 518 670 000 550 000 400 000 393 800 391 220 382 751 346 931 325 000 320 907 320 000 316 288 248 648 242 345 215 000 200 000 198 389 175 850 14 138 783 7 082 955 42 016 506 8 169 15,45 5,07 5,07 3,33 2,86 2,15 2,00 1,59 1,31 0,95 0,94 0,93 0,91 0,83 0,77 0,76 0,76 0,75 0,59 0,58 0,51 0,48 0,47 0,42 33,64 16,85 99,98 0,02 Yhteensä 42 024 675 100,00 42 024 675 100,00 Osakkaita Osuus kaikista osakkaista, % Osakkeita Osuus kaikista osakkeista, % 1–100 101–1000 1001–10 000 10 001–100 000 100 001–500 000 500 001– 1 822 5 290 1 755 188 29 12 20,03 58,16 19,29 2,07 0,32 0,13 107 897 2 096 757 4 511 642 5 884 622 6 275 760 23 139 828 0,26 4,99 10,74 14,00 14,93 55,06 Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 9 096 100,00 42 016 506 8 169 99,98 0,02 42 024 675 100,00 Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012 Osakkeiden lukumäärä Yhteensä Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2012 Osakkeiden sektorijakauma Osakkeita Osuus kaikista osakkeista, % Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet Ulkomaiset omistajat 15 187 448 4 387 696 539 768 3 504 654 8 741 677 9 655 263 36,14 10,44 1,28 8,34 20,80 22,98 15 187 448 4 387 696 539 768 3 504 654 8 741 677 9 655 263 36,14 10,44 1,28 8,34 20,80 22,98 Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 42 016 506 8 169 99,98 0,02 42 016 506 8 169 99,98 0,02 Yhteensä 42 024 675 100,00 42 024 675 100,00 94 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 94 Äänimäärä Osuus kaikista kpl äänistä, % Cramo VUosikertomUs 2012 8.3.2013 9.00 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuus Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 2.694.059 Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä, sekä optioita yhteensä 31.875 kappaletta. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Cramo Oyj noudattaa 1.10.2010 voimaan tullutta suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta. 38. KONSERNIYRITYKSET Konserni muodostuu Cramo Oyj:stä sekä seuraavista tytäryhtiöistä. Konserniin ei kuulu osakkuusyhtiöitä. Omistusosuus % Tytäryhtiöt Cramo A/S Cramo AS Cramo AS Estonia Cramo Finance NV Cramo Finland Oy Cramo Holding BV Cramo Instant AB Cramo JV Oy Cramo Kaliningrad OOO Cramo Management Oy Cramo New Holding AB Cramo Production Oy Cramo s.r.o. Cramo SK s.r.o. Cramo Sverige AB Cramo UAB Construction Vehicles Karvina s.r.o. SIA Cramo Suomen Tähtivuokraus Oy Theisen Baumaschinen AG Cramo AB Cramo Dutch Holding BV Cramo Scaffolding Oy Cramo Sp.zo.o Ehitustööriist OÜ Entreprenad Telearbeten AB Fastigheten Tändstiftet HB Hans Eriksson Förvaltnings AB Mupol Förvaltnings AB Theisen Baumaschinen Mietpark GmbH Theisen Épitöipari Munkagép Kölcsönzö Kft. Theisen Mietpark Baumaschinen GmbH Theisen Mietpark Baumaschinen KG Tidermans Hyrmaskiner AB Tidermans Hyrmec AB ZAO Cramo ZAO Cramo Rus Kotipaikka Glostrup Oslo Tallinna Antwerpen Vantaa Amsterdam Sollentuna Vantaa Kaliningrad Vantaa Sollentuna Ylöjärvi Praha Bratislava Sollentuna Vilna Karvina Riika Vantaa Feldkirchen Sollentuna Rotterdam Kemi Varsova Tallinna Tukholma Sollentuna Tukholma Tukholma Regensdorf Budapest Wien Wien Göteborg Göteborg Pietari Moskova Tanska Norja Viro Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Suomi Venäjä Suomi Ruotsi Suomi Tsekin tasavalta Slovakia Ruotsi Liettua Tsekin tasavalta Latvia Suomi Saksa Ruotsi Alankomaat Suomi Puola Viro Ruotsi Ruotsi Ruotsi Ruotsi Sveitsi Unkari Itävalta Itävalta Ruotsi Ruotsi Venäjä Venäjä Emoyhtiö 100 100 100 99,9 63,3 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Konserni 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Konsernilla on omistus seuraavassa yhteisyrityksessä. Katso lisää liitteestä 29. Yhteisyritykset. Omistusosuus % Yhteisyritykset Kotipaikka Fellesutleie AS Oslo Cramo VUosikertomUs 2012 CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 95 Emoyhtiö Norja Konserni 50 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 95 8.3.2013 9.00 EMOYHTIÖN TASE (FAS) 1 000 € Liite 31.12.2012 31.12.2011 2 2 443 518 8 1 087 2 2 3 574 574 119 92 459 584 206 119 89 368 668 113 674 788 135 315 5 91 362 7 667 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 135 320 99 029 VASTAAVAA YHTEENSÄ 803 434 773 817 24 835 3 331 119 693 31 800 7 308 24 835 3 331 17 116 043 31 463 12 711 186 967 188 399 58 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat aineettomat hyödykkeet aineelliset hyödykkeet sijoitukset osuudet saman konsernin yrityksissä muut sijoitukset Pitkäaikaiset saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma osakepääoma ylikurssirahasto osakeanti sVoP Edellisten tilikausien voitto tilikauden voitto 4 5 5 5 5 5 5 Oma pääoma yhteensä 96 Tilinpäätössiirtojen kertymä 6 60 Pakolliset varaukset 7 80 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 8 8 450 039 166 289 454 448 130 911 Vieras pääoma yhteensä 616 328 585 359 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 803 434 773 817 Emoyhtiön tasE CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 96 Cramo vuosikertomus 2012 8.3.2013 9.02 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) 1 000 € Liite 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 9 715 1 318 Liiketoiminnan muut tuotot 10 36 104 henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 11 12 13 -3 384 -126 -5 135 -3 147 -104 -10 129 -7 894 -11 958 59 988 -80 671 39 212 -46 193 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -20 683 -6 981 Tulos ennen satunnaisia eriä -28 577 -18 939 35 886 31 661 7 309 12 722 -1 -11 7 308 12 711 Liikevaihto Liiketappio Rahoitustuotot Rahoituskulut satunnaiset tuotot ja kulut 14 14 15 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja tilinpäätössiirrot tuloverot Tilikauden voitto Cramo vuosikertomus 2012 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 97 16 17 Emoyhtiön tuLosLaskELma 97 8.3.2013 9.02 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS) 1 000 € 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 7 309 12 722 126 20 683 81 -35 886 104 6 981 184 -31 661 -7 688 -11 671 käyttöpääoman muutos1 242 20 192 Liiketoiminnan rahavirta -7 446 8 521 saadut osingot saadut korot maksetut korot ja rahoituskulut 26 761 6 384 -38 018 20 079 5 149 -27 595 Liiketoiminnan rahavirta -12 319 6 154 -6 15 -15 751 -301 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja oikaisut: Poistot Rahoitustuotot ja -kulut muut ei -rahavirtavaikutteiset oikaisut satunnaiset erät Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Investointien rahavirta investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin myönnetyt pitkäaikaiset lainat Pitkäaikaisista lainoista saadut maksut myönnetyt lyhytaikaiset lainat Lyhytaikaisista lainoista saadut maksut Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta merkintäetuoikeusanti optiomerkinnät Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen maksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen maksut maksetut osingot -23 922 -59 017 99 644 7 279 3 633 174 449 -186 893 406 732 -356 968 -12 374 -27 543 191 554 -215 803 -3 163 Rahoituksen rahavirta 28 579 51 968 Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. kurssiero -7 662 7 667 -895 8 311 251 5 7 667 -2 074 2 316 20 197 -5 242 20 192 Rahavarat 31.12. 1) käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Yhteensä 98 -15 000 6 820 -40 822 -32 769 1 616 -10 220 23 479 Emoyhtiön RahoitusLaskELma CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 98 Cramo vuosikertomus 2012 8.3.2013 9.02 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS) 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon, johon luetaan valmistuksen kiinteät menot ja arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. suunnitelman mukaiset poistot lasketaan konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisistä hankintamenoista. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuotta koneet ja kalusto 3–6 vuotta muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta aineettomat hyödykkeet 5 vuotta Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Liikevaihto koostuu tytäryhtiöille myydyistä palveluista ja se kirjataan tuotoksi suoriteperusteisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään välilliset verot sekä myyntiin liittyvät alennukset ja hyvitykset. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan mm. vuokratuotot, saadut avustukset ja fuusiovoitto. Liiketoiminnan muut tuotot kirjataan tuotoksi suoriteperiaatteen mukaan. Eläkejärjestelyt Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. kattamattomia eläkevastuita ei ole. Eläkkeet on järjestetty tyEL-vakuutuksella. toimitusjohtajan eläkeikä on sopimuksen mukaan 63 vuotta. Valuuttamääräiset erät ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaisesti. kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtuma-ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti. Satunnaiset erät satunnaisissa erissä esitetään sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeaviin kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin tai laskentaperiaatteiden muutoksiin. satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin kirjataan myös saadut ja annetut konserniavustukset. Tilinpäätössiirrot suunnitelman mukaisten poistojen ja suomen verolainsäädäntöön pohjautuvien poistojen kertynyt ero esitetään tilinpäätössiirroissa. Rahoitusinstrumenttien arvostus Rahoitusinstrumentit on arvostettu kPL 5:2§:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset yhtiön taseeseen ei merkitä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia. yhtiön kannalta olennaiset laskennalliset verosaamiset ja -velat ilmoitetaan liitetiedoissa. Tuloverot tilikauden ja aikaisempien tilikausien tuloverot esitetään tuloslaskelman veroissa. 2. PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 000 € Maaalueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1.2012 Lisäykset siirrot erien välillä hankintameno 31.12.2012 kertyneet poistot 1.1.2012 tilikauden poistot 339 40 262 2 719 339 40 -25 -5 264 -77 -38 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 339 10 149 20 518 Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset hankintameno 31.12.2011 kertyneet poistot 1.1.2011 tilikauden poistot 339 40 339 40 -20 -5 94 168 262 -55 -22 557 161 719 -109 -62 1 031 329 1 360 -184 -89 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 339 15 185 548 1 087 Cramo vuosikertomus 2012 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 99 -528 191 -171 Yhteensä 1 360 2 -528 834 -272 -43 Emoyhtiön tiLinPÄÄtöksEn LiitEtiEDot 99 8.3.2013 9.02 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1 000 € Muut Aineetpitkätomat hyödyk- vaikutteiset menot keet 77 4 Yhteensä Hankintameno 1.1.2012 Lisäykset Vähennykset siirrot erien välillä hankintameno 31.12.2012 kertyneet poistot 1.1.2012 tilikauden poistot -75 77 4 -15 528 594 -69 -83 81 -69 -8 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 4 438 443 Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset hankintameno 31.12.2011 kertyneet poistot 1.1.2011 tilikauden poistot 76 1 77 -53 -15 76 1 77 -53 -15 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 8 8 -15 528 513 Osuudet saman konsernin yrityksissä SIJOITUKSET 1 000 € Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä 2012 Hankintameno 1.1.2012 Lisäykset Vähennykset arvonalentumiset 584 206 17 256 -1 650 -25 238 119 584 325 17 256 -1 650 -25 238 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 574 574 119 574 693 2011 Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset Vähennykset 546 346 47 596 -9 735 119 546 465 47 596 -9 735 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 584 206 119 584 325 Cramo oyj:n tytäryhtiöosakkeet ja osakkeiden omistuksen jakautuminen ks. konsernin liitetieto 38. KERTYNYT POISTOERO 1 000 € 2012 2011 58 1 60 47 11 58 2012 2011 24 835 Koneet ja kalusto kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos 1.1.–31.12. kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. kertyneisiin poistoeroihin sisältyy fuusioituneiden yhtiöiden kertyneet poistoerot. 3. PITKÄAIKAISET SAAMISET 1 000 € Saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Muilta siirtosaamiset Yhteensä 5. OMA PÄÄOMA 2012 2011 89 599 86 354 2 861 3 014 92 459 89 368 Saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset myyntisaamiset siirtosaamiset Muilta muut saamiset siirtosaamiset Yhteensä Siirtosaamiset Saman konsernin yrityksiltä korkosaamiset saman konsernin yrityksiltä muut siirtosaamiset Muilta Verosaamiset kulujaksotukset Yhteensä osakepääoma osakeanti ylikurssirahasto sVoP 3 331 119 693 24 835 17 3 331 116 043 Edellisten tilikausien voitto 1.1. osakkeiden vasta-arvon alennus osingonjako 31 555 12 619 -12 374 22 007 12 619 -3 163 31 800 31 463 7 308 12 711 Oma pääoma yhteensä 186 967 188 399 Jakokelpoiset varat Edellisten tilikausien voitto 31.12. tilikauden voitto sVoP 31 800 7 308 119 693 31 463 12 711 116 043 Yhteensä 158 801 160 217 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 4. LYHYTAIKAISET SAAMISET 1 000 € 1 000 € 2012 2011 117 768 478 15 713 87 405 390 3 183 267 1 089 130 254 135 315 91 362 tilikauden voitto OSAKEPÄÄOMA 2012 780 14 933 2 651 532 6 1 083 6 248 16 802 3 437 No. osakkeet 2011 € 42 024 675 24 834 753,09 No. € 41 439 086 24 834 753,09 Optio-oikeudet ja osakeohjelmat tiedot yhtiön voimassa olevista optio- ja osakepalkkiojärjestelmistä on nähtävissä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 28. 6. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 000 € kertynyt poistoero 100 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 100 2012 2011 60 58 Cramo vuosikertomus 2012 8.3.2013 9.02 7. PAKOLLISET VARAUKSET 1 000 € muut pakolliset varaukset 2012 2011 1 000 € 80 muut pakolliset varaukset käsittävät osakeohjelmista tilikausina 2015–2016 rahana maksettavan palkkion sekä siihen liittyvät sosiaalikulut. 8. VIERAS PÄÄOMA 1 000 € 2012 2011 Pitkäaikainen vieras pääoma hybridilaina Vaihtovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Velat konserniyrityksille 50 000 100 000 125 000 175 039 50 000 234 866 169 582 Yhteensä 450 039 454 448 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat konserniyrityksille ostovelat siirtovelat Yhteensä 93 929 409 8 460 54 304 367 7 902 102 797 62 573 Muille Lainat rahoituslaitoksilta ostovelat siirtovelat yritystodistukset muut lyhytaikaiset velat 4 495 437 1 704 56 646 209 2 543 86 1 844 63 576 290 Yhteensä 63 492 68 338 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 166 289 130 911 Vieras pääoma yhteensä 616 328 585 359 KOROLLINEN JA KOROTON VIERAS PÄÄOMA 450 039 454 448 Yhteensä 450 039 454 448 155 070 11 219 120 422 10 489 Yhteensä 166 289 130 911 5 083 3 376 4 704 3 198 Cramo vuosikertomus 2012 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 101 119 293 80 49 Yhteensä 715 1 318 821 829 661 780 54 149 254 10 164 9 746 100 000 777 10. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 000 € 2012 2011 toimitilojen vuokratuotot muut 22 14 22 82 Yhteensä 36 104 11. HENKILÖSTÖKULUT 1 000 € 2012 2011 Palkat ja palkkiot Eläkekulut muut henkilösivukulut -2 600 -422 -362 -2 520 -508 -119 Yhteensä -3 384 -3 147 22 23 -553 -552 -311 -447 -616 -312 -1 417 -1 375 2012 2011 -83 -15 Henkilöstö keskimäärin toimihenkilöitä Johdon työsuhde-etuudet Palkat ja palkkiot luontoisetuineen toimitusjohtaja Johtoryhmä hallituksen jäsenet 12. POISTOT JA ARVONALENTUMISET suunnitelman mukaiset poistot aineettomista hyödykkeistä suunnitelman mukaiset poistot aineellisista hyödykkeistä -43 -89 -126 -104 2012 2011 sijoittajasuhteet asiantuntijapalvelut konsernin palveluveloitukset muut hallinnon kulut -463 -2 163 -1 841 -668 -2 188 -4 025 -2 351 -1 564 Yhteensä -5 135 -10 129 Tilintarkastajien palkkiot kht-yhteisö Ernst & young oy tilintarkastus Veroneuvonta muut palvelut -65 -143 -55 -94 -95 -978 Yhteensä -263 -1 167 13. LIIKETOIMINAN MUUT KULUT 1 000 € PITKÄAIKAISEEN VIERAASEEN PÄÄOMAAN KUULUVAT VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA Vaihtovelkakirjalainat 116 260 29 8 9 294 Yhteensä SIIRTOVELAT Yhteensä 2011 1 000 € Lyhytaikainen korollinen koroton Muille korkokulujen jaksotukset henkilöstökulujen jaksotukset Realisoitumattomat korkojohdannaissopimukset muut jaksotukset 2012 Hallintopalvelut suomi Ruotsi norja tanska keski-Eurooppa itä-Eurooppa Yhteensä Pitkäaikainen korollinen Saman konsernin yrityksille korkokulujen jaksotukset muut siirtovelat 9. LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN Emoyhtiön tiLinPÄÄtöksEn LiitEtiEDot 101 8.3.2013 9.02 14. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 000 € 18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 2012 2011 Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 26 761 20 079 Osinkotuotot yhteensä 26 761 20 079 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä muilta 11 070 25 6 694 253 Rahoitustuotot yhteensä 11 095 6 948 -7 072 -20 633 Korkokulut yhteensä -30 649 -27 705 Muut rahoituskulut arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista muut rahoituskulut -25 238 -2 184 -9 735 -2 109 Muut rahoituskulut yhteensä -27 422 -11 845 Kurssierot saman konsernin yrityksille muille 6 454 -6 922 5 343 199 -468 5 542 -20 683 -6 981 Cramo Finance nV on Cramo konsernin rahoitusyhtiö, jonka keskeisiä tehtäviä on tytäryhtiöiden rahoituksen varmistaminen Cramo oyj:n huolehtiessa konsernin rahoitusriskeistä. Cramo oyj:n ja Cramo Finance nV:n välisen palvelusopimuksen mukaisesti Cramo Finance nV:lle lainasaamisista syntyneet valuuttakurssivoitot/-tappiot hyvitetään/veloitetaan Cramo oyj:lle/ltä, jolle on syntynyt vastaavat valuuttakurssitappiot/-voitot näihin lainasaamisiin liittyvän kurssiriskin suojaamisesta. Cramo Finance nV:n toiminnallaan saavuttamalle sijoitetun pääoman tuotolle on asetettu tavoiterajat, joiden yli menevät / alle jäävät tuotot hyvitetään/laskutetaan Cramo oyj:lle/ltä varmistamaan rahoitusyhtiölle kohtuullinen tuotto suorittamistaan palveluista. 15. SATUNNAISET ERÄT 1 000 € 2012 2011 saadut konserniavustukset taloudellinen tuki tytäryhtiölle 36 030 -145 32 154 -492 Satunnaiset erät yhteensä 35 886 31 661 2012 2011 16. TILINPÄÄTÖSSIIRROT 1 000 € Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+): koneet ja kalusto -1 -11 Yhteensä -1 -11 Konserniyrityksen puolesta annetut vakuudet annetut takaukset 17. TULOVEROT tilikauden varsinaisesta toiminnasta satunnaisista eristä Yhteensä 26 806 38 997 119 140 129 124 1 777 7 696 1 707 9 106 Leasingvastuut Leasingvastuut seuraavana vuonna Leasingvastuut myöhemmin Leasing-sopimukset ovat 3–4 vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. Vuokravastuut Vuokravastuut seuraavana vuonna Vuokravastuut myöhemmin toimitilojen vuokravastuut ovat 10 vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. Investointisitoumukset investointisitoumukset seuraavana vuonna investointisitoumukset myöhemmin 1 500 1 275 MUUT TASEEN ULKOPUOLISET TALOUDELLISET VASTUUT hybridilainan kertynyt korko 4 027 2012 2011 8 827 -8 827 8 360 -8 360 0 0 4 022 hybridilainasopimusta koskevat liitetiedot, kts. konsernin liitetieto 18. 19. KORKO- JA VALUUTTAJOHDANNAISET 2012 1 000 € Nimellisarvo 2011 Käypä Nimellisarvo arvo Käypä arvo -8 861 -6 775 KORKOJOHDANNAISET koronvaihtosopimukset Positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo 91 000 181 645 -8 861 -6 775 VALUUTTAJOHDANNAISET Valuuttatermiinit Positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo 184 809 -956 303 -1 259 202 932 -1 107 730 -1 837 Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleet johdannaissopimukset erääntyvät tilikausien 2012–2018 aikana. Johdannaiset sisältävät korko-ja valuuttajohdannaisia. Valuuttatermiineillä suojaudutaan valuuttakurssimuutosten aiheuttamilta vaikutuksilta yhtiön rahavirtaan. koronvaihtosopimuksia käytetään pienentämään markkinakorkojen muutoksista yhtiön rahavirtaan aiheutuvia vaikutuksia. Johdannaisinstrumenttien suojausvaikutus kirjataan tuloslaskelmaan niiden rahoituskulujen oikaisuna, jotka syntyvät suojattavien kohteiden perusteella. 20. LASKENNALLISET VEROT 1 000 € 1 000 € 2011 VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT -8 398 -22 252 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2012 ANNETUT VAKUUDET Korkokulut saman konsernin yrityksille muille Kurssierot yhteensä 1 000 € Laskennallinen verosaaminen valuuttajohdannaisista Laskennallinen verosaaminen korkojohdannaisista Laskennallinen verovelka poistoerosta Laskennallinen verovelka pakollisista varauksista Laskennallinen verovelka valuuttajohdannaisista Laskennallinen verovelka korkojohdannaisista Yhteensä 2012 2011 308 478 2 171 -15 2 262 -15 -20 -74 -190 -501 2 371 2 034 Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen. 102 Emoyhtiön tiLinPÄÄtöksEn LiitEtiEDot CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 102 Cramo vuosikertomus 2012 8.3.2013 9.02 ALLEKIRJOITUKSET tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Vantaalla 7. helmikuuta 2013 Stig Gustavson Eino Halonen J.T. Bergqvist Helene Biström Victor Hartwall Jari Lainio Esko Mäkelä Vesa Koivula toimitusjohtaja TILINTARKASTUSKERTOMUS CRAMO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE olemme tilintarkastaneet Cramo oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2012. tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFRs) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. olemme suorittaneet tilintarkastuksen suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme Cramo vuosikertomus 2012 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 103 ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa Eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFRs) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. MUUT LAUSUNNOT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Vantaalla 14. helmikuuta 2013 Ernst & young oy kht-yhteisö Erkka Talvinko kht aLLEkiRJoituksEt Ja tiLintaRkastuskERtomus 103 8.3.2013 9.02 TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE varsiNaiNeN YHtiÖkokous Aika: tiistai 26.3.2013 klo 13.00 Paikka: marina Congress Center Osoite: katajanokanlaituri 6, kokoustila Fennia ii, helsinki. Rekisteröityneiden osakkeenomistajien vastaanottaminen alkaa klo 12.00. osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröitynä 14.3.2013 Euroclear Finland oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja ilmoitettava yhtiölle osallistumisestaan viimeistään 21.3.2013 klo 18.00 jollakin seuraavista tavoista: • yhtiön internet-sivuilla: www.cramo.com • soittamalla numeroon 010 661 1242 (ma–pe klo 8–18) • faksaamalla ilmoitus numeroon 010 661 1298 • toimittamalla kirjallinen ilmoitus osoitteeseen Cramo oyj, ”yhtiökokous”, kalliosolantie 2, 01740 Vantaa. mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa alkuperäisinä ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos osakkeenomistaja haluaa yhtiökokouksen käsittelevän tiettyä asiaa, on hänen esitettävä asia hallitukselle kirjallisesti viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun julkaisemista, jotta asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. OSINGONJAKO Voitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus esittää, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta eli 45,1 % osakekohtaisesta tuloksesta. tilikaudelta 2011 maksettiin osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli 49,9 % osakekohtaisesta tuloksesta. OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET Cramo oyj:n osakkeiden määrä lisääntyi 585.589 osakkeella 42.024.675 osakkeeseen vuoden 2012 aikana. osakemäärää kasvatti 2006C-optiomerkinnät. näistä uusista osakkeista joulukuussa 2011 merkityt 2.600 osaketta rekisteröitiin CRAMON OSAKKEEN PERUSTIEDOT JOHDON OMISTUKSET 31.12.2012 • Listattu nasDaQ omX helsinki oy:ssä • Lista: nordic mid Cap • kaupankäyntitunnus: CRa1V • isin-koodi: Fi0009900476 • toimialaluokka: teollisuustuotteet ja -palvelut • toimiala: kauppayhtiöt ja jälleenmyyjät • osakemäärä 31.12.2012: 42.024.675 • Listautumispäivämäärä: 1.8.1988 kaupparekisteriin 13.1.2012 ja tammi– joulukuussa 2012 merkityt 582.989 osaketta rekisteröitiin tilikauden aikana. merkintähinnat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. sivut 78 ja 88–89. OSAKKEENOMISTAJAT Cramolla oli 8.625 osakkeenomistajaa 1.1.2012 ja 9.096 osakkeenomistajaa 31.12.2012. suurimmat osakkeenomistajat on esitetty sivulla 94. Lisätietoja johtoryhmän osakeomistuksesta on osoitteessa www.cramo.com > suomi > sijoittajat > osake > sisäpiiri. Lisätietoja palkkioista on sivuilla 41–42. CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 104 HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET hallituksen voimassa olevat valtuudet esitetään hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla 53–54. TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset ovat saatavana suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat luettavissa myös osoitteessa www.cramo.com > suomi > sijoittajat. Cramon johto järjestää analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille säännöllisesti tiedotustilaisuuksia. Johto tapaa sijoittajia yksittäin ja ryhmätapaamisissa. Cramo osallistuu erilaisiin sijoittajatapahtumiin. Cramo noudattaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa tulosjulkistustensa edellä. vuosikertomus, sähköinen versio tammi-maaliskuun osavuosikatsaus tammi-syyskuun osavuosikatsaus Viikolla 10/2013 3.5. 2013 30.10. 2013 26.3. 2013 varsinainen yhtiökokous 104 Cramon hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2012 lopussa yhteensä 2.771.805 Cramo oyj:n osaketta (2.869.975 osaketta vuonna 2011), mikä edustaa noin 6,60 (6,93) % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät löytyvät sivuilta 41–42 sekä tilinpäätöksen liitetiedosta 28 sivuilta 88–89. uudella, lokakuussa 2012 aloitetulla työntekijöille suunnatulla osakesäästöohjelmalla ei ollut vaikutusta vielä vuonna 2012. 13.8. 2013 tammi-kesäkuun osavuosikatsaus Cramo vuosikertomus 2012 8.3.2013 9.02 CRamon osakE rahoituskriisi 2007–2010 CRamon osakE hinta € euroopan valtionvelkakriisi 2010–2011 kPL/kk 10 000 000 50 8 000 000 40 6 000 000 30 4 000 000 20 2 000 000 10 0 2008 2009 2010 2011 0 2012 vuonna 2012 Cramon osakkeen kaupoista noin 90 % tehtiin NasDaQ omX Helsingissä. NasDaQ omX Helsinki oy:n lisäksi Cramon osakkeilla käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Bats Chi-X ja turquoise.1 1) Fidessa Fragmentation index Hartwallin suvun osakkeenomistuksen merkittävä kasvu vuoden 2009 aikana merkintäetuoikeusanti 17.2.2011 theisen-yrityskauppa 11.1.2011 ANALYYTIKOT SIJOITTAJASUHTEET tietomme mukaan ainakin seuraavat analyytikot seuraavat Cramon kehitystä. he ovat analysoineet omasta aloitteestaan Cramoa ja laatineet kirjallisia raportteja ja kommentteja ja pystyvät luonnehtimaan yhtiötä sijoituskohteena. Cramo ei vastaa analyyseissa esitetyistä arvioista. Vesa koivula, toimitusjohtaja puh: 010 661 1240 sähköposti: [email protected] • • • • • • • • • • • • aBG sundal Collier Carnegie Danske markets Evli Bank oyj Fim handelsbanken Capital markets inderes nordea markets Pareto securities oy Pohjola Pankki oyj sEB Enskilda Equities swedbank markets Cramoa seuraavien analyytikoiden ajantasaiset yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa www.cramo.com > suomi > sijoittajat > osake. osakkEEnomistaJat RyhmittÄin 31.12.2012 (2011) % osakkEista yRityksEt 36 (35) Rahoitus- Ja VakuutusLaitoiksEt 27 (29) JuLkisyhtEisöt 1 (1) Voittoa taVoittELEttomat yhtEisöt 8 (9) kotitaLouDEt 21 (21) uLkomaisEt osakkEEnomistaJat 6 (6) Cramo vuosikertomus 2012 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 105 martti ala-härkönen, talous- ja rahoitusjohtaja puh: 010 661 1270 sähköposti: [email protected] merja naumanen, iR-tiedottaja puh: 010 661 1211 sähköposti: [email protected] taloudellisia julkaisuja voi tilata osoitteesta: Cramo oyj kalliosolantie 2 01740 Vantaa puh: 010 661 1211 sähköposti: [email protected] tietoa sijoittajilla on saatavana osoitteessa www.cramo.com > suomi > sijoittajat. osakEomistuksEn JakautuminEn 31.12.2012 (2011) % 1–100; 20 (19) 101–1 000; 58 (58) 1 001–10 000; 19 (20) 10,001–100 000; 2 (2) 100 001–500 000; 0 (0) 500 001–; 0 (0) sijoittajaosio sisältää tässä julkaisussa esitetyt asiat sekä muita sijoittajasuhteisiin liittyviä tietoja, kuten 15 minuutin aikaviiveellä toimivan osakemonitorin, luettelon yrityksen pysyvistä julkisista sisäpiiriläisistä ja heidän osakeomistuksistaan, esitysmateriaalia ja ajankohtaista markkinatietoa sekä muita palveluita, kuten sijoituslaskurin. OSOITTEENMUUTOS Jos osakkeenomistajan osoite tai osingonmaksua varten ilmoittama tilinumero muuttuu, osakkeenomistajan on toimitettava tästä kirjallinen ilmoitus arvo-osuustilinsä pitäjälle. Jos osakkeenomistajan tili on Euroclear Finland oy:n tilinhoitajapalvelujen pitämä, kirjallinen ilmoitus lähetetään osoitteeseen Euroclear Finland oy, PL 1110, 00101 helsinki tai faksilla numeroon 020 770 6656. Vuoden 2012 tiedotteet löytyvät osoitteesta www.cramo.com > suomi > sijoittajat > tiedotteet. maRkkina-aRVo nasDaQ omX hELsinGissÄ 2008–2012 m€ 585 368 328 333 11 12 141 08 09 10 tiEtoa osakkEEnomistaJiLLE 105 8.3.2013 9.02 STRATEGINEN KULMAKIVI: TOIMINNALLINEN KETTERYYS KETTERÄ – aallonmurtajan rakentaminen on kovaa työtä. töitä paiskitaan yötä päivää, ja tarpeet vaihtelevat nopeasti ja usein yllättäen. on ratkaisevan tärkeää, että työt etenevät juohevasti ja että uusia koneita on nopeasti saatavilla, jos jokin kone esimerkiksi rikkoutuu niin, että sitä ei voi korjata paikan päällä. Daniel Ziarnik, rakennusyhtiö DoRaCon logistiikkainsinööri. DoRaCo on osa CG FaLoChRon -yhtymää, joka vastaa uuden itäisen aallonmurtajan rakentamisesta Puolan Świnoujścieen – asiakkaan vaatima joustavuus edellyttää, että toimintamme on oltava erittäin ketterää ja sopeuduttava lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksiin. yhdistämme kansainvälisen yhtiön resursseihin paikallisen yrityksen vahvuudet, kuten paikallisen asiantuntemuksen, asiakkaiden lähellä olemisen ja yrittäjyyden. sebastian sapieha, Cramo Puolan myyntiedustaja Świnoujścien ulkosatamaa suojaava uusi itäinen aallonmurtaja on 2 990 metriä pitkä. aiemman itäisen aallonmurtajan kanssa se muodostaa puoliksi avoimen altaan, joka on Euroopan suurin lajissaan. tavoitteena on luoda asianmukaiset olosuhteet nesteytettyä maakaasua (LnG) kuljettavien alusten toiminnalle, niiden turvalliselle laituriin kiinnittymiselle sekä LnG:n purkamiselle ja siirtämiselle terminaalin maissa olevaan osaan. Vuonna 2010 alkanut aallonmurtajan rakentaminen saatiin päätöksen vuoden 2012 loppupuolella, ja ensimmäinen kaasulaiva saapuu satamaan vuoden 2014 puolivälissä. 106 LOREM IPSUM CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 106 Cramo vuosikertomus 2012 8.3.2013 9.03 Cramon yhteistyö CG Falochronin kanssa alkoi vuonna 2010, kun Cramo toimitti yhtiölle pientyökaluja, jyriä, kaivinkoneita ja kurottajia. keskeytyksettömän työnteon varmistamiseksi Cramo toimitti työmaalle valaistustorneja ja aggregaatteja. Vuonna 2012 Cramo avasi LnG-rakennustyömaalle väliaikaisen projektitoimipisteen, jossa tarjotaan koneita ja laitteita agrosadille, LnG-terminaalin rakennushankkeen pääurakoitsijalle. Cramo vuosikertomus 2012 CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 107 LOREM IPSUM 107 8.3.2013 9.03 konsernin pääkonttori Cramo Oyj Kalliosolantie 2 01740 Vantaa Suomi Puhelin +358 10 661 10 www.cramo.com toinen konsernikonttori Cramo AB Torshamnsgatan 35 164 95 Kista Sweden Puhelin +46 8 623 5400 www.cramo.com pAikAlliset pääkonttorit suomi Cramo Finland Oy Kalliosolantie 2 01740 Vantaa Suomi Puhelin +358 10 661 10 www.cramo.fi lAtviA Cramo SIA Ganibu Dambis 27/5 1005 Riga Latvia Puhelin +371 673 875 55 www.cramo.lv slovAkiA Cramo Agátová 22 841 01 Bratislava Slovakia Puhelin +421 263 810 799 www.cramo.cz Cramo Finland Oy Siirtokelpoiset tilat PL 9, Huurretie 19 33471 Ylöjärvi Suomi Puhelin +358 10 661 5500 www.cramo.fi liettuA Cramo UAB Verkių g. 50 09109 Vilnius Lithuania Puhelin +370 5 235 7040 www.cramo.lt tHeisen BAumAsCHinen pääkonttorit ruotsi Cramo Sverige AB Torshamnsgatan 35 164 95 Kista Sweden Puhelin +46 8 623 5400 www.cramo.se puolA Cramo Sp.Zo.o. Ul. Pulawska 405 02 801 Warsaw Poland Puhelin +48 22 211 98 98 www.cramo.pl Cramo Instant AB Torshamnsgatan 35 164 95 Kista Sweden Puhelin +46 8 623 5400 www.cramo.se venäJä ZAO Cramo Zanevka 48/1 195298 St.Petersburg Russia Puhelin +7 812 448 4818 www.cramo.ru norJA Cramo AS PB 34, Alnabru 0614 Oslo Norway Puhelin +47 23 37 55 60 www.cramo.no tAnskA Cramo A/S Farverland 7 2600 Glostrup Denmark Puhelin +45 70 110 210 www.cramo.dk viro Cramo Estonia AS Kadaka tee 131 129 15 Tallinn Estonia Puhelin +372 6 830 800 www.cramo.ee ZAO Cramo Rus Mytishinsky district Volkovskoye highway, 39 Box 215, 141006 Mytishi Russia Puhelin +7 495 926 7676 www.cramo.ru sAksA Theisen Baumaschinen AG Emeranstrasse 49-51 85622 München-Feldkirchen Germany Puhelin +49 89 857 98-0 www.theisen.de itävAltA Theisen Baumaschinen Mietpark GmbH & Co. KG Strasse 2A-M13 2351 Wiener Neudorf Austria Puhelin +43 2236 636 35-0 www.theisen.at unkAri Theisen Baumaschinen Mietpark GmbH & Co. KG Védgát utca 8, XXI. Bezirk 1215 Budapest Hungary Puhelin +36 1 427 0103 www.theisen.hu Cramo Kaliningrad P.O. Box 512, 4-aja Bolshaja Okruzhnaja 33 236029 Kaliningrad Russia Puhelin +7 4012 776 222 www.cramo.ru tsekin tAsAvAltA Cramo s.r.o. Slánská 285/13 163 00 Praha 6 - Repy Czech Republic Puhelin +420 226 291 711 www.cramo.cz For a Great DaY at WorK
© Copyright 2024