Akavan Erityisalojen vuoden 2014
Akavan Erityisalojen vuoden 2014 toimintasuunnitelma Sisällys Johdanto: Uusi strategia linjaa toimintaa ........................................................................................................... 4 Edunvalvonta ..................................................................................................................................................... 5 Yksityissektorin edunvalvonta ........................................................................................................................ 5 YTN-toiminta ............................................................................................................................................... 5 Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta .................................................................................... 6 Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta .................................... 6 Kuntasektorin edunvalvonta ........................................................................................................................... 7 Valtiosektorin edunvalvonta ........................................................................................................................... 8 Kirkon sektorin edunvalvonta ......................................................................................................................... 9 Korkeakoulusektorin edunvalvonta .............................................................................................................. 10 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta ............................................................................................ 11 Yksilöedunvalvonta ...................................................................................................................................... 12 Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen ....................................................................................... 12 Työlainsäädäntö ja kehittämishankkeet ................................................................................................... 12 Koulutuspolitiikka ...................................................................................................................................... 13 Ammatillinen edunvalvonta ...................................................................................................................... 13 Elinkeinopoliittinen edunvalvonta ............................................................................................................. 13 Järjestöpoliittinen edunvalvonta Akavassa .............................................................................................. 14 Aluevaikuttaminen .................................................................................................................................... 14 Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta .................................................................................. 14 Jäsen- ja järjestöpalvelut ................................................................................................................................. 15 Jäsenedut ................................................................................................................................................. 15 Jäsenrekisterin kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen .......................................................................... 16 Tutkimustoiminta .......................................................................................................................................... 16 Opiskelijatoiminta ......................................................................................................................................... 17 Koulutustoiminta ........................................................................................................................................... 18 Aluetoiminta ................................................................................................................................................. 19 Viestintä ja markkinointi ................................................................................................................................... 19 Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen ja painopisteet ........................................................................ 19 Jäsenviestintä ........................................................................................................................................... 20 Liiton vaikuttavuus .................................................................................................................................... 21 Markkinointi .............................................................................................................................................. 21 Hallinto ja henkilöstö ........................................................................................................................................ 22 2 Hallinto ......................................................................................................................................................... 22 Organisaation ja henkilöstön kehittäminen .................................................................................................. 22 Liiton henkilöstö ........................................................................................................................................... 23 Talous .............................................................................................................................................................. 23 Jäsenmaksut ja vakuutukset ........................................................................................................................ 23 Hankintasuunnitelma.................................................................................................................................... 24 3 Johdanto: Uusi strategia linjaa toimintaa Akavan Erityisalojen toiminnan painopisteitä ja kehittämistoimia valittaessa vuodelle 2014 on jo alustavasti pyritty ennakoimaan muuttuvan ja päivitettävän liittostrategian vaikutuksia. Akavan Erityisalojen liittostrategiaa on hallitus valmistellut vuoden 2013 aikana ja strategiasta päättää Akavan Erityisalojen syysliittokokous. Liittostrategiassa on sen työstämisvaiheessa nostettu esitys perustehtäväksi ja päämääräksi seuraavat. Liiton perustehtävä olisi: Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistykset toimivat yhdessä jäsentensä hyvän työelämän ja oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta. Liiton päämäärä vuonna 2020 olisi: ”Me olemme jatkuvasti kehittyvä ja esimerkillisesti toimiva ammattiliitto – vahva, vakaa ja vaikuttava.” (Tiivistelmä hallituksen strategiaesityksestä on kuviossa 1.) Vuoden 2014 suunnittelussa on tärkeänä pohjana ollut liiton toimiston tuloksekas, asiantunteva ja hyvin tavoitettavissa oleva palvelu liiton jäsenkunnalle päämääränä vahva jäsenpito. Se ja innovatiivinen uusjäsenhankinta ovat liiton kasvun, elinvoimaisuuden ja vahvan talouden perusta myös vuonna 2014. Kustannustietoisuus on ollut tärkeä tausta vuoden 2014 toiminnan taloudelliselle suunnittelulle. Liiton menoja kasvattavat liiton oleellisten taustaorganisaatioiden kuten Akavan ja ERKO-työttömyyskassan merkittävästi nousevat jäsenmaksut. Akavan Erityisalojen organisaation kehittämisessä painopiste vuonna 2014 on uudistuvan liittostrategian toteuttaminen ja strategian jalkauttaminen toimintaan. Tämä alkaa vuonna 2014 ja uuden liittostrategian jalkauttamisprosessi suunnitellaan tarkasti vuoden 2014 alkupuolella, kun liiton tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet ovat valmiit. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Kuvio 1. Esitys Akavan Erityisalojen strategian 2014–2020 peruselementeiksi 4 Edunvalvonta Yksityissektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen yksityissektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:ssä, jonka neuvottelemien työehtosopimusten tai alakohtaisen edunvalvonnan piirissä piirissä on valtaosa jäsenkunnastamme. Liiton yksityissektorin edunvalvontaa ohjaa ja kehittää yksityissektorin neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimivat liiton työmarkkinalakimies ja omalla vastuualueellaan yksityissektorin asiamies. Neuvottelukunnan tehtävänä on nostaa esille ja sovittaa yhteen yksityissektorin jäsenistön edunvalvontatarpeita liiton toiminnassa ja vahvistaa samalla jäsenyhdistysten yhteistoimintaa sektorilla. Neuvottelukunta jatkaa oman toimintansa kehittämistä, syventää toimialakohtaista osaamistaan ja käyttää monipuolisesti viestinnän keinoja toiminnassaan. Neuvottelukunta kokoontuu vuoden aikana viiteen kokoukseen ja yhteen suunnitteluseminaariin. Yksityissektorilla jäsenistöä työskentelee noin 12 800 henkilöä pääosin asiantuntija- ja esimiesammateissa. Koska jäsenistöä sijoittuu käytännössä lähes kaikentyyppisille toimialoille, yksityissektorin keskeisenä haasteena on valita yhdistäviä tavoitteita ja toimintamuotoja erilaisille ammatillisille ja edunvalvonnallisille ryhmille. Moni yksityissektorin jäsenistöstä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työehtosopimusten piirissä. Kolmannella sektorilla työskentelevät ovat monesti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sopimusten piirissä. Lisäksi Akavan Erityisalat solmii omissa nimissään joitakin työehtosopimuksia. Työllisyys- ja kasvusopimuksen myötä lähes kaikki työehtosopimukset ovat voimassa koko vuoden 2014. Näillä aloilla liiton työt painottuvatkin tällöin kyseisten alojen seurantaan, soveltamiseen, jäsentilaisuuksiin ja mahdolliseen työryhmätyöskentelyyn. Liiton yksityissektorilla toimii myös työehtosopimuksettomien jäsenten asemaa edistävä Sopu-työryhmä. Yksityisen sektorin jäsenistö tarvitsee ja turvautuu merkittävästi yksilöedunvalvonnan palveluihin. Keskeisenä haasteena on edelleen henkilöstöedustusjärjestelmän ja yritysyhdistystoiminnan vahvistaminen muun muassa koulutuksen ja viestinnän keinoin. Liitto jatkaa yksityissektorin työmarkkinatutkimuksen tekemistä ja hyödyntämistä edunvalvonnassaan toimintavuonna. Kysely on osa YTN:n työmarkkinatutkimusta ja -tilastointia. YTN-toiminta Liitto toimii aktiivisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton asiamies-, lakimies-, viestintä- ja assistenttiresursseja kohdennetaan niille aloille, jotka ovat keskeisimpiä liiton jäsenkunnan edunvalvonnan kannalta. Tällaisia aloja ovat mm. järjestösektori ja kaupan ala. Toimintavuonna selvitetään liiton toimintamahdollisuuksia ja kohdennuksia uusillakin aloilla. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että jäsenistömme tulee paremmin huomioon otetuksi YTN:n edunvalvontatyössä. Sopimusalakohtaisen edunvalvonnan lisäksi liiton edustajat toimivat YTN:ssä mm. neuvottelijoina, kouluttajina ja yritysyhdistysten yhteysasiamiehinä. Lisäksi liitolla on edustus YTN:n hallituksessa sekä työsuojelutiimissä. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollisesti toteutuessa lähes kaikki YTN:n solmimat sopimukset ovat voimassa vuoden 2014. Kaupan alan ja järjestösektorin ollessa kuitenkin merkittävässä määrin 5 työehtosopimusten ulkopuolella, jatkuu näillä aloilla toiminta työehtosopimusten kehittämiseksi ja uusien aikaansaamiseksi. YTN Kaupan ala Kaupan alan taustaryhmätoiminnan tavoitteena on alan järjestäytymisen lisääminen, jäsenistön aktivoiminen sekä luottamusvaltuutettujen ja yritysyhdistysten määrän lisääminen alan yrityksissä. Liitto tarjoaa YTN:n kaupanalalle asiamiehen työpanoksen. YTN Järjestösektori Liitosta toimii YTN:n järjestösektorilla yksityissektorin asiamies alan vastuullisena asiamiehenä. Liitto tarjoaa alalle myös viestintätukea ja sihteeripalveluita. Liiton jäsenyhdistysten jäsenistä noin 3 000 työskentelee järjestösektorilla, jota pidetään kolmannen sektorin edelleen laajentuessa jäsenkasvun kannalta potentiaalisena alana. Vuoden 2014 aikana jatketaan työtä työehtosopimusten kehittämiseksi, jalkauttamiseksi ja uusien aikaansaamiseksi järjestösektorille. YTN:n tavoitteena on päästä mukaan sopimusosapuoleksi alalla jo oleviin ei-akavalaisiin sopimuksiin ja erityisesti Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sosiaalialan järjestöjen työehtosopimukseen. Alalle on myös tavoitteena saada Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa alakohtainen työehtosopimus, johon työnantajat voisivat liittyä liityntäpöytäkirjoin. Jäsenistölle järjestetään vuoden aikana alakohtaisia työsuhdetilaisuuksia sekä panostetaan järjestösektorin luottamusmies- ja luottamusvaltuutettuverkostoon. Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta Liiton yksityissektorin jäsenistä merkittävä osa työskentelee työpaikoilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta tai joissa työntekijät ovat jonkin muun kuin akavalaisen työehtosopimuksen piirissä. Tämän ryhmän edunvalvontaa koordinoimaan perustettu yksityissektorin neuvottelukunnan alainen Soputyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2014. Keväällä 2012 lanseerattua matalan kynnyksen ”Kysy työstä” -toimintamallia jalkautetaan edelleen kiinteäksi osaksi liiton ja jäsenyhdistysten edunvalvontaa. Toimintamallia hyödynnetään osana liiton koulutus- ja aluetapahtumia sekä muita jäsentilaisuuksia ja esille tuodaan erityisesti sopimuksettomien asemaa. Sopimuksettomat jäsenet otetaan vahvasti huomioon liiton viestinnässä ja www-sivuilla sekä jäsenille tarkoitetun sähköisen palvelukanavan kehittämisessä. Vuoden aikana pyritään tuottamaan tälle jäsenkunnalle tietoa myös kohdennetusti hyödyntäen erityisesti ”Kysy työstä”-konseptia. Sopimuksettomille jäsenille suunnatun kyselyn kautta arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja tarkastellaan tulevaisuuden painopistealueita. Akavan Erityisalat nostaa esille sopimuksettomien jäsenten asemaa myös Akavassa ja YTN:ssä. Toimintavuonna järjestetään sopimuksettomien aiheesta vaikuttajaseminaari. Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta Liiton yksityisen museoalan työehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan osana työllisyys- ja kasvusopimusta ainakin kevääseen 2016. Neuvottelut kattavavammaksi av-käännöstoimistojen työehtosopimuksesta jatkuvat liitossa vuonna 2014. Liiton yrityskohtaiset työehtosopimukset Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja Viparoon neuvotellaan alkuvuodesta 2014. Liiton tekemät palkkasuositukset ja suositukset työsuhteen ehdoiksi uusitaan keväällä 2014. Yksityissektorin jäsenistölle suunnattu koulutus- ja jäsentapahtuma Inspiraatiopäivä järjestetään keväällä 2014 työtä ja työuria -teeman alla. Tätä täydentävät liiton koulutustarjonta ja jäsenyhdistysten kanssa 6 järjestettävät yhteiset tapahtumat. Toimintavuonna nostetaan esille työtä ja työuria -teemaa eri muodoissa sopimustavoitteissa, viestinnässä ja koulutuksissa. Yksityissektorin painotuksia 2014 • Panostus järjestösektorille sekä YTN:n että oman liiton piirissä. • Sopimuksettomilla aloilla työskentelevien jäsenten tukeminen. • Uusien työehtosopimusten tulkinta jäsenten ja henkilöstöedustajien tukena. Kuntasektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat on JUKOn jäsen Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. Liiton kuntasektorin asiamies toimii JUKOn kuntasektorin edunvalvonnasta päättävissä toimielimissä JUKOn kunnan neuvottelukunnassa ja JUKOn hallituksessa. JUKOn kuntasektorin edunvalvontaa valmistellaan KVTES-jaostossa ja neuvottelujen taustaryhmissä mm. palkkaus- ja työaikakysymyksissä. JUKOn kuntasektorin paikallistyöryhmä käsittelee kuntien säästötoimia ja paikallisia sopimuksia, järjestövalmiustyöryhmä kehittää liittojen yhteistä järjestövalmiusorganisaatiota, koulutustyöryhmä koordinoi liittojen luottamusmieskoulutusta. Liiton kuntasektorin asiamies toimii em. ryhmissä ja mm. järjestää ja kouluttaa luottamusmieskoulutusta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi kunnan neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii liiton kuntasektorin asiamies. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta tai sidosryhmistä. Kuntasektorin edunvalvonnan piirissä on yli 6 500 liiton jäsentä, joista lähes kaikkiin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Kuntasektorin KVTES-sopimus päättyy 28.2.2014 ja uusi sopimus neuvoteltiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisena lokakuussa 2013 ajalle 1.3.2014 – 31.1.2017. Sopimuksessa on kaksi jaksoa, joista ensimmäinen on 1.3.2014 – 31.12.2015. Jälkimmäisen jakson 1.1.2016 – 31.1.2017 toteutuminen neuvotellaan kesällä 2015. Uudelle sopimuskaudelle asetettiin työryhmät kehittämään palkkahinnoittelua ja työaikamääräyksiä. Sopimuskauden keskeinen tavoite on KVTES-sopimuksen palkkausliitteen 2 (sivistystoimi) kehittäminen. Tavoitteet linjataan asianomaisten jäsenyhdistysten kanssa. Kuntasektorin keskeisiä teemoja vuonna 2014 ovat liiton edustamien ammattiryhmien ja jäsenten asema kuntarakennemuutoksissa sekä kuntien palvelurakennemuutoksessa. Kuntien talouden kiristyessä kunnissa käydään todennäköisesti vuonna 2014 yt-neuvotteluja koskien sekä henkilöstön lomautuksia että henkilöston vähentämistä. Yt-neuvotteluja käyvissä kunnissa jäseniä tuetaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa järjestettävillä jäsen- ja luottamusmiestapaamisilla, tiedotuksella sekä työsuhdeneuvonnalla. Liiton edustamien ammattiryhmien työn vaikuttavuutta nostetaan esille jakamalla vaikuttamisaineistoja ja jatkamalla niiden tekemistä. Vaikuttamisaineistoja tehdään keskeisistä ammattiryhmistä niiden edellyttämän koulutustason profiloimiseksi ja näitä ryhmiä koskevien kuntien säästötoimien vastustamiseksi. Luottamusmiesvaalit toimitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä keväällä 2014. Tavoitteena on saada Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä ehdokkaaksi vaaleissa. Tavoitteena on myös lisätä jäsenten tietämystä 7 JUKOn luottamusmiesjärjestelmästä. Luottamusmiesten koulutus järjestetään yhteistyössä JEAn, VAKAVAn ja Talentian kanssa. Järjestövalmiuden kehittäminen on edelleen keskeisellä sijalla. Paikkakuntakohtaista järjestövalmiutta valmistellaan yhteistyössä JUKOn kanssa 20 suureen kaupunkiin. Tavoitteena on saada liiton jäsenet kaikkiin paikallisiin järjestövalmiusryhmiin ja tarjota yhteyshenkilöille koulutusta ja ohjeistusta. Liiton omaa kuntasektorin järjestövalmiussuunnitelmaa tarkennetaan Kuntasektorin edunvalvontatiedotus toteutetaan verkkosivujen, Yhteenveto-lehden, yhteisakavalaisen Kuntatiimi-tiedotteen ja uutiskirjeiden avulla. Kuntatiimi-tiedotteesta toimitetaan myös ruotsinkielinen käännös Kommunteamet. Kirjastoalan ammatillisten ja aatteellisten järjestöjen Minerva-yhteistyössä liitto on mukana yhdessä Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n kanssa. Yhteistyössä valmistellaan kirjastoalan asemaan ja palkkaukseen liittyviä kannanottoja ja kampanjointia. Tutkimustoiminnassa selvitetään kuntasektorin jäsenten palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevia kysymyksiä. Kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutetaan syksyllä 2014. Kunnan neuvottelukunta kehittää liiton kuntasektorin edunvalvontaa ja omaa toimintaansa. Neuvottelukunnan kunnan kokousten teemoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota toimintavuonna. Tavoitteena on myös neuvottelukunnan työmarkkinatietoisuuden lisääminen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Neuvottelukunta kokoontuu vuoden aikana seitsemään kokoukseen ja yhteen suunnitteluseminaariin. Neuvottelukunnassa käsittelyssä olevia ja päätökseen tulevia edunvalvonta-asioita käsitellään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa jo valmisteluvaiheessa. Kuntasektorin edunvalvontatyössä tämä toteutetaan yhteisellä valmistelulla kuntasektorin jäsenyhdistysten edustajista koostuvassa KVTES-taustaryhmässä. Kuntasektorin edunvalvonnan painopisteitä 2014 • Jäsenten tukeminen kuntien henkilöstöön kohdentuvissa säästöpaineissa. • Jäsenten aktivointi JUKOn luottamusmiesvaaleissa. • Jäsenten edunvalvontatietoisuuden lisääminen. Valtiosektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen valtiosektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat on JUKOn jäsen Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. Liiton valtiosektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi valtion neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii liiton valtiosektorin asiamies. Neuvottelukunta kokoontuu noin 8-10 kertaa vuodessa käsittelemään valtiosektorin asioita liiton näkökulmasta. Neuvottelukunta kehittää liiton valtiosektorin edunvalvontaa ja omaa toimintaansa sekä on aloitteellisen JUKOn valtiosektorin edunvalvonnan kehittämisessä. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta tai sidosryhmistä. Toimintavuonna neuvottelukunta tiivistää keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä liiton hallituksen kanssa. 8 Valtiosektorin edunvalvonnan piirissä on noin 3 500 liiton jäsentä joihin sovelletaan valtion yleistä työ- ja virkaehtosopimusta. Valtion virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2014 ja uusi sopimus neuvoteltiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisena lokakuussa 2013 ajalle 1.4.2014 – 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen 31.1.2017. Osana tuloksellista edunvalvontaa JUKOn valtion neuvottelukunta ja keskuslakkotoimikunta järjestävät työtaisteluharjoituksia vähintään kerran vuodessa ja myös virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Vuonna 2014 Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunta osallistuu neuvottelukuntana ao. harjoitukseen. Valtiosektorilla toteutetaan edelleen toimintavuonna merkittäviä muutoksia osana valtion kehittämis- ja tuloksellisuusohjelmaa. Odotettavissa on myös virastojen ja laitosten yt-neuvottelujen jatkuminen, koska virastoille budjetoidut varat ovat osin alimitoitettuja. Liitto järjestää yhdessä JUKOn ja muiden akavalaisten liittojen kanssa tarvittaessa virastojen henkilöstölle tilaisuuksia muun muassa yt-menettelyn vaikutuksista. Liitto toimii aktiivisesti jäsenten etujen puolustamiseksi myös muissa valtion muutoksissa kuten esimerkiksi virastojen yhdistämistilanteissa. Akavan Erityisalat toteuttaa valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen toimintavuonna. Työmarkkinatutkimusta hyödynnetään muun muassa neuvottelutavoitteiden laadinnassa ja tiedotuksen suuntaamisessa. Tutkimustuloksia käytetään perusteltaessa jäsenistömme edunvalvontatavoitteita sekä JUKOssa että eri virastoissa käytävissä neuvotteluissa. Vuonna 2014 valtiosektorin neuvottelukunta järjestää yleisen jäsentilaisuuden, jonka tavoitteena on nostaa valtiosektorilla toimivien liiton jäsenyhdistysten jäsenten tietoisuutta edunvalvonnasta, sopimustilanteesta/sopimuksesta. Tavoitteena on myös tarjota tietoa ja tukea työssäjaksamiseen ja muuhun työhyvinvointiin jatkuvien muutosten keskellä. Akavan Erityisalojen verkkosivuille kootaan oman liiton sekä JUKOn valtion neuvottelukunnan materiaalia sekä muuta ajankohtaista valtion edunvalvontaan liittyvää tietoa. Valtiosektorin jäsenten edunvalvontatiedotus toteutetaan Akavan Erityisalojen verkkosivujen, Yhteenvetolehden, yhteisakavalaisen Keppi & porkkana -tiedotteen sekä liiton valtiosektorin uutiskirjeiden kautta. Valtion edunvalvonnan painopisteitä 2014 • Jäsenten tukeminen valtion virastojen tuloksellisuus- ja säästöpaineissa. • Jäsenten edunvalvontatietoisuuden parantaminen. • Uuden virkaehtosopimuksen tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Kirkon sektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen kirkon sektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä kirkon virka- ja työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa. Kirkon sektorilla työskentelee noin 200 jäsenyhdistystemme jäsentä. Akavan Erityisaloilla on JUKOn kirkon neuvottelukunnassa edustus ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa jäsenten edunvalvontaan. Kirkon hallintoa tullaan kehittämään palvelukeskusten kautta. Tällöin erityisesti hallinnollista työtä tekevien jäsenten työ- ja toimintaympäristö tulee muuttumaan, mikä tuo haasteita edunvalvontaan. Liitto osallistuu edelleen kirkon tiedotusalan vuotuiseen koulutustapahtumaan yhdessä jäsenyhdistyksensä Viestin kanssa. Liitto tiedottaa tarvittaessa kirkon sektorin jäsenille erillisellä 9 jäsentiedotteella erityisesti sopimusneuvotteluista ja -ratkaisusta. Kirkon virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2014. Kirkon sektorin edunvalvonnan painopisteitä 2014 • Palvelukeskusuudistus ja hallintohenkilöstön asema. • Uuden virka- ja työehtosopimuksen tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Korkeakoulusektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen yliopistosektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa. Ammattikorkeakoulupuolella sopimustilanne on hajanainen ja edunvalvonnan painopiste on yksilöedunvalvonnassa. Liiton korkeakoulusektorin työmarkkinaedunvalvonnasta huolehtii korkeakoulutoimikunta, jossa esittelijänä toimii liiton koulutuspoliittinen asiamies. Toimikunnan tehtävänä on vastata yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin neuvottelutoiminnasta ja edistää jäsenistön tarpeiden huomioon ottamista, viestintää ja jäsenyhdistysten yhteistoimintaa korkeakoulusektorilla. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana neljään kokoukseen. Yliopistosektorilla työskentelee noin 1 100 jäsentä, jotka kuuluvat 11 eri jäsenyhdistykseen. Yliopistot ovat valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä, joiden toimintaa säännellään yliopistolaissa. Työehtosopimustoiminnasta vastaa akavalaisittain Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja työnantajapuolta edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat ry. Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.3.2014. Koska yliopistot tulivat mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen neuvotteluratkaisuun syksyllä 2013, työehtosopimuskausi jatkuu suoraan keväällä 2014. Toiminta painottuu tällöin tiedottamiseen, uuden sopimuksen tulkintaan ja työehtosopimuksen kehittämiseen liittyvään työryhmätyöskentelyyn. Liiton keskeisenä tavoitteena on parantaa yliopistojen hallinto- ja kehityshenkilöstön asemaa palkkauksellisesti ja edustuksellisesti. Liitto järjestää tarvittaessa yliopistojäsenistölle ajankohtaisista muutoshaasteista kenttätilaisuuden sekä huolehtii sektorikohtaisesta ajankohtaisviestinnästä mm. JUKOn sähköisen Yliote-tiedotteen ja liiton uutiskirjeen kautta. Jäsenistölle tehtävästä työmarkkinatutkimuksesta saadaan pohjaa edunvalvontatoimenpiteille ja sisältöjä viestintään. Liitto vaikuttaa myös toimialan lainsäädännön kehittämiseen ja toimintaedellytyksiin Akavan kannanottojen, Akavan yliopisto-ryhmän ja Akava-Unifin toiminnan kautta. Ammattikorkeakoulusektorilla työskentelee noin 600 jäsentä, jotka kuuluvat 13 eri jäsenyhdistykseen. Ammattikorkeakoulujen jäsenet työskentelevät useiden kunnallisten ja yksityisten työehtosopimusten piirissä. Ammattikorkeakoulu-uudistus 2014 alusta muuttaa voimakkaasti ammattikorkeakoulujen rahoitusta, rakenteita ja koulutussisältöjä. AMK:t tulevat jatkamaan 2014 organisaatioiden ja tehtävien sulauttamista henkilöstövähennyksin. Liitto tukee AMK-jäsenistöä muutostilanteissa yksilöedunvalvonnan palveluin ja sektorikohtaisella ajantasaisella viestinnällä kentän muutoksista. Jäsenistölle järjestetään tarvittaessa AMK-jäsentilaisuuksia, joissa hyödynnetään liiton työmarkkinatutkimusta. Liitto vaikuttaa toimialan lainsäädännön kehittämiseen ja 10 alan edellytyksiin ennen muuta Akavan kannanottojen, Akavan AMK-ryhmän ja Akavan Arene-yhteistyön kautta. Liitto jatkaa myös Akavassa tehtävän AMK-sidosryhmäyhteistyön tukemista ja kehittämistä. Korkeakoulusektorin painopisteitä 2014 • Yliopistojen hallintohenkilöstön edustuksellisen aseman parantaminen. • Ammattikorkeakoulu-uudistus ja jäsenten paikallinen tukeminen muutoksessa. • Uusien työehtosopimusten tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, jossa esittelijänä toimii liiton lakimies. Edunvalvonnan kohderyhmiä ovat päätoimiset ja sivutoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät, ei-työsuhteiset freelancerit sekä apurahalla työskentelevät jäsenet. Yhteensä näissä ryhmissä on noin 800 jäsenyhdistysten jäsentä. Toimikunta tekee ehdotukset ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa koskevista linjauksista ja kannanotoista. Toimintavuoden aikana keskeinen edunvalvonnallinen asia on hankintadirektiivin johdosta tehtävä hankintalain kokonaisuudistus. Toimikunnan toimesta lähetetään jäsenistölle kysely hankintalain toimivuudesta ja tulosten perusteella pyritään vaikuttamaan kansallisen hankintalain valmisteluun ammatinharjoittajien ja yrittäjien näkökannalta. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana neljään kokoukseen. Ammatinharjoittajille ja yrittäjille järjestetään kolme koulutustilaisuutta ajankohtaisista asioista jäsenistön toivomusten ja toimikunnan ehdotusten mukaan. Toimintavuoden aikana painopisteenä on yrittäjän työhyvinvointi, josta järjestetään yksi koulutustilaisuus. Toimintavuoden aikana alkaa uusi ESR-ohjelmakausi (2014–2020). Mikäli ohjelmakauden toimintalinjat sen mahdollistavat, haetaan ESR-rahoitusta ammatinharjoittajien ja yrittäjien työhyvinvointia koskevaan hankkeeseen. Lisäksi tehdään hakemus Kelalle ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnatusta ASLAKkuntoutuksesta. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta jatkaa omaa koulutustoimintaansa järjestämällä ”Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä” -koulutuksia. Koulutusten kohderyhminä ovat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutukset palvelevat liiton kannalta jäsenpitoa ja ammatinharjoittajajäsenyyden kannalta jäsenhankintaa. Lisäksi jäsenhankinnan suoramarkkinointi toteutetaan EPortin kautta. Toimintavuoden aikana jäsenhankintaa toteutetaan myös osallistumalla Oma Yritys -messuihin muiden akavalaisten liittojen kanssa edellyttäen, että riittävän moni akavalainen liitto osallistuu messuille. Toimintavuoden aikana osana jäsenpitoa tehostetaan tiedottamalla tehostetummin jäseneduista. Lisäksi järjestetään jäsenistölle verkostoitumistilaisuus. Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaan vaikutetaan Akavan kautta sekä elinkeinopoliittisen toimikunnan EPOn että ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän toimintaan osallistumalla. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonnan painopisteitä 2014 • Vaikuttaminen hankintalain kokonaisuudistukseen. 11 • Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työhyvinvoinnin parantaminen. Yksilöedunvalvonta Akavan Erityisalojen tarjoama yksilöedunvalvonta, työsuhdeneuvonta ja oikeudellinen apu erimielisyystilanteissa ovat jäsenistön erityisen paljon arvostamia palveluita. Maan taloudellinen tilanne ja yritysten sekä julkisen puolen säästöpaineet yt-neuvotteluineen heijastuvat suoraan jäsenistön edunvalvontatarpeisiin ja ratkaisevat lopulliset painotukset yksilöedunvalvonnassa. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset lisäävät sopimustulkintoihin liittyvän neuvonnan tarvetta. Liiton yksilöedunvalvontaa hoitavat viisi lakimiestä ja neljä asiamiestä. Toimeksiannot jaetaan työnantajasektoreittain, jolloin yksityisestä sektorista vastaavat kolme lakimiestä ja asiamies sekä julkisesta sektorista kaksi lakimiestä ja kolme asiamiestä. Yksilöedunvalvonnan tavoitettavuutta parannetaan toimintavuonna puhelin- ja sähköpostipalvelua kehittämällä. Yhteydenottojen määrän arvioidaan kuukausitasolla olevan noin 800. Jäsenyhdistyksille toimitetaan vuosittain yhteenvetotietoa yksilötason edunvalvonnan jutuista. Liiton asiamiehet ja lakimiehet kouluttavat jäsenistöä säännöllisesti ajankohtaisista yksilöedunvalvonnan aiheista. Jäsenistölle tarjottava palkkaneuvontaa tukeva järjestelmä, ns. palkkapuntari uusitaan vuoden 2014 aikana. Ulkopuolisen kumppanin tuottamat urapalvelut täydentävät osaltaan jäsenen yksilöedunvalvonnasta saamaa palvelua. Liiton verkkosivustolle, erityisesti syksyllä 2013 avautuvalle, kirjautumisen takana olevalle jäsensivustolle tuotetaan liiton lakimiesten toimesta oikeudellisia sisältöjä työelämän edunvalvonta-aiheista. Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Työlainsäädäntö ja kehittämishankkeet Työelämän ajankohtaisiin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin Akavan Erityisalat vaikuttaa ennen muuta keskusjärjestö Akavan kautta. Myös neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n kautta sekä liiton omien kannanottojen avulla nostetaan esille jäsenkunnalle tärkeitä työelämäkysymyksiä. Merkittävät työelämäkysymykset pohjautuvat voimassa olevaan hallitusohjelmaan ja ne valmistellaan kolmikantaisesti. Mahdollinen työllisyys- ja kasvusopimus sekä siihen liittyvä Suomen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma nostaa yhteiskunnalliseen valmisteluun lukuisia työelämää koskevia lainsäädäntöhankkeita ja selvitystöitä vuodelle 2014. Akavan Erityisalat nostaa esille jäsenistön edunvalvontatarpeita ja pyrkii vaikuttamaan valmistelutyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liitolle keskeisiä teemoja ovat mm. korkeakoulutettujen alipalkkakysymykset, määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät haasteet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, työaikajoustot sekä työhyvinvointi asiantuntija- ja esimiestyössä. Liitto huolehtii viestinnän keinoin myös siitä, että jäsenistö saa ajoissa tietoa voimaantulevista lakimuutoksista Merkittävänä työelämäaiheena 2014 tulee olemaan työurien jatkamistoimenpiteet ja työeläkejärjestelmän uudistaminen. Toimintavuoden syksyllä liitto valmistautuu edunvalvonnallisilla teemoilla keväällä 2015 pidettäviä eduskuntavaaleja varten. Akavan Erityisalat osallistuu Akavan toimielinorganisaatiossa olevien liiton edustajien kautta Akavan vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön. Vuonna 2014 merkittäviä asioita tulevat olemaan Akavan hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Lisäksi Akavassa valmistellaan 12 uusia keskusteluasiakirjoja mm. aiheesta: Hyvinvointiyhteiskunta 2018, julkisen sektorin rakenne ja toimivuus. Myös keskusteluasiakirja koulutuspolitiikkaan on työn alla vuonna 2014. Akavan Erityisalat seuraa ja valmistautuu Akavan kautta myös EU-vaalien lähtötavoitteisiin ja keskusteluun. Vuonna 2014 on suunniteltu myös Akavan kuluttaja- ja yhteiskuntavastuuprofiilin vahvistamista ja tässäkin on tärkeää saada kuuluviin myös Akavan Erityisalojen jäsenkunnan näkemykset. Yhteiskunnallisen edunvalvonnan tavoitteita ja linjauksia valmistellaan tarpeen mukaan Akavan Erityisaloissa hallituksessa ja liiton eri neuvottelukunnissa ja toimikunnissa. Koulutuspolitiikka Akavan Erityisalat edustaa Akavassa jäsenryhmiään koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa hallituksen alainen koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla on edustus. Liiton koulutuspoliittinen asiamies tapaa vuoden aikana myös tärkeimmät sidosryhmät. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten edustamien alojen kannalta merkittäviä kysymyksiä vuonna 2014 ovat mm. lykkääntynyt korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja ammattikorkeakoululain uudistusten täytäntöönpano. Koko ammattikorkeakoulukenttä on vahvasti muuttunut rahoituksen, rakenteiden ja lainsäädännön osalta. Akavan Erityisalat jatkaa myös vuonna 2014 akavalaisessa yhteistyössä tehtävää toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa ja syventää suhteita ammattikorkeakoulu- ja yliopistokentän toimijoihin, mm. rehtoreihin yhteisjärjestöjen Arenen ja Unifin kautta. Maan hallituksen rakenneohjelmassa on myös muita jäsenistöllemme tärkeitä hankkeita. Muutoksia ovat hakijasuman mahdollinen purkaminen tietyille aloille sekä opintoaikojen lyhentäminen muun muassa opintotukikannustimien myötä. Useita alojamme koskettaa osin ristiriitaisesti myös esitys kelpoisuusvaatimusten alentamisesta; tämä parantaa alemman korkeakoulututkinnon ja huonontaa ylemmän korkeakoulututkinnon kelpoisuutta työmarkkinoilla. Koulutuksen maksullisuuskeskustelu noussee esille myös toimintavuonna. Akavan Erityisalojen sisällä koulutuspolitiikan koordinointia selkeytetään. Tämä merkitsee myös vastuiden selkeyttämistä liiton ja jäsenyhdistysten kesken. Ennakoivaa raportointia kehitetään muun muassa koulutuspoliittisen asiamiehen kuukausikatsauksen avulla sekä aktivoimalla jäsenyhdistyksiä. Myös lausuntokäytäntöä uudistetaan. Ammatillinen edunvalvonta Jäsenistön ammatillisesta edunvalvonnasta vastaavat ensi sijassa jäsenyhdistykset. Toimialakohtaista yhteistyötä lisäämällä ammatillista edunvalvontaa syvennetään toimintavuonna sosiaali- ja terveyspalvelualoilla ja järjestösektorilla. Akavan Erityisaloilla on edustus Akavan sosiaali- ja terveyspoliittisessa toimikunnassa sekä Kulttuuripoliittisen ohjelman seurantaryhmä Akavan Erityisalojen oma sosiaali- ja terveyspoliittinen ryhmä (soterpo) toimii taustaryhmänä liiton edustajalle Akavan sosiaali- ja terveyspoliittisessa työryhmässä. Liiton oman soterpo-ryhmän tarkoituksena on koordinoida liiton edustamien eri ammattialojen edunvalvontaa sosiaali- ja terveysalalla ja luoda mahdollisuus eri ammattiryhmien yhteisille toimille. Ryhmässä ovat mukana ammattialaa edustavat jäsenyhdistykset. Akavan Erityisalojen piirissä toimii myös järjestösektorin ammatillinen ryhmä. Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Akavan Erityisalojen elinkeinopoliittista edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla Akavan kautta liiton edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin. 13 Liiton elinkeinopoliittiset kysymykset pohjautuvat Akavan elinkeinopoliittiseen ohjelmaan. Elinkeinopolitiikassa yhtenä keskeisenä asiana on yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyden edellytysten turvaaminen. Yrittäjäksi ryhtymistä tulee kannustaa ja yrittäjyyskasvatusta monipuolistaa sekä lisätä eri koulutusasteilla. Toimintavuoden aikana on myös keskeisesti esillä yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen, koska yksi suurimpia yrittäjäksi ryhtymisen esteitä on sosiaaliturvaan liittyvät erot palkansaajien ja yrittäjien välillä. Keskeisesti on esillä myös hankintalainsäädäntöön vaikuttaminen siten, että pienten yritysten on helpompi osallistua julkisiin hankintoihin. Akavan Erityisaloilla on edustus Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa sekä ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmässä.. Elinkeinopoliittiset asiat ovat luonnollisesti esillä myös Akavan hallituksen asialistalla. Elinkeinopoliittisessa toimikunnassa käsiteltäviä asioita tuodaan tarpeen vaatiessa Akavan Erityisalojen hallitukseen ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikuntaan Järjestöpoliittinen edunvalvonta Akavassa Akavan Erityisalat keskusjärjestö Akavan jäsenliittona toimii aktiivisesti Akavan järjestöpoliittisella kentällä. Akava-yhteisön sisäisen yhtenäisyyden vahvistaminen ja jäsenjärjestöille suunnatut palvelut ovat keskeisiä yhteistyöalueita Akavan sisäisessä järjestöpolitiikassa. Järjestöpolitiikkaa koordinoi Akavassa järjestötoimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla on edustus. Vuonna 2014 keskeistä Akavan järjestöpolitiikassa tulee olemaan mm. Akavan sisäisen yhteistyön tehostaminen hakemalla laatua ja tehokkuutta toimintaan Akavan jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä hyödyntämällä ja hakemalla sitä kautta mahdollisia kustannussäästöjä. Akavassa on vuonna 2014 järjestötyössä keskeisellä sijalla järjestäytymisen edistäminen ja sitä edistävissä hankkeissa, joissa Akavan Erityisalat ovat mukana. Järjestäytymisen edistämisen painopiste ovat erityisesti nuoret aikuiset. Aluevaikuttaminen Akavan aluetoiminta on vuoden 2013 aikana organisoitu uudelleen verkostomaiseen muotoon, jolla pyritään lisäämään toiminnan vaikuttavuutta. Akavan Erityisaloilla on Akavan verkostoissa nimetyt edustajat 14 alueella ja seitsemässä johtoryhmässä. Toiminnalla edistetään Akavan tavoitteita erityisesti koulutukseen, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työelämän laatuun liittyvissä kysymyksissä. Verkostojen tehtävänä on taata, että korkeasti koulutetuille tärkeät näkökulmat pysyvät esillä alueellisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Linjassa Akavan tavoitteiden kanssa Akavan Erityisalat hyödyntää toimintavuonna entistä vahvemmin alueellisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia omassa aluetoiminnassaan. Liitto pyrkii tekemään aloitteita, linjaamaan ja ottamaan kantaa alueellisiin asioihin, tiivistämään Akavan ja Akavan Erityisalojen oman aluetoiminnan välistä yhteyttä ja varmistamaan, että liiton sisäiset prosessit tukevat ja edistävät yhteiskunnallista vaikuttamista alueilla. Akavan verkostoissa Akavan Erityisalojen edustajina toimivat kutsutaan kaksi kertaa vuoden 2014 aikana koulutukselliseen seminaariin, joissa käydään keskustelua alueilla ajankohtaisista yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoista Akavan Erityisalojen näkökulmasta. Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta Akavan Erityisalat seuraa kansainvälisiä työmarkkina-asioita etupäässä Akavan kautta ja/tai Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten kansainvälisen toiminnan kautta. Tarvittaessa Akavan Erityisalat pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen edunvalvontaan eri yhteistyöjärjestöjen kautta. Kansainvälistä edunvalvontaa hoidetaan toimintavuoden aikana vaikuttamalla Akavan kautta liiton edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin. 14 Akavan Erityisalat on Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n jäsen. Liitto osallistuu sen toimintaan tiedotuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Olemme myös mukana julkisten palvelujen ammattiliittojen yhteisjärjestöissä sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella tasolla. Eurooppalainen järjestö on European Federation of Public Service Unions (EPSU) ja pohjoismainen Nordens Offentliganställdas Fackliga Samorganisation (NOFS). Vaikutustyössä vuoden 2014 keskeisenä teemana on Euroopan Parlamentin äänestykseen tulevan hankintadirektiivin seuraaminen ja vaikuttaminen kansallisten lainsäädäntöjen valmisteluun. Akavan Erityisalat toimii jäsenenä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Osana suomalaista ja kansainvälistä ayliikettä SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. Akavan Erityisalat välittää tarpeen mukaan tietoa jäsenyhdistyksilleen suomalaisia palkansaajia koskevista kansainvälisistä asioista ja pyytää yhdistyksiltä lausuntoja kannanmuodostustaan varten. Keskeistä on myös saada keskusliittoon tietoa jäsenyhdistysten omista kansainvälisistä hankkeista. Jäsen- ja järjestöpalvelut Vuotta 2014 linjaa uusi strategia, joka huomioidaan myös jäsen- ja järjestöpalveluissa. Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistykset toimivat yhdessä jäsentensä hyvän työelämän ja oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta. Jäsenyhdistysten ja Akavan Erityisalojen välisessä toiminnassa selvennetään keskinäinen vastuunjako päivittämällä yhdessä Yhteistoiminnan periaatteet -asiakirja. Päivityksen pohjana käytetään syksyllä 2013 tehtyä taustakyselyä nykyisen vastuujaon toimivuudesta. Erityisesti tavoitellaan sitä, että kaikki osapuolet sitoutuvat periaatteisiin ja että ne on laadittu yhdessä. Uusien luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden osalta parannetaan yhteistoiminnan periaatteisiin perehdytystä. Asiakirjan päivityksen yhteydessä selkiytetään Akavan mallin mukaisesti myös Akavan Erityisalojen sisäisiä järjestörajoja ja niihin liittyviä pelisääntöjä. Yhteistyötä tiivistetään myös keskinäistä viestintää tehostamalla. Akavan Erityisalojen sisäistä uutiskirjettä hyödynnetään jatkossakin keskinäisessä viestinnässä, samoin Akavan Erityisalojen intranettiä. Keväällä 2014 uudistetaan Akavan Erityisalojen puhelinjärjestelmä. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia tavoitettavuuden parantamiseen. Erityisesti työsuhdeneuvonnan tavoitettavuutta selkeytetään jäsenen kannalta. Yleinen jäsenpalvelun tavoite on ns. yhden luukun periaate: jäsenellä on käytössään esim. ryhmäsähköpostiosoite, johon hän lähettää viestinsä. Jäsen saa henkilökohtaista ja luottamuksellista palvelua siltä lakimieheltä, jonka toimialueeseen kysymys liittyy. Näin parannetaan myös sijaistamista poissaolojen aikana. Malli on jo käytössä jäsensihteereillä, joilla on lisäksi käytössä oma palvelusarjanumeronsa. Jäsenpitoa tuetaan elokuussa 2014 järjestettävällä Lintsi-päivällä. Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa toteutettu tapahtuma sai erittäin positiivista palautetta. Palautteen perusteella Lintsi-päivällä on selkeä jäsenpidollinen tehtävä. Palautteesta kävi myös ilmi, että jäsenen seurueeseen kuuluvat perheenjäsenet ja ystävät levittävät positiivista viestiä Akavan Erityisaloista ja yleisesti ammattiyhdistystoiminnasta. Jäsenedut Nykyinen muovinen jäsenkortti on voimassa vuoden 2014. Uuden vaihtoehdon kartoitus on aloitettu syksyllä 15 2013 ja vaihtoehtona selvitetään mobiilijäsenkorttiin siirtymistä. Muovikorttiin liittyy kaksi jäsenetua (Teboil ja vakuutusetu If), jotka kilpailutetaan vuoden 2014 aikana. Jäsenyyteen liittyvien ostoetujen kokoaminen on keskitetty Jäsenedut.fi-palveluun, jota Akavan Erityisalat tukee markkinoimalla palvelua. Jäsenedut.fi–palvelun tarjoamia jäsenetuja seurataan aiempaa tarkemmin ja tarvittaessa annetaan aktiivisesti palautetta ja kehitysideoita Akavan Erityisalojen jäsenten tarpeiden mukaisesti. Urapalveluiden osalta vuonna 2013 tehtiin yhteistyösopimus UpPartnersin kanssa. Yhteistyötä jatketaan kolmivuotisella sopimuksella ja palvelu pidetään toistaiseksi ulkoistettuna. Palvelu on saanut erittäin hyvää asiakaspalautetta. Vuoden 2013 keskiarvo on 4,6 (asteikolla 1-5, jossa 5 erittäin tyytyväinen). Erityisen tyytyväisiä ollaan oltu siihen, että palvelu on valtakunnallisesti käytettävissä eikä sidottu Helsinkiin. Tämä tukee myös Akavan Erityisalojen arvoja oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Vuonna 2014 rakennetaan uudestaan Akavan Erityisalojen palkkapuntari, joka on jatkossakin jäsenten käytössä jäsensivustolla. Nykyinen palkkapuntari perustuu jäsentietoihin, eikä tämä anna jäsenelle riittävää ja oikeellista tehtäväkohtaista tietoa palkkojen keskiarvosta. Työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyvä palkkaneuvonta on osa edunvalvonnan asiamiesten työtä. Vuoden alusta yhden asiamiehen toimenkuvaan liitetään palkkaneuvonnan ja sen työkalujen kehittäminen. Uutta työkalua voivat kaikki hyödyntää työssään. Palkkaneuvonnan tilannetta arvioidaan uudestaan, kun uusi palkkapuntari on käytössä ja siitä on saatu käyttökokemuksia. Jäsenrekisterin kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Vuonna 2014 aloitetaan selvitykset nykyisen Lyyti-järjestelmän korvaamiseksi. Digian toimittama Lyyti on jäämässä vanhanaikaiseksi ja sen laajempi kehittäminen on vanhentuneen tekniikan takia erittäin kallista. Järjestelmävaihtoehdoissa huomioidaan muiden järjestöjen käyttökokemukset. Yhtenä vaihtoehtona on siirtyä Digian uusiin tuoteversioihin. Jäsenrekisteri ja siellä käytettävät parametrit ovat erityisen kriittisiä viestinnässä, tutkimustoiminnassa ja tilastoinnissa. Kohdennettua jäsenviestintää kehitetään vuonna 2014 päivittämällä ja tarkistamalla mm. työnantajatietojen sektoritietoja. Tilastointia varten mietitään uudestaan mm. jäsensivustolla oleva ammattinimikelistaus. Vaihtoehtona on käyttää jatkossa esimerkiksi Tilastokeskuksen valmiita listoja. Näin saataisiin tilastoissa ja tutkimuksissa hyödynnettyä yleisesti vertailukelpoista tietoa. Marraskuussa 2013 uudistettiin Akavan Erityisalojen jäsensivuston rakenne ja tekninen alusta vaihdettiin Digian LEXiin. Jäsensivustoa kehitetään edelleen vuonna 2014 ja yhtenä tavoitteena on aktivoida jäseniä vierailemaan sivustolla useammin kuin aiemmin. Tutkimustoiminta Akavan Erityisalojen tutkimustoimintaa on selvitetty vuonna 2013. Vuonna 2014 jäsenyhdistysten ja Akavan Erityisalojen välistä yhteistyötä tutkimustoiminnassa tiivistetään ja tutkimusten tulosten käsittelyprosessia tehostetaan. Tutkimustoiminnan yhteistyökumppanit kilpailutetaan. Vuonna 2014 tutkimustoiminta osa palvelupäällikön toimenkuvaa eikä tähän varata täyspäiväistä henkilöresurssia. Edunvalvonnan asiamiehet seuraavat oman vastuualueensa tutkimuksia ja hyödyntävät niiden tuloksia työssään. Työmarkkinatutkimuksissa yksityisen sektorin osalta Akavan Erityisalat on esittänyt YTN:lle toiveen, että tutkimus tehtäisiin jatkossa joka toinen vuosi kuten kuntasektorilla. Jos esitystä ei hyväksytä, tehdään vuonna 2014 työmarkkinatutkimus kaikilla sektoreilla. 16 Vuonna 2014 tehdään Akavan Erityisalojen palvelututkimus, jossa selvitetään tyytyväisyyttä nykyisiin palveluihin. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Opiskelijatoiminta Akavan Erityisalojen opiskelijatoiminta perustuu jäsenyhdistysten opiskelijajäsenten edunvalvontaan yhteisissä ja yleisissä opiskelijaedunvalvonnallisissa kysymyksissä. Keskeistä on tukea jäsenyhdistysten opiskelijajäsenten määrän kasvua sekä opiskelevien jäsenten siirtymistä täysjäseneksi valmistumisen jälkeen. Jäsenpitoon kiinnitetään toimintavuonna erityistä huomiota muun muassa segmentoimalla palveluja. Käytännön opiskelijatyössä parannetaan opiskelijoiden työelämätaitoja ja -tietoutta sekä jaetaan tietoa omasta liitosta ja jäsenyhdistyksestä. Korkeakoulukäynneillä, opiskelijamessuilla ja liiton opiskelijatapahtumissa tarjotaan tietoa järjestäytymisestä, työharjoitteluasioista, työnhausta, työsopimusasioista, työttömyysturvasta sekä työelämän ajankohtaisista kysymyksistä. Työssä hyödynnetään Akavan Erityisalojen Aivan erityinen -konseptia. Siinä Akavan Erityisalat ja kulloinkin kyseessä olevat jäsenyhdistykset järjestävät yhdessä oppilaitostilaisuuksia, joiden teemoina ovat sekä työelämäkysymykset että järjestäytyminen. Liiton alue- ja koulutustoiminnan opiskelijatapahtumat keskittyvät opiskelijoiden hyvinvointiin sekä aikuisopiskelijoihin. Hyvinvointitapahtuma järjestetään alkuvuodesta Turussa ja kaksi aikuisopiskelutapahtumaa alkuvuodesta Helsingissä ja toinen loppuvuodesta Joensuussa. Näiden lisäksi vuoden aikana järjestetään kaksi isompaa opiskelijatapahtumaa. Akavan Akava Camp -korkeakoulukierroksia ei tiettävästi järjestetä enää vuonna 2014. Näin ollen Akavan Erityisalojen korkeakouluilla näkyminen tapahtuu vuonna 2014 oman Aivan erityinen -konseptin myötä. Tämän lisäksi liitto osallistuu muihin omaa jäsenkuntaansa lähellä oleviin opiskelijatapahtumiin yhdessä jäsenyhdistysten sekä Akavan ja sen jäsenliittojen kanssa. Opiskelijatapahtumat toteutetaan liiton opiskelijaasioista vastaavan asiamiehen koordinoimana sekä kenttää kiertävien opiskelijamarkkinoijien avulla. Liitto tukee aktiivisesti ja tasapuolisesti jäsenyhdistysten opiskelijarekrytointia näiden edustamissa korkeakouluissa siten, että jäsenyhdistykset pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijatoiminnassa keskeisiä tiedotuskanavia ovat oppilaitoksissa järjestettävien infotilaisuuksien lisäksi liiton opiskelijasivusto aivanerityinen.fi sekä opiskeleville jäsenille kahdesti keväällä ja kahdesti syksyllä suunnattu sähköinen uutiskirje. Opiskelijaviestintää koordinoidaan ja kehitetään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Jäsenyhdistysten työtä tuetaan laatimalla ja päivittämällä opiskelijoille suunnattuja esitteitä ja materiaaleja. Lisäksi liitto näkyy opiskelijakuntien lehti- ja kalenterimainonnan kautta siten, että painopiste on vuorovuosin yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla. Vuonna 2014 painotetaan yliopistojen medioita. Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunta lakkautettiin sellaisenaan kauden 2011 – 2012 jälkeen. Toiminta järjestettiin vuoden 2013 aikana siten, että liiton jäsenyhdistysten opiskelija-aktiivit koottiin opiskelijaverkostoksi ajankohtaisaiheiden mukaan teemoitettuihin tapaamisiin. Samalla mallilla jatketaan vuonna 2014 ja opiskelijaverkosto kokoontuu 3 – 4 tapahtumaan, joissa alustusten pohjalta keskustellaan ja muodostetaan liiton opiskelijoiden kantoja käsiteltäviin aihealueisiin. Toimintavuoden aikana aletaan valmistella uutta tapaa organisoida opiskelijatoimintaa vuodesta 2015 lähtien. Tarkoituksena on, että liiton opiskelijoiden asemaa opinnoissa, työelämässä ja liitossa edistetään 17 parhaalla mahdollisella tavalla uuden päivitetyn strategian mukaisesti. Samalla suunnataan opiskelijatoiminnan resursseja entistä voimakkaammin liiton ydintehtävän toteuttamiseen. Opiskelijatoiminnan asiamies selvitti vuoden 2013 alusta tulleen uudistetun opiskelijajäsenmaksun vaikutuksia jäsenyhdistysten jäsenrekrytointiin ja jäsenpitoon. Lähes kaikki vastanneet jäsenyhdistykset näkivät muutoksen hankaloittaneen jäsenhankintaa ja jäsenpitoa. Näin ollen opiskelijatoiminnan uudistuessa myös jäsenmaksukäytäntö uudistetaan vuoden 2014 aikana alkavaksi vuonna 2015. Koulutustoiminta Akavan Erityisalojen jäsenkoulutuksen tarkoituksena on vahvistaa jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja kestävän työelämän kehittämiseen. Koulutussuunnittelussa on otettu huomioon ns. jäsenyyden elinkaarimalli, jonka pohjalta koulutusten aiheet on pohdittu jäsenyyden vaiheiden ja tarpeiden mukaan. Koulutukset pyritään järjestämään mahdollisimman laadukkaasti ja niin, että mahdollisimman moni jäsen pääsee osallistumaan. Alueellisen koulutustarjonnan määrä kasvaa vuonna 2014 alueryhmien järjestämien edunvalvonnallisten koulutusten ja tapahtumien lisääntyessä. Koulutusten järjestämisessä hyödynnetään tehokkaasti liiton toimiston asiantuntemusta resurssien rajoissa. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia. Jäsenkoulutusten pääteemoja vuonna 2014 ovat työnhaku ja työllistyminen. Koulutukset painottuvat iltatilaisuuksiin, jotta osallistuminen on mahdollista työpäivän jälkeen. Koulutuksia pyritään tarjoamaan myös webinaareina, jolloin jäsenet voivat osallistua koulutukseen tasapuolisesti eri puolilta maata. Vuodelta 2013 koulutuskalenterissa jatkavat Kouluttajan ABC – innostavaa oppimista sekä Viekö projekti sinua vai sinä projektia? -koulutukset. SOME-koulutustarjontaa laajennetaan kattamaan sosiaalisen median käytön ohjeistus yleisesti työssä. Jäsenten työhyvinvointia edistäviä kokonaisuuksia ovat Stressileikkuri sekä Ura & parisuhde -kokonaisuudet. Työnhakukoulutusta tarjotaan kaikille jäsenille suunnattuna useammalla paikkakunnalla ja 50+-urakoulutusta kolmella paikkakunnalla. Esimiesasemassa toimiville on Akavan Erityisalojen omassa koulutuskalenterissa tavoitteena tarjota Johtamisen ytimessä ja Johtaminen ilman direktio-oikeutta -koulutukset. Näiden lisäksi Akavassa käynnistynyt esimiesverkosto tarjoaa koulutusta akavalaisille esimiesjäsenille eri puolilla Suomea. TJS-opintokeskuksen kanssa järjestetään pienemmille paikkakunnille yhteiskoulutuksia, joissa vuonna 2014 on teemana ainakin Työelämän pelisäännöt kokonaisuus. Koko päivän kestävinä toteutetaan opiskelijoiden työhyvinvointipäivä ja aikuiskoulutuspäivä. Lisäksi kunkin sopimusalan jäsenille ja ammatinharjoittajajäsenille järjestetään koulutuksia ajankohtaisista aiheista. Ammatinharjoittajille järjestettävät koulutukset liittyvät vuonna 2014 palvelujen tuotteistamiseen, markkinointiin ja viestintään pienyrittäjän arjessa sekä yrittäjien työterveyshuoltoon ja eläkejärjestelyihin. Akavan Erityisalojen omien lakimiesten vetämänä jatkavat edelleen Miten neuvottelen palkkani?, Tee hyvä työsopimus ja Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin -koulutukset. Uusina aiheina tarjotaan työsuhteen ehtojen muutoksiin, tasa-arvoon työelämässä, työaikakysymyksiin, epäasialliseen kohteluun työpaikalla, hankintalakiin ja YT-neuvotteluihin työntekijän näkökulmasta liittyviä koulutuksia. Kunta- ja valtiosektoreiden luottamusmieskoulutus jatkuu yhteistyönä muiden JUKOn jäsenjärjestöjen kanssa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN sen eri sopimusalat järjestävät koulutusta yksityissektorin henkilöstön edustajille. Myös TJS Opintokeskus tarjoaa koulutusta luottamushenkilöille ja järjestöaktiiveille. Koulutuksiin ilmoittaudutaan liiton verkkosivuston sähköisessä asioinnissa. Ilmoittautumiset avataan kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syyskauden koulutuksiin. Koulutuksista tiedotetaan muun muassa Yhteenvetolehdessä ja jäsenyhdistysten lehdissä, verkkosivuilla ja sähköisissä uutiskirjeissä. Vakiintuneiden kanavien lisäksi markkinoinnissa aletaan hyödyntää muun muassa kouluttajien blogeja. 18 Koulutustoiminnasta kerätään säännönmukaisesti palautetta, jonka avulla kehitetään koulutustoimintaa. Palautteista raportoidaan yhdistyksille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Aluetoiminta Aluetoiminnan painopiste vuonna 2014 on edelleen edunvalvonnan integroimisessa aluetoimintaan ja luottamusmiesyhteistyön tiivistämisessä. Myös alue- ja opiskelijatoimintaa tuodaan lähemmäksi toisiaan. Aluetoiminnalla pyritään takaamaan edunvalvonnan läsnäolo ja palvelujen saatavuus kaikilla alueilla. Tavoitteena on, että noin puolet aluetapahtumista kullakin alueella olisi edunvalvonnallisia. Vuonna 2014 toimintaa jatketaan kaikilla 14 alueella. Liiton syysliittokokouksessa 2013 päätettävän uuden strategian painotukset näkyvät myös aluetoiminnassa. Alueilla järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin kutsutaan ajoittain myös potentiaalisia jäseniä ja liiton tunnettuutta lisätään mm. osallistumalla toimintaalueen eri tapahtumiin. Vuonna 2014 ohjelmaan otetaan uutena alueelliset erityistapahtumat, joita järjestetään viidellä alueella, joilla jäsenmäärä on laskusuuntainen. Akavan Erityisalojen lakimiesten koulutukset ovat vuonna 2014 myös alueiden tilattavissa: alueryhmät voivat lisätä edunvalvonnallisten koulutusten määrää alueillaan ottamalla ohjelmaansa koulutuskalenterissa olevia liiton koulutuksia. Yhteistyötä aluetoiminnan ja luottamusmiestoiminnan välillä pyritään myös edelleen tiivistämään ja mahdollistamaan alueellinen verkostoituminen toimintojen välillä. Aluesihteerien nimike vaihdetaan vuoden 2014 alusta alueyhdyshenkilöksi, koska aluesihteerinimike on ammattiliittokentässä usein palkallisen toimihenkilön nimike. Muutoksella halutaan selkeyttää aluesihteerin roolia, joka on luottamustoiminen. Alueilla toimintaa organisoivat edelleen jäsenistöstä koostuvat alueryhmät ja alueyhdyshenkilö on edelleen yhteyshenkilö liiton aluetoiminnasta vastaavan asiamiehen suuntaan. Vuonna 2014 järjestetään keväällä alueryhmäseminaari, syksyllä alueyhdyshenkilöseminaari ja alueyhdyshenkilöt kutsutaan myös liiton työmarkkinaseminaariin. Aluetoimintaa markkinoidaan mm. sähköisellä uutiskirjeellä, liiton verkkosivuilla, Yhteenveto-lehdessä, esitteillä, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, jäsenyhdistysten tiedotteilla ja nettisivuilla. Sosiaalisen median hyödyntämistä kehitetään. Alueryhmien omilla Facebook-sivuilla muun muassa tiedotetaan liiton tapahtumista ja tilaisuuksista. Myös liiton intranettiä hyödynnetään aluetoimintaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2014 aluetapahtumista kerätään samoilla periaatteilla kuin jäsenkoulutuksistakin palaute, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Viestintä ja markkinointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen ja painopisteet Akavan Erityisalojen viestintä- ja markkinointistrategia päivitetään alkuvuonna 2014 osana liiton strategiaprosessia. Tähän strategiatyöhön ja sen myötä tehtäviin toimenpiteisiin varaudutaan alkuvuodesta. Työn pohjana ovat muun muassa vuoden 2014 alkupuolella valmistuvat viestintäselvitykset. 19 Mikäli syysliittokokous hyväksyy hallituksen esityksen uudeksi liittostrategiaksi, Akavan Erityisalat profiloituu uudella strategiakaudella jatkuvasti kehittyvänä ja esimerkillisesti toimivana ammattiliittona, joka on vahva, vakaa ja vaikuttava. Vaikuttavalla ja osallistavalla viestinnällä tuetaan liiton kaikkien strategisten tavoitteiden toteutumista. Viestintästrategiassa linjataan myös Akavan Erityisalojen kielipolitiikasta. Työmarkkinatilanne määrittää pitkälle viestinnän sisällöt vuonna 2014. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset eri aloilla, eläkeuudistus, työnantajien säästöpaineet yt-neuvotteluineen, erityisesti julkiseen sektoriin kohdistuvat rakenneuudistukset, EU-vaalit sekä alojemme koulutuspolitiikka ovat vuoden kärkiaiheita. Akavan Erityisalojen vuoden 2014 edunvalvonnallinen teema Työtä ja työuria näkyy viestinnässä kautta linjan. Viestintää suunnataan erityisesti henkilöstöedustajille, työehtosopimuksettomille ja silpputyötä tekeville. Osallistavan viestinnän keinoin pyritään herättämään laajasti jäsenten kiinnostus edunvalvontaan. Tämä edellyttää viestinnän kohdentamista entistä tarkemmin sekä sopimusalakohtaisesti että jäsenyhdistyksittäin. Osana uutta strategiaa tehostetaan edelleen Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten yhteistyötä ja yhdessä profiloitumista myös viestinnässä. Liiton vastuulla on tällöin työelämä- ja työmarkkinasisältöjen tuottaminen, jäsenyhdistyksen vastuulla ammatilliset sisällöt. Akavan Erityisalojen viestintä konsultoi resurssien rajoissa jäsenyhdistyksiä viestinnän kysymyksissä. Ennakkokyselyn mukaan tarvetta on vuonna 2014 muun muassa kampanjointiin, tapahtumamateriaaleihin, verkkosivustouudistuksiin ja journalistisiin sisältöihin liittyvään tukeen. Etusijalla ovat aina uuden strategian mukaiset liittoa ja jäsenyhdistystä yhdessä profiloivat hankkeet. Jäsenviestintä Toimintavuonna jäsenviestintää hoidetaan sähköisten uutiskirjeiden, jäsenlehti Yhteenvedon, verkkosivuston, sopimusalakohtaisten jäsentiedotteiden, sähköpostiviestien ja jäsentilaisuuksien kautta. Mahdollisimman usein pyritään löytämään mahdollisuus näkyä ja vaikuttaa jäsenyhdistysten kanssa yhdessä. Verkkosivustoa kehitetään edelleen ja sivustoa synkronoidaan sekä teknisesti (esim. jäsenkirjautuminen) että sisällöllisesti (esim. linkitykset, liiton esittely) jäsenyhdistysten sivustojen kanssa. Syksyllä 2013 käyttöön otetun, kirjautumisen takana olevan jäsensivuston sisältöjä kehitetään. Uuden strategian mukaisena palveluna selvitetään mahdollisuus tarjota jäsenyhdistyksille Yhteenveto-lehti omalle jäsenistölle räätälöitynä. Kaikille yhteisen peruslehden lisäksi jäsen saisi tällöin lehteen sisällytettynä oman yhdistyksensä neli- tai kahdeksansivuisen julkaisun. Yhteenveto ilmestyy vuonna 2014 neljä kertaa teemoitettuna. Kolmessa numerossa vuoden Työtä ja työuria -teemaa tarkastellaan ikäkausi kerrallaan. Neljännen numeron aiheena ovat silpputyö ja muut uudet työnteon muodot. Ajankohtaiset edunvalvonnan aiheet ovat jokaisen numeron sisältönä. Liiton ajankohtainen tiedottaminen keskitetään uutiskirjeisiin, jotka kohdennetaan alueittain. Yhdistyskohtaisen räätälöinnin mahdollisuus selvitetään tässäkin. Molemmat räätälöinnit eivät ole työekonomisesti mahdollisia. Vuoden aikana tuotetaan lisäksi 2-3 sopimusalakohtaista edunvalvonnallista liiton uutiskirjettä. Sopimuksettomille suunnataan oma uutiskirjeensä. Sopimusalatiedottamisessa hyödynnetään yhteisakavalaisia julkaisuja, Kuntatiimiä, valtion Keppiä ja porkkanaa ja yliopistosektorin Yliotetta sekä YTN:n sopimusalakohtaisia Extroja. Näistä Kuntatiimi ja järjestösektorin Extra tuotetaan Akavan Erityisaloissa. Muita julkaisuja, esimerkiksi oppaita ja suosituksia tuotetaan edunvalvonnan tarpeen mukaan. 20 Liiton viestintä toimii edelleen viestintätukena JUKOn kuntasektorin neuvottelutiedottamisessa ja YTN:n Järjestösektorilla. Kysy työstä -konseptia sovelletaan yhdessä edunvalvonnan kanssa entistä suunnitelmallisemmin eri areenoilla. Uutena konseptia kokeillaan jäsensivustolla verkossa. Liiton vaikuttavuus Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten edunvalvontaa tehdään vuonna 2014 entistä tehostetummin myös julkisuuden ja lobbauksen avulla. Mediastrategiassa painopiste siirtyy yleisistä kannanotoista kohdistetumpiin ulostuloihin, jotka voivat koskea vaikkapa vain yhtä ammattiryhmää tai yhden työpaikan edunvalvontatilannetta. Liiton kannanottopolitiikka uusitaan osana viestintästrategiaa. Edunvalvonnan tueksi tuotetaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa kaksi uutta alakohtaista aineistoa, toinen hallinnon ja toinen järjestösektorin ammateista. Selvitetään mahdollisuudet osallistua yhdessä asianomaisen jäsenyhdistyksen kanssa seuraaviin sekä vaikuttavuuden että jäsenhankinnan kannalta keskeisiin tapahtumiin: Oma Yritys -messut (maaliskuu), Maailma kylässä -festivaalit (toukokuu), Bisnespäivät (syyskuu), Kuntamarkkinat (syyskuu), Markkinointiviestinnän viikko (lokakuu), Kirjamessut (lokakuu) ja Vanhustyön messut (helmikuu 2015). Viestintäyhteistyötä muiden akavalaisten liittojen kanssa jatketaan. Viestintä osallistuu YTN:n viestintäryhmän, akavalaisten viestijöiden, verkkoviestijöiden ja jäsenhankkijoiden sekä JUKOn viestijöihin yhteistyöhön. Liiton ulkoisille sidosryhmille ml. medialle järjestettävä vuotuinen verkostoitumistilaisuus järjestetään loppusyksystä vuoden tauon jälkeen. Toimittajille järjestetään yksi oma taustatilaisuutensa. Markkinointi Markkinoinnin suunnitelmallisuutta parannetaan toimintavuonna laatimalla vuoden 2013 lopulla jäsenyyden elinkaarimallin mukainen markkinointisuunnitelma vuodelle 2014. Suunnitelma kattaa sekä nykyiset että potentiaaliset jäsenet. Suunnitelmaan yhdistetään mahdollisuuksien mukaan myös jäsenyhdistysten toimenpiteet. Markkinointisuunnittelun yhteydessä harkitaan kampanjoinnin tarve. Mikäli Akava toteuttaa laajan jäsenhankintakampanjan, Akavan Erityisalat osallistuu siihen merkittävällä panoksella. Tämän rinnalla tai sijasta selvitetään mahdollisuus Akavan Erityisalojen omaan jäsenhankintakampanjaan ja sen soveltamiseen eri jäsenyhdistysten tarpeisiin. Opiskelijakentässä jatketaan Aivan erityinen -konseptin mukaisia rekrytointi/työelämätilaisuuksia oppilaitoksissa yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Selvitetään mahdollisuus toteuttaa opiskelijajäsenille myös oma pienimuotoinen verkkokampanjansa. MGM (member get member) -suosittelukampanjaa jatketaan vuonna 2013 lanseeratulla ulkoistetulla konseptilla. Tavoitteena on räätälöidä kampanjaa edelleen jäsenyhdistysten tarpeisiin. Akavan Erityisalojen sosiaalisen median linjausta ja ohjeistusta tarkistetaan osana viestintästrategiaa. Somekanavina jatkavat oma Facebook-sivu, Twitter, LinkedIn ja Youtube, joiden jatkuva ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen resursoidaan entistä tarkemmin. Omaa videotuotantoa kokeillaan mahdollisuuksien mukaan toimintavuonna. Muun muassa liiton Youtubekanavaan tuotetaan uusia videosisältöjä. Videoita voidaan hyödyntää myös ns. viraalimarkkinoinnissa sekä liiton tilaisuuksissa. 21 Toimintavuonna jatketaan hakukonemarkkinointia ulkopuolisen kumppanin kanssa. Verkkonäkyvyyttä pidetään jatkuvasti yllä painottaen kriittisiä ajanjaksoja, jolloin kilpailevat liitot sekä kassat ovat esillä verkossa. Sekä liiton hakusanalistojen että mainosviestien toimivuutta seurataan puolivuosittain. Sosiaalisessa mediassa jatketaan Facebook-mainontaa eri segmentein ja viestein loppuvuodesta 2013 laadittavan markkinointisuunnitelman mukaisesti. Mainontaa seurataan säännöllisesti Facebookin omalla analyysityökalulla. Liiton markkinointimateriaalien (esim. julkaisut ja muut esittelymateriaalit, arvonta- ja jakotavarat) jakelua ja käytön seurantaa tehostetaan. Markkinointimateriaalin tuottamisen periaatteet, ekologisuus ja kotimaisuus, linjataan viestintästrategiassa. Hallinto ja henkilöstö Akavan Erityisalojen tehtävänä on tuottaa laadukkaita edunvalvonta- sekä jäsen- ja järjestöpalveluita jäsenjärjestöilleen ja niiden jäsenille. Akavan Erityisaloissa asiantuntijaorganisaation luonteen mukaan henkilöstö on keskeinen toiminnan voimavara, johon luonnollisesti kuuluvat myös hyvä luottamushallinto, liiton jäsenyhdistykset ja niiden toimihenkilöt. Hallinto Toimintavuonna Akavan Erityisalojen pidetään sääntömääräiset kevätliittokokous huhtikuussa ja syysliittokokous marraskuussa. Akavan Erityisalojen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä. Hallituksen sihteeri on liiton työmarkkinalakimies. Hallituksen kokouksia on suunniteltu kahdeksan. Lisäksi vuonna 2014 hallitus pitää kaksi seminaaria kahden hallituksen kokouksen yhteydessä. Toinen on alkutalvesta vuonna 2014. Tuolloin hallitus työstää Akavan Erityisalojen uuden liittostrategian pohjalta strategian jalkauttamista toimenpiteiden päättämisen kautta. Toinen seminaari on syyskuussa ja tuolloin hallitus suunnittelee seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Työvaliokunnan kokouksia on suunniteltu kahdeksan. Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Työvaliokunnan esittelijä on toiminnanjohtaja. Kevätliittokokous 2014 valitsee liitolle vaalivaliokunnan valmistelemaan hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen valintaa toimikaudelle 2015–2016. Valinnat tehdään syysliittokokouksen 2014 vaaleissa. Organisaation ja henkilöstön kehittäminen Akavan Erityisalojen organisaatioon, toimiston toimenkuviin ja henkilöstöresurssien kehittymiseen vaikuttaa syysliittokokouksessa 2013 päätettävä Akavan Erityisalojen liittostrategia. Siinä päätettyjen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet suunnitellaan ja visioidaan vuoden 2014 alkupuolella. Akavan Erityisalojen päästrategian valmistuttua laaditaan liiton toimiston henkilöstöä koskeva henkilöstöstrategia. Tältä pohjalta tehdään tarpeen mukaan toimisto-organisaatiossa, toimenkuvissa ja henkilöstöresurssien kohdennuksissa muutoksia vastamaan liittostrategian edellyttämiä toimia. Vuonna 2013 perustettu yhteistoimintaneuvottelukunta jatkaa toimintaansa vuonna 2014. Neuvottelukunnan jäseniä ovat työvaliokunta, henkilöstöedustajat (luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu) ja toimiston johtoryhmä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja. 22 Liiton henkilöstö Akavan Erityisalojen toimistossa työskentelee vuoden 2014 aikana 24 päätoimista työntekijää. Talousarviossa on myös otettu huomioon, että toimistossa on mahdollista poikkeustilanteissa (pitkät sairauspoissaolot tms.) palkata henkilökuntaa. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen ovat henkilöstön kehittämisen osalta otettu huomioon vuonna 2014. Henkilökunnan koulutuksen suunnittelu tehdään liiton toimiston kehityskeskusteluissa nousseiden ja organisaation tarpeiden pohjalta. Työssä jaksamisen ja työkyvystä huolehtimisen osalta on talousarviossa ja vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa otettu huomioon myös Akavan Erityisalojen toimiston henkilökunnan erittäin kattava työterveydenhoito. Työterveys huolehtii akuutin sairaudenhoidon ohella henkilöstön työhöntulotarkastuksista sekä muun muassa säännöllisin väliajoin toistuvista määrävuotistarkastuksista. Henkilökunnalla on mahdollisuus käydä myös tarpeen mukaan ja esimiehen kanssa sopien yksilöllisessä työnohjauksessa. Henkilökunnan yhteistä virkistystoimintaa ja siten positiivisen työilmapiirin vaalimista tuetaan vuosittain kaksi kertaa järjestettävällä virkistystapahtumalla. Lisäksi henkilökunta saa vuosittain yksilökohtaisesti tukea sekä fyysiseen että henkiseen virkistystoimintaan liikunta- ja kulttuuriseteleiden muodossa. Esimiehet käyvät henkilöstön kanssa vuosittain kehityskeskustelut. Näissä keskusteluissa käydään läpi seurannan näkökulmasta muun muassa osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä, palautetta, toimiston organisaation toimivuutta ja toimiston ilmapiiriluotausta sekä strategisia tavoitteita johdettuna yksilötasolle vastuualueisiin ja toimenkuviin. Talous Jäsenmaksut ja vakuutukset Vuoden 2014 talousarviossa on otettu huomioon indeksikorotukset jäsenmaksujen suuruudessa niiden järjestöjen osalta, joilta vahvistusta seuraavan vuoden maksuista ei ole saatu. Akavan jäsenmaksuksi on budjetoitu 14,42 euroa jäseneltä sekä 4200,00 euron kiinteä maksu. JUKOn keskimääräiseksi jäsenmaksuksi on arvioitu 9,50 euroa jäseneltä. JEAlle maksetaan 0,10 euroa jäseneltä. YTN:n keskimääräiseksi jäsenmaksuksi on arvioitu 7,20 euroa jäseneltä sekä 1000,00 euron perusmaksu. Lisäksi jäsenmaksuihin budjetoidaan EPSUn (European Federation of Public Service Unions) 0,35 euroa jäseneltä, NOFSn (Nordens Offentliganställdas Fackliga Samorganisation) 0,09 euroa jäseneltä ja FIPSU ry:n jäsenmaksu yhteensä 1800,00 euroa. AKAVA-ÅLANDin maksuksi on budjetoitu 100,00 euroa jäseneltä (julkinen sektori) ja 20,00 euroa jäseneltä (yksityinen sektori). SASKin jäsenmaksuun on varattu 5 000,00 euroa. A-lomien jäsenmaksuksi on budjetoitu 0,34 euroa jäseneltä. Työttömyyskassa ERKOn bruttojäsenmaksu on 64,00 euroa ja nettojäsenmaksu 57,00 euroa. Ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen hinta on hinta 4,30 euroa/jäsen ja 0,55 euroa/opiskelijajäsen. Liittovakuutuksen hinta on 8,70 euroa/jäsen. 23 Jäsenmaksut AKAVA ry JUKO ry Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA YTN ry EPSU (European Federation of Public Service Unions) NOFS (Nordens Offentliganställdas Fackliga Samorganisation) 14,42 euroa/jäsen + 4200,00 euron kiinteä maksu 9,50 euroa/jäsen 0,10 euroa/jäsen 7,20 euroa/jäsen + 1000,00 euron kiinteä maksu 0,35 euroa/jäsen 0,09 euroa/jäsen FIPSU ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry AKAVA-Åland Vuosimaksu 1800,00 euroa 0,1% AE:n nettojäsenmaksutulosta A-lomat ry 0,34 euroa/jäsen 100,00 euroa/jäsen (julkinen sektori) ja 20,00 euroa/jäsen (yksityinen sektori) Vakuutusmaksut IF Vahinkovakuutusyhtiö IF Vahinkovakuutusyhtiö Liittovakuutus Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus 8,70 euroa/jäsen 4,30 euroa/jäsen ja 0,55 euroa/opiskelijajäsen Työttömyyskassan maksut Jäsenmaksu Työttömyyskassa ERKO 64,00 euroa/maksava jäsen Korvaus jäsenrekisterin ylläpidosta 7,00 euroa/maksava jäsen Hankintasuunnitelma Vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmassa on varauduttu yhteensä 50 000 euron tase-eriin kuuluviin hankintoihin. Jäsenrekisterin (Lyyti) kehittämisestä jatketaan. Ohjelmistohankintojen yhteismääräksi on arvioitu 21 000 euroa. Pitkävaikutteisiin menoihin on varattu 19 000 euroa. Tällä tarkoitetaan pääasiassa toimitilan keittiön uudistamista ja muuta toimitilojen muutostyötä. Lisäksi toimitilakalusteisiin varataan 10 000 euroa. 24
© Copyright 2024