Lataa koko dokumentti
Raisioagron asiakaslehti kalankasvattajille Raisioagros kundtidning för fiskodlare TERHONTAMMI OY - siiantuotantoa jo 20 vuotta TERHONTAMMI AB - sikodling redan i 20 år M A K A S I I N I AquaMagasinet 2 • 13 M A K A S I I N I Pääkirjoitus Ledare Viljellyn kalan terveellisyyskeskustelu kiihtyy........................................................3 Diskussionen om den odlade fiskens hälsoeffekter går allt hetare.......................3 Ajankuva Aktuellt Norja, pieni mutta suuri...........................4 Norge liten men stor..................................4 Vyöryvätkö jättirekat tiloille?....................5 Rullar Jättelångtradarna in på våra gårdar? 6 Suursäkkiremontti edessä.......................7 Storsäckarna på remont.............................7 Rehut & ruokinta Foder & utfodring Uutuusrehuilla hyvä vastaanotto..............8 De nya fodren fick ett fint mottagande......10 Siian ruokintakokeen tuloksia................12 Resultat från sikutfodringsförsöket..........14 Altaan reunalta Vid kasskanten Terhontammi 20 vuotta...........................16 Terhontammi 20 år...................................20 Ympäristö & terveys Miljö & hälsa Ympäristömyrkyt kaloissamme..............24 Miljögifter i våra fiskar.............................26 Ajankuva Aktuellt Kalavaltanen uusien seinien sisään.......28 Kalavaltanen i nya utrymmen...................29 Rågårds Lax, loistavat kasvutulokset.....30 Rågårds lax, utmärkta tillväxtresultat.......32 Raisioagron tuottajaristeily 2014............35 Raisioagros producentkryssning .............35 8 Verkossa I nätet Verkkokauppa kaikille avoimeksi...........36 Nätbutiken öppnas för allmänheten..........37 24 35 Julkaisija: Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. (02) 443 2111 www.raisioagro.com Painatus: Newprint Oy Vastaava päätoimittaja: Tomi Kantola Lehdet on taltioitu sähköisesti numerosta 1–2006 lähtien osoitteeseen www.raisioagro.com KäänNÖS: Olle Lerche Thomas Ginström Ulkoasu ja Taitto: Mainostoimisto Uusimäki 2 Pullopostia maailmalta Flaskpost från världen Kalatalouden päästöt minimaaliset........38 Utsläppen från fiskerisektorn minimala...39 Kalankasvatusta on lisättävä..................38 Fiskodlingen bör växa................................39 Kalanviljelyn tuotanto suurempi kuin naudan.............................................38 Produktionen av fisk större än nötköttsproduktionen..........................39 KanNEN kuva: Tomi Kantola ISSN 2323-2706 Utgivare: Raisioagro Ab PB 101, 21201 Reso Tfn (02) 443 2111 www.raisioagro.com Ombrytning: Mainostoimisto Uusimäki Ansvarig huvudredaktör: Tomi Kantola PÄRMBILD: Tomi Kantola ÖversättNING: Olle Lerche Thomas Ginström Tryckeri: Newprint Oy Kundbladet finns i elektronisk form sedan 1–2006 på adressen www.raisioagro.com ISSN 2323-2714 PÄÄKIRJOITUS • ledare Viljellyn kalan terveellisyyskeskustelu kiihtyy Maailman lohikalojen viljelyn kuumin puheenaihe on niiden terveellisyys meille ihmisille. Taustalla ovat kalojen ravinnossa tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset yksittäisiin rasvahappoihin (EPA ja DHA). Kun keskustelu jumittuu vain yhteen kalan huippuominaisuuteen, unohdetaan sen muut hyvät ominaisuudet. Kala on rasvojensa lisäksi terveellinen valkuaislähde, D- ja B12-vitamiinilähde ja myös jodi- ja seleenilähde. Meille ihmisille EPA- ja DHA-rasvahappojen pääasiallisina lähteinä toimivat rasvaiset kalat, jotka puolestaan saavat niitä vain merellisistä lähteistä. Rehujen kasvipitoisuuden noustessa niiden määrä kasvatuskaloissa laskee. Entä sitten? Vaikuttaako tämä viljeltyjen lohikalojen menekkiin? Sen aika näyttää. Samaa kysymystä miettii varmasti myös moni suomalainen kalanviljelijä. Entä sitten? Miksi minä huolehtisin kalojeni rasvahappotasoista kun kaikki muutkaan eivät huolehdi? Ajatustyön taustalla on kuitenkin hyvä huomata, että kalamarkkinoiden pääkilpailijalle rasvahappoasia näyttää olevan tärkeä ja siitä huolehditaan! Asiaa kannattaa ajatella myös tuotteiden erilaistamisen kautta. Hyödynkö siitä, että tuotan ominaisuuksiltaan erilaista, ehkä parempaa kuin joku toinen tai vähintään samanarvoista? Olisiko kuluttaja valmis maksamaan saamastaan lisäarvosta? Asia selviää myöhemmin kun näemme miten kuluttajat reagoivat maailmalla käytävään keskusteluun vai reagoivatko ollenkaan. Varmaa on se, että asiasta viriää keskustelua. Rasvahappojen osalta suomalainen kalanviljelijä on hyvässä asemassa muihin tuottajiin nähden. Kaikki Raisioagron valmistamat rehut sisältävät edelleen mainittua meriperäistä öljyä, vaikka kasviöljypitoisuus onkin noussut. Lisäksi toimme markkinoille Hercules LP Opti –rehun, joka on tarkoitettu kalojen loppukasvatusvaiheeseen meille ihmisille tärkeiden rasvahappojen oikealle tasolle optimoimiseen. Iloksemme olemme havainneet, että suomalaiset kalantuottajat ovat ottaneet Opti–ohjelman käyttöönsä. Toisin sanoen, heille on tärkeää huolehtia kotimaisen kirjolohen laadukkuudesta. Rehuteollisuuden edustajana näemme asian tärkeänä ja siksi suosittelemme kaikille Opti–ohjelman tai sen kaltaisen ohjelman noudattamista oli sen tarjoaja sitten kuka tahansa. Kirjolohen kokonaislaadukkuus on meille sydämen ja nimenomaan juuri sydämen asia. Lopullinen vastuu asiasta on kuitenkin kalantuottajalla. Diskussionens vågor om den odlade fiskens hälsoeffekter blir allt intensivare Det hetaste samtalsämnet då det gäller den odlade fisken, är för tillfället hur hälsosam den är som livsmedel. Bakgrunden är de förändringar som gjorts i fiskarnas föda och hur detta påverkat fiskarnas innehålla av hälsosamma fettsyror (främst EPA och DHA). Då diskussionen helt focuserar på en enda egenskap, glömmer man ofta fiskens andra positiva egenskaperna. Fisk innehåller utöver hälsosamma fetter också mycket D- och B12 vitaminer, selen och jod. De för oss människor viktiga EPA och DHA fetterna får vi främst då vi äter feta fiskar. Fiskarna i sin tur får dessa endast via marina råvaror i fodret. Då andelen vegetabiliska råvaror i fodret ökar, minskar mängden av dessa fettsyror i fiskarna. Än sen då? Minskar konsumtionen av feta fiskar? Det återstå att se. Samma problemställning ställs också den enskillda odlaren inför. Än sen då? Varför skulle jag bry mej om fiskarnas fettsyresammansättning när inte alla andra odlare gör det. Då man funderar på detta skall man komma ihåg att den största konkurrenten på fiskmarknaden verkar bry sig om vilka fettsyror det finns i fisken. Man kan också funder på om man har någon nytta av att producera fisk som är annorlunda, kanske bättre och åtminstone lika bra, som den fisk andra producerar? Är kunden beredd att betala mer för detta mer- värde? Det här kommer framtiden att utvisa, då vi ser hur konsumenterna reagerar om de överhuvudtaget reagerar på den diskussion som nu pågår. Det som är säkert är att detta diskuteras och kommer att diskuteras livligt. Då det gäller de hälsosamma fettsyrorna är den Finländska fiskodlaren ännu i ett gott läge. Alla de fiskfoder som Raisioagro producerar innehåller fortfarande fiskolja, även om andelen växtolja har ökat. Dessutom har vi i år lanserat en ny produkt Hercules LP Opti, som är ämnat att användas under den sista tiden före slakt, med vars hjälp man optimerar innehållet av de för oss människor viktiga och hälsosamma fettsyrorna i fisken. Till vår glädje har vi sett att största delen av de Finländska odlarna har gått in för Optiprogrammet. Med andra ord känner de också ansvar för att den inhemska regnbågslaxen fortsättningsvis skall vara hälsosam. Som representanter för foderindustrin ser vi detta som mycket viktigt, och därför rekommenderar vi också att alla skall utfodra enligt de rekommendationer vi ger för Opti-fodren eller något motsvarande, oberoende av vem som producerar fodret. Att den inhemska regnbågslaxen är av hög kvalitet är för oss en hjärtesak, och just precis en hjärtesak. Det slutliga ansvaret för detta ligger hos fiskodlarna. Tomi Kantola Päätoimittaja/Huvudredaktör Aqua Makasiini/Aqua Magasinet AJANKUVA AQUA makasiini • 2/13 NORJA NORGE - pieni, mutta suuri - liten men stor TEKSTI Tomi Kantola I KUVA NN_norden.org. TEXT Tomi Kantola I FOTO NN_norden.org. Väestöllisesti ja alueellisesti pieni Norja on jättimäinen meriruoantuottaja maailmanlaajuisestikin katsoen. Norjassa tuotetaan 11 kertaa enemmän merestä peräisin olevaa ravintoa kuin ”maaravintoa”. Norjassa tuotetaan noin 3,5 miljoonaan tonnia meriperäistä ravintoa. Tästä määrästä jopa 1,1 miljoonaan tonnia, perkaamattomana painona, tulee viljellystä lohesta ja kirjolohesta, loput kalastuksesta. Kun vertaa lukua Norjan maalla tapahtuvaan eläintuotantoon on se 11 kertaa suurempi. Vuonna 2012 maalla tapahtuvan eläintuotannon määrä oli 320 000 tonnia sisältäen liha- ja luupainon. Mielenkiintoista on myös se, että merituotannosta 90 prosenttia menee vientiin, kun taas kaikki maaeläintuotanto kulutetaan Norjassa. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana oli viennille kertynyt 26,9 miljardin Norjan kruunun arvo. Luku on 7,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012. Lohen osuus tästä oli 17,4 miljardia ja nousua viime vuoteen 25 prosenttia. Myös kirjolohiviennin osuus kasvoi 24 prosenttia vastaavana aikana, ollen arvoltaan 197 miljoonaa kruunua. EU-maat ovat edelleen lohen tärkeimmät vientimaat. 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 68 prosenttia koko lohiviennin volyymista meni EU-alueelle. Ranska on suurin yksittäinen vientimaat 60 000 tonnin osuudella. Puola on uusi ja vahvasti nouseva vientialue. Vienti sinne kasvoi viime vuodesta 12 prosenttia ollen 55 000 tonnia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Kirjolohta vietiin vastaavana aikana 26 000 tonnia ja myös sen määrä kasvoi vuoteen 2012 nähden. Yleisesti ottaen kirjolohen vienti Itä-Eurooppaan on laskenut, mutta noussut EU-alueelle ja Aasiaan. EU:ssa suurimpia kirjolohen vastaanottajia ovat Puola ja Tanska. Norge, som är litet både till ytan och population, är en jätte bland producenterna av marina livsmedel. I Norge är produktionen av marina produkter tio gånger större än produktionen av ”landproducerade” livsmedel. I Norge produceras ca 3,5 miljoner ton marina livsmedel. Av detta är ca 1,1 miljoner ton lax och regnbågslax, räknat i orensad vikt, medan resten härstammar från fisket. Då man jämför med den mängd som produceras på land så är volymen marina livsmedel 11 gånger större. År 2012 var djurproduktionen 320.000 ton, räknat som köttvikt, benen inkluderade. Intressant är också att 90 % av de marina produkterna går på export, medan det som produceras på land konsumeras inom landet. Under första halvåret av 2013 hade exporten samlat in 26,9 miljarder kronor. Siffran är 7,2 % höge än vad den var 2012. Laxens andel av detta var 17,4 miljarder, en ökning från förra året med 25 %. Också exporten av regnbågslax ökade med 24 %, för att uppgå till 197 miljoner kronor. EU-länderna är fortfarande de viktigaste exportländerna för norsk lax. Hela 68 % av laxexporten går till EU. Frankrike toppar listan bland länderna inom EU med 60.000 ton. Polen är ett nytt stort exportland som är på kraftig frammarsch. Exporten till Polen ökade från föregående år med 12 % till 55.000 ton under första hälften av året. Regnbågslax exporterades under motsvarande tid 26.000 ton och också den mängden ökade jämfört med 2012. Exporten av Regnbågslax till Östeuropa har minskat något, medan den ökat till EU och till Asien. Inom Eu är Danmark och Polen de största mottagarländerna av regnbågslax. Lähde: NF Xpert 2-2013 Källa: NF Xpert 2-2013 4 Ajoneuvojen uudet kokonaispainot - vyöryvätkö jättirekat tiloille? Ajoneuvoyhdistelmien uudet kokonaispainot astuivat voimaan 1.10.2013. Uusi säädös mahdollistaa kuormakokojen kasvun auton uusintakatsastuksen jälkeen. Säädöksen voimaantulo saattaa muuttaa myös rahtitaulukkojamme. TEKSTI Pekka Ahonen Nykyiset 60 tonnin kokonaispainoiset yhdistelmät nousevat viiden vuoden siirtymäajalla 64 tonnin yhdistelmiksi. Tämän lisäksi määrätyillä muutoksilla ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saadaan nostettua 68 tai jopa 76 tonniin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen säädöksen voimaantuloa 40 tonnia rehua lastannut auto voisi tulevaisuudessa lastata 44, 48 tai huikeimmillaan jopa yli 50 tonnia rehua, jos vain auton tilat sen mahdollistavat. Todellisuudessa lopputulema tulee olemaan varsin kirjava, koska kantavuuden nousuun vaikuttaa muun muassa akseleiden määrä, tyhjäpaino ym. Huomioitavaa on myös se että yksikään ajoneuvo ei saa uusia painoja käyttöönsä ilman katsastusta. Katsastukseen tarvitaan lisäksi ajoneuvon maahantuojalta kirjallinen todistus siitä, että kyseinen ajoneuvo täyttää uusien painojen mukaiset määräykset. Jättirehuautojen määrään vaikuttaa myös luonnollisesti tällaisien kuormien vastaanottavien asiakkaiden määrä, minkälaisen tien takana asiakas asuu ja osuuko matkalle painorajoitettuja siltoja. Irtorehuissa autojen täyttöaste on myös merkittävä tekijä. Yleisin lokerokoko on 4 tonnia. Jatkossa tulisi siis suosia neljällä jaollisia toimituseriä, jotta lokerot olisivat mahdollisimman täynnä. Pudotuseräkokoihin mahdollisesti muutoksia Nykyinen rahtitaulukko on luonnollisesti rakennettu nykykokoisille autoille sopiviksi. Uudet superrekat saattavat myös muuttaa taulukoitamme. Rahtitaulukkomme maksipudotuserä on tällä hetkellä 30 tonnia ja irtorahdeissa 35 tonnia. Näitä tulisi luonnollisesti nostaa ja irtorahdeissa pudotusrajat olisi ehkä järkevää päivittää neljällä jaolliseksi. Miten tämä sitten käytännössä onnistuu onkin huomattavasti vaikeammin toteutettavissa. Irtorehutilalla oleva 6 tonnin siilo on auttamatta pieni 8 tonnin rehuerälle. Investoiko tila uuteen siiloon? Puretaanko loput suursäkkeihin? Haasteita riittää. Mietinnässä on myös ollut useiden purkupaikkojen kuormissa pudotusmaksu, joka olisi kiinteä. Pudotusmaksu tulisi jokaiseen pudotuserään toimituspaikasta laskettavan rahdin päälle ja olisi samanhintainen. Tiedotamme rahtiasioista myöhemmin asian edistyessä. Olivat muutokset minkälaisia tahansa on meille tärkeintä toimittaa rehut asiakkaalle oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. 5 AKTUELLT AQUA makasiini • 2/13 Nya viktbegränsningar för fordon - Kommer det nu att rulla in jättelångtradare på gårdarna? De nya maximalviktbegränsningarna steg i kraft den 1.10.2013. Den nya förordningen innebär att man efter att bilen ombesiktats kan ta större laster. De nya gränserna innebär också att våra fraktpris kan förändras. TEXT Pekka Ahonen Med en övergångsperiod på 5 år, så höjs maximalvikten för fordonskombinationer från nuvarande 60 till 64 ton. Dessutom kommer man ytterligare med diverse förändringar på fordonet att kunna höja totalvikten ytterligare till 68 eller till och med till 76 ton. I praktiken innebär detta att en fordonskombination, som före förändringen kunnat lasta 40 ton, i framtiden kommer att kunnat ta en last på 44, 48 eller som allra mest hela 50 ton, bara det finns plats för detta. I praktiken kommer det dock att variera mycket, eftersom en ökad last kräver att bilen har fler axlar samt en viss minimi egenvikt mm. Man bör observera att ingen bil får ta större last innan den ombesiktats. För detta krävs att man av bilens importör får ett intyg som bestyrker att bilen klarar de nya viktbegränsningarna. Det kommer naturligtvis att vara 6 avgörande för hur många kunder som har möjlighet att ta emot dessa jättebilar för hur vanliga de sist och slutligen blir. Detta avgörs i sin tur av eventuella viktbegränsningar på broar och vägar som kommer emot. Då det gäller lösfoder, så är det också viktigt att beställningen passar in så bilen fylls optimalt. Det vanliga är att ett fack rymmer 4 ton, vilket gör att man bör eftersträva att mängden av en viss sort skall vara divisibel med fyra, så facken är möjligast fulla. Eventuellt innebär detta prisförändringar i frakttabellerna för mindre beställningar Vår nuvarande frakttabell är anpassad till dagens fordonsstorlek. De nya super långtradarna kan innebära förändringar i tabellerna, eftersom den största leveransen för tillfället är 30 ton och för lösfoder 35 ton. Dessa kommer i framtiden att höjas och för lösfoder blir de nya tabellerna antag- ligen lämpligast om de också är divisibla med fyra. Hur det hela i praktiken skall gå att genomföra är nog en svårare nöt att knäcka. En gårdssilo som rymmer 6 ton är ohjälpligt för liten för en 8 tons leverans. Skall gården bara för detta investera i en ny silo? Skall det som blir över sättas i storsäck? Utmaningarna räcker till. Man har också diskuterat att ha en skild avgift för varje gång bilen stannar för att lossa. I så fall skulle detta vara en avgift som kommer ovanpå transportkostnaden och lika stor oberoende av mängden som lossas. Vi informerar er genast då det börjar klarna vilket system man ämnar införa. Oberoende vilka förändringarna blir, så är det viktigaste för oss att foderleveranserna kommer fram till kunderna i rätt tid och på ett kostnadseffektivt sätt. Suursäkkiremontti edessä Kaudelle 2013 tekemämme uudistukset suursäkkilavoille ja itse säkeille eivät olleet riittäviä. Suursäkkejä kavennettiin uutta, aikaisempaa pienempää lavakokoa silmällä pitäen, mutta kavennustoimet eivät ole olleet riittäviä. Kaudelle 2014 tavoitteenamme on saada suursäkki lavalle täysin sopivaksi ja silti tukevaksi, kuljetuksen kestäväksi. Säkin reunojen ylitys on saatava niin pieneksi kuin se on mahdollista. Säkkien tilauserät ovat suuria ja siksi saattaa olla, että alkukaudesta 2014 käytössä on myös tämän vuoden säkkejä. Tiedotamme säkkiasiasta lisää kevään ensimmäisessä lehdessä. Tomi Kantola Storsäckarna får nytt format De ändringar och formatförbättringar som gjordes på storsäckar och lastpallar 2013 har visat sej vara otillräckliga. Vi gjorde säckarna smalare för att de bättre skulle passa på lastpallarna, men tyvärr så har det inte varit tillräckligt. Inför säsongen 2014 har vi som målsättning att storsäckarna skall passa precis på pallarna, utan att de för den skull skulle bli ostadigare att transportera. Säckarnas kanter skall alltså sticka ut så lite som möjligt över pallens kanter. Eftersom vi gör rätt stora säckbeställningar på en gång, kommer vi antagligen att ha kvar av de gamla modeller ännu i början av säsongen 2014. Vi meddelar mer om detta i vårens första kundblad Tomi Kantola Kuva / Foto Mika Remes 7 REHUT & RUOKINTA AQUA makasiini • 2/13 Uutuustuotteista mahtavaa palautetta T oimme tänä vuonna kotimaisena rehuinnovaattorina poikkeuksellisen suuren määrän uutuustuotteita markkinoille. On mukava nähdä, että uutuuksiimme luotetaan, onhan niiden taustalla alan pitkä kokemus ja laaja tutkimustoiminta. Uutuusrehujen toimitusmäärät ovat olleet suurempia kuin itse uskalsimme odottaa. Vielä mukavampaa on se, että palaute tuotteista on ollut erittäin hyvää. Vita–poikasrehut tulivat jäädäkseen Ehkä merkittävin rehu-uutuus oli poikasrehujen paluu tuotevalikoimaamme. Italialaisen Veronesin Vita–pienpoikasrehut saapuivat varastoomme maaliskuussa. Alkukokeilujen jälkeen useat poikaslaitokset ottivat Vitarehut mukaan normaaliin rehustukseensa. Tämä kertoo siitä, että tuotteen ominaisuudet ja kasvatustulokset ovat olleet hyviä. Emme osanneet ensimmäisenä vuonna varautua näin suureen menekkiin ja rehut pääsivät syksyllä loppumaan varastostamme. Ensi vuonna menekin ennustaminen on helpompaa ja tavoitteenamme on pitää rehuja varastossa koko kauden. Raisioagron oman ja eri laitoksilla tehtyjen rehuvertailujen perusteella Vita–rehut pärjäävät muille markkinoilla oleville rehuille. Tulokset ovat 8 olleet vähintään yhtä hyviä kuin kilpailevilla tuotteilla ja juuri siksi rehujen menekki kasvoi kauden aikana. Allasominaisuuksia on kehuttu jopa muita paremmiksi muun muassa erittäin vähäisen veden pinnalle jäävän rasvakalvon osalta. Tämä edistää altaiden ja veden puhtautta. Useat kasvattajat kokivat, että rehujen kokovalikoima voisi olla laajempi. Vita 1 jälkeen kaivattiin lisävaihtoehtoa ennen siirtymistä Raision Respons 1,7 mm rehuun. Tähän on tulossa korjaus. Kaudelle 2014 Veronesi on lupautunut valmistamaan Suomeen 1,4–1,5 mm uutuusrakeen. Myös ruokintasuositusta tullaan täsmentämään alkustarttirehun suhteen. Vita 0,2 mm rehun käyttö muutaman päivän ajan saattaa olla järkevää, varsinkin jos halutaan maksimoida myös parven ”häntien” mukaan lähtö. PR OT E C TION Vital Pro – hyvinvointia kaloille Lähes 20 vuoden aikana erittäin suuren suosion saavuttaneet Vital-rehut uudistuivat ja rehujen nimeksi tuli Vital Pro. Rehussa otettiin käyttöön DSM Nutrition:in (valmistaa mm. vitamiineja, hivenaineita, väriaineita) Raisioagrolle räätälöimä kalan yleiskuntoa edistävä hyvinvointipaketti, joka sisältää: • suuren määrän C-vitamiinia • suuren määrän E-vitamiinia • syöjäsolujen aktiivisuuteen vaikuttavaa beetaglukaania • solujen jakaantumista kiihdyttäviä nukleotideja Käyttäjiltä saamamme palautteen mukaan Vital Pro:n vaikutukset näkyvät nopeasti ruokintajakson aikana ja osittain jo sen jälkeen. Yleisin huomio on kalojen ”pirtsakkuus” ja jonkinlaisen yleisaktiivisuuden lisääntyminen. On myös tapauksia, joissa kalojen huonovointisuuteen ei ole löytynyt minkäänlaista selitystä, mutta Vital Pro:lla on kuitenkin pystyttä parantamaan kalojen hyvinvointia ja ruokahalua. Kesä 2013 oli vaihtelevien olosuhteiden osalta ainakin osittain vaikea kasvatusvuosi. Jälkiviisaus on helppoa, mutta voisi todeta, että kesän Vital Pro -jaksolle olisi ollut useilla alueilla paikkansa. Vital Pron osuus kokonaistoimituksistamme on suuri, yli 10 prosenttia, vaikka sitä käytetään vain jaksoittain ja vaikka sen tonnihinta on selvästi normaalirehua korkeampi. Tämä kertoo kasvattajien luottamuksesta rehuun ja myös sen toimivuudesta. Korkeampi tonnihinta tuloutuu takaisin parempien tuotantotulosten kautta. Hercules LP ΩPTI rasvahappo-optimointiin Kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt merkittävästi maailman lohikalojen rehuissa ja näin myös Suomessa. Sen käytön lisääntymisen myötä kalan sisältämien meille ihmisille terveellisten ja tärkeiden rasvahappojen sisältö muuttuu, koska kalalle niiden lähteenä toimivat pääasiassa meriperäiset rasvat. Hercules LP Optilla kyseiset rasvahapot saadaan takaisin meille ihmisille terveelliselle tasolle, koska rehu sisältää todella suuren määrän kalaöljyä. Rehu on tarkoitettu käytettäväksi kasvatuksen viimeisen 500 lisäkasvugramman aikana. Olemme aloittaneet kuluvan kauden aikana eri rehujen ja kalojen rasva- ja rasvahappoanalyysit eri laitoksilta. Kuten oli odotettua, voimme jo nyt todeta, että ravinto vaikuttaa kalojen koostumukseen. Siksi suosittelemme ehdottomasti Hercules LP Opti –ohjelman noudattamista kaikille ruokakalaa tuottaville kalanviljelylaitoksille. Silver Pro - siikojen ”jytky” Circuit kasvattaa ja puhdistaa Myös siikarehut kokivat uudistuksen Silver Pron myötä. Rehujen tehoa ja sulavuutta lisättiin nostamalla rehujen kalajauhomäärää ja vähentämällä vehnän osuutta. Rehujen valkuais- ja rasvamäärä nousi entisiin Silverrehuihin verrattuna. Vastaavasti hiilihydraattimäärä aleni. Pääasiallisena kasvivalkuaislähteenä toimii soijatiiviste, joka on todettu myös siialle erinomaiseksi raaka-ainelähteeksi. Tehojen lisääntymisen myötä ruokintamääriä tulisi alentaa. Samalla isojen siikojen kohdalla ruokintakertoja voi vähentää, jolloin kaloille annetaan ruokintakertojen välillä enemmän aikaa rehujen sulatukselle. Silver Pron käyttöönottaneiden ja sen ideologian sisäistäneiden laitosten palautteen mukaan paluuta entiseen ei ole. Silver Pro -rehut ovat askel kohti täydellistä siikarehua. Silver RC – siikojen kiertovesirehut ovat Silver Pron kaltaisia rehuja joihin on lisätty muun muassa veden puhtauteen vaikuttavaa erikoisravintokuitua. Circuit–rehut ovat kuhien ja sampien kiertovesikasvatukseen tarkoitettuja rehuja. Suuren kalaperäisten raakaaineiden ansiosta ne poikkeavat merkittävästi muista markkinoilla ole- CIRCUIT FOR RECIRCULATION vista kuha- ja sampirehuista. Lisäksi rehut sisältävät erikoisravintokuitua, jolla pystytään vaikuttamaan muun muassa ulosteen koostumukseen ja kalojen suoliston kuntoon. Rehut ovat jatkuvassa käytössä kotimaisilla kiertovesilaitoksilla ja niistä saatu palaute on erittäin hyvää, kehitys- tai muutosehdotuksia ei ole tullut esille. Rehut ovat periteisiin kuha- ja sampirehuihin nähden korkeaenergisiä mikä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon ruokinnassa. Rehujen ideana on maksimoida kasvu ja vähentää rehunkäyttöä mikä puolestaan edistää allashygieniaa ja veden puhtautta. Palautteen perusteella voidaan todeta, että tavoitteissa on onnistuttu erittäin hyvin, muutos perinteisiin rehuihin verrattuna on merkittävä. Tomi Kantola 9 FODER & UTFODRING AQUA makasiini • 2/13 Fantastisk respons på våra nya produkter I år har vi som inhemsk foder innovatör lanserat ovanligt många nya produkter på fodermarknaden. Det är glädjande att kunna konstatera att man litar på våra nya produkter, de är ju resultatet av ett långt utvecklingsarbete och mycket forskning. Volymerna av dessa produkter har överskridit våra egna förväntningar, och ännu mer glädjande har det varit att få all den positiva respons som vi fått. Vital–yngelfodren är här för att stanna Den största nyheten har säkert varit att vi igen har yngelfoder i vårt sortiment. De första leveranserna av de Italienska Vita-fodren från Veronesi fick vi i mars, och efter att försiktigt ha testat den nya produkten, var det många yngelodlare som fortsatte med Vita som sitt huvudsakliga foder. Detta bevisar att fodren är synnerligen funktionsdugliga och ger fin tillväxt. Vi hade inte förväntat oss att efterfrågan redan det första året skulle vara såhär stor, varför Vita fodren mot slutet av säsongen tillfälligt tog slut i vårt förråd. Inkommande år skall det redan vara lättare att förutspå efterfrågan och målsättningen är naturligtvis att vi hela tiden har dessa produkter i lager. I de jämförelser vi själva och våra kunder gjort på sina odlingar, klarar sej Vita fodren synnerligen väl i kon- 10 kurrensen med alla andra foder som finns på marknaden. Resultaten har varit minst lika bra som det man kan uppnå med foder från andra tillverkare, vilket ju också var orsaken till att efterfrågan ökade ju längre fram i säsongen vi kom. Vad gäller fodrens egenskaper i bassängerna har man tillochmed skrutit med att Vita fodren är mycket bättre, bland annat för att det bildas så lite fettfilm på ytan i bassängen. Detta gör i sin tur att vattenkvaliteten och hygienen hålls på en bättre nivå. Det var många odlare som efterlyste ett större storlekssortiment. Efter Vita 1 önskade man ännu en storlek före man fortsätter med Raisios 1,7 mm. Detta kommer nu att korrigeras, och inför säsongen 2014 har Veronesi lovat att producera en mellanstorlek som är 1,4-1,5 mm. Också utfodringsrekommendationerna kommer att preciseras för startfodren. Vi rekommenderar att man inleder startutfodringen av regnbågsyngel med Vita 0,2 mm under några dagar, speciellt om man önskar att också ”svansen” skall hänga med i starten. PR OT E C TION Vital Pro –hälsa för fiskarna Vital fodren som under nästan 20 år blivit mycket populära, förnyades, och det nya namnet blev Vital Pro. Vi tog i bruk ett paket som DSM (producerar bland annat vitaminer, mineraler och färgämnen) tagit fram speciellt för Raisioagro. Paketet som förstärker fiskarnas allmänna kondition, består av: • En stor mängd C-vitamin • En stor mängd E-vitamin • Betaglukaner som aktiverar immunförsvarets ätarceller • Nukleotider som behövs när celldelningen är som snabbast Enligt den respons vi fått av er användare, så ser man redan under utfodringsperioden den första effekten och också genast då kuren avslutats. De vanligaste kommentarerna är att fiskarna verkar piggare och allmänt aktivare. Det har också berättats, att fisk som allmänt taget inte verkat riktigt normal, även om någon direkt sjukdom inte heller kunnat påvisas, har fått en bättre aptit och återhämtat sej då de matats med Vital Pro. Säsongen 2013 var en utmanande säsong med mycket varierande och tillfälligt besvärliga tillväxtförhållanden. Det är alltid lätt att vara efterklok, men vi kan konstatera att det nog hade varit på sin plats med en Vital Pro kur på de flesta lokaliteter i Finland. Vital Pro utgör en mycket stor del av den totala mängd foder som vi levererar, över 10 %, trots att det endast används i kurer och trots att priset per ton är högre. Detta bekräftar också att fodret fungerar och att odlarna har förtroende för produkten. Det högre foderpriset får man tillbaka som ökad produktion och via lägre totala produktionskostnader. Silver Pro, en ”jytky” för sik Med Circuit odlar man rent Också sikfodren förnyades, och detta genom Silver Pro. Effekten och smältbarheten förbättrades genom att vi ökade mängden fiskmjöl och minskade främst på mängden vete. Circuit–familjens foder är ämnade för recirkulationsodling av gös och stör. Tack vare det mycket stora inne- CIRCUIT FOR RECIRCULATION Hercules LP ΩPTI, optimerar fettsyresammansättningen Användningen av vegetabiliska fetter i fiskfoder har kraftigt ökat i världen och också här i Finland. Då andelen vegetabiliska fetter ökar innebär det att mängden av de för oss människor hälsosamma fettsyror i fisken kommer minska, eftersom fisken måste få dessa med födan och den enda källan för dem är marina fetter. Med Hercules LP Opti får man de för oss viktiga fettsyrornas mängd i fisken på en önskvärd nivå, eftersom detta foder har ett mycket högt innehåll av fiskolja. Fodret är ämnat att användas under den sista tillväxtperioden före slakt, alltså då fisken växer de sista 500 grammen. Vi har under säsongen följt upp och analyserat innehållet av fett och fettsyror i olika foder och fiskar från olika odlingar. Som väntat har vi sett hur fodrets fettsyreinnehåll återspeglas i fisken. Därför rekommenderar vi också att alla matfiskproducenter absolut skall följa våra rekommendationer med Opti programmet. Protein och fetthalten höjdes jämfört med de gamla Silver fodren, och samtidigt minskade mängden kolhydrat. Som huvudsaklig vegetabilisk proteinkälla har vi sojaprotein, som visat sej vara en utmärkt råvara för sik. Då styrkan ökar skall mängden minskas. Samtidigt kan man minska på antalet måltider per dygn för de stora sikarna, på så sätt får fisken mer tid att smälta födan. Enligt de odlingar som nu gått inför Silver Pro och dess ideologi, finns det inte något skäl att återgå till det gamla konceptet. Silver Pro är ett steg mot det perfekta sikfodret. Silver RC –recirkulationsfoder för sik är ett foder ned samma bas som Silver Pro men med en tillsats av specialnäringsfiber som gör att vattnet hålls klarare i bassängerna. hållet av fiskmjöl skiljer de sig markant från andra gös- och störfoder på marknaden. Fodren har också en tillsats av specialnäringsfiber, med vars hjälp avföringen hålls fast och samtidigt förbättras fiskarnas tarmhälsa. Fodren används hela tiden på recirkulationsodlingar i Finland och responsen vi fått är mycket god, inga förbättrings eller förändringsförslag har kommit till vår kännedom. Fodren har, jämfört med andra produkter på marknaden, ett högt innehåll av energi, vilket bör beaktas vid utfodringen. Idén med fodren är att maximera tillväxten och minska på mängden foder som används, för att på så sätt få renare vatten i bassängerna och en bättre hygien. På basen av den feedback vi fått, så kan man säga att vi lyckats mycket väl med detta, förändringen jämfört med de tidigare använda produkterna är märkbar. Tomi Kantola 11 REHUT & RUOKINTA AQUA makasiini • 2/13 Ruokintakokeen tuloksia - siian ruokintataulukoiden tarkkuus Siian ruokintataulukot eivät ole yhtä kehittyneitä kuin kirjolohen. Osittain siksi siikaa ruokitaan yleisesti tuntuman ja kalan ruokahalun mukaan ja annokset ovat helposti runsaat. Voitaisiinko taulukoiden suosituksia ja annoksia laskea? TEKSTI Olle Lerche, Anu-Emilia Niinikorpi ja Susanna Airaksinen I KUVA Pekka Tuuri Toimme tänä vuonna markkinoille uuden aikakauden siikarehun Silver Pro:n. Rehu on tehokkaampi kuin aikaisemmat, koska sekä valkuaisettä rasvapitoisuutta on lisätty, samalla kun valkuaisen ja rasvan keskinäinen suhde säilyy entisellään. Käytännössä tämä tarkoittaa rehussa hyvin sulavien raaka-aineiden osuuden nousua heikommin sulavien laskiessa. Koska rehujen tehot nousivat, voitaisiinko niiden annostusta laskea? IIktyonomiopiskelija Anu-Emilia Niinikorpi teki RKTL:n Paraisten koetiloissa talvella 2012-2013 aiheesta opinnäytetyön, joka valmistuu kevään 2014 aikana. Tässä esitämme muutamia alustavia tuloksia tästä työstä. Kokeen taustoja Koe suoritettiin Paraisten kiertovesiyksikössä tasaisessa 16 oC:een lämpötilassa kahdella eri siikakannalla. Lämpötilaa voidaan pitää siian huippukasvuja ajatellen jopa alhaisena. Kaloina käytettiin RKTL Tervosta lähtöisin olevia vaellussiikoja ja Saaristomereltä pyydettyjen emokalojen jälkeläisiä Ammattiopisto Livialta. Ruokinnan pohjana käytettiin Raisioagron luonnonolosuhteisiin tehtyä siian ruokintataulukkoa (100 %). Taulukko on peräisin Siika 2005 -projektin ajoilta, jonka jälkeen sitä on päivitetty kerran. Koeryhmiä muodostettiin neljä ja kustakin ryhmästä tehtiin kolme tois- 12 toa, jolloin kaloja oli yhteensä kahdessatoista altaassa. Ryhmät olivat seuraavanlaiset: • Saaristosiika, jota ruokittiin 50 % rehutaulukon suositusannoksesta (Saa50) • Saaristosiika, jota ruokittiin 70 % rehutaulukon suosittelemasta (Saa70) • Vaellussiika, jota ruokittiin 50 % rehutaulukon suosittelemasta (Vae50) • Vaellussiika, jota ruokittiin 70 % rehutaulukon suosittelemasta (Vae70) Kalojen lukumäärä altaassa oli 50 kappaletta. Kalat laskettiin ja punnittiin 26.9.2012 massapunnituksella siirron yhteydessä. Saaristosiikojen keskipaino oli kokeen alussa 230 grammaa ja vaellussiikojen 150 grammaa. Kalat punnittiin kokeen aikana 29.10. ja 3.12. sekä kokeen lopussa 7.1. Kokeen aikana kuoli yksi kala. Punnituksia edelsi aina noin 5 vuorokauden paasto, jolla on luonnollisesti punnituksien lisäksi kasvatustuloksia heikentäviä vaikutuksia. Kasvuja tulisikin ehkä tarkastella punnitusten välillä eikä niinkään koko kokeen aikaisina. Esitetyt päivittäiset kasvut (Sgr %) on esitetty ruokintapäiville laskettuna. Alhaisia rehukertoimia ja hyvää kasvua Keskipainon kehitys ei näyttänyt tässä kokeessa olevan merkittävästi riippuvainen siikakannasta (kaavio 1). Saaristosiiat, jotka saivat 50 % taulukon suosittelemasta rehumäärästä, kasvoivat 223 grammasta 385 grammaan (lisäkasvu 162 grammaa). Vaellussiiat, jotka saivat 50 % taulukon suosittelemasta rehumäärästä, kasvoivat 153 grammasta 280 grammaan (lisäkasvu 127 grammaa). Taulukon määrästä 70 % saaneet siiat kasvoivat seuraavasti: saaristosiika 224 grammasta 464 grammaan (lisäkasvu 240 grammaa) ja vaellussiiat 148 grammasta 354 grammaan (lisäkasvu 197 grammaa). Kasvu oli koejakson aikana nopeinta vaellussiialla, jota ruokittiin 70 % taulukon suosittamasta (kaavio 2). Nopeus korostui kokeen alussa ja tasaantui samankaltaiseksi saaristosiian (Saa70) kanssa kokeen edetessä. Tämä on selitettävissä vaellussiian pienemmällä lähtöpainolla. Päivittäiset kasvunopeudet hidastuvat kaikissa ryhmissä kalojen kasvaessa. Rehukerroin jäi kaikilla ryhmillä tarkastelujaksolla alle yhden (kaavio 3). Alhaisimmat rehukertoimet saavutettiin vaellussiialla. Myös rehukerroin heikkenee, kun kala kasvaa. Kalan nopea kasvu ja hyvä rehukerroin kertovat rehun hyvästä hyödyntämisestä kasvuun. Ruokinnan tulisipysyä jonkin verran rajoitettuna ettei rehua kulu yliruokintaan. Etenkin pienellä kalalla 50 %:n ruokinnalla kasvusta joudutaan tinkimään ja suurin osa rehusta hyödynnetään kalan perusaineenvaihdunnan turvaamiseen, mikä rajoittaa päiväkasvua. Raisioagron tulkinta tuloksista Kaavio 1. Keskipainon kehitys. Punnitukset 26.9. / 29.10. / 3.12. / 3.1. 500 450 Keskipaino (g) 400 350 300 250 200 Saa50 150 Saa70 100 Vae50 50 0 Vae70 26.9.2012 29.10.2012 3.12.2012 3.1.2013 Kaavio 2. Kasvunopeudet (specific growth rate) kokeen aikana 1,20 1,00 SGR % 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 saa50 saa70 vae50 vae70 Kaavio 3. Rehukertoimet ryhmittäin 1 0,95 Rehukerroin Kokeen tulokset osoittavat, että siian ruokintasuosituksia voidaan laskea nykyisestä, ainakin kokeessa kasvatetulla kasvuvälillä ja tasaisen lämpötilan olosuhteissa. Todennäköisesti laajemminkin? Olemassa olevan taulukon käyttö nykyisellään johtaa varmasti yliruokintaan. Kokeen tuloksia puoltava myös käytännön kasvatuksessa saadut hyvä tulokset, jotka ovat perustuneet rajoitettuun ruokintaan ja ruokinnan jaksottamiseen, ei jatkuvaan ”tuputtamiseen”. Koeolosuhteet olivat tasaiset. Luonnon olosuhteissa kala joutuu sopeutumaan vaihteleviin olosuhteisiin, jolloin ruokintamäärien pitäisi olla vallitseviin olosuhteisiin ”täsmäytettyjä”. Vaihtelevissa olosuhteissa yliruokinnan riski kasvaa ja myös siitä aiheutuvat riskit kasvavat. Tämäkin puoltaa hallittua, ruokkijan päätöksiin perustuvaa ruokintaa, ei ruokahalun mukaista ruokintaa. Tulokset kertovat myös siian hyvästä rehunhyödyntämiskyvystä. Siialla on mahdollista päästä yhtä alhaisiin rehukertoimiin kuin kirjolohella, vaikka usein väitetään toista. Hyvä kasvu ja alhainen rehukerroin kertovat myös uuden rehun reseptin toimivuudesta ja rehuun sisältyvästä hyvästä kasvatuspotentiaalista. Rehu on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto, kalaperäisten raaka-aineiden määrän lisääntymisestä huolimatta, koska sillä on mahdollista saavuttaa aikaisempaa alhaisempia rehukertoimia. 0,9 0,85 0,8 0,75 saa50 saa70 vae50 vae70 13 FODER & UTFODRING AQUA makasiini • 2/13 Resultat från ett utfodringsförsök - Noggrannheten i utfodringstabellerna för sik Utfodringstabellerna för sik är inte lika väl utvecklade som tabellerna för regnbågslax. Det är delvis därför som sik ofta utfodras lite ”på känn” och enligt aptit och då kan fodergivan lätt bli lite i överkant. Kunde man alltså sänka rekommendationerna lite? TEXT Olle Lerche, Anu-Emilia Niinikorpi och Susanna Airaksinen I FOTO Pekka Tuuri Vi lanserade i år en ny generation av sikfoder, Silver Pro. Fodret är mycket effektivare än tidigare, eftersom både protein och fetthalt har höjts, medan förhållandet mellan dessa är oförändrat. I praktiken innebär det också att andelen råvaror med en god smältbarhet ökat på bekostnad av de sämre. Eftersom effekten i fodren ökat, så kunde man kanske minska på mängden? Iktyonomstuderande AnuEmilia Niinikorpi utförde i VFFI:s utrymmen under vintern 2012-2013 den praktiska delen av sitt specialiseringsarbete, som blir färdigt under våren 2014. Vi presenterar här några preliminära resultat från försöket. Bakgrund Försöket utfördes i en recirkulationsodling i Pargas där temperaturen hölls på konstant nivå, 16 grader, vilket kan anses vara lite under sikens tillväxtoptimum. I försöket hade man två olika stammar av sik, vandringssik som härstammade från VFFI:s rasförädlingsanläggning i Tervo, samt yngel som man fick från yrkeinstitutet Livia och som härstammade från moderfiskar som fångats i skärgårdshavet. Som utgångsläge för utfodringen använde man sej av Raisioagros fodertabell som utarbetats för odling under naturliga temperaturförhållanden. Tabellen härstammar från sik-2005 projektet, och tabellen har en gång uppdaterats sedan dess. 14 Man skapade fyra grupper och av varje grupp hade man tre replikationer, vilket alltså gav totalt tolv grupper. Grupperna var följande: • Skärgårdssik, som utfodrades med 50 % av fodertabellens rekommendation ( Saa50) • Skärgårdssik, som utfodrades med 70 % av fodertabellens rekommendation (Saa70) • Vandringssik som utfodrades med 50 % av fodertabellens rekommendation (Vae50) • Vandringssik som utfodrades med 70 % av fodertabellens rekommendation (Vae70) Antalet fiskar var 50 st i varje grupp. Fiskarna vägdes den 26.9.2012 i samband med förflyttningen till bassängerna. Under försöket vägdes fiskarna den 29.10 och 3.12 samt då försöket avslutades den 7.1. Under försöket dog en fisk. Före vägningarna hölls fiskarna utan utfodring i fem dygn, vilket naturligtvis innebär en försämrad tillväxt. Den specifika tillväxten (SGR) är beräknad för de dagar som fiskarna utfodrats. Låg foderkoefficient och god tillväxt Det verkar inte som om sikarnas ursprung, dvs stam, märkbart skulle inverka på tillväxten (figur 1). Skärgårdssikarna som utfodrades med endast 50 % av tabellvärdet, växte från 223 gram till 385 gram (tillväxt 162 gram). Vandringssikarna som fick 50 % av tabellens värde växte från153 gram till 280 gram (tillväxt 127 gram). De fiskar som utfodrades med 70 % av tabellvärdet växte enligt följande: Skärgårdssik från 224 gram till 464 gram (tillväxt 240 gram) och vandringssikarna från 148 gram till 354 gram (tillväxt 197 gram). Tillväxten under försöksperioden var snabbast för vandringssiken som matades med 70 % av tabellvärdet (figur 2). Tillväxten för denna grupp jämfört med skärgårdssikarna (Saa 70 %) var snabbast i början och jämnade sedan ut sej mot slutet, vilket delvis kan förklaras med att de hade en lägre medelvikt i början av försöket. Den dagliga tillväxten blev långsammare för samtliga grupper an efter vad fiskarna växte. Foderkoefficienten blev för alla grupper i alla perioder under 1 (figur 3). De lägsta foderkoefficienterna fick vandringssiken. Foderkoefficienten stiger ju större fiskarna blir. Den snabba tillväxten och fina foderkoefficienten visar att siken mycket bra kan utnyttja fodret. Utfodringen bör hålls lite begränsad så att allt foder säkert äts upp. Då det gäller de mindre fiskarna blev tillväxten lägre i grupperna med 50 % utfodring, eftersom en större del av fodret användes för fiskarnas basmetabolism, vilket också ledde till en lägre daglig tillväxt. Raisioagros tolkning av resultaten Resultaten visar att man kan minska på rekommenderade utfodringsmängder, åtminstone i de fall där Figur 1. Medelviktsutvecklingen under försöket, uppvägningar 26.9. / 29.10. / 3.12. /3.1. 500 450 Medelvikt (gr) 400 350 300 250 200 Saa50 150 Saa70 100 Vae50 50 0 Vae70 26.9.2012 29.10.2012 3.12.2012 3.1.2013 Figur 2. Tillväxthastighet (specific growth rate) under försöket 1,20 1,00 SGR % 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 saa50 saa70 vae50 vae70 Figur 3. Foderkoefficienterna för de olika grupperna 1 Foderkoefficient temperaturen hålls på en konstant nivå och med den storlekens fiskar som vi hade i försöket. Troligtvis också mer allmänt taget? Att exakt följa den tabell som idag finns, leder med största sannolikhet till överutfodring. De resultat som man fick i försöket stöds också av de resultat man fått i praktisk odling, då man begränsat utfodringen och inte utfodrat jämt under hela dagen utan i ”portioner”. Förhållandena under försöket var jämna. Under naturliga omständigheter måste fiskarna acklimatisera sej till varierande förhållanden, och då bör också utfodringen vara mer preciserad. Under naturliga förhållanden är också risken för överutfodring större, vilket också gör att en kontrollerad och försiktig utfodring som är baserad på odlarens beslut mer än fiskarnas aptit kan rekommenderas. Resultaten visar också att siken har en god förmåga att tillgodogöra sej näringen i fodret. Man kan alltså komma ner i foderkoefficient till ungefär samma nivå som för regnbågslax. En god tillväxt och låg foderkoefficient vittnar också om att det nya receptet fungerar och att det också har en mycket god tillväxtpotential. Fodret är också ett miljövänligare alternativ, även om andelen marina råvaror är högre än tidigare, eftersom foderkoefficienten blir lägre. 0,95 0,9 0,85 0,8 0,75 saa50 saa70 vae50 vae70 15 ALTAAN REUNALTA AQUA makasiini • 2/13 TERHOTAMMI 20 VUOTTA - ihmisikä uuden lajin oppimiseen 16 Tuotamme nopeakasvuista täysnaarasparvea asiakkaidemme toivomuksesta. Siian intensiiviljelyn pioneereihin lukeutuva Terhontammi Oy täytti syyskuussa 20 vuotta. Omistaja Terho Roponen on kehittänyt toimintaansa asiakasta kuunnellen. Siksi yritys on kehittynyt merkittäväksi siian poikastuottajaksi Suomessa. TEKSTI JA KUVAT Tomi Kantola 17 ALTAAN REUNALTA AQUA makasiini • 2/13 T erho Roposen alkuinnostus siikaan on peräisin jo 1980-luvun alusta. Tuolloin Terho oli kahden kesän ajan tekemässä tutkimusta siian luonnonravintolammikkoviljelystä Inarissa Veikko Sarren lammikoilla. Toisena merkittävänä alkusysäyksenä voidaan pitää puolalaisen professori Kondrad Dabrowskin Kuopion yliopistolla pitä- miä luentoja siian viljelystä. Luento1990-luvun alussa Terho teki Kuojen lisäksi oppia haettiin Puolan viepion yliopistolla kuivarehuun pohrailuilla. Puolassa käytettiin viljelyssä jautuvia intensiiviviljelykokeita, jotka elävää ravintoa, josta Terho kuitenmyöhemmin johtivat laajan siikojen kin halusi pääspoikastuotannon tä eroon, eli hänen aloittamiseen. Asiajatuksissaan siinaa oli tosin jo aiem”Roponen si jo silloin siian inminkin tutkittu mm. on siian viljelyn tensiiviviljely ilman Yliopiston, Kuopion pioneereja.” elävää luonnonrakaupungin ja Vesipiivintoa. rin yhteishankkeena, mutta heikommin tuloksin. - Kyllä ensimmäiset kymmenen vuotta menivät vähän kuin hukkaan, koska siialle sopivaa rehua ei ollut olemassa. Vasta kun ensimmäiset kunnolliset siikarehut tulivat markkinoille, oli olemassa edellytykset laajemmalle siian laitoskasvatukselle. Vaikka olen touhunnut siian kanssa jo yli 20 vuotta, silti joka vuosi tulee vastaan uusia haasteita, joita ei ennen ole kohdattu. Siksi väitänkin, että uuden kasvatuslajin niksien oppimisessa menee herkästi ihmisen ikä, kertoo Terho Roponen. Oma yritys 1993 Jokainen ongelma on uusi mahdollisuus tutkimukseen. Siika on haastava, mutta erittäin hieno viljelykala. 18 Usko siianviljelyn onnistumiseen ja omiin kykyihin innostivat Terhon oman perheyrityksen perustamiseen. Alkuperäinen yrityksen nimi, Savon Vesi- ja Lohiviljely Oy, aiheutti kuitenkin sekaannuksia kunnallisten vesilaitosten ja vesiosuuskuntien (vrt. Savon Vesi) toiminnan kanssa ja niinpä yrityksen nimeksi tuli v. 1996 Terhontammi Oy. Nimi viittaa paitsi omistajan etunimeen, myös Kuopion eteläpuolella sijaitsevaan Tammi-nimiseen tekolampeen, jossa Terho kalasteli koulupoikana. Yritys tuotti lähes kymmenen vuoden ajan siikojen ohella myös kirjolohta, mutta sen jälkeen pelkästään siikaa. Nykyisin Terhontammen vuotuinen lisäkasvulupa on noin 80 tonnia, sisältäen myös Siikapaja Oy:n tuotantoluvan, jonka osaomistaja Terhontammi on. Toisena omistajana Siikapajassa toimii Hannu Laukkanen, joka vastaa Varpaisjärvellä sijaitsevan tuotantoyksikön toiminnasta. Siikapaja tuottaa siianpoikasia yksinomaan Terhontammen poikasmateriaalista. Siian merikasvatuksen pioneerit ostivat jo 1990-luvulla vuosittain siian poikasia Terholta. Uskallankin väit- tää, että Terho on Suomessa yksi siianpoikasten intensiiviviljelyn edelläkävijä. Kala jalostuu kaiken aikaa Kuten pioneerien toiminnalle on yleistä, myös Terholle on ollut tärkeää kehittää toimintaa jatkuvasti. - Kaikki lähtee asiakkaitteni tarpeista, joita kunnioitetaan ja joiden toteuttamiseen tähdätään. Tuotantokierron nopeus ja myöhäinen sukukypsyys ovat olleet asiakkaideni toivelistan kärjessä. Siksi tuotamme nykyään kaloja vain täysnaarastekniikkaa hyödyntäen. Tuotantotekniikan kokeilu aloitettiin eläinlääkintäviranomaisten valvonnassa jo yli kymmenen vuotta sitten. Kehityksessä on onnistuttu hyvin, sillä viljelyyn jalostamani kanta ei kude vielä kolmantena kasvatusvuotena, vakuuttaa Roponen. Terhontammen omista emoista on menossa jo viides valintasukupolvi. Täysnaarasparvet ovat Terhon mielestä yksi taloudellisesti kannattavan siianviljelyn elinehto. Kun ”kollipojat” ovat parvesta pois, säilyy parvessa rauha ja sopusointu. Myöhäisen sukukypsyyden ansiosta kalat myös kasvavat tuotantokiertonsa loppuun asti, sillä kuteva tai siihen valmistautuva siika lopettaa syömisen todella aikaisin. - Koko toimintamme ajan on myös tuottamamme kalan yksilökoko kasvanut. Jatkokasvattajat haluavat nopeuttaa tuotantokiertoaan ja samalla vähentää merikasvatuksen riskejä. Nykyisin toimitammekin asiakkaillemme rokotettuna ja lajiteltuna myös 150-200 grammaisia poikasia. Pääosa tuotannosta näyttäisi jatkossakin painottuvan yhä enemmän yli 100 grammaisiin nopeakasvuisiin siikoihin. Kun jatkokasvattaja osaa työnsä ja olosuhteet ja rehu ovat kohdallaan, saa tällaisesta alkumateriaalista yhdessä kesässä perkuukokoisen siian. Herkkä mutta sopeutuva kala Kuten tämäkin haastattelu kertoo, on siikaa kasvatettu Suomessa jo pitkään. Silti sen kasvatukseen ja saavutettaviin kasvu- ja rehukerrointuloksiin liittyy kummallisia uskomuksia ja epäilyjä, usein negatiivissävyisiä. Usein todetaan, että siialla ei päätöksen, tiedät koko kasvatuskausaavuteta kirjolohen veroisia rehuden mitä ostat. Raisiolta markkinoilkertoimia, siika vaatii erittäin lämpile tulleet Silver Pro –siikarehut olivat miä olosuhteita ja siika syö kausiehdottomasti oikea askel paremman luonteisesti. Terholla on oma näkesiian rehun suunmyksensä siian taan. Silti uskon, käyttäytymisestä että täysin valmiskasvatuskalana. ”Siika on ta siikarehua meil- Siika on kaitodella herkkä lä ei vieläkään ole. kin puolin kirjolohta yliruokinnalle.” Rehut tulevat keherkempi kasvatushittymään vielä nylaji. Se kyllä sopeukyisestä, kuten kirtuu hetkellisesti jolohirehutkin ovat alan vaatimusten korkeisiin, jopa 28 asteen lämpöihin, seurauksena kehittyneet. mutta happea tämäkin eläin vaatii, ja - Siika on hieno kotimainen kasvasen kasvattajat helposti unohtavat. Siian hapentarve kasvaa erityisen voi- tuskala, joka on ansainnut sille kuuluvan arvostuksen herkullisen ruuan makkaasti yli 20 o C:n lämpötiloissa, jolloin hapen riittävyys muodostuuraaka-aineena. Siian viljelytekniikaskin viljelyn pullonkaulaksi. Siika on sa (mm. kiertovesikasvatus) ja remyös huomattavasti kirjolohta herhuissa tapahtuu varmasti vielä palkempi yliruokinnalle. Se voi lopettaa jon kehitystä. Uusien innovaatioiden syömisen yliruokintajaksojen jälkeen hyödyntäminen kuitenkin edellyttää pitkäksikin aikaa. Jos yliruokintasitä, että toiminta on taloudellisesti vaiheessa happitasot käyvät samankannattavaa. Toivoisinkin, että kalan aikaisesti alhaisella tasolla voi niin tuottajahinta pysyisi tuotannon mahsanottuja ”luusereita” syntyä tuotandollisesti kasvaessakin sille kuulutokierron myöhäisessäkin vaiheessa. valla tasolla, kuitenkin siten, että siiVähintään 100-200 ka voi kuulua myös grammaiset siiat tavallisten suomaeivät myöskään tarlaisten perheiden ”Raision rehuista vitse, yleisen uskoostoskoriin, edes tiedät, muksen vastaisesti viikonloppuisin! mitä ostat.” jatkuvaa ruokintaa. Kaupalla on varYksi tai kaksi tehomaankin mahdolkasta ruokintajaklisuuksia vaikuttaa soa vuorokaudessa riittää hyvin, se omalta osaltaan tähän kehityskulon kokeiltu useaan kertaan. kuun. Toisaalta täytyy uskoa markkiKun kuuntelee siika-ammattilainatalouden lakien vaikuttavan siten, sen mielipiteitä siian ruokinnasta ja että rehunvalmistajat, kuten Raisioviljelyvaatimuksista huomaa, että ne agro pystyvät jatkossakin tarjoamaan eivät periaatteiltaan eroa paljoakaan tuottajille rehuja, joilla pärjätään kaskirjolohen vastaavista. Juuri tämän vavien tuotantokulujen paineessa, johdosta olemme Raisioagrossa tuumaa Terhotammen omistaja Terho suositelleet siian ruokintarytmiin ja Roponen alan tulevaisuudesta. rehuannosteluun samanlaista tarkkuutta kuin kirjolohella. Raisiolaista evästä jatkossakin? Terho on aina ollut siian rehujen suhteen kokeileva ja tutkiva. Tähän on antanut hyvän pohjan avoin yhteys alan tutkijoihin Suomessa ja ulkomailla. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin menneet pääosin Raisioagron eväillä. - Ravinto ja siinä olevat muutokset näkyvät herkästi siiassa. Siksi minua miellyttää Raision tapa tuottaa rehuja minimaalisilla reseptimuutoksilla. Toisin sanoen, kun keväällä teet osto- Kuva: Pekka Tuuri 19 VID KASSKANTEN AQUA makasiini • 2/13 TERHOTAMMI 20 ÅR - En mansålder för att lära sej en ny art 20 Vi producerar snabbväxande honfisk stim, såsom våra kunder önskar. Vid yngelenheten plockade man fiskrommen för hand. Den delades också in i olika storleksklasser. Terhontammi, som räknas till pionjärerna inom intensivodling av sik, fyllde i september20 år. Ägaren Terho Roponen har utvecklat sin verksamhet genom att lyssna på sina kunder. Därför har också företaget utvecklats till en betydande producent av sikyngel i Finland. TEXT OCH FOTON Tomi Kantola 21 VID KASSKANTEN AQUA makasiini • 2/13 T erho Roponens intresse för sikodling började redan i början på 1980-talet. Det var då Terho under två somrar jobbade med odling av sik i naturnäringsdammar i Enare ho Veikko Sarre. En annan händelse som inspirerade Terho var den polske professorn Kondrad Dabrowskis föreläsningar om odling av sik vid Kuopio universi- tet. Mer lära hämtades genom besök torrfoder vid Kuopio universitet, vili Polen, där man dock använde sig av ket senare kom att vara grunden för levande föda för sikarna, vilket Terho en omfattande yngelproduktion. Man dock vill slippa av med, tankarna gick hade redan tidigare gjort liknande redan då till införsök, bland antensivodling av sik nat i ett gemensamt utan levande föda. projekt av univer”Roponen är Under 1990-tasitetet, Kuopio stad en av pionjärerna lets början gjoroch vattendistriktet, inom sikodling.” de Terho startodmen med klent relingsförsök med sultat. - De första tio åren gick nog lite till spillo, eftersom det inte fanns lämpligt foder för sikarna. Det var först då de egentliga sikfodren kom ut på marknaden som det blev möjligt med intensiv odling av sik i större skala. Fast jag nu har jobbat i över 20 år med sik, kommer det varje år nya utmaningar som man inte tidigare stött på. Därför hävdar jag att det nog tar en hel mansålder att lära sej odla en ny art. Eget företag 1993 Tron på att lyckas med sikodling och den egna förmågan inspirerade terho till att grunda ett privatföretag. Det ursprungliga namnet, som var Savon Vesi- ja Lohiviljely Oy, ledde till förväxling med det kommunala vatenbolaget och vattendelegarbolag, varför han 1996 böt namn till Terhontammi Oy. Namnet kan härledas till ägarens förnamn och till den konstgjorda sjön Tammi som ligger söder om Kuopio och där Terho fiskade som skolpojke. Företaget producerade under nästan tio år också regnbågslax, men efter det endast sik. Nuförtiden är det totala odlingstillståndet 80 ton, i vilket också ingår Siikapaja Oy, där Terhontammi är delägare. Sikapaja, som är belägen vid Varpasjärvi, har som andra delägare Hannu Laukkanen, som också ansvarar för produktionen vid den enheten. Siikapaja producerar uteslutande yngel från Terhontammis material. Pioniärerna inom sikodlingen i havet köpte redan på 1990-talet årligen yngel från Terho, och jag vågar påstå att Terho är en av förgrunderna för sikodlingen i Finland. Fisken förädlas hela tiden Varje problem är en möjlighet till forskning. Sik är en krävande men fin odlingsart. 22 Såsom ju det ju är med pionjärarbete, har det också för Terho varit viktigt att hela tiden utveckla verksamheten. - Allting har sin början i kundernas behov, de respekteras och jag försöker uppfylla dem så bra det går. En snabbare produktion och sen könsmognad har varit det som prioriterats mest vilket ju lett till att produktionen nu är inriktad på produktion av honfisk. Vi började utveckla tekniken i samarbete med myndigheterna för veterinärmedicin redan för över tio år sedan, och nu har vi lyckats eftersom fiskarna inte blir könsmogna ännu efterden tredje sommaren, säger Roponen. Den femte avlade generationen av Terhontammis egna moderfiskar är nu pågång. All female odling av sik är ett av de främsta kriterierna för att få lönsamhet i sikodlingen. Då hanfiskarna inte finns i produktionen, hålls stimmet lugnare och mindre stressat. Tack vare sen könsmognad växer fiskarna ända till slakt, eftersom sik som håller på att bli könsmogen, slutar äta redan långt innan leken. - Under hela den tid vi har verkat, har yngelstorleken ökat. Matfiskproducenterna vill försnabba sin produktion och minska på riskerna som havsodlingen för med sej. Nuförtiden levererar vi också 150-200 grams sorterade och vaccinerade yngel till våra kunder. Det verkar som om tyngdpunkten också i framtiden kommer att ligga på över 100 gram stora snabbväxande yngel. Då odlaren kan sin sak, de yttre omständigheterna är som de skall vara och man använder ett bra foder kan man på en sommar få sådana fiskar till slaktstorlek. En känslig men anpassningsbar fisk Såsom det framgår i artickeln har man redan länge odlat sik i Finland. Trots det så finns det allt fortfarande en hel del konstiga uppfattningar och fördomar som ofta har negativ klang. En av de vanligaste påståendena är att man inte kan få en lika bra foderkoefficient på sik som man har på regnbågslax, att siken äter i perioder och att det krävs mycket varma förhållanden. Terho har en egen syn på hur siken beter sej som odlingsart. - Siken är på alla sätt en känsligare art än regnbågslaxen. Den kan bra tillfälligt anpassa sej till temperaturer upp till 28 grader, men precis som alla andra djur behöver den syre, och det glömmer man ofta. Si- kens syrebehov stiger kraftigt då bågsfodren som ju hela tiden utvecktemperaturen är över 20 grader, villas i takt med förändrade yttre omket innebära att syre ofta är flaskhal- ständigheter. sen för odlingen. Siken är också be-Sik är en fin inhemsk odlingstydligt känsligare art, som har förtjäför överutfodring än nat den uppskattvad regnbågslaxning den fått som ”Siken är en är. Den slutar råvara i smakliga mycket känslig ofta helt att äta för maträtter. Det komför överutfodring.” långa perioder om mer säkert att ske den överutfodrats. en hel del utveckOm syrehalten är ling inom teknilåg samtidigt som det sker en överken (t.ex. recirkulationsodling) på foutfodring, leder detta ofta till att det dersidan. Att nya innovationer skall också under senare skeden i odlings- gå att förverkliga kräver att det finns förloppet uppkommer s.k. ”loosers”. lönsamhet i verksamheten. Jag hop100-200 grams sik behöver inte, tvärt pas att producentpriset också i framemot den allmänna uppfattningen, tiden skall hållas på en sådan nivå, konstant tillgång till foder. Det räckoch att det ändå skall vara möjligt för er bra med en eller två utfodringar en vanlig Finländsk familj att köpa per dygn, vilket också många gånger sik, åtminstone till veckoslutet. konstaterats. Handeln har säkert möjlighet att Då man lyssnar på sikexperterpåverka denna utveckling för sin del. nas åsikter om utMan måste också fodring och tilltro att marknadsväxtförhållanden, krafterna också på”Med Raisios foder märker man att de verkar foderprovet du, inte egentligen skilducenterna såsom jer sej alltför myckRaisioagro, så att vad du köper.” et från den uppfattde också i framtining man har om den kan erbjuda odregnbågslax. Det är därför vi på Railarna foder som gör att vi klarar oss sioagro ocså förespråkar samma då produktionskostnaderna stiger, noggranhet för utfodringsmängder funderar Terho Roponen, ägare till och rytm som vi redan har för regnTerhontammi, om framtiden. bågslaxarna. Blir det Foder från Raisio också i fortsättningen? Terho har alltid varit velat pröva och undersöka foder, vilket resulterat i att han också fått en hel del kontakter till forskare både i Finland och utomlands. De senaste åren har han huvudsakligen använt Raisios foder. Födan och förändringar i densamma syns mycket lätt på sik. Därför är jag också mycket nöjd med Raisios sätt att producera foder med minimala receptförändringar under säsongen. Med andra ord så vet du då du gör upp om foderleveranserna på våren också hurdant foder du kommer att ha under hela säsongen. De nya Silver Pro fodren som Raisioagro lanserade är definitivt ett steg i rätt riktning. Jag tror ändå inte att vi ännu hittat det helt perfekta receptet för sik, utan utvecklingen går vidare precis som den gör inom regn- Foto: Pekka Tuuri 23 YMPÄRISTÖ & TERVEYS AQUA makasiini • 2/13 YMPÄRISTÖMYRKYT kaloissamme M oninaisista ympäristömyrkyistä dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat olleet Suomessa suuren huomion kohteena johtuen siitä, että Itämeri on saastunut näillä yhdisteillä. Dioksiini- ja PCB-yhdisteisiin ja niiden aiheuttaman haitan suuruuteen sisältyy monia väärinymmärryksiä eikä ihme, asia ei ole helppo. Lisäksi kun pääasiallinen altistus Suomessa tulee kalasta, joka on terveellistä ravintoa, asettaa meidät mielenkiintoisen hyöty-haitta kysymyksen ääreen. Onko parempi syödä kalaa kuin jättää se syömättä? Ympäristömyrkkyjen mittaaminen on erittäin monivaiheinen prosessi ja vaatii ammattitaitoa ja herkän analyysilaitteiston. Pitoisuudet ilmoitetaan dioksiinien osalta pikogrammoina grammassa rasvaa (piko = miljoonasosan miljoonasosa) ja PCB-yhdisteissä nanogrammoina grammassa rasvaa (nano = mijoonasosan tuhannesosa). Yhdisteiden myrkyllisyys ihmisille vaihtelee ja siksi niiden ilmoittamisessa käytetään niin sanottua toksisuusekvivalenttikertoimia (TEQ). Kertomalla analyysitulokset näillä kertoimilla voidaan eri yhdisteiden myrkyllisyyttä vertailla ja myös laskea yhteen. Mistä ympäristömyrkkyjä tulee? Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä ei ole koskaan valmistettu tarkoituksella, vaan niitä muodostuu kaikissa teollisuusprosesseissa ja epätäydellisessä palamisessa. Dioksiinien lähteitä ovat esimerkiksi jätteenpoltto ja metalliteollisuus sekä myös saastuneet maaperät ja sedimentit. Dioksiinien ilmapäästöille on asetettu raja-arvoja, ja tämän ansiosta niiden kokonaispääs24 töt ovat vähentyneet voimakkaasti jo kauan. PCB-yhdisteet ovat öljymäisiä, hyvin kestäviä, eristäviä ja huonosti syttyviä teknisiä öljyjä. Näiden ominaisuuksien takia niitä on käytetty lämmönsiirtonesteinä ja eristeinä muuntajissa sekä kondensaattoreissa. Nykyään PCB-yhdisteitä ei enää valmisteta ja niitä sisältävien sähkölaitteiden maahantuonti on kiellettyä Suomessa ja useissa muissa maissa. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti, ovat rasvaliukoisia ja kertyvät siten ravintoketjun ylätasoille, aina ihmisiin asti. Ihmisessä dioksiini- ja PCByhdisteiden puoliintumisaika vaihtelee yhdisteestä riippuen kolmesta kuukaudesta 70 vuoteen. Kun nämä yhdisteet ovat vielä osoittautuneet eläinkokeissa ja luonnossa erittäin haitallisiksi, on perusteltua että niiden pääsy ympäristöön estetään ja jo tapahtuneiden päästöjen vaikutuksia tutkitaan ja arvioidaan monipuolisesti. Asetetuista raja-arvoista Ympäristömyrkyille on asetettu monenlaisia raja-arvoja lähinnä viranomaiskäyttöön. EU on asettanut elintarvikkeille enimmäispitoisuudet, jotka ylittäviä elintarvikkeita ei saisi asettaa myyntiin. Usein kalatuotteista mitattuja raja-arvoja tulkitaan väärin kun luullaan, että raja-arvot ylittävät kalat ovat automaattisesti terveydelle haitallisia. Näin ei ole vaan mahdollinen terveyshaitta syntyy altistumisen, eli syödyn määrän kautta. Toinen raja-arvo on niin sanottu siedettävä päiväsaanti (TDI). Se perustuu myrkkyjen aiheuttamiin haittavaikutuksiin koe-eläimillä. Tällöin raja-arvoa määritettäessä nouda- tetaan varovaisuusperiaatetta jossa ylin haitattomaksi havaittu pitoisuustaso jaetaan turvallisuuskertoimella (usein luku 100) ja saatu taso asetetaan ihmisen siedettäväksi päiväsaanniksi. Toisin sanoen oletetaan, että ihminen on 100 kertaa herkempi haittavaikutuksille kuin koe-eläin. Rajan ylittyminen ei kuitenkaan tarkoita välitöntä terveysuhkaa vaan sitä tulisi tulkita kuin tieliikenteen nopeusrajoituksia: ”onnettomuusriski kasvaa ylittämällä rajoitus usein ja reilusti, mutta välttämättä onnettomuutta ei ikinä tapahdu.” Suomalaisten kalojen pitoisuuksista Suomalaisten ympäristömyrkkyaltistuksesta ainakin 85 prosenttia tulee kalojen kautta. Toisin kuin Keski-Euroopassa muista kotimaisista elintarvikkeista tulee vain vähän lisäaltistumista, koska elintarvikkeemme ovat hyvin puhtaita näistä aineista. Suomessa on tutkittu eri kalalajien sisältämiä dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia jo 1990-luvun alusta ja yleinen trendi on ollut, että pitoisuudet ovat laskeneet. Viimeisimmässä tutkimuksessa osoitettiin, että valtaosa Itämerestä pyydetyistä kalalajeista alitti EU:n asettaman raja-arvon. Sen ylittivät lähinnä isot silakat, lohet ja meritaimenet sekä nahkiaiset (ks. kaavio). Sisävesistä mitataan vain harvoin raja-arvon ylityksiä. Ylityksiä löytyy vesistöistä joiden rannoilla on ollut joku selkeä päästölähde menneinä vuosikymmeninä. Nämä paikat ovat jo yleisesti tiedossa. Haitta-ainealtistuksen kannalta katsottuna kasvatettujen kalojen syöminen on edullista, sillä niissä on mitattu pienimmät dioksiini- ja PCBpitoisuudet. Tämä johtuu siitä, että Johtuen Itämeremme tilasta kalojen ympäristömyrkyt ovat huolettaneet ihmisiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Nykytiedon valossa kalansyönnin terveysedut ylittävät mahdolliset ympäristömyrkkyjen haitat etenkin kasvatetussa kalassa. kalanrehun haitta-ainepitoisuudet ovat säännellyt ja tiukat ja valvonta unionin alueella toimii hyvin. Kalan kautta tuleva dioksiini- ja PCB-altistus jakautuu väestössä keskimäärin niin, että Itämeren kalasta tulee 50 % altistuksesta, tuontikalasta 32 % ja sisävesikalasta ja kotimaisesta kasvatetusta kalasta 9 % molemmista. Kalan hyödyt haittoja suuremmat Nykykäsityksen mukaan kalansyönnin terveysedut ylittävät selvästi mahdolliset ympäristöperäisten haitta-aineiden aiheuttamat terveyshaitat. Sen takia on erittäin perusteltua noudattaa yleisiä kalansyöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia. Kasvatettu kala on haitta-ainepitoisuuksien perusteella erittäin suositeltavaa ravintoa kaikille. • Lisätietoja dioksiini ja PCB-yhdisteitä löytyy THL:n verkkosivuilta (thl.fi). • Voimassaolevat kalan syöntisuositukset löytyvät EVIRA verkkosivuilta (evira.fi) Hannu Kiviranta Johtava tutkija, FT, Dosentti, Yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomen vesistä mitattuja kalojen dioksiini- ja PCB-TEQ-pitoisuuksia Punainen viiva on EU:n asettama maksimipitoisuus näille yhdisteille (Lähde: Hallikainen et al. EU-Kalat II. Eviran tutkimuksia 2/2011) 25 MILJÖ & HÄLSA AQUA makasiini • 2/13 MILJÖGIFTER i våra fiskar A v alla olika miljögifter är det främst dioxiner och PCB som fått den största uppmärksamheten, eftersom Östersjön är förorenad av dessa. Det finns en hel del missuppfattningar och feltolkningar vad det gäller dessa miljögifters skadliga effekter, och det är inte att undra på, eftersom hela problemet är mycket komplicerat. Då den största delen av vårt dagliga intag i Finland kommer från fisk, som ju är ett hälsosamt livsmedel, leder det också till ett intressant läge där man väger positiva effekter mot de negativa. Är det bättre att äta fisken än att låta bli ? Att mäta halten av miljögifter är mycket komplicerad och kräver både yrkeskunskap och en mycket bra laboratorieutrustning. Man anger mängden dioxin som picogram (pico= miljondels miljon) per gram fett och PCB-halten som nanogram (nano=miljondels tusendedel). De olika föreningarnas giftighet för oss människor varierar mycket, varför man använder ett så kallat toxicitetsekvivalent system (TEQ). Genom att multiplicera de olika föreningarnas analysresultat med deras ekvivalensfaktor, blir det såledesmöjligt att jämföra hur toxiska de är och hur toxiska de alla tillsammans är. Varifrån kommer miljögifterna? Dioxineroch PCB-föreningar har aldrig tillverkats med flit, utan de uppstår i olika industriprocesser och vid ofullständig förbränning. Möjliga utsläppskällor för dioxiner är avfallsförbränning och metallindustri, samt förorenade jordmassor och sediment. Man har numera gränsvärden för hur mycket luftutsläppen maximalt får innehålla, och detta har lett till att utsläppsmängderna redan länge har minskat från vad de tidigare varit. PCB-föreningarna är tekniska ol- 26 jor, som är svårantändliga, mycket hållbara och har en bra isolationsförmåga. Tack vare dessa egenskaper har man använt dem som isolatorer i kondensatorer och transformatorer. Numera tillverkas inte längre PCBföreningar och det är inte heller tillåtet att importera elprodukter som innehåller PCB till Finland och många andra länder. Både dioxinerna och PCB föreningarna bryts ner mycket långsamt i naturen. De är fettlösliga, vilket innebär att de anrikas längst upp i näringskedjan, där ju också människan finns. Hos oss människor har dioxinerna och PCB föreningarna en halveringstid på mellan 3 månader och 70 år. Då man i djurförsök kunnat konstatera att dessa dessutom är mycket skadliga, är det följaktligen motiverat att försöka minimera utsläppen i miljön samtidigt som man så mångsidigt som möjligt försöker utvärdera hur vi påverkas av de av dessa gifter som redan förekommer i naturen. Gränsvärden i lagstiftningen För olika miljögifter finns det i lagstiftningen olika gränsvärden vilka är ämnade främst för myndigheterna. EU har gränsvärden för hur mycket olika livsmedel maximalt får innehålla, och ifall gränserna överskrids får livsmedlet inte säljas. Ofta tolkas gränsvärdena för fisk på fel sätt, då man tror att en produkt där gränsvärdet överskrids automatiskt innebär att den är farlig för hälsan. Så är det inte, utan den eventuella skadliga effekten är helt beroende av hur stor mängd man får i sej, dvs hur mycket man totalt får i sej via födan. Ett annat gränsvärde är det så kallade maximalt tillåtna dagliga intaget (TDI). Denna gräns är fastställd utgående från upptäckta skadliga effekter på försöksdjur. I dessa fall an- vänder man sej av försiktighetsprincipen, där den största mängd som inte kunnat påvisa någon skadlig effekt devideras med en säkerhetsfaktor (oftast 100), och denna mängd är den man säger vara maximalt dagligt intag, d.v.s. man utgår från att människan kan vara 100 gånger känsligare för påverkan än försöksdjuren konstaterats vara. Att överskrida gränsvärdet innebär inte att man direkt utsätts för fara, utan det skall tolkas som en hastighetsbegränsning: Risken för olycka stiger då man ofta och kraftigt överskrider hastighetsbegränsningarna, men det betyder inte att en olycka säkert någonsin kommer att inträffa”. Mängderna i Finländsk fisk Av de miljögifter som vi Finländare får i oss kommer minst 85 % från fisk. Till skillnad från Mellaneuropa får vi mycket lite gifter i oss från andra livsmedels som producerats i Finland, eftersom de grödor som odlas i Finland är mycket rena på dessa gifter. Man har undersökt halterna av dioxiner och PCB i olika fiskarter i Finland ända sedan 1990 talets början, och trenden är klart sjunkande. I de senaste undersökningarna kunde man konstatera att de flesta prover som togs på Östersjöfiskar underskred EU:s gränsvärden. Det arter som ännu överskrider är stora strömmingar, lax, havsöring och nejonögon (se figur). Av fisk som fångats i insjöar är det ytterst sällan som gränsvärdena överskrids. Det är i sådana vattendrag där man under tidigare årtionden haft stora utsläpp där detta kan ske och de områdena är redan allmänt kända. Att äta odlad fisk är mycket fördelaktigt då det gäller det totala intaget av skadliga ämnen, eftersom man i den odlade fisken kunnat påvisa en- På grund av Östersjöns tillstånd har miljögifter i fisk oroat forskarna redan i över femtio år. Den kunskap och information vi har idag, gör att de positiva effekterna som fisk som livsmedel har övervinner de negativa, och detta gäller speciellt för den odlade fisken. dast mycket små mängder dioxiner och PCB-föreningar. Detta beror på att foderråvarorna noggrant kontrolleras och gränsvärdena är mycket strikta. Kontrollen inom EU är också mycket rigorös. Av den totala mängden dioxiner som vi Finländare får i oss, är källorna följande: från vild Östersjöfisk får vi i oss 50 %, av importerad fisk 32 %, från insjöfisk 9 % och från odlad inhemsk fisk 9 % av det totala intaget. Fisk som livsmedel har mer positiva än negativa effekter Enligt den uppfattning vi har idag, har fisk som livsmedel klart fler hälsofrämjande effekter än vad de möjliga negativa skadorna av miljögifter kan vara. Därför är det mycket motiverat att följa rekommendationerna att äta fisk samt de undantag till rekommendationerna som givits. Den odlade fisken kan, då det gäller dess innehåll av skadliga miljögifter, mycket väl rekommenderas som livsmedel för var och en av oss. • Mer information om dioxiner och PCB hittar du på institutet för hälsa och välfärds hemsida, thl.fi • Rekommendationerna för hur mycket fisk man bör äta hittar du på EVIRAS hemsida, evira.fi. Hannu Kiviranta Ledande forskare, FT, Docent, Enhetschef Institutet för hälsa och välfärd (THL) Mängderna PCB TEQ i Fisk som fångats i Finland Den röda gränsen är EU:s gräns för hur mycket livsmedel får innehålla (Källa: Hallikainen et al. EU-Kalat II. Eviran tutkimuksia 2/2011) 27 AJANKUVA AQUA makasiini • 2/13 Perheyritys Kalavaltanen - uusien seinien sisään 5 000 neliötä uutta toimitilaa Porin Honkaluodossa. Seitsemän sukupolven kalahistorian omaavan Kalavaltasen jalostustoiminta muutti uusiin tiloihin. Samalla perheyrityksen omistuspohja laajeni perheen sisällä entisestään. TEKSTI JA KUVAT Thomas Ginström Luvialla kasvatustoimintaa harjoittava Kalavaltanen avasi uudet jalostustilansa Poriin tänä vuonna. Valtasten sukujuuret ovat syvällä meressä, sillä sukututkimus tuntee kalastajia seitsemän polvea ja yksi sukuhaara johtaa Ahvenanmaalle Brändöön saaristoon. Siksi Jaria surettaa ammattikalastuksen nykytila. - Kalaa on meri täynnä, mutta kalastajilla ei ole sinne asiaa. Perinteet tulevat varmasti jatkumaan sillä Jari Valtasen lapset Jan ja Rosa ovat Jarin veljen Jukan lisäksi yrityksen omistajia. Lapset ovat olleet yritystoiminnassa mukana lapsuusvuosista asti ja siksi osakkuus oli heille luonnollinen asia. - Onhan tekemisessä hieman eri tunne ja intensiteetti nyt kun tätä tehdään ihan oikeasti itselle. Silti, vaikka tässä omistajia ollaan, niin ihan käytännön ”haalarihommia” aiotaan tehdä muiden työntekijöiden mukana, vakuuttaa Rosa. Turkuun ja pääkaupunkiseudulle, jonne muun muassa odotamme merkittävää kysynnän lisääntymistä lähivuosina, toteaa Jan. Jari komppaa vieressä, että Keski-Euroopassa arvostetaan hyvää kalaa, mikä näkyy myös hinnoissa, joten tätäkään aluetta ei kannata unohtaa mahdollisena tulevaisuuden markkina-alueenamme. Kalavaltanen valmistaa tuotteita viljellystä ja myös kalastetusta kalasta. Oma viljelytoiminta kattaa vain noin 10 prosenttia kalatarpeesta, joten ostokalaa käsitellään yrityksessä todella paljon. Eri tuotteita löytyy valikoimista noin 200. Asiakkaina ovat kaupat, kalaliikkeet, ravintolat ja suurkeittiöt. Lisäksi Jarin vaimo, Seija, käy myymässä kalaa lähialueen toreilla. Noin 7 miljoonan liikevaihdon yritys työllistää 25 henkilöä, joista lähisukua on 10. Valtasia voi hyvällä syyllä kutsua todelliseksi kalaperheeksi, jotka panostavat tuotteissaan huippulaatuun: - Olemme erittäin tarkkoja raakaaineen ja tuotteidemme laadusta. Emme kelpuuta sellaista kalaa tuotantoon, jota emme voisi itse syödä. Raisioagro toivottaa menestystä ja onnea uusille tiloille ja yrityksen tulevaisuudelle. 5 000 neliötä, 1,5 miljoonaan kiloa Porin Honkaluodossa sijaitseva uusi jalostushalli mahdollistaa nykyiseen 1,5 miljoonan kilon jalostustuotantoon reilun lisäyksen. - Kala on nyt in. Siinä on vetoa mikä ei tule vähentymään. Tällä hetkellä surin osa tuotannostamme jaetaan Porin ympäristöön. Honkaluodon vieressä kulkee valtaväylä 28 Me olemme erittäin tarkkoja raaka-aineiden ja tuotteidemme laadusta, kertovat veljekset Jari (kuvassa oikealla) ja Jukka Valtanen. Vi är mycket noggranna med kvaliteten på våra råvaror och produkter, berättar bröderna Jari (till höger) och Jukka Valtanen. AKTUELLT Familjeföretaget Kalavaltanen - inom nya väggar 5 000 kvadratmeter nya utrymmen i Honkaluoto, Björneborg. Familjeföretaget Kalavaltanen, som redan verkat i sju generationer i samma bransch, flyttade in i nya utrymmen. Samtidigt breddades ägarstrukturen inom familjen ytterligare. TEXT OCH FOTON Thomas Ginström Företaget Kalavaltanen från Luvia, öppnade nya förädlingsutrymmen i Björneborg i år. Familjen Valtanens rötter ligger förankrade djupt i havet, eftersom man i släktträdet hittar 7 generationer med fiskare och en gren sträcker sej ända till Brändö skärgård på Åland. Därför är också Jari bekymrad över yrkesfiskets situation. - Havet är fullt av fisk, men dit har fiskarena inget att skaffa. Traditionerna förs säkert vidare, eftersom Jari Valtanens barn, Jani och Rosa, tillsammans med Jaris bror Jukka är delägare i företaget. Barnen har varit med i företaget se- ”Tervetuloa uuteen jalostuslaitokseemme”, toivottavat Kalavaltasen nuoret osakkaat, Rosa ja Jan. dan de var små, varför ett delägarskap för dem var en självklarhet. - Visst känns det lite annorlunda att jobba nu, då man på riktigt gör det för sej själv. Fast vi numera också är ägare så kommer vi nog att fortsätta med halaren på tillsammans med andra arbetstagare, förklarar Rosa. 5 000 kvadratmeter, 1,5 miljoner kilo Den nya förädlingshallen som är belägen i Honkaluoto i Björneborg, innebär en rejäl kapacitetsökning. Fisk är nu ”in”, och efterfrågan verkar vara bestående. För tillfället distribuerar vi största delen av våra produkter till området kring Björne- ”Välkommen till våra nya förädlings utrymmen”, önskar Kalavaltanens unga delägare, Rosa och Jan. borg. Huvudvägen till Åbo och huvudstadsregionen går precis förbi Honkaluoto, och det är bland annat där förväntar vi oss att efterfrågan skall öka inom en nära framtid, konstaterar Jan. Jari tillägger att vi inte skall glömma Mellan-Europa, eftersom man där ännu värdesätter högklassig fisk, vilket också syns i priset. Detta skall inte heller glömmas som ett möjligt framtida marknadsområde. Kalavaltanen framställer produkter av både odlad och vild fisk. Den egna odlingen täcker endast 10 % av fiskbehovet, vilket gör att man processerar en hel del inköpt fisk inom företaget. Olika produkter finns det ca 200 i sortimentet, och kunderna utgörs av affärer, fiskbutiker, restauranger och storkök. Dessutom säljer Jaris hustru Seija, produkter på torgen i närområdet. Företaget har en omsättning på ca 7 miljoner och sysselsätter ca 25 personer, varav 10 hör till familjen. Valtanens kan med fog sägas vara en riktig fiskfamilj, som verkligen satsar på toppkvalitet i sina produkter: - Vi är mycket noggranna med kvaliteten på våra råvaror, vi använder aldrig sådan fisk som råvara i produktionen, som vi inte gärna själva skulle äta. Raisioagro önskar företaget framgång och lycka i de nya produktionsutrymmena. 29 AJANKUVA AQUA makasiini • 2/13 Osa altaista on ihan kotisataman vieressä. Rågårds Lax - kaikkien aikojen paras kasvatusvuosi TEKSTI JA KUVAT Thomas Ginström Nimi Rågård juontaa juurensa aina 1800 luvulle asti. Tuolloin Rågårds Såg och Kvarn -niminen yritys pyöritti sahaa ja myllyä. Stig:n ja hänen edesmenneen veljensä Stenin isä hoiti yritystä aina 1950–luvulle asti, jolloin yritykseen kuului myös minkkien ja kettujen kasvatus. Tätä toimintaa jatkettiin aina 1990–luvulle asti jolloin tarhat vuokrattiin ja ne ovat vuokralla edelleen. Tarhoista on hyötyä Rågårds Laxille, sillä ne ostavat kaikki perkuujätteet. Veljekset Stig ja Sten aloittivat taimenen viljelyn pienessä mittakaavas- 30 sa jo 1970–luvulla. Kyseessä on todellinen perheyritys, sillä toiminnassa ovat mukana Stig:n tytär Stina ja hänen miehensä Juha Välisalo, serkku Sören Berg ja hänen siskontyttären poika Randy Schrienkenberg. - 80–luvun alussa haimme toimintaamme 380 tonnin kirjolohilupaa. Sen aikainen ELY-keskuksen tarkasta kysyi, että pystyttekö todella hoitamaan noin suuren kalamäärän? Vastasin, että kyllä me ainakin 150 tonnia pystytään hoitamaan, johon tarkastaja totesi, että tehdään sitten näin, lupa on 150 tonnille. Siitä asti on lupamme ollut yhtä suuri, enkä näe esteitä sen jatkumiselle, vaikka ensi vuonna on edessä lupien tarkistus, kertoo Stig. Raisio on ollut yrityksen päärehuntoimittaja jo kolmisenkymmentä vuotta. Hyvät olosuhteet, tarkka ruokinta Rågårds Laxin kasvatuspaikka on erittäin suotuisa kirjolohille. - Kasvatamme ihan kotilaiturin vieressä 90 tonnia kalaa ja loput altaista sijaitsevat parin kilometrin päässä saarien suojissa mutta silti Perkaamon vieressä on maa-allas, johon kalat siirretään talveksi. Viisi tärppiä menestykseen á la Rågårds Lax: Stig Granskogin luotsaaman Rågårds Laxin kalanviljelyjuuret ovat pitkällä 1970-luvussa. Skaftungissa toimivan yrityksen kuluvaa kasvatuskautta voidaan pitää yhtenä historian parhaista. virtaavissa vesissä, vakuuttaa Stig. Kalat siirretään talveksi satamassa olevaan maa-altaaseen, josta kalaa perataan läpi talven. Pelkät olosuhteet eivät takaa hyvää tulosta. Henkilöstön osaamisella ja hyvällä rehulla on vähintään yhtä suuri painoarvo ja siksi Stig kehuukin vuolaasti ruokinnasta vastaavan serkkupoika Sörenin osaamista. - Sören on hoitanut kalojamme suvereenisesti jo 10 vuotta. Historiassa meillä oli käytössä täysautomaattinen ruokintajärjestelmä, joka kuitenkin kului loppuun ja olisi vaati- nut mittavan investoinnin. Sitä emme koskaan tehneet, kiitos Sörenin, joka haluaa ruokkia kalat käsin. Hänelle on ensiarvoisen tärkeää olla kalojen lähellä ja nähdä ja aistia niiden ruokahalu ja päivän kunto. Näistä asioista muodostuu taloudellinen ruokinta. Pirteillä kaloilla hyvä kasvu Kulunut kasvatuskausi on yksi yrityksen parhaimpia. Veden lämpötila pysyi 17 ja 19 asteen välillä ja vain heinäkuun lopulla pidettiin yksi taukopäivä ruokinnassa, sekin varmuuden vuoksi. Kasvatuskausi aloitetaan • panosta alkumateriaaliin • aloita ajoissa, ole valmiina heti keväällä • aloita ja lopeta ruokinta Vitalilla • seuraa kaloja tarkasti päivittäin • käytä vain korkealaatuisia rehuja ja lopetetaan aina Vital rehulla. Tänä vuonna Vital uudistui ja siitä tuli Vital Pro. Vitalin käytöstä Stig kertoo seuraavaa: - Niin kauan kuin Vitalia on ollut olemme aina aloittaneet ja lopettaneet kauden sillä. Olemme nähneet Vitalin vaikutukset käytännössä. Kun sen antaa syksyn viimeisenä rehuna aloitat kauden virkeillä ja hyväkuntoisilla kaloilla. Tämän kevään noin 700 grammaisten kalojen perattu paino on 3,4–3,9 kiloa. Pienemmät 31 AJANKUVA AQUA makasiini • 2/13 170 gramman kalat ovat noin 1,2 kiloa. Parasta kasvua maailmassa, eikö vain, nauraa Stig. Kasvuun ja tulokseen on suuri merkitys myös poikasilla ja niihin kannattaa todella panostaa. Rågårdsilla ollaan tyytyväisiä nykyiseen ja pitkäaikaiseen poikastoimittajaan. Neljäs sukupolvi menossa Pitkän kalanviljelyperinteen omaavan suvun tarina kalojen parissa jatkuu. ”Stigun” tytär Stina Granskog-Välisalo on jo mukana toiminnassa ja aikoo myös jatkaa sitä miehensä Juha Välisalon kanssa. - Ainakin taustat ovat kunnossa, sillä Stina on yritysekonomiassa kauppatieteen maisteri ja Juha on kalaviljelyyn, jalostukseen ja kalastukseen erikoistunut matematiikan opettaja. Haastattelun aikana pariskunta oli markkinoimassa omia silakkatuotteitaan ja tyrnimehua tuotteita Helsingin silakkamarkkinoilla. Jalostus on aloitettu jo yli 20 vuotta sitten ja tuotteita löytyy aina fileistä siivutettuihin savuihin asti. Stig on erityisen kiinnostunut kaikenlaisten moottoreiden kunnostuksesta ja entisöinnistä, jota voidaan pitää hänen harrastuksenaan. Niinpä uskaltaudun kysymään, että mikä hänestä olisi tullut, jos kalanviljely ei olisi napannut häntä mukaansa? - Kyllä minusta jonkinmoinen kalayrittäjä olisi tullut, on tämä vaan niin pirun mielenkiintoinen ala, vitsailee Stig. Stig aloitti kalanviljelyn jo 1970-luvulla. Siitä huolimatta virtaa riittää edelleen, koska ala on niin mielenkiintoinen. Stig började med fiskodling redan på 70-talet. Ännu finns det mycket med ork, emedan branschen är så intressant. Rågårds Lax - bästa säsongen någonsin... Rågårds Lax och Stig Granskogs erfarenhet inom fiskodling härstammar långt in på 1970-talet. Årets säsong blir den bästa någonsin för Skaftungsföretaget. TEXT OCH FOTON Thomas Ginström Namnet Rågård härstammar redan från 1800-talet då företaget Rågårds såg och kvarn, som pappan till Stig och Sten Granskog drev ännu på 50 talet. På den tiden hörde också en räv- och minkfarm till gården. Den slutade Granskogs med i början på 90-talet och anläggningen är numera uthyrd. Synergin har man dock ännu nytta av, i och med att hyresvärden 32 hämtar bort allt slaktavfall som kommer från fiskodlingen varje dag. Bröderna Stig och Sten startade fiskodlingen i liten skala på 1970 talet med lite öring. Odlingen av öring slutade de med p.g.a. att öringen har så lång tillväxttid. Rågårds Lax har hållits som ett familjeföretag. Stigs kusin Sören Berg har skött fiskarna i 10 år. Från i våras har också Sörens sys- ters dotters son Randy Schrienkenberg jobbat på odlingen. - I början på 80-talet sökte de lov för att odla 380 ton regnbåge. Detta var på den tiden hur mycket som helst. Granskaren från den tidens ELY-central kom för att diskutera loven och frågade tveksamt att klarar ni så mycket fisk? ”Nå, 150 tn klarar vi nog” svarade Stig. ”Då gör vi så” En del av kassarna är strax intill bryggan. sade granskaren och den saken var med det klar på den tiden. Rågårds Lax har ännu idag samma mängd fisk, och behöver i nästa år nya lov. Stig ser inga problem med att förnya loven då inga motstånd bland grannar finns och myndigheterna har hittills alltid visat grönt ljus för dem. Raisio har varit den huvudsakliga foderleverantören hos Rågårds Lax i över trettio år. Bra odlingsförhållanden, noggrann utfodring Rågårds Lax är beläget på en ytterst bra plats för odling av regnbåge. -Vi odlar ca 90 ton fisk ”utanför bryggan” strax vid hem stranden och resten av kassarna är också på en par kilometers avstånd på ett strömt och skyddat ställe innanför holmarna, förklarar Stig. Inför vintern förflyttas slaktfisken till en bassäng bredvid renseriet. På Rågårds Lax slaktar man på så sätt fisk hela vintern. Bra förhållanden garanterar inte ensamt ett bra resultat. Personalens kunnande och erfarenhet samt foder av hög kvalitet har minst en lika stor inverkan. Stig berömmer gärna kusin Sörens, som ansvarar för utfodringen, kunnande mångordigt. Redan på 80-talet hade Rågårds Lax ett helautomatiserat utfodringssystem som blåste ut fodret direkt från lagret till kassarna utanför bryggan. Senare blev tekniken sliten och skulle ha behövt en stor investering. Denna investering slutförde man aldrig i och med att Sören vill utfodra alla kassar för hand. ”Jag ser varje dag hur fisken mår och hur den äter samt hur den växer. Detta är jätteviktigt för att kunna utfodra rätt och kostnadseffektivt, säger Sören. Pigga fiskar ger en bra tillväxt Varför har då det varit en rekord bra sommar? Temperaturen i vattnet har varit mellan 17 och 19 grader hela sommaren. I slutet av juli minskade de för säkerhets skull litet utfodringen. Värmeböljan uteblev som tur och de kunde öka utfodringen på nytt. Den enda dagen som Sören inte gett mat åt fiskarna var på midsommardagen, som var ledig dag. Dödligheten har varit mycket liten och sjukdomar har de heller inta haft i år. Slaktfisken har mått bra i år. ”Pigga friska fiskar” säger Sören. På Rågårds Lax startar man och slutar säsongen alltid med Vital-foder. Inför denna säsong förnyades Raisios Vital-foder och de heter nu Vital Pro. ”Vi har så länge som Raisio tillverkat Vital foder använt dem. Som första foder på våren och sista på hösten. Vi har sett fodrens inverkan i praktiken och tror på Vital” säger Stig. ”Ge alltid Vital-foder åt övervintrande fiskar så får ni frisk och pigg 33 AKTUELLT AQUA makasiini • 2/13 Invid renseriet finns bassängen, dit slaktfisken flyttas inför vintern TOP 5 TIPS för en bra säsong á la Rågårds Lax: fisk inför nästa säsong” tillägger Sören. I år har fisken varit exceptionellt fin. Från 3,4–3,9 kg rensade från att ha varit 600–800 g i våras. De som var 170 g i medel i våras är nu 1,2 kg i snitt. ”Får int na större i världen…” säger Sören och skrattar belåtet. Kvaliteten på sättfisken har också stor betydelse för tillväxten och resultatet. Det lönar sig att satsa på ynglen, säger Stig som är mycket nöjd med sin långtida yngelleverantör. Fjärde generationen tar sakta mak över Den långa traditionen på fiskodling är i säkra händer då dottern Stina Granskog-Välisalo fortsätter fiskodlingen på gården med hennes man Juha Välisalo. Stina är utbildad som ekonomie magister i företagsekonomi och Juha är mattelärare som sadlat om till fiskare samt nu också till fiskodlare och förädlare. 34 Förädlingen av den odlade fisken började Rågårds Lax med på 90-talet. Stig kommer ihåg att 1994 köpte de skivmaskinen. Förutom att de nuförtiden säljer fisken färsk som hel och filé, säljer Rågårds Lax även kall- och varmrökt samt gravad fisk. ”Rommen är också ytterst viktig i dagens läge”, säger Stig. Juhas grej är dessutom strömming i olika former. Som bäst, då vi pratar med Stig, är hela familjen Välisalo och marknasdsför egna fiskprodukter och havtorns saft på strömmingsmarknaden i Helsingfors. Som hobby restaurerar Stig gamla motorer och traktorer. Han har ett 80 tal olika motorer i körskick i hallen och ett 40 tal motorer som väntar på renovering. När jag frågar vad han skulle göra om han ficka starta om säger Stig att ”fiskföretagare skulle jag i varje fall ändå bli för att det är ett så intressant jobb”. Raisioagro gratulerar Rågårds Lax för en fantastisk säsong 2013. • satsa på startfiskens kvalitet • starta i tid, var färdig genast på våren • börja och sluta med Vital Pro • följ med fisken varje dag • använd endast foder av hög kvalitet ...................................................... Raisioagron tuottajaristeily 4.-6.2.2014 Raisioagros producentkryssning 4.-6.2.2014 Raisioagron perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan seilataan ti-to 4.-6.2.2014 m/s Silja Symphonylla. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle ystävien ja muiden tuottajien seurassa. Kalankasvattajien osalta vuosi 2013 oli ensimmäinen risteilyvuosi. Osallistujia oli yllätyksellisen paljon ja kaikki olivat tyytyväisiä matkan antiin ja järjestelyihin. Toivomme tulevalle risteilylle entistä enemmän myös kala-alan ammattilaisia. Sinulla on oiva mahdollisuus yhdistää hyöty ja huvi ja ottaa mukaan koko yrityksesi henkilökunta. Ympäri Suomea kulkevat bussireitit auttavat Sinua pääsemään erittäin helposti satamaan ja takaisin. Esimerkkejä 2014 risteilyn ohjelma-annista: Eläinryhmäkohtaiset ammattiluennot, retket Tukholmassa (shoppailua, Abba-museo ym.), rakennusmestari Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi), Tami Tamminen, Lauri Tähkä, Neljän Suora, Saija Tuupanen... Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä saat sähköpostitse ja kirjeitse myöhemmin syksyllä. Tarkkaile myös sivujamme http://www.raisioagro.com/fi/raisioagron-risteily-2013 - tilanne päivittyy nettiin sitä mukaa kun ohjelma valmistuu. Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan numerossa 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe klo 9–17. Toimi heti, risteily on ollut kaikkina vuosina loppuun myyty ja parhaimmat hytit myydään heti! kaan loa mu u t e v r alle Te ituimm s o u s le! vuoden isteilyl r a j a t t på tuo en med m m o k Väl aste opulär p s t e g! r å ryssnin k t n e c produ Raisioagros traditionella producentkryssning från Helsingfors till Stockholm seglas ti-to 4.-6.2.2014 med m/s Silja Symphony. Under kryssningen finns det möjlighet att lyssna på mångsidiga föredrag samt delta i exkursioner i Stockholm samt kasta loss med vänner och andra producenter. 2013 var första året som fiskodlingsavdelningen deltog i kryssningen, och deltagandet var överraskande stort. Vi önskar ett allt större deltagande av fiskbranschens yrkesmän på kryssningen, så nu har du ett perfekt tillfälle att förena nytta med nöje och ta med hela din personal på en kryssning. Busstransporter som ordnas från hela landet hjälper dej att lätt ta dej till och från hamnen. Några plock ur programmet för år 2014: Yrkesgruppsvisa föreläsningar, exkursioner i Stockholm (shopping, Abbamuseet, mm), byggmästare Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi), Tami Tamminen, Lauri Tähkä, Neljän Suora, Saija Tuupanen... Mer info om programmet, exkursionerna och uppträdanden får du per e-post eller brev senare under hösten. Följ också med på våra hemsidor: http://www.raisioagro.com/fi/raisioagron-risteily-2013. Läget uppdaters på våra hemsidor an efter vad programmet blir klart. Matka-Vekka tar emot anmälningar på nummer 020 120 4851, byrån är öppen måndag-fredag kl 9–17. Handla genast, kryssningen har alla år sålts slut och 35 de bästa hytterna går genast! VERKOSSA AQUA makasiini • 2/13 Raisioagron verkkokauppa kaikille avoimeksi Verkkokauppa jatkaa vahvassa kasvussa. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus avata kaikille . Tähän mennessä vain Raisioagron asiakkaat ovat päässeet kirjautumaan verkkokauppaan omilla asiakasnumeroillaan, mutta tulevaisuudessa verkkokaupan on tarkoitus olla kaikille avoin kanava. Verkkokauppaan on tullut myyntiin ammattikäyttöön tarkoitettuja . Grundénsin sadevaatemallisto on valmistettu vastaamaan ammattikalastajien tarpeita. Kaupasta löytyvät myös erittäin laadukkaat Mörehåvn -kalahaavit, JokaHold -rouhesormikkaat ja sesonkituotteena kalalavoille tarkoitettu käsikiristekalvo. kauppa avoin verkko- sadevaatteita Kesän aikana verkkokaupasta löytyvä sai päivityksen ja siirtyi uuteen versioon. Sääpalvelun uudistuksiin kuuluu täysin uudistunut graafinen ilme sekä parantuneet ennusteet. Muista, että vain kirjautumalla verkkokauppaan pääset tarkastelemaan sääpalvelua. Verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Muista, että annamme 10 euron alennuksen kaikista yli 300 euron verkkokauppatilauksista. ilmainen sääpalvelu Raisioagron verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Uusia asusteita ja tuotteita tutustu valikoimaan! Verkkokaupasta löytyvät nyt myös ammattikäyttöön tarkoitetut sadevaatteet. Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen: 1. Siirryt verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta: shop.raisioagro.com Löydät sivun vasemmasta reunasta videon, joka opastaa sinua verkkokaupan käytössä. 2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun kenttiin. Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi. Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot. 3. Jos olet unohtanut sinulle aikaisemmin annetun salasanan, saat uuden salasanan ”Unohtuiko salasanasi”-painiketta painamalla. Täytä oikeaan alareunaan ilmestyvään kenttään asiakasnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi, jonka olet antanut Raisioagron järjestelmään. Saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti uuden salasanan. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse: [email protected] 36 Mitä Sinä haluaisit verkkokaupastamme löytyvän? Otamme mielellämme palautetta tai ideoita verkkokaupan kehittämiseksi suoraan tutulle yhteyshenkilöllesi tai osoitteeseen [email protected] I NÄTET Raisioagros nätbutik öppen för alla Nätbutiken fortsätter växa kraftigt. Under detta år, 2013, är det meningen att öppna nätbutiken för alla. Hittills har endast Raisioagros kunder kunnat skriva in sig i nätbutiken med sina egna kundnummer, men i framtiden är det meningen att nätbutiken ska vara öppen för alla. Nätbutiken har fått in regnkläder avsedda för professionellt bruk. Grundéns regnkläder är designade för att uppfylla yrkesfiskares behov. I butiken hittar du också Mörehåv fiskhåvar, som ju är av en mycket god kvalitet, samt JokaHold handskar och plastfilm för att spänna runt fisklådorna på pallarna. Väderlekstjänsten har nu en helt ny grafisk design och ger bättre prognoser. På väderlekstjänsten hittar du detaljerade väderprognoser och dessutom prognoser för besprutning och avdunstning. Kom ihåg att du kommer till väderlekstjänsten endast genom att logga in i nätbutiken. I nätbutiken beställer du varor till eget avtalat pris. Genom att logga in dig med dina personliga koder säkerställer du att samma villkor gäller som då du beställer via din kundansvariga. Kom ihåg att vi ger 10 euro i rabatt på alla inköp över 300 euro i nätbutiken. som finns sommartid i nätbutiken, har uppdaterats till en ny version. I nätbutiken finns nu också rengkläder avsedda för professionell användning. Gratis väderlekstjänst, Raisioagros nätbutik finns på adressen shop.raisioagro.com Nya kläder och produkter – bekanta dig med utbudet! Skriv in dig i Raisioagros nätbutik 1. Gå till nätbutikens ingångssida på adressen: shop.raisioagro.com. På sidans vänstra kant hittar du en video som hjälper dig att använda nätbutiken. 2. För att du ska kunna logga in i nätbutiken måste du fylla i ditt användarnamn och lösenord i respektive fält på inloggningssidan. Användarnamnet är ditt eget kundnummer. Kom också ihåg att godkänna nätbutikens villkor. 3. Om du har glömt det lösenord som du fått tidigare, får du ett nytt då du klickar på ”Har du glömt ditt lösenord”. Fyll i ditt kundnummer och din e-postadress, som du uppgett till Raisioagro, i det fält som syns till höger nere på skärmen. Till denna e-postadress får du automatiskt ett nytt lösenord. I problemsituationer ta kontakt med oss per e-post: [email protected] Vad önskar Du att skulle finnas i vår nätbutik? På adressen [email protected] tar vi gärna emot feedback eller idéer för hur vi ska utveckla vår nätbutik. Du kan också vända dej direkt till din representant. 37 PULLOPOSTIA MAAILMALTA Koonnut Tomi Kantola AQUA makasiini • 2/13 Kalatalouselinkeinon Kalanviljelytuotanto päästöt miinusmerkkiset suurempi kuin Suomen Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari naudanlihan Ranta-Ahon mukaan kalatalouselinkeinon ravinnepäästöt ovat miinusmerkkiset. - Ammattikalastajat poistavat Itämerestä 480 tonnia fosforia, kun kalanviljelystä syntyy veteen fosforia 40-50 tonnia. Kalatalous on elintarviketeollisuuden ainoa elinkeino, jonka päästöt ovat miinusmerkkiset. Millään muulla eläintuotantoalalla ei päästä myöskään samaan hyötysuhteeseen. Puolellatoista kilolla rehua syntyy kilo fileetä, toteaa Ranta-Aho. Keskustelu kalankasvatuksesta ryöpsähti käyntiin, kun ympäristöministeriön ympäristöneuvos Hannele Nyroos esitti Turun Sanomissa, että kalankasvatus tulisi siirtää pois huonokuntoisilta vesialueilta kuten Saaristomereltä. Vuonna 2011 maailma saavutti uuden merkkipaalun. Tuolloin, ensimmäisen kerran historiassa kasvatetun kalan tuotanto ylitti naudanlihan tuotannon. Seuraavana vuonna näiden tuotantomuotojen ero kasvoi edelleen. Tuolloin kalanviljelyn tuotanto nousi ennätyslukemiin 66 miljoonaan tonniin naudanlihan tuotannon ollessa 63 miljoonaa tonnia. Lähde: Pekka Helminen, Kansan Uutiset (verkkolehti 8.10.2013) Lähde: Intrafish.no 25.6.2013 Paavo Myllymäki: Kalankasvatusta on lisättävä Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja ja Raisio Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Myllymäki peräsi kalankasvatuksen lisäämistä Kustavin sadonkorjuujuhlassa pitämässään puheessaan. Myllymäki muistutti, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on pitää kiinni luonnonja ympäristön hyvästä tilasta. Tuotanto ja ympäristön hyvä tila ovat hänen mukaansa enemmän toisiaan täydentäviä kuin pois sulkevia asioita. - Voimme tuottaa tehokkaasti maataloustuotteita ja pitää elinympäristömme puhtaana. Kehitys suomalaisilla maatiloilla on ollut Euroopan huippuluokkaa kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta luonnonvaraelinkeinoihin kohdistetaan mitä ihmeellisimpiä vaatimuksia. 38 Näihin vaatimuksiin liittyen mainitsi Myllymäki esimerkkinä kalankasvatuksen siirtovaatimuksen pois Saaristomereltä. Perusteluna on mainittu EU-direktiivin mukaiset väliaikatiedot vesiemme tilasta samaan aikaan, kun koko unionin maatalous- ja kalastuspolitiikassa vesiviljelyn merkitys ja tavoitteet on nostettu korkealle. - On mahdotonta ymmärtää tällaisten suomalaisten niin sanottujen asiantuntijoiden esityksiä, jotka koskevat elinkeinoharjoittajien toimeentuloa. Meidän olisi lisättävä kalankasvatusta, jotta kykenisimme vastaamaan maailman lisääntyvän eläinvalkuaisen tarpeeseen, toteaa Myllymäki. Lähde: Harri Suomalainen, Vakka-Suomen Sanomat 8.10.2013 FLASKPOST FRÅN VÄRLDEN Insamlat av Tomi Kantola Utsläppen från fiskerinäringen är negativa Enligt chefen för fiskeriavdelningen vid Finlands närings- och miljöcentral, Kari Ranta-Aho, är hela fiskerinäringssektorns utsläpp av närsalter nu negativt. - Yrkesfisket tar upp 480 ton fosfor från Östersjön, medan belastningen från fiskodlingar är endast 40-50 ton. Fiskerinäringen är den enda sektor, där man lyckas producera livsmedel med ett negativt utsläpp av närsalter. Ingen annan bransch är heller lika effektiv vad gäller utnyttjandegrad av foder. Med ett och ett halvt kilo foder producerar man ett kilogram filé, konstaterar Ranta-Aho. Diskussionen om fiskodlingen kom igen upp på tapeten då miljöministeriets miljöråd, Hannele Nyroos, konstaterade att fiskodlingen skall bort från de mest belastade vattendragen, såsom Skärgårdshavet. Källa: Pekka Helminen, Kansan Uutiset (verkkolehti 8.10.2013) Produktionen av odlad fisk större än produktionen av nötkött År 2011 uppnåddes en ny milstolpe i världen, då var produktionen av odlad fisk för första gången i historien, större än produktionen av nötkött. Påföljande år växte skillnaden ytterligare då mängden odlad fisk uppgick till 66 miljoner ton medan nötköttsproduktionen var 63 miljoner ton. Källa: Intrafish.no 25.6.2013 Paavo Myllymäki: Fiskodlingen bör växa Paavo Myllymäki, verksamhetsledare för lantbruksproducenterna i Egentliga Finland och ordförande i Raisio AB:s förvaltningsråd, efterlyste en ökning av fiskodlingen då han höll tal i Gustavs på skördefesten. Myllymäki poängterade att målet inom EU:s jordbrukspolitik är att miljöns nivå fortsättningsvis skall vara god. Produktion och ren miljö kan enligt Myllymäki snarare stöda än utesluta varandra. - Vi kan effektivt producera jordbruksprodukter och samtidigt se till att närmiljön hålls ren. Utvecklingen inom det Finländska jordbruket har under det senaste årtiondet varit på en mycket hög nivå, men trots det så ställs det en hel del märkliga krav på primärproducenterna. Som ett exempel på dessa märkliga krav nämnde Myllymäki kravet på att fiskodlingen skall flytta bort från Skärgårdshavet. Som motivering har man framlagt EU direktivets mellanrapport om tillståndet i våra vatten, samtidigt som hela unionens jordbruks- och fiskeripolitik framhäver fiskodlingens betydelse och målsättningen har satts högt. - Det är omöjligt att fatta vad dessa så kallade experter menar i sina presentationer då de berör näringens utkomstmöjligheter. Vi borde öka produktionsvolymen så vi bättre kan svara på den ökade efterfrågan på animaliskt protein, säger Myllymäki. Källa: Harri Suomalainen, Vakka-Suomen Sanomat 8.10.2013 39 Kuva / Foto: Teppo Komulainen ................................. VITA - TEHOKAS JA TURVALLINEN STARTTI POIKASTUOTANTOOSI Vita – ett effektivt och säkert val för startmatning av dina yngel • 2013 kokeiltiin ja erittäin hyväksi todettiin! • 2014 tuotevalikoima kasvaa. Kysy lisää edustajiltamme. • Testades 2013 och konstaterades vara mycket bra! • 2014 växer sortimentet ytterligare. Fråga mer av din representant. www.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. Raisioagro STA TEHOK AS ALK U UUTEE N ELÄMÄ ÄN!
© Copyright 2024