Lataa koko dokumentti

Raisioagron asiakaslehti kalankasvattajille
Raisioagros kundtidning för fiskodlare
TERHONTAMMI OY
- siiantuotantoa
jo 20 vuotta
TERHONTAMMI AB
- sikodling
redan i 20 år
M A K A S I I N I
AquaMagasinet 2 • 13
M A K A S I I N I
Pääkirjoitus
Ledare
Viljellyn kalan terveellisyyskeskustelu
kiihtyy........................................................3
Diskussionen om den odlade fiskens
hälsoeffekter går allt hetare.......................3
Ajankuva
Aktuellt
Norja, pieni mutta suuri...........................4
Norge liten men stor..................................4
Vyöryvätkö jättirekat tiloille?....................5
Rullar Jättelångtradarna in på våra gårdar? 6
Suursäkkiremontti edessä.......................7
Storsäckarna på remont.............................7
Rehut & ruokinta
Foder & utfodring
Uutuusrehuilla hyvä vastaanotto..............8
De nya fodren fick ett fint mottagande......10
Siian ruokintakokeen tuloksia................12
Resultat från sikutfodringsförsöket..........14
Altaan reunalta
Vid kasskanten
Terhontammi 20 vuotta...........................16
Terhontammi 20 år...................................20
Ympäristö & terveys
Miljö & hälsa
Ympäristömyrkyt kaloissamme..............24
Miljögifter i våra fiskar.............................26
Ajankuva
Aktuellt
Kalavaltanen uusien seinien sisään.......28
Kalavaltanen i nya utrymmen...................29
Rågårds Lax, loistavat kasvutulokset.....30
Rågårds lax, utmärkta tillväxtresultat.......32
Raisioagron tuottajaristeily 2014............35
Raisioagros producentkryssning .............35
8
Verkossa
I nätet
Verkkokauppa kaikille avoimeksi...........36
Nätbutiken öppnas för allmänheten..........37
24
35
Julkaisija:
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. (02) 443 2111
www.raisioagro.com
Painatus:
Newprint Oy
Vastaava päätoimittaja:
Tomi Kantola
Lehdet on taltioitu sähköisesti
numerosta 1–2006 lähtien
osoitteeseen
www.raisioagro.com
KäänNÖS:
Olle Lerche
Thomas Ginström
Ulkoasu ja Taitto:
Mainostoimisto Uusimäki
2
Pullopostia maailmalta
Flaskpost från världen
Kalatalouden päästöt minimaaliset........38
Utsläppen från fiskerisektorn minimala...39
Kalankasvatusta on lisättävä..................38
Fiskodlingen bör växa................................39
Kalanviljelyn tuotanto suurempi
kuin naudan.............................................38
Produktionen av fisk större
än nötköttsproduktionen..........................39
KanNEN kuva:
Tomi Kantola
ISSN 2323-2706
Utgivare:
Raisioagro Ab
PB 101, 21201 Reso
Tfn (02) 443 2111
www.raisioagro.com
Ombrytning:
Mainostoimisto Uusimäki
Ansvarig
huvudredaktör:
Tomi Kantola
PÄRMBILD:
Tomi Kantola
ÖversättNING:
Olle Lerche
Thomas Ginström
Tryckeri:
Newprint Oy
Kundbladet finns
i elektronisk form sedan
1–2006 på adressen
www.raisioagro.com
ISSN 2323-2714
PÄÄKIRJOITUS • ledare
Viljellyn kalan terveellisyyskeskustelu kiihtyy
Maailman lohikalojen viljelyn kuumin puheenaihe on
niiden terveellisyys meille ihmisille. Taustalla ovat kalojen ravinnossa tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset yksittäisiin rasvahappoihin (EPA ja DHA). Kun
keskustelu jumittuu vain yhteen kalan huippuominaisuuteen, unohdetaan sen muut hyvät ominaisuudet.
Kala on rasvojensa lisäksi terveellinen valkuaislähde,
D- ja B12-vitamiinilähde ja myös jodi- ja seleenilähde.
Meille ihmisille EPA- ja DHA-rasvahappojen pääasiallisina lähteinä toimivat rasvaiset kalat, jotka puolestaan saavat niitä vain merellisistä lähteistä. Rehujen
kasvipitoisuuden noustessa niiden määrä kasvatuskaloissa laskee. Entä sitten? Vaikuttaako tämä viljeltyjen
lohikalojen menekkiin? Sen aika näyttää.
Samaa kysymystä miettii varmasti myös moni suomalainen kalanviljelijä. Entä sitten? Miksi minä huolehtisin kalojeni rasvahappotasoista kun kaikki muutkaan
eivät huolehdi? Ajatustyön taustalla on kuitenkin hyvä
huomata, että kalamarkkinoiden pääkilpailijalle rasvahappoasia näyttää olevan tärkeä ja siitä huolehditaan!
Asiaa kannattaa ajatella myös tuotteiden erilaistamisen kautta. Hyödynkö siitä, että tuotan ominaisuuksiltaan erilaista, ehkä parempaa kuin joku toinen tai
vähintään samanarvoista? Olisiko kuluttaja valmis
maksamaan saamastaan lisäarvosta? Asia selviää
myöhemmin kun näemme miten kuluttajat reagoivat
maailmalla käytävään keskusteluun vai reagoivatko ollenkaan.
Varmaa on se, että asiasta viriää
keskustelua.
Rasvahappojen osalta suomalainen kalanviljelijä on hyvässä
asemassa muihin tuottajiin nähden. Kaikki Raisioagron valmistamat rehut sisältävät edelleen mainittua meriperäistä öljyä, vaikka
kasviöljypitoisuus onkin noussut.
Lisäksi toimme markkinoille
Hercules LP Opti –rehun, joka on
tarkoitettu kalojen loppukasvatusvaiheeseen meille
ihmisille tärkeiden rasvahappojen oikealle tasolle optimoimiseen. Iloksemme olemme havainneet, että suomalaiset kalantuottajat ovat ottaneet Opti–ohjelman
käyttöönsä. Toisin sanoen, heille on tärkeää huolehtia
kotimaisen kirjolohen laadukkuudesta.
Rehuteollisuuden edustajana näemme asian tärkeänä ja siksi suosittelemme kaikille Opti–ohjelman
tai sen kaltaisen ohjelman noudattamista oli sen tarjoaja sitten kuka tahansa. Kirjolohen kokonaislaadukkuus on meille sydämen ja nimenomaan juuri sydämen
asia. Lopullinen vastuu asiasta on kuitenkin kalantuottajalla.
Diskussionens vågor om den odlade fiskens
hälsoeffekter blir allt intensivare
Det hetaste samtalsämnet då det gäller den odlade fisken, är för tillfället hur hälsosam den är som livsmedel. Bakgrunden är de förändringar som gjorts i fiskarnas föda och hur detta påverkat fiskarnas innehålla av
hälsosamma fettsyror (främst EPA och DHA). Då diskussionen helt focuserar på en enda egenskap, glömmer man ofta fiskens andra positiva egenskaperna.
Fisk innehåller utöver hälsosamma fetter också mycket D- och B12 vitaminer, selen och jod.
De för oss människor viktiga EPA och DHA fetterna
får vi främst då vi äter feta fiskar. Fiskarna i sin tur får
dessa endast via marina råvaror i fodret. Då andelen
vegetabiliska råvaror i fodret ökar, minskar mängden
av dessa fettsyror i fiskarna. Än sen då? Minskar konsumtionen av feta fiskar? Det återstå att se.
Samma problemställning ställs också den enskillda
odlaren inför. Än sen då? Varför skulle jag bry mej om
fiskarnas fettsyresammansättning när inte alla andra
odlare gör det. Då man funderar på detta skall man
komma ihåg att den största konkurrenten på fiskmarknaden verkar bry sig om vilka fettsyror det finns i fisken.
Man kan också funder på om man har någon nytta
av att producera fisk som är annorlunda, kanske bättre och åtminstone lika bra, som den fisk andra producerar? Är kunden beredd att betala mer för detta mer-
värde? Det här kommer framtiden att utvisa, då vi ser
hur konsumenterna reagerar om de överhuvudtaget
reagerar på den diskussion som nu pågår. Det som är
säkert är att detta diskuteras och kommer att diskuteras livligt.
Då det gäller de hälsosamma fettsyrorna är den
Finländska fiskodlaren ännu i ett gott läge. Alla de
fiskfoder som Raisioagro producerar innehåller fortfarande fiskolja, även om andelen växtolja har ökat.
Dessutom har vi i år lanserat en ny produkt Hercules
LP Opti, som är ämnat att användas under den sista tiden före slakt, med vars hjälp man optimerar innehållet av de för oss människor viktiga och hälsosamma
fettsyrorna i fisken. Till vår glädje har vi sett att största
delen av de Finländska odlarna har gått in för Optiprogrammet. Med andra ord känner de också ansvar
för att den inhemska regnbågslaxen fortsättningsvis
skall vara hälsosam.
Som representanter för foderindustrin ser vi detta
som mycket viktigt, och därför rekommenderar vi också att alla skall utfodra enligt de rekommendationer
vi ger för Opti-fodren eller något motsvarande, oberoende av vem som producerar fodret. Att den inhemska regnbågslaxen är av hög kvalitet är för oss en
hjärtesak, och just precis en hjärtesak. Det slutliga ansvaret för detta ligger hos fiskodlarna.
Tomi Kantola
Päätoimittaja/Huvudredaktör
Aqua Makasiini/Aqua Magasinet
AJANKUVA
AQUA makasiini • 2/13
NORJA
NORGE
- pieni, mutta suuri - liten men stor
TEKSTI Tomi Kantola I KUVA NN_norden.org.
TEXT Tomi Kantola I FOTO NN_norden.org.
Väestöllisesti ja alueellisesti pieni Norja on jättimäinen
meriruoantuottaja maailmanlaajuisestikin katsoen.
Norjassa tuotetaan 11 kertaa enemmän merestä peräisin
olevaa ravintoa kuin ”maaravintoa”.
Norjassa tuotetaan noin 3,5 miljoonaan tonnia meriperäistä ravintoa. Tästä määrästä jopa 1,1 miljoonaan tonnia, perkaamattomana painona, tulee viljellystä lohesta
ja kirjolohesta, loput kalastuksesta. Kun vertaa lukua
Norjan maalla tapahtuvaan eläintuotantoon on se 11 kertaa suurempi. Vuonna 2012 maalla tapahtuvan eläintuotannon määrä oli 320 000 tonnia sisältäen liha- ja luupainon. Mielenkiintoista on myös se, että merituotannosta
90 prosenttia menee vientiin, kun taas kaikki maaeläintuotanto kulutetaan Norjassa.
Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana oli viennille kertynyt 26,9 miljardin Norjan kruunun arvo. Luku on
7,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012. Lohen osuus
tästä oli 17,4 miljardia ja nousua viime vuoteen 25 prosenttia. Myös kirjolohiviennin osuus kasvoi 24 prosenttia
vastaavana aikana, ollen arvoltaan 197 miljoonaa kruunua.
EU-maat ovat edelleen lohen tärkeimmät vientimaat.
2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 68 prosenttia koko
lohiviennin volyymista meni EU-alueelle. Ranska on suurin yksittäinen vientimaat 60 000 tonnin osuudella. Puola
on uusi ja vahvasti nouseva vientialue. Vienti sinne kasvoi
viime vuodesta 12 prosenttia ollen 55 000 tonnia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.
Kirjolohta vietiin vastaavana aikana 26 000 tonnia ja
myös sen määrä kasvoi vuoteen 2012 nähden. Yleisesti
ottaen kirjolohen vienti Itä-Eurooppaan on laskenut,
mutta noussut EU-alueelle ja Aasiaan. EU:ssa suurimpia
kirjolohen vastaanottajia ovat Puola ja Tanska.
Norge, som är litet både till ytan och population, är en jätte bland producenterna av marina livsmedel. I Norge är
produktionen av marina produkter tio gånger större än
produktionen av ”landproducerade” livsmedel.
I Norge produceras ca 3,5 miljoner ton marina livsmedel. Av detta är ca 1,1 miljoner ton lax och regnbågslax, räknat i orensad vikt, medan resten härstammar från
fisket. Då man jämför med den mängd som produceras
på land så är volymen marina livsmedel 11 gånger större.
År 2012 var djurproduktionen 320.000 ton, räknat som
köttvikt, benen inkluderade. Intressant är också att 90 %
av de marina produkterna går på export, medan det som
produceras på land konsumeras inom landet.
Under första halvåret av 2013 hade exporten samlat in
26,9 miljarder kronor. Siffran är 7,2 % höge än vad den var
2012. Laxens andel av detta var 17,4 miljarder, en ökning
från förra året med 25 %. Också exporten av regnbågslax
ökade med 24 %, för att uppgå till 197 miljoner kronor.
EU-länderna är fortfarande de viktigaste exportländerna för norsk lax. Hela 68 % av laxexporten går till EU.
Frankrike toppar listan bland länderna inom EU med
60.000 ton. Polen är ett nytt stort exportland som är på
kraftig frammarsch. Exporten till Polen ökade från föregående år med 12 % till 55.000 ton under första hälften av
året.
Regnbågslax exporterades under motsvarande tid
26.000 ton och också den mängden ökade jämfört med
2012. Exporten av Regnbågslax till Östeuropa har minskat
något, medan den ökat till EU och till Asien. Inom Eu är
Danmark och Polen de största mottagarländerna av regnbågslax.
Lähde: NF Xpert 2-2013
Källa: NF Xpert 2-2013
4
Ajoneuvojen uudet kokonaispainot
- vyöryvätkö jättirekat tiloille?
Ajoneuvoyhdistelmien uudet kokonaispainot astuivat
voimaan 1.10.2013. Uusi säädös mahdollistaa kuormakokojen kasvun auton uusintakatsastuksen jälkeen.
Säädöksen voimaantulo saattaa muuttaa myös rahtitaulukkojamme.
TEKSTI Pekka Ahonen
Nykyiset 60 tonnin kokonaispainoiset
yhdistelmät nousevat viiden vuoden
siirtymäajalla 64 tonnin yhdistelmiksi.
Tämän lisäksi määrätyillä muutoksilla ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saadaan nostettua 68 tai jopa
76 tonniin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että ennen säädöksen voimaantuloa
40 tonnia rehua lastannut auto voisi
tulevaisuudessa lastata 44, 48 tai huikeimmillaan jopa yli 50 tonnia rehua,
jos vain auton tilat sen mahdollistavat. Todellisuudessa lopputulema
tulee olemaan varsin kirjava, koska
kantavuuden nousuun vaikuttaa
muun muassa akseleiden määrä,
tyhjäpaino ym.
Huomioitavaa on myös se että
yksikään ajoneuvo ei saa uusia painoja käyttöönsä ilman katsastusta.
Katsastukseen tarvitaan lisäksi ajoneuvon maahantuojalta kirjallinen
todistus siitä, että kyseinen ajoneuvo
täyttää uusien painojen mukaiset
määräykset.
Jättirehuautojen määrään vaikuttaa myös luonnollisesti tällaisien
kuormien vastaanottavien asiakkaiden määrä, minkälaisen tien takana
asiakas asuu ja osuuko matkalle painorajoitettuja siltoja. Irtorehuissa autojen täyttöaste on myös merkittävä
tekijä. Yleisin lokerokoko on 4 tonnia.
Jatkossa tulisi siis suosia neljällä
jaollisia toimituseriä, jotta lokerot
olisivat mahdollisimman täynnä.
Pudotuseräkokoihin
mahdollisesti muutoksia
Nykyinen rahtitaulukko on luonnollisesti rakennettu nykykokoisille autoille sopiviksi. Uudet superrekat
saattavat myös muuttaa taulukoitamme. Rahtitaulukkomme maksipudotuserä on tällä hetkellä 30 tonnia ja
irtorahdeissa 35 tonnia. Näitä tulisi
luonnollisesti nostaa ja irtorahdeissa
pudotusrajat olisi ehkä järkevää päivittää neljällä jaolliseksi.
Miten tämä sitten käytännössä
onnistuu onkin huomattavasti vaikeammin toteutettavissa. Irtorehutilalla oleva 6 tonnin siilo on auttamatta pieni 8 tonnin rehuerälle.
Investoiko tila uuteen siiloon?
Puretaanko loput suursäkkeihin?
Haasteita riittää.
Mietinnässä on myös ollut useiden purkupaikkojen kuormissa pudotusmaksu, joka olisi kiinteä. Pudotusmaksu tulisi jokaiseen pudotuserään
toimituspaikasta laskettavan rahdin
päälle ja olisi samanhintainen. Tiedotamme rahtiasioista myöhemmin asian edistyessä.
Olivat muutokset minkälaisia tahansa on meille tärkeintä toimittaa
rehut asiakkaalle oikea-aikaisesti ja
kustannustehokkaasti.
5
AKTUELLT
AQUA makasiini • 2/13
Nya viktbegränsningar för fordon
- Kommer det nu att rulla in
jättelångtradare på gårdarna?
De nya maximalviktbegränsningarna steg i kraft den
1.10.2013. Den nya förordningen innebär att man efter att
bilen ombesiktats kan ta större laster. De nya gränserna
innebär också att våra fraktpris kan förändras.
TEXT Pekka Ahonen
Med en övergångsperiod på 5 år, så
höjs maximalvikten för fordonskombinationer från nuvarande 60 till
64 ton. Dessutom kommer man ytterligare med diverse förändringar på
fordonet att kunna höja totalvikten ytterligare till 68 eller till och med till
76 ton.
I praktiken innebär detta att en
fordonskombination, som före förändringen kunnat lasta 40 ton, i
framtiden kommer att kunnat ta en
last på 44, 48 eller som allra mest
hela 50 ton, bara det finns plats för
detta. I praktiken kommer det dock
att variera mycket, eftersom en ökad
last kräver att bilen har fler axlar
samt en viss minimi egenvikt mm.
Man bör observera att ingen bil
får ta större last innan den ombesiktats. För detta krävs att man av
bilens importör får ett intyg som
bestyrker att bilen klarar de nya viktbegränsningarna.
Det kommer naturligtvis att vara
6
avgörande för hur många kunder
som har möjlighet att ta emot dessa
jättebilar för hur vanliga de sist och
slutligen blir. Detta avgörs i sin tur av
eventuella viktbegränsningar på broar och vägar som kommer emot. Då
det gäller lösfoder, så är det också
viktigt att beställningen passar in så
bilen fylls optimalt. Det vanliga är att
ett fack rymmer 4 ton, vilket gör att
man bör eftersträva att mängden av
en viss sort skall vara divisibel med
fyra, så facken är möjligast fulla.
Eventuellt innebär detta prisförändringar i frakttabellerna
för mindre beställningar
Vår nuvarande frakttabell är anpassad till dagens fordonsstorlek. De nya
super långtradarna kan innebära
förändringar i tabellerna, eftersom
den största leveransen för tillfället är
30 ton och för lösfoder 35 ton. Dessa
kommer i framtiden att höjas och för
lösfoder blir de nya tabellerna antag-
ligen lämpligast om de också är divisibla med fyra.
Hur det hela i praktiken skall gå
att genomföra är nog en svårare nöt
att knäcka. En gårdssilo som rymmer 6 ton är ohjälpligt för liten för en
8 tons leverans. Skall gården bara för
detta investera i en ny silo? Skall det
som blir över sättas i storsäck? Utmaningarna räcker till.
Man har också diskuterat att ha
en skild avgift för varje gång bilen
stannar för att lossa. I så fall skulle
detta vara en avgift som kommer
ovanpå transportkostnaden och lika
stor oberoende av mängden som lossas. Vi informerar er genast då det
börjar klarna vilket system man ämnar införa.
Oberoende vilka förändringarna
blir, så är det viktigaste för oss att
foderleveranserna kommer fram till
kunderna i rätt tid och på ett kostnadseffektivt sätt.
Suursäkkiremontti
edessä
Kaudelle 2013 tekemämme uudistukset suursäkkilavoille ja itse säkeille
eivät olleet riittäviä. Suursäkkejä
kavennettiin uutta, aikaisempaa pienempää lavakokoa silmällä pitäen,
mutta kavennustoimet eivät ole olleet
riittäviä.
Kaudelle 2014 tavoitteenamme on
saada suursäkki lavalle täysin sopivaksi ja silti tukevaksi, kuljetuksen
kestäväksi. Säkin reunojen ylitys on
saatava niin pieneksi kuin se on mahdollista.
Säkkien tilauserät ovat suuria ja
siksi saattaa olla, että alkukaudesta
2014 käytössä on myös tämän vuoden
säkkejä. Tiedotamme säkkiasiasta lisää kevään ensimmäisessä lehdessä.
Tomi Kantola
Storsäckarna
får nytt format
De ändringar och formatförbättringar
som gjordes på storsäckar och lastpallar 2013 har visat sej vara otillräckliga. Vi gjorde säckarna smalare
för att de bättre skulle passa på lastpallarna, men tyvärr så har det inte
varit tillräckligt.
Inför säsongen 2014 har vi som
målsättning att storsäckarna skall
passa precis på pallarna, utan att de
för den skull skulle bli ostadigare att
transportera. Säckarnas kanter skall
alltså sticka ut så lite som möjligt
över pallens kanter.
Eftersom vi gör rätt stora säckbeställningar på en gång, kommer
vi antagligen att ha kvar av de gamla
modeller ännu i början av säsongen
2014. Vi meddelar mer om detta i vårens första kundblad
Tomi Kantola
Kuva / Foto Mika Remes
7
REHUT & RUOKINTA
AQUA makasiini • 2/13
Uutuustuotteista
mahtavaa
palautetta
T
oimme tänä vuonna kotimaisena rehuinnovaattorina poikkeuksellisen
suuren määrän uutuustuotteita markkinoille. On
mukava nähdä, että uutuuksiimme luotetaan, onhan niiden
taustalla alan pitkä kokemus ja laaja
tutkimustoiminta. Uutuusrehujen toimitusmäärät ovat olleet suurempia
kuin itse uskalsimme odottaa. Vielä mukavampaa on se, että palaute
tuotteista on ollut erittäin hyvää.
Vita–poikasrehut tulivat jäädäkseen
Ehkä merkittävin rehu-uutuus oli poikasrehujen paluu tuotevalikoimaamme. Italialaisen Veronesin Vita–pienpoikasrehut saapuivat varastoomme
maaliskuussa. Alkukokeilujen jälkeen
useat poikaslaitokset ottivat Vitarehut mukaan normaaliin rehustukseensa. Tämä kertoo siitä, että tuotteen ominaisuudet ja kasvatustulokset ovat olleet hyviä. Emme osanneet
ensimmäisenä vuonna varautua näin
suureen menekkiin ja rehut pääsivät
syksyllä loppumaan varastostamme.
Ensi vuonna menekin ennustaminen
on helpompaa ja tavoitteenamme on
pitää rehuja varastossa koko kauden.
Raisioagron oman ja eri laitoksilla tehtyjen rehuvertailujen perusteella Vita–rehut pärjäävät muille markkinoilla oleville rehuille. Tulokset ovat
8
olleet vähintään yhtä hyviä kuin kilpailevilla tuotteilla ja juuri siksi rehujen menekki kasvoi kauden aikana.
Allasominaisuuksia on kehuttu jopa
muita paremmiksi muun muassa
erittäin vähäisen veden pinnalle jäävän rasvakalvon osalta. Tämä edistää
altaiden ja veden puhtautta.
Useat kasvattajat kokivat, että rehujen kokovalikoima voisi olla laajempi. Vita 1 jälkeen kaivattiin lisävaihtoehtoa ennen siirtymistä Raision
Respons 1,7 mm rehuun. Tähän on
tulossa korjaus. Kaudelle 2014 Veronesi on lupautunut valmistamaan
Suomeen 1,4–1,5 mm uutuusrakeen.
Myös ruokintasuositusta tullaan
täsmentämään alkustarttirehun
suhteen. Vita 0,2 mm rehun käyttö
muutaman päivän ajan saattaa olla
järkevää, varsinkin jos halutaan maksimoida myös parven ”häntien” mukaan lähtö.
PR
OT E C TION
Vital Pro – hyvinvointia kaloille
Lähes 20 vuoden aikana erittäin suuren suosion saavuttaneet Vital-rehut
uudistuivat ja rehujen nimeksi tuli Vital Pro. Rehussa otettiin käyttöön
DSM Nutrition:in (valmistaa mm. vitamiineja, hivenaineita, väriaineita)
Raisioagrolle räätälöimä kalan yleiskuntoa edistävä hyvinvointipaketti,
joka sisältää:
• suuren määrän C-vitamiinia
• suuren määrän E-vitamiinia
• syöjäsolujen aktiivisuuteen
vaikuttavaa beetaglukaania
• solujen jakaantumista kiihdyttäviä
nukleotideja
Käyttäjiltä saamamme palautteen
mukaan Vital Pro:n vaikutukset näkyvät nopeasti ruokintajakson aikana ja
osittain jo sen jälkeen. Yleisin huomio
on kalojen ”pirtsakkuus” ja jonkinlaisen yleisaktiivisuuden lisääntyminen. On myös tapauksia, joissa kalojen huonovointisuuteen ei ole löytynyt
minkäänlaista selitystä, mutta Vital
Pro:lla on kuitenkin pystyttä parantamaan kalojen hyvinvointia ja ruokahalua. Kesä 2013 oli vaihtelevien olosuhteiden osalta ainakin osittain
vaikea kasvatusvuosi. Jälkiviisaus
on helppoa, mutta voisi todeta, että
kesän Vital Pro -jaksolle olisi ollut
useilla alueilla paikkansa.
Vital Pron osuus kokonaistoimituksistamme on suuri, yli 10 prosenttia, vaikka sitä käytetään vain jaksoittain ja vaikka sen tonnihinta on
selvästi normaalirehua korkeampi.
Tämä kertoo kasvattajien luottamuksesta rehuun ja myös sen toimivuudesta. Korkeampi tonnihinta tuloutuu
takaisin parempien tuotantotulosten
kautta.
Hercules LP ΩPTI
rasvahappo-optimointiin
Kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt
merkittävästi maailman lohikalojen
rehuissa ja näin myös Suomessa.
Sen käytön lisääntymisen myötä
kalan sisältämien meille ihmisille
terveellisten ja tärkeiden rasvahappojen sisältö muuttuu, koska kalalle
niiden lähteenä toimivat pääasiassa
meriperäiset rasvat.
Hercules LP Optilla kyseiset rasvahapot saadaan takaisin meille ihmisille terveelliselle tasolle, koska
rehu sisältää todella suuren määrän
kalaöljyä. Rehu on tarkoitettu käytettäväksi kasvatuksen viimeisen 500
lisäkasvugramman aikana.
Olemme aloittaneet kuluvan kauden aikana eri rehujen ja kalojen rasva- ja rasvahappoanalyysit eri laitoksilta. Kuten oli odotettua, voimme jo
nyt todeta, että ravinto vaikuttaa kalojen koostumukseen. Siksi suosittelemme ehdottomasti Hercules LP
Opti –ohjelman noudattamista kaikille ruokakalaa tuottaville kalanviljelylaitoksille.
Silver Pro - siikojen ”jytky”
Circuit kasvattaa ja puhdistaa
Myös siikarehut kokivat uudistuksen
Silver Pron myötä. Rehujen tehoa ja
sulavuutta lisättiin nostamalla rehujen kalajauhomäärää ja vähentämällä
vehnän osuutta. Rehujen valkuais- ja
rasvamäärä nousi entisiin Silverrehuihin verrattuna. Vastaavasti hiilihydraattimäärä aleni. Pääasiallisena kasvivalkuaislähteenä toimii soijatiiviste, joka on todettu myös siialle
erinomaiseksi raaka-ainelähteeksi.
Tehojen lisääntymisen myötä ruokintamääriä tulisi alentaa. Samalla
isojen siikojen kohdalla ruokintakertoja voi vähentää, jolloin kaloille
annetaan ruokintakertojen välillä
enemmän aikaa rehujen sulatukselle. Silver Pron käyttöönottaneiden ja
sen ideologian sisäistäneiden laitosten palautteen mukaan paluuta entiseen ei ole. Silver Pro -rehut ovat askel kohti täydellistä siikarehua.
Silver RC – siikojen kiertovesirehut ovat Silver Pron kaltaisia rehuja
joihin on lisätty muun muassa veden
puhtauteen vaikuttavaa erikoisravintokuitua.
Circuit–rehut ovat kuhien ja sampien
kiertovesikasvatukseen tarkoitettuja
rehuja. Suuren kalaperäisten raakaaineiden ansiosta ne poikkeavat merkittävästi muista markkinoilla ole-
CIRCUIT
FOR RECIRCULATION
vista kuha- ja sampirehuista. Lisäksi
rehut sisältävät erikoisravintokuitua,
jolla pystytään vaikuttamaan muun
muassa ulosteen koostumukseen ja
kalojen suoliston kuntoon.
Rehut ovat jatkuvassa käytössä
kotimaisilla kiertovesilaitoksilla ja
niistä saatu palaute on erittäin hyvää, kehitys- tai muutosehdotuksia
ei ole tullut esille. Rehut ovat periteisiin kuha- ja sampirehuihin nähden
korkeaenergisiä mikä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon ruokinnassa.
Rehujen ideana on maksimoida kasvu
ja vähentää rehunkäyttöä mikä puolestaan edistää allashygieniaa ja veden puhtautta. Palautteen perusteella voidaan todeta, että tavoitteissa on
onnistuttu erittäin hyvin, muutos perinteisiin rehuihin verrattuna on merkittävä.
Tomi Kantola
9
FODER & UTFODRING
AQUA makasiini • 2/13
Fantastisk respons
på våra nya
produkter
I
år har vi som inhemsk foder innovatör lanserat ovanligt många
nya produkter på fodermarknaden. Det är glädjande att kunna konstatera att man litar på
våra nya produkter, de är ju resultatet av ett långt utvecklingsarbete
och mycket forskning. Volymerna av
dessa produkter har överskridit våra
egna förväntningar, och ännu mer
glädjande har det varit att få all den
positiva respons som vi fått.
Vital–yngelfodren
är här för att stanna
Den största nyheten har säkert varit
att vi igen har yngelfoder i vårt sortiment. De första leveranserna av de
Italienska Vita-fodren från Veronesi
fick vi i mars, och efter att försiktigt
ha testat den nya produkten, var det
många yngelodlare som fortsatte
med Vita som sitt huvudsakliga foder.
Detta bevisar att fodren är synnerligen funktionsdugliga och ger fin tillväxt. Vi hade inte förväntat oss att efterfrågan redan det första året skulle
vara såhär stor, varför Vita fodren
mot slutet av säsongen tillfälligt tog
slut i vårt förråd. Inkommande år
skall det redan vara lättare att förutspå efterfrågan och målsättningen är
naturligtvis att vi hela tiden har dessa
produkter i lager.
I de jämförelser vi själva och våra
kunder gjort på sina odlingar, klarar
sej Vita fodren synnerligen väl i kon-
10
kurrensen med alla andra foder som
finns på marknaden. Resultaten har
varit minst lika bra som det man kan
uppnå med foder från andra tillverkare, vilket ju också var orsaken till
att efterfrågan ökade ju längre fram
i säsongen vi kom. Vad gäller fodrens
egenskaper i bassängerna har man
tillochmed skrutit med att Vita fodren är mycket bättre, bland annat för
att det bildas så lite fettfilm på ytan i
bassängen. Detta gör i sin tur att vattenkvaliteten och hygienen hålls på
en bättre nivå.
Det var många odlare som efterlyste ett större storlekssortiment. Efter Vita 1 önskade man ännu en storlek före man fortsätter med Raisios
1,7 mm. Detta kommer nu att korrigeras, och inför säsongen 2014 har
Veronesi lovat att producera en mellanstorlek som är 1,4-1,5 mm.
Också utfodringsrekommendationerna kommer att preciseras
för startfodren. Vi rekommenderar
att man inleder startutfodringen av
regnbågsyngel med Vita 0,2 mm under några dagar, speciellt om man
önskar att också ”svansen” skall
hänga med i starten.
PR
OT E C TION
Vital Pro –hälsa för fiskarna
Vital fodren som under nästan 20 år
blivit mycket populära, förnyades,
och det nya namnet blev Vital Pro. Vi
tog i bruk ett paket som DSM (producerar bland annat vitaminer, mineraler och färgämnen) tagit fram speciellt för Raisioagro. Paketet som
förstärker fiskarnas allmänna kondition, består av:
• En stor mängd C-vitamin
• En stor mängd E-vitamin
• Betaglukaner som aktiverar
immunförsvarets ätarceller
• Nukleotider som behövs när celldelningen är som snabbast
Enligt den respons vi fått av er användare, så ser man redan under utfodringsperioden den första effekten
och också genast då kuren avslutats.
De vanligaste kommentarerna är att
fiskarna verkar piggare och allmänt
aktivare. Det har också berättats, att
fisk som allmänt taget inte verkat
riktigt normal, även om någon direkt
sjukdom inte heller kunnat påvisas,
har fått en bättre aptit och återhämtat sej då de matats med Vital
Pro. Säsongen 2013 var en utmanande säsong med mycket varierande
och tillfälligt besvärliga tillväxtförhållanden. Det är alltid lätt att vara efterklok, men vi kan konstatera att det
nog hade varit på sin plats med en
Vital Pro kur på de flesta lokaliteter
i Finland.
Vital Pro utgör en mycket stor del
av den totala mängd foder som vi levererar, över 10 %, trots att det endast används i kurer och trots att priset per ton är högre. Detta bekräftar
också att fodret fungerar och att odlarna har förtroende för produkten.
Det högre foderpriset får man tillbaka som ökad produktion och via lägre
totala produktionskostnader.
Silver Pro, en ”jytky” för sik
Med Circuit odlar man rent
Också sikfodren förnyades, och detta
genom Silver Pro. Effekten och
smältbarheten förbättrades genom
att vi ökade mängden fiskmjöl och
minskade främst på mängden vete.
Circuit–familjens foder är ämnade
för recirkulationsodling av gös och
stör. Tack vare det mycket stora inne-
CIRCUIT
FOR RECIRCULATION
Hercules LP ΩPTI, optimerar
fettsyresammansättningen
Användningen av vegetabiliska fetter
i fiskfoder har kraftigt ökat i världen
och också här i Finland. Då andelen
vegetabiliska fetter ökar innebär det
att mängden av de för oss människor
hälsosamma fettsyror i fisken kommer minska, eftersom fisken måste
få dessa med födan och den enda
källan för dem är marina fetter.
Med Hercules LP Opti får man de
för oss viktiga fettsyrornas mängd i
fisken på en önskvärd nivå, eftersom
detta foder har ett mycket högt innehåll av fiskolja. Fodret är ämnat att
användas under den sista tillväxtperioden före slakt, alltså då fisken växer
de sista 500 grammen.
Vi har under säsongen följt upp
och analyserat innehållet av fett och
fettsyror i olika foder och fiskar från
olika odlingar. Som väntat har vi sett
hur fodrets fettsyreinnehåll återspeglas i fisken. Därför rekommenderar vi
också att alla matfiskproducenter absolut skall följa våra rekommendationer med Opti programmet.
Protein och fetthalten höjdes jämfört med de gamla Silver fodren, och
samtidigt minskade mängden kolhydrat. Som huvudsaklig vegetabilisk
proteinkälla har vi sojaprotein, som
visat sej vara en utmärkt råvara för
sik.
Då styrkan ökar skall mängden
minskas. Samtidigt kan man minska
på antalet måltider per dygn för de
stora sikarna, på så sätt får fisken
mer tid att smälta födan. Enligt de
odlingar som nu gått inför Silver Pro
och dess ideologi, finns det inte något
skäl att återgå till det gamla konceptet. Silver Pro är ett steg mot det perfekta sikfodret.
Silver RC –recirkulationsfoder för
sik är ett foder ned samma bas som
Silver Pro men med en tillsats av
specialnäringsfiber som gör att vattnet hålls klarare i bassängerna.
hållet av fiskmjöl skiljer de sig markant från andra gös- och störfoder på
marknaden. Fodren har också en tillsats av specialnäringsfiber, med vars
hjälp avföringen hålls fast och samtidigt förbättras fiskarnas tarmhälsa.
Fodren används hela tiden på recirkulationsodlingar i Finland och responsen vi fått är mycket god, inga
förbättrings eller förändringsförslag
har kommit till vår kännedom. Fodren har, jämfört med andra produkter
på marknaden, ett högt innehåll av
energi, vilket bör beaktas vid utfodringen. Idén med fodren är att maximera tillväxten och minska på mängden foder som används, för att på så
sätt få renare vatten i bassängerna
och en bättre hygien. På basen av den
feedback vi fått, så kan man säga att
vi lyckats mycket väl med detta, förändringen jämfört med de tidigare
använda produkterna är märkbar.
Tomi Kantola
11
REHUT & RUOKINTA
AQUA makasiini • 2/13
Ruokintakokeen tuloksia
- siian ruokintataulukoiden tarkkuus
Siian ruokintataulukot eivät ole yhtä kehittyneitä kuin kirjolohen.
Osittain siksi siikaa ruokitaan yleisesti tuntuman ja kalan
ruokahalun mukaan ja annokset ovat helposti runsaat.
Voitaisiinko taulukoiden suosituksia ja annoksia laskea?
TEKSTI Olle Lerche, Anu-Emilia Niinikorpi ja Susanna Airaksinen I KUVA Pekka Tuuri
Toimme tänä vuonna markkinoille
uuden aikakauden siikarehun Silver
Pro:n. Rehu on tehokkaampi kuin
aikaisemmat, koska sekä valkuaisettä rasvapitoisuutta on lisätty,
samalla kun valkuaisen ja rasvan
keskinäinen suhde säilyy entisellään.
Käytännössä tämä tarkoittaa rehussa
hyvin sulavien raaka-aineiden osuuden nousua heikommin sulavien laskiessa.
Koska rehujen tehot nousivat, voitaisiinko niiden annostusta laskea?
IIktyonomiopiskelija Anu-Emilia
Niinikorpi teki RKTL:n Paraisten
koetiloissa talvella 2012-2013 aiheesta opinnäytetyön, joka valmistuu kevään 2014 aikana. Tässä esitämme
muutamia alustavia tuloksia tästä
työstä.
Kokeen taustoja
Koe suoritettiin Paraisten kiertovesiyksikössä tasaisessa 16 oC:een
lämpötilassa kahdella eri siikakannalla. Lämpötilaa voidaan pitää siian
huippukasvuja ajatellen jopa alhaisena. Kaloina käytettiin RKTL Tervosta
lähtöisin olevia vaellussiikoja ja Saaristomereltä pyydettyjen emokalojen
jälkeläisiä Ammattiopisto Livialta.
Ruokinnan pohjana käytettiin Raisioagron luonnonolosuhteisiin tehtyä
siian ruokintataulukkoa (100 %). Taulukko on peräisin Siika 2005 -projektin ajoilta, jonka jälkeen sitä on päivitetty kerran.
Koeryhmiä muodostettiin neljä ja
kustakin ryhmästä tehtiin kolme tois-
12
toa, jolloin kaloja oli yhteensä kahdessatoista altaassa. Ryhmät olivat
seuraavanlaiset:
• Saaristosiika, jota ruokittiin 50 %
rehutaulukon suositusannoksesta
(Saa50)
• Saaristosiika, jota ruokittiin 70 %
rehutaulukon suosittelemasta
(Saa70)
• Vaellussiika, jota ruokittiin 50 %
rehutaulukon suosittelemasta
(Vae50)
• Vaellussiika, jota ruokittiin 70 %
rehutaulukon suosittelemasta
(Vae70)
Kalojen lukumäärä altaassa oli
50 kappaletta. Kalat laskettiin ja
punnittiin 26.9.2012 massapunnituksella siirron yhteydessä. Saaristosiikojen keskipaino oli kokeen alussa
230 grammaa ja vaellussiikojen 150
grammaa. Kalat punnittiin kokeen
aikana 29.10. ja 3.12. sekä kokeen
lopussa 7.1. Kokeen aikana kuoli yksi
kala. Punnituksia edelsi aina noin
5 vuorokauden paasto, jolla on luonnollisesti punnituksien lisäksi kasvatustuloksia heikentäviä vaikutuksia.
Kasvuja tulisikin ehkä tarkastella
punnitusten välillä eikä niinkään koko
kokeen aikaisina. Esitetyt päivittäiset
kasvut (Sgr %) on esitetty ruokintapäiville laskettuna.
Alhaisia rehukertoimia
ja hyvää kasvua
Keskipainon kehitys ei näyttänyt
tässä kokeessa olevan merkittävästi
riippuvainen siikakannasta (kaavio 1).
Saaristosiiat, jotka saivat 50 % taulukon suosittelemasta rehumäärästä,
kasvoivat 223 grammasta 385 grammaan (lisäkasvu 162 grammaa). Vaellussiiat, jotka saivat 50 % taulukon
suosittelemasta rehumäärästä, kasvoivat 153 grammasta 280 grammaan
(lisäkasvu 127 grammaa). Taulukon
määrästä 70 % saaneet siiat kasvoivat seuraavasti: saaristosiika 224
grammasta 464 grammaan (lisäkasvu 240 grammaa) ja vaellussiiat 148
grammasta 354 grammaan (lisäkasvu 197 grammaa).
Kasvu oli koejakson aikana nopeinta vaellussiialla, jota ruokittiin
70 % taulukon suosittamasta (kaavio
2). Nopeus korostui kokeen alussa ja
tasaantui samankaltaiseksi saaristosiian (Saa70) kanssa kokeen edetessä. Tämä on selitettävissä vaellussiian pienemmällä lähtöpainolla. Päivittäiset kasvunopeudet hidastuvat
kaikissa ryhmissä kalojen kasvaessa.
Rehukerroin jäi kaikilla ryhmillä
tarkastelujaksolla alle yhden (kaavio
3). Alhaisimmat rehukertoimet saavutettiin vaellussiialla. Myös rehukerroin heikkenee, kun kala kasvaa.
Kalan nopea kasvu ja hyvä rehukerroin kertovat rehun hyvästä hyödyntämisestä kasvuun. Ruokinnan
tulisipysyä jonkin verran rajoitettuna
ettei rehua kulu yliruokintaan. Etenkin pienellä kalalla 50 %:n ruokinnalla kasvusta joudutaan tinkimään ja
suurin osa rehusta hyödynnetään kalan perusaineenvaihdunnan turvaamiseen, mikä rajoittaa päiväkasvua.
Raisioagron tulkinta tuloksista
Kaavio 1. Keskipainon kehitys. Punnitukset 26.9. / 29.10. / 3.12. / 3.1.
500
450
Keskipaino (g)
400
350
300
250
200
Saa50
150
Saa70
100
Vae50
50
0
Vae70
26.9.2012
29.10.2012
3.12.2012
3.1.2013
Kaavio 2. Kasvunopeudet (specific growth rate) kokeen aikana
1,20
1,00
SGR %
0,80
0,60
0,40
0,20
0,00
saa50
saa70
vae50
vae70
Kaavio 3. Rehukertoimet ryhmittäin
1
0,95
Rehukerroin
Kokeen tulokset osoittavat, että siian
ruokintasuosituksia voidaan laskea
nykyisestä, ainakin kokeessa kasvatetulla kasvuvälillä ja tasaisen lämpötilan olosuhteissa. Todennäköisesti
laajemminkin? Olemassa olevan taulukon käyttö nykyisellään johtaa varmasti yliruokintaan. Kokeen tuloksia
puoltava myös käytännön kasvatuksessa saadut hyvä tulokset, jotka ovat
perustuneet rajoitettuun ruokintaan
ja ruokinnan jaksottamiseen, ei jatkuvaan ”tuputtamiseen”.
Koeolosuhteet olivat tasaiset.
Luonnon olosuhteissa kala joutuu sopeutumaan vaihteleviin olosuhteisiin,
jolloin ruokintamäärien pitäisi olla
vallitseviin olosuhteisiin ”täsmäytettyjä”. Vaihtelevissa olosuhteissa yliruokinnan riski kasvaa ja myös siitä
aiheutuvat riskit kasvavat. Tämäkin
puoltaa hallittua, ruokkijan päätöksiin perustuvaa ruokintaa, ei ruokahalun mukaista ruokintaa.
Tulokset kertovat myös siian hyvästä rehunhyödyntämiskyvystä. Siialla on mahdollista päästä yhtä alhaisiin rehukertoimiin kuin kirjolohella,
vaikka usein väitetään toista. Hyvä
kasvu ja alhainen rehukerroin kertovat myös uuden rehun reseptin toimivuudesta ja rehuun sisältyvästä hyvästä kasvatuspotentiaalista. Rehu
on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto, kalaperäisten raaka-aineiden
määrän lisääntymisestä huolimatta, koska sillä on mahdollista saavuttaa aikaisempaa alhaisempia rehukertoimia.
0,9
0,85
0,8
0,75
saa50
saa70
vae50
vae70
13
FODER & UTFODRING
AQUA makasiini • 2/13
Resultat från ett utfodringsförsök
- Noggrannheten i utfodringstabellerna för sik
Utfodringstabellerna för sik är inte lika väl utvecklade som tabellerna
för regnbågslax. Det är delvis därför som sik ofta utfodras lite ”på känn”
och enligt aptit och då kan fodergivan lätt bli lite i överkant.
Kunde man alltså sänka rekommendationerna lite?
TEXT Olle Lerche, Anu-Emilia Niinikorpi och Susanna Airaksinen I FOTO Pekka Tuuri
Vi lanserade i år en ny generation av
sikfoder, Silver Pro. Fodret är mycket
effektivare än tidigare, eftersom både
protein och fetthalt har höjts, medan förhållandet mellan dessa är oförändrat. I praktiken innebär det också
att andelen råvaror med en god
smältbarhet ökat på bekostnad av de
sämre.
Eftersom effekten i fodren ökat,
så kunde man kanske minska på
mängden? Iktyonomstuderande AnuEmilia Niinikorpi utförde i VFFI:s utrymmen under vintern 2012-2013
den praktiska delen av sitt specialiseringsarbete, som blir färdigt under
våren 2014. Vi presenterar här några
preliminära resultat från försöket.
Bakgrund
Försöket utfördes i en recirkulationsodling i Pargas där temperaturen
hölls på konstant nivå, 16 grader, vilket kan anses vara lite under sikens
tillväxtoptimum. I försöket hade man
två olika stammar av sik, vandringssik som härstammade från VFFI:s
rasförädlingsanläggning i Tervo,
samt yngel som man fick från yrkeinstitutet Livia och som härstammade
från moderfiskar som fångats i skärgårdshavet.
Som utgångsläge för utfodringen
använde man sej av Raisioagros fodertabell som utarbetats för odling
under naturliga temperaturförhållanden. Tabellen härstammar från
sik-2005 projektet, och tabellen har
en gång uppdaterats sedan dess.
14
Man skapade fyra grupper och av
varje grupp hade man tre replikationer, vilket alltså gav totalt tolv grupper. Grupperna var följande:
• Skärgårdssik, som utfodrades
med 50 % av fodertabellens
rekommendation ( Saa50)
• Skärgårdssik, som utfodrades
med 70 % av fodertabellens
rekommendation (Saa70)
• Vandringssik som utfodrades
med 50 % av fodertabellens
rekommendation (Vae50)
• Vandringssik som utfodrades
med 70 % av fodertabellens
rekommendation (Vae70)
Antalet fiskar var 50 st i varje grupp.
Fiskarna vägdes den 26.9.2012 i samband med förflyttningen till bassängerna. Under försöket vägdes fiskarna
den 29.10 och 3.12 samt då försöket
avslutades den 7.1. Under försöket
dog en fisk. Före vägningarna hölls
fiskarna utan utfodring i fem dygn,
vilket naturligtvis innebär en försämrad tillväxt. Den specifika tillväxten
(SGR) är beräknad för de dagar som
fiskarna utfodrats.
Låg foderkoefficient och god tillväxt
Det verkar inte som om sikarnas ursprung, dvs stam, märkbart skulle
inverka på tillväxten (figur 1). Skärgårdssikarna som utfodrades med
endast 50 % av tabellvärdet, växte
från 223 gram till 385 gram (tillväxt
162 gram). Vandringssikarna som
fick 50 % av tabellens värde växte
från153 gram till 280 gram (tillväxt
127 gram). De fiskar som utfodrades
med 70 % av tabellvärdet växte enligt
följande: Skärgårdssik från 224 gram
till 464 gram (tillväxt 240 gram) och
vandringssikarna från 148 gram till
354 gram (tillväxt 197 gram).
Tillväxten under försöksperioden
var snabbast för vandringssiken som
matades med 70 % av tabellvärdet
(figur 2). Tillväxten för denna grupp
jämfört med skärgårdssikarna (Saa
70 %) var snabbast i början och jämnade sedan ut sej mot slutet, vilket
delvis kan förklaras med att de hade
en lägre medelvikt i början av försöket. Den dagliga tillväxten blev långsammare för samtliga grupper an
efter vad fiskarna växte. Foderkoefficienten blev för alla grupper i alla
perioder under 1 (figur 3). De lägsta
foderkoefficienterna fick vandringssiken. Foderkoefficienten stiger ju
större fiskarna blir.
Den snabba tillväxten och fina
foderkoefficienten visar att siken
mycket bra kan utnyttja fodret. Utfodringen bör hålls lite begränsad så att
allt foder säkert äts upp. Då det gäller de mindre fiskarna blev tillväxten
lägre i grupperna med 50 % utfodring, eftersom en större del av fodret användes för fiskarnas basmetabolism, vilket också ledde till en lägre
daglig tillväxt.
Raisioagros tolkning av resultaten
Resultaten visar att man kan minska
på rekommenderade utfodringsmängder, åtminstone i de fall där
Figur 1. Medelviktsutvecklingen under försöket, uppvägningar 26.9. / 29.10. / 3.12. /3.1.
500
450
Medelvikt (gr)
400
350
300
250
200
Saa50
150
Saa70
100
Vae50
50
0
Vae70
26.9.2012
29.10.2012
3.12.2012
3.1.2013
Figur 2. Tillväxthastighet (specific growth rate) under försöket
1,20
1,00
SGR %
0,80
0,60
0,40
0,20
0,00
saa50
saa70
vae50
vae70
Figur 3. Foderkoefficienterna för de olika grupperna
1
Foderkoefficient
temperaturen hålls på en konstant
nivå och med den storlekens fiskar
som vi hade i försöket. Troligtvis
också mer allmänt taget? Att exakt
följa den tabell som idag finns, leder
med största sannolikhet till överutfodring. De resultat som man fick i
försöket stöds också av de resultat
man fått i praktisk odling, då man begränsat utfodringen och inte utfodrat
jämt under hela dagen utan i ”portioner”.
Förhållandena under försöket var
jämna. Under naturliga omständigheter måste fiskarna acklimatisera
sej till varierande förhållanden, och
då bör också utfodringen vara mer
preciserad. Under naturliga förhållanden är också risken för överutfodring större, vilket också gör att en
kontrollerad och försiktig utfodring
som är baserad på odlarens beslut
mer än fiskarnas aptit kan rekommenderas.
Resultaten visar också att siken
har en god förmåga att tillgodogöra
sej näringen i fodret. Man kan alltså
komma ner i foderkoefficient till ungefär samma nivå som för regnbågslax. En god tillväxt och låg foderkoefficient vittnar också om att det nya
receptet fungerar och att det också
har en mycket god tillväxtpotential.
Fodret är också ett miljövänligare alternativ, även om andelen marina råvaror är högre än tidigare, eftersom
foderkoefficienten blir lägre.
0,95
0,9
0,85
0,8
0,75
saa50
saa70
vae50
vae70
15
ALTAAN REUNALTA
AQUA makasiini • 2/13
TERHOTAMMI
20 VUOTTA
- ihmisikä uuden lajin
oppimiseen
16
Tuotamme nopeakasvuista
täysnaarasparvea
asiakkaidemme toivomuksesta.
Siian intensiiviljelyn pioneereihin
lukeutuva Terhontammi Oy täytti
syyskuussa 20 vuotta. Omistaja Terho
Roponen on kehittänyt toimintaansa
asiakasta kuunnellen. Siksi yritys on
kehittynyt merkittäväksi siian poikastuottajaksi Suomessa.
TEKSTI JA KUVAT Tomi Kantola
17
ALTAAN REUNALTA
AQUA makasiini • 2/13
T
erho Roposen alkuinnostus siikaan on peräisin jo 1980-luvun alusta.
Tuolloin Terho oli kahden kesän ajan tekemässä
tutkimusta siian luonnonravintolammikkoviljelystä Inarissa
Veikko Sarren lammikoilla. Toisena
merkittävänä alkusysäyksenä voidaan
pitää puolalaisen professori Kondrad
Dabrowskin Kuopion yliopistolla pitä-
miä luentoja siian viljelystä. Luento1990-luvun alussa Terho teki Kuojen lisäksi oppia haettiin Puolan viepion yliopistolla kuivarehuun pohrailuilla. Puolassa käytettiin viljelyssä
jautuvia intensiiviviljelykokeita, jotka
elävää ravintoa, josta Terho kuitenmyöhemmin johtivat laajan siikojen
kin halusi pääspoikastuotannon
tä eroon, eli hänen
aloittamiseen. Asiajatuksissaan siinaa oli tosin jo aiem”Roponen
si jo silloin siian inminkin tutkittu mm.
on siian viljelyn
tensiiviviljely ilman
Yliopiston, Kuopion
pioneereja.”
elävää luonnonrakaupungin ja Vesipiivintoa.
rin yhteishankkeena, mutta heikommin tuloksin.
- Kyllä ensimmäiset kymmenen
vuotta menivät vähän kuin hukkaan,
koska siialle sopivaa rehua ei ollut
olemassa. Vasta kun ensimmäiset
kunnolliset siikarehut tulivat markkinoille, oli olemassa edellytykset laajemmalle siian laitoskasvatukselle.
Vaikka olen touhunnut siian kanssa jo
yli 20 vuotta, silti joka vuosi tulee vastaan uusia haasteita, joita ei ennen
ole kohdattu. Siksi väitänkin, että uuden kasvatuslajin niksien oppimisessa menee herkästi ihmisen ikä, kertoo Terho Roponen.
Oma yritys 1993
Jokainen ongelma on uusi mahdollisuus
tutkimukseen. Siika on haastava,
mutta erittäin hieno viljelykala.
18
Usko siianviljelyn onnistumiseen
ja omiin kykyihin innostivat Terhon
oman perheyrityksen perustamiseen. Alkuperäinen yrityksen nimi,
Savon Vesi- ja Lohiviljely Oy, aiheutti kuitenkin sekaannuksia kunnallisten vesilaitosten ja vesiosuuskuntien
(vrt. Savon Vesi) toiminnan kanssa ja
niinpä yrityksen nimeksi tuli v. 1996
Terhontammi Oy. Nimi viittaa paitsi
omistajan etunimeen, myös Kuopion
eteläpuolella sijaitsevaan Tammi-nimiseen tekolampeen, jossa Terho kalasteli koulupoikana.
Yritys tuotti lähes kymmenen vuoden ajan siikojen ohella myös kirjolohta, mutta sen jälkeen pelkästään
siikaa. Nykyisin Terhontammen vuotuinen lisäkasvulupa on noin 80 tonnia, sisältäen myös Siikapaja Oy:n
tuotantoluvan, jonka osaomistaja
Terhontammi on. Toisena omistajana Siikapajassa toimii Hannu Laukkanen, joka vastaa Varpaisjärvellä
sijaitsevan tuotantoyksikön toiminnasta. Siikapaja tuottaa siianpoikasia
yksinomaan Terhontammen poikasmateriaalista.
Siian merikasvatuksen pioneerit
ostivat jo 1990-luvulla vuosittain siian
poikasia Terholta. Uskallankin väit-
tää, että Terho on Suomessa yksi siianpoikasten intensiiviviljelyn edelläkävijä.
Kala jalostuu kaiken aikaa
Kuten pioneerien toiminnalle on
yleistä, myös Terholle on ollut tärkeää kehittää toimintaa jatkuvasti.
- Kaikki lähtee asiakkaitteni tarpeista, joita kunnioitetaan ja joiden
toteuttamiseen tähdätään. Tuotantokierron nopeus ja myöhäinen sukukypsyys ovat olleet asiakkaideni toivelistan kärjessä. Siksi tuotamme
nykyään kaloja vain täysnaarastekniikkaa hyödyntäen. Tuotantotekniikan kokeilu aloitettiin eläinlääkintäviranomaisten valvonnassa jo yli
kymmenen vuotta sitten. Kehityksessä on onnistuttu hyvin, sillä viljelyyn
jalostamani kanta ei kude vielä kolmantena kasvatusvuotena, vakuuttaa
Roponen.
Terhontammen omista emoista on
menossa jo viides valintasukupolvi.
Täysnaarasparvet ovat Terhon mielestä yksi taloudellisesti kannattavan
siianviljelyn elinehto. Kun ”kollipojat” ovat parvesta pois, säilyy parvessa rauha ja sopusointu. Myöhäisen
sukukypsyyden ansiosta kalat myös
kasvavat tuotantokiertonsa loppuun
asti, sillä kuteva tai siihen valmistautuva siika lopettaa syömisen todella
aikaisin.
- Koko toimintamme ajan on myös
tuottamamme kalan yksilökoko kasvanut. Jatkokasvattajat haluavat nopeuttaa tuotantokiertoaan ja samalla
vähentää merikasvatuksen riskejä.
Nykyisin toimitammekin asiakkaillemme rokotettuna ja lajiteltuna
myös 150-200 grammaisia poikasia.
Pääosa tuotannosta näyttäisi jatkossakin painottuvan yhä enemmän yli
100 grammaisiin nopeakasvuisiin
siikoihin. Kun jatkokasvattaja osaa
työnsä ja olosuhteet ja rehu ovat kohdallaan, saa tällaisesta alkumateriaalista yhdessä kesässä perkuukokoisen siian.
Herkkä mutta sopeutuva kala
Kuten tämäkin haastattelu kertoo,
on siikaa kasvatettu Suomessa jo
pitkään. Silti sen kasvatukseen ja
saavutettaviin kasvu- ja rehukerrointuloksiin liittyy kummallisia uskomuksia ja epäilyjä, usein negatiivissävyisiä. Usein todetaan, että siialla ei
päätöksen, tiedät koko kasvatuskausaavuteta kirjolohen veroisia rehuden mitä ostat. Raisiolta markkinoilkertoimia, siika vaatii erittäin lämpile tulleet Silver Pro –siikarehut olivat
miä olosuhteita ja siika syö kausiehdottomasti oikea askel paremman
luonteisesti. Terholla on oma näkesiian rehun suunmyksensä siian
taan. Silti uskon,
käyttäytymisestä
että täysin valmiskasvatuskalana.
”Siika on
ta siikarehua meil- Siika on kaitodella herkkä
lä ei vieläkään ole.
kin puolin kirjolohta
yliruokinnalle.”
Rehut tulevat keherkempi kasvatushittymään vielä nylaji. Se kyllä sopeukyisestä, kuten kirtuu hetkellisesti
jolohirehutkin ovat alan vaatimusten
korkeisiin, jopa 28 asteen lämpöihin,
seurauksena kehittyneet.
mutta happea tämäkin eläin vaatii, ja
- Siika on hieno kotimainen kasvasen kasvattajat helposti unohtavat.
Siian hapentarve kasvaa erityisen voi- tuskala, joka on ansainnut sille kuuluvan arvostuksen herkullisen ruuan
makkaasti yli 20 o C:n lämpötiloissa,
jolloin hapen riittävyys muodostuuraaka-aineena. Siian viljelytekniikaskin viljelyn pullonkaulaksi. Siika on
sa (mm. kiertovesikasvatus) ja remyös huomattavasti kirjolohta herhuissa tapahtuu varmasti vielä palkempi yliruokinnalle. Se voi lopettaa
jon kehitystä. Uusien innovaatioiden
syömisen yliruokintajaksojen jälkeen
hyödyntäminen kuitenkin edellyttää
pitkäksikin aikaa. Jos yliruokintasitä, että toiminta on taloudellisesti
vaiheessa happitasot käyvät samankannattavaa. Toivoisinkin, että kalan
aikaisesti alhaisella tasolla voi niin
tuottajahinta pysyisi tuotannon mahsanottuja ”luusereita” syntyä tuotandollisesti kasvaessakin sille kuulutokierron myöhäisessäkin vaiheessa.
valla tasolla, kuitenkin siten, että siiVähintään 100-200
ka voi kuulua myös
grammaiset siiat
tavallisten suomaeivät myöskään tarlaisten perheiden
”Raision rehuista
vitse, yleisen uskoostoskoriin, edes
tiedät,
muksen vastaisesti
viikonloppuisin!
mitä ostat.”
jatkuvaa ruokintaa.
Kaupalla on varYksi tai kaksi tehomaankin mahdolkasta ruokintajaklisuuksia vaikuttaa
soa vuorokaudessa riittää hyvin, se
omalta osaltaan tähän kehityskulon kokeiltu useaan kertaan.
kuun. Toisaalta täytyy uskoa markkiKun kuuntelee siika-ammattilainatalouden lakien vaikuttavan siten,
sen mielipiteitä siian ruokinnasta ja
että rehunvalmistajat, kuten Raisioviljelyvaatimuksista huomaa, että ne
agro pystyvät jatkossakin tarjoamaan
eivät periaatteiltaan eroa paljoakaan
tuottajille rehuja, joilla pärjätään kaskirjolohen vastaavista. Juuri tämän
vavien tuotantokulujen paineessa,
johdosta olemme Raisioagrossa
tuumaa Terhotammen omistaja Terho
suositelleet siian ruokintarytmiin ja
Roponen alan tulevaisuudesta.
rehuannosteluun samanlaista tarkkuutta kuin kirjolohella.
Raisiolaista evästä jatkossakin?
Terho on aina ollut siian rehujen suhteen kokeileva ja tutkiva. Tähän on
antanut hyvän pohjan avoin yhteys
alan tutkijoihin Suomessa ja ulkomailla. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin menneet pääosin Raisioagron
eväillä.
- Ravinto ja siinä olevat muutokset
näkyvät herkästi siiassa. Siksi minua
miellyttää Raision tapa tuottaa rehuja minimaalisilla reseptimuutoksilla.
Toisin sanoen, kun keväällä teet osto-
Kuva: Pekka Tuuri
19
VID KASSKANTEN
AQUA makasiini • 2/13
TERHOTAMMI
20 ÅR
- En mansålder för att
lära sej en ny art
20
Vi producerar snabbväxande honfisk stim,
såsom våra kunder önskar.
Vid yngelenheten
plockade man
fiskrommen för hand.
Den delades också in
i olika storleksklasser.
Terhontammi, som räknas till
pionjärerna inom intensivodling av sik,
fyllde i september20 år. Ägaren Terho
Roponen har utvecklat sin verksamhet
genom att lyssna på sina kunder. Därför
har också företaget utvecklats till en
betydande producent av sikyngel i Finland.
TEXT OCH FOTON Tomi Kantola
21
VID KASSKANTEN
AQUA makasiini • 2/13
T
erho Roponens intresse
för sikodling började redan i början på 1980-talet. Det var då Terho under
två somrar jobbade med
odling av sik i naturnäringsdammar i Enare ho Veikko Sarre. En annan händelse som inspirerade Terho var den polske professorn
Kondrad Dabrowskis föreläsningar
om odling av sik vid Kuopio universi-
tet. Mer lära hämtades genom besök
torrfoder vid Kuopio universitet, vili Polen, där man dock använde sig av
ket senare kom att vara grunden för
levande föda för sikarna, vilket Terho
en omfattande yngelproduktion. Man
dock vill slippa av med, tankarna gick hade redan tidigare gjort liknande
redan då till införsök, bland antensivodling av sik
nat i ett gemensamt
utan levande föda.
projekt av univer”Roponen är
Under 1990-tasitetet, Kuopio stad
en av pionjärerna
lets början gjoroch vattendistriktet,
inom sikodling.”
de Terho startodmen med klent relingsförsök med
sultat.
- De första tio
åren gick nog lite till spillo, eftersom
det inte fanns lämpligt foder för
sikarna. Det var först då de egentliga
sikfodren kom ut på marknaden som
det blev möjligt med intensiv odling
av sik i större skala. Fast jag nu har
jobbat i över 20 år med sik, kommer
det varje år nya utmaningar som man
inte tidigare stött på. Därför hävdar
jag att det nog tar en hel mansålder
att lära sej odla en ny art.
Eget företag 1993
Tron på att lyckas med sikodling och
den egna förmågan inspirerade terho
till att grunda ett privatföretag. Det
ursprungliga namnet, som var Savon
Vesi- ja Lohiviljely Oy, ledde till förväxling med det kommunala vatenbolaget och vattendelegarbolag, varför
han 1996 böt namn till Terhontammi
Oy. Namnet kan härledas till ägarens
förnamn och till den konstgjorda sjön
Tammi som ligger söder om Kuopio
och där Terho fiskade som skolpojke.
Företaget producerade under nästan tio år också regnbågslax, men efter det endast sik. Nuförtiden är det
totala odlingstillståndet 80 ton, i vilket också ingår Siikapaja Oy, där Terhontammi är delägare. Sikapaja, som
är belägen vid Varpasjärvi, har som
andra delägare Hannu Laukkanen,
som också ansvarar för produktionen
vid den enheten. Siikapaja producerar uteslutande yngel från Terhontammis material.
Pioniärerna inom sikodlingen i
havet köpte redan på 1990-talet årligen yngel från Terho, och jag vågar
påstå att Terho är en av förgrunderna
för sikodlingen i Finland.
Fisken förädlas hela tiden
Varje problem är en möjlighet
till forskning. Sik är en krävande
men fin odlingsart.
22
Såsom ju det ju är med pionjärarbete, har det också för Terho varit viktigt att hela tiden utveckla verksamheten.
- Allting har sin början i kundernas behov, de respekteras och jag
försöker uppfylla dem så bra det
går. En snabbare produktion och sen
könsmognad har varit det som prioriterats mest vilket ju lett till att produktionen nu är inriktad på produktion av honfisk. Vi började utveckla
tekniken i samarbete med myndigheterna för veterinärmedicin redan för
över tio år sedan, och nu har vi lyckats eftersom fiskarna inte blir könsmogna ännu efterden tredje sommaren, säger Roponen.
Den femte avlade generationen av
Terhontammis egna moderfiskar är
nu pågång. All female odling av sik är
ett av de främsta kriterierna för att få
lönsamhet i sikodlingen. Då hanfiskarna inte finns i produktionen, hålls
stimmet lugnare och mindre stressat. Tack vare sen könsmognad växer
fiskarna ända till slakt, eftersom sik
som håller på att bli könsmogen, slutar äta redan långt innan leken.
- Under hela den tid vi har verkat,
har yngelstorleken ökat. Matfiskproducenterna vill försnabba sin produktion och minska på riskerna som
havsodlingen för med sej. Nuförtiden
levererar vi också 150-200 grams
sorterade och vaccinerade yngel
till våra kunder. Det verkar som om
tyngdpunkten också i framtiden kommer att ligga på över 100 gram stora
snabbväxande yngel. Då odlaren kan
sin sak, de yttre omständigheterna är
som de skall vara och man använder
ett bra foder kan man på en sommar
få sådana fiskar till slaktstorlek.
En känslig men anpassningsbar fisk
Såsom det framgår i artickeln har
man redan länge odlat sik i Finland.
Trots det så finns det allt fortfarande
en hel del konstiga uppfattningar och
fördomar som ofta har negativ klang.
En av de vanligaste påståendena är
att man inte kan få en lika bra foderkoefficient på sik som man har på
regnbågslax, att siken äter i perioder
och att det krävs mycket varma förhållanden. Terho har en egen syn på
hur siken beter sej som odlingsart.
- Siken är på alla sätt en känsligare art än regnbågslaxen. Den kan
bra tillfälligt anpassa sej till temperaturer upp till 28 grader, men precis som alla andra djur behöver den
syre, och det glömmer man ofta. Si-
kens syrebehov stiger kraftigt då
bågsfodren som ju hela tiden utvecktemperaturen är över 20 grader, villas i takt med förändrade yttre omket innebära att syre ofta är flaskhal- ständigheter.
sen för odlingen. Siken är också be-Sik är en fin inhemsk odlingstydligt känsligare
art, som har förtjäför överutfodring än
nat den uppskattvad regnbågslaxning den fått som
”Siken är
en är. Den slutar
råvara i smakliga
mycket känslig
ofta helt att äta för
maträtter. Det komför överutfodring.”
långa perioder om
mer säkert att ske
den överutfodrats.
en hel del utveckOm syrehalten är
ling inom teknilåg samtidigt som det sker en överken (t.ex. recirkulationsodling) på foutfodring, leder detta ofta till att det
dersidan. Att nya innovationer skall
också under senare skeden i odlings- gå att förverkliga kräver att det finns
förloppet uppkommer s.k. ”loosers”.
lönsamhet i verksamheten. Jag hop100-200 grams sik behöver inte, tvärt pas att producentpriset också i framemot den allmänna uppfattningen,
tiden skall hållas på en sådan nivå,
konstant tillgång till foder. Det räckoch att det ändå skall vara möjligt för
er bra med en eller två utfodringar
en vanlig Finländsk familj att köpa
per dygn, vilket också många gånger
sik, åtminstone till veckoslutet.
konstaterats.
Handeln har säkert möjlighet att
Då man lyssnar på sikexperterpåverka denna utveckling för sin del.
nas åsikter om utMan måste också
fodring och tilltro att marknadsväxtförhållanden,
krafterna också på”Med Raisios foder
märker man att de
verkar foderprovet du,
inte egentligen skilducenterna såsom
jer sej alltför myckRaisioagro, så att
vad du köper.”
et från den uppfattde också i framtining man har om
den kan erbjuda odregnbågslax. Det är därför vi på Railarna foder som gör att vi klarar oss
sioagro ocså förespråkar samma
då produktionskostnaderna stiger,
noggranhet för utfodringsmängder
funderar Terho Roponen, ägare till
och rytm som vi redan har för regnTerhontammi, om framtiden.
bågslaxarna.
Blir det Foder från Raisio
också i fortsättningen?
Terho har alltid varit velat pröva och
undersöka foder, vilket resulterat i att
han också fått en hel del kontakter
till forskare både i Finland och utomlands. De senaste åren har han huvudsakligen använt Raisios foder.
Födan och förändringar i densamma syns mycket lätt på sik. Därför är
jag också mycket nöjd med Raisios
sätt att producera foder med minimala receptförändringar under säsongen. Med andra ord så vet du då
du gör upp om foderleveranserna på
våren också hurdant foder du kommer att ha under hela säsongen.
De nya Silver Pro fodren som Raisioagro lanserade är definitivt ett
steg i rätt riktning. Jag tror ändå inte
att vi ännu hittat det helt perfekta receptet för sik, utan utvecklingen går
vidare precis som den gör inom regn-
Foto: Pekka Tuuri
23
YMPÄRISTÖ & TERVEYS
AQUA makasiini • 2/13
YMPÄRISTÖMYRKYT
kaloissamme
M
oninaisista ympäristömyrkyistä dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat olleet Suomessa suuren huomion
kohteena johtuen siitä, että Itämeri
on saastunut näillä yhdisteillä. Dioksiini- ja PCB-yhdisteisiin ja niiden aiheuttaman haitan suuruuteen sisältyy monia väärinymmärryksiä eikä
ihme, asia ei ole helppo. Lisäksi kun
pääasiallinen altistus Suomessa tulee kalasta, joka on terveellistä ravintoa, asettaa meidät mielenkiintoisen hyöty-haitta kysymyksen ääreen.
Onko parempi syödä kalaa kuin jättää
se syömättä?
Ympäristömyrkkyjen mittaaminen
on erittäin monivaiheinen prosessi ja
vaatii ammattitaitoa ja herkän analyysilaitteiston. Pitoisuudet ilmoitetaan
dioksiinien osalta pikogrammoina
grammassa rasvaa (piko = miljoonasosan miljoonasosa) ja PCB-yhdisteissä nanogrammoina grammassa
rasvaa (nano = mijoonasosan tuhannesosa). Yhdisteiden myrkyllisyys ihmisille vaihtelee ja siksi niiden ilmoittamisessa käytetään niin sanottua
toksisuusekvivalenttikertoimia (TEQ).
Kertomalla analyysitulokset näillä
kertoimilla voidaan eri yhdisteiden
myrkyllisyyttä vertailla ja myös laskea yhteen.
Mistä ympäristömyrkkyjä tulee?
Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä ei ole
koskaan valmistettu tarkoituksella,
vaan niitä muodostuu kaikissa teollisuusprosesseissa ja epätäydellisessä
palamisessa. Dioksiinien lähteitä ovat
esimerkiksi jätteenpoltto ja metalliteollisuus sekä myös saastuneet maaperät ja sedimentit. Dioksiinien ilmapäästöille on asetettu raja-arvoja, ja
tämän ansiosta niiden kokonaispääs24
töt ovat vähentyneet voimakkaasti jo
kauan.
PCB-yhdisteet ovat öljymäisiä,
hyvin kestäviä, eristäviä ja huonosti
syttyviä teknisiä öljyjä. Näiden ominaisuuksien takia niitä on käytetty
lämmönsiirtonesteinä ja eristeinä
muuntajissa sekä kondensaattoreissa. Nykyään PCB-yhdisteitä ei enää
valmisteta ja niitä sisältävien sähkölaitteiden maahantuonti on kiellettyä
Suomessa ja useissa muissa maissa.
Dioksiinit ja PCB-yhdisteet hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti,
ovat rasvaliukoisia ja kertyvät siten
ravintoketjun ylätasoille, aina ihmisiin asti. Ihmisessä dioksiini- ja PCByhdisteiden puoliintumisaika vaihtelee yhdisteestä riippuen kolmesta
kuukaudesta 70 vuoteen. Kun nämä
yhdisteet ovat vielä osoittautuneet
eläinkokeissa ja luonnossa erittäin
haitallisiksi, on perusteltua että niiden pääsy ympäristöön estetään ja jo
tapahtuneiden päästöjen vaikutuksia
tutkitaan ja arvioidaan monipuolisesti.
Asetetuista raja-arvoista
Ympäristömyrkyille on asetettu monenlaisia raja-arvoja lähinnä viranomaiskäyttöön. EU on asettanut elintarvikkeille enimmäispitoisuudet,
jotka ylittäviä elintarvikkeita ei saisi
asettaa myyntiin. Usein kalatuotteista
mitattuja raja-arvoja tulkitaan väärin
kun luullaan, että raja-arvot ylittävät
kalat ovat automaattisesti terveydelle
haitallisia. Näin ei ole vaan mahdollinen terveyshaitta syntyy altistumisen,
eli syödyn määrän kautta.
Toinen raja-arvo on niin sanottu
siedettävä päiväsaanti (TDI). Se perustuu myrkkyjen aiheuttamiin haittavaikutuksiin koe-eläimillä. Tällöin
raja-arvoa määritettäessä nouda-
tetaan varovaisuusperiaatetta jossa
ylin haitattomaksi havaittu pitoisuustaso jaetaan turvallisuuskertoimella
(usein luku 100) ja saatu taso asetetaan ihmisen siedettäväksi päiväsaanniksi. Toisin sanoen oletetaan,
että ihminen on 100 kertaa herkempi haittavaikutuksille kuin koe-eläin.
Rajan ylittyminen ei kuitenkaan tarkoita välitöntä terveysuhkaa vaan sitä
tulisi tulkita kuin tieliikenteen nopeusrajoituksia: ”onnettomuusriski
kasvaa ylittämällä rajoitus usein ja
reilusti, mutta välttämättä onnettomuutta ei ikinä tapahdu.”
Suomalaisten kalojen pitoisuuksista
Suomalaisten ympäristömyrkkyaltistuksesta ainakin 85 prosenttia tulee
kalojen kautta. Toisin kuin Keski-Euroopassa muista kotimaisista elintarvikkeista tulee vain vähän lisäaltistumista, koska elintarvikkeemme ovat
hyvin puhtaita näistä aineista.
Suomessa on tutkittu eri kalalajien sisältämiä dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia jo 1990-luvun alusta ja yleinen trendi on ollut, että pitoisuudet
ovat laskeneet. Viimeisimmässä tutkimuksessa osoitettiin, että valtaosa
Itämerestä pyydetyistä kalalajeista
alitti EU:n asettaman raja-arvon. Sen
ylittivät lähinnä isot silakat, lohet
ja meritaimenet sekä nahkiaiset
(ks. kaavio). Sisävesistä mitataan vain
harvoin raja-arvon ylityksiä. Ylityksiä
löytyy vesistöistä joiden rannoilla on
ollut joku selkeä päästölähde menneinä vuosikymmeninä. Nämä paikat
ovat jo yleisesti tiedossa.
Haitta-ainealtistuksen kannalta
katsottuna kasvatettujen kalojen syöminen on edullista, sillä niissä on
mitattu pienimmät dioksiini- ja PCBpitoisuudet. Tämä johtuu siitä, että
Johtuen Itämeremme tilasta kalojen ympäristömyrkyt
ovat huolettaneet ihmisiä jo viidenkymmenen vuoden ajan.
Nykytiedon valossa kalansyönnin terveysedut ylittävät
mahdolliset ympäristömyrkkyjen haitat etenkin
kasvatetussa kalassa.
kalanrehun haitta-ainepitoisuudet
ovat säännellyt ja tiukat ja valvonta
unionin alueella toimii hyvin.
Kalan kautta tuleva dioksiini- ja
PCB-altistus jakautuu väestössä keskimäärin niin, että Itämeren kalasta
tulee 50 % altistuksesta, tuontikalasta 32 % ja sisävesikalasta ja kotimaisesta kasvatetusta kalasta 9 % molemmista.
Kalan hyödyt haittoja suuremmat
Nykykäsityksen mukaan kalansyönnin terveysedut ylittävät selvästi
mahdolliset ympäristöperäisten haitta-aineiden aiheuttamat terveyshaitat. Sen takia on erittäin perusteltua
noudattaa yleisiä kalansyöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia.
Kasvatettu kala on haitta-ainepitoisuuksien perusteella erittäin suositeltavaa ravintoa kaikille.
• Lisätietoja dioksiini ja PCB-yhdisteitä
löytyy THL:n verkkosivuilta (thl.fi).
• Voimassaolevat kalan syöntisuositukset löytyvät EVIRA verkkosivuilta (evira.fi)
Hannu Kiviranta
Johtava tutkija, FT, Dosentti,
Yksikön päällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Suomen vesistä mitattuja kalojen dioksiini- ja PCB-TEQ-pitoisuuksia
Punainen viiva on EU:n asettama maksimipitoisuus näille yhdisteille (Lähde: Hallikainen et al. EU-Kalat II. Eviran tutkimuksia 2/2011)
25
MILJÖ & HÄLSA
AQUA makasiini • 2/13
MILJÖGIFTER
i våra fiskar
A
v alla olika miljögifter är det
främst dioxiner och PCB som
fått den största uppmärksamheten, eftersom Östersjön är
förorenad av dessa. Det finns en hel
del missuppfattningar och feltolkningar vad det gäller dessa miljögifters skadliga effekter, och det är inte
att undra på, eftersom hela problemet är mycket komplicerat. Då den
största delen av vårt dagliga intag i
Finland kommer från fisk, som ju är
ett hälsosamt livsmedel, leder det
också till ett intressant läge där man
väger positiva effekter mot de negativa. Är det bättre att äta fisken än att
låta bli ?
Att mäta halten av miljögifter är
mycket komplicerad och kräver både
yrkeskunskap och en mycket bra
laboratorieutrustning. Man anger
mängden dioxin som picogram
(pico= miljondels miljon) per gram
fett och PCB-halten som nanogram
(nano=miljondels tusendedel). De olika föreningarnas giftighet för oss
människor varierar mycket, varför
man använder ett så kallat toxicitetsekvivalent system (TEQ). Genom
att multiplicera de olika föreningarnas analysresultat med deras ekvivalensfaktor, blir det såledesmöjligt
att jämföra hur toxiska de är och hur
toxiska de alla tillsammans är.
Varifrån kommer miljögifterna?
Dioxineroch PCB-föreningar har aldrig tillverkats med flit, utan de uppstår i olika industriprocesser och vid
ofullständig förbränning. Möjliga utsläppskällor för dioxiner är avfallsförbränning och metallindustri, samt
förorenade jordmassor och sediment.
Man har numera gränsvärden för hur
mycket luftutsläppen maximalt får
innehålla, och detta har lett till att utsläppsmängderna redan länge har
minskat från vad de tidigare varit.
PCB-föreningarna är tekniska ol-
26
jor, som är svårantändliga, mycket
hållbara och har en bra isolationsförmåga. Tack vare dessa egenskaper
har man använt dem som isolatorer
i kondensatorer och transformatorer.
Numera tillverkas inte längre PCBföreningar och det är inte heller tillåtet att importera elprodukter som
innehåller PCB till Finland och
många andra länder.
Både dioxinerna och PCB föreningarna bryts ner mycket långsamt
i naturen. De är fettlösliga, vilket
innebär att de anrikas längst upp i
näringskedjan, där ju också människan finns. Hos oss människor har dioxinerna och PCB föreningarna en
halveringstid på mellan 3 månader
och 70 år. Då man i djurförsök kunnat konstatera att dessa dessutom är
mycket skadliga, är det följaktligen
motiverat att försöka minimera
utsläppen i miljön samtidigt som
man så mångsidigt som möjligt försöker utvärdera hur vi påverkas av de
av dessa gifter som redan förekommer i naturen.
Gränsvärden i lagstiftningen
För olika miljögifter finns det i lagstiftningen olika gränsvärden vilka är
ämnade främst för myndigheterna.
EU har gränsvärden för hur mycket
olika livsmedel maximalt får innehålla, och ifall gränserna överskrids får
livsmedlet inte säljas. Ofta tolkas
gränsvärdena för fisk på fel sätt, då
man tror att en produkt där gränsvärdet överskrids automatiskt innebär att den är farlig för hälsan. Så är
det inte, utan den eventuella skadliga
effekten är helt beroende av hur stor
mängd man får i sej, dvs hur mycket
man totalt får i sej via födan.
Ett annat gränsvärde är det så
kallade maximalt tillåtna dagliga intaget (TDI). Denna gräns är fastställd
utgående från upptäckta skadliga effekter på försöksdjur. I dessa fall an-
vänder man sej av försiktighetsprincipen, där den största mängd som
inte kunnat påvisa någon skadlig
effekt devideras med en säkerhetsfaktor (oftast 100), och denna mängd
är den man säger vara maximalt
dagligt intag, d.v.s. man utgår från
att människan kan vara 100 gånger
känsligare för påverkan än försöksdjuren konstaterats vara. Att överskrida gränsvärdet innebär inte att
man direkt utsätts för fara, utan det
skall tolkas som en hastighetsbegränsning: Risken för olycka stiger
då man ofta och kraftigt överskrider
hastighetsbegränsningarna, men det
betyder inte att en olycka säkert någonsin kommer att inträffa”.
Mängderna i Finländsk fisk
Av de miljögifter som vi Finländare
får i oss kommer minst 85 % från
fisk. Till skillnad från Mellaneuropa
får vi mycket lite gifter i oss från andra livsmedels som producerats i
Finland, eftersom de grödor som odlas i Finland är mycket rena på dessa
gifter.
Man har undersökt halterna av
dioxiner och PCB i olika fiskarter i
Finland ända sedan 1990 talets början, och trenden är klart sjunkande.
I de senaste undersökningarna kunde man konstatera att de flesta prover som togs på Östersjöfiskar underskred EU:s gränsvärden. Det
arter som ännu överskrider är stora
strömmingar, lax, havsöring och nejonögon (se figur). Av fisk som fångats i insjöar är det ytterst sällan som
gränsvärdena överskrids. Det är i sådana vattendrag där man under tidigare årtionden haft stora utsläpp där
detta kan ske och de områdena är redan allmänt kända.
Att äta odlad fisk är mycket fördelaktigt då det gäller det totala intaget av skadliga ämnen, eftersom man
i den odlade fisken kunnat påvisa en-
På grund av Östersjöns tillstånd har miljögifter i fisk oroat
forskarna redan i över femtio år. Den kunskap och
information vi har idag, gör att de positiva effekterna
som fisk som livsmedel har övervinner de negativa,
och detta gäller speciellt för den odlade fisken.
dast mycket små mängder dioxiner
och PCB-föreningar. Detta beror på
att foderråvarorna noggrant kontrolleras och gränsvärdena är mycket
strikta. Kontrollen inom EU är också
mycket rigorös.
Av den totala mängden dioxiner
som vi Finländare får i oss, är källorna följande: från vild Östersjöfisk får
vi i oss 50 %, av importerad fisk 32 %,
från insjöfisk 9 % och från odlad inhemsk fisk 9 % av det totala intaget.
Fisk som livsmedel har
mer positiva än negativa effekter
Enligt den uppfattning vi har idag, har
fisk som livsmedel klart fler hälsofrämjande effekter än vad de möjliga
negativa skadorna av miljögifter
kan vara. Därför är det mycket motiverat att följa rekommendationerna
att äta fisk samt de undantag till rekommendationerna som givits. Den
odlade fisken kan, då det gäller
dess innehåll av skadliga miljögifter,
mycket väl rekommenderas som livsmedel för var och en av oss.
• Mer information om dioxiner och PCB
hittar du på institutet för hälsa
och välfärds hemsida, thl.fi
• Rekommendationerna för hur
mycket fisk man bör äta hittar du
på EVIRAS hemsida, evira.fi.
Hannu Kiviranta
Ledande forskare, FT, Docent, Enhetschef
Institutet för hälsa och välfärd (THL)
Mängderna PCB TEQ i Fisk som fångats i Finland
Den röda gränsen är EU:s gräns för hur mycket livsmedel får innehålla (Källa: Hallikainen et al. EU-Kalat II. Eviran tutkimuksia 2/2011)
27
AJANKUVA
AQUA makasiini • 2/13
Perheyritys Kalavaltanen
- uusien seinien sisään
5 000 neliötä uutta toimitilaa
Porin Honkaluodossa.
Seitsemän sukupolven
kalahistorian omaavan
Kalavaltasen jalostustoiminta
muutti uusiin tiloihin. Samalla
perheyrityksen omistuspohja
laajeni perheen sisällä
entisestään.
TEKSTI JA KUVAT Thomas Ginström
Luvialla kasvatustoimintaa harjoittava Kalavaltanen avasi uudet jalostustilansa Poriin tänä vuonna. Valtasten
sukujuuret ovat syvällä meressä,
sillä sukututkimus tuntee kalastajia
seitsemän polvea ja yksi sukuhaara
johtaa Ahvenanmaalle Brändöön saaristoon. Siksi Jaria surettaa ammattikalastuksen nykytila.
- Kalaa on meri täynnä, mutta kalastajilla ei ole sinne asiaa.
Perinteet tulevat varmasti jatkumaan sillä Jari Valtasen lapset Jan
ja Rosa ovat Jarin veljen Jukan lisäksi yrityksen omistajia. Lapset ovat olleet yritystoiminnassa mukana lapsuusvuosista asti ja siksi osakkuus oli
heille luonnollinen asia.
- Onhan tekemisessä hieman eri
tunne ja intensiteetti nyt kun tätä tehdään ihan oikeasti itselle. Silti, vaikka
tässä omistajia ollaan, niin ihan käytännön ”haalarihommia” aiotaan tehdä muiden työntekijöiden mukana,
vakuuttaa Rosa.
Turkuun ja pääkaupunkiseudulle,
jonne muun muassa odotamme merkittävää kysynnän lisääntymistä lähivuosina, toteaa Jan. Jari komppaa
vieressä, että Keski-Euroopassa arvostetaan hyvää kalaa, mikä näkyy
myös hinnoissa, joten tätäkään aluetta ei kannata unohtaa mahdollisena
tulevaisuuden markkina-alueenamme.
Kalavaltanen valmistaa tuotteita viljellystä ja myös kalastetusta kalasta. Oma viljelytoiminta kattaa vain
noin 10 prosenttia kalatarpeesta, joten ostokalaa käsitellään yrityksessä
todella paljon. Eri tuotteita löytyy
valikoimista noin 200. Asiakkaina
ovat kaupat, kalaliikkeet, ravintolat ja
suurkeittiöt. Lisäksi Jarin vaimo, Seija, käy myymässä kalaa lähialueen
toreilla.
Noin 7 miljoonan liikevaihdon yritys työllistää 25 henkilöä, joista lähisukua on 10. Valtasia voi hyvällä syyllä kutsua todelliseksi kalaperheeksi,
jotka panostavat tuotteissaan huippulaatuun:
- Olemme erittäin tarkkoja raakaaineen ja tuotteidemme laadusta.
Emme kelpuuta sellaista kalaa tuotantoon, jota emme voisi itse syödä.
Raisioagro toivottaa menestystä ja
onnea uusille tiloille ja yrityksen tulevaisuudelle.
5 000 neliötä, 1,5 miljoonaan kiloa
Porin Honkaluodossa sijaitseva uusi
jalostushalli mahdollistaa nykyiseen
1,5 miljoonan kilon jalostustuotantoon reilun lisäyksen.
- Kala on nyt in. Siinä on vetoa
mikä ei tule vähentymään. Tällä hetkellä surin osa tuotannostamme jaetaan Porin ympäristöön. Honkaluodon vieressä kulkee valtaväylä
28
Me olemme erittäin tarkkoja raaka-aineiden
ja tuotteidemme laadusta, kertovat veljekset
Jari (kuvassa oikealla) ja Jukka Valtanen.
Vi är mycket noggranna med kvaliteten
på våra råvaror och produkter, berättar
bröderna Jari (till höger) och Jukka Valtanen.
AKTUELLT
Familjeföretaget Kalavaltanen
- inom nya väggar
5 000 kvadratmeter nya utrymmen
i Honkaluoto, Björneborg.
Familjeföretaget Kalavaltanen,
som redan verkat i sju generationer i samma bransch,
flyttade in i nya utrymmen.
Samtidigt breddades ägarstrukturen inom familjen
ytterligare.
TEXT OCH FOTON Thomas Ginström
Företaget Kalavaltanen från Luvia,
öppnade nya förädlingsutrymmen i
Björneborg i år. Familjen Valtanens
rötter ligger förankrade djupt i havet,
eftersom man i släktträdet hittar
7 generationer med fiskare och en
gren sträcker sej ända till Brändö
skärgård på Åland. Därför är också
Jari bekymrad över yrkesfiskets situation.
- Havet är fullt av fisk, men dit
har fiskarena inget att skaffa.
Traditionerna förs säkert vidare,
eftersom Jari Valtanens barn, Jani
och Rosa, tillsammans med Jaris
bror Jukka är delägare i företaget.
Barnen har varit med i företaget se-
”Tervetuloa
uuteen jalostuslaitokseemme”,
toivottavat
Kalavaltasen
nuoret osakkaat,
Rosa ja Jan.
dan de var små, varför ett delägarskap för dem var en självklarhet.
- Visst känns det lite annorlunda
att jobba nu, då man på riktigt gör det
för sej själv. Fast vi numera också är
ägare så kommer vi nog att fortsätta med halaren på tillsammans med
andra arbetstagare, förklarar Rosa.
5 000 kvadratmeter, 1,5 miljoner kilo
Den nya förädlingshallen som är belägen i Honkaluoto i Björneborg,
innebär en rejäl kapacitetsökning.
Fisk är nu ”in”, och efterfrågan
verkar vara bestående. För tillfället
distribuerar vi största delen av våra
produkter till området kring Björne-
”Välkommen
till våra nya förädlings
utrymmen”, önskar
Kalavaltanens unga delägare,
Rosa och Jan.
borg. Huvudvägen till Åbo och huvudstadsregionen går precis förbi Honkaluoto, och det är bland annat där
förväntar vi oss att efterfrågan skall
öka inom en nära framtid, konstaterar Jan. Jari tillägger att vi inte skall
glömma Mellan-Europa, eftersom
man där ännu värdesätter högklassig
fisk, vilket också syns i priset. Detta
skall inte heller glömmas som ett
möjligt framtida marknadsområde.
Kalavaltanen framställer produkter av både odlad och vild fisk. Den
egna odlingen täcker endast 10 % av
fiskbehovet, vilket gör att man processerar en hel del inköpt fisk inom
företaget. Olika produkter finns det
ca 200 i sortimentet, och kunderna
utgörs av affärer, fiskbutiker, restauranger och storkök. Dessutom säljer
Jaris hustru Seija, produkter på torgen i närområdet.
Företaget har en omsättning på
ca 7 miljoner och sysselsätter ca 25
personer, varav 10 hör till familjen.
Valtanens kan med fog sägas vara en
riktig fiskfamilj, som verkligen satsar
på toppkvalitet i sina produkter:
- Vi är mycket noggranna med
kvaliteten på våra råvaror, vi använder aldrig sådan fisk som råvara i
produktionen, som vi inte gärna själva skulle äta.
Raisioagro önskar företaget framgång och lycka i de nya produktionsutrymmena.
29
AJANKUVA
AQUA makasiini • 2/13
Osa altaista on ihan
kotisataman vieressä.
Rågårds Lax
- kaikkien aikojen paras
kasvatusvuosi
TEKSTI JA KUVAT Thomas Ginström
Nimi Rågård juontaa juurensa aina
1800 luvulle asti. Tuolloin Rågårds
Såg och Kvarn -niminen yritys pyöritti
sahaa ja myllyä. Stig:n ja hänen edesmenneen veljensä Stenin isä hoiti
yritystä aina 1950–luvulle asti, jolloin
yritykseen kuului myös minkkien ja
kettujen kasvatus. Tätä toimintaa jatkettiin aina 1990–luvulle asti jolloin
tarhat vuokrattiin ja ne ovat vuokralla edelleen. Tarhoista on hyötyä Rågårds Laxille, sillä ne ostavat kaikki
perkuujätteet.
Veljekset Stig ja Sten aloittivat taimenen viljelyn pienessä mittakaavas-
30
sa jo 1970–luvulla. Kyseessä on todellinen perheyritys, sillä toiminnassa
ovat mukana Stig:n tytär Stina ja hänen miehensä Juha Välisalo, serkku
Sören Berg ja hänen siskontyttären
poika Randy Schrienkenberg.
- 80–luvun alussa haimme toimintaamme 380 tonnin kirjolohilupaa.
Sen aikainen ELY-keskuksen tarkasta kysyi, että pystyttekö todella hoitamaan noin suuren kalamäärän?
Vastasin, että kyllä me ainakin 150
tonnia pystytään hoitamaan, johon
tarkastaja totesi, että tehdään sitten
näin, lupa on 150 tonnille. Siitä asti
on lupamme ollut yhtä suuri, enkä
näe esteitä sen jatkumiselle, vaikka
ensi vuonna on edessä lupien tarkistus, kertoo Stig.
Raisio on ollut yrityksen päärehuntoimittaja jo kolmisenkymmentä
vuotta.
Hyvät olosuhteet, tarkka ruokinta
Rågårds Laxin kasvatuspaikka on
erittäin suotuisa kirjolohille.
- Kasvatamme ihan kotilaiturin
vieressä 90 tonnia kalaa ja loput altaista sijaitsevat parin kilometrin
päässä saarien suojissa mutta silti
Perkaamon vieressä on maa-allas,
johon kalat siirretään talveksi.
Viisi tärppiä
menestykseen
á la Rågårds Lax:
Stig Granskogin luotsaaman Rågårds Laxin kalanviljelyjuuret ovat pitkällä 1970-luvussa. Skaftungissa toimivan
yrityksen kuluvaa kasvatuskautta voidaan pitää yhtenä
historian parhaista.
virtaavissa vesissä, vakuuttaa Stig.
Kalat siirretään talveksi satamassa
olevaan maa-altaaseen, josta kalaa
perataan läpi talven.
Pelkät olosuhteet eivät takaa hyvää tulosta. Henkilöstön osaamisella ja hyvällä rehulla on vähintään yhtä
suuri painoarvo ja siksi Stig kehuukin vuolaasti ruokinnasta vastaavan
serkkupoika Sörenin osaamista.
- Sören on hoitanut kalojamme
suvereenisesti jo 10 vuotta. Historiassa meillä oli käytössä täysautomaattinen ruokintajärjestelmä, joka
kuitenkin kului loppuun ja olisi vaati-
nut mittavan investoinnin. Sitä emme
koskaan tehneet, kiitos Sörenin, joka
haluaa ruokkia kalat käsin. Hänelle
on ensiarvoisen tärkeää olla kalojen
lähellä ja nähdä ja aistia niiden ruokahalu ja päivän kunto. Näistä asioista muodostuu taloudellinen ruokinta.
Pirteillä kaloilla hyvä kasvu
Kulunut kasvatuskausi on yksi yrityksen parhaimpia. Veden lämpötila pysyi 17 ja 19 asteen välillä ja vain
heinäkuun lopulla pidettiin yksi taukopäivä ruokinnassa, sekin varmuuden vuoksi. Kasvatuskausi aloitetaan
• panosta alkumateriaaliin
• aloita ajoissa, ole valmiina
heti keväällä
• aloita ja lopeta ruokinta
Vitalilla
• seuraa kaloja tarkasti
päivittäin
• käytä vain korkealaatuisia
rehuja
ja lopetetaan aina Vital rehulla. Tänä
vuonna Vital uudistui ja siitä tuli Vital
Pro. Vitalin käytöstä Stig kertoo seuraavaa:
- Niin kauan kuin Vitalia on ollut
olemme aina aloittaneet ja lopettaneet kauden sillä. Olemme nähneet
Vitalin vaikutukset käytännössä.
Kun sen antaa syksyn viimeisenä
rehuna aloitat kauden virkeillä ja hyväkuntoisilla kaloilla. Tämän kevään
noin 700 grammaisten kalojen perattu paino on 3,4–3,9 kiloa. Pienemmät
31
AJANKUVA
AQUA makasiini • 2/13
170 gramman kalat ovat noin 1,2 kiloa. Parasta kasvua maailmassa, eikö
vain, nauraa Stig.
Kasvuun ja tulokseen on suuri
merkitys myös poikasilla ja niihin
kannattaa todella panostaa. Rågårdsilla ollaan tyytyväisiä nykyiseen ja
pitkäaikaiseen poikastoimittajaan.
Neljäs sukupolvi menossa
Pitkän kalanviljelyperinteen omaavan
suvun tarina kalojen parissa jatkuu.
”Stigun” tytär Stina Granskog-Välisalo on jo mukana toiminnassa ja aikoo
myös jatkaa sitä miehensä Juha Välisalon kanssa.
- Ainakin taustat ovat kunnossa,
sillä Stina on yritysekonomiassa
kauppatieteen maisteri ja Juha on
kalaviljelyyn, jalostukseen ja kalastukseen erikoistunut matematiikan
opettaja.
Haastattelun aikana pariskunta oli
markkinoimassa omia silakkatuotteitaan ja tyrnimehua tuotteita Helsingin
silakkamarkkinoilla. Jalostus on aloitettu jo yli 20 vuotta sitten ja tuotteita
löytyy aina fileistä siivutettuihin savuihin asti.
Stig on erityisen kiinnostunut kaikenlaisten moottoreiden kunnostuksesta ja entisöinnistä, jota voidaan
pitää hänen harrastuksenaan. Niinpä
uskaltaudun kysymään, että mikä
hänestä olisi tullut, jos kalanviljely
ei olisi napannut häntä mukaansa?
- Kyllä minusta jonkinmoinen kalayrittäjä olisi tullut, on tämä vaan
niin pirun mielenkiintoinen ala, vitsailee Stig.
Stig aloitti kalanviljelyn jo 1970-luvulla.
Siitä huolimatta virtaa riittää edelleen,
koska ala on niin mielenkiintoinen.
Stig började med fiskodling redan på 70-talet.
Ännu finns det mycket med ork, emedan
branschen är så intressant.
Rågårds Lax
- bästa säsongen någonsin...
Rågårds Lax och Stig Granskogs erfarenhet inom fiskodling
härstammar långt in på 1970-talet. Årets säsong blir
den bästa någonsin för Skaftungsföretaget.
TEXT OCH FOTON Thomas Ginström
Namnet Rågård härstammar redan
från 1800-talet då företaget Rågårds
såg och kvarn, som pappan till Stig
och Sten Granskog drev ännu på 50
talet. På den tiden hörde också en
räv- och minkfarm till gården. Den
slutade Granskogs med i början på
90-talet och anläggningen är numera
uthyrd. Synergin har man dock ännu
nytta av, i och med att hyresvärden
32
hämtar bort allt slaktavfall som kommer från fiskodlingen varje dag.
Bröderna Stig och Sten startade
fiskodlingen i liten skala på 1970 talet
med lite öring. Odlingen av öring slutade de med p.g.a. att öringen har så
lång tillväxttid. Rågårds Lax har hållits som ett familjeföretag. Stigs kusin Sören Berg har skött fiskarna i 10
år. Från i våras har också Sörens sys-
ters dotters son Randy Schrienkenberg jobbat på odlingen.
- I början på 80-talet sökte de lov
för att odla 380 ton regnbåge. Detta
var på den tiden hur mycket som
helst. Granskaren från den tidens
ELY-central kom för att diskutera loven och frågade tveksamt att klarar
ni så mycket fisk? ”Nå, 150 tn klarar
vi nog” svarade Stig. ”Då gör vi så”
En del av kassarna är strax intill bryggan.
sade granskaren och den saken var
med det klar på den tiden. Rågårds
Lax har ännu idag samma mängd
fisk, och behöver i nästa år nya lov.
Stig ser inga problem med att förnya
loven då inga motstånd bland grannar finns och myndigheterna har hittills alltid visat grönt ljus för dem.
Raisio har varit den huvudsakliga
foderleverantören hos Rågårds Lax i
över trettio år.
Bra odlingsförhållanden,
noggrann utfodring
Rågårds Lax är beläget på en ytterst
bra plats för odling av regnbåge.
-Vi odlar ca 90 ton fisk ”utanför
bryggan” strax vid hem stranden och
resten av kassarna är också på en
par kilometers avstånd på ett strömt
och skyddat ställe innanför holmarna, förklarar Stig. Inför vintern förflyttas slaktfisken till en bassäng
bredvid renseriet. På Rågårds Lax
slaktar man på så sätt fisk hela vintern.
Bra förhållanden garanterar inte
ensamt ett bra resultat. Personalens
kunnande och erfarenhet samt foder
av hög kvalitet har minst en lika stor
inverkan. Stig berömmer gärna kusin
Sörens, som ansvarar för utfodringen, kunnande mångordigt.
Redan på 80-talet hade Rågårds
Lax ett helautomatiserat utfodringssystem som blåste ut fodret direkt
från lagret till kassarna utanför bryggan. Senare blev tekniken sliten och
skulle ha behövt en stor investering.
Denna investering slutförde man aldrig i och med att Sören vill utfodra
alla kassar för hand.
”Jag ser varje dag hur fisken mår
och hur den äter samt hur den växer.
Detta är jätteviktigt för att kunna utfodra rätt och kostnadseffektivt, säger Sören.
Pigga fiskar ger en bra tillväxt
Varför har då det varit en rekord bra
sommar? Temperaturen i vattnet har
varit mellan 17 och 19 grader hela
sommaren. I slutet av juli minskade
de för säkerhets skull litet utfodringen. Värmeböljan uteblev som tur och
de kunde öka utfodringen på nytt.
Den enda dagen som Sören inte gett
mat åt fiskarna var på midsommardagen, som var ledig dag. Dödligheten har varit mycket liten och sjukdomar har de heller inta haft i år.
Slaktfisken har mått bra i år. ”Pigga friska fiskar” säger Sören.
På Rågårds Lax startar man och
slutar säsongen alltid med Vital-foder. Inför denna säsong förnyades
Raisios Vital-foder och de heter nu
Vital Pro.
”Vi har så länge som Raisio tillverkat Vital foder använt dem. Som
första foder på våren och sista på
hösten. Vi har sett fodrens inverkan
i praktiken och tror på Vital” säger
Stig.
”Ge alltid Vital-foder åt övervintrande fiskar så får ni frisk och pigg
33
AKTUELLT
AQUA makasiini • 2/13
Invid renseriet finns bassängen,
dit slaktfisken flyttas inför vintern
TOP 5 TIPS
för en bra säsong
á la Rågårds Lax:
fisk inför nästa säsong” tillägger Sören.
I år har fisken varit exceptionellt
fin. Från 3,4–3,9 kg rensade från att
ha varit 600–800 g i våras. De som
var 170 g i medel i våras är nu 1,2 kg
i snitt. ”Får int na större i världen…”
säger Sören och skrattar belåtet.
Kvaliteten på sättfisken har också
stor betydelse för tillväxten och resultatet. Det lönar sig att satsa på
ynglen, säger Stig som är mycket
nöjd med sin långtida yngelleverantör.
Fjärde generationen
tar sakta mak över
Den långa traditionen på fiskodling är
i säkra händer då dottern Stina Granskog-Välisalo fortsätter fiskodlingen
på gården med hennes man Juha
Välisalo. Stina är utbildad som ekonomie magister i företagsekonomi
och Juha är mattelärare som sadlat
om till fiskare samt nu också till fiskodlare och förädlare.
34
Förädlingen av den odlade fisken
började Rågårds Lax med på 90-talet.
Stig kommer ihåg att 1994 köpte de
skivmaskinen. Förutom att de nuförtiden säljer fisken färsk som hel och
filé, säljer Rågårds Lax även kall- och
varmrökt samt gravad fisk. ”Rommen
är också ytterst viktig i dagens läge”,
säger Stig. Juhas grej är dessutom
strömming i olika former. Som bäst,
då vi pratar med Stig, är hela familjen Välisalo och marknasdsför egna
fiskprodukter och havtorns saft på
strömmingsmarknaden i Helsingfors.
Som hobby restaurerar Stig gamla motorer och traktorer. Han har ett
80 tal olika motorer i körskick i hallen och ett 40 tal motorer som väntar
på renovering. När jag frågar vad han
skulle göra om han ficka starta om
säger Stig att ”fiskföretagare skulle
jag i varje fall ändå bli för att det är
ett så intressant jobb”.
Raisioagro gratulerar Rågårds Lax
för en fantastisk säsong 2013.
• satsa på startfiskens kvalitet
• starta i tid, var färdig genast
på våren
• börja och sluta med Vital Pro
• följ med fisken varje dag
• använd endast foder av hög
kvalitet
......................................................
Raisioagron
tuottajaristeily
4.-6.2.2014
Raisioagros
producentkryssning
4.-6.2.2014
Raisioagron perinteinen tuottajaristeily Helsingistä Tukholmaan seilataan ti-to 4.-6.2.2014 m/s
Silja Symphonylla. Risteily tarjoaa mahdollisuuden kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle
ystävien ja muiden tuottajien seurassa.
Kalankasvattajien osalta vuosi 2013 oli ensimmäinen risteilyvuosi. Osallistujia oli yllätyksellisen paljon ja kaikki olivat tyytyväisiä matkan antiin ja järjestelyihin. Toivomme tulevalle risteilylle
entistä enemmän myös kala-alan ammattilaisia.
Sinulla on oiva mahdollisuus yhdistää hyöty ja huvi
ja ottaa mukaan koko yrityksesi henkilökunta.
Ympäri Suomea kulkevat bussireitit auttavat
Sinua pääsemään erittäin helposti satamaan ja
takaisin.
Esimerkkejä 2014 risteilyn ohjelma-annista:
Eläinryhmäkohtaiset ammattiluennot, retket Tukholmassa (shoppailua, Abba-museo ym.), rakennusmestari Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi),
Tami Tamminen, Lauri Tähkä, Neljän Suora,
Saija Tuupanen...
Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä
saat sähköpostitse ja kirjeitse myöhemmin syksyllä. Tarkkaile myös sivujamme http://www.raisioagro.com/fi/raisioagron-risteily-2013 - tilanne
päivittyy nettiin sitä mukaa kun ohjelma valmistuu.
Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan numerossa 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe
klo 9–17.
Toimi heti, risteily on ollut kaikkina vuosina
loppuun myyty ja parhaimmat hytit myydään heti!
kaan
loa mu
u
t
e
v
r
alle
Te
ituimm
s
o
u
s
le!
vuoden
isteilyl
r
a
j
a
t
t
på
tuo
en med
m
m
o
k
Väl
aste
opulär
p
s
t
e
g!
r
å
ryssnin
k
t
n
e
c
produ
Raisioagros traditionella producentkryssning från
Helsingfors till Stockholm seglas ti-to 4.-6.2.2014
med m/s Silja Symphony. Under kryssningen finns
det möjlighet att lyssna på mångsidiga föredrag
samt delta i exkursioner i Stockholm samt kasta
loss med vänner och andra producenter.
2013 var första året som fiskodlingsavdelningen deltog i kryssningen, och deltagandet var överraskande stort. Vi önskar ett allt större deltagande
av fiskbranschens yrkesmän på kryssningen, så nu
har du ett perfekt tillfälle att förena nytta med nöje
och ta med hela din personal på en kryssning.
Busstransporter som ordnas från hela landet
hjälper dej att lätt ta dej till och från hamnen.
Några plock ur programmet för år 2014:
Yrkesgruppsvisa föreläsningar, exkursioner i
Stockholm (shopping, Abbamuseet, mm), byggmästare Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi), Tami
Tamminen, Lauri Tähkä, Neljän Suora,
Saija Tuupanen...
Mer info om programmet, exkursionerna och
uppträdanden får du per e-post eller brev senare under hösten. Följ också med på våra hemsidor:
http://www.raisioagro.com/fi/raisioagron-risteily-2013. Läget uppdaters på våra hemsidor an efter
vad programmet blir klart.
Matka-Vekka tar emot anmälningar på nummer 020 120 4851, byrån är öppen måndag-fredag
kl 9–17.
Handla genast, kryssningen har alla år sålts slut och
35
de bästa hytterna går genast!
VERKOSSA
AQUA makasiini • 2/13
Raisioagron verkkokauppa
kaikille avoimeksi
Verkkokauppa jatkaa vahvassa kasvussa. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus
avata kaikille
. Tähän mennessä vain
Raisioagron asiakkaat ovat päässeet
kirjautumaan verkkokauppaan omilla
asiakasnumeroillaan, mutta tulevaisuudessa verkkokaupan on tarkoitus
olla kaikille avoin kanava.
Verkkokauppaan on tullut myyntiin ammattikäyttöön tarkoitettuja
. Grundénsin
sadevaatemallisto on valmistettu
vastaamaan ammattikalastajien tarpeita. Kaupasta löytyvät myös erittäin
laadukkaat Mörehåvn -kalahaavit,
JokaHold -rouhesormikkaat ja sesonkituotteena kalalavoille tarkoitettu käsikiristekalvo.
kauppa
avoin verkko-
sadevaatteita
Kesän aikana verkkokaupasta löytyvä
sai päivityksen ja siirtyi uuteen versioon. Sääpalvelun uudistuksiin kuuluu
täysin uudistunut graafinen ilme sekä
parantuneet ennusteet. Muista,
että vain kirjautumalla verkkokauppaan pääset tarkastelemaan
sääpalvelua.
Verkkokaupasta tilaat tuotteet
omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat
samat kuin asiakkuusvastaavalta
tilattaessa. Muista, että annamme
10 euron alennuksen kaikista yli
300 euron verkkokauppatilauksista.
ilmainen sääpalvelu
Raisioagron
verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Uusia asusteita ja tuotteita tutustu valikoimaan!
Verkkokaupasta löytyvät nyt myös ammattikäyttöön tarkoitetut sadevaatteet.
Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen:
1. Siirryt verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta:
shop.raisioagro.com
Löydät sivun vasemmasta reunasta videon, joka opastaa sinua
verkkokaupan käytössä.
2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä
käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun kenttiin.
Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi.
Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot.
3. Jos olet unohtanut sinulle aikaisemmin annetun salasanan, saat
uuden salasanan ”Unohtuiko salasanasi”-painiketta painamalla.
Täytä oikeaan alareunaan ilmestyvään kenttään asiakasnumerosi
sekä sähköpostiosoitteesi, jonka olet antanut Raisioagron
järjestelmään. Saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti
uuden salasanan.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse:
[email protected]
36
Mitä
Sinä haluaisit
verkkokaupastamme
löytyvän?
Otamme mielellämme
palautetta tai ideoita verkkokaupan kehittämiseksi
suoraan tutulle yhteyshenkilöllesi tai osoitteeseen
[email protected]
I NÄTET
Raisioagros nätbutik
öppen för alla
Nätbutiken fortsätter växa kraftigt.
Under detta år, 2013, är det meningen att öppna nätbutiken för
alla. Hittills har endast Raisioagros
kunder kunnat skriva in sig i nätbutiken med sina egna kundnummer,
men i framtiden är det meningen att
nätbutiken ska vara öppen för alla.
Nätbutiken har fått in regnkläder avsedda för professionellt bruk.
Grundéns regnkläder är designade
för att uppfylla yrkesfiskares behov.
I butiken hittar du också Mörehåv
fiskhåvar, som ju är av en mycket god
kvalitet, samt JokaHold handskar och
plastfilm för att spänna runt fisklådorna på pallarna.
Väderlekstjänsten har nu en helt ny
grafisk design och ger bättre prognoser. På väderlekstjänsten hittar
du detaljerade väderprognoser och
dessutom prognoser för besprutning
och avdunstning. Kom ihåg att du
kommer till väderlekstjänsten
endast genom att logga in i
nätbutiken.
I nätbutiken beställer du varor till
eget avtalat pris. Genom att logga in
dig med dina personliga koder
säkerställer du att samma villkor
gäller som då du beställer via din
kundansvariga. Kom ihåg att vi ger
10 euro i rabatt på alla inköp över
300 euro i nätbutiken.
som finns sommartid i nätbutiken,
har uppdaterats till en ny version.
I nätbutiken finns nu också rengkläder
avsedda för professionell användning.
Gratis väderlekstjänst,
Raisioagros
nätbutik finns
på adressen
shop.raisioagro.com
Nya kläder och produkter
– bekanta dig med utbudet!
Skriv in dig i Raisioagros nätbutik
1. Gå till nätbutikens ingångssida på adressen:
shop.raisioagro.com.
På sidans vänstra kant hittar du en video som hjälper dig
att använda nätbutiken.
2. För att du ska kunna logga in i nätbutiken måste du fylla
i ditt användarnamn och lösenord i respektive fält på inloggningssidan. Användarnamnet är ditt eget kundnummer.
Kom också ihåg att godkänna nätbutikens villkor.
3. Om du har glömt det lösenord som du fått tidigare, får du ett nytt
då du klickar på ”Har du glömt ditt lösenord”.
Fyll i ditt kundnummer och din e-postadress, som du uppgett
till Raisioagro, i det fält som syns till höger nere på skärmen.
Till denna e-postadress får du automatiskt ett nytt lösenord.
I problemsituationer ta kontakt med oss per e-post:
[email protected]
Vad önskar
Du
att skulle
finnas
i vår nätbutik?
På adressen
[email protected]
tar vi gärna emot feedback
eller idéer för hur vi ska
utveckla vår nätbutik.
Du kan också vända dej direkt
till din representant.
37
PULLOPOSTIA MAAILMALTA
Koonnut Tomi Kantola
AQUA makasiini • 2/13
Kalatalouselinkeinon
Kalanviljelytuotanto
päästöt miinusmerkkiset suurempi kuin
Suomen Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari
naudanlihan
Ranta-Ahon mukaan kalatalouselinkeinon ravinnepäästöt
ovat miinusmerkkiset.
- Ammattikalastajat poistavat Itämerestä 480 tonnia
fosforia, kun kalanviljelystä syntyy veteen fosforia 40-50
tonnia. Kalatalous on elintarviketeollisuuden ainoa elinkeino, jonka päästöt ovat miinusmerkkiset. Millään muulla eläintuotantoalalla ei päästä myöskään samaan hyötysuhteeseen. Puolellatoista kilolla rehua syntyy kilo fileetä,
toteaa Ranta-Aho.
Keskustelu kalankasvatuksesta ryöpsähti käyntiin, kun
ympäristöministeriön ympäristöneuvos Hannele Nyroos
esitti Turun Sanomissa, että kalankasvatus tulisi siirtää
pois huonokuntoisilta vesialueilta kuten Saaristomereltä.
Vuonna 2011 maailma saavutti uuden merkkipaalun. Tuolloin, ensimmäisen kerran historiassa kasvatetun kalan tuotanto
ylitti naudanlihan tuotannon.
Seuraavana vuonna näiden
tuotantomuotojen ero kasvoi
edelleen. Tuolloin kalanviljelyn tuotanto nousi ennätyslukemiin 66 miljoonaan tonniin
naudanlihan tuotannon ollessa
63 miljoonaa tonnia.
Lähde: Pekka Helminen,
Kansan Uutiset (verkkolehti 8.10.2013)
Lähde: Intrafish.no 25.6.2013
Paavo Myllymäki:
Kalankasvatusta on lisättävä
Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja ja Raisio Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Myllymäki peräsi kalankasvatuksen
lisäämistä Kustavin sadonkorjuujuhlassa pitämässään
puheessaan. Myllymäki muistutti, että EU:n yhteisen
maatalouspolitiikan tavoitteena on pitää kiinni luonnonja ympäristön hyvästä tilasta. Tuotanto ja ympäristön hyvä
tila ovat hänen mukaansa enemmän toisiaan täydentäviä
kuin pois sulkevia asioita.
- Voimme tuottaa tehokkaasti maataloustuotteita ja pitää elinympäristömme puhtaana. Kehitys suomalaisilla
maatiloilla on ollut Euroopan huippuluokkaa kuluneiden
vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta luonnonvaraelinkeinoihin kohdistetaan mitä ihmeellisimpiä vaatimuksia.
38
Näihin vaatimuksiin liittyen mainitsi Myllymäki esimerkkinä kalankasvatuksen siirtovaatimuksen pois Saaristomereltä. Perusteluna on mainittu EU-direktiivin mukaiset väliaikatiedot vesiemme tilasta samaan aikaan,
kun koko unionin maatalous- ja kalastuspolitiikassa vesiviljelyn merkitys ja tavoitteet on nostettu korkealle.
- On mahdotonta ymmärtää tällaisten suomalaisten
niin sanottujen asiantuntijoiden esityksiä, jotka koskevat
elinkeinoharjoittajien toimeentuloa. Meidän olisi lisättävä
kalankasvatusta, jotta kykenisimme vastaamaan maailman lisääntyvän eläinvalkuaisen tarpeeseen, toteaa
Myllymäki.
Lähde: Harri Suomalainen,
Vakka-Suomen Sanomat 8.10.2013
FLASKPOST FRÅN VÄRLDEN
Insamlat av Tomi Kantola
Utsläppen från fiskerinäringen är negativa
Enligt chefen för fiskeriavdelningen vid Finlands närings- och miljöcentral, Kari Ranta-Aho, är hela fiskerinäringssektorns utsläpp av närsalter nu negativt.
- Yrkesfisket tar upp 480 ton fosfor från Östersjön,
medan belastningen från fiskodlingar är endast 40-50
ton. Fiskerinäringen är den enda sektor, där man lyckas
producera livsmedel med ett negativt utsläpp av närsalter. Ingen annan bransch är heller lika effektiv vad gäller
utnyttjandegrad av foder. Med ett och ett halvt kilo foder
producerar man ett kilogram filé, konstaterar Ranta-Aho.
Diskussionen om fiskodlingen kom igen upp på tapeten då miljöministeriets miljöråd, Hannele Nyroos, konstaterade att fiskodlingen skall bort från de mest belastade vattendragen, såsom Skärgårdshavet.
Källa: Pekka Helminen,
Kansan Uutiset (verkkolehti 8.10.2013)
Produktionen av
odlad fisk större än
produktionen av nötkött
År 2011 uppnåddes en ny milstolpe i världen, då var produktionen av odlad fisk för första
gången i historien, större än
produktionen av nötkött. Påföljande år växte skillnaden
ytterligare då mängden odlad fisk uppgick till 66 miljoner ton medan nötköttsproduktionen var 63 miljoner ton.
Källa: Intrafish.no 25.6.2013
Paavo Myllymäki:
Fiskodlingen bör växa
Paavo Myllymäki, verksamhetsledare för lantbruksproducenterna i Egentliga Finland och ordförande i Raisio
AB:s förvaltningsråd, efterlyste en ökning av fiskodlingen
då han höll tal i Gustavs på skördefesten. Myllymäki poängterade att målet inom EU:s jordbrukspolitik är att miljöns nivå fortsättningsvis skall vara god. Produktion och
ren miljö kan enligt Myllymäki snarare stöda än utesluta varandra.
- Vi kan effektivt producera jordbruksprodukter och
samtidigt se till att närmiljön hålls ren. Utvecklingen inom
det Finländska jordbruket har under det senaste årtiondet
varit på en mycket hög nivå, men trots det så ställs det en
hel del märkliga krav på primärproducenterna.
Som ett exempel på dessa märkliga krav nämnde
Myllymäki kravet på att fiskodlingen skall flytta bort från
Skärgårdshavet. Som motivering har man framlagt EU
direktivets mellanrapport om tillståndet i våra vatten,
samtidigt som hela unionens jordbruks- och fiskeripolitik framhäver fiskodlingens betydelse och målsättningen
har satts högt.
- Det är omöjligt att fatta vad dessa så kallade experter menar i sina presentationer då de berör näringens
utkomstmöjligheter. Vi borde öka produktionsvolymen så
vi bättre kan svara på den ökade efterfrågan på animaliskt protein, säger Myllymäki.
Källa: Harri Suomalainen,
Vakka-Suomen Sanomat 8.10.2013
39
Kuva / Foto: Teppo Komulainen
.................................
VITA - TEHOKAS
JA TURVALLINEN STARTTI POIKASTUOTANTOOSI
Vita – ett effektivt och säkert val
för startmatning av dina yngel
• 2013 kokeiltiin ja erittäin hyväksi todettiin!
• 2014 tuotevalikoima kasvaa. Kysy lisää edustajiltamme.
• Testades 2013 och konstaterades vara mycket bra!
• 2014 växer sortimentet ytterligare. Fråga mer av din representant.
www.raisioagro.com
Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.
Raisioagro
STA
TEHOK
AS ALK
U
UUTEE
N
ELÄMÄ
ÄN!