RAPORTTI
8.3.2013
Sivu 1/4
Tilaaja:
Helsingin seurakuntayhtymä
Kolmas linja 22
00530 Helsinki
Hanke:
Kampin kappelin rakentaminen
LOPPURAPORTTI
YLEISTÄ JA PÄÄTÖKSET
Taustaa ja päätökset:
Vuosituhannen alussa tuli Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajan taholta esitys rakentaa kappeli Kamppiin. Vuonna 2004 käytiin Simonkappelin nimellä arkkitehtuurikilpailu kappelin luonnospiirustusten aikaan saamiseksi. Jatkokäsittelyssä yhteinen kirkkovaltuusto päätti kuitenkin luopua hankkeesta yhteisen
kirkkoneuvoston esityksestä, koska suunnitelma ei saanut varauksetonta kannatusta ja lisäksi toiminta-ajatus oli sellainen, että toiminnan kustannukset olisivat jääneet kokonaan seurakuntayhtymän maksettavaksi.
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti Kampin kappelin suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun, jonka voittajaksi valikoitui Arkkitehtitoimisto K2S
Oy. Kaupunki oli aloitteellinen kappelihankkeen käynnistämisessä ja tarjoutui
vuokraamaan tarvittavan maa-alueen sekä osallistumaan toiminnan kustannuksiin.
Yhteistyössä virkamiestasolla Helsingin kaupungin kanssa päätettiin lähteä
edistämään ja valmistelemaan hanketta.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 10.12.2009 hyväksyä Kampin
kappelin hankesuunnitelman ja luonnospiirustukset rakennustapaselostuksineen. Samassa kokouksessa valtuusto vahvisti hankkeen enimmäiskustannusarvioksi 3,5 milj. euroa (sis. alv.).
Kappelin rakennushankkeen urakoitsija- / toteuttajaorganisaation valintaa valmisteltiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jossa hankkeen urakkamuotona
oli projektinjohtourakka tavoitebudjetilla.
Urakkatarjoukset saatiin kaikilta kolmelta kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn
valikoituneelta tarjoajalta.
PÖYTÄKIRJA
Sivu 2/4
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti valita Kampin hiljentymiskappelin projektinjohtourakoitsijaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehtotarjouksen tehneen Pakrak Oy:n noin 3,4 milj. euron (sis. alv.) tavoitebudjetilla.
Saatujen urakkatarjousten perusteella laadittiin uusi kustannusarvio, jonka mukaan kustannukset kohosivat 5,0 milj. euroon. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12.2010 yhteisen kirkkoneuvoston (25.11.2010) esittämän
uuden enimmäiskustannusrajan 5,0 milj. euroa.
Rakennustöiden edetessä kustannuspaineet rakentamisen osalta kasvoivat
merkittävästi ja oli ennustettavissa, että yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä
enimmäiskustannusraja 5,0 milj. euroa ei tulisi riittämään. Rakennustöiden loppuunsaattamisen osalta laadittiin yhdessä projektinjohtourakoitsijan kanssa
mahdollisimman tarkka loppukustannusennuste.
Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.3.2012 Kampin kappelin
rakentamiselle enimmäiskustannusrajaksi 7,0 milj. euroa.
TOTEUTUS JA AIKATAULU
Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2011 aikana purku- ja maarakennustöillä.
Pohjatutkimuksen tuottamat tiedot eivät kaikilta osin täsmänneet ja kaivutöiden
yhteydessä todettiin, että kalliopinta olikin pohjatutkimustietojen tasoa merkittävästi ylempänä. Tämä aiheutti lisää louhintaa ja sen myötä myös perustamistapaan muutoksia.
Alueen aitaus, katualueiden vuokrakustannukset ja tilapäiset kulkujärjestelyt
vaativat ylimääräistä järjestelyä ja sen vuoksi niin ikään kustannusten kohoamista.
Forumin ajoluiskan purettavaksi suunniteltujen rakenteiden osalla ilmeni, että
purettavan betonirakenteen määrä oli moninkertainen suunnitelmatietojen määrään nähden.
Ylemmän torialueen rakenteiden muutokset ja sen alapuolisten sortuman kestävien rakenteiden suunnitelmatäydennykset tuottivat työmaalle paljon lisää tehtävää ja sen myötä merkittävästi kustannuksia.
Kappelin ulkoseinien rakenteiden asennustyöt päästiin aloittamaan toukokuussa
2011. Runko- ja vesikattorakenteiden rakentaminen kesti arvioitua kauemmin.
Vastaavan tyyppisen rakenteen rakentamisesta ei ollut aiempaa kokemusta, joten tarvittavan työmäärän arviointi oli erityisen haasteellista.
PÖYTÄKIRJA
Sivu 3/4
Kappelin sisä- ja ulkoverhousten osalta tehtiin ennalta paljon selvityksiä ja tutkittiin eri vaihtoehtoja. Seinärakenteesta teetettiin puusepällä 1:1 malli, jolla testattiin pintarakenteiden asennettavuutta ja haettiin oikeita työmenetelmiä sekä materiaali- ja kiinnitysratkaisuja.
Sisäverhouksen osalta teetettiin puusepällä kolme eri vaihtoehtoratkaisua ja
päädyttiin
massiivitervaleppään,
joka
toteutettiin
pienkappaleina
cnc-
sorvauksella tietokoneavusteisen mallinnuksen pohjalta. ”Tulostetut” ja numeroidut yksilölliset kaarevat tervaleppäkappaleet liimattiin ja ruuvattiin työmaalla
suunnitelman mukaisille paikoilleen. Lopputuloksena saatiin valmis erittäin onnistunut massiivipuinen seinäpinta.
Ulkoseinän verhous toteutettiin lamelleista liimatuista kuusirimoista, jotka esitaivutettiin ja sääsuojattiin tehtaalla. Esitaivutetut rimat asennettiin niille varattuihin hammaslistoihin. Hammaslistat toteutettiin tietokonemallia ja siihen sovellettua jyrsintärobottia hyödyntäen. Jokainen hammaslista oli lisäksi toisiinsa
nähden erilainen johtuen ulkoseinän monimuotoisuudesta.
Sisä- ja ulkoverhousten asennustyön aikataulu pitkittyi toteutuksen monimuotoisuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen huomattavasti arvioidusta. Lisäksi ylittyivät sekä materiaali- että raaka-aineen menekin kustannukset merkittävästi arvioidusta. Sisäverhous toteutettiin puusepän työnä urakkakilpailuun perustuen.
Ulkoverhouksen osalta työ toteutettiin laskutyönä timpuriryhmää käyttäen.
Osaltaan merkittäviä haasteita toi muiden tilojen osalta puhdasbetonivalupinnat.
Kampin kappelin rakentamisen yhteydessä tehtiin myös ympäröivän torialueen
pintojen rakentaminen. Osan torialueen rakentamisen kustannuksista maksoi
Helsingin kaupunki. Helsingin seurakuntayhtymän osuus torialueen eli toimenpidealueen kustannuksista oli noin 171.000 euroa kokonaiskustannusten ollessa 487.000 euroa.
Kappelin viimeistelyt ja kalustus toteutettiin toukokuussa 2012.
Toimenpidealueen työt valmistuivat kesäkuussa 2012.
KUSTANNUKSET
Toteutuneet kustannukset olivat noin 7,22 milj. euroa, hyväksytyn kustannusarvion ollessa 7,0 milj. euroa.
Hankkeen kustannukset ylittivät hyväksytyn enimmäiskustannusrajan noin 0,2
milj. eurolla.
PÖYTÄKIRJA
Sivu 4/4
Projektinjohtourakan toteutunut summa oli noin 6,4 milj. euroa. Projektinjohtourakka pysyi lisä- ja muutostöineen sopimuksen mukaisissa raameissa.
Rakennuttajan kustannukset olivat noin 220.000 euroa ja suunnittelukustannukset yhteensä noin 890.000 euroa. Merkittävimmät erilliset suunnittelukustannukset muodostuivat arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta. Arkkitehtisuunnittelun
osuus kustannuksista oli noin 486.000 euroa. Rakennesuunnittelusta on maksettu noin 165.000 euroa ja suunnittelutoimiston lisävaateet tämän lisäksi ovat
noin 389.000 euroa. Rakennesuunnittelu tilattiin kattohintaan 48.600 euroa. Rakennesuunnittelun loppukustannusten osalta jatkoneuvotteluja jatketaan lakimiesavusteisesti.
Muiden suunnittelualojen osalta kustannukset jäivät tavanomaiselle tasolle.
Suunnittelukustannusten kohoaminen johtui osittain urakkatarjouskilpailun pohjalta syntyneen vaihtoehtoratkaisun muutossuunnittelusta. Myös hankkeen uniikit ja erityisen haasteelliset rakenteet, muodot ja sijainti aiheuttivat merkittävimmän osan suunnittelukustannuksista.
Erillishankintojen osalta kustannukset olivat 137.000 euroa.
Merkittävimmät kustannusten ylittymisen syyt johtuvat muun muassa alla luetelluista asioista, joita ei kustannusarviossa osattu riittävissä määrin ottaa huomioon:
- Lisääntyneet purkutyöt
- Arviota suuremmat louhintamäärät
- Sortuman kestävät rakenteet
- Terassin (ylemmän torialueen) rakenteiden muutokset
- Puurungon asennusvaikeudet
- Kattoikkunan detaljit ja kaareva muoto yms.
- Sisäverhousratkaisu
- Alakattoratkaisut, kappeli
- Ulkoverhous
- Suunnittelukustannusten ylittyminen noin
- Työnaikainen kävelysilta ja väliaikaiset ovet
- kohteen valokuvaus ja dokumentointi
- Ulkonäytöt (sähköiset ilmoitustaulut)
50.000 euroa
40.000 euroa
80.000 euroa
25.000 euroa
120.000 euroa
60.000 euroa
440.000 euroa
35.000 euroa
185.000 euroa
500.000 euroa
25.000 euroa
18.000 euroa
20.000 euroa
Yllä mainittujen syiden kustannusvaikutus on yhteensä noin 1,6 milj. euroa.
Helsingissä 6.3.2013
____________________
Niko Parikka
Liitteet:
Kustannusraportti