1. No category

ENERGIANSÄÄSTÖN EDISTÄMISSUUNNITELMA
Helsingin kaupunki
Liikuntavirasto
31.12.2014
2
SISÄLLYSLUETTELO
ALKUSANAT
1.
HELSINKI SITOUTUU ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN
2.
LIIKUNTAVIRASTO ENERGIANKÄYTTÄJÄNÄ
3.
TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS
3.1
NYKYTILANNE
3.1.1
Tilojen lämmön, sähkön- ja vedenkulutus
3.1.2
Kiinteistöjen kulutusseuranta
3.1.3
Energiakatselmukset
3.1.4
Muut tehdyt energiansäästötoimet
3.1.5
Uusiutuvien energianlähteiden käyttö energianlähteinä
3.2
SÄÄSTÖTAVOITTEET
3.2.1
Liikuntaviraston toimitilojen säästötavoitteet
3.3
TOIMENPITEET
3.3.1
Kiinteistöjen käyttö
3.3.2
Kiinteistöjen ylläpito
3.3.3
Kulutusseuranta
3.3.4
Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet
3.3.5
Toimenpiteet peruskorjausten yhteydessä
3.3.6
Toimenpiteet uudisrakentamisen yhteydessä
4.
TOIMINNAN ENERGIANKULUTUS
4.1
NYKYTILANNE
4.1.1
Toiminnan lämmön-, sähkön ja veden kulutus
4.1.2
Toiminnan energiankulutusseuranta
4.1.3
Tehdyt energiansäästötoimet
4.2
TAVOITTEET
4.3
TOIMENPITEET
5.
TUOTTEISIIN LIITTYVÄ ENERGIANKULUTUS
6.
SEURANTA
3
ALKUSANAT
Tämä energiansäästön edistämissuunnitelma liittyy Helsingin kaupungin liikuntaviraston toimintaan. Energiansäästön edistämissuunnitelma sisältää liikuntaviraston toimitiloihin ja toimintaan liittyvän energian- ja vedenkäytön tilanneselvityksen, niiden säästötavoitteet sekä
toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin aiotaan päästä. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarkastaminen.
1. HELSINKI SITOUTUU ILMASTOMUUTOKSEN HILLINTÄÄN
Helsingin kaupunki allekirjoitti Kauppa- ja teollisuusministeriön (Työ- ja elinkeinoministeriö
1.1.2008 alkaen) kanssa 4. joulukuuta 2007 energiatehokkuussopimuksen, jonka mukaan
kaupunki tavoittelee vuoteen 2005 verrattuna yhdeksän prosentin energiansäästöä jaksolla 2008 – 2016.
Energiatehokkuussopimuksen allekirjoittivat kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sekä Helsingin puolesta kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri ja hallintokeskuksesta kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen. Vastaavan sopimuksen tekivät Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio ja Pori sekä mm. polttonesteiden jakelijat. Allekirjoittajia oli liki 30.
Helsinki sitoutuu paitsi energiasäästöihin, myös toimimaan esimerkkinä muille energiatehokkuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan myöntää tukea energiansäästötoimiin
ja osallistuu kehittämishankkeisiin. Helsingin kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden
parantaminen on avainasemassa sopimuksen toteutumisessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä 80 prosenttia kaupungin käyttämästä sähköstä ja lämmöstä kuluu rakennuksissa. Koska kiinteistöjä on paljon, energiankäytön tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja jatkuva seuranta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tehty sopimus ja kaupungin
energiankäytön tehostamissuunnitelma ovat tässä hyviä työvälineitä. Sopimuksen mukainen, vuonna 2006 voimaan tulleeseen EU:n energiapalveludirektiivin liittyvä säästötavoite
on kova, etenkin kun sähkön kulutus näyttää nousevan vuosi vuodelta. Helsingin pitäisi
säästää 128,78 gigawattituntia. Tähän päästäisiin, jos esim. kaikki kaupungin terveydenhuollon rakennukset suljettaisiin.
Energiatehokkuussopimus koskee Kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös
asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä
osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kaupungin täysin omistamat yhtiöt, mikäli eivät ole muussa sopimuksessa, kuuluvat myös tämän sopimuksen piiriin. Ostettuja palveluita tämä sopimus koskee vain hankintamenettelyjen soveltamisen
kautta. Energiansäästö, joka on seurausta Kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei
koske Kaupungin omaa energiankäyttöä, voidaan laskea Kaupungin hyväksi, ellei säästö
kuulu muun sopimusalan piiriin.
Vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin 6 %
vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2015 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 8 % vuoden 2010
4
kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen ja kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen pyritään
energiansäästöllä ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisellä.
Energiansäästöllä tarkoitetaan kaupungin omistamien rakennusten, kunnallisten palveluiden ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamista.
Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitettiin kunnallisten palvelujen vaatiman energiapanoksen eli ominaiskulutuksen pienentämistä siten, että esimerkiksi rakennuskuutiometrin
lämmittämiseen, sähkölaitteiden käyttöön, katukilometrin valaistukseen tai liikennesuoritteeseen tarvittava energiamäärä vähenee.
Uusiutuvien energianlähteiden edistämisellä tarkoitetaan puusta ja muusta biomassasta,
biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, maalämmöstä, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta ja muista uusiutuvista energianlähteistä saatavan energian hyödyntämistä
kaupungin omassa toiminnassa. Tavoitteena on selvittää uusiutuvien energianlähteiden
käytön mahdollisuudet ja soveltuvuudet kiinteistössä.
Energiansäästötoiminta koskee kaikkea kaupungin hallinnassa tai vaikutuspiirissä olevaa
kulutusta, kuten rakennuskantaa, liikennettä ja kuljetuksia, katuvalaistusta, vesihuoltoa sekä
vaikuttamista yhdyskuntarakenteeseen. Rakennusten osalta on kysymys julkisten rakennusten ja muiden kaupungin hallitsemien rakennusten ylläpidosta, peruskorjauksesta ja uudisrakentamisesta.
2. LIIKUNTAVIRASTO ENERGIANKÄYTTÄJÄNÄ
Liikuntaviraston tehtävä on huolehtia liikuntapalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti, yhteistyössä muiden virastojen ja viranomaisten sekä yhteisöjen, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.
Liikuntaviraston toiminnan tuotteita ovat sisä- ja ulkoliikuntapaikat, liikuntapuistot, ulkoilualueet, ohjattu liikunta, venesatamat, uimarannat, kalastuksen valvonta, urheiluseura- ja laitosavustukset sekä leirintäalue. Useiden liikuntapaikkojen, kuten uimahallit, tekojääradat ja
lämmitettävät jalkapallokentät ylläpitäminen vaatii melko runsaasti energiaa. Liikuntapaikkojen ominaiskulutukset ovatkin usein rakennuskuutiota kohden korkeampia, kuin esim. toimisto tai koulurakennuksissa.
Uusia, paljon energiaa kuluttavia kohteita liikuntavirastolla ovat Kivikon hiihtohalli ja Kontulan tekojäärata, joiden kulutus tulee ottaa huomioon.
5
Liikuntaviraston energiankulutus ja energiansäästön vaikutusmahdollisuudet liittyvät seuraaviin osa-alueisiin:
1. Toimitilojen välitön energian- ja vedenkulutus.
2. Toiminnan energian- ja vedenkulutus, joka muodostuu uima-, liikunta ja jäähalleissa, uimaloissa, tekojääradoilla, urheilukentillä, ulkoilualueilla, venesatamissa, sekä Rastilan
leirintäalueella.
3. TILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS
3.1 NYKYTILANNE
3.1.1 Tilojen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutus
Tässä energiansäästön edistämissuunnitelmassa käsitellään 38 liikuntaviraston hallinnassa
olevaa kiinteistöä, kaukolämmönkulutuspaikkaa, jotka energian ja veden kulutuksen kannalta ovat merkittävimmät. Lisäksi seurataan kaikkien noin 200 sähkökulutuspaikan kulutuksia.
Tarkasteltavien kohteiden yhteispinta-ala ja tilavuus ovat seuraavat:
 pinta-ala
124 000
m2
 tilavuus
894 000
m3
(2010: 862252 m3)
Liikuntaviraston tässä suunnitelmassa tarkasteltavien kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus sekä niiden perusteella lasketut CO2-päästöt yhdentoista edellisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 1.
6
Taulukko 1. Energiankulutus sekä CO2-päästöt vuosilta 2001 - 2013.
Lämpö
Sähkö
CO2- päästöt/1000 kg
CO2-päästökertoimet
g/kWh
(Helsingin
Energia)
Vuosi
kok.kul.
GWh
ominaiskul.
kWh/m3
kok.kul.
GWh
ominaiskul.
kWh/m3
2001
28
39
16
22
11880
270
2002
27
37
14
19
11890
290
2003
29
40
17
23
15180
330
2004
29
40
19
26
14400
300
2005
28
39
17
23
11700
260
2006
28
38
18
25
14260
320
2007
28
38
19
27
16200
290
2008
27
37
21
29
11459
240
2009
28
38
20
27
13165
260
2010
31
36
19
22
12800
260
2011
26
29
19
22
11260
250
2012
26
29
18
21
11084
250
2013
25
28
18
20
10750
250
3.1.2 Kiinteistöjen kulutusseuranta
Liikuntaviraston kaukolämpöverkostoon liitetyissä rakennuksissa on kuukausittainen kulutusseuranta
lämmön osalta
100 %
rakennuksista
sähkön osalta
100 %
rakennuksista
veden osalta
90 %
rakennuksista
Jokaiselle kulutusseurantakiinteistölle on nimetty vastuuhenkilöt ja heidän toimintaansa valvovat Raimo Taulanne, Joonas Hautala, Olli Mäki ja Toni Lehti.
3.1.3 Energiakatselmukset
Liikuntaviraston käytössä olevissa kiinteistöissä on tehty energiakatselmuksia vuosina 1995
- 2012 yhteensä 17 kpl. Katselmoitujen kiinteistöjen tilavuus on 821 716 m3 (92 % tähän
energiansäästön edistämissuunnitelmaan kuuluvien kiinteistöjen koko kannasta). Energiakatselmuksissa on löydetty säästöpotentiaalia keskimäärin seuraavasti:
7
CO2 päästöt/
1000 kg *)
 lämpö
15 %
1,08 GWh
270
 sähkö
5%
0,52 GWh
130
 vesi
2%
1655 m3
*)CO2-päästöt, kerroin 250 g/kWh sekä lämmölle että sähkölle
Seurantakatselmuksia ei toistaiseksi ole katselmoiduissa kiinteistöissä tehty.
Suurimmat ehdotetuista toimenpiteistä toteutettiin Töölön kisahallissa (A-osan lämmön talteenotto, sekä lv-verkoston perusparannus), jotka takaisinmaksuajaltaan ovat alle 10 vuotta.
Tyypillisimpiä toimenpiteistä, joiden takaisinmaksuaika on ollut alle 1 vuotta, ovat:
 rakennusosien, kuten ovien ja ikkunoiden, korjaus, tiivistys ja uusiminen
 Lvis-laitteiden käyntiaikojen muutokset
 huonelämpötilojen laskeminen
 saunojen kiukaiden päälläoloaikojen muutokset
 valaistuksen ohjausmuutokset
 valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen (energiansäästölamput)
 sähkönostosopimusten muutokset
 kaukolämmön tilausvesivirtojen muutokset
3.1.4 Muut tehdyt energiansäästötoimet
Liikuntavirasto on parantanut energiatehokkuutta tiloissaan ja kiinteistöissään seuraavilla
tavoilla:
 Perusparannushankkeet
 Huolto- ja pukusuojarakennusten lämmitystavan muutokset öljystä kaukolämpöön
 Energiansäästösuunnitelmat
 Vesikalusteiden korjaus ja uusiminen (vettä säästävät suuttimet ja vesilaitteet)
 Ohjaus- ja valvontajärjestelmien rakentamiset ja valaistuksen ohjausmuutokset
 Koulutus ja tiedotus
 Huonelämpötilojen tarkastus
8
3. 2 SÄÄSTÖTAVOITTEET
3.2.1 Liikuntaviraston toimitilojen säästötavoitteet
On huomioitava, että liikuntaviraston kiinteistöissä, kuten uimahalleissa ja uimaloissa, jäähalleissa, tekojääradoilla sekä lämmitettävillä jalkapallokentillä energiaa ja vettä kuluu normaalin kiinteistökulutuksen lisäksi myös toimintojen tuottamisessa. Siksi ominaiskulutukset
ovat hieman kaupungin keskimääräisiä lukemia korkeampia.
Liikuntavirasto on asettanut omia toimitilojaan koskemaan seuraavat kulutusten säästötavoitteet:
Taulukko 2. Toimitilojen lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen toteutuneet kulutukset ja tavoitteet. Prosentuaalisen muutoksen vertailuvuosi on 2010.
Ominaikulutustavoitteet
Seurantavuosi 2010
2012
toteutunut toteutunut
36,3
21,8
2016
toteutunut
%
säästötavoite
kWh/m3
%
kWh/m3
lämpö
sähkö
2013
%
kWh/m3
19
7
29,4
20,2
tavoitetaso
kWh/m3
24
5
27,6
20,6
9
9
33,0
19,8
Kuvissa 1-4 on esitetty liikuntaviraston kaukolämmön ja sähkön kulutukset viimeisiltä vuosilta sekä energiansäästöneuvottelukunnan ja energiatehokkuussopimuksen mukaiset
säästötavoitetasot. Sähkön ja kaukolämmön kulutuksista pyritään jokaisesta säästämään
tavoitteen verran, jotta kokonaisenergiankulutuksen säästötavoitteisiin päästäisiin.
9
Kuva 1. Liikuntaviraston kaukolämmönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016
Liikuntaviraston kaukolämmönkulutus 2008-2013 sekä tavoitetasot
vuosille 2015-2016
35000
30000
31270
29177
28897
27634
31284
28223
26771
26302 26325 25468
25657
24624
28781
28156
25965
25683
25000
20000
abs. kulutus
MWh
sääkorj. kulutus
15000
10000
5000
0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2015
2016
Kuva 2. Liikuntaviraston sähkönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016
Liikuntaviraston sähkönkulutus 2004-2013 sekä tavoitetasot vuosille
2015-2016 (kaikki kohteet yht. n. 200 kpl)
30000
23164 23372
25000
25384 25339 23615
22918
23280 22556
24500 24325
21726 21490
20000
MWh 15000
10000
5000
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2015
2016
10
Kuva 3. Liikuntaviraston kaukolämpökohetiden sähkönkulutus sekä tavoitetasot vuosille
2015-2016
Liikuntaviraston sähkönkulutus sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016
(kaukolämpökohteet, yht. 39)
25000
18624
20000
17111
18373
19789
21312
20124
18755 19389 18377 18036
17254 17067
2009
2010
15000
MWh
10000
5000
0
2004
2005
2006
2007
2008
2011
2012
2013
2015
2016
Kuva 4. Liikuntaviraston kaikkien kohteiden kokonaisenergiakulutus (sähkö+kaukolämpö)
yhteensä sekä tavoitetasot vuosille 2015-2016
Liikuntaviraston kokonaisenergiankulutus 2008-2013 sekä tavoitetasot
vuosille 2015-2016 (sähkö+sääkorj. kaukolämpö)
60000
50000
40000
MWh
30000
20000
10000
0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2015
2016
11
3.3 TOIMENPITEET
3.3.1 Kiinteistöjen käyttö
Kiinteistöjen käytössä tehdään seuraavia toimenpiteitä energiatehokkuuden edistämiseksi:
 valitaan energiamerkinnältään A- tai B-luokan laitteita tai muutoin energiaa säästäviä laitteita (esim. ATK-laitteet, tulostimet)
 tehdään hankintapäätös perustuen hankkeen kokonaistaloudellisuuteen elinkaaren aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon käyttökulut, joita ovat esim. energiankulutus ja materiaalimenekki (esim. värikasetit), eikä pelkästään hankintahinta. Hankinnoissa otetaan huomioon Työ- ja elinkeinoministeriön antamat suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta.
 selvitetään kiinteistöjen energiataloudellinen ja tarpeenmukainen käyttö (esim. tarpeen
mukainen toiminta-aika, valaistus, lämpötila…)
 toimitaan yhteistyössä hallintokunnan kiinteistönhoidossa vastaavan tahon kanssa. Informoidaan tätä ilmenevistä vioista, normaalin käyttöajan ulkopuolisesta toiminnasta ja
niissä tapahtuvista muutoksista.
 valvotaan, että annettuja ohjeita noudatetaan esim. tuuletus, valojen ja koneiden sammuttaminen
 järjestetään koulutustilaisuuksia (esim. tietty aihe/tilaisuus)
 järjestetään kiinteistöhoitohenkilöstölle käyttöä opastavaa koulutusta
 lisätään talotekniikkaa kohteisiin, joissa sillä voidaan saavuttaa säästöjä
3.3.2 Kiinteistöjen ylläpito
Kiinteistöjen ylläpidon tehostamiseksi tehdään esim. seuraavanlaisia toimenpiteitä, joista liikuntavirastossa vastaa osastot teknisen yksikön avustuksella.
 Laaditaan tiloille huoltokirja / ja toimintamalli (energiatalous ja sisäilma huomioiden).
RambollFM-huoltokirjaohjelmisto on käytössä seuraavissa kohteissa









Jakomäen uimahalli
Uimastadion
Töölön kisahalli
Katajanokan vierasvenesatama
Latokartanon liikuntahalli
Kontulan tekojäärata
Talin jalkapallohallissa
Kivikon hiihtohallissa
Myllypuron pallomylly
12
 Uimarantarakennukset








Hietalahti
Kallahdenniemi
Laajasalo
Lauttasaari
Marjaniemi
Munkkiniemi
Mustikkamaa
Pikkukoski
 Valvotaan, että noudatetaan huoltokirjan ohjeita ja aikatauluja.
 Kerätään kulutusseurantatiedot ja tallennetaan seurantaohjelmaan tai toimitetaan ne
muuten kulutusseurantaan ylläpitäville henkilöille.
 Seurataan energiankulutuksen (lämpö, sähkö ja vesi) muutoksia ja selvitetään poikkeamat sekä informoidaan käyttäjiä.
 Informoidaan huoltoa ilmenevistä vioista, käyttöhäiriöistä sekä normaalin käyttöajan ulkopuolisesta toiminnasta ja niissä tapahtuvista muutoksista.
 Toimitaan kiinteistön huollon ja loppukäyttäjän välisenä linkkinä.
 Järjestetään energiansäästökoulutusta kiinteistöhoidosta ja isännöinnistä vastaavalle
henkilöstölle ja käyttäjille.
 Suoritetaan kiinteistöissä talotekniikan toimivuuden ja energiataloudellisuuden tarkastuksia.
 Lisätään talotekniikkaa kohteisiin, joissa sillä voidaan saavuttaa säästöjä.
 Pyritään järjestämään yhteistyössä HKR-Rakennuttajan energiayksikön kanssa seurantakatselmuksia kohteisiin, joissa energiakatselmus on aiemmin tehty.
3.3.3 Kulutusseuranta
Liikuntavirasto on ottanut kaikki sähkönkulutuskohteet kulutusseurantaan vuonna 2013.
Tavoitteena on jatkossa saada tekojääratojen kylmäkoneistojen sähkökulutukset erilliseen
mittaukseen.
Kulutusseurantaan käytetään Helsingin Energian Sävel+-ohjelmistoa.
3.3.4 Energiakatselmukset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet
Energiansäästöpotentiaalin löytämiseksi ja energiansäästöinvestointien oikean kohdistumisen varmistamiseksi tehdään liikuntaviraston kiinteistöissä energiakatselmuksia yhteistyössä HKR-Rakennuttajan energiayksikön kanssa.
13
Katselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutetaan takaisinmaksuajaltaan alle 3 vuoden säästötoimenpiteet 2 vuoden kuluttua katselmuksen toteuttamisesta. Investoinneista
laaditaan toteuttamisohjelma, joka tarkastetaan vuosittain yhteistyössä HKR-Rakennuttajan
energiayksikön kanssa.
3.3.5 Toimenpiteet peruskorjausten yhteydessä
Peruskorjausten yhteydessä energiansäästöön liittyvät tavoitteet ovat seuraavanlaisia:
 asetetaan peruskorjattaville kohteille sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen maksimikulutustasot yhteistyössä rakennuttajan kanssa, silloin kun tasojen määrittäminen on mahdollista ja huolehditaan seurannasta
 otetaan energiansäästö huomioon suunnitteluvaiheen rakenne- ja laitevalinnoissa, tarkastetaan energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet, valaistusratkaisut, iv-ratkaisut jne…
 hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisohjetta hanke- ja suunnitteluvaiheessa
 toteutetaan laitteiden valinnassa energiansäästö valitsemalla energiamerkinnältään A- tai
B-luokan laitteita tai muutoin energiaa säästäviä laitteita
 edesautetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa hallintokunnassa käyttäen
apuna uusiutuvien energianlähteiden lisäämismahdollisuuksien kartoitushankkeen tuloksia
 huoltokirjat
3.3.6 Toimenpiteet uudisrakentamisen yhteydessä
Uudisrakentamisen yhteydessä energiansäästöön liittyvät tavoitteet ovat seuraavanlaisia:
 asetetaan uudisrakennuksille sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen tavoitetasot, joiden
alittaminen tulee osoittaa laskennallisella tarkastelulla
 otetaan energiansäästö huomioon suunnitteluvaiheen rakenne- ja laitevalinnoissa
 hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisohjetta hanke- ja suunnitteluvaiheessa
 valitaan uudisrakennuksiin energiamerkinnältään A- tai B-luokan laitteita tai muutoin
energiaa säästäviä laitteita
 edesautetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa hallintokunnassa käyttäen
apuna uusiutuvien energianlähteiden lisäämismahdollisuuksien kartoitushankkeen tuloksia
 huolehditaan seurannasta käytön aikana
 huoltokirjat
14
4. TOIMINNAN ENERGIANKULUTUS
4.1 NYKYTILA
Toiminnan energiankulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä uimahallien ja uimaloiden,
jäähallien, tekojääratojen, lämmitettävien jalkapallokenttien, sekä leirintäalueen palvelujen
tuottamiseen kulunutta energiaa ja vettä.
4.1.1 Toiminnan lämmön-, sähkön ja veden kulutus
Toiminnan energiankulutuksen osuutta liikuntaviraston kokonaisenergian kulutuksesta ei
tarkasti voida määritellä, mutta esim. tekojääradan kylmäkoneiston kuluttaman sähkön
osuus kiinteistön kokonaissähkön kulutuksesta on n. 85 %. Myös uimahallin palveluiden
tuottaminen kuluttaa kiinteistön kokonaiskulutuksesta n. 60 %.
4.1.2 Toiminnan energiankulutusseuranta
Toiminnan energiankulutuksesta kuuluu kuukausittaisen kulutusseurannan piiriin



lämmön osalta
sähkön osalta
veden osalta
94 %
83 %
64 %
Jokaiselle toimintaan liittyvälle kulutuspaikalle on nimetty vastuuhenkilöt ja heidän toimintaansa valvovat Joonas Hautala, Olli Mäki, Raimo Taulanne ja Toni Lehti.
4.1.3 Tehdyt energiansäästötoimet
Liikuntavirastossa toiminnassaan on aiemmin parannettu energiantehokkuutta mm. seuraavilla tavoilla:
 Automaatiojärjestelmien parannuksilla
 Valaisimien ja niiden ohjauksen parannukset
 LVI-järjestelmien parannukset ja säätöjen tarpeenmukaistaminen
 Vettä säästävien kalusteiden hankinta
 Koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantaminen
 Rakennusteknisiä parannuksia
15
4.2 TAVOITTEET
Vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin 6 %
vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2015 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 8 % vuoden 2010
kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet.
4.3 TOIMENPITEET
Säästötavoitteiden saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet:
 toimintatapojen ja palvelutarjonnan suunnittelu
 kulutusseurannan järjestäminen  katso kohta 3.3.3 kulutusseuranta.
 laitteiden uusinnan yhteydessä pyritään energiansäästäviin ratkaisuihin
 ajoneuvot sekä työkoneet ja–laitteet valitaan sellaiset, että polttoainekulutus ja / tai päästömäärät ovat mahdollisimman pienet
 lisätään energiaa säästävää ajo- ja käyttötapakoulutusta
 huomioidaan omassa toiminnassa energiatehokkuus / liikkuminen / paperinkäyttö
 seurataan toiminnan energiakulutusta ja analysoidaan muutoksia
5. TUOTTEISIIN LIITTYVÄ ENERGIANKULUTUS
Liikuntavirasto pyrkii yhteistyössä kaupungin muiden virastojen ja laitosten, kaupunkikonserniin kuuluvien yritysten sekä yksityisten yritysten kanssa, määrärahojen puitteissa, vähentämään kaupungissa matkustamisen tarvetta ja polttoaineiden kulutusta seuraavilla tavoin:
 järjestämällä liikuntapalveluita koko kaupungin alueelle
 järjestämään jalankululle ja pyöräilylle mahdollisimman hyvät edellytykset
 hoitamalla vastuullaan olevien talvikunnossa pidettävien ulkoiluteiden auraukset varhain
aamulla ympärivuotisen työmatkapyöräilyn mahdollistamiseksi
 pyrkimällä järjestämään liikuntapaikoille riittävät alueet polkupyörien säilytystä varten
6. SEURANTA
Energiansäästön edistämissuunnitelma päivitetään seuraavan kerran 2015 ja uudistetaan
tarvittaessa uudestaan kolmen vuoden välein.
Energiansäästön edistämissuunnitelman on päivittänyt Joonas Hautala ja tarkastamisesta
16
vastaavat Joonas Hautala, Olli Mäki, Raimo Taulanne ja Toni Lehti.
Säästötavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa. Säästötavoitteiden toteutuminen todetaan kulutustietojen kulutuspaikkojen paikallisen henkilökunnan keräämien tietojen perusteella.