kimitoöns kommun dalsbruks delgeneralplan
KIMITOÖNS KOMMUN DALSBRUKS DELGENERALPLAN PLANBESKRIVNING 24.2.2012 2 (47) PLANBESKRIVNINGENS INNEHÅLL 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER ......................................................................................... 5 1.1 PLANOMRÅDETS LÄGE ................................................................................................................................................... 5 1.2 PLANENS SYFTE ........................................................................................................................................................ 5 2 UTGÅNGSPUNKTER ...................................................................................................................... 6 2.1 UTREDNING AV PLANEOMRÅDETS FÖRHÅLLANDEN ..................................................................................................... 6 2.1.1 ALLMÄN BESKRIVNING AV OMRÅDET ..................................................................................................................... 6 2.2 NATURMILJÖ, LANDSKAP OCH DJURBESTÅND .............................................................................................................. 6 2.2.1 LANDSKAPSSTRUKTUR, LANDSKAPETS HISTORISKA SÄRDRAG ............................................................................... 6 2.2.2 LANDSKAPSBILD ....................................................................................................................................................... 7 2.2.3 YTBILDNING ............................................................................................................................................................. 7 2.2.4 JORDMÅN ................................................................................................................................................................ 7 2.2.5 YT- OCH GRUNDVATTEN .......................................................................................................................................... 8 2.2.6 VEGETATION ............................................................................................................................................................ 8 2.2.7 NATUROBJEKT SOM BÖR BEAKTAS .......................................................................................................................... 9 2.2.8 LIVSMILJÖER SOM ÄR VÄRDEFULLA MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD ........................................................ 9 2.2.9 NATURSKYDDSPROGRAMOMRÅDEN .................................................................................................................... 10 2.2.10 NATURA-OMRÅDEN ............................................................................................................................................ 10 2.2.11 FLADDERMÖSS .................................................................................................................................................... 10 2.2.12 FLYGEKORRAR ..................................................................................................................................................... 11 2.2.13 FÅGELBESTÅND ................................................................................................................................................... 11 2.3 BEBYGGD MILJÖ ...................................................................................................................................................... 11 2.4 BEBYGGD KULTURMILJÖ, KULTURHISTORISKA OBJEKT SOM BÖR SKYDDAS ............................................................... 11 2.4.1 DALSBRUK HISTORISKA INDUSTRIOMRÅDE RKY.................................................................................................... 11 2.4.2 FORNLÄMNINGAR ................................................................................................................................................. 15 2.5 BEFOLKNING, ARBETSPLATSER, NÄRINGSLIV ............................................................................................................... 17 2.5.1 BEFOLKNING .......................................................................................................................................................... 17 2.5.2 ARBETSPLATSER ..................................................................................................................................................... 19 2.5.3 NÄRINGSFORMER .................................................................................................................................................. 20 2.5.4 AFFÄRSUTRYMMEN ............................................................................................................................................... 20 2.6 SERVICE ...................................................................................................................................................... 21 2.7 TRAFIK ...................................................................................................................................................... 21 2.7.1 VATTENTRAFIK ....................................................................................................................................................... 22 2.7.2 TRAFIKMÄNGDER................................................................................................................................................... 22 2.7.3 TUNG TRAFIK ......................................................................................................................................................... 22 2.7.4 KOLLEKTIVTRAFIK ................................................................................................................................................... 23 2.7.5 LÄTTRAFIKNÄT ....................................................................................................................................................... 23 2.7.6 TRAFIKPROBLEM .................................................................................................................................................... 24 2.7.7 TRAFIKSÄKERHET ................................................................................................................................................... 24 2.8 TEKNISKT UNDERHÅLL .................................................................................................................................................. 24 2.9 MARKÄGOFÖRHÅLLANDEN .......................................................................................................................................... 24 2.10 PLANSITUATIONEN ...................................................................................................................................................... 24 2.10.1 RIKSOMFATTANDE MÅL FÖR OMRÅDESANVÄNDNINGEN ................................................................................. 24 2.10.2 LANDSKAPSPLAN ................................................................................................................................................. 27 2.10.3 REGIONPLAN ....................................................................................................................................................... 28 2.10.4 DELGENERALPLAN ............................................................................................................................................... 29 2.10.5 DETALJPLAN ........................................................................................................................................................ 29 2.10.6 STRANDDETALJPLAN ........................................................................................................................................... 30 2.10.7 BYGGNADSPLAN .................................................................................................................................................. 30 2.10.8 BYGGNADSORDNING........................................................................................................................................... 30 2.10.9 BYGGNADSFÖRBUD ............................................................................................................................................. 30 2.10.10 ÖVRIGA PLANER SOM GÄLLER OMRÅDET ..................................................................................................... 30 3 DELGENERALPLANENS MÅLSÄTTNINGAR .................................................................................... 31 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 3 (47) 3.1 MÅLSÄTTNINGAR ENLIGT PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING .............................................................. 31 4 DELGENERALPLAN ...................................................................................................................... 32 4.1 4.2 4.3 4.4 PLANENS STRUKTUR, ALLMÄN MOTIVERING ............................................................................................................... 32 DIMENSIONERING ...................................................................................................................................................... 33 TRAFIK ...................................................................................................................................................... 34 OMRÅDESRESERVERINGAR .......................................................................................................................................... 34 4.4.1 OMRÅDESRESERVERINGAR FÖR BYGGANDE ......................................................................................................... 34 4.4.2 ÖVRIGA OMRÅDERESERVERINGAR ........................................................................................................................ 36 4.4.3 ÖVRIGA PLANBETECKNINGAR ................................................................................................................................ 38 4.4.4 FÖRTECKNING ÖVER FORNLÄMNINGSOBEJKT SOM FRAMKOMMER PÅ PLANKARTAN ....................................... 40 4.4.5 BYGGNADSSKYDDSOBJEKT SOM MARKERATS PÅ PLANKARTAN ........................................................................... 41 4.4.6 ALLMÄNNA BESTÄMMELSER ................................................................................................................................. 41 5 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................... 41 5.1 KONSEKVENSER FÖR MÄNNISKANS LEVNADSFÖRHÅLLANDEN OCH LEVNADSMILJÖ ................................................. 41 5.1.1 SOCIAL MILJÖ ......................................................................................................................................................... 41 5.1.2 SERVICE ................................................................................................................................................................. 42 5.1.3 BOSTADSMILJÖ ...................................................................................................................................................... 42 5.1.4 SÄKERHET .............................................................................................................................................................. 42 5.1.5 REKREATION .......................................................................................................................................................... 42 5.2 KONSEKVENSER FÖR OMRÅDES- OCH SAMHÄLLSSTRUKTUREN.................................................................................. 42 5.3 KONSEKVENSER FÖR ARBETSPLATSER OCH NÄRINGSVERKSAMHET ........................................................................... 42 5.4 KONSEKVENSER FÖR NATUREN OCH NATURTILLGÅNGAR .......................................................................................... 42 5.4.1 ALLMÄNT ............................................................................................................................................................... 43 5.4.2 FÖR YT- OCH GRUNDVATTEN ................................................................................................................................ 43 5.4.3 FÖR BERGGRUNDEN OCH JORDMÅNEN ................................................................................................................ 43 5.4.4 FÖR KLIMATET ....................................................................................................................................................... 43 5.4.5 FÖR VEGETATIONEN, NATURMÅLEN ..................................................................................................................... 43 5.4.6 FÖR DJUBESTÅNDET .............................................................................................................................................. 43 5.4.7 FÖR NATURSKYDDET.............................................................................................................................................. 43 5.4.8 FÖR MILJÖSKYDDET ............................................................................................................................................... 44 5.5 KONSEKVENSER FÖR LANDSKAPET, BYBILDEN, KULTURMILJÖN OCH DEN BYGGDA MILJÖN ..................................... 44 5.5.1 FÖR LANDSKAPSBILDEN ......................................................................................................................................... 44 5.5.2 FÖR TÄTORTSBILDEN ............................................................................................................................................. 44 5.5.3 FÖR DEN BYGGDA KULTURMILJÖN OCH -LANDSKAPET ........................................................................................ 44 5.6 KONSEKVENSER FÖR TRAFIK ........................................................................................................................................ 44 5.6.1 FORDONSTRAFIK .................................................................................................................................................... 44 5.6.2 LÄTT TRAFIK ........................................................................................................................................................... 45 5.6.3 KOLLEKTIVTRAFIK ................................................................................................................................................... 45 5.7 KONSEKVENSER FÖR EKONOMIN ................................................................................................................................. 45 5.7.1 REGOINENS NÄRINGSLIV ....................................................................................................................................... 45 5.7.2 FÖR SAMHÄLLSTEKNISKA KOSTNADER .................................................................................................................. 45 5.7.3 FÖR ORDNANDE AV SERVICE ................................................................................................................................. 46 5.8 FÖRHÅLLANDE TILL ÖVRIGA PLANER ........................................................................................................................... 46 5.8.1 PLANENS FÖRHÅLLANDE TILL RIKSOMFATTANDE MÅLSÄTTNINGAR FÖR OMRÅDESANVÄNDNING .................... 46 5.8.2 FÖRHÅLLANDE TILL LANDSKAPSPLANEN ............................................................................................................... 46 6 PLANLÄGGNINGSSKEDEN............................................................................................................ 46 6.1 TIDIGARE PLANERING AV DALSBRUK ........................................................................................................................... 46 6.2 DELTAGANDE OCH SAMARBETE ................................................................................................................................... 46 6.2.1 INTRESSENTER ....................................................................................................................................................... 46 7 PLANENS FÖRVERKLING .............................................................................................................. 47 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 4 (47) FÖRTECKNING ÖVER PLANENS BILAGOR Bilaga 1 Bilaga 2 Bilaga 3 Bilaga 4 Bilaga 5 Bilaga 6 Bilaga 7 Bilaga 8 Plan för deltagande och bedömning Vattenförsörjningsnät Detaljplanernas kapacitet Plansituation Trafiknät Servicestruktur Nuvarande markanvändning Delgeneralplanekarta och beteckningar PLANENS ÖVRIGA BAKGRUNDSUTREDNINGAR OCH KÄLLMATERIAL Taalintehtaan liike-elämän tilatarve-selvitys, Luotsaamo, 2011 Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011 Trafikutredning, AIRIX Miljö Ab, 2012. Inventering av fornlämningar, Museiverket/Landskapsmuseet 2011 Landskapsutredning, AIRIX Miljö Ab, 2011. Naturutredning, Faunatica Oy, 2011. Utredning av Blåeld och utrotningshotade fjärilsarter som lever på den (Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011), Faunatica Oy, 2011. Utredningar av persontrafik i Västra Åboland och Kimito, 2009 Trafiksäkerhetsplan för region Åboland, Vägverket, Åbo vägdistrikt, 2009 Trafiksystemsplan för Sydvästra Finlands skärgård 2001 Reparations- och ändringsplan för huvudbyggnaden (B1) och parken i Dalsbruk bruksområde. Diplomarbete, arkitektavdeningen vid Tekniska högskolan, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998. Utvecklingsplan för Dalsbruk. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006. Köli-projektet, 2011 Geologiska forskningscentralen, karttjänst, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Det geografiska informationssystemet Lounaispaikka. http://www.lounaispaikka.fi/. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 5 (47) 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1.1 PLANOMRÅDETS LÄGE Planområdet är beläget i Kimitoöns södra del ca 20 km från kommunens centrum Kimito. Planläggningsområdet avgränsas i söder till Skärgårdshavet, i väster mot Dragsfjärden och i norr vid åkrarna vid byn Dalen. I öster avgränsas området av Stora Masugnsträsket och Lilla Masugnsträsket. Området omfattar Dalsbruk centrum inklusive industriområden samt Sabbels, Hasselbackens, Tordalens, Lemo bro ja Grophagens bostadsområden samt Släts och Dalens byområden. Till området hör ytterligare öarna Byholmen, Tyska holmen, Lysholmen och Högholmen söder om Dalsbruk. Området korsas i nordsydlig riktning av regionväg 183, Dalsbruksvägen, som slutar i Dalsbruk. Bild: Flygbild över området 1.2 PLANENS SYFTE Genom delgeneralplanen styrs utvecklingen av samhällsstrukturen och samordnandet av olika funktioner. I planen presenteras principerna för den eftersträvade utvecklingen och behövliga områden anvisas i stora drag. I delgeneralplaneringen betonas samhällets funktionella struktur, placeringen av olika aktiviteter och ordnandet av förbindelser mellan dessa samt anpassande av denna struktur till den övriga miljön. Delgeneralplanen fungerar som förmedlare och uttolkare av kommunala och landskapsmässiga mål. Till Dalsbruksområdet riktas även nationella mål vad gäller områdesanvändningen; största delen av tätorten ingår i Museiverkets RKY-område (byggda kulturmiljöer av riksintresse) ”Dalsbruk historiska industrimiljö”. Delgeneralplanen har en viktig uppgift när det gäller beaktande av mål i anknytning till gränsdragningen. Delgeneralplanens syfte är även i övrigt att fastställa skyddsbehov för kulturmiljöer, byggnadsarv, fornlämningar samt värdefulla naturmål. Då Dalsbruk delgeneralplan fastställts fungerar den som anvisningar vid utarbetandet av deltaljplaner för området. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 6 (47) 2 UTGÅNGSPUNKTER 2.1 2.1.1 UTREDNING AV PLANEOMRÅDETS FÖRHÅLLANDEN ALLMÄN BESKRIVNING AV OMRÅDET Delgeneralområdets storlek är ca 800 ha, varav landområden utgörs av 585 hektar (73 %) och vattenområden 215 hektar (27 %). Kimitoöns kommun äger ca 100 hektar av planläggningsområdet. Inom planläggningsområdet finns ett flertal byggnadshistoriskt värdefulla byggnader och byggnadshelheter. Största delen av Dalsbruks område utgörs av på riksnivå betydande bebyggd kulturmiljö (RKY 2009). 2.2 2.2.1 NATURMILJÖ, LANDSKAP OCH DJURBESTÅND LANDSKAPSSTRUKTUR, LANDSKAPETS HISTORISKA SÄRDRAG Delgeneralplaneområdet i Dalsbruk på Kimitoön hör enligt indelningen i landskapsområden (Landskapsvård. Miljöministeriets betänkande 66/1992) till Sydvästlandet och dess undertyp Sydvästkusten och Skärgårdshavet. Sydvästkusten och Skärgårdshavet kan vad gäller naturförhållande anses vara kanske det mest speciella i vårt land, den största natursevärdheten som även innefattar enastående kultursärdrag. Landskapsmässigt karaktäriseras jordmånen och topografin i skärgårdsområdet av stora klippområden som uppkommit längs med de raklinjade krossdalarna som klyver berggrunden. Landskapets viktigaste grundelement är havet, där regionens vidsträckta och splittrade skärgård finns. Då man rör sig från det öppna havet mot kusten blir de små skären och holmarna större vartefter man närmar sig land och bildar olika typer av zoner. Lerområden är vanliga i regionen och tack vare det gynnsamma klimatet och den kalkrika jordmånen är lundar och andra frodiga vegetationstyper vanliga vid sidan av skärgårdens karga tallbestånd och kala berg. (Källa: Landskapsvård. Miljöministeriets betänkande 66/1992) I indelningen av skärgårdszoner hör Kimitoön till den inre skärgårdszonen. Bosättningen i skärgårdsområdet har traditionellt koncentrerats till tätbebyggda byar i så skyddade sänkor som möjligt. Vid strandområdena ligger grupper av båt- och nätbodar. Regionen karaktäriseras dessutom av både traditionell och modernare fritidsbosättning. Fiske har traditionellt varit den viktigaste näringen. Utöver fisket har man i fiskarbyarna i den inre skärgården även haft mindre mångsidigt odlade åkrar och trädgårdar samt hagar och ängar. Då man kommer till fastlandskusten ökar åkermarken kraftigt. Byggandet har traditionellt koncentrerats nära stränderna i låglänta områden och till ryggarnas skyddade sluttningar och sänkor. Det moderna byggandet är beläget i detaljplanerade områden som ofta skiljer sig från det traditionella byggnadssättet i och med att dagens bostadsbyggnader ofta placeras uppe på ryggarna. (Källa: Landskapsvård. Miljöministeriets betänkande 66/1992) Det för utredningsområdet typiska landskapets grundstomme bildas av bergsryggar, leriga dalar, sjöbassänger som avsnörts från vikar samt de vattenområden som omger holmarna. Människans verksamhet koncentrerar sig till stränderna. (Betänkande II av arbetsgruppen för landskapsvården; Miljöministeriet 1992) I landskapsstrukturen kan man tydligt se hur bergsryggarna och sjöbassängerna som avsnörts från havet, t.ex. Dragsfjärden, följer riktningen nordost-sydväst. Området karaktäriseras även av förhållandevis kraftiga höjdskillnader. De högsta topparna av bergsryggarna ligger 47 meter ovanför havet. Jordmånen är mycket bergig. Åkermängden är liten på grund av brist på AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 7 (47) odlingsjord och åkrarna är därför koncentrerade främst till dalarnas lerområden i den norra delen av utredningsområdet. Bergiga torrängar är vanliga. Landskapsstrukturen präglas kraftigt av vattendrag. Den södra delen av området påverkas av havet och på övriga håll av insjöar såsom Lilla och Stora Masugnsträsket samt Dragsfjärden. 2.2.2 LANDSKAPSBILD Landskapet i Dalsbruksområdet domineras av hav, insjöar, det historiska bruksområdet med dess byggnader samt av skogsbevuxna bergsryggar. Landskapet karaktäriseras av öppna havslandskap och slutna skogar. I landskapet kan man också se småskalighet och överraskande vyer, såsom insjölandskapen i mitten av ryggarna eller dalarna mellan ryggarna. Det finns få åkrar och de ligger huvudsakligen i de få leriga dalarna eller i övergångszonen mellan rygg och dal. I de bergiga områdena finns rikligt med torrängar. Bosättningen är koncenterad till bruksmiljön i Dalsbruk eller till små byar i närheten av odlingsområden. Dalsbruks historiska bruksmiljö bildar en landskapshelhet som tydligt avviker från den övriga miljön. Dalsbruks landskapsbild påverkas av särdrag från herrgårdskulturen. Kring herrgårdens marker och de traditionella bondebyarna bildades torpar- och backstugebosättning. Med herrgårdarna följde en trädgårdskultur som representerar europeisk kulturtradition samt en herrgårdsinspirerad byggnadsstil. Frodiga parker och trädgårdar och en snygg bymiljö är än idag ett typiskt särdrag i regionen. (Källa: Landskapsvård. Miljöministerets betänkande 66/1992) 2.2.3 YTBILDNING Dalsbruksområdet karaktäriseras av förhållandevis kraftiga höjdskillnader mellan havsytan och de höga bergsryggarna som sträcker sig ända till 47 meter över havsytan. Lilla Masugnsträsket ligger cirka 14 meter ovanför havsytan och Stora Masugnsträsket cirka 20 meter ovanför havsytan. Dragsfjärden vid utredningsområdets gräns ligger cirka 3,5 meter ovanför havsytan. 2.2.4 JORDMÅN Berggrunden i utredningsområdet hör till det svekofenniska huvudområdets suprakrustala berggrund. Bergkvaliteten är intermediär och består av felsisk metavulkanit och metasediment. I utredningsområdet framkommer berggrunden i form av kala berg och rundhällar. Dalarna och sjöarna har bildats i berggrundens krosszoner. (Källa: http://geomaps2.gtk.fi/geo/) Bild: Utdrag ur berggrundskartan. Platsen för Dalsbruk tätort har markerats med en cirkel. (Källa: http://geomaps2.gtk.fi/geo/) AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 8 (47) Utredningsområdets jordmån bildas av bergsryggar och däremellan liggande dalar. Jordmånen består huvudsakligen av kala berg eller bergsmark. Bergsområdena omfattar både bergshällar och bergsområden med ett tunt eller ett under en meter tjockt moränlager. I den norra delen av området, i dalen där byn Dalen ligger, finns ett litet lerområde. (Källa: http://geomaps2.gtk.fi/geo/ ) Bild: Utdrag ur jordmånskartan. Platsen för Dalsbruk tätort har markerats med en cirkel. (Källa: http://geomaps2.gtk.fi/geo/) 2.2.5 YT- OCH GRUNDVATTEN Utredningsområdet ligger delvis i Skärgårdshavet som är en del av Östersjön. Förutom havet finns det även insjöar med sötvatten i området såsom Lämmokärret, Stora Masugnsträsket, Lilla Masugnsträsket och Dammen. Insjöarna har fungerat som källor för vattenkraft i den gamla masugnen. På kartor från 1700- och 1800-talet är Stora Masugnsträsket betydligt mindre än i dagsläget medan Lilla Masugnsträsket är ungefär lika stort. Vattennivån i insjöarna reglerades med hjälp av dammar. Vattnet leddes via Dammen till den gamla masugnen för vattenkraft och vidare genom det nuvarande torgområdet ut i havet. Efter att masugnen tagits ur bruk har vattennivån i Stora Masugnsträsket höjts genom uppdämning, och insjön sträcker sig därför ut över ett betydligt större område. Samtidigt uppkom Lämmokärret. Vattnet som mynnar ur Lilla Masugnsträsket leds numera till ett underjordiskt rör som mynnar ut i Bruksviken. I väst gränsar området till den fjordliknande Dragsfjärden. För cirka 2000 år sedan hade fjärden fortfarande en förbindelse till havet. På grund av landhöjningen har förbindelsen senare försvunnit. I utredningsområdet finns få åar och bäckar och de är korta. Åsarna styr ytvattnet endera till havet eller insjöarna i området. I Stora Masugnsträskets omgivning finns rikligt med försumpade markområden. Enligt Miljöförvaltningens OIVA-tjänst ligger inga grundvattenområden i utredningsområdet. (Källa: Miljöförvaltningens miljöoch geoinformationstjänst OIVA, http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp) 2.2.6 VEGETATION Geobotaniskt sett ligger planeområdet i den hemiboreala zonen dvs i ekzonen. Området är intressant med tanke på naturförhållanden, en plats där fastlandet och havet möts. I området som ligger i den sydvästra kustzonen är växtförhållandena mera gynnsamma än i det övriga landet, vilket framkommer i den stora mängden arter i planeringsområdet. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 9 (47) Delgeneralplaneområdet har en mångsidig natur som präglas av små växlingar. Naturtypsobjekten i planeringsområdet sträcker sig endast ut över små områden och är väldigt splittrade. I Dalsbruk finns s.k. nyckelbiotoper, som är sällsynta i hela landet eller viktiga med tanke på naturens mångfald, såsom frodiga lundfläckar, gassiga sydsluttningar (med sina torrängs- och bergsnaturtyper) samt odikade eller frodiga myrar. Sällsynta torrängar förekommer på bergssluttningar med exceptionella växtförhållanden som öppnar sig mot söder, där det gassiga och havsnära läget påverkar den speciella växtmiljön. Lundarna i Dalsbruksområdet är värda att skyddas. 2.2.7 NATUROBJEKT SOM BÖR BEAKTAS Speciella miljöer som bör tas i beaktande vad gäller naturen i Dalsbruk är bergssluttningarna som öppnas söderut, vars gassiga och havsnära miljö är vanligare i skärgården. Den ovanliga miljön möjliggör förekomsten av sällsynta torrängar. Utredningsområdet har ett rikt naturvärde. Enligt Faunatica Oy:s utredning finns det sammanlagt 92 mål med betydande naturvärden i planeringsområdet. Enligt utredningen är de mest värdefulla naturhelheterna i Dalsbruk enligt följande: 2.2.8 Masugnträskets strandområden och bergs- och skogsområdet på den sydvästra sidan av Lilla Masugnsträsket En koncentration av frodiga och sällsynta naturtyper som omfattar Vaktkojsbergets norra kant, torrängsområdet i Sabbels östra ända samt lundarna på områdets norra sida, den långsmala hassellunden och det orörda skogsområdet intill den samt den lilla bäcksänkan på den nordöstra sidan av dessa Bergsskogshelheten på den norra sidan av Todalen samt Lämmokärrets område Det branta enhetliga sluttningsavsnittet på Dragsfjärdens östra strand De obebyggda strandområdena på Stora Masugnsträskets västra strand Utredningsområdets nationellt sett värdefulla helhet av växtplatser för blåmunkar LIVSMILJÖER SOM ÄR VÄRDEFULLA MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD I planeområdet finns 50 livsmiljöer som enlig skogslagen klassas som mycket viktiga. Dessutom observerades en förekomst av en utrotningshotad naturtyp i 19 av dessa livsmiljöer. I planeområdet finns dessutom sammanlagt 37 st. förekomster av övriga värdefulla livsmiljöer. På dessa objekt förekom i synnerhet kulturbiotoper såsom torrängar samt myrområden som inte omfattas av skogslagen, skogar med rikligt med murkna träd samt andra livsmiljöer. Dessutom observerades en förekomst av en utrotningshotad naturtyp inom gränserna för 27 av dessa värdefulla livsmiljöer. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 10 (47) Bild: Karta över naturmål i planeringsområdet, upprättad av Faunatica Oy 2.2.9 NATURSKYDDSPROGRAMOMRÅDEN I det område som ska planläggas finns inga naturskyddsområden. 2.2.10 NATURA-OMRÅDEN I det område som ska planläggas finns inga Natura-områden. 2.2.11 FLADDERMÖSS I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 11 (47) observationer av fladdermusrevir. 2.2.12 FLYGEKORRAR I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga observationer av flygekorrsrevir. 2.2.13 FÅGELBESTÅND I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga beaktansvärda observationer av fåglars revir. 2.3 BEBYGGD MILJÖ Den bebyggda miljön i Dalsbruk ingår till största delen i den historiska industrimiljön och har beskrivits under punkt 2.4.1. I delgeneralplaneområdet ligger dessutom två landskapsmässigt betydande miljöhelheter som representerar återuppbyggnadsperioden: byn Släts och den västra delen av Byholmen. Bild: Bebyggd miljö i Släts. 2.4 2.4.1 BEBYGGD KULTURMILJÖ, KULTURHISTORISKA OBJEKT SOM BÖR SKYDDAS DALSBRUK HISTORISKA INDUSTRIOMRÅDE RKY Dalsbruk kompakta och mångsidiga historiska industriområde har under över trehundra års tid byggts upp från en anspråkslös masugn till ett stort järnindustrisamhälle. Dalsbruk hör till de tidiga järnbruken under stormaktstiden på 1600-talet och har varit en del av Västra Nylands industrihistoriskt sett betydelsefulla brukskedja. Utöver industri-, produktions- och lagerbyggnader som uppförts under olika tider finns det även en del arbetarbostadsbyggnader och bostadsområden från 1700-talet fram till våra dagar samt andra offentliga samhällsbyggnader i Dalsbruk. Trots den industriella tillväxten bildar den gamla bruksmiljön tillsammans med sina slaggtegelbyggnader fortfarande områdets välbevarade historiska tätortskärna. Det faktum att Dalsbruk är det sista av våra gamla bruk där det fortfarande finns en verksam järnfabrik berättar om en sällsynt lång historisk kontinuitet. Dalsbruks bruk på Kimitoöns södra strand har grundats på en utmärkt belägen plats med tanke på transportförbindeler. Industribyggnaderna bildar två separata grupper. Platsen där det gamla bruket funnits ligger längs en bäck som mynnar ut i havet från Lilla Masugnsträsket. Nedanför AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 12 (47) den gamla dammen som byggts av sten, men delvis förnyats och förstärkts, finns ruinerna av en gammal masugn i gråsten och tegel samt runt den grunder till en rostugn, en rådstuga och ett kolrum. Söder om masugnen finns ett gjuteri byggt av slaggtegel och rödtegel, en mekanisk verkstad i tegel samt en skruv- och mutterfabrik. Det nyare fabriksområdet, vars äldsta delar är från 1920-talet och som byggts i synnerhet under 1930- och 1970-talen, är grundat på Skeppsholmen, som är förenad med fastlandet via en vall. Arbetarnas och tjänstemännens bostadsbyggnader bildar en ovanligt välbevarad, historiskt lagrad helhet från 1700-talet fram till våra dagar. Dalsbruks äldsta timrade arbetarbostäder från 1700-talet ligger på den södra sluttningen till den s.k. Norrbacken. Arbetarkasernen i två våningar är från 1830-talet och de två kasernerna som delvis murats i slaggtegel är från slutet av 1800-talet. Loftgångshusen i två våningar som finns i Dalsbruk och som byggts i slutet av 1800talet och början av 1900-talet representerar en egen speciell byggnadstyp. Under 1930-talet byggdes många arbetarbostadsbyggnader i Dalsbruk. Arbetarbostadsbyggandet från början av 1900-talet representeras av en enhetlig kedja av bostadsbyggnader i Nedre Sabbels. Bild: Dalsbruks kolugnar i slaggtegel. I bakgrunden syns kommungården. Bild: Maritta Heinilä 2011. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 13 (47) Bild: I Dalsbruk byggdes loftgångsbyggnader för arbetarna i slutet av 1800-talet och början av 1900-talet. Bild: MV/RHO Johanna Forsius 2007. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 14 (47) Bild: I bakgrunden skymtar Dalsbruks hamns empirebyggnader, där det fanns stall, sädesmagasin och lager. I det övre vänstra hörnet syns fabrikskontoret. Bild: Maritta Heinilä 2011. Vid havsstranden finns tolv kolugnar i slaggtegel som byggts under 1800-talet, och vid den gamla skeppshamnen finns ett stall, ett sädesmagasin och en lagerbyggnad i empirestil. Även Dalsbruks kyrka, som ursprungligen byggdes som metodistkyrka år 1921, är uppförd i slaggtegel. I Dalsbruk finns två bruksherrgårdar. Den äldre herrgården med tillhörande park ligger i sluttningen som vätter mot stranden. Den andra herrgården, som blev färdig år 1874 har förnyats år 1936. Kontorsbyggnaden där det även fanns tjänstemannabostäder är troligtvis från 1700-talet eller början av 1800-talet. Tjänstemannabyggnaden i empirestil är från mitten av 1800-talet. (Källa: Museiverket. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919, 2011) Den ovan nämnda RKY-dragningen bildar även en ur riksomfattande perspektiv och landskapsmässigt betydande områdeshelhet av en byggd miljö. I utkastet till landskapsplan från år 2010 har området betecknats som en riksomfattande och landskapsmässigt värdefull byggd kulturmiljöhelhet med beteckningen sra-1002: Dalsbruk gamla industriområde. Beteckningen har riktats till den plats där Dalsbruks bruk ligger. Bild: Utdrag ur kartbilagan över kulturarv till landskapsplaneutkastet 2010. Dalsbruks gamla industriområde har avgränsats med blålila färg. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 15 (47) Bild: RKY-dragningen för Dalsbruk historiska industriområde som godkänts av Statsrådet. 2.4.2 FORNLÄMNINGAR För delgeneralplanen utarbetades en fornlämningsinventering under hösten 2011 (fältarbetet utfördes 11–14.10.2011). Som inventerare fungerade Esa Laukkanen på uppdrag av Egentliga Finlands landskapsmuseum. Av de områden som ligger på den norra sidan av Dalsbruks stora fabriksområde inventerades terrängen från den västra och sydvästra sidan av Masugnsträsket fram till Dragsfjärdens strand och havet samt fram till det näs som ligger mellan dessa. Dessutom inventerades miljön kring AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 16 (47) Lilla Masugnsträsket på en radie på cirka 400 meter, bergen närmast havet västerut från Grophagen samt holmarna Lysholmen, Tyska holmen, Byholmen och Högholmen som ligger på den södra sidan av fabriksområdet. De tidigare arkiverade arkeologiska utredningarna över Dalsbruksområdet var inte särskilt detaljerade. Från sommaren 1886 nämns Volter Högmans observationer som han antecknat från byn Dalen som ligger i närheten av Dalsbruk. I observationerna ingår anteckningar om ett eventuellt gravröse (jfr inventeringsobjekt nr 3) i Dalen eller dess omgivning och dessutom om ett naturligt stenröse. År 1932 har Hildur Planting vandrat omkring och gjort en arkeologisk inventering på Kimitoön, men hon har inte antecknat några objekt från Dalsbruk på den allmänna kartan till inventeringen. Amatörarkeologiverksamheten har i synnerhet under 1980talet varit livlig och välordnad på Kimitoön. Genom denna verksamhet hittade läraren Hans Myhrman en fyndplats med kvartsverktyg i Dalsbruk, vilket har ansetts innebära att en stenåldersboplats legat nära Lilla Masugnsträsket (jfr inventeringsobjekt nr 2). I Dalsbrukområdet kände man sedan tidigare förutom Masugnsträskets objekt till de historiska byggnaderna och konstruktionerna osv. vid järnbruket i Dalsbruk (jfr inventeringsobjekt nr 1). Inventeringens fältarbete begränsades till observationer som riktades till markytans former och utifrån dessa till eventuellt framträdande gamla sten- och jordkonstruktioner samt till sökande efter fyndområden som eventuellt framkommer i olika marksnitt. Andra mera tidskrävande fältarbetsmetoder såsom grävning av provgropsnätverk användes inte. Gammalt kartmaterial genomgicks vid beredningen av inventeringen. Kartor som granskades var ägokartor från byn Dalen samt den s.k. Kalmbergs karta från cirka år 1855 samt ”Senatens karta” från cirka år 1881. I inventeringen i oktober 2011 hittades fyra sådana objekt i Dalsbruk som preliminärt kan anses vara fornlämningar. Inventeringsnummer, benämningar, preliminära fornminnestyper och tidsbestämningar för dessa objekt är enligt följande: nr 4: Sabbelsviken 1, gravplatser: gravrösen, brons- och/eller järnåldern nr 5: Sabbelsviken 2, gravplatser: gravrösen (två stenkonstruktioner), brons och/eller järnåldern nr 6: Dahlsbyskogen, stenkonstruktioner (två stensättningar intill varandra): icketidsbestämda stensättningar nr 7: Valsverksholmen, industrihistoriska fornlämningar (kanal och stenkonstruktioner), historisk nr 8: Lilla Masugnsträsket, stenkonstruktioner: stensättningar, icke-tidsbestämda Inventeringsobjekt nr 9 (Grophageskogen) och 10 (Stora Masugnsträsket) är obestämda och icke-tidsbestämda. I fornlämningsinventeringen har dessa inte klassats som fornlämningar utan som så kallade övriga objekt. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 17 (47) Bild: Karta över fornlämningarnas fyndplatser (källa: Esa Laukkanen) 2.5 2.5.1 BEFOLKNING, ARBETSPLATSER, NÄRINGSLIV BEFOLKNING Kimito kommun har 7191 invånare. Dalsbruk delområde har 1503 fasta invånare. I Dalsbruk finns 1128 bostäder, varav 794 har fasta invånare. I Dalsbruk delområde finns 226 fritidsbostäder. (Statistikcentralen/Boende 19.4.2011) Enligt en enkät som gjorts av Trygga Skärgårdsboendet r.f. bor i genomsnitt 2,4 personer i en fritidsbostad. Enligt enkäten finns det cirka 10700 fritidsinvånare på Kimitoön. En fjärdedel av dessa är dessutom fasta invånare i kommunen. På så sätt blir den verkliga mängden fritidsinvånare cirka 8000 personer. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 18 (47) Befolkningsmängden i Kimito kommun har sjunkit varje år. Detta beror på att befolkningen föråldras. Inflyttningen har inte lyckats jämna ut åldersstrukturen trots att det sker mera inflyttning än utflyttning. (Statistikcentralen, Seutunet 13.5.2011) År Invånarantal Ändringar i folkmängden % 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8358 8371 8325 8262 8199 8134 8041 7975 7836 7751 7709 7663 7619 7560 7529 7491 7462 7425 7383 7303 7298 7191 -0,57 0,16 -0,55 -0,76 -0,76 -0,79 -1,14 -0,82 -1,74 -1,08 -0,54 -0,60 -0,57 -0,77 -0,41 -0,50 -0,39 -0,50 -0,57 -1,08 -0,07 -1,47 Nettoflytt 20 26 -31 -10 11 -26 -27 -20 -58 0 -31 27 21 23 11 14 18 22 16 -51 29 -36 (Ändring och utveckling i folkmängden 1980-2010, Statistikcentralen 13.5.2011) Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2010 Dalsbruk (322201) Ikä 95 90 - 94 85 - 89 80 - 84 75 - 79 70 - 74 65 - 69 60 - 64 55 - 59 50 - 54 45 - 49 40 - 44 35 - 39 30 - 34 25 - 29 20 - 24 15 - 19 10 - 14 5-9 0-4 100 80 60 40 20 Miehet 0 20 40 60 80 100 Nais et SeutuNet Vuoden 2011 os a-aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /Väes tötilas to AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 19 (47) Väestö ikäryhmittäin Kemiönsaaren kunnassa 1980 - 2010 ja ennuste 2010 - 2030 T oteutunut väes tö Väes töennus te 6 000 Alle 15-vuotiaat 15 - 64-vuotiaat 5 000 Yli 65-vuotiaat 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /Väes tö Kesämökit rakennusvuoden mukaan osa-alueittain 2010 Kimitoön - Kemiönsaari Kimito storområde - suuralue (3221) Dragsfjärd storområde - suuralue (3222) Västanfjärd storområde - suuralue (3223) Kesämökkejä yhteensä 4 575 1 318 2 494 751 Kimito - Kemiö (322101) Pedersjö (322102) Gesterby-Tjuda (322103) Norrlångvik (322104) Mjösund (322105) Dahlby (322106) Kila - Kiila (322107) Dalsbruk (322201) Dragsfjärd-Ölmos (322202) Björkboda (322203) Hitis - Hiittinen (322204) Västanfjärd-Lammala (322301) Nivelax (322302) Södersundvik-Vestlax (322303) 50 134 155 165 353 199 262 227 290 114 1 863 413 51 287 0% 20% 40% 60% 80% 100% Os uus kes ämökeis tä -1920 1921 - 1959 1960 - 1979 1980 - 1989 1990 - 1999 2000 - 2010 T untematon SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /As uminen 2.5.2 ARBETSPLATSER I Kimitoöns kommun finns en betydande del av arbetsplatserna inom industrin och därtill anknuten transport- och lagerverksamhet. Hälso- och socialvårdstjänsterna samt handeln hör även till de större sysselsättarna. Kommunens sysselsättningsgrad är högre än genomsnittet i det övriga landet. Den har under 2000-talet legat kring 70–74 % då man räknat andelen sysselsatta 18–64-åringar av hela åldersklassen. Arbetsplatssufficiensen i Kimitoöns kommun är något under 90 %. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 20 (47) Työpaikat toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2009 C T eollis uus Q T erveys - ja s os iaalipalvelut G T ukku- ja vähittäis kauppa A Maa-, mets ä- ja kalatalous P Koulutus F Rakentaminen H Kuljetus ja varas tointi O J ulkinen hallinto ja maanpuolus tus I Majoitus - ja ravits emis toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. S Muu palvelutoiminta X T oimiala tuntematon J Informaatio ja vies tintä K Rahoitus - ja vakuutus toiminta B Kaivos toiminta ja louhinta R T aiteet, viihde ja virkis tys L Kiinteis töalan toiminta D Sähkö-, kaas u- ja lämpöhuolto E Ves i-, viemäri-, jäteves i-, jätehuolto 0 Miehet Nais et 100 SeutuNet T oimiala T OL 2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /T yös s äkäynti 2.5.3 200 300 400 500 Henkilöä NÄRINGSFORMER Dalsbruk är en krävande företagsmiljö. Befolkningsunderlaget är inte tillräckligt för att mångsidiga tjänster skall kunna upprätthållas året runt. Säsongsskiftningarna är väldigt stora då kundmängderna mångdubblas under sommarsäsongen. Tack vare detta är det även möjligt att upprätthålla den nuvarande servicenivån. I Dalsbruk finns 39 företag inom handel och service samt 4 produktionsföretag och en stor stålfabrik. Företagen i Dalsbruk består huvudsakligen av små mikroföretag. Under sommarsäsongen har företagen flera anställda. Det nuvarande serviceutbudet i tätorten är förhållandevis täckande med tanke på de årliga kundmängderna. Stålfabriken samt ett antal mindre produktionsföretag bildar Dalsbruks industrikluster som har koncentrerats till hamnområdets industrihallar. Stålfabriken har även en privat industrihamn med verksamhet året runt. Under 1990-talet renoverade kommunen ett av sina höghus till kontorsutrymmen: DIT-center. Syftet var att skapa ny företagsverksamhet ur verksamhet som är oberoende av läget. I dagsläget används endast en tredjedel av DIT-centret. Vinterförvaring, uthyrning och underhåll av båtar, gästhamnen med sina tjänster och bryggplatser bildar en av affärslivskoncentrationerna i Dalsbruk. 2.5.4 AFFÄRSUTRYMMEN AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 21 (47) I Dalsbruk finns enligt uppgifter från Statistikcentralen totalt 15 stycken industri- och lagerbyggnader samt 29 stycken affärs- och kontorsbyggnader. Totalt 70 402 m2 används till företagsverksamhet, varav 9820 m2 är ledigt (situationen under våren 2011). Industrihallarna är delvis i dåligt skick och kan i nuvarande skick inte användas för affärsverksamhet. Detta underlättar inte utvecklingen av affärsverksamheten och ökningen av lönsamheten. Det finns knappt något ledigt hallutrymme alls. I Dalsbruk finns 3400 m2 ledigt industriutrymme. Med tanke på småbåtstjänster lämpar sig det lediga utrymmet inte för affärsverksamhet i sitt nuvarande skick. Det finns cirka 3000 m2 ledigt utrymme av detta slag. Av de lediga affärs- och kontorsutrymmena håller hälften på att renoveras. Utrymmena är färdiga för användning efter uppskattningsvis några år. Det finns 3420 m2 ledigt affärs- eller kontorsutrymme. 2.6 SERVICE Av företagen inom handeln och servicebranschen är två dagligvaruhandlar, sex erbjuder restaurangtjänster året runt och fyra erbjuder övernattning. I tätorten finns bland annat en ombudspost, Matkahuolto, apotek, bank, servicestation, märkesaffärer inom fritidsbranschen, inredningsaffär, Alko och kommunkansli. Det finns även ett täckande utbud på välfärds-, bygg-, jordtransports- och båttjänster samt andra tjänster inom servicebranschen. Bilaga 6 2.7 Servicestruktur TRAFIK Dalsbruk tätort ligger i den södra delen av Kimitoöns kommun. Det är cirka 25 km lång väg till Kimito tätort, cirka 85 km till Åbo och cirka 72 km till Salo. Delgeneralplaneområdet ligger söder om landsväg 183 (Dalsbruksvägen). Dalsbruks tätort präglas av följande vad gäller trafiken: Vattentrafik. Dalsbruk är en viktig hamn för skärgårdstrafiken med regelbunden förbindelsetrafik till Åbo skärgård. I Dalsbruk finns även FN-Steels hamn som tjänar fabrikens transportbehov Dalsbruk är en viktig lastplats för varor som ska transporteras ut i skärgården Dalsbruk är ett livligt besöksmål under sommaren och är även en populär plats för byte av båtbesättning. Säsongsväxlingar i trafiken. Trafikmängderna ökar kraftigt på sommaren. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 22 (47) Tätortsstrukturen är delvis splittrad. Tätorten fortsätter från fabriksområdet mot havet i Byholmens, Lystholmens och Högholmens områden. Dessa områden nås via fabriksområdet. Släts och Todalen ligger en bit bort från tätorten. Stommen för vägnätet i Dalsbruks tätort bildas av landsväg 183 (Dalsbruksvägen) och huvudgatorna Bruksvägen, Tullbacksvägen och Hertsbölevägen. Landsväg 183 (Dalsbruksvägen) fungerar som infart till tätorten. Bruksvägen och Tullbacksvägen bildar en ringförbindelse genom Dalsbruks tätort. I närheten av denna förbindelse finns tätortens affärs- och förvaltningstjänster. Allmänna vägar i planeringsområdet är landsväg 12053 (Söderlångviksvägen) som leder till Kasnäs och landsväg 12058 (Hertsbölevägen) som leder mot Västanfjärd. Bilaga 5 2.7.1 Trafiknät VATTENTRAFIK Vattentrafiken är en betydande trafikform i Dalsbruk. I tätorten ligger en förbindelsefartygshamn därifrån transporter och persontrafik sköts ut i skärgården året runt. Via Dalsbruk transporteras en stor mängd olika material ut i skärgården. I området vid förbindelsefartygets brygga och på andra håll i tätorten lagras tillfälligt varor som ska transporteras ut i skärgården. FN-Steels stålfabrik som ligger i området har en egen hamn och därifrån sköts fabrikens inkommande och utgående transporter. Hamnen används endast för företagets eget bruk. I Dalsbruk finns utöver dessa hamnar både en gästhamn och flera småbåtshamnar. I gästhamnen finns 140 båtplatser. Andra småbåtshamnar är Lysholmen med 94 platser och Hasselbacken med 64 platser. I tätortens randområden Hasselbacken och området vid Grophagvägens och Bergerströmsvägens förbindelse finns flera båtplatser. Dalsbruk är ett populärt mål för båtutflykter. I området finns god service för båtfolk och många hyr båt i Dalsbruk. De goda förbindelserna till Åbo och Helsingfors bidrar till populariteten. 2.7.2 TRAFIKMÄNGDER Trafikmängderna längs tätortens landsvägar och de landsvägar som startar från tätorten hålls inom rimliga gränser. Trafikmängderna medför inga problem för vägarnas kapacitet även om de skulle öka betydligt från den nuvarande nivån. Trafikprognosen tyder inte på någon större ökning av trafikmängderna. Enligt trafikprognosen är trafikökningen så gott som omärkbar. Längs lugna vägar kommer trafikmängderna att sjunka. I planeringsområdet är mängden tung trafik måttlig. Mängden tung trafik längs landsväg 183 (Dalsbruksvägen) påverkas bl.a. av stålfabrikens transporter, tätortens underhållstrafik och transporter i anknytning till båtliv. Längs landsväg 12053 (Söderlångviksvägen) och 12058 (Hertsbölevägen) är mängden tung trafik liten. Under sommaren ökar trafikmängderna längs de livligaste avsnitten med nästan 20 procent. Den ökade trafikmängden påverkas bl.a. av områdets popularitet som sommarstugeområde och turistmål samt dess funktion som plats där båtar byter besättning. 2.7.3 TUNG TRAFIK Landsväg 183 (Dalsbruksvägen) fungerar som huvudled för den tunga trafiken. I tätorten använder den tunga trafiken för tillfället i synnerhet Bruksvägen, Stallbacksvägen, Malmvägen AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 23 (47) och Kolbacksvägen. Av affärstjänsterna i tätorten ligger de flesta längs dessa förbindelser. Dessa gator används även för transporter till båthamnar och förbindelsefartygets hamnbrygga. Den tunga trafiken består till största delen av trafik till och från FN-Steel samt av distributionsoch kollektivtrafik. 2.7.4 KOLLEKTIVTRAFIK Vad gäller kollektivtrafiken utgörs en betydande del av den av arbetsresetrafik från Dalsbruk till Åbo samt av arbetsresetrafik inom kommunen från Dalsbruk tätort till Kimito tätortsområde. Sommartid utnyttjas kollektivtrafiken i Dalsbruk av båtarnas bytesbesättning. I Dalsbruks tätort finns ett gott kollektivtrafikutbud mot bl.a. Åbo och Salo och vidare mot Helsingfors. Goda kollektivtrafikförbindelser finns även åt Kasnäshållet. Mellan Dalsbruk och Åbo körs turer med cirka en timmes mellanrum under de viktigaste studie- och arbetstiderna på vardagarna. Dessutom finns några turer som tjänar uträttande av ärenden under dagen samt kvällsturer. Turerna mellan Dalsbruk och Salo tjänar främst personer som studerar på andra stadiet. Med tanke på kollektivtrafikens verksamhetsförutsättningar finns det sannolikt ett behov av att öka tjänstetrafiken och skolturerna i Kimitoöns kommun. Den åldrande befolkningen kan medföra ett behov av anropstrafik som tjänar fritidsbosättningen. 2.7.5 LÄTTRAFIKNÄT Lättrafiknätet i Dalsbruk är förhållandevis täckande i tätortsområdet. Bild: Nuvarande lättrafiknät. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 2.7.6 24 (47) TRAFIKPROBLEM I Dalsbruksområdet har följande trafikproblem upptäckts: 2.7.7 Säsongsväxlingar. Under sommaren ökar trafikmängderna med cirka 20 % från trafikmängderna under den övriga delen av året. Säsongen är ganska kort, men livlig. Parkering i anknytning till båtplatser. Dalsbruk är en populär plats för hyrning av båtar samt för sjösättning av båtar från trailers. Under sommaren finns inte tillräckligt med parkeringsplatser för båtfolkets behov. Tillfällig lagring av varor som ska transporteras ut i skärgården på förbindelsefartygets brygga leder vårtid till att material som ska transporteras ut i skärgården lagras tillfälligt i hamnområdet. Varorna blockerar förbindelsefartygshamnens näromgivning. Bron som leder till Byholmen är smal och två fordon har inte plats att mötas. Bron är inte trygg för lättrafik. TRAFIKSÄKERHET En trafiksäkerhetsplan har utarbetats för Åbolandsregionen (Trafiksäkerhetsplan för region Åboland, 2009, Vägförvaltningen, Åbo vägdistrikt). I planen framförs fyra åtgärder för planeringsområdet: 2.8 Anslutningarna Dalsbruksvägen–Slätsvägen, förflyttning av tätortsskylten från Slätsvägens södra anslutning till den norra anslutningen Lättrafikled (mellan Kyrkbyvägen–Slätsvägens södra anslutning) ca 5,3 km Söderlångviksvägen, reflexmärken till skyddsvägen med mittrefuge (1 skyddsväg, sammanlagt 4 reflexer) Anslutning Söderlångviksvägen Dragsedsvägen/Sabbelsvägen, avstängning av anslutning (ersättande anslutning finns) (1 st. tvåsidig avsmalning) TEKNISKT UNDERHÅLL I delgeneralplaneområdet finns ett täckande nätverk av kommunalteknik. Bilaga 2 2.9 Vattenförsörjningsnät MARKÄGOFÖRHÅLLANDEN På grund av planeområdets omfattning indelas markägoförhållandena mellan åtskilliga privata och allmänna aktörer. Av planeringsområdet är cirka 100 hektar i Kimitoöns kommuns ägo. 2.10 PLANSITUATIONEN 2.10.1 RIKSOMFATTANDE MÅL FÖR OMRÅDESANVÄNDNINGEN Statsrådets beslut om revidering av de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna steg ikraft den 1.3.2009. De riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna och deras tilllämpningsområde finns närmare beskriven i publikationer, som återfinns på miljöförvaltningens hemsida www.ymparisto.fi/vat. Målsättningarna bör iakttas vid beredning av delgeneralplan. Riksomfattande områdesanvändningsmålsättningar som gäller delgeneralplanen är bl.a. följande: AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 25 (47) Genom områdesanvändningen stödjer man en balanserad utveckling av regionstrukturen och förstärker näringslivets konkurrenskraft och landets internationella ställning genom att i så stor utsträckning som möjligt utnyttja befintliga strukturer och främja en förbättring av livsmiljöns kvalitet och ett hållbart nyttjande av naturresurserna. Utvecklingen av regionstrukturen och områdesanvändningen bygger i första hand på områdenas egna starka sidor och på faktorer förknippade med områdets lokalisering. Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten på livsmiljön. Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken. Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbetingelserna för näringslivet genom att tillräckliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utnyttjande av den befintliga samhällsstrukturen. Sådana funktioner i näringslivet som medför rikligt med persontrafik inriktas till områden innanför den befintliga samhällsstrukturen och till andra områden nära goda kollektivtrafikförbindelser. Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. Utgångspunkten för landskapsplanen och generalplanen bör vara en välgrundad bedömning av befolkningsutvecklingen. I samband med planeringen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall olika alternativ granskas när det gäller utvecklingen på lång sikt av befolkningsmängden såväl i tätorts som i landsbygdsområdena. I samband med planläggningen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall en enhetligare samhällsstruktur främjas och åtgärder presenteras som är nödvändiga för att åstadkomma detta. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall bebyggelsen på landsbygden samt turismen och den övriga fritidsverksamheten inriktas så att de stödjer landsbygdstätorterna och bynätet samt infrastrukturen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter. Vid områdesanvändningen skall tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet skall främjas. Vid general- och detaljplanläggningen skall förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 26 (47) Vid områdesanvändningen skall energisparande samt betingelser för att använda förnybara energikällor och förbruka fjärrvärme främjas. Med hjälp av områdesanvändningen bidrar man till att kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt skiftande karaktär bevaras. Områdesanvändningen är inriktad på att naturen används för rekreation och gynnar natur och kulturturism genom att förutsättningarna för mångbruk förbättras. Inom områdesanvändningen arbetar man för att nätverken av skyddsområden och värdefulla landskapsområden skall nyttjas för rekreation i det fria på ett ekologiskt hållbart sätt, som stödområden för turismen samt för utveckling av turismen i närliggande områden utan att målen för skyddet äventyras. Vid områdesanvändningen främjas bevarandet av tysta områden som anvisats för detta ändamål. Vid områdesanvändningen främjas uppnåendet och upprätthållandet av en god status på vattendragen. I samband med områdesanvändningen skall säkras att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. Vid områdesanvändningen skall de riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen. Genom planeringen av områdesanvändningen skall en större enhetlighet skapas i turismområdena och tillräckliga områden anvisas för utvecklandet av turismen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall strändernas fritidsbebyggelse planeras så att strandområden som är av betydelse på grund av deras naturvärde bevaras och att fritidsboendet upplevs som trivsamt. Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning. I samband med områdesanvändningen skall kontinuiteten i och möjligheterna att bygga ut befintliga banor, vägar och vattenleder av riksintresse tryggas, likaså möjligheterna att utveckla hamnar och flygplatser av riksintresse samt gränsövergångsställen. I Skärgårdshavet uppmärksammas områdets indelning i en inlandsskärgård, en mellanliggande skärgård och en yttre skärgård samt fästs vikt vid att särdragen i naturen, kulturmiljöerna och bebyggelsen i detta område skall bevaras. Samtidigt beaktas näringslivets och den bofasta befolkningens behov. I Skärgårdshavet tryggas möjligheterna att bevara områden som är av betydelse med tanke på kulturlandskapet och tillräckligt vidsträckta områden som är obebyggda. Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hör en inventering Nationellt betydande bebyggda kulturmiljöer (RKY 2009), som utarbetats av Museiverket. Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hörande nationellt värdefulla områden med avgränsningar kan återfinnas på Internet på RKY-inventeringssida www.rky.fi, som upprätthålls av Museiverket. Den största andelen av Dalsbruks bosättningscentrum har klassificerats som nationellt betydande kulturmiljö. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 27 (47) 2.10.2 LANDSKAPSPLAN Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands Landskapsplanförslag Egentliga Finlands landskapsplan är för Åbolands del godkänd av landskapsfullmäktige den 13.12.2010, och för tillfället vid miljöministeriet för godkännande. Vid fastställelsen ersätter landskapsplanen tidigare regionplaner. I landskapsplanen finns följande beteckningar som berör delgeneralplanområdet: A OMRÅDE FÖR TÄTORTSFUNKTIONER. Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande områden för boende eller övriga tätortsfunktioner. Innefattar förutom bostadsområden dessutom lokala servicecentrum, arbetsplatsområden och mindre industriområden som inte alstrar miljöstörningar samt trafikleder som är mindre än regionvägar, närrekreationsområden samt specialområden. MRV JORD- OCH SKOGSBRUKS- / FRILUFTS- / REKREATIONSOMRÅDE Jord- och skogsbruksdominerat område som har ett speciellt utvecklingsbehov för rekreation och turism. PLANERINGSBESTÄMMELSE: Som komplettering och utvidgning till de existerande områdena kan man i den mer detaljerade planeringen anvisa utan att orimligt skada huvudsakligt användningssyfte eller de aktiviteter som betjänar fritidsbosättningen, turismen och rekreationsanvändningen, samt med landskapsoch miljöaspekter i beaktande, bl.a. ny permanent bosättning och, enligt speciallagstiftning, även andra aktiviteter. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 t/kem 28 (47) INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE, DÄR EN BETYDANDE ANLÄGGNING, SOM FRAMSTÄLLER ELLER LAGRAR FARLIGA KEMIKALIER, ÄR BELÄGEN SKYDDSAVSTÅND ELLER KONSULTERINGSZON Runt inrättningar som tillverkar eller lagrar farliga kemikaler (TKem) har anvisats en konsulteringszon i enlighet med Seveso-direktivet. PLANERIGNSBESTÄMMELSE: För de planerings- och byggnadsprojekt angående nya funktioner i zonen bör ordnas ett utlåtandeförfarande för experter. sra-123 BETYDANDE HELHET /-GRUPP / OMRÅDE AV BEBYGGD MILJÖ Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande bebyggda miljöer som bör bevaras. Beteckningen hänvisar till en förteckning över inventerade helheter (sr), grupper (srr) och områden (sra) av bebyggda miljöer. PLANERINGSBESTÄMMELSE: Planeringen och byggnadsåtgärderna bör säkra och främja helhetens bevarande. HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG ET 801 Dalsbruks reningsverk 2.10.3 REGIONPLAN Egentliga Finlands landskapsplan ersätter den tidigare regionplanen i och med att landskapsplanen fastställs. I den fastställda regionplanen anvisas bl.a. industri-, tätorts-, jord- och skogsbruks- och skyddsområden samt det huvudsakliga vägnätet för regionen. Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands regionplanesammanställning. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 29 (47) 2.10.4 DELGENERALPLAN För en del av området gäller Delgeneralplan för Dalsbruks västra del, som godkänts år 1999. Bild: Delgeneralplan för Dalsbruks västra del 2.10.5 DETALJPLAN För planeringsområdet har ett flertal detaljplaner utarbetats. Ytareal som dessa täcker är ca 250 hektar av planläggningsarealen. Bild: Detaljplanlagda och byggnadsplanlagda områden AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 Bilaga 3 30 (47) Detaljplanernas kapacitet 2.10.6 STRANDDETALJPLAN För området gäller en den 9.11.1994 godkänd strandplan, i vilken Högholmen anvisats som närrekreationsområde (VL). Bild: Utdrag ur stranddetaljplan från år 1994. 2.10.7 BYGGNADSPLAN Inom Dalsbruks område gäller en delvis ikraftvarande byggnadsplan, som fastställts den 5.7.1985. Bilaga 4 Plansituation 2.10.8 BYGGNADSORDNING Kimitoöns kommuns byggnadsordning är godkänd av kommunfullmäktige den 10.12.2008. Byggnadsordningen steg i kraft den 1.2.2009. 2.10.9 BYGGNADSFÖRBUD Inom området gäller inga byggnadsförbud. 2.10.10 ÖVRIGA PLANER SOM GÄLLER OMRÅDET Området omfattas av bl.a. följande planer: Trafiksäkerhetsplan för region Åboland, Vägförvaltningen, Åbo vägdistrikt 2009 Syftet med utredning är bl.a. följande - Att utveckla trafiksäkerhetsarbetet i kommunerna - Att utse trafiksäkerhetsgrupper - Att säkra ett systematiskt och fortlöpande arbete inom trafiksäkerhetsgrupperna - Att minska trafikolyckor bland unga - Att förbättra ”semestertrafikens” säkerhet AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 - 31 (47) Att förbättra sommartrafikens säkerhet Att minska alkohololyckor Att minska enskilda olyckor Att förbättra mopedtrafikens säkerhet Att förbättra den lätta trafikens säkerhet Att minska korsningsolyckor Trafiksystemplan för Sydvästra Finlands skärgård. 2001 Rapporten innehåller en sammanfattning av trafiksystemets nuvarande situation i skärgården, om dess utvecklingsbehov samt förslag på hur trafiksystemet kan utvecklas under åren 2001–2010. Reparations- och ändringsplan för huvudbyggnaden (B1) och parken i Dalsbruk bruksområde. Diplomarbete, Tekniska högskolans arkitektavdelning, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998. I diplomarbetet framförs noggranna planer för renovering och utveckling av brukets huvudbyggnad och den omgivande parken. Arbetet innehåller även detaljerade beskrivningar av bruksparkens historiska skeden. Utvecklingsplan för Dalsbruk. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006. I utvecklingsplanen presenteras nya arrangemang på gårds-, hamn- och trafikområden främst för turismutvecklingens behov med hjälp av situationsplaner. Planen innehåller även noggranna detaljbilder på belysning och gatuinventarier. Planen har delvis förverkligats i Dalsbruk. Köli-projektet, 2011 Målet med Köli-projektet har varit att utveckla attraktiviteten, turismen och näringslivets möjligheter i Dalsbruks tätort. 3 DELGENERALPLANENS MÅLSÄTTNINGAR 3.1 MÅLSÄTTNINGAR ENLIGT PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Kommunens planeringsmålsättningar är att skapa en fungerande, enhetlig och attraktiv bostadsmiljö, där verksamhetsförutsättningarna för små- och medelstora industriföretag är tryggade. Vid planläggningsarbetet betonas speciellt följande planeringsfrågor: områdets funktion områdets attraktivitet som bostadsmiljö såväl från ständigt- och från fritidsboendes synvinkel skydd av och utnyttjande av värdefull bebyggd miljö som en dragningsfaktor skydd av och utnyttjande av värdefullt landskap och värdefull naturmiljö som en dragningsfaktor säkrande av verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft för service och företag samt möjliggörande av nya innovationer utnyttjande av hav och strandområden inom utvecklandet av näringsgrenar ta i beaktande servicebehovet förorsakat av den ökande mängden av fritidsboende utnyttjande av området för fritidsbruk utveckling av turism trygg trafikmiljö markanvändningens enhetlighet AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 32 (47) 4 DELGENERALPLAN 4.1 PLANENS STRUKTUR, ALLMÄN MOTIVERING Följande centrala utgångspunkter för planeringen och mål i anknytning till förverkligandet av området har strävats efter att beaktas i planeområdets markanvändningslösning: Värden i anknytning till natur och djurbestånd En naturutredning har utarbetats för området (Naturutredning, Faunatica Oy, 2011) och utifrån den ansågs en utredning om Blåeld och utrotningshotade fjärilsarter som lever på den (Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, 2011) vara nödvändig. Naturmål som uppskattats som värdefulla i naturutredningen har beaktats på plankartan, endera så att de ingår i ett MY-1-område eller med separata luo-beteckningar. Viktiga ekologiska förbindelser ligger huvudsakligen innanför MY-1-områdets gränser. Dessa har även delvis beaktats i anknytning till andra grönområden såsom i VL- och M-områdena. I planlösningen bildar grönområdena ett nätverk som fortsätter genom hela området. Till gränser mellan skogar och åkrar med rika naturvärden anvisas inga nybyggen. I planbestämmelserna ingår dessutom bestämmelser som förebygger förorening av luften och miljöskador. Nuvarande bosättning i Dalsbruk Den nuvarande bosättningen har beaktats bl.a. genom placeringen av funktioner. Ny verksamhet som ökar trafiken, buller eller störningar har inte placerats i anknytning till bosättning. Den nuvarande bosättningen har beaktats i planlösningen t.ex. genom mångsidiga rekreationsmöjligheter, vilket framkommer i den stora mängden båthamnar och i att badplatser och rekreationsleder anvisats till planeområdet. Funktion Genom planlösningen har trafiknätet utvecklats och parkeringsområdena i anknytning till båthamnar och rekreation har utökats. Vad gäller centrumområdet är målet att skapa ett kompakt och tryggt centrum som tjänar såväl kommuninvånare som turister och sommarboende som söker service från havshållet. Förbindelsefartygshamnen har flyttats till en funktionsmässigt bättre plats intill en befintlig servicestation, närmare centrumområdet som ska utvecklas. Den tunga trafiken som bl.a. uppkommer på grund av skärgårdsbyggande styrs från strandmagasinen till en ny handelshamn som anvisats intill vattenreningsverket på Tyska holmens östra strand. Till holmen anvisas en ny broförbindelse samt ett behov av en lättrafikled från fastlandet. Företagsverksamhetens olika behov För att bevara områdets livskraft och en fortsatt företagsverksamhet samt utveckling av den har man genom planen strävat efter att anvisa plats för utveckling av turism, centrumtjänster samt industri- och lagerverksamhet och på så sätt öka attraktiviteten i hela tätorten. Skeden AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 33 (47) De nya bostads- och industriområdena som ska byggas ligger intill befintliga vägar och befintlig kommunalteknik. På så sätt är det möjligt att förverkliga byggande av sådana enligt efterfrågan. Byggande av en ny brygga är en förutsättning för att handelshamnen på Tyska holmen ska kunna byggas och därför finns det ett tidsmässigt samband med dessa två byggnadsprojekt. 4.2 DIMENSIONERING ALUEJAKAUMA C Keskustatoiminnot yhteensä AP AP-1 AP-2 AK Asuminen yhteensä PY-1 PY Palvelut yhteensä TY/A TY T Teollisuus ja työpaikat yhteensä VV VU VL VV Virkistysalueet yhteensä LS LP LV Liikennealueet yhteensä MT M MY-1 Maa- ja metsätalousalueet yhteensä EN ET ET-1 Muut alueet yhteensä KOKO ALUE YHTEENSÄ PINTA-ALA (ha) 8,1 8,1 96,8 42,9 15,0 8,7 163,4 0,9 10,2 11,1 3,1 11,7 21,3 36,1 2,8 7,3 89,1 177,3 276,5 2,1 1,9 40,7 44,6 18,9 37,3 198,2 254,4 0,8 0,4 1,1 2,3 796,6 % 1,0 20,5 1,4 4,5 34,7 5,6 31,9 0,3 100,0 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 4.3 34 (47) TRAFIK Trafiknätet i tätorten utvecklas genom en ny väganslutning mellan Sabbelsvägen och Söderlångviksvägen. Den nya väganslutningen gör det möjligt att utveckla markanvändningen på den västra sidan av tätorten. Det nuvarande trafiknätet förbättras ytterligare i betydlig grad då Byholmens anslutning ersätts med en ny anslutning. Den gamla anslutningen som går vid sidan av fabriken till Byholmen ersätts med en ny led. Den nya leden använder fortsättningsvis samma anslutning från landsväg 183 (Dalsbruksvägen), men går inte längre vid sidan av fabriken. Den smala bron mellan Byholmen och fastlandet ersätts med en ny bro. I tätortens centrum utvecklas trafiknätet med en ny anslutning på Bruksvikens norra strand. Leden går från Stallbacksvägens och Malmvägens anslutning via den nya förbindelsefartygsbryggan, som anvisats i generalplanen och vidare till Kolabacksvägen. 4.4 4.4.1 AP OMRÅDESRESERVERINGAR OMRÅDESRESERVERINGAR FÖR BYGGANDE SMÅHUSDOMINERAT OMRÅDE. Med beteckningen anvisas områden som är ämnade för boende, på vilka man utöver småhus kan bygga bl.a. små höghus och småskaliga arbetsutrymmen. Nya småhusdominerade bostadsområden har anvisats till den norra sidan av byn Släts ovanför den västra sluttningen till Dragsfjärden, på den norra sidan av kapellet i Dalsbruk samt till Todalen, Spikis och Grophagen. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats i första hand för småbostadshus. Även småhöghus, trafikleder inom områdets gränser, parkeringsutrymmen, områden för samhällstekniskt underhåll samt småskaliga arbetsutrymmen får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för miljön. AP-1 SMÅHUSDOMINERAT OMRÅDE. Med beteckningen anvisas områden för småbostadshus där även särskilda skyddsbehov anvisats med tanke på områdets enhetlighet eller byggnadsarv. Utöver små bostadshus kan även bl.a. småhöghus och småskaliga arbetsutrymmen byggas i området. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats i första hand för småbostadshus. Även småhöghus, trafikleder inom områdets gränser, parkeringsutrymmen, områden för samhällstekniskt underhåll samt småskaliga arbetsutrymmen får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för den närliggande miljön. Bevarande och nyanvändning av det gamla byggnadsbeståndet i området bör främjas. Kompletterande byggnadsverksamhet bör passa ihop med skalan för den byggda miljön och arbetssättet. AP-2 SMÅHUSDOMINERAT OMRÅDE. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 35 (47) Med beteckningen anvisas områden för småbostadshus där även särskilda skyddsbehov anvisats med tanke på områdets enhetlighet och byggnadsarv. Utöver småbostadshus kan även bl.a. småhöghus och småskaliga arbetsutrymmen byggas i området. Området har ett centralt läge med tanke på turism och därför har även småskaliga övernattningsutrymmen gjorts möjliga genom planbeteckningen. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats i första hand för småbostadshus. Även småhöghus, trafikleder inom områdets gränser, parkeringsutrymmen, områden för samhällstekniskt underhåll samt småskaliga arbetsutrymmen och övernattningsutrymmen får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för den närliggande miljön. Bevarande och nyanvändning av det gamla byggnadsbeståndet i området bör främjas. Kompletterande byggnadsverksamhet bör passa ihop med skalan för den byggda miljön och arbetssättet. AK HÖGHUSDOMINERAT BOSTADSOMRÅDE. Med beteckningen anvisas befintliga områden för bostadshöghus i tätortscentrat och Spikisområdet. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats i första hand för höghus. Även trafikleder inom områdets gränser, parkeringsutrymmen, områden för samhällstekniskt underhåll samt småskaliga arbetsutrymmen får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för den närliggande miljön. C OMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER. Med beteckningen anvisas tätortens kärncentrumområde, som bör utvecklas ur offentliga och privata tjänsternas, förvaltningens, dagligvaruhandelns och turismtjänsternas synvinkel. Även boende som passar in i centrum kan anvisas i området. Området hör i sin helhet till Dalsbruk historiska industriområde, som är ett av Statsrådet godkänt RKY-område (Byggda kulturmijöer av riksintresse) och vars kulturmiljö och byggnadsbestånd som klassats som värdefull bör strävas efter att bevaras. Området har reserverats för funktioner inom privata tjänster, administration, dagligvaruhandel och turismservice. Boende som är anpassat till centrum får även placeras i området. Bevarandet och nyanvändningen av det byggnadsbestånd i området som klassats som värdefullt bör främjas. Vid nybyggande bör man sträva efter att koncentrera boendet i tätorten och förenhetliga stadsbilden. PY OMRÅDE FÖR OFFENTLIG SERVICE OCH FÖRVALTNING. Med beteckningen anvisas områden för offentlig service och förvaltning, såsom skola, daghem, hälsovårdscentral, museitjänster och bibliotek. PY-1 OMRÅDE FÖR OFFENTLIG SERVICE OCH FÖRVALTNING. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 36 (47) Med beteckningen anvisas ett område för en brandstation. Enligt planbestämmelsen: Området är anvisat för brandstationsfunktioner. T INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE. Med beteckningen anvisas Bruksvikens fabriksområde. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för industri och lagerhållning. I området får dessutom placeras kontorsutrymmen i anknytning till verksamheten samt affärsutrymmen för byggvaruaffärer och för företagsverksamhet i anknytning till båtliv. TY INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE. Med beteckningen anvisas områden som ska utvecklas till industri- och lagerområden och som ligger i närheten av bosättning eller naturvärden. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för industri, lagerhållning och arbetsutrymmen som inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador för den närliggande miljön. TY/A INDUSTRIOMRÅDE SOM INTE MEDFÖR PÅVERKAN PÅ MILJÖN, DÄR ÄVEN BOENDE I ANKNYTNING TILL VERKSAMHETEN ÄR TILLÅTEN. Med beteckningen anvisas områden norr om Lemo bro som i detaljplanen anvisats som områden som förenar boende, industri och arbetsutrymmen. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för industri, lagerhållning och arbetsutrymmen som inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador för den närliggande miljön. Högst 40 % av byggnadsrätten får användas för byggande av separata småhus. 4.4.2 VL ÖVRIGA OMRÅDERESERVERINGAR NÄRREKREATIONSOMRÅDE. Med beteckningen anvisas områden som anvisats som närrekreationsområden främst i detaljplanen. Nya VL-områden har anvisats kring nya AP-områden. VU OMRÅDE FÖR IDROTTS- OCH REKREATIONSTJÄNSTER. Med beteckningen anvisas idrottsplaner och områden med byggnader som tjänar dessa. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 VV 37 (47) BADPLATSOMRÅDE. Med beteckningen anvisas befintliga badplatser samt stränder som ska utvecklas till badplatser. LP OMRÅDE FÖR ALLMÄN PARKERING. Med beteckningen anvisas ett område på Lysholmen som ska utvecklas till ett parkeringsområde. Området kan förutom för parkering i anknytning till båtliv och skärgårdsboende även användas för behov som uppstår pga den hamn som anvisats på holmens östra strand. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för allmän parkering. Ett parkeringshus får byggas på området. LS HAMNOMRÅDE. Med beteckningen anvisas ett område som ska utvecklas till hamn på Lysholmens östra strand samt områdets närliggande havsområden. Enligt planbestämmelsen: Området är avsett för gästhamn och som allmän båthamn. På området får placeras byggnader och anläggningar, som betjänar hamner. Vid byggande av byggnader, bryggor och anläggningar bör speciell uppmärksamhet fästas vid deras anpassning till terrängen och tätortsbilden. LV OMRÅDE FÖR VATTENTRAFIK. Med beteckningen anvisas befintliga båthamns- och bryggområden samt båthamns- och bryggområden som ska utvecklas. Enligt planbestämmelsen: Området är avsett för båthamn. På området får uppföras båthus och bryggor som uppförs så att särskild uppmärksamhet fästes vid deras anpassning till terrängen och tätortsbilden. EN OMRÅDE FÖR ENERGIFÖRSÖRJNING. Med beteckningen anvisas ett område för en biovärmecentral. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för energiförsörjningsbruk. Anläggningar och konstruktioner som tjänar energiförsörjning får byggas på området. ET-1 OMRÅDE FÖR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. Med beteckningen anvisas ett kraftverksområde. ET-2 VATTENRENINGSVERK. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 38 (47) Med betekcningen anvisas vattenreningsverk på Tyska holmen. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för ett vattenreningsverk. M JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE. Med beteckningen anvisas huvudsakliga sedvanliga jord- och skogsbruksområden. Områdets naturvärden har anvisats med luo-beteckningar. Enligt planbestämmelsen: Området har reserverats för jord- och skogsbruk. MY-1 JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE MED SPECIELLA MILJÖVÄRDEN. Med beteckningen anvisas skogar som är särskilt värdefulla med tanke på naturens mångfald och som även innehåller rikligt med ekologiska förbindelsebehov. Enligt planbestämmelsen: Med beteckningen anvisas skogsbruksområden som är betydande med tanke på naturens mångfald och där det finns rikligt med värdefulla naturvärden och viktiga ekologiska förbindelsebehov. Ett landskapsarbetstillstånd enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen bör sökas för verksamhet som kan utgöra en fara för områdets naturvärden. Upptagning av jordämnen är förbjuden. 4.4.3 ÖVRIGA PLANBETECKNINGAR HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG. REGIONAL VÄG/HUVUDGATA. NY VÄGFÖRBINDELSE. Med beteckningen anvisas en riktgivande ny väg- eller broförbindelse. FRILUFTSLED. Placeringen är anvisande. Friluftsleden bör planeras så att den är miljömässigt intressant genom att de olika naturtypernas särdrag utnyttjas. GÅNG- OCH CYKELVÄG. Merkinnällä on osoitettu kevyen liikenteen reittitarpeet. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 39 (47) FARTYGSLED. Med beteckningen anvisas farleder för handelssjöfart och annan nyttotrafik. SMÅBÅTSLED. Med beteckningen anvisas farleder för småbåtar. LEDNING ELLER LINJE. z=högspänningslinje v=vattenförsörjningslinje. OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD. DELGENERALPLANEOMRÅDETS GRÄNS. OMRÅDESGRÄNS. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. FORNMINNESOBJEKT. Med beteckningen anvisas fasta fornlämningar enligt utredningen om fornlämningar. En beteckning över objekt som markerats på plankartan finns under beskrivningens punkt 4.4.4. Enligt planbestämmelsen: På området finns fasta fornlämningar som är fridlysta med stöd av lagen om fornminnen (295/63). Området får i enlighet med lagen inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, borttagas eller på annat sätt rubbas. Markanvändningsplaner som berör området bör skickas till Museiverket för utlåtande. BYGGNADS- OCH KULTURHISTORISKT VÄRDEFULLT OBJEKT. Plankartans beteckningar har gjorts utifrån Museiverkets utredning av kulturmiljö och byggnadsarv (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011). Enligt planbestämmelsen: AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 40 (47) Med beteckningen anvisas byggnads- och kulturhistoriska objekt, vars rivning är förbjuden med stöd av 41 § 2 mom. i markanvändnings och bygglagen. Objektets byggnads- och kulturhistoriska särdrag bör beaktas vid ändrings-, reparations- eller utvidgningsåtgärder. Vid byggnadsprojekt bör diskussioner med museimyndigheten föras innan åtgärder påbörjas. NATIONELLT VÄRDEFULL BYGGD KULTURMILJÖ. Med rasterbeteckningen anvisas RKY-dragningen (Byggda kulturmijöer av riksintresse) av Dalsbruk historiska industriområde som fastställts av Museiverket och som godkänts av Statsrådet. Området omfattar hela tätortskärnan. Enligt planbestämmelsen: Med beteckningen anvisas den av Statsrådet godkända RKY-dragningen (Byggda kulturmiljöer av riksintresse) av Dalsbruk historiska industriområde. Planer och byggnadsåtgärder som gäller området bör trygga och främja bevarandet av helheten. Bevarandet och nyanvändningen av områdets gamla värdefullt klassade byggnadsbestånd bör främjas. Eventuell kompletterande byggnadsverksamhet och andra ändringar bör anpassas till kulturmiljöns karaktär och särdrag. På området är det inte tillåtet att genomföra åtgärder som minskar värdet av kulturlandskapet och den historiskt sett betydande områdeshelheten. 4.4.4 FÖRTECKNING ÖVER FORNLÄMNINGSOBEJKT SOM FRAMKOMMER PÅ PLANKARTAN sm-1 Masugnsträsket: stenåldersboplats Ligger i ett skogsområde på den norra sidan av Lilla Masugnsträsket. sm-2 Bruket i Dalsbruk, industriobjekt. I Dalsbruks tätort. sm-3 Mellantorp: stensättningar Ligger på ett åkerfält drygt 2 km norr om kapellet i Dalsbruk. sm-4 Sabbelsviken 1: Söndrat stenröse som troligtvis är en förhistorisk gravhög Ligger i Hasselbacken–Spikis-regionen, på den sydvästra spetsen av ett bergigt backområde nära näset mellan sjön Dragsfjärden och havet. sm-5 Sabbelsviken 2: En cirka 16 meter lång låg stensättning, troligtvis förhistorisk, och vid sidan av den en liten stenhög inne i en fördjupning i berget. Ligger i Hasselbacken–Spikis-regionen, på den sydvästra spetsen av ett bergigt backområde nära näset mellan sjön Dragsfjärden och havet. sm-6 Dahlbysskogen: Två små stenrösen nära varandra. Möjligtvis gravhögar. Ligger på Dragsfjärdens östra strand på en högt belägen bergsbrant. sm-7 Valsverksholmen: kanal och stenkonstruktioner Ligger mellan insjöarna Stora Masugnsträsket och Lilla Masugnsträsket. sm-8 Lilla Masugnsträsket: icke-tidsbestämt stenröse Ligger ute på en bergskant på Lilla Masugnsträskets norra strand. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 4.4.5 41 (47) sm-9 Grophage-skogen: icke-tidsbestämd liten stensättning Ligger i bergsområdet på den östra sidan av Lilla Masugnsträsket. sm-10 Stora Masugnsträsket: icke-tidsbestämd eventuell lämning av en stensättning Ligger intill en skogsväg på ett lågt berg. BYGGNADSSKYDDSOBJEKT SOM MARKERATS PÅ PLANKARTAN Plankartans sr-beteckningar har gjorts utifrån Museiverkets utredning av kulturmiljö och byggnadsarv (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011). I planeområdet har alla objekt som klassats som lokalt, regionalt och riksomfattande betydande markerats som objekt som bör skyddas, med undantag av några fall. I enlighet med kommunens mål har det inte ansetts vara möjligt att skydda kommungården eller gästhamnsbyggnaden som ligger i ett område som är viktigt med tanke på utvecklingen av Dalsbruk tätortscentrum. Dessa har i inventeringen klassats som lokalt värdefulla. 4.4.6 ALLMÄNNA BESTÄMMELSER Delgeneralplanen har utarbetats som en rättsverkande delgeneralplan i enlighet med markanvändnings- och bygglagens 42 §. 5 PLANENS KONSEKVENSER Syftet med planläggningens konsekvensbedömning är att på förhand i erforderlig utsträckning utreda planens konsekvenser. Enligt MBL 9 §: Planen bör baseras på tillräcklig mängd gransk ningar och utredningar. Vid utarbetning av planen bör i erforderlig utsträckning utredas planens miljökonsekvenser, inbegripande samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekven ser. Utredningarna bör täcka hela det området som uppskattningsvis betydelsefullt kan influe ras av planen. Vid miljökonsekvensbedömning behandlas även principer för att hindra eller mildra eventuella skadliga konsekvenser. Vid beredningen av delgeneralplan har strävan varit att identifiera och utreda betydande kon sekvenser föranledda av planen. Konsekvensbedömning har gjorts som specialistbedömningar, på basen av befintliga utredningar, litteratur och terrängbesök. Av generalplanens förverkling föranledda konsekvenser har bedömts betydande konsekvenser för områdes- och samhällsstruktur; trafik; industri, handel och näringsliv; samhälls- och energi ekonomi; natur och naturresurser; landskap, bybild, kulturarv och bebyggd miljö samt männi skors levnadsförhållanden och levnadsmiljö. Konsekvensbedömningarna kompletteras i samband med planens fortsatta beredning, på basen av bl.a. erhållen respons från olika intressegrupper. Konsekvensbedömningarna kompletteras i planförslagsskedet. 5.1 5.1.1 KONSEKVENSER FÖR MÄNNISKANS LEVNADSFÖRHÅLLANDEN OCH LEVNADSMILJÖ SOCIAL MILJÖ Delgeneralplanelösningen ger en möjlighet till ett mångsidigt socialt liv. Olika mötesplatser såsom skolan, idrottsplanen och parkerna möjliggör tillfällen att skapa människoförhållanden och att upprätthålla dem. De omfattande båthamnsområdena med sina gästhamnar samt tätorts- AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 42 (47) centrat i närheten av dem skapar naturliga möten mellan säsongsinvånare, turister och fasta invånare. 5.1.2 SERVICE Delgeneralplanelösningen koncentrerar servicen till det nuvarande centrumområdet, vilket möjliggör en lätt tillgång till service med olika typer av transportmedel. Servicen finns nära såväl fasta invånare som skärgårdsbor, båtfolk och säsongsboende som kommer till området med båt. 5.1.3 BOSTADSMILJÖ Planbestämmelserna möjliggör en bostadsmiljö som livas upp av småskaliga arbets- eller övernattningsutrymmen. Nya funktioner som orsakar buller eller miljöstörningar har inte placerats i närheten av bostadsområdena. Grönområdena bildar omfattande nätverk kring bostadsområden och inverkar positivt på invånarnas hälsa och välfärd. 5.1.4 SÄKERHET Funktioner som medför tung trafik har inte anvisats i anknytning till bostadsområdena, vilket främjar trafiksäkerheten. Även en ny broförbindelse och lättrafikleder förbättrar trafiksäkerheten. Invånarnas känsla av trygghet förbättras av tätare bostadsområden och den därmed ökande interna övervakningen. 5.1.5 REKREATION Runt tätorten ligger omfattande obebyggda grönområden som bildar stora nätverk och erbjuder olika typer av rekreationsmöjligheter. Riktgivande rekreationsleder har anvisats till rekreationsområdena. En del av lederna existerar redan. Längs stränderna anvisas flera badplatser och båthamnsområden. I närheten av tätorten har även flera små holmar och den större Högholmen anvisats för rekreationsanvändning. 5.2 KONSEKVENSER FÖR OMRÅDES- OCH SAMHÄLLSSTRUKTUREN Delgeneralplanen gör den befintliga tätorten mera kompakt och enhetlig. Nya bostadsområden har anvisats i närheten till service och i anknytning till befintliga bostadsområden och kommunalteknik. Utveckling av serviceformer i kärncentrat ökar deras tillgänglighet. 5.3 KONSEKVENSER FÖR ARBETSPLATSER OCH NÄRINGSVERKSAMHET Delgeneralplanen möjliggör utveckling av arbetsplatser och näringsverksamhet. Genom delgeneralplanen anvisas nya industri- och lagerområden. I centrumområdet möjliggörs en mångsidig näringsverksamhet både inom service, handel och turism. Stora båthamnsområden möjliggör uthyrning av båtplatser, tjänster för förvaring av båtar, gästhamnsfunktioner och utveckling av turismtjänster. 5.4 KONSEKVENSER FÖR NATUREN OCH NATURTILLGÅNGAR AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 5.4.1 43 (47) ALLMÄNT Delgeneralplanen har inga betydande konsekvenser för naturen eller naturtillgångarna. Som basuppgift för planläggningen har en naturutredning utarbetats för området. Utredningen har beaktats i planlösningen. 5.4.2 FÖR YT- OCH GRUNDVATTEN Grundvatten Delgeneralplaneområdet ligger inte i ett grundvattenområde. Ytvatten Delgeneralplanen har inga betydande konsekvenser för ytvattnen. Nybyggen anvisas inte till den omedelbara närheten av insjöarna. I område finns ett täckande vattenlednings- och avloppssystem till vilka nya byggnadsområden kan förenas. 5.4.3 FÖR BERGGRUNDEN OCH JORDMÅNEN Kompletteras i samband med planförslaget. 5.4.4 FÖR KLIMATET Planen medför inga betydande konsekvenser för klimatet. 5.4.5 FÖR VEGETATIONEN, NATURMÅLEN Mål i enlighet med skogslagen, vattenlagen och naturvårdslagen Utredningsområdet har ett rikt naturvärde. Enligt Faunatica Oy:s utredning finns det sammanlagt 92 mål med betydande naturvärden i planeringsområdet. Alla mål har beaktats i delgeneralplanen endera så att de ingår i MY-1-området eller genom luo-beteckningar. Mål som är värdefulla med tanke på naturens mångfald Alla mål har beaktats i delgeneralplanen endera så att de ingår i MY-1-området eller genom luobeteckningar. 5.4.6 FÖR DJUBESTÅNDET För fladdermöss I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga observationer av fladdermusrevir. För flygekorrar I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga observationer av flygekorrsrevir. För fågelbeståndet I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga beaktansvärda observationer av fåglars revir. 5.4.7 FÖR NATURSKYDDET I delgeneralplanen beaktas naturvärden som framkommit i naturutredningen. I området finns inga naturskyddsområden. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 5.4.8 44 (47) FÖR MILJÖSKYDDET För buller I delgeneralplanen ingår planbestämmelser för förebyggande av bullerskador. Bullerorsakande funktioner har inte anvisats i anknytning till boende. För luftkvaliteten I delgeneralplanen ingår planbestämmelser för förebyggande av försämrad luftkvalitet. Koncentreringen av service till centrum minskar behovet av att använda personbil i synnerhet för korta sträckor, vilket har positiva verkningar på luftkvaliteten. 5.5 5.5.1 KONSEKVENSER FÖR LANDSKAPET, BYBILDEN, KULTURMILJÖN OCH DEN BYGGDA MILJÖN FÖR LANDSKAPSBILDEN För planeområdet har utarbetats en separat landskapsutredning som har beaktats i samband med planläggningen. I och med att delgeneralplanen förverkligas förändras landskapet mest i de nya byggområdena på den norra sidan av byn Släts, i Grophagenområden, på den norra och västra sidan av byn Spikis och i Dalens skogsområden. 5.5.2 FÖR TÄTORTSBILDEN Då delgeneralplanen förverkligas blir tätorten mera kompakt, det värdefulla byggnadsarvet bevaras och nybyggen anpassas så att de bildar en del av den värdefulla tätortsbilden. 5.5.3 FÖR DEN BYGGDA KULTURMILJÖN OCH -LANDSKAPET För nationellt sett värdefulla landskapsområden och kulturmiljöer Dalsbruks nationellt sett värdefulla byggda kulturmiljö har identifierats genom planlösningar och skyddsbeteckningar. En stor del av det äldsta byggnadsbeståndet i tätorten har anvisats att skyddas och nybyggen har med hjälp av planbestämmelser styrts så att de anpassas till det befintliga byggnadssättet och landskapet. Genom att möjliggöra nybyggen i anknytning till gamla byggnader bildas en miljö som präglas av tidsmässig skiktning. För landskapsmässigt värdefulla landskapsområden och kulturmiljöer I landskapsplanen beaktas den nationella kulturmiljöavgränsningen som en värdefull kulturmiljö, som beaktats i delgeneralplanen på det sätt som nämns ovan. För fornlämningar En utredning av fornlämningar har utarbetats för planeområdet och de objekt som identifierats i utredningen har beaktats på plankartan. En fornlämning ligger i det nya APområdet och den bör därför beaktas noggrannare i samband med detaljplaneringen. 5.6 5.6.1 KONSEKVENSER FÖR TRAFIK FORDONSTRAFIK Trafikmängder Den nya bosättningen som kommer att ligga i delgeneralplaneområdet och som omfattar cirka 70 tomter och 200 nya invånare medför personbilstrafik i form av cirka 280 fordon i dygnet. Utöver detta behöver den nya bosättningen underhålls- och servicetrafik, vars mängd förblir under 15 fordon i dygnet. Vid bedömningen av invånar- och trafikmängder har det antagits att huvuddelen av det nya byggandet består av småhus. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 45 (47) Den nya bosättningen kommer till området i etapper. Av resorna i området sker huvuddelen med personbil. Enligt miljöministeriets handbok om trafikalstring är andelen personbilar av transportformerna cirka 82 %. De nya arbetsplatsområdenas trafikalstring beror mycket på vilken typ av verksamhet som placeras i områdena. Personalmängden vid ett för arbetsplatsområdena typiskt företag som verkar i en industrihall ligger kring 1–5 personer. Den trafik som företaget producerar ligger beroende på bransch kring 1–6 personbilsresor per dygn. Utöver detta bildas underhålls- och ärendetrafik samt distributionstrafik och övriga transporter. Ett företag producerar totalt cirka 12–20 fordonstrafikresor i dygnet. Vid bedömningen av trafikalstringen har det antagits att företagens verksamhetsutrymmen inte omfattar affärsutrymmen. 5.6.2 LÄTT TRAFIK Den lätta trafikens förhållanden förbättras efter att lättrafiknätet har kompletterats. Lättrafikleden som kommer att ligga längs landsväg 183 (Dalsbruksvägen) byggs längs avsnittet Slätsvägen (anslutning på Dalsbruks tätorts sida) – Dalen. Det nya avsnittet förbättrar trafiksäkerheten för bosättningen intill landsväg 183 (Dalsbruksvägen) och för arbetsplatsområdena och gör det möjligt att öka lättrafikens andel av fordonsformerna jämfört med dagens läge för olika typer av resor som riktas till Dalsbruks tätortsområde. En annan lättrafikled, avsnittet som ligger mellan fabriksområdet och Byholmen, förbättrar märkbart lättrafikens förhållanden. Den nuvarande förbindelsen till Byholmen går via en farlig anslutning och därför förbättrar en ny led både trafiksäkerheten och lättrafikens funktion och vidare ökar den även lättrafikens andel av fordonsformerna för resor som riktas till Dalsbruks tätort. 5.6.3 KOLLEKTIVTRAFIK För att höja kollektivtrafikens andel av fordonsformerna bör invånarmängden i Dalsbruks tätort öka betydligt från den nuvarande nivån. Då skulle kollektivtrafiken ha tillräckligt med användare och skulle bli konkurrenskraftig med personbilstrafiken. Det nuvarande kollektivtrafikutbudet är dock förhållandevis stort med tanke på tätortens storlek. Å andra sidan stöder den ökande bosättningen på lång sikt kollektivtrafikens möjligheter att bli ett konkurrenskraftigt alternativ för personbil i synnerhet för arbetsrese- och ärendetrafik till Kimito tätort och vidare till Åbo eller Salo. 5.7 5.7.1 KONSEKVENSER FÖR EKONOMIN REGOINENS NÄRINGSLIV Planen främjar näringslivets konkurrenskraft och förstärker internationell status genom att till dela näringslivet tillräckliga placeringsmöjligheter genom att utnyttja befintliga konstruktioner. 5.7.2 FÖR SAMHÄLLSTEKNISKA KOSTNADER Nya byggnadsområden kan anslutas till det kommunaltekniska nätverket. Den nya vägen och bron till Tyska holmen samt den nya hamnen som anvisats till holmen medför de största samhällstekniska kostnaderna. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 5.7.3 46 (47) FÖR ORDNANDE AV SERVICE Bostadsområdena ligger nära servicen i centrum och på så sätt kan service ordnas på ett lätt sätt. 5.8 FÖRHÅLLANDE TILL ÖVRIGA PLANER 5.8.1 PLANENS FÖRHÅLLANDE TILL RIKSOMFATTANDE MÅLSÄTTNINGAR FÖR OMRÅDESANVÄNDNING Planen främjar näringslivets konkurrenskraft och förstärker internationell status genom att till dela näringslivet tillräckliga placeringsmöjligheter genom att utnyttja befintliga konstruktioner. Planen förebygger, via planbestämmelser och genom planering av funktioners placering, olägenheter som kan förorsakas av buller, vibrationer eller luftföroreningar. Genom planbestämmelser och planering av funktioners placering har eftersträvats att förebygga och avlägsna för människors hälsa befintliga olägenheter och risker. Planen främjar väg och transportkedjors funktion samt utvecklar samarbete mellan olika trafikformer. Planen främjar bevarandet av värdefulla naturområdens och känsliga områdens mångfald enligt naturutredningens rekommendationer genom planens områdesreservationer och olika planbes tämmelser. I planen anvisas en värdefull byggd kulturmiljö och noggrannare planbestämmelser gällande den har fastställts. 5.8.2 FÖRHÅLLANDE TILL LANDSKAPSPLANEN Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes) har utarbetat en förteckning över mål som medför eventuell risk för storolyckor samt områden som dessa mål omges av (konsulteringszoner). Utlåtande bör begäras för planläggningsändringar och betydande byggande som sker i dessa områden. Dalsbruk centrala fabriksområde hör i sin nuvarande form inte till Tukes förteckning över anläggningar enligt Seveso II-direktivet, som behandlar kemikaliska ämnen som listats som farliga. Av denna anledning har landskapsplanens Tkem-beteckning och den därtill anknutna konsulteringszonen inte markerats i delgeneralplanen. I övrigt motsvarar markanvädningen i delgeneralplanen landskapsplanens reserveringar och bestämmelser. 6 PLANLÄGGNINGSSKEDEN 6.1 TIDIGARE PLANERING AV DALSBRUK Tidigare planering har beskrivits under punkt 2.11. 6.2 DELTAGANDE OCH SAMARBETE 6.2.1 INTRESSENTER På basen av preliminär granskning utgörs intressenter av: Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 - Markägare och områdets eller närområdens invånare - Kommunens förvaltning - Myndigheter - Egentliga Finlands NTM-central - Egentliga Finlands förbund - Egentliga Finlands landskapsmuseum - Museiverket - Trafikverket - Samhällsteknik vattentjänstverket telefonbolag elbolag trafikidkare (kollektivtrafiksleder) - Samfund och föreningar FN-Steel 47 (47) Företeckningen över intressenter kompletteras vid behov. Bilaga 1 Plan för deltagande och bedömning 7 PLANENS FÖRVERKLING På basen av markanvändnings- och byggnadslagen utarbetas generalplanen till grund för mer detaljerad planering och byggnation. Planen styr myndigheters och markägares verksamhet bl.a. enligt följande: Vid planering av åtgärder gällande markanvändningen bör ombesörjas att de inte försvårar generalplanens förverkligande. Vid beviljande av byggnadstillstånd bör vid områdens användning iakttas, att i generalplanen markerat användningsändamåls förverkligande inte försvåras. Generalplanen är inte i kraft på detaljplaneområden, men den fungerar som anvisning vid beredning eller ändring av detaljplan. Område avsett som byggnadsplats får inte genom lantmäteriförrättning ombildas till fastighet om åtgärden försvårar förverkligande av området till det ändamål som avsetts i generalplanen. Områdesreserveringar och bestämmelser i rättsverkande plan är bindande. Områdesreservationer bör dock tolkas med beaktande av delgeneralplanens generella karaktär; avgränsningar preciseras vid byggnadstillståndsbehandling och i samband med annat beslutsfattande. I Helsingfors 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy Maritta Heinilä Arkitekt SAFA Tapio Toropainen Utvecklingsdirektör, DI, YKS 257 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 24.2.2012 2 (47) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ......................................................................................................... 5 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ................................................................................................................................................ 5 1.2 KAAVAN TARKOITUS....................................................................................................................................................... 5 2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................. 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................................................................... 6 2.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS ............................................................................................................................................. 6 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ, MAISEMA JA ELÄIMISTÖ .......................................................................................................... 6 2.2.1 MAISEMARAKENNE, MAISEMAN HISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET ..................................................................... 6 2.2.2 MAISEMAKUVA ........................................................................................................................................................ 7 2.2.3 PINNANMUODOSTUS .............................................................................................................................................. 7 2.2.4 MAAPERÄ ................................................................................................................................................................. 7 2.2.5 PINTA- JA POHJAVESI ............................................................................................................................................... 8 2.2.6 KASVILLISUUS........................................................................................................................................................... 8 2.2.7 HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET ................................................................................................................. 9 2.2.8 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT ..................................................... 9 2.2.9 LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET .................................................................................................................. 10 2.2.10 NATURA-ALUEET ................................................................................................................................................. 10 2.2.11 LEPAKOT .............................................................................................................................................................. 11 2.2.12 LIITO-ORAVAT ...................................................................................................................................................... 11 2.2.13 LINNUSTO ............................................................................................................................................................ 11 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ............................................................................................................................................ 11 2.4 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIHISTORIALLISESTI SUOJELTAVAT KOHTEET ................................. 11 2.4.1 TAALINTEHTAAN HISTORIALLINEN TEOLLISUUSALUE RKY .................................................................................... 11 2.4.2 MUINAISJÄÄNNÖKSET ........................................................................................................................................... 15 2.5 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ ...................................................................................................................... 17 2.5.1 VÄESTÖ ................................................................................................................................................................. 17 2.5.2 TYÖPAIKAT ............................................................................................................................................................. 19 2.5.3 ELINKEINOT ............................................................................................................................................................ 20 2.5.4 LIIKETILAT............................................................................................................................................................... 20 2.6 PALVELUT ...................................................................................................................................................... 21 2.7 LIIKENNE ...................................................................................................................................................... 21 2.7.1 VESILIIKENNE ......................................................................................................................................................... 22 2.7.2 LIIKENNEMÄÄRÄT .................................................................................................................................................. 22 2.7.3 RASKAS LIIKENNE ................................................................................................................................................... 22 2.7.4 JOUKKOLIIKENNE ................................................................................................................................................... 23 2.7.5 KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO ................................................................................................................................. 23 2.7.6 LIIKENTEEN ONGELMAT ......................................................................................................................................... 24 2.7.7 LIIKENNETURVALLISUUS ........................................................................................................................................ 24 2.8 TEKNINEN HUOLTO. ..................................................................................................................................................... 24 2.9 MAANOMISTUS ...................................................................................................................................................... 24 2.10 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................................................................. 24 2.10.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET .......................................................................................... 24 2.10.2 MAAKUNTAKAAVA .............................................................................................................................................. 27 2.10.3 SEUTUKAAVA ....................................................................................................................................................... 28 2.10.4 OSAYLEISKAAVA .................................................................................................................................................. 29 2.10.5 ASEMAKAAVA ...................................................................................................................................................... 29 2.10.6 RANTA-ASEMAKAAVA ......................................................................................................................................... 30 2.10.7 RAKENNUSKAAVA ............................................................................................................................................... 30 2.10.8 RAKENNUSJÄRJESTYS .......................................................................................................................................... 30 2.10.9 RAKENNUSKIELTO ............................................................................................................................................... 30 2.10.10 MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT ................................................................................................ 30 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 3 (47) 3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................... 31 3.1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET ....................................................................................... 31 4 OSAYLEISKAAVA ......................................................................................................................... 32 4.1 4.2 4.3 4.4 KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT ......................................................................................................................... 32 MITOITUS ...................................................................................................................................................... 33 LIIKENNE ...................................................................................................................................................... 33 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................................... 34 4.4.1 ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN....................................................................................................................... 34 4.4.2 MUUT ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................................ 36 4.4.3 MUUT KAAVAMERKINNÄT ..................................................................................................................................... 38 4.4.4 LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ MUINAISMUISTOKOHTEISTA ............................................................... 40 4.4.5 LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ RAKENNUSSUOJELUKOHTEISTA ........................................................... 40 4.4.6 YLEISMÄÄRÄYKSET ................................................................................................................................................. 41 5 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................... 41 5.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN ................................................................................... 41 5.1.1 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ ..................................................................................................................................... 41 5.1.2 PALVELUT ............................................................................................................................................................... 41 5.1.3 ASUINYMPÄRISTÖ .................................................................................................................................................. 41 5.1.4 TURVALLISUUS ....................................................................................................................................................... 42 5.1.5 VIRKISTYS ............................................................................................................................................................... 42 5.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN ................................................................................................ 42 5.3 VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN ........................................................................................ 42 5.4 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN .................................................................................................... 42 5.4.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................................................. 42 5.4.2 PINTA- JA POHJAVESIIN ......................................................................................................................................... 42 5.4.3 KALLIO- JA MAAPERÄÄN ........................................................................................................................................ 43 5.4.4 ILMASTOON ........................................................................................................................................................... 43 5.4.5 KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ................................................................................................................ 43 5.4.6 ELÄIMISTÖÖN ........................................................................................................................................................ 43 5.4.7 LUONNONSUOJELUUN .......................................................................................................................................... 43 5.4.8 YMPÄRISTÖNSUOJELUUN ...................................................................................................................................... 44 5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN ................ 44 5.5.1 MAISEMAKUVAAN ................................................................................................................................................. 44 5.5.2 TAAJAMAKUVAAN ................................................................................................................................................. 44 5.5.3 RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA –MAISEMAAN ............................................................................ 44 5.6 VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN ..................................................................................................................................... 44 5.6.1 AJONEUVOLIIKENNE .............................................................................................................................................. 44 5.6.2 KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYKSIIN ........................................................................................................................... 45 5.6.3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEEN .................................................................................................................... 45 5.7 VAIKUTUKSET TALOUTEEN ........................................................................................................................................... 45 5.7.1 SEUDUN ELINKEINOELÄMÄÄN............................................................................................................................... 45 5.7.2 YHDYSKUNTATEKNISIIN KUSTANNUKSIIN.............................................................................................................. 45 5.7.3 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN .............................................................................................................................. 46 5.8 VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN .................................................................................................................. 46 5.8.1 KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN .............................................................. 46 5.8.2 SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN................................................................................................................................ 46 6 SUUNNITTELUVAIHEET ............................................................................................................... 46 6.1 TAALINTEHTAAN AIKAISEMPI SUUNNITTELU ............................................................................................................... 46 6.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ .................................................................................................................................. 46 6.2.1 OSALLISET .............................................................................................................................................................. 46 7 KAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 47 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 4 (47) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vesihuoltoverkosto Asemakaavojen kapasiteetti Kaavoitustilanne Liikenneverkosto Palvelurakenne Nykyinen maankäyttö Osayleiskaavakartta ja merkinnät MUUT KAAVAN TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI Taalintehtaan liike-elämän tilatarve-selvitys, Luotsaamo, 2011 Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011. Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2012. Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011 Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011. Luontoselvitys, Faunatica Oy, 2011. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, 2011. Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren henkilöliikenneselvitykset, 2009 Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2009 Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001 Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998. Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006. Köli-projekti, 2011 Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus. http://www.lounaispaikka.fi/. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 1 1.1 5 (47) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan n. 20 km päähän kunnan keskustasta Kemiöstä. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Saaristomereen, lännessä Dragsfjärdin järveen ja pohjoisessa Dalenin kylän peltoihin. Idässä aluetta rajaavat Stora Masugnsträsket ja Lilla Masugnsträsket. Alue kattaa Kemiönsaaressa Taalintehtaan keskustan tehdasalueineen sekä Sabbelsin, Hasselbackenin, Tordalen, Lemo bron ja Grophagenin asuinalueet sekä Slätsin ja Dalenin kyläalueet. Alueeseen kuuluvat lisäksi Taalintehtaan eteläpuoleiset Byholmenin, Tyska holmenin, Lysholmenin ja Högholmenin saaret. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee Dragsfjärdin suunnasta tuleva seututie 183, Taalintehtaantie, joka päättyy Taalintehtaalle. Kuva: ilmakuva-alueelta 1.2 KAAVAN TARKOITUS Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Taalintehtaan alueelle kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita; suuri osa taajamasta kuuluu Museoviraston RKY-rajaukseen ”Taalintehtaan historiallinen teollisuusympäristö”. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin rajausta koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa muiltakin osin kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet. Vahvistuessaan Taalintehtaan osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa aluetta koskevia asemakaavoja. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 2 2.1 2.1.1 6 (47) LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Osayleiskaava-alueen koko on noin 800 ha, josta maa-alueita on 585 hehtaaria (73%) ja vesialueita 215 hehtaaria (27%). Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria. Suunnittelualueelle sijoittuu useita rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). 2.2 2.2.1 LUONNONYMPÄRISTÖ, MAISEMA JA ELÄIMISTÖ MAISEMARAKENNE, MAISEMAN HISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET Kemiönsaaren Taalintehtaan osayleiskaava-alue kuuluu maisemamaakuntajaossa (Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Lounaismaahan ja sen alatyyppiin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Lounaisrannikkoa ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan maamme ehkä erityislaatuisimpana, vertaansa vailla olevana luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maisemallisesti saaristoalueen maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Maiseman tärkein peruselementti on meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Ulkomereltä rannikolle tultaessa pienet luodot ja saaret suurenevat vähitellen ja niistä rakentuu erilaisia vyöhykkeitä. Savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmasto on edullinen ja maaperässä on kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioiden ohella. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Saariston vyöhykejaossa Kemiönsaari kuuluu sisäsaariston vyöhykkeeseen. Saaristoalueen asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seudulle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sen ohella on sisäsaariston kalastajakylissä pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti. Rakentaminen on sijoittunut perinteisesti tiiviisti rantojen tuntumaan alaville alueille ja suojaisiin selänteiden alarinteisiin tai painanteisiin. Nykyaikainen rakentaminen sijoittuu asemakaavoitetuille alueille, jotka monesti poikkeavat tästä perinteisestä rakentamistavasta sijoittuen selänteille. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Selvitysalueelle tyypillisen maiseman perusrungon muodostavat kallioselänteet, savikkolaaksot, lahdesta kuroutuneet järvialtaat ja saaria ympäröivät vedet. Ihmistoiminta keskittyy rantojen tuntumaan. (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II; Ympäristöministeriö 1992) Maisemarakenteessa on selvästi havaittavissa koillis-lounaissuuntaisuutta kallioselänteissä sekä merenlahdesta kuroutuneissa järvialtaissa kuten Dragsfjärdenin järvessä. Alueelle on tyypillistä myös suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut. Korkeimmat huiput ovat kallioselänteille 47 metriä merenpinnan yläpuolella. Maaperä on hyvin kallioinen. Peltoja on viljelymaan puuttees- AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 7 (47) ta johtuen vähän ja nekin ovat sijoittuneet pääasiassa selvitysalueen pohjoisosassa sijaitseville laaksojen savikoille. Kallioiset kedot ovat yleisiä. Vesistöt ovat voimakkaasti läsnä alueen maisemarakenteessa. Meri vaikuttaa alueen eteläosassa ja muualla sisäjärvet; Lilla ja Stora Masugnträsket sekä Dragsfjärdenin järvi. 2.2.2 MAISEMAKUVA Taalintehtaan alueen maisemaa hallitsevat meri, sisäjärvet, ruukin historiallinen alue rakennuksineen sekä metsäiset kallioselänteet. Maisemalle on tyypillistä avautuvat merimaisemat ja suljetut metsät. Maisemassa on nähtävissä pienimuotoisuutta ja yllätyksellisiä näkymiä, kuten sisäjärvien maisemat selänteiden keskellä tai selänteiden väliset laaksot. Peltoja on vähän ja ne sijoittuvat pääasiassa vähiin savisiin laaksoihin tai selänteiden ja laakson vaihettumisvyöhykkeeseen. Ketoja on runsaasti kallioalueilla. Asutus on keskittynyt Taalintehtaan ruukin ympäristöön tai pieniin kyläkeskittymiin viljelymaiden lähettyville. Taalintehtaan historiallinen ruukin ympäristö muodostaa muusta ympäristöstä selkeästi poikkeavan maisemakokonaisuuden. Taalintehtaan maisemakuvassa näkyy kartanokulttuuriin liittyvien piirteiden vaikutus. Kartanon maiden ja perinteisten talonpoikaiskylien liepeille syntyi torppari- ja mäkitupa-asutusta. Kartanoiden kautta kulkeutui Suomeen myös eurooppalaista kulttuuriperinnettä edustava puutarhakulttuuri ja kartanokulttuuriin liittyvä rakentamistyyli. Rehevät puistot ja puutarhat sekä kyläympäristön siisteys ovat vielä nykyäänkin seudun tyypillinen piirre. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) 2.2.3 PINNANMUODOSTUS Taalintehtaan alueelle on tyypillistä suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut meren pinnantasosta korkeille kallioselänteille aina 47 metriin merenpinnan yläpuolelle. Lilla Masugnträsket on noin 14 metriä merenpinnasta ja Stora Masugnträsket noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Lännessä selvitysaluetta rajaava Dragsjärden on noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. 2.2.4 MAAPERÄ Selvitysalueen kallioperä kuuluu svekofennialaisen pääalueen suprakrustisen seurannan kallioperään. Kivilaatu on intermediääristä ja felsistä metavulkaniittia ja metasedimenttiä. Selvitysalueella kallioperä on nähtävillä avo- ja silokalloina. Laaksot ja järvet ovat muodostuneet kallioperän ruhjevyöhykkeisiin. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/) Kuva: Ote kallioperäkartasta. Taalintehtaan taajaman kohta on ympyröity. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/) AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 8 (47) Selvitysalueen maaperä muodostuu kallioselänteistä ja niiden välisistä laaksoista. Maaperä on pääasiassa kalliopaljastumaa tai kalliomaata. Kallioalueet käsittävät sekä avokalliot että ohuen että alle metrin moreenikerroksen peittämät kallioalueet. Alueen pohjoisosassa Dalenin kylän laaksossa on pieni saviesiintymä. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/ ) Kuva: Ote maaperäkartasta. Taalintehtaan taajaman kohta on ympyröity. http://geomaps2.gtk.fi/geo/) 2.2.5 (Lähde: PINTA- JA POHJAVESI Selvitysalue sijaitsee osittain Itämereen kuuluvalla Saaristomerellä. Meren lisäksi alueella sijaitsee makeanveden järviä, kuten Lämmokärret, Stora Masugnträsket, Lilla Masugnträsket ja Dammen. Järvet ovat toimineet vesivoiman lähteenä vanhassa masuunissa. 1700- ja 1800lukujen kartoissa Stora Masugnträsket on huomattavasti pienempi ja Lilla Masugnträsket on suurin piirtein samankokoinen kuin nykyisin. Järvien vedenkorkeutta säännösteltiin patojen avulla. Vesi johdettiin Dammenin kautta vanhalle masuunille vesivoimaksi ja edelleen nykyisen keskustan torialueen kautta mereen. Masuunin toiminnan loputtua Stora Masungträsketin veden korkeutta on nostettu patoamalla ja järvi on näin huomattavasti laajemmalla alalla. Samalla syntyi Lämmokärret. Nykyisin Lilla Masugnträsketistä virtaavat vedet on johdettu maanalaiseen putkeen, jonka purkupaikka Ruukinlahdessa (Bruksviken). Lännessä aluetta rajaa vuonomainen Dragsfjärden. Järvellä on vielä noin 2000 vuotta sitten ollut yhteys mereen. Maannouseman vuoksi yhteys on sittemmin kadonnut. Selvitysalueella on jokia ja puroja vähän ja ne ovat pituudeltaan lyhyitä. Selänteet ohjaavat pintavedet joko mereen tai alueen sisäjärviin. Stora Masugnträsketin ympäristössä on runsaasti soistuneita maa-alueita. Ympäristöhallinnon OIVA -palvelimen mukaan selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. (Lähde: Ympäristöhallinnon OIVA – ympäristöja paikkatietopalvelu, http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp) 2.2.6 KASVILLISUUS Kaava-alue sijaitsee kasvimaantieteellisesti hemiboreaalisella vyöhykkeellä eli tammivyöhykkeellä. Alue on luonnonoloiltaan mielenkiintoinen, mantereisen ja mereisen vaikutusten kohtaamispaikka. Kasvuolot ovat tällä lounaisella rannikkovyöhykkeen suunnittelualueella muuta maata suotuisammat, mikä näkyy suunnittelualueen korkeina lajimäärinä. Osayleiskaava-alue on luonnoltaan monipuolinen, jolle on ominaista pienipiirteinen vaihtelu. Luontotyyppikohteet ovat suunnittelualueella hyvin pienialaisia ja pirstoutuneita. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 9 (47) Taalintehtaan suunnittelualueella sijaitsee koko maassa harvinaisia tai luonnon monimuotoisuuden kannalta ns. avainbiotooppeja, kuten reheviä lehtolaikkuja, paisteisia etelänpuoleisia rinteitä (ja niillä sijaitsevat keto- ja kallioluontotyypit) sekä ojittamattomia tai reheviä soita. Harvinaisia ketoja, eli kuivia niittyjä, esiintyvät poikkeukselliset kasvuolosuhteet omaavilla etelään päin avautuvilla vuorenrinteillä, joissa paahteisuus ja mereisyys vaikuttavat erikoiseen kasvuympäristöön. Taalintehtaan alueella sijaitsevat lehdot ovat suojelemisen arvoisia. 2.2.7 HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Taalintehtaan alueen luonnon erityisiä huomionarvoisia ympäristöjä ovat merelle ja etelään avautuvat vuoririnteet, joiden paahteinen ja merellinen kasvuympäristö on tavanomaisempaa saaristossa. Erityinen kasvuympäristö mahdollistaa esiintymisen jo harvinaisille kuiville niityille eli kedoille. Selvitysalue on luontoarvoiltaan varsin rikas. Faunatica Oy:n selvityksen mukaan luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita on suunnittelualueella yhteensä 92 kappaletta. Selvityksen mukaan Taalintehtaan arvokkaimmiksi luontokokonaisuuksiksi nousevat: 2.2.8 Masugnträsketin ranta-alueet ja Lilla Masugnsträsketin lounaispuoleinen kallio- ja metsäalue Rehevien ja harvinaisten luontotyyppien keskittymä, joka käsittää Vaktkojsberginin pohjoisreunan, Sabbelsin itäpään ketoalueen ja sen pohjoispuoliset lehtokuviot, pitkänomaisen pähkinäpensaslehto ja sen viereisen luonnontilaisen metsäalueen sekä näiden koillispuolella pienen puronotkon Todalenin pohjoispuolen kalliometsäkokonaisuus ja Lämmokärretin alue Dragsfjärdenin itärannan jyrkkä, yhtenäinen rinnejakso Stora Masugsträsketin länsirannan rakentamattomat ranta-alueet Valtakunnallisesti arvokas vuorimukin kasvupaikkojen kokonaisuus selvitysalueella LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Kaava-alueella on metsälain mukaan 50 kpl erityisen tärkeäksi arvioituja elinympäristöjä, joista 19:sta havaittiin lisäksi uhanalaisen luontotyypin esiintymä. Muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymiä on suunnittelualueella yhteensä 37 kpl. Näillä kohteilla esiintyi erityisesti perinnebiotooppeja, mm. ketoja ja metsälain piiriin kuulumattomia suokuvioita, runsaslahopuisia metsiä sekä muita elinympäristöjä. Arvokkaiden elinympäristöjen rajauksista 27:llä havaittiin myös uhanalaisen luontotyypin esiintymä. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 10 (47) Kuva: Faunatica Oy:n laatima kartta suunnittelualueen luonnonkohteista 2.2.9 LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET Kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojelualueita. 2.2.10 NATURA-ALUEET Kaavoitettavalla alueella ei ole Natura-alueita. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 11 (47) 2.2.11 LEPAKOT Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä. 2.2.12 LIITO-ORAVAT Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä. 2.2.13 LINNUSTO Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja huomionarvoisten linnustojen elinpiireistä. 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Taalintehtaan rakennettu ympäristö kuuluu suurelta osin osaksi historiallista teollisuusympäristöä ja se on kuvattu kohdassa 2.4.1. Lisäksi osayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi maisemallisesti merkittävää jälleenrakennuskauden ympäristökokonaisuutta: Slätsin kylä ja Byholmenin saaren länsiosa. Kuva: Slätsin rakennettua ympäristöä. 2.4 2.4.1 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIHISTORIALLISESTI SUOJELTAVAT KOHTEET TAALINTEHTAAN HISTORIALLINEN TEOLLISUUSALUE RKY Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa toimii edelleen rautatehdas. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 12 (47) Taalintehtaan ruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu kuljetusyhteyksien kannalta erinomaiselle paikalle. Teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää. Vanha ruukinpaikka on Lilla Masugnträsketistä mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on harmaakivestä ja tiilestä rakennetun masuunin raunio ja sen ympärillä raastuvan, pasutusuunin ja hiilihuoneen perustuksia. Etelään masuunista on slagitiilestä ja punatiilestä rakennettu valimo sekä tiilinen konepaja sekä ruuvi- ja mutteritehdas. Uudempi tehdasalue, jonka vanhimmat osat ovat 1920-luvulta ja jota on rakennettu etenkin 1930-luvulla ja 1970-luvulla, on perustettu Skeppsholmenin saarelle. Skeppsholmen on liitetty penkereellä mantereeseen. Työntekijöiden ja virkailijoiden asuinrakennukset muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen, historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden 1700-luvulta nykypäiviin. Vanhimmat Taalintehtaan hirsiset 1700-luvun työväenasunnot sijaitsevat ns. Norrbackenin etelärinteellä. Kaksikerroksinen työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain slagitiilestä muurattua kasarmia 1800-luvun lopulta. Omaa erikoista rakennustyyppiään ovat Taalintehtaan kaksikerroksiset luhtikäytävätalot 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1930-luvulla Taalintehtaalla on rakennettu runsaasti työväenasuinrakennuksia. 1900-luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista edustaa Nedre Sabbelsin yhtenäinen asuinrakennusten ketju. Kuva: Taalintehtaan slagitiiliset hiiliuunit, taustalla kunnantalo. Kuva: Maritta Heinilä 2011. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 13 (47) Kuva: Taalintehtaalla työväestölle on rakennettu luhtikäytävärakennuksia 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta. Kuva: MV/RHO Johanna Forsius 2007. Kuva: Taustalla Taalintehtaan sataman empirerakennukset, joissa ovat sijainneet talli, viljamakasiini ja varasto. Vasemmassa yläkulmassa tehtaan konttori. Kuva: Maritta Heinilä 2011. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 14 (47) Merenrannassa on kaksitoista slagitiilestä 1880-luvulla rakennettua hiiliuunia ja vanhassa laivarannassa empiretyyliset talli, viljamakasiini ja varastorakennus. Myös 1921 alunperin metodistikirkoksi rakennettu Taalintehtaan kirkko ja koulurakennus ovat slagitiilestä. Ruukinkartanoita Taalintehtaalla on kaksi. Vanhempi vuodelta 1762 sijaitsee puistoineen rantaan viettävässä rinteessä. Toista, 1874 valmistunutta kartanoa on uusittu 1936. Konttorirakennus, jossa on ollut virkailijoiden asuntoja, periytyy ilmeisesti 1700-luvulta tai 1800-luvun alusta. Empiretyylinen virkailijarakennus on 1800-luvun puolivälistä. (Lähde:Museovirasto. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919, 2011) Edellä mainittu RKY rajaus on myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön aluekokonaisuus. Alue on merkitty maakuntakaavaluonnoksessa 2010 maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun ympäristön aluekokonaisuudeksi, merkinnällä sra- 1002 : Taalintehtaan vanha teollisuusalue. Merkintä on kohdistettu Taalintehtaan ruukin paikalle. Kuva: Ote maakuntakaavaluonnos 2010 kulttuuriperintö-liitekartasta. Siniliilalla rajattuna Taalintehtaan vanha teollisuusalue. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 15 (47) Kuva: Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus 2.4.2 MUINAISJÄÄNNÖKSET Osayleiskaavaa varten tehtiin muinaisjäännösinventointi syksyn 2011 aikana (kenttätyöt suoritettiin 11.-14-10.2011). Inventoijana toimi Esa Laukkanen Varsinais-Suomen Maakuntamuseon palkkaamana. Taalintehtaan suuren tehdasalueen pohjoispuolisista alueista inventoitavina oli Stora Masugnsträsketin järven länsipuolisia ja lounaispuolisia maastoja Dragsfjärdin järvenrantaan ja merenrantaan sekä niiden väliseen kannakseen asti, Lilla Masugnsträsketin järven ympäristöjä noin 400 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 16 (47) metrin säteellä, merta lähinnä olevat kalliot Grophagenista länteen ja tehdasalueen eteläpuolella olevat saaret Lysholmen, Tyska holmen, Byholmen ja Högholmen. Aiemmat arkistoidut arkeologiset selonteot Taalintehtaan alueesta eivät olleet kovin tarkkoja. Vuoden 1886 kesältä on Volter Högmanin mainintoja havainnoista, jotka hän oli kirjannut muistiin Dalin kylästä läheltä Taalintehdasta. Niissä on Dalista tai sen lähistöltä merkintöjä yhdestä mahdollisesta hautarauniosta (vrt. inventointikohde n:o 3) ja lisäksi yhdestä luonnonkivikosta. Vuonna 1932 on Hildur Planting liikkunut tekemässä arkeologista inventointia Kemiönsaarella, mutta hän ei ole merkinnyt inventointinsa yleiskarttaan mitään kohteita Taalintehtaalta. Harrastaja-arkeologitoiminta on ollut Kemiönsaarella varsinkin 1980-luvulla vilkasta ja hyvin järjestettyä. Sen toiminnan kautta on opettaja Hans Myhrmanin löytämänä tullut tietoon Taalintehtaalta kvartsi-iskosten löytöpaikka, jonka on katsottu merkitsevän kivikautisen asuinpaikan sijaintia lähellä Lilla Masugnsträsketin järveä (vrt. inventointikohde n:o 2). Taalintehtaan alueelta tunnettiin entuudestaan Masugnsträsketin kohteen lisäksi kohde Taalintehtaan rautaruukin historialliset rakennukset, rakenteet yms(vrt. inventointikohde n:o 1). Inventoinnin kenttätyö rajoittui havainnointiin, mikä kohdistui maanpinnan muotoihin ja niiden perusteella mahdollisesti erottuviin vanhoihin kivi- ja maarakenteisiin sekä mahdollisten erilaisissa maaleikkauksissa näkyvien löytöalueitten etsintään. Muita, enemmän aikaa vaativia kenttätyömenetelmiä, kuten koekuoppaverkostojen kaivamista, ei ollut käytössä. Vanhaa karttaaineistoa käytiin läpi inventointia valmisteltaessa. Tarkastelun alla oli siten Dalin kylän tiluskarttoja sekä vuoden 1855 paikkeille ajoittuva niin sanottu Kalmbergin kartta ja vuoden 1881 tienoilta oleva ”Senaatin kartta”. Inventoinnissa lokakuussa 2011 löytyi Taalintehtaan alueelta viisi sellaista kohdetta, jotka on mahdollista katsoa alustavasti muinaisjäännöksiksi. Niiden inventointinumerot, kohdenimet, alustavat muinaisjäännöstyypit ja ajoitukset ovat seuraavat: n:o 4: Sabbelsviken 1, hautapaikat: hautaröykkiöt, pronssi- ja/tai rautakautinen n:o 5: Sabbelsviken 2, hautapaikat: hautaröykkiöt (kaksi kivirakennetta), pronssi- ja/tai rautakautinen n:o 6: Dahlsbyskogen, kivirakenteet (kaksi kivilatomusta vierekkäin): latomukset, ajoittamaton n:o 7: Valsverksholmen, teollisuushistorialliset muinaisjäännökset (kanava ja kivirakenteita), historiallinen n:o 8: Lilla Masugnsträsket, kivirakenteet: latomukset, ajoittamaton Inventointikohteet numeroilla 9 (Grophage-skogen) ja 10 (Stora Masugnsträsket) ovat lajiltaan tunnistamattomia ja ajoittamattomia. Ne ovat muinaisjäännösinventoinnissa luokiteltu, ei muinaisjäännösten, vaan niin sanottujen muiden kohteiden luokkaan. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 17 (47) Kuva: Kartta muinaisjäännösten löytöpaikoista (lähde:Esa Laukkanen) 2.5 2.5.1 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ Kemiönsaaren kunnassa on 7191 asukasta. Taalintehtaan osa-alueella asuu vakituisesti 1503 asukasta. Taalintehtaalla on 1128 asuntoa, joista 794 on vakituisesti asuttuja. Taalintehtaan osaalueella on 226 vapaa-ajan asuntoa. (Tilastokeskus/Asuminen 19.4.2011) Trygga Skärgårdsboendet ry:n kyselyn mukaan yhdessä vapaa-ajan asunnossa asuu keskimäärin 2,4 henkilöä. Tämän mukaan Kemiönsaarella on n. 10700 vapaa-ajan asukasta. Neljännes näistä on samalla AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 18 (47) myös kunnan vakituisia asukkaita. Näin ollen vapaa-ajan asukkaiden todellinen määrä on n. 8000 hlöä. Kemiönsaaren kunnan väkiluku on laskenut vuosittain. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä. Sisäänmuutto ei ole pystynyt tasoittamaan ikärakennetta, vaikkakin sisäänmuuttoa on enemmän kuin poismuuttoa. (Tilastokeskus, Seutunet 13.5.2011) Vuosi Väkiluku Väkiluvun muutos % 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8358 8371 8325 8262 8199 8134 8041 7975 7836 7751 7709 7663 7619 7560 7529 7491 7462 7425 7383 7303 7298 7191 -0,57 0,16 -0,55 -0,76 -0,76 -0,79 -1,14 -0,82 -1,74 -1,08 -0,54 -0,60 -0,57 -0,77 -0,41 -0,50 -0,39 -0,50 -0,57 -1,08 -0,07 -1,47 Nettomuutto 20 26 -31 -10 11 -26 -27 -20 -58 0 -31 27 21 23 11 14 18 22 16 -51 29 -36 (Väliluvun muutos ja kehitys 1980-2010, Tilastokeskus 13.5.2011) Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2010 Dalsbruk (322201) Ikä 95 90 - 94 85 - 89 80 - 84 75 - 79 70 - 74 65 - 69 60 - 64 55 - 59 50 - 54 45 - 49 40 - 44 35 - 39 30 - 34 25 - 29 20 - 24 15 - 19 10 - 14 5-9 0-4 100 80 60 40 20 Miehet 0 20 40 60 Nais et SeutuNet Vuoden 2011 os a-aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /Väes tötilas to AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 80 100 24.2.2012 19 (47) Väestö ikäryhmittäin Kemiönsaaren kunnassa 1980 - 2010 ja ennuste 2010 - 2030 T oteutunut väes tö Väes töennus te 6 000 Alle 15-vuotiaat 15 - 64-vuotiaat 5 000 Yli 65-vuotiaat 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /Väes tö Kesämökit rakennusvuoden mukaan osa-alueittain 2010 Kimitoön - Kemiönsaari Kimito storområde - suuralue (3221) Dragsfjärd storområde - suuralue (3222) Västanfjärd storområde - suuralue (3223) Kesämökkejä yhteensä 4 575 1 318 2 494 751 Kimito - Kemiö (322101) Pedersjö (322102) Gesterby-Tjuda (322103) Norrlångvik (322104) Mjösund (322105) Dahlby (322106) Kila - Kiila (322107) Dalsbruk (322201) Dragsfjärd-Ölmos (322202) Björkboda (322203) Hitis - Hiittinen (322204) Västanfjärd-Lammala (322301) Nivelax (322302) Södersundvik-Vestlax (322303) 50 134 155 165 353 199 262 227 290 114 1 863 413 51 287 0% 20% 40% 60% 80% 100% Os uus kes ämökeis tä -1920 1921 - 1959 1960 - 1979 1980 - 1989 1990 - 1999 2000 - 2010 T untematon SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /As uminen 2.5.2 TYÖPAIKAT Kemiönsaareen kunnassa merkittävä osa työpaikoista on teollisuudessa ja siihen olennaisesti liittyvässä kuljetus- ja varastointi toiminnassa. Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kauppa ovat myös suurimpia työllistäjiä. Kunnan työllisyysaste on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, vaihdellen 2000-luvulla n. 70-74 % tuntumassa, kun on laskettu 18-64-vuotiaiden työllisten osuus koko ikäluokasta. Työpaikkaomavaraisuus on Kemiönsaaren kunnassa hieman alle 90 %. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 20 (47) Työpaikat toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2009 C T eollis uus Q T erveys - ja s os iaalipalvelut G T ukku- ja vähittäis kauppa A Maa-, mets ä- ja kalatalous P Koulutus F Rakentaminen H Kuljetus ja varas tointi O J ulkinen hallinto ja maanpuolus tus I Majoitus - ja ravits emis toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. S Muu palvelutoiminta X T oimiala tuntematon J Informaatio ja vies tintä K Rahoitus - ja vakuutus toiminta B Kaivos toiminta ja louhinta R T aiteet, viihde ja virkis tys L Kiinteis töalan toiminta D Sähkö-, kaas u- ja lämpöhuolto E Ves i-, viemäri-, jäteves i-, jätehuolto 0 Miehet Nais et 100 SeutuNet T oimiala T OL 2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: T ilas tokes kus /T yös s äkäynti 2.5.3 200 300 400 500 Henkilöä ELINKEINOT Taalintehdas on haasteellinen yritysympäristö. Asukaspohja ei ole riittävä monipuolisten, ympärivuotisten palvelujen ylläpitäjäksi. Sesonkivaihtelut ovat erittäin suuret, sillä kesäkaudella asiakasmäärät moninkertaistuvat. Tämä myös mahdollistaa nykyisen palvelutason. Taalintehtaalla sijaitsee 39 kaupan ja palvelualan yritystä, sekä 4 tuotannollista yritystä ja yksi iso terästehdas. Taalintehtaan yritykset ovat pääasiassa pieniä mikroyrityksiä. Kesäsesongin aikaan yrityksissä on useampia työntekijöitä. Taajaman nykyinen palvelutarjonta on melko kattava ottaen huomioon ympärivuotiset asiakasmäärät. Terästehdas, sekä joukko pienempiä tuotantoyrityksiä muodostavat Taalintehtaan teollisuusklusterin, joka on keskittynyt satama-alueen teollisuushalleihin. Terästehtaalla on myös yksityinen teollisuussatama, joka on toiminnassa ympäri vuoden. 1990-luvulla kunta kunnosti yhden kerrostaloistaan toimistotiloiksi: DIT-center. Tavoitteena oli saada uutta liiketoimintaa sijaintivapaasta toiminnasta. Tänä päivänä DIT-centerin tiloista on käytössä vain kolmannes. Veneiden talvisäilytys, vuokraus, huolto, vierassatama palveluineen ja laituripaikat muodostavat yhden Taalintehtaan liike-elämän keskittymistä. 2.5.4 LIIKETILAT Taalintehtaalla on, Tilastokeskuksen tietojen mukaan, teollisuus- ja varastorakennuksia yhteensä 15 kpl ja liike- ja toimistorakennuksia 29 kpl. Yritystoiminnan käytössä on yhteensä 70 402 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 21 (47) m2, joista vapaana on 9820 m2 (Tilanne keväällä 2011). Teollisuushallit ovat osittain huonokuntoisia, eivätkä nykyisellään sovellu liiketoimintaan. Ne eivät edesauta liiketoiminnan kehittämistä ja kannattavuuden nostoa. Vapaata hallitilaa ei juuri ole. Vapaata teollisuustilaa on 3400 m2. Pienvenepalveluiden osalta vapaana oleva tila ei sovellu sellaisenaan liiketoiminnan käyttöön. Tällaista tilaa on vapaana noin 3000 m2. Vapaana olevista liike- ja toimistotiloista puolet on kunnostuksen alla. Tilat ovat käyttövalmiudessa arvioiden mukaan muutaman vuoden kuluttua. Vapaata liike- ja toimistotilaa on 3420 m2. 2.6 PALVELUT Kaupan ja palvelualan yrityksistä kaksi ovat päivittäistavarakauppoja, kuusi tarjoaa ravitsemuspalveluita ympärivuotisesti ja neljä majoitusta. Taajamasta löytyvät mm. asiamiesposti, matkahuolto, apteekki, pankki, huoltoasema, vapaa-ajan merkkiliikkeitä, sisustusliike, Alko ja kunnantoimisto. Hyvinvointi-, rakennus-, maansiirto-, veneily- ja muiden palvelualojen yritysten tarjonta on kattavasti edustettuna. Liite 6 2.7 Palvelurakenne LIIKENNE Taalintehtaan taajama sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläosassa. Matkaa Kemiön taajamaan on noin 25 km, Turkuun on noin 85 km ja Saloon noin 72 km. Osayleiskaava-alue sijoittuu maantien 183 (Taalintehtaantie) eteläpuolelle. Taalintehtaan taajamalle on tunnistettu seuraavia ominaispiirteitä liikenteen osalta: Vesiliikenne. Taalintehdas on tärkeä saaristoliikenteen satama. Sieltä on säännöllistä yhteysalueliikennettä Turun saaristoon sekä FN-Steelin satama, joka palvelee tehtaan kuljetustarpeita Taalintehdas on tärkeä saaristoon vietävän tavaran lastauspaikka Taalintehdas on vilkas vierailukohde kesällä. Taalintehdas on myös suosittu veneiden miehistönvaihtopaikka. Liikenteen kausivaihtelut. Liikenteen osalta liikennemäärät kasvavat voimakkaasti kesällä. Taajamarakenne on osin hajautunut. Taajama jatkuu tehdasalueelta merelle päin Byholmen, Lystholmen ja Högholmen alueilla, näille alueille kulku on tehdasalueen kautta. Hieman taajamasta irti olevia alueita ovat Släts ja Todalen. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 22 (47) Taalintehtaan taajaman tieverkon rungon muodostavat maantie 183 (Taalintehtaantie) ja pääkadut Tehtaantie, Tullimäentie ja Hertsbölentie. Maantie 183 (Taalintehtaantie) on sisääntulotie taajamaan. Tehtaantie ja Tullimäentie muodostavat rengasyhteyden Taalintehtaan taajaman halki. Tämän yhteyden läheisyydessä ovat taajaman kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Yleisiä teitä suunnittelualueella ovat Kasnäsin suuntaan johtava mt. 12053 (Söderlångvikintie) ja Västänfjärdin suuntaan johtava mt. 12058 (Hertsbölentie). Liite 5 2.7.1 Liikenneverkosto VESILIIKENNE Vesiliikenne on merkittävä liikennemuoto Taalintehtaalla. Taajamassa sijaitsee yhteysalussatama, jonka kautta hoidetaan ympärivuotisesti erilaisia kuljetuksia ja henkilöliikennettä saaristoon. Taalintehtaan kautta kuljetetaan saaristoon huomattava määrä erilaista materiaalia. Yhteysaluksen laiturin alueelle ja muualle taajamaan välivarastoidaan saaristoon kuljetettavaa tavaraa. Alueella sijaitsevalla FN-Steelin terästehtaalla on oma satama, jonka kautta hoidetaan tehtaan vienti- ja tuontikuljetuksia. Satama on vain yrityksen omassa käytössä. Näiden satamien lisäksi Taalintehtaalla on sekä vierasvenesatama, että useita pienvenesatamia. Vierasvenesatamassa on 140 venepaikkaa. Muita pienvenesatamia ovat Lysholmen 94 paikkaa ja Pähkinämäki 64 paikkaa. Taajaman reuna-alueilla Hasselbackenissa sekä Grophagintien ja Bergerströmintien liittymän alueella on useita venepaikkoja. Taalintehdas on suosittu veneilykohde, alueella on hyvät palvelut veneilijöille sekä sieltä vuokrataan paljon veneitä. Suosiota lisää hyvät kulkuyhteydet Turkuun ja Helsinkiin. 2.7.2 LIIKENNEMÄÄRÄT Taajaman ja taajamasta lähtevien maanteiden liikennemäärät ovat suuruusluokaltaan maltillisia. Liikennemäärät eivät aiheuta ongelmia teiden kapasiteetin suhteen, vaikka ne kasvaisivat nykyisistä määristä merkittävästi. Liikenne-ennuste ei tue liikennemäärien huomattavaa kasvua. Liikenne-ennusteen mukaan liikenteen kasvu on lähes huomaamatonta. Hiljaisilla teillä liikennemäärät kääntyvät laskusuuntaan. Raskaan liikenteen määrä on suunnittelualueella kohtalainen. Maantien 183 (Taalintehtaantie) raskaan liikenteen määrään vaikuttavat mm. terästehtaan kuljetukset, taajaman huoltoliikenne ja veneilyyn liittyvät kuljetukset. Maanteillä 12053 ja (Söderlångvikintie) 12058 (Hertsbölentie) raskaan liikenteen määrä on vähäinen. Kesäaikana liikennemäärät nousevat vilkkaimmilla osuuksilla lähes 20 %. Liikennemäärän nousuun vaikuttavat mm. alueen suosio kesämökkialueena ja turistikohteena sekä veneiden miehistönvaihtopaikkana. 2.7.3 RASKAS LIIKENNE Raskaan liikenteen pääreitti on maantie 183 (Taalintehtaantie). Taajaman sisällä raskas liikenne käyttää tällä hetkellä erityisesti Tehtaantietä, Tallimäentietä, Stallbackintietä, Malmintietä ja Kolapakantietä. Taajaman kaupallisista palveluista suurin osa on näiden yhteyksien varrella. Näiden katujen kautta kuljetaan myös venesatamiin sekä yhteysaluksen satamalaiturille. Raskas liikenne on suurimmalta osalta FN-steelin tehtaan liikennettä, jakelu- ja joukkoliikennettä. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 2.7.4 23 (47) JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen kannalta merkitystä on lähinnä Taalintehtaalta Turkuun suuntautuvalla työmatkaliikenteellä sekä kunnan sisällä Taalintehtaan taajamasta Kemiön taajaman alueelle suuntautuvalla työmatkaliikenteellä. Kesäisin joukkoliikennettä hyödyntävät Taalintehtaalla veneiden vaihtomiehistöt. Taalintehtaan taajamasta on hyvä palveluntarjonta mm. Turun ja Salon sekä edelleen Helsingin suuntiin. Myös Kasnäsin suuntaan on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Taalintehtaan ja Turun välillä ajetaan arkisin noin tunnin vuorovälillä tärkeimpinä opiskelu- ja työssäkäyntiaikoina. Lisäksi ajetaan muutamia asiointia palvelevia vuoroja päivillä sekä iltavuoroja. Taalintehtaan ja Salon väliset vuorot mahdollistavat lähinnä toisen asteen opiskeluun liittyvien matkojen tekemisen. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ajatellen tarvetta jatkossa on todennäköisesti tiheämmälle Kemiönsaaren kunnan palveluliikenteelle sekä koululaisvuoroille. Ikääntyvä väestö voi aiheuttaa tarvetta loma-asutusta palvelevalle kutsuohjatulle joukkoliikenteelle. 2.7.5 KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO Taalintehtaan kevyen liikenteen verkko on varsin kattava taajama-alueella. Kuva: Nykyinen kevyen liikenteen verkko. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 2.7.6 24 (47) LIIKENTEEN ONGELMAT Taalintehtaan alueella on tunnistettu seuraavat liikenteen ongelmat: - - - 2.7.7 Kausivaihtelut. Liikennemäärät kasvavat kesällä noin 20 % muun ajan liikennemäärästä. Sesonki on melko lyhyt, mutta vilkas. Venepaikkoihin liittyvä pysäköinti. Taalintehdas on suosittu veneiden vuokrauspaikka sekä traileriveneilijöiden veneen vesillelaskupaikka. Kesäaikaan taajamassa ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja veneilijöiden tarpeisiin. Saaristoon menevien tavaroiden välivarastointi yhteysaluksen laiturilla johtaa keväisin siihen, että satama-alueelle välivarastoidaan saaristoon kuljetettavaa materiaalia. Nämä tavarat tukkivat yhteysaluksen sataman lähiympäristöä. Byholmenille johtava silta on kapea. Sillalla kaksi ajoneuvoa eivät mahdu kohtaamaan. Silta on turvaton kevyelle liikenteelle. LIIKENNETURVALLISUUS Turunmaan seudulle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma (Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2009, Tiehallinto, Turun tiepiiri.). Suunnitelmassa on esitetty neljä toimenpidettä suunnittelualueelle: - 2.8 Taalintehtaantie - Slätsintie liittymät, taajamamerkin siirtäminen Slätsintien eteläisemmän liittymän kohdalta pohjoisemman liittymän yhteyteen Kevyen liikenteen väylä (välille Kirkonkyläntie – Slätsintien eteläinen liittymä) n. 5,3 km Söderlångvikintie, heijastinvarsien lisääminen keskisaarekkeelliseen suojatiehen (1suojatie, yhteensä 4 heijastinta) Söderlångvikintie Dragseidintie/Sapelintie liittymä, liittymän katkaiseminen (korvaava yhteys olemassa) (1 kpl kaksipuolinen kavennus) TEKNINEN HUOLTO Osayleiskaava-alueella on kattava kunnallistekninen verkosto. Liite 2 2.9 Vesihuoltoverkosto MAANOMISTUS Kaava-alueen laajuudesta johtuen jakautuu maanomistus lukuisille yksityisille ja yleisille tahoille. Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria. 2.10 SUUNNITTELUTILANNE 2.10.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa 2008. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 § 2 momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 25 (47) kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 26 (47) Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. Suurin osa Taalintehtaan taajamasta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 27 (47) 2.10.2 MAAKUNTAKAAVA Kuva: Ote Varsinais-Suomen Maakuntakaavaehdotuksesta Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymä, ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa on mm. seuraavia osayleiskaava-aluetta koskevia merkintöjä: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. MRV MAA- JA METSÄTALOUS-/ RETKEILY- /VIRKISTYSALUE Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 t/kem 28 (47) TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille (TKem) on määritelty Sevesodirektiiviin perustuva konsultointivyöhyke. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. sra-123 MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt.Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. YHTEYSALUSSATAMA ET 801 Taalintehtaan puhdistamo 2.10.3 SEUTUKAAVA Vahvistuessaan Varsinais-Suomen maakuntakaava korvaa entisen seutukaavan. Vahvistetussa seutukaavassa on alueelle esitetty mm. teollisuus-, taajama-, maa- ja metsätalous- ja suojelualueita sekä alueen pääasiallinen tieverkko. Kuva: Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 29 (47) 2.10.4 OSAYLEISKAAVA Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1999 hyväksytty Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava. Kuva: Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava 2.10.5 ASEMAKAAVA Suunnittelualueelle on tehty useita asemakaavoja, joiden kattama pinta-ala on n. 250 hehtaaria suunnittelupinta-alasta. Kuva: Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetut alueet. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 Liite 3 30 (47) Asemakaavojen kapasiteetti 2.10.6 RANTA-ASEMAKAAVA Suunnittelualueesta Högholmenin saari kuuluu 9.11.1994 hyväksyttyyn rantakaavaan, jossa Högholmen on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kuva: Ote ranta-asemakaavasta vuodelta 1994. 2.10.7 RAKENNUSKAAVA Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on vahvistettu 5.7.1985. Liite 4 Kaavoitustilanne 2.10.8 RAKENNUSJÄRJESTYS Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2008. Rakennusjärjestys astui voimaan 1.2.2009. 2.10.9 RAKENNUSKIELTO Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.10.10 MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Aluetta koskevat mm. seuraavat suunnitelmat: Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2009 Selvityksen tavoitteena on ollut mm. - Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen - Liikenneturvallisuusryhmien nimeäminen - Liikenneturvallisuusryhmien työn systemaattisuuden ja jatkuvuuden - varmistaminen - Nuorten liikennevahinkojen vähentäminen - ”Lomaliikenteen” turvallisuuden parantaminen - Kesäliikenteen turvallisuuden parantaminen AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 - 3 3.1 31 (47) Alkoholionnettomuuksien vähentäminen Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen Mopoilun turvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Risteämisonnettomuuksien vähentäminen Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001 Raportti sisältää yhteenvedon saaristoalueen liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä ehdotukset liikennejärjestelmän kehittämiseksi vuosina 2001-2010. Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998. Diplomityössä on esitetty tarkat suunnitelmat Ruukin päärakennuksen ja sitä ympäröivän korjauksista ja kehittämisestä. Työ sisältää myös tarkat kuvaukset Ruukin puiston historiallisista vaiheista. Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006. Kehittämissuunnitelmassa esitetään asemapiirroksin piha-, satama- ja liikennealueiden uudelleen järjestelyjä lähinnä matkailunkehittämisen tarpeisiin. Suunnitelma sisältää myös tarkkoja detaljikuvia valaistuksesta ja kadunkalusteista. Suunnitelmaa on toteutettu Taalintehtaalla osittain. Köli-projekti, 2011 Köli-projektin tavoitteena on ollut kehittää Taalintehtaan taajaman vetovoimaisuutta, matkailua ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET Kunnan tavoitteena on luoda suunnittelualueesta toimiva, yhtenäinen ja ve-tovoimainen asuinympäristö, jossa pk-teollisuuden toimintaedellytykset ovat turvattu. Tavoitteena on myös kehittää alueen vetovoimaisuutta matkailun, veneilyn ja vapaa-ajan asumisen alueena. Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset: alueen toimivuus alueen vetovoimaisuus asuinympäristönä sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä arvokkaan maiseman ja luonnonympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen meren ja ranta-alueiden hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä lisääntyvän vapaa-ajan asumisen tuottaman palvelutarpeen huomioiminen alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä matkailun kehittäminen turvallinen liikenneympäristö maankäytön yhtenäisyys AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 4 4.1 32 (47) OSAYLEISKAAVA KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT Kaava-alueen maankäyttöratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon seuraavat keskeiset suunnittelun lähtökohdat ja alueen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet: Luontoon - ja eläimistöön liittyvät arvot Alueelta on teetetty luontoselvitys (Luontoselvitys, Faunatica Oy, 2011) ja sen pohjalta tarpeelliseksi nähty selvitys Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys (Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, 2011). Luontoselvityksessä arvokkaaksi huomioidut luontokohteet on huomioitu kaavakartalla, joko MY-1 alueeseen sisältyen tai erillisin luo-merkinnöin. Tärkeät ekologiset yhteydet sijaitsevat pääosin MY-1 alueen sisällä, osittain ne on huomioitu muiden viheralueiden yhteydessä, kuten VL- tai M-alueilla. Kaavaratkaisussa viheralueet muodostavat koko alueen läpi jatkuvan verkoston. Luontoarvoiltaan rikkaille metsän ja pellon rajoille ei osoiteta uutta rakentamista. Taalintehtaan nykyinen asutus Nykyinen asutus on huomioitu kaavaratkaisussa mm. monipuolisin virkistysmahdollisuuksin, mikä näkyy venevalkamien runsaassa määrässä sekä uimarantojen - ja virkistysreittien osoittamisessa kaava-alueelle. Toiminnallisuus Kaavaratkaisulla on kehitetty liikenneverkostoa ja lisätty venevalkamien ja virkistykseen liittyvien pysäköintialueiden määrää. Keskusta-alueen osalta tavoitteena on tiivis ja turvallinen keskusta, joka palvelee sekä kuntalaisia että meren suunnasta palveluja tavoittelevia matkailijoita ja kesäasukkaita. Yhteysalussatama on siirretty toiminnallisesti parempaan paikkaan nykyisen huoltoaseman rinnalle, lähemmäs kehitettävää keskusta-aluetta. Mm. saaristorakentamisesta johtuva raskasliikenne ohjataan rantamakasiinien edestä uuteen kauppasatamaan, joka on osoitettu vedenpuhdistamon viereen Tyska Holmenin saaren itärannalle. Saarelle on osoitettu uusi siltayhteys sekä kevyen liikenteen reittitarve mantereelta. Yritystoiminnan erilaiset tarpeet Alueen elinvoimaisena säilymisen ja yritystoiminnan jatkumisen ja kehittämisen turvaamiseksi kaavalla on pyritty osoittamaan tilaa matkailun, keskustapalvelujen ja teollisuus- ja varastotoiminnan kehittämiselle ja siten koko taajaman vetovoimaisuuden lisäämiselle. Vaiheittaisuus Uudet rakennettavat alueet asuin- ja teollisuusalueet sijaitsevat olemassa olevien teiden ja kunnallistekniikan tuntumassa, joten niiden rakentaminen on mahdollista toteuttaa kysynnän mukaan. Uuden sillan rakentaminen on edellytys Tyska Holmenin kauppasataman rakentamiselle, joten niiden rakentamisella on ajallinen yhteys. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 4.2 MITOITUS ALUEJAKAUMA C Keskustatoiminnot yhteensä AP AP-1 AP-2 AK Asuminen yhteensä PY-1 PY Palvelut yhteensä TY/A TY T Teollisuus ja työpaikat yhteensä VV VU VL VV Virkistysalueet yhteensä LS LP LV Liikennealueet yhteensä MT M MY-1 Maa- ja metsätalousalueet yhteensä EN ET ET-1 Muut alueet yhteensä KOKO ALUE YHTEENSÄ 4.3 33 (47) PINTA-ALA (ha) 8,1 8,1 96,8 42,9 15,0 8,7 163,4 0,9 10,2 11,1 3,1 11,7 21,3 36,1 2,8 7,3 89,1 177,3 276,5 2,1 1,9 40,7 44,6 18,9 37,3 198,2 254,4 0,8 0,4 1,1 2,3 796,6 % 1,0 20,5 1,4 4,5 34,7 5,6 31,9 0,3 100,0 LIIKENNE Taajaman liikenneverkkoa kehitetään uudella tieyhteydellä Sapelitien ja Söderlångvikintien välille. Uusi tieyhteys mahdollistaa maankäytön kehittämisen taajaman länsipuolella. Toinen merkittävä parannus nykyiseen liikenneverkkoon on Byholmenin yhteyden korvaaminen uudella yhteydellä. Vanha, tehtaan sivulla kulkeva yhteys Byholmeniin, korvataan uudella reitillä. Uusi reitti käyttää edelleen samaa liittymää maantieltä 183 (Taalintehtaantie), mutta ei kulje enää tehtaan sivusta. Byholmenin ja mantereen välinen kapea silta korvataan uudella sillalla. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 34 (47) Taajaman keskustassa liikenneverkkoa kehitetään niin, että sinne tulee uusi yhteys Ruukinlahden pohjoisrannalle. Reitti kulkee Tallimäentien ja Malmintien liittymästä kohti uuden yleiskaavassa osoitetun yhteysaluksen laiturin kautta Kolapakantielle. Uusille asuin- ja työpaikka-alueille tulee uutta sisäistä katuverkkoa. Ne palvelevat paikallisia tarpeita. 4.4 4.4.1 AP ALUEVARAUKSET ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Merkinnällä on osoitettu asumiseen tarkoitettuja alueita, jolle voidaan rakentaa asuinpientalojen lisäksi myös mm. pienkerrostaloja ja pienimuotoisia työtiloja. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita on osoitettu Slätsin kylän pohjoispuolelle Dragsfjärdenin järven länsirinteen ylle, Taalintehtaan kappelin pohjoispuolelle, Todaleniin, Spikikseen ja Grophageniin. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu pääasiassa asuinpientaloille. Alueelle saa sijoittaa myös pienkerrostaloja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintitiloja, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja tai häiriöitä ympäristöön. AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alueita, joille on osoitettu erityisiä suojelutarpeita alueen yhtenäisyyden tai rakennusperinnön kannalta. Alueelle voidaan rakentaa asuinpientalojen lisäksi myös mm. pienkerrostaloja ja pienimuotoisia työtiloja. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu pääasiassa asuinpientaloille. Alueelle saa sijoittaa myös pienkerrostaloja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintitiloja, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja tai häiriöitä lähiympäristöön. Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. AP-2 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alueita, joille on osoitettu erityisiä suojelutarpeita alueen yhtenäisyyden tai rakennusperinnön kannalta. Alueelle voidaan rakentaa asuinpientalojen lisäksi myös mm. pienkerrostaloja ja pienimuotoisia työtiloja. Alueiden sijainti on matkailun kannalta keskeinen, joten kaavamerkinnällä on haluttu mahdollistaa myös pienimuotoiset majoitustilat. Kaavamääräyksen mukaan: AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 35 (47) Alue on varattu pääasiassa asuinpientaloille. Alueelle saa sijoittaa myös pienkerrostaloja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintitiloja, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pienimuotoisia työtiloja ja majoitustiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja tai häiriöitä lähiympäristöön. Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. AK KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat asuinkerrostalojen alueet taajamakeskuksessa ja Spikiksen alueella. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintitiloja, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja tai häiriöitä lähiympäristöön. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Merkinnällä on osoitettu taajaman ydinkeskustan alue, jota tulee kehittää julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen näkökulmasta. Alueelle voidaan osoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Valtioneuvoston hyväksymään Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-alueeseen ja sen arvokkaaksi luokiteltua kulttuuriympäristöä ja rakennuskantaa tulee pyrkiä säilyttämään. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja eheyttämään kaupunkikuvaa. PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Merkinnällä on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueet, kuten koulu, päiväkoti, terveyskeskus, museopalvelut ja kirjasto. PY-1 JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Merkinnällä on osoitettu paloaseman alue. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu paloaseman toimintoja varten. T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 36 (47) Merkinnällä on osoitettu Bruksvikenin tehdasalue. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu teollisuudelle ja varastoinnille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä toimistotiloja sekä liiketiloja rakentamiseen ja veneilyyn liittyvälle yritystoiminnalle. TY TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Merkinnällä on osoitettu asutuksen tai luontoarvojen läheisyydessä sijaitsevia teollisuus- ja varastointialueiksi kehitettäviä alueita. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu teollisuudelle, varastokäyttöön ja työtiloille, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja lähiympäristöön. TY/A YMPÄRISTÖHÄIRIÖTÄ AIHEUTTAMATTOMAN TEOLLISUUDEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA MYÖS TOIMINTAAN LIITTYVÄÄ ASUMISTA. Merkinnällä on osoitettu asemakaavalla asumisen, teollisuuden ja työtilojen yhdistäviksi alueiksi osoitetut alueet Lemo bron pohjoispuolella. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu teollisuudelle ja työtiloille, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja lähiympäristöön. Enintään 40 % rakennusoikeudesta saadaan käyttää erillispientalojen rakentamiseen. 4.4.2 VL MUUT ALUEVARAUKSET LÄHIVIRKISTYSALUE. Merkinnällä on osoitettu lähinnä asemakaavassa lähivirkistysalueiksi osoitetut alueet. Uusia VL alueita on osoitettu uusien AP-alueiden ympärille. VU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. Merkinnällä on osoitettu urheilukentät ja niitä palvelevien rakennusten alueet. VV UIMARANTA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ja uimarannoiksi kehitettävät rannat. LP YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. Merkinnällä on osoitettu pysäköintialueeksi kehitettävä alue Lysholmenin saarella sekä alue Tyskaholmenin saarella, jota voidaan veneilyyn ja saaristoasumiseen liittyvän pysäköinnin lisäksi käyttää saaren itärannalle osoitetun sataman tarpeisiin. Kaavamääräyksen mukaan: AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 37 (47) Alue on varattu yleiseen pysäköintiin. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalon. LS SATAMA-ALUE. Merkinnällä on osoitettu satamaksi kehitettävä alue Lysholmenin saaren itärannalla sekä sen läheiset merialueet. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu vierassatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi venevalkamaksi. Alueelle saa sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakennusten, laitteiden ja laitureiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan. LV VESILIIKENTEEN ALUE. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ja kehitettävät venesatamien ja laitureiden alueet. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu venevalkamaksi. Alueelle saa rakentaa venevajoja ja laitureita, joiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan. EN ENERGIAHUOLLON ALUE. Merkinnällä on osoitettu biolämpökeskuksen alue. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu energiahuollon käyttöön. Alueelle saa rakentaa energiahuoltoa palvelevia laitoksia ja rakenteita. ET-1 YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Merkinnällä on osoitettu voimalan alue. ET-1 YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Merkinnällä on osoitettu voimalan alue. ET-2 VEDENPUHDISTAMO. Merkinnällä on osoitettu vedenpuhdistamot Tyskaholmenin saarella. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu vedenpuhdistamolle. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 38 (47) Merkinnällä on osoitettu pääasiassa tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet. Alueella sijaitsevat luontoarvot on osoitettu luo-merkinnöin. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. MY-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat metsät, jotka sisältävät myös runsaasti ekologisia yhteystarpeita. Kaavamääräyksen mukaan: Merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät metsätalousalueet, jolla sijaitsee runsaasti arvokkaita luontoarvoja ja tärkeitä ekologisia yhteystarpeita. Aluetta tulee kehittää seudullisena retkeily- ja virkistysalueena. Alueella tapahtuvaan toimintaan, joka saattaa vaarantaa alueen luontoarvoja, on saatava MRL 128 §:n mukainen maisematyölupa. Alueen maa-ainesten otto on kielletty. 4.4.3 MUUT KAAVAMERKINNÄT YHTEYSALUSSATAMA. SEUTUTIE/PÄÄKATU. UUSI TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu ohjeellinen uusi tie- tai siltayhteys. ULKOILUREITTI. Sijainti ohjeellinen. Ulkoilureitti tulee suunnitella ympäristöltään mielenkiintoiseksi eri luontotyyppien ominaispiirteitä hyödyntäen. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. Merkinnällä on osoitettu kevyen liikenteen reittitarpeet. LAIVAVÄYLÄ. Merkinnällä on osoitettu kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitetut väylät. VENEVÄYLÄ. Merkinnällä on osoitettu veneilyn käyttöön tarkoitetut väylät. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 39 (47) JOHTO TAI LINJA. z=suurjännitelinja v=vesihuoltolinja LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. MUINAISMUISTOKOHDE. Merkinnällä on osoitettu muinaismuistoselvityksen mukaiset kiinteät muinaisjäännökset. Luettelo kaavakartalle merkityistä kohteista on selostuksen kohdassa 4.4.4. Kaavamääräyksen mukaan: Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE. Kaavakartan merkinnät on tehty Museoviraston kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen pohjalta (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011). Kaavamääräyksen mukaan: Merkinnällä on osoitettu rakennus- ja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 § 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä on huomioitava kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset piirteet. Rakennusta koskevissa hankkeissa on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 40 (47) Rasterimerkinnällä on osoitettu Museoviraston mukainen Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus. Alue käsittää koko ydintaajaman. Kaavamääräyksen mukaan: Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus. Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Alueen arvokkaaksi luokitellun vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. 4.4.4 4.4.5 LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ MUINAISMUISTOKOHTEISTA sm-1 Masugnsträsket: kivikauden asuinpaikka Sijaitsee Lilla Masugnträsketin pohjoispuolisella metsäalueella. sm-2 Taalintehtaan ruukki, teollisuuskohde. Taalintehtaan taajamassa. sm-3 Mellantorp: kivilatomukset Sijaitsee peltovainiolla Taalintehtaan kappelista runsas 2 km pohjoiseen. sm-4 Sabbelsviken 1: Hajotettu kiviröykkiö, joka on mitä luultavimmin esihistoriallinen hautaraunio Sijaitsee Hasselbackenin - Spikisin seudulla, kallioisen mäkialueen lounaiskärjessä lähellä Dragsfjärdenin järven ja meren välistä kannasta. sm-5 Sabbelsviken 2: Noin 16 metriä pitkä matala kivilatomus, kaiketi esihistoriallinen, jonka vierellä on pieni kallionsyvennykseen kasattu kivikko. Sijaitsevat Hasselbackenin - Spikisin seudulla, kallioisen mäkialueen lounaiskärjessä lähellä Dragsfjärdenin järven ja meren välistä kannasta. sm-6 Dahlbysskogen: Kaksi pientä lähekkäistä röykkiötä. Mahdollisesti hautaraunioita. Sijaitsevat Dragsfjärdenin järven itärannalla korkealla kallionjyrkänteellä. sm-7 Valsverksholmen: kanava ja kivirakenteita Sijaitsevat Stora Masugnträsketin ja Lilla Masugnträsketin järvien välillä. sm-8 Lilla Masugnsträsket: ajoittamaton kiviröykkiö Sijaitsee kallionnokalla Lilla Masugnträsketin pohjoisrannalla. sm-9 Grophage-skogen: ajoittamaton pieni kivilatomus Sijaitsee Lilla Masugnträsketin itäpuolisella kallioalueella. sm-10 Stora Masugnsträsket: ajoittamaton mahdollinen kivilatomuksen jäännös Sijaitsee metsätien vierellä matalalla kalliolla. LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ RAKENNUSSUOJELUKOHTEISTA Kaavakartan sr-merkinnät on tehty Museoviraston kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen pohjalta (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 41 (47) Museiverket/Landskapsmuseet 2011). Kaava-alueella on huomioitu suojeltaviksi kaikki paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittäviksi arvioidut kohteet, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kunnan tavoitteiden mukaisesti ei ole nähty mahdollisuutta suojella Taalintehtaan taajamakeskustan kehittämisen kannalta tärkeällä alueella sijaitsevaa kunnantaloa tai vierasvenesatamarakennusta. Ne on luokiteltu inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi. 4.4.6 YLEISMÄÄRÄYKSET Osayleiskaava on laadittu MRL 42 §:n mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. MRL 9 §:n mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Osayleiskaavatyössä on pyritty tunnistamaan ja selvittämään merkittävät kaavan toteutukseen liittyvät vaikutukset. Vaikutusarviot on tehty asiantuntija-arvioina, joiden pohjana on käytetty laadittuja selvityksiä sekä kirjallisuutta ja maastokäyntejä. Osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamista vaikutuksista on arvioitu merkittävät vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; liikenteeseen; teollisuuteen, palveluihin ja elinkeinotoimintaan; yhdyskunta- ja energiatalouteen; luontoon ja luonnonvaroihin; maisemaan, kyläkuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Vaikutusarvioita täydennetään kaavan jatkotyön yhteydessä mm. eri osallistahoilta saatavan palautteen pohjalta. Vaikutustenarviointeja täydennetään kaavaehdotusvaiheessa. 5.1 5.1.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Osayleiskaavaratkaisu antaa mahdollisuuden monipuoliseen sosiaaliseen elämään. Erilaiset kokoontumispaikat, kuten koulu, urheilukenttä ja puistot mahdollistavat tilaisuudet luoda ihmissuhteita ja ylläpitää niitä. Runsaat venevalkama-alueet vierassatamineen ja niiden läheisyydessä sijaitseva taajamakeskusta luovat luonnollisia kohtaamisia kausiasukkaiden, matkailijoiden ja pysyvien asukkaiden välillä. 5.1.2 PALVELUT Osayleiskaavaratkaisu keskittää palvelut nykyisen keskustan alueelle, mikä mahdollistaa palveluiden helpon saavutettavuuden eri kulkuneuvoin. Palvelut ovat lähellä sekä pysyviä asukkaita että vesiteitse saapuvia saaristoasukkaita, veneilijöitä ja kausiasukkaita. 5.1.3 ASUINYMPÄRISTÖ Kaavamääräykset mahdollistavat asuinympäristön, jota elävöittää pienimuotoiset työ- tai majoitustilat. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 42 (47) Uusia melua tai ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja ei ole sijoitettu asuinalueiden läheisyyteen. Viheralueet muodostavat laajoja verkostoja asuinalueiden ympärillä ja vaikuttavat positiivisesti asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. 5.1.4 TURVALLISUUS Raskasta liikennettä aiheuttavia toimintoja ei ole osoitettu asuinalueiden yhteyteen, mikä edesauttaa liikenneturvallisuutta. Myös uusi siltayhteys ja kevyen liikenteen reitit parantavat liikenneturvallisuutta. Asukkaiden turvallisuuden tunnetta parantaa asuinalueiden tiivistyminen ja sen myötä lisääntyvä sisäinen valvonta. 5.1.5 VIRKISTYS Taajaman ympärillä sijaitsevat runsaat rakentamattomat viheralueet muodostavat laajoja verkostoja ja tarjoavat erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Virkistysalueille on osoitettu ohjeellisia virkistysreittejä. Osa reiteistä on jo olemassa. Rannoille on osoitettu useita uimarantoja ja venevalkama-alueita. Lisäksi taajaman läheisyydessä on useita pieniä saaria ja suurempi Högholmenin saari osoitettu virkistyskäyttöön. 5.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Osayleiskaavaratkaisu tiivistää ja eheyttää olemassa olevaa taajamaa. Uudet asuinalueet on osoitettu palvelujen läheisyyteen, olemassa olevien asuinalueiden ja kunnallistekniikan yhteyteen. Palvelujen keskittäminen ydinkeskustan alueelle lisää niiden saavutettavuutta. 5.3 VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Osayleiskaava mahdollistaa työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan kehittymisen. Osayleiskaavalla osoitetaan uusia teollisuus- ja varastointialueita. Keskusta-alueella mahdollistetaan monipuolinen elinkeinotoiminta sekä palveluiden, kaupan että matkailun saralla. Laajat venevalkamaalueet mahdollistavat venepaikkojen vuokrauksen, veneiden säilytyspalvelut, vierassatamatoiminnot ja matkailupalvelujen kehittämisen. 5.4 5.4.1 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN YLEISTÄ Osayleiskaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonvaroihin. Kaavoituksen lähtötiedoksi on laadittu aluetta koskeva luontoselvitys, joka on huomioitu kaavaratkaisuissa. 5.4.2 PINTA- JA POHJAVESIIN Pohjavedet Osayleiskaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Pintavedet AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 43 (47) Osayleiskaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Uutta rakentamista ei osoiteta sisäjärvien välittömään läheisyyteen. Alueella on kattava vesijohto- ja viemärijärjestelmä, johon uudet rakentamisalueet voidaan yhdistää. 5.4.3 KALLIO- JA MAAPERÄÄN Täydennetään kaavaehdotuksen yhteydessä. 5.4.4 ILMASTOON Täydennetään kaavaehdotuksen yhteydessä. 5.4.5 KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN Metsälain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Selvitysalue on luontoarvoiltaan varsin rikas. Faunatica Oy:n selvityksen mukaan luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita on suunnittelualueella yhteensä 92 kappaletta. Kaikki kohteet, lukuunottamatta osaa metsälainmukaisesta erityisen tärkeästä elinympäristöstä Taalintehtaan kirkon kaakkoispuolella, on huomioitu osayleiskaavassa joko sisältyen MY-1 –alueeseen tai luomerkinnöin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Kaikki kohteet on huomioitu osayleiskaavassa joko sisältyen MY-1 –alueeseen tai luomerkinnöin. 5.4.6 ELÄIMISTÖÖN Lepakoihin Alueelle laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä. Liito-oraviin Alueelle laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä. Linnustoon Alueelle laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja huomionarvoisista linnuston elinpiireistä. 5.4.7 LUONNONSUOJELUUN Osayleiskaava huomioi luontoselvityksen luontoarvot. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 5.4.8 44 (47) YMPÄRISTÖNSUOJELUUN Meluun Osayleiskaavassa on meluhaittoja ehkäiseviä kaavamääräyksiä. Melua aiheuttavia toimintoja ei ole osoitettu asumisen yhteyteen. Ilmanlaatuun Osayleiskaavassa on ilmanlaadun heikentymistä ehkäiseviä kaavamääräyksiä. Palveluiden keskittäminen tiiviisti keskustaan vähentää henkilöauton tarvetta erityisesti lyhyillä matkoilla, millä on positiivisia vaikutuksia ilmanlaatuun. 5.5 5.5.1 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN MAISEMAKUVAAN Kaava-alueelle on laadittu erillinen maisemaselvitys, joka on huomioitu kaavoituksen yhteydessä. Maisema muuttuu osayleiskaavan toteutuessa merkittävimmin uusilla rakentamisalueilla Slätsin kylän pohjoispuolella, Grophagenin alueella, Spikiksen kylän pohjois- ja länsipuolella sekä Dalenin metsäalueilla. 5.5.2 TAAJAMAKUVAAN Osayleiskaavan toteutuessa taajama tiivistyy, arvokas rakennusperintö säilyy ja uusi rakentaminen sovitetaan osaksi arvokasta taajamakuvaa. 5.5.3 RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA –MAISEMAAN Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin Taalintehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennuttu kulttuuriympäristö on tunnistettu kaavaratkaisuin ja suojelumerkinnöin. Suuri osa taajaman vanhimmasta rakennuskannasta on merkitty suojeltavaksi ja uusi rakentaminen on kaavamääräyksin ohjattu sovitettavaksi olemassa olevaan rakentamistapaan ja maisemaan. Uuden rakentamisen mahdollistaminen vanhan rakentamisen yhteyteen luo kerroksellista ympäristöä. Maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin Maakuntakaavassa on huomioitu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi valtakunnallinen kulttuuriympäristörajaus, joka on huomioitu osayleiskaavassa kuten yllä mainitaan. Muinaisjäännöksiin Kaava-alueelta on laadittu muinaismuistoselvitys ja selvityksessä tunnistetut kohteet on huomioitu kaavakartalla. Yksi muinaismuisto sijoittuu uudelle AP-alueelle, joten se tulee huomioida tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. 5.6 5.6.1 VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN AJONEUVOLIIKENNE Liikennemäärät AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 45 (47) Osayleiskaava-alueelle sijoittuva uusi asutus, noin 70 tonttia 200 uutta asukasta, tuottaa henkilöautoliikennettä noin 280 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä lisäksi uusi asutus tarvitsee huoltoja palveluliikennettä. Tämän määrä jää alle 15 ajoneuvoon vuorokaudessa. Asukas- ja liikennemääriä arvioidessa on oletettu, että pääosa uudesta rakentamisesta on pientalorakentamista. Uusi asutus tulee alueelle vaiheittain. Alueen matkoista pääosa tehdään henkilöautolla. Ympäristöministeriön matkatuotosoppaan mukaan henkilöauton osuus kulkumuodoista on noin 82 %. Uusien työpaikka-alueiden liikennetuotos riippuu paljolti siitä, minkä tyyppistä toimintaa alueille sijoittuu. Työpaikka-alueiden osalta tyypillinen teollisuushallissa sijaitsevan yrityksen henkilömäärä on 1-5 henkilön välillä. Yrityksen tuottama liikenne on toimialasta riippuen keskimäärin noin 6-10 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Tämän lisäksi tulee huolto- ja asiointiliikenne sekä jakeluliikenne ja muut kuljetukset. Kaikkiaan yksi yritys tuottaa noin 12–20 ajoneuvoliikenteen matkaa vuorokaudessa. Liikennetuotosta arvioidessa on oletettu, että yritysten toimitiloissa ei ole liiketiloja. 5.6.2 KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYKSIIN Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat kevyen liikenteen verkon täydentämisen myötä. Maantien 183 (Taalintehtaantie) varrelle sijoittuva kevyen liikenteen väylä tulee osuudelle Slätsintie (Taalintehtaan taajaman puoleinen liittymä) - Dalen. Uusi osuus parantaa maantien 183 (Taalintehtaantie) varrelle sijoittuneen asutuksen ja työpaikka-alueiden liikenneturvallisuutta ja mahdollistaa nykyistä paremmin kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden nousua erityyppisillä matkoilla, jotka suuntautuvat Taalintehtaan taajama-alueelle. Toinen kevyen liikenteen väylä, tehdasalueelta Byholmenille sijoittuva osuus parantaa merkittävästi kevyen liikenteen olosuhteita. Nykyinen yhteys Byholmenille on vaarallisen yhteyden varassa, joten uusi väylä parantaa sekä liikenneturvallisuutta että kevyen liikenteen toimivuutta ja edelleen sen kulkumuoto-osuutta Taalintehtaan taajamaan suuntautuvilla matkoilla. 5.6.3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEEN Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiseksi olisi Taalintehtaan taajaman asukasmäärän noustava huomattavasti nykyisestä, jotta joukkoliikennettä varten olisi riittävästi käyttäjiä ja se olisi aidosti kilpailukyinen henkilöautoliikenteen kanssa. Nykyinen joukkoliikennetarjonta on kuitenkin varsin hyvä taajaman kokoon nähden. Toisaalta lisääntyvä asutus tukee pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen mahdollisuuksia kilpailukykyisenä vaihtoehtona henkilöautolle varsinkin Kemiön taajamaan ja edelleen Turkuun tai Saloon suuntautuvalla työmatka - ja asiointiliikenteellä. 5.7 5.7.1 VAIKUTUKSET TALOUTEEN SEUDUN ELINKEINOELÄMÄÄN Kaava edistää elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevia rakenteita hyödyntämällä. 5.7.2 YHDYSKUNTATEKNISIIN KUSTANNUKSIIN Uudet rakentamisalueet on liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Uusi tie ja silta Tyska Holmenin saarelle sekä saarelle osoitettu uusi satama aiheuttavat suurimmat yhdyskuntatekniset kustannukset. AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 5.7.3 46 (47) PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN Asuinalueet sijaitsevat lähellä keskustan palveluita, joten palvelut on helposti järjestettävissä. 5.8 5.8.1 VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Kaava edistää elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevia rakenteita hyödyntämällä. Kaava ehkäisee melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa kaavamääräyksillä ja toimintojen sijoittamisen suunnittelulla. Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennaltaehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen on pyritty kaavamääräyksillä ja toimintojen sijoittamisen suunnittelulla. Kaava edistää matka ja kuljetusketjujen toimivuutta ja kehittää eri liikennemuotojen yhteistyötä. Kaava edistää arvokkaiden luonnon alueiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä luontoselvityksen suositusten mukaisesti kaavan aluevarausten ja erilaisten kaavamääräysten kautta Kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja annettu sitä koskevia tarkempia kaavamääräyksiä. 5.8.2 SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN Tukes on laatinut luettelon mahdollista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista kohteista sekä niitä ympäröivistä alueista (konsultointivyöhykkeet). Näillä alueilla tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Taalintehtaan keskeinen tehdasalue ei nykyisellään kuulu TUKES:n listaukseen Seveso II direktiivin laitoksista, jotka käsittelevät vaarallisiksi lueteltuja kemiallisia aineita. Tästä syystä maakuntakaavan Tkem-merkintää ja siihen liittyvää konsultointivyöhykettä ei ole merkitty osayleiskaavaan. Muilta osin osayleiskaavan maankäyttö vastaa maakuntakaavan varauksia ja määräyksiä. 6 6.1 SUUNNITTELUVAIHEET TAALINTEHTAAN AIKAISEMPI SUUNNITTELU Aikaisempi suunnittelu on kuvattu kohdassa 2.11. 6.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 6.2.1 OSALLISET Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: - Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat - Kunnan hallintokunnat - Viranomaiset AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] 24.2.2012 47 (47) - Varsinais -Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Museovirasto - Liikennevirasto - Yhdyskuntatekniikka - vesilaitos - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt - liikennöitsijät (joukkoliikennereitit) - Yhteisöt ja yhdistykset - FN-Steel Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. Liite 1 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVAN TOTEUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yleiskaava laaditaan yksityiskohtaisemman ja muun suunnittelun ja rakentamisen perustaksi. Kaava ohjaa viranomaisten ja maanomistajien toimintaa mm. seuraavasti: Maankäyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa on huolehdittava, että ne eivät vaikeuta yleiskaavan toteuttamista. Myönnettäessä rakennuslupia tulee alueiden käytössä huomioida, ettei sen yleiskaavaan merkityn käyttötarkoituksen toteuttamista vaikeuteta. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueilla, mutta se toimii ohjeena asemakaavan laatimisessa ja muuttamisessa. Rakennuspaikaksi tarkoitettua aluetta ei maanmittaustoimituksessa saa muodostaa kiinteistöksi, jos toimenpide vaikeuttaa alueen toteuttamista yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Aluevaraukset ja määräykset oikeusvaikutteisessa kaavassa ovat sitovia. Aluerajauksia tulee kuitenkin tulkita huomioiden osayleiskaavan yleispiirteinen luonne; rajaukset täsmentyvät rakennuslupakäsittelyn ja muun päätöksenteon yhteydessä. Helsingissä 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy Maritta Heinilä Arkkitehti SAFA Tapio Toropainen kehitysjohtaja, DI, YKS 257 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected] KIMITOÖNS KOMMUN DALSBRUKS DELGENERALPLAN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Syftet med programmet för deltagande och bedömning (PDB) beskrivs i markanvändnings och bygglagen 63 § bl.a. som följande: ”När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt stadium. När frågan om planläggning har väckts ska detta meddelas så att intressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för deltagande och bedömning.” Avsikten är att berätta, varför planen uppgörs, hur ärendet fortskrider och i vilka skeden man har möjlighet att påverka. Programmet för deltagande och bedömning kompletteras vid behov. 2.12.2011 1 Planläggningsområde och planens syfte Avsikten är att utarbeta en rättsverkande delgeneralplan för Dalsbruks område på Kimitoön. Dalsbruk är ett bosättningscentrum med ca 1 700 invånare, som tidigare varit Dragsfjärds kommuns centralort. Dalsbruks centrum har byggts upp runt Dahls masugn, som grundades 1686. Planområdet är beläget i Kimitoöns södra del ca 20 km från kommunens centrum Kimito. Planläggningsområdet avgränsas i söder till Skärgårdshavet, i väster mot Dragsfjärden och i norr vid åkrarna vid byn Dalen. I öster avgränsas området av Stora Masugnsträsket och Lilla Masugnsträsket. Området omfattar Dalsbruk centrum inklusive industriområden samt Sabbels, Hasselbackens, Tordalens, Lemo bro ja Grophagens bostadsområden samt Släts och Dalens byområden. Till området hör ytterligare öarna Byholmen, Tyska holmen, Lysholmen och Högholmen söder om Dalsbruk. Området korsas i nordsydlig riktning av regionväg 183, Dalsbruksvägen, som slutar i Dalsbruk. Delgeneralområdets storlek är ca 800 ha, varav landområden utgörs av 585 hektar (73 %) och vattenområden 215 hektar (27 %). Kimitoöns kommun äger ca 100 hektar av planläggningsområdet. Inom planläggningsområdet finns ett flertal byggnadshistoriskt värdefulla byggnader och byggnadshelheter. Största delen av Dalsbruks område utgörs av på riksnivå betydande bebyggd kulturmiljö (RKY 2009). Bild: Planläggningsområdets preliminära avgränsning 2 MBL 35 § 1-2 mom. Generalplanens syfte ”Syftet med generalplanen är att i allmänna drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den samt att samordna funktionerna. En generalplan kan också utarbetas för att styra markanvändningen och byggandet på ett visst område. I generalplanen anges principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisas nödvändiga områden till grund för den detaljerade planläggningen och annan planering samt byggande och annan markanvändning.” 2 Planens målsättningar 2.1 Kommunens målsättningar Kommunens planeringsmålsättningar är att skapa en fungerande, enhetlig och attraktiv bostadsmiljö, där verksamhetsförutsättningarna för små- och medelstora industriföretag är tryggade. Vid planläggningsarbetet betonas speciellt följande planeringsfrågor: 2.2 områdets funktion områdets attraktivitet som bostadsmiljö såväl från ständigt- och från fritidsboendes synvinkel skydd av och utnyttjande av värdefull bebyggd miljö som en dragningsfaktor skydd av och utnyttjande av värdefullt landskap och värdefull naturmiljö som en dragningsfaktor säkrande av verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft för service och företag samt möjliggörande av nya innovationer utnyttjande av hav och strandområden inom utvecklandet av näringsgrenar ta i beaktande servicebehovet förorsakat av den ökande mängden av fritidsboende utnyttjande av området för fritidsbruk utveckling av turism trygg trafikmiljö markanvändningens enhetlighet Riksomfattande områdesanvändningsmålsättningar Statsrådets beslut om revidering av de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna steg ikraft den 1.3.2009. De riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna och deras tillämpningsområde finns närmare beskriven i publikationer, som återfinns på miljöförvaltningens hemsida www.ymparisto.fi/vat. Målsättningarna bör iakttas vid beredning av delgeneralplan. Riksomfattande områdesanvändningsmålsättningar som gäller delgeneralplanen är bl.a. följande: Genom områdesanvändningen stödjer man en balanserad utveckling av regionstrukturen och förstärker näringslivets konkurrenskraft och landets internationella ställning genom att i så stor utsträckning som möjligt utnyttja befintliga strukturer och främja en förbättring av livsmiljöns kvalitet och ett hållbart nyttjande av naturresurserna. Utvecklingen av regionstrukturen och områdesanvändningen bygger i första hand på områdenas egna starka sidor och på faktorer förknippade med områdets lokalisering. Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner 3 och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten på livsmiljön. Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken. Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbetingelserna för näringslivet genom att tillräckliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utnyttjande av den befintliga samhällsstrukturen. Sådana funktioner i näringslivet som medför rikligt med persontrafik inriktas till områden innanför den befintliga samhällsstrukturen och till andra områden nära goda kollektivtrafikförbindelser. Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. Utgångspunkten för landskapsplanen och generalplanen bör vara en välgrundad bedömning av befolkningsutvecklingen. I samband med planeringen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall olika alternativ granskas när det gäller utvecklingen på lång sikt av befolkningsmängden såväl i tätorts som i landsbygdsområdena. I samband med planläggningen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall en enhetligare samhällsstruktur främjas och åtgärder presenteras som är nödvändiga för att åstadkomma detta. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall bebyggelsen på landsbygden samt turismen och den övriga fritidsverksamheten inriktas så att de stödjer landsbygdstätorterna och bynätet samt infrastrukturen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter. Vid områdesanvändningen skall tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet skall främjas. Vid general- och detaljplanläggningen skall förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig. Vid områdesanvändningen skall energisparande samt betingelser för att använda förnybara energikällor och förbruka fjärrvärme främjas. Med hjälp av områdesanvändningen bidrar man till att kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt skiftande karaktär bevaras. Områdesanvändningen är inriktad på att naturen används för rekreation och gynnar natur och kulturturism genom att förutsättningarna för mångbruk förbättras. Inom områdesanvändningen arbetar man för att nätverken av skyddsområden och värdefulla landskapsområden skall nyttjas för rekreation i det fria på ett ekologiskt hållbart sätt, som stödområden för turismen samt för utveckling av turismen i närliggande områden utan att målen för skyddet äventyras. Vid områdesanvändningen främjas bevarandet av tysta områden som anvisats för detta ändamål. Vid områdesanvändningen främjas uppnåendet och upprätthållandet av en god status på vattendragen. 4 I samband med områdesanvändningen skall säkras att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. Vid områdesanvändningen skall de riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen. Genom planeringen av områdesanvändningen skall en större enhetlighet skapas i turismområdena och tillräckliga områden anvisas för utvecklandet av turismen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall strändernas fritidsbebyggelse planeras så att strandområden som är av betydelse på grund av deras naturvärde bevaras och att fritidsboendet upplevs som trivsamt. Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning. I samband med områdesanvändningen skall kontinuiteten i och möjligheterna att bygga ut befintliga banor, vägar och vattenleder av riksintresse tryggas, likaså möjligheterna att utveckla hamnar och flygplatser av riksintresse samt gränsövergångsställen. I Skärgårdshavet uppmärksammas områdets indelning i en inlandsskärgård, en mellanliggande skärgård och en yttre skärgård samt fästs vikt vid att särdragen i naturen, kulturmiljöerna och bebyggelsen i detta område skall bevaras. Samtidigt beaktas näringslivets och den bofasta befolkningens behov. I Skärgårdshavet tryggas möjligheterna att bevara områden som är av betydelse med tanke på kulturlandskapet och tillräckligt vidsträckta områden som är obebyggda. Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hör en inventering Nationellt betydande bebyggda kulturmiljöer (RKY 2009), som utarbetats av Museiverket. Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hörande nationellt värdefulla områden med avgränsningar kan återfinnas på Internet på RKY-inventeringssida www.rky.fi, som upprätthålls av Museiverket. Den största andelen av Dalsbruks bosättningscentrum har klassificerats som nationellt betydande kulturmiljö. 5 3 Planläggningens utgångspunkter 3.1 Planläggningssituation och övriga planer Landskapsplan Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands Landskapsplanförslag Egentliga Finlands landskapsplan är för Åbolands del godkänd av landskapsfullmäktige den 13.12.2010, och för tillfället vid miljöministeriet för godkännande. Vid fastställelsen ersätter landskapsplanen tidigare regionplaner. I landskapsplanen finns följande beteckningar som berör delgeneralplanområdet: A OMRÅDE FÖR TÄTORTSFUNKTIONER. Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande områden för boende eller övriga tätortsfunktioner. Innefattar förutom bostadsområden dessutom lokala servicecentrum, arbetsplatsområden och mindre industriområden som inte alstrar miljöstörningar samt trafikleder som är mindre än regionvägar, närrekreationsområden samt specialområden. t/kem INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE, DÄR EN BETYDANDE ANLÄGGNING, SOM FRAMSTÄLLER ELLER LAGRAR FARLIGA KEMIKALIER, ÄR BELÄGEN sra-123 BETYDANDE HELHET /-GRUPP / OMRÅDE AV BEBYGGD MILJÖ Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande bebyggda miljöer som bör bevaras. Beteckningen hänvisar till en förteckning över inventerade helheter (sr), grupper (srr) och områden (sra) av bebyggda miljöer. 6 PLANERINGSBESTÄMMELSE: Planeringen och byggnadsåtgärderna bör säkra och främja helhetens bevarande. HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG Regionplan Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands regionplanesammanställning. I de fastställda regionplanerna framställs för området bl.a. industri-, tätorts-, jord- och skogsbruks- och skyddsområden samt områdets huvudsakliga vägnät. Generalplan För en del av området gäller Delgeneralplan för Dalsbruks västra del, som godkänts år 1999. 7 Bild: Delgeneralplan för Dalsbruks västra del Stranddelgeneralplan Bild: Utdrag ur stranddetaljplan från år 1994 För området gäller en den 9.11.1994 godkänd strandplan, i vilken Högholmen anvisats som närrekreationsområde (VL). 8 Detaljplan För planeringsområdet har ett flertal detaljplaner utarbetats. Ytareal som dessa täcker är ca 250 hektar av planläggningsarealen. Byggnadsplan Inom Dalsbruks område gäller en delvis ikraftvarande byggnadsplan, som fastställts den 5.7.1985. Bild: Detaljplanlagda och byggnadsplanlagda områden 9 Byggnadsordning Kimitoöns kommuns byggnadsordning är godkänd av kommunfullmäktige den 10.12.2008. Byggnadsordningen steg i kraft den 1.2.2009. Byggnadsförbud Inom området gäller inga byggnadsförbud. 4 Konsekvensbedömning Enligt markanvändnings- och byggnadslagen bör man vid beredning av plan utreda miljökonsekvenserna, inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekvenserna av planen i nödvändig omfattning (MBL 9 §). Vid planberedning bearbetas både plankartan och -beskrivningen parallellt. I beskrivningen utvärderas lösningarnas konsekvenser för nedan listade synvinklar under arbetes olika skeden. Utvärderingen utförs av planläggningskonsulten samt vid behov av övriga specialister i samarbete med intressenterna och myndigheterna. Som utgångspunkt för bedömningen ligger tillgängligt basmaterial, som kompletteras vid behov. 1. Sociala konsekvenser invånarnas vardagslivs kvalitet, säkerhet, trivsel, service konsekvenser på rekreation konsekvenser för turism 2. Konsekvenser för samhällsstrukturen anknytning till övrig stadsstruktur 3. Konsekvenser för natur och landskap buller, yt- och grundvatten, landskaps- och tätortsbild, markgrund, natur och djurliv 4. Trafikmässiga konsekvenser trafikmängder i olika delar av trafiknätet, trafiksäkerhet, förbindelser för lätt trafik, anslutningsarrangemang, utveckling av kollektivtrafik, 10 5. Ekonomiska konsekvenser regionens näringsliv, 6. 4.1 serviceutbud, samhällstekniska kostnader (vattenförsörjning-, väg- och gatunät-, el- samt telenät) Konsekvenser för den bebyggda miljön och kulturarvet bebyggd miljö skyddat byggnadsarv kulturmiljö Markägoförhållanden På grund av planområdets omfattning fördelas markägoförhållanden på flertalet privata och officiella parter. 4.2 Basutredningar Taalintehtaan liike-elämän tilatarve -selvitys, Luotsaamo, 2011 Inventering av byggnadsbestånd, kulturmiljö- byggnadsarvsutredning, Museiverket/Landskapsmuseet 2011. inventering av fornminnen, Museiverket/ Landskapsmuseet 2011 Trafikutredning, AIRIX Miljö Ab, 2011. Landskapsutredning, AIRIX Miljö Ab, 2011. Naturutredning, Faunatica Oy. Utredningen utarbetas under sommaren 2011. Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998. Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006. Köli-projektet, 2011 Geologiska forskningsinstitutet, kartservice, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Sydvästra Finlands regionala lägesdatabas. http://www.lounaispaikka.fi/. 5 Intressenter På basen av preliminär granskning utgörs intressenter av: Markägare och områdets eller närområdens invånare Kommunens förvaltning Myndigheter 11 - Egentliga Finlands NMT-central - Egentliga Finlands förbund - Egentliga Finlands landskapsmuseum - Museiverket - Trafikverket Samhällsteknik - vattentjänstverket - telefonbolag - elbolag - trafikidkare (kollektivtrafiksleder) Samfund och föreningar - FN-Steel Företeckningen över intressenter kompletteras vid behov. Enligt MBL 64 § har intressenter före planförslaget ställs ut möjlighet att föreslå att ett sammanträde hålls till den regionala miljöcentralen gällande tillräcklighet av programmet för deltagande och bedömning. 6 Målsatt tidtabell Inledningsskedets myndighetssammanträde i september 2011 Program för deltagande och bedömning utställt under januari 2011 Beredningsskedets handlingar utställda under februari-mars 2011 Planförslag utställt under maj-juni 2012 Delgeneralplanens godkännande i Kimitoöns kommunfullmäktige under hösten 2012. Kommunfullmäktiges beslut gällande anhängiggörelse av delgeneralplanen den 10.6.2010 (§ 107). Kungörelse gällande planens anhängiggörelse på kommunens anslagstavla och i kommunens officiella annonsblad. Program för deltagande och bedömning (PDB) enligt MBL 63 § har utarbetats under augusti 2011. Kommunfullmäktige godkänner programmet för deltagande och bedömning. PDB skickas till myndigheters kännedom och ställs ut vid kommunen under planberedningstiden. PDB är ytterligare utställd under en viss tidsperiod för att möjliggöra inlämning av ställningstaganden. Ordnas inledningsskedets myndighetssammanträde (MBL §). Inledning Utkastsskede Sammanställning och utarbetning av basutredningar; vår – vinter 2011. Utarbetning av utkastsalternativ och jämförelse; höst - vinter 2011. Samarbete med kommunen, myndigheter och intressenter under hela utkastsskedet. Planutkastet färdigställs och godkänns i kommunstyrelsen. Planutkast utställt under tidsperioden __.__. - __.__.2011, då kommunens invånare och intressenter har möjlighet att framföra skriftliga åsikter om utkastet (MBL 62 §; MBF 30 §). Utlåtanden inbegärs gällande planutkastet från myndigheter och nämnder. Publiktillfälle, där planutkastet presenteras. Bemötande till utlåtanden och åsikter utarbetas för kommunen behandling. 12 Förslagsskede Planen revideras på basen av utkastsskedets ställningstaganden och utlåtanden. Planutkastet färdigställs och godkänns i kommunstyrelsen. Planförslag ställs ut under 30 dagar, då kommunens invånare och intressenterna kan inlämna en skriftlig påminnelse om förslaget (MBL 65 §; MBF 19 §). Utlåtanden inbegärs gällande planförslaget från myndigheter och nämnder. Förslagsskedets myndighetssammanträde (MBL §). Publiktillfälle, vid behov. Bemötande till utlåtanden och påminnelser utarbetas för kommunen behandling. Eventuella revideringar i planen utförs. Godkännande Kommunstyrelsen förordar delgeneralplanens godkännande för kommunfullmäktige. Kommunfullmäktige godkänner delgeneralplanen. Planens ikraftträdelse Delgeneralplanen träder ikraft när det lagkraftiga godkännandebeslutet kungörs i kommunens annonsblad. Planberedningens offentliga handlingar sammanställs i planens olika skeden och ställs ut till påseende. Materialet finns till påseende vid kommunens planläggningsenhet samt kommunens webbsida www.kemionsaari.fi. 7 Kontaktuppgifter Tilläggsuppgifter gällande planläggningen ges av Kimitoöns kommun Planläggningsarkitekt Åke Lindeberg telefon (02) 4260 880 s-post fö[email protected] adress Vretavägen 19 25700 Kimito Konsult AIRIX Miljö Ab DI Tapio Toropainen telefon s-post fax adress 010 24 14 241 förnamn.efternamn @airix.fi 010 24 14 301 PB 88 (Banmästargatan 7 A) 00521 Helsingfors planläggningsarkitekt Maritta Heinilä telefon 010 24 14 276 s-post [email protected] fax 010 24 14 301 adress PB 88 (Banmästargatan 7 A) 00521 Helsingfors 13 I Helsingfors 2.12.2011 AIRIX Miljö Ab Maritta Heinilä Arkitekt SAFA Tapio Toropainen utvecklingschef, DI, YKS 257 14 KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 2.12.2011 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kemiönsaaren Taalintehtaan alueelle. Taalintehdas on noin 1 700 asukkaan taajama, joka on aikaisemmin ollut myös Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Taalintehtaan taajama on rakentunut vuonna 1686 perustetun Taalin masuunin ympärille. Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan n. 20 km päähän kunnan keskustasta Kemiöstä. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Saaristomereen, lännessä Dragsfjärdin järveen ja pohjoisessa Dalenin kylän peltoihin. Idässä aluetta rajaavat Stora Masugnsträsket ja Lilla Masugnsträsket. Alue kattaa Kemiönsaaressa Taalintehtaan keskustan tehdasalueineen sekä Sabbelsin, Hasselbackenin, Tordalen, Lemo bron ja Grophagenin asuinalueet sekä Slätsin ja Dalenin kyläalueet. Alueeseen kuuluvat lisäksi Taalintehtaan eteläpuoleiset Byholmenin, Tyska holmenin, Lysholmenin ja Högholmenin saaret. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee Dragsfjärdin suunnasta tuleva seututie 183, Taalintehtaantie, joka päättyy Taalintehtaalle. Osayleiskaava-alueen koko on noin 800 ha, josta maa-alueita on 585 hehtaaria (73%) ja vesialueita 215 hehtaaria (27%). Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria. Suunnittelualueelle sijoittuu useita rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kuva: Suunnittelualueen alustava rajaus 2 MRL 35 § 1-2 mom. Yleiskaavan tarkoitus "Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi." 2 Kaavan tavoitteet 2.1 Kunnan tavoitteet Kunnan suunnittelutavoitteena on luoda suunnittelualueesta toimiva, yhtenäinen ja vetovoimainen asuinympäristö, jossa pk-teollisuuden toimintaedellytykset ovat turvattu. Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset: 2.2 alueen toimivuus alueen vetovoimaisuus asuinympäristönä sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä arvokkaan maiseman ja luonnonympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen meren ja ranta-alueiden hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä lisääntyvän vapaa-ajan asumisen tuottaman palvelutarpeen huomioiminen alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä matkailun kehittäminen turvallinen liikenneympäristö maankäytön yhtenäisyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niiden soveltamisala on tarkemmin selostettu julkaisuissa, jotka löytyvät ympäristöhallinnon kotisivuilta www.ymparisto.fi/vat. Tavoitteet tulee ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. 3 Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 4 Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. Suurin osa Taalintehtaan taajamasta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 5 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat Maakuntakaava Kuva: Ote Varsinais-Suomen Maakuntakaavaehdotuksesta Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymä, ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa on seuraavia osayleiskaava-aluetta koskevia merkintöjä: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikkaalueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. t/kem TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS sra-123 MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt.Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). 6 SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. YHTEYSALUSSATAMA Seutukaava Kuva: Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä. Vahvistetussa seutukaavassa on alueelle esitetty mm. teollisuus-, taajama-, maa- ja metsätalous- ja suojelualueita sekä alueen pääasiallinen tieverkko. Yleiskaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1999 hyväksytty Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava. 7 Kuva: Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava Ranta-asemakaava Kuva: Ote ranta-asemakaavasta vuodelta 1994 Suunnittelualueesta Högholmenin saari kuuluu 9.11.1994 hyväksyttyyn rantakaavaan, jossa Högholmen on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). 8 Asemakaava Suunnittelualueelle on tehty useita asemakaavoja, joiden kattama pinta-ala on n. 250 hehtaaria suunnittelupinta-alasta. Rakennuskaava Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on vahvistettu 5.7.1985. Kuva: Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetut alueet. 9 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 10.12.2008. Rakennusjärjestys astui voimaan 1.2.2009. kunnanvaltuustossa Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 §). Kaavoja laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaava-selostuksessa arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia alla listatuista näkökulmista työn eri vaiheissa. Arvioinnin suorittaa kaavanlaatija sekä tarpeen mukaan muut asiantuntijat yhteistyössä osallisten ja viranomaisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä oleva perusselvitysaineisto, jota täydennetään tarpeen mukaan. 1. Sosiaaliset vaikutukset asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, palvelut vaikutukset virkistykseen vaikutukset matkailuun 2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen 3. Vaikutukset luontoon ja maisemaan melu, pinta- ja pohjavedet, maisema- ja taajamakuva, maaperä, luonto ja eläimistö 4. Liikenteelliset vaikutukset liikennemäärät liikenneverkon eri osissa, liikenneturvallisuus, kevyen liikenteen yhteydet, liittymäjärjestelyt joukkoliikenteen kehittäminen 5. Taloudelliset vaikutukset seudun elinkeinoelämä, 10 6. palvelujen järjestäminen yhdyskuntatekniset kustannukset (vesihuolto-, tie- ja katuverkko, sähkö- sekä puhelinverkko) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön rakennettu ympäristö suojeltu rakennusperintö kulttuuriympäristö 5 Maanomistus Kaava-alueen laajuudesta johtuen jakautuu maanomistus lukuisille yksityisille ja yleisille tahoille. 6 Perusselvitykset Taalintehtaan liike-elämän tilatarve-selvitys, Luotsaamo, 2011 Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011. Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011. Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011 Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011. Luontoselvitys, Faunatica Oy. Selvitys laaditaan kesän 2011 aikana. Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998. Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006. Köli-projekti, 2011 Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/ Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus. http://www.lounaispaikka.fi/. 7 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat Kunnan hallintokunnat Viranomaiset - Varsinais -Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto 11 - Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Museovirasto - Liikennevirasto Yhdyskuntatekniikka - vesilaitos - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt - liikennöitsijät (joukkoliikennereitit) Yhteisöt ja yhdistykset - FN-Steel Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. MRL 64 § mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 8 Tavoitteellinen aikataulu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu syyskuussa 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä tammikuussa 2011 Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011 Kaavaehdotus nähtäville touko-kesäkuussa 2012 Osayleiskaavan hyväksyminen Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa syksyllä 2012. Kunnanhallituksen päätös osayleiskaavan vireille tulosta 10.6.2010 (§ 107). Kuulutus kaavan vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu marraskuussa 2011. Kunnanhallitus hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Lisäksi OAS on nähtävillä määräajan kannanottoja varten. Järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL §). Aloitus Luonnosvaihe Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen; kevät – talvi 2011. Luonnosvaihtoehtojen laatiminen ja vertailu; syksy-talvi 2011. Yhteistyö kunnan, viranomaisten ja osallisten kanssa koko luonnosvaiheen ajan. Kaavaluonnos valmistuu ja hyväksytään kunnanhallituksessa. Kaavaluonnos on nähtävillä __.__. - __.__.2011, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide luonnoksesta (MRL 62 §; MRA 30 §). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavaluonnosta. Laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin kunnan käsittelyä varten. Ehdotusvaihe Kaavaa tarkistetaan luonnosvaiheen kannanottojen ja lausuntojen perusteella. Kaavaehdotus valmistuu ja hyväksytään kunnanhallituksessa. 12 Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 §; MRA 19 §). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL §) Yleisötilaisuus tarvittaessa. Laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin kunnan käsittelyä varten. Tehdään mahdolliset tarkistukset kaavaan. Hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä. Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kaavan voimaantulo Osayleiskaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä. Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kunnan kaavoitusyksikössä sekä kunnan verkkosivuilla www.kemionsaari.fi. 9 Yhteystiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puhelin (02) 4260 880 s-posti [email protected] osoite Vretantie 19 25700 Kemiö Konsultti AIRIX Ympäristö Oy DI Tapio Toropainen puhelin s-posti faksi osoite 010 24 14 241 [email protected] 010 24 14 301 PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A) 00521 Helsinki kaavoitusarkkitehti Maritta Heinilä puhelin 010 24 14 276 s-posti [email protected] faksi 010 24 14 301 osoite PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A) 00521 Helsinki 13 Helsingissä 2.12.2011 AIRIX Ympäristö Oy Maritta Heinilä Arkkitehti SAFA Tapio Toropainen kehitysjohtaja, DI, YKS 257 14 4:0 1:6 4:9 3 3 18 LIITE/BILAGA 2 5:2 1:6 5:3 18 2:7 2:8 2:10 Långnäs 1:290 5:4 4:37 KEMIÖNSAAREN KUNTA KIMITOÖNS KOMMUN 1:7 Råbergen Smf. 876:5 2:11 1:302 1:27 4:31 4:25 4:30 1:86 1:27 2:38 4:17 1:119 1:635 Z 1:344 1:636 1:118 VESIHUOLTOVERKOSTO / VATTENFÖRSÖRJNINGSNÄT 2:6 gbergen 2:7 1:344 1:411 2:39 2:74 1:134 1:138 1:27 1:411 2:74 2:12 TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA DALSBRUKS DELGENERALPLAN 24.2.2012 1:429 1:70 Haraholmen 1:637 1:146 1:85 1:26 1:637 1:344 MERKINNÄT / BETECKNINGAR: 1:147 Jeppan Rossviken 1:195 2:62 1:27 Smf. 876:8 2:24 1:68 1:570 Långholmen 1:142 Ansvedjaträsket 1:111 1:171 2:23 KAAVA-ALUE / PLANOMRÅDE 1:170 1:11 2:63 1:171 1:77 RAKENNETTU VESIJOHTO / Skj.bana EXISTERANDE VATTENLEDNING Ampumar. RAKENNETTU VIETTOVIEMÄRI / EXISTERANDE SJÄLVFALLSAVLOPP RAKENNETTU PAINEVIEMÄRI / EXISTERANDE TRYCKAVLOPP RAKENNETTU PINTAVEDENOTTAMO / EXISTERANDE YTVATTENTÄKT 1:191 1:309 1:429 1:144 Smf. 878:1 1:33 1:412 1:343 1:27 1:643 4:25 1:344 1:642 4:33 1:193 4:35 Vidnäs 4:39 1:487 183 4:34 4:29 Dalen 183 1:172 4:32 1:283 4:28 4:36 RAKENNETTU VEDENKÄSITTELYLAITOS / EXISTERANDE RENINGSANLÄGGNING RAKENNETTU JÄTEVEDENPUHDISTAMO / EXISTERANDE AVLOPPSRENINGSVERK VESIHUOLTOLAITOKSEN VEDENJAKELUN JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN TOIMINTA-ALUE / VATTENTJÄNSTVERKETS VERKSAMHETSOMRÅDE FÖR VATTENDISTRIBUTION OCH LEDNING AV AVLOPPSVATTEN VESIHUOLTOLAITOKSEN HULEVESIVIEMÄRÖINNIN TOIMINTA-ALUE / VATTENTJÄNSTVERKET VERKSAMHETSOMRÅDE FÖR DAGVATTENLEDNINGEN Z 1:174 pängen 1:13 1:487 1:179 1:275 1:285 1:429 1:145 1:198 1:15 1:486 1:429 Finnvik 1:16 1:104 1:275 1:556 1:183 1:556 1:556 1:274 1:492 1:83 1:180 1:351 1:265 1:182 1:102 21.9 1:484 1:122 Smf. 876:1 1:592 1:644 1:591 1:593 1:610 1:108 1:594 1:590 1:95 1:595 1:589 Z 1:556 1:93 1:596 mittakaava/skala 1:20 000 1:6061:607 1:604 1:285 1:597 1:603 1:598 1:5991:600 1:602 1:131 1:555 1:509 1:605 1:491 1:94 Strömshagen 1:11 1:6091:608 Z 1:298 1:462 Stora Masugnsträsket 1:611 1:461 Z SÄHKÖLINJA, JAKELUJÄNNITE Senatsberget ELLEDNING, DISTRIBUTIONSSPÄNNING SÄHKÖLINJA, SUURJÄNNITE ELLEDNING, HÖGSPÄNNING 1:496 1:103 Z 1:114 1:286 1:82 1:115 1:556 1:510 1:17 1:113 1:181 1:92 1:12 1:543 4:24 1:509 1:544 1:601 1:70 1:67 1:109 1:39 1:91 1:50 1:543 1:68 1:89 1:57 1:245 1:241 1:130 1:151 1:41 1:507 1:622 1:258 1:254 1:257 1:253 1:256 1:259 1:255 1:260 1:149 1:261 1:252 Z 1:508 1:638 1:569 1:251 1:331 1:321 1:332 1:322 1:333 1:323 1:334 1:547 Smf. 876:3 1:249 1:568 1:423 1:329 1:41 1:247 1:248 1:250 1:346 1:622 1:2461:622 1:243 1:240 1:153 1:152 1:311 1:312 1:313 1:314 1:335 1:326 1:328 1:325 1:3181:317 1:327 1:319 1:316 1:315 1:324 1:320 1:330 1:59 1:244 1:239 1:441 1:56 1:55 1:345 1:62 1:622 1:238 Lämmobro 1:154 1:63 1:34 1:33 1:442 1:156 1:106 1:74 1:60 1:61 1:622 1:556 1:132 1:242 1:71 1:54 1:283 1:64 1:51 1:72 1:282 Z 1:65 1:42 1:356 1:53 1:52 1:357 1:355 1:66 1:54 1:281 1:284 1:354 1:266 1:494 1:107 1:28 Släts 1:353 1:498 1:499 1:509 1:500 1:504 1:503 1:501 1:502 1:262 Lämmokärret 1:505 Z 1:263 1:25 1:24 1:264 1:288 1:506 1:29 Idr. 1:405 1:128 Bodbacken 1:23 1:107 1:638 1:400 Z 1:69 4:6 1:22 Smf. 876:1 1:284 Smf. 876:2 1:422 Z 1:285 1:401 Z 1:561 3 3 1205 1205 1:213 1:212 1:211 1:551 895:1:2053 1:167 1:166 1:165 1:164 1:163 1:162 1:161 1:140 1:160 1:200 1:157 1:158 1:159 1:559 1:564 1:288 1:291 Z 1:566 1:566 Todalen 1:302 Sjukh. 1:468 1:307 1:306 1:305 1:185 1:620 1:622 1:444 1:574 1:187 1:469 1:624 Vaktkojsbergen 1:97 1:295 Bruksviken 1:382 1:383 OVAKON (TEOLLISUUS) PUHDISTAMO 1:514 1:523 1:621 olmen 1:512 1:513 1:616 1:617 1:534 Reningsanläggning 1:623 1:628 1:538 1:530 1:531 1:624 Lysholmen 1:522 1:524 1:525 1:526 1:548 1:566 1:527 1:528 1:529 1:533 1:627 1:6261:625 Puhdistamo 1:624 311-9906-1 TAALINTEHTAAN 1:622 PUHDISTAMO Tyska Holmen 1:532 1:566 1:621 1:556 1:454 1:23 1:22 1:21 1:24 1:556 1:439 1:49 1:47 1:556 1:454 Glipgrundet 1:556 1:556 1:454 1:454 16:27 1:180 1:39 1:556 1:454 1:454 1:30 1:556 1:31 1:38 1:32 1:576 1:577 1:578 Skomakarsundet 16:24 Z 16:21 1:230 1:260 1:231 1:232 16:8 16:9 Långön Bånholmen 1:582 1:583 P 16:20 16:19 1:585 1:35 1:36 1:421 16:22 16:23 16:28 16:10 1:258 1:257 311-9908-1 1:586 1:34 16:25 1:259 1:580 1:581 1:579 1:33 1:454 1:454 1:454 1:454 16:26 1:556 1:575 1:454 Bullerbergen 1:454 1:556 Byholmen 1:40 1:45 1:29 1:556 Högholmen Smf. 878:1 1:41 1:43 1:44 1:27 1:556 Näsudden 1:556 1:42 1:46 1:28 1:454 1:556 16:3 2:0 311-9901-1 1:26 1:556 Sabbelsviken Ryssjegrundet 1:178 1:286 1:640 1:20 1:48 Hasselbacken 1:549 16:1 5 4. .5 4 1:515 1:618 16:1 Sabbels Spikis 1:516 1:521 16:1 Taalintehdas 1:622 1:372 1:556 Yttre Sirkholmen Dalsbruk 16:1 1:553 1:370 1:369 1:571 1:366 1:3671:368 1:386 1:365 1:364 1:387 1:362 1:363 1:361 1:639 1:360 1:389 1:359 1:633 311-9903-1 1:390 1:634 1:392 1:391 1:292 311-9903-11:632 1:631 1:573 311-9906-1 1:537 1:5881:587 1:630 1:629 311-9908-2 16:1 1:207 Serv.st. H.as. 1:408 1:409 1:384 1:373 1:152 1:210 1:209 1:208 1:185 1:381 1:378 1:377 1:379 1:375 1:374 1:406 Inre Sirkholmen 1:153 1:110 1:137 1:622 1:470 1:376 Z 1:123 1:205 1:211 1:566 1:296 1:380 1:341 1:186 1:189 P 1:217 16:1 16:1 16:1 1:106 1:110 1:151 1:306 1:130 1:131 1:150 1:109 1:213 1:212 1:132 1:126 1:122 1:277 1:566 Sair. 1:285 1:337 1:124 1:125 1:159 1:297 1:489 1:445 1:338 1:339 1:149 1:121 1:7 1:236 1:471 1:303 1:304 1:301 1:216 Grophagsöre 1:214 1:163 1:235 1:622 Idr. Urh. 16:28 1:164 1:234 1:234 1:133 1:120 1:105 1:418 1:419 1:415 1:416 1:281 1:263 1:240 1:303 1:215 1:623 Skola 1:638 1:340 1:188 1:290 1:467 1:245 1:171 1:34 42.9 1:261 1:49 1:31 1:30 1:161 1:567 1:262 1:37 311-9901-2 1:288 1:187 1:399 311-9901-3 Koulu 1:488 1:186 1:36 1:89 1:304 Smf. 876:3 1:82 1:622 1:472 Z 1:551 1:453 1:452 1:466 1:294 1:168 1:560 1:564 1:227 1:232 1:223 1:224 1:226 1:222 1:221 1:225 1:218 1:220 1:2171:219 1:210 1:209 1:208 1:207 1:216 1:206 1:205 1:204 1:203 1:202 1:201 Dammen 1:464 1:235 1:229 1:230 1:234 1:228 1:231 1:233 1:47 1:38 1:32 1:170 1:238 1:35 Kapell 1:465 Kappeli 1:236 1:349 1:215 1:214 1:294 1:183 1:111 1:305 Smf. 876:1 1:100 1:119 1:13 1:103 1:300 1:562 1:403 1:348 Munkviken 1:297 16:17 1:584 1:556 16:14 16:15 16:18 16:16 1:222 2:0 1:260 1:223 1:426 Z 1:224 1:201 1:474 1:547 1:426 16:28 16:13 1:225 16:12 1:227 1:228 1:229 16:5 16:6 16:11 16:28 16:7 16:28 2:0 Björkholmen 1:149 16:28 16:28 1:438 1:426 1:432 1:434 1:433 1:426 Apelholmen 1:426 1:426 1:143 1:482 1:481 1:483 1:478 Tallholmsören 1:476 Tallholmen 1:475 1:83 1:142 16:28 1:480 1:426 1:426 Käringholmen 1:136 1:75 1:84 1:17 1:456 1:436 1:19 1:148 1:435 1:437 16:28 16:28 16:28 2.4 2.4 1:430 1:431 1:281 1:189 1:190 1:48 14.7 Smf. 876:1 1:557 Sk. Koulu 1:562 1:563 1:281 L i l1:285 la Masugnsträsket Urh. 1:558 1:459 Grophagen Smf. 876:3 1:638 Åldr.h. Vanh.k. 1:98 1:458 0m 100m 1:8 1:5 500m 1:135 1000m 1:479 1:134 1:477 1:483 Bockholmen 1:136 1:133 1:21 1:24 1:23 4:0 1:6 4:9 3 3 18 LIITE/BILAGA 3 5:2 1:6 5:3 18 2:7 2:8 1:7 2:10 Långnäs KEMIÖNSAAREN KUNTA KIMITOÖNS KOMMUN 1:290 5:4 4:37 Råbergen Smf. 876:5 2:11 1:302 1:27 4:31 4:25 4:30 1:86 1:27 2:38 4:17 1:119 1:635 1:344 1:636 1:118 2:6 gbergen ASEMAKAAVOJEN KAPASITEETTI DETALJPLANERSNAS KAPACITET 2:7 1:344 1:411 2:39 2:74 1:134 1:138 1:27 1:411 2:74 2:12 1:429 1:70 Haraholmen 1:637 TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA DALSBRUKS DELGENERALPLAN 24.2.20121:68 1:146 1:85 1:26 1:637 1:344 1:147 1:570 Långholmen Jeppan Rossviken 1:195 2:62 1:27 Smf. 876:8 2:24 1:142 Ansvedjaträsket 1:111 MERKINNÄT/ BETECKNINGAR: 1:171 2:23 1:170 1:11 2:63 1:171 1:77 1:191 1:309 1:429 1:144 Skj.bana Smf. 878:1 1:33 1:412 1:343 1:27 1:643 4:25 4:33 SUUNNITTELUALUE / PLANERINGSOMRÅDE Ampumar. 1:344 1:642 1:193 4:35 Vidnäs 4:39 1:487 183 4:34 4:29 ASEMAKAAVOITETUT ALUEET / DETALJPLANERADE OMRÅDEN Dalen 183 1:172 4:32 1:283 4:28 4:36 RAKENNETUT TONTIT/ BEBYGGT TOMTER 1:174 pängen 1:13 1:487 1:179 1:275 RAKENTAMATTOMAT TONTIT / OBEBYGGT TOMTER 1:285 1:429 1:145 1:198 1:15 1:486 1:429 Finnvik 1:16 1:104 1:275 1:556 1:556 1:274 1:286 1:82 1:492 1:83 1:180 1:351 1:265 1:182 1:102 1:556 1:510 1:17 1:113 1:115 1:114 mittakaava/skala 1:20 000 1:556 1:183 1:181 1:496 21.9 1:103 1:484 1:122 1:591 1:285 1:593 1:610 1:108 1:298 1:509 1:605 1:595 1:589 1:596 1:6061:607 1:604 1:597 1:603 1:598 1:5991:600 1:602 1:556 1:93 1:555 1:6091:608 1:594 1:590 1:95 1:491 1:94 1:131 Strömshagen 1:11 Stora Masugnsträsket 1:611 1:461 1:462 Senatsberget Smf. 876:1 1:592 1:644 1:92 1:12 1:543 4:24 1:509 1:544 1:601 1:70 1:69 4:6 1:67 1:109 1:39 1:91 1:50 1:543 1:68 1:89 1:65 1:42 1:356 1:57 1:245 1:241 1:130 1:151 1:41 1:508 1:507 1:638 1:622 1:258 1:254 1:257 1:253 1:569 1:256 1:259 1:255 1:260 1:149 1:261 1:252 1:251 1:331 1:321 1:332 1:322 1:333 1:323 1:334 1:547 Smf. 876:3 1:249 1:568 1:423 1:329 1:41 1:247 1:248 1:250 1:346 1:622 1:2461:622 1:243 1:240 1:153 1:152 1:311 1:312 1:313 1:314 1:335 1:326 1:328 1:325 1:3181:317 1:327 1:319 1:316 1:315 1:324 1:320 1:330 1:59 1:244 1:239 1:441 1:56 1:55 1:345 1:62 1:622 1:238 Lämmobro 1:106 1:74 1:154 1:63 1:34 1:33 1:442 1:156 1:242 1:71 1:54 1:60 1:61 1:622 1:556 1:132 1:72 1:282 1:283 1:64 1:51 1:53 1:52 1:357 1:355 1:66 1:54 1:281 1:284 1:354 1:266 1:494 1:107 1:28 Släts 1:353 1:498 1:499 1:509 1:500 1:504 1:503 1:501 1:502 1:262 1:263 Lämmokärret 1:505 1:25 1:24 1:264 1:288 1:506 1:29 Idr. 1:405 1:128 Bodbacken 1:23 1:107 1:638 1:400 1:22 Smf. 876:1 1:284 Smf. 876:2 1:422 1:285 1:401 1:561 3 3 1205 1205 1:213 1:212 1:211 1:210 1:209 1:208 1:207 1:216 1:206 1:205 1:204 1:203 1:202 1:201 1:551 895:1:2053 1:167 1:166 1:165 1:164 1:163 1:162 1:161 1:140 1:160 1:200 1:157 1:158 1:159 1:564 1:288 1:291 1:290 1:467 1:623 Skola 1:566 1:566 Todalen 1:302 Sjukh. 1:468 1:307 1:306 1:305 1:185 1:620 1:622 1:444 1:574 1:187 1:469 1:624 Vaktkojsbergen 1:97 16:1 1:207 1:295 Serv.st. H.as. Bruksviken 1:382 1:383 Yttre Sirkholmen Dalsbruk 16:1 16:1 Taalintehdas 1:622 1:408 1:409 1:384 1:373 1:152 1:210 1:209 1:208 1:185 1:381 1:378 1:377 1:379 Inre Sirkholmen 1:153 1:110 1:137 1:622 1:470 1:376 1:375 1:374 1:406 1:123 1:205 1:211 1:566 1:296 1:380 1:341 1:186 1:189 P 1:217 16:1 16:1 16:1 1:106 1:110 1:151 1:306 1:130 1:131 1:150 1:109 1:213 1:212 1:132 1:126 1:122 1:277 1:566 Sair. 1:285 1:337 1:124 1:125 1:159 1:297 1:489 1:445 1:338 1:339 1:149 1:121 1:7 1:236 1:471 1:303 1:304 1:301 1:216 Idr. Urh. Grophagsöre 1:214 1:163 1:235 1:622 1:416 16:28 1:164 1:234 1:234 1:133 1:120 1:105 1:418 1:419 1:415 311-9901-3 Koulu 1:281 1:263 1:240 1:303 1:215 1:245 1:171 1:34 42.9 1:261 1:49 1:31 1:30 1:161 1:567 1:262 1:37 311-9901-2 1:288 1:187 1:399 1:638 1:488 1:186 1:36 1:89 1:304 Smf. 876:3 1:82 1:622 1:472 1:559 1:340 1:188 1:453 1:452 1:466 1:294 1:168 1:560 1:564 1:227 1:232 1:223 1:224 1:226 1:222 1:221 1:225 1:218 1:220 1:2171:219 1:551 Dammen 1:464 1:235 1:229 1:230 1:234 1:228 1:231 1:233 1:47 1:38 1:32 1:170 1:238 1:35 Kapell 1:465 Kappeli 1:236 1:349 1:215 1:214 1:372 16:1 1:553 1:370 1:369 1:515 1:514 1:618 1:523 1:621 olmen 1:512 1:513 1:616 1:617 1:534 1:623 1:628 1:538 1:530 1:531 Reningsanläggning Lysholmen 1:522 1:524 1:525 1:526 1:548 1:624 5 4. .5 4 1:516 1:521 1:566 1:527 1:528 1:529 1:533 1:627 1:6261:625 Puhdistamo 1:624 311-9906-1 1:622 Tyska Holmen 1:532 1:566 1:621 1:556 1:454 1:23 1:22 1:21 1:24 1:556 1:439 1:49 1:47 1:556 1:454 Glipgrundet 1:556 1:556 1:454 1:454 16:27 1:180 1:39 1:556 1:454 1:454 1:30 1:556 1:31 1:38 1:32 1:577 Skomakarsundet 16:24 1:578 16:21 1:230 1:580 1:581 1:579 1:260 1:231 1:232 16:8 16:9 Långön 1:582 1:583 P 16:20 16:19 1:585 1:35 1:36 1:421 16:22 16:23 16:28 16:10 1:258 1:257 311-9908-1 1:586 1:34 Bånholmen 16:25 1:259 1:576 1:33 1:454 1:454 1:454 1:454 16:26 1:556 1:575 1:454 Bullerbergen 1:454 1:556 Byholmen 1:40 1:45 1:29 1:556 Högholmen Smf. 878:1 1:41 1:43 1:44 1:27 1:556 Näsudden 1:556 1:42 1:46 1:28 1:454 1:556 16:3 2:0 311-9901-1 1:26 1:556 Sabbelsviken Ryssjegrundet 1:178 1:286 1:640 1:20 1:48 Hasselbacken 1:549 16:1 Sabbels Spikis 1:556 1:571 1:366 1:3671:368 1:386 1:365 1:364 1:387 1:362 1:363 1:361 1:639 1:360 1:389 1:359 1:633 311-9903-1 1:390 1:634 1:392 1:391 1:292 311-9903-11:632 1:631 1:573 311-9906-1 1:537 1:5881:587 1:630 1:629 311-9908-2 1:294 1:183 1:111 1:305 Smf. 876:1 1:100 1:119 1:13 1:103 1:300 1:562 1:403 1:348 Munkviken 1:297 16:17 1:584 1:556 16:14 16:15 16:18 16:16 1:222 2:0 1:260 1:223 1:426 1:224 1:201 1:474 1:547 1:426 16:28 16:13 1:225 16:12 1:227 1:228 1:229 16:5 16:6 16:11 16:28 16:7 16:28 2:0 Björkholmen 1:149 16:28 16:28 1:438 1:426 1:432 1:434 1:433 1:426 Apelholmen 1:426 1:426 1:143 1:482 1:481 1:483 1:478 Tallholmsören 1:476 Tallholmen 1:475 1:83 1:142 16:28 1:480 1:426 1:426 Käringholmen 1:136 1:75 1:84 1:17 1:456 1:436 1:19 1:148 1:435 1:437 16:28 16:28 16:28 2.4 2.4 1:430 1:431 1:281 1:189 1:190 1:48 14.7 Smf. 876:1 1:557 Sk. Koulu 1:562 1:563 1:281 L i l1:285 la Masugnsträsket Urh. 1:558 1:459 Grophagen Smf. 876:3 1:638 Åldr.h. Vanh.k. 1:98 1:458 0m 100m 1:8 1:5 500m 1:135 1000m 1:479 1:134 1:477 1:483 Bockholmen 1:136 1:133 1:21 1:24 1:23 4:0 1:6 4:9 3 3 18 LIITE/BILAGA 4 5:2 1:6 5:3 18 2:7 2:8 2:10 Långnäs 1:290 5:4 4:37 KEMIÖNSAAREN KUNTA KIMITOÖNS KOMMUN 1:7 Råbergen Smf. 876:5 2:11 1:302 1:27 4:31 4:25 4:30 1:86 1:27 2:38 4:17 1:119 1:635 1:344 1:636 1:118 KAAVOITUSTILANNE / PLANSITUATION 2:6 gbergen 2:7 1:344 1:411 2:39 2:74 1:134 1:138 1:27 1:411 2:74 2:12 1:429 TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA DALSBRUKS DELGENERALPLAN 24.2.2012 1:70 Haraholmen 1:637 1:146 1:85 1:26 1:637 1:344 1:147 Jeppan Rossviken 1:195 2:62 1:27 Smf. 876:8 2:24 MERKINNÄT/ BETECKNINGAR: 1:68 1:570 Långholmen 1:142 Ansvedjaträsket 1:111 1:171 2:23 1:170 1:11 2:63 SUUNNITTELUALUE / PLANERINGSOMRÅDE 1:171 1:77 1:191 1:309 1:429 1:144 Smf. 878:1 1:343 1:27 1:344 1:642 4:33 Skj.bana ASEMAKAAVOITETUT ALUEET/ Ampumar. DETALJPLANERADE OMRÅDE 1:33 1:412 1:643 4:25 1:193 4:35 Vidnäs 4:39 1:487 183 4:34 4:29 OSAYLEISKAAVA-ALUEET / DELGENERALPLANEOMRÅDE Dalen 183 1:172 4:32 1:283 4:28 4:36 mittakaava/skala 1:20 000 1:174 pängen 1:13 1:487 1:179 1:275 1:285 1:429 1:145 1:198 1:15 1:486 1:429 Finnvik 1:16 1:104 1:275 1:556 1:183 1:556 1:556 1:274 1:114 1:286 1:82 1:115 1:492 1:83 1:180 1:351 1:265 1:182 1:102 1:556 1:510 1:17 1:113 1:181 1:496 21.9 1:103 1:484 1:122 1:591 1:285 1:593 1:610 1:108 1:298 1:509 1:605 1:595 1:589 1:596 1:6061:607 1:604 1:597 1:603 1:598 1:5991:600 1:602 1:556 1:93 1:555 1:6091:608 1:594 1:590 1:95 1:491 1:94 1:131 Strömshagen 1:11 Stora Masugnsträsket 1:611 1:461 1:462 Senatsberget Smf. 876:1 1:592 1:644 1:92 1:12 1:543 4:24 1:509 1:544 1:601 1:70 1:69 4:6 1:67 1:109 1:39 1:91 1:50 1:543 1:68 1:89 1:65 1:42 1:356 1:57 1:245 1:241 1:130 1:151 1:41 1:508 1:507 1:638 1:622 1:258 1:254 1:257 1:253 1:569 1:256 1:259 1:255 1:260 1:149 1:261 1:252 1:251 1:331 1:321 1:332 1:322 1:333 1:323 1:334 1:547 Smf. 876:3 1:249 1:568 1:423 1:329 1:41 1:247 1:248 1:250 1:346 1:622 1:2461:622 1:243 1:240 1:153 1:152 1:311 1:312 1:313 1:314 1:335 1:326 1:328 1:325 1:3181:317 1:327 1:319 1:316 1:315 1:324 1:320 1:330 1:59 1:244 1:239 1:441 1:56 1:55 1:345 1:62 1:622 1:238 Lämmobro 1:106 1:74 1:154 1:63 1:34 1:33 1:442 1:156 1:242 1:71 1:54 1:60 1:61 1:622 1:556 1:132 1:72 1:282 1:283 1:64 1:51 1:53 1:52 1:357 1:355 1:66 1:54 1:281 1:284 1:354 1:266 1:494 1:107 1:28 Släts 1:353 1:498 1:499 1:509 1:500 1:504 1:503 1:501 1:502 1:262 1:263 Lämmokärret 1:505 1:25 1:24 1:264 1:288 1:506 1:29 Idr. 1:405 1:128 Bodbacken 1:23 1:107 1:638 1:400 1:22 Smf. 876:1 1:284 Smf. 876:2 1:422 1:285 1:401 1:561 3 3 1205 1205 1:213 1:212 1:211 1:210 1:209 1:208 1:207 1:216 1:206 1:205 1:204 1:203 1:202 1:201 1:551 895:1:2053 1:167 1:166 1:165 1:164 1:163 1:162 1:161 1:140 1:160 1:200 1:157 1:158 1:159 1:564 1:288 1:291 1:290 1:467 1:623 Skola 1:566 1:566 Todalen 1:302 Sjukh. 1:468 1:307 1:306 1:305 1:185 1:620 1:622 1:444 1:574 1:187 1:469 1:624 Vaktkojsbergen 1:97 16:1 1:207 1:295 Serv.st. H.as. Bruksviken 1:382 1:383 Yttre Sirkholmen Dalsbruk 16:1 16:1 Taalintehdas 1:622 1:408 1:409 1:384 1:373 1:152 1:210 1:209 1:208 1:185 1:381 1:378 1:377 1:379 Inre Sirkholmen 1:153 1:110 1:137 1:622 1:470 1:376 1:375 1:374 1:406 1:123 1:205 1:211 1:566 1:296 1:380 1:341 1:186 1:189 P 1:217 16:1 16:1 16:1 1:106 1:110 1:151 1:306 1:130 1:131 1:150 1:109 1:213 1:212 1:132 1:126 1:122 1:277 1:566 Sair. 1:285 1:337 1:124 1:125 1:159 1:297 1:489 1:445 1:338 1:339 1:149 1:121 1:7 1:236 1:471 1:303 1:304 1:301 1:216 Idr. Urh. Grophagsöre 1:214 1:163 1:235 1:622 1:416 16:28 1:164 1:234 1:234 1:133 1:120 1:105 1:418 1:419 1:415 311-9901-3 Koulu 1:281 1:263 1:240 1:303 1:215 1:245 1:171 1:34 42.9 1:261 1:49 1:31 1:30 1:161 1:567 1:262 1:37 311-9901-2 1:288 1:187 1:399 1:638 1:488 1:186 1:36 1:89 1:304 Smf. 876:3 1:82 1:622 1:472 1:559 1:340 1:188 1:453 1:452 1:466 1:294 1:168 1:560 1:564 1:227 1:232 1:223 1:224 1:226 1:222 1:221 1:225 1:218 1:220 1:2171:219 1:551 Dammen 1:464 1:235 1:229 1:230 1:234 1:228 1:231 1:233 1:47 1:38 1:32 1:170 1:238 1:35 Kapell 1:465 Kappeli 1:236 1:349 1:215 1:214 1:372 16:1 1:553 1:370 1:369 1:515 1:514 1:618 1:523 1:621 olmen 1:512 1:513 1:616 1:617 1:534 1:623 1:628 1:538 1:530 1:531 Reningsanläggning Lysholmen 1:522 1:524 1:525 1:526 1:548 1:624 5 4. .5 4 1:516 1:521 1:566 1:527 1:528 1:529 1:533 1:627 1:6261:625 Puhdistamo 1:624 311-9906-1 1:622 Tyska Holmen 1:532 1:566 1:621 1:556 1:454 1:23 1:22 1:21 1:24 1:556 1:439 1:49 1:47 1:556 1:454 Glipgrundet 1:556 1:556 1:454 1:454 16:27 1:180 1:39 1:556 1:454 1:454 1:30 1:556 1:31 1:38 1:32 1:577 Skomakarsundet 16:24 1:578 16:21 1:230 1:580 1:581 1:579 1:260 1:231 1:232 16:8 16:9 Långön 1:582 1:583 P 16:20 16:19 1:585 1:35 1:36 1:421 16:22 16:23 16:28 16:10 1:258 1:257 311-9908-1 1:586 1:34 Bånholmen 16:25 1:259 1:576 1:33 1:454 1:454 1:454 1:454 16:26 1:556 1:575 1:454 Bullerbergen 1:454 1:556 Byholmen 1:40 1:45 1:29 1:556 Högholmen Smf. 878:1 1:41 1:43 1:44 1:27 1:556 Näsudden 1:556 1:42 1:46 1:28 1:454 1:556 16:3 2:0 311-9901-1 1:26 1:556 Sabbelsviken Ryssjegrundet 1:178 1:286 1:640 1:20 1:48 Hasselbacken 1:549 16:1 Sabbels Spikis 1:556 1:571 1:366 1:3671:368 1:386 1:365 1:364 1:387 1:362 1:363 1:361 1:639 1:360 1:389 1:359 1:633 311-9903-1 1:390 1:634 1:392 1:391 1:292 311-9903-11:632 1:631 1:573 311-9906-1 1:537 1:5881:587 1:630 1:629 311-9908-2 1:294 1:183 1:111 1:305 Smf. 876:1 1:100 1:119 1:13 1:103 1:300 1:562 1:403 1:348 Munkviken 1:297 16:17 1:584 1:556 16:14 16:15 16:18 16:16 1:222 2:0 1:260 1:223 1:426 1:224 1:201 1:474 1:547 1:426 16:28 16:13 1:225 16:12 1:227 1:228 1:229 16:5 16:6 16:11 16:28 16:7 16:28 2:0 Björkholmen 1:149 16:28 16:28 1:438 1:426 1:432 1:434 1:433 1:426 Apelholmen 1:426 1:426 1:143 1:482 1:481 1:483 1:478 Tallholmsören 1:476 Tallholmen 1:475 1:83 1:142 16:28 1:480 1:426 1:426 Käringholmen 1:136 1:75 1:84 1:17 1:456 1:436 1:19 1:148 1:435 1:437 16:28 16:28 16:28 2.4 2.4 1:430 1:431 1:281 1:189 1:190 1:48 14.7 Smf. 876:1 1:557 Sk. Koulu 1:562 1:563 1:281 L i l1:285 la Masugnsträsket Urh. 1:558 1:459 Grophagen Smf. 876:3 1:638 Åldr.h. Vanh.k. 1:98 1:458 0m 100m 1:8 1:5 500m 1:135 1000m 1:479 1:134 1:477 1:483 Bockholmen 1:136 1:133 1:21 1:24 1:23 4:0 1:6 4:9 3 3 18 LIITE/BILAGA 5 5:2 1:6 5:3 18 2:7 2:8 2:10 Långnäs 1:290 5:4 4:37 KEMIÖNSAAREN KUNTA KIMITOÖNS KOMMUN 1:7 Råbergen Smf. 876:5 2:11 1:302 1:27 4:31 4:25 4:30 1:86 1:27 2:38 4:17 1:119 1:635 1:344 1:636 1:118 LIIKENNEVERKOSTO / TRAFIKNÄT 2:6 gbergen 2:7 1:344 1:411 2:39 2:74 1:134 1:138 1:27 1:411 2:74 2:12 1:429 TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA DALSBRUKS DELGENERALPLAN 24.2.2012 1:70 Haraholmen 1:637 1:146 1:85 1:26 1:637 1:344 1:147 Jeppan Rossviken 1:195 2:62 1:27 Smf. 876:8 2:24 1:68 1:570 Långholmen 1:142 MERKINNÄT / BETECKNINGAR: Ansvedjaträsket 1:111 1:171 2:23 1:170 1:11 2:63 1:171 1:77 SUUNNITTELUALUE / PLANERINGSOMRÅDE 1:191 1:309 1:429 1:144 Skj.bana Smf. 878:1 1:412 183 1:343 1:643 4:25 4:33 1:193 4:35 Vidnäs 12053 PAIKALLISTIE / LOKAL VÄG 1:487 18833 4:34 4:29 4:32 MUU TIE TAI KATU / ÖVRIG VÄG ELLER GATA Dalen 183 1:172 1:283 4:28 4:36 SEUTUTIE / Ampumar. REGIONAL VÄG 1:344 1:642 4:39 1:33 1:27 POLKUPYÖRÄTIE / CYKELVÄG 1:174 mittakaava/skala 1:20 000 pängen 1:13 1:487 1:179 1:275 1:285 1:429 1:145 1:198 1:15 1:486 1:429 Finnvik 1:16 1:104 1:275 1:556 1:183 1:556 1:556 1:274 1:114 1:286 1:82 1:115 1:492 1:83 1:180 1:351 1:265 1:182 1:102 1:556 1:510 1:17 1:113 1:181 1:496 21.9 1:103 1:484 1:122 1:591 1:285 1:593 1:610 1:108 1:298 1:509 1:605 1:595 1:589 1:596 1:6061:607 1:604 1:597 1:603 1:598 1:5991:600 1:602 1:556 1:93 1:555 1:6091:608 1:594 1:590 1:95 1:491 1:94 1:131 Strömshagen 1:11 Stora Masugnsträsket 1:611 1:461 1:462 Senatsberget Smf. 876:1 1:592 1:644 1:92 1:12 1:543 4:24 1:509 1:544 1:601 1:70 1:69 4:6 1:39 1:91 1:50 1:543 1:68 1:89 1:71 1:54 1:283 1:64 1:132 1:57 1:241 1:130 1:151 1:41 1:508 1:507 Smf. 876:3 1:249 1:638 1:622 1:258 1:254 1:257 1:253 1:569 1:256 1:259 1:255 1:260 1:149 1:261 1:252 1:251 1:331 1:321 1:332 1:322 1:333 1:323 1:334 1:547 1:247 1:568 1:423 1:329 1:41 1:622 1:2461:622 1:248 1:250 1:346 1:314 1:335 1:326 1:328 1:325 1:3181:317 1:327 1:319 1:316 1:315 1:324 1:320 1:330 1:59 1:245 1:243 1:240 1:153 1:152 1:311 1:312 1:313 1:55 1:345 1:62 1:622 1:244 1:242 1:239 1:441 1:56 1:622 1:556 1:238 Lämmobro 1:154 1:63 1:33 1:442 1:156 1:106 1:74 1:60 1:61 1:34 1:51 1:72 1:282 3 1:65 1:42 1:356 1:53 1:52 1:357 1:355 1:66 1:54 1:281 1:284 1:354 1:266 1:494 1:107 1:28 Släts 1:353 18 1:67 1:109 1:498 1:499 1:509 1:500 1:504 1:503 1:501 1:502 1:262 1:263 Lämmokärret 1:505 1:25 1:24 1:264 1:288 1:506 1:29 Idr. 1:405 1:128 Bodbacken 1:23 1:107 1:638 1:400 1:22 Smf. 876:1 1:284 Smf. 876:2 1:422 1:285 1:401 1:561 3 3 1205 1205 1:213 1:212 1:211 1:210 1:209 1:208 1:207 1:216 1:206 1:205 1:204 1:203 1:202 1:201 1:551 895:1:2053 1:167 1:166 1:165 1:164 1:163 1:162 1:161 1:140 1:160 1:200 1:157 1:158 1:159 1:559 1:564 1:288 1:291 1:290 1:467 1:623 Skola 1:566 1:566 Todalen 1:302 Sjukh. 1:468 1:307 1:306 1:305 12053 Idr. Urh. 1:216 1:185 1:444 1:574 1:620 1:187 1:624 1:469 1:152 16:1 1:207 1:137 1:97 1:295 1:470 Serv.st. H.as. Bruksviken 1:382 1:383 Yttre Sirkholmen Dalsbruk 16:1 16:1 Taalintehdas 1:622 1:408 1:409 1:384 1:373 Inre Sirkholmen 1:153 1:110 1:210 1:209 1:208 1:185 1:381 1:378 1:377 1:379 Vaktkojsbergen 1:123 1:205 1:211 1:130 1:131 16:1 16:1 16:1 1:106 1:110 1:151 1:306 1:297 1:376 1:375 1:374 1:406 P 1:217 1:122 1:277 1:150 1:109 1:213 1:212 1:132 1:126 1:566 1:296 1:380 1:341 1:186 1:189 1:622 1:566 Sair. 1:285 1:339 1:124 1:125 1:159 1:622 1:445 1:338 1:340 1 83 1:489 1:471 1:303 1:304 1:301 1:149 1:121 1:7 1:236 Grophagsöre 1:214 1:163 1:235 1:622 1:416 16:28 1:164 1:234 1:234 1:133 1:120 1:105 1:418 1:419 1:415 311-9901-3 Koulu 1:281 1:263 1:240 1:303 1:215 1:245 1:171 1:34 42.9 1:261 1:49 1:31 1:30 1:161 1:567 1:262 1:37 311-9901-2 1:288 1:187 1:399 1:638 1:488 1:186 1:36 1:89 1:304 Smf. 876:3 1:82 1:622 1:472 1:337 1:188 1:453 1:452 1:466 1:294 1:168 1:560 1:564 1:227 1:232 1:223 1:224 1:226 1:222 1:221 1:225 1:218 1:220 1:2171:219 1:551 Dammen 1:464 1:235 1:229 1:230 1:234 1:228 1:231 1:233 1:47 1:38 1:32 1:170 1:238 1:35 Kapell 1:465 Kappeli 1:236 1:349 1:215 1:214 1:372 16:1 1:553 1:370 1:369 1:515 1:514 1:618 1:523 1:621 olmen 1:512 1:513 1:616 1:617 1:534 1:623 1:628 1:538 1:530 1:531 Reningsanläggning Lysholmen 1:522 1:524 1:525 1:526 1:548 1:624 5 4. .5 4 1:516 1:521 1:566 1:527 1:528 1:529 1:533 1:627 1:6261:625 Puhdistamo 1:624 311-9906-1 1:622 Tyska Holmen 1:532 1:566 1:621 1:556 1:454 1:23 1:22 1:21 1:24 1:556 1:439 1:49 1:47 1:556 1:454 Glipgrundet 1:556 1:556 1:454 1:454 16:27 1:180 1:39 1:556 1:454 1:454 1:30 1:556 1:31 1:38 1:32 1:577 Skomakarsundet 16:24 1:578 16:21 1:230 1:580 1:581 1:579 1:260 1:231 1:232 16:8 16:9 Långön 1:582 1:583 P 16:20 16:19 1:585 1:35 1:36 1:421 16:22 16:23 16:28 16:10 1:258 1:257 311-9908-1 1:586 1:34 Bånholmen 16:25 1:259 1:576 1:33 1:454 1:454 1:454 1:454 16:26 1:556 1:575 1:454 Bullerbergen 1:454 1:556 Byholmen 1:40 1:45 1:29 1:556 Högholmen Smf. 878:1 1:41 1:43 1:44 1:27 1:556 Näsudden 1:556 1:42 1:46 1:28 1:454 1:556 16:3 2:0 311-9901-1 1:26 1:556 Sabbelsviken Ryssjegrundet 1:178 1:286 1:640 1:20 1:48 Hasselbacken 1:549 16:1 Sabbels Spikis 1:556 1:571 1:366 1:3671:368 1:386 1:365 1:364 1:387 1:362 1:363 1:361 1:639 1:360 1:389 1:359 1:633 311-9903-1 1:390 1:634 1:392 1:391 1:292 311-9903-11:632 1:631 1:573 311-9906-1 1:537 1:5881:587 1:630 1:629 311-9908-2 1:294 1:183 1:111 1:305 Smf. 876:1 1:100 1:119 1:13 1:103 1:300 1:562 1:403 1:348 Munkviken 1:297 16:17 1:584 1:556 16:14 16:15 16:18 16:16 1:222 2:0 1:260 1:223 1:426 1:224 1:201 1:474 1:547 1:426 16:28 16:13 1:225 16:12 1:227 1:228 1:229 16:5 16:6 16:11 16:28 16:7 16:28 2:0 Björkholmen 1:149 16:28 16:28 1:438 1:426 1:432 1:434 1:433 1:426 Apelholmen 1:426 1:426 1:143 1:482 1:481 1:483 1:478 Tallholmsören 1:476 Tallholmen 1:475 1:83 1:142 16:28 1:480 1:426 1:426 Käringholmen 1:136 1:75 1:84 1:17 1:456 1:436 1:19 1:148 1:435 1:437 16:28 16:28 16:28 2.4 2.4 1:430 1:431 1:281 1:189 1:190 1:48 14.7 Smf. 876:1 1:557 Sk. Koulu 1:562 1:563 1:281 L i l1:285 la Masugnsträsket Urh. 1:558 1:459 Grophagen Smf. 876:3 1:638 Åldr.h. Vanh.k. 1:98 1:458 0m 100m 1:8 1:5 500m 1:135 1000m 1:479 1:134 1:477 1:483 Bockholmen 1:136 1:133 1:21 1:24 1:23 1:243 1:240 1:241 1:130 1:151 LIITE/BILAGA 6 1:247 1:248 Smf. 876:3 1:249 1:250 1:638 1:258 1:254 1:568 KEMIÖNSAAREN KUNTA KIMITOÖNS KOMMUN 1:257 1:253 1:569 1:622 1:256 1:259 1:255 1:260 1:149 1:261 1:252 1:251 1:262 PALVELURAKENNE SERVICESTRUKTUR 1:263 mmokärret 1:25 1:24 1:264 1:288 1:638 1:400 Idr. 1:405 1:128 Smf. 876:1 Smf. 876:3 1:401 1 1:561 4 1:297 Dammen 1:464 1:622 1:466 6 5 1:399 2 1:290 1:467 Koulu 1:638 1:215 1:216 1:306 Idr. Urh. 42.9 1:7 1:185 9 1:5743 1:444 1:489 1:471 1:620 Sair. 1:285 P 1:217 6 1:624 1:306 1:185 1:207 Serv.st. H.as. 1:382 1:383 1:622 1:408 1 1:409 1:384 Dalsbruk 16:1 Taalintehdas 1:372 1:571 5 4. .5 4 1:624 1:633 311-9903-1 1:634 311-9903-11:632 1:631 Lysholmen 1:629 Reningsanläggning 311-9906-1 311-9908-2 1:623 1:625 311-9906-1 1 1:624 Puhdistamo Koulu / Skola 2 Taalintehtaan liikuntahalli / Dalsbruks sporthall 3 Urheilukenttä / Idrottsplats 4 Kirkko / Kyrka 5 Ruukin museo / Bruks museum 6 Kirjasto / Bibliotek 7 Luontopolku / Naturstig 8 Leikkipuisto / Lekpark 9 Puisto / Park 10 Kunnantoimisto / Kommunkansli 1 Ceracon (keramiikkaa/keramik) 2 Byggis (rakennusmateriaalia/byggmaterial) 3 4 Strandhotellet (ravintola ja hotelli/restaurang och hotel) Bio Pony, Dalena (vaatekauppa/klädaffär), Matkahuolto, Restaurang Portside 5 D-Marin (vierasvenesatama, venesäilytys, laituripaikat ja huollot/gästhamn, båtförvaring, bryggplatser och reparationer), Minigolf, Jäätelökioski/Glasskiosk, Saaristolaistori/Skärgårdstorg Alko Oy, Apteekki/Apotek, Kemiönsaaren kunnantoimisto/Kimitoöns kommunkansli 6 7 8 9 10 11 12 16:1 1:210 1:209 1:208 Bruksviken 1:375 1:374 1:152 mittakaava/skala 1:10 000 1:151 1:381 1:378 1:377 1:379 1:376 1:153 1:110 1:132 1:126 1:205 1:211 1:106 1:110 1:137 1:566 1:296 1:380 1:213 1:212 1:295 5 2 1:470 1:150 1:109 7 1:97 1:566 1:469 10 4 1:130 1:131 9 81:123 1:297 1:622 1:445 1:338 1:124 1:125 1:122 10 1:277 1:214 1:149 11 1:236 16:28 1:163 1:235 1:121 1:622 1:263 YRITYS / FÖRETAG 1:164 1:234 1:234 1:133 1:159 1:245 1:161 1:303 1:120 1:105 13 12 1:240 1:171 1:34 1:187 1:261 1:31 1:30 1:37PALVELU / KUNNALLINEN 1:36 1:35 KOMMUNAL TJÄNST 311-9901-2 15 1:416 1:566 1:339 1:38 1:32 1:89 1:288 1:262 1:622 Sjukh. 1:468 1:373 1:186 7 14 1:418 1:419 1:415 311-9901-3 1:337 Smf. 876:3 1:82 1:567 81:623 Skola 1:307 SUUNNITTELUALUE / PLANERINGSOMRÅDE 1:170 1:238 1:304 1:472 1:559 1:564 1:288 1:291 1:453 1:452 Kapell 1:465 Kappeli 1:294 1:168 1:560 1:103 1:111 1:305 Smf. 876:1 1:300 1:562 1:564 14.7 Smf. 876:1 1:557 Sk. Koulu 1:562 1:563 1:341 MERKINNÄT/ 1:281 BETECKNINGAR: 1:285 L i l1:285 la Masugnsträsket Urh. 1:558 1:340 1:29 TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA 1:22 DALSBRUKS DELGENERALPLAN 1:284 24.2.2012 3 1:638 Åldr.h. Vanh.k. 1:23 1:107 Barberare/Damfrisering, Marina & Petra, Oy Kone WuorioMaskin Ab (venetarvikkeet, kodinkoneet, taloustavarat/båttillbehör, hemelektronik, husgeråd), Servicestation St1/Huoltoasema St1, Skipper`s Pub Osuuspankki Raasepori/Andelsbanken Raseborg, OPKK, Lähivakuutus/Lokalförsäkring, Rehab Center (kuntohoitola/friskvård), Stigs kontor och foto, Richard Grunér (hammaslääkäri/tandläkare) Irja Koffert (jalkahoitola/fotvård), Nordea pankki/Nordea Bank, Otto autom. Butiken Smått och Gott, Frisersalong Titti (kampaamo), JoHe-Center (vapaa-ajan asusteet ja mönkijät/ fritidskläder och terrängfordon), Kaffemoster (kahvila ja leipämyymälä/Café och brödbutik) Frisyrboden Petra Karlsson, Kampaamo Annukka, Qlip-Day (parturi-kampaamo, rakennekynnet), FysioTrim (fysikaalinen hoito, hieronta/fysikalisk vård, massage), Tavaratalo/Varuhuset, Whasten (sisustus, tekstiilit, vaatteet, lemmikit, lelut/inredning, tekstiler, kläder, leksaker) Dalsbruks Atena (kukkia ja lahjatavaroita/blommor och presenter), Jäätelökioski/GlasSkiosk, Taksi/Taxi 13 K-Market MatKompis, Posti/Post 14 15 Pesula/Dalsbruks Tvätt Baltic Jazz Festival, Dalsbostäder Oy Ab, Dit-Centerin (huoneistohotelli), Dragsfjärds Industri Ab, Midnight Sun Sailing Oy (venevuokraus/båtuthyring) 16:1 Långholmen Jeppan Rossviken 1:195 2:62 1:27 Smf. 876:8 2:24 1:142 Ansvedjaträsket 1:111 LIITE/BILAGA 7 1:171 2:23 1:170 1:11 2:63 1:171 1:77 1:191 1:309 1:429 1:144 1:33 1:412 1:343 1:344 1:642 4:33 Ampumar. 1:27 1:643 4:25 KEMIÖNSAAREN KUNTA KIMITOÖNS KOMMUN Skj.bana Smf. 878:1 1:193 4:35 Vidnäs M 1:487 M 4:29 4:32 183 4:34 1:172 A Dalen 183 4:39 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ NUVARANDE MARKANVÄNDNING 1:283 M 4:28 4:36 A Z 1:174 A M Rumpängen 1:13 1:487 1:179 1:275 TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA DALSBRUKS DELGENERALPLAN 14.3 .2012 mittakaava/skala 1:15 000 1:285 1:429 1:145 1:198 1:15 M A 1:486 1:429 Finnvik 1:16 1:104 1:556 1:183 1:556 1:556 V 1:274 A A 1:113 1:181 1:102 V 1:492 1:83 1:180 1:182 1:351 T 1:103 A 1:265 V 1:496 21.9 M 1:484 1:122 1:591 1:555 1:12 4:24 1:602 1:509 1:544 1:601 1:91 Släts 1:353 1:89 1:354 1:65 1:42 1:356 1:52 1:57 1:59 1:328 1:325 1:327 1:329 1:324 1:330 A1:569 V VIRKISTYSALUE. REKREATIONSOMRÅDE. Z 1:263 1:288 1:22 Smf. 876:1 1:284 V Smf. 876:3 1:422 V 1:638 Åldr.h. Vanh.k. 1:98 A Z Laxviken 1:401 Z 1:561 A 1205 1:167 1:166 1:165 1:164 1:163 1:162 1:161 1:140 1:160 1:200 1:157 1:158 1:159 A 1:302 A Sjukh. 1:468 1:307 1:306 1:305 1:188 1:339 1:187 A 1:189 1:624 Z 1:572 1:406 Vaktkojsbergen 1:521 1:515 1:618 1:514 A1:617 1:616 V A 1:523 1:621 1:548 1:538 1:530 1:531 1:628 1:6261:625 E V 1:439 V V 1:46 1:28 1:454 1:556 1:27 A V 311-9901-1 1:47 A 1:454 1:454 LV YHTEYSALUSSATAMA. HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG. 1:295 Yttre Sirkholmen st/pk Dalsbruk 16:1 16:1 Taalintehdas 1:40 1:556 1:180 16:27 1:39 V A 1:575 1:556 V 1:31 1:38 V V 1:32 1:576 A 1:577 1:578 Skomakarsundet V 16:24 Z A V 1:582 1:583 A A 1:585 16:21 1:230 V 1:260 V 1:231 1:232 16:8 16:9 Långön 1:257 A 16:20 16:19 16:17 1:584 0 1:556 16:14 16:15 16:16 100m 16:18 250m 500m W 1:222 1:260 1:223 1:426 Z 1:224 1:474 1:201 16:22 16:23 16:28 16:10 1:258 311-9908-1 1:586 1:35 1:36 1:421 16:25 1:259 1:580 1:581 1:579 1:34 LV 16:26 1:556 1:33 1:454 1:454 1:454 1:454 V Högholmen V A 1:454 1:454 1:454 16:3 V LV A 16:28 16:13 1:225 16:12 1:227 1:228 1:229 16:5 16:6 16:11 16:7 16:28 16:28 SEUTUTIE/PÄÄKATU. REGIONAL VÄG/HUVUDGATA. YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. FÖRBINDELSEVÄG/MATARGATA. 16:1 1:178 2:0 1:41 1:30 V Bullerbergen 1:454 2:0 LEDNING ELLER LINJE. z=högspänningslinje 16:1 Ryssjegrundet Byholmen 1:45 V V Glipgrundet 1:556 V 1:556 Bånholmen 1:152 16:1 Smf. 878:1 JOHTO TAI LINJA. z=suurjännitelinja Inre Sirkholmen 1:153 1:43 1:29 1:556 1:556 1:42 1:44 1:454 1:286 TY 1:640 1:20 1:48 1:49 1:26 1:556 1:556 1:556 1:110 Z 16:1 16:1 16:1 A Puhdistamo 1:556 1:21 1:24 1:556 W Näsudden LV 1:106 1:110 Tyska Holmen 1:556 V A 1:213 1:212 LH 1:97 1:566 ALUEEN RAJA. OMRÅDESGRÄNS. Grophagsören 1:622 V Hasselbacken V 1:556 V Reningsanläggning 1:624 311-9906-1 1:454 V Sabbelsviken W 1:623 1:23 1:22 1:549 V 1:207 Serv.st. H.as. E 311-9906-1 311-9908-2 LV A 16:28 W LV 1:621 1:185 1:622 1:532 V OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. DELGENERALPLANEOMRÅDETS GRÄNS. V LV T LV A 1:627 1:566 1:527 1:528 1:529 1:533 C 1:470 V VESIALUE. VATTENOMRÅDE. 1:137 C 1:624 1:629 W 1:151 V A 1:630 V 1:130 1:131 A 1:210 1:209 1:208 A 1:123 1:205 1:211 LV 311-9903-11:632 A1:631 Lysholmen 1:573 1:537 1:5881:587 1:534 1:522 1:524 1:525 1:526 LV 1:150 1:109 1:633 311-9903-1 1:634 V A 1:292 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE. 1:294 E A LV 1:513 M 1:263 1:132 1:126 1:306 C 1:281 1:100 5 4. .5 4 1:516 1:159 1:297 C V LV 1:366 1:3671:368 1:386 1:365 1:364 1:387 1:362 1:363 1:361 1:639 1:360 1:389 1:359 1:390 1:392 1:391 1:512 1:574 P 1:277 1:622 1:372 1:571 Sabbels Spikis M A 1:382 1:383 ERITYISALUE. SPECIALOMRÅDE. 1:214 1:124 1:125 1:122 C 1:281 A A A 1:163 Bruksviken 1:408 1:409 1:384 1:373 A 1:553 1:370 1:369 1:556 P 1:375 1:374 C C 1:236 1:217 V 1:381 1:378 1:377 1:379 1:376 M 1:469 V A 1:164 1:149 1:566 1:296 1:380 1:341 1:186 1:444 1:566 Sair. 1:285P V A 1:622 1:445 1:338 1:337 C A 1:620 1:340 1:622 1:489 1:471 C A 42.9 A 1:234 1:234 1:133 1:7 Urh. 1:185 E 1:47 M 1:49 1:245 1:171 V 1:34 A 1:161 1:121 A 1:418 1:419 M 1:31 1:30 311-9901-2 1:303 P 1:37 1:240 1:235 C1:105 1:416 1:288 V 1:120 1:215 1:216 V Idr. 1:566 1:303 1:304 P 1:399 1:186 A 1:261 1:35 1:36 1:89 1:187 A 1:262 1:623 A 311-9901-3 Koulu Todalen 1:301 1:488 A E 1:415 V 1:638 V 1:566 A 895:1:2053 Skola 1:622 A 1:466 A A 1:472 A 1:467 1:290 A VESILIIKENTEEN ALUE. OMRÅDE FÖR VATTENTRAFIK. 1:183 1:38 1:32 1:170 1:238 1:304 1:567 1:294 1:168 1:559 1:564 1:288 1:291 Z 1:551 A 1:564 M A V Kapell 1:465 Kappeli A 1:464 A W Smf. 876:3 1:82 1:119 1:13 1:103 1:111 A 1:189 1:190 1:48 V Dammen 1:453 1:452 1:281 1:305 M Smf. 876:1 1:300 P 1:560 1:213 1:212 1:227 1:232 1:223 1:211 1:224 1:226 1:210 1:222 1:209 1:221 1:225 1:218 1:220 1:208 1:2171:219 1:207 1:216 1:206 1:205 1:204 1:203 1:202 Z 1:201 1:551 P 1:235 1:229 1:230 1:234 1:228 1:231 1:233 V A 1:297 1:562 1:236 1:349 1:215 1:214 3 A 1:403 1:348 V Munkviken 14.7 Smf. 876:1 1:557 E M Grophagen M 1:285 V A Sk. Koulu 1:562 1:563 1:459 V V W L i l1:285 la M asugnsträsket Urh. 1:558 1:458 LV A A Smf. 878:2 LV 1:29 Idr. 1:405 1:128 1:23 1:107 1:638 1:400 HUOLTOASEMA-ALUE. OMRÅDE FÖR SERVICESTATION. 1:25 1:24 1:264 W Smf. 876:2 W M 1:262 V V Lämmokärret LH M V V 1:261 1:252 V V V V 1:251 A 1:502 W 1:257 A 1:256 1:259 1:255 1:260 1:149 Bodbacken 3 TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE. Smf. 876:3 V 1:622 1:258 1:254 1:253 V V 1:498 1:499 1:509 1:500 1:504 1:503 1:506 1:638 1:250 V 1:505 1:507 1:249 1:568 TY 1:501 1:508 1:247 1:248 Z 1:547 1:130 1:151 1:152 1:3181:317 1:319 1:316 1:315 1:320 1:331 1:321 1:332 1:322 1:333 1:323 1:334 V 1:41 1:241 1:622 1:2461:622 1:245 A 1:243 1:240 1:423 1:314 1:335 1:326 1:244 1:242 1:239 1:311 1:312 1:313 1:55 1:346 ET/p 1:238 1:153 A 1:345 1:41 1205 T 1:622 Lämmobro 1:441 1:56 1:60 1:61 1:62 1:33 1:442 1:156 1:106 1:74 1:154 1:63 1:34 A 1:71 1:622 1:556 1:132 1:72 V1:54 1:282 1:283 1:64 1:51 1:53 Z 1:66 1:54 1:281 1:284 1:357 1:355 A 1:494 1:107 1:28 1:547 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. OMRÅDE FÖR SERVICE OCH FÖRVALTNING. 1:50 1:543 1:68 1:266 Tjärholmen P Z 1:67 1:109 1:39 1:641 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. OMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER. 1:603 1:70 1:69 4:6 Myrströmmen C A 1:598 1:5991:600 M 1:543 1:604 1:597 1:556 1:93 1:92 1:6061:607 1:596 1:589 P 1:131 Z Strömshagen 1:11 1:509 1:605 1:595 1:94 ASUNTOALUE. BOSTADSOMRÅDE. 1:6091:608 1:594 1:590 1:95 1:491 A A 1:610 Z 1:298 1:462 Stora Masugnsträsket 1:611 1:108 M 895:1:2053 1:285 1:593 T V 1:461 Senatsberget Smf. 876:1 1:592 1:644 Z KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET PLANBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER 1:556 V V 1:286 1:82 1:115 1:114 1:510 1:17 Z 1:275
© Copyright 2024