NATURSTIGEN I DALSBRUK
TAALINTEHTAAN LUONTOPOLKU
Naturstigen är drygt en kilometer och bjuder på berg, lundar, sjöar, myrmark och
gammal kultur. Den är utmärkt med gröna
fläckar och siffror. Detaljerade informationsblad fås från turistkiosken, ämbetshusets växel, biblioteket eller museiamanuensen.
Luontopolku on runsaan kilometrin mittainen ja sen varrella kohtaat kallioita, lehtoja, järviä, rämettä ja vanhaa kulttuuria. Se
on merkitty värimerkein ja numeroin. Yksityiskohtaisen lehtisen luontopolusta saat
vierassataman infopisteestä, virastotalon
keskuksesta, kirjastosta tai museoamanuenssilta.
HA EN SKÖN PROMENAD!
MUKAVAA KÄVELYRETKEÄ!
Och sedan en liten överenskommelse: Växterna är vackrast där de står.
Ja pieni sopimus: kasvit ovat kauneimmillaan omilla kasvupaikoillaan.
1.
1.
Du befinner dig vid resterna av den sista
masugnen i Dalsbruk. Den ombyggdes år
1850 och var verksam till våren 1928. Den
första masugnen (en av de första i Finland)
körde igång år 1688. Järnet drevs ut malmen med hjälp av kol. Som biprodukt bildades grönblå. Glasartad slagg – i Dalsbruk använd som byggsten t.o.m. som
smyckesten.
Olet Taalintehtaan viimeisen masuunin
raunioiden alueella. Masuuni jälleenrakennettiin 1850 ja se oli toiminnassa kevääseen 1928. Ensimmäinen masuuni (ensimmäisiä koko Suomessa) aloitti toimintansa
1686. Rautaa taottiin malmista hiilen avulla. Sivutuotteena muodostui sinivihreää
lasimaista kuonaa, slagia, jota Taalintehtaalla käytettiin rakennustiilenä ja jopa
korukivenä.
För att tillförsäkra blåsbälgarna vattenkraft
under den torra försommaren byggdes
dammen en bit uppåt under 1700-talet.
Det finns en miniatyrmodell av masugnen
inne i Bruksmuseet.
De kala bergen magasinerar värme på dagarna, marken är ofta bördig och vegetationsperioden lång. I Dalsbruk finns därför
intressanta växter (och djur) – även sådana
som kommit med importera svensk malm
från Utö i Stockholms södra skärgård.
Det är sällan man får se så höga och rakstammiga askar som den du har framför
dig nära bergsväggen (färgklick i stammen). Till vänster har du en flerstammig
gammal lönn. Bland buskarna kan man
särskilja olvon, hägg och måbär.
Olvon
Koiranheisin
Ask
Saarnia
Vesivoiman takaamiseksi palkeille kuivan
alkukesän aikana rakennettiin 1700-luvulla
pato hieman masuunin yläpuolelle.
Ruukinmuseossa
suunista.
pienoismalli
ma-
Paljaat kalliot varastoivat lämpöä päivisin,
maaperä on usein rehevää ja kasvukausi
pitkä. Siksi Taalintehtaalla on mielenkiintoisia kasveja (ja elämiä) – jopa sellaisia,
jotka ovat kulkeutuneet tänne ruotsalaisen
malmin mukana Utöstä Tukholman eteläsaaristosta.
Harvoin näkee niin korkeita ja suorarunkoisia saarnia kuin edessäsi, lähellä kallioseinämää (väriläiskiä rungossa). Vasemmalla on monirunkoinen vanha vaahtera.
Pensaiden joukosta voi erottaa koiranheisin, tuomen ja taikinamarjan.
Lönn
Hägg Tuomen
on
Vaahtera
Måbär
Taikinamarja
När du går till punkt 2 kommer du upp till
den gamla dammen. Kanske snårvindan
råkar blomma just nu? Den är en klängväxt
med stora strutformade blommor. Denna
variant med rosafärgade blommor är typiskt för Dalsbruk.
Kulkiessasi kohtaan 2 tulet vanhalle padolle, ehkä isokierto on juuri kukassa? Tällä
köynnöskasvilla on suuret suppilomaiset
kukat, joista tämä vaaleapunainen muunnos tyypillinen juuri Taalintehtaalle.
Snarvindan
2.
Du är inne i en välutvecklad strandlund,
där klibbalarnas täta kronor skuggar ihjäl
markvegetationen. De största har en omkrets på över 2 m i brösthöjd. Sådana gamla träd är omtyckta av mindre hackspett
och flygekorre, vilka båda finns i Dalsbruk. I dammen finns rudor och längs
stranden i lunden ser man också spår av
industriell verksamhet.
Fortsätt längs stigen till vägen där du tar av
till vänster. Mellan gamla bastun, byggd av
slaggsten från masugnen och punkt 3 har
du på vänstra sidan en bergsklack typiskt
för den här trakten med värmeälskande
växter som getrams, sparvnäva, stinknäva,
styvmorsviol (här kallade Guds ögon),
spetsgrodblad, tjärblomster, backlök m.fl.
3.
Här ser du våra alarter växa bredvid varandra. Gråalen är direkt sällsynt i Dragsfjärd och klibbalen allmän. Längre norrut i
landet är situationen ofta omvänd. Gråalen
finns alldeles intill den stora tallen till höger om vägen. Gråalen har spetsiga och
skrynkligare blad än vad klibbalen har.
Kottarna har kortare skaft hos gråalen.
Här brukar det också finnas vit sötväppling
längs vägen.
Kottar/Käpyjä
Gråal/Harmaaleppä
Klibbal/Tervaleppa
Isokierto
2.
Olet pitkälle kehittyneessä rantalehdossa,
jossa tervaleppien tiheät latvustot varjostavat niin, että aluskasvillisuus tukahtuu.
Suurimman lepän ympärysmitta on yli 2 m
rinnan korkeudelta. Tämänkaltaisissa vanhoissa puissa viihtyvät Taalintehtaallakin
tavatut liito-orava ja pikkutikka. Lammessa
on ruutanoita ja rannoilla kukkii keltaisia
kurjenmiekkoja. Lehdossa on myös jälkiä
vanhasta teollisesta toiminnasta.
Jatka polkua tielle ja siitä vasemmalle.
Vanhan slagikivestä rakennetun saunan ja
kohteen 3 välillä on vasemmalla paikkakunnalle tyypillinen kallio lämpöä rakastavine kasveineen kuten kalliokielo, matala
kurjenpolvi, haiseva kurjenpolvi, ketoorvokki (jota täällä kutsutaan Jumalan silmiksi = Guds ögon), meriratamo, tervakukka, nurmilaukka jne.
3.
Tässä ovat vierekkäin molemmat leppälajiimme. Harmaaleppä on suorastaan harvinainen Dragsfjärdissä, kun taas tervaleppä
on yleinen päinvastoin kuin pohjoisempana. Harmaaleppä on tien oikealla puolella
aivan suuren männyn vieressä. Harmaalepän lehdet ovat suipommat ja ryppyisemmät kuin tervalepän. Harmaalepän kävyissä on myös lyhyemmät varret.
Tienvarrella kasvaa myös valkomesikkää.
Blad/Lehtiä
Gråal/Harmaaleppä Klibbal/Tervaleppä
4.
4.
På 70-talet fanns stora ekar i denna bäckdal. Tyvärr finns bara ynkliga rester kvar.
70-luvulla tässä puronlaaksossa kasvoi
suuria tammia. Valitettavasti niistä on vain
rippeitä jäljellä.
Här nära pumphuset växer den giftiga
kvesveden som klänger sig uppåt i buskarna. Den är släkt med potatis, vilket syns
bra på blommorna. Dekokt av kvesved
användes förr mot gikt och reumatism.
Täällä, pumppuhuoneen lähellä, kasvaa
myös myrkyllistä punakoisoa, joka kiemurtelee ylöspäin pensaissa. Kukista näkee,
että se on perunan sukulainen. Punakoisoa
on käytetty lääkkeenä kihtiin ja reumatismiin.
5.
5.
Framför dig ligger Lilla masugnsträsket
(ca 15 m över havet) med sin vackra
gungflymatta av vitmossa med typiska
myrväxter:
Edessäsi on Pieni masuunijärvi (15 m merenpinnan yläpuolella). Sammaleisessa
hyllyvässä suossa kasvaa tyypillisiä suokasveja:
– Daggört (insektsätare)
– Tranbär
– Vattenklöver
– Blomris m.fl.
– Kihokki (hyönteissyöjä)
– Karpalo
– Raate
– Suokukka ym.
Daggört
Kihokki
Vattenklöver
Raate
Bland specialisterna kan nämnas den lilla
orkidén, myggblomster och brunag.
Harvinaisuuksista voi mainita pieneen orkidean suovalkun ja ruskopiirtoheinän.
På en del berg i Dalsbruk, liksom också på
detta berg finns den fridlysta blåmunken.
De små bollformade blomsamlingarna är
viktiga för växtens spridning.
Joillakin Taalintehtaan kallioilla, kuten
täällä, kasvaa rauhoitettu vuorimunkki. Sen
pienet pallomaiset, siniset kukinnot ovat
tärkeitä kasvin leviämiselle.
I sjön finns kräftor och rudor, fiskmås och
skrattmås likaså. Vintertid syns strömstarar
vid öppna ställen.
Det är för övrigt sant att gungflyet flyter,
vilket syns bra vid kanterna. Det finns också öar, som flyter omkring i träsket. (Du
kan gå över spången och fortsätta på andra
sidan ett par hundra meter så kommer du
till Dansberget, motionsbanan och Stora
masugnsträsket.)
Järvessä on rapuja ja ruutanoita sekä kalaja naurulokkeja. Talvisaikaan sulapaikoilla
uiskentelee koskikara.
On muuten totta, että hyllyvä suo kelluu,
minkä voi havaita sen reunoilta. Järvessä
on myös pikkusaaria, jotka vaeltelevat ympäriinsä. Voit jatkaa pitkoksen yli noin 100
m ja tulet Dansbergetille (Tanssikalliolle),
kuntoradalle ja Suurelle masuunijärvelle.
På berget finns väderstrecken inmålade.
När inlandsisen bredde ut sig mot sydost
stötte den ju mot bergens nordvästra sidor
och slätslipade dem med hjälp av fastfrusna stenar. Du befinner dig på en sådan
stötsida för tillfället. Ett tiotal meter från
spången ser man räfflorna som de slipande
stenarna lämnade efter sig. De brukar gå i
nordväst-sydostlig riktning. På andra sidan
sjön ser du flera släta stötsidor och branta
läsidor (mot sydost).
Landhöjningen är knappt ½ m på 100 år,
vilket betyder att Lilla masugnsträsket var
en havsvik för ca 3000 år sedan.
Under vandringen till punkt 6 märker du
hur snabbt naturtyperna varierar i skärgården. Frodiga dalar (sippor, olvon,try mm.)
och torra hällmarker ligger bredvid varandra. På bergen finns skäritallar, som
trots sin låga höjd är så gamla att de har
utvecklat sköldbark. Bergens värme gynnar också vildrosorna. Den svarta jorden
innehåller mycket kolstybb och har intensivt utnyttjats för potatis- och lökodling.
Kallioon on maalattu ilmansuuntanuolet.
Kun mannerjää levittäytyi kaakkoa kohti,
se työntyi kallioiden luoteispuolia vasten ja
hioi niitä jäätyneillä kivillä. Olet juuri sellaisella työntösivulla. Noin 10 m päässä
pitkoksesta näkyy uurteita, joita hiovat
kivet saivat aikaan. Ne ovat yleensä luoteis-kaakkoissuuntaisia. Järven toisella
puolen näet useita silokallioita ja jyrkkiä
vastasivuja (kaakkoon päin).
Maannousu alueella on vajaa puoli metriä
sadassa vuodessa, mikä kertoo sen, että
Pieni masuunijärvi oli merenlahti noin
3000 vuotta sitten.
Matkalla kohteeseen 6 huomaat, kuinka
nopeasti luontotyypit vaihtelevat saaristossa. Rehevät lehdot (vuokkoja, koiranheisiä,
lehtokuusamia ym.) ja kuivat kangasmaat
ovat rinta rinnan. Kallioilla on saaristomäntyjä, jotka mataluudestaan huolimatta
ovat niin vanhoja, että ovat kehittäneet
kilpikaarnan. Kallioiden lämpö suosii
myös villiruusuja. Musta multa sisältää
paljon hiiltä, ja sitä on tehokkaasti käytetty
perunan ja sipulin viljelykseen.
På bergsklack, som är utmärkt med ett
kryss på kartan, finns den sällsynta och
sydliga blodnävan i vackra bestånd invid
dammen.
Kalliolla, joka on merkitty karttaan rastilla,
kasvaa harvinaista eteläistä verikurjenpolvea kauniina kasvustoina lammen rannalla.
På väg till punkt 6 har du på högra sidan
ett berg, som höjer sig över 30 m ovanför
havet och erbjuder en magnifik utsikt över
gamla Dalsbruk och havet. Bäst tar man
sig upp på bergets norra del nära Masugnsträskets strand.
Kun kuljet eteenpäin, jää oikealle kallio,
joka nousee yli 30 m merenpinnan yläpuolelle ja tarjoaa mahtavat näkymät merelle
yli Taalintehtaan. Parhaiten voi kalliolle
kiivetä pohjoispuolelta läheltä Pienen masuunijärven rantaa.
När du kommer till ett lågt syrenbuskage
nära dammen skall du hålla till höger. Där
brukar växa blåeld, harklöver och den
gamla kulturväxten såpnejlika, vars rötter
använts vid tvätt, men extrakt har också
använts mot vissa kroniska sjukdomar och
som slemlösande medicin.
Kun olet tullut lähellä lampea kasvavan
matalan sireenipensaan kohdelle, käänny
oikealle. Siellä kasvaa neidonkieli, jänöapila ja vanha kulttuurikasvi suopayrtti,
jonka juuria on käytetty saippuana ja uutetta joihinkin kroonisiin tauteihin sekä limaa
irrottavana lääkkeenä.
Det sägs att Finlands starkaste bestånd av
blåeld finns i Dalsbruk. Två fjärilsarter,
vilkas larver finns enbart i blåeld, finns
också i Dalsbruk. Bägge arterna är fridlysta och den ena har anträffats endast
i Dalsbruk i Finland. Blåelden lämpar
sig alltså inte alls i en bukett.
Sanotaan, että suurimmat neidonkieliesiintymät koko Suomessa ovat Taalintehtaalla.
Kaksi perhoslajia, joiden toukat ovat riippuvaisia neidonkielestä, löytyvät myös
Taalintehtaalta. Molemmat lajit ovat rauhoitettuja, ja toista on tavattu ainoastaan
täältä. Neidonkieli ei siis sovellu kukkamaljakkoon.
6.
6.
Vi följer vägen ner mot biblioteket och
kommer till en ovanligt slät isslipad klippa
på vänstra sidan. Isynnerhet runt stolpen på
berget finns stora bestående av den sällsynta vita fetknoppen (=hälleknopp). Det lilla
trädet nära stolpen, med en färgklick på
stammen, är en alm. Känn efter hur sträva
blad den har.
Jatkamme matkaa kohti kirjastoa ja tulemme jään sileäksi hiomalle kalliolle, joka
jää vasemmalle. Pyöreän pylvään ympärillä kasvaa suuria ryppäitä harvinaista valkomaksaruohoa. Pylvään lähellä kasvava
pieni puu, jonka rungossa on väriläiskä, on
vuorijalava. Tunnustele, kuinka karheat
lehdet sillä on.
Nu är du framme vid Bruksmuseet. Om du
vill komma till naturstigens början skall du
följa stigen mot vänster förbi utedasset.
Nyt olet Ruukinmuseolla. Jos haluat päästä
takaisin luontopolun alkuun, seuraa polkua
vasemmalle ulkohuoneen ohi. Sitä ennen
voit tietenkin tutustua Ruukinmuseoon tai
kirjastoon.
Före det kan man gärna göra ett besök på
museet eller biblioteket om det råkar passa!
TACK FÖR INTRESSET!
KIITOS MIELENKIINNOSTA!
Naturstigen planerad och skriven av
Matts Cygnel.
Luontopolun on suunnitellut ja tekstin kirjoittanut Matts Cygnel, Dragsfjärdin yläasteen biologian lehtori.
Blåeldshälsningar från Bruket
Neidonkieliterveiset Ruukilta