Lähes nollaenergiarakennus (nZEB) – käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Työpaja 6.3.2014 Rakennusteollisuus RT ry ● LVI-talotekniikkateollisuus ry ● Ympäristöministeriö 6.3.2014 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja kansallisten linjausten mahdollisuudet FINZEB-työpaja 6.3.2014 Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) 2020 tavoitteet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % - Uusiutuvat energialähteet 20 % - Energiatehokkuuden parantaminen 20 % Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Rakennustuoteasetus (CPR) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit 15 Rakennukset ja energiatehokkuus • Rakennusten energiankulutus 40 % EU:n energian kokonaiskulutuksesta ja 35 % kasvihuonepäästöistä • Rakennukset uusiutuvien energialähteiden käytön edistäjänä • Rakentaminen ja korjausrakentaminen teknologian kehityksen ja kilpailukyvyn moottorina • Mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle! 16 Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Energiatodistukset Teknisten järjestelmien tarkastukset Muut velvoitteet hallinnolle Energiatehokkuusvaatimukset Energiatehokkuusvaatimukset Lämmitysjärjestelmät Tiedotus ja raportointi Vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus Teknisten järjestelmien vaatimukset Ilmastointikoneet Taloudellisten kannusteiden selvittäminen Lähes Nollaenergiarakennusten edistäminen Valvontajärjestelmät Säädettävä seuraamuksista kaikissa kansallisissa säädöksissä Kustannusoptimaalisuuslaskenta 17 Uusia annettuja säädöksiä (EPBD) • Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) • Uusi energiatodistusjärjestelmä • Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä (170/2013) • Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (176/2013) • Laki asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (51/2013) • Energiatodistuslain valvontaviranomainen • Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta (52/2013) • Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (958/2012) • Asetuksen antovaltuudet, korjausrakentamisen määräykset • VNA rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (9/2013) 18 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määritelmä lähes nollaenergiarakennukselle (EPBD) • Lähes nollaenergiarakennus on rakennus, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus (artikla 2). • Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia (artikla 2). • Jäsenvaltioiden on vahvistettava energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joilla saavutetaan kustannusoptimaaliset tasot (artikla 4.1). • Jäsenvaltioiden ei edellytetä sellaisten vähimmäisvaatimusten asettamista, jotka eivät ole kustannustehokkaita (artikla 4.1) 19 Kustannusoptimaalisuuden laskeminen (EPBD) • Komission delegoitu asetus kustannusoptimaalisten tasojen laskemisesta (244/2012) • Euroopan komission ohje em. asetukseen liittyen (2012/C 115/01) • Rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten kustannusoptimaalisuustarkastelu on toimitettava komissiolle viimeistään 21.3.2013 • Samaa menetelmää käytetään myös lähes nollaenergiarakentamisen tarkasteluissa 20 Lähes nollaenergiarakennusten aikataulu (EPBD) • Vuoden 2019 alusta kaikki uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä tai omistuksessa • Vuoden 2021 alusta kaikki uudet rakennukset • Jäsenvaltioiden on lisäksi julkisen sektorin näyttämä esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimintatapoja edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuttamista lähes nollaenergiarakennuksiksi (sovellettava 9.1.2013 lähtien) 21 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen (RES) direktiivin artikla 13.4 (1/2) ”Jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja määräyksissään otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään kaikentyyppisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla. Mainittuja toimenpiteitä vahvistettaessa tai alueellisissa tukijärjestelmissään jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon kansalliset toimenpiteet, jotka liittyvät energiatehokkuuden huomattavaan parantamiseen, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä passiivi-, matalaenergia- ja nollaenergiataloihin.” 22 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen (RES) direktiivin artikla 13.4 (2/2) ”Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä rakennussäännöksissään ja – määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa Jäsenvaltioiden on sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen muun muassa kaukolämmöllä ja – jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää.” 23 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanon organisointi EED-TYÖRYHMÄ Viestintä ja kuulemistilaisuudet TEM Säädösryhmä TEM kokoaa TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, RAKLI, Kuluttajaliitto Art. 5 pj. Pauliina Pekonen (VM) Art. 6 pj. Hannu Koivurinta (VM) Art. 7 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art. 8 ERILLISVASTUUT Art. 3 ja 24 TEM •Primäärienergia, loppukulutus, energiaintensiteetti Art. 4 YM •Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Art. 20 •Rahoitus TEM/VM pj. Heikki Väisänen (TEM) Art. 9-11 pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 14 pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 15 pj. Markku Kinnunen (TEM) Art. 12, 16-19 pj. Timo Ritonummi (TEM) •Peruskorjaus/säästö, inventaariosuunnitelma -raportit, vaikutus-arvio, energiahallintajärjestelmät •Julkiset hankinnat •Säästövelvoitteet, joustot, energiansäästöt, kumulatiivisuus, energiatehokkuussopimukset •Energiakatselmukset •Mittaus, laskutus •Kaukolämpö/-jäädytys, yhteistuotanto •Energian siirto ja jakelu •Kuluttajat, energiapalvelut, tiedottaminen, vaikuttaminen 24 Tuotteiden energiatehokkuus (Ecodesign) • Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY (aikaisempi 2005/32/EY) • Ekosuunnittelun vähimmäisvaatimukset, CE-merkintä • Energiamerkintädirektiivi 2010/30/EU (aikaisempi 92/75/ETY) • Energiamerkintävaatimukset • Ekosuunnittelulaki (1005/2008) • Direktiivien kansallinen täytäntöönpano 25 Tuoteryhmäkohtaiset säädökset (ecodesign) • Tuoteryhmäkohtaiset säädökset annetaan puitedirektiivien nojalla • Ekosuunnittelua koskevat säädökset annetaan komission asetuksina komitologiamenettelyssä • (myös tuoteryhmäkohtaiset vapaaehtoiset sopimukset mahdollisia) • Energiamerkintää koskevat säädökset annetaan komission delegoituina asetuksina • Asetuksia sovelletaan suoraan jäsenmaissa • Työnjako Suomessa: YM:lle kuuluvat rakennustuotteet, kaikki muut TEM 26 Voimassa olevat rakennustuotteita koskevat ekosuunnittelusäädökset (eodesign) • Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivi (92/42/ETY), Suomessa pantu täytäntöön RakMk D7, annettu 22.12.1997 • Akselitiivisteettömät kiertovesipumput 1- 2 500 W, (EU) N:o 641/2009, annettu 22.7.2009, voimaan 1.1.2013 ja 1.7.2015 • Kiertovesipumppujen muutos julkaistu 11.7.2012 N:o 622/2012 • Puhaltimet 125 W- 500kW, (EU) N:o 327/2011, annettu 30.3.2011, voimaan 1.1.2013 ja 1.1.2015 • Vesipumput, (EU) N:o 547/2012, annettu 25.6.2012, voimaan 1.1.2013 ja 1.1.2015 • Huoneilmastointilaitteet ja huonetuulettimet, (EU) N:o 206/2012, annettu 6.3.2012, voimaan 1.1.2013 ja 1.1.2014 • Tila- ja yhdistelmälämmittimet, (EU) N:o 813/2013, annettu 2.8.2013, voimaan 26.9.2015 , 26.9.2017 ja 26.9.2018 • Vedenlämmittimet ja vesivaraajat, (EU) N:o 814/2013, annettu 2.8.2013, voimaan 26.9.2015, 26.9.2017 ja 26.9.2018 27 Voimassa olevat rakennustuotteita koskevat energiamerkintäsäädökset • Huoneilmastointilaitteet, enintään 12 kW, (EU) N:o 626/2011, annettu 4.5.2011, voimaan 1.1.2013 • Tila- ja yhdistelmälämmittimet, enintään 70 kW, (EU) N:o 811/2013, annettu 2.8.2013, voimaan 26.9.2015 ja 26.9.2019 • Vedenlämmittimet ja vesivaraajat, (EU) N:o 812/2013, annettu 2.8.2013, voimaan 26.9.2015 ja 26.9.2017 28 Valmistumassa ja valmistelussa olevat ekosuunnittelusäädökset (ecodesign) • Huonetilalämmittimet (Lot 20): • Määräyskomitea on puoltanut säädösehdotusta 9-10.10.2013 • Öljy, kaasu, sähkö • Ilmanvaihtokoneet (Lot 10 ja ENTR Lot 6) • Määräyskomitea puoltanut säädösehdotusta 16.-17.12.2013 • Ilmalämmitys- ja jäähdytys (Lot 21) • Kuulemisfoorumi 25.9.2013 29 Ecodesign-työohjelma vuosiksi 2012-2014 Ensisijaiset tuoteryhmät: Ikkunatuotteet Höyrykattilat (< 50MW) Voimakaapelit Yrityksen palvelimet, varasto ja lisävarusteet Älykkäät laitteet/mittarit Viinikaapit Vaihtoehtoiset tuoteryhmät: Syrjäytyspumput Pientehomoottorit (<200W) Lämmityksen säätö Valaistuksen säätöjärjestelmät Rakennusten lämmöneritystuotteet 30 Ekosuunnittelu ja energiamerkintäsäädösten valmistelusta • Yritysten osallistuminen säädösten valmisteluun on erittäin • • • • tärkeää Tulevaisuuden tuotemarkkinoiden kilpailunpelisäännöt laaditaan säädöksissä Panostaminen energiatehokkuuteen tuotekehityksessä hyvissä ajoin tuo kilpailuetua Korkea energiatehokkuuden vaatimustaso säädöksissä on eurooppalaisen teollisuuden ja kuluttajan etu Kaikkien rakennuksissa käytettävien tuotteiden on oltava erittäin energiatehokkaita, jotta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet lähes nollaenergiarakentamisesta voidaan saavuttaa 31 Yhteenveto (ecodesign) • Korkeatasoiset ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädöksillä on keskeinen vaikutus lähes nollaenergiarakentamisen tavoitteen toteuttamisessa • Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädöksillä voidaan vaikuttaa myös siihen energiankulutukseen rakennuksessa, joihin rakentamismääräyksiä ei voida ulottaa 32 Rakennustuoteasetus (CPR) CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin CE • Rakennustuotteen ominaisuudet ilmoitetaan varmennetusti > vertaaminen kansallisiin vaatimuksiin • Poistetaan kaupan esteet jäsenmaiden välillä CE CE • Rakentamista koskevat vaatimukset kansallisesti. Suomessa MRL:n rakentamismääräyksin 33 Lainsäädäntöpohja MRL • Olennaiset tekniset vaatimukset CPR • CEmerkintä Tuotehyväksyntälaki (954/2012) • Kansalliset tuotehyväksynnät 34 Olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen todennetaan CE-merkinnällä tai kansallisella hyväksynnällä Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 a–117 g § Rakentamismääräykset asetuksena Rakennustuotteen ominaisuudet CPR/CE-merkintä Tuotehyväksyntälaki/ Kansalliset hyväksyntämenettelyt Ohjeet 35 Rakennustuotteista n. 80 % kuuluu CEmerkinnän soveltamisalaan 36 CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille 1.7.2013 • Rakennustuoteasetus voimassa • Ilman CE -merkintää rakennustuotetta ei voi enää saattaa markkinoille Suomessa eikä Euroopassa. 37 Rakennusten energiavaatimusten Roadmap • 1.1.2015 voimaan vaatimukset uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasosta uusissa ja perusteellisesti korjattavissa rakennuksissa • 2015 lähes nollaenergiarakentamista koskevat tekniset kuvaukset suosituksina • 2017-2020 rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset lähes nollaenergiatasolle 38 Miten?  Puhtaan energian ohjelma: 2025-tavoitteiden suuntaviivoja (osana energia- ja ilmastostrategian päivitystä) ÖLJY: KIVIHIILI: SÄHKÖN TUONTI: MAAKAASU: vähennetään n. 20% voimalakäyttö syrjäytetään pääosin syrjäytyy pääosin* korvataan n.10% (nykyarvo n. 1 mrd €/v) (nykyarvo n. 300 milj €/v) • Tieliikenne ratkaisee (3/4 vähennyksestä), loppu pääosin öljylämmityksen korvaamisesta. • Syrjäytetään hiililauhde päästöttömällä sähköntuotannolla (ydinvoima, tuulivoima). • Lisätään panostusta kotimaisten biopolttoaineiden kehityshankkeisiin. • Korvataan pääosa kaupunkien lämmöntuotannon hiilen käytöstä biovoimalla. Hyödynnetään lämpöpumppujen, aurinkolämmön ja kiinteistöjen lämpötehokkuuden mahdollisuudet. • Tuetaan uuden moottoritekniikan käyttöönottoa: infrastruktuuri sähköautoilulle, kannusteet auton ostajalle (nykyarvo n. 600 milj €/v) • Varmistetaan kohtuuhintaisen kotimaisen sähkön saatavuus hyväksyttyjen uusien ydinvoimaloiden toteuttamisella ja tuulivoiman rakentamisella. Vuodelle 2025 korkeampi tuuli-voimatavoite, n. 9 TWh. (nykyarvo n. 100 milj €/v) • Tuetaan biomassapohjaisia ratkaisuja (esim. metsäpohjainen biokaasun, bio-SNG), jotka mahdollistavat tuontikaasun korvaamisen hyödyntäen nykyistä kaasuputkistoa ja voimalaitoksia. • Kiinteistökohtaisen pientuotannon (aurinko- ja tuulivoima) ja kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisellä vähennetään ns. päivätuonnin tarvetta. *Huom. Huippukulutuksessa ja hyvänä vesivuonna Suomi toisi jatkossakin, vastaavasti kesällä ja huonona vesivuonna veisi sähköä. Lähde: Puhtaan energian ohjelma 39 1. Nykyisellä energiapaletilla vaihtotase ei kestä öljyn hinnan jatkuvaa nousua Tuontienergian koostumus 2011 Öljy 5,36 mrd € Maakaasu 1,05 mrd € Sähkö 0,59 mrd € Kivihiili 0,66 mrd € Ydinpolttoaine 0,11 mrd € Yhteensä 7,77 mrd € 2011 vaihtotase olisi ollut tasapainossa jos vajaa 1/5 tuontienergiasta olisi korvattu kotimaisella. Eurokriisin yksi opetus on painavampi huomio vaihtotasevajeisiin. Todennäköisesti tuontienergia kallistuu jatkossakin vientituotteitamme nopeammin. Lähde: Puhtaan energian ohjelma Energiapolitiikka ei yksin ratkaise vaihtotasetta mutta ilman sitä on vaikea saada tasetta oikenemaan. 40 Kuinka kohti lähes nollaenergiarakentamista • Lähestytään vaatimuksia asteittain tarkentaen uuden • • • • tutkimustiedon, innovaatioiden, kokonaisuuden tarkastelun ja yhteistyön kautta Selvitetään rakennusalan yhteistyöllä millaiseen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen Suomella on kykyä ja varaa YM kannustaa kaikkia rakentamiseen liittyviä tahoja osallistumaan lähes nollaenergiarakentamisen kehittämiseen sekä sen kansallisen tason määrittämiseen YM osallistuu alan hankkeisiin ja käynnistää hallinnon selvityshankkeita Tarvitaan hyvää vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken 41