Iitin elinkeino-ohjelma 2013 - 2015
Elinkeino-ohjelma 2013 - 2015 Iitin kunta Iitti-tiimi 15.10.2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Iitin elinkeino-ohjelma 2013 - 2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Elinkeinopolitiikka ja kuntastrategia 2.1. Kuntastrategia 2.2. Elinkeinopolitiikka 2.3. Elinkeinopolitiikan toiminta-ajatus 3. Välineet ja voimavarat 3.1. Toiminnan rahoitus 3.2. Kunnan panostus elinkeinojen kehittämiseen 3.3. Toimitilat 3.4. Kehittämiskumppanuudet 3.5. Linjaukset kuntastrategiassa 2013 - 2015 toimintaympäristön kehittämiseksi 3.6. Kunnan päätösten yritysvaikutusten arviointi ja hankintapolitiikka 4. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen 5. Tausta-aineisto 2 1. Johdanto Elinkeinojen ja yksittäisten yritysten toimintamahdollisuuksien kehittymisellä on keskeinen merkitys koko kuntayhteisön ja kunnallisen palveluperustan olemassaololle. Tätä kautta vaikutetaan kunnan asukas- ja verotulopohjaan sekä koko yleisen elinvoiman säilymiseen. Työpaikkatarjonnan kehittyminen ja monipuolistuminen voidaan parhaiten turvata, kun elinkeinopolitiikassa huomioidaan sekä jo toimivien yritysten toimintamahdollisuudet että edellytykset uuden yritystoiminnan syntymiselle tai sijoittumiselle. Kunta ei ”omista” elinkeinopolitiikkaa, vaan keskeistä on nähdä se merkitys, joka vuorovaikutuksella eri yrittäjäryhmien ja muiden tahojen kanssa on paikallisia olosuhteita kehitettäessä. Elinkeinopolitiikka tässä mielessä vaatii entistä syvällisempää ja vaikuttavampaa yhteistyötä. Samalla on pidettävä mielessä, että yritysten toimintaympäristöön sekä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavat varsinaisen elinkeinojen kehityspolitiikan lisäksi hyvin monet, eri tahoilla tehtävät ratkaisut ja toimenpiteet. Elinkeinopolitiikalle luonteenomaista on siten laaja-alaisuus ja tämän näkökulman tulisi olla mukana kaikessa paikallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Paikallisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäksi kuuluu elinkeinopolitiikkaan entistä olennaisempana osana myös suuntautuminen kunnan ulkopuolisiin kehitys- ja palveluverkostoihin. Lähtökohtana pidetään sitä, että toiminta on luonteeltaan paikallista kehittämisstrategiaa tukevaa ja että sen kehitysvaikutukset paikallisten yritysten ja toimialojen toimintaedellytyksiin on osoitettavissa. Maailmantalouden nopeissa käänteissä korostuu pitkäjänteinen, alueellisia toimijoita ja tasapuolisuutta korostava aluetalous. 2. Elinkeinopolitiikka ja kuntastrategia 2.1. Kuntastrategia 3 2.2. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka tarkoittaa kaikkia niitä linjauksia ja toimenpiteitä joita kunta toteuttaa eri sektoreidensa toiminnassa seuraavien elinkeinopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit -menestystekijää elinkeinopolitiikan tavoitteena on: Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa laajentamalla Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien kanssa Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja kumppanuusverkoston toiminnoissa Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista ja elinvoimaa kunnan toiminta-alueelle Elinkeinopalvelut tuottaa suoraan yrityksille suunnattuja palveluita niille erikseen varatuin panoksin. 2.3. Elinkeinopolitiikan toiminta-ajatus Iitin kunta yhdessä muiden toimijoiden kanssa panoksellaan vaikuttaa yrittäjyyden, paikallisten yritysten ja kehittämisstrategioita tukevan uuden yritystoiminnan menestymisen edellytyksiin ja työllistämiskykyyn. 3. Välineet ja voimavarat 3.1. Toiminnan rahoitus Tässä ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan kunnan koko palvelu- ja toimintavarustuksen kautta. Elinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen puitteissa toteutetaan elinkeinopalveluiden toimintaa. Kunnan elinkeinopalvelujen panostus pitää sisällään paikallisen projektitoiminnan määrärahat, paikalliseen elinkeinopalveluun varatut määrärahat sekä Kouvolan kaupungin kanssa tehtävän, elinkeinopalveluja ja hanketoimintaa koskevan yhteistyösopimuksen mukaiset korvaukset. Elinkeinopoliittista luonnetta on myös maaseutuhankkeille suunnattavalla kuntarahoitusosuudella. Viime mainittu mukaan lukien on kunnan panostus elinkeinojen kehittämiseen v. 2013 talousarviossa 385.700 €. panostus pyritään pitämään nykytasolla sen vaikuttavuutta, mm. hankkeiden valikoinnin ja muun voimavarojen keskittämisen kautta samalla lisäten. 4 Iitin kunnan ja Kouvola Innovation Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisella panostuksella toteutetaan seuraavia asiakokonaisuuksia: 1) 2) 3) 4) 5) Yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelujen järjestäminen Yritysten sijoittumis- ja verkottumispalvelu (ns. sive-palvelu) Elinkeinotoimen hankkeiden kuntarahoitus Yrityshautomotoiminta Kausalassa sijaitsevassa Healthcare -toimintayksikössä Matkailun markkinointi- ja hankeyhteistyö Paikallisten yritysten mahdollisuuksia ja kiinnostusta alueellisiin yhteishankkeisiin pyritään lisäämään. Samoin vaikutetaan siihen, että suoraan yrityksille erilaisista tukirahoituslähteistä (ELY-keskus, EU-ohjelmat, Tekes ym.) tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet olisivat paikallisten yritysten tiedossa. Iitin kunnan tärkeimmät kehittämishankkeet ovat moottoriurheilukeskushanke ja Omakyläkokonaisuuden jatko, joka kohdistuu vähintään kolmen Iitin kylän kehittämiseen. Seudullisista/maakunnallisista hankkeista tärkeimpiä ovat WoodInno (puurakentamisen kehittäminen), Kaakosta voimaa (energiahanke/tuulivoima) ja Venäjältä tulevan ostovoiman hyödyntämistä kartoittavat hankkeet. 5 3.2. Kunnan panostus elinkeinojen kehittämiseen Talousarvioehdotus 2013 Elinkeinopalvelut, Elinkeinoprojektit, Matkailu ja Vapaa-ajan asuminen 1450 1455 1460 1470 Elinkeinopalvelut Elinkeinoprojektit Matkailu Vapaa-ajan asuminen Yhteensä **** Elinkeinoprojektit 1455 Elinkeinoprojektit Motorsport P-K Kasvun kuntaraha (hyväksytyt) Pienhankkeet ja seudulliset hankkeet (Iitti-tiimin myöntämisvaltuus 2013) Yhteensä ****** Pienhankkeet ja seudulliset hankkeet (hyväksytyt ja tae 2013) EKO-Kymenlaakso YES-yrittäjyyskasvatuskeskus-hanke Contract (seudullisen vientitoiminnan aktivointi) Rajukaasu - rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa Kouvolan seudun masterplan matkailuhanke Vetovoimaa Kouvolan matkailuun Kouvolan seudun sijoittumismarkkinointi Ihmeen särmää rakentamista Kymenlaakson Y4, Elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen Kymenlaakson maakunnassa Menesty muutoksessa - Menestysväylä -hanke YRITTÄVILLE - maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja Kaakkois-Suomessa Puurikastamo (Puuri) -projekti, Työtä ja vientituotteita puusta (TyviPuu) Kulut Tuotot Toim.kate 64 571 1 000 -63 571 114 733 25 760 -88 973 42 500 2 500 -40 000 2 200 0 -2 200 224 004 29 260 -194 744 28 000 25 760 11 700 0 50 033 0 -2 240 -11 700 -50 033 25 000 0 114 733 25 760 -25 000 -88 973 2010 2 980 2011 1 500 1 532 2910 2012 2013 2014 3 000 3 000 3 750 3 750 2 040 2 040 4 365 4 365 4 986 6 615 6 885 13 200 13 200 4 021 5 832 2 571 3 123 3 317 1 660 3 000 800 1 000 1 000 2 645 3 644 2 211 (Panos 32 €/asukas, bruttosummasta (58 € v. 2012)) 6 3.3. Toimitilat Kunta pitää omistuksessaan riittävää toimitilakantaa, jota vuokrataan lähinnä pk-yritysten tarpeisiin. Tietoa varannosta Toimitilat - kunnan omistuksessa yhteensä 3.300 m2 (pienteolllisuustalokiinteistö, Hallitie 3 -kiinteistö) Tontit Yritystontit (tilanne lokakuu 2012) - yhteensä 18 kpl pinta-ala 138.300 m2 rakennusoikeus 55.282 k-m2 - kunnallistekniikan piirissä 8 kpl Asuntotontit Kausalassa eri asuntoalueilla sekä Pohjanmäen, ja Sorronniemen asuntoalueilla (lokakuu 2012) - yhteensä 88 kpl - pinta-ala 184.600 m2 (p-a keskimäärin 2.000 m2/tontti) - rakennusoikeus 36.900 k-m2 (20% p-a:sta) - kunnallistekniikan piirissä 75 kpl Vuokra-asunnot Iitin kunnan kokonaan omistama yhtiö Iitin vuokratalot Oy hallitsee 25 vuokrataloa, joissa on yhteensä 367 asuntoa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä on yhteensä 23 huoneistoa vuokrakäytössä. Kunnalla on hallinnassaan 81 asuntoa, joista 40 palveluasuntoa. Yrityksille tarkoitetut toimitilat ovat käytössä, joten kunta pyrkii ohjaamaan toimitilojen käyttöä yksityisten sijoittajien kautta tulevaan tarjontaan. Yksityisten omistamien teollisten ja muiden yritystoimitilojen käyttöön saamista edistetään myös kunnan markkinointi- ym. toimenpitein. Tarvittaessa voidaan teollisuus- ja liiketiloista tehdä myös ns. välivuokraussopimuksia. Kunta on tapauskohtaisesti tarvittaessa mukana yritysten omissa toimitilahankkeissa seuraavin periaattein: - - - Mukanaolo edellyttää riittävää ja luotettavaa selvitystä (vähintään liiketoimintasuunnitelma ja rahalaitoksen tai muun asiantuntijatahon yritystutkimus) hankkeesta ja sen vaikutuksesta ko. yrityksen toimintaan ja työllistämisedellytyksiin Rakentamisen, vuokraamisen ja lunastamisen yksityiskohdista sovitaan tarkemmin vuokra- ja lunastussopimuksissa, joiden laatimisessa huomioidaan voimassa oleva yritystukilainsäädäntö sekä yritystilasopimuksia koskevat muut suositukset Kunta voi osallistua toimitilahankkeisiin myös omistuksessaan olevan yhtiön kautta Kunta ei toimi takaajana yritysten investointihankkeissa Pääomajärjestelyt hoidetaan tarvittaessa alueellisten ja valtakunnallisten pääomarahastojen kautta. 7 3.4. Kehittämiskumppanuudet Kunta on vain yksi toimija siinä verkostossa, jolla paikallista toimintaympäristöä ja elinvoimaa yrittäjyyden ja yritystoiminnan hyväksi kehitetään. Kunnan vastuulla kuitenkin ovat monet niistä asioista, jotka toimintaympäristöön yleisellä tasolla vaikuttavat. Elinkeinopoliittisten hankkeiden toteuttaminen jatkossa edellyttää entistä enemmän myös erilaisten kumppanuuksien synnyttämistä, jotta rahoituspohjaltaan ja vaikuttavuudeltaan riittävää toimintaa saadaan aikaan. Kunnan rooliin kuuluu kehittämiseen liittyvien tarpeiden kokoaminen, yhteisten linjauksien hakeminen yrityskentän kanssa sekä joskus myös pienessä mittakaavassa tapahtuva panostaminen alkuvaiheen selvityksiin, yhteydenpitoon yms. asioihin. Varsinaisten toteuttamishankkeiden organisoimisesta ja rahoittamisesta sovitaan osapuolten (ulkoiset rahoituslähteet/asiantuntijaorganisaatiot/yritykset/kunta) kesken erikseen. 3.5. Linjaukset kuntastrategiassa 2013 – 2015 toimintaympäristön kehittämiseksi Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä hankkeita ovat Servilla-ohjelma/Omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsporthanke. 8 Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa: Valtatien 12 kehittäminen moottoriliikennetieksi Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi moottoriliikennetien valmistuessa Heinola-Kouvola -kanavahanke Taajamajunayhteyksien kehittäminen Muuttoliike positiivinen Sote-yhteistyö Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus Kumppani ELY, VT 12 -ryhmä ELY Yritykset Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki, ELY VR, Kouvola, Lahti, Nastola Yritykset (työpaikat) Lahden seudun kunnat Kouvola, AKK, Moottoriliitto maakunnan liitto, A-Ahlstrom Oy Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta, rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola-Kouvola –vesiväylän kehittämisestä Kunta on ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa. Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla. 3.6. Kunnan päätösten yritysvaikutusten arviointi ja hankintapolitiikka 3.6.1 Yritysvaikutusten arviointi Elinkeinopolitiikka on moniulotteinen asia ja elinkeinollisia, yrityksiin ja niiden työntekijöihin vaikuttavia päätöksiä kuntaorganisaatiossa tehdään monessa yhteydessä. Näiden ratkaisujen arviointiin on perustellusti alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vaikka tällaisesta arvioinnista ei vielä ole olemassa ohjeita tai määräyksiä, on tärkeää että paikallistasolla luodaan sellaisia toimivia käytäntöjä, joilla päätösten vaikutuksia voidaan arvioida etukäteen, osana normaalia valmisteluprosessia. Tämä antaa myös välineitä päätösten todellisten vaikutusten seurantaan. Iitissä vaikutusarviointia toteutetaan kunnan virka- ja luottamushenkilöjohdon, yrittäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyönä vuodesta 2012 lähtien kunnan päätöksenteossa. 3.6.2. Hankintapolitiikka Kunta käyttää suoraan omiin hankintoihinsa eri palvelusektoreiden ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Aavan kautta ostopalveluihin yhteensä vuositasolla 20,1 milj. euroa (v. 2011). Kunnan hankinnoilla on suuri merkitys kunnan alueella oleville toimijoille erityisesti teknisten huoltopalveluiden, rakentamisen, ruokapalveluiden ja hoivapalveluiden piirissä. Kunta pyrkii käyttämään hankintojaan ja ohjaamaan Aavan ostotoimintaa siten että ne tukevat hankintalain ja kilpailutussäännöstön puitteissa kunnan alueella olevaa yritystoimintaa ja vahvistavat sekä monipuolistavat pidemmällä tähtäyksellä yritystoiminnan rakennetta ja sitä kautta myös työllisyyttä. Kunta järjestää vähintään joka toinen vuosi kunnan hankintapolitiikkaa ja kilpailutusmenettelyä koskevan keskustelutilaisuuden. 9 4. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen 10 Elinkeino-ohjelman toteuttaminen Tummennetulla ne kohdat, joilla erityinen rahoitusvaraus talousarviossa Painopiste Toimintalinjat Yrittäjyyden vahvistaminen Perheyrittäjyys Hyvinvointiyrittäjyys Toteuttaminen / toteuttaja Arvot esillä yrittäjäjärjestöjen kanssa/Iitti-tiimi Yhteistyö valtakunnallisen perheyrittäjyysjärjestön kanssa/Iitti-tiimi, yrittäjäjärjestö Kuntalaisten hyvinvointi keskeisenä toimintalinjana kuntastrategiassa Seuranta/ mittarit Teeman puitteissa yksi seminaari joka vuosi Selvitys tehty toimijoista seudulla Toimenpiteet sote-yrittäjyyden vahvistamiseksi Yksityisiä palveluntuottajia Päivähoito 2012, vanhuspalvelut 2013 Ekologinen toimintatapa Palveluseteli käytössä päivähoidossa ja vanhuspalveluissa Kunnan kiinteistöjen Kiinteistöjen energiatehokkuus energiansäästöohjelma parantunut Ja pienenevä hiilijalanjälki (EkoKymenlaakso) Kaukolämpö Kausalassa toimivien yritysten käytettävissä Lämmitysenergia hakkeesta Yrittäjyyskasvatus 80 % pk-yrityksistä keskustakortteleissa kaukolämmön piirissä Osa hakkeesta kunnan metsistä Uusien ekologisten Kaakosta voimaa –hankkeen tulokset energiantuottamistapoj en hyödyntäminen tuotantoketjuissa Hankeraportti YES-hanke/KINNO Paikallisen yrittäjien Teematilaisuudet yhteistyö koulujen kanssa/ koulujen rehtorit 11 Iitissä toimivien yritysten kasvumahdollisuudet Toimivien yritysten kasvun edistäminen hankkeiden avulla Kouvolan kanssa Kasvuyrittäjyyshankkeen (Palveluja Bisnekseen) kautta KINNO ja Pohjois-Kymen Kasvu) Yrityskäynnit Hankkeen toimenpiteet Hankeraportti 5 iittiläistä yritystä mukana Tontti- ja liikenne-kysymykset/ tekniset palvelut Riittävä tonttivaranto Matkailuyritysten toimintaedellytykset Maaseudun elinkeinotoiminnan kasvu/ kilpailukyvyn ylläpito Yritysten tontti- ja liikennetarpeet kunnossa Ei kielteistä palautetta Vähintään 5 ha teollisuustontteja rakentamisvalmiudessa Matkailun kehittämishankkeisiin Majoitusvuorokausien osallistuminen/KINNO (Kompassi määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä (Kouvolan Kouvolaan, Valitse Kymi, seutu) Kymenlaakson matkailuverkosto, Matkailun Master Plan jne.) Hankeraportointi Kymijoen luontoelämys-kohteen toteutusohjelma (riippusilta ja Valmis 2014 elämyspolku) Veljestenharjun loma-asuntoalueen Kaava valmis 2013-15 toteutus-ohjelma 8 yrityshanketta Maaseudun yrityshankkeet/ Pohjois-Kymen Kasvun ohjelmarahoitus Pro Agria Kymenlaakso Kyläohjelman päivittäminen/kyläasiain neuvottelukunta, Iitti-tiimi ja kh 3-4 keskeistä toimintalinjaa ja niille kyläkohtaiset toteutukset OmaKylä-hankkeen jatkon käynnistäminen (Alueet: Kirkonkylä-Radansuu, Vuolenkoski-Koskenniska, Sääskjärvi ja Perheniemi) Toteutus 2013-2014 Lähiruoka käytössä ProAgria Lähiruoan valmistus ja käyttö 12 Toimivat yrittäjyyspalvelut Kehittävä kunta Yhteistyön toimivuus tiedonvaihdon ja neuvonpidon avulla Iitti-tiimin kokoukset Yritysneuvonta Seudullinen yritysneuvonta (erityisesti alkavat ja toimintaansa kehittävät yritykset) Kinno Yritystapaamiset -aamukahvit yrittäjäjärjestön hallituksen kanssa/Iitti-tiimi Maaseudun yritysneuvonta (mm. maaseutuneuvontaprojekti) - monipuolistaminen - toiminnan muutos - toimialariippumattomuus Palvelua käyttäneet asiakkaat 10/v Yrittäville-hanke (ProAgria) Hankeraportti Yrityslähtöiset kehittämishankkeet (esim. Contract) Maatilojen neuvonta - Sukupolvenvaihdokset - Investoinnit ProAgria ELY-keskuksen ja työ- Paikallisten tarpeiden ja elinkeino-toimiston välittäminen työhallinnolle ja yhteydet koulutusorganisaatioille ja näiden tiedotustuki yrityksiin/Iittitiimi Aktiivinen Erillisen sijoittumissijoittumispalvelu markkinointiohjelman mukaisesti/KINNO Luovien ratkaisujen Verkostotoimijana kunta pyrkii hakeminen hakemaan uusia, viimeisimpään tietoon ja osaamiseen perustuvia ratkaisuja toimintansa kehittämiseksi/Johtoryhmä, Kh Nopea ja joustava Kunta pyrkii oikea-aikaiseen, päätöksenteko asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeet huomioivaan päätöksentekoon/ Johtoryhmä, Kh Päätösten yritysvaikutusten arviointi kunnassa Pk-yrittäjyyttä tukeva talous- ja Tiimin työn arviointi vuositasolla 2 kert./vuosi Teollisuustapaamiset, yhteismatka joka toinen vuosi Palvelua käyttäneet henkilöasiakkaat 25/v. Kunta pyrkii hoitamaan taloutensa niin että hyvät Hankeraportti 4 kpl/v 20 kpl/v Yhteistyötapaamiset ja niissä sovitut toimenpiteet (SeutuYp:n puitteissa) Tehdyt sijoittumistarjoukset 1-2/v. Sijoittuneet yritykset Vähintään 2 uutta palvelukonseptia käytössä vuosittain Hyväksytty käsittely- ja ilmoitusajat asiakkaille Kymenlaakson Y4, mm. yritysten haastattelu, josta palaute kunnalle Yritysvaikutusten arviointiohjeistus kunnassa yhteistyössä Kouvolan valmisteluprojektin kanssa käytössä Veroprosentti, vesi- ja lämpötariffit enintään 13 veropolitiikka Tehokas markkinointi palvelut ja kohtuullinen taksa – ja veropolitiikka on mahdollinen/kh, Kv Kunta markkinoi asumis- ja yrittäjyysteemalla TV- ja muilla sähköisillä välineillä/ Hallintopalvelut Kunnan oma matkailu- ja palveluesite/Iitti-tiimi valtakunnan keskiarvon tasolla Markkinointi-suunnitelma (esim. yksi tv-mainos, tontit sähköisissä tietokannoissa) Matkailuesite ajantasaistettu Seudullisen matkailupalvelun Seuranta puolivuosittain markkinointi ja messut/KINNO Toimiva hankintamenettely Kilpailukykyiset palvelut Laadukkaat, toimivat energia-, vesihuoltoja kunnossapitopalvelut Monipuoliset päivähoitopalvelut Kunnan hankintamenettely läpikäydään yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa/ Johtoryhmä/ Kunta toteuttaa mahdollisuuksien mukaan paikalliseen hankintaan tukeutuvaa energiahuoltoa/Kausalan Lämpö Oy Hankintamenettely-kokous joka toinen vuosi Kunnan hankintoja koskevat ohjeet tarkistettu Hakehankinta osittain kunnan alueella olevista metsistä Vesihuolto- ja kunnossapitopalvelua kehitetään asiakaslähtöisesti asiakaskyselyjen pohjalta/Kausalan Lämpö Oy ja tekniset palvelut Päivähoitopalvelut järjestetään myös vuorotyössä olevat ja työmatkojen suuntautuminen huomioiden/ Sivistyspalvelut Kysely joka toinen vuosi Palaute Esitykset VR- ja Toimivat Rautatieliikenteen ja linjaliikenneyhtiöt joukkoliikennepalvelut autoliikenteen aikatauluja pyritään kehittämään pendelöintiä tukevaan suuntaan /Kh Hyvätasoiset peruskoulu- ja lukiopalvelut Seutulippujärjestelmien kehittäminen Esitykset liikennetyöryhmille Lukiopalvelut pidetään keskitason yläpuolella valtakunnallisessa vertailussa Valtakunnallinen tilasto Lukio ja peruskoulu osallistuvat yrittäjyyskoulukseen/ sivistyspalvelut 2 vapaaehtoista kielivaihtoehtoa tarjolla Kansalaisopisto Aikuisille kieliopintopiirejä harvinaisemmista kielistä Raportit 14 Laadukkaat sosiaalija terveydenhoitopalvelut Kulttuuri- ja vapaaajan palvelut Riittävä asuntotuotanto Toimintaympäristö Kausalan toiminnallisuus Soteyhtymän kanssa Raportti järjestetään työterveyspalvelut Iitin terveysasemalla ja Nastolan terveyskeskuksessa/Kh Kirjasto palvelee myös yrityksiä Raportti tiedonvälitystehtävissä Vapaa-aikapalvelut tukevat terveellisiä elintapoja vahvistavia toimintatapoja/ koulutuspalvelujen osalta samoin Sivistyspalvelut Kunta varaa tontteja vuosittain riittävästi tarjolle AO-rakentajille/ tekniset palvelut Iitin Vuokratalot Oy toteuttaa vuokra-asuntokannan siirtoa osakepohjalle/IVT Oy Tähtitaajamat hankkeen toteuttaminen, kunta Markkinointi liittymien yhteydessä Toimenpideohjelma Varanto 90 tonttia kunnallistekniikan piirissä vuosittain tarjonnan monipuolisuuden varmistamiseksi Rautatienkadun loppuosan peruskorjaus 2013-2014 Selvitys 2013 alkuv. Mainostorni käytössä v. 2012 Yleiskaavavaraukset kunnossa, Yleiskaava lainvoimainen kunta v. 2012 Mainostorni Kausalan yrityksille Valtatien 12 risteysalueiden hyödyntäminen Uudet kaava-alueet Uuden toimintamallin kylät Liikuntapaikkojen käyttö Kunnan maaseutualueet Yleiskaavan toteuttaminen asemakaavatasolla, kunta Omakylätoimintamallin mukaisia kyliä kehitetään vähintään 2-3 kpl tukemaan haja-asutusalueiden palvelurakennetta/Iitti-tiimi, kh Kuntosalilaitteet Kuntoreitit - myös iltaisin Jäähalli myös yritysten henkilökunnan käytössä Maaseutualueiden tiestöä ja laajakaistapalvelua osana valtakunnallista hanketta koko kunnan alueella kehitetään yhdessä valtion viranomaisten kanssa yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi /kh Asemakaavoitus käynnistetty yhdellä uudella alueella v.2012 Omakylä Vuolenkoski toteutuksessa Jatkohanke käynnistynyt/raportti Toteuttaminen aloitettu v. 2010 suunnittelun osalta. Lyöttilä-Sitikkala-Säyhtee –alueella 2013 Maaseudun vesihuoltoa 15 parannetaan myös yritysten tarpeisiin Ympäristöpalvelut - haja-asutusalueiden vesiensuojelu - maisemanhoito Kunnan rakennushankkeet Sorronniemen markkinointitoimenpiteet ja kohderyhmät (esim. nuoret perheet/etätyö)/paikallisten yritysten tarjousmahdollisuudet Etelä-Iitin ja Pohjois-Iitin vesihuoltohankkeet toteutettu 2014 ELY-keskus/raportti Yksi vesiensuojeluhanke käynnissä Tiepalvelujen tienvarsiprojektit Erillinen markkinointisuunnitelma toteutettu alueen loppuosan myynnin tueksi Paikallisia yrityksiä mukana Ravilinnan vapaatoteutuksessa aikakeskuksen saneeraus/paikallisten yritysten tarjousmahdollisuudet Seuranta: Tilinpäätöksen yhteydessä 16 5. Tausta-aineisto Yritykset Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin (2012) mukaan Iitissä oli 502 yritystä, jotka jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Erikoistunut rakennustoiminta (pääluokan numerotaso 43) Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) (47) Talonrakentaminen (41) Maaliikenne ja putkijohtokuljetus (49) Metsätalous ja puunkorjuu (02) Kiinteistön- ja maisemanhoito (81) Ravitsemistoiminta (56) Kasvinviljely ja kotieläintalous; riistatalous ja niihin liittyvät palvelut (01) Muut henkilökohtaiset palvelut (96) Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) (46) Sosiaalihuollon laitospalvelut (87) Terveyspalvelut (86) Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) (25) Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (45) Koulutus (85) Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut (69) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) Sosiaalihuollon avopalvelut (88) Kiinteistöalan toiminta (68) Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle (74) Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut (93) Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus (16) Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi (70) Elintarvikkeiden valmistus (10) Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Ohjelmistot; konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62) Koneiden ja laitteiden korjaus; huolto ja asennus (33) Tietokoneiden; henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus (95) Kumi- ja muovituotteiden valmistus (22) Eläinlääkintäpalvelut (75) Maa- ja vesirakentaminen (42) Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) (64) Majoitus (55) Vaatteiden valmistus (14) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (28) Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta (52) Huonekalujen valmistus (31) Moottoriajoneuvojen; perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus (29) 59 44 30 27 22 20 20 19 19 15 13 12 12 12 12 10 10 9 9 8 8 8 7 6 6 6 5 5 5 4 4 4 4 4 3 3 3 3 2 17 Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle (82) Mainostoiminta ja markkinatutkimus (73) Kulttuuri- ja viihdetoiminta (90) Kustannustoiminta (58) Sähkö-; kaasu- ja lämpöhuolto; jäähdytysliiketoiminta (35) Kirjastojen; arkistojen; museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta (91) Tekstiilien valmistus (13) Vakuutus-; jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) (65) Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus (26) Järjestöjen toiminta (94) Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (20) Työllistämistoiminta (78) Muu kaivostoiminta ja louhinta (08) Viemäri- ja jätevesihuolto (37) Elokuva-; video- ja televisio-ohjelmatuotanto; äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59) Turvallisuus-; vartiointi- ja etsiväpalvelut (80) Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (21) Paperin; paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Muiden kulkuneuvojen valmistus (30) Veden otto; puhdistus ja jakelu (36) 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Vuonna 2011 Iittiin perustettiin 33 uutta yritystä ja lakkautettiin 20. Vuonna 2012 syyskuun loppuun mennessä uusia yrityksiä perustettiin 28 ja lakkautettiin 15 (Lähde: http://kuulutus.prh.fi). Työpaikkojen kokonaismäärä Iitissä oli v. 2010 2.162 (TOL 2008). Vuoden 2012 työpaikkojen määrän on ennakoitu olevan 2.200 kpl. Työvoiman määrä v. 2010 oli 2.817 ja työpaikkaomavaraisuus 77 % (TOL 2008). Iitissä on tällä hetkellä aktiivitiloja, tukia hakeneita tiloja 246 kpl, joista karjatiloja 49 kpl. Lukuun sisältyy myös hevos-, lammas- ja sikatilat. Aktiivisia matkailutiloja 4 kpl. Maatalouden ja maaseudun elinkeinojen yhteyksiä muuhun elinkeinopolitiikkaan tiivistetään edelleen. Yrittäjien osuus alueella työssäkäyvistä on säilynyt viime vuosina n. 13 %:n tasolla. Valtakunnallisen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan yrittäjänä toimii keskimäärin 15,4 % työssäkäyvistä 1). 1) Tilastokeskus, Työvoimatutkimus elokuu 2011 18
© Copyright 2024