Iitin elinkeino-ohjelma 2013 - 2015

Elinkeino-ohjelma
2013 - 2015
Iitin kunta
Iitti-tiimi 15.10.2012
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuusto
Iitin elinkeino-ohjelma 2013 - 2015
Sisältö
1. Johdanto
2. Elinkeinopolitiikka ja kuntastrategia
2.1. Kuntastrategia
2.2. Elinkeinopolitiikka
2.3. Elinkeinopolitiikan toiminta-ajatus
3. Välineet ja voimavarat
3.1. Toiminnan rahoitus
3.2. Kunnan panostus elinkeinojen kehittämiseen
3.3. Toimitilat
3.4. Kehittämiskumppanuudet
3.5. Linjaukset kuntastrategiassa 2013 - 2015 toimintaympäristön kehittämiseksi
3.6. Kunnan päätösten yritysvaikutusten arviointi ja hankintapolitiikka
4. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen
5. Tausta-aineisto
2
1. Johdanto
Elinkeinojen ja yksittäisten yritysten toimintamahdollisuuksien kehittymisellä on keskeinen
merkitys koko kuntayhteisön ja kunnallisen palveluperustan olemassaololle. Tätä kautta
vaikutetaan kunnan asukas- ja verotulopohjaan sekä koko yleisen elinvoiman säilymiseen.
Työpaikkatarjonnan kehittyminen ja monipuolistuminen voidaan parhaiten turvata, kun
elinkeinopolitiikassa huomioidaan sekä jo toimivien yritysten toimintamahdollisuudet että
edellytykset uuden yritystoiminnan syntymiselle tai sijoittumiselle.
Kunta ei ”omista” elinkeinopolitiikkaa, vaan keskeistä on nähdä se merkitys, joka
vuorovaikutuksella eri yrittäjäryhmien ja muiden tahojen kanssa on paikallisia olosuhteita
kehitettäessä. Elinkeinopolitiikka tässä mielessä vaatii entistä syvällisempää ja
vaikuttavampaa yhteistyötä. Samalla on pidettävä mielessä, että yritysten
toimintaympäristöön sekä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavat varsinaisen elinkeinojen
kehityspolitiikan lisäksi hyvin monet, eri tahoilla tehtävät ratkaisut ja toimenpiteet.
Elinkeinopolitiikalle luonteenomaista on siten laaja-alaisuus ja tämän näkökulman tulisi olla
mukana kaikessa paikallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa.
Paikallisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäksi kuuluu elinkeinopolitiikkaan entistä
olennaisempana osana myös suuntautuminen kunnan ulkopuolisiin kehitys- ja
palveluverkostoihin. Lähtökohtana pidetään sitä, että toiminta on luonteeltaan paikallista
kehittämisstrategiaa tukevaa ja että sen kehitysvaikutukset paikallisten yritysten ja
toimialojen toimintaedellytyksiin on osoitettavissa.
Maailmantalouden nopeissa käänteissä korostuu pitkäjänteinen, alueellisia toimijoita ja
tasapuolisuutta korostava aluetalous.
2. Elinkeinopolitiikka ja kuntastrategia
2.1. Kuntastrategia
3
2.2. Elinkeinopolitiikka
Elinkeinopolitiikka tarkoittaa kaikkia niitä linjauksia ja toimenpiteitä joita kunta toteuttaa
eri sektoreidensa toiminnassa seuraavien elinkeinopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi
Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit -menestystekijää
elinkeinopolitiikan tavoitteena on:





Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa
laajentamalla
Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien
kanssa
Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja
tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista
Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja
kumppanuusverkoston toiminnoissa
Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista
ja elinvoimaa kunnan toiminta-alueelle
Elinkeinopalvelut tuottaa suoraan yrityksille suunnattuja palveluita niille erikseen varatuin
panoksin.
2.3. Elinkeinopolitiikan toiminta-ajatus
Iitin kunta yhdessä muiden toimijoiden kanssa panoksellaan vaikuttaa yrittäjyyden,
paikallisten yritysten ja kehittämisstrategioita tukevan uuden yritystoiminnan
menestymisen edellytyksiin ja työllistämiskykyyn.
3. Välineet ja voimavarat
3.1. Toiminnan rahoitus
Tässä ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan kunnan koko palvelu- ja
toimintavarustuksen kautta.
Elinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen puitteissa toteutetaan
elinkeinopalveluiden toimintaa. Kunnan elinkeinopalvelujen panostus pitää sisällään
paikallisen projektitoiminnan määrärahat, paikalliseen elinkeinopalveluun varatut
määrärahat sekä Kouvolan kaupungin kanssa tehtävän, elinkeinopalveluja ja
hanketoimintaa koskevan yhteistyösopimuksen mukaiset korvaukset. Elinkeinopoliittista
luonnetta on myös maaseutuhankkeille suunnattavalla kuntarahoitusosuudella. Viime
mainittu mukaan lukien on kunnan panostus elinkeinojen kehittämiseen v. 2013
talousarviossa 385.700 €. panostus pyritään pitämään nykytasolla sen vaikuttavuutta, mm.
hankkeiden valikoinnin ja muun voimavarojen keskittämisen kautta samalla lisäten.
4
Iitin kunnan ja Kouvola Innovation Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisella
panostuksella toteutetaan seuraavia asiakokonaisuuksia:
1)
2)
3)
4)
5)
Yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelujen järjestäminen
Yritysten sijoittumis- ja verkottumispalvelu (ns. sive-palvelu)
Elinkeinotoimen hankkeiden kuntarahoitus
Yrityshautomotoiminta Kausalassa sijaitsevassa Healthcare -toimintayksikössä
Matkailun markkinointi- ja hankeyhteistyö
Paikallisten yritysten mahdollisuuksia ja kiinnostusta alueellisiin yhteishankkeisiin pyritään
lisäämään. Samoin vaikutetaan siihen, että suoraan yrityksille erilaisista
tukirahoituslähteistä (ELY-keskus, EU-ohjelmat, Tekes ym.) tarjolla olevat
rahoitusmahdollisuudet olisivat paikallisten yritysten tiedossa.
Iitin kunnan tärkeimmät kehittämishankkeet ovat moottoriurheilukeskushanke ja Omakyläkokonaisuuden jatko, joka kohdistuu vähintään kolmen Iitin kylän kehittämiseen.
Seudullisista/maakunnallisista hankkeista tärkeimpiä ovat WoodInno (puurakentamisen
kehittäminen), Kaakosta voimaa (energiahanke/tuulivoima) ja Venäjältä tulevan ostovoiman
hyödyntämistä kartoittavat hankkeet.
5
3.2. Kunnan panostus elinkeinojen kehittämiseen
Talousarvioehdotus 2013
Elinkeinopalvelut, Elinkeinoprojektit, Matkailu ja Vapaa-ajan asuminen
1450
1455
1460
1470
Elinkeinopalvelut
Elinkeinoprojektit
Matkailu
Vapaa-ajan asuminen
Yhteensä
****
Elinkeinoprojektit
1455 Elinkeinoprojektit
Motorsport
P-K Kasvun kuntaraha
(hyväksytyt)
Pienhankkeet ja seudulliset hankkeet (Iitti-tiimin
myöntämisvaltuus 2013)
Yhteensä
******
Pienhankkeet ja seudulliset hankkeet
(hyväksytyt ja tae 2013)
EKO-Kymenlaakso
YES-yrittäjyyskasvatuskeskus-hanke
Contract (seudullisen vientitoiminnan aktivointi)
Rajukaasu - rakennemuutoksen johtaminen
Kaakkois-Suomessa
Kouvolan seudun masterplan matkailuhanke
Vetovoimaa Kouvolan matkailuun
Kouvolan seudun sijoittumismarkkinointi
Ihmeen särmää rakentamista
Kymenlaakson Y4, Elinkeinoilmaston ja
yrittäjyysilmapiirin kehittäminen Kymenlaakson
maakunnassa
Menesty muutoksessa - Menestysväylä -hanke
YRITTÄVILLE - maaseutuyritysneuvonta osana
seudullisia yrityspalveluja Kaakkois-Suomessa
Puurikastamo (Puuri) -projekti, Työtä ja
vientituotteita puusta (TyviPuu)
Kulut
Tuotot Toim.kate
64 571 1 000
-63 571
114 733 25 760
-88 973
42 500 2 500
-40 000
2 200
0
-2 200
224 004 29 260 -194 744
28 000 25 760
11 700
0
50 033
0
-2 240
-11 700
-50 033
25 000
0
114 733 25 760
-25 000
-88 973
2010
2 980
2011
1 500
1 532
2910
2012
2013 2014
3 000 3 000
3 750 3 750
2 040 2 040
4 365 4 365
4 986
6 615 6 885
13 200 13 200
4 021 5 832 2 571
3 123
3 317 1 660
3 000
800
1 000 1 000
2 645
3 644 2 211
(Panos 32 €/asukas, bruttosummasta (58 € v. 2012))
6
3.3. Toimitilat
Kunta pitää omistuksessaan riittävää toimitilakantaa, jota vuokrataan lähinnä pk-yritysten
tarpeisiin.
Tietoa varannosta
Toimitilat
- kunnan omistuksessa yhteensä 3.300 m2
(pienteolllisuustalokiinteistö, Hallitie 3 -kiinteistö)
Tontit
Yritystontit (tilanne lokakuu 2012)
- yhteensä 18 kpl
pinta-ala 138.300 m2
rakennusoikeus 55.282 k-m2
- kunnallistekniikan piirissä 8 kpl
Asuntotontit Kausalassa eri asuntoalueilla sekä Pohjanmäen, ja Sorronniemen
asuntoalueilla (lokakuu 2012)
- yhteensä 88 kpl
- pinta-ala 184.600 m2 (p-a keskimäärin 2.000 m2/tontti)
- rakennusoikeus 36.900 k-m2 (20% p-a:sta)
- kunnallistekniikan piirissä 75 kpl
Vuokra-asunnot
Iitin kunnan kokonaan omistama yhtiö Iitin vuokratalot Oy hallitsee 25 vuokrataloa, joissa on
yhteensä 367 asuntoa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä on yhteensä 23 huoneistoa
vuokrakäytössä. Kunnalla on hallinnassaan 81 asuntoa, joista 40 palveluasuntoa.
Yrityksille tarkoitetut toimitilat ovat käytössä, joten kunta pyrkii ohjaamaan toimitilojen
käyttöä yksityisten sijoittajien kautta tulevaan tarjontaan.
Yksityisten omistamien teollisten ja muiden yritystoimitilojen käyttöön saamista edistetään
myös kunnan markkinointi- ym. toimenpitein. Tarvittaessa voidaan teollisuus- ja liiketiloista
tehdä myös ns. välivuokraussopimuksia.
Kunta on tapauskohtaisesti tarvittaessa mukana yritysten omissa toimitilahankkeissa
seuraavin periaattein:
-
-
-
Mukanaolo edellyttää riittävää ja luotettavaa selvitystä (vähintään
liiketoimintasuunnitelma ja rahalaitoksen tai muun asiantuntijatahon yritystutkimus)
hankkeesta ja sen vaikutuksesta ko. yrityksen toimintaan ja työllistämisedellytyksiin
Rakentamisen, vuokraamisen ja lunastamisen yksityiskohdista sovitaan tarkemmin
vuokra- ja lunastussopimuksissa, joiden laatimisessa huomioidaan voimassa oleva
yritystukilainsäädäntö sekä yritystilasopimuksia koskevat muut suositukset
Kunta voi osallistua toimitilahankkeisiin myös omistuksessaan olevan yhtiön kautta
Kunta ei toimi takaajana yritysten investointihankkeissa
Pääomajärjestelyt hoidetaan tarvittaessa alueellisten ja valtakunnallisten
pääomarahastojen kautta.
7
3.4. Kehittämiskumppanuudet
Kunta on vain yksi toimija siinä verkostossa, jolla paikallista toimintaympäristöä ja
elinvoimaa yrittäjyyden ja yritystoiminnan hyväksi kehitetään. Kunnan vastuulla kuitenkin
ovat monet niistä asioista, jotka toimintaympäristöön yleisellä tasolla vaikuttavat.
Elinkeinopoliittisten hankkeiden toteuttaminen jatkossa edellyttää entistä enemmän myös
erilaisten kumppanuuksien synnyttämistä, jotta rahoituspohjaltaan ja vaikuttavuudeltaan
riittävää toimintaa saadaan aikaan. Kunnan rooliin kuuluu kehittämiseen liittyvien tarpeiden
kokoaminen, yhteisten linjauksien hakeminen yrityskentän kanssa sekä joskus myös
pienessä mittakaavassa tapahtuva panostaminen alkuvaiheen selvityksiin, yhteydenpitoon
yms. asioihin. Varsinaisten toteuttamishankkeiden organisoimisesta ja rahoittamisesta
sovitaan osapuolten (ulkoiset rahoituslähteet/asiantuntijaorganisaatiot/yritykset/kunta)
kesken erikseen.
3.5. Linjaukset kuntastrategiassa 2013 – 2015 toimintaympäristön kehittämiseksi
Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden
vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian
vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä
hankkeita ovat Servilla-ohjelma/Omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsporthanke.
8
Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa:
Valtatien 12 kehittäminen moottoriliikennetieksi
Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi
moottoriliikennetien valmistuessa
Heinola-Kouvola -kanavahanke
Taajamajunayhteyksien kehittäminen
Muuttoliike positiivinen
Sote-yhteistyö
Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus
Kumppani
ELY, VT 12 -ryhmä
ELY
Yritykset
Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki,
ELY
VR, Kouvola, Lahti, Nastola
Yritykset (työpaikat)
Lahden seudun kunnat
Kouvola, AKK, Moottoriliitto
maakunnan liitto, A-Ahlstrom Oy
Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat
vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta,
rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola-Kouvola –vesiväylän kehittämisestä Kunta on
ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan
jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin
riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa.
Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla.
3.6.
Kunnan päätösten yritysvaikutusten arviointi ja hankintapolitiikka
3.6.1 Yritysvaikutusten arviointi
Elinkeinopolitiikka on moniulotteinen asia ja elinkeinollisia, yrityksiin ja niiden työntekijöihin
vaikuttavia päätöksiä kuntaorganisaatiossa tehdään monessa yhteydessä. Näiden
ratkaisujen arviointiin on perustellusti alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vaikka
tällaisesta arvioinnista ei vielä ole olemassa ohjeita tai määräyksiä, on tärkeää että
paikallistasolla luodaan sellaisia toimivia käytäntöjä, joilla päätösten vaikutuksia voidaan
arvioida etukäteen, osana normaalia valmisteluprosessia. Tämä antaa myös välineitä
päätösten todellisten vaikutusten seurantaan. Iitissä vaikutusarviointia toteutetaan kunnan
virka- ja luottamushenkilöjohdon, yrittäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyönä
vuodesta 2012 lähtien kunnan päätöksenteossa.
3.6.2. Hankintapolitiikka
Kunta käyttää suoraan omiin hankintoihinsa eri palvelusektoreiden ja Päijät-Hämeen
sosiaali- ja terveysyhtymä Aavan kautta ostopalveluihin yhteensä vuositasolla 20,1 milj.
euroa (v. 2011).
Kunnan hankinnoilla on suuri merkitys kunnan alueella oleville toimijoille erityisesti teknisten
huoltopalveluiden, rakentamisen, ruokapalveluiden ja hoivapalveluiden piirissä.
Kunta pyrkii käyttämään hankintojaan ja ohjaamaan Aavan ostotoimintaa siten että ne
tukevat hankintalain ja kilpailutussäännöstön puitteissa kunnan alueella olevaa
yritystoimintaa ja vahvistavat sekä monipuolistavat pidemmällä tähtäyksellä yritystoiminnan
rakennetta ja sitä kautta myös työllisyyttä.
Kunta järjestää vähintään joka toinen vuosi kunnan hankintapolitiikkaa ja
kilpailutusmenettelyä koskevan keskustelutilaisuuden.
9
4. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen
10
Elinkeino-ohjelman toteuttaminen
Tummennetulla ne kohdat, joilla erityinen rahoitusvaraus talousarviossa
Painopiste
Toimintalinjat
Yrittäjyyden
vahvistaminen
Perheyrittäjyys
Hyvinvointiyrittäjyys
Toteuttaminen /
toteuttaja
Arvot esillä
yrittäjäjärjestöjen
kanssa/Iitti-tiimi
Yhteistyö
valtakunnallisen
perheyrittäjyysjärjestön
kanssa/Iitti-tiimi,
yrittäjäjärjestö
Kuntalaisten
hyvinvointi keskeisenä
toimintalinjana
kuntastrategiassa
Seuranta/
mittarit
Teeman puitteissa yksi seminaari joka
vuosi
Selvitys tehty toimijoista seudulla
Toimenpiteet sote-yrittäjyyden
vahvistamiseksi
Yksityisiä palveluntuottajia
Päivähoito 2012, vanhuspalvelut 2013
Ekologinen
toimintatapa
Palveluseteli
käytössä
päivähoidossa ja
vanhuspalveluissa
Kunnan kiinteistöjen
Kiinteistöjen energiatehokkuus
energiansäästöohjelma parantunut
Ja pienenevä
hiilijalanjälki
(EkoKymenlaakso)
Kaukolämpö
Kausalassa toimivien
yritysten käytettävissä
Lämmitysenergia
hakkeesta
Yrittäjyyskasvatus
80 % pk-yrityksistä
keskustakortteleissa kaukolämmön
piirissä
Osa hakkeesta kunnan metsistä
Uusien ekologisten
Kaakosta voimaa –hankkeen tulokset
energiantuottamistapoj
en hyödyntäminen
tuotantoketjuissa
Hankeraportti
YES-hanke/KINNO
Paikallisen yrittäjien Teematilaisuudet
yhteistyö koulujen
kanssa/
koulujen rehtorit
11
Iitissä toimivien
yritysten kasvumahdollisuudet
Toimivien yritysten kasvun
edistäminen hankkeiden avulla
Kouvolan kanssa
Kasvuyrittäjyyshankkeen
(Palveluja Bisnekseen) kautta
KINNO ja Pohjois-Kymen Kasvu)
Yrityskäynnit
Hankkeen toimenpiteet
Hankeraportti
5 iittiläistä yritystä mukana
Tontti- ja liikenne-kysymykset/
tekniset palvelut
Riittävä tonttivaranto
Matkailuyritysten
toimintaedellytykset
Maaseudun
elinkeinotoiminnan kasvu/
kilpailukyvyn
ylläpito
Yritysten tontti- ja
liikennetarpeet kunnossa
Ei kielteistä palautetta
Vähintään 5 ha
teollisuustontteja
rakentamisvalmiudessa
Matkailun kehittämishankkeisiin Majoitusvuorokausien
osallistuminen/KINNO (Kompassi määrä rekisteröidyissä
majoitusliikkeissä (Kouvolan
Kouvolaan, Valitse Kymi,
seutu)
Kymenlaakson matkailuverkosto,
Matkailun Master Plan jne.)
Hankeraportointi
Kymijoen luontoelämys-kohteen
toteutusohjelma (riippusilta ja
Valmis 2014
elämyspolku)
Veljestenharjun loma-asuntoalueen Kaava valmis 2013-15
toteutus-ohjelma
8 yrityshanketta
Maaseudun yrityshankkeet/
Pohjois-Kymen Kasvun
ohjelmarahoitus
Pro Agria Kymenlaakso
Kyläohjelman
päivittäminen/kyläasiain
neuvottelukunta, Iitti-tiimi ja kh
3-4 keskeistä toimintalinjaa
ja niille kyläkohtaiset
toteutukset
OmaKylä-hankkeen jatkon
käynnistäminen
(Alueet: Kirkonkylä-Radansuu,
Vuolenkoski-Koskenniska,
Sääskjärvi ja Perheniemi)
Toteutus 2013-2014
Lähiruoka käytössä
ProAgria
Lähiruoan valmistus ja
käyttö
12
Toimivat
yrittäjyyspalvelut
Kehittävä kunta
Yhteistyön toimivuus
tiedonvaihdon ja
neuvonpidon avulla
Iitti-tiimin kokoukset
Yritysneuvonta
Seudullinen yritysneuvonta
(erityisesti alkavat ja
toimintaansa kehittävät
yritykset)
Kinno
Yritystapaamiset
-aamukahvit yrittäjäjärjestön
hallituksen kanssa/Iitti-tiimi
Maaseudun yritysneuvonta
(mm.
maaseutuneuvontaprojekti)
- monipuolistaminen
- toiminnan muutos
- toimialariippumattomuus
Palvelua käyttäneet
asiakkaat 10/v
Yrittäville-hanke
(ProAgria)
Hankeraportti
Yrityslähtöiset
kehittämishankkeet (esim.
Contract)
Maatilojen neuvonta
- Sukupolvenvaihdokset
- Investoinnit
ProAgria
ELY-keskuksen ja työ- Paikallisten tarpeiden
ja elinkeino-toimiston välittäminen työhallinnolle ja
yhteydet
koulutusorganisaatioille ja
näiden tiedotustuki yrityksiin/Iittitiimi
Aktiivinen
Erillisen sijoittumissijoittumispalvelu
markkinointiohjelman
mukaisesti/KINNO
Luovien ratkaisujen
Verkostotoimijana kunta pyrkii
hakeminen
hakemaan uusia, viimeisimpään
tietoon ja osaamiseen
perustuvia ratkaisuja
toimintansa
kehittämiseksi/Johtoryhmä, Kh
Nopea ja joustava
Kunta pyrkii oikea-aikaiseen,
päätöksenteko
asiakkaiden ja
yhteistyökumppaneiden tarpeet
huomioivaan päätöksentekoon/
Johtoryhmä, Kh
Päätösten yritysvaikutusten
arviointi kunnassa
Pk-yrittäjyyttä tukeva
talous- ja
Tiimin työn arviointi
vuositasolla
2 kert./vuosi
Teollisuustapaamiset,
yhteismatka joka toinen
vuosi
Palvelua käyttäneet
henkilöasiakkaat 25/v.
Kunta pyrkii hoitamaan
taloutensa niin että hyvät
Hankeraportti
4 kpl/v
20 kpl/v
Yhteistyötapaamiset ja
niissä sovitut toimenpiteet
(SeutuYp:n puitteissa)
Tehdyt sijoittumistarjoukset 1-2/v.
Sijoittuneet yritykset
Vähintään 2 uutta
palvelukonseptia käytössä
vuosittain
Hyväksytty käsittely- ja
ilmoitusajat asiakkaille
Kymenlaakson Y4, mm.
yritysten haastattelu, josta
palaute kunnalle
Yritysvaikutusten
arviointiohjeistus kunnassa
yhteistyössä Kouvolan
valmisteluprojektin kanssa
käytössä
Veroprosentti, vesi- ja
lämpötariffit enintään
13
veropolitiikka
Tehokas markkinointi
palvelut ja kohtuullinen taksa –
ja veropolitiikka on
mahdollinen/kh, Kv
Kunta markkinoi asumis- ja
yrittäjyysteemalla TV- ja
muilla sähköisillä välineillä/
Hallintopalvelut
Kunnan oma matkailu- ja
palveluesite/Iitti-tiimi
valtakunnan keskiarvon
tasolla
Markkinointi-suunnitelma
(esim. yksi tv-mainos,
tontit sähköisissä
tietokannoissa)
Matkailuesite
ajantasaistettu
Seudullisen matkailupalvelun Seuranta puolivuosittain
markkinointi ja messut/KINNO
Toimiva
hankintamenettely
Kilpailukykyiset
palvelut
Laadukkaat, toimivat
energia-, vesihuoltoja kunnossapitopalvelut
Monipuoliset
päivähoitopalvelut
Kunnan hankintamenettely
läpikäydään yhdessä
yrittäjäjärjestön kanssa/
Johtoryhmä/
Kunta toteuttaa
mahdollisuuksien mukaan
paikalliseen hankintaan
tukeutuvaa
energiahuoltoa/Kausalan
Lämpö Oy
Hankintamenettely-kokous
joka toinen vuosi
Kunnan hankintoja
koskevat ohjeet tarkistettu
Hakehankinta osittain
kunnan alueella olevista
metsistä
Vesihuolto- ja
kunnossapitopalvelua
kehitetään asiakaslähtöisesti
asiakaskyselyjen
pohjalta/Kausalan Lämpö Oy ja
tekniset palvelut
Päivähoitopalvelut
järjestetään myös
vuorotyössä olevat ja
työmatkojen suuntautuminen
huomioiden/ Sivistyspalvelut
Kysely joka toinen vuosi
Palaute
Esitykset VR- ja
Toimivat
Rautatieliikenteen ja linjaliikenneyhtiöt
joukkoliikennepalvelut autoliikenteen aikatauluja
pyritään kehittämään
pendelöintiä tukevaan suuntaan
/Kh
Hyvätasoiset
peruskoulu- ja
lukiopalvelut
Seutulippujärjestelmien
kehittäminen
Esitykset
liikennetyöryhmille
Lukiopalvelut pidetään keskitason
yläpuolella valtakunnallisessa
vertailussa
Valtakunnallinen tilasto
Lukio ja peruskoulu osallistuvat
yrittäjyyskoulukseen/
sivistyspalvelut
2 vapaaehtoista kielivaihtoehtoa
tarjolla
Kansalaisopisto
Aikuisille kieliopintopiirejä
harvinaisemmista kielistä
Raportit
14
Laadukkaat sosiaalija terveydenhoitopalvelut
Kulttuuri- ja vapaaajan palvelut
Riittävä
asuntotuotanto
Toimintaympäristö
Kausalan
toiminnallisuus
Soteyhtymän kanssa
Raportti
järjestetään työterveyspalvelut
Iitin terveysasemalla ja Nastolan
terveyskeskuksessa/Kh
Kirjasto palvelee myös yrityksiä Raportti
tiedonvälitystehtävissä
Vapaa-aikapalvelut tukevat
terveellisiä elintapoja
vahvistavia toimintatapoja/
koulutuspalvelujen osalta
samoin
Sivistyspalvelut
Kunta varaa tontteja vuosittain
riittävästi tarjolle AO-rakentajille/
tekniset palvelut
Iitin Vuokratalot Oy toteuttaa
vuokra-asuntokannan siirtoa
osakepohjalle/IVT Oy
Tähtitaajamat hankkeen
toteuttaminen, kunta
Markkinointi liittymien
yhteydessä
Toimenpideohjelma
Varanto 90 tonttia
kunnallistekniikan piirissä
vuosittain tarjonnan
monipuolisuuden
varmistamiseksi
Rautatienkadun loppuosan
peruskorjaus 2013-2014
Selvitys 2013 alkuv.
Mainostorni käytössä v.
2012
Yleiskaavavaraukset kunnossa, Yleiskaava lainvoimainen
kunta
v. 2012
Mainostorni Kausalan yrityksille
Valtatien 12
risteysalueiden
hyödyntäminen
Uudet kaava-alueet
Uuden toimintamallin
kylät
Liikuntapaikkojen
käyttö
Kunnan
maaseutualueet
Yleiskaavan toteuttaminen
asemakaavatasolla, kunta
Omakylätoimintamallin
mukaisia kyliä kehitetään
vähintään 2-3 kpl tukemaan
haja-asutusalueiden
palvelurakennetta/Iitti-tiimi, kh
Kuntosalilaitteet
Kuntoreitit
- myös iltaisin
Jäähalli myös yritysten
henkilökunnan käytössä
Maaseutualueiden tiestöä ja
laajakaistapalvelua osana
valtakunnallista hanketta koko
kunnan alueella kehitetään
yhdessä valtion viranomaisten
kanssa yritystoiminnan
edellytysten parantamiseksi /kh
Asemakaavoitus
käynnistetty yhdellä
uudella alueella v.2012
Omakylä Vuolenkoski
toteutuksessa
Jatkohanke
käynnistynyt/raportti
Toteuttaminen aloitettu v.
2010 suunnittelun osalta.
Lyöttilä-Sitikkala-Säyhtee
–alueella 2013
Maaseudun vesihuoltoa
15
parannetaan myös yritysten
tarpeisiin
Ympäristöpalvelut
- haja-asutusalueiden
vesiensuojelu
- maisemanhoito
Kunnan
rakennushankkeet
Sorronniemen
markkinointitoimenpiteet ja
kohderyhmät (esim. nuoret
perheet/etätyö)/paikallisten
yritysten tarjousmahdollisuudet
Etelä-Iitin ja Pohjois-Iitin
vesihuoltohankkeet
toteutettu 2014
ELY-keskus/raportti
Yksi vesiensuojeluhanke
käynnissä
Tiepalvelujen
tienvarsiprojektit
Erillinen markkinointisuunnitelma toteutettu
alueen loppuosan myynnin
tueksi
Paikallisia yrityksiä mukana
Ravilinnan vapaatoteutuksessa
aikakeskuksen
saneeraus/paikallisten yritysten
tarjousmahdollisuudet
Seuranta: Tilinpäätöksen yhteydessä
16
5. Tausta-aineisto
Yritykset
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin (2012) mukaan Iitissä oli 502 yritystä, jotka
jakautuivat toimialoittain seuraavasti:
Erikoistunut rakennustoiminta (pääluokan numerotaso 43)
Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) (47)
Talonrakentaminen (41)
Maaliikenne ja putkijohtokuljetus (49)
Metsätalous ja puunkorjuu (02)
Kiinteistön- ja maisemanhoito (81)
Ravitsemistoiminta (56)
Kasvinviljely ja kotieläintalous; riistatalous ja niihin liittyvät palvelut (01)
Muut henkilökohtaiset palvelut (96)
Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) (46)
Sosiaalihuollon laitospalvelut (87)
Terveyspalvelut (86)
Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) (25)
Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (45)
Koulutus (85)
Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut (69)
Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84)
Sosiaalihuollon avopalvelut (88)
Kiinteistöalan toiminta (68)
Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle (74)
Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut (93)
Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja
punontatuotteiden valmistus (16)
Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi (70)
Elintarvikkeiden valmistus (10)
Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71)
Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23)
Ohjelmistot; konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62)
Koneiden ja laitteiden korjaus; huolto ja asennus (33)
Tietokoneiden; henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus (95)
Kumi- ja muovituotteiden valmistus (22)
Eläinlääkintäpalvelut (75)
Maa- ja vesirakentaminen (42)
Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) (64)
Majoitus (55)
Vaatteiden valmistus (14)
Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (28)
Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta (52)
Huonekalujen valmistus (31)
Moottoriajoneuvojen; perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus (29)
59
44
30
27
22
20
20
19
19
15
13
12
12
12
12
10
10
9
9
8
8
8
7
6
6
6
5
5
5
4
4
4
4
4
3
3
3
3
2
17
Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle (82)
Mainostoiminta ja markkinatutkimus (73)
Kulttuuri- ja viihdetoiminta (90)
Kustannustoiminta (58)
Sähkö-; kaasu- ja lämpöhuolto; jäähdytysliiketoiminta (35)
Kirjastojen; arkistojen; museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta (91)
Tekstiilien valmistus (13)
Vakuutus-; jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) (65)
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus (26)
Järjestöjen toiminta (94)
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (20)
Työllistämistoiminta (78)
Muu kaivostoiminta ja louhinta (08)
Viemäri- ja jätevesihuolto (37)
Elokuva-; video- ja televisio-ohjelmatuotanto; äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59)
Turvallisuus-; vartiointi- ja etsiväpalvelut (80)
Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (21)
Paperin; paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17)
Muiden kulkuneuvojen valmistus (30)
Veden otto; puhdistus ja jakelu (36)
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon.
Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten,
yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat.
Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat.
Vuonna 2011 Iittiin perustettiin 33 uutta yritystä ja lakkautettiin 20. Vuonna 2012 syyskuun loppuun
mennessä uusia yrityksiä perustettiin 28 ja lakkautettiin 15 (Lähde: http://kuulutus.prh.fi).
Työpaikkojen kokonaismäärä Iitissä oli v. 2010 2.162 (TOL 2008). Vuoden 2012 työpaikkojen
määrän on ennakoitu olevan 2.200 kpl. Työvoiman määrä v. 2010 oli 2.817 ja
työpaikkaomavaraisuus 77 % (TOL 2008).
Iitissä on tällä hetkellä aktiivitiloja, tukia hakeneita tiloja 246 kpl, joista karjatiloja 49 kpl. Lukuun
sisältyy myös hevos-, lammas- ja sikatilat. Aktiivisia matkailutiloja 4 kpl. Maatalouden ja maaseudun
elinkeinojen yhteyksiä muuhun elinkeinopolitiikkaan tiivistetään edelleen.
Yrittäjien osuus alueella työssäkäyvistä on säilynyt viime vuosina n. 13 %:n tasolla. Valtakunnallisen
työvoimatutkimuksen tietojen mukaan yrittäjänä toimii keskimäärin 15,4 % työssäkäyvistä 1).
1)
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus elokuu 2011
18