talousarviokirja 2014
Taloussuunnitelma 2014-2018 Talousarvio 2014 Kaupunginjohtajan ehdotus Julkaisuvapaa 21.10.2013 klo 12.00 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana . . . . . . . . . . . . 2. Kotkan kehityksen puitteet 2014-2018 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3. Taloudelliset mahdollisuudet ........................................ 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2014-2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5. Kotka-konserni .................................................. 6. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus ....................... 7. Henkilöstösuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2014-2016. . 9. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1 3 4 8 10 23 24 26 33 36 KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2013 37 ....................................... KONSERNIPALVELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Keskusvaalilautakunta ................................................. Tarkastuslautakunta .................................................. Kaupunginhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kaupunginvaltuusto ............................................... Kaupunginhallitus ............................................ Jäsenmaksut ja avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hallinnon vastuualue ............................................. Ympäristölautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ympäristökeskus ............................................. Rakennusvalvonta .......................................... Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuuriasiainkeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kaupunginkirjasto ........................................... Kymenlaakson museo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Talouden vastuualue ............................................. Kaupunkisuunnittelulautakunta ......................................... Tekninen lautakunta ............................................ Tilapalvelun vastuualue .......................................... Kuntatekniikan vastuualue ......................................... 46 46 46 46 47 47 48 51 53 55 57 60 64 65 67 70 73 76 79 80 83 HYVINVOINTIPALVELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Sosiaali- ja terveyslautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Terveydenhuollon vastuu alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Vanhustenhuollon vastuualue. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 99 Sosiaalihuollon vastuualue ....................................... Liikuntalautakunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 Liikuntayksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 Sivu Lasten ja nuorten lautakunta .......................................... Opetustoimen vastuualue ......................................... Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue ......................... Hyvinvointineuvolan vastuualue .................................... Nuorisotyön yksikkö .............................................. 109 110 115 119 123 LIIKELAITOKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 Kymenlaakson pelast uslaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 Kymijoen Työterveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 ICT Kymi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 INVESTOINNIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 LASKELMAT ....................................................... Tuloslaskelma toimielimittäin ........................................... Lautakuntien toimintakatteet ............................................ Tuloslaskelma ..................................................... Rahoituslaskelma .................................................. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä .................... 141 141 142 144 145 146 2(2) 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.8.2010 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille 2013 – 2016. Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Talous on tasapainossa Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Kotkan kaupunkistrategian 2013-2016 visio 2 Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v. 2013-2016: Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 3 2. Kotkan kehityksen puitteet 2014 - 2018 Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne 31.12.): ’ 55000 54846 54768 54622 54618 54759 54838 54607 54679 54694 54775 54824 54831 54873 54500 54000 53500 53000 52500 52000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Verrattaessa vuotta 2011 ja 2012 toisiinsa, on väestön kokonaismäärä kasvanut 42 henkilön verran. Kotkan asukasluku 31.8.2013 on tilastokeskuksen mukaan 54 849 henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasmäärä vähentynyt 24 henkilöä 2012 lopun tilanteesta. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne 31.12.): 2010 Ikäryhmä 0 -14 15 - 64 65 - 8 080 35 395 11 349 % 14,7 64,6 20,7 2011 % 7 983 14,6 35 080 64,0 11 768 21,5 2012 8 026 34 598 12 249 % 14,6 63,1 22,3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: 2015 2020 2040 Ikäryhmä % % % 0 - 14 8 025 14,6 8 148 14,7 7 810 14,0 15 - 64 33 768 61,3 32 678 59,1 31 770 56,9 65 13 286 24,1 14 508 26,2 16 262 29,1 Vuonna 2012 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin 3 942 (3 701 henkilöä vuonna 2011) ja työttömien osuus työvoimasta 15,8% (14,9%). Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 098 (1 009) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 557 (530). Elokuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli 3 974, työttömyysprosentin ollessa 15,9 %. Koko maan keskimääräinen työttömyyslukujen kasvu on ollut 18 % vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on noussut noin kolme prosenttia. KaakkoisSuomessa työttömien määrä (18 274) on 12,7 % työvoimasta, työttömyyden kasvun ollessa noin 9,5 % edellisvuodesta. 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta 2014. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna 2015. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %. Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Tilastokeskus julkaisi 31.5.2013 tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2012. Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yh- 5 teenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa 40 000–100 000 asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Kuntien menojen kehitys 2013–2014 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012–2013. Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Valtion osallistuminen henkilöstömenojen rahoitukseen valtionapuja lisäämällä ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin (2010=100) kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti viime vuoden 3,6 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän (negatiivisen) palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. On syytä korostaa, että luku on laskentatekninen oletus, eikä arvio ansiotasoindeksin muutoksen tasosta, joka seuraa mahdollisista työmarkkinaratkaisuista. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen. Oman alueen talouden kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa tekemän Aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on Kymenlaaksossa maakuntien keskiarvon yläpuolella. Luottamusta selittää maltillisempi lähivuosien velanotto, keskimäärää paremmat työllisyysnäkymät ja selkeästi paremmat kaupan ja palveluiden investointinäkymät. Kuntatalouden tasapainottamisessa vuosina 2013-2015 korostetaan muita maakuntia enemmän maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta ja käyttöomaisuuden realisoimista. Yhdistynyt HaminaKotka -satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee E18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä – Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n. 5 000 htv. Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta. 6 Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia. Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein 15,9%. Virolahdella työttömien määrä on laskenut 8% vuoden takaisesta, kun taas Miehikkälässä työttömyys on lisääntynyt. Kuntien verotulot 2013–2014 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien tuloveron tilityksiä kasvattaa myös tilitystekninen muutos. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle 2013. Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia. Taantuman syveneminen ja työllisyyden arvioitua heikompi kehitys saattaa kuitenkin heikentää kunnallisveron kasvua. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013–2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna 2014. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Kunnallisveron kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä veroperustemuutoksista, jotka toteutetaan ensi vuodelle. Mahdollisesti solmittavaan työmarkkinaratkaisuun saattaa liittyä muutoksia aiemmin toteutettuihin veroratkaisuihin, jotka vähentävät kuntien tuloveroa. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina 2012– 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina 2014–2015 yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on ollut 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille. Kompensointitavasta on esitys, joka tähtää täysimääräiseen kompensointiin. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tili- 7 tetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 %. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä jako-osuuden vahvistamista yleisen taloudellisen kehityksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan nykyperustein kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI KOKO MAA , Milj.€ 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 16 223 16 846 17 740 17 990 18 570 19 260 20 040 2,9 3,8 5,3 1,4 3,2 3,7 4,0 1 669 1 212 1 300 1 370 1 430 1 280 1 360 18,6 -27,4 7,2 5,4 4,4 -10,5 6,3 1 199 1 270 1 330 1 450 1 470 1 500 1 530 2,5 5,9 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 19 091 19 328 20 370 20 810 21 470 22 040 22 930 4,1 1,2 5,4 2,2 3,2 2,7 4,0 Verolaji Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, 4.9.2013 ** Ennuste 8 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2014 - 2016 Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 2,4 %:n indeksitarkastus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2014 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 357,44 euroa/asukas vuonna 2014. Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 237 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Muutosten jälkeen peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 30,96:sta 29,57 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2013 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2014. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25 % vuonna 2014. Tasausraja on 3 123,83 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtiosuhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen 16.9.2013 tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Yleinen osa SOTE laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset Valtionosuusjärjestelmän tasaus Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta Verotulotasaus 2012 3,1 210,0 2013 3,2 219,7 2014 3,2 229,6 Muutos 39,6 40,0 40,6 0,6 -0,6 -0,6 -0,6 0,0 9,5 8,9 9,2 0,3 -164,6 -172,0 -181,7 -9,7 96,9 99,1 100,4 1,3 -3,3 -2,7 -1,9 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -8,0 -7,7 -7,7 0,0 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,6 88,7 90,8 2,1 0,1 0,0 Verotulot Vuoden 2014 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2014 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon 16.9.2013 ilmoittama ennakkotieto vuoden 2012 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2012 oli 1,8 prosenttia ja koko maassa 3,5 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2012 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 5,8 % prosenttia, eli kasvua oli 8,4 milj. euroa. Verotuksessa tehtävä maksatusrytmityksen muutos tuo loppuvuodelle 2013 positiivisia korjauseriä, joiden vaikutus aikaisempina vuosina on toteutunut vasta seuraavan vuoden alussa. Maksatusrytmin muutos tuo kertaluonteisesti verotulolisäystä noin 12 miljoonaa euroa vuodelle 2013. Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2013 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa. Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan kasvavan vuonna 2013 1,3 % suhteessa budjetoituun eli niiden arvioidaan toteutuvan noin 170 tuhatta euroa ennakoitua suurempina. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan 2014. Veropohjaan on arvioitu 8,4 %:n kasvu perustuu verottajan toteuttamaan kiinteistöjen arvostuksen muutokseen ja nk. normaaliin kasvuun. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 2,8 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta pienenee 0,6 milj. euroa. Alhaisen korkotason vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 5,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja –kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista. 10 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista. 15.5.2007 voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston 5.3.2012 hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä. 11 Liiketoimintayhtiö Kotkan Energia Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %) Merkittäviä kehittämistoimia: Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä. Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille. Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila uudella. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 2 969 066 2 710 130 4 500 000 38 096 953 37 136 694 6 352 302 13 922 1 998 543 3 766 835 2 000 025 3 000 000 3 150 000 4 500 000 36 000 000 45 000 000 2 000 000 25 000 2 500 000 3 200 000 2 200 000 3 100 000 3 100 000 4 500 000 35 000 000 45 000 000 2 000 000 25 000 2 600 000 4 700 000 2 500 000 TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 45,9 4,6 45,0 6,0 47,0 7,0 -0,6 89 +/-0 89 +/-0 93 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto (M€) Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot. 12 Liiketoimintayhtiö HaminaKotka Satama Oy Omistus: Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2014 Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla. Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin. Merkittäviä kehittämistoimia: Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 2 100 000 61 094 106 7 003 864 2 100 000 56 922 900 7 100 000 2 100 000 49 755 000 7 200 000 TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 46 093 042 45 000 000 -3 2,0 24 30 182 000 14 500 000 78 45 000 000 0 2,0 25 30 185 000 14 500 000 78 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Liikevaihdon kasvu % Sijoitetun pääoman tuotto% Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö 2,8 23 35 183 811 14 521 095 79 13 Nollatuottoyhtiö Kotkan Asunnot Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2014 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta. Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan. Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit) sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita. Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia. Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämä TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 385 496 4 600 613 3 058 108 33 386 841 126 191 638 046 400 000 4 600 613 2 816 118 31 260 000 119 904 373 000 410 000 4 600 613 2 588 444 29 972 000 110 363 387 000 TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 15 570 193 98,16 17,8 8,72 15 16 300 000 97,6 19,5 9,03 14 16 690 000 97,8 19,5 9,27 13 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Käyttöaste, % Vaihtuvuus, % Keskivuokra (budj. neliövuokra) Henkilöstö 14 Nollatuottoyhtiö Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2014 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 51 170 5 796 2 078 000 4 500 000 2 147 360 1 488 -933 084 51 000 6 000 2 078 000 4 500 000 1 959 960 2 000 -950 000 52 000 6 000 2 078 000 4 500 000 1 775 000 2 000 -970 000 TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 484 656 406 800 480 000 420 000 473 500 420 000 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Pysäköintejä kpl 15 Nollatuottoyhtiö Cursor Oy Omistus: Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin EteläKymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 • Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa • Seudulle syntyy 1 200+ työpaikkaa per vuosi • Matkailusta menestys, Kaakko135° • Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme • Playasta maan peliklustereista no 2 • Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä • Markkinoinnista myyntiin • Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin • Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on Kotkan – Haminan seudun Kaakko Kasvuun –kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 2 602 218 19 133 11 440 608 0 20 195 345 3 765 2 500 000 60 000 11 440 608 0 19 000 000 0 2 500 000 60 000 11 440 608 0 18 000 000 0 TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 11 035 012 391 922 17 73 52 11 500 000 320 736 10 70 55 11 000 000 380 1000 15 65 65 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät uudet työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj. Henkilöstö 16 Nollatuottoyhtiö Kymen Vesi Oy Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen. Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri). Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex) Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M€ josta n. 1,5 M€ katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M€ rahoitusosuuteen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 839 895 1 161 395 26 620 000 10 091 613 38 335 538 548 433 59 250 700 000 1 125 000 26 620 000 10 091 613 39 000 000 548 433 59 250 760 000 1 450 000 26 620 000 10 091 613 39 400 000 548 433 47 400 TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 19 489 701 3 187 796 456 4 673 674 7 697 917 71 19 500 000 2 400 000 0 4 500 000 7 800 000 71 19 900 000 2 600 000 0 4 500 000 7 800 000 73 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö 17 Nollatuottoyhtiö Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tulokseen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA-hankkeen jatkaminen. Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti - Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 2 398 806 6 687 000 5 267 833 2 400 000 6 687 000 4 311 999 2 400 000 6 687 000 3 448 666 TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 2 988 048 -576 7 964 093 4 3 000 000 0 7 800 000 0 3 000 000 300 000 7 800 000 0 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 18 Nollatuottoyhtiö Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin Tavoitteet vuodelle 2014 ”omavarainen” Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun kautta Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa) Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena, vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v. 2014 lopussa Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Merkittäviä kehittämistoimia: - Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd. tarjouskilpailussa pärjääminen Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yli-/alijäämä TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 8 117 419 465 499 000 0 11 000 000 556 071 7 915 000 0 499 000 0 11 000 000 126 000 7 700 000 0 499 000 0 11 000 000 -27 000 TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 12 543 936 81 454 13 % 42,3 154 12 187 000 82 300 9% 42,0 148 12 111 000 81 800 8% 41,2 148 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Liikevaihto/henkilö. € Käyttökate % Jalostusarvo/henkilö (1000 €) Henkilöstö Muuta huomioitavaa: - arvio 2014 on tämänhetkinen budjettiversio, joka tulee tarkentumaan syksyn mittaan miinusmerkkinen tulos budjetissa johtuu o laskevasta kokonaisvolyymista (omistaja-asiakkaat) o nollahinnantarkistuksista ensi vuodelle o palkkamuutoksista (onneksi vain pieni vaikutus) o kiinteistä, ei volyymiin sidoksissa olevista kustannuksista o elintarvikekustannusten noususta o kuljetuskustannusten noususta o toiminnanohjausjärjestelmän edelleen jatkuvasta käyttöönotto- ja kehitystyöstä 19 Nollatuottoyhtiö Kyamk-kiinteistöt Oy Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Tavoitteet vuodelle 2014 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee 2020luvun alkuun. Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta 255 000*) 255 000 Takaukset emolta 31.12. (51 %) 7 128 466 5 661 766 *) Osakepääoma 500 000,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma on 5 563 611,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Liikevaihto, € Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto - tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja Arvio 2014 255 000 4 195 065 Arvio 2014 3 400 000 3 300 000 3 300 000 2 426 537 2 029 130 2 345 674 2 060 000 2 300 000 2 060 000 0 0 0 20 Avustettava Kotkan Kaupunginteatteri Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. - Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä 38 000 katsojaa salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja aloittaa työnsä teatterissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 2 347 070 311 148 262 899 2 389 300 311 148 304 182 2 389 300 311 148 304 182 904 376 920 000 939 573 TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 442 217 41 323 7 48 56 57 500 000 38 000 8 48 56 63 500 000 38 000 8 48 56 63 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta €/katsoja 21 Avustettava Kotka Maretarium Oy Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2014 Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina 2015 – 2016 tehtävää investointia varten. Kävijämäärä akvaariokierroksella 40 000, talossa ja tapahtumissa 80 000. Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajentaminen hyljehoitolalla ja Suomen kalastusmuseolla, laajennusinvestointi vuosina 2015 -2016. Budjettivaraus vuodelle 2015 2,0 milj. euroa ja vuodelle 2016 2,5 milj. euroa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Ennuste 2013 Arvio 2014 20 178 8 000 8 000 311 5 500 500 166 000 172 400 172 400 169 100 172 800 173 300 925 034* 925 034* 925 034* - 56 096(-665 317) - 47 000 (- 712 317) 20 000 (-692 317) Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), € Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, € Avustus emolta, €/kävijä Kävijämäärä Henkilöstö TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 494 941 475 000 508 000 11,9 12,5 12,5 4,0 41 600 7 3,8 38 000 7 7,0 40 000 7 *) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina 2002-2003 yht. 925 034 € 22 Avustettava Kymenlaakson Orkesteri Oy Omistus: Kotkan kaupunki 55 % ja Kouvola 45 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja kasvatuksen edistämiseksi. Tavoitteet vuodelle 2014 - Jatkaa vahvaa nousujohteista taiteellista kehitystä monipuolisen ohjelmiston parissa. - Julkaista uudenlaisia aluevaltauksia esim. orkesterin tunnetuksi tekemiseksi netissä. - Kansainvälistymiskehityksen jatkaminen mm. III Kansainvälisen Uuno Klami – sävellyskilpailun ja sen radioinnin myötä sekä kehittämällä edelleen yhteistyötä Pietarin Filharmonikkojen kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan konserttitalon ilmastoinnin, ym. työolosuhteiden parantaminen: remontoinnin selvittäminen ja sen alulle paneminen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Avustus kaupungilta Vuokra-avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 841 500 43 415 111 844 858 330 46 455 111 844 880 000 47 640 111 844 TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 211 549 23 801 35,36 72 37 200 000 20 000 45 70 37 220 000 22 000 40 70 37 Yhteisön omat tunnusluvut Liikevaihto, € Yleisömäärä, hlöä Avustus emolta, €/kuulija Konserttien määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä 23 6. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Kaupunginhallitus antoi talousarvion laadintaohjeet kokouksessaan 2.9.2013. Talousarviovalmistelun lähtökohdaksi toimielimille annettiin ulkoisen toimintakatteen määrä. Ulkoinen toimintakate, joka merkitsee todellisuudessa kaupungin ulkopuolisille toimijoille maksamia menoja sekä ulkoa kassaan saatavia tuloja, antaa paremmin tavoitteet toiminnan ohjaukselle ja kustannusten hillitsemiselle. Koko kaupungin tasolla ulkoinen toimintakate on kuitenkin samansuuruinen kuin ulkoinen ja sisäinen yhteensä. Kaupunginhallituksen valmisteluohjeen mukaisesti kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen tuli pienentyä 0,6 % tilinpäätökseen 2012 tasoon verrattuna, mikä merkitsi sitä, että vastuualueet tarkastelivat samalla kaupungin tarjoamien palvelujen laajuutta, toimintamalleja ja toimipisteitä. Kaupunginjohtaja on tehnyt esitykseensä seuraavat keskeiset toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset, joiden vaikutus verrattuna lautakuntaesityksiin on yhteensä 6,4 M€: Merkittävimmät toimintakatetta parantavat muutokset: • vuodelle 2014 toteutuvaksi arvioidun palkankorotustason muutoksesta 1,8 M € • Palkattomat vapaat säästösyistä 0,5 M €, kirjattu talousarvioon lautakuntatasolle • Tilapalvelun palveluiden ostoissa sekä aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa kustannustaso vuoden 2013 tasoinen 1,1 M € • Kaupunkisuunnittelun palveluiden ostojen kustannukset suunniteltu vuoden 2013 kustannustasolla 0,3 M € • Karhulan sairaalan mahdollisuuksien parantaminen jatko- ja kuntoutushoidon järjestämiseksi ja panostus kuntoutuksen hoitoketjujen kehittämiseen, kotikuntalain mukaisten palveluostojen karsinta: 0,35 M€ • Sosiaali- ja terveyslautakunnan muista palveluista ja tarvikkeista 0,1 M€ • Tavoitteet perheiden oikea-aikaiseen ja oikein kohdennettuun tukeen vähentävät kustannuksia korjaavassa työssä sekä lastensuojelun avohuollon kehittäminen intensiiviperhetyön, perhehoidon ja uusien työmenetelmien avulla: asiakaspalveluostojen karsinta lastensuojelussa 0,2 M€ • Väylän toiminnan kehittäminen uuden ohjausmallin mukaisesti, työllistämisen painopisteinä mm. Kelan-listalla olevat. Kotoutumissuunnitelmien kehittämisessä yksilölliset tarpeet ja voimavarat esiin koko perheen kotoutumisen näkökulmasta ja aktiiviseen osallistumiseen kannustaminen: avustusmäärärahojen karsinta 0,72 M€ • Kaupunginhallitukselle raportoivien yksiköiden toiminnan muutos 0,9 M€ Kaupunginjohtajan esityksen mukainen toimintakate vuonna 2014 on – 282,8 milj. euroa. Muutosta vuoden 2013 ennusteeseen on -0,4 % (elokuun lopun seurantatilanne). Menomäärärahat ovat tämän vuoden ennustetta 0,35 % pienemmät. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien perustelut ovat kohdassa 4, Kotkan kaupungin tuloperusteet. Talousarvion vuosikate on 19,1 milj. euroa, joka vastaa 94,7 % poistoista. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa tulos on -1,2 milj. euroa tappiollinen. Tappio on mahdollinen ainoastaan sen vuoksi, että tilinpäätöseriin kirjataan vuosittain +1,2 milj. euron suuruinen investointivarauksen purku (nk. poistoerokirjaus), joka kääntää talousarvion loppusumman nolla-arvoiseksi. 24 7. Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmassa näkyy henkilöstöresurssi vastuualueittain ja palvelualuekohtaisesti. Henkilöstösuunnitelmassa näkyy yksikkökohtaiset henkilöstömäärät ensin vakinaisina vakansseina (vakinaiset virat ja tehtävät) ja sen jälkeen henkilötyövuosilukuina (HTV2 eli täytetyt virat ja tehtävät). Henkilöstösuunnitelma antaa tietoa siitä, millä henkilöstöresursseilla työtä tehdään kaupungin eri palvelualueilla. Samalla se avaa sen, miten resurssit ovat jakautuneet eri yksiköiden välillä ja mitä työpanosta saadaan talousarvion henkilöstömenomäärärahoilla. Talousarvion henkilöstömäärärahat ovat varattu samansuuruiseksi kuin henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet eli HTV2 luvut. Henkilöstösuunnitelma kytkee henkilöstöresurssien ja talouden suunnittelun yhteen. Koko kaupungin kokonaisuutta katsottaessa vakinaisten vakanssien eli vakinaisten virkojen ja tehtävien määrä vähenee vuodesta 2013 yhteensä 32,9 vakanssilla. Täytettyjen vakanssien määrä (HTV2) laskee vuodesta 2013 koko kaupungissa yhteensä 60,8 henkilötyövuodella. Henkilöstömäärän kehityksen osalta voidaan todeta, että vuodesta 2013 vuoteen 2014 henkilöstösuunnitelman sisältämät henkilöstömäärän lisäykset ovat pakollisia lakisääteisten palvelujen ylläpitämiseksi. Henkilöstösuunnitelma on seurantaväline henkilöstömäärän ja henkilöstötyövuosien määrän kehittymiseen. Sen avulla seurataan, miten talouden tasapainottamisohjelmaan kirjattuihin henkilöstömäärätavoitteisiin päästään. Näitä lukuja seurataan vuoden aikana kolmannesvuosiraporttien yhteydessä ja laajemmin tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Kotkan kaupungin vakinaiset vakanssit vuosina 2013 ja 2014 Konsernipalvelut Hallinnon vastuualue + kaupunginhallitus Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kaupunkisuunnittelun vastuualue Talouden vastuualue Kuntatekniikan vastuualue Tilapalvelun vastuualue Hyvivointipalvelut Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Liikuntayksikkö Sosiaalihuollon vastuualue Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Yhteensä Virat/tehtävät 2013 Virat/tehtävät 2014 615,1 595,6 Muutos -19,5 75,1 90,0 40,0 17,0 129,0 264,0 2132,0 73,1 84,0 40,0 21,5 121,0 256,0 2118,6 -2,0 -6,0 0,0 4,5 -8,0 -8,0 -13,4 48,0 13,0 531,0 412,0 34,0 233,0 347,0 55,0 13,0 522,1 412,0 33,0 233,0 336,5 7,0 0,0 -8,9 0,0 -1,0 0,0 -10,5 514,0 2747,1 514,0 2714,2 0,0 -32,9 25 Kotkan kaupungin täytetyt vakanssit eli henkilötyövuodet (HTV2) vuosina 2013 ja 2014. 26 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2014-2016 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA Hyväksytty valtuustossa 10.6.2013 / 105 § Yksimielisesti tai äänestyksen jälkeen hyväksytyt lisäys- ja muutosehdotukset sisältyvät alla olevaan tekstiin. Kaupungin talous on edelleen heikkenemässä. Seurantaraporttiin sisältyvän ennusteen mukaan alijäämä on kasvamassa - 9,7 miljoonaan euroon, jolloin katettavaa kumulatiivista alijäämää on vuoden 2013 lopussa lähes 40 miljoonaa euroa. Talouden tasapainotuspäätökset ovat erittäin kiireelliset ja välttämättömät tehdä siten, että syntyy pitkäkestoisia ja pysyviä vaikutuksia. Kertaluonteisilla hätäratkaisuilla ei ratkaista Kotkan kaupungin taloudellista tilannetta. Talouden tasapainotusohjelman valmistelu on tehty vastuuhenkilöiden toimesta kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti. Pääpaino tasapainotusohjelman konkretisoinnissa on tässä vaiheessa henkilöstösuunnitelmassa. Tasapainotustoimenpiteet tulevat olemaan keskeinen osa talousarviovalmistelua 2014 ja monilta osin kytkeytyvät toisiinsa, kuten palveluverkkopäätökset ja henkilöstösuunnitelman toteutus. Seuraavassa käydään kohta kohdalta läpi tasapainotusohjelma. - Etelä-Kymenlaakson kunnat käynnistivät kuntarakenneselvityksen 3.10.2013. . Kuntarakenneselvityksestä vastaavat seutuvaltuusto ja seutuvaliokunta. -Energiayhtiöiden Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n omistuksen eri vaihtoehtojen selvityksen valmistelua jatketaan. Vastuuhenkilöinä valmistelussa, joka tähtää päätöksentekoon valtuustokauden puolivälissä, ovat valtuuston puheenjohtaja Nina Brask, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa ja kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. a) Konkretisoidaan rakenteellisten muutosten vaikutus henkilöstösuunnitelmaan ja euromääräisiksi henkilöstömenojen talousarviotavoitteiksi. Sairauspoissaolot vähenevät, ja sijaishenkilöstön tarve pienenee, samoin näihin käytettävät määrärahat. Ylityökielto on ollut voimassa vuodesta 2008 alkaen, jota tulee noudattaa. Erittäin painavista ja perustelluista syistä voidaan esimiehen kanssa neuvotella ylitöiden tekemisestä. Työn suunnitteluun ja työaikajärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo Henkilöstösuunnitelman tavoite on 6 miljoonan euron pysyvän henkilöstökustannusten aleneman saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Toimenpide-esityksissä on huomioitava työhyvinvoinnin paranemista tukevat, eläköitymisen hyödyntämisen varmistavat ja palvelujen rakenteellisten muutosten vaikutukset. 27 b) Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan jokaista hankintaa tehtäessä, palvelusopimusta uusittaessa ja kilpailutettaessa. Valtuusto asettaa työryhmän, joka syyskuun 2013 loppuun mennessä selvittää ostopalveluiden sisällön sekä esittää konkreettiset vähentämismahdollisuudet ostopalveluiden osalta vuoden 2014 talousarviokäsittelyä varten. Tavoitteena on ostopalveluihin käytettävien menojen väheneminen. Palvelujen tasoa arvioidaan kriittisesti niiden taso säilyttäen. Palvelutuottajille asetetaan selkeät ehdot kaupungin kannalta hyväksyttävästä kustannuskehityksestä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen Keskeinen tasapainotuksen osa ovat Carean ostot: -Carean käytön vähentäminen edellyttää muutoksia koko hoitoketjussa -Karhulan sairaalan toimintaa kehitetään siten, että se pystyy ottamaan kaikki potilaan välittömästi jatkohoitoon Koks:sta -Osa Karhulan sairaalan nykyisestä kuntoutuksesta siirretään Hoikuun, jolloin kapasiteettia vapautuu tarvittaviin jatkohoitopaikkoihin. -Potilasryhmien hoitoketjuja käydään läpi analyyttisesti, jolloin löydetään konkreettiset kehittämiskohteet ja säästöpotentiaali, ensimmäisenä lonkkamurtumapotilaat. (ko ryhmän säästötavoite 200300t€/v) c) Rahoituksen nettomenojen pienentämiseksi investointitaso pyritään asettamaan vuosikatteen suuruiseksi, ja nettomääräisesti lisävelkaantuminen on suunnitelmakaudella keskimäärin vuoden 2012 tasolla. Tavoitteena on talousarviovalmistelussa tuloslaskelman rahoitusneton asettuminen nollatasoon tai positiiviseksi. Samalla se merkitsee korotettuja rahoitustuottotavoitteita osinkoa maksavilta Kotkan Energia Oy:ltä ja Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä. Maltillinen korkotaso ja lainasalkun suojaustoimenpiteet hillitsevät osaltaan korkoja rahoitusmenojen kasvua. Vastuuhenkilöt: kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 investointisuunnitelma laaditaan periaatteella, jossa tulorahoitus kattaa investoinnit. Tämä merkitsee sitä, että investointitaso pysyy hyvin lähellä kuluvan vuoden 15,0 miljoonan euron tasoa ja johtaa joidenkin hankkeiden lykkääntymiseen yli suunnitelmakauden. Investointien hankesuunnitelmia arvioidaan erittäin kriittisesti sen osalta, vastaako hankkeen laajuus ja tosiasiallinen tarve toisiaan. Velkaantuminen pysäytetään. Lainamäärän pienentäminen on mahdollista ainoastaan siten, että vuosikate saadaan asetettua tasolle, joka ylittää nettoinvestointimenot. Rahoituslaskelman varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta tulee olla joka vuosi positiivinen. Kotkan kiinteistöyhtiön valmistelua jatketaan. Tavoitteena on luoda puitteet sille, että rakennushakkeiden toteuttamiseksi mahdollistetaan uusien rahoitusmallien käyttöönotto, kestävä elinkaaren mittainen kustannusten hallinta. Osinkotuottotavoitteeksi asetetaan Kotkan Energialle koko kauden 2014 - 2017 yhteismääräksi 12 milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkölle keskimäärin 10,8 milj. euroa, mikä on Kotkan kaupungin 27 %:n omistusosuutta vastaava määrä 43-44 milj. euron yhteenlasketusta osinkovirrasta. Rahoituspolitiikka valmistellaan syksyn aikana. Lähtökohtana rahoituspolitiikassa on kaupungin toiminnan turvaaminen, ratkaisujen joustovara ja konsernin rahoituksen kokonaiskuvan keskittäminen kaupungin haltuun. Konserniratkaisuilla pyritään minimoimaan lainatarve ja säästetään korkokuluissa. Kaupungin omaisuus otetaan tarkasteluun rahoitusrakenteen tueksi, mikä tarkoittaa taseen aktiivista käyttöä. 28 d) Palveluverkkopäätökset toimivat linjauksena koko kaupungin palvelutoimintojen helpon saavutettavuuden, tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön sekä palvelujen laadun varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Palveluiden tulee olla joukkoliikenteen ulottuvilla. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Jorma Haapanen Palveluverkkoratkaisuissa lakisääteisten palveluiden tasoa ei riskeerata. Kaupunki keskittyy jatkossa yhä enemmän peruspalveluihin, miltä pohjalta ei-lakisääteisten palvelujen tuottamista ja rahoittamista on arvioitava. Eri vastuualueilla käytetään erilaisia keinoja, kuten päällekkäisyyksien purkamista, kokonaisuuksien kokoamista yhteen, tilojen käytön tehostamista, henkilöstöjärjestelyjä sekä uusia yhteistyömuotoja muiden toimijoiden kanssa. Pitkäjänteisen työn tulokset eivät näy välittömästi, ne ulottuvat koko suunnitelmakaudelle. Kaikilla vastuualueilla toteutetaan toimenpiteitä, joilla saadaan pysyviä vaikutuksia. Henkilöstömäärän lasku toteutuu ainoastaan rakenteellisten muutosten kautta, minkä vuoksi nämä kaksi tasapainotuslinjausta kytkeytyvät yhteen. Keskeiset ensi vuoden talousarviovalmisteluun vaikuttavat toimenpiteet ovat: -Karhulan alueen nuorisotilat organisoidaan uudelleen 2014 aikana. -Varhaiskasvatuksen osalta tehdään laitosapulaisten tehtäväsisällön ja määrän täsmentäminen. -Liikuntapalveluissa ulkoliikuntapaikkojen hoitajien ja kuntatekniikan työntekijöiden yhteistyön lisääminen ja toiminnan tehostaminen. Liikuntapalveluiden uudelleen organisointia selvitetään syksyn 2013 aikana. Urheilupaikkojen sekä tilojen markkinointia kehitetään. -Sosiaalihuollossa työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen kustannuksien kasvun pysäyttäminen systemaattisella asiakasryhmien segmentoinnilla sekä työllisyydenhoidon toimintamallien uudistamisella ja selkiyttämisellä. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden lisääntymisen ehkäisyksi otetaan aktiivinen ote hyödyntämällä mm. korttelikotitoimintaa, Sotek-säätiön toimintaa sekä Te-toimiston Sanssi-kortilla saatavaa palkkatukea. Tavoitteena on Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden väheneminen ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen vuoden 2014 loppuun mennessä. e) Palvelujen maksullisuus arvioidaan, ja palvelumaksutasoa korotetaan käyttäjien omavastuisuuden lisäämiseksi. Vastuuhenkilö: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Palvelumaksutulot kaikilla vastuualueilla arvioidaan. Tehdyt maksu- ja taksapäätökset, myös maksuttomuuspäätökset selvitetään ja tehdään tarvittavat esitykset maksujen ja taksojen korotuksista. Selvitys sisältää myös näkemyksen maksujen porrastamisesta. Tavoitteeksi asetetaan, että käyttäjien omavastuisuutta kustannuksista lisätään käyttäjien tulotaso huomioiden ja arvioidaan uusia alennusryhmiä tai maksuttomuusperusteita. f) Rakennuskiinteistöomaisuuden myyntiä toteutetaan erillisten kiinteistösalkutuksen päätösten mukaisesti. Omaisuuden myynnin tavoitteena on välitön korjausvelan pieneneminen, tulevien investointitarpeiden vähentäminen ja tiloihin liittyvien käyttötalousmenojen alentaminen. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Kiinteistöjen myyntiä voidaan tehostaa esim. Savotan alueella olevien asuntojen (rivitalot) osalta, jotka tulee erottaa tonttijaolla omalle tontille. Lisäksi asemakaavaan tulee tehdä muutos tälle osalle. Pitkäsaaressa olevan maa-alueen kaavoitus vapaa-ajan tonteiksi voidaan selvittää. Muita C salkun rakennuksia myydään pääosin kiinteistövälittäjien toimesta. Myöskin Kotkansaaren sairaala on myynnissä. Syksyllä 2013 on tulossa valtuustoon kiinteistöjen salkutus uudelleen käsiteltäväksi, tällöin tullaan selvittämään esim. B -salkun sisältö joko C -salkkuun tai A -salkkuun siirrettäviksi. Samalla tarkistetaan A -salkun sisältö, esim. Koivulan koulun osalta kohde siirtynee C -salkkuun kuten Toivo Pekkasen koulu yms. 29 g) Jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnitelmakaudella vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodelle 2013 tavoite on 6 miljoonaa euroa. Mutta tavoitteen toteutumiseen on vaikutuksensa myös rakennusten myynnillä. Vastuuhenkilö: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelu on vaikuttavinta kaupungin jatkuvassa kehittämisessä. Kaavoituksella, maapolitiikalla ja kiinteistötoimenpitein luodaan edellytykset mm. elinkeinohankkeille, asumiselle ja liikenteelle. Vastuualueen toimintaa kehitetään erityisesti talousvaikutusten näkökulmasta. Positiivisia, nopeita vaikutuksia talouteen saadaan -tarjoamalla aktiivisesti yritystontteja niille aloille, joilla on kysyntää -kohdistamalla kaavoitus- ja neuvotteluresurssit nopeasti realisoituviin hankkeisiin -tilapalvelun myyntikohteisiin liittyvien kiinteistöjen kehittämisellä -panostamalla myyntikohteiden aktiiviseen ja näkyvään markkinointiin yhdessä tilapalvelun kanssa -vuotuisilla vyöhykehinnoittelun, taksojen ja hinnastojen tarkistuksilla Maaomaisuuden osalta tavoitteena on sekä jatkuva tulovirta vuokrasopimuksilla että kohteiden myynnillä saatavat kertatulot. Kaavoituksessa parannetaan kaavataloudellista tehokkuutta. Positiivisia, kestäviä vaikutuksia talouteen saadaan pitkäjänteisyydellä, mikä tarkoittaa ennakoivaa suunnittelua ja maapolitiikkaa, systematisoimalla tonttituotantoprosessi ja kytkemällä se investointien toteutuksen ajoitukseen sekä tarvittaessa palveluverkkosuunnitteluun, painottamalla kaavatalouden kannalta edullisia kaavoitus- ja toteutuskohteita, eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja painottamalla tontinluovutuksessa vuokrausta Käynnissä / vireillä olevien hankkeiden perusteella arvioiden tonttien myynneistä ja kaavoitussopimuksista (käyttötalouteen) saatavat kertaluonteiset tulot voivat parhaimmillaan kattaa noin puolet tasapainotusohjelman myyntitavoitteesta. Toinen puoli tulisi saavuttaa rakennuksia myymällä. Rakennusten myyntitavoitetta voidaan tukea kaavoituksella ja kiinteistötoimituksilla aiemmin kuvatuin tavoin. Huomioonotettavia tulonodotuksiin liittyviä haasteita tai riskejä ovat: -kohteiden myynti ei tuo lisätuloja, ellei maksavaa asiakasta löydy, -asuntorakentamisen markkinan volyymi on rajallinen, -mahdolliset purku- ja maaperän puhdistuskustannukset alentavat myyntivoittoa, -kaavoitetun maan myynnillä saatavaa tuloa edeltävät maanhankinnan menot, -koko tuotantoketjun on toimittava kaavoituksesta ja maanhankinnasta aina infrasuunnitteluun ja rakentamiseen, -kaavaprosessit voivat viivästyä valitusten vuoksi ja -taloudellinen tuottavuus kytkeytyy kaupungin maanomistukseen. h) Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta tuetaan kohdentamalla kehittämismäärärahat Venäjä-yhteistyön vahvistamiseen, mm. Tukholma-Pietari -kehityskäytävään liittyvien hankkeiden muodossa. Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kaupungin kehittämispanostusten suuntaamisessa otetaan huomioon vaikutus talouden tasapainottamiseen, mikä tulee näkymään kaupunginhallituksen alaisessa kehityshankerahoituksessa. Tämä kytketään osaksi elinkeinostrategian valmistelua. Myös kaupunkistrategian päivitystyössä asetetaan mittarit tavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten. i) Selvitetään tilapalvelun kehittämistarpeet sekä uudelleen organisointi 15.10.2013 mennessä. Samalla selvitetään tilapalvelun sisäisten vuokrien periaatteet. Etsitään synergiaetuja ja säästöjä alueellisesta kunnossapidosta liikuntatoimen, puistotoimen, tilapalvelun ja kuntatekniikan yhteistyöllä mm. koskien lumenluontia sekä erilaista urakointia. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen 30 Henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalon johdolla toimiva tilapalvelun ohjausryhmä on aloittanut työnsä siivoustoimen ja isännöinnin toimintamallien kehittämisen selvittämiseksi. Ohjausryhmän ehdotus jäljempänä sivulla 32 kohdassa ”Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen”. j) Lakkautetaan vuoden 2014 alusta Kotkan Opiston johtokunta. Organisaation muutoksessa Kotkan Opisto sijoittuu suoraan lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen. Kotkan Opiston rehtorista tullee yksi ao. lautakunnan esittelevistä viranhaltijoista. k) Kaupunki ottaa työnantajana huomioon kohdennettujen työterveystarkastusten tulokset ergonomian parantamiseksi kalustohankinnoilla, erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on tuki- ja liikuntaelin-sairauksien ennaltaehkäisy ja sairauspoissaolojen väheneminen. *** Tasapainotusohjelmaan sisällytetyt tavoitteet on viety vuoden 2014 talousarvioon konkreettisiksi euromääriksi ja sisällytetty lautakuntien strategisiin tavoitteisiin. Tasapainotusohjelman kokonaistaloudelliset vaikutukset arvioidaan lisäksi talouden suunnitelmakaudelle aina vuoteen 2017 asti, jotta kaupungin tilinpäätökseen sisältyvän kumulatiivisen alijäämän kattaminen saadaan toteutettua kuntalain edellyttämällä tavalla. *** Hyväksyessään talouden tasapainotusohjelman yllä esitetyssä muodossa valtuusto päätti yksimielisesti lisäksi, että tarkennetut linjausten sisällöt talousvaikutuksineen tuodaan erikseen valtuuston päätettäviksi. Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen Kaupunginhallituksen perustaman tilapalvelun ohjausryhmän lausunnossa (kh 25.9.2013 § 339) on tilapalvelun kehittämisvaihtoehtoina nostettu esille laajempia tulevaisuuden kehittämissuuntia sekä konkreettisia lyhyellä aikavälillä toteutettavia tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2014 aikana selvitetään tilapalvelun vastuualueen osalta alla olevat asiakokonaisuudet kiinteistönhoidon/isännöinnin ja siivoustoimen osalta ja samalla arvioidaan muiden tilapalvelun palvelualueiden ja tilapalvelun hallinnon uudelleen organisointivaihtoehdot. Käytännössä tavoitteena on selvittää, jatkuuko kiinteistönhoito/isännöinti ja siivoustoimi kaupungin omana toimintana ja pystytäänkö sitä tehostamaan riittävästi vai onko ulkoistamisvaihtoehto tehokkaampaa. Samalla ratkaistaan, miten tilapalvelun muu toiminta ja hallinto sulautuisi konsernihallinnon muuhun organisaatioon. 1. Yhteistyö Kastek Oy:n kanssa Käynnistetään yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Kastek Oy:n kanssa. Selvityksen pohjalta ratkaistaan, onko siivoustoimen ja kiinteistönhoidon osalta mahdollista tehdä yhteistyötä Kastek Oy:n kanssa ja otetaan kantaa, miten sen jälkeen tilapalvelun hallinto ja muu toiminta organisoituu. Aikataulutavoitteena on yhteistyön käynnistymisen vuosien 2015 - 2016 aikana. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja, siivouspäällikkö ja isännöitsijät Aikataulu: Selvitys valmis 31.12.2014 2. Oman kiinteistöyhtiön perustaminen Mikäli kaupunkiin perustetaan oma kiinteistöyhtiö, perustamisen yhteydessä selvitetään yhtiön tuomat mahdollisuudet tilapalvelun palvelutoiminnan mm. siivoustoimen ja kiinteistönhoidon hoitamiseen ja uudelleen organisointiin. Samalla otetaan kantaa, miten sen jälkeen tilapalvelun hallinto ja muu toiminta organisoituu. Vastuuhenkilö: talous- ja rahoitusjohtaja, tilapalvelujohtaja, siivouspäällikkö ja isännöitsijät Aikataulu: Suunnitelma valmis 31.12.2014 3. 30.6.2014 mennessä selvitetään Kuntalain muutoksen (§ 2) mahdolliset vaikutukset tilapalvelun yhtiöittämistarpeeseen ja tilapalvelun hallinnon ja eri toimintojen uudelleenorganisointiin. 31 Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Aikataulu: Selvitys valmis 30.6.2014 Tilapalvelun vastuualueen konkreettisia tehostamistoimenpiteitä: 1. Kiinteistöjen määrän vähentyessä samalla tarkastetaan vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin siivoojien ja kiinteistönhoitajien tarve. Vastuuhenkilö: siivouspäällikkö, isännöitsijät ja henkilöstöjohtaja Aikataulu: jatkuva arviointi 2. Jatketaan siivoustoimen ja päivähoidon laitosapulaisten yhteistyön käynnistämistä ja toiminnan kehittämistä. Päivähoidon laitosapulaisten mahdollisesta siirtymisestä tilapalvelun siivoustoimeen tehdään esitys 30.6.2014 mennessä. Mahdollinen siirtyminen voi toteutua 1.1.2015. Vastuuhenkilö: siivouspäällikkö ja varhaiskasvatusjohtaja Aikataulu: Ehdotus valmiina 30.6.2014. 3. Jatketaan kiinteistönhoitajien toiminnan kehittämistä ja toiminnan tehostamista henkilötyövuosivähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuuhenkilö: isännöitsijät ja henkilöstöjohtaja Aikataulu: Valmiina 30.6.2014. 4. Tilapalvelun hallinnon sijoituspaikka arvioidaan uudelleen vuoden 2014 aikana. Lisäksi tavoitteena on, että jatkossa tilapalvelu sijaitsee kaupungin omassa kiinteistössä. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja Aikataulu: suunnitelma valmiina 31.8.2014 5. Sisäisten vuokrien määrittämiseen laaditaan perusteet ja todellisiin kustannuksiin pohjautuvat kriteerit. Vastuuhenkilö: tilapalvelujohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, controller Aikataulu: valmiina 31.8.2014 6. Tilapalveluiden ostopalveluiden käyttö selvitetään. Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Aikataulu: valmiina 31.12.2014 32 KAUPUNGIN TALOUS Tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset), M€ TP2010 TP2011 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Toimintakatteen muutos % Menokasvu% 104,2 -345,0 -240,8 -1,8 % 3,4 % 101,0 -362,5 -261,5 8,6 % 5,1 % 103,1 -386,9 -283,8 17,8 % 12,1 % 107,6 -391,5 -283,9 8,6 % 8,0 % 107,4 -390,1 -282,8 -0,4 % -0,3 % Verotulot Valtionosuudet Tulorahoituksen muutos % 186,3 75,5 0,8 % 190,8 80,9 3,8 % 189,0 85,7 1,1 % 205,6 88,7 8,3 % -0,7 -0,5 -1,2 20,3 111,0 % 9,8 53,5 % 0,0 -17,7 -0,6 2,0 1,2 Rahoitusnetto VUOSIKATE Vuosikate % poistoista Satunnaiset tuotot Poistot Kertaluonteiset poistot ym. TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TP2012 Enn2013* TA2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 -285,0 0,8 % -288,0 1,1 % -295,0 2,4 % -302,0 2,4 % 211,1 90,8 2,6 % 216,7 93,7 2,8 % 220,0 96,5 2,0 % 225,0 100,0 2,7 % 230,0 105,0 3,1 % 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -10,3 neg. 10,5 53,6 % 19,1 94,7 % 25,4 125,8 % 28,5 142,7 % 30,0 150,0 % 33,0 165,0 % 7,8 -18,3 0,0 -0,7 1,2 1,9 -19,0 0,0 -27,4 1,2 0,0 -19,6 0,0 -9,1 1,2 0,0 -20,2 0,0 -1,1 1,2 0,0 -20,2 0,0 5,2 2,4 0,0 -20,0 0,0 8,5 0,0 0,0 -20,0 0,0 10,0 0,0 0,0 -20,0 0,0 13,0 0,0 3,2 0,5 -26,2 -7,9 0,1 7,6 8,5 10,0 13,0 -4,4 -3,9 -30,1 -38,0 -37,9 -30,3 -21,7 -11,7 1,3 TP2012 Enn2013* TA2014 TS2015 TS2016 TS2017 TS2018 * KH 25.9.2013 Rahoituslaskelma (kaupunki + liikelaitokset), M€ TP2010 TP2011 20,3 0,0 -7,0 13,3 9,8 7,8 -9,9 7,7 -10,3 1,9 -4,3 -12,8 10,5 0,0 -5,8 4,7 19,1 0,0 -6,0 13,1 25,4 0,0 -4,0 21,4 28,5 0,0 -4,0 24,5 30,0 0,0 -4,0 26,0 33,0 0,0 -4,0 29,0 -14,4 -5,9 -30,2 -11,2 -12,5 -27,9 -22,2 -15,2 -12,2 -1,1 1,7 -43,0 -6,5 0,6 -6,5 2,3 10,8 16,8 0,3 0,0 0,0 -0,1 0,2 -0,2 0,1 0,0 0,3 0,0 0,2 0,0 0,2 0,0 0,2 0,0 0,2 0,0 0,3 -0,1 0,0 0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 -23,0 30,0 -0,7 6,4 -27,0 23,8 -2,1 -5,2 -15,4 23,8 10,0 18,4 -31,4 30,0 10,0 8,6 -34,6 30,0 4,0 -0,6 -35,0 30,0 12,0 7,0 -34,0 25,0 7,0 -2,0 -32,0 18,0 5,0 -9,0 -30,0 15,0 5,0 -10,0 Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 1,6 0,0 -12,4 0,0 11,9 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 7,2 -16,0 -12,8 3,3 0,3 0,6 0,5 2,0 7,0 234,8 4 282 229,4 4 186 247,8 4 515 256,4 4 672 255,8 4 661 262,8 4 788 260,8 4 752 251,8 4 588 241,8 4 406 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Antolainauksen muutokset yhteensä Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Lainakanta 31.12. Lainakanta/asukas 31.12. 33 9. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. 34 Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta. Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin ”korvamerkitä” myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle. 35 Käyttötalousosa Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 § 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulosja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. 36 Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä 85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000 euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokra-avustusten myöntämisen osalta. Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana. KÄYTTÖTALOUS 37 KAUPUNGINHALLITUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014 Kuntalain 65,2 § mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Kärkikohteiden ja tapahtumien omaleimainen kaupunki, jossa kehittäminen ja kävijämäärät tapahtuu (Meripäivät, Vellamo, Kirjasto), tapahtumien määrä Tavoitetaso 2014 Gangut-regatta, Langinkoski 125v, Kotka 135v ja Suomenlahti-vuoden tapahtumat Tapahtumia yht. 300 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Kävijämäärät: Vellamo 100 000 Meripäivät 150 000 Kirjasto 470 000 Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Uusien työpaikkojen määrä Kotka 600 (brutto) Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa Taxfree-myynnin ja Invoicekaupan määrä 155 000 hlö Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Yritysvaikutusten arviointikokeilu käynnissä. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Keskusta-alueilla käynnissä toimiva, keskustat eläviä, kaupan ja asumisen kehittämisasuminen viihtyisää hankkeita Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu 14,5 Milj. € Yhden kaupungin mallia kohti edetään suunnitelmallisesti Tavoitetaso 2014 Kantasataman kaupallinen hanke etenee. Karhulanniemen kaavarunko luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava luonnosvaiheessa Seutuselvitys valmis kesään mennessä 2014. Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Yleiskaavan hankkeistus ja perusselvitykset käynnissä. 38 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstömäärän vähennys Henkilöstö osaava ja oikein etenee hyväksytyn mitoitettu, esimiestyö on laasuunnitelman mukaisesti dukasta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2014 Vakinaisen henkilökunnan HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta 26 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 39 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolojen määrä vähenee suunnitelman mukaisesti Sairauspoissaolopäivät laskevat 1,0 päivää/työntekijä Viestintä on ennakoivaa ja oikea-aikaista, päätöstiedottamisen painopistettä siirretään päätöksenteon valmisteluvaiheeseen. Vastuualuejohtajilta saadaan säännöllisesti tietoa valmisteilla olevista asioista viestinnän käyttöön. Arviointikriteerit/mittarit Vuosikate vastaa poistoja Tavoitetaso 2014 Vuosikate 20 Milj. euroa Velkaantuminen on pysäytetty Velan määrä ei kasva vuoden 2014 aikana. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Kotkan kaupungin alueen kasPäästöt vähenevät, turvallisuus huomioidaan kaivihuonekaasupäästöt (t CO2päästötasotavoite alle 320 kessa toiminnassa ekv/a) 000 t/a,(seuranta vuositasolla) Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raakaaineena (Kotkan energia) (%) yli 48 % Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) alle 95 000 MWh (seuranta vuositasolla) Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat. 39 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Kehitetään sähköisen asioinnin jälähtöisiä mahdollisuuksia Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Suunnitelmallista valvontaa kehitetään 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Hyvinvoiva luonto kaupunkiraomaleimainen kaupunki, jossa kenteessa tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyn sujuvuus 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Kansalaisten tyytyväisyys ratoimiva, keskustat eläviä, kennettuun ympäristöön asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö vahvistuu vahvistuu 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstön monipuolisen asimitoitettu, esimiestyö on laaantuntemuksen ylläpitäminen dukasta Kaupungin toiminta on avointa Esimiehet ja henkilöstö tuntevat ja oikeudenmukaista reilun pelin säännöt 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Talousarvion seuranta Tavoitetaso 2014 Rakennuslupien jatkoaikahakemukset ja hakemukset vastaavaksi työnjohtajaksi otetaan vastaan sähköisesti. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma valmistuu Tavoitetaso 2014 Aktiivinen osallistuminen Suomenlahtivuoden ja Kotkan kansallisen kaupunkipuiston toteuttamiseen Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen Tavoitetaso 2014 Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimiseen Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen toimintojen yhdenmukaistaminen Tavoitetaso 2014 Rekrytointien valmistelussa otetaan toimintakokonaisuus huomioon Käytetään kaupungin tarjoamat koulutukset hyväksi Tavoitetaso 2014 Talouden ja talousarvion tavoitteiden seuranta kuukausittain 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Rakentamisen energiatehokEnergianeuvonnan jatkamiturvallisuus huomioidaan kaikuus nen rakennusvalvonnassa ja kessa toiminnassa yhteistyö kaupunkisuunnittelun kanssa Aalborgin sitoumusten toteutOpinnäytetyön tulosten hyötaminen dyntäminen 40 KULTTUURILAUTAKUNTA 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Kärkikohteiden ja tapahtumien omaleimainen kaupunki, jossa kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtuu tapahtumien määrä Tavoitetaso 2014 Gangut-regatta, Langinkoski 125 v.- ja Kotka 135 v.-juhlavuosien tapahtumat sekä Suomenlahti-vuoden tapahtumat Kävijämäärät: Vellamo 100 000 Meripäivät 150 000 Kirjasto 470 000 Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 300 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Kaupunkisuunnittelun vuorovaijälähtöisiä kutusta kehitetään Ennaltaehkäisevä toiminta on Asuinalueiden kevyenliikenteen aktiivista ja omavastuuta vahyhteyksiä kehitetään vistavaa 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Toiminnallisesti kiinnostavien omaleimainen kaupunki, jossa paikkojen kehittäminen tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kaupunkisuunnittelun yhteistyö muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Keskusta-alueilla käynnissä toimiva, keskustat eläviä, kaupan ja asumisen kehittämisasuminen viihtyisää hankkeita. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Arkkitehtuuristrategian laatiminen Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Tavoitetaso 2014 Internet-sivuston uudistus Karhulan kevyenliikenteen verkoston kehittämissuunnitelma laadittu Tavoitetaso 2014 Placemaking-kokeiluhanke käynnissä; menetelmällä kehitetään kaupunkitilojen monipuolista käytettävyyttä yhdessä käyttäjien kanssa Elinkeinohankkeiden yhteistyötiimi nimetty ja tonttimarkkinoinnin internet-sivusto käytössä Tavoitetaso 2014 Karhulanniemen kaavarunko luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava luonnosvaiheessa Laatiminen käynnissä Yleiskaavan hankkeistus ja perusselvitykset käynnissä 41 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Kaupunkisuunnittelun prosessit mitoitettu, esimiestyö on laatoimivat sujuvasti ja vastaavat dukasta toimintaympäristön haasteisiin Kaupungin toiminta on avointa Vastuualueen sisäistä tiedotusja oikeudenmukaista ta kehitetään ja työhyvinvoinnista huolehditaan 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Tonttituotantoprosessin ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu Tavoitetaso 2014 Työprosessit eivät hidastu ja yleiskaavoitus voidaan käynnistää Vastuualueen yhteistapaamiset säännöllisesti, koko henkilöstö osallistuu työhyvinvoinnin kehittämiseen Tavoitetaso 2014 Pitkäntähtäimen suunnittelun ensimmäinen versio otetaan käyttöön yhdessä kuntatekniikan kanssa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Kotkan ilmasto- ja energiaohTarkastelu kaikkien asumista turvallisuus huomioidaan kaijelman tavoitteet huomioidaan tai palveluita sisältävien kaakessa toiminnassa kaavoituksessa vojen selostuksissa Vähähiilisen rakentamisen edis- Edistämistä on tutkittu vähintäminen tään puolessa laajoista kaavahankkeista 42 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Yhdyskuntatekniset palvelut jälähtöisiä kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Tapahtumien järjestäjille tarjoomaleimainen kaupunki, jossa taan teknistä tukea ja neuvontapahtuu taa Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Etelä-Kymenlaakson henkilöliivahvistuu kenneyksikkö perustetaan 1.1.2014 Tavoitetaso 2014 Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Tavoitetaso 2014 Meripäivien tekniset järjestelyt hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti, muiden tapahtumien järjestelijöitä opastetaan järjestelyissä. Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään yhteystietolista. Tavoitetaso 2014 Henkilöliikenneyksikkö tehostaa henkilöliikenteen järjestelyjä Pyhtää-Kotka-Haminaalueella 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Kaupungin hankintojen ekologi- Hankinnat tehdään kestävän turvallisuus huomioidaan kaisuus kehityksen periaatteita noukessa toiminnassa dattaen 43 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Hoito- ja palvelutakuun toteujälähtöisiä tuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Tavoitetaso 2014 Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin. 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Kohderyhmästä tavoitetaan 95%. Sähköisten palvelujen käyttö/ käyttäjien määrä Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa 600 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Pitkäaikaistyöttömien lukumäätukee yrityksiä ja lisää työllirä (aikasarjaseuranta) syyttä Tavoitetaso 2014 Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 720 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Sotevahvistuu palvelurakenneuudistuksen eteneminen Tavoitetaso 2014 Selvitys on aloitettu ja siihen osallistutaan 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstömitoitukset suhteessa mitoitettu, esimiestyö on laalakisääteisiin/suosituksiin (vandukasta husten huolto ja terveydenhuolto) Tavoitetaso 2014 Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Sairauspoissaolojen määrä Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/työntekijä. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Arviointikriteerit/mittarit Talouden toteuma (%) Tavoitetaso 2014 Toimintakate ei ylity 44 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Toimintaa tuetaan ekotukihenki- Vanhustenhuollossa 4, sositurvallisuus huomioidaan kailöillä aalihuollossa 2 ja terveydenkessa toiminnassa huollossa 2 LIIKUNTALAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö jälähtöisiä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Sairauspoissaolojen määrä mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupungin toiminta on avointa Aktiivinen vuorovaikutus ja tieja oikeudenmukaista dottaminen henkilöstölle Tavoitetaso 2014 Uimahallipalveluja 352 pv:nä vuodessa Jäähallipalveluja 240 pv:nä vuodessa. Sisäliikuntatilojen käyttö 730 000 käyntiä. Tavoitetaso 2014 Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat 45 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Oppimistulosten valtakunnallijälähtöisiä nen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Laajat terveystarkastukset 100 % Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko 1-5) Perusopetuksen suorittaminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Arviointitulos väh 3/5 Ennaltaehkäisevät ja monialaiset peruspalvelut Vatupassityö toimii 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Lasten ja nuorten palveluiden omaleimainen kaupunki, jossa rakennusten monipuolisuus ja tapahtuu hyvä kunto Lastenkulttuuri / kulttuurisuunnitelma 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Mitoitusten mukainen ja kelpoimitoitettu, esimiestyö on laasuusehdot täyttävä henkilöstö dukasta Sairauspoissaolojen määrä päivä / henkilö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2014 Valtakunnallinen keskitaso 100% Tavoitetaso 2014 Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Kulttuurisuunnitelma on valmistunut Tavoitetaso 2014 100 % Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivän/henkilö Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Tiedotussuunnitelma laadittu ja käytössä Arviointikriteerit/mittarit Talouden toteuma (%) Tavoitetaso 2014 Toimintakate ei ylity Palveluiden yksikköhinta Palveluiden yksikköhinta ei nouse 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Yksikkökohtaiset kestävän kehi- 100 % turvallisuus huomioidaan kaityksen ohjelmat ja periaatteet kessa toiminnassa käytössä Sisäilmaongelma. Sisäilmaongelmat ratkaistu KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson maakuntamuseo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue 46 Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tuloslaskelma 47 1201 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueena talousarviovuonna on hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan nojautuva kaupungin toiminnan ohjaaminen, konsernihallinnon johtaminen ja kaupungin tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen. Keskeistä on kaupungin toiminnan ja talouden määrätietoinen ohjaaminen vaikean taloudellisen tilanteen yli. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014-2016 Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisatorisiin ja henkilöstörakenteisiin on suunnittelukauden aikana tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan muuttuneisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja palvelurakenne 1202 KAUPUNGINHALLITUS Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta. Ellei muuta ole määrätty, kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa ohjeita kaupungin eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin. Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa. Jaosto valmistelee kaupunginhallitukselle henkilöstöpoliittiset linjaukset sekä valmistelee kaupunginhallitukselle talousarvioon liittyvän henkilöstösuunnitelman sekä toimintakertomukseen liittyvän henkilöstökertomuksen. Kaupunginhallituksen toiminnassa keskeistä on talouden sopeuttaminen muuttuneisiin olosuhteisiin ja tarvittavien esitysten tekeminen valtuustolle. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014-2016 Kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa siirrytään entistä laajemmin sähköisten menetelmien hyväksikäyttöön. Sähköistä kokousmenettelyä laajennetaan, siirrytään yhä enenevässä määrin sähköiseen asiointiin sekä sähköisen dokumentinhallinnan käyttöön. Kaupunginhallituksen alaista organisaatiota tarkastellaan kriittisesti ja tehdään siihen palvelutarpeiden edellyttämät muutokset. Kaupunginhallitus toimii määrätietoisesti ja kannustavasti henkilöstön vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. 48 1210 Tilapäiset toimikunnat Tilapäisten toimikuntien määrärahaan sisältyy 6.000 euron määräraha saaristotoimikunnan toimintaan. Sen käytöstä toimikunta voi päättää itse, lisäksi varataan saaristo-, rannikko ja vesistöalueiden markkinointikampanjaan määräraha. Kotkan osuus on 1.500 euroa. 1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus Käyttövaraus 30.000 euroa on tarkoitettu talousarviovuoden aikana esille tuleviin ennalta arvaamattomiin avustuskohteisiin, hankkeiden rahoitusosuuksiin, yhteisöjen merkkipäivien huomionosoituksiin ja kaupungin vieraanvaraisuuteen tms. 1230 Johdon hankkeet Projektiraha on tarkoitettu käytettäväksi kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin hankkeisiin, selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä tai käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa varautua. Määräraha on 40.000 euroa. Päätöksen määrärahan käytöstä tekee kaupunginjohtaja ja saattaa päätökset kaupunginhallituksen tietoon. 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat Kymenlaakson liitto Kuntaliitto Teosto Kopiosto Gramex Suomalaisen Työn Liitto Kunnallistieteen yhdistys Kymenlaakson Kauppakamari Suomalais-Venäläinen Kauppakamari Suomen Purjelaivasäätiö Suomen Kansanmusiikkiliitto Itämeren Kaupunkien Liitto Kehittämisyhdistys Sepra Kotkan seudun musiikkiopisto Satamajäänsärkijä S/S TURSO -yhdistys Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys Kansainvälinen Uuno Klami –sävellyskilpailu ry Kotkan Rannikkoalueen Perinneyhdistys ry Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimusyhd. ry Kymenlaakson virkistysalueyhdistys The Cruise Baltic Association Cruise Helsinki Network em. jäsenmaksujen nousuun varautuminen YHTEENSÄ Vuosiavustukset Keskitetty kokonaan kaupunginhallituksen budjettiin Tot.2012 -590 597 -193 112 -5 587 -9 649 -4 550 -97 -150 -16 447 -207 -10 000 -2 378 -30 -40 -250 -1 260 -300 -150 -16 454 -10 000 0 -861 258 TA2013 -617 800 -205 500 -5 800 -11 500 -4 600 -100 -160 -20 000 -220 -10 000 -40 -2 925 -30 -40 -250 -1 300 -200 -200 -150 -16 440 -10 000 -500 -1 945 -909 700 TA2014 -635 800 -234 600 -5 900 -13 600 -4 900 -100 -160 -20 000 -220 -1 000 -40 -3 470 -30 -40 -250 -1 300 -300 -200 -150 -16 470 -10 000 -1 000 -2 070 -951 600 49 1241 Kiinteistövero- ja vuokratukiavustukset Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuus Seura- ym. talojen vuokrat Svenska Samskolan kiinteistövero Kotkan Pursiseura, talviuinti Sapokka Tilapalvelulle sis. vuokrana suoritett. avustukset: Ilmailukerho, Karhu Kotkan Keilailuliitto Rintamaveteraanit, Merikatu3, Muistojen talo Riista- ja kalatalous, Ympäristötalo Korttelikoti Isännänraitti, Aluetupa Närhinnurkka Korttelikoti Muorikka Kudonnanharrast., Sutelan koulu, korttelikoti Korkeav.katu 14 Korttelikoti, Alvar Sunila Keräys- ja avustuskeskus, Puolanlaiturin huoltorak. YHTEENSÄ TA2013 -10 000 -9 000 -14 300 -2 000 Haettu -14 300 -11 993 -109 962 -2 478 0 -20 030 -11 761 -16 670 -33 718 TA2014 -10 000 -9 000 -14 300 -2 000 -12 288 -112 705 -2 546 -20 529 -12 055 -17 084 0 -11 400 -223 907 -241 912 TA2013 -18 000 Haettu TA2014 -18 000 1243 Musiikkiopisto TA2013 -270 000 Haettu -311 520 TA2014 -270 000 1244 Helsingin yliopisto Palmenia TA2013 -150 000 Haettu -150 000 TA2014 -150 000 1245 Maretarium TA2013 -172 400 Haettu -280 000 TA2014 172 400 TA2013 -858 330 -46 455 -904 785 Haettu TA2014 -857 159 -47 626 -904 785 TA2013 -1 466 800 -922 500 -2 389 300 Haettu -1 520 000 -949 000 -2 469 000 TA2014 -1 449 727 -939 573 -2 389 300 1248 Kaakonkulman kulttuurimylly ry TA2013 TA2014 Vuokra-avustus Toiminta-avustus YHTEENSÄ Sisältää määrärahan kotouttamispalv. järjestämiseen -90 000 -90 000 Haettu -50 000 -40 000 -90 000 1242 Veteraaniavustukset 1246 Orkesteri Toiminta-avustus Konserttitalon sisäinen vuokra YHTEENSÄ 1247 Teatteri Toiminta-avustus Vuokra-avustus YHTEENSÄ -98 000 -98 000 50 1249 Muut sos.toimen avustukset Näkövammaiset Vammaisyhdistyksen yhteisjärjestö Merimiespalvelutoimisto Keräys- ja avustuskeskus YHTEENSÄ 1250 Muut vuosiavustukset Vapaa-ajattelijat Tiutisen Työväenyhdistys, lehtilukusali Ilmailukerho (sopimus) Kymen Vesi Oy, Vapaapalok. sammutusvedet, Kh 2004 Juha Vainio rahasto Kans.väl. Uuno Klami -säv.kilp. kann.yhd.ry Kymenlaakson osakunta Kotkan Meripelastusyhdistys ry Ortod. seurakunnan kirkon aita YHTEENSÄ 1253 Muut kirjastotoimen avustukset Merikirjasto, sopimus 1254 Elinkeinoelämän edistäminen Uuperinrinteet Oy, toiminta-avustus ja investointiavustus Cursor Oy Kotkan Kauppatie ry (sopimus) YHTEENSÄ TA2013 -6 500 -6 000 -2 000 -8 000 -22 500 Haettu -8 500 -6 000 -20 000 0 TA2014 -6 500 -6 000 -2 000 0 -14 500 TA2013 -1 700 -2 300 -2 523 -800 -2 000 -17 500 -500 -8 500 -36 113 -71 936 Haettu TA2014 -1 700 -2 300 -2 523 -800 -2 000 -17 500 -500 -8 500 0 -35 823 -3 100 -17 500 -500 -10 000 TA2013 -25 000 Haettu TA2014 -25 000 TA2013 -42 500 Haettu -42 500 TA2014 -42 500 -1 694 278 -60 000 -1 796 778 -1 695 576 -1 695 576 -60 000 -1 798 076 1301 Eläkkeet –kustannuspaikalle on varattu määrärahat kaupungin varhaiseläkemaksuun, nk. vanhojen eläkkeiden maksuun ja kh:n eläkemenoperusteiseen maksuun. 1310 Kunnallisverotus sisältää verotilitysten yhteydessä neljä kertaa vuodessa perittävät verotuksen kustannukset. Talousarvio on verohallinnon ennakkotiedon mukainen. 1320 Kaakon Taitoan sisältävät Kotkan kaupungin kirjanpidon, palkanlaskennan, taloussuunnittelun sekä hankinnan palvelut ja sijaisvälitysjärjestelmän käytön, jotka Kaakon Taitoa laskuttaa vuonna 2014. 1330 Myyntivoitot- ja tappiot –kustannuspaikalle kirjataan käyttöomaisuuden myynnistä saadun myyntihinnan ja omaisuuden tasearvon erotus. Tulokseen vaikuttavia myyntivoittoja on budjetoitu saatavaksi eri omaisuuslajien myynnistä 6,0 milj. euroa, jotka kaupunginhallitus käyttösuunnitelmaa vahvistaessaan jakaa tilapalvelun ja kaupunkisuunnittelun kesken. 1335 Vakuutusmaksut Määräraha muita kuin omaisuus- ja tapaturmavakuutusmaksuja varten. 51 HALLINNON VASTUUALUE Toiminta-ajatus * Toimia konsernijohdon asiantuntijana ja tukea Kotka-konsernin johtamista osana konserniohjausjärjestelmää * Vastata kaupungin päätöksenteon valmistelusta ja täytäntöönpanosta toimielintensä osalta, huolehtia oikeudellisista asiantuntijatehtävistä, keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstön kehittämisestä sekä kansainvälisten asioiden hoitamisesta. * Vastata kaupungille kuuluvista vaali-, verotus- ja pysäköinninvalvonnan viranomaistehtävistä. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstöpalvelut koordinoi mitoitettu, esimiestyö on laahenkilöstösuunnittelua sekä dukasta tukee henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen sekä esimiestyön kehittymistä. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa Tavoitetaso 2014 -Esimiesinfot 5 krt/vuosi -Järjestää esimies- ja henkilöstökoulutuksia -Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajan tasalla - Uudelleensijoitettujen määrä kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla -Työterveyshuollon palvelujen käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan -Työhyvinvointietujen käyttö kasvaa Henkilöstöpalvelut tiedottavat aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. 52 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Voimavarat Yhteiset palvelut Henkilöstö, toimet Asianhallinta Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet Lakiasiat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet TP2012 TA2013 TA2014 8 3 3 2 10,5 2 9,5 2 10,5 1 1 1 1 1 1 3 6 2 3 1 1,5 3 6 2 3 1 1,5 3 6 2 3 1 1,5 8 444 12 000 12 000 5 6 6 7 7 8 4 4 2 Henkilöstöpalvelut Voimavarat Henkilöstö - vakinaiset, virka - vakinaiset, toimi - päätoimiset pääluottamusmiehet, virka - päätoimiset pääluottamusmiehet, toimi -työsuojeluvaltuutetut, virka - työsuojeluvaltuutetut, toimi Pysäköinninvalvonta Suoritetavoitteet Maksukehoitukset, kpl Voimavarat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet Keskusvarasto Voimavarat Henkilöstö, toimet Kuljetusyksikkö Voimavarat Henkilöstö, toimet 53 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Ympäristölautakunta on Kotkan rakennusvalvonnan sekä Kotkan ja Pyhtään ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen. Tuloslaskelma Kaupunginjohtajan esityksessä lautakunnan toimintakulumääräraha on vähentynyt 19 646 euroa mikä johtuu laskennallisen palkankorotusprosentin muutoksesta tasolta 2,0 % tasoon 0,5 %. 54 YMPÄRISTÖKESKUS Toiminta-ajatus Ympäristökeskus huolehtii Kotkan ja Pyhtään ympäristön- ja luonnonsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta, elintarvikevalvonnasta ja eläinlääkintähuollosta. Toiminnassa painotetaan kestävää kehitystä ja vuorovaikutusta yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja Kymenlaakson muiden kuntien kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Elintarvikkeiden turvallisuus jälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Suunnitelmallista valvontaa kehitetään 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Luonnon paikallistuntemuksen omaleimainen kaupunki, jossa lisääminen tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka Lupien valmistelun tehokkuus tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Viihtyisä ja terveellinen asuintoimiva, keskustat eläviä, ympäristö asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstön osaamista ylläpidemitoitettu, esimiestyö on laatään ja kehitetään dukasta Kaupungin toiminta on avointa Sisäistä tiedotusta parannetaan ja oikeudenmukaista ja työhyvinvointiin panostetaan 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Talousarvion seuranta Tavoitetaso 2014 Julkisuusperiaatteiden soveltaminen elintarvikevalvontaan (OIVA) Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma valmistuu Ympäristönsuojelumääräykset otetaan käyttöön Tavoitetaso 2014 Santalahden luontopolun opastus päivitetään internetsivuille Lupavalmistelun yhdenmukaistaminen Kotka-Pyhtää alueella Tavoitetaso 2014 Ilmanlaadun tarkkailu siirrettävällä mittausasemalla Kotkansaaren liikenneympäristössä vuoden 2014 ajan Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen toimintojen yhdenmukaistaminen Tavoitetaso 2014 Henkilöstön koulutuspäivien lukumäärä on vähintään 60 Yhteispalaverikäytäntöä kehitetään, koko henkilöstö osallistuu työhyvinvoinnin kehittämiseen Tavoitetaso 2014 Talouden ja talousarvion tavoitteiden seuranta kuukausittain 55 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Aalborgin sitoumusten toteutKaupungin ekotukitoiminnan turvallisuus huomioidaan kaitaminen kehittäminen kessa toiminnassa Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Valvontasuunnitelmien käyttöönotto ja kehittäminen tehostavat toimintaa. Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen toimintojen ja lupavalmistelun yhdenmukaistaminen tehostaa toimintaa. Huolehditaan suunnitelmallisesti luonnon huomioon ottamisesta toiminnassa ja kaupunkirakenteessa yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Talousarvio - - Talousarvio on hyvin tiukka. Toimintamenoihin varattu osuus tuskin tulee riittämään päivittäisen työskentelyn kuluihin. Tulojen lisääminen lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävissä voi tapahtua lainsäädännön muutosten kautta. Ympäristökeskuksen työtiloissa tapahtuu muutoksia. Vuoden 2013 alussa työtilat kasvoivat eläinlääkäriaseman tiloilla (175 m2) Pyhtäällä. Entisestä laboratoriosta valmistuu vuodeksi 2014 parempia työtiloja (148 m2) tarkastushenkilökunnalle (seitsemän henkilöä). Samalla luovutaan neljän henkilön ahtaista tiloista (37 m2). Vuokrakulut ovat sisäisiä menoja eivätkä vaikuta sitovaan ulkoiseen katteeseen. Taloussuunnitelma 2014-2016 - Toiminnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tehokkuutta ja taloudellisuutta voidaan luoda työprosessien hyvällä suunnittelulla ja huolellisella oppimisella. Rekrytointien yhteydessä arvioidaan vaikutuksia koko toiminnan kannalta. Riskianalyysi - Liian tiukka ja epärealistinen talousarvio ei anna puitteita kehittämiselle eikä edes päivittäisen työn kustantamiseen. Kuitenkin budjettivuoden aikana edellytetään talousarviossa pysymistä. Ristiriita ei tuota hyötyjä, vaan aiheuttaa epäselvyyttä ja turhaa selvittelyä, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Sähköisen arkistoinnin luominen ja käyttöönotto tehostaa toimintaa sekä parantaa palvelua ja tuottavuutta. Ympäristönsuojelulakiin on valmisteltu pian voimaan tuleva muutos, joka mahdollistaa valvonnan maksullisuuden. Kuukausittainen talousarvion toteutumisen seuranta 56 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet Ympäristölautakunnan päätökset / §:t Viranhaltijapäätökset / §:t Valvonta- ja asiantuntijapalvelu: ympäristöterveys /kpl ympäristönsuojelu / kpl Taloudellisuus nettomeno / asukas Resurssit henkilöstö, vakituiset vakanssit htv2 koko vastuualueella tilat, m2 TP2012 TA2013 TA2014 70 115 100 400 80 100 2 905 1 101 2 750 1 100 2 700 1 100 15,56 12,35 17,68 14 23 583 17 26 595 17 26 881 57 RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Rakennusvalvonnan toiminnan tarkoituksena on auttaa ja neuvoa asiakkaita rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä ja rakennuslupa-asioissa sekä valvoa, että rakentaminen täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa ja niiden nojalla annetuissa säännöissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset, ja että rakentaminen on kaupunkikuvaan ja ympäristöön soveltuvaa ja edistää ja ylläpitää rakennetun ympäristön hyvää laatua. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Palvelujen sujuvuus jälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Tiedottamisen kehittäminen 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Avoin ja vuorovaikutteinen luomaleimainen kaupunki, jossa pavalmistelu tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka Lupamenettelyn sujuvuus tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Kansalaisten tyytyväisyys ratoimiva, keskustat eläviä, kennettuun ympäristöön asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö Alueen rakennusvalvontojen vahvistuu yhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilökunnan monipuolista mitoitettu, esimiestyö on laaosaamista ylläpidetään ja kehidukasta tetään Kaupungin toiminta on avointa Sisäistä tiedotusta parannetaan ja oikeudenmukaista ja työhyvinvointiin panostetaan 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Taksojen taso on vähintään vertailukaupunkien keskimääräisellä tasolla Tavoitetaso 2014 Asiakas saa tarvitsemansa asiantuntevan palvelun asioidessaan rakennusvalvonnan kanssa. Sähköistä asiointia lisätään. Uusien säännösten saattaminen paremmin asiakkaiden tietoon Tavoitetaso 2014 Viranomaisyhteistyötä lisätään ja kehitetään Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen Tavoitetaso 2014 Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimiseen Alueen rakennusvalvonnat kokoontuvat vähintään 3 kertaa vuodessa Tavoitetaso 2014 Henkilöstön koulutuspäivien lukumäärä on yhteensä vähintään 40 Säännöllistä yhteispalaverikäytäntöä jatketaan. TYHYtilaisuuksia järjestetään vähintään 2 kertaa vuodessa Tavoitetaso 2014 Taksa tarkistetaan v. 2014 58 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Hyvä rakentamistapa Suunnittelun aloituskokousten turvallisuus huomioidaan kaijärjestäminen kessa toiminnassa Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kalliokosken ja Kaukolan pientaloalueiden rakentaminen ja näissä hyvän rakennetun ympäristön aikaansaaminen Rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään. Talousarvio - Rakennusvalvonnalle asetettu tulovaatimus 494 050 € on tiukka. Tulokertymä on suoraan verrannollinen rakentamisen määrään. Taloussuunnitelma 2014-2016 - rakennusvalvonnan toiminnassa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia taloussuunnitelman aikajaksolla Riskianalyysi - jos rakentamisen määrä on pieni, niin tulotavoitetta ei saavuteta toiminnallisella puolella ei nähdä suuria riskejä, mikäli henkilöstö pysyy terveenä ja töissä Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - tuottavuutta (palvelua) voidaan parantaa sähköistä asiointia lisäämällä mm. saattamalla piirustusarkisto sähköiseen muotoon taloudellisen tuottavuuden osalta rakennusvalvonnan menot on katettu n. 90 %:sti rakennusvalvontamaksuilla. Tulot perustuvat lakisääteisiin rakennusvalvontamaksuihin, joiden yhteismäärä riippuu rakentamisen volyymista ja rakennusvalvontataksan suuruudesta. Jos rakentamisen määrä pysyisi pitkällä tähtäimellä ennallaan, n. 10 %:n taksojen korottaminen tarkoittaisi sitä, että rakennusvalvonnan tulot ja menot olisivat tasapainossa. 59 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat sekä purkamisluvat ja rakentamisilmoitukset TP2012 TA2013 TA2014 558 520 520 Rakennusvalvonnan lupapäätökset, kvv-, iv- ja vastaavan työnjohtajan hyväksymiset 1 002 1 100 1 100 Suoritetut katselmukset, aloituskokoukset, tarkastusasiakirjojen käsittely 1 587 1 400 1 400 94 130 50 - 1,60 - 0,98 - 2,05 9 9 9 Korjausavustukset Taloudellisuus Nettomeno €/asukas Resurssit Henkilöstön määrä 60 KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue edistää kaupungin elinvoimaisuutta, parantaa kaupungin näkyvyyttä, kehittää viestintää ja vuorovaikutusta sekä tuottaa laadukkaita kulttuuripalveluja. Elinkeinotoiminnan edistäminen on vastuualueen merkittävä tehtäväkenttä, jossa tehdään aktiivista yhteistyötä kaupungin muun organisaation ja Cursor Oy:n kanssa. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Ajantasainen päätöstiedottamijälähtöisiä nen (% valtuuston ja hallituksen kokouksista) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Viestintä- ja markkinointitoiomaleimainen kaupunki, jossa menpiteet, joilla tapahtuu rakennetaan Kotkan imagoa ja tunnettavuutta. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Tavoitetaso 2014 16 myynti-, markkinointi- ja mediatilaisuutta (mm. messut, sijoittajaseminaarit, mediavierailut) Vuorovaikutus yritysten kanssa on tiivistä Tukholma-Pietari kehityskäytävään ja E18-tien valmistumiseen kytkeytyvän seudullisen markkinointikampanjan suunnittelu etenee (kohteina yrityssijoittuminen, matkailu ja osaajat). Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 krt/a. Yrittäjyysilmapiirin parantaminen, Y4-hankkeen laadullinen arvio Elinkeinoilmasto on nousussa Suomen yrittäjien barometrilla mitattuna. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Keskustan kehittämis- ja elätoimiva, keskustat eläviä, vöittämishankkeiden edistämiasuminen viihtyisää nen Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tavoitetaso 2014 Kaikista kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista päätöstiedotteet välittömästi kokouksen jälkeen. Päätöstiedottamisen markkinointia lisätään verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Uudet seudulliset toimintamallit Tavoitetaso 2014 Vellamon johtamiskokeilu toteutetaan ja jatkosta päätetään. Uudet seudulliset toimintamallit otetaan käyttöön matkailussa ja markkinoinnissa. 61 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Sisäistä viestintää tehostetaan mitoitettu, esimiestyö on laaja esimiehille suunnataan viesdukasta tintäkoulutusta. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Viestinnällä luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin toimintaan. Arviointikriteerit/mittarit Tapahtumien rahoitukseen hankitaan yhteistyökumppaneita ja sponsoreita. Tavoitetaso 2014 Intranetin käyttö lisääntyy (kyselyt) ja henkilöstön uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa. Vuorovaikutustilaisuudet ja kyselyt 15 kpl. Kysely kaupungin viestinnän vaikuttavuudesta henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja sidosryhmille. Tavoitetaso 2014 Gangut-regatan yhteistyösopimuksia tehdään 40 000 eurolla. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Elinkeinotoiminnan edistäminen (Tukholma-Pietari kehityskäytävän ja Venäjän potentiaalin hyödyntäminen, matkailun kehittäminen seudullisen matkailustrategian mukaisesti) - Viestintä ja markkinointi (tehostettu viestintä ja vuorovaikutuksen lisääminen, seudullisen markkinointikampanjan suunnittelu seudun imagon ja tunnettavuuden parantamiseksi) - Suuret tapahtumat ja tapahtumatuotannon kehittäminen: Gangut-regatta, Meripäivät, Langinkosken ja Kotkan kaupungin juhlavuodet, Suomenlahti-vuosi, valmistautuminen vuoden 2017 Tall Ships Races -isännyyteen) - Kansainvälinen toiminta (investointitapahtumat/messut, Aleksanteri III -näyttely Venäläisen taiteen museon kanssa) - Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin kokeilu Talousarvio Vastuualueen talousarvioon sisältyvät kansainvälinen toiminta, viestintä ja suhdetoiminta, Kotkan markkinointi, suuret tapahtumat (Gangut-regatta, Tall Ships Races ja Meripäivät) ja kehittämishankkeet. 1610 Seutupalvelut Kuntaosuudet seutuvaltuuston vastuulla olevan seutusopimuksen mukaisiin tehtäviin ja niihin liittyviin hankkeisiin (5 eur/asukas) yhteensä 275 000 euroa. 1611 Leader+ maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisyhdistys Sepra ry:n ja Etelä-Suomen kalatalousryhmän (ESKO) toiminnalla tuetaan maaseutualueiden ja kalatalouspuolen paikallis- ja kansalaistoimijalähtöistä kehittämistyötä yhteensä 20 000 eurolla. 1612 Tutkimus- ja kehityshankkeet Käynnistetään ja toteutetaan strategisesti tärkeitä kehityshankkeita. Kokonaisuuteen sisältyy Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Cursor Oy:n ja Kotkan kaupungin vetovoimaan ja kilpailukykyyn liittyvät hankkeet, yhteensä 20 000 euroa. 1613 Merikotka-tutkimuskeskus Merikotkan toiminta, organisaatio, professuurit ja hankkeet. Merikotka on Kotkassa toimiva meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus, joka yhdistää johtavien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista. Yhteensä 526 000 euroa. 62 1620 Kymenlaakson ilmasto- ja energiakokonaisuus KymEco2-toimintamallin avulla varmistetaan Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian ja ympäristöstrategian tavoitteiden toteutuminen. Yhteensä 7 500 euroa. Taloussuunnitelma 2014-2016 Elinkeinopolitiikassa edetään syksyllä 2013 valmistuvan elinkeinostrategian mukaisesti painopisteinä Tukholma-Pietari -kehityskäytävän hyödyntäminen, seudullisen matkailun kehittäminen ja seudun keskitetty markkinointi ja myynti. Kulttuuritoimen ja monipuolisen kulttuuritarjonnan kehittäminen kokonaisuutena viihtyisän ja omaleimaisen kaupungin sekä hyvän elämänlaadun olennaisena tekijänä. Kulttuuritoimen ja Vellamon johtamiseen vakinainen ratkaisu. Tapahtumatuotannon kehittäminen. Henkilöstösuunnitelman mukaiset muutokset huomioidaan ennakoivasti vastuualueen toimintaa kehitettäessä. Riskianalyysi - Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Matkailun mahdollinen siirtyminen Cursorin organisaatioon seudulliseksi tuo merkittäviä synergiaetuja ja tehostaa koko seudun matkailun kehittämistä. Markkinoinnissa painotetaan näkyvyyttä tekemisen ja tapahtumien kautta sekä seudullista yhteistyötä. Ulkopuolisia yhteistyökumppanuuksia pyritään hankkimaan tapahtumille entistä enemmän. Synergiaetujen hyödyntäminen vastuualueen sisällä ja sen ulkopuolella Tilamuutokset ja osaamisen kehittäminen välineinä henkilöstöresurssien ja tilojen tehokkaammalle käytölle koko vastuualueella. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2012 TA2013 TA2014 5 22 2 12 6 40 10 30 2 6 25 12 20 1 1 5 1 4 2,8 1 4 1 140 006 54 332 6 759 4 084 145 000 50 000 17 000 9 000 150 000 60 000 20 000 5 000 1 4 1 4 0 0 Kaupunkikehitys ja viestintä Suoritetavoitteet Lehdistövierailut Sidosryhmätapaamiset (2014 ilman matkailua) Intranetin käyttö/muu viestintä, kysely Kans.välinen toiminta, tapaamiset/vierailut PK-yritysbarometrikysely Voimavarat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet Projektihenkilöstö Matkailu Suoritetavoitteet Majoitusvuorokaudet yhteensä Majoitusvuorokaudet ulkomaiset Käynnit www.visitkotka.fi –sivuilla/kk Käynnit www.visitkotka.fi – vieraskielisillä sivuilla/kk Voimavarat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet 63 64 KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Kulttuuripalveluiden vastuualueen tehtävänä on vastata kulttuuritoiminnan ja tapahtumien, kirjastoja tietopalveluiden sekä museotoiminnan järjestämisestä. Tuloslaskelma Talous Kaupunginhallitus antoi syyskuussa kulttuurilautakunnan vuoden 2014 ulkoiseksi raamiksi -3 589 000 €. Kehys on 1,2 % pienempi kuin vuoden 2013 talousarvio. Toimintatuottoja arvioidaan saatavan v. 2013 tasolla, ulkoisia toimintakuluja on supistettu raamin pienenemisen verran. Kaupungin sisäiset menot ovat kasvaneet 1,6 %. Kulttuurin hallintomallia on muutettu kokeiluna siten, että museon myynti ja markkinointi on erotettu Kymenlaakson museon organisaatiosta pois ja kulttuurijohtaja vastaa ko. toiminnosta. Kulttuuriasiaintoimiston henkilökunta siirtyy työskentelemään Merikeskus Vellamon tiloihin. 65 KULTTUURIASIAINKESKUS Toiminta-ajatus Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on vastata Kotkan kulttuuristrategiasta, suunnitella ja koordinoida seudun kulttuuritoimintaa järjestäen kulttuuritapahtumia ja – tilaisuuksia, tuottaa monipuolista kuvataidetoimintaa, musiikkitilaisuuksia, ylläpitää kulttuuritiloja sekä tarjota tukea kulttuurijärjestöille ja taiteilijoille. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Tilaisuuksien kävijämäärät yhjälähtöisiä teensä Ennaltaehkäisevä toiminta on Ikäihmisille suunnattu kulttuuaktiivista ja omavastuuta vahriesite, jolla kannustetaan eläkevistavaa läisiä kulttuurin pariin. Nuorisoteatteri kerää nuoret yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Järjestettyjen tilaisuuksien määomaleimainen kaupunki, jossa rä tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka Yhteistyö paikallisten yritysten tukee yrityksiä ja lisää työllija toimijoiden kanssa syyttä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Pyritään edistämään eri toimitoimiva, keskustat eläviä, joiden hankkeita viihtyisän kauasuminen viihtyisää punkikulttuurin puolesta Strateginen seutuyhteistyö Yhteistyötä Kymenlaakson muivahvistuu den kuntien ja toimijoiden kanssa lisätään 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Vellamon uudenlainen johtamitoitettu, esimiestyö on laamiskokeilu dukasta Kaupungin toiminta on avointa Viikkopalavereissa käydään ja oikeudenmukaista avoimesti läpi ajankohtaiset ja työyhteisöä koskettavat asiat 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Varainhankinta ulkopuolisista lähteistä Tavoitetaso 2014 160 000 Esite sekä kevät- että syyskaudelle Toiminnassa on mukana säännöllisesti 30 nuorta Tavoitetaso 2014 200 Yritysyhteistyön piiriin hankitaan uusia kumppaneita Tavoitetaso 2014 Ankkurin suunnittelu luovien alojen, kulttuurin ja liiketoiminnan keskukseksi etenee Haetaan lisärahoitusta kulttuuritoimintaan jonkin laajemman kokonaisuuden puitteissa Tavoitetaso 2014 Vellamossa ja kantasatamassa järjestettävien tapahtumien määrä lisääntyy Viikkopalaverit joka maanantai, tarvittaessa useammin Tavoitetaso 2014 Ulkopuolisen rahoituksen määrä kasvaa 66 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Merikeskus Vellamolle muuton myötä kulttuuriasiainkeskuksen toimintaa kehitetään, ja yhteistyötä varsinkin Vellamon asiakaspalveluyksikön ja tapahtumatuotannon kanssa tiivistetään. Olemassa olevat kaupunkitapahtumat pyritään toteuttamaan entistä paremmin: tehdään mielenkiintoisia tapahtumakokonaisuuksia, jotka kiinnostavat yleisöä. Mahdollisuuksien mukaan kehitetään myös uusia tapahtumia. Sponsorihankintaa tehostetaan. Talousarvio Tämän suunnitelman pohjalta olemassa olevat tapahtumat voidaan toteuttaa, joskin aiempia vuosia säästeliäämmin. Isojen uusien kokonaisuuksien luominen vaatisi lisärahoitusta tai jonkun vanhan tapahtuman lopettamista. Yritysyhteistyötä pyritään lisäämään. Taloussuunnitelma 2014-2016 Ulkopuolista rahoitusta pyritään hankkimaan aiempaa tehokkaammin myös kulttuuriasiainkeskuksen järjestämiin muihin tapahtumiin Meripäivien ohella. Alueellista yhteistyötä tiivistetään tukirahojen saamiseksi mm. valtion tai EU:n suunnasta. Riskianalyysi Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen on vahvasti sidoksissa yleisen taloustilanteen kehittymiseen. Jos taloustilanne Suomessa säilyy heikkona, on vaarana ettei yritysyhteistyöstä saadakaan merkittäviä tuloja tai että sponsorisummat pienenevät tämän hetken tasosta Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Vellamolle muuton myötä kulttuuriasiainkeskuksen toiminta tehostuu ja synergiaedut Kymenlaakson museon ja Vellamon asiakaspalveluyksilön kanssa hyödynnetään. Muutoksella pyritään tilanteeseen, jossa eläköitymisistä aiheutuvat henkilöstövähennykset eivät merkittävästi vaikuta toimintaan Tapahtumatuotanto toteutetaan kuluja minimoimalla ja ulkopuolista rahoitusta hankkimalla. Isoja investointeja ei suunnitella. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet Puistokonsertit Tapahtumat Tilaisuudet toimitiloissa Näyttelyt Asiakkaat /kävijämäärät Ulkopuolinen rahoitus Henkilöstö Toimitilat Ateljeetilat TA2012 TA2013 TA2014 10 65 90 38 220 000 150 000 10 3 4 10 65 90 38 220 000 150 000 9 4 4 10 65 90 38 220 000 140 000 9 5 6 67 KAUPUNGINKIRJASTO Toiminta-ajatus Kaupunginkirjasto järjestää kirjasto- ja tietopalveluja pääkirjaston, neljän lähikirjaston, kirjastoauton sekä Kyyti-kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tarjoaa painetun aineiston lisäksi musiikkia, elokuvia, pelejä ja e-aineistoja. Kirjasto on kaupunkilaisten tärkeä kokoontumistila ja tapahtumapaikka, joka tekee arjen viihtyisäksi, opettaa uusia taitoja sekä jakaa tietoa ja elämyksiä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Asiakaspalaute jälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kouluikäisille suunnattujen kirjastopalvelujen kattavuus ja tavoitettavuus Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen edistäminen 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Yksin ja yhdessä yhteistyöomaleimainen kaupunki, jossa kumppaneiden kanssa järjestettapahtuu tävien tapahtumien määrä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Vireät ja yhteistyössä ympäröitoimiva, keskustat eläviä, vän yhteisön kanssa toimivat asuminen viihtyisää kirjastot Strateginen seutuyhteistyö Kyyti-kirjastojen yhteiset hankvahvistuu keet ja koulutukset 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Osaamisen kehittäminen mitoitettu, esimiestyö on laadukasta 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstön osaamisen ja monikäyttöisyyden lisääminen Tavoitetaso 2014 Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Koulun ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelma v. 2014 aikana Vähintään 12 internet-, eaineisto- tai mobiililaiteopastusta asiakkaille Tavoitetaso 2014 180 Tavoitetaso 2014 Kirjastoilla vähintään yht. 20 yhteistyökumppania omalla alueellaan Osallistutaan kaikkiin yhteishankkeisiin Tavoitetaso 2014 E-Kymenlaakson kirjastojen osaamisen kehittämishankkeen loppuunvienti suunnitelmien mukaan Tavoitetaso 2014 Kirjaston sisäisen koulutussuunnitelman tekeminen ja toimeenpano 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Eko- ja turvallisuusohjeistusten Kirjaston eko- ja turvallisuusturvallisuus huomioidaan kaiajantasaisuus ja jalkauttaminen ryhmät päivittävät ohjeet vuokessa toiminnassa sittain, ovat osa uuden henkilöstön perehdytystä, kerrataan vuosittain työyksiköissä 68 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - - - Henkilökunnan osaamisen kehittäminen: erityisesti e-aineistot, mobiililaitteet, markkinointi ja viestintä, tapahtumat Asiakaspalvelun kehittäminen: mm. Tampereen ja Helsingin kirjastoissa kehitettyjen uusien asiakaspalvelumallien hyödyntäminen, kirjastojen yhteisen asiakaspalvelutiimin perustaminen Aineistonhankinnan profilointi entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi: yhteisten aineiston valintaperiaatteiden kirjaaminen, tilastotiedon parempi hyödyntäminen kokoelmatyössä Kirjaston organisaation kehittäminen paremmin kokonaisuutta palvelevaksi: tiimityön kehittäminen, uusien tiimien perustaminen Lasten ja nuorten kirjastotyö, yhteistyö koulujen kanssa Talousarvio Kirjaston tulokertymästä merkittävä osa koostuu myöhästymismaksuista. Jotta tulotavoitteeseen päästään, ovat Kyyti-kirjastot päättäneet nostaa myöhästymismaksua v. 2014 alusta. Henkilötyövuosia on yksi vähemmän kuin v. 2013 johtuen yhden eläkkeelle siirtyneen henkilön toimen täyttämättä jättämisestä. Aineistonhankintamäärärahaa on 46 700 euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Tämä tarkoittaa, että Kotkan sijoitus kuntien välisessä vertailussa (aineistomääräraha / asukasluku) laskee jälleen valtakunnan viimeisten joukkoon. Aineistomäärärahan vähyys tulee todennäköisesti näkymään myös kirjastopalveluiden käyttöluvuissa. Taloussuunnitelma 2014-2016 Kirjastoalalla on meneillään useita Kansalliskirjaston koordinoimia valtakunnallisia hankkeita (mm. Melinda ja Finna), joilla pyritään yhtenäistämään ja koordinoimaan kirjastojen verkkoon tuottamaa tietoa ja sitä kautta edistämään sen käyttöä ja löydettävyyttä. Tästä johtuen Kyyti-kirjastojenkin on uusittava lähivuosina kirjastojärjestelmänsä. Myös asiakkaille suunnatun kyyti.fi-portaalin kehittämistä jatketaan valtakunnallisten hankkeiden etenemisen myötä. Pääkirjastossa aloitetaan tila- ja kalustemuutosten suunnittelu, joilla osaltaan pyritään henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Investointisuunnitelmassa muutokset ajoittuvat vuosille 2014-2016. Kirjastojärjestelmän uusiminen on suunnitelmassa v. 2015. Riskianalyysi Toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden ym. irtaimiston korjaus- ja uusimiskulut ja muut yllättävät menoerät on pakko kattaa aineistomäärärahasta, koska kaikkien muiden menotilien eurot on etukäteen sidottu ja vuosien myötä karsittu kattamaan vain pakolliset kulut. Tällöin on riskinä, että Kotkan sijoitus kuntien välisessä vertailussa (aineistomääräraha / as.luku) laskee entisestään ja kirjaston lainaus- ja kävijämäärät pienenevät. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Tulotavoitteen saavuttaminen myöhästymismaksua korottamalla Pääkirjaston tilamuutosten suunnittelun aloittaminen henkilöstöä sitovien palvelupisteiden vähentämiseksi Osaamisen kehittäminen henkilöstön monikäyttöisyyden lisäämiseksi Aineistonhankinnan entistä parempi profilointi 69 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Tietopalvelutehtävät Näyttelyt Muut tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Tehokkuus/taloudellisuus €/käynti €/laina Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko (talvikautena) Resurssit Henkilöstö TP2012 TA2013 TA2014 474 416 231 584 892 976 58 968 51 247 171 470 000 250 000 900 000 48 000 60 180 160 470 000 240 000 890 000 50 000 50 180 160 5,69 3,02 6,00 3,13 6,14 3,24 185 190 190 40 40 40 70 KYMENLAAKSON MUSEO Toiminta-ajatus Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Asiakkaiden toiveita ja näkejälähtöisiä myksiä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Ennaltaehkäisevä toiminta on Syrjäytymisvaarassa olevien aktiivista ja omavastuuta vahtukeminen. vistavaa Museot lisäävät hyvinvointia 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Näyttelytarjonnan kehittäminen. omaleimainen kaupunki, jossa Tapahtumatuotannon kehittätapahtuu minen. Toimiva elinkeinopolitiikka Yrityksille suunnattujen palvetukee yrityksiä ja lisää työlliluiden kehittäminen. syyttä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Kaupungille tärkeät kulttuuriymtoimiva, keskustat eläviä, päristöt ja -kohteet säilyvät asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Maakunnallinen museo- ja kulttuuriympäristötyö Tavoitetaso 2014 Asiakasraadin toiminta jatkuu Ohjelmatarjontaa suunnataan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tavoitetaso 2014 Päänäyttelyuudistus käynnissä. Yhteistyössä muiden kanssa. Elämyskahvien tarjontaa yrityksille jatketaan. Yritysraati. Tavoitetaso 2014 Museon lausunnot kulttuuriympäristön hoidossa huomioidaan kaupunkisuunnittelussa ja rakennustoiminnassa. Neuvonta, koulutus, tiedotus, ammatillinen yhteistyö, viranomaistyö, suojelutyö. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Ammattitaidon vahvistaminen mitoitettu, esimiestyö on laaKokoelmatyön kehittäminen, dukasta oikein mitoitetut toimenpiteet Kaupungin toiminta on avointa Vellamon sisäisen ja ulkoisen ja oikeudenmukaista tiedottamisen kehittäminen Tavoitetaso 2014 Koulutus, kehityskeskustelut Kartunta, poistot, keskeisen aineiston digitointi Nettisivujen uudistaminen, henkilöstötiedote ja -palaverit 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2014 50 000 Arviointikriteerit/mittarit Näyttelykävijöiden osuus Vellamon kokonaiskävijämäärästä 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Kulttuuriympäristöjen hoito tuKulttuuriympäristöt ja turvallisuus huomioidaan kaikee ilmaston ja luonnonympämaisemat huomioidaan osana kessa toiminnassa ristön säilymistä ja puhtautta. luonnonympäristöä maankäytön suunnittelussa. 71 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna -vartioalus Telkän kunnostaminen, investointiraha ja rajavartiolaitoksen avustus, 30+30 000 -Venäläisen taiteen näyttely Aleksanteri III ja Suomi, Langinkoski 125 v, 85 000 € -J.W.Mattila ja Suursaari -näyttely osana Suomenlahti-vuotta -Vellamon yhteistyö- ja johtamismallin kokeilu Talousarvio Toimintakate on 1,1 % pienempi kuin vuoden 2013 talousarviossa, toimintamenot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, toimintatuottoja arvioidaan saatavan 5,7 % enemmän. Myynti ja markkinointi on eriytetty pois museon talousarviosta. Taloussuunnitelma 2014-2016 Kymenlaakson museon päänäyttelyn uudistaminen aloitetaan. Ruotsinsalmen tutkimus- ja näyttelyhankkeen suunnittelu ja rahoituksen haku on jo alkanut. Näyttely avataan vuonna 2016 ja sitä ennen alakerrassa sijaitseva päänäyttelyn osa puretaan pois. Päänäyttelyn uudistus alkaa jo 2015, jolloin osa näyttelyn alkua uudistetaan Tie (E18) näyttelyllä. Suunnitteilla on myös suuria kansainvälisiä näyttelyitä. Vellamon huippuluokkaa olevien kävijämäärien säilyttämisen kannalta on välttämätöntä uudistaa näyttelyitä ja muuta tarjontaa. Jos rahoituksen väheneminen jatkuu, on kävijämäärä- ja muita tavoitteita tarkasteltava uudelleen. Riskianalyysi Rahoituksen jatkuva väheneminen johtaa Vellamon palveluiden karsintaan, mikä taas johtaa kävijämäärien ja käyttäjien vähenemiseen Kymenlaakson museon perustyö, kokoelmat ja tutkimus sekä kulttuuriympäristön hoito kärsivät eniten resurssipulasta. Niihin suunnatut henkilöresurssit ovat liian pienet ja henkilökunnan uupumisen riski on suuri. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Kulttuuriasiainkeskuksen muutto Vellamoon tuo synergiaetuja esim. tapahtumatuotannossa ja säästää tilakustannuksissa. 72 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Näyttelyt - päänäyttely - merivartiomuseo - vaihtuvat näyttelyt Asiakkaat / kävijämäärät Palvelut - opastukset - tapahtumat Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet - luetteloidut valokuvat - luetteloitu arkisto- ja lähdeaineisto - annetut lausunnot - korjausavustusten valvonta - maakunnall. neuvontakäynnit - muinaismuistolaki, valvonta - arkeologiset kaivaukset Resurssit Henkilöstö Toimitilat, m2 TP 2012 TA 2013 TA2014 1 2 6 105 526 1 1 4 100 000 1 1 5 100 000 669 170 700 50 700 50 901 7 411 0 57 73 32 2 1 200 3 100 0 60 50 100 4 1 200 3 100 0 60 50 80 2 1 22 6 560 25 6 560 25 6 560 73 TALOUDEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Vastuualue palvelee kaupungin organisaatiota talousarviovalmistelussa, talouden seurannassa ja ohjeistaa päivittäisen taloushallinnon hoitoa. Vastuualueen tehtävänä on laatia kaupungin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös. Tietohallinnon palvelut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja johtamista sekä kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Vastuualue vastaa kaupungin rahoituksesta, arvopapereista, riskienhallinnasta ja vakuutuksista. Kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Tuetaan esimiesten ja työyhteijälähtöisiä söjen työskentelyä neuvonnalla, ohjeistuksella ja ennakoinnilla. Uusien sähköisten palveluiden määrä ja käyttö Kokonaisarkkitehtuurityö 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Aktiivinen osallistuminen alueen vahvistuu julkisen sektorin taloushallinnon palvelukeskustoiminnan kehittämiseen. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstösuunnitelman mukaimitoitettu, esimiestyö on laaset toiminnan muutokset toteudukasta tetaan onnistuneesti. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Vuosikate vastaa poistoja Velkaantuminen on pysäytetty Kassan maksuvalmiuspäivät Tavoitetaso 2014 Talousarvioprosessin kuvausta on tarkennettu ja vuorovaikutteista valmistelua viety eteenpäin. Prosessin yhdenmukaisuutta on lisätty vastuualueiden välillä. Sähköisen asioinnin alusta on tuotantokäytössä. Sähköisten asiointipalveluiden määrä on kasvanut merkittävästi. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli otettu käyttöön. Sähköisten asiointipalvelujen prosessien kuvaus aloitettu osana kokonaisarkkitehtuurityötä. Tavoitetaso 2014 Linjaus alueellisen palvelukeskusvetoisen toiminnanohjausjärjestelmäratkaisun toteuttamisesta olemassa. Tavoitetaso 2014 Toimintatapojen ennakoiva kehittäminen uutta vastuualueen organisoitumista vastaavaksi. Tavoitetaso 2014 Vuosikate 20 Milj. euroa Velan määrä ei kasva vuoden 2014 aikana. 15 päivää 74 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kaupungin tase huomioidaan rahoituspäätöksissä Konsernin talousohjausta vahvistetaan Talousarvioprosessia kehitetään ja vastuualueiden toimintatapoja yhdenmukaistetaan Vastuualue osallistuu toimijana alueellisen toiminnanohjausjärjestelmäratkaisun suunnitteluun Rahatoimiston toimintamallin tarkentaminen osana kaupungin asiakaspalvelutyön kehittämistä Toimikorttikirjautumisen ja käyttövaltuushallinnan kehittäminen Tietotekniikkapalvelujen tuotteistaminen yhdessä ICT Kymin ja muiden palvelutuottajien kanssa Talousarvio Talousarvio sisältää edelleen vastuualueen henkilöstörakenteen uudistamistoimia. Talousarviovuonna kehitetään kaupunkitasoisia toimintamalleja talousarvio- ja tilinpäätöstyöskentelyn osalta eteenpäin. Henkilöstösuunnitelman mukaiset tulevat muutokset huomioidaan ennakoivasti vastuualueen toimintaa kehitettäessä. Tietohallintokustannukset ovat vuoden 2013 tasolla, kuitenkin työasemien määrä on ollut selvässä kasvussa. Tämä aiheuttaa kasvua laitevuokrakustannuksissa sekä työasemien ylläpidon kokonaiskustannuksissa. Taloussuunnitelma 2014-2016 Vastuualueen asiantuntemuksella on keskeinen rooli toteutettaessa palvelustrategiaan liittyviä toimenpiteitä ja arvioitaessa niiden taloudellisia vaikutuksia. Tuetaan palvelustrategiaan liittyvien sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä. Selvitetään vapaan lähdekoodin ohjelmien käyttö sekä kevytpäätteiden käytön mahdollisuudet osana opetusympäristön työpöytävirtualisointia alakoulun opetuksessa. Riskianalyysi - - - Asiantuntijuusriski. Osaamisen keskittyminen avainhenkilöille luo vastuualueelle riskin haavoittuvuudelle poikkeustilanteissa. Riskiä pienennetään mahdollisuuksien mukaan osaamista jakamalla ja toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Tietosuojariski. Eriasteisesti tietosuojan piirissä olevaan tietoon ei ulkopuolisilla saa olla pääsyä. Riskiä hallitaan ohjeistuksella, koulutuksella sekä käyttöoikeuksien ja fyysisen saatavuuden hallinnalla. Järjestelmäriski. Vastuualueen toimintamahdollisuudet putoavat minimiin, jos hallinnon järjestelmien käyttäminen estyy. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vastuualue noudattaa henkilöstösuunnitelmaa Toimintamalleja kehitetään ja yhdenmukaistetaan Vastuualueen organisaatiorakennetta kehitetään yhteistyössä kaupungin vastuualueiden kanssa toiminnan tukemisen edellytysten parantamiseksi 75 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Asiakastapahtumat kassapalveluissa Henkilöstö HTV2, controllertoiminnot ja rahoitus HTV2, tietohallinto HTV2 yhteensä Resurssit Toimintakulut, euroa/ asukas Työasemien määrä Pöytäkoneet Kannettavat Tabletit Sähköisten palvelujen määrä asiointialustalla TP2012 8 904 TA2013 10 000 TA2014 14 21 35 14 2 16 13,5 7 20,5 5750 72 2750 1990 760 15 2850 2050 800 30 20 76 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Lautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää kaupunkisuunnittelun vastuualueen toimintaa, taloutta, ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tuloslaskelma 77 KAUPUNKISUUNNITTELU Toiminta-ajatus Lautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää kaupunkisuunnittelun vastuualueen toimintaa, taloutta, ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna • • • • • • • • • • • • Kaupungin maanhankinnan ja -luovutuksen osalta keskitytään edelleen satama- ja elinkeinopoliittisesti tärkeisiin alueisiin sekä teollisuusalueiden laajentamiseen. Suurimpina yksittäisinä kohteina ovat Mussalon satama, kaasuputkihankkeen käynnistymistä odotetaan kesällä 2014, ja Ristinkallion teollisuusalueen laajennus. Omakotitontteja on tarjolla useilta alueilta yhteensä vajaat 40 kpl. Räskin alueen tontit saadaan varattaviksi vuoden 2014 aikana ja rakentajat pääsevät alueelle vuonna 2015. Teollisuusrakentaminen jatkuu Sutelassa ja Palaslahden alueella käytävien neuvottelujen tuloksia pyritään saamaan toteutukseen vuoden 2014 aikana. Aloitetaan suunnittelu korkeusjärjestelmän vaihtamiseksi valtakunnalliseen N2000järjestelmään Kiinteistötehtävien osalta keskitytään perustehtäviin Paikkatiedon käytettävyyttä parannetaan Kaavoitetaan erityisesti E18 moottoritiehen tukeutuvia työpaikka-alueita, Jumalniemen kehittämistä tuetaan tarvittaessa kaavoituksella Kantasataman kehittämistä jatketaan Kehitetään kaupungin myyntilistalla olevista kiinteistöistä myyntikohteita yhteistyössä tilapalvelun kanssa Jatketaan A. Ahlström Oy:n Karhulan alueiden kaavarunkotyötä, edetään mahdollisuuksien mukaan myös ensimmäisten kohteiden asemakaavoitukseen Työstetään meneillään olevia tuulivoimahankkeita vuorovaikutuksessa eri osapuolten kanssa Käynnistetään kaupunkirakennetarkastelu tulevaisuuden kaupunkirakenteen hahmottamiseksi Talousarvio • • • Maaomaisuuden, lähinnä tonttien myyntiä jatketaan. Pääkohteina ovat Katariinankallion, Hovinsaaren ja Satamakadun alueet. Pääasiallinen tonttien luovutustapa on vuokraus. Tonttien luovutushintojen vertailu muihin kaupunkeihin on käynnissä ja se tuodaan alkuvuodesta luottamusmieskäsittelyyn. Mittaus- ja kiinteistötoimen tulojen ei arvioida nousevan rakentamisen vähäisyydestä sekä paikkatietoaineistojen osalta maksuttomien aineistojen saatavuuden lisääntymisestä johtuen. Kaavoitushankkeista saatavat tulot pysynevät edellisvuotisella tasollaan, koska pääasiassa kaavoitetaan kaupungin omia maita Taloussuunnitelma 2014-2016 • • • • Tulonmuodostus tonttivuokrista ja asiakkuuksista on suunnitelmakaudella kohtalaisen vakaata Suhdanne vaikuttaa voimakkaasti kertaluonteisiin tuloihin, esim. tontinmyynteihin ja kaavoitussopimuksiin Henkilöstön määrä henkilöstösuunnitelman mukainen Talouden tasapainotustoimenpiteitä tehdään valtuuston 2013 päätöksen mukaisesti 78 Riskianalyysi • • • • • • Taantuma jatkuu, tonttikauppa pysähtyy Itämeren kaasuputkihanke lykkääntyy Kaavoitettujen omakotitonttien tarjonta rakennettaviksi on riippuvainen kuntatekniikan rakentamisen toteutumisesta Tulojen kertyminen osittain riippuvaista asiakkaiden toimenpiteistä, joiden määrään ei voida vaikuttaa Mahdolliset henkilöstön pidemmät sairauslomat vaikuttavat aikatauluihin ja hidastavat laskutettavien töiden valmistumista Resurssien niukkuus vaikuttaa kaupunkikehityshankkeiden etenemiseen Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa • • Hankkeiden priorisointi, tarkka työnsuunnittelu ja ennakoitavuuden parantaminen, PTS Kiinteistöjen myyntiä edistävät kaavoitushankkeet Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet (kpl) Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset Tehokkuus/taloudellisuus Myydyt kalastusluvat Venepaikat joista vapaana Toiminnan laajuus Hyväksytyt kaavat Poikkeuslupalausunnot Vuokratontit Kiinteistötoimitukset Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Resurssit Toimitilat m² TP2012 TA2013 TA2014 95 100 50 1 508 1 201 230 1 000 1 091 100 1 000 1 091 100 10 44 3 713 52 11 40 3 735 60 10 45 3 755 60 38 40 40 1 353,5 1 353,5 1 353,5 79 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tuloslaskelma KOTKAN OSUUS PELASTUSLAITOKSELLE Toimintakulut TP 2012 -5 168 348 LTA 2013 -5 061 857 TA 2014 LTK -5 097 242 TA 2014 KH -5 097 242 Toimintakate -5 168 348 -5 061 857 -5 097 242 -5 097 242 80 TILAPALVELUN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Tilapalvelu vastaa kaupungin kiinteistöjen keskitetystä hallinnasta, suunnittelusta, rakennuttamisesta, kunnossapidosta, siivouksesta sekä huolehtii kiinteistöjen arvon säilymisestä ja vuokraa tilat edelleen eri hallintokunnille sekä yksityisille henkilöille. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Seurataan kiinteistönhoitajien jälähtöisiä koulutusohjelman toteutumista kerran/3 kk Tavoitetaso 2014 Jatketaan kiinteistönhoitajille henkilökohtaisen koulutustavoitteiden laadintaa Seurataan 4 kk:n välein kiinteis- Otetaan käyttöön vähintään töjen vikailmoitusten ja korjaus- 80 % kaupungin julkisista rajärjestelmän siirtämistä tietokan- kennuksista taan Koulutus joka yksikössä Vähintään yksi täydentävä koulutus kaikille ryhmille Talonsuunnittelun hinta/laatusuhteen arviointi Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenettelyn mukaan 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Päätöksenteossa pyritään ottatukee yrityksiä ja lisää työllimaan huomioon paikalliset yrisyyttä tykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstösuunnitelmien toteumitoitettu, esimiestyö on laatuminen dukasta Kaupungin toiminta on avointa Tiedottamisen riittävyys ja oikeudenmukaista Tavoitetaso 2014 Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään yhteystietolista. Tavoitetaso 2014 Eläköityvien henkilöiden töiden uudelleen järjestelyt toimiviksi kokonaisuuksiksi Henkilöstölle ja kaupunkilaisille lisätään tiedottamista 81 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Talousarvion toteutuminen Tavoitetaso 2014 Pysytään talousarviossa ja tehtävät hoidetaan vähenevillä henkilöstöresursseilla. Määräaikaisten henkilöstövähennykset tehdään suunnitellusti. Pystytään palvelemaan asiakkaita erikoisosaamista vaativissa kohteissa. Pystytään mukautumaan asiakkaan muuttuviin tilanteisiin. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Sisäilma-asioissa koulutuspäiYksi koulutuspäivä/ryhmä turvallisuus huomioidaan kaivien lukumäärä/laatu/hlö kessa toiminnassa Kaupungin hankintojen ekologi- Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita nousuus dattaen Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - pysytään talousarviossa myydään / puretaan mahdollisimman paljon C-salkun kiinteistöjä Talousarvio - talousarvio niukka ja kaikki keinot käytettävä talousarviossa pysymiseen Taloussuunnitelma 2014-2016 - investointirahat liian alhaisia. Korjausvelka kasvaa, mikäli peruskorjausten ja kiinteistöjen kunnostuksen määrärahaa ei lisätä. Vähimmäistarve vuosittain olisi n. 22 M€. Riskianalyysi - liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v.2013 (9,47 M€) ja v.2014 ( n.7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - henkilöstön työmäärien mitoitus ja työaikojen suunnittelu parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa määräaikaisten henkilömäärän vähentämistä vuosittain 82 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Tehokkuus/Taloudellisuus Keskivuokra -ulkoa vuokratut €/m2/KK -ulos vuokratut €/m2/kk Siivoustoimi -siivous €/m2/v -siivous m2/tunti Toiminnan laajuus Huoneisto m2 -tyhjänä -ulkopuolisilta vuokratut m2 Siivoustoimi -siivottava ala m2 -siivoustuntia/pv Voimavarat Henkilöstö, vakinaiset Henkilöstö, määräaikaiset TP2012 TA2013 TA2014 8,32 6,28 9,71 7,95 10,30 8,40 23,8 230 23,0 235 23,45 237 347 682 14 085 22 647 351 675 31 500 23 415 360 779 47 515 35 593 230 000 1002 230 000 977 225 000 949 250 45 247 45 252 30 83 KUNTATEKNIIKAN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Kuntatekniikka hoitaa yleisten alueiden suunnittelun, hoidon, kunnossapidon ja rakentamisen sekä sille kuuluvat muut tehtävät asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti, oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, luotettavasti, avoimesti ja asiakassuhteissa sekä työyhteisössä myönteisesti kilpailukykyiseen hintaan. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Yhdyskuntatekniset palvelut jälähtöisiä kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Tapahtumien järjestäjille tarjoomaleimainen kaupunki, jossa taan teknistä tukea ja neuvontapahtuu taa Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Etelä-Kymenlaakson henkilöliivahvistuu kenneyksikkö perustetaan 1.1.2014 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstösuunnitelman toteumitoitettu, esimiestyö on laatuminen. Henkilöstöstrategia dukasta käytäntöön Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamisen riittävyys Tavoitetaso 2014 Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Tavoitetaso 2014 Meripäivien tekniset järjestelyt hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti, muiden tapahtumien järjestelijöitä opastetaan järjestelyissä. Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään yhteystietolista. Tavoitetaso 2014 Henkilöliikenneyksikkö tehostaa henkilöliikenteen järjestelyjä Pyhtää-Kotka-Haminaalueella Tavoitetaso 2014 Henkilöstön määrä on suunnitelman mukainen. Koko henkilöstö sitoutetaan henkilöstöstrategian periaatteisiin. Jokainen työntekijä saa tietoa häntä koskevista asioista. 84 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Ulkoisen toimintakatteen raami Tavoitetaso 2014 Valtuuston hyväksymä ulkoinen toimintakate kuntatekniikalle 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Joukkoliikenteen matkustajaJoukkoliikenteen matkustajaturvallisuus huomioidaan kaimäärä. määrä säilyy vuoden 2013 kessa toiminnassa tasolla. Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuustyöryhmän perustaminen Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuustyöryhmä aloittaa työnsä. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - tiukan talousarvion noudattaminen Etelä-Kymenlaakson henkilöliikenneyksikön toiminnan käynnistäminen tavoitteena saavuttaa taloudellisia säästöjä henkilöliikenteen järjestämisessä. Sataman hoitosopimuksen muutoksen läpivienti E18 erillishankkeen toteuttaminen (kustannusjako- ja maksusopimus) Kantasataman Härniemen laiturin kunnostuksen uusi suunnitteluttaminen ja urakkakilpailutus Räskin asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan Talousarvio Kuntatekniikan vastuualueelle perustetaan Etelä-Kymenlaakson henkilöliikenneyksikkö, jonne siirretään kaksi henkilöä konsernihallinnon kuljetusyksiköstä ja vuoden 2014 alusta täytettäväksi esitettävä entinen liikenneinsinöörin virka. Pyhtää ja Hamina maksavat osan yksikön kustannuksista yhteistoimintasopimuksen perusteella. HaminaKotka Satama Oy:n kauppasatamien päivittäishuoltosopimus on uusittu kevennettynä siten, että yhtiö työllistää enää 1+10 henkilöä. Yleisten alueiden hoidossa noudatetaan tiukasti kunnossapitoluokitusta ja karsitaan kaupungin vastuulle lain perusteella kuulumattomia palveluita. Yksityisteiden hoitosopimukset on uusittu ja kiinteistöjen vastuulle kuuluvien jalkakäytävien hoitosopimukset on irtisanottu. Yksityisteiden avustamiseen on varattu vastaavan suuruinen määräraha kuin edellisvuonna. Ulkovalaistus sammutetaan edellisvuosien tapaan kokonaan kesäajaksi (12.5. - 23.7.) keskustaalueita lukuun ottamatta. Päällysteiden uusimiseen varatulla määrärahalla saadaan korjattua vain pahimmin vaurioituneet kohteet. Investoinneista suurin kohde on E18 erillishanke Kyminlinna-Rantahaka, jonka kustannusjaosta ja kaupungin maksuosuuksista tehdään sopimus syksyn 2013 aikana. Kantasataman Härniemen laiturin kunnostushankkeesta tehdään uusi kevennetty suunnitelma. Hankkeen toteutukseen on varattu talousarviovuodelle aloitusraha 1 M€. Räskin asuntoalueen rakentaminen käynnistyy. Talousarvioon ei sisälly teollisuus- eikä pienteollisuusalueiden kunnallistekniikkakohteita. Irtaimen omaisuuden määrärahalla hankitaan uusi kuorma-auto konekeskukseen. 85 Taloussuunnitelma 2014 - 2016 - tiukka talous tullee jatkumaan ja säästökohteita sekä toiminnan tehostamistapoja selvitetään E 18 erillishanke vie suurimman osan investointimäärärahoista mikäli Palaslahden teollisuusalueella käynnistyy rakennushankkeita, edellyttävät ne todennäköisesti kaupungilta investointeja raiteisiin ja/tai sammutusvesijärjestelmään. Riskianalyysi - mikäli talvi on yhtä rankka kuin edellisvuosina, ei käyttöpuolen määräraha tule riittämään E18 erillishankkeen maksuosuudet tulee hoitaa kahtena vuonna Kantasataman Härniemen laiturin lujuusvaatimusten pienentäminen ei alenna kunnostuskustannuksia riittävästi infran peruskorjauksia ei pystytä hoitamaan jolloin sillat, liikenneväylät, valaistus ym. rapistuvat Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - kunnossapito- ja hoitoluokitusten tiukentaminen hoidettavien alueiden ja väylien karsiminen henkilöstösuunnitelman noudattaminen henkilöstön ja kaluston kunnosta huolehtiminen Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2012 TA2013 TA2014 Joukkoliikenteen matkat (1000 kpl) 1 897 1 850 1 850 Jätemäärä - Kaatopaikka + Korkeakoski (t) - Biojäte (t) 9 532 1 356 9 500 1 500 9 500 1 500 Kunnossapidettävät väylät (km) 508 510 512 Maksulliset pysäköintipaikat (kpl) 457 457 457 Hoidettavat viheralueet (ha) 168 168 168 Henkilöstön määrä - Vakinainen henkilöstö 116 129 116 HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustyön vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö 86 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleishallinto, Luottamuselimet (ltk ym), Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto, Kehittämistyö Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Toiminta-ajatus Kotkan sosiaali- ja terveystoimi edistää kotkalaisten omia hyvinvointivalintoja tukevia palveluja, joiden avulla asukkaat itse voivat vaikuttaa aktiivisesti terveyteensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tuloslaskelma 87 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi sekä järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Yhteydensaanti palveluihin pujälähtöisiä helimitse Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu Tavoitetaso 2014 Vastausprosentti vähintään 90 Terveysasemille 2 viikossa Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu, toiminta jalkautettu Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön 2500 kuntalaista hyödyntää palvelua Kausi-influenssarokotusten peittävyys 70 % riskiryhmään kuuluvista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen 88 Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Yhteistyötä yksityisen ja koltukee yrityksiä ja lisää työllimannen sektorin kanssa lisäsyyttä tään Palvelusetelien käyttöönotto Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) Tavoitetaso 2014 Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500 kpl/v Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Sote-palvelurakenneselvitykset vahvistuu Tavoitetaso 2014 Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen Toimenpideohjelma toteutuu Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat 89 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstösuunnitelma mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tavoitetaso 2014 Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja –määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Vakanssien täyttöaste Kaikki vakanssit on täytetty Sairauspoissaolot Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Henkilöstön täydennyskoulutus Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä JET- ja EVA-koulutus esimiehille Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Sisäinen tiedotus Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden Ulkoinen tiedotus Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internet-sivuilla Ennakkoarviointi Suurissa uudistamis/kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA) Avoimet työpajat väestölle Suurten uudistus/kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille 90 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Jonopäivien määrä keskussairaalassa Tavoitetaso 2014 0 päivää Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Arviointikriteerit/mittarit Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis ja jalkautettu yksiköihin Tavoitetaso 2014 Yksikkökohtaiset suunnitelmien valmistelu käynnistetty Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuusriskit on päivitetty Turvallisuuskoulutukset Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Kuntalaisia tuetaan oman terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä 2. Keskitytään hoidon saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin 3. Oikea hoito oikeassa paikassa; potilaan hoitoketjujen saumattomuuden läpikäyntiä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja muiden palveluja tuottavien tahojen välillä 4. Päiväaikaisen päivystystoiminnan keskittäminen keskussairaalan tiloihin 5. Henkilöstön työhyvinvointi ja -tyytyväisyys lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät 6. Palvelurakenteiden kehittäminen sekä Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen. Talousarvio Suuri työttömien määrä ja suurten ikäryhmien eläköityminen lisäävät julkisen terveydenhuollon palvelujen kysyntää ja tarvetta Kotkassa. Koska kunnan taloudellinen tilanne ei salli lisävakanssien perustamista, joudutaan lisääntyneestä kysynnästä selviämiseksi myös terveydenhuollossa tekemään rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Osa muutoksista tapahtuu jo vuoden 2014 aikana, osa tulevien vuosien aikana. Avoterveydenhuollon päällimmäinen kehittämiskohde vuonna 2014 on päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen keskussairaalan yhteyteen. Terveysasemien henkilökunta työskentelee vuorotellen päiväpäivystyksessä ja palkkasummasta osa allokoidaan päivystykseen. Hoivakotien lääkäripalvelut kilpailutetaan keväällä 2014. Ostopalveluun varataan rahat kahdesta lääkärivakanssin palkkavarauksesta, jotka siirtyivät vanhustenhuollosta terveydenhuoltoon vuoden 2013 alusta ja jotka ovat olleet vuosia täyttämättä. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärien rekrytointi ja hoitotakuussa pysyminen ovat olleet haasteellisia. Haasteista selviämiseksi valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa. Erikoishammashoidon palvelut on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti. Ensisijaiseksi palveluntuottajaksi on suunniteltu Careaa, jolta kunnat ostavat kyseiset palvelut. 91 Mielenterveystyössä vuoden 2014 tavoitteena on hoidon porrastuksen toteuttaminen siten, että terveysasemien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Opiaattikorvaushoidoissa pidemmälle edenneistä asiakkaista osa hoidetaan edelleen mielenterveystyössä. Korvaushoitoasiakkaiden määrä on vuonna 2014 arvion mukaan jo 110-120 ja tämä muodostaa merkittävän menoerän A-klinikan ostoissa. Kesällä 2014 valmistuvat uudet vanhustenhuollon hoivapaikat vähentävät terveyskeskussairaalassa jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden määrää. Samoin lonkkamurtumapotilaiden siirtyminen keskussairaalasta suoraan Haminan Hoikuun kuntoutukseen vapauttaa Karhulan sairaalan paikkoja. Tällöin terveyskeskussairaala pystyy ottamaan nopeammin potilaita kuntoutus-, jatkohoito- ja tutkimusjaksolle keskussairaalasta ja terveysasemilta ja tämä vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Toisaalta Hoikun ostoihin on varattu 650 000 euroa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen ja tavoitteena on murtumapotilaiden hoito- ja kuntoutusjakson lyheneminen ja kotona selviytymisen lisääntyminen. Infektiopotilaiden jatkosijoittelu keskussairaalasta Karhulan sairaalaan on edelleen haasteellista huonerakenteista johtuen. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetään tulevaisuuden toimintamalleja, työnjakoa ja hoitoketjujen saumattomuutta. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti kuntoutuksen hoitoketjujen kehittämiseen. Taloussuunnitelma 2014-2016 Vuonna 2014 perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja hyvinvointineuvolan toimintojen keskittämiseen liittyvää suunnittelua ja valmistelua jatketaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Riskianalyysi • • • Karhulan sairaalassa edelleen osa potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa vanhustenhuollon palveluyksiköihin: keskussairaalan jonojen uudelleenmuodostuminen suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: aluehallintovirasto edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä lonkkamurtumapotilaiden keskimääräinen kotiutumistavoite 30 vuorokaudessa ei toteudu: ulkopuolisen kuntoutuksen ostoon panostettu raha ei tuota kunnalle säästöjä vaan näkyy lisäkustannuksena Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa • • • • työntekijöiden rekrytointi suoraan vakansseihin - työvoimapalvelujen ostot vähenevät työhyvinvointiin ja varhaisen tuen mallin jalkauttamiseen esimiestyössä panostetaan sairauspoissaolojen ja sijaistyövoiman tarpeen väheneminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa selkiytetään ja hoitoketjuja sujuvoitetaan mielenterveyspotilaiden avohoidossa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen asumispalvelujen sijaan 92 Mittarit ja tunnusluvut TERVEYDENHUOLTO Suoritteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuolto - lääkärien asiakkaat yhteensä - muiden ammattihenkilöiden asiakkaat - Suun terveydenhuolto - Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta - osastohoito (Karhulan sairaala) - Mielenterveystyö - psykiatriset hoitokodit - Somaattinen erikoissairaanhoito - avohoito - laitoshoito Vaikuttavuus Avoterveydenhuolto/ Peittävyys% Suun terveydenhuolto/ Peittävyys% Mielenterveystyö/ Peittävyys% Lasten ja nuorten D –indeksi (12v) Taloudellisuus/tehokkuus Terveydenhuollon kustannukset €/asukas Suun terveydenhuollon kustannukset €/asukas €/käynti Avoterveydenhuollon kustannukset €/asukas Terveyskeskussairaala Vuodeosaston hoitopäivä €/asiakas Vuodepaikkojen käyttöaste Mielenterveystyön kustannukset €/asukas Erikoissairaanhoidon kustannukset €/asukas Voimavarat HTV2 Tuloslaskelma Terveydenhuollon vastuualue TP 2012 TA 2013 TA 2014 35 915 28 467 26 403 18 348 28 000 27 000 18 500 29 000 27 000 18 500 2 357 1 023 2200 1 100 2300 1100 193 180 185 19 588 5782 18 500 5500 20 000 5 400 60,4 33,5 3 0,21 65 33 3 0,20 62 33 3 0,18 1 921,00 1 959,00 1 975,00 79,87 89,13 88,85 234,81 234,86 233,10 10 222 98,1 131,43 1231,69 9 994 10 410 106,91 1275,22 148,22 1245,77 319,9 339,9 326 93 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Vanhuspalveluiden vastuualueen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja kehittämällä ikääntyneiden tarpeenmukaisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Vanhuspalvelujen piirissä olevijälähtöisiä en 75-vuotta täyttäneiden %osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Tavoitetaso 2014 Kotihoito 25% Hoiva-asuminen 9% Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 päivää Karhulan sairaalasta hoivaasumiseen odottavien määrä alle 15 Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus alle 5 % Vapautunut hoiva-asumisen paikka täytetään viiveettä Viive korkeintaan 2 pv Hoiva-asumisen rakennemuutos Eskolan hoivakoti valmistuu syksy 2014 Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 2014. Omatoimisten 75-vuotta täyttäneiden % - osuus 66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet 94 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Sosiaalihuoltolain mukaisten tukee yrityksiä ja lisää työlliyksityisten tukipalvelutuottajien syyttä määrä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Etelä-Kymenlaakson kunnilla vahvistuu (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstömäärä vastaa mitoimitoitettu, esimiestyö on laatuksia ja täyttää kelpoisuusvaadukasta timukset. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2014 3 uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin Tavoitetaso 2014 Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. Toipilasyksikkö on mallinnettu ja käytössä syksyllä hoivaasumisessa Tavoitetaso 2014 Mitoitukset toteutuvat Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuminen Kotihoidon henkilöstön osaaminen Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt. 2013 tilanteeseen Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1-2 kertaa vuodessa Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet Arviointikriteerit/mittarit Toimintakate % Tavoitetaso 2014 Toimintakate ei ylity 95 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Toimintaa tuetaan ekotukihenki- Hoiva-asumisessa ja kotihoiturvallisuus huomioidaan kailöillä dossa on nimetty vähintään 4 kessa toiminnassa ekotukitukihenkilöä Henkilöstön turvallisuuskouluVanhustenhuollon henkilöstö tukset osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Kotona asumisen tukeminen Jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen / kotihoitoon Hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta Johtamisen ja osaamisen kehittäminen Henkilöstöstrategiset linjaukset Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen Talousarvio Kotihoito Kotihoidon palvelut kohdistetaan paljon apua ja hoitoa tarvitseville. Vanhustenhuollon tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuollon vastuualueen kanssa viiveettömän jatkohoidon järjestäminen. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä ja hoitoketjujen toimimista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Kaste-hankkeen kautta luotu SAS-toimintamalli, palvelutarvemittareiden ja päätöksen tekomalli on käytössä. Jokaiselle kotihoidon asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Kotihoidon työajasta kohdennetaan jatkossa yhä suurempi osa välittömään asiakastyöhön. Vuonna 2014 tavoitteena on 50%:nen välitön asiakastyö. Kehittäminen perustuu vuoden 2013 tehtyyn asiakkaiden palvelutarpeen ja hoitajien työajan käytön mittauksiin sekä käynnissä olevaan KasteKotona kokonainen elämä -hankkeeseen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan entistä enemmän ja sitä kehitetään poikkihallinnollisen ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistyöryhmän tekemän selvityksen pohjalta. Ennaltaehkäisevällä terveyttä ja hyvinvointia edistävällä toiminnalla pyritään löytämään jokaiselle ikääntyvälle mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja tuntea itsensä tärkeäksi ja onnelliseksi. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Kotihoidon asiakkaalle laaditaan liikuntasuunnitelma osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Iäkkäiden terveysliikuntaa kehitetään yhteistyössä liikuntatoimen, terveydenhuollon palvelualueen ja kolmannen sektorin kanssa. Kotihoidossa jatketaan 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäisevää toimintaa henkilöille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Ikäryhmille tarjotaan kotikäyntejä, puhelinohjausta ja infopaketteja. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa Omaishoitoperheitä tuetaan omaishoidon tukitiimin sairaanhoitajan, lähihoitajien ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksilla ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskus järjestää asiakasiltoja sekä ryhmätapaamisia. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat omaishoitajille virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Omaishoidon tuen määräraha on saman suuruinen kuin tänä vuonna. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä vahvistetaan edelleen mm. esimiespajatoiminnan, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajien työpanosta suunnataan henkilöstöjohtamisen, työn- sekä talousjohtamisen lisäksi Kaste-hankkeen mukaiseen kehittämistyöhön. 96 Osaamisen johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa pyritään hyödyntämään mm työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne. Työntekijöiden ammatilliset valmiudet selvitetään osaamiskartoituksien avulla. Koulutuksia suunnataan näiden kartoitusten tulosten pohjalta sellaisille osa-alueille, joilla havaitaan osaamisvajeita. Osa koulutuksista toteutetaan Kastehankkeen kautta, osa oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä hakeutuu omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen. Kotihoidon henkilökuntarakenteen muutosta viedään eteenpäin palvelurakennemuutoksen ja mm. vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla sekä aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia tarkentamalla, jossa pääpaino on avoimien toimien täyttämisessä ja koulutetun henkilökunnan vakinaistamisessa. Sairauspoissaolojen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaisen tuen mallin käyttöä tehostetaan ja työyhteisöjen tiimimallia tuetaan tiimisopimuksilla ja tiimivastaavilla. Hoivapalvelut Hoivapalvelujen palvelurakennemuutos on saadaan päätökseen. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat kotkalaiset vanhukset asuvat hoivakodeissa omissa vuokrahuoneissaan. Hoivapalvelut järjestävät kotihoitoa tukevaa lyhytaikaista hoitoa ja kuntoutusta. Palveluseteli on ollut käytössä hoiva-asumisessa keväästä 2012 ja määrä 110 talousarviovuonna 2014 on vuoden 2013 tasoa. Vuonna 2014 syksyllä hoivapalvelun toimintaan tulee muutoksia Eskolan vanhainkodin saneerauksen valmistuessa. Rakennus avautuu Villa Eskola -nimisenä ja siellä on noin 90 paikkaa ja Virkkulan lyhytaikayksikkö. Pihkapolun hoivakodille etsitään edelleen korvaavia tiloja.. Hoivapalvelun vastuualueen erityisenä haasteena on toimivan ja joustavan jatkohoidon toimintamallin luominen. Kotihoidon, terveyskeskussairaalan ja hoivapalvelujen yhteistyönä kehitetään lyhytaikaista kuntouttavaa toimintaa tukemaan kotona selviytymistä sekä sairaaloista kotiutumista. Hoivapalvelujen rakennemuutoksen valmistuessa syksyllä tarkastellaan kotihoidon lyhytaikaishoidon ostoja ja mahdollisuutta tuottaa ne omana toimintana. Kotikuntoon -yksikön (16 paikkaa) toiminta kohdentuu KOKS:n jatkohoitoa tarvitseviin asiakkaisiin. Toiminta on tuloksellista: kuntoutujat siirtyvät n. kolmen viikon jakson jälkeen hallitusti kotiin yhteistyössä kotihoidon kanssa. Kotihoitoa tukeva Virkkula -yksikkö Eskolan vanhainkodin yhteydessä toimii lomaosastona ja lyhytaikaisen kuntoutuksen yksikkönä. Myös Virkkulan toimintamalli lisää vanhusten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä selviytymistä kotioloissa. Omaishoidettavan intervallijakso antaa myös omaishoitajalle mahdollisuuden virkistymiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamishankkeessa kehitetään seutukunnallisesti yhteistyössä terveydenhuollon kanssa pidempiaikaisen toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen toimintamalli / yksikkö, joissa ensisijaisena tavoitteena olisi aina siirtyminen takaisin kotiin. SAS -työryhmän kanssa tehdään arvioivaa ja kehittävää yhteistyötä kaikkien yksiköiden kohdalla. Yhteistyötä keskussairaalan poliklinikan kanssa jatketaan poliklinikalle hoivapalveluista ohjautuvien potilaiden määrän vähentämiseksi. Yhteistyössä laadittu äkillisen yleistilan toimintamalli on käytössä kaikissa yksiköissä. Toimintamallin avulla hoivakodeista sairaalaan siirtymiset ovat vähentyneet. Tehostetulla hoidon tarpeen arvioinnilla sairaalaan ohjautuvat hoitoa todella tarvitsevat asukkaat/potilaat. Hoivapalvelut saavat lääkäripalvelut terveydenhuollon vastuualueen järjestämänä. Hoivapalveluissa fysioterapiaosaamista on lisätty. Kokemukset fysioterapeuttien työskentelystä hoitajien rinnalla työergonomiassa ja kuntouttavassa työssä ohjaten ovat olleet hyviä. Henkilöstörakennetta on muutettu kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja 97 suunnittelee niin Eskolassa kuin Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstön lisäykset laatusuosituksen mitoituksen mukaisiksi on huomioitu suunnittelukaudella. Hoiva-asumisen henkilöstömitoitus on vanhustenhuollon strategian mukaisesti 0,6 Sairauspoissaolojen vähentämiseksi varhaisen tuen mallin käyttöä tehostetaan ja työyhteisöjen tukemista kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vahvistetaan lähiesimiehisyyttä johtamisen yhtenäisillä toimintatavoilla ja kehitetään edelleen tiimityön mallia eri yksiköissä. Taloussuunnitelma 2014 - 2016 Hoivapalvelujen rakennemuutos on valmiina 2014. Kotona asumista tukevan lyhytaikaishoidon järjestäminen pyritään siirtämään kaupungin omaksi toiminnaksi. Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän pohjatyötä tehdään 2014 ja järjestelmän käyttöönotto olisi 2015. Riskianalyysi - Apteekin lääkkeenjaon lisäkustannukset mahdollisesti vanhustenhuollon maksettavaksi, odotetaan tarkempaa valtakunnallista ohjeistusta Koulutetun henkilökunnan saatavuus heikkenee - tutkitaan oppisopimuskoulutuksen käyttöä Sairaslomien määrää ei saada vähenemään Hoivapaikat eivät riitä jos hoiva-asumisen tarve on yhtä suurta huolimatta ennakoivasta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Hoivapalvelujen rakennemuutoksen valmistuessa syksyllä tarkastellaan lyhytaikaishoidon ostoja ja niiden toteuttamista omana toimintana Asumisen palvelumaksuista on valmisteilla Stm:n ja Kuntaliiton yhteistyönä valtakunnalliset määrittelyt - vaikutusta maksukertymään ei vielä tiedossa Sairauspoissaolojen vähentäminen 1 pv / työntekijä - varhaisentuen malli, työntekijöiden vastuu omasta työkyvystä Henkilöstöresurssin oikea kohdentaminen - taloudellinen työvuorosuunnittelu, kotihoidon välittömän asiakastyöajan lisääminen Hoiva-asumisen siirtoviiveen lyhentäminen 98 Mittarit ja tunnusluvut VANHUSTENHUOLTO Tunnusluvut Asukkaat 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet Asiakkaat 31.12. Kotihoidon asiakkaat TP2012 TA2013 TA2014 5498 1557 5648 1663 1932 2150 - 75 vuotta täyttäneet 1410 1400 - 85 vuotta täyttäneet 703 750 Säännöllisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (75-), lkm - kotihoito - hoiva-asuminen (oma ja osto) 680 510 - laitoshoito, pitkäaikaishoito - lyhytaikaishoito - omaishoito Säännöllisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (85-), lkm - kotihoito - hoiva-asuminen (oma ja osto) - laitoshoito, pitkäaikaishoito - lyhytaikaishoito - omaishoito Peittävyys Asiakkaiden % -osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä - kotihoito, % - hoivapalvelut Asiakkaiden % -osuus 85 vuotta täyttäneestä väestöstä - kotihoito, % - hoivapalvelut % Taloudellisuus/tehokkuus Hoivapalveluiden kustannukset / asukas Kotihoidon kustannukset / asukas Voimavarat HTV2 Tuloslaskelma 60 280 230 365 20 100 25,6 10,6 25 9 45,2 22,9 45 23 549 303 563 301 496,7 587 303 477,4 99 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Toiminta-ajatus Sosiaalihuollon vastuualueen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tuottamalla ja kehittämällä sosiaalihuoltoon kuuluvia palveluja sekä turvata riittävien sosiaalipalvelujen yhdenvertainen saatavuus huolehtimalla niiden tasa-arvoisesta ja tarpeeseen perustuvasta kohdentamisesta sekä torjua huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Sosiaalitakuiden mukaiset käsitjälähtöisiä telyajat toteutuvat Tavoitetaso 2014 100 % Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä yhdessä. Muistutusten määrä ei kasva. Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä vähenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee Ylisektoraalinen yhteistyö lisääntyy ja Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta on käynnistetty Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75 % on perhehoidossa Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy. Tavoite 600 käyttäjää vuoden aikana. Lasten ja nuorten palveluissa lisätään avohuollon toimia sekä yhteistyötä Vatupassin ja opetustoimen kanssa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,5 % ikäryhmästä. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on enintään 8 % ikäryhmästä. Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin 5 %:lla.. 100 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Pitkäaikaistyöttömien määrä tukee yrityksiä ja lisää työllivähenee: syyttä Kelan listalla oli elokuussa 2013 1 075 henkilöä. Aikasarjaseurannan mukaan vuoden 2012 lopussa 882 henkilöä. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Maahanmuuttajapalveluissa ja vahvistuu lasten sijaishuollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa ovat mukana kaikki seudun kunnat 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstömäärä vastaa mitoitettu, esimiestyö on laamitoituksia ja täyttää dukasta lakisääteiset kelpoisuusehdot. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tavoitetaso 2014 Vuoden lopussa Kelan listalla on 850 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä aikasarjaseurannan mukaan on enintään 720 henkilöä 31.12. Tavoitetaso 2014 Sopimukset seutuyhteistyöstä jatkuvat. Tavoitetaso 2014 Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus enintään 3 % Sairauspoissaolot Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuodesta. Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot ovat saatavissa kotisivuilla. Palveluista tiedottaminen tehostuu Palvelukohtaisia esitteitä laaditaan vähintään yksi vuodessa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti mediatiedotteilla. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet Vähintään 2 tilaisuutta vuoden aikana koko henkilöstölle. Yksiköiden tiedottaminen ja henkilöstön osallistuminen organisoitua Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa. Arviointikriteerit/mittarit Vastuualueen talouden toteutuminen suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 2014 Toimintakate ei ylity. 101 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Toimintaa tuetaan Vammaisten asumisyksiköille turvallisuus huomioidaan kaiekotukihenkilöillä. ja lastensuojelun yksiköille on kessa toiminnassa nimetty vähintään kaksi ekotukihenkilöä. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Sosiaalipalvelujärjestelmän toimivuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen 2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen ja palveluiden koordinoinnin kehittäminen erityisesti lasten ja nuorten palveluissa 3. Työllisyyspalvelujen kehittäminen ja tehostaminen kuntakokeilun avulla sekä kehittämällä työvoiman palvelukeskuksen toimintaa 4. Maahanmuuttajien palvelujen tehostaminen yhdessä naapurikuntien sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollolle asetettuihin tuottavuus- ja vaikuttavuusvaatimuksiin vastaaminen 6. Palvelurakenteiden kehittäminen sekä Hyvinvointipuiston valmisteluprosessiin osallistuminen. Talousarvio Sosiaalihuollon toiminnoissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia talousarviovuonna. Toiminnan painopistealueet on esitetty edellä ja kaikilla tehtäväalueilla jatketaan toiminnallista ja sisällöllistä kehittämistä. Vakinaisen henkilöstön määrä pysyy ennallaan ja hankehenkilöstönmäärä vähenee. Yleinen talous- ja työllisyystilanne on riski, joka aiheuttaa menopaineita vastuualueelle. Taloussuunnitelma 2014-2016 Sosiaalihuollon tehtävissä ei ole vahvistettuja muutoksia. Useita lainsäädäntöhankkeita on vireillä ja ne tulevat vaikuttamaan toimintaan suunnitelmakaudella. Esitysten voi ennakoida lisäävän kuntien velvoitteita ja asiakkaiden oikeuksia. Suurin muutos tulee olemaan vuodelle 2015 suunniteltu pitkäaikaistyöttömien palvelujen siirto kuntien vastuulle. Kustannusten korvaamisesta ei ole päätöksiä. Talous- ja velkaneuvonnan siirtäminen valtiolle on suunnitelmissa, mikä merkitsisi 2 henkilötyövuoden vähennystä. Riskianalyysi • • • • • Työllisyystilanne ei parane, mikä lisää maksuja työttömyyden kustannuksiin sekä toimeentulotukimenoja huolimatta lisätyistä toimenpiteistä erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Taantuva talous ja kustannustason nousu, joka näkyy kansalaisten taloudellisten ongelmien lisääntymisenä ja lisää painetta toimeentulotukeen sekä talous- ja velkaneuvontaan. Lastensuojelutarpeen kasvu ja sijaishuollon tarve, jota ei voida hillitä Henkilöstön saatavuus ja jaksaminen, millä on oleellinen vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä sosiaalitakuun mukaisten määräaikojen toteutumiseen. Valtion tehtävien siirrot kunnille tai kuntien velvoitteiden lisääminen ilman asianmukaisia korvauksia. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa • • • • • Käynnistetään päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan selvitys sekä suunnittelu tulevasta palvelurakenteesta Sijaishuollon perhehoitopainotteisuuden lisääminen kehittämällä nuorten perhehoitoa sekä lyhytaikaista perhehoitoa. Lasten ja nuorten laitospalvelujen ostoa vähennetään Vahvistetaan lastensuojelussa avohuoltoa edelleen (mm. intensiiviperhetyö ja perhehoito, ryhmätoiminnat asiakkaille, uudet menetelmät työssä) Lisätään edelleen joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa oman vastuualueen sisällä 102 Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Hallinto Tietohallintokoordinaattori siirtyy tietohallintoyksikköön 1.1.2014. Menot muodostuvat vastuualueen yhteisistä käyttömenoista, sekä vastuualueen ICT-kustannuksista. ICT-käyttömenot ovat 160 150 euroa ja investoinnit 10 000 euroa. Työllisyyspalvelut 1.1.2014 osaksi työllisyyspalveluja siirretään työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta ja henkilöstö. Työvoiman palvelukeskuksen johtaja on suoraan sosiaalijohtajan alainen. Väylän toimintaa kehitetään vuoden aikana uuden ohjausmallin mukaisesti sekä panostaen kykyyn vastata seudullisiin palvelutarpeisiin. Työllisyyspalveluissa toimii edelleen työllissyyspalvelupäällikkö, jonka keskeisenä tehtävänä on koordinoida kaupungin työllisyyteen liittyviä toimia sekä yhteistyötä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työllisyyspalvelujen budjetin suurin osa koostuu ostopalvelusopimuksiin perustuvasta toiminnasta: aikuisten ja nuorten työpajat sekä kuntouttava työtoiminta. Palkkatukityöllistämiseen käytettävä määräraha pysyy vuoden 2013 tasolla, mutta tulossa olevien lakimuutosten ansiosta sillä voidaan lähes kaksinkertaistaa tukityöllistämisen määrä. Noin puolet budjetista käytetään Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kattamiseen ja tavoitteena on osuuden selvä pienentäminen. Työllistämisen painopistealueena ovat Kelan-listalla olevat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Yhdistysten kuntalisällä tuetaan edelleen kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu (2012-2015) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Hankkeessa toimii kaikkiaan kahdeksan työntekijää, joista viisi Kotkan työntekijöinä. Sosiaalityön palvelualue Sosiaalityöllä turvataan lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset ja vahvistetaan ihmisten toimintakykyä ja vastuullisuutta. Palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: Sosiaalityö- ja ohjaus, Lastensuojelu, Sosiaalipäivystys ja kriisityö, Lastenvalvonta, Lapsiperhetyö, Nuorisoryhmä, Perhehoito ja Laitoshoito. Lisäksi menoihin sisältyvät toimeentulotuen kustannukset. Ns. sosiaalitakuun toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä. Kasvatetaan asiakastyön osuutta kokonaistyöajasta erityisesti sähköisten palvelujen avulla. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työnjakoa ja tehtävärakennetta kehitetään (sijaishuollon toimisto, lastensuojelu, aikuissosiaalityö). Sosiaalitoimistojen yhteistyötä kehitetään ja mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan. Effica-asiakastietojärjestelmän käyttöä laajennetaan sijaishuoltoon ja nuorisoryhmään sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Selvitetään asiakkaan kokemus palvelun laadusta jalkautumalla asiakkaiden pariin (esim. Kumppanuustalo, Korttelikodit). Lastensuojelu ja sijaishuolto Vahvistetaan avohuoltoa edelleen (mm. intensiiviperhetyö ja perhehoito, ryhmätoiminnat asiakkaille sekä uudet menetelmät työssä). Pyritään lisäämään nuorten tukiasumista. Kotiin tehtävää perhetyötä ja muuta yhteistyötä kehitetään Vatupassin kanssa. Lyhytaikaisen perhehoidon ja nuorten perhehoidon kehittämisellä laitospalvelujen ostoa vähennetään - erityisesti Kotkan ulkopuolisen kaikkein vaativimman palvelun kohdalla. 103 Sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävät määritellään uudelleen. Lisätään entisestään joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa (esim. perustettu työryhmä kehittämään sijaishuollon palvelua lapsen tarpeita entistäkin enemmän vastaavaksi). Sijaisten käyttöä vähennetään vakiinnuttamalla lasten ja nuorten vastaanottoyksiköiden yhdistäminen kesäaikana kuukaudeksi. Vammaistyön palvelualue Vammaistyön palvelualueen tavoitteena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen oikea-aikaisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden ja tukitoimien avulla, uusinta tietämystä ja seutuyhteistyötä hyödyntäen. Palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin: Avohuollon tukipalvelut, Asumispalvelut, Laitoshoito Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010─2015. Sekä kehitysvammaisten että vaikeavammaisten asumispalveluiden osalta toteutetaan yhdessä Carean kanssa pitkäaikaisen laitoshoidon lopettamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Syksyllä 2013 avataan uusi 15-paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö, jonka asukkaista lähes kaikki siirtyvät laitoshoidosta asumispalveluihin. Muutos merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen vähenemistä. Vuosina 2013-14 suunnitellaan yhdessä Carean kanssa toimintamallit, joilla Kotkaan sijoittuvien asumisyksiköiden asukkaiden tarvitsemat erityispalvelut järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät asumispalveluissa jatkavat nousua, koska toisaalta kehitysvammaiset tulevat entistä nuorempina palvelujen piiriin, toisaalta palvelujen piiriin tulee uusia asiakkaita ikääntyneiden vanhempien luota. Päivätoimintaan, työtoimintaan ja tuettuun työhön osallistuvien asiakkaiden määrä pysyy ennallaan. Avotyön osuus lisääntyy. Palvelut on kilpailutettu syksyllä 2013. Omaishoidossa asiakasmäärät ovat lisääntyvät edelleen. Kulujen karsimiseksi pyritään järjestämään omaishoidon vapaita entistä enemmän perhehoitona ja ryhmälomituksena. Vaikeavammaisille ostetaan asumispalveluja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia selvitetään. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Kaakkois-Suomen alueella on valmisteltu yhteinen ohjeisto henkilökohtaisen avun palveluseteliin. Palveluseteli saadaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on noussut jatkuvasti. Kustannusten hillitseminen on erittäin vaikeaa, koska asiakkailla on subjektiivinen oikeus palveluun ja taksimatkojen hinnat nousevat vuosittain. Asiakasmaksutulot tulevat vähenemään lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä. 104 Maahanmuuttajatyön palvelualue Maahanmuuttajatyötä kehitetään uudistettujen suunnitelmien ja uudistuneen lainsäädännön mukaisesti. Samalla huomioidaan kotoutumisen kahdensuuntaisuus eli kehitetään myös palveluja vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin. Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ja toimintaa toteutetaan sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Jatketaan ja kehitetään nuorten, oppivelvollisuusiän ylittäneiden peruskoulun päästötodistuksen saamisen mahdollistavaa koulutusta ja vakinaistetaan toiminta. Kehitellään myös muita nuorten kotoutumista edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamuotoja. Ollaan mukana luomassa ja kehittämässä uudenlaisia kotoutumisen toimintamalleja niin paikallisesti kuin seudullisestikin. Lisäksi jatketaan panostusta kotoutumiskoulutukseen edellisen vuoden tavoin. Näin arvioidaan yhdessä työhallinnon ja muiden toimijoiden (3 sektori) järjestämien kotoutumistoimenpiteiden kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Pakolaisten vastaanoton palveluissa panostetaan kotoutumissuunnitelmien kehittämiseen ottamalla huomioon alkukartoituksessa esiin nousseet asiakkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat entistä paremmin koko perheen kotoutumisen näkökulmasta. Samalla kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen erilaisiin paikallisiin toimintoihin. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa huomioidaan erityispalvelujen ja muiden palveluntuottajien resurssit sekä asuntotilanne. Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen sekä toiminnan laajentamiseen tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimusta Kouvolan kanssa jatketaan ja aloitetaan vastaavat neuvottelut muiden ympäristön kuntien kanssa. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen palvelut Koivulan ryhmäkoti ja vastaanottokeskuksen Sammonkadun toimipiste jatkavat toimintaansa normaalisti. Sammonkadun kiinteistön huono kunto johtaa siihen, että toiminta tullaan siirtämään suunnitelmallisesti hajautettuun asumiseen 1-2 vuoden sisällä. 105 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Väestötiedot, kohderyhmä 0-17 -vuotiaat asukkaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut, 0-20 -vuotiaat lapset (31.12.) Suoritetavoitteet, asiakkaat/ v Sosiaalityön asiakkaat - Lastensuojeluasiakkaat - Toimeentulotukiruokakunnat - Päihdehuollon asiakkaat - Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat - Lapsiperhetyön asiakkaat - Nuorisoryhmä ex. Erityisperhetyö - Perhehoito - Laitoshoito (oma) - Kodin ulkopuolinen hoito/ laitosmainen (ostetut) Vammaistyön asiakkaat Maahanmuuttotyön asiakkaat maahanmuuttotoimiston asiakkaat pakolaisten erityispalveluasiakkaat Vastaanottokeskuspaikat Vaikuttavuus Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17 -vuotiaasta väestöstä, % Pitkäaikaistyöttömien määrä (31.12.) Taloudellisuus/tehokkuus Sosiaalihuollon kustannukset €/asukas Toimeentulotuen kustannukset €/ruokakunnat, jotka saavat tukea Lasten ja nuorten perhehoito, €/vuorokausi Lasten ja nuorten laitoshoito €/vuorokausi Oma toiminta Ostopalvelut Työllisyydenhoidon kustannukset €/asukas Voimavarat Vakanssit /HTV2 Tuloslaskelma Sosiaalihuollon vastuualue TP2012 TA2013 TAE 2014 9861 133 145 135 164 1 000 4 150 2 200 300 140 290 125 80 35 1 900 1 050 320 164 1 000 4 350 2 150 500 130 300 130 80 32 1 940 330 164 1,3 1,5 882 850 800 996 2 702 61 972 2 942 53 1 033 2 991 45 343 218 144 272 193 126 278 254 127 237,2 235,6 233,2 1 062 4 462 2 039 235 99 267 97 60 69 1910 - 1,3 106 LIIKUNTALAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Liikuntalautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää liikuntapalveluita Kotkassa. Lautakunta vastaa liikuntapalveluiden kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Erityistehtävänä on kehittää liikuntapalveluiden toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä kaupungin muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tuloslaskelma 107 LIIKUNTAYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntapalveluista luoden edellytyksiä kotkalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntayksikkö edistää toiminnallaan myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa suunnittelemalla ja rakennuttamalla laadukkaita ihmisten liikkumiseen/liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja tiloja ja alueita. Liikuntayksikkö luo edellytyksiä sekä omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittymiselle että järjestää terveyttä edistävää liikuntatoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit €/käynti nettokustannus Tavoitetaso 2014 4,20 € Lisäksi liikuntalautakunnan valtuustoon nähden sidotut tavoitteet ovat yhteneväisesti liikuntayksikköä liikuntalautakuntaan sitovia. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Selvitys liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden toimintamallista sekä rahoituspohjan laajentamisesta. Liikuntapalveluiden kustannusvastaavuuden tehostaminen (kalliit ylläpitokustannukset = taksat ja vuokrat vastaamaan paremmin ylläpitokustannuksia). Talousarvio Kotkan kaupungin taloustilanne edellyttää toimintavuoden 2013 tapaan palveluihin liittyvien rakenteellisten muutosten edelleen kehittelyä. Liikuntapalveluiden osalta se tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 talousarvion ulkoinen toimintakate supistuu 15,1 % talousarviovuoden 2012 tilinpäätöksestä. Liikuntapalveluiden osalta suurin kustannuksia nostava vaikutus kohdistuu toimintaedellytysten ylläpitoon ja siellä erityisesti kiinteistöihin (liikuntahallit). Liikuntakiinteistöjä tulee tulevaisuudessa tarkastella merkittävien kiinteistöjen osalta seudullisena kokonaisuutena. Tätä kuntarajat ylittävää palvelujen kehittelyä tarvitaan poistamaan esim. päällekkäisinvestoinnit sekä tehostamaan nykyisten tilojen läpivuotista käyttöä ja pyrkiä etsimään toteutettavia vaihtoehtoja kiinteistöihin kohdistuvien kustannusrakenteiden uusimiseksi esim. kehittelemällä toimintamallia urheiluseurojen yhteistyön tiivistämisestä ja liikuntakiinteistöjen rahoituspohjan laajentamisesta. Taloussuunnitelma 2014-2016 Seudullisesti merkittävimpien liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden kehittämisselvitys toteutetaan. Selvitystyöllä haetaan taloudellisesti kestävää ratkaisua liikuntakiinteistöihin kohdistuvien kustannusten hillitsemiseksi ja käyttäjien aiheuttamisperiaatteen korostamiseksi. Terveysliikuntapalveluiden ydinosaamisen kehittäminen terveyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä erityisesti mm. terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kanssa. Riskianalyysi - Kiinteistökustannusten jatkuva kasvu vaarantaa liikuntapalveluiden tuottamisen. 108 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - - tilojen varausperiaatteita muutetaan siten, että sillä lisätään taksojen ja tilavuokrien tulokertymää. kehitetään järjestöavustusten jakoperusteita siten, että se tukee paremmin niitä järjestötoimintoja joiden käyttökustannuksiin taksat ja vuokrat julkisten tilojen käytöstä eniten vaikuttavat. toteutetaan toimintavuonna valmistuvan liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden kehittämistoimenpide-esitykset taloudellisesti kestävät omistamiseen ja palveluiden toteuttamiseen liittyvät ratkaisumallit. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet Uimahallikäynnit Sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit) Koulusalien käyttäjät Terveys- ja soveltava liikunta (käyntiä) Tehokkuus/Taloudellisuus Liikuntapalveluiden kustannukset €/asukas/v. Käyttökustannus €/käynti Käyttökustannus €/käynti: uimahallit Käyttökustannus €/käynti: jäähallit Käyttökustannus €/käynti: muut hallit Käyttökustannus €/käynti: kentät ja ulkoliikunta Toiminnan laajuus Hoidettavia latuja km Hoidettavia luistinratoja kpl/ha Hoidettavat kentät kpl Ruohokentät kpl/ha Tekonurmikentät kpl Lähiliikuntapaikat Hiekkakentät kpl/ha Kuntoradat, ladut kpl/km . TP2011 TP2012 TA2013 TA2014 310 333 292 044 706 165 730 732 58 809 68 959 11 375 11 328 320 000 720 000 70 000 15 000 330 000 730 000 70 000 15 000 3,75 3,85 4,00 100 19/6 28 6/3, 75 2 9 16/4 9/32 100 19 /6 28 6/3,75 4 10 16 /5 9 /32 100 19 /6 28 6/3,75 4 10 16 /5 9 /32 118,11 4,20 6,41 7,51 5,06 1,04 100 19 /6 28 6/3,75 4 10 16 /5 9 /32 109 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon, opetustoimen ja hyvinvointineuvolan vastuualueet sekä nuorisotyön yksikkö. Tuloslaskelma 110 OPETUSTOIMEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Perusopetus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä perheiden kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta ja jatko-opintojen perusta. Lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, joka kykenee toimimaan kansainvälistyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa ja jolla on valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lukiot antavat laaja-alaisen yleissivistyksen sekä valmentavat ja antavat kelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Kotkan opisto järjestää laadukasta aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta ja ammatillista lisäkoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta on kaikille avointa ja omaehtoisuuteen perustuvaa. Opisto pyrkii pitämään opiskelukustannukset kohtuullisina tavoittaakseen mahdollisimman suuren osan kotkalaisista. Lisäksi opisto järjestää yrityksille ja yhteisöille maksullista koulutusta ja ohjelmapalveluja. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Arviointikyselyt oppilaille ja jälähtöisiä huoltajille (asteikko 1-5) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Lähikoulussa opiskelevien erityisopetuspäätöksen saaneiden lasten osuus kaikista erityisopetuspäätöksen saaneista oppilaista Oppilashuoltotyö on monipuolista ja säännöllistä. KiVa-koulun mukainen toiminta kouluissa. Tavoitetaso 2014 Keskiarvo vähintään 3 Suurempi kuin vuonna 2013 Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kerran kuussa. Koulunuorisotyö ja koulupsyykkarit toimivat kouluissa. Toimintaohjelma aktiivisessa käytössä kaikissa peruskouluissa. Toiminta laajenee. Koulupäivän liikunnallistaminen. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Kotkan opiston yleisötilaisuudet omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Tavoitetaso 2014 3 avointa ja 2 maksullista tilaisuutta 111 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö toteutuu vahvistuu strategioiden kautta -mielenterveys- ja päihdestrategia -terveysliikuntastrategia -tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Rehtoreilla johtamiskoulutus mitoitettu, esimiestyö on laaKotkan opistolla suunnittelijadukasta opettajat Kehityskeskustelut pidetään kaupungin ohjelman mukaisesti Kaupungin toiminta on avointa Kouluja koskevia yhteisiä toija oikeudenmukaista mintamalleja on kuvattu ja koottu koulujen tueksi sähköiseen ympäristöön. Tavoitetaso 2014 Strategioiden mukainen toiminta etenee. Tavoitetaso 2014 85% 5 hlö 100% Kuvattujen toimintamallien määrä kasvaa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Luontokoulu Haili tavoittaa lä2200 lasta käy Hailissa turvallisuus huomioidaan kaihes puolet perusopetuksen opkessa toiminnassa pilaista Ympäristölukion toiminta on Kestävän kehityksen sertifiauditoitu kaatti Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Opetustoimessa on otettu käyttöön uudet sähköiset oppilashallinto-ohjelmat. Peruskouluissa ja lukiossa ohjelma mahdollistaa monipuolisemman koulun ja kodin välisen sähköisen yhteydenpidon. Peruskoulujen ja lukioiden käyttämän sähköisen oppimisympäristön uudistuminen vaikuttaa opetuksen käytäntöihin. - Johtoryhmätyöskentely vakiintuu opetustoimen hallinnossa - Peruskouluissa ja lukioissa toteutetaan alueellisen TVT-strategian mukaista toimintaa - Oppilashuollon erityisenä painopisteenä on kiusaamisen vastainen toiminta - Kirjaston kanssa laaditaan yhteinen koulujen ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelma Talousarvio Jäppilän ja Tiutisen koulut lakkaavat syyslukukauden alusta. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen suunnitelmien toteuttaminen Karhulassa edellyttää Karhulan alueen koulutilojen tarveselvitystä. Talousarvion ulkopuolisella tasa-arvorahalla ja opetusryhmäkoon pienentämisen rahan avulla on voitu palkata 28 opettajaa ja 22 ohjaajaa sekä 2 koulupsyykkaria ja 2 koulunuorisotyöntekijää. 3-6 luokkien oppilaiden opetuksessa on siirrytty minimituntimäärään. 112 Taloussuunnitelma 2014-2016 - perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmien perusteiden uudistuminen - lukioiden opiskelijoiden tuen määrä kasvaa lakimuutoksen myötä - sähköisten oppimateriaalien yleistyminen ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset - opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilaiden mielenterveyden vaaliminen ennaltaehkäisevästi toteutuu koulupsyykkaritoiminnan vahvistamana - Itä-Suomen koulu aloittaa osana Kotkan palveluverkkoa ja varmistaa kielivalikoiman monipuolistumista - Englanninkielisen perusopetuksen käynnistäminen palvelustrategian mukaisesti Riskianalyysi - Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukanaan tuomat lisävelvoitteet. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua rekrytointia terävöittämällä sekä huolellisella suunnittelulla. - Oppivelvollisuuden pitenemisen mukanaan tuomat mahdolliset velvoitteet. - Koulutuksellisen tasa-arvorahoituksen sekä opetusryhmäkoon pienentämisen rahoituksen saamisen epävarmuus, vaikka suurtyöttömyys sekä maahanmuuttajien määrä ei ole pienentynyt. Riski on mahdollinen ja siihen voidaan varautua työn suunnittelulla. - Koulunkäynnin ohjaajien tarpeen ennustaminen on vaikeaa. Riski on todellinen. - Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet eivät ole mahdollisia, jos koulujen remontit eivät käynnisty tai valmistu. Riski on todennäköinen ja siihen voidaan varautua varaamalla riittävästi väistötiloja ja työn ennakkosuunnittelulla. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Opetusryhmien määrien ja ryhmäkokojen huolellinen tarkastelu. taloudellisin ja pedagogisein perustein - Eri alojen opettajien sijoittuminen eri kouluille niin, että opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. 113 Mittarit ja tunnusluvut PERUSOPETUS Tunnusluvut Opetustunnit yht., (sis erit.op) -joista lähiopetustunteja -erityisopetuksen tunnit Resurssiopetustunnit (OKM:n rahoitus) Koulujen lukumäärä Oppilasmäärä, josta *)(tilasto 20.9.) - tehostetun tuen oppilaita -erityisoppilaita, josta - lähikoulujen oppilaita -maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joista - valmistavalla luokalla Kuljetettavat oppilaat omissa kouluissa, joista -erilliskuljetuksessa Kotka sv. samskolankin kulj. kotkalaiset oppilaat Laatu Keskimääräinen ryhmäkoko Tehokkuus / Taloudellisuus Perusopetuksen kustannukset eur/oppilas Opetuskustannukset eur/oppilas Kouluruokailu eur/oppilas Kotikuntakorvauksen perusosa Oppikirjat ja materiaalit eur/oppilas Henkilöstö HTV2 Opettajat (ei sisällä ylitunteja) Koulunkäynnin ohjaajat /luokkatyö Koulunkäynnin ohjaajat /IP-toiminta+lomahoito Koulusihteerit *) esiopetusoppilaat eivät sisälly lukuihin **) koulun alku TP2012 315 192 305 820 54 530 TA2013 309 500 300 100 54 100 22 4 885 334 424 461 45 579 275 - 19 **4 913 **220 **466 **150 **461 **45 530 250 - TA2014 304 500 295 000 38 500 25 500 19 **4 825 **300 **460 **170 **505 **44 554 271 57 - 21 21 7 994 4 228 604 5 775 151 8 068 4 042 624 5 968 137 8 346 4 178 636 140 328,5 62,3 16,5 5,5 114 LUKIOKOULUTUS Mittarit ja tunnusluvut Opetustunnit yhteensä, joista -lähi- ja verkko-opetustunteja Koulujen lukumäärä Päivälukioiden opiskelijat Aikuislukion opiskelijoita, lukio peruskoulu Aineopiskelijoita aikuislukiossa, lukio peruskoulu Ammattilukion opiskelijat Laatu Lukion oppimäärän 3 v:ssa suorittaneet. % Taloudellisuus / Tehokkuus Lukiokoulutuksen kustannukset eur/opiskelija (pl. ammattilukio ja aikuislukio) Opetuskustannukset eur/opiskelija Kouluruokailu eur/opiskelija Valtionosuuden yksikköhinta -yli 18 vuotiaat TP2012 58 163 45 503 2 930 72 18 78 28 142 TA2013 57 300 45 800 2 940 75 18 80 103 141 TA2014 55 000 43 500 2 902 86 21 90 100 131 - 80 80 5 962 5 759 6 041 3 991 449 6 179 3 584 3 627 459 6 179 3 584 3 789 497 6 188 3 589 Henkilöstö HTV2 Opettajat Koulusihteerit KOTKAN OPISTO Mittarit ja tunnusluvut Opetustunnit yhteensä Myyntipalvelun tunnit (sisältyy edelliseen) Kurssien määrä Opiskelijamäärä (hlö) 61 1,7 TP2012 TA2013 TA2014 20 187 338 642 6 084 18 000 250 - 18 000 250 620 6 150 Osallistujamäärä (osallistujia yhteensä ryhmissä) Keskimääräinen kurssikoko 7 831 12,2 - 7 950 12,8 Taloudellisuus/tehokkuus euroa/opetustunti (toimintakate) 84,62 89,48 87,66 Henkilöstö HTV2 Opettajat (päätoimiset) Muu henkilöstö 10,2 2,8 115 PÄIVÄHOIDON JA VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Päivähoitopalvelut tarjoavat monipuolista ja laadukasta varhaiskasvatusta lapsen ja perheiden tarpeet huomioiden. Toiminnan perustana on yhdessä vanhempien kanssa luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö , jossa lapsella on mahdollisuus yksikölliseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen leikin avulla. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Subjektiivinen päivähoito-oikeus jälähtöisiä toteutuu Laadunarviointi asiakasarviointina Ennaltaehkäisevä toiminta on Ennaltaehkäisevät monialaiset aktiivista ja omavastuuta vahperuspalvelut toimivat vistavaa Osallisuus varhaisen tuen palveluissa todentuu Varhaiskerityiskasvatuksen toteuttaminen Sähköisten palveluiden määrä ja käyttö 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Päivähoidon rakennusten moniomaleimainen kaupunki, jossa puolisuus ja hyvä kunto tapahtuu Varhaiskasvatus palveluiden monipuolisuus ja sisältö Toimiva elinkeinopolitiikka Yksityisten palvelujen säilyttätukee yrityksiä ja lisää työlliminen syyttä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö toteutuu vahvistuu eri hankkeissa -turvallisuustyö etenee, -mielenterveys- ja päihdestrategia - terveysliikuntastrategia Varhaiskasvatuksen seutuyhteistyö Tavoitetaso 2014 100 % 4,2/5 Päivähoidon osallistuminen ja yhteistyö toimii 7 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa Tarjolla olevat sähköiset palvelut käytössä 85 % Tavoitetaso 2014 Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat Vasu-suunnitelman toteutuminen 100 % Säilyy nykyisellä tasolla Tavoitetaso 2014 Osallistuminen seutuyhteistyöhön Yhteiset kokoukset vähintään 2 krt/vuodessa 116 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Henkilöstön koulutus toteutuu mitoitettu, esimiestyö on laakoulutussuunnitelman mukaan dukasta Kaikki esimiehet osallistuneet tai aloittamassa esimiesvalmennuksen Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2014 100 % 95 % Oikea henkilöstömitoitus yksiköissä Päivähoitoyksiköiden tavoite täyttöasteessa 100 % Käyttöastetavoite 85 % Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen. Henkilöstön ja asiakkaiden riittävä kuuleminen. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Tiedotussuunitelma tehty ja toiminnassa Arviointikriteerit/mittarit Hoitopaikan kustannukset eri tuotteissa Palvelujen käytön tehokkuus Tavoitetaso 2014 2013 tasoa Täyttöaste 100 % 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Päiväkotien ja esiopetusyksi100 % turvallisuus huomioidaan kaiköiden tilojen turvallisuus kessa toiminnassa Kestävän kehityksen toimintaohjelmat laadittu yksiköissä 100 % Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - tuotteistamisen sovittaminen koko palvelutuotantoon - varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen lisäämällä erityisopettajien työpanosta ja toimimalla yhteistyössä varhaisen tuen palvelujen kanssa - uuden esiopetussuunnitelman päivittäminen ja jalkauttaminen sekä esiopetuksen tiivis yhteistyö perusopetuksen kanssa - päivähoitolaskutuksen muutoksiin valmistautuminen (toimintaprosessit, tietojärjestelmä) Talousarvio - henkilöstön kokonaismäärä vähenee talouden tasapainotusohjelman mukaan (- 5,5 HTV) - määräaikaisia tehtäviä muutetaan vakituisiksi 1.8.2014 lukien 4 kpl - jo käytössä olleet perhepäivähoitajan vakanssit muutetaan lastenhoitajan vakansseiksi - investointi tietojärjestelmän täydentämiseen 30.000 €, päivähoidon kirjausprosessien mobilisointi Taloussuunnitelma 2014-2016 Uuden Kotkansaaren päiväkodin suunnittelu ja rakentamisen aloitus vuonna 2014. Päivähoitoyksiköiden hallinnollista rakennetta muutetaan suuremmiksi yksiköiksi mahdollisuuksien mukaan perusopetuksen oppilaaksiottoalueita seuraten. Päiväkotien johtajien määrä vähenee -2 (eläköitymiset). Päivähoidon tukipalvelujen toimintasuunnitelman valmistuttua arvioidaan laitosapulaisten sijoittuminen ja tarvittava työpanos päiväkodeittain. 117 Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään. Vastuualueelle laaditaan tiedotussuunnitelma. Riskianalyysi - Muutokset päivähoito-oikeudessa ja kotihoidontuessa Lainsäädännön muutokset voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua, johon talousarviossa ei ole varauduttu. Riskin toteutuessa on valmisteltava rakenteellisia muutoksia ja varauduttava kustannusten nousuun. - Päiväkotirakennusten kuntoon liittyvät riskit Riskejä ennaltaehkäistään puuttumalla epäkohtiin nopeasti ja pyrkimällä hyvään käytännön yhteistyöhön tilapalvelun kanssa - Muutokset perheiden hyvinvoinnissa ja työllisyydessä Varaudutaan joustavalla palvelurakenteella, henkilöstön ammattitaidon vahvistamisella sekä osallisuudella vatupassin toimintaan - Yksityisen palvelutuotannon epävarmuus ja riskit yritystoiminnassa Riskin muodostaa se, että kaikkia tämänhetkisiä yksityisiä palveluja tarvitaan määrällisesti lainsäädännön velvoitteen toteutumiseksi. Hyvällä yhteistyöllä ja toiminnan valvonnalla pyritään pitämään yksityiset palvelut olemassa olevana vaihtoehtona asiakkaille. - Tuntiperusteiseen laskutukseen siirtyminen Muodostaa riskin, mikäli tietojärjestelmä ja sen käytön hallinta ei seuraa käytännön vaatimuksia. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - tehokkuuden lisääminen SBP suoriteperusteiden budjetointimallin avulla toimintayksiköiden optimaalinen täyttö ( täyttöaste 100 %) henkilöstön työpanoksen tehokas ja joustava käyttö sairauspoissaolojen alenema ( -1 pv /hlö vuodessa) 118 Tunnusluvut Kohderyhmä: 0-6 -vuotiaat *käytetty 31.12 201 tietoa Palveluiden piirissä olevat lapset *ei kotihoidon tukea Päiväkodit, oma toiminta Alle 3-vuotiaat 3-5 -vuotiaat Esiopetukseen osallistuvat Esiopetus ja päivähoito (molemmat palvelut yhdellä lapsella) Kerhotoiminta Avoin varhaiskasvatus TP2012 3 623 TA2013 3 623 TA2014 3 623 2 287 2 222 2 263 352 955 459 341 962 438 340 997 461 316 370 360 68 125 68 125 74 139 52 52 67 38 55 41 130 141 228 160 ’asiakkaita keskimäärin Kunnallinen perhepäivähoito Alle 3-vuotiaat perhepäivähoidossa yli 3-vuotiaat perhepäivähoidossa Vuorohoitoa tarvitsevat lapset Erityistä tukea tarvitsevat lapset Monikulttuuriset lapset Palveluseteli, yksityinen päivähoito Alle 3-vuotiaat päiväkotihoito Yli 3-vuotiaat päiväkotihoito 0-6 vuotiaat yksityinen perhepäivähoito 86 251 12 64 230 14 61 221 15 Hoitotuet / Kela Kotihoidontuki/lapsia Yksityisen hoidon tuki/lapsia Osittainen hoitoraha/lapsia 826 11 62 826 11 58 906 4 58 100 85 100 85 Taloudellisuus/tehokkuus Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kustannukset / 0-6 -vuotiaat Täyttöaste % Käyttöaste % Alle 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi) Yli 3-vuotiaan päiväkotihoito (euroa/lapsi) Perhepäivähoito (euroa/lapsi) Henkilöstö HTV2 79,7 14 704 10 705 10 352 391,6 119 HYVINVOINTINEUVOLAN VASTUUALUE Toiminta-ajatus Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut laadukkaita ja käyttä- Laajat terveystarkastukset tajälähtöisiä voittavat kaikki lapset, nuoret ja perheet. Vatupassin kautta avun saanti Penen jonot <2 kk Puheterapian arviointi <3kk Toimintaterapian jonot Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Ennaltaehkäisevät peruspalvelut toimivat Lapsiperheiden palvelut vahvistuvat sekä monialainen yhteistyö ja sen koordinointi toimii. Lasten nuorten ja perheiden osallisuus. Sähköisten palveluiden määrä ja käyttö 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Tarkoituksenmukaiset ja toimiomaleimainen kaupunki, jossa vat tilat palveluille. tapahtuu Vatupassin tilat valmistuvat 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö mm. eri vahvistuu hankkeiden kautta Luodaan yhteiset linjaukset: -turvallisuustyölle -mielenterveys- ja päihdetyölle - terveysliikuntaan, - terveydenedistämiselle, - seurannalle Tavoitetaso 2014 100% <2 vko <2 kk <3 kk jonot saadaan purettua (nyt lähes vuoden jono) Terveystarkastukset toteutuvat sisällöllisesti sovitusti. Vatupassitoiminta (monialainen yhteistyö) on käynnistynyt ja perhetyö on vahvistunut. Kasva-Kotkassa työryhmän ja Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimivat. Asukastapaamiset /asiakkaiden kuulemiset toteutuvat. Ajantasainen verkkosivusto - lomakkeet saatavissa sähköisesti Tavoitetaso 2014 Suunnitellut toimenpiteet toteutuneet Tavoitetaso 2014 Osallistutaan ja vaikutetaan yhteistyöhön. 120 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Mitoitusten mukainen ja kelpoimitoitettu, esimiestyö on laasuusehdot täyttävä henkilöstö dukasta Lähiesimiestyö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Arviointikriteerit/mittarit Käynti/terveydenhoitajalla: Äitiys- ja lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perheneuvola/suorite(45´) Puheterapia Toimintaterapia (1½ -2t) Tavoitetaso 2014 Virat ja toimet täytetty 100% Työnohjaus ja koulutuksen tuki esimiehille Henkilöstötilaisuudet toteutuvat. Tiedotussuunnitelman laadinta ja käytännön toteutus. Tavoitetaso 2014 Palveluiden yksikköhinnat eivät nouse. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Yksiköiden toiminta turvallista. Turvallisuussuunnitelmat laaturvallisuus huomioidaan kaiKestävän kehityksen periaatteet dittu. kessa toiminnassa kaikilla tiedossa. Tukihenkilöt nimetty Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - määräaikaisten ja laajojen terveystarkastusten toteutuminen neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa varhaisen tuen palveluiden toiminnan käynnistäminen ja vaikuttavuuden arviointi Talousarvio Hyvinvointineuvolan toimintaa organisoidaan uudelleen vuoden 2014 alusta seuraavasti: 1) ennaltaehkäisevät ja terveysneuvontapalvelut - neuvolapalvelut - koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 2) varhaisen tuen palvelut - perheneuvolapalvelut - perhetyö - puhe- ja toimintaterapiapalvelut - monialaisesti toteutettava koordinointi- ja kehittämistyö Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskuksen toiminta käynnistyi 1.9.2013, jolloin puhe- ja toimintaterapiayksikkö siirtyi terveydenhuollon alaisuudesta hyvinvointineuvolaan. Hanketyön koordinointi ja nuorisotakuun toteutumisen seurantaan liittyvä yhteistyö kuuluvat Vatupassityöhön. Palveluiden uudelleen järjestäminen siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja tehostaa palveluiden toimivuutta. 121 Taloussuunnitelma 2014-2016 Neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tavataan kaikki lapset, nuoret ja perheet. Laajojen terveystarkastusten toteutuessa on mahdollista löytää tukea tarvitsevat. Vuosien 2014-2016 aikana kehitetään edelleen työmenetelmiä ja vastaanottojen sisältöjä vastaamaan palvelutarvetta, samalla huomioiden lainsäädännölliset vaatimukset. Varhaisen tuen palveluissa luodaan toimintamallit ja rakenteet yhteisesti tehtävälle työlle. Yhteistyötä tehostetaan ja palvelurakenteita tarkastellaan hyvinvointipalveluissa, toisen asteen oppilaitosten ja esim. rannikkopajojen sekä kolmannen sektorin, kuten esim. MLL, kanssa. Tavoitteena on varmistaa lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki, vähentää kustannuksia korjaavassa työssä sekä vähentää huostaanottoja. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto seuraa nuorten tilannetta Kotkassa ja ottaa kantaa puutteisiin. Eläkkeelle jäävät työntekijät vuoden 2014 aikana: 3-4 Riskianalyysi - palvelut eivät muutu, vaan jäävät entiselleen perheet eivät saa tarvitsemaansa varhaista tukea Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vatupassityön tehostaminen ja päällekkäisten toimintojen vähentäminen 122 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Asiakkaat Perhesuunnittelu Äitiysneuvola - synnytyksiä - toteutuneet laajat terveystarkastukset Lastenneuvola - toteutuneet laajat terveystarkastukset Kouluterveydenhuolto - toteutuneet laajat terveystarkastukset Opiskeluterveydenhuolto Perheneuvola - perheet Puhe- ja toimintaterapia Perhetyön asiakkaat -perheet Vatupassin asiakkaat Lääkäreiden käynnit - äitiysneuvola - lastenneuvola - kouluterveydenhuolto - opiskeluterveydenhuolto - perhesuunnittelu - lääkärin vatupassityö / käynnit Taloudellisuus / tehokkuus Äitiys- ja lastenneuvola € / käynti Kouluterveydenhuolto € / käynti Opiskeluterveydenhuolto € / käynti Perheneuvola (suoritehinta) € Puheterapia € Toimintaterapia € (1½-2 t) Henkilöstö HTV2 TP2012 TA2013 TA2014 619 1227 530 700 1 500 520 610 1 300 520 4 606 4 500 4 600 4 791 5 000 5 000 2 657 603 304 142 3 000 550 300 438 208 170 2 700 650 350 450 210 170 1 634 3 960 1 660 178 192 1 900 3 100 1 450 300 300 1 650 3 000 1 700 300 300 77 44 66 131 78 154 55 123 NUORISOTYÖN YKSIKKÖ Toiminta-ajatus Nuorisotyön yksikkö - varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen ja luo edellytyksiä lasten ja nuorten non-formaalille oppimiselle, osallisuudelle ja kansainvälisyydelle - tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen toimintaympäristön - tukee lasten ja nuorten myönteistä kasvua * Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita. * Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa ja laadukkaita festivaalitapahtumia Kotkan seudulla. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut ovat laadukkaita ja Nuorisotalojen palvelujen laatu, käyttäjälähtöisiä 44 kriteriä/asteikko 1-4 Ennaltaehkäisevä toiminta on Osallistumisaktiivisuus % aktiivista ja omavastuuta vahlasten parlamentin täysistunto vistavaa nuorisovaltuuston kokoukset nuorisovaltuuston lautakuntaedustukset 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen ja Lasten ja nuorisokulttuuritapahomaleimainen kaupunki, jossa tumiin osallistuminen / krt / alle tapahtuu 18-v. Toimiva elinkeinopolitiikka Kuntouttavan työtoiminnan tartukee yrityksiä ja lisää työllijoaminen / työpv syyttä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kaupunkirakenne on tiivis ja Karhulan nuorisotilojen toimitoimiva, keskustat eläviä, vuus/valmius asuminen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö Nuorisotyön Svoima-ryhmä ja vahvistuu lastenkulttuurin Kopparyhmä/toiminta 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstö osaava ja oikein Osaamiskartoitus mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupungin toiminta on avointa Tyhy-matriisikysely/asteikko 1-6 ja oikeudenmukaista 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa Arviointikriteerit/mittarit Ulkoisten tulojen osuus ulkoisista menoista Tavoitetaso 2014 Auditoinnin tulos 2,5 80 % 80 % 80 % Tavoitetaso 2014 2 krt / alle 18-v. 200 pv Tavoitetaso 2014 Tilat käytössä 1.7.2014 Seutuyhteistyö jatkuu Tavoitetaso 2014 Yhteisesti hyväksytty 4,5 Tavoitetaso 2014 20 % 124 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Ympäristö, kestävä kehitys ja Leiritoiminnan ympäristö- ja Itsearviointi suoritettu jokaiselturvallisuus huomioidaan kaikestävän kehityksen laatukritee- la leirillä. kessa toiminnassa rit, 1 leirin ulkoisen auditoinnin 10 kpl/asteikko 1-4 tulos 2,5 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - Alueelliset nuorisopalvelut: Karhulan nuorisotilaratkaisut, koulunuorisotyön kehittäminen Lasten ja nuorten osallisuus: lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston uudet kokoonpanot, osallistava budjeointi -kokeilu Lastenkulttuuri: Taikalamppu-toiminnan jatkon turvaaminen, kulttuuripolkutoiminnan kehittäminen koulujen kanssa Kansainvälinen nuorisotoiminta: Nuorisovaihtoryhmä, eurooppalainen vapaaehtoistyöntekijä, UBC 2015 -tapahtuman valmistelu Talousarvio Karhulan nuorisotilaratkaisut tehdään alkuvuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on kiinteistökustannuksissa säästäminen ja määrärahojen suuntaaminen toimintaan. Nuorisokahvila Vessun vuokrasopimus irtisanotaan 1.7.2014 lähtien. Nuorisotalo Mestasta voidaan luopua Otsolassa ja järjestää toiminnot Otsolan koulussa sekä uudessa Karhulan tilassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 100 000 € Karhulan alueen nuorisotilojen peruskorjaukseen. Taloussuunnitelma 2014-2016 Valtioneuvosto on hyväksynyt lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman v:lle 2012 – 2016. Tehtävänä on sen soveltaminen kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa. Kehitetään seudullisia nuorisopalveluita yhteisinä toimintoina. Kansainvälistä toimintaa voimistetaan ja uusia verkostoja kehitetään (EVS, UBC). Kansainvälisen UBC-nuorisotapahtuman 2015 valmistelut alkavat. Kaakonkulman nuorisopalvelujen kehittäminen jatkuu Kotkan hallinnoimana Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa yhteisellä Kaakonkulman Junareissu-hankkeella. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintoja kolmella toiminta-alueella: nuorisotalojen laatutyö, koulunuorisotyö ja kansainvälinen toiminta. Hanketta rahoittavat Uudenmaan ELY-keskus ja 13 kuntaa. Lastenkulttuurin Taikalamppu-verkoston toiminnan jatko ratkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriössä v. 2013 loppuun mennessä. Lastenkulttuuri ja Taikalamppu-verkosto vakiinnuttavat asemansa ja kehittävät toimintoja Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuisen tuen turvin. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa kulttuurituottajan vakanssi. Nuorisotilaverkostoa kehitetään ja tiivistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteena tilojen mahdollisimman monipuolinen yhteiskäyttö. Kulttuuritalo Greippi vaatii peruskorjauksen lähivuosina tai lasten ja nuorisokulttuuriseen toimintaan on osoitettava vastaavia tiloja muualta Kotkansaarella. Riskianalyysi - Ulkoinen rahoitus ei toteudu Nuorisotilaratkaisut heikentävät nuorisopalveluja Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Maksut ja taksat päivitetään1.1.2014 alkaen, tulolisäys 3 % 125 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut alle 29-v. Avustettu nuorisoyhdistys Ohjaustunti Toimitilat, m2 Leirialueet ha/kpl Vaikuttavuus ja palvelukyky Nuorisotilojen kävijöitä Leirialueiden kävijöitä Leirialueiden kesäkäyttöaste Tapahtumaosallistujia - Lasten Meripäivät - Lasten Kulttuuriviikot - Muut Taloudellisuus/tehokkuus Nuorisopalvelut €/alle 29-v. Nuorisopalvelut €/asukas (12.2012) Leirialuepalvelut €/kävijä - Luovi (5 900 kävijää) - Lintukoto(1 700) - Niinlahti (1 150) Nuorisotalotoiminta €/kävijä - Greippi (8 784 kävijää) - Welho (7 095) - Vessu * (5 901) - Mesta * (5928) Henkilöstö HTV2 *Tiloista luovutaan 1.7.2013,korvaavat tilat ei tiedossa TP2012 16 771 32 9 910 2 871 38/5 TA2013 16 700 28 12 000 2871 38/5 TA2014 16 700 28 12 000 2696 36/4 35 434 9 254 78 15 228 6 441 5 558 3 229 52 000 9 000 50 000 9 000 85 85 18 000 7 000 6 000 5 000 18 000 7 000 6 000 5 000 73,30 22,40 76,06 23,15 77,99 23,73 - - 16,36 24,57 5,54 - - 18,55 20,39 20,29 25,01 15,1 LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi 126 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Toiminta-ajatus Kunnallisena liikelaitoksena toimiva Kymenlaakson pelastuslaitos ylläpitää ja edistää Kymenlaakson maakunnan alueella kansalaisten turvallisuutta tuottamalla palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset ensihoidon palvelut. Tehtäviin kuuluu onnettomuusriskeistä tiedottaminen sekä onnettomuustilanteiden ehkäisy. Pelastuslaitos koordinoi onnettomuustilanteissa ja varautumisessa käytettäviä viranomais- ja vapaaehtoisresursseja. Tuloslaskelma 127 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Pystytään pelastamaan ihmiset ja Onnettomuuksien määrä ja niistä omaisuus onnettomuustilanteessa. aiheutuvien vahinkojen määrän lasku. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien käyttö. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Huomioidaan eri ryhmät: päiväkotiikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Väestönsuojelu on organisoitu alueelliseksi. Kuntien johtokeskus- ja lohkojen johtohenkilöstölle ja kunnilla on yhtenäiset valmiussuunnitelmat. Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien, palvelutuotantoon osallistuvien sopimuspalokuntien ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Ydin-ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia. Kuntalaisten saavutettavuus Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitetaso 2014 Onnettomuuksien määrä on 1 % pienempi kuin vuonna 2013. Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta. Poikkeamat alle 1 % ensihoitotehtävistä. Henkilöstö on osaava, motivoitunut Käydään vuosittain tulos- ja kehija halukas kehittämään itseään. tyskeskustelut. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Esimieskoulutukseen hakeutuneita Vuoden aikana tuetaan omasta tuetaan. laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Sopimuspalokuntalaisten toiminta- Toimintakyvyn testaus saadaan kyky. tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Pelastuslaitos huomioi omista- Kustannukset valtakunnallisesjakuntiensa kantokyvyn omassa sa vertailussa. taloussuunnistelussaan. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Tavoitetaso 2014 Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueemme riskikeskittymistä. Ei oteta lainaa. 128 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Paperiteollisuudessa tapahtuvat radikaalit alasajot heijastuvat Kymenlaaksossa hyvin moneen toimialaan. Pelastustoimelle se tuo uusia haasteita, kun tyhjilleen jääneet yhden omistajan hallinnassa olevat tilat otetaan uusiokäyttöön ja tehdasaluetta mahdollisesti turvannut teollisuuspalokunta lopetetaan. Myllykosken alueen pelastustoimen palvelutason turvaaminen on vuoden 2014 kärkihankkeita. Kuntarakenteen muutokset ovat olleet alueellamme Suur-Kouvolan myötä isoja. Kuntarakenne tulee myös jatkossa melko varmasti muuttumaan. Logistiikka, mikä syntyy kemianteollisuudesta, varastoinnista, kemikaalikuljetuksista ja paperiteollisuudesta ovat maakunnan pelastustoimen painopistealueita. Vakaviin liikenneonnettomuuksiin varaudutaan suuren rekkaliikenteen takia, mikä on jälleen kasvussa. Pystyäksemme kilpailemaan kansainvälisten yritysten sijoittamiskilpailussa, tulee myös pelastustoimen palveluiden olla hoidettu hyvin muun infrastruktuurin kanssa. Vaarallisten aineiden riskien tuntemus eri vaiheissa (valmistus, kuljetukset ja varastointi) on merkittävä tehtävä. Vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettua osaamista ja kalustoa tullaan alueellisesti kehittämään. Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen ja etenkin varautuminen suuronnettomuuteen merellä tehdään ympäristöministeriön antamien valmiusvaatimusten mukaiseksi. Muihinkin suuronnettomuuksiin varautuminen tehostuu viiden pelastuslaitoksen yhteistyön myötä, kun yhteinen tilannekeskusverkosto aloittaa vuoden 2014 alusta. Ilmaston lämpenemisestä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyn, tulvien ja metsäpalojen riski arvioidaan kasvavan. Pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ensihoitopalvelua yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin kanssa. Hätätilapotilaan entistäkin nopeampi ja tasokkaampi hoidon aloittaminen ovat hoitotason lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet. Taloussuunnitelma Palvelutarpeiden muutokset ja niihin vaikuttaminen vuosina 2014 - 2016 Kymenlaaksossa pelastustoimi hoidetaan vakinaisten ja sopimuspalokuntien hyvällä ja laadukkaalla yhteistyöllä. Pelastustoimen henkilöstö, paloasemaverkosto ja niihin sijoitettu kalusto on riskianalyysin edellyttämällä tasolla ja palvelutasopäätöksen mukainen. Uusi palvelutasopäätös 2014 - 2017 astuu vuoden 2014 alusta voimaan. Sopimuspalokuntien sopimukset tarkastettiin ja allekirjoitettiin uudet sopimukset kesäkuussa 2011. Uusi sopimuskausi on viisi vuotta 2012 - 2016. Talousarvio Talousarvioon 2014 on laskettu talousarvion laadintaohjeen mukaisesti 2,0 % henkilöstökustannusten nousu, mikä tekee n. 220.000 €. Sopimuspalokuntien toimintakorvauksiin on varattu 2,0 % korotus ja sopimuspalokuntien omistamien paloasemakiinteistöjen vuokrat nousevat sopimuksen mukaan 3,08 %, yhteensä n. 23 000 €. Muilta osin vuoden 2014 talousarvio on tehty 2013 tasolle, mikä tarkoittaa vuonna 2014 toiminnan sopeuttamista taataksemme samat palvelut kuin vuonna 2013. Kuntien pelastustoimen kustannusten nousu 2014 on 0,06 % verrattuna vuoteen 2013. Kouvolan maksuosuuteen v. 2014 lisätään 212.160 € johtuen Kuusankosken paloaseman miehityksen nos- 129 tosta erillisen sopimuksen mukaisesti. Ensihoitosopimus sairaanhoitopiirin kanssa muutti nykyistä järjestelmää niin, että vuoden 2013 alusta alkaen Kotkalta vähennettiin palomiehiä 7 HTV ja Kouvolaan ensihoitoon lisätään vastaava määrä. Tästä järjestelystä Kotkan pelastustoimen maksuosuuteen tulee 215.000 € säästö, sillä yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntien maksuosuutta tulee tarkastaa, jos palvelutasossa tapahtuu olennainen muutos. Ensihoito järjestetään taloudellisesti erilleen pelastustoimesta. Pelastuslaitos rahoitti vuonna 2012 Virojoen uuden paloaseman letkunhuoltojärjestelmän 24.100 € niin, että kunta maksaa sen neljän vuoden aikana takaisin 6.000 €/vuosi. Käyttötalousmenojen loppusumma 18.537.939 € (18.418.849 €). Tästä pelastustoimen osuus on 15.369.446 € (15.311.770 €) ja ensihoidon 3.168.493 € (3.107.079 €). Pelastustoimen menot ovat 75,09 €/asukas (74,73 €), yhteensä 13.623.656 € (13.588.172 €), joka tullaan jakamaan kiinteistövuokria lukuun ottamatta johtokunnan päättämän maksuosuusprosentin suhteessa kunnille. Toimintatuotot ovat yhteensä 19.604.995 € (19.708.469 €) sisältäen investointivarauksen, joka on 816.395 € (1.036.425 €). Toimintatuotot koostuvat kuntien maksuosuuksista 12.998.655 € (12.770.070 €), sairaanhoitopiirin maksamasta ensihoidosta 3.385.493 € (3.320.376 €). Kunnat maksavat pelastuslaitokselle kiinteistövuokria 1.745.790 € (1.723.598 €), joka palautuu kunnille vuokrassa takaisin. Pelastuslaitoksen öljysuojarahaston maksamat korvaukset ja muut tulot ovat 658.662 € (858.000 €). Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritteet Valvontasuunnitelman mukaiset toimenpiteet - omavalvonnan palautus% - erityiskohteiden tarkastukset Pelastustoimen tehtävät kpl Ensihoidon tehtävät kpl Turvallisuusviestinnällä tavoitetut asiakkaat % Tehokkuus/Taloudellisuus/Pelastustoimi €/asukas Toiminnan laajuus Kunnat Voimavarat Henkilöstö, virat ja toimet Sopimuspalokuntia TP2012 TA2013 TA2014 85 1 303 3 931 16 930 22 85 1 300 4 000 17 000 20 85 1 200 3 900 17 000 20 75,68 74,73 75,09 7 7 7 207 36+1 207 36+1 207½ 36+1 130 KYMIJOEN TYÖTERVEYS Toiminta-ajatus Kymijoen Työterveys-liikelaitos tuottaa ja kehittää työnantajien ja yrittäjien tarpeisiin perustuvia työterveyshuollon palveluja moniammatillisesti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toiminta perustuu hyvään kumppanuuteen ja yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa. Visiomme on ”Rohkeasti mukana työhyvinvointia kehittämässä”. Tuloslaskelma 131 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Palvelut ovat laadukkaita ja Conmedicin Asiakastyytyväiasiakaslähtöisiä syyskysely Panostetaan ennaltaehkäisevään työhön Ennaltaehkäisevän työn osuus laskutetusta toiminnasta 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Johtokuntatyöskentely vahvistuu 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Henkilöstön hyvinvointi, työky- Oikeudenmukainen työnjako vyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen kannattavuus Arviointikriteerit/mittarit Talous on tasapainossa Tavoitetaso 2014 Olemme muihin yksiköihin verrattuna keskitasoa parempia Min. 40 % Tavoitetaso 2014 Hyvä yhteistyö Kymijoen Työterveyden tuloksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitetaso 2014 Asiakasmäärät ja työn kuormittavuus on tarkastettu tilastojen ja kehityskeskustelujen avulla kaikilla Tavoitetaso 2014 Tulos + 67 000 € 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2014 Toimipisteet 100 % helposti Ilmastonmuutoksen ehkäisemiYmpäristönsuojelu tavoitettavissa joukkoliikennenen välineillä Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Työterveystoiminnan tavoitteena on osaltaan vaikuttaa työurien pidentämiseen, panostaa osatyökykyisten työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ja eläkkeelle siirtymisiän myöhentämiseen. Työterveystoiminnan vaikuttavuutta pyritään lisäämään. Tavoitteena on asiakkaiden työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työhönpaluun tukeminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Keinoina ovat mm. : - Ennaltaehkäisevän työn ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon vaikuttavuuden kasvattaminen saattamalla työryhmissä kehitetyt toimintamallit systemaattisesti käyttöön, sisältäen myös seurannan. - Tuki- ja liikuntaelinoireiden ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoito - Työn ja työolojen kehittäminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa - Asiakasraportoinnin kehittäminen, raporttien analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu yhteistyössä työpaikkojen kanssa, seurataan annettujen ohjeiden toteutumista - Valtakunnallinen yhteistyö muiden kunnallisten työterveysyksiköiden yhteistyön kehittämisessä - Kuntalain 2 § :n hyväksyttiin Eduskunnassa muutos kesällä 2013. Muutos velvoittaa, että markkinoilla toimiivat kunnalliset liikelaitokset on yhtiöitettävä. Syksyn 2013 aikana selviää koskeeko tämä myös työterveyshuoltoa. - Liikelaitos laajenee alueellisesti kattamaan koko Kymenlaakson, kun Miehikkälä ja Virolahti tulevat mukaan yhteistoimintasopimuksella. 132 Talousarvio Tulossa on haasteellinen vuosi. Talouden toteutumiseen tulojen osalta vaikuttaa olennaisesti Kymenlaakson alueen yritysten määrä ja niiden taloustilanne, yleinen työllisyystilanne sekä kuntien taloustilanne. Suurimmat asiakkaamme, kunnat, vähentävät henkilöstöään yhteensä sadoilla työntekijöillä, yrityksiä lopetetaan eikä uusia synny samaan tahtiin. Toisaalta työssä jatkavien työkyvyn säilymiseen pitää juuri nyt panostaa. Työterveyskustannusten takisinmaksuaika on lyhyt, jos pystymme yhteistyössä työpaikkojen kanssa lisäämään työhyvinvointia ja vähentämään sitä kautta sairauspoissaoloja. Kustannuspainetta tuo erityisesti lakisääteinen Kanta-arkistoon liittyminen 1.9.2014. Sen vuoksi tietojärjestelmän käyttöliittymä uusitaan ja sen kustannusvaikutukseksi arvioidaan 50 000 €. Lisäksi menetetyiksi työtuloiksi käyttöönottoprojektin ja käyttöönottokoulutusten ajalta arvioidaan 80 000 €. Talousarvion laadinnassa on huomioitu mahdolliset asiakasmäärän muutokset. Henkilöstöresurssin määrää on vähennetty jo syksyllä 2013. Vakituisille vakansseille on varattu määrärahat, mutta vapautuvat ja vapautuneet tehtävät täytetään vasta jos asiakasmäärä tai asiakkaiden tarpeet kasvavat. Henkilöstömenot ovat 62,1 % kustannuksista. Liikevaihtoon ei odoteta tällä hetkellä suuurta muutosta. Uusien kuntien mukaantulon ansiosta odotamme, etät asiakasmäärämme pysyy lähes ennallaan. Palkkoihin on budjetoitu 1 % korotus, palveluiden ostoissa, aineissa, tarvikkeissa ja ja tavaroissa on arvioitu 3,5 % yleinen kustannustason nousu ja vuokramenoihin on arvioitu 4 % korotus. Tietohallintobudjetissa on edelleen selvä nousu edellisvuoteen verrattuna. Käyttöliittymän uusimiselle on laadittu investointibudjetti 50 000 €. Poistot alkavat syyskuussa 2014. V. 2012 käyttöön otetun potilastietojärjestelmän poistot jatkuvat ollen n. 67 000 €. Lisäksi olemme varautuneet kaupungin ohjeistuksen mukaisesti sähköisten työkalujen käyttön lisäämiseen (sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen). Talouden tasapainottamiseksi kaupungin ohjeistus on, että maksu- ja taksatuottoja kasvatetaan. Erityisesti kasvaneiden ja kasvavien tietohallintokustannusten kattamiseksi yleismaksua nostetaan 2:lla eurolla/ työntekijä ja työterveystyön hintaa nostetaan kaikilla ammattiryhmillä 3 % ennaltaehkäisevän työn osalta. Sairaanhoidon, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten hinnat pidetään ennallaan, kuten v. 2013 myös tehtiin. Vuoden 2014 liikevaihdoksi arvioidaan n. 10 miljoonaa €, toimintakuluiksi vajaat 9,9 m€ ja tulokseksi 67 000 €. Taloussuunnitelma 2014-2016 - Tavoitteena on saada nykyinen liikevaihto pidettyä ennallaan tai jopa vähän kasvatettua sitä. Asiakasmäärässa odotetaan pientä laskua vuodelle 2014 Toimintamuoto vuoden 2015 alusta on vielä epäselvää, jatkammeko liikelaitoksena vai osakeyhtiönä. Riskianalyysi - Suurin riski on alueen työllisyys- ja taloustilanteen huononeminen, koska sillä on suora vaikutus asiakasmäärään ja talouteemme Kuntien heikko taloustilanne Kilpailu osaavasta henkilökunnasta yksityisten palveluntuottajien kanssa, vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja työn laatuun ja vaikuttavuuteen Tietojärjestelmät, niiden toimiminen niin että ne tukevat toiminnan tavoitteita ja henkilöstön työtyytyväisyyttä Tietojärjestelmät ja niiden ylläpitämisestä muodostuvat kustannukset Toimintamuoto jatkossa? Kilpailulainsäädäntö ja EU:n direktiivit Kilpailutilanne yksityisten palveluntuottajien kanssa asiakkaista Kelan korvauskäytäntöjen muutokset Sairaanhoidon osuus työterveyslainsäädännössä ja sen korvattavuus 133 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Vaikuttava ja aktiivinen toiminta erityisesti vajaakuntoisten ja pitkällä sairaslomalla olleiden työhönpaluun tukemisessa Henkilöstöresurssin tarkka arviointi Nykyisen organisaatiomallin toimivuuden arviointi, erityisesti esimiestyön osalta Panostaminen pk-yritysten työterveyshuollon vaikuttavuuteen ja kunnilta menetettävien tulojen korvaaminen sieltä Palvelutoiminnan muutokset mm. sähköiset työvälineet Henkilöstöresurssin hyödyntäminen koko toiminta-alueella Hyvä vaikuttavan työterveystyön hinta/laatusuhde Asiakkaiden työterveyskustannusten seuranta ja tarvittaessa yhteinen toimenpiteiden suunnittelu Yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa, etsitään uusia joustavia ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja Pyritään saamaan uusia asiakkaita ja pitämään nykyiset Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Asiakkaat Sopimuksia yhteensä Asiakkaita yhteensä Palvelut Käyntejä vast.otoilla yhteensä Käyntejä lääkärin vast.otoilla yhteensä Käyntejä tth, tft, tpsyk. vast. otoilla yhteensä Korvausluokka 1 toiminta Talous Tulos Henkilöstö - htv2 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kokonaisvaltaisten palvelujen piirissä asiakkaita yht. Resurssit Toimitilat, m2 TP2012 TA 2013 TA 2014 2231 26 843 1600 26 000 1800 26 000 74 986 81 000 66 900 43 814 45 000 43 600 31 172 36 000 23 300 40,3 % > 38 % > 40 % - 1015 669 66 700 67 000 21 781 22 500 21 000 3 552 3 552 3 604 134 ICT Kymi Toiminta-ajatus ICT Kymi -kunnallinen liikelaitos tuottaa tilaajayhteistyössä mukana olevien asiakkaiden vaatimat tietotekniikkapalvelut kustannustehokkaasti ja korkealla palvelutasolla. Pyrimme vahvistamaan seudullista yhteistyötä ja varmistamaan osaamisen sekä työpaikkojen säilymisen seudulla. Tarkoituksemme on turvata asiakkaille lähitukipalvelut ja hillitä tietotekniikkakustannusten nousua seudullisen yhteistyön avulla. Tuloslaskelma 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Liikelaitoksen palvelut vastaa- Sisältö- ja käytettävyystavoitvat tilaajien asettamia ja yhtei- teet sesti sovittuja vaatimuksia siLaadun ja toimintavarmuuden sällön, käytettävyyden, laadun ylläpito äkillisissä kuormitustisekä kustannustehokkuuden lanteissa osalta. Asiakastyytyväisyys Tavoitetaso 2014 Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Strateginen seutuyhteistyö Johtokunnan ja asiakasyhteisvahvistuu työryhmän toiminta Tavoitetaso 2014 Sujuva yhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tyytyväinen, oppiva ja kehitty- Työtyytyväisyys, tasapuolinen vä henkilöstö työnjako Tuloksellisuus Tavoitetaso 2014 Osaamisen kehittämistyö jatkuu 135 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Kilpailukykyinen ja kustannustehokas toimintamalli Läpinäkyvä kustannusrakenne Arviointikriteerit/mittarit Toteutuneet kustannukset Palvelujen tuotteistus Tavoitetaso 2014 Palvelukuvauksia ja palvelujen hinnoittelumallia kehitetään. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna - yhteiset toimintamallit palvelutuotannossa palvelujen tuotteistaminen ja kustannusrakenteen selkiyttäminen seutuyhteistyön laajentaminen (Kaakon kaksikko) Talousarvio Liikevaihto vuodelle 2014 on reilut 3,99 miljoonaa euroa, josta palvelujen ostojen osuus on 38,7%, muiden toimintakulujen osuus 33,7% ja henkilöstömenojen osuus on 27,6% . Luvuissa on huomioitu mahdollinen seutuyhteistyön laajentuminen eli Miehikkälän ja Virolahden kuntien liittyminen yhteistoimintasopimukseen. Taloussuunnitelma 2014-2016 ICT Kymin toiminnan siirtymäkausi on määritelty vuoden 2015 loppuun, johon mennessä toiminnan on vakiinnuttava ja asiakkaiden yhteiset toimintamallit ovat mahdollisimman laajasti käytössä. Asiakasyhteistyössä mukana olevat organisaatiot säilyvät asiakkaina, muutokset ylläpidettävien työasemien ja käyttäjien lukumäärässä ovat mahdollisia. Riskianalyysi - asiakasorganisaatioiden taloudellinen tilanne asiakkaiden sitoutumisaste yhteisiin toimintamalleihin henkilöstön jaksaminen henkilöstön osaaminen Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - toimintamallien yhtenäistäminen asianmukaiset henkilöstöresurssit Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Työasemat Käyttäjät Yhteydenotot Kirjatut tiketit Henkilöstö TA2014 6 020 6 725 25 000 20 000 21 INVESTOINNIT 136 INVESTOINTIEN YHTEENVETO 1 000 € KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS HANKERYHMÄ Aineeton käyttöomaisuus Aineeton käyttöomaisuus Yht. Ensikertainen kalustaminen Ensikertainen kalustaminen Yht. Irtain omaisuus Irtain omaisuus Yht. Kiinteä omaisuus / ostot Kiinteä omaisuus / ostot Yht. Liikenneväylät Liikenneväylät Yht. Liikuntapaikat Liikuntapaikat Yht. Puistot ja leikkipaikat Puistot ja leikkipaikat Yht. Suunnittelu Suunnittelu Yht. Talonrakennus Budjetti Talonrakennus Budjetti Yht. Uudet alueet Uudet alueet Yht. Venesatamat Venesatamat Yht. KAUPUNKI YHTEENSÄ Irtain omaisuus Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Käyttöom myynti Investointien hankinnat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Irtain omaisuus Yht. PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ Aineeton käyttöomaisuus Investointien hankinnat Irtain omaisuus Yht. KYMIJOEN TYÖTERVEYS YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO TA 2014 -650 -650 -140 -140 -384 -384 -1 500 2 000 500 -7 270 -7 270 -150 45 -105 -450 -450 -140 -140 -6 250 -6 250 -2 562 -2 562 -120 -120 -17 571 -1 026 99 -927 -927 -50 -50 -50 -18 548 TS 2015 -40 -40 0 0 -300 -300 -2 500 2 000 -500 -11 650 -11 650 -250 0 -250 -450 -450 -150 -150 -16 185 -16 185 -1 214 -1 214 -45 -45 -30 784 -1 244 80 -1 164 -1 164 0 0 0 -31 948 TS 2016 0 0 0 0 -290 -290 -2 000 2 000 0 -8 200 -8 200 -250 0 -250 -450 -450 -150 -150 -13 670 -13 670 -2 000 -2 000 -45 -45 -25 055 -1 244 80 -1 164 -1 164 0 0 0 -26 219 TS 2017 0 0 0 0 -250 -250 -2 000 2 000 0 -2 100 -2 100 -250 0 -250 -450 -450 -150 -150 -11 820 -11 820 -3 000 -3 000 -45 -45 -18 065 -1 244 80 -1 164 -1 164 0 0 0 -19 229 TS 2018 0 0 0 0 -250 -250 -2 000 2 000 0 -3 100 -3 100 -250 0 -250 -450 -450 -150 -150 -9 820 -9 820 -1 000 -1 000 0 0 -15 020 -1 244 80 -1 164 -1 164 0 0 0 -16 184 137 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 1 000 € KAUPUNGINHALLITUS HANKERYHMÄ TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 INVESTOINTISELITE Aineeton Sähköisen toimintatavan SharePoint intran, käyttöomaisuus kehittäminen tietohallinto sähköisten työtilojen ja dokumentinhallinnan kehittäminen, sähköisten -90 0 0 0 0 asiointipalveluijen kehittäminen, sähköiset lomakkeet ja asiointialustan kehittäminen Tietohallinnon Kokonaisarkkitehtuuri menetelmien -20 0 0 0 0 kehittäminen tietohallinto Sähköisen toimintatavan kehittäminen Tietoturvan kehittäminen tietohallinto Irtain omaisuus Pysäköinninvalvonnan kenttätiedonkeruujärjeste lmä Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto Asianhallinta -40 0 0 0 0 -60 0 0 0 0 -34 0 0 0 Käyttövaltuushallinta (Tiera hanke), korttikirjautuminen ja IDM määrittely ja käyttöönotto Pysäköinninvalvonnan uudet 0 laitteet -244 0 -244 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KULTTUURILAUTAKUNTA HANKERYHMÄ Aineeton Kirjasto käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kirjasto TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 0 -40 0 0 -60 0 0 0 0 -50 0 0 0 0 -40 0 -15 0 0 0 Pääkirjaston aikuisten osaston hyllyt 1. vaihe Pääkirjaston aikuisten 0 osaston hyllyt 2. vaihe Pääkirjaston aikuisten 0 osaston hyllyt 3. vaihe Kulttuurin muutto Vellamoon, 0 toimistotilojen kalustus -30 0 0 0 0 -105 0 -105 -90 0 -90 -40 0 -40 0 0 0 0 0 0 Kulttuuri Museo Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto 0 INVESTOINTISELITE Kirjasto-ohjelmiston päivitys 0 Museoalus Telkän peruskorjaus KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HANKERYHMÄ Kiinteä Kiinteistöhankinnat omaisuus / ostot TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -1 500 Venesatamat Kiinteä omaisuus / myynnit Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto -2 500 -2 000 -2 000 Kuivanmaan mattolaituri Mattolaiturit tulevat Omaisuuden myynti INVESTOINTISELITE Maanhankinta, rakennusten hankinta. Kj: Maanhankinnan -2 000 määrärahasta 500 t euroa siirretty vuodelta 2014 vuodelle 2015. Tiukentuneiden ympäristösäädösten mukainen matonpesupaikka, 0 jolla korvataan huonokuntoisia mattolaitureita -120 0 0 0 0 -45 -45 -45 0 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 -1 620 2 000 380 -2 545 2 000 -545 -2 045 2 000 -45 -2 045 2 000 -45 -2 000 2 000 0 138 TEKNINEN LAUTAKUNTA HANKERYHMÄ Irtain omaisuus Konekeskus + puistotoimi Liikenneväylät -175 0 0 0 0 Kuntatekniikka, tulevat vuodet 0 -200 -200 -200 -200 Kantasataman Härniemen laituri KH2, KH3, KH4, KH6 -1 000 -3 000 -1 050 0 0 -20 -20 -20 -20 -20 -110 0 0 0 0 -50 -50 -50 0 0 -300 -400 -400 -400 -400 -310 0 0 0 0 -50 -50 -50 -50 -50 -50 -50 -50 -50 -50 -30 -30 -30 -30 -30 -200 -400 -400 -400 -400 -150 -150 -150 -150 -150 -5 000 -7 500 -4 000 0 0 0 -150 -40 -100 0 0 0 0 -1 000 0 0 0 -1 000 0 0 0 -2 000 0 0 0 -60 0 0 0 0 -100 0 0 0 0 0 -450 -450 -450 -450 -140 -150 -150 -150 -150 Katujen esteettömyyskorjaukset Katutyöt Ristinkallion saneerausten yhteydessä Katutyöt Ruonalan saneerausten yhteydessä Katuvalaistuksen saneeraukset Koivulan vesihuoltotöihin liittyvät katutyöt Liikennevalojen saneeraukset Puistot ja leikkipaikat Pienet liikennejärjestelyt Sadevesikaivot vesihuollon saneerauskohteissa Sorakatujen päällystykset Takojantien sillan kunnostus/siltojen peruskorjaus Vt 7:n parantaminen moottoritienä Tulevat vuodet Karhulan jokipuisto Karhuvuoren leikkipaikka Katariinan meripuisto Leikkipaikkojen peruskunnostus Pienet parannustyöt Tulevat vuodet Suunnittelu TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnallistekniikan investointikohteiden suunnittelu INVESTOINTISELITE Kj: Vähennetty 25 t€ Kj: Vähennetty 10 t€ 139 HANKERYHMÄ Talonrakennus Kotkansaaren pelastusasema TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -500 -2 300 0 0 0 -100 -1 500 0 Kamppailu-urheilukeskus Karhulan liikuntahalli 0 0 -100 -1 500 0 0 -100 -1 000 Kaupungintalo Keskeneräiset työt -300 -320 -320 -320 -150 -150 -150 -150 Kiinteistöjen ATK Mussalon liikuntahalli 0 -900 0 Keskeneräiset ja vuosikorjaus kohteet, joissa rakentaminen jatkuu -320 vuodenvaihteen yli eikä erillistä määrärahaa ole varattu. KJ: Vähennetty 20 t€ Kaupungin kiinteistöjen ATKverkkojen kunnostus -150 kehityksen mukana pysymiseksi. 0 -5 000 -8 000 -8 500 -8 500 Eri kiinteistöissä tehtäviin pieniä peruskorjausluonteisia ja toiminallisiin muutoksiin -9 000 liittyviä töitä sekä ennalta arvaamattomien korjaustöiden rahoitus.Kj: 7,0 M€ -> 5,0 M€ -120 -150 -150 -150 Eri päiväkotien piha-alueiden -150 peruskunnostuksia.Kj: Vähennetty 30 t€ 0 -950 -700 0 -180 -200 -200 -200 0 -1 850 -1 950 0 0 -1 265 0 0 Ruonalan halli Suunnittelu Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Urheilukeskus, katsomotilat Liikuntahallin tekninen peruskorjaus. Tarveselvitys hyväksytty KH 19.5.2008 § 200. Aloitetaan uusi 0 tarveselvitys, jossa käsitellään Karhulan liikuntahallin ja kamppailuurheilukeskuksen tilat kokonaisuutena. Ikkunoiden uusiminen ja hissien peruskorjaus sekä 0 ilmastoinnin rakentaminen. Tarveselvitys aloittamatta. Vanhan hallin tekninen peruskorjaus ja ajanmukaiseksi saattaminen. Korjaukselle on 0 tekninen tarve. Tarvelvitys on hyväksytty KH 18.6.2012 § 197. Hankesuunnittelu on valmis. Perusparannus Päiväkotien leikkialueet pk INVESTOINTISELITE Kj: Kokonaisinvestoinnin 0 lisäys 2,8 M€, jaettu kahdelle vuodelle Kamppailu-urheilukeskuksen peruskunnostus. Hankesuunnitelma on hyväksytty KH 17.11.2008 § 412. Aloitetaan uusi 0 tarveselvitys, jossa käsitellään kamppailuurheilukeskuksen ja Karhulan liikuntahallin tilat kokonaisuutena. Tekninen peruskorjaus, toiminnallisia muutoksia ja pintojen kunnostus. Tarveselvitys aloitettu. Suunnittelun määräraha ennalta arvaamattomille -200 suunnittelu- ja hankesuunnittelukohteille.Kj: Vähennetty 20 t€ Vastaanottokeskus Sammonkatu 17 peruskorjaus. 0 Hankesuunnitelma on hyväksytty KH 27.4.2009 § 187. Suunnitelmat ovat valmiit. Nykyisen putkikatsomon tilalle kiinteä 0 katsomorakennus. Tarveselvitys on aloitettu. 0 140 HANKERYHMÄ Uudet alueet Hortolan alue vaihe 2 Jänskän teollisuusalue/Suojavallit Kurrenkuja Lankila: Tommonpolku Norskankadun bussiterminaali Norskankatu Räskin alue Tulevat vuodet Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 INVESTOINTISELITE Lisäksi Kymen Vesi 142 000 -380 0 0 0 0 -50 0 0 0 0 -120 0 0 0 0 -114 0 0 0 Lisäksi Kymen Vesi 73 000 Lisäksi Kymen Vesi 176 000 0 -205 0 0 0 0 -307 -1 500 0 -16 847 0 -16 847 0 -1 100 0 -29 849 0 -29 849 0 -1 000 -1 000 -23 670 0 -23 670 0 -2 000 -1 000 -17 720 0 -17 720 0 Lisäksi Kymen Vesi 52 000 0 Lisäksi Kymen Vesi -1 000 -14 720 0 -14 720 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HANKERYHMÄ Aineeton EFFICAkäyttöomaisuus järjestelmä/sos.huolto EFFICAjärjestelmä/terv.huolto Ensikertainen Eskolan hoivakoti kalustaminen Irtain omaisuus Suun terveydenhuolto Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -10 0 0 0 INVESTOINTISELITE Järjestelmän laajennus. Kj: 0 Vähennetty 10 t eur. Järjestelmän laajennus, yht.työprojektien investoinnit. 0 Kj: Lisäys 70 t€ -350 0 0 0 -140 0 0 0 0 -30 -530 0 -530 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hoitoyksikön uusiminen 0 0 0 Uusien hoivakotien irtain LIIKUNTALAUTAKUNTA HANKERYHMÄ Irtain omaisuus Liikuntatilojen välineet Liikuntapaikat Liikuntapaikat TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -40 -50 -50 -50 -150 -250 -250 -250 45 0 0 0 -190 45 -145 -300 0 -300 -300 0 -300 -300 0 -300 Lähiliikuntapaikat Lähiliikuntapaikat Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto INVESTOINTISELITE Sähköinen kulkutekniikka, -50 kuntosali- ja kilpailuvälineet Kuntoratojen ja laitteiden kunnostus, -250 lähiliikuntarakentaminen Kj: Vähennys 100 t€ Rahoitusosuus Kj: 0 Vähennys 25 t€ -300 0 -300 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA HANKERYHMÄ Aineeton Opetustoimi / käyttöomaisuus oppilashallinnon ohjelma Päivähoidon ohjelmisto Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -50 0 0 0 -30 0 0 0 -80 0 -80 0 0 0 0 0 0 0 0 0 INVESTOINTISELITE Oppilashallinto-ohjelmiston 0 uusiminen KJ: Vähennys 10 t€ Kirjausprosessien 0 mobilisointi 0 0 0 LASKELMAT 141 TULOSLASKELMA, Ulkoinen toimintakate 1000 euroa KJ-esitys TP2012 Konsernipalvelut Keskusvaaliltk Tarkastusltk Kaupunginhallitus Ympäristöltk Kulttuurilautakunta Kaupunkisuunnittelultk Tekninen ltk Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveysltk Liikuntaltk Lasten ja nuorten ltk Liikelaitokset Kymenlaakson pel.keskus Kymijoen työterveys ICT Kymi TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Enn 2013* LTK esitykset TA2014 KJ Enn13/TA14 Tp2012/TA14 -48 715 -184 -89 -22 234 -901 -3 459 12 456 -34 304 -234 927 -175 169 -958 -58 800 -135 820 -972 17 -283 776 -43 901 -1 -57 -18 670 -1 051 -3 606 12 474 -32 990 -241 089 -182 617 -872 -57 600 1 026 890 137 0 -283 964 -45 559 -71 -58 -19 601 -791 -3 639 12 606 -34 007 -244 856 -185 794 -816 -58 246 1 214 1 067 147 0 -289 201 -42 795 -71 -58 -18 660 -784 -3 568 12 963 -32 618 -241 486 -183 199 -832 -57 455 1 463 1 285 178 16 -282 761 189 039 169 378 7 032 12 629 205 631 183 802 8 389 13 440 211 067 187 264 9 231 14 572 85 662 -1 221 88 694 143 -10 296 -2,5 % -12,2 % 8717,4 % 1,6 % -0,1 % -25,4 % -61,7 % -35,3 % -16,1 % -13,0 % -1,1 % 3,1 % 3,9 % -1,1 % 0,2 % 4,1 % -4,9 % 2,8 % 0,3 % -4,6 % -0,3 % 42,6 % 4,6 % -13,2 % -2,3 % -1183,8 % 44,5 % 30,3 % 0,0 % -0,4 % 56,7 % 118,3 % -4,8 % -0,4 % 211 067 187 264 9 231 14 572 2,6 % 1,9 % 10,0 % 8,4 % 11,7 % 10,6 % 31,3 % 15,4 % 90 840 0 90 840 0 2,4 % -100,0 % 6,0 % 100,0 % 10 504 12 707 19 146 -19 000 1 869 -19 638 0 -20 238 0 -20 230 0 -27 427 -9 134 -7 531 -1 084 142 LAUTAKUNTIEN TOIMINTAKATTEET KVLA Keskusvaalilautakunta 162 0 82 -1 -153 18967,4 % -56,0 % 8717,4 % -61,7 % -184 -1 -71 -23 0 -9 -60,5 % 4S Sisäiset erät -23 0 -9 -60,5 % -207 -1 -80 9842,4 % -89 -57 -58 1,6 % -35,5 % -89 -57 -58 1,6 % -35,5 % S9 Sisäiset kulut -1 -1 0 0,0 % 0,0 % 4S Sisäiset erät -1 -1 0 0,0 % 0,0 % Toimintakate 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut Ulk. toimintakate 4S Sisäiset erät -27 546 -27 189 -1,3 % -9,6 % -18 670 -18 641 -0,2 % -16,2 % 3,8 % 2,6 % -9,0 % -13,7 % 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 1 965 2 008 2 286 13,8 % 16,3 % -20 269 -16 662 -16 355 -1,8 % -19,3 % 653 651 829 27,4 % 26,9 % -1 554 -1 702 -1 613 -5,2 % 3,8 % -901 -1 051 -784 -25,4 % 9 0 0 -280 -282 -305 -13,0 % -100,0 % 8,0 % 8,8 % -271 -282 -305 8,0 % 12,5 % -1 172 -1 333 -1 089 -18,3 % -7,1 % 581 494 492 -0,2 % -15,3 % -4 040 -4 100 -4 060 -1,0 % 0,5 % -3 459 -3 606 -3 568 -1,1 % 12 0 0 S9 Sisäiset kulut -2 601 -2 681 -2 724 1,6 % 4,7 % 4S Sisäiset erät -2 589 -2 681 -2 724 1,6 % 5,2 % 4,0 % S8 Sisäiset tuotot Toimintakate 3,2 % -100,0 % -6 047 -6 287 -6 292 0,1 % 3 Toim intatuotot 15 528 15 331 15 841 3,3 % 2,0 % 4 Toim intakulut -3 072 -2 857 -2 877 0,7 % -6,3 % 12 456 12 474 12 963 3,9 % 4,1 % Ulk. toimintakate S8 Sisäiset tuotot 24 32 0 -100,0 % -100,0 % S9 Sisäiset kulut -420 -398 -380 -4,6 % -9,5 % 4S Sisäiset erät -396 -366 -380 3,7 % -4,0 % 12 060 12 108 12 583 3,9 % 4,3 % -4,3 % Toimintakate 3 Toim intatuotot 15 682 16 051 15 014 -6,5 % 4 Toim intakulut -49 985 -49 041 -47 632 -2,9 % -4,7 % -34 304 -32 990 -32 618 -1,1 % -4,9 % S8 Sisäiset tuotot 41 637 41 829 41 929 0,2 % 0,7 % S9 Sisäiset kulut -7 853 -6 068 -5 640 -7,0 % -28,2 % 4S Sisäiset erät 33 783 35 762 36 289 1,5 % 7,4 % -520 2 772 3 671 32,4 % -805,5 % -16 245 -9 461 -7 619 -19,5 % -53,1 % Ulk. toimintakate Toimintakate KONSERNI PALVELUT -30 084 -22 234 3 709 4 Toim intakulut 4S Sisäiset erät 8,9 % -1 424 Ulk. toimintakate TELA Tekninen lautakunta -35,6 % 3 572 3 Toim intatuotot 4S Sisäiset erät 1,2 % -3,7 % -1 564 Toimintakate KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta -58 8 549 3 615 Ulk. toimintakate 4S Sisäiset erät -57 8 875 -1 650 4 Toim intakulut KULA Kulttuurilautakunta -90 7 850 S9 Sisäiset kulut 3 Toim intatuotot 4S Sisäiset erät -61,6 % S8 Sisäiset tuotot Toimintakate YMPLA Ym päristölautakunta -49,5 % S9 Sisäiset kulut Ulk. toimintakate KH Kaupunginhallitus Muutos % 12-14 -347 4 Toim intakulut 4S Sisäiset erät Muutos % 13-14 TA 2014 KJ 4 Toim intakulut Toimintakate TARLA Tarkastuslautakunta Ennuste 2013 3 Toim intatuotot Ulk. toimintakate 4S Sisäiset erät TP 2012 Toimintakate 143 LAUTAKUNTIEN TOIMINTAKATTEET SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta 3 Toim intatuotot 4 Toim intakulut Ulk. toimintakate 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 2100 Kym enlaakson pelastuslaitos 2101 Kym ijoen Työterveys KAIKKI YHTEENSÄ -202 834 -208 973 -210 181 0,6 % 3,6 % -175 169 -182 617 -183 199 0,3 % 4,6 % 826 814 812 -0,2 % -1,6 % -10 321 -10 124 -9 919 -2,0 % -3,9 % -4,1 % -2,2 % 0,2 % 4,1 % 3 Toim intatuotot 1 029 1 111 1 175 5,8 % 14,3 % 4 Toim intakulut -1 986 -1 983 -2 007 1,2 % 1,0 % -958 -872 -832 -4,6 % 14 0 0 -4 929 -5 046 -5 357 S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät -13,1 % -100,0 % 6,2 % 8,7 % -4 915 -5 046 -5 357 6,2 % 9,0 % -5 873 -5 918 -6 189 4,6 % 5,4 % 5 160 5 539 4 754 -14,2 % -7,9 % -63 960 -63 138 -62 210 -1,5 % -2,7 % -58 800 -57 600 -57 455 -0,3 % 188 0 60 S9 Sisäiset kulut -18 248 -20 084 -20 752 3,3 % 13,7 % 4S Sisäiset erät -18 060 -20 084 -20 692 3,0 % 14,6 % -76 859 -77 683 -78 147 0,6 % 1,7 % -267 396 -275 529 -276 642 0,4 % 3,5 % 4 Toim intakulut Ulk. toimintakate S8 Sisäiset tuotot Toimintakate -2,3 % -68,1 % 3 Toim intatuotot 19 020 19 708 19 604 -0,5 % 3,1 % 4 Toim intakulut -18 201 -18 819 -18 298 -2,8 % 0,5 % 820 890 1 306 46,8 % 59,4 % 3 Toim intatuotot 8 856 9 626 10 068 4,6 % 13,7 % 4 Toim intakulut -9 829 -9 489 -9 890 4,2 % 0,6 % -972 137 178 30,3 % -118,3 % 3 Toim intatuotot 935 3 816 3 994 4,7 % 327,3 % 4 Toim intakulut -918 -3 816 -3 978 4,2 % 333,6 % 17 0 16 -5,3 % -135 1 026 1 501 46,2 % -1210,1 % Toimintakate Toimintakate LIIKELAITOKSET -2,5 % -9 107 Toimintakate 2102 ICT Kym i 2,4 % -192 306 Toimintakate HYVINVOINTIPALVELUT 26 982 -9 310 3 Toim intatuotot 4S Sisäiset erät 26 356 Muutos % 12-14 -191 928 Toimintakate LANULA Lasten ja nuorten lautakunta 27 665 Muutos % 13-14 TA 2014 KJ -9 495 Ulk. toimintakate 4S Sisäiset erät Ennuste 2013 -184 664 Toimintakate LIILA Liikuntalautakunta TP 2012 Toimintakate 3 Toim intatuotot 103 122 107 557 107 386 -0,2 % 4,1 % 4 Toim intakulut -386 898 -391 520 -390 147 -0,4 % 0,8 % -283 776 -283 964 -282 761 -0,4 % -0,4 % 0 0 0 -283 776 -283 964 -282 761 -0,4 % -0,4 % Ulk. toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate 144 TULOSLASKELMA, Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toiminta- Myyntituotot tuotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toiminta- Henkilöstökulut kulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Ulk.Toimintakate Sisäiset Sisäiset kulut erät Sisäiset tuotot TA 2014 LTK 44 147 170 16 103 193 10 027 433 TA 2014 KJ 44 227 718 16 118 193 10 027 433 TS2015 TS2016 110 000 000 112 000 000 29 977 153 33 142 256 35 097 481 35 137 612 1 545 936 2 367 780 1 875 580 1 875 580 103 121 998 -159 469 067 -162 682 741 109 403 595 -157 001 169 -161 878 669 107 250 857 -160 522 882 -168 402 581 107 386 536 -157 725 287 -167 110 265 -18 807 543 -17 871 633 -18 827 249 -18 181 506 -35 732 973 -34 268 182 -36 076 932 -35 301 819 -10 206 060 -11 675 614 -12 621 724 -11 829 085 -386 898 383 -283 776 386 -46 324 954 46 324 954 -382 695 267 -273 291 672 -46 247 465 46 247 465 -396 451 367 -289 200 510 -46 583 448 46 583 448 -390 147 962 -282 761 426 -46 510 535 46 510 535 -395 000 000 -285 000 000 -400 000 000 -288 000 000 0 0 -283 776 386 189 038 967 -273 291 672 205 660 000 -289 200 510 211 067 000 -282 761 426 211 067 000 -285 000 000 216 700 000 -288 000 000 220 000 000 85 661 836 88 040 000 90 840 000 90 840 000 93 700 000 96 500 000 Korkotuotot Muut 1 057 969 4 924 043 908 000 6 510 000 600 000 5 250 000 600 000 5 250 000 Korkokulut -4 565 084 -4 575 000 -2 950 000 -2 950 000 0 0 -2 637 475 -10 296 130 -2 700 000 20 551 328 -2 900 000 12 706 490 -2 900 000 19 145 574 25 400 000 28 500 000 0 0 0 0 0 0 -18 999 601 -19 637 847 -20 238 311 -20 229 519 -20 200 000 -20 000 000 1 226 818 0 0 0 0 0 1 868 811 0 0 0 0 0 -26 200 101 913 481 -7 531 821 -1 083 945 5 200 000 8 500 000 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut TP 2012 TA 2013+LMR 43 309 170 46 901 329 17 010 496 16 435 655 11 279 243 10 556 575 Verotulot Valtionosuudet Muut Vuosikate Sisäinen Sisäinen korko korko Poistot ja Suunnitelman arvonalen- mukaiset poistot tumiset TilinVarausten ja päätöstilit rahastojen muutokset TilinSatunnaiset tuotot päätöstilit ja kulut Tilikauden tulos 145 RAHOITUSLASKELMA (kaupunki + liikelaitokset) 1000 euroa TP2010 TP2011 TA2014 TS2015 TS2016 20 317 0 -7 008 13 309 9 781 7 791 -9 898 7 674 -10 296 1 869 -4 344 -12 771 10 500 0 -5 800 4 700 19 146 0 -6 000 13 146 25 436 0 -4 000 21 436 28 549 0 -4 000 24 549 -14 355 -5 926 -30 210 -11 238 -12 548 -27 948 -22 219 -1 046 1 748 -42 981 -6 538 598 -6 512 2 330 Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 279 -15 0 -86 192 -235 149 0 261 0 150 0 200 0 Antolainauksen muutokset yhteensä 264 -86 -43 149 261 150 200 -22 951 30 000 -688 6 361 -26 950 23 805 -2 059 -5 204 -15 404 23 805 9 968 18 369 -31 400 30 000 10 000 8 600 -34 600 30 000 4 000 -600 -35 000 30 000 12 000 7 000 -34 000 25 000 7 000 -2 000 Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 0 1 646 0 -12 433 0 11 860 0 1 040 0 0 0 0 0 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 7 225 -15 975 -12 795 3 251 259 638 530 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, Netto Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä TP2012 Enn2013 146 TULOSLASKELMA 2014 1000 euroa Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Yhteensä 73 719 -357 960 -284 241 211 067 90 840 19 605 -18 320 1 285 0 0 10 068 -9 890 178 0 0 3 994 -3 978 16 0 0 107 387 -390 148 -282 761 211 067 90 840 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 597 5 250 -2 950 -2 900 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 603 5 250 -2 950 -2 900 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 17 663 1 285 181 16 19 146 -19 163 -984 -83 0 -20 230 -1 499 301 98 16 -1 084 Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Yhteensä 17 663 1 285 181 16 19 146 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA 2014 1000 euroa Vuosikate Satunnaiset erät TULORAHOITUS Investoinnit, netto VARS. TOIMINTA JA INVESTOINNIT Antolainasaamisten vähennykset ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos LAINAKANNAN MUUTOKSET 0 0 0 0 0 17 663 1 285 181 16 19 146 -17 571 -927 -50 0 -18 548 92 358 131 16 598 261 0 0 0 261 261 0 0 0 261 -34 600 0 0 0 -34 600 30 000 0 0 0 30 000 4 000 0 0 0 4 000 -600 0 0 0 -600 RAHOITUSTOIMINTA 0 0 0 0 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -247 358 131 16 259
© Copyright 2024