1. No category

MAATALOUSKOELAITOKSEN KASVITAUTIOSASTON TIEDONANTOJA
N:o 2
Tikkurila 1950
SIPULIN VILJELY VAIKEUKSISSA
E.A. Jamalainen
SIPULIN
VILJELY
VAIKEUKSISS
A.
E.A. Jamalainen.
Sipulin huono säilyminen varastoimisen aikana on aiheuttanut viime aikoina suuria-vahinkoja sipulin viljelijöille ja kauppiaille. Kysymys on muodostunut erityisen vaikeaksi niille keskija pohjois-Suomen maanviljelijöille, jotka tuottavat sipuleita
myytaväksi.
Maatalouskoelaitoksen kasvitautiosaston taholta on asiaan
kiinnitetty huomiota ja sipulikysymys on otettu osastolla monipuolisen selvittelyn kohteeksi. Kasvitautiosaston toimesta on järjestetty kenttäkokeita ja sipulien varastoimiskokeita Maatalouskoelaitoksella Tikkurilassa sekä sipulien viljelysalueella KoillisPohjanmaalla. Lisäksi on kerätty eri puolilta maata sipulinäytteitä, joiden ominaisuuksia on tutkittu kasvukauden ja varastoimisen
aikana. .
KasvitautioSastolla suoritettUjen tutkimusten ja havaintojen
perusteella esitetään seUraayassa sipUlin.viljelyssä huomioitavia
seikkoja, erityiäesti silmälläpitäen sipulissa esiintyviä kasvitau
teja.
Tutkimuksia suorittaessa oVat kirjoittajan apulaisina
neet maat. ja metsät.kand. Erkki Ahlbark ja ylioppilas Anna-Liisa
Salonius. Kirjoitukseen liittyvät kuvat on piirtänyt maat, ja metsät..
0. SilvO.
SIPULIEN KUKWARTISUUS.
On tunnettua, että istukassipulit kehittävät kukkavarsia,
jos ne ovat joutuneet olemaan varastoimisen aikana huoneenlämpöä
alhaisemmassa lämpötilassa. Paitsi sitä, että kukkavartisten sipulien sato on ala-arvoista, säilyvät tällaiset sipulit huonosti. Sitä osoittavat seuraavassa esitettävät luvut kasvitautiosastolla
syksyllä 1950 suoritetuissa sipulien analyyseissä:
analysoituja
sipuleita
kpl.
ilman kukkavarsia384
kUkkavarrelliset210
pilaantumis prosentti
yhden kuukauden
säilytyksen jälkeen
4.0
35.7
Sipulin viljelijöille kbituu kukkavartisuudesta usein huomattavaa
vahinkoa. Kasvitautiosaston suorittamissa sipulikantojen kokeessa
Tikkurilassa ja'Kuuselpossa vv, 1949-50 joiden tulokset on esitetty
taulukoissa 5 ja 6 nähdään, että useissa sipulierissä oli hyvin
runsaasti kukkavartisuutta, eräissä koe-erissä jopa useita kymmeniä
prosentteja. Sipuleihin Voi muodostua kukkavarsia silloinkin, kun
istukkaat säilytetään lämpimässä. Sitä osoittaa Kuusamossa 1949-1950
suoritettu varastoimiskoe (tau1.5). Sipulit oli pantu varastoon
.korjuun jälkeen ja pidettiin koko talven 18-20 0-asteen lämpötilassa. Siitä huolimatta esiintyi sipuleissa seuraavana kesänä
(1950) kukkavartisuutta useissa koe-erissä, pahimmassa tapauksessa yli 20%. Kukkavarsien esiintyminen johtuu tässä tapauksessa joko siitä, että sipulit olivat saaneet kylmää syksyllä ennen varas
toimista tai keväällä istutuksen jälkeen. Tikkurilan varastoimis
kokeessa (taul. 6) .oli-sipulit saatu joko syksyllä tai talven kuluessa. Tällöin on mahdollista, että sipulit olivat saaneet kylmää
ennen lähettämistä kasvitautiosastolle.
Kuusamossa 1950 suoritettu sipulin istutusaikakoe. osoittaa
(taulukko 1), että.kukkavartisuuden esiintymiseen sipuleissa voivat
olla syynä kylmät säät istuttamisen jälkeen. Lämpötila pysytteli
koealueella toukokuun 27 päivään saakka 4-5 asteisena, jolloin säät,
alkoivat lämmetä muutamaksi.päiväksi, ollen päivisin 14-15 astetta.
Tämän jälkeen lämpötila taasen laski 6-7 asteeseen, pysytellen sellaisena kesäkuun 4-5 päivään, josta lähtien päivälämpötilat hitaasL
ti kohosivat. Istutusaikakokeessa kiintyy huomio siihen, että 2 p:nä
kesäkuuta istutetuissa sipuleissa oli runsaammin kukkavartisia (27%)
kuin muilla iåtutuskerroilla. Kukkavartisten yksilöitten runsaus P(.
koejäsenessä voidaan olettaa johtuvaksi siitä, että sipuli on joSs-.
kin määrätyssä alkukehityksen vaiheessaan erityisen altis kylmälle,
muodostan Imikkavarsia.
. Welläsanotun perusteella voidaan todeta, että kukkavartisuutta aiheutuu paitsi siitä,. että sipulit saavat kylvmää talvisäilytyksen aikana, myös Sen johdosta, että keväällä sattuu koleita'
Säitä istutuksen aikana tai Sen jälkeen. Mikä merkitys; sääoloilla
kåsvukauden lopussa ja korjuun aikana on kukkavarsien esiintymiseen
seuraavana kesänä, kaipaa lisä4e1vityksiä
Torjunta„. Sipulien kukkavarsien muodostumisen ehkäisemiseksi on siememeksi tarkoitetut sipulit pantava heti korjuun
tapahduttua hgonelämpöön, jossa lämpötila on yli 18 astetta, ja
pidettävä siinä koko talven. Keväällä voidaan mahdollisuuksien mukaan viivyttää sipulien istutt=ista,:jos ilmat ovat kovin koleat.
Sipulien istutusaikaa ei voida kuitenkaan siirtää kovin myöhäiseksi
sillä sato voi tällöin jäädä ,;)ieneksi, kuten Kuusamossa suoritettu
istutusaikakoe osoittaa (taul. 1). Jos istutus suoritetaan ilmojen
puolesta suotuisten säiden aikana ja vasta sen jälkeen sattuukoleita säitä, ei kukkavartisuutta voida tietenkään enää estää. Kukkavartiset sipulit käytetään heti syksyllä, sillä ne eivät säily varas,tossa mädäntymiseltä.
SIPULIN VIRUSTAUTI.
Kasvitautiosaston tutkimusten perusteella on maassamme todettu esiintyvän eräissä tapauksissa vahingollisena virustautia,'
josta meillä aikaisemmin .puuttui tietoja. Virustauti tunnetaan siitä, että sipulin lehdissä on vaaleanvihreitä pitkittäisiä viiruja,
jonka vuoksi naatit näyttävät jo kauempaakin katsoen normaalia vaaleammilta. Tavallisesti ovat sairaat lehdet samalla kierteisiä ja
sinne tänne- taipuilevia, jolloin sairaan yksilön naatit ovat kuin
rankkasateen runtelemia. Taudin vuoksi on lehtien kehitys heikkoa;
ne ovat hentoja ja jäävät pienikokoisiksi. Jos virustauti alkaa
-3-
Virustautinen sipuli
Kevätnaattihomeen
turmelema sipuli.
esiintymisensä jo alkukesästä, jää,
vät sipulit pieniksi ja sato vähäisekäi. Virustautien aiheuttajia oVåt.
pienen pienet ainehiukkasät, ns Viof,
rukset, jotka ovat bakteereitakin
pienempiä, ja joita ei varmuudella
tiedetä kuuluvatko ne elolliseen
vai . elottomaan luontoon. VirukSet
leV-iävät hyönteisten kuljettamina
kasvista toiseen, silloin kun nämä
imevät tai vioittavat välillä sairaita ja välillä terveitä naatteja.
Jos sairas lehti koskettaa tervettä,
voi tauti kulkeutua myös tätä tietä
sairaasta yksilöstä terveeseen. Sellaiset sipulit, joiden naatåissa on .
ollut virustautia, ovat saastUneet,
Idtukassipuleina käytettynä niistä
kehittyy seuraavana vuonna sairaita yksilöitä.
Kuten taulukosta 6 nähdään
esiintyi sipulin kantakokeissa Tikkurilassa useissa koe-erissä virustautia. Runsaammin oli saastunut
Kuusamon sipuli n:o 7. Taudin vuokåi jäi sato tässä koe-erässä mitättömän pieneksi. Virustaudit ovat
pahat leviämään kasvukauden aikana,
Se käy havainnollisesti ilmi sipulikantDjon kokeesta Tikkurilassa.
IIr:.laj3en sipuli n:o 1 (taul. 6) oli
kesä alkupuolella täysin terve.
S= viereisellä ruudulla kasvoi ed.
Mainittu Kuusamon sipuli,n:d• 7 joka
oli alun perin virustaudin saastUttauaa, Tauti levisi Kuusamon sipulista kesän aikana Ilmajoen sipuliini,
sillä seurauksella, että kasVukauden,
lopussa oli viimeksimainituasakin
yli puolet sairaita ja sato jäi heikoksi. Merkillepantavaa on, että
Kuusamossa suoritetussa kantakokeessa (taul. 5) oli kaikissa sipuleissa
virustautia (6.6-22.5% sairaita),
joka ilmeisesti oli vaikuttanut myös
sipulisatoja alentavasti.
Torjunta. Kunsipuii
virustauti meillä saattaa eräissä
tapauksissa olla vahingollinen, on
sen torjuntaan_ kiinnitettävä huomiota: Sipulin virustaudin vastustamisessa eivät auta kemialliset aineet. Tärkeätä on ehkäistä virustaudin leviäminen. Sitä varten poimitaan kasvukauden aikana kaikki sai-
-4raat yksilöt ja hävitetään mieluimmin
polttamalla, .ettei tauti, leviäisi
niistä hyönteisten kuljettamana kesän.
aikana. Tautiåia sipuleita ei missään
tapauksessa käytetä istukkaiksi. Kevättalvella voidaan panna kukkaruukkuihin kasvamaan muutamia sipuleita,
jos epäillään istutussipuleissa olovr
virustautia. Jos tautia ilmaantuu
kokeeksi kasvatettuihin sipuleihin, i
erää käytetä istukkaiksi.
SIPULIN NAATTIHOME.
Sipulin naattihome on pahimpi[:1
sipuliviljelyksiemme tauteja. Naattihomeen aiheuttaja, Peronospora-sukum.
!
kuuluva tuhosieni, talvehtii istukassipuleissa ja kasvattaa niistä sienirL'Imansa
kasvukauden alussa naatteihin.
Kesänaattihome:vasemmalla hoLehdissä huomataan, niiden ollessa 1Ometta lehden pinnassa,oikealla 15
cm pituisia homelaikkuja* Home lehomeinen sipuliyksilö.
viää nopeasti, ja turmelee lopuksi kokonaan naatit Tämä taudin aste, k eVätnaattihome, saa aikaan
sen, että sipulit jäävät naattien kuihtuossa pieniksi, Monesti vain sormenpään kokoisiksi*
Home leViää kasvukauden aikana
sairåista yksilöistä terveisiin. Varsinkin kosteilla säillä tämä tapahtuu
hyvin nopeasti. Home valtaa tavallisosti ensin naattien kärkiosat, joissa
huomataan harmaata homenukkaa.VähitolHarmaahome sipulissa.
len home leviää vallaten lehdet kökönaan ja homeiset lehdet kuihtuvat.Tättaudin eåiintymisvaihetta nimitetään
kes-änaattihomeeksi. Paitsi istukkaista kasvatetuia
sipuleissa esiintyy kesänaattihome myös siemensipuleiden naateissa.
Kesänaattihomeen vahingot jaavät vähäisiksi silloin, jos tautia 1.1w,a
esiintyä vasta kasvukauden loppupuolella. Alkaessaan tuhonsa aikaisemmin,kuihtuvat lehdet kasvukauden aikana, jolloin sato saattaa jää,lä
pieneksi. Kesänaattihome on erityisen vahingollinen myös sen vuoksi,
että taudinaiheuttajat kasvattavat sienirihmansa sipuleihin ja jäävä
niihin talvehtimaan. Jos tällaisia sipuleita käytetään istukkaiksi,
esiintyy niissä seuraavana keväänä kevätnaattihome edelläkuvatuin
seurauksin*
Naattihome esiintyy maassRmme yleisenä. Merkittävää on, että
kasvitautiosaston havaintojen mukaan ei Kuusamossa tavattu vv. 19491950 lainkaan kesänaattihometta, vaikka tautia esiintyi Pudasjärvellä yleisenä. . Ilmeisesti ilmastosuhteet eivät ole Kuusamossa eikä
muuallakaan maamme pohjoisissa aissa edullisia naattihoäden
esiintymiselle.
Kevätnaattihome on sngen vahingollinen istukassispulivil-:
jSlYksille. Sitä osoittava Tikkurilassa v. 1950 suoritetut aipul. kähtojdn kokeet (taul. 6 ja naattihoäeen torjuntakokeet (taul 2.
ja 3.).. Muutamissa kantaokeen sipulierissä oli kevätnaattihometta
useita kymmeniä proantteja, esim. Kuusamon sipuli n:o 8 (vrt:„
seuraavaa kappaletta), Pudasjärven sipuli n:o 3,4,6 ja 7, Ylikii
mingin sipuli n:o- 1 ja Oulaisten sipuli no 1 (taul. 6). Sadot
olivat vastaavasti näissä tapauksissa sangen heikot jopa mitättälaän pienet.
Mainittakoon, että Pohjois--Pohjanmaan koeasemalla RUukisså
oli v. 1949 kokeiltavana hyvänä pidettyjä pohjois-suomalaisia si
pulikantoja Kuusamon sipuli n:o 8, Pudasjärven sipuli no 7 ja.'
Ylikiimingin sipuli n:o 1 (taul. 6). Näihin sipulieriin ilmaantUI
Ruukissa kasvukauden aikana runsaasti kesänaattihometta, jolloin
istukassipulit saastuivat. Kun ne seuraavana vuonna 1950 kasvatet-,
tiin Tikkurilassa, esiintyi sipuleissa hyvin runsaasti kevätnaatti
hometta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka sipulikannat voivat
lyhyessä ajassa "taantuall, jos ne saavat kasvitautitartunnan.
Kevätnaattihome an onneksi torjuttavissa käsittelemällä sipulit lämmössä. Kasvitautiosastolla on jo muutaMan vuoden aikana
ollut kokeita, joissa sipuleita on pidetty ennen istuttamista joko
lämpimässä ilmassa tai lämpöisessä vedessä. V. 1949 tehdyssä.kokeessa saatiin - situlin naattihome täysin torjutuksi pitämällä istukkaita 6 vrk. 28-36°1ämpötilassa. Kun näin pitkäaikainen lämpökäsittely on kuitenkin hankalaa, oli v.1950 järjestetty kaksi kootta kesänaattihomeen torjumiseksi, toinen Tikkurilassa (tau1.2) ja
toinen Pudasjärvellä (tau1.3). Kummassakin kokeesaa saatiin paras
tulos käsittelemällä sipulit 24 t. +40 asteen lämpötilassa. Naaihome saatiin tällöin käytännöllisesti katsoen täysin häviämään ja
sadot lisääl2tyivät vastaavasti käsittelemättömään verrattuna. Länninvesikäsittely * t ja 1 t +40 asteen lämpötilassa ei ollut näissä kokeissa riittävän tehokas naattihometta vastaan, vaikka vähensi
sekin huomattavasti hometta. Sipulien käsittely elohopeapitoisella
Atiran-aineella yhtä vähän kuin formaliiniliuoksella ei kyennyt laisinkaan hävittämään naattihomet:ta istukkaista. Formaliinin tehottomuus kevätnaattihometta vastaan oli jo aikaisemminkin todettu kasvitautiosastolla, eikä sitL', samoin kuin elohopeapitoisia aineita ole
suositeltu laitoksemme taholta _pitkiin aikoihin naattihomeen torjumiseksi. Sipulien lämpötilakäaittelykokeita on suoritettu monissa
muissa maissa ja meillä, paitsi kasvitautiosastolla myös Etelä-Pohjanmaan koeasemalla Ylista2ossa ja eräillä muilla laitoksilla,jois-7
sa kaikissa näillä menetelmillä on päästy kesänaattihomeen torjunhassa hyviin tuloksiin.
Kesänaattihomeen torjunta on osoittautunut sangen vaikeaksi
tehtäväksi. Aikaisemmin on sen ehkäisemiseksi suositeltu ruiskutuksia kuparikalkkiseoksella, johon on lisätty kiinnitysainetta. Kasvitautiosastolla jo aikaisemmin suoritetut kokeet ovat osoittaneet,
että kuparikalkkiruiskutukset eivät sanottavammin tehoa naattihometta vastaan. Tämän perusteella ei kasvitautiosaston taholta ole
suositeltukaan ruiskutuksia kesänaattihomeen torjumiseksi. Kun
Tanskassa suoritetuissa ruiskutuskokeissa kesänaattihomeen vastustamiseksi oli saatu melko suotuisia tuloksia käyttämällä kupari.kalkkia yhdessä öljymaidoksen kanssa, järjestettiin Tikkurilassa
- 6 V. 1950 koe kysymyksen selvittämiseksi meikäläiPlt oloja silmälläpitäen. paitsi kuparikalkkia, johon oli yhdiSt -b5r öljymaidos,oli
kokeiltavana. ruiskutus 4%:11a kalomeliliuok:Ila (elehopeapitoinen
aine) ja . pölytys. yhdysvaltalaisella DithaLa .(lausutaan
Viimeksimainitussa valr_steessa bn vaikuttavana
aineena karbamaattiyhdiste. Kokeen tuleset on esitetty taulukossa 4. Kuparikalkki + öljymaidos väheni jonkin verran naattihoEata. Sen sijaan oli kalomeliliuos tä:aAn tehotonta. Kumpikin ni.ia:;ä
aineista vaikutti haitallisesti naatteihin alentaen satoa..Kupai:in
haitallisesta vaikutuksesta sipulin naatteihin on olemassa kirjllisuudessakin tietoja Dithane-valmiste ehkäisi melkoisesti ho;a011
tuhoa maateissa ja vaikutti sen johdosta satoa . lisäävästi.
Dithane-aineen suhteen alus-cavan kokeen perusteella ei voida
tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä, vaan on aineella suoritettava lisää kokeita. Tässä yhteydessä mainittakoon, että po ainetta ei meillä ole myytävänä.•
Tikkurilassa 1950 suoritetun kantakokeen tulokset•osoittivat (vrt. taul. 6), että kaikki kokeiltavana olleet sipulikoe-erät
saastuivat kasvukauden kuluessa naattihomeeseen, eikä ole olemassa
vakuuttavia tietoja siitä, että meillä olisi kesänaattihomseseen
. nähden keåtäviä sipulikantoja.
Torjunta, Kevätnaattiliow on, kuten edellä osoitettiin, torjuttavissa lnpbkisit LriIdlä istukassipulit. TähänastiS
ten tietojen mukaan on tehaia, taa taudin torjumiseksi pitää
sipulit 24 tuntia 40 as'Joon 1L'a22ötilessa, Käsittelyn voi suarittaa
!ff
.saunassa tai riihessä ja taötä =twi. on varattava kunnollinen länk,
pömittari. 11ei lämminiläsittely ole syystä tai toisesta mahdollista toimittaa, voidaan käsittely suorittaa lämpöisessä vedes
sä, pitämällä sipuli-istukkaita 2 t. 40-asteisessa' vedesSO.
esitettyjen kokeiden mukaan ei yksi tunti 'ollut riittävän. tehokas.0
Lämpövesikäsittelyn jälkeen sipulit kuivatetaan.. Sipulinviljelyssä
olisi meillä päästävä siihen, että istukassipulit lämpökäsitellään
ennen istutusta, sillä ne ovat useimmissa tapauksissa saaneet naattihomesaastunnan kasvukauden aikana. Kesänaattihomeen torjumiseksi
:kasvinsuojeluaineilla ei ainakaan toistaiseksi ole suositeltavana
tehokkaita menetelmiä. Tuonnempana tehdään selkoa yleisistä sipulin viljelyssä huomioon otettaviSta seikoista, joilla vähennetän
.samalla naattihomeen vahinkoja Tässä yhteydessä mainitiäkpon,et':,4
kevätnaattihomeen saastuttamat sipuliyksilöt on hävitettäVä home.'
'jatkuvan leviämisen ehkäisemiseksi. •
SIPULIEN PILAANTUMIEN VARASTOSSA.
.Sipulien viljelyn vaikeampia Pulmia meillä, kuten muissakiJ
maissa', on sipulien pilaantuminen varastoimisen aikana. Varsinkin
äskeisten sotien aikana ja sen jälkeisinä vuosina on valitettu,
että sipuli ei säily varastoissa. Sipulien myyjillä saattoivat .
keSkimääräiSet varastoimistappiot pilaantumisen vuoksi olla eräinä
vuosina jopa useita kymmeniä prosentteja,
Kuten edellä jo mainittiin, säilyy kukkavartinen sipuli huönosti. varastossa. Samoin ei kevätnaattihomeen, sipulikärpästen (selostetaan.tuonnempana) eikä virustaudin turmelemia sipuleita kanna:ta panna talvisäilöön,
- 7 Vahingollisin sipulien turmelija on maass= s 1 p u lin har-m a:ahom_e, jonka aiheuttaa .P,;c,tryti:s-ukuun kuuluva sieni. Tämän sienen aiheuttamasta taudtsfa on meillä käytetty nimitystä sipulin pahkamätä, joka onkl..i.tenkin vähemmän sopiva,
koska pahkamätänimitys on omaksuttu Sole2otinia-sienien aiheutta:- mille taudeille: Harmaahomeen tuho alkaa tavallisesti sipulin yläpäästä, johon taudinaiheuttaja pääse sipulin kaulasta Jos sipuleihih on Syntynyt kaS.iffikauden tai:kb-rjuun aikana viaituksia
ovat esim. kärpästoukkien pilaamia - saattaa mädäntyminen alkaa
sipulin muistakin osista-HarmaahoMeen turmalemien sipulien päällyåsuoMujen alla ovat maltoiset lehdet ruskettuneita ja niiden pinnaåsa' nähdään harmaata, paksua hometta. Sipuli kuivettuu lopuksi
käpertyneeksi muumioksi. Viileässä säilytettynä ilmestyy turmeltu
neiden sipulien pinnalle mustia, pyöreähköjä, 2-4 mm suuruisia pahkoja. Sipuli voidaan todeta harmaahemeen saastuttnmaksi,. kun painetaan sipulin yläosaa sormella, se antaa pehmentyneenä Myöten ja kun
suomut poistetaan hubMataan sipulin kärkiöSaSsa mädäntyMiSen alkua.
Harmaahome saastuttaa sipUlit jo pellossa. Näin tapahtuu Varsinkin, jos ilmat ovat syyskesällä,Sateiset, Sill6in voidaan jo ånnen sipulien korjuuta havaita liatiA tyvesSä harmaata hometta, pahemmissa tapauksissa ovat naatit tYvestään Mädäntynbitä.. Läheskään
aina ei hometta huomata pellossa: Vasta noston jälkeen alkavat s±
puut mädäntyä SaastUnnan johdosta, jonka ne ovat Saaneet maasta
tai sipulin noston ja sen jälkeisen käsittelyn aikana, jolloin'home tarttuU SaastuneiS:ta sipuleista terveisiin. Kuivassa varastosåa
ei harmaahome enää sanottavammin leviä terveisiin sipuleihin. Se
on voitu todeta kasvitautiosaston Varastoimiskokeissa.. Sipulin harmaahomeen aiheuttaja on yleinen maassamme; niiden tietojen mukaan,
joita kasvitautiosastolle on taudista saatu, Sipulien saastuminen
harmaahomeeseen on tästä syystä ilmeiåesti kaikkialla mahdollista
varsinkin, jos kosteusolosuhteet ovat suotuisat sienen leviämiselle.
Harffiaahomeen ohella voivat myös bakteeritmädättää
varastoituja sipuleita, Tavallisåsti bakteerit jatkavat sellaisten
sipulien mädättämistä, jotka ovat harmaahomeen turmelemia. Siemenistä. kasvatettujen sipulien mädäntyMiseen ovat pääasiallisesti
syynä bakteerit, jotka nopeasti Pilaavat sipulit. Tästä syystä eivät siemenistä kasvatåtut sipulit yleensä säily kevättalveen saakka...
Puheen' ollessa istukassipulien Mädäntymsestä on päähuomio
kohdistettäva harfflaahomeeseen. KasVitautiosaston toimesta oli taivehtimiskaudella 194950 eri sipulikannoilla järjestetty kokeet
sekä Kuusamossa että TikkurilaSSa, joihin edellä jo viitattiin, ,
Niiden tulokset on esitetty taulukoisSä 5 ja 6. Samoissa taulukoissa on myös esitetty, kuinka paljon harmaahomeen pilaamia sipuleitä
oli syksyllä v. 1950 noston jälkeen ja yhden kuukauden säilytysajan
kuluttua. Tikkurilassa suoritetuissa säilytyskokeissa oli uååissa
sipulierissä pilaantuminen harmaahomeen vuoksi sangen voimakasta.
Muutamissa koe-erissä pilaantuivat lähes kaikki sipulit talven kuluessa. Samoin oli laita Kuusamossa järjestetyissä säilytyskokeissa, jossa parhaitenkin säilyneessä koe-erässä oli keväällä puolet
pilaantuneita. Syyskuun aikana 1950 olivat Tikkurilassa säät sateiset. Tästä johtuen pilasi harmaahome - sipuleita jo ennen varastoimista, pahimmissa tapauksissa 30-40%. Nämä pilaantuneet sipulit
poistettiin, Kuukauden pituisen varastoimisen jälkeen analysoitiin
sipulit uudelleen ja kuten tulokset taulu 6 osoittavat. oli useissa
sipuli-erissä tällöinkin runsaasti hometta. Samoin oli laita
useiden Kuusamon kantakokeissa olleiden sipulierien, jotka oli sii2retty Tikkurilaan säilytettäväksi.
Nämä kuukauden aikana pilaantunee4J
sipulit olivat ilmeisesti saaneet
tartunnan jo ennen varastoimista.
Merkittävimpiä tuloksia Tikkurilassa vv. .1949195° kokeiltavana olleiden sipulierien suhtowl
on, että niiden joukossa oli useita, jotka säilyivät hyvin kevääPaksukaulainen ja ohUtkaulainen
seen
saakka, kuten Kuusamon sipuli
sipuli.
n:o 4, Pudasjärven sipulit n:o 3
ja 6, Oulaisten sipuli n:o 1, - Pa1tamon sipuli n:o 1 ja 2 ja Suodenniemen sipuli n:o 1 (tauli 6).
Useat näistä sipule±ata säilyivät hyvin myös syksyllä 1950. Nämä
tulokset osoittavat, että eri sipulikantojen kautävyydessä harmaahometta vastaan on huomattavia eroavaisuuksia ja että eräät
kannat ovat sangen hyv - in kestäviä
harmaahometta vastaa n.
Sipulien muodosta tehdyt tutki4kset osoittavat, että ohUtkaulaiset (naatin tyvi ohut) sipulikannat näyttävät olevan kestävimpiä harmaahomeen aiheuttamaa mädäntymistä vastaan, joka on ymmärrettävää, sillä tällaisten sipulien naatin tyvi kuivettuu nopeasti eikä silloin tapahdu saastumista yhtä helposti kuin paksukau.1aisissa sipuleissa (vrt. oheista kuvaa).
Torjunta. Kun sipulin saastuminen harmaahomeeseen
tapahtuu jo noston aikana tai heti sen jälkeen joko naatin katkaisukohdasta tai sipuleihin syntyneistä vioituksista, on sipulien
korjuu pyrittävä toimittamaan mahdollisimman aikaisin ja kuivien
säiden vallitessa Sipulit voidaan jättää kauniilla Säillä kuivumaan nostopaikoille tai haasioille. Sateen sattuessa on sipulit
saatava katon alle. Tämän jälkeen on sipulit kuivatettava ennen
varaStoimista tai myyntiä useita vuorokausia saunassa, riihessä tai
uunin päällä pirtissä 30-35 asteen lämpötilassa. Saunassa ja riihessä on syytä antaa myös savun vaikuttaa sipuleihin Myytäväksi
tarkoitettu tai'syötävä sipuli on säilytettävä mahdollisimman viileässä.ja kuivassa paikassa. Jos ilma on säilytyspaikassa kuiVa,voi
lämpötila olla 1O-2 astetta mutta parempi, jos se on alhaisempi
aina . 0aSteeseen saakka. Sipulit on. varastoitava ohuiksi kerroksiksi. Sopivia sipubien säilytyksessä ovat sälepohjaiset tai verkkopohjaiset laatikot. Säilytyksen aikana poistetaan pilaantuneet siptlit. Istukassipulit säilytetään. huonelämmössä.
SIPULIKÄRPÄSTEN TOUKAT.
Sipuleita turmelevista tuhoeläimistä ovat vahingollisimpia
sipulikärpästen toukat, jotka monesti aiheuttavat huomattavia vahinkoja sipuliviljelmillä ellei niiden torjumiseksi 'ole ryhdytty
toimenpiteisiin. Niinpä eräillä sipuliviljelmillä Kuusamossa v.1949
arvioitiin sipulikärpästen toukkien aiheuttamat vahingot 25 prosentiksi.
Tässä yhteydessä mainittakoon,
että edelläselostetuissa kokeissa
kaikki sipuliyksilöt oli käsitelty sipulikärpästen toukkien tuhoden torjh,miseksi. Tästä oli seurauksena, kuten
taulukkOjen, tulokset osoittavat, että
kärpästoukkien vahingot olivat vähäi
set.
Seuraavassa esitetyt tiedot sipt±ikärpästoukista ja niiden torjunnaåta perustuvat. Maatalouskoelaitoksen
tuhoeläinosastolta saatuihin ohjeisiih.
Sipulissa esiintyviä kärpäsiä.
on useita lajeja, joista tärkeimmät
ovat sipulaikärpänen ja
kuutäpläkärpänen. Kärpäset laskevat kevätkesällä munansa
sipulin tyvelle. Munista kehittyy mu21tamien päivien kuluttua toukkia, jotka
Kärpästoukkien turmelema
alkavat syödä käytäviä sipuleihin tu2sipuli.
mellen ne usein alaosistaan käyttökelvottomiksi. SipUlikärpäsen toukat 0,/t"b
1 sm. pituisia, väriltään miltei valkoisia, kuutäpläkärpäsen
kat- ovat samankokoisia, väriltään likaisen harmaita ja kyhmypintaisia.
Sipulikärpästoukkien vahingot voidaan täysin ehkäistä. Tehokas skeino on sammalen asettaminen istukkaiden ympärille ja päälle
. istutuksen yhteydessä n. 15-20 sm levyisenä ja 5-10 sm paksuisena
tiiviinä kerroksena, jonka keskiosaa vähän harvennetaan lehtien
esiinpääsyn helpottamiseksi. Tämä ehkäisee kärpäsiä laskemasta•- Muniaan istukkaiden tyvelle. Samalla se ehkäisee maan kuivumista.
Sammalpeite poistetaan n. 2. viikkoa ennen sipulin nostoa. Nykyisin
on sipulikärpästoukkien vahinkojen ehkäisemiseksi ruvettu käyttämään yhä yleisemmin. tuhohyönteismyrkkyjä.. Parhaita näistä ovat DDTmaidokset, joilla kastellaan istukkaiden tyvellä oleva multa, Kas- ,
telu suoritetaan ensimmäisen kerran n. 5 vrk. istutuksen jälkeen ja
Pohjois-Suomessa toisen kerran heinä-elokuun vaihteessa, Etelä-Suomessa vähän aikaisemmin. Kaupan olevista DDT-maidoksista mainittakoon Pentaxo1. 2 niminen valmisto ota käytetään 0.5%tna (1 osa
maidosta, 200 osaa vettä) ja jota tarvitaan 1 litra 15 yksilölle.
Kertakäsittely 100 yksilöä kohti tulee maksamaan 15-18 mk, DDT-ainetta käytetään myös jauhwlaisessa muodossa. Niitä sirotellaan sipulien tyvelle, ensi kerran istutuksen yhteydessä ja toisen kerran
heinäkuun lopulla. Sirotetta käytetään 3 g yksilöä kohtL(vähän•
kukkura teelusikallinen) ja 100 yksilön kertakäsittely tulee maksamaan n 35 mk. DDT-pölytteitä on nykyisin kaupassa useammalla eri
nimellä varustettuna. Sellaisia ovat Boxol P, KasvinsUojelu DDT,
Täystuho H ja YKE.4. Kärpästoukkien torjumiseksi voidaan käyttää
myös kasvikarbolineumiai naftalinia, tiofosfaatti-valmisteital kalomelia ja sublimaattia.•
Jos maa on pahasti sipulikärpästen toukkien saastuttama, on
kasvupaikan vaihtamisesta useassa tapauksessa hyötyä. Syksyllä
eroitetaan tarkoin kaikki toukkien vioittamat sipulit, sillä ne mä-,
tänevät helposti säilytyspaikassa.
-10TOIDENPITEET SIPULIN VILJELYN EDISTÄMISEKSI.
Kuten edellisestä kävi selville jakuten sipuliviljelijät
hyvin omakohtaisesti tietävät,. on sipulin viljelemisessä meillä
'suuria vaikeuksia, ennen muuta sipulåissa esiintyvien tautien vuoksi9 Päähuomio. On nykyisin kiinnitettäväkin kasvitautien vastustamiseen. Toisella.sijaUa on vasta kysymys mahdollisimman satoisten
kantojen viljelemisestä. Eri sipulikantojen satoisuudeåsa on selViä
eroja, sitä osoittavat tulokset taulukossa 6 Mutta kun hyväkin
kanta voi ntaantuan, jos se saa tautitartunnan, on. ensisijainen
huomio kohdistettaVa tautien ja tuhoeläinten torjuntaan. Nykyisin
tunnetuin keinoin voidaankin torjua kevätnaattiho
meen ja sipulikärpäsen to.Ukkien .t u. ho
samoin ehkäistä kukkavarsien muodostuminen,:elleiVn
åääsuhteet ole epäsuotuisia. Vi.r.ustäudin vahingotkin
voidaan valppaasti toimien ehkäistä. Sen sijaan ei kesänaa
tihomee- seen nähden ainakaan toistaiseksi voi esittää päteviä keinojai
Vaikeampia torjuttavia on varastoituja sipuleita turmeleVa
s"i p u 1 i n h-a r m a a - h o m e. Sen ehkäiSemismenetelmistä tehtiin. jo edellä s, 8 selkoa. Tärkeimpiä,tehtäviä tässä suhteessa on
paitsi korjuun ja säilytyksen aikana varteenotettavat seikat, sellaisten- kantojen viljeleminen, 'jotka ovat osoittautuneet hyvin säilyviksi.• Meillä on äskeisinä poikkeUksellisina aikoina jouduttu
hankkimaan istukkaiksi sipulikantoja, jotka ovatalttiita:pilaantumiselle. Tällaisesta'sipulista saatu sato ei säily,- vaikka sen kasvatus,. korjuu ja hoito varastossa tapahtuiSi parhaalla mahdollisella tavalla.. Samalla on huomautettava, että jos sipulit joutUVat
korjuun jälkeen Olemaan jonkin aikaa esim, säkeissä, kosteisäa olosuhteissa ulkona ladossaeivät ne säily, olkoon sipulikanta
kuinka:kestävää alkuperää tahansa.
Käytännössä tulee istukaskannan nopea uudistamineh aiheUttaMaan vaikeuksia, Parasta olisi. menetellä siten, että. viljelijät,
joiden sipuli on säilynyt "moitteettomasti,
sipul±n wksyllä siemeneksi paikkakuntansa sipulinviljelijöille. "On
olam.- .sa myös sellainen mahdollisuus, että liikkeet Ottaisivat tehäväkseen tämän siemensipulin varastoimisen syksyllä. Keväällä kannattaisi sipulinviljelijän ostaa tällaista siementä, 'vaikka se maksaisikin eneffiniän kuin tavallinen kauppasipuli. Asian käytännöllistä'
järjestämistä varten olisi syytä saada aikaan eri paikkakunnilla
sipuliviljelijäin kesken yhteistoimintaa. Tämä voisi tapahtua esim.
ipulinviljelysyhdistykselen muodossa, jollaisia jo onkin perustettu
koillis-Pohjanmaallai
Kun sipulin viljeleminen On vaikeata ja taitoa vaativaa, olisi se keskitsttävä- määrätyille seuduille' ja nimenomaan sellaisiin'
pitäjiin keski- ja pohjois-Suomessa, joissa nykyisin harjoitetaan
sipulin kasvattamista myytäväksi, Näiden, useissa tapauksissa"syrjäisten seutrUjen.viljelijäb.tärVitsevat- kiPeästi.sipuleista saamansa'rahatuiot. Heillä on pitkäaikainen kokemus sipulin viljelemisesää.- Samoilla seuduilla tapahtuVana saadaan sipulin tautien ja tUholaisten torjuntatyö ja mu=n'sipulin viljelyä edistävät toimenpiteet parhaitenjärjestetyksi. MaataloUsneuvojat voivat tällaisilla
seUduillakeskittyä
erityisesti ohjaamaan sipulin viljelyä';
-11Lopuksi muutama sana sipulin käsvu paika sta ja lannoi.tuksesta. -Niillä on välillisesti huomattava vaikutus sipulien säilyVyyteen. Kokemus on osoittanUtyettä
sipuli menestyy parhaiten•aurinkoisella kasvupaikalla, multaisella
kivennäis (hiekka) maalla- Varjoisassa, tuulelta suojatussa. kasvupaikassa ja jäykässä maassa, varsinkin savimaassa sipuli kehittyy
taudeille alttiiksi. Sipuli ei siedä happamuutta. Jos maan happamuusluku on alle6:n, jaavät sipulit pienikoköisiksi ja kehittyvät
maultaan kitkeriksi. Maa on näin ollen riittävästi kalkittava. 81.7
pulimaalle annetaan runsas karjanlanta syksyllä. Komposti sopii D4'Ö3
sipulin lannoitteeksi, Syvä muokkaus on tarpeellista, jotta sipuli
voisi käyttää hyväkseen pitkää juuristoaan. Tuhkalla on hyvä vaikUtus sipulien kasvuun, Sillä sen-mukana - maa aaalkalia,- fbaforia jä
happamuutta. vähentävää kalkkia. Tuhkaa voidaan käyttää 25 kiloa,
jopa runsaamminkin aarille. Tuhkan asemesta käytetään. aarille 3.5-4
kilpa 4ö% kalisuole.a.ja 5 kg ålipei''foåfeJattia, 3På karjaniantaa,pn
käytetty vähän, Voidaan keväällä antaa *8ä pieni määrä salpietaria,
1 kilo aarille istutUkäen yhteydessä. Liiallinen typpilannoitus on
epäedullista åipuleille, tehden ne alttiiksi kasvitaudeille.
Taulukko 1. Sipulin istutUsaikakoe KuuSamosa,19,50
Kokeen sijainti: KUUsamo, Heikkilän kylä mv. Eetu heikkilän tila
Istukas: mv. 4etu Heikkilän Viljelemä kanta;
sä
ilytetty
18-20°0.
Koex''uudut 3 ma; kerrannaisia 4 kpl; korjuU 31.8
Sipulikärpästen toUkkien torjunta: Bladan 605-ainett8, siroteltu
teelusikallinen yksilöä kohti istutuksen yhteydesbä
Sato Sadon VitUstautisia KukkaVartisia Kärpästoukk..
Istutusaika. kg;i10
suhde-..yksilöitäyksilöitäturmelemia
m suhde-..
luku.
26:5
13.8
2.6
1,9
8.6
12.2
14.6
8:7
100
94
88
63
sipuleita %
18,8
13.8
15.0
20.6
10.0
26.9
104
8.1
2,5
1.9
1.3
0.6
Taulukko 2. Kevätnaattihomeen torjunta Maatalouskoelaitoksella
Tikkurilassa 1950
Istukas: Hankåsalmelta saatu, kasvitautiösastolla useamman vuoden
aikana viljelty sipuli; käsittely keväällä ennen - istutusta.
Koeruudut 3 M.2; kerrannaisia 5 kpl; istutus 2.6; korjuu 8.9.
Sipulikärpästen toukkien torjunta: 16.6, 1 dl 0.5% Pentaxol 2-liuosta yksilöä kohti.
Koejäsenet: a) käsitteleMätön, b) lämminvesikäsittely * t +40°0,
c) lämminilmakäsittely 24 t. +40009 d) formaliiniliuos
1:300, 1 tå, ö) Miran (elohopeavalmiste) 0.25%, * t.
Sato. Sadon
" Koe jäsenet kd'i0
suhdeluku
Käsittelemätön
Lämminvesi
Lämminilma
'Pormaliini
Atiran
14.4
15.6
19.0
10,9
13.5
11.9
100
108
125
106
92
Kevät-1irus-Kesänaatti- Kärpästoukk.
naatti- tautisiahomeisiaturmelemia
homeisia, yksi- yksilöitäsipuleita
yksilOitä löitäsyksyllä
33.7
14,6
0.3
34.2
34.4
19.6
2.8
28.1
26,0
24.6
97.5
82.1
93,1
98.4
100.0
3.8
3.5
2.3
3.9
1.6
Taulukko 3. Kevätnaattihomeen torjuntakoe PudasjärVellä 1950
Kokeen sijainti: Pudasjärvi, mv. Väinö Toskan tila.
Istukas: mv. yäinö Toskan viljelemä kanta; säilytys huonelämmössä.
Koeruudut 3 111; kerrannaisia 5 kpl.; istutus 30-31.5; korjuu 27-28.3
Sipulikärpäsen torjunta sama kuin taul. 1.
Koejäsenet: a) käsittelemätön, b) lämminvesikäsittely 1 t.. 40°0,
6) lämminilmakäsittely 24 t. 40°0,.d) formaliiniliuos
1:300 1 t., e) Atiran (elohopeavalmiste) 0.25%t.
Istukkaiden käsittely keväällä ennen istutusta.
Koe jäsenet
Kesänaatti- Kärpästoukk.
Sadon Kevatnaattiturmelemia
homeisia
Sato
homeisia
suhde- yksilöitä yksilöitä sipuleita
kg/10 m2 lukusyksyllä
Käsittelemätön 20.8
Lämminvesi
.20.3
L~inilma
23,3
21,2
Formaliini
Atiran
19.3
m(P)% 8.5
100
98
112
102
95
14,5
10.5
0.5
13.5
15.0
24,1
18.3
16.5
18,3
1.1
2.5,
3 5
0.5
0,5
1.5
Taulukko 4, Kesänaattihomeen torjuntakoe Maatalouskoelaitokse
Tikkurilassa 1950.
Istukast mv. Väinö Toskan viljelemä kanta Pudasjärveltä; säilytys
+18°C.
Koeruudut 2.5 m2; kerrannaisia 4 kpl.; istutus 26,5, korjuu 9.9.
Sipulikärpästoukkien torjunta sRma kuin taul. 2. '
Koejäsenet: a) käsitte1emätön4 b) pölytys Dithane-valmisteella,
jota käytetty pölytyksessä yhdellä kertaa keskim. 6g
ruutua kohti talkkiin sekoitettuna4 o) ruiskutus 4%:sella
kalomeliliuokåella käyttäen 25 g ruudulle ruiskutuskerralla, d) ruiskutus 2%:sella äljymaidos + 1%:sella
kuparikalkkiseoksella.Käsittelykerrat: 21.6, 5.7, 15.7 ja 27,7
Koe jäsenet
Sato
kg/10
Käsittelemätön
Dithane-pölytys
Kalomeliliuos
Öljymaidos-kuparikalkkiseos
11,4
17.1
9.8
9.4
m(P)%
10.3
Sadon
suhdeluku
100
150
86
82
Kesänaatti- Naattien Kärpästoukk.
hameen voi-1 keskim. turmelemia
makkuus aste / pituussipuleita
yksilöitä %
1
2
OM
3
0
31.0
0
2.0
3,5
66.0
5,0
42.0
96.5
2.5
95.0
55.0
'25
35
23
29
046
0.4
0.2
0.3
1) Kasvukauden loppupuolella tehtyjen havaintojen mukaan: 1=naatit
lievästi homeisia; 2= naateissa runsaasti hoetta;,3= naatit homeen
kuihduttamia.
TaulukkoSipulikantojen koe Kuusamossa 1950
Kokeen sijainti: Kuusamo, Heikkilän kylä; mv. Helmeri Törmäsen tila.
Maalaji: multava hiekkamaa.
Koeruudut 3 m2; kerrannaisia 3 kpl; istutus 4-5.6; korjfiu 31.8.
Sipulikärpästen torjunta: sama kuin taul. 1.
Kesänaattihometta ei sipuloissa esiintynyt.
Koeaineistosta olivat kuusamolaiset sipulierät (n:o 9-16) säilytyskokeessa Kuusamossa Heikkilän kylässä tarkoitusta varten varatussa
rakennuksessa, jossa lämpötila pidettiin 18-20 asteisena. Kokeen
hoidosta huolehti mv, Helmeri Törmänen-. Kutakin sipulierää oli säilytettävänä 50 kg. Näistä sipuleista otettiin istukkaat kesän 1950
kokeeseen ja sen lisäksi muutamia muita sipulieriä, jOtka, Olivat .
säilytettävänä Maatalouskoelaitoksella Tikkurilassa, Syksyllä 1950
siirrettiin jokaisesta sipulierästä osa Tikkurilaan säilytyskokeisiin.
Analyysit kasvukauden lopussa Pilaantune±ba sipuleita
Sipulien Sato Virus- Kukka- Kärpäs-. säilytyskokeissa
,
:f i,lOmfro tautisia vartisia toukkien Kuusamossa Tikkurilassa
perä'
c'
'yksilöitä yksil.,turmelemia 1949-50
26.10.1950
sipuleita
Kuusamo.29 10.5
ts
2108.7
II
2118.6
212 10.2
ts
2135,12149.3
213 10.8
2168,1
Puo1anka23 16.7
Paltamo2 3 16,7
Lemi,2 2 11.0
Ranua, 2 16.3
10.0
22.5
10.0
8.2
10,8
10.0
15,8
19,1 10.0
6.6
15,8
20.0
3.3
8.3
10.8
5.8
9.2
0.8
21.7
7.4
23.3
41.8
Q.
0.8
0.7
0,5
3.7
0
1.2
0
5.7
0,7
1.9
2.6
88.9
66.9
83.2
51.8.
59.1
83,086 0
93,7
.e«.•
5.0
20-,3
12.6
50.0
44.8
34.4
20.0
40;7
43
6.7
389
t," 0o 0 0 1-1 0 11-1 0tf te\ 0
•••••••••••*•e
1C1 LCN C"•,0-N 01 Lu\ N• CO CO • •
•• •,..1•
-P
t<-\ L.c\r-I 4;1-
01 CM 01C1.1
QO
0 Ci
LC\0 9—D
Q' LC1cd
Cn 0 0) r--1
0
,15,1
u) d • cd
tLQ
G) •
0 H CO I 4
*1--1 00 .H
cd-i-D
H-P
cd
CDCO gi
-rz
d
o
-P.:cdo :cd
.c;P4 (I) 4.4
cdl.!‘4o
OOS
Taulukko 6.
.-k0
-PN • cd
rjl
P•r-1K\
-P
-rULC\ •• -P
cd • 0
N
+3 0)
:cd-P
F-4co
H
r-I Fl
0
P te\ te1
f:1
1
.1-4 0 • CO
CO H
CO 0
113 cd
CV3
1-1.p
-P10
'H
(0(0 Cl)
Hr-I
.• 1,-- CO N i`J
CO LO H 1,-- 0 -1
•••••••e15 •••:•
N• LC1 01 H Le\ (".1
.N 0-NC\ Cr)0 C
r
C\JHH C
u-\ 0-) CO H 0
-P
ed
0 10 -P
-r-1 (0 dG)
cdr---I 0
G)
0
F-1 E
:d 4 d 0fai
*1-z 1-14 ,› .H
cd
-P
r-3 cd Icd
F-1(0-P
0. o .H
r-I P4r-i
:cdP
F-1 P4
-P
-p 10
cd
•
-p •HpcQcd
cd-P H-I--)
cdCO• -p
cr o
ci).r--1 -P 01 0
cd
-P,C-1 0 9-1
-r-1cdcd
CO-P cd1-1 V,
I 4 po
cd •f-1P-1
cd
cd O1-p 10
-P
.r-I -p
cr) +' cd
cdrl•
1:? cd H
-r-1 •f--1
d -I-) 0 00
5 r_kd
0
4
0 0-‘
4,.
cy., r-A 00
t\-\c\Jts(4 4 •
.•..
•.
. 0• tn. •1.1-\
H
‘43
Cri•
r-r
0
N
CO N-1
te\
(\I
C\I H \N-
• • • • •• • • • 0 0 0 0 0 •
0
0 K10 H 0C\J 00
'.ON
00
0 • • 0 0 0 0 • • 0 • • • 0, •
N- 0 Lc-Nhra
Le\ 1-1
CO
rcs
cd
I•
Cl)CO CO 1-1
H
43:g .CO
1'H
cd
cd -P
-1-1
cd 0) :0
:cd
.H r-1
1
(I) ,+'H
.-4•4
0
-P 0
r--1
01c00
0 0 0 0. 4> 0 • 0 0 • 0
1C\
if
01
0
t`e0
Le \ 0
II • • 0 • 0 0 g, • 0. •
0 0,
00 H
N
0.1
N01
COCO
M LC)t--• te\ H*LO 0 Le\ 01,
6 • •
• å • n,4.•
. C\I
t‹-N CO H01
N
N
H
110
t<1If1I
N LeN l0 I-- CO •• C\I
rd :cd
r-1
-P
cd
Kuusamo n o
cd c.3
cr)
ca HO H
cd1-1 co
.r1
:cd :cd
.1-1:cd P4
cd
4-1
o :cd r-I
o
.Hcr)
.1-1.1-1 1-1 cd •r-I
EI
cl)
P. •rcd H
HCO Cr/ «r-1
cdci
cd
0)oH 1
,1s101 P-1cd
0
-P CYN
r1d'•czt
cdI o H
r-19-1
-P
:cd :0
1-1
P4
,1•4
:cd
0 0 0
e
r-I
o t'd.o 0o o o ö oo
•e
.r-i••ciO•ci
0
cd
rcl
7.2
0()c.iN crN03oIIN
•
i•I•• 0l•*I ••1
1-4
Cr\
00
C\•1
•
"cd 0 o c3
cd 01 }1 H (0
.-1 CO 0 0 +3
DF-I {
CD 'H
: IUir—I
I) r- 0
D
0-P 0 o H V.
i'I 411
,cci •T-1 k 1-1 P4
r• 1 ,•W (09-1
(k3
1-1
rC-I;d
-P
Q)(0• a3
COtfl 10 -P
0(D 9--1
0 00 1-1 0
d
43 0
4 o3 0
44'9 *1-149-1
(0 •-p tri
1 ›
* .
rCJC\H0CO
0 N N 03 c\I reN
ui,0•4,4•4••4.••0•
CF" CO o1.11 lel CO l0CO 01 N CO Lel 61ct^
0
(\.1
r-1 r-1
N r-1 r-4 H
03 NL"-0.1 0.1 11161N
• 9 • •0•
a 0 •• • • ••• •
N1-10 L- H Ne\ Ne\ 111
tS".
0 I 0 •r-I 0
14 ,. 02 0 Fl •P
11«, H P4 H w
I Fi ,_ o rg4V.
0
-P 'H .
CO
I
IP •(-1
*4 43
0 -P 0
$1•14 (0 .H •
* (0 CO H
;(61g .1-1 H
IQ -P a) 0)
l; :,.3 ,-44 , 0
0 4
fr t-4
lit;'cd
111 .1-1 •
45 ri) u)
p r1 i-h)1
,i4
, 3 (1
,1
(0
COte\t0
•
4
0 0 0• 0 00 • • O • 0
C
H00cJo
0 H
1.C1
1.11 0U1 H 1
Lfl
a 0••
0 0 0 •0 • • •0 • 4o
CVl(1N (\I Ci " N CJr-1
0 0
4 00 • 0 00
c\J 0J
0
C0
6 0 0 0•
0
1-1
43 :c3
P.1
.'-
bri
4.00,a.4.
C\IC\1 t'el N C-11N
Hr--1 1-1 (--1 t"
HNe\ r-1 N Ne\H
00
o o o oo
•
••
g g-
g
.1--J
4
0 •t•-1
o
P-1
I 0
F
-.:cd •r-p
0 — ::cii:
•
H cd
-P
Cii
r40
cii
Pi
-11,)
W
4
H
n:o 1 13.7
-zi•L--- 01 k.0 lDN
Pohjois-Karja la
••
Lel
•
n:o 1 11.8
Ne\
4,
Pohjois-Pohj
› ›D
0LelII\0
l("N
0 0 0 0• o 0, •r 0 0 • 0 00 . •
1.(1CVNIIN
t-N
CO
n;o 118,2
18.1
n:o 1
1 .1-1 H
CtS CO :0
??.-',4 'FI H
.1-1
ca
'W
L"--•
k.0
(12• 03
Cd cri•H Cd
co 0-p
-Po 4 a)
r-I(1) c3(1)
ci)-PH
1 4 4 4 P
cid
o 4 -p
cd
Lf1
0
0 4, 1 •
CelCO
00 r-1
Lr\cOCO kf) 0 c\.1
0.•••••
0
ki)
1-1 r-IC*-- 00¼0
r-I1-1 C\I Cr) rhc‘l
g
-P
cd
0) I43
H0c1Wr1
u)
cdr---1 o
0 Ft
•
▪
cd
cd o F-1 P.
r4
-P
cii
cd 1-H cd
ci)-P
o :cd®
HQD
1 F-1r--1
0) :cd
0P-1
-P •H
-P
(7'1
Ce1
00 e0 0 0 00 •
00
0 • •0 0 0 00'
LC \ LC1
d- 0
• 0
00
0
0
0•
0 0 0-1
0
e 0
0
In
HH
0
0•
°
C0
.H
1
0
,k4
cii
Lappeenranta n :ol15.0
21.5
n :o 1
•
0
•
0
CM
•
CO
•
1-1
C
r-I
C\I
0
.•
o
fr
I--
C
Istukkaiden
:cd
t<1 LC \H 1/1 ki7
45
o•e.•.
1-1 lO c\ICONct- 0
•
\
ko
0o
1
H
r-I
•
1-1
H1-1
o
••
-H
00
.•
g
0
Cd
-H :0H
-Hcd
:2
t-g
F-1
P-1