Download   Report
  1. No category

Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren

Mustionjoen, Fiskarsinjoen,
Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren
merialueen yhteistarkkailun
yhteenveto vuodelta 2012
Ralf Holmberg
Marja Valtonen
Länsi-Uudenmaan
VESI ja YMPÄRISTÖ ry
Västra Nylands vatten och miljö rf
Julkaisu
245/2013
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
JULKAISU 245/2013
Mustionjoen, Fiskarsinjoen,
Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen
yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012
Ralf Holmberg
Marja Valtonen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen
Tarkastaja: Eeva Ranta
Hyväksyjä: Jaana Pönni
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 245/2013
Valokuva(t): LUVY ry
Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut
Harriprint Tmi Karkkila 2013
ISBN 978-952-250-112-7 (nid.)
ISBN 978-952-250-113-4 (PDF)
ISSN-L 0789-9084
ISSN 0789-9084 (painettu)
ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)
Sisältö
1Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2 Taustatiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
3 Pistemäinen jätevesikuormitus jaksolla 1990–2012. . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.1 Yleistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.2 Vesistökuormitus 1990–2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
4 Tutkimuksen suorittaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
5 Tutkimustulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16
5.1 Veden laatu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
5.1.1 Mustionjoki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
5.1.2 Fiskarsinjoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
5.1.3 Pohjanpitäjänlahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
5.1.4 Tammisaaren lähivedet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5.1.5 Tammisaaren merialue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
6 Yhteenveto ja johtopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
7 Sammanfattning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Kirjallisuuslähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Liitteet
Liite 1. Karttoja yhteistarkkailualueesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Liite 2. Alueen pistekuormitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Liite 3. Vuoden 2012 analyysitulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
Liite 4. Analyysimenetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Kuvailulehti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
1 Johdanto
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 2012 yhteistarkkailun
14.3.2009 päivätyn uuden tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Tarkkailuohjelman päivittämisen tarkoitus on yhdistää alueen kalataloudellinen tarkkailu ja muu yhteistarkkailu yhdeksi tarkkailuohjelmaksi. Ohjelmaluonnos on pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi hyväksytty
ohjelma, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttuneita
olosuhteita.
Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin.
Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet.
Tabell 1. Samkontrollens grunder.
Tarkkailuvelvollinen
Lupapäätös
Päivämäärä
Karjaa-Pohja jvp
LSY-2004-Y-109
18.2.2005
Mustion jvp
UUS-2004-Y-509
14.12.2005
Skeppsholmenin jvp
LSY-2002-Y-357
7.7.2004
Hangon Lappohjan jvp
E-S Avi Nro 35/2012/1
28.2.2012
IDO Kylpyhuone Oy Ab
UUS-2006-Y 607-111
25.9.2007
Oy Tenala Marina Ab
L-S VO 73/1979C (KHO 10.8.1981) 4.10.1979
FNsteel, Koverhar
LSY-2002-Y-365
23.11.2006
Tvärminnen eläint. asema
YS-679
24.6.2003
2 Taustatiedot
2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus
Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva, käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät
liitteestä 1.
Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valumaalue on 2 039 km2 ja järvisyys on 12,2 %. Vesistön suurin järvi on Lohjanjärvi, johon johdetaan
mm. Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden sekä kahden paperitehtaan puhdistetut
jätevedet.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
5
Mustionjoen virtaama on seuraava:
keskivirtaama
keskiylivirtaama keskialivirtaama 19 m3/s
43 m3/s
9 m3/s
Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä
maa- ja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli
alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi
puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 2007, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi
Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan.
Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km2) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsirannalla Thomasbölevikeniin. Vesistöön kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta.
Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana tarkkailussa vuoteen 2006 asti, mutta kaatopaikan
kunnostushankeen käynnistyttyä, kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman mukaan, joten kaatopaikan kuormitustilanne raportoidaan erillisessä yhteenvetoraportissa. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä
maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon
sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen.
Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5
km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5–6 m ja muualla selvästi pienempi.
Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin
kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät
ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi
raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on useana vuonna ollut hyvinkin huono ja vuosina 1995–1996
alueella kokeiltiin alusveden keinotekoista hapetusta. Alusveden jokavuotinen happiongelma
on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn.
Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen
valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua
aina Pohjanpitäjänlahteen saakka.
Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2 350 km2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja:
HQMGQMQMNQNQ
88 m3/s
53 m3/s
22 m3/s
6 m3/s
4 m3/s
Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka
pohjautuu Hangon ja Helsingin mareografien tuloksiin:
6
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Ylin vedenkorkeus
Keskiylivedenkorkeus
Keskivedenkorkeus
Keskialivedenkorkeus
Alin vedenkorkeus
HW
MHW
MW
MNW
NW
+1.04 m
+0.65 m
-0.07 m
-0.58 m
-0,89 m
Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin
salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen suunnassa kulkeva
syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat:
Tammisaari, Stadsfjärden
Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla
Tvärminne Storfjärden
n. 7 m
n. 20 m
n. 30 m
n. 40 m
Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet
sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet.
Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja
rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Alue
on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä.
Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin
Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan
olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea
yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin
tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin ovat alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren
ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja
Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden
laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia
Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle.
Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan
se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden
on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden
syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen
siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla
joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin
talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden
laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta
saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille,
mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa
Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen.
Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
7
Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnönnimisen saaren vieressä.
FNsteel, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsee Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin
selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja
viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden
suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (< 15 m)
hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä
sedimenttipohjia.
Pohjanpitäjänlahti ja sen edustan merialue on otettu mukaan kansainväliseen vesiensuojeluohjelmaan Projekt Aquaan, jolla pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeitä tutkimusalueita. Suurin osa tarkkailualueesta kuuluu lisäksi Suomen ehdotukseen Natura 2000 -alueeksi.
2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet
Tarkkailuvuosi 2012 alkoi melko leutona ja aika sateisena. Helmikuussa sää kylmeni selvästi,
mutta sademäärät olivat edelleen keskimääräistä suuremmat. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää
muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin kolea ja
sateinen. Pitempiä lämpimämpiä jaksoja ei esiintynyt koko kesän aikana. Loppuvuonna sademäärät vastasivat loka- ja joulukuussa pitkän ajan keskiarvoa, mutta muuten sademäärät olivat
tavanomaista suuremmat. Tarkkailuvuoden normaalia suurempi sadanta näkyi myös Mustionjoen melko suurena virtaamana. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät
verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2 ja Mustionjoen virtaama on kuvattu kuvassa 3.
Kuukausikeskilämpötila Tvärminne
20
15
C
10
2012
5
81-10
0
I
II
III
IV
V
VI
VII VIII
IX
X
XI
XII
-5
-10
Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2012.
Figur 1. Månadsmedeltemperaturerna vid Tvärminne väderstation i Hangö under år 2012.
8
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kuukausisadanta Tvärminne
120
100
mm
80
2012
60
81-10
40
20
0
I
II
III
IV
V
VI
VII VIII
IX
X
XI
XII
Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2012.
Figur 2. Månadsnederbörden vid Tvärminne väderstation i Hangö under år 2012.
Mustionjoen keskivirtaama 2012
50
m3/s
40
30
20
10
0
I
II
III
IV
V
VI VII VIII
Kuukausi
IX
X
XI
XII
Mustionjoen keskivirtaama 1990-2012
25
20
15
10
5
0
-90-91-92-93-94-95-96-97-98-99-00-01-02-03-04-05-06-07-08-09-10-11-12
Kuva 3. Mustionjoen kuukauden keskivirtaama vuonna 2012 sekä keskivirtaamat vuosina 1990–2012.
Figur 3. Svartåns månadsmedelflöde år 2012 samt medelflödena under perioden 1990–2012.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
9
3 Pistemäinen jätevesikuormitus jaksolla 1990–2012
3.1 Yleistä
Yhdyskuntien puhdistamot tuottavat tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta peräisin olevasta ravinnekuormituksesta. Vastaava tilanne vallitsee happea kuluttavan kuormituksen ja
hygieenisen kuormituksen osalta. – Teollisuuden osuus on vähäinen.
Puhdistamojen toiminnan tärkein tehtävä on vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen minimiin. Fosforin- ja typenpoiston toimiessa puhdistamoilla vakaasti saavutetaan samalla paras kokonaistulos jätevesien puhdistuksessa.
Yhdyskuntien jätevesienkäsittelyä on keskitetty isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan:
• Keskusyksikkönä Pohjanpitäjänlahden eteläosassa toimii Raaseporin Tammisaaren
Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen – Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin
päätökseen kesäkuussa 2002, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille.
• Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan v. 2007 valmistunut
Karjaa-Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin KarjaaPinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet.
• Mustion puhdistamolle nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Karjaa-Pohja
puhdistamolle käsiteltäväksi. Mustion puhdistamon arvioidaan jäävän pois käytöstä v.
2015–2017.
• Tvärminnen puhdistamon toiminta on loppunut marraskuussa 2011 ja Lappohjan puhdistamon toiminta on päättyi vuoden 2012 lopulla. Näille puhdistamoille viemäröidyt jätevedet johdetaan nykyisin Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Tvärminnen
puhdistamon osuus pistemäisesti alueelle johdetusta jätevesimäärästä on ollut tasoa n.
0,1 % ja Lappohjan puhdistamon osuus n. 2 %.
• Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta on loppunut keväällä
2012, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Terästehtaan vesistökuormitus ei ole vuoden 2012 pistemäisen jätevesikuormituksen luvuissa mukana,
tehdas ajautui konkurssiin kesällä 2012.
3.2 Vesistökuormitus 1990–2012
Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu valtaosin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 4 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna 2012.
10
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
%
Pistekuormituksen %-jakautuminen puhdistamoiden kesken
v. 2012
100
80
60
40
20
0
VESI
BHK7
Karjaa-Pohja
FOSFORI
Skeppsholmen
TYPPI
Muut yht.
Kuva 4. Pistekuormituksen %-jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna 2012.
Figur 4. Punktbelastningens %-fördelning i de olika reningsverken år 2012.
Alueen tärkeimmät puhdistamot ovat nykyisin Skeppsholmen ja v. 2007 valmistunut KarjaaPohja puhdistamo. Niissä yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli vuonna 2012 n. 95 % kaikissa
alueen puhdistamoissa käsiteltävästä jätevesimäärästä.
Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla 1990–2012 käy ilmi kuvista 5, 6 ja 7. Vastaavat lukuarvot käyvät ilmi liitteistä 2. Yksityiskohtaisempaa tietoa puhdistamoiden toimivuudesta ja lupaehtojen täyttymisestä on saatavissa puhdistamokohtaisista
kuormitustarkkailun yhteenvetoraporteista.
Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta todetaan seuraavaa:
• Fosforimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 11 kg P/d v. 1990 nykytasolle n. 1–3 kg P/d
(Kuva 5).
Väheneminen on tulosta Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamon tehostamisesta ja puhdistamoiden käytön edelleen kehittämisestä. Skeppsholmenin puhdistamoa on laajennettu ja tehostettu viimeksi vuonna 1999. Vuonna 2007 touko-kesäkuussa
Karjaa-Pohja puhdistamo korvasi Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamot, jotka jäivät pois käytöstä. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön
johdettu fosforikuorma oli yhteensä n. 2,2 kg P/d ja vuonna 2012 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli n. 0,8 kg P/d.
Karjaa-Pohja puhdistamon vuoden 2011 keskimääräistä fosforitulosta heikensi kevään
suuret hulevesimäärät, joista aiheutui ohituksia ja ongelmia hiekkasuodatuksen toiminnalle. Lisäksi Karjaa-Pohja puhdistamolla oli jakson 4/2011 aikana kaksi sähkökatkoa,
joista aiheutui koko puhdistamon ohitusta. Ohitukset huomioidaan mukaan laskettaessa
laskentajaksojen kokonaistuloksia.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
11
kg P/d
Mereen johdetun fosforikuormituksen jakautuminen
puhdistamoiden kesken v. 1990-2012
12
10
8
6
4
2
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
0
Karjaa-Pinjainen
Gumnäs
Karjaa-Pohja
Skeppsholmen
Rögrund
Muut yht.
Kuva 5. Mereen johdetun fosforin jakaantuminen pistekuormittajien kesken v. 1990–2012.
Figur 5. Fördelningen av den fosforbelastning som letts till havet under perioden 1990–2012.
• Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 290 kg
N/d v. 1990 nykytasolle n. 80–120 kg N/d (kuva 6).
Tammisaaren yhteenlaskettu (Skeppsholmen+Rögrund) typpikuormitus on laskenut
1990-luvun alkupuolen suuruusluokasta 120–140 kg N/d nykytasolle 50–70 kg N/d. Typpikuormituksen vähenemiseen jakson aikana on vaikuttanut Skeppsholmenin tehostaminen typenpoistolle.
Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönotto v. 2007 on jatkanut typpikuormituksen vähentymistä. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön johdettu
typpikuorma oli 154 kg N/d ja Karjaa-Pohja puhdistamolta v. 2012 vesistöön johdettu
typpikuorma oli 32 kg N/d.
kg N/d
Mereen johdetun typpikuorman jakautuminen
puhdistamoiden kesken v. 1990-2012
350
300
250
200
150
100
50
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
0
Karjaa-Pinjainen
Gumnäs
Karjaa-Pohja
Skeppsholmen
Rögrund
Muut yht.
Kuva 6. Mereen johdetun typen jakaantuminen pistekuormittajien kesken vuonna 1990–2012.
Figur 6. Fördelningen av den kvävebelastning som letts till havet under perioden 1990–2012.
12
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
• BHK7-määrä on vähentynyt 1990-luvun alun tasolta 140–320 kg O2/d, nykytasolle 20–50
kg O2/d (kuva 7).
Viimeisimpänä vuonna 2007 käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on vähentänyt
merkittävästi BHK7-kuormitusta. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön yhteensä johdettu BHK7-kuorma oli n. 68 kg O2/d ja vuonna 2012 KarjaaPohja puhdistamolta vesistöön johdettu BHK7-kuorma oli 8,2 kg O2/d.
kg O₂/d
Mereen johdetun BHK7-määrän jakautuminen
puhdistamoiden kesken 1990-2012
350
300
250
200
150
100
50
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
0
Karjaa-Pinjainen
Gumnäs
Karjaa-Pohja
Skeppsholmen
Rögrund
Muut yht.
Kuva 7. Mereen johdetun BHK7-määrän jakaantuminen pistekuormittajien kesken v. 1990–2012.
Figur 7. Fördelningen av den BHK7-belastning som letts till havet under perioden 1990–2012.
3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 2012
Puhdistamoilta vesistöön johdettavalle käsitellylle jätevedelle on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2012 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja
vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden
kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa.
Karjaa-Pohja puhdistamo
Karjaa-Pohja puhdistamon toiminta perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 18.2.2005 (dnro: LSY-2004-Y-109) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen 7.4.2006
(dnro: 00890/05/5110). VHO:n päätöksen mukaisesti puhdistamolta ja sen piirissä olevasta
viemäriverkostosta mereen johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen on mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat vaatimukset (1.9.2008 lukien):
BOD7-ATU
Fosfori
CODCr
Kiintoaine
pitoisuus enint.
10 mg O2/l
0,3 mg P/l
60 mg O2/l
10 mg/l
käsittelyteho vähint.
95 %
95 %
90 %
Kokonaistypen poistotehon tulee olla vähintään 70 %, kun prosessilämpötila on yli 12 °C ja
vähintään 60 % vuosikeskiarvona laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
13
Karjaa-Pohja puhdistamon vuoden 2012 käsittelytulokset saavuttivat ympäristöluvassa laskentajaksoille asetetut raja-arvot ja myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin.
Käsittelytulosten laskennassa on huomioitu puhdistamolla tapahtuneet ohitukset. Pumppaamoilla tapahtuneita ylivuotoja ei ole voitu huomioida tulosten laskennassa, koska ylivuotomäärät eivät ole tiedossa. Pumppaamoilla tapahtuvista ohituksista rekisteröityvät vain ylivuotojen kestoajat.
Skeppsholmenin puhdistamo
Puhdistamon ympäristölupapäätöksen mukaan (dnro: LSY-2002-Y-357 ja Vaasan hallinto-oikeus dnro: 01523/04/5110) jätevedet tulee puhdistaa siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK7-ATU-arvo on enintään 10 mg O2/l ja CODCr-arvo enintään 60 mg O2/l, fosforipitoisuus
enintään 0,3 mg P/l ja kiintoainepitoisuus enintään 10 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BHK7ATU:n ja fosforin osalta vähintään 95 % ja CODCr:n osalta vähintään 90 %. Raja-arvot pitää
saavuttaa neljännesvuosien keskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja
poikkeustilanteet mukaan lukien.
Typenpoiston teholle on voimassa 70 %:n tehoraja-arvo, joka pitää saavuttaa vuosikeskiarvona
mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Skeppsholmenin puhdistustulos saavutti neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot
vuonna 2012. Typenpoistontehon vuosikeskiarvo oli 58 % ja tulos ei saavuttanut raja-arvoa
(vuosika. vähint. 70 %).
Puhdistamo saavutti Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäispuhdistusvaatimukset
BHK7-ATU:n, CODCr:n, kiintoaineen ja fosforin osalta. Asetuksessa typenpoistoa koskevat rajat
jäivät saavuttamatta.
Mustion puhdistamo
Uudenmaan ympäristökeskuksen 14.12.2005 Mustion puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen (UUS-2004-Y-509-121) mukaan puhdistamolta lähtevän jäteveden BOD7-ATU-arvo
saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on
lisäksi molempien osalta oltava vähintään 90 %.
Orgaaniselle aineelle ja fosforille asetetut raja-arvot on saavutettava puolivuosikeskiarvoina
mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Mustion puhdistamolla ei saavutettu jaksolla 1/2012 ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoille määriteltyjä raja-arvoja. Jakson 2/2012 keskimääräiset tulokset saavuttivat laskentajaksolle asetetut raja-arvot. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset
saavutettiin.
Lappohjan puhdistamo
Länsi-Suomen vesioikeuden 10.2.2000 antaman päätöksen (dnro: 98376) mukaan Lappohjan
puhdistamolla käsitellyn ja mereen johdettavan jäteveden BHK₇-ATU-arvo saa olla enintään 15
mg O₂/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l. Puhdistustehon on molempien osalta
oltava vähintään 90 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset
häiriöt ja ohijuoksutukset. Jätevedenpuhdistamoa on ajettava siten, että kokonaistypen vähenemä on mahdollisimman hyvä.
14
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 28.2.2012 päätöksen Nro 35/2012/1 koskien puhdistamon ympäristölupahakemusta ja toiminnan lopettamista. Lupamääräyksissä puhdistustuloksille annetut raja-arvot eivät muuttuneet Länsi-Suomen vesioikeuden 10.2.2000 antaman
päätöksen raja-arvoihin nähden.
Jaksolla 1/2012 saavutettiin vesistöön johdettavan veden BHK-arvolle ja BHK:n käsittelyteholle
asetetut raja-arvot. Jaksolla 2/2012 BHK-arvolle asetettu raja-arvo saavutettiin mutta BHK:n
käsittelyteho jäi alle raja-arvon. Fosforipitoisuudelle ja fosforin poistoteholle asetettuja rajaarvoja ei saavutettu jaksoilla 1&2/2012.
Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetetut vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin
v. 2012.
Huhtikuussa (3.4.2012) otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja ja pääosa Lappohjan puhdistamolle johdetuista jätevesistä alkoi virrata Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, tämän jälkeen puhdistamolla ei ollut enää jatkuvaa läpivirtausta. Lappohjan
puhdistamon toiminta päättyi v. 2012 lopussa.
IDO Kylpyhuone Oy
Tehtaan ympäristölupapäätöksen mukaan prosessijätevedenpuhdistamon kautta Pohjanpitäjänlahteen johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 30 mg/l kuukausikeskiarvona laskettuna.
Vuonna 2012 ei tullut raja-arvon ylityksiä.
FNsteel Oy Ab, Koverhar
Tehtaan saniteettijätevedenpuhdistamolla jätevedet tulee käsitellä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK7-ATU saa olla enintään 15 mg O2/l, kokonaisfosforipitoisuus enintään
0,7 mg P/l Puhdistustehon tulee olla 1.10.2008 alkaen vähintään 90 %. Tulokset lasketaan
mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mukaan lukien vuosikeskiarvona.
Tehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta loppui keväällä 2012, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon keskimääräisiä käsittelytuloksia ei saatu tähän raporttiin, koska tehdas ajautui konkurssiin kesällä 2012.
Tehtaalta mereen johdettavalle prosessijätevedelle on annettu seuraavat kuukausikeskiarvoina saavutettavat raja-arvot: kiintoaine 25 kg/d ja öljy 4 kg/d.
Prosessijäteveden kuormitustietoja ei saatu tehtaalta tähän raporttiin, koska tehdas ajautui
konkurssiin kesällä 2012.
Vertailun vuoksi kuvassa 8 on esitetty Mustionjoen ravinnekuormituksen kuukausikeskiarvot.
Kuvasta näkee että Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma on selvästi alueen pistekuormitusta suurempi.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
15
Mustionjoen kuormitus vuonna 2012
120
3500
100
3000
2500
80
2000
60
1500
40
Kok-N
Kok-P
1000
20
500
0
0
I
II
III
IV
V
VI
VII VIII IX
X
XI
XII
Kuva 8. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma vuonna 2012 Peltokosken mittausasemalla.
Figur 8. Närsaltsbelastningen via Svartån vid Åkerfors mätpunkt år 2012.
4 Tutkimuksen suorittaminen
Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3–5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a-pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 2012 oli vuorossa ns. normaalivuosi.
Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg, joka myös on tehnyt tämän raportin.
Kuormitustieto-osuudesta vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat
vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC
17025.
5 Tutkimustulokset
5.1 Veden laatu
5.1.1 Mustionjoki
Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia.
Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 2007 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 2007 valmistui Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo,
jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo (kartta liitteenä 1).
Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen
joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma
on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna
2012 joen virtaamahuippu oli tammi- ja huhtikuussa. Pääasiallinen syy tammikuun suuriin vir16
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
taamiin olivat vuoden 2011 joulukuun erittäin suuri sademäärä yhdistettynä melko leutoon ja
sateiseen alkuvuoteen 2012. Suurien virtaamien seurauksena joen kuljettama ravinnekuormakin oli ajoittain hyvin suuri (kuvat 3 ja 8).
Joen huomattavasta hajakuormituksesta huolimatta Karjaan-Pinjaisten laitoksen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyivät laitoksen ollessa toiminnassa ajoittain selvästikin, mutta
veden laatu muuttui selvästi paremmaksi puhdistustehon kasvaessa ja purkupaikan siirryttyä
alueelta pois. Kuvassa 9 kuvataan kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuoden 2012 aikana ja
siitä näkyy, että kokonaisfosforipitoisuus nousi hieman alaspäin mentäessä, lokakuussa pitoisuudet nousivat selvemminkin. Kokonaistypen osalta pitoisuudet olivat korkeimmat huhtikuun
ylivirtaaman aikaan, mutta typpipitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina koko jokiosuudella.
Kokonaisfosforipitoisuus 2012
40
µg/l
35
30
14.2
25
3.4
20
11.7
15
17.9
10
9.10
5
0
36
38
41
3
Kokonaistyppipitoisuus 2012
1200
1000
14.2
µg/l
800
3.4
600
11.7
17.9
400
9.10
200
0
36
38
41
3
Kuva 9. Mustionjoen alajuoksun kokonaisravinnepitoisuudet vuonna 2012.
Figur 9. Halterna av totalnärsalter i vattnet i Svartåns nedre lopp år 2012.
Vedessä esiintyvien fekaalisten kolibakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien esiintymistä vedessä. Kuvasta 10 näkee, että ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella vaikka tiettyä vaihtelua eri vuodenaikojen välillä
esiintyi. Fekaalisia kolibakteereita esiintyi koko jokiosuudella jonkin verran, mutta helmikuussa
määrät olivat hyvin suuret (1 500 – 2 500 pmy / 100 ml). Muina vuodenaikoina määrät olivat
varsin pienet ja esimerkiksi verrattuna uimavesille asetettuun rajaan (enint. 500 pmy / 100 ml)
määrät olivat selvästi pienemmät.
Mustionjoen veden laatu oli kauttaaltaan hyvin sama koko jokiosuudella ja varsinaisia kuormitusvaikutuksia esimerkiksi Mustion jätevesien purkupaikan alapuolella ei ollut havaittavissa.
Fekaalisia kolibakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, joten se osoittaa, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta pisteeltä mitattiin myös veden öljyhiilivetypitoisuutta,
mutta pitoisuudet alittivat alimman määritysrajan, joka on 50 µg/l. Verrattuna tilanteeseen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
17
ennen Karjaa-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon sulkemista, Mustionjoen alajuoksu veden laatu on parantunut selvästi.
Ammoniumtyppi pitoisuus 2012
µg/l
120
100
14.2
80
3.4
60
11.7
17.9
40
9.10
20
0
36
38
41
3
Fekaaliset kolibakteerit 2012
2500
14.2
pmy/100 ml
2000
3.4
1500
11.7
1000
17.9
500
9.10
0
36
38
41
3
Kuva 10. Mustionjoen alajuoksun ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät
vuonna 2012. Havaintopiste 41 sijaitsee Karjaan yläpuolella ja piste 3 lähellä joen suuta.
Figur 10. Halterna ammoniumkväve och mängderna fekala kolibakterier i vattnet i Svartåns nedre
lopp år 2012. Provtagningspunkt 41 befinner sig ovanför Karis och punkt 3 ligger i åns nedersta del.
5.1.2 Fiskarsinjoki
Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 20-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei esiinny
varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta jossain määrin. Lisäksi jokea
kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan
pisteellä 6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko
suurtakin vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa.
Hajakuormituksesta olivat lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät fekaaliset kolibakteerit. Pitoisuudet olivat vielä muutama vuosi sitten ajoittain hyvin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina laskeneet selvästi (kuva 11). Jokiveden fosforikuormitus
vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syksyisin syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. Bakteerimäärien osalta yleinen
trendi viime vuosina on ollut lievästi laskeva, vuonna 2012 korkein bakteerimäärä todettiin
lokakuussa (54 pmy / 100 ml).
18
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
160
Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet
2008-2012
140
120
100
80
60
40
20
0
160
Fiskarsinjoen ammoniumtyppi
2008-2012
140
120
100
80
60
40
20
0
1000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
Fiskarsinjoen bakteerimäärät
2008-2012
Kuva 11. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaatoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla 2008–2012. Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu
lineaarinen trendiviiva.
Figur 11. Bakterimängderna samt ammoniumkväve- och totalfosforhalterna i Fiskarsåns nedre del
under perioden 2008–2012. Den allmänna utvecklingen illustreras av den på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen.
5.1.3 Pohjanpitäjänlahti
Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohjan uusi puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2007
ja siitä lähtien Pohjanpitäjänlahden perukka, mihin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan,
on ollut tarkemman tarkkailun kohteena. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivien fekaalisten kolibakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta.
Vuosien 2007–2012 tulokset on esitetty kuvassa 12. Tuloksista näkee että sekä ammoniumtypen että fekaalisten kolibakteerien arvot ovat pysyneet melko alhaisella tasolla sitten tarkkailujakson alun, jolloin mitattiin selvästi korkeampia pitoisuuksia ja määriä. Koska jäteveden
purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeata arvioida johtuvatko hieman
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
19
kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta.
Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon suorat vesistövaikutukset ovat pysyneet varsin pieninä.
Karjaa-Pohja purkualueen ammoniumtyppi
2007-2012
60
50
µg/l
40
7a
30
7b
20
7c
0
6/07
7/07
8/07
9/07
5/08
6/08
7/08
8/08
9/08
5/09
6/09
7/09
8/09
5/10
7/10
8/10
5/11
7/11
8/11
6/12
7/12
8/12
9/12
10
1000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
7a
7b
7c
6/07
7/07
8/07
9/07
5/08
6/08
7/08
8/08
9/08
5/09
6/09
7/09
8/09
5/10
7/10
8/10
5/11
7/11
8/11
6/12
7/12
8/12
9/12
,pmy/100 ml
Karjaa-Pohja purkualueen bakteerit
2007-2012
Kuva 12. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät.
Figur 12. Ammoniumkvävehalterna samt mängderna fekala koliforma bakterier i Karis-Pojo reningsverks utsläppsområde.
Pohjanpitäjänlahden sisin osa on lahden rehevintä aluetta. Kuormitusvaikutus näkyy esim.
siinä, että vedessä esiintyy ajoittain fekaalisia kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä p. 7
lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa. Tilanne
keskeisimpien parametrien osalta jaksolla 2003–2012 on esitetty kuvissa 13 ja 14.
Vaikuttaa melko selvältä, että sekä ammoniumtyppipitoisuudet että bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 2007 lähtien. Tämä saattaa johtua siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva
kuormitus on vähentynyt. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus
myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä olisi vesistön
kannalta hyvä asia.
20
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Pohjanpitäjänlahden sisäosa kokonaisfosfori
2003-2012
60
50
µg/l
40
30
P8
20
P7
10
0
Kuva 13. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) kokonaisfosforipitoisuudet 1 m:n syvyydellä
2003–2012.
Figur 13. Totalfosforhalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden
2003–2012.
Pohjanpitäjänlahden perukka ammoniumtyppi
2003-2012
250
µg/l
200
150
100
P8
50
P7
0
pmy/100 ml
Pohjanpitäjänlahden sisäosa bakteerit
2003-2012
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
P8
P7
Kuva 14. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten
kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä 2003–2012. Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa.
Figur 14. Ammoniumkvävehalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden 2003–2012. Punkt P7 representerar situationen i vikens innersta del.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
21
Pohjanpitäjänlahden keskiosaan maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita
ravinnepitoisuuksia. Tämä oli tilanne myös vuonna 2012, koska kylmä talvi aiheutti sen, että
näytteenottohetkellä maaliskuun puolivälissä, valumat maalta olivat pienet ja jokiveden vaikutus näkyi aivan ylimmässä vesikerroksessa, missä veden suolaisuuskin oli hyvin alhainen.
Pohjanpitäjänlahti on hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta
merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa.
Lopputalvella 2012 happitilanne oli hyvin heikko, mikä osoitti sen, että talven aikana ei virrannut uutta happirikasta vettä Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen. Myös ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa. Toukokuussa, jolloin kevään ensimmäiset näytteet otettiin, tilanne oli edelleen samanlainen. Tilanne oli poikkeuksellinen, koska tilannetta,
että talven suolavesipulssi olisi jäänyt kokonaan tulematta, ei ole aikaisemmin todettu. Pulssin
tulo on joskus viipynyt pitkälle talveen, mutta nyt uutta happirikasta vettä ei tullut lahteen
ollenkaan. Heinäkuussa, jolloin näytteitä otettiin seuraavan kerran, happipitoisuus oli noussut
hieman, mutta tilanne oli edelleen hyvin heikko ja heikkona tilanne pysyi ainakin syksyn 2012
loppuun. Tämä tarkoitta sitä, että jakso, jolloin Pohjanpitäjänlahden syvät alueet olivat lähes
hapettomat, venyi harvinaisen pitkäksi. Tilannetta on kuvattu kuvassa 15.
Vesistön kannalta heikko happitilanne merkitsee sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä
tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun veden happipitoisuus laskee alle 2–3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien
nousua ei vielä sellaisissa pitoisuuksissa tapahdu, mutta happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l
tälläkin alueella tapahtuu ravinteiden mobilisoitumista. Tämä oli tilanne pääosan vuodesta
2012, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin kymmenkertainen verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Pohjanpitäjänlahden keskiosan pitkän ajan happiminimit on kuvattu kuvassa 16.
Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun
vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella.
22
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Happitilanne Sällvik 2009-2012
16
14
1m
10
5m
mg/l
12
8
10 m
6
20 m
4
30 m
2
40 m
3/09
5/09
7/09
8/09
9/09
10/09
3/10
5/10
7/10
8/10
9/10
10/10
3/11
5/11
7/11
8/11
9/11
10/11
12/11
3/12
5/12
7/12
8/12
9/12
10/12
0
Fosfaattifosfori Sällvik 2009-2012
450
400
350
1m
5m
250
10 m
200
150
20 m
100
30 m
50
40 m
0
3/09
5/09
7/09
8/09
9/09
10/09
3/10
5/10
7/10
8/10
9/10
10/10
3/11
5/11
7/11
8/11
9/11
10/11
12/11
3/12
5/12
7/12
8/12
9/12
10/12
µg/l
300
Kuva 15. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P10) happitilanteen kehitys vuosina 2009–2012.
Figur 15. Syrelägets utveckling i Sällviksdjupet (P10) under åren 2009–2012.
Pohjanpitäjänlahden happiminimit
1972-2012
6
5
4
3
2
1
2012
2010
2008
2006
2004
2002
2000
1998
1996
1994
1992
1990
1988
1986
1984
1982
1980
1978
1976
1974
1972
0
Kuva 16. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä 1972–2012.
Figur 16. De lägsta uppmätta syrehalterna i Pojoviken 1972-2012.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
23
5.1.4 Tammisaaren lähivedet
Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri,
Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta
silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti
Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain selvästi alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P. 12) ja veden laatu
on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla. Happiongelmia
ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttavat myös alueen voimakkaat veden
virtaukset.
Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (piste 12 A) veden laatu
vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen vesi ei pääse
kerrostumaan eikä pisteellä 12 A ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet
mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden
sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet
sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena Båssafjärdenillä. Keväällä
vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 17 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla 2008–2012. Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Typen osalta on jopa havaittavissa lievä laskeva trendi.
Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja fekaalisten
kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2000-luvun
alussa. Bakteerimäärät ovat viime vuosina olleet hyvin alhaiset paitsi syksyllä 2012, jolloin mitattiin hieman korkeampia bakteerimääriä Båssafjärdenin alueella (100 pmy / 100 ml). Määrä
alittaa kuitenkin EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon selvästi (500 pmy / 100 ml).
Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet selvästi 2000-luvulla, mutta viime
vuosina on jälleen ajoittain esiintynyt kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 18 on esitetty kehitys jaksolla 2008–2012 ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy,
mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla.
24
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kokonaistyppi Båssafjärden
2008-2012
1200
µg/l
900
600
300
2012
2011
2010
2009
2008
0
Kokonaisfosfori Båssafjärden
2008-2012
60
µg/l
40
20
2012
2011
2010
2009
2008
0
Kuva 17. Båssafjärdenin havaintopisteen (12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2008–2012. Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva.
Figur 17. Totalnärsaltshalterna vid Båssafjärdens (12 A) provpunkt under perioden 2008–2012. Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
25
2012
2011
2010
2009
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
2008
µg/l
Ammoniumtyppi Båssafjärden
2008-2012
2012
2011
2010
2009
500
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
2008
pmy/ 100ml
Fek. kolibakt. Båssafjärden
2008-2012
Kuva 18. Båssafjärdenin havaintopisteen ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien
määrät jaksolla 2008–2012. Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva.
Figur 18. Ammoniumkvähalten samt mängden fekala kolibakterier vid Båssafjärdens provpunkt under
perioden 2008-2012. Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen.
Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei
alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että
veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsviksfjärdenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson 2008–2012 kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 19 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat
keskimäärin olleet noin 900 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 40–50 µg/l. Kokonaisravinteiden osalta tilanne on pysynyt viime vuodet aika muuttumattomana.
26
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kokonaisfosfori Dragsviksfjärden
2008-2012
80
µg/l
60
40
20
2012
2011
2010
2009
2008
0
Kokonaistyppi Dragsviksfjärden
2008-2012
1600
1400
1200
µg/l
1000
800
600
400
200
2012
2011
2010
2009
2008
0
Kuva 19. Dragsviksfjärdenin (12 C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2008–2012. Alueen kehitystä
kuvaa lineaarinen trendiviiva.
Figur 19. Totalnärsaltshalterna vid Dragsviksfjärdens (12C) provpunkt under perioden 2008–2012.
Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen.
5.1.5 Tammisaaren merialue
Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet
Källvikenistä ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja
vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset
kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma
näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle
asti. Tämä tapahtuu yleensä talvisin meren ollessa jään peitossa. Ajoittain Storfjärdenin syväveden laatuun taas vaikuttaa ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien
jätevesipäästöjen vaikutukset ovat pääsääntöisesti olleet hyvin lieviä ja ne ovat lähinnä olleet havaittavissa vedessä esiintyvinä fekaalisina bakteereina. Tämä koskee lähinnä Lappohjan
sekä Koverharin edustoja. Bakteerimäärät olivat vuonna 2012 suurimmillaan suuruusluokkaa
10–20 pmy / 100 ml eli veden hygieeninen laatu on pienistä bakteeriesiintymistä huolimatta
ollut hyvä. Koverharin sekä Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin öljyhiilivetyjä vedessä, mutta koko 2000-luvun öljynpitoisuus on ollut alle alimman
määritystason (50 µg/l). Tämä oli tilanne myös vuonna 2012.
Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 20 on esitetty Tam-
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
27
misaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee
että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun
loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17), missä veden syvyys on vain runsaat 10 m, happitilanne on ollut hyvä
myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on yleisesti ollut tasolla
50–60 %. Etenkin Skogbyn, Tvärminne Storfjärdenin ja Lappohjan edustan syvemmillä pisteillä
(P14, P16 ja P19) on viime vuosina ollut havaittavissa lievästi negatiivinen trendi ja heinäkuun
lopussa 2009 hapenkyllästysarvot olivat alimmillaan 41 %. Vuosien 2010–2012 pohjanläheisen
veden happitilanne oli taas selvästi parempi kuin edellisinä vuosina.
Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä.
Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaarenkin saaristossa ja
tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat
kuitenkin pysyneet sen verran korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaara ole ollut.
Pohjanläheinen happi 2003-2012
120
100
kyllästys-%
80
P14
P17
60
P18
P19
40
P16
20
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
0
Kuva 20. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella
2003–2012.
Figur 20. Det bottennära (botten – 1m) vattnets syremättnad i området utanför Ekenäs under perioden 2003–2012.
5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys
Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan
pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen
myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee.
Mittaamalla veden klorofylli-a pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä
Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa
mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulkoosissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat
pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 2012 tilanne on
kuvattu kuvassa 21.
28
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Merialueen klorofylli-a
vuonna 2012
40
35
30
6.6
25
27.6
20
23,7
15
14.8
10
6.9
5
0
8
10
11
12
12A
12C
13
14
19
16
Kuva 21. Merialueen klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) vuonna 2012.
Figur 21. Klorofyll-a halterna (µg/l) i havsområdet år 2012.
Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana,
koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän
aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa ehkä parhaiten vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa.
Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesällä ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä.
Alkukesällä 2012 kevään levähuippu oli jo päättynyt ja mitatut klorofylli-arvot olivat melko
maltilliset. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tammisaaren eteläpuolella ja erityisesti Dragsviksfjärdenin pisteellä (12C). Tilanne on pysynyt lähes samanlaisena hyvin pitkään. Loppukesää
kohti klorofyllipitoisuudet nousevat yleisesti hieman, mutta vuonna 2012 tilanne oli jopa sellainen, että monella pisteellä mitattiin alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä eikä loppukesällä
tapahtunut suuria muutoksia klorofylli-a-pitoisuuksissa. Båssafjärdenin pisteellä (12 A) pitoisuus jopa laski selvästi kohti loppukesää. Tämä johtunee osittain siitä että sinileväkukintoja ei
havaittu merkittävässä määrin loppukesällä 2012.
Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitys pidemmän ajan mahdollisesta
kehityksestä. Kuvassa 22 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla
2003–2012.
Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on
yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla 2003–2012 tilanne
on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuoden 2012 klorofyllimäärät olivat edellisvuosia hieman alhaisemmat.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
29
Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a
2003-2012
70
60
µg/l
50
40
P8
30
P10
20
10
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
0
Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (p. 8) ja Sällvikin (p. 10) alueen klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla
2003–2012. Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva
Figur 22. Klorofyll-a halterna i Pojovikens innersta del (p. 8) samt vid Sällvik (p. 10) under perioden
2003–2012. Den röda linjen är den lineära trendlinjen för punkt P8.
Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja
Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a-pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 23).
Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä pidemmällä perspektiivillä
voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista
vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a
pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on
selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tälläkään alueella klorofylli-a pitoisuudet ovat
pysyneet lähes samalla tasolla. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofylli-a-arvoissa on aivan viime vuosina ollut jälleen havaittavissa lievästi
nouseva trendi. Tosin sekä Båssa- että Dragsviksfjärdenin arvot olivat vuonna 2012 taas hieman edellisvuosia alhaisemmat.
Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne
Storfjärdenin pisteellä (p. 16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat
klorofylli-a pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 24. Kuvasta
ilmenee, että 2000-luvun alusta klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa.
30
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Klorofylli-a Stadsfjärden
2008-2012
80
60
40
20
2012
2011
2010
2009
2008
0
Klorofylli- a Båssafjärden
2008-2012
80
60
40
20
2011
2012
2011
2012
2010
2009
2008
0
Klorofylli-a Dragsviksfjärden
2008-2012
80
60
40
20
2010
2009
2008
0
Kuva 23. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a pitoisuudet (µg/l) jaksolla 2008–2012 sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat.
Figur 23. Klorofyll-a halterna(µg/l) vattenområdena intill Ekenäs under perioden 2008–2012 samt
trendlinjerna, som belyser de olika delområdenas utveckling.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
31
Klorofylli-a
Tvärminne 2003-2012
16
14
12
10
µg/l
8
6
4
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
0
2003
2
Kuva 24. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a pitoisuudet jaksolla 2003-2012 sekä kehitystä kuvaava
trendiviiva.
Figur 24. Klorofyll-a halterna i på Tvärminne Storfjärden under perioden 2003–2012 samt trendlinjen
som visar långtidsutvecklingen.
6 Yhteenveto ja johtopäätökset
Vuosi 2012 oli ns. normaali tarkkailuvuosi, eli tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtiin lähinnä
veden fysikaalis-kemiallista laatua.
Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen
jätevesikuormituksesta muodostivat alueen kaksi suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne ovat
Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Jätevedenpuhdistamot täyttivät pääosin niille asetetut päästövaatimukset. Karjaa-Pohjan puhdistamo
täytti lupaehdot kokonaan ja Skeppsholmenin laitoskin täytti pääosin luparajansa. Typenpoiston osalta jäätiin kuitenkin vähän raja-arvosta.
Pistekuormittajien määrässä tapahtui useita muutoksia kun Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma pieni jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 2011. Aseman jätevedet johdetaan nykyään Hankoon. Myös Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta väheni
kun Lappohjan taajaman jätevedet alettiin johtaa Hankoon. Lisäksi FNsteel Koverhar ajautui
konkurssiin, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui lähes kokonaan alkukesästä 2012.
Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt
merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys on näkynyt niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Alueen kokonaiskuormituksessa oli parina viime vuosina havaittavissa lievä nousu ravinnekuormituksen osalta mutta vuonna 2012 kuormitusluvut olivat taas hyvin alhaiset. Pääasiallinen syy
tähän oli se, että sekä talvi 2010 että talvi 2011 olivat hyvin runsaslumisia. Lumen sulamisen
yhteydessä syntyneet kylmät hulevedet heikensivät kevään puhdistustuloksia selvästi.
Mustionjoen kuormitustilanne muuttui radikaalisti vanhan Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon poistuttua käytöstä alkukesällä 2007. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon
myötä tilanne Mustionjoen alajuoksulla on parantunut selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen
loppuminen on näkynyt joen parantuneena hygieenisenä laatuna. Myös veden ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet melko selvästi. Öljyhiilivetypäästöjen osalta on pitkällä tähtäi32
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
mellä havaittavissa selvää vähenemistä. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat
vähentyneet selvästi eikä öljyhiilivetyjä ole esiintynyt jokivesinäytteissä pitkään aikaan.
Mustionjoen ainoa yksittäinen pistekuormittaja on nykyään Mustion jätevedenpuhdistamo,
jonka kuormittava vaikutus on aika vähäinen. Laitoksen jätevesipäästön vaikutuksia ei voitu
havaita vesistön veden laadun muutoksena.
Fiskarsinjokea tutkitaan vain yhdellä pisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu
on parantunut selvästi 1980-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui.
Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen
aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu oli vielä muutama vuosi sitten ajoittain heikko, mutta
viime vuosien mittaustulosten valossa tilanne on parantunut selvästi.
Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen
syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli
erittäin huolestuttava 1990-luvun alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Vaikka
tilanne on viime vuosina ollut hieman parempi, se on edelleen hyvin vakava. Loppukesäisin
ja syksyisin harppauskerroksen alapuolinen vesikerros on erittäin vähähappinen. Tilanne oli
jälleen erittäin huono syksyllä 2011, eikä uutta vettä tullut vuoden 2011 loppuun mennessä.
Kevättalven 2012 mittaukset osoittivat että uutta vettä ei tullut koko talven aikana. Tämä merkitsee sitä, että Pohjanpitäjänlahden tilanne pysyi erittäin huonona koko vuoden koska syksyllä
2012 uuden veden sisään virtaaminen tuli ihan loppuvuodesta. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa.
Lahden sisäosa on edelleen rehevöitynyt ja suurin kuormittava tekijä on Mustionjoki. Uuden
Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan aivan lahden perukkaan, mutta kuormituksen vaikutukset suoraan veden laatuun vaikuttavat vähäisiltä.
Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun
ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon
puhdistusteho on viime vuosina pysynyt erittäin hyvänä ja sen myötä vesistökuormitus on
pysynyt varsin pienenä. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä
kuvastaa alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Skeppsholmenin pienentynyt
kuormitus näkyy jossain määrin veden laadussa. Veden fekaalisten bakteerien määrät olivat
vuosina 2008 ja 2009 hieman kohonneita mutta vuonna 2012 ne olivat jälleen laskeneet alhaiselle tasolle. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman
kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa
selkeätä muutosta.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta
melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se
on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä.
Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina. Alueen rehevyystaso on klorofylli-a-mittausten perusteella jopa hieman
noussut viime vuosina.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
33
Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi.
Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään.
Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä. Vaikuttaa jopa siltä että klorofylli-arvot ovat viime vuosina olleet lievässä laskussa.
7 Sammanfattning
År 2012 var ett sk. normalår, då kontrollprogrammet omfattade endast kontroll av vattnets
fysikalisk- kemiska egenskaper.
Om punktbelastningen kan man konstatera, att huvuddelen av områdets punktbelastning kom
från områdets två största reningsverk. Dessa är Karis-Pojo nya reningsverk och Skeppsholmen
i Ekenäs. Reningsverken uppfyllde i huvudsak de uppställda reningskraven. I Karis-Pojo reningsverk uppfylldes kraven helt och detta var huvudsakligen fallet vid Skeppsholmens reningsverk.
Vad beträffar kvävereningen blev man emellertid en aning från gränsvärdena.
Vad beträffar punktbelastningen har antalet punkttbelastare minskat, då Tvärminne zoologiska stations egna lilla reningsverk togs ur bruk i slutet av år 2011. Stationens avloppsvatten leds
numera till Hangö för rening. Även i Lappvik reningsverk minskade verksamheten, då avloppsvattnet från Lappvik tätort började ledas till Hangö. Dessutom gick FNsteel, Koverhar i konkurs,
vilket medförde, att belastningen därifrån upphörde nästan helt på försommaren 2012.
Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har den totala punktbelastningen i kontrollområdet minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl
fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det
gäller kvävebelastningen. En viss ökning av belastningen har emellertid kunnat skönjas under
de senaste åren, men år 2012 var belastningsvärdena igen mycket låga. Den huvudsakliga orsaken till detta har varit, att såväl vintern 2010 som 2011 var mycket snörik. De lakvatten som
uppstod var dessutom kalla, vilket sänkte reningseffekten klart.
Efter i bruk tagandet av det nya reningsverket på försommaren 2007 har belastningssituationen i Svartåns nedre del ändrat radikalt. Att belastningen upphört märktes speciellt tydligt som
en förbättring av vattnets hygieniska kvalitet. Även vattnets ammoniumkvävehalter har sjunkit
rätt klart. En klar förbättring kan även skönjas beträffande utsläppen av oljekolväten. Dessa
som huvudsakligen härstammade från industrin har minskat klart och de har inte noterats på
väldigt länge.
Den enda punktbelastaren som finns kvar i Svartån är numera Svartå reningsverk, vars belastande effekt på Svartån är rätt liten. Effekterna från reningsverket kunde inte konstateras som
förändringar i vattenkvaliteten.
Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har
vattenkvaliteten förbättrats något sedan 1980-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring
liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet var ännu för några år sedan tidvis dålig, men under
de senaste åren har läget på basen av gjorda mätningar varit klart bättre.
34
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Pojoviken har sedan början av 1990-talet varit föremål för ett speciellt intresse, som en följd
av de syreproblem, som förekommer i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt
i början av 1990-talet då syreläget var kritiskt. Trots att syreläget under de senaste åren varit
något bättre, är situationen fortsättningsvis mycket allvarlig. Under sensommaren och hösten
är syrehalten i det vatten, som ligger under språngskiktet mycket låg. Situationen var igen
mycket dålig under hösten 2011 och något nytt vatten strömmade inte in i viken under slutet av
år2011. Vid vårvinterns provtagning 2012 konstaterade man, att syreläget fortsättningsvis var
mycket dåligt och något nytt vatten hade inte strömmat in i viken. Det innebar att situationen
i Pojoviken förblev mycket dålig under hela år 2012 och någon förbättring kunde inte noteras
före utgången av år 2012. Man kunde konstatera en klar urlakning av näringsämnen från bottensedimentet till följd av de låga syrehalterna.
I vikens innersta del är fortsättningsvis den största belastande faktorn är Svartån. De renade
avloppsvattnet från Karis-Pojo reningsverk leds ut i vikens innersta del, men belastningens direkta effekt på vattenkvaliteten har varit liten.
Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen,
som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från
Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. reningsverkets effekt har varit mycket hög
de senaste åren vilket har lett till att avloppsvattenbelastningen varit rätt liten. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt. De årliga klorofyll-a mätningarna indikerar
vattnets frodighet. Den förbättrade vattenreningen vid Skeppsholmen kan i någon mån skönjas, som en viss förbättring i vattenkvaliteten. Mängderna fekala kolibakterier i vattnet var
åren 2008 och 2009 en aning förhöjda men år 2012 var bakteriemängderna igen mindre. Även
då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har något förhöjda halter observerats speciellt
vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring.
Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga
vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt
med att reningseffekten stigit.
Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a
halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Områdets övergödningsgrad har på
basen av klorofyll-a mätningarna rentav stigit en aning under de allra senaste åren.
Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå. Redan vid
Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma.
De allra lägsta klorofyll-a halterna inom hela undersökningsområdet påträffades i Tvärminne Storfjärden. Det förefaller som, om klorofyll-a halterna där har sjunkit en aning under de
senaste åren.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
35
Kirjallisuuslähteet
Holmberg, R. & Valtonen, M. 2012: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 235. 39 s. + liitteet.
Ilmatieteen laitos 2012. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 2012.
Holmberg, R. & Valtonen, M. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna
2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 225. 46 sivua + liitteet.
Nummela, K.2013: Österbyn kaatopaikan vesien tarkkailu, vuosiyhteenveto 2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Tutkimusraportti 412. 43 s.
36
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Liitteet
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
37
Liiteluettelo
Liite 1. Karttoja yhteistarkkailualueesta
Liite 2. Alueen pistekuormitus
Liite 3. Vuoden 2012 analyysitulokset
Liite 4. Analyysimenetelmät
38
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Liite 1. (1/2)
Karttoja yhteistarkkailualueesta
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
39
Liite 1. (2/2)
Karttoja yhteistarkkailualueesta
40
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
13256
65,1
7106
34,9
20362
Asjv Yht
Osuus %
TeollYht
Osuus %
TOT SUM
952
19390
7139
36,8
12251
63,2
7597
39,2
11793
60,8
6596
326
217
10
310
138
Punaisella merkitty on arvio
7638
37,5
Muut yht
Osuus %
338
IDO
6495
273
Åminnefors
12724
62,5
10
Tvärminne
1..4 suurinta yht.
Osuus %
405
Lappohja
Koverhar
970
117
Rögrund
Mustio
19228
6605
34,4
12623
65,6
7113
37,0
12115
63,0
6118
270
217
10
338
160
1093
3653
16561
5063
30,6
11498
69,4
5487
33,1
11074
66,9
4673
238
152
9
289
126
851
3513
17736
5328
30,0
12408
70,0
5854
33,0
11882
67,0
4932
232
164
11
292
223
959
3641
16934
4665
27,5
12269
72,5
5092
30,1
11842
69,9
4272
211
182
9
274
144
852
3635
1357
11180
65,7
5155
307
9,5
222
144
837
2878
1459
6006
12339
69,2
4679
320
9,5
287
189
1218
2938
1447
6736
-
11662
72,4
3708
303
10,3
273
156
1305
2879
1328
6150
11765
73,1
3596
291
10,9
272
164
1149
2676
1565
6375
10930
75,0
2880
275
0
12,1
311
158
1030
2770
1270
5860
9816
65,0
4599
322
0
12,1
216
146
596
2780
1090
5350
2002
7993
66,5
3402
291
0
14,3
181
134
0
2650
973
4370
2003
17865
5420
30,3
12445
69,7
17018
5462
32,1
11556
67,9
17824
4999
28,0
12825
72,0
16112
4011
24,9
12101
75,1
16099
3887
24,1
12212
75,9
14566
3155
21,7
11411
78,3
15111
4921
32,6
10190
67,4
12015
3693
30,7
8322
69,3
5859 5837,5 5484,5 4450,3 4333,9 3636,1 5295,1 4022,3
32,8
34,3
30,8
27,6
26,9
25,0
35,0
33,5
12006
67,2
5150
270
9
293
137
922
3305
1357
6422
2001
10285
78,2
2158
306
0
10,7
231
163
0
3540
955
5790
8958
75,9
2132
309
0
10,3
222
167
0
3100
938
4920
2005 2006
13556
2776
20,5
10780
79,5
13154
2464
18,7
10690
81,3
11798
2441
20,7
9357
79,3
3196 2868,7 2840,3
23,6
21,8
24,1
10360
76,4
2466
310
0
12
236
172
0
3610
1050
5700
2004
2007
0
0
0
0
9300
76,6
2115
217
0
9,24
299
194
0
4140
5160
2008
0
0
6810
81,5
1057
129
0
11,9
200
152
0
3130
3680
2009
0
0
7160
80,8
1155
162
0
11,9
210
161
0
3230
3930
2010
0
0
8530
77,9
1792
166
0
10,1
261
189
0
3790
4740
2011
12596
2476
19,7
10120
80,3
12134
2332
19,2
9802
80,8
8360
1186
14,2
7174
85,8
8860
1317
14,9
7543
85,1
10948
1958
17,9
8990
82,1
2931 2834,2 1549,9 1699,9 2418,1
23,3
23,4
18,5
19,2
22,1
9665
76,7
2168
308
0
10
257
188
0
3780
3676
1311
5971
2000
5885
4306
1116
5594
1999
Skeppsholmen
1028
6341
1998
Karjaa-Pohja
1512
5653
5998
1668
1997
5780
1995
Gumnäs
1994
Karjaa-Pinjainen
1993
1996
1992
1990
VUOSI
1991
Dat. 10.5.2013
JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d
0
0
9250
186
2,0
9064
98,0
500
5,4
8750
94,6
186
0
0
109
205
0
3950
4800
2012
V.2012
100,00
2,01
2,01
97,99
97,99
5,41
5,41
94,59
94,59
0,00
2,01
0,00
0,00
1,18
2,22
0,00
42,70
51,89
0,00
0,00
Osuus %
Liite 2. (1/4)
Alueen pistekuormitus
41
42
Tvärminne
1,6
0,5
TeollYht
Osuus %
2,3
142,09
1,1
0,8
141
99,2
3,79
2,7
138,3
97,3
1,1
0,09
1
1,6
Punaisella merkitty on arvio
324,74
323
99,5
Asjv Yht
Osuus %
TOT SUM
9,04
2,8
315,7
97,2
Muut yht
Osuus %
1..4 suurinta yht
Osuus %
Koverhar
IDO
1,6
5,8
0,14
Lappohja
Åminnefors
2,7
1,5
Rögrund
Mustio
169,63
0
0,0
170
100,0
3,23
1,9
166,4
98,1
0,1
1,0
2,2
7,6
72,3
143,58
0,8
0,6
143
99,4
3,88
2,7
139,7
97,3
0,8
0,05
0,83
2,2
1,9
65
166,7
1,5
0,9
165
99,1
5,1
3,1
161,6
96,9
1,5
0,05
0,95
2,6
3,7
74,1
9,5
74,3
1994
99,4
0,73
0,7
99
99,3
4,6
4,6
94,8
95,4
0,73
0,07
2,1
1,7
3,7
22
7,7
61,4
1995
99,6
1,1
1,1
98
98,9
4,79
4,8
94,8
95,2
1,1
0,04
0,75
2,9
3
15,7
9,9
66,2
1996
87,9
1,4
1,6
86
98,4
4,58
5,2
83,3
94,8
1,4
0,08
1,4
1,7
1,8
12,2
7,8
61,5
1997
114,7
2,2
1,9
113
98,1
5,64
4,9
109,1
95,1
2,2
0,04
1,2
2,2
7,1
16,1
7,4
78,5
1998
-
121,1
0,3
0,2
121
99,8
3,843
3,2
117,3
96,8
0,3
0,043
1,6
1,9
11,4
17,6
11,3
77
1999
120,2
0,4
0,3
120
99,7
6,933
5,8
113,3
94,2
0,4
0,033
4,5
2
9,2
8
9,2
86,9
2000
76,6
0,2
0,3
76
99,7
4,8
6,3
71,8
93,7
0,22
0
0
0,08
1,1
3,4
4,3
9,2
8,3
50
2001
85,1
0,3
0,3
85
99,7
4,6
5,4
80,5
94,6
0,27
0
0
0,13
1,1
3,1
3,6
9,1
8,8
59
2002
5,5
46
2003
7,5
60
2004
63,8
0,3
0,4
64
99,6
2,59
4,1
61,2
95,9
0,27
0
0
0,17
0,55
83,6
0,6
0,7
83
99,3
4,09
4,9
79,5
95,1
0,55
0
0
0,06
0,78
2,7
0
0
1,6
12
9,7
95,9
0,3
0,3
96
99,7
6,22
6,5
89,7
93,5
0,27
0
0
0,05
4,2
1,7
0
11
4,7
74
2005
83,2
0,3
0,4
83
99,6
4,3
5,2
78,9
94,8
0,33
0
0
0,07
1,5
2,4
0
11
6,9
61
2006
2007
0
0
71,9
0,4
0,5
72
99,5
3,88
5,4
68
94,6
0,38
0
0
0,1
0,8
2,6
0
13
57
7,8
65
1993
183
4,8
81,7
1992
Skeppsholmen
13
66
1991
55
18
112
1990
dat 10.5.2013
Karjaa-Pohja
Gumnäs
Karjaa-Pinjainen
VUOSI
BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d
0
0
34,7
0,2
0,5
35
99,5
4,718
13,6
30
86,4
0,19
0
0
0,028
1,9
2,6
0
14
16
2008
0
0
19,1
0,1
0,7
19
99,3
3,424
17,9
15,7
82,1
0,14
0
0
0,084
1,1
2,1
0
6,2
9,5
2009
0
0
23,4
0,1
0,3
23
99,7
3,517
15,0
19,9
85,0
0,079
0
0
0,038
1,5
1,9
0
8,9
11
2010
0
0
48,4
0,1
0,2
48
99,8
3,421
7,1
45
92,9
0,09
0
0
0,031
1,4
1,9
0
10
35
2011
0
0
21,6
0,0
0,0
22
100,0
4,54
21,0
17,1
79,0
0
0
0
0,74
3,8
0
8,9
8,2
2012
100,00
0,00
0,00
100,00
100,00
20,98
20,98
79,02
79,02
0,00
0,00
0,00
0,00
3,42
17,56
0,00
41,13
37,89
0,00
0,00
Osuus %
V.2012
Liite 2. (2/4)
Alueen pistekuormitus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
0,84
7,5
10,75
96,7
0,37
3,3
11,12
Muut yht
Osuus %
Asjv Yht
Osuus %
TeollYht
Osuus %
TOT SUM
5,92
0,23
3,9
5,69
96,1
0,39
6,5
93,5
5,53
Punaisella merkitty on arvio
92,5
10,28
Osuus %
1..4 suurinta yht
0,23
6,71
0,20
3,0
6,51
97,0
0,35
5,2
94,8
6,36
0,20
0,00
0,08
4,44
0,23
5,2
4,21
94,8
0,38
8,5
91,5
4,06
0,23
0,01
0,06
0,34
4,85
0,30
6,2
4,55
93,8
0,52
10,8
89,2
4,33
0,30
0,01
0,07
0,14
0,21
3,77
0,25
6,6
3,52
93,4
0,46
12,2
87,8
3,31
0,25
0,012
0,14
0,06
5,04
0,27
5,4
4,77
94,6
0,46
9,1
90,9
4,58
0,27
0,0024
0,088
0,1
0,28
1,1
3,95
0,75
19,0
3,20
81,0
0,99
25,1
74,9
2,96
0,75
0,0023
0,16
0,078
0,19
0,61
4,34
0,32
7,4
4,02
92,6
0,52
11,9
88,1
3,82
0,32
0,007
0,1
0,088
0,64
0,85
-
Koverhar
0,37
0,01
0,08
0,21
0,08
1,1
IDO
0,02
Tvärminne
0,34
0,06
1,80
0,23
-
0,37
Lappohja
0,17
0,07
2,00
0,26
Åminnefors
0,28
0,08
Rögrund
Mustio
2,80
0,4
4,46
0,17
3,8
4,29
96,2
0,43
9,5
90,5
4,03
0,17
0,005
0,19
0,06
0,65
0,74
0,34
3,63
0,16
4,4
3,47
95,6
0,54
14,8
85,2
3,09
0,16
0,012
0,28
0,084
0,53
0,22
0,44
1,9
2000
3,04
0,19
6,3
2,85
93,7
0,52
17,1
82,9
2,52
0,19
0
0
0,018
0,12
0,19
0,29
0,18
0,25
1,8
2001
3,80
0,19
5,0
3,61
95,0
0,43
11,2
88,8
3,37
0,19
0
0
0,006
0,13
0,1
0,45
0,22
0,4
2,3
2002
2,17
0,18
8,3
1,99
91,7
0,28
12,7
87,3
1,89
0,18
0
0
0,003
0,04
0,052
0
0,39
0,2
1,3
2003
2,43
0,21
8,6
2,22
91,4
0,36
14,8
85,2
2,07
0,21
0
0
0,002
0,074
0,075
0
0,25
0,22
1,6
2004
3,28
0,19
5,8
3,09
94,2
0,53
16,3
83,7
2,75
0,19
0
0
0,002
0,29
0,052
0
0,26
0,19
2,3
2005
2,73
0,06
2,01
2,68
98,0
0,29
10,7
89,3
2,44
0,055
0
0
0,007
0,16
0,071
0
0,29
0,35
1,8
2006
2007
0
0
0
0
0,17
0,076
0
0,59
1,3
2008
2,84
0,06
1,94
2,78
98,1
0,35
12,2
87,8
2,49
0,055
0
0
2,16
0,02
1,02
2,14
99,0
0,27
12,5
87,5
1,89
0,022
0
0
0,07 0,00077
0,13
0,09
0
0,39
1,30
0,3
2,3
1999
4,60
0,29
2,1
1998
Skeppsholmen
0,35
1,9
1997
2,1
0,32
1,7
Karjaa-Pohja
0,66
1,90
2,8
1,10
1,50
1995
Gumnäs
2,90
1994
1996
3,40
1993
4,30
Karjaa-Pinjainen
1992
1990
VUOSI
1991
dat 10.5.2013
FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d
0
0
1,22
0,01
1,15
1,20
98,9
0,30
24,5
75,5
0,92
0,014
0
0
0,0027
0,22
0,062
0
0,2
0,72
2009
0
0
1,53
0,01
0,72
1,52
99,3
0,29
18,9
81,1
1,24
0,011
0
0
0,0075
0,19
0,081
0
0,28
0,96
2010
0
0
3,24
0,02
0,62
3,22
99,4
0,24
7,3
92,7
3
0,02
0
0
0,017
0,13
0,070
0
0,40
2,6
2011
0
0
1,36
0,00
0,00
1,36
100,0
0,27
19,9
80,1
1,09
0
0
0
0,14
0,130
0
0,27
0,82
2012
100,00
0,00
0,00
100,00
100,00
19,85
19,85
80,15
80,15
0,00
0,00
0,00
0,00
10,29
9,56
0,00
19,85
60,29
0,00
0,00
Osuus %
V.2012
Liite 2. (3/4)
Alueen pistekuormitus
43
44
11,0
0,4
Lappohja
Tvärminne
286
98,0
5,9
2,0
292
Asjv yht
Osuus %
Teoll yht
Osuus %
TOT SUM
18
266
2,1
0,8
264
99,2
15
5,7
251
94,3
2,1
0,5
8,0
4,5
Punaisella merkitty on arvio
22
7,4
270
92,6
1..4 suurinta yht
Osuus %
Muut yht
Osuus %
5,9
Koverhar
IDO
Åminnefors
15
4,4
Rögrund
Mustio
272
1,9
0,7
270
99,3
16
5,9
256
94,1
1,9
0,3
8,8
5,2
24
100
282
1,9
0,7
280
99,3
15
5,4
267
94,6
1,9
0,5
6,7
6,3
21
97
35
114
257
3,4
1,3
253
98,7
20
7,7
237
92,3
3,4
0,4
6,4
9,6
13
78
39
107
1994
248
3,5
1,4
245
98,6
17
6,9
231
93,1
3,5
0,22
7,4
5,9
15
65
43
108
1995
238
2,0
0,8
236
99,2
13
5,6
225
94,4
2
0,22
6,2
5
23
54
39
109
1996
270
4,1
1,5
266
98,5
16
5,9
254
94,1
4,1
0,35
6,4
5
17,7
76,2
48
112
1997
292
3,2
1,1
289
98,9
17
5,7
275
94,3
3,2
0,37
6,8
6,2
27,5
87,5
39,4
121
1998
-
261
1,5
0,6
259
99,4
14
5,3
247
94,7
1,5
0,36
5
7
26,8
58,4
48,6
113
1999
250
1,6
0,6
249
99,4
13
5,4
237
94,6
1,6
0,29
6,2
5,4
26,2
48,6
47,9
114
2000
233
1,0
0,4
232
99,6
15
6,4
218
93,6
0,98
0
0
0,58
6,7
6,7
24
36
38
120
2001
224
1,0
0,4
223
99,6
13
5,7
211
94,3
0,99
0
0
0,4
4,5
6,9
15,9
42
33
120
2002
266
0,6
0,2
265
99,8
14
5,3
252
94,7
0,6
0
0
0,54
5,8
7,1
0
72
50
130
2003
251
0,9
0,4
250
99,6
14
5,4
237
94,6
0,91
0
0
0,49
4,5
7,7
0
74
33
130
2004
244
0,7
0,3
243
99,7
15
6,1
229
93,9
0,66
0
0
0,34
7,7
6,3
0
69
30
130
2005
230
0,85
0,37
229
99,6
14
6,0
216
94,0
0,85
0
0
0,32
4,7
7,9
0
62
34
120
2006
2007
0
0
177
1,07
0,60
176
99,4
15
8,6
162
91,4
1,07
0
0
0,32
7,0
6,8
0
57
102
24
107
1993
105
127
42
89
1992
Skeppsholmen
39
1991
dat 10.5.2013
Karjaa-Pohja
89
Gumnäs
1990
Karjaa-Pininjainen
VUOSI
TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d
0
0
107
0,86
0,80
106
99,2
14
13,3
93
86,7
0,86
0
0
0,27
4,6
8,5
0
53
40
2008
0
0
84
0,72
0,85
84
99,1
14
17,1
70
82,9
0,72
0
0
0,37
5,6
7,8
0
46
24
2009
0
0
106
0,83
0,79
105
99,2
16
14,7
90
85,3
0,83
0
0
0,17
5,6
8,9
0
61
29
2010
0
0
115
0,76
0,66
114
99,3
16
13,9
99
86,1
0,76
0
0
0,17
6,1
9,0
0
59
40
2011
0
0
110
0,00
0,00
110
100,0
11
10,1
99
89,9
0
0
0
2,5
8,6
0
67
32
2012
V. 2012
100,00
0,00
0,00
100,00
100,00
10,08
10,08
89,92
89,92
0,00
0,00
0,00
0,00
2,27
7,81
0,00
60,85
29,06
0,00
0,00
Osuus %
Liite 2. (4/4)
Alueen pistekuormitus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
Kyll %
FNU
mg/l
mS/m
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
3.4.2012
3.4.2012
3.4.2012
3.4.2012
3.4.2012
14.2.2012
14.2.2012
14.2.2012
14.2.2012
1,0
12,0
84
4,7
2,1
12,0
7,5
0,7
12,1
84
4,7
2,1
12,1
7,5
0,3
12,2
84
5,0
2,5
12,1
7,5
0,2
12,2
84
5,1
2,6
12,1
7,4
0,7
13,2
92
2,7
1,1
6,2
7,0
2,1
12,6
91
7,5
2,8
13,4
7,5
1,8
12,6
91
7,9
3,2
13,4
7,5
2,1
12,3
89
10
5,6
13,2
7,5
2,1
12,8
93
10
5,6
13,1
7,5
0.1
2,0
12,7
92
4,2
2,8
5,8
7,1
MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7
Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;
0.1
MUFI / 3 Mustionjoki 0,5
Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;
0.1
MUFI / 41 Mustionjoki 8,3
Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;
0.1
MUFI / 38 Mustionjoki 21,6
Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;
0,3
MUFI / 36 Mustionjoki 24,7
Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;
0.1
MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0.1
MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0.1
MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0.1
MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0.1
8,2
8,8
9,3
8,5
8,8
6,2
8,0
7,9
7,8
7,8
*pH *CODMn
mg O2/l
MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
oC
14.2.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI)
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
*BOD7
mg/l
550
1100
1100
1100
1100
480
900
890
910
910
<2
<2
<2
<2
*Kok.N *NO2-N
µg/l
µg/l
230
660
200
490
11
16
16
17
17
8,7
5,8
5,9
4,5
<4
*NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
230
660
200
500
µg/l
*NO2+NO3-N
19
36
35
33
33
13
23
23
23
22
*KOK.P
µg/l
<3
6
4
9
µg/l
*PO4P(Np)
*Lämp.koli
<2
280
430
270
300
5
2200
1600
2300
2500
pmy/100ml
370
650
640
500
480
250
310
300
290
280
<50
*Fe *CHindex
µg/l
µg/l
Liite 3. (1/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
45
46
O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
Kyll %
FNU
mg/l
mS/m
17.9.2012
17.9.2012
17.9.2012
17.9.2012
17.9.2012
11.7.2012
11.7.2012
11.7.2012
11.7.2012
19,7
7,8
86
4,9
5,4
12,5
7,7
19,9
7,6
84
4,8
5,9
12,6
7,6
20,0
7,2
79
8,9
9,7
12,8
7,6
20,3
6,8
75
4,7
4,6
12,9
7,5
19,5
6,1
67
5,5
7,1
6,3
7,0
14,4
8,5
83
2,0
1,9
13,3
7,6
14,5
8,5
83
1,8
1,5
13,5
7,5
14,2
8,0
78
4,9
5,3
13,5
7,5
14,1
7,7
75
3,2
2,0
13,7
7,4
0.1
13,4
7,8
75
4,1
3,6
6,9
7,0
MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7
Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
MUFI / 3 Mustionjoki 0,5
Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
MUFI / 41 Mustionjoki 8,3
Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23;
0.3
MUFI / 38 Mustionjoki 21,6
Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23;
0.3
MUFI / 36 Mustionjoki 24,7
Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23;
0,3
MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7
Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
1,0
MUFI / 3 Mustionjoki 0,5
Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
1,0
MUFI / 41 Mustionjoki 8,3
Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
0,3
MUFI / 38 Mustionjoki 21,6
Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
0,3
6,9
8,8
8,8
8,8
8,6
6,8
7,5
7,5
8,2
7,4
*pH *CODMn
mg O2/l
MUFI / 36 Mustionjoki 24,7
Klo 8:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
oC
11.7.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI)
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
1,6
<1,5
*BOD7
mg/l
310
590
620
560
570
450
770
840
820
780
<2
4
<2
4
*Kok.N *NO2-N
µg/l
µg/l
16
210
11
<10
19
37
30
31
30
13
58
44
50
38
*NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
16
210
12
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
24
21
23
15
16
36
31
38
32
28
*KOK.P
µg/l
3
4
<3
4
µg/l
*PO4P(Np)
*Lämp.koli
50
18
32
24
12
42
18
14
38
48
pmy/100ml
390
170
270
100
110
660
280
440
250
230
<50
*Fe *CHindex
µg/l
µg/l
Liite 3. (2/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
Kyll %
FNU
mg/l
mS/m
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
9.10.2012
9.10.2012
9.10.2012
9.10.2012
11,1
8,9
81
3,6
3,0
13,1
7,7
11,1
8,6
79
4,0
3,6
13,1
7,5
9,8
8,0
70
9,4
9,0
13,2
7,4
10,8
9,1
82
9,6
8,4
13,1
7,5
0.1
9,7
8,2
72
9,4
7,7
5,3
6,8
MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7
Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0;
0.1
MUFI / 3 Mustionjoki 0,5
Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0;
0.1
MUFI / 41 Mustionjoki 8,3
Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0;
0.1
MUFI / 38 Mustionjoki 21,6
Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0;
0.1
12
9,7
10
9,1
8,9
*pH *CODMn
mg O2/l
MUFI / 36 Mustionjoki 24,7
Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0;
oC
9.10.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI)
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
<1,5
*BOD7
mg/l
610
900
880
830
820
<2
3
*Kok.N *NO2-N
µg/l
µg/l
100
330
17
19
19
16
14
*NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
100
330
µg/l
*NO2+NO3-N
41
37
38
25
23
*KOK.P
µg/l
5
8
µg/l
*PO4P(Np)
*Lämp.koli
54
48
54
6
20
pmy/100ml
910
660
650
270
220
*Fe *CHindex
µg/l
µg/l
Liite 3. (3/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
47
48
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
19.3.2012
21.3.2012
19.3.2012
21.3.2012
21.3.2012
21.3.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
1,8
2,9
12,0
9,4
87
71
8,9
6,2
40,5
414
mS/m mmol/l
7,3
7,3
0,9
2,6
3,6
11,5
10,8
6,9
81
80
53
6,5
8,5
3,0
29,5
320
708
7,3
7,4
7,3
1,2
2,2
2,6
4,8
11,9
11,0
9,5
1,3
84
80
72
10
3,3
10,0
2,7
5,0
14,9
251
596
869
6,9
7,4
7,4
7,1
1,3
1,9
0,8
4,8
5,1
5,1
11,7
11,2
11,6
1,2
0,6
0,5
83
82
83
10
5
4
5,2
6,8
3,3
2,6
6,0
8,4
30,0
347
635
889
922
926
7,3
7,5
7,6
7,0
7,1
7,1
0,5
1,1
11,9
11,7
82
84
4,8
5,8
25,0
379
7,3
7,5
1,3
0,7
11,6
11,9
82
85
5,7
1,6
123
856
1.0
0,6
10,4
73
4,8
145
POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 45 cm; Kok.syv. 2,5 m; Lumi 2 cm; Näk.syv. 1,3 m;
Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5,0
0-4
7,2
7,4
7,8
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Jää 0 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,8 m;
Klo 12:25; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 4 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5,0
POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Jää 31 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2,7;
1.0
5,0
10.0
20.0
30.0
40,0
0-4
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Jää 30 cm; Kok.syv. 41,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 4 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
10.0
20.0
POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Jää 34 cm; Kok.syv. 21,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 3 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
12.0
970
890
480
1000
740
960
750
590
690
610
620
900
810
640
650
990
760
610
1100
750
2
<2
4
<2
<2
3
2
19
13
500
490
210
550
390
290
330
68
<10
57
15
13
16
18
11
17
<4
9,5
<4
310
10
21
<4
16
14
15
<4
18
11
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Jää 34 cm; Kok.syv. 13,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 3 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
6.0
FNU
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää 0 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,3 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 3 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
oC
21.3.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
500
490
210
550
390
290
330
87
22
µg/l
*NO2+NO3-N
28
28
40
25
35
25
34
36
160
380
430
22
36
40
280
28
36
73
33
39
µg/l
*KOK.P
µg/l
*PO4P(Np)
14
15
33
11
21
26
150
360
420
µg/l
*PO4-P
<1
<1
µg/l
10
30
110
220
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
<50
µg/l
*CHindex
0,5
0,4
4,9
<0,1
2,0
<0,1
1,8
3,5
5,1
5,3
5,3
<0,1
1,2
3,3
5,0
<0,1
1,6
4,0
<0,1
2,2
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (4/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
21.3.2012
21.3.2012
21.3.2012
21.3.2012
21.3.2012
19.3.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
0,6
2,2
11,0
6,8
77
51
5,0
1,8
135
799
mS/m mmol/l
7,3
7,4
1,1
5,5
39
7,5
170
6,8
0,6
0,8
1,3
11,3
11,9
11,5
79
86
85
5,1
1,3
1,7
135
884
1010
7,3
7,8
7,8
0,6
0,7
1,5
2,1
11,7
12,3
11,6
11,0
82
89
86
83
4,6
1,0
0,55
0,67
239
954
1060
1123
7,4
7,8
7,9
7,8
1,3
1,0
1,6
2,3
2,7
2,6
12,7
12,6
11,8
11,3
11,0
11,1
93
92
88
86
85
86
0,78
0,63
0,56
0,75
1,0
1,1
908
1015
1080
1160
1184
1179
7,9
7,9
7,9
7,9
7,9
7,9
1,2
2,6
1,4
12,0
12,0
11,8
88
92
88
1,4
0,97
0,68
814
964
1061
7,8
7,9
7,9
1.0
5.0
8.0
0,8
0,9
1,2
11,6
12,1
11,7
83
88
86
4,0
0,65
0,86
397
967
1017
7,5
7,8
7,9
POJO / 18 Järnö, Predium 151 Jää 10 cm; Kok.syv. 9,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 13:30; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
9.0
POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Jää 20 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,9 m;
Klo 14:05; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
33.0
POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Jää 0 cm; Kok.syv. 34,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,2 m;
Klo 14:30; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
10.0
16.0
0-4
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Jää 30 cm; Kok.syv. 17,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 13:10; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
13.0
POJO / 13 Kälviken 100 Jää 12 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,3 m;
Klo 12:40; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
740
430
400
510
440
380
460
400
370
350
370
350
800
420
380
360
870
470
560
1400
900
670
<2
5
<2
<2
7
430
160
140
130
640
19
<4
<4
6,0
<4
<4
<4
<4
<4
<4
<4
<4
17
<4
<4
<4
23
7,9
<4
170
29
75
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Jää 42 cm; Kok.syv. 2,0 m; Lumi 2 cm; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
3.0
FNU
POJO / 12B Båssafjärden 96 Jää 40 cm; Kok.syv. 4,0 m; Lumi 2 cm; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
oC
19.3.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
430
170
140
130
650
µg/l
*NO2+NO3-N
31
39
41
38
37
39
38
38
36
34
37
37
26
39
38
38
26
38
42
39
27
81
µg/l
*KOK.P
µg/l
*PO4P(Np)
17
32
32
31
20
µg/l
*PO4-P
1,1
µg/l
8
1
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
<50
<50
µg/l
*CHindex
2,1
5,6
5,9
4,6
5,5
6,1
5,2
5,9
6,3
6,7
6,9
6,9
1,1
5,5
6,1
6,5
0,5
5,0
5,8
0,7
0,5
4,5
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (5/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
49
50
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
9.5.2012
9.5.2012
9.5.2012
9.5.2012
9.5.2012
9.5.2012
9.5.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
0,8
0,6
1,2
2,4
11,5
12,6
11,8
11,0
82
91
87
84
3,6
0,69
0,62
0,94
439
971
1043
1156
mS/m mmol/l
7,5
7,9
7,9
7,9
10,9
9,6
10,5
10,7
95
94
7,5
8,3
30,0
93,5
7,6
7,7
50
40
0,52
0,56
0,54
9,9
9,4
3,0
4,3
4,7
4,8
11,5
11,2
9,6
2,0
0,4
0,4
102
98
73
16
3
3
7,3
7,9
1,9
1,7
3,4
3,9
125
126
690
878
904
909
11,7
11,3
10,3
4,6
90
105
2,2
8,1
911
222
1.0
0-1.5
11,7
12,6
117
9,8
319
POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m;
Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
0-4.0
5.0
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
40.0
0-4
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
8,5
8,1
8,0
7,9
7,9
7,6
7,3
7,3
7,3
POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,1 oC; Ilman T 10 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,2 oC; Ilman T 10 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,0 oC; Ilman T 10 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
6.0
760
380
760
880
850
590
600
590
620
930
940
870
930
920
720
400
390
370
3
3
2
2
2
3
<2
8
12
2
2
2
140
59
310
420
420
290
300
250
190
410
410
390
12
19
7,9
11
13
<4
<4
35
93
27
21
18
19
18
23
4,1
<4
<4
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää 0 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5.0
10.0
20.0
FNU
POJO / 19 Lappohja 153 Jää 37 cm; Kok.syv. 21,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 13:45; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
oC
21.3.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
140
62
320
420
420
300
310
260
200
410
410
400
µg/l
*NO2+NO3-N
47
23
36
28
28
40
170
250
300
37
37
34
38
35
34
39
38
38
µg/l
*KOK.P
<3
<3
3
3
<3
µg/l
*PO4P(Np)
8
4
7
6
6
27
160
240
280
µg/l
*PO4-P
µg/l
10
2
98
48
100
120
9
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
1,6
5,2
1,0
0,4
0,4
3,9
5,0
5,2
5,2
<0,1
0,2
2,3
5,6
6,0
6,7
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (6/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
9.5.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
12,4
11,6
110
11
206
mS/m mmol/l
10,0
4,8
4,1
3,6
12,3
12,9
12,4
12,1
111
104
98
95
5,0
0,89
0,71
1,1
473
949
990
1011
14,3
7,6
8,3
8,3
8,2
8,2
8,1
0,65
0,51
0,65
14,2
13,6
0-4
13,2
POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2,1 m;
Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4,0
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 2,7 m;
Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4,0
POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 1,6 m;
Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
7,9
7,9
7,7
POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,3 m;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,8 oC; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,1 m;
Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,7 oC; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
1800
1300
1700
580
310
340
290
890
7
5
6
3
<2
<2
<2
4
1200
800
1200
150
<10
<10
15
140
55
42
53
5,0
<4
4,2
12
16
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,3 m;
Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,4 oC; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4,0
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,1 m;
Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5.0
10.0
16.0
0-4.0
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
0-1.5
FNU
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m;
Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18;
oC
9.5.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
1200
800
1200
160
<10
<10
17
150
µg/l
*NO2+NO3-N
32
33
29
27
22
17
22
61
µg/l
*KOK.P
<3
<3
3
<3
µg/l
*PO4P(Np)
3
<3
4
10
8
µg/l
*PO4-P
6,8
8,4
8,4
8,2
µg/l
6
19
41
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
2,5
5,4
5,7
5,8
0,9
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (7/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
51
52
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
27.6.2012
27.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
6.6.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
13,3
mS/m mmol/l
13,7
15,1
12,6
11,8
10,6
11,6
16,7
1.0
5.0
12.0
0-4,0
16,6
POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,4 m;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
6.0
0-4,0
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-4.0
POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 4,0 m;
Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4
POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 4,3 m;
Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4.0
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Näk.syv. 2,8 m;
Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4.0
POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 1,9 m;
Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-1.5
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-1.5
POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,7 m;
Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-4.0
FNU
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 1,8 m;
Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
oC
6.6.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
7,6
7,7
8,2
8,2
8,2
8,0
7,8
8,2
8,1
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
*NO2+NO3-N
µg/l
*KOK.P
µg/l
*PO4P(Np)
µg/l
*PO4-P
8,2
6,9
3,1
2,1
6,7
11
19
13
11
µg/l
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (8/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
27.6.2012
27.6.2012
27.6.2012
27.6.2012
27.6.2012
27.6.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
16,7
mS/m mmol/l
17,2
14,9
16,5
17,2
15,1
1.0
5.0
10.0
16.0
0-4,0
0-näkösyvyys x 2
13,2
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
5.0
13.0
0-4.0
POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
0-1,5
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
0-1,5
POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-4.0
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
0-4,0
POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2,5 m;
Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
40,0
0-4,0
FNU
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,0 m;
Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
oC
27.6.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
8,1
8,0
7,9
8,1
8,0
7,9
7,8
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
*NO2+NO3-N
µg/l
*KOK.P
µg/l
*PO4P(Np)
µg/l
*PO4-P
7,7
10
35
20
7,8
8,7
5,9
µg/l
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (9/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
53
54
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
27.6.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
13,0
mS/m mmol/l
12,4
19,3
19,2
19,3
7,6
7,6
82
82
5,3
5,1
18,9
28,2
7,4
7,5
7,7
8,1
8,1
0,61
0,65
0,66
1.0
5.0
12.0
0-4,0
19,8
19,4
6,1
19,7
9,0
8,8
3,7
99
96
31
3,3
2,8
1,3
114
120
750
POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,8 m;
Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
7,8
7,8
7,2
7,9
POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,2 m;
Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,2 oC; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,3 m;
Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,2 oC; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
640
620
630
720
820
700
760
780
3
3
3
200
200
170
42
43
22
30
26
26
26
27
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m;
Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,2 oC; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
6.0
0-4,0
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,3 m;
Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5.0
10.0
20.0
0-4,0
POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,3 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
33.0
0-4,0
FNU
POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,8 m;
Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23;
oC
27.6.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
210
210
180
µg/l
*NO2+NO3-N
32
30
43
36
32
32
34
36
µg/l
*KOK.P
<3
<3
<3
µg/l
*PO4P(Np)
µg/l
*PO4-P
13
11
4,6
4,0
µg/l
14
27
23
27
33
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
<50
µg/l
*CHindex
0,3
0,4
4,2
<0,1
<0,1
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (10/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
19,1
18,8
8,9
4,8
8,6
8,5
5,7
3,0
94
91
51
24
2,3
1,6
0,78
0,96
177
201
705
818
mS/m mmol/l
18,7
18,4
13,2
4,7
4,6
4,2
18,5
8,7
8,0
4,9
2,2
1,4
1,1
93
86
48
18
11
9
1,5
1,4
1,4
0,96
1,2
1,6
232
276
714
837
850
863
17,8
17,1
17,6
9,0
7,2
96
76
1,6
1,4
362
432
18,3
14,7
16,1
9,5
6,1
102
62
1,6
2,2
356
660
19,1
19,1
9,1
100
6,0
469
19,4
19,3
9,4
9,4
103
103
1,7
1,7
461
463
1.0
0-1,5
19,5
19,5
P
8,7
96
6,6
402
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 10:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
3.0
POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 11:02; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
0-1,5
POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:39; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5,0
0-4.0
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 13:08; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5,0
0-4,0
POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
40,0
0-4,0
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
5.0
10.0
20.0
FNU
POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
oC
23.7.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
7,9
7,9
8,3
8,2
8,3
8,2
8,0
7,6
8,0
7,8
7,6
7,8
7,8
7,7
7,3
7,1
7,1
7,1
7,9
7,9
7,8
7,3
7,1
800
500
500
620
530
430
480
520
570
520
500
630
620
670
620
660
560
620
<2
<2
3
2
4
4
3
2
3
4
<10
<10
24
39
70
66
110
310
310
300
<4
9,4
5,9
<4
31
33
25
31
37
45
35
<4
<4
14
33
44
<4
<4
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
<10
<10
27
41
74
70
120
310
320
300
µg/l
*NO2+NO3-N
57
33
38
44
27
24
21
21
20
23
17
110
150
180
24
28
18
96
µg/l
*KOK.P
<3
<3
µg/l
*PO4P(Np)
7
7
<3
5
<3
<3
<3
100
130
170
µg/l
*PO4-P
24
16
7,1
6,5
5,4
µg/l
14
7
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
2,1
2,5
2,5
2,5
1,8
3,7
1,8
2,3
1,1
1,3
4,0
4,8
4,8
4,9
0,7
0,9
4,0
4,6
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (11/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
55
56
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
23.7.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
17,0
11,6
8,8
15,0
9,1
6,5
6,6
96
61
59
1,2
1,3
1,6
646
966
1049
mS/m mmol/l
14,7
13,8
9,5
8,2
14,2
8,9
8,6
7,2
7,4
90
85
66
65
1,1
1,2
0,80
0,63
912
955
1042
1061
9,4
9,2
8,1
6,9
6,3
5,1
9,3
8,8
8,5
8,5
8,4
7,9
7,5
80
77
75
72
66
61
0,41
0,42
0,36
0,37
0,71
1,2
1056
1057
1068
1086
1104
1117
9,4
8,6
8,2
8,3
7,9
7,9
75
70
70
0,43
0,44
0,44
1039
1059
1064
13,8
12,8
10,2
8,4
7,9
6,8
84
78
63
1,2
1,1
1,1
946
999
1034
1.0
5.0
10.0
19,0
0-4,0
11,7
10,1
8,9
7,4
11,1
8,5
7,8
7,1
7,1
81
72
64
61
0,73
0,81
0,85
0,94
1027
1037
1053
1079
POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 23,8 m;
Klo 12:07; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
8.0
POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 11:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
9.0
POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 5,8 m;
Klo 12:21; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
33.0
0-4,0
POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,0 m;
Klo 12:33; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
10.0
16.0
0-4,0
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m;
Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
5.0
13.0
0-4,0
FNU
POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 11:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
oC
23.7.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
7,9
7,8
7,7
7,7
7,9
7,9
7,8
7,7
7,9
7,8
7,8
7,9
7,9
7,9
7,8
7,7
7,7
7,9
8,0
7,9
7,7
7,7
8,0
8,0
7,6
7,6
8,0
310
290
280
310
320
300
290
300
280
270
270
310
270
260
320
320
330
320
280
300
400
320
310
<2
<2
<2
<2
<10
<10
<10
<10
8,4
15
8,6
31
9,9
8,7
8,7
5,2
7,1
15
<4
<4
<4
<4
24
43
<4
4,8
4,7
17
16
14
28
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
25
32
30
45
24
56
27
24
26
27
18
19
21
22
39
51
20
20
27
37
25
30
41
µg/l
*KOK.P
<3
µg/l
*PO4P(Np)
4
5
13
21
µg/l
*PO4-P
2,8
2,0
2,8
5,9
µg/l
11
9
3
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
<50
<50
µg/l
*CHindex
5,9
6,0
6,1
6,2
5,4
5,8
6,0
6,0
6,1
6,2
6,1
6,1
6,2
6,3
6,4
6,5
5,2
5,5
6,0
6,1
3,6
5,6
6,1
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (12/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
19,0
15,3
P
mS/m mmol/l
7,7
0,47
0,71
0,76
19,1
19,1
18,9
13,0
4,9
4,4
4,4
P
9,0
9,1
4,9
1,7
1,0
0,8
98
99
47
14
8
6
10
1,0
1,2
1,1
1,6
2,9
212
221
797
835
857
857
19,0
1.0
5,0
0-4.0
18,7
14,1
P
9,7
7,3
105
73
1,5
2,2
321
992
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 12:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-4
POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 10:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
40.0
0-4
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 3,2 m;
Klo 09:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-4
POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 09:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
8,1
7,7
8,0
8,0
8,0
7,9
7,4
7,2
7,1
7,1
7,9
7,8
POJO / P7C Uusi purku SE Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 10:10; Näytt.ottaja jva; T vesi 19,5 oC; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
POJO / P7B Uusi purku SW Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 10:05; Näytt.ottaja jva; T vesi 19,1 oC; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
470
340
510
520
460
630
660
680
540
570
440
<2
<2
3
3
3
<2
2
3
3
3
<2
<10
<10
12
13
120
340
330
310
23
69
16
14
9,5
26
30
12
<4
19
45
29
25
14
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / P7A Uusi purku NW Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 01:00; Näytt.ottaja jva; T vesi 18,0 oC; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
6.0
0-4,0
FNU
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 09:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
oC
14.8.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
<10
<10
15
16
130
340
330
310
26
72
17
µg/l
*NO2+NO3-N
22
32
19
21
16
110
180
250
28
26
24
µg/l
*KOK.P
<3
<3
<3
<3
<3
µg/l
*PO4P(Np)
<3
8
<3
<3
<3
100
180
250
µg/l
*PO4-P
5,1
7,6
6,7
11
11
µg/l
10
9
16
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
1,6
5,7
0,9
1,0
4,5
4,7
4,9
4,9
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (13/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
57
58
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
6.9.2012
6.9.2012
6.9.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
14.8.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
18,8
P
10,1
110
1,8
499
mS/m mmol/l
18,9
P
P
9,5
103
4,3
446
18,8
18,0
15,5
13,4
10,0
P
9,4
9,0
7,8
6,1
101
94
77
56
1,1
1,0
1,6
3,7
661
1033
1051
1057
16,7
17,8
P
P
17,2
17,1
7,6
7,5
8,1
8,2
8,1
8,0
7,8
7,6
8,1
8,2
8,1
8,1
8,4
8,4
1.0
0,59
670
410
330
310
340
720
560
3
<2
<2
<2
<2
<2
<2
140
<10
<10
<10
<10
<10
<10
<4
12
12
7,5
18
<4
<4
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,8 m;
Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,7 oC; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-4
POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
6.0
0-4,0
POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-4.0
POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-4
POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,7 m;
Klo 12:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
5.0
10.0
16.0
0-4.0
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m;
Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-4.0
POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,1 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
0-1.5
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
0-1.5
FNU
POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
oC
14.8.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
140
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
41
25
25
24
40
48
28
µg/l
*KOK.P
<3
<3
µg/l
*PO4P(Np)
<3
7
10
25
4
<3
µg/l
*PO4-P
12
22
3,2
2,9
4,2
5,5
21
8,4
µg/l
34
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
3,7
6,0
6,1
6,1
2,4
2,7
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (14/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
6.9.2012
6.9.2012
6.9.2012
6.9.2012
6.9.2012
6.9.2012
6.9.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
0,70
mS/m mmol/l
0,71
16,7
16,8
13,7
5,6
5,2
4,6
16,7
8,6
8,7
4,0
1,6
1,3
0,7
89
91
39
13
11
6
0,81
0,78
1,2
2,3
2,5
3,4
290
342
802
820
830
838
16,7
16,3
16,8
16,5
8,2
7,0
85
74
1,6
2,2
603
835
16,5
16,5
9,0
93
1,5
519
16,7
16,7
P
9,1
95
4,3
453
0-4.0
16,1
POJO / 13 Kälviken 100 Jää 0 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
1.0
0-1.5
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
0-1.5
POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 0 cm; Kok.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
5,0
0-4.0
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m;
Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-4
POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,1 m;
Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
40.0
0-4
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,9 m;
Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
7,8
7,9
7,9
8,0
7,9
7,8
7,7
7,9
7,7
7,7
7,9
7,3
7,1
7,1
7,1
7,7
660
490
420
370
420
430
430
610
650
670
820
770
<2
<2
<2
<2
<2
<2
4
2
2
4
4
4
<10
<10
<10
14
19
<10
150
330
340
350
210
210
<4
<4
<4
10
<4
<4
7,0
<4
7,0
17
20
20
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,8 m;
Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,7 oC; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
FNU
POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,7 m;
Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,9 oC; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;
oC
6.9.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
<10
<10
<10
14
20
<10
160
330
350
350
210
210
µg/l
*NO2+NO3-N
48
30
24
29
17
22
18
150
200
280
37
31
µg/l
*KOK.P
<3
<3
<3
4
µg/l
*PO4P(Np)
<3
<3
<3
9
<3
3
6
130
190
270
µg/l
*PO4-P
7,3
21
8,7
5,7
7,0
5,1
µg/l
30
30
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
2,4
2,8
3,3
4,7
1,4
1,7
4,5
4,7
4,7
4,8
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (15/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
59
60
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
8.10.2012
8.10.2012
8.10.2012
8.10.2012
8.10.2012
6.9.2012
6.9.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
16,8
16,9
16,8
14,0
16,8
8,2
8,2
8,0
5,1
87
87
85
51
1,9
1,2
1,7
8,3
867
985
1008
1052
mS/m mmol/l
16,3
16,6
8,0
8,1
7,9
8,0
8,0
7,5
7,9
0,53
0,61
11,6
11,8
11,8
6,0
5,1
5,1
9,0
9,3
6,1
1,4
1,0
0,9
84
86
57
12
8
7
4,7
3,1
1,9
3,6
4,7
4,9
310
370
570
810
820
823
0,66
1.0
5.0
11,4
11,6
8,2
9,0
76
84
3,6
3,2
468
612
POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
5.0
10.0
20.0
30.0
40.0
POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1.0
7,6
7,7
7,7
7,7
7,4
7,1
7,1
7,1
POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 0,7 m;
Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,1 oC; Ilman T 8 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 0,7 m;
Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,2 oC; Ilman T 8 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
500
450
640
530
530
670
690
700
900
860
840
370
340
340
440
<2
<2
3
3
2
<2
5
6
4
4
3
<2
<2
<2
3
54
36
130
93
130
350
340
330
300
270
260
<10
<10
<10
19
12
9,2
29
22
18
<4
<4
18
27
28
27
<4
6,3
13
120
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 0,6 m;
Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; T vesi 10,9 oC; Ilman T 8 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-4.0
POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-4
POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,9 m;
Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
5.0
10.0
16.0
0-4.0
FNU
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;
oC
6.9.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
56
38
140
95
140
350
350
340
310
280
270
<10
<10
<10
22
µg/l
*NO2+NO3-N
26
22
34
34
19
140
230
310
44
45
51
30
23
25
79
µg/l
*KOK.P
7
7
10
4
µg/l
*PO4P(Np)
<3
5
5
<3
7
130
220
300
7
7
10
57
µg/l
*PO4-P
3,3
2,6
7,3
µg/l
4
24
74
28
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
2,5
3,4
1,5
1,9
3,1
4,6
4,7
4,7
4,9
5,7
5,8
6,1
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (16/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Kasviplank
O2 Happi%
mg/l Kyll %
*Sameus
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
8.10.2012
8.10.2012
*Sähkönj.
*Alkalit.
10,9
10,0
92
3,2
519
mS/m mmol/l
11,0
9,4
87
4,7
390
1.0
5.0
10.0
16.0
11,8
11,8
11,9
11,8
9,4
8,7
9,1
7,7
89
83
88
73
2,0
1,3
0,76
1,6
707
910
1025
1066
POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
FNU
POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;
oC
8.10.2012
Lämpötila
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Pohjanpitäjänlahti (POJO)
7,7
7,9
7,9
7,8
7,7
8,0
420
340
330
340
850
670
<2
3
<2
<2
3
<2
18
11
<10
26
86
<10
9,0
8,3
9,9
20
30
26
*pH Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
20
15
<10
28
89
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
34
22
21
36
46
38
µg/l
*KOK.P
µg/l
*PO4P(Np)
6
10
10
25
4
<3
µg/l
*PO4-P
µg/l
100
pmy/100ml
a-klorofyl *Lämp.koli
µg/l
*CHindex
4,0
5,2
5,9
6,2
2,0
2,8
o/oo
Suol.lask.
Liite 3. (17/17)
Vuoden 2012 analyysitulokset
61
Liite 4. (1/6)
Analyysimenetelmät
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
AKKREDITOIDUT MENETELMÄT
Menetelmän
määritysraja
0,02 mmol/l
Määritys
*Alkaliteetti
Menetelmä
Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard
methods for the examination of water
and wastewater, 13th edit. 1971)
*Ammoniumtyppi
luonnonvedet
SFS 3032: 1976, muunneltu
4 µg/l
*Ammoniumtyppi jätevedet
SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä
1,5 mg/l
*BOD7
*BOD7-ATU
*BOD7-ATU (suod. GFA)
CODMn
SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu
1,5 mg/l
SFS 3036: 1981, muunneltu
1 mg/l
CODCr
CODCr (GFA)
CODCr, liukoinen
Sisäinen menetelmä , perustuu ISO
15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje
20 mg/l
*E. coli (36 oC, 21 h)
*E. coli (37 oC, 18 h)
SFS 3016: 2001, muunneltu
Sisäinen menetelmä MENE38,
Colilert-18-Quanti-Tray
SFS 4088: 2001, muunneltu
SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja
SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu
*E. coli (44 oC, 21 h)
*Fluoridi
0,2 mg/l
*Fosfaattifosfori
*Fosfaattifosfori
(suod. Nuclepore)
Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3025: 1986)
3 µg/l
*Fosfori: kokonaispitoisuus ja
liukoinen
*Fosfori: kokonaispitoisuus
(suod. Nuclepore)
*Fosfori: kokonaispitoisuus
(suod. GFA)
*Heterotrofiset
bakteerit 22 oC 68 h
*Heterotrofiset
bakteerit 36 oC 44 h
*Kloori: vapaa,
laskennallinen sidotttu ja
kokonaiskloori
Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3026: 1986)
5 µg/l
SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu
0,1 mg/l
*Kloridi
SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja
SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu
1 mg/l
Mittausepävarmuus
0,020 - 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l
0,040 - 0,200 mmol/l ± 15 %
> 0,200 mmol/l ± 10 %
4 - 15 µg/l ± 2,5 µg/l
15 - 50 µg/l ± 17 %
50 - 100 µg/l ± 15 %
100 - 500 µg/l ± 11 %
> 500 µg/l ± 8 %
1,5 - 3 mg/l ± 0,5 mg/l
3 - 5 mg/l ± 16 %
5 - 10 mg/l ± 15 %
> 10 mg/l ± 8 %
1,5 - 5 mg/l ± 1,4 mg/l
5 - 100 mg/l ± 27 %
> 100 mg/l ± 25 %
1,0 - 3,0 mg O2/l ± 0,40 mg O2/l
> 3,0 mg O2/l ± 12 %
20 - 50 mg/l ± 15 mg/l
50 - 100 mg/l ± 30 %
100 - 500 mg/l ± 16 %
> 500 mg/l ± 11 %
0,20 - 0,5 mg/l
0,5 - 0,8 mg/l
> 0,8 mg/l
3 - 10 µg/l
10 - 25 µg/l
25 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
> 100 µg/l
5 - 20 µg/l
20 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
> 100 µg/l
± 45 %
± 35 %
± 16 %
± 3 µg/l
± 18 %
± 15 %
± 13 %
± 10 %
± 3 µg/l
± 17 %
± 15 %
±8%
0,10 - 0,20 mg/l
0,20 - 1,00 mg/l
> 1,00 mg/l
1,0 - 7,0 mg/l
> 7,0 mg/l
± 40 %
± 25 %
± 20 %
± 20 %
± 12 %
SFS-EN ISO 6222: 1999
SFS-EN ISO 6222: 1999
1/4
62
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Liite 4. (2/6)
Analyysimenetelmät
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
*KMnO4-luku
SFS 3036: 1981, muunneltu
*Kolimuotoiset bakteerit
*Kolimuotoiset bakteerit
(alustava)
*Kolimuotoiset bakteerit
SFS 3016: 2001, muunneltu
SFS 3016: 2001, muunneltu
4 mg/l
Sisäinen menetelmä MENE38,
Colilert-18-Quanti-Tray
SFS 4088: 2001, muunneltu
*Lämpökestoiset
kolimuotoiset bakteerit
Mangaani: kokonainspitoisuus SFS 3033: 1976, muunneltu
ja liukoinen
*Nitraatti- ja nitriittitypen
SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu,
summa
FIA-tekniikka
*Nitraattityppi
*Nitriittityppi
SFS 3021: 1976, muunneltu
*pH
SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus
huoneenlämmössä
SFS-EN ISO 16266: 2008
*Pseudomonas aeruginosa,
alustava
*Radon
*Rauta: kokonaispitoisuus
ja liukoinen
*Rauta (suod. GFC)
*Rauta (suod. Nuclepore)
*Rauta (suod. GFA)
*Sameus
4 - 12 mg/l ± 1,6 mg/l
> 12 mg/l ± 12 %
5 µg/l
10 µg/l
2 µg/l
sisäinen menetelmä MENE45,
RADEK MKGB-01 laite
SFS 3028: 1976, muunneltu
30 Bq/l
SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu
0,2 FNU
25 µg/l
*Sulfaatti
SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja
SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu
*Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000
1 mg/l
*Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000
(alustava)
*Sähkönjohtavuus
SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus 2 mS/m
huoneenlämpötilassa, korjaus 25 oC:een
*Typpi, kokonaispitoisuus
SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja 100 µg/l
luonnonvedet < 5 000 µg/l
SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka
*Typpi, kokonaispitoisuus
jätevedet
SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä
1,5 mg/l
*Urea
Sisäinen menetelmä MENE46
(Koroleff 1979)
0,1 mg/l
5 - 50 µg/l
> 50 µg/l
10 - 20 µg/l
20 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
> 100 µg/l
2 - 5 µg/l
5 - 20 µg/l
20 - 100 µg/l
> 100 µg/l
± 20 %
± 14 %
± 5 µg/l
± 20 %
± 16 %
± 10 %
± 0,8 µg/l
± 16 %
± 13 %
± 10 %
> 30 Bq/l ± 30 %
25 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
100 - 200 µg/l
200 - 1 000 µg/l
> 1 000 µg/l
0,2 - 0,5 FNU
0,5 - 1,0 FNU
> 1,0 FNU
1,0 - 7,0 mg/l
> 7,0 mg/l
± 10 µg/l
± 20 %
± 20 %
± 16 %
± 10 %
± 0,09 FNU
± 18 %
± 16 %
± 15 %
± 10 %
2 mS/m ± 5 %
100 - 250 µg/l ± 30 µg/l (12 %)
> 250 µg/l ± 12 %
1,5 - 5 mg/l
5 - 10 mg/l
> 10 mg/l
0,10 - 0,50 mg/l
> 0,50 mg/l
± 1,0 mg/l
± 15 %
± 10 %
± 22 %
± 15 %
2/4
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
63
Liite 4. (3/6)
Analyysimenetelmät
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
MUUT MENETELMÄT
määritysraja
Määritys
Absorptiokerroin (400 nm)
Absorptiokerroin (750 nm)
a-klorofylli
Alkaliteetti (Gran)
Menetelmä
Spektrofotometrinen mittaus
Spektrofotometrinen mittaus
SFS 5772:1993
Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu
VYH, 1989)
Alumiini, happoliukoinen
Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu
10 µg/l
standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989)
Haihdutusjäännös
Haju
Haju
Happi % (suolainen vesi)
Happi % (makea vesi)
SFS 377: 1977
Sisäinen menetelmä MENE1
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3040:1990)
Hehkutusjäännös,
hehkutushäviö
Hiilidioksidi
SFS 3001: 1974
Hiivat
Homeet
Ilman lämpötila
Jään paksuus
Kalsiumkovuus (Kalsium)
SFS 5507: 1989 (modif.)
SFS 5507: 1989 (modif.)
Kenttämittaus
Kenttämittaus
SFS 3001: 1974
Kiintoaine GF/A
Kiintoaine GF/C
Kiintoaine GF/F
Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3037: 1976)
Kiintoaineen hehkutushäviö
Kiintoaineen hehkutushäviö
(GF/C)
Kiintoaineen hehkutushäviö
(GF/F)
SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä
MENE 16
Kokonaiskovuus
SF 3003: 1987
Kokonaissyvyys
Laskeutuvat aineet (1/2 h)
Levä
Lietepitoisuus
Kenttämääritys
Sisäinen menetemlä MENE20
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3037: 1976)
Kenttämääritys
Laboratoriomittaus
Kenttämääritys
SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu
kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden
erotukseen)
Lumen paksuus
Lämpötila
Lämpötila
Magnesium
Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu
Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja
talousveden tutkimusmenetelmät)
0,1 µg/l
0,020 mmol/l
Mittausepävarmuus
0,020 - 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l
0,041 - 0,200 mmol/l ± 15 %
> 0,20 mmol/l ± 10 %
±2%
±2%
0,4 mg/l
0,1 mmol/l
1,0 mg/l
0,10 mmol/l
0,1 - 0,35 mmol/l
> 0,35 mmol/l
1,0 - 10 mg/l
11 - 1 000 mg/l
> 1 000 mg/l
lietteet < 1 000 mg/l
± 0,04 mmol/l
± 24 %
± 15 %
±5%
±8%
0,10 - 0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l
> 0,40 mmol/l ± 12 %
4 mg/l
3/4
64
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Liite 4. (4/6)
Analyysimenetelmät
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
Maku
Näkösyvyys
Pilvisyys
Salmonella
Suolaisuus (lask.)
Sädesienet
Tuulen nopeus
Tuulen suunta
Ulkonäkö
Veden pinnan korkeus
h-putken päästä
Veden pinnan korkeus kaivon
kannesta
Veden pinnan korkeus
merenpinnasta
Virtaama
Väriluku
Väriluku (suod.)
Sisäinen menetelmä MENE1
Kenttämääritys
Kenttämääritys
NMKL 71: 1999
Suolaisuus (lask.)
STM:n opas 2003: 1
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE1
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3023: 1987
(modif.)
Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 5.4.2012. Muutoksia tähän
luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla
4/4
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
65
Liite 4. (5/6)
Analyysimenetelmät
MENETELMÄLUETTELO
Alihankkijoiden käyttämät menetelmät
31.10.2011
ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
testauslaboratorio T064, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005.
Määritys
*Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium;
boori; *kadmium; *kalium; *kalsium;
*koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy;
*magnesium; *mangaani; *molybdeeni;
*natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni;
*sinkki; tina; *uraani; *vanadiini
*Elohopea
Kromi +6
*TOC; *TIC; *DOC
Menetelmä
SFS-EN ISO 17294-1:2006 ja SFS-EN ISO 17294-2:2005 (ICPMS)
SFS-EN ISO 11885 modif. (ICP-OES)
SFS-EN ISO 17852:2008
Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden
tutk.men. 1969)
Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997
METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058,
akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005.
Määritys
*AOX
*Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue)
Menetelmä
SFS-EN 9562:2004
EN ISO 17294:2005 ICP-MS
SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS
*Bromaatti
*Elohopea
*Haihtuvat org. yhdisteet (VOC)
*Kloorifenolit
*PAH
*Syanidi
*TOC
*Torjunta-aineet
*C. perfringens
SFS-EN ISO 15061:2001
Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif.
ISO 15680:2004
SFS-EN 12673:1999
Sisäinen menetelmä, GC-MSD-menetelmä
SFS 5747:1992
SFS-EN 1484:1997
Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS
sis.menet., per. STM 461/2000
1/2
66
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Liite 4. (6/6)
Analyysimenetelmät
MENETELMÄLUETTELO
Alihankkijoiden käyttämät menetelmät
31.10.2011
RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
testauslaboratorio T039, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005.
Määritys
*Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
(VOC1+VOC2)
*Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
(VOC1 = halogenoidut)
*Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
(VOC2 = ei-halogenoidut)
*Fenoliset yhdisteet
(sisältää myös kloorifenolit)
*PAH
*Torjunta-aineet:
Monijäämämenetelmä (GC)
*Torjunta-aineet:
Monijäämämenetelmä (LC)
*Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC
*Trihalometaanit: Uima-allasvesistä
Bromidi
*Elohopea
*Alumiini, * arseeni ,*fosfori, *kadmium,
*kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi,
*kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani,
*natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni,
*sinkki, *vanadiini
*Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue)
*Bromaatti
*Syanidi
*TOC, *TIC, *DOC
Formaldehydi
Silikaatti
Anioniaktiiviset tensidit
*Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID
Öljyt ja rasvat (gravimetrinen)
Ftalaatit
Orgaaniset tinat
PCDD/F (dioksiinit ja furaanit)
Menetelmä
Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO
10301:1997, mod.
Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO
10301:1997, mod.
Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO
10301:1997, mod.
Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673 mod.
Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet.
Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod.
Sis.men. RA 4039, LC/MSD
Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD
Sis.men. RA2018 per. SFS-EN ISO 10304-1
Sis.men. RA 3000 per. ISO 17294-2:2003
Sis.men. RA 3001, per. ISO 11885:2009, ICP-OES
Sis. men, RA3000, perustuu ISO17294-2:2003, ICP-MS
Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 ja SFS-EN ISO
10304-1:2009
Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992
Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997
Sis.men. RA2054, per. SFS EN-ISO 14184, mod.
Sis.men. RA2022, spektrofotometrinen
Sis.men. RA2032, kumottu SFS 3012
Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO 9377-2:2001
Sis.men. RA4052, gravimetrinen
Sis.men. RA4010
Sis.men. RA4059, mod. SFS-EN 17353
Sis.men. RA4062 (EPA METHOD 1613)
LAPIN VESITUTKIMUS OY, JUWE YMPÄRISTÖTUTKIMUS, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005.
Määritys
*VOC-yhdisteet
*Kokonaishiilivety
*=akkreditoitu menetelmä
Menetelmä
Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka
Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka
2/2
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
67
Kuvailulehti
Julkaisija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Tekijä(t)
Ralf Holmberg, Marja Valtonen
Julkaisun nimi
Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun
yhteenveto vuodelta 2012
Julkaisu 245/2013
Julkaisusarjan nimi ja
numero
Julkaistut osat /muut
saman projektin
tuottamat julkaisut
Tiivistelmä
Julkaisuaika
12/2013
Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut
Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuus-laitos sekä yksi pienvenesatama.
Vuonna 2012 ns. normaali tarkkailuvuosi, eli tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtiin lähinnä
veden fysikaalis-kemiallista laatua.
Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen
jätevesikuormituksesta muodostivat alueen kaksi suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Uuden KarjaaPohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi.
Tämä näkyy mm. Mustionjoen alajuoksun veden laadun selvänä paranemisena.
Mustionjoen ainoa yksittäinen pistekuormittaja on nykyään Mustion jätevedenpuhdistamo,
jonka kuormittava vaikutus on vähäinen.
Pohjanpitäjänlahden tilanne oli jälleen erittäin huono syksyllä 2011, eikä uutta vettä tullut koko
talven aikana. Tämä merkitsi sitä, että Pohjanpitäjänlahden tilanne pysyi erittäin huonona koko
vuoden 2012, koska uuden veden sisään virtaaminen tuli ihan loppuvuodesta. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa
pohjanläheisessä vesikerroksessa.
Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina.
Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi.
Asiasanat
Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, pistekuormitus
Toimeksiantaja
Yhteistarkkailuryhmä
ISBN
978-952-250-112-7
(nid.)
Julkaisun myynti/
jakaja/kustantaja
Painopaikka ja -aika
68
ISBN
978-952-250-113-4
(PDF)
ISSN-L
0789-9084
ISSN
0789-9084
(painettu)
Sivuja
Kieli
Luottamuksellisuus
68
Suomi
Julkinen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja
Puh. (019) 323 623
Sähköposti: [email protected]
www.luvy.fi
Harriprint Tmi, Karkkila 2013
ISSN
1798-2677
(verkkojulkaisu)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/2013
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Västra Nylands vatten och miljö rf
PL 51, 08101 Lohja
Puh. 019 323 623
[email protected]
www.luvy.fi
ISBN 978-952-250-112-7 (nid.)
ISBN 978-952-250-113-4 (PDF)
ISSN-L 0789-9084
ISSN 0789-9084 (painettu)
ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)
KARKKILAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

Sammatin Valkjärven veden laatu.

Sammatin Valkjärven veden laatu.

Sammatin Lihavajärven veden laatu

Sammatin Lihavajärven veden laatu

Nummi-Pusulan Kotojärven vedenlaatututkimus

Nummi-Pusulan Kotojärven vedenlaatututkimus

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 - Länsi

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 - Länsi

porvoon edustan merialueen yhteistarkkailun vuosiraportti 2013

porvoon edustan merialueen yhteistarkkailun vuosiraportti 2013

Haukiveden yt vuosiyhteenveto 2013.pdf - Keski

Haukiveden yt vuosiyhteenveto 2013.pdf - Keski

merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013

merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013

Bulletin 2/2013

Bulletin 2/2013

abcdocz.com

© Copyright 2024