1. No category

Pikkalanlahden yhteistarkkailu
vuonna 2012
Anu Suonpää
Länsi-Uudenmaan
VESI ja YMPÄRISTÖ ry
Västra Nylands vatten och miljö rf
Julkaisu
239/2013
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
JULKAISU 239/2013
Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012
Anu Suonpää
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Laatija: Anu Suonpää
Tarkastaja: Aki Mettinen
Hyväksyjä: Jaana Pönni
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 239/2013
Valokuva(t): LUVY ry
Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut
Harriprint Tmi Karkkila 2013
ISBN 978-952-250-108-0 (nid.)
ISBN 978-952-250-109-7 (PDF)
ISSN-L 0789-9084
ISSN 0789-9084 (painettu)
ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)
Sisältö
1Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2 Taustatiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2.1 Kuvaus tarkkailualueesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2.2 Säätila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
3 Pistekuormitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
3.1 Puhdistamojen toiminta vuonna 2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
3.2 Pistekuormitus vuonna 2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.2.1 Pistekuormituksen osuus Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta . . . . . . 13
4 Yhteistarkkailun toteutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
5 Vedenlaatu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
5.1 Happitilanne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
5.2 Ravinteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
5.2.1 Kokonaisravinteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
5.2.2 Mineraaliravinteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
5.3 Rehevyys a-klorofyllin perusteella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
5.4 Lämpötilakerrostuneisuus ja sähkönjohtokyky. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5.5 Kemiallinen hapenkulutus (CODMn), sameus ja näkösyvyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
5.6 Veden hygieeninen laatu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
5.6.1 Pikkalanjoen, Siuntion kunnan, Prysmian ja Aluminiumin sekä Upinniemen
varuskunnan edusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
5.6.2 Suomen Sokerin edusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
5.7 Upinniemen edustan lisänäytteenotto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
5.7.1 Tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
5.7.2 Tarkkailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
5.7.3 Toteutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
5.7.4 Purkuvesien tarkkailun tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
5.7.5 Purkualueen vesistötarkkailun tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
6 Yhteenveto ja arvio jätevesien vaikutuksista vuonna 2012. . . . . . . . . . . 32
7 Tarkkailun jatkaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Kirjallisuuslähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Liitteet
Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Liite 2. Analyysitulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Liite 3. Menetelmä ja määritysrajaluettelo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
Kuvailulehti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
1 Johdanto
Pikkalanlahden yhteistarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen 13.6.2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaan (Dnro 0196Y0285-103). Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää
vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä Pikkalanlahden ja -selän alueella.
Veden fysikaalis-kemiallisella tarkkailulla pyritään selvittämään kuormituksen mahdolliset välittömät vaikutukset veden laatuun. Tarkkailuun kuuluu vuosittaisen veden laadun seurannan
lisäksi neljän vuoden välein suoritettavat biologiset kasvillisuus-, kalasto- ja pohjaeläintutkimukset, joilla pyritään selvittämään kuormituksen mahdollisia ekologisia vaikutuksia Pikkalanlahden eliöstöön.
Vuoden 2012 suppean vesistötarkkailun on suorittanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö
ry. Tarkkailun vastuuhenkilönä oli vesistötutkija Aki Mettinen. Näytteenotosta vastasivat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus, jotka ovat sertifioituja ympäristönäytteenottajia
(erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesinäytteet on analysoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vesilaboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Tuloksien
raportoinnista vastasi vesistötutkija Anu Suonpää.
Vedenlaatutuloksia on viimeksi raportoitu vuonna 2012 julkaisussa, joka koski laajaa tarkkailuvuotta 2011 (Suonpää ja Valjus 2012). Julkaisu sisälsi veden laatu-, kasviplankton-, pohjaeläinja kalastotarkkailun tulokset.
Taulukko 1. Tarkkailuvelvolliset ja niitä koskevat ympäristölupapäätökset.
Pistekuormittaja
Nordic Aluminium Oyj ja
Prysmian Cables and Systems Oy
nyk. Prysmian Finland Oy
Lupapäätös
Dnro UUS-2003-Y-596–111,
0195Y0164 18.9.2007
No YS 1151 ja 1152
lainvoimainen 1/2009
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Kirkkonummen paikallistoimisto
(Upinniemen varuskunta)
Dnro UUS-0196Y0063-123
No YS775, 9.7.2004
Siuntion kunta, Pikkalan keskuspuhdistamo
Dnro ES AVI/98/ 04.08/2010 No
7/201017.3.2010
Suomen Sokeri Oy, Kantvikin puhdistamo
DnroUUS-2003-Y-597–111,
0195Y0059-111,0199Y0120
-115
18.9.2007,No YS 489
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
5
2 Taustatiedot
2.1 Kuvaus tarkkailualueesta
Pikkalanlahden yhteistarkkailualue on Siuntion ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitsevan
suurehko merenlahti. Se rajoittuu lännessä Kopparnäsiin ja idässä Upinniemeen (Obbnäsiin).
Pikkalanlahdesta avautuu etelään Pikkalanselkä (Pikkalafjärden), joka kuuluu tarkkailualueeseen (Liite 1).
Pikkalanlahden sisimpään perukkaan virtaa makeaa vettä Pikkalanjoesta, joksi kutsutaan Siuntionjoen alaosaa Vikträskin järvestä Pikkalanlahteen. Pikkalanjoen valuma-alue jokisuussa on
487,07 km². Pikkalanjoen keskivirtaama alajuoksulla on keskimäärin 5–6 m³/s ja virtaamavaihtelu on 0,2–40 m³/s. Pikkalanjoki on padottu meriveden nousun estämiseksi jokeen vedenoton
takia. Lisäksi Pikkalanlahden valuma-alueeseen kuuluu noin 22 km² ranta-alueita, joista virtaa
lahteen vettä keskimäärin 0,23 m³/s.
Pikkalanlahden sisäosan syvyys vaihtelee pääosin 5−7 metrin välillä, mutta lahden syvyys kasvaa itää kohti, jossa esiintyy myös yli 10 metriä syviä alueita. Suomen Sokerin Kantvikin satamaan johtaa n. 9 metrin syvyinen laivaväylä. Svinön saaren eteläpuolella syvyys on aluksi
10–15 metriä ja syvenee ulompana 15–20 metriin. Lahden syvin kohta sijaitsee Upinniemen
kärjen länsipuolella, jossa syvyys on 30 metriä. Lahti syvenee tasaisesti ulkomerta kohden ilman merkittäviä kynnyksiä. Veden vaihtuminen on ajoittain tehokasta Pikkalanlahteen johtavan syvänteen ansiosta.
Kuva 1. Joutsenia Pikkalanlahdella lokakuussa 2011 (LUVY 2011).
6
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
2.2 Säätila
Vuoden 2012 keskilämpötila lounaissaaristossa oli 6 C° astetta, joka oli hieman tavanomaista
lämpimämpi. Helmikuu oli keskimääräistä kylmempi, mutta muuten alkuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi (kuva 2). Kesällä helteitä oli keskimääräistä vähemmän koko maassa. Hellepäivien lukumäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Syys-marraskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta joulukuu oli kylmä (Ilmatieteen laitos 2012).
Vuosi 2012 oli etelärannikolla selvästi tavanomaista sateisempi. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin 50-vuotisen mittaushistorian toiseksi suurin vuotuinen sademäärä, 907 mm. Erityisesti
syys-marraskuu oli koko maassa tavanomaista sateisempi. Porlan säähavaintoasemalla syyskuussa mitattu sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (kuva
3). Ukkosia esiintyi vuonna 2012 vuosia 2010–2011 selvästi vähemmän (Ilmatieteen laitos
2012).
Lämpötila, Porla
20
15
°C
10
5
2012
0
1971-2000
-5
-10
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
Kuukausi
Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat Porlan säähavaintoasemalla vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan
keskiarvoon (Ilmatieteen laitos 2012).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
7
Sademäärä, Porla
140
120
mm
100
80
2012
60
1971-2000
40
20
0
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
Kuukausi
Kuva 3. Kuukauden sadesummat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan
keskiarvoon (Ilmatieteen laitos 2012).
3 Pistekuormitus
Pikkalanlahteen tulee pistemäistä kuormitusta Siuntion kunnan, Prysmian Finland Oy:n ja
Nordic Aluminium Oyj:n, Suomen Sokeri Oy:n sekä Upinniemen varuskunnan puhdistamoilta.
Siuntion kunnan Pikkalan keskuspuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Pikkalanlahden
keskiosaan Dyvikeniin. Siuntion kunta on sopinut Espoon kaupungin kanssa jätevesien johtamisesta Espoon kaupungin, Espoon veden Suomenojan puhdistamoon. Pikkalanlahden sisäosien kautta on tarkoitus rakentaa siirtoviemäri Kirkkonummelle. Rakennushanke odottaa
valtion rahoituspäätöstä.
Pikkalanlahden Båtvikenin lahteen johdetaan Nordic Aluminium Oyj:n käsitellyt prosessivedet
sekä Aluminium Oyj:n ja Prysmian Finland Oy:n saniteetti- ja sosiaalitilojen, tehdastilojen ja
asutustaajaman käsitellyt jätevedet. Lisäksi tehdasalueen hule- ja jäähdytysvedet johdetaan
öljynerottimen läpi muuten käsittelemättömänä Fiskarvikenin lahteen.
Suomen Sokerin jäteveden puhdistamo purkaa käsitellyt jätevedet sen edustalla sijaitsevaan
satama-altaaseen. Tämä jätevesi muodostuu tehtaan prosessivesistä ja sosiaalitilojen jätevesistä sekä alueen muiden toimijoiden Mildola Oy:n, voimalaitoksen, Danisco konsernin, Kantvikin pohjoissataman ja Novelpack Oy:n sosiaali- ja prosessivesistä sekä Kantvikin asuntoalueen yhdyskuntajätevesistä.
Upinniemen varuskunnan jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Pikkalanselälle Pikkalanlahden itäpuolelle. Jatkossa Upinniemen varuskunnan jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan puhdistamolle käsiteltäväksi. Rakennushankkeen
8
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
aikataulu ei ole vielä varmistunut. Puhdistamon toiminnalle on saatu lisäaika 30.6.2014 asti
nykyisillä lupamääräyksillä (Lahti ja Männynsalo 2012).
3.1 Puhdistamojen toiminta vuonna 2012
Siuntion kunnan keskuspuhdistamon tulos oli erittäin hyvä ja täytti voimassa olevat lupaehdot
vuosikeskiarvona sekä tarkkailujaksoina (1–2) vuonna 2012. Raja-arvot ovat puhdistamolta
lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuudelle 35 mg/l ja sen puhdistusteholle 90 %. Kemialliselle hapen kulutukselle (CODCr) 125 mg/l ja sen puhdistusteholle 75 % sekä biologiselle hapen
kulutukselle BOD7 pitoisuus 15 mg/l ja fosforipitoisuudelle 0,7 mg/l. BOD:n ja kokonaisfosforin puhdistusteho tulee olla vähintään 90 %. Vesistöön johdetun jäteveden määrä oli vuonna
2012 642 m³/d ja vuorokausimaksimi oli 773 m³/d. Syksyn runsaat sateet lisäsivät puhdistamolle tulevien hulevesien määrää. Puhdistamon tulokseen sillä ei ole ollut vaikutusta (Valtonen
2013a).
Prysmian Finland Oy:n saniteettijätevedenpuhdistamon tulos täytti puhdistamolta lähtevälle
vedelle asetetut puhdistusvaatimukset vuosikeskiarvoina BOD7-pitoisuuden ja BOD7-poistuman osalta vuonna 2012. Lähtevän jäteveden fosforipitoisuus ja fosforipoistuma olivat vuosikeskiarvona laskettuna sallittua raja-arvoa suurempia. Raja-arvot biologiselle hapen kulutukselle ovat BOD7 pitoisuus 15 mg/l ja puhdistusteholle 90 % sekä fosforipitoisuudelle 0,7 mg/l
ja puhdistusteholle 90 %. Kuormitusarvot laskivat BOD7-ATU:n, CODCr:n, typen ja ammoniumtypen osalta vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011. Fosfori-, kiintoaine- ja alumiinikuormitus
kasvoivat edellisvuodesta. Biologisen puhdistamon esiselkeytyksen liete, yhteensä 272 tonnia,
vietiin Espoon Suomenojan puhdistamolle jatkokäsiteltäväksi (Toikkanen 2013a).
Prysmian Finland Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n prosessi- ja jäähdytysvesien tarkkailu on
kohdistunut tehtaalta mereen johdettuihin erilaisiin vesiin. Näitä ovat: Nordic Aluminium Oyj:n
anodisointilaitoksen jätevesi sekä Nordic Aluminium Oyj:n ja Prysmian Finland Oy:n jäähdytysvedet ja alueen sadevedet, jotka johdetaan mereen kahdessa viemärissä. Näistä läntinen on
tehtaiden yhteinen viemäri ja itäinen Prysmian Finland Oy:n viemäri. Puhdistamon toiminta
täytti lupaehdot vuonna 2012. Tinan vesistökuormitus kuitenkin nousi vuoden 2011 kuormituksesta 76 % ja alumiinin, nikkelin sekä kromin kuormitus laskivat vuoteen 2011 verrattuna.
Alumiinin osalta kuormitus laski noin 32 %, nikkelin osalta noin 29 % ja kromin osalta noin 10
%. Anodisointilaitoksen puhdistamolla syntyi vuonna 2012 alumiinipitoista lietettä (alumiinihydroksidisakkaa) 362 tonnia, mikä kuljetettiin Ekokem:n kaatopaikalle Poriin jatkokäsiteltäväksi (Toikkanen 2013b).
Suomen Sokerin Oy:n Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdistamolla saavutettiin vuonna 2012
kaikki neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot. Raja-arvot ovat BOD7-ATU 30 mg
O2/l, fosfori 0,7 mg P/l ja typpi 5 mg N/l. BOD:n suhteen puhdistustehon on oltava vähintään 90
% ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 85 %. Puhdistustehon tavoitearvo kokonaistypelle on
65 %. Suomen Sokerin puhdistamolla havaittiin kesäkuussa 2012 aktiivilietteen mikroskopoinnissa yhteydessä lietteessä kasvavan normaalia enemmän rihmaisia bakteereita. Ylimääräisellä näytteenottokerralla (11.–12.7.) varmistettiin jätevedenpuhdistamon toimivan normaalisti
rihmamaisesti kasvavien bakteereiden torjumisen jälkeen (Valtonen 2013b).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
9
Upinniemen varuskunnan jätevedenpuhdistamon tulos oli hyvä ja täytti kaikki voimassa olevat
lupaehdot vuonna 2012. Lupa raja-arvot vesistöön johdetulle vedelle ovat BOD7-ATU 15 mg
O2/l ja fosfori 1,0 mg P/l. BOD:n suhteen ja kokonaisfosforin puhdistustehon on oltava vähintään 90 %. Lisäksi typen puhdistukselle on asetettu tavoite tehoksi 50 %, prosessin lämpötilan
ollessa ≥ 12 °C. Edellisvuosien tapaan tulevan jäteveden laatu vaihteli tarkkailukerroilla, mikä
ei kuitenkaan aiheuttanut lupa-arvojen ylityksiä. Vesistöön puhdistamolta johdetun veden
määrä oli keskimäärin 327 m³/d (Männynsalo 2013).
3.2 Pistekuormitus vuonna 2012
Vuonna 2012 pistekuormittajien fosforikuormitus oli yhteensä 0,5 kg/d ja typpikuormitus 40,4
kg/d. Pistemäinen ravinnekuormitus on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2012. Selkeämmin
tämä on nähtävissä fosforikuormituksessa (kuva 4). Biologisen hapen kulutuksen (BOD7) kuormituksen suuruudessa on esiintynyt enemmän vuosittaista vaihtelua. BOD:n kuormitus on ollut vuosina 2008–2012 21,5–50,3 kg/d. Vuonna 2012 BOD:n kuormitus oli 23 kg/d.
10
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Fosfori kg/d vuosina 2008-2012
1,6
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
SSokeri
Siuntio
Up vrk
Prysmian, sanit.
N.Al ja Prysm, pros.
Yhteensä
2008
0,3
0,3
0,1
0,1
0,014
0,8
2009
0,5
0,3
0,2
0,5
0,002
1,4
2010
0,3
0,2
0,2
0,2
0,002
0,9
2011
0,24
0,2
0,1
0,1
0,002
0,6
2012
0,16
0,2
0,1
0,1
0,001
0,5
Typpi kg/d vuosina 2008-2012
50,0
45,0
40,0
35,0
30,0
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
0,0
SSokeri
Siuntio
Up vrk
Prysmian, sanit.
N.Al ja Prysm, pros.
Yhteensä
2008
3,3
25,0
12,5
3,9
2,2
46,9
2009
5,1
18,0
11,8
3,4
1,5
39,8
2010
5,1
24,0
14,0
2,8
0,9
46,8
2011
3,3
21,0
13,4
2,4
0,6
40,7
2012
3,1
21,0
13,8
2,0
0,5
40,4
BOD7 kg/d vuosina 2008-2012
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
0,0
SSokeri
Siuntio
Up vrk
Prysmian, sanit.
N.Al ja Prysm, pros.
Yhteensä
2008
12,9
6,8
0,9
0,9
0,0
21,5
2009
28,5
7,5
2,2
2,8
0,0
41,0
2010
21,0
5,3
6,7
0,9
0,0
33,9
2011
42,0
5,3
1,8
1,2
0,0
50,3
2012
16,0
4,2
2,1
0,7
0,0
23,0
Kuva 4. Pikkalanlahden pistekuormittajien fosfori-, typpi-, ja BOD7-kuormitus (kg/d) vuosina 2008–
2012.
Pistemäisestä fosforikuormituksesta Siuntion kunnan ja Suomen Sokerin kummankin osuudet
olivat 31 %. Upinniemen varuskunnan osuus oli 19 % sekä Prysmian Finland Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n yhteen laskettu osuus oli 19 %. Pistemäisestä typpikuormituksesta 52 % oli peräisin Siuntion kunnan keskuspuhdistamosta, 34 % Upinniemen varuskunnan puhdistamosta,
8 % Suomen Sokerin puhdistamosta ja loput 6 % Prysmian Finland Oy:n sekä Nordic Aluminium
Oyj:n puhdistamoilta. Biologisen hapen kulutuksen kuormituksesta valtaosa (70 %) oli peräisin
Suomen Sokerin puhdistamolta. Siuntion kunnan puhdistamon osuus oli 18 %, Upinniemen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
11
varuskunnan 9 % sekä Prysmianin ja Nordic Aluminiumin yhteenlaskettu BOD:n kuormitus oli
3 %. Pistemäinen BOD:n kuormitus on vähentynyt viimevuodesta. Vuonna 2012 pistekuormittajien BOD:n kuormitus oli 23 kg/d ja vuonna 2011 se oli 50,3 kg/d. BOD:n kuormituksen
väheneminen johtuu Suomen Sokerin BOD:n kuormituksen puoliintumisesta vuodesta 2011.
Pistemäisen fosforin, typen ja BOD:n kuormituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 5.
Prysmian ja N. Aluminium
19 %
Suomen Sokeri Oy
31 %
Pistemäisen fosforikuormituksen
%-osuudet Pikkalanlahdessa
2012 (yht. 0,5 kg/d)
Upinniemen varuskunta
19 %
Siuntion kunta
31 %
Prysmian ja N. Aluminium
6%
Pistemäisen typpikuormituksen
%-osuudet Pikkalanlahdessa
2012 (yht. 40,4 kg/d)
Suomen Sokeri Oy
8%
Upinniemen varuskunta
34 %
Siuntion kunta
52 %
Upinniemen varuskunta
9%
Pistemäisen BOD7-kuormituksen
%-osuudet Pikkalanlahdessa
2012 (yht. 23 kg/d)
Prysmian ja N. Aluminium
3%
Siuntion kunta
18 %
Suomen Sokeri Oy
70 %
Kuva 5. Pikkalanlahden fosforin, typen ja BOD:n pistekuormituksen jakaantuminen vuonna 2012.
12
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Pikkalanlahteen kohdistuva jätevesikuormitus asukasvastinelukuina (AVL) ilmaistuna on esitetty taulukossa 2. AVL vastaa yhden ihmisen puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta vuorokaudessa. Laskennassa on käytetty fosforin osalta lukua 2,5 g/as/vrk, typen osalta 12 g/as/vrk ja biologisen hapen kulutuksen (BOD7) osalta 70 g/as/vrk. Asukasvastinelukuina
ilmaistuna pistekuormittajien kokonaisfosfori- ja typpikuormitus sekä BOD:n kuormitus ovat
vähentyneet edellisvuodesta.
Taulukko 2. Pikkalanlahteen kohdistuva jätekuormitus asukasvastinelukuina ilmaistuna vuonna 2012
verrattuna vuoteen 2011. Vuoden 2011 kuormitusluvut on esitetty suluissa.
Kuormittaja
Asukasvastineluku
Fosfori
Typpi
BOD7
Suomen Sokeri Oy
Siuntion kunta
Upinniemen varuskunta
Nordic Aluminium ja Prysmian C.S.
Yhteensä
64 (96)
258 (275)
229 (600)
64 (80)
1750 (1750)
60 (76)
40 (52)
1150 (1117)
30 (26)
40 (29)
204 (249)
10 (17)
208 (257)
3363 (3391) 328 (718)
3.2.1 Pistekuormituksen osuus Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta
Valtaosa kuormituksesta Pikkalanlahteen tulee Pikkalanjoen kautta. Kuormitus on peräisin
Siuntionjoen alaosan (Pikkalanjoen) peltovaltaiselta valuma-alueelta ja yläpuolisista vesistöistä. Pikkalanjoki laskee Vikträskistä Pikkalanlahteen. Kuvassa 6 on esitetty Vikträskin valumaalueen peltopinta-ala kaltevuusluokittain. Kaltevilta pelloilta ravinteiden huuhtoutuminen ja
eroosio ovat suurempia kuin tasaisilta pelloilta. Peltoprosentti Vikträskin valuma-alueella on
n. 4 % (WSFS Vesistömallijärjestelmä, luettu 2.4.2013).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
13
Peltojen kaltevuudet:
0-0,5%
0,5-1,5%
1,5-3,0%
3,0-6,0%
6,0-%
Kuva 6. Syke-WSFS aluejako 22.001 Vikträskin alueen pellot kaltevuus luokittain. Vikträsk-järvi kuvan
keskellä
Vuonna 2012 Pikkalanjoen kuormitusta arvioitiin ympäristöhallinnon WSFS-Vemala-vesistömallijärjestelmästä saatavien havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien perusteella että ympäristöhallinnon WSFS-Vemala-vesistömallin simulaation avulla. Pikkalanjoen kuormituksen
osuutta Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta on aiemmissa julkaisuissa arvioitu suoraan
havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien avulla (mm. Suonpää ja Valjus 2012, Suonpää
2010). Havaittujen ainepitoisuuksien ja mitattujen virtaamien perusteella arvioitu vuorokaudenaikainen kuormitus on laskettu kertomalla havaitut ainepitoisuudet mitatulla virtaamalla.
Suomen ympäristökeskuksen WSFS-Vemala-malli sisältää kaksi mallia. Hydrologisen WSFSmallin, ja Vemala-kuormitusmallin. Hydrologinen WSFS malli sisältää säätiedot ja hydrologiset havainnot (sade ja lämpötilahavainnot, alueellinen lumipeite, haihdunta maa-alueelta ja
järvistä, maanpinnan varastot, maan pintakerroksen maankosteus, pohjavesi, valunta, sekä
järvien ja jokien vesivarastot ym.). Vemala-kuormitusmalli mallintaa kuormituksen syntymistä
(pellot / muu alue) ja kuormituksen etenemistä vesistössä (joet ja järvet, huomioi vesistöprosessit; sekoittuminen, sedimentaatio, eroosio) (Huttunen ym. 2012).
Kertomalla havaitut ainepitoisuudet mitatuilla virtaamilla Pikkalanjoen osuudeksi Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta saatiin 97,3–99,7 %. Syke-WSFS-Vemala-vesistömallin avulla simuloitu kuormitus vastasi hyvin havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien mukaan arvioitua
kuormitusta (kuvat 7–9). Vemala-kuormitusmallin mukaan Pikkalanjoen kuormitus vuorokautta kohti oli 96,3–99,6 % Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta. Vemala-kuormitusmallilla arvioitu Pikkalanjoen kuormitus vuorokautta kohti on esitetty taulukossa 3.
14
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Kuva 7. Pikkalanjoen havaintopaikan fosforikuormitus (kg/vrk) ympäristöhallinnon Vemala-kuormitusmallilla simuloituna sekä havaittujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella laskettuna vuonna 2012 (Syke-WSFS-Vemala, 2.4.2013).
Kuva 8. Pikkalanjoen havaintopaikan typpikuormitus (t/vrk) ympäristöhallinnon Vemala-kuormitusmallilla simuloituna sekä havaittujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella laskettuna vuonna 2012 (Syke-WSFS-Vemala, 2.4.2013).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
15
Kuva 9. Pikkalanjoen havaintopaikan kiintoainekuormitus (t/vrk) ympäristöhallinnon Vemala-kuormitusmallilla simuloituna sekä havaittujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella laskettuna
vuonna 2012 (Syke-WSFS-Vemala, 2.4.2013).
Taulukko 3. Pikkalanlahden kokonaiskuormitus vuonna 2012. Pikkalanjoen kuormitus arvioitu Vemalavesistökuormitusmallin mukaan.
Pikkalanlahteen kohdistuva kuormitus 2012 kg/d
Fosfori
%
Typpi
Suomen Sokeri Oy
0,16
0,3
3,1
Siuntion kunta
0,16
0,3
21
0,1
0,2
13,8
Upinniemen varuskunta
Prysmian ja N. Aluminium
0,10
0,2
2,45
Pikkalanjoki (Vemala simuloitu)
59,1
99,1
1055,3
Yhteensä
59,6
100
1095,7
%
0,3
1,9
1,3
0,2
96,3
100
KA
29
5,8
5,8
6,4
12867,4
12914,4
%
0,2
0,0
0,0
0,0
99,6
100
Vemalan vesistökuormitusmallin antama kuormitusarvio on todennäköisesti tarkempi kuin ainoastaan havaittuihin ainepitoisuuksiin ja virtaamiin perustuva kuormitusarvio. Vesistökuormitusmalliin on sisällytetty havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien lisäksi paljon tietoa
erilaisista muuttujista. Malli laskee valuma-alueelta peräisin olevan kuormituksen ja kuormituksen etenemisen vesistössä sekä huomioi ravinteiden ja kiintoaineen prosessit vesistössä
(mm. sedimentaatio, sisäinen kuormitus ja denitrifikaatio).
4 Yhteistarkkailun toteutus
Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenoton ajankohdat on esitetty taulukossa 4. Veden fysikaalis-kemiallisen laadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 2 ja analyysimenetelmät ja
määritysrajaluettelo liitteessä 3. Raportointiin on liitetty Uudenmaan ELY-keskuksen MaaMet-
16
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
hankkeen vesistöseurannan tulokset havaintopaikoilta S1, 2 ja 8. Lisäksi raporttiin on koottu
Upinniemen louhintahankkeen lisänäytteenoton tulokset vuodelta 2012.
Taulukko 4. Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenotto vuonna 2012.
Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenotto vuonna 2012
pvm
Fys-kem*) lämpökolit
trofia
Upinniemi lisänäytteet
0-2 m trofia
14 ja 14 A
26.3.
x
x
x
25.4.
x
30.5.
x
18.6.
x
18.7.
x
9.8.
x
x
28.8.
x
x
x
13.9.
x
*) UUS seuraa lisäksi Pikkalanjoen (Pikkanlanjoki 1,6) ja havaintopaikkojen
2 ja 8 veden laatua MaaMet seurannassa
5 Vedenlaatu
5.1 Happitilanne
Jääkausi oli talvena 2011–2012 lyhyt. Vuoden alussa merivesi oli 1-2 astetta normaalia lämpimämpää, ja jäätä oli Itämerellä poikkeuksellisen vähän, ainoastaan Perämeren pohjukassa ja Merenkurkun saaristossa (Vainio 2012). Jäätalvi alkoi ennätysmyöhään, Suomenlahden
rannikolla vasta tammikuun lopussa (SAR-Based Ice Thickness Charts, www.fimr.fi/polarview).
Runsaiden lumisateiden vuoksi jääkerros jäi paikoitellen tavallista ohuemmaksi (Vainio 2012).
Maaliskuussa Pikkalanlahti ja Pikkalanselkä olivat jäässä. Jääkerroksen paksuus oli 27–42 cm.
Suomen Sokerin satama-allasta pidetään auki rahtiliikenteen vuoksi myös talvella. Satamaaltaassa oli tästä johtuen vain ohut 1 cm paksuinen jääkerros. Pikkalanlahden ja -selän happitilanne oli maaliskuussa erittäin hyvä. Pintaveden happipitoisuus oli välillä 9,7–12,4 mg O2/l
ja pohjan läheinen happipitoisuus oli 11,2–12,1 mg O2/l (kuvat 10 ja 11). Normaalia lyhyempi
jääkausi on edesauttanut happitilannetta. Ilman eristävää jääkerrosta kylmään veteen on voinut liueta ilmakehästä runsaasti happea.
Kesän aikana (kesä-heinäkuu) happitilannetta seurataan ainoastaan ELY-keskuksen MaaMetseurantaohjelmassa Pikkalanlahden havaintopaikoilla 2 ja 8. Kesäkuussa pintavesi oli molemmilla havaintopaikoilla lievästi ylikyllästynyttä sekä vesi oli selkeästi lämpötilakerrostunutta.
Syvemmällä havaintopaikalla 8 pinnan ja pohjan läheisen veden lämpötilaero oli n. 7 astetta.
Veden kerrostumisen myötä pohjan läheinen veden happitilanne oli syvemmällä heikentynyt
havaintopaikalla 8. Biologiset prosessit kuluttavat vedestä happea ja veden kerrostuessa hapekas pintavesi ei pääse sekoittumaan syvempiin vesikerroksiin, jonka vuoksi happipitoisuus
pohjan läheisessä vedessä yleensä alenee. Kesäkuussa pohjan läheisen veden happipitoisuus
oli 5,9 mg O2/l ja heinäkuussa 4,4 mg O2/l. Vesistössä katsotaan esiintyvän merkittävää happi-
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
17
vajetta happipitoisuuden ollessa alle 5 mg O2/l. Elokuun alussa havaintopaikalla 8 happitilanne
oli kohentunut ja happea oli jo 5,7 mg O2/l.
Pintaveden happitilanne maaliskuussa 2012
O2 mg/l
kyllästys-%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
14
12
10
8
6
4
2
0
S1
O2
Happi%
hp 1 hp 2 hp 3 hp 4 hp 5 hp 6 hp 7 hp 8 hp 9 hp 13 hp 14
Kuva 10. Pintaveden happitilanne, happipitoisuus O2 mg/l ja hapen kyllästysaste maaliskuussa 2012
Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1).
Pohjan läheinen happitilanne maaliskuussa 2012
O2 mg/l
Hapen kyllästys-%
12,5
100
90
12
80
70
11,5
11
60
O2
50
Happi%
40
10,5
30
20
10
10
9,5
0
S1
Hp1 Hp2 Hp3 Hp4 Hp5 Hp6 Hp7 Hp8 Hp9 Hp13 Hp14
Kuva 11. Pohjan läheinen happitilanne, happipitoisuus O2 mg/l ja hapen kyllästysaste maaliskuussa
2012 Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1).
Yhteistarkkailun vesistönäytteet otetaan elokuun lopussa, jolloin vesi oli jo tasalämpöistä pinnasta kymmenen metrin syvyyteen asti. Pintavedessä happipitoisuus oli 7,8–9 mg O2/l ja hapan kyllästysaste 89–96 % (kuva 12). Pohjan läheinen happitilanne oli elokuussa hyvä/kohtalainen. Pikkalanselän syvimmällä havaintopaikallakin happea oli pohjan läheisessä vedessä 5
mg O2/l (kuva 13).
18
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
O2 mg/l
Pintaveden happitilanne elokuussa 2012
kyllästys-%
120
14
12
100
10
80
8
60
6
O2
Happi%
40
4
20
2
0
0
S1
hp 1 hp 2 hp 3 hp 4 hp 5 hp 6 hp 7 hp 8 hp 9 hp 13 hp 14
Kuva 12. Pintaveden happitilanne, happipitoisuus O2 mg/l ja hapen kyllästysaste elokuussa 2012 Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1).
Pohjan läheinen happitilanne elokuussa 2012
O2 mg/l
Hapen kyllästys-%
10
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
8
6
4
2
0
S1
O2
Happi%
Hp1 Hp2 Hp3 Hp4 Hp5 Hp6 Hp7 Hp8 Hp9 Hp13 Hp14
Kuva 13. Pohjan läheinen happitilanne, happipitoisuus O2 mg/l ja hapen kyllästysaste elokuussa 2012
Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1). Havaintopaikoilla Hp5–Hp14 vesi oli lämpökerrostunut ja mittaustulokset ovat tällöin eristyneestä alusvedestä.
5.2 Ravinteet
Ravinteista typpi ja fosfori säätelevät pääsääntöisesti levien ja muun kasvillisuuden kasvua eli
perustuotantoa. Rannikkoalueilla ja sisävesissä typpeä on yleensä runsaasti, jolloin fosfori on
kasvua rajoittava ravinne. Avoimilla merialueilla typpeä on kuitenkin vähemmän ja se rajoittaa
levien kasvua. Perustuotannon kannalta erityisesti vedessä esiintyvät ravinteiden liukoiset pitoisuudet ovat tärkeitä, koska ne ovat suoraan leville käyttökelpoisessa muodossa. Lisäksi mo-
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
19
net sinilevät kykenevät sitomaan suoraan ilmakehästä typpeä ja ne hyötyvät siten heti fosforipitoisuuden noususta. Pikkalanlahdella seurataan fosforin ja typen kokonaispitoisuutta, jotka
sisältävät myös ravinteiden liukoisessa, epäorgaanisessa muodossa olevan fosforin ja typen.
Lisäksi ravinteista seurataan erikseen liukoisten suodatetun fosfaattifosforin (PO4-P), ammoniumtypen (NH4-N) sekä nitraatti-nitriittitypen määrää (NO2+NO3-N). Varsinkin kokonaisfosforista suuri osa on sitoutuneena kiintoainekseen, mutta voi bakteriologisten ja biokemiallisten
prosessien kautta muuttua liukoiseen muotoon. Lisäksi vähähappisissa olosuhteissa tai pH:n
nousun seurauksena fosforia voi alkaa liueta pohjasedimentistä joka johtaa vesistön sisäiseen
kuormitukseen.
5.2.1 Kokonaisravinteet
Tarkkailualueella kokonaisravinnepitoisuuksia seurataan alkuvuodesta maaliskuussa. Pikkalanjoen vesi on merivettä vähäsuolaisempaa ja siksi kevyempää ja on havaittavissa jään alla
erottuvana vesikerroksena. Maaliskuussa 2012 lumen sulavesien mukana jokeen päätyvä
kuormitus näkyi Pikkalanjoessa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat Pikkalanjoessa 88 µg/l, Pikkalanlahdella 66 µg/l ja Pikkalanselällä 39 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vastaavasti
Pikkalanjoessa 2 000 µg/l, Pikkalanlahdessa 1 600 µg/l ja Pikkalanselällä 470 µg/l. Ravinnepitoisuudet laskivat Pikkalanjoen suulta Pikkalanselälle siirryttäessä.
Kasvukauden aikana (kesä-syyskuu) ravinnepitoisuuksia seurataan päällysveden kokoomanäytteestä (0–2 m). Ravinnepitoisuudet olivat melko suuria ja laskivat hieman kasvukauden aikana.
Vesistön tilaa voidaan arvioida keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat tarkkailualueella välillä 31,4–46,6 µg/l ilmentäen
Pikkalanlahden rehevyyttä (kuva 14). Kasvukauden keskimääräiset typpipitoisuudet olivat välillä 340,4–406,8 µg/l (kuva 15).
20
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Kasvukauden keskimääräinen
kokonaisfosforipitoisuus vuonna 2012
µg/l
60
50
40
30
20
10
0
S1
Hp1
Hp2
Hp3
Hp4
Hp5
Hp6
Hp7
Hp8
Hp9 Hp13 Hp14
Kuva 14. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella
(0–2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä–syyskuussa 2012.
µg/l
Kasvukauden keskimääräinen
kokonaistyppipitoisuus vuonna 2012
800
700
600
500
400
300
200
100
0
S1
Hp1 Hp2 Hp3 Hp4 Hp5 Hp6 Hp7 Hp8 Hp9 Hp13 Hp14
Kuva 15. Kasvukauden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella
(0–2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä–syyskuussa 2012.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
21
5.2.2 Mineraaliravinteet
Kokonaistyppipitoisuuden ja -fosforipitoisuuden lisäksi Pikkalanlahdella seurataan mineraaliravinnepitoisuuksia rehevyystutkimuksen yhteydessä. Liukoisista ravinteista seurataan suodatetun fosfaattifosforinpitoisuutta (PO4-P Np), ammoniumtyppipitoisuutta (NH4-N) sekä nitraatti-nitriittitypen määrää (NO2+NO3-N).
Fosfaattifosforipitoisuudet olivat kasvukauden aikana alhaisia ja liukoinen fosfaattifosfori oli
levien tehokkaasti hyödyntämä. Kesäkuussa pitoisuudet olivat alle mittaustarkkuuden kaikilla havaintopaikoilla. Heinä–syyskuussa havaittiin pieniä pitoisuuksia 3–19 µg/l. Kasvukauden
keskimääräiset fosfaattifosforipitoisuudet on esitetty kuvassa 16. Alle mittaustarkkuuden (<
3 µg/l) olevista pitoisuuksista on käytetty 1,5 µg/l pitoisuutta, jotta keskimääräinen pitoisuus
pystyttäisiin arvioimaan. Tämä aiheuttaa epätarkkuutta keskimääräisten pitoisuuksien arvioimiseen.
Kasvukauden keskimääräinen
fosfaattifosforipitoisuus vuonna 2012
µg/l
7
6
5
4
PO4P(Np)
3
2
1
0
S1
Hp1 Hp2 Hp3 Hp4 Hp5 Hp6 Hp7 Hp8 Hp9 Hp13 Hp14
Kuva 16. Kasvukauden keskimääräinen fosfaattifosforipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella
(0–2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä–syyskuussa 2012. Kuvaan merkitty viivalla mittaustarkkuus 3 µg/l.
Ammoniumtyppeä on luonnon vesissä yleensä vähän. Vesistöön johdettavissa yhdyskuntajätevesissä typpi on yleensä ammoniumtypen muodossa. Vesistössä ammoniumtyppi kuluttaa
happea hajotessaan. Kasvukaudella ammoniumtyppi on ollut tehokkaasti hyödynnettynä ja
pitoisuudet olivat kesä–elokuun alussa pääasiassa alle mittaustarkkuuden (< 4 µg/l). Heinäkuun lopussa pitoisuudet olivat välillä 19–48 µg/l laskien taas syyskuussa alle 10 µg/l. Alle 4
µg/l pitoisuuksista, on keskimääräisten pitoisuuksien laskemisessa käytetty pitoisuutta 2 µg/l.
Kasvukauden keskimääräiset ammoniumtyppipitoisuudet on esitetty kuvassa 17.
22
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Kasvukauden keskimääräinen
ammoniumtyppipitoisuus vuonna 2012
µg/l
45
40
35
30
25
NH4-N
20
15
10
5
0
S1
Hp1 Hp2 Hp3 Hp4 Hp5 Hp6 Hp7 Hp8 Hp9 Hp13 Hp14
Kuva 17. Kasvukauden keskimääräinen ammoniumtyppipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella (0–2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä–syyskuussa 2012. Kuvaan merkitty mittaustarkkuus 4 µg/l.
Nitraatti-nitriittityppi oli levätuotannon tehokkaasti sitomana koko kasvukauden ajan. Nitraatti-nitriittityppipitoisuus oli kasvukauden aikana Pikkalanlahdella ja elokuussa Pikkalanjoessa
alle mittaustarkkuuden (10 µg/l).
Pikkalanlahden alhaiset liukoiset ravinnepitoisuudet kuvaavat ravinteiden kiertoa vuoden aikana ja kertovat perustuotannon tehokkaasta kyvystä sitoa nämä ravinteet kasvukauden aikana. Vuosittaiset sääolot heijastuvat ravinnepitoisuuksiin. Vuonna 2012 hellepäiviä oli vähän,
mistä johtuen ravinteet ovat vapautuneet kiertoon vasta levämassojen vajotessa ja hajotessa
pohjalla. Helteisinä kesinä levämassat voivat hajota jo pintavedessä, mikä voi näkyä pintaveden korkeina liukoisina ravinnepitoisuuksina.
5.3 Rehevyys a-klorofyllin perusteella
Kasvukauden (kesä–syyskuu) levätuotannon määrää tarkkaillaan päällysvedestä (0–2 m) välillisesti a-klorofyllipitoisuuden avulla. Vesistön rehevyystasoa arvioitaessa käytetään kasvukauden keskimääräistä a-klorofyllipitoisuutta.
Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli
7,4–11,8 µg/l vuonna 2012 ja Pikkalanlahti oli keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden perusteella vähän rehevä/rehevä (kuva 18). Viileän kesän ja tuulisen kesän vuoksi Pikkalanlahden
tilanne oli vuonna 2012 hyvä. Pikkalanjoessa klorofyllipitoisuus oli elokuussa korkea 16 µg/l,
mutta vain puolet siitä mitä se on ollut vuosina 2007–2011. Tästä huomataan miten merkittävä
rooli vuosittaisilla sääoloilla on Pikkalanjoen mukana valuma-alueelta tulevaan ravinnekuormitukseen ja siten Pikkalanlahden rehevyyteen. Kokonaisuutena Pikkalanlahti oli vain vähän
rehevä vuonna 2012. Valtakunnallisen leväyhteenvedon mukaan kesän 2012 levätilanne oli
keskimääräistä parempi koko merialueella (www.ymparisto.fi >> leväkatsaukset 2012).
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
23
A-klorofyllin keskipitoisuus Pikkalanlahden
näyteasemilla vuosina 2007-2012
µg/
45,0
40,0
35,0
30,0
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
0,0
S1
hp 1
hp 2
hp 3
hp 4
hp 5
hp 6
hp 7
hp 8
hp 9
hp 13
hp 14
KA.P:lahti
2007
37,0
10,7
11,8
7,7
7,4
9,1
11,7
8,4
9,7
8,2
13,1
8,3
9,6
2008
26,0
8,3
7,5
6,2
6,7
8,8
9,4
11,0
8,1
12,8
10,3
10,8
9,1
2009
40,0
8,8
10,6
8,7
9,5
13,4
13,3
11,9
15,8
16,0
13,8
14,3
12,4
2010
30,0
15,4
12,5
20,6
19,7
15,6
15,0
15,0
11,7
12,2
8,4
6,9
13,9
2011
30,0
15,1
15,3
12,2
10,2
12,9
13,6
13,5
15,4
14,7
10,4
14,6
13,4
2012
16
9,5
11,1
7,4
7,8
7,7
9,8
9,1
11,8
10,4
8,7
9,2
9,3
Kuva 18. Pikkalanlahden ja -joen kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (µg/l) vuosina
2007–2012.
5.4 Lämpötilakerrostuneisuus ja sähkönjohtokyky
Rehevyystutkimuksen yhteydessä Pikkalanlahden veden lämpötiloja seurataan tihennetysti
yhdessä sähkönjohtokyvyn kanssa, mahdollisen meriveden kumpuamisen havaitsemiseksi.
Kesäkuun näytteenottohetkellä Pikkalanlahdessa on ollut jo havaittavissa selvää lämpötilakerrostumista yli viiden metrin syvyydessä. Pikkalanselän syvimmällä havaintopaikalla hp 13
pinnan läheisen veden lämpötila oli 14,6 °C ja pohjan läheisen veden (20 m) lämpötila 7,5 °C.
Heinäkuussa vesi oli lähes tasalämpöistä 7 metriin saakka ja harppauskerros sijaitsi 7 metrin
alapuolella, josta lämpötila laski jyrkästi. Pikkalanselän syvimmällä havaintopaikalla hp 13 pinnan läheisen veden lämpötila oli 18 °C ja pohjan läheisen veden lämpötila oli 8,5 °C. Elokuun
alun tilanne oli vastaavanlainen. Elokuun lopussa lämpötilaerot pinnan ja pohjan läheisen veden välillä olivat tasoittuneet ja lämpötilakerrostuneisuus oli suurimmaksi osaksi Pikkalanlahtea purkautunut. Syyskuussa vesi oli lähes tasalämpöistä koko havaintoalueella 15 syvyyteen
saakka. Syvimmällä havaintopaikalla pinnan läheisen veden lämpötila oli 14,1 °C ja pohjan
läheisen (20 m) veden lämpötila oli 11 °C. Meriveden kumpuamiseen viittaavia poikkeavia
lämpötila ja sähkönjohtokyvyn muutoksia ei ole ollut havaittavissa vuonna 2012.
5.5 Kemiallinen hapen kulutus (CODMn), sameus ja näkösyvyys
Kemiallinen hapentarve lisääntyy vesistössä jätevesivaikutuksesta ja veden humuspitoisuuden kasvaessa. Humuspitoisuus on ollut Pikkalanlahdella keskimäärin alhainen, jonka vuoksi
lisääntynyt kemiallinen hapentarve voi viitata jätevesikuormitukseen. Kemiallinen hapen kulutus oli Pikkalanlahdella alhainen vuonna 2012, se oli välillä 7,1–12 mg O2/l.
Pikkalanlahden pintavesi oli maaliskuussa sameaa ilmentäen valumavesien mukana tulevaa
kuormitusta. Pikkalanlahdella sameus oli korkein Pikkalanjoen suulla 25 FNU ja laski siirryt-
24
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
täessä kohti Pikkalanselkää, havaintopaikalla hp 14 sameus oli enää 1,4 FNU. Pikkalanjoessa
sameus oli 35 FNU.
Näkösyvyys on yksinkertainen veden laadun indikaattori. Pikkalanlahden näkösyvyydet ovat
olleet alhaisia lahden sisäosissa ja kasvaneet Pikkalanselällä. Vuonna 2012 Pikkalanlahden perukalla (hp 1) näkösyvyys oli 0,6–2,1 m ja Pikkalanlahden selällä 1,2–4,2 m (kuva 19). Maaliskuussa näkösyvyydet olivat alhaisimmillaan Pikkalanlahdessa. Alhainen näkösyvyys ja korkea
sameus kertovat tällöin valumavesien aiheuttamasta pintasamennuksesta. Näkösyvyydet laskivat myös kasvukauden aikana, mikä voi johtua levien aiheuttamasta samennuksesta. Båtvikenin havaintopaikalla 4 näkösyvyys oli syyskuussa muuta aluetta alhaisempi. Muu veden
laatu ei kuitenkaan merkittävästi poikennut läheisten havaintopaikkojen veden laadusta.
Näkosyvyys 2012
m
Hp1 Hp2 Hp3 Hp4 Hp5 Hp6 Hp7 Hp8 Hp9 Hp13 Hp14
0
0,5
1
1,5
2
2,5
26.3.2012
18.6.2012
18.7.2012
9.8.2012
3
28.8.2012
3,5
13.9.2012
4
4,5
Kuva 19. Näkösyvyydet Pikkalanlahden ja -selän alueella näytteenottohetkellä vuonna 2012.
5.6 Veden hygieeninen laatu
Pikkalanlahden veden hygieenistä laatua seurataan lämpökestoisten kolibakteerien määrän
perusteella maalis- ja elokuussa. Lämpökestoiset kolibakteerit ovat yleisesti käytetty hygieenisen veden laadun indikaattori. Ne voivat olla peräisin tasalämpöisten suolistosta, mutta ne
lisääntyvät myös maaperässä, pintavedessä ja jätevesissä. Lisäksi vuodesta 2011 lähtien Suomen Sokerin edustalla on tehty laajennettua bakteeritutkimusta alueella runsaana esiintyneiden bakteerien alkuperän selvittämiseksi. Havaintopaikoilta 6, 7 ja 8 on määritetty lämpökestoisten koliformisten bakteerien lisäksi, kolibakteerien kokonaismäärä ja E. coli -bakteerien
määrä.
5.6.1 Pikkalanjoen, Siuntion kunnan, Prysmian ja Aluminiumin sekä
Upinniemen varuskunnan edusta
Maaliskuussa 2012 lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi tavanomaista enemmän. Pikkalanjoessa bakteereita havaittiin 120 pmy / 100 ml, Prysmianin ja N. Aluminiumin edustalla Båt-
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
25
vikenissä 230 pmy / 100 ml sekä Pikkalanselän havaintopaikalla 9, 160 pmy / 100 ml. Muilla
havaintopaikoilla bakteerimäärät olivat 50 pmy / 100 ml tai alle. Lämpökestoiset kolibakteerit voivat olla peräisin jätevesistä, mutta niiden joukossa on myös pintavesissä ja maaperässä
lisääntyviä bakteereita. Elokuussa lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat pieniä koko
alueella ollen 0–35 pmy / 100 ml. Lämpökestoisten kolibakteerien esiintyminen Pikkalanlahdella lukuun ottamatta Suomen Sokerin edustan havaintopaikkoja on esitetty kuvassa 20.
Lämpök. kolibakteerit Siuntion kunnan, Prysmian ja
Aluminiumin sekä Upinniemen vrk:n edustalla ja
Pikkalanjoessa (S1) vuonna 2012
250
pmy/100 ml
200
150
100
50
0
S1
hp1
hp2
hp3
hp4
hp5
hp9
hp13
hp14
26.3.2012
120
31
50
6
230
19
160
51
3
28.8.2012
15
6
7
14
35
13
5
0
2
Kuva 20. Pikkalanlahden yhteistarkkailualueen ja Pikkalanjoen (S1) lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät vuonna 2012. (Suomen Sokerin tilanne kuvissa 21–22).
5.6.2 Suomen Sokerin edusta
Suomen Sokerin edustalla tehtiin kolibakteerimäärityksiä eri menetelmillä koliformisten bakteerien alkuperän selvittämiseksi. Suomen Sokerin edustalta määritettiin koliformisten bakteerien, lämpökestoisten koliformiset bakteerien ja E. coli -bakteerien määrät. Koliformiset
bakteerien ryhmä koostuu noin 12 suvun lajista, joissa on suolistoperäisiä, mutta myös muualla ympäristössä lisääntyviä bakteereita. Koliformisista bakteereista lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat yleisimmin käytettyjä veden hygieenisen laadun indikaattoreita. Niiden
joukossa on sekä ulosteperäisiä, että muualla ympäristössä, kuten maaperässä, pintavesissä
ja jätevedessä lisääntyviä kolibakteereita lähinnä Klebsiella pneumoniae (Hänninen 2010).
Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat indikaattoreita veden todennäköisestä ulosteperäisestä saastumisesta, mutta näistä ainoastaan E. coli -bakteeri lisääntyy ihmisten ja muiden
tasalämpöisten suolistossa. Tämän vuoksi se on muita koliformisia bakteereita parempi ulosteperäisen saastumisen indikaattori.
Maaliskuussa koliformisten bakteerien määrä satama-altaassa oli 290 pmy / 100ml, näistä E.
coleja oli 67 pmy / 100 ml. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita oli 47 pmy / 100 ml. Suu26
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
rimmat bakteerimäärät esiintyivät havaintopaikalla 7. Koliformisten bakteerien määrä oli 1
000 pmy / 100 ml, näistä E. coleja oli valtaosa 690 pmy / 100 ml. Lämpökestoisia kolibakteereita oli havaintopaikalla 7 400 pmy/100 ml. Havaintopaikan 7 bakteerimäärät viittaavat jätevesivaikutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavedenlaatu asetuksessa (STM 177/2008)
annetaan raja-arvo koliformisista bakteereista ainoastaan E. coli -bakteerien määrälle. E. coli
-bakteerien määrä oli yli STM:n uimaveden laatu raja-arvon (500 pmy / 100 ml) havaintopaikalla 7. Bakteerimäärät alenivat huomattavasti havaintopaikalla 8.
Koliformisten bakteerien ja E. coli -bakteerien määrät lasketaan samalla standardoidulla Colilert-menetelmällä (ISO 9308-2:2012), jossa mitataan tietyn entsyymin aktiivisuutta. Lämpökestoisten koliformiset bakteerien määritys tehdään eri menetelmällä, joka perustuu mm.
bakteerien lämpökestävyyteen (44 °C) (SFS 4088: 2001, muunneltu). Koska koliformit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerien määrien laskemiseen on käytetty eri menetelmää, bakteerimäärät eivät ole vertailukelpoisia ja E. coli -bakteereita voi näytteessä esiintyä enemmän kuin
lämpökestoisia koliformisia bakteereita. Hygieenisen laadun indikaattoribakteerien esiintyminen Suomen Sokerin edustan havaintopaikoilla on esitetty kuvassa 21.
Elokuussa lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat välillä 38–230 pmy / 100 ml (kuva 22).
Korkein bakteerimäärä esiintyi elokuussakin havaintopaikalla 7. Elokuussa tarkkailtiin ainoastaan lämpökestoisten kolibakteerien määrää.
Bakteerilisänäytteenotto Suomen Sokerin edustalla
vuonna 2012
1200
pmy/100 ml
1000
800
600
400
200
0
hp6
hp7
hp8
koliler
290
1000
210
Ecoliler
67
690
31
Lämp.koli
47
400
36
Kuva 21. Koliformisten bakteerien ja E. coli -bakteerien sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien esiintyminen Suomen Sokerin edustan havaintopaikoilla hp6–hp8 maaliskuussa 2012.
Koliformisten bakteerien ja E. coli -bakteerien määrät laskettu Colilert-menetelmällä (ISO
9308-2:2012). Lämpökestoisten koliformiset bakteerien määritys tehty eri menetelmällä, joka
perustuu mm. bakteerien lämpökestävyyteen (44 °C) (SFS 4088: 2001, muunneltu). Määritysmenetelmät erotettu katkoviivalla.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
27
Lämpök. kolibakteerit Suomen Sokerin edustalla vuonna
2012
450
400
pmy/100 ml
350
300
250
200
150
100
50
0
hp6
hp7
hp8
26.3.2012
47
400
36
28.8.2012
80
230
38
Kuva 22. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien esiintyminen Suomen Sokerin edustan havaintopaikoilla 6–8 vuonna 2012.
5.7 Upinniemen edustan lisänäytteenotto
5.7.1 Tausta
Upinniemen edustan lisänäytteenotto koski Upinniemen varuskunta-alueella tehtävää louhintatyötä. Hanke kesti joulukuusta 2011 syyskuulle 2012. Uudenmaan ELY-keskus katsoi, ettei
louhinnasta syntyvien vesien johtaminen saatujen tietojen perusteella arvioituna edellyttänyt ympäristölupaa (Lausunto UUDELY/722/07.00/2011). Lausuntopyyntöä on täydennetty
Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n toimesta hankkeesta syntyvien poistovesien käsittelysuunnitelmalla 8.11.2011 ja louhinnasta syntyvien poistovesien ja purkualueen tarkkailusuunnitelmalla
5.4.2012.
Hankkeen poistovesien kuormittavan vaikutuksen arvioitiin aikaisempien louhintahankkeiden
tulosten perusteella muodostuvan pääosin kiintoaineksesta ja räjäytyksissä syntyvästä typestä. Louhintahankkeessa syntyvän vesistöön johdetun veden kiintoainepitoisuudeksi arvioitiin
laskeutuksen jälkeen keskimäärin noin 500 mg/l ja kuormitukseksi noin 50 kg/vrk. Mereen
johdettavan veden typpipitoisuudeksi arvioitiin keskimäärin 80 mg/l ja kuormitukseksi noin 8
kg/vrk Vuorokautisen vesimäärän arvioitiin louhinnan aikana olevan noin 100 m³/vrk (UUDELY/722/07.00/2011).
5.7.2 Tarkkailu
Kiintoaineen erottamiseksi porausvesistä käytettiin laskeutusaltaita. Altaan purkuputkesta
otettavista vesinäytteistä tutkittiin kiintoaine ja kokonaistyppi. Syntyviä vesimääriä seurattiin
28
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
käyttömittarin avulla. Laskeutusaltaasta purettavia vesiä seurattiin hankkeen aikana kemiallisin analyysein. Jäljellä olevan louhinnan aikana huhti-kesäkuun 2012 näytteet otettiin ensin
viikoittain huhtikuun ajan ja tämän jälkeen kahden viikon välein hankkeen loppuun saakka.
Poistovesien näytteenotosta, analysoinnista sekä raportoinnista vastasi urakoitsija Kalliorakennus-Yhtiöt Oy (KES.097671 515/4200/2009).
Vaikutuksia vesien purkualueella tarkkailtiin täydentämällä Pikkalanlahden yhteistarkkailua
lisäpisteellä purkupaikan läheisyydessä. Tältä lisäpisteeltä 14A ja lähimmältä yhteistarkkailupisteeltä 14 otettiin näytteet maalis-, huhti- ja toukokuussa sekä elokuussa. Näytteet otettiin
pintavedestä 1 metrin syvyydestä. Yhteistarkkailun havaintopaikka 14 toimi louhintahankkeen
kuormituksen vertailupaikkana.
Havaintopaikkojen 14 ja 14A analyysit:
• sameus
• sähkönjohtokyky
• kiintoaine
• kokonaistyppi
• ammoniumtyppi
• nitraatti+nitriittityppi
• kokonaisfosfori
5.7.3 Toteutus
Hankkeen alussa joulu-maaliskuussa purkuvesiä jouduttiin johtamaan suunnitelmasta poiketen tunnelin suuaukolle rakennettuun louhintapenkereeseen. Laskeutusaltaat jäätyivät vähäisten vesimäärien ja virtaamien vuoksi (KES.097671 515/4200/2009). Purkualueen vesistötarkkailun näytteet Pikkalanlahden havaintopaikoilta 14 ja 14A otettiin 26.3., 25.4., 30.5. sekä 9.8.
5.7.4 Purkuvesien tarkkailun tulokset
Louhintahankkeessa syntyvien purkuvesien vesistöön johdetussa vedessä kiintoainetta oli keskimäärin noin 663,5 mg/l ja arvioitu kuormitus koko louhintahankkeen aikana oli 40,5 kg/
vrk. Vesistöön johdettavien purkuvesien typpipitoisuus oli keskimäärin 81,1 mg/l ja arvioitu
kuormitus koko louhintahankkeen ajalta 4,1 kg/vrk (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy). Kiintoaineen
ja typen kuormitus oli ennalta arvioitua kuormitusta vähäisempää. Typen kuormitus oli noin
puolet aiemmin esitetystä kuormitusarviosta (Kiintoaineen kuormitus 50 kg/vrk ja typen kuormitus 8 kg/vrk, Kalliorakennus-Yhtiöt Oy 2013). Valtaosa louhinnasta suoritettiin maalis-kesäkuun aikana, jolloin havaittiin korkeimmat kiintoainemäärät ja typpipitoisuudet purkuvesissä.
Tänä aikana otettiin myös louhintahankkeen vesistötarkkailun näytteet havaintopaikoilta 14 ja
14 A. Tulokset purkuveden näytteenotosta on koottu taulukkoon 5 ja 6.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
29
Taulukko 5. Upinniemen louhintahankkeen purkuvesien tarkkailun tulokset 27.3.2012–25.3.2013 (Kalliorakennus-Yhtiöt 2013, keskiarvot lisätty taulukkoon).
TYÖ NO: 128
pvm
Vesimittarin lukema
Kiintoaine Kiintoaine
m3
mg/l
kg/vrk
27.3.2012
1500
136,4
2.4.2012
9495
11.4.2012
1600
127,9
15.4.2012 10534
20.4.2012
850
97,8
26.4.2012 11800
27.4.2012
2300
146,3
1.5.2012 12118
4.5.2012
1600
125,3
7.5.2012 12588
11.5.2012
130
12,5
16.5.2012
1400
134,5
17.5.2012 13549
21.5.2012 13778
25.5.2012
260
20,1
28.5.2012 14320
31.5.2012
340
26,8
5.6.2012
310
24,5
7.6.2012 15109
13.6.2012 15368
20.6.2012
180
1,9
2.7.2012
2,7
0,0
3.7.2012 15584
9.7.2012 15618
16.7.2012 15670
18.7.2012
<2
0,0
20.7.2012 15693
26.7.2012 15729
1.8.2012
<2
0,0
6.8.2012 15918
13.8.2012 16043
15.8.2012
21
0,3
6.9.2012 16399
10.9.2012
<2
29.10.2012
9,6
26.11.2012
3,3
0,2
19.12.2012
<2
25.3.2013
110
keskiarvo 663,5
30
aika
vrk
14
kokonais- kuormitus
Kokonais-typpi
Kokonais-typpi
aika
kg
mg/l
kg/vrk
vrk
1909,5
85
7,7
14
kokonais- kuormitus
kg
108,2
13
1662,4
75
6,0
13
77,9
11
1076,1
170
19,6
11
215,2
5
731,4
49
3,1
5
15,6
6
752,0
31
2,4
6
14,6
0
10
0,0
1345,4
36
100
3,5
9,6
0
10
0,0
96,1
11
221,4
97
7,5
11
82,6
8
2
214,6
48,9
150
95
11,8
7,5
8
2
94,7
15,0
25
1
48,6
0,0
130
100
1,4
1,1
25
1
35,1
1,1
17
0,2
33
0,2
17
3,2
17
0,6
190
3,3
17
55,5
31
9,7
130
1,9
31
59,8
0,0
104
4,0
104
25,8
keskiarvo
83
47
0,51
6,5
14
81,1
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Taulukko 6. Upinniemen louhintahankkeen purkuvesien kokonaiskuormitus 27.3.2012–25.3.2013
(Kalliorakennus-Yhtiöt 2013).
KOKONAISKUORMITUS
vrk
kg
kg/vrk
kiintoaine kokonaiskuormitusarvio mittauksen ajalta
275
8046,6
29,3
kiintoaine kokonaiskuormitusarvio koko urakka
395
vrk
16008,4
kg
40,5
kg/d
typpi kokonaiskuormitusarvio mittauksen ajalta
275
878,6
3,2
typpi kokonaiskuormitusarvio koko urakka
395
1598,4
4,0
Hankkeelle esitetty kuormitusarvio
kg/vrk
50
Hankkeelle esitetty kuormitusarvio
kg/vrk
8
5.7.5 Purkualueen vesistötarkkailun tulokset
Purkuvesien läheisen havaintopaikan 14A veden laatu ei merkittävästi poikennut vertailupaikan veden laadusta. Ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia purkuvesien läheisellä
havaintopaikalla verrattuna kauempana sijaitsevaan havaintopaikkaan 14, etenkin typpipitoisuudet. Maaliskuussa havaintopaikalla 14A nitraattinitriittityppeä oli vedessä runsaasti, mutta muu veden laatu ei poikennut kauempana sijaitsevan havaintopaikan 14 veden laadusta.
Talvella levätuotannon ollessa vähäistä typpeä on luontaisestikin liuenneena vedessä. Lisäksi
kevään lumen sulamisvesien mukana tuleva kuormitus oli jo nähtävissä Pikkalanlahdella.
Huhti-toukokuussa kokonaistyppipitoisuus oli havaintopaikalla 14A 370–440 µg/l ja havaintopaikalla 14 300–410 µg/l. Ammoniumtyppeä oli vastaavasti kesän aikana enemmän havaintopaikalla 14A (8,1–21 µg/l) kuin hp 14 (5,3–15 µg/l). Nitraatti-nitriittitypen summa oli hp 14A
19–26 µg/l ja hp 14 alle mittaustarkkuuden (< 10 µg/l). Elokuussa louhintahankeen jälkeisessä näytteenotossa kiintoainetta oli hieman enemmän purkuvesien läheisellä havaintopaikalla
14A 7,2 mg/l kuin vertailupaikalla 14 5,2 mg/l. Lisäksi nitraatti-nitriittityppipitoisuus oli hieman korkeampi havaintopaikalla 14A kuin havaintopaikalla 14.
Tarkkailun havaintopaikoilla on erilaiset veden sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet, jotka
vaikuttavat myös veden laatuun. Havaintopaikka 14A on matala (3 m) ja suojainen ja vertailuhavaintopaikka 14 sijaitsee avoimella Pikkalanselällä, jossa vesi sekoittuu tehokkaasti. Tämän
vuoksi ravinnepitoisuuksien voi olettaa luontaisestikin olevan hieman korkeampia havaintopaikalla 14A verrattuna havaintopaikkaan 14. Louhintahankkeen purkuvesillä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta Pikkalanlahden Upinniemen edustan veden laatuun. Louhintahankkeen vesistötarkkailun näytteenoton tulokset on koottu taulukkoon 6.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
31
Taulukko 6. Upinniemen louhintahankkeen tarkkailun tulokset maalis-toukokuussa ja elokuussa 2012.
NäytePvm HavPaikka Näytteen syvyys Sameus Kiint.GFC Sähkönj.
FNU
mg/l
mS/m
26.3.2012
14
1.0
1,8
942
26.3.2012
14A
1.0
1,4
6,9
921
14
1.0
3,2
6
925
25.4.2012
25.4.2012
14A
1.0
3,3
5,2
916
30.5.2012
14
1.0
1,1
2,4
943
30.5.2012
14A
1,7
938
1.0
1,3
9.8.2012
14
1.0
2
5,2
998
9.8.2012
14A
1.0
2,1
7,2
994
Kok.N
µg/l
470
560
410
440
300
370
410
410
NH4-N
µg/l
NO2+NO3-N
µg/l
37
5,3
8,1
15
21
<4
<4
220
<10
26
<10
19
<10
16
KOK.P
µg/l
39
41
32
34
20
19
32
41
6 Yhteenveto ja arvio jätevesien vaikutuksista vuonna
2012
Pikkalanlahden kuormituksesta merkittävä osa tulee Pikkalanjoen kautta. Vemala-kuormitusmallin avulla simuloituna Pikkalanjoen kautta tuli 99 % fosforin, 96 % typen ja 99,6 % kiintoaineen kuormituksesta. Pikkalanlahden pistekuormittajien osuus oli 0,4–4 % kokonaiskuormituksesta. Biologisen hapen kulutuksen pistekuormitus oli vuonna 2012 puolet vuoden 2011
kuormituksesta. Vuonna 2011 biologisen hapen kulutusta nostivat puhdistamoille tulevat hulevedet, jotka heikensivät puhdistustulosta. Alla on eritelty vuoden 2012 vesistökuormitusta
kunkin pistekuormittajan osalta.
Siuntion kunnan keskuspuhdistamon tulos oli erittäin hyvä ja täytti voimassa olevat lupaehdot
vuosikeskiarvona sekä tarkkailujaksoina (1–2) vuonna 2012. Puhdistamon kuormitusta ei ollut
erotettavissa Pikkalanjoen kautta tulevasta kuormituksesta. Veden hygieeninen laatu oli lämpökestoisten kolibakteerien perusteella hyvä.
Prysmian Finland Oy:n saniteettijätevedenpuhdistamon tulos täytti puhdistamolta lähtevälle vedelle asetetut puhdistusvaatimukset vuosikeskiarvoina laskettuna BOD7-pitoisuuden ja
BOD7-poistuman osalta vuonna 2012. Lähtevän jäteveden fosforipitoisuus ja lähtevän veden
fosforipoistuma oli vuosikeskiarvona laskettuna sallittua raja-arvoa suurempi. Prysmian Finland Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n edustalla veden hygieeninen laatu oli maaliskuussa tyydyttävä. Lämpökestoisia kolibakteereita oli 230 pmy / 100ml. Jään eristäessä, jäteveden sekoittuminen meriveteen on heikompaa kuin avovesikaudella, ja jätevesi on erotettavissa jään
alla merivettä kevyempänä vesikerroksena. Lämpökestoisten bakteerien runsas määrä saattaa
viitata jätevesikuormitukseen, muu vedenlaatu ei kuitenkaan merkittävästi poikennut ympäröivän alueen veden laadusta.
Suomen Sokerin puhdistamo toimi hyvin ja täytti kaikki neljännesvuosille asetetut raja-arvot
vuonna 2012. Edellisvuoteen verrattuna puhdistamo toimi paremmin ja ravinnekuormitus
sekä biologisen hapen kulutuksen kuormitus olivat vähentyneet vuodesta 2011. Veden hygieeninen laatu oli maaliskuussa heikentynyt ja viittasi jätevesikuormitukseen. Tarkemman bakteeritutkimuksen mukaan E. coleja oli satama-altaan ulkopuolella havaintopaikalla 7 yli STM:n
32
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
hyvän uimaveden laaturaja-arvon. Jätevesien vaikutusalue näyttää bakteerien perusteella rajoittuvan noin kilometrin säteelle purkuputkesta.
Upinniemen varuskunnan puhdistamon tulos oli hyvä ja täytti kaikki voimassa olevat lupaehdot vuonna 2012. Vuoteen 2011 verrattuna vesistöön johdettu fosforin kuormitus oli hieman
pienempää ja typpi- ja BOD:n kuormitus suurempaa vuonna 2012. Veden hygieeninen laatu
oli lämpökestoisten kolibakteerien perusteella puhdistamon edustalla hyvä. Pohjan läheinen
happitilanne heikkeni kesän aikana veden kerrostuessa. Happitilanne oli kuitenkin elokuussakin riittävän hyvänä. Pikkalanselän syvimmällä havaintopaikalla hp 13 (20 m), happea oli
mittaushetkellä 5 mg O2/l.
7 Tarkkailun jatkaminen
Yhteistarkkailua jatketaan yhteistarkkailutyöryhmän päätöksen mukaisesti vuonna 2013.
Vuonna 2013 on vuorossa suppea tarkkailuvuosi, jolloin tarkkaillaan veden fysikaalis-kemiallista laatua. Kirjanpitokalastus jatkuu vuonna 2013. Seuraava kalataloudellisen tarkkailun
kalastustiedustelu ja kalojen aistinvarainen arviointi koskevat vuotta 2015. Pikkalanlahden yhteistarkkailuryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa käsitelläkseen yhteistarkkailuun liittyviä asioita. Seuraava yhteistarkkailun kokous järjestetään keväällä 2013.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
33
Kirjallisuuslähteet
Huttunen, M., Huttunen, I., Seppänen, V. ja Vehviläinen B. 2012: SYKE-WSFS_VEMALA vesistömallin vedenlaatuosio.
PowerPoint- esitys. Suomen ympäristökeskus. 2.9.2012.
Ilmatieteen laitos 2012: Kuukausittaiset säätilastot; keskimääräiset lämpötilat ja sadesummat.
Kalliorakennus-Yhtiöt Oy 2013: C1364 Veden laatumittaus_14kes2013. Excel-taulukko.
KES.097671 515/4200/2009: Louhintahankkeen vesien tarkkailusuunnitelma. 5.4.2012. Puolustushallinnon Rakennuslaitos. 3 s.
Lahti, K. ja Männynsalo, J. 2012: Puolustushallinnon rakennuslaitos. Upinniemen varuskunnan jäteveden puhdistamo.
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2011. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 13 s.
Leväkatsaukset 2012: Valtakunnallinen leväyhteenveto 13.9.2012: Sinilevätilanne oli merialueilla ja sisävesillä keskimääräistä parempi. www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Rehevöityminen > Ajankohtainen leväti... > Leväkatsaukset >
Leväkatsaukset 2012 > Valtakunnallinen leväyhteenveto 13.9.2012. luettu 13.3.2013.
Männynsalo, J. 2013: Upinniemen jätevedenpuhdistamo. Kuormitustarkkailu vuonna 2012. Kuormitustaulukko. Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
SAR-Based Ice Thickness Charts, www.fimr.fi/polarview. Luettu 13.3.2013.
STM 177/2008: Sosiaali- ja terveysministeriön asetusyleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Finlex › Lainsäädäntö › Säädökset alkuperäisinä › 2008 › 177/2008. Luettu 5.4.2013.
Suonpää, A. 2011: Pikkalanlahden yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2010. Julkaisu 218/2011. Länsi-Uudenmaan vesi
ja ympäristö ry. 52 s.
Suonpää, A ja Valjus, J. 2012: Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2011- Julkaisu 238/2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja
ympäristö ry. 130 s.
Toikkanen, E. 2013a: Prysmian Cables and Systems Oy Saniteettijätevedenpuhdistamon tarkkailu vuonna 2012. Vuosiyhteenvetoraportti. Ramboll Oy. 8 s.
Toikkanen, E. 2013b: Nordic Aluminium Oyj ja Prysmian Cables and Systems Oy prosessijätevesien tarkkailu Vuonna
2012. Vuosiyhteenvetoraportti. Ramboll Oy. 10 s.
UUDELY/722/07.00/2011: Lausunto Upinniemen varuskunta-alueelle tehtävän louhintatyön poistovesien mereen johtamisen luvantarpeesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 s.
Vainio, J. 2012: Vuoden alkaessa Itämeri avovettä. Ajankohtaista » Itämeri-tiedotteet » 2012 ». Luettu 26.2.2013.
Valtonen, M. 2013a: Vuosiraportti. Siuntion keskuspuhdistamon Pikkala. Yhdistelmätaulukko. 22.3.2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2 s.
Valtonen, M. 2013b: Suomen Sokeri Oy:n Jätevesi- ja jäähdytysvesitarkkailun yhteenveto vuodelta 2012. Tutkimusraportti 377/2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 48 s.
Vesistömallijärjestelmä 2005: www.ymparisto.fi/vesistoennusteet. Luettu 6.2.2012.
34
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Liitteet
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
35
Liiteluettelo
Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta
Liite 2. Analyysitulokset
Liite 3. Menetelmä ja määritysrajaluettelo
36
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartta
Liite 1.
Kartta yhteistarkkailualueesta
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
37
38
26.3.2012
26.3.2012
26.3.2012
26.3.2012
26.3.2012
26.3.2012
82
0,5
11,8
35
17
12,9
6,7
120
12
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
2000
82
87
0,5
0,7
11,7
12,1
25
1,4
264
936
7,2
7,8
8,9
6,6
1600
460
87
80
0,7
1,0
1,2
11,8
11,4
1,3
25
959
263
7,8
7,2
7,2
9,0
440
1600
73
0,7
10,4
13
146
7,0
12
1300
<4
43
68
84
0,8
1,6
9,7
11,3
16
1,2
240
1022
7,1
7,8
85
80
85
0,6
1,6
1,6
1,8
11,3
11,4
11,4
1,7
22
1,8
1055
265
990
7,8
7,2
7,8
1.0
5.0
7.0
9.0
85
71
86
2,3
1,8
1,8
1,8
11,3
9,7
11,5
1,5
15
1,5
1021
154
1014
7,8
7,0
7,7
PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 1 cm;
Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm;
Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
4.0
7,9
14
7,7
7,2
11
7,3
11
7,5
470
1400
430
410
1500
450
1400
410
PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm;
Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm;
Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
2.0
4.0
PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 42 cm;
Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
3.0
31
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 cm; Jää 27 cm;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
PIKKALA / S1 Pikkalanjoki 1,6 Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 7:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
26.3.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
170
990
1300
µg/l
*NO2+NO3-N
40
55
40
39
68
37
57
41
48
41
66
69
43
88
*KOK.P
µg/l
31
24
16
µg/l
1,2
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
47
19
230
6
50
31
120
pmy/100 ml
67
pmy/100 ml
*Ecoliler
290
<1
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (1/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
26.3.2012
26.3.2012
26.3.2012
26.3.2012
83
73
87
1,3
1,7
1,7
1,4
11,2
10,2
11,6
1,1
13
0,97
1065
315
1040
7,8
7,0
7,8
87
80
86
86
0,7
1,7
1,8
1,8
1,8
1,8
11,6
11,3
11,5
11,5
1,6
16
1,2
0,65
1048
389
1033
1078
7,8
7,3
7,8
7,9
89
89
82
89
0,7
1,6
1,8
1,8
1,8
1,8
11,8
11,8
11,5
11,9
0,56
0,56
14
0,68
1079
1074
446
1040
7,9
7,8
7,3
7,9
90
89
86
91
0,7
1,6
1,6
1,6
1,6
1,7
1,7
1,9
11,9
11,9
12,0
12,2
0,72
0,46
5,0
0,67
1090
1078
753
1042
7,9
7,9
7,6
7,9
7,6
9,2
7,7
7,6
7,5
400
390
680
410
360
380
1100
380
420
1200
410
400
380
1200
390
5,3
29
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
1.0
3.0
5.0
7.0
10.0
12.0
14.0
89
89
91
92
1,3
1,6
1,6
1,7
1,7
1,8
1,8
11,9
11,9
12,3
12,4
0,61
0,59
0,56
1,8
1088
1074
1049
942
7,9
7,8
7,9
7,8
380
380
390
470
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm;
Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
15.0
17.0
20.0
PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
5.0
7.0
10.0
11.0
13.0
PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm;
Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
5.0
10.0
7.0
11.0
13.0
PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14,0 m; Lumi 0 cm; Jää 34 cm;
Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
5.0
7.0
9.0
12
7,8
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm;
Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
26.3.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
160
710
µg/l
*NO2+NO3-N
37
36
37
39
39
37
46
37
37
37
58
43
39
58
38
37
40
57
40
*KOK.P
µg/l
29
18
µg/l
2,0
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
3
51
160
36
400
pmy/100 ml
31
690
pmy/100 ml
*Ecoliler
210
1000
<1
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (2/15)
Analyysitulokset
39
40
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
18.6.2012
18.6.2012
18.6.2012
30.5.2012
30.5.2012
25.4.2012
25.4.2012
1,3
1,5
1,4
6,9
921
560
4,7
3,9
3,2
6,0
925
410
3,9
4,3
3,3
5,2
916
440
8,1
5,3
13,1
12,6
1,1
2,4
943
300
13,5
12,5
1,3
1,7
938
16,3
16,3
15,7
8,3
104
100
16,2
16,2
15,8
9,9
9,6
7,3
7,1
868
864
876
8,3
8,3
0-2
1.0
17,7
17,7
8,2
PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
4.0
PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
3.0
PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23;
1.0
3.0
320
390
440
410
370
PIKKALA / 14A Pikkalanlahti 14A, Pikkalanlahti_UpinniemiA Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 8:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36;
1.0
3.0
13
<4
<4
<4
21
15
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 8:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;
1.0
3.0
PIKKALA / 14A Pikkalanlahti 14A, Pikkalanlahti_UpinniemiA Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 10:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 5 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1.0
3.0
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 5 oC; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;
1.0
3.0
37
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
PIKKALA / 14A Pikkalanlahti 14A, Pikkalanlahti_UpinniemiA Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 1 cm; Jää 40 cm;
Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oC; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
26.3.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
<10
<10
<10
<10
19
<10
26
<10
220
µg/l
*NO2+NO3-N
31
40
47
40
19
20
34
32
41
*KOK.P
µg/l
<3
<3
<3
<3
µg/l
4,9
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
6,5
24
21
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (3/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
18.6.2012
18.6.2012
18.6.2012
18.6.2012
17,0
17,1
16,6
890
8,4
16,6
16,8
16,3
15,5
14,2
12,5
8,4
17,0
17,2
15,9
15,3
14,6
884
8,3
16,8
16,8
15,8
15,2
14,7
896
8,4
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
54
109
16,6
16,7
15,3
15,3
13,0
10,1
5,9
10,3
8,5
3,6
969
898
895
7,7
8,4
PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,6 m;
Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
4.0
PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
18.6.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
470
350
360
440
340
380
<4
<4
6,9
<4
14
8,0
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
56
35
38
60
39
43
*KOK.P
µg/l
<3
<3
<3
<3
<3
<3
µg/l
5,1
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
12
11
18
8,8
13
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (4/15)
Analyysitulokset
41
42
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
18.7.2012
18.7.2012
18.6.2012
18.6.2012
15,7
15,8
14,2
14,1
13,6
9,9
915
8,4
14,6
14,6
13,8
13,1
11,9
10,0
9,3
9,0
7,5
927
8,3
14,5
14,5
14,4
14,3
13,1
12,7
10,3
9,1
841
8,3
18,2
18,2
18,2
8,0
0-2
1.0
4.0
97
91
18,7
18,7
18,2
8,8
8,4
5,3
4,3
918
921
917
8,1
8,2
PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
3.0
PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,3 m;
Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
10.0
12.0
14.0
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
15.0
17.0
20.0
PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,9 m;
Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
18.6.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
350
350
410
340
310
350
4,1
<4
23
14
12
<4
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
33
33
35
22
22
29
*KOK.P
µg/l
5
4
<3
<3
<3
<3
µg/l
5,3
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
6,5
9,1
4,9
6,3
10
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (5/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
18.7.2012
18.7.2012
18.7.2012
18.7.2012
18.7.2012
19,2
19,2
8,0
19,0
19,1
18,7
920
8,2
18,8
18,8
18,6
18,4
18,3
17,3
8,2
18,8
19,1
18,2
17,3
15,0
927
8,0
18,9
19,0
18,8
18,1
17,3
927
8,2
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
42
107
18,6
18,7
18,5
18,1
11,9
11,3
4,4
9,7
9,3
4,9
1005
927
932
7,6
8,3
PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
4.0
PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
18.7.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
340
370
350
360
340
360
370
<4
<4
<4
<4
<4
<4
<4
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
47
53
43
42
37
38
41
*KOK.P
µg/l
7
3
4
3
4
5
4
µg/l
5,3
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
14
9,3
8,4
7,3
7,1
7,2
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (6/15)
Analyysitulokset
43
44
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
9.8.2012
9.8.2012
18.7.2012
18.7.2012
18,0
18,2
17,9
17,6
11,4
9,5
939
8,4
17,9
18,0
17,5
17,2
13,0
10,4
9,8
9,7
8,5
943
8,4
17,9
18,0
17,7
17,5
16,4
12,1
10,6
10,3
952
8,4
P
19,1
19,0
8,0
0-2
1.0
4.0
103
85
P
19,8
18,5
9,1
7,7
3,9
5,0
954
951
987
8,0
8,1
PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 12:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
3.0
PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 09:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
10.0
12.0
14.0
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
15.0
17.0
20.0
PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
18.7.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
330
390
390
360
340
330
<4
<4
5,1
<4
<4
<4
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
49
48
53
41
37
40
*KOK.P
µg/l
8
5
3
<3
3
4
µg/l
5,5
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
8,1
6,7
14
12
11
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (7/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
9.8.2012
9.8.2012
9.8.2012
9.8.2012
9.8.2012
P
18,6
7,9
P
18,7
16,2
993
8,1
P
19,1
18,0
12,2
10,7
10,5
8,1
P
18,3
12,5
11,5
11,3
974
7,9
P
18,3
11,7
11,5
11,1
990
8,0
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
53
98
P
18,7
12,9
11,1
10,9
10,5
5,7
8,9
1,8
4,1
1030
977
969
7,5
8,1
PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 11:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 11:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 11:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 12:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
4.0
PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 12:05; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
9.8.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
300
380
340
400
380
330
370
4,8
<4
<4
<4
<4
<4
4,1
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
31
45
49
45
40
37
45
*KOK.P
µg/l
11
5
6
4
4
6
7
µg/l
5,6
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
11
6,7
6,2
8,2
5,2
6,0
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (8/15)
Analyysitulokset
45
46
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
28.8.2012
9.8.2012
9.8.2012
9.8.2012
9.8.2012
P
18,8
13,0
10,9
10,5
9,9
981
8,1
P
18,5
15,9
21,1
10,7
10,0
9,7
9,5
9,3
987
8,1
P
18,2
17,9
14,7
12,3
10,8
10,4
10,0
1004
8,2
18,2
17,9
2,0
5,2
998
18,4
16,8
2,1
7,2
994
1.0
59
17,6
5,6
6,3
5,2
14,5
7,4
PIKKALA / S1 Pikkalanjoki 1,6 Näk.syv. 0,6 m;
Klo 14:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
1.0
3.0
60
PIKKALA / 14A Pikkalanlahti 14A, Pikkalanlahti_UpinniemiA Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 10:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
1.0
3.0
11
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 10:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
10.0
12.0
14.0
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 10:21; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
15.0
17.0
20.0
PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 10:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oC; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
9.8.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
750
410
410
360
340
370
39
<4
<4
<4
<4
<4
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
33
16
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
50
41
32
32
34
40
*KOK.P
µg/l
6
<3
4
5
µg/l
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
15
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
16
9,1
7,0
9,9
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (9/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
28.8.2012
28.8.2012
28.8.2012
28.8.2012
28.8.2012
89
89
17,8
17,8
17,8
8,2
8,2
3,7
3,5
980
992
8,0
8,0
8,0
92
92
18,1
18,1
18,1
18,1
8,4
8,4
2,5
2,6
1007
1007
8,1
8,1
93
18,2
18,2
8,5
4,3
995
8,1
7,5
7,8
8,0
90
91
18,2
18,2
18,1
18,1
8,2
8,3
2,9
2,9
1005
1004
8,1
8,1
68
92
92
18,1
18,1
18,1
18,1
17,9
17,3
6,3
8,4
8,4
1027
1009
1007
7,9
8,1
8,1
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
75
78
86
18,3
18,5
17,9
17,9
17,9
17,8
6,9
7,2
7,8
5,0
6,5
3,5
1017
1016
1010
7,9
7,7
8,0
PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
2.0
4.0
7,4
7,8
7,4
7,9
7,8
7,9
7,8
7,9
PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,4 m;
Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
2.0
4.0
460
440
400
450
360
360
370
380
380
380
370
450
400
500
48
37
37
19
31
31
40
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 14:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
3.0
7,1
7,3
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
28.8.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
<10
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
47
44
35
59
35
37
29
30
36
37
35
33
33
40
*KOK.P
µg/l
8
8
9
7
9
8
6
µg/l
5,8
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
80
13
35
14
7
6
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
4,5
3,6
3,4
4,7
4,2
3,8
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (10/15)
Analyysitulokset
47
48
28.8.2012
28.8.2012
28.8.2012
73
85
89
18,2
18,3
18,0
17,9
17,7
17,5
6,8
7,8
8,1
6,4
4,2
3,3
1021
1016
1010
7,9
8,0
8,1
62
79
92
93
18,1
18,1
18,0
18,0
17,9
17,7
17,5
17,4
17,1
5,8
7,3
8,4
8,5
11
4,4
1,9
2,6
1030
1023
1006
1009
7,8
8,0
8,1
8,1
56
91
93
94
17,9
17,9
17,9
17,9
17,8
17,8
17,7
17,6
16,5
5,3
8,4
8,5
8,6
11
2,2
1,9
1,9
1035
1020
1014
1013
7,8
8,2
8,1
8,1
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
10.0
11.0
13.0
15.0
17.0
19.0
20.0
51
88
94
95
17,8
17,8
17,8
17,8
17,7
17,6
17,6
17,5
17,0
16,4
15,9
14,6
14,6
5,0
8,1
8,7
8,7
10
2,2
2,2
1,9
1042
1032
1029
1030
7,7
8,2
8,2
8,2
PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
10.0
11.0
13.0
PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm;
Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
10.0
11.0
13.0
PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
7,6
7,3
7,3
7,3
7,5
7,2
7,9
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,8 m;
Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
28.8.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
480
390
390
390
500
350
380
380
520
390
350
420
430
420
400
19
32
120
30
29
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
16
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
56
24
24
27
70
27
29
28
63
36
29
30
47
34
35
*KOK.P
µg/l
4
7
28
6
6
µg/l
5,8
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
0
5
38
230
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
4,5
4,6
5,0
5,2
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (11/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
13.9.2012
13.9.2012
13.9.2012
13.9.2012
13.9.2012
60
81
95
96
17,8
17,8
17,8
17,8
17,7
17,6
17,3
17,1
16,6
16,3
5,7
7,5
8,7
8,8
10
4,0
1,3
1,8
1040
1036
1013
1030
7,9
8,1
8,2
8,2
14,2
14,2
14,3
8,0
90
90
14,3
14,3
14,5
8,9
8,9
1,7
2,1
982
975
1008
8,0
8,0
14,6
14,6
14,4
14,4
14,5
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
14,6
14,6
14,6
14,6
14,4
13,6
7,9
8,0
8,0
Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,9 m;
1002
PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-2
1.0
4.0
PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta
Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-2
1.0
PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-2
1.0
4.0
PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,7 m;
Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-2
1.0
3.0
PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
9.0
10.0
11.0
13.0
14.0
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
28.8.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
370
370
370
340
440
410
480
420
360
380
6,1
11
4,1
<4
4,7
5,5
21
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
<10
<10
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
34
50
36
30
34
35
65
33
26
25
*KOK.P
µg/l
7
8
8
7
5
5
3
µg/l
5,6
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
2
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
6,4
6,5
6,1
7,4
6,7
5,7
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (12/15)
Analyysitulokset
49
50
13.9.2012
13.9.2012
13.9.2012
13.9.2012
14,6
14,7
14,5
14,5
14,4
1000
7,9
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
14,7
14,8
14,4
14,4
14,3
1003
8,0
74
91
14,4
14,4
14,4
14,4
14,0
13,7
7,4
9,0
3,5
2,0
1022
1006
1007
7,8
8,0
14,2
14,2
14,2
14,2
14,2
14,2
1002
8,0
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
15.0
17.0
20.0
14,1
14,1
14,1
14,1
14,1
13,9
13,8
13,0
11,0
1023
8,0
PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,9 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,7 m;
Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-2
1.0
5.0
7.0
10.0
13.0
PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m;
Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18;
0-2
1.0
5.0
7.0
9.0
PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
13.9.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
350
380
390
430
400
430
<4
4,4
35
<4
<4
5,1
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
<10
26
<10
<10
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
30
35
42
58
35
42
*KOK.P
µg/l
6
7
19
19
5
5
µg/l
5,8
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
7,6
9,2
13
8,6
8,7
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (13/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
*pH Väriluku *CODMn
mg O2/l
0-2
1.0
3.0
5.0
7.0
10.0
12.0
14.0
14,2
14,2
14,2
14,2
14,2
14,2
14,2
14,2
1022
8,0
PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,2 m;
Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;
O2 *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj.
mg/l
FNU
mg/l
mS/m
13.9.2012
Happi% Lämpötila
kyll.%
oC
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA)
380
9,9
*Kok.N *NH4-N
µg/l
µg/l
<10
µg/l
*NO2+NO3-N
30
*KOK.P
µg/l
6
µg/l
o/oo
*PO4P(Np) Suol.lask.
*Lämp.koli
pmy/100 ml
pmy/100 ml
*Ecoliler
9,1
*koliler a-klorofyl
µg/l
pmy/100 ml
Liite 2. (14/15)
Analyysitulokset
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
51
Liite 2. (15/15)
Analyysitulokset
MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ
MÄÄRITYKSET
Kok.syv. = kenttämääritys
Näk.syv. = kenttämääritys
Ilman T = kenttämittaus
Pilv. = kenttämääritys
Tuulnop. = kenttämääritys
Tuulsuunt. = kenttämääritys
Lumi = kenttämääritys
Jää = kenttämääritys
Happi% = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kumottu)
Lämpötila = kenttämittaus
O2 = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.)
*Sameus = SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu
Kiint.GFC = Sis. menetelmä MENE16 (per. SFS 3037:1976, kum., GF/C)
*Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994, muunneltu
*pH = SFS 3021:1979, muunneltu
Väriluku = Sis. menetelmä MENE31 (per. SFS 3023:1987 (modif.), kum.)
*CODMn = SFS 3036:1981, muunneltu
*Kok.N = SFS-EN ISO 11905-1:1998 (mod.)+SFS-EN ISO 13395:1997 (mod.)
*NH4-N = SFS 3032:1976, muunneltu
*NO2+NO3-N = SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka
*KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 3026:1986, kum.)
*PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 3025:1986, kum. Nuclep.)
Suol.lask. = Suolaisuus (lask.)
*Lämp.koli = SFS 4088: 2001, muunneltu
*Ecoliler = Sis.men. MENE38 Colilert-18-Quanti-Tray
*koliler = Sis.men. MENE38 Colilert-18-Quanti-Tray
a-klorofyl = SFS 5772: 1993
MUITA MERKINTÖJÄ
P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.
52
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Liite 3. (1/4)
Menetelmä ja määritysrajaluettelo
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
AKKREDITOIDUT MENETELMÄT
Menetelmän
määritysraja
0,02 mmol/l
Määritys
*Alkaliteetti
Menetelmä
Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard
methods for the examination of water
and wastewater, 13th edit. 1971)
*Ammoniumtyppi
luonnonvedet
SFS 3032: 1976, muunneltu
4 µg/l
*Ammoniumtyppi jätevedet
SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä
1,5 mg/l
*BOD7
*BOD7-ATU
*BOD7-ATU (suod. GFA)
CODMn
SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu
1,5 mg/l
SFS 3036: 1981, muunneltu
1 mg/l
CODCr
CODCr (GFA)
CODCr, liukoinen
Sisäinen menetelmä , perustuu ISO
15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje
20 mg/l
*E. coli (36 oC, 21 h)
*E. coli (37 oC, 18 h)
SFS 3016: 2001, muunneltu
Sisäinen menetelmä MENE38,
Colilert-18-Quanti-Tray
SFS 4088: 2001, muunneltu
SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja
SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu
*E. coli (44 oC, 21 h)
*Fluoridi
0,2 mg/l
*Fosfaattifosfori
*Fosfaattifosfori
(suod. Nuclepore)
Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3025: 1986)
3 µg/l
*Fosfori: kokonaispitoisuus ja
liukoinen
*Fosfori: kokonaispitoisuus
(suod. Nuclepore)
*Fosfori: kokonaispitoisuus
(suod. GFA)
*Heterotrofiset
bakteerit 22 oC 68 h
*Heterotrofiset
bakteerit 36 oC 44 h
*Kloori: vapaa,
laskennallinen sidotttu ja
kokonaiskloori
Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3026: 1986)
5 µg/l
SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu
0,1 mg/l
*Kloridi
SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja
SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu
1 mg/l
Mittausepävarmuus
0,020 - 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l
0,040 - 0,200 mmol/l ± 15 %
> 0,200 mmol/l ± 10 %
4 - 15 µg/l ± 2,5 µg/l
15 - 50 µg/l ± 17 %
50 - 100 µg/l ± 15 %
100 - 500 µg/l ± 11 %
> 500 µg/l ± 8 %
1,5 - 3 mg/l ± 0,5 mg/l
3 - 5 mg/l ± 16 %
5 - 10 mg/l ± 15 %
> 10 mg/l ± 8 %
1,5 - 5 mg/l ± 1,4 mg/l
5 - 100 mg/l ± 27 %
> 100 mg/l ± 25 %
1,0 - 3,0 mg O2/l ± 0,40 mg O2/l
> 3,0 mg O2/l ± 12 %
20 - 50 mg/l ± 15 mg/l
50 - 100 mg/l ± 30 %
100 - 500 mg/l ± 16 %
> 500 mg/l ± 11 %
0,20 - 0,5 mg/l
0,5 - 0,8 mg/l
> 0,8 mg/l
3 - 10 µg/l
10 - 25 µg/l
25 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
> 100 µg/l
5 - 20 µg/l
20 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
> 100 µg/l
± 45 %
± 35 %
± 16 %
± 3 µg/l
± 18 %
± 15 %
± 13 %
± 10 %
± 3 µg/l
± 17 %
± 15 %
±8%
0,10 - 0,20 mg/l
0,20 - 1,00 mg/l
> 1,00 mg/l
1,0 - 7,0 mg/l
> 7,0 mg/l
± 40 %
± 25 %
± 20 %
± 20 %
± 12 %
SFS-EN ISO 6222: 1999
SFS-EN ISO 6222: 1999
1/4
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
53
Liite 3. (2/4)
Menetelmä ja määritysrajaluettelo
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
*KMnO4-luku
SFS 3036: 1981, muunneltu
*Kolimuotoiset bakteerit
*Kolimuotoiset bakteerit
(alustava)
*Kolimuotoiset bakteerit
SFS 3016: 2001, muunneltu
SFS 3016: 2001, muunneltu
4 mg/l
Sisäinen menetelmä MENE38,
Colilert-18-Quanti-Tray
SFS 4088: 2001, muunneltu
*Lämpökestoiset
kolimuotoiset bakteerit
Mangaani: kokonainspitoisuus SFS 3033: 1976, muunneltu
ja liukoinen
*Nitraatti- ja nitriittitypen
SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu,
summa
FIA-tekniikka
*Nitraattityppi
*Nitriittityppi
SFS 3021: 1976, muunneltu
*pH
SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus
huoneenlämmössä
SFS-EN ISO 16266: 2008
*Pseudomonas aeruginosa,
alustava
*Radon
*Rauta: kokonaispitoisuus
ja liukoinen
*Rauta (suod. GFC)
*Rauta (suod. Nuclepore)
*Rauta (suod. GFA)
*Sameus
4 - 12 mg/l ± 1,6 mg/l
> 12 mg/l ± 12 %
5 µg/l
10 µg/l
2 µg/l
sisäinen menetelmä MENE45,
RADEK MKGB-01 laite
SFS 3028: 1976, muunneltu
30 Bq/l
SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu
0,2 FNU
25 µg/l
*Sulfaatti
SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja
SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu
*Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000
1 mg/l
*Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000
(alustava)
*Sähkönjohtavuus
SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus 2 mS/m
huoneenlämpötilassa, korjaus 25 oC:een
*Typpi, kokonaispitoisuus
SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja 100 µg/l
luonnonvedet < 5 000 µg/l
SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka
*Typpi, kokonaispitoisuus
jätevedet
SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä
1,5 mg/l
*Urea
Sisäinen menetelmä MENE46
(Koroleff 1979)
0,1 mg/l
5 - 50 µg/l
> 50 µg/l
10 - 20 µg/l
20 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
> 100 µg/l
2 - 5 µg/l
5 - 20 µg/l
20 - 100 µg/l
> 100 µg/l
± 20 %
± 14 %
± 5 µg/l
± 20 %
± 16 %
± 10 %
± 0,8 µg/l
± 16 %
± 13 %
± 10 %
> 30 Bq/l ± 30 %
25 - 50 µg/l
50 - 100 µg/l
100 - 200 µg/l
200 - 1 000 µg/l
> 1 000 µg/l
0,2 - 0,5 FNU
0,5 - 1,0 FNU
> 1,0 FNU
1,0 - 7,0 mg/l
> 7,0 mg/l
± 10 µg/l
± 20 %
± 20 %
± 16 %
± 10 %
± 0,09 FNU
± 18 %
± 16 %
± 15 %
± 10 %
2 mS/m ± 5 %
100 - 250 µg/l ± 30 µg/l (12 %)
> 250 µg/l ± 12 %
1,5 - 5 mg/l
5 - 10 mg/l
> 10 mg/l
0,10 - 0,50 mg/l
> 0,50 mg/l
± 1,0 mg/l
± 15 %
± 10 %
± 22 %
± 15 %
2/4
54
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Liite 3. (3/4)
Menetelmä ja määritysrajaluettelo
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
MUUT MENETELMÄT
määritysraja
Määritys
Absorptiokerroin (400 nm)
Absorptiokerroin (750 nm)
a-klorofylli
Alkaliteetti (Gran)
Menetelmä
Spektrofotometrinen mittaus
Spektrofotometrinen mittaus
SFS 5772:1993
Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu
VYH, 1989)
Alumiini, happoliukoinen
Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu
10 µg/l
standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989)
Haihdutusjäännös
Haju
Haju
Happi % (suolainen vesi)
Happi % (makea vesi)
SFS 377: 1977
Sisäinen menetelmä MENE1
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3040:1990)
Hehkutusjäännös,
hehkutushäviö
Hiilidioksidi
SFS 3001: 1974
Hiivat
Homeet
Ilman lämpötila
Jään paksuus
Kalsiumkovuus (Kalsium)
SFS 5507: 1989 (modif.)
SFS 5507: 1989 (modif.)
Kenttämittaus
Kenttämittaus
SFS 3001: 1974
Kiintoaine GF/A
Kiintoaine GF/C
Kiintoaine GF/F
Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3037: 1976)
Kiintoaineen hehkutushäviö
Kiintoaineen hehkutushäviö
(GF/C)
Kiintoaineen hehkutushäviö
(GF/F)
SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä
MENE 16
Kokonaiskovuus
SF 3003: 1987
Kokonaissyvyys
Laskeutuvat aineet (1/2 h)
Levä
Lietepitoisuus
Kenttämääritys
Sisäinen menetemlä MENE20
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3037: 1976)
Kenttämääritys
Laboratoriomittaus
Kenttämääritys
SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu
kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden
erotukseen)
Lumen paksuus
Lämpötila
Lämpötila
Magnesium
Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu
Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja
talousveden tutkimusmenetelmät)
0,1 µg/l
0,020 mmol/l
Mittausepävarmuus
0,020 - 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l
0,041 - 0,200 mmol/l ± 15 %
> 0,20 mmol/l ± 10 %
±2%
±2%
0,4 mg/l
0,1 mmol/l
1,0 mg/l
0,10 mmol/l
0,1 - 0,35 mmol/l
> 0,35 mmol/l
1,0 - 10 mg/l
11 - 1 000 mg/l
> 1 000 mg/l
lietteet < 1 000 mg/l
± 0,04 mmol/l
± 24 %
± 15 %
±5%
±8%
0,10 - 0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l
> 0,40 mmol/l ± 12 %
4 mg/l
3/4
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
55
Liite 3. (4/4)
Menetelmä ja määritysrajaluettelo
MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO
FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147
Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005
Vesilaboratorio 5.4.2012
Maku
Näkösyvyys
Pilvisyys
Salmonella
Suolaisuus (lask.)
Sädesienet
Tuulen nopeus
Tuulen suunta
Ulkonäkö
Veden pinnan korkeus
h-putken päästä
Veden pinnan korkeus kaivon
kannesta
Veden pinnan korkeus
merenpinnasta
Virtaama
Väriluku
Väriluku (suod.)
Sisäinen menetelmä MENE1
Kenttämääritys
Kenttämääritys
NMKL 71: 1999
Suolaisuus (lask.)
STM:n opas 2003: 1
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE1
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Kenttämääritys
Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu
kumottuun standardiin SFS 3023: 1987
(modif.)
Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 5.4.2012. Muutoksia tähän
luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla
4/4
56
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
Kuvailulehti
Julkaisija
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Tekijä(t)
Anu Suonpää
Julkaisun nimi
Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012
Julkaisusarjan nimi ja
numero
Julkaistut osat /muut
saman projektin
tuottamat julkaisut
Tiivistelmä
Julkaisu 239/2013
Julkaisuaika
07/2013
Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut
Pikkalanlahti on puoliavoin merenlahti, johon Pikkalanjoki (Siuntionjoki) laskee. Pikkalanjoen
kautta tuli yli 90 % Pikkalanlahteen kohdistuvasta kuormituksesta vuonna 2012.
Pistekuormitusta Pikkalanlahteen tulee Siuntion kunnan keskuspuhdistamolta, Prysmian Finland
Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n puhdistamoilta, sekä Suomen Sokerin ja Upinniemen
varuskunnan puhdistamoilta. Nämä kuormittajat ovat velvollisia tarkkailemaan kuormitustaan
Pikkalanlahteen yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailusta vastasi vuonna 2012 Länsi-Uudenmaan vesi
ja ympäristö ry.
Pistekuormittajien vesistöön johdettu fosforikuormitus oli 0,5 kg/d, typpikuormitus 40,4 kg/d ja
biologisen hapen kulutus 23 kg/d. Edellisvuoteen verrattuna ravinnekuormitus oli vuonna 2012
hieman vähäisempää ja biologisen hapenkulutuksen kuormitus oli puolet vuoden 2011
kuormituksesta. Pikkalanjoen mukana tuleva kuormitus näkyi maaliskuussa selvästi kiintoaine- ja
ravinnepitoisuuksissa. Maaliskuussa veden hygieeninen laatu oli myös lämpökestoisten
kolibakteerien perusteella heikentynyt osassa Pikkalanlahtea. Vuoden 2012 kesä oli viileä ja
sateinen, joka rajoitti levien kasvua. Tämä näkyi Pikkalanlahdellakin keskimääräistä
vähäisempänä rehevyytenä.
Asiasanat
Pikkalanlahti, Pikkalanjoki, pistekuormitus, yhteistarkkailu, veden laatu, rehevyys
Toimeksiantaja
yhteistarkkailuryhmä
ISBN
978-952-250-108-0
(nid.)
Julkaisun myynti/
jakaja/kustantaja
Painopaikka ja -aika
ISBN
978-952-250-109-7
(PDF)
ISSN-L
0789-9084
ISSN
0789-9084
(painettu)
Sivuja
Kieli
Luottamuksellisuus
57
Suomi
Julkinen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja
Puh. (019) 323 623
Sähköposti: [email protected]
www.luvy.fi
Harriprint Tmi, Karkkila 2013
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 239/2013
ISSN
1798-2677
(verkkojulkaisu)
57
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Västra Nylands vatten och miljö r.f.
PL 51, 08101 Lohja
Puh. (019) 323 623
[email protected]
www.luvy.fi
ISBN 978-952-250-108-0 (nid.)
ISBN 978-952-250-109-7 (PDF)
ISSN-L 0789-9084
ISSN 0789-9084 (painettu)
ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)