1. No category

1/1
Stora Enso Oyj
Varkauden tehdas (email)
RAPORTTI
A 1741.6
Varkauden kaupunki
Tekninen virasto (email)
14.10.2013
Tiedoksi:
Pohjois-Savon ely-keskus (email)
Keski-Savon ympäristölautakunta (email)
Rantasalmen ympäristönsuojelultk (email)
Joroisten ympäristönsuojelultk (email)
Etelä-Savon ely-keskus (email)
Tilausnro 4501062709
Carelian Caviar Oy (email)
Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2013.
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Minna I Kukkonen
tutkija, FL
www.ymparistotutkimus.fi
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
STORA ENSO OYJ
VARKAUDEN KAUPUNKI
CARELIAN CAVIAR OY
JOENSUU 12.5.2014
MINNA I KUKKONEN
A 1741.6
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
S I S Ä L L Y S
1
JOHDANTO ..................................................................................................................................... 6
1.1 TARKKAILUN PERUSTE JA TARKOITUS ................................................................................................ 6
1.2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS .............................................................................................................. 6
1.3 TARKKAILUN SUORITUS .................................................................................................................... 7
2
SÄÄOLOT ........................................................................................................................................ 8
2.1 SÄÄTILA ........................................................................................................................................... 8
2.2 VIRTAAMAT JA VESIVARAT .............................................................................................................. 11
3 VESISTÖKUORMITUS....................................................................................................................... 12
3.1 STORA-ENSO OYJ VARKAUDEN TEHTAAT ........................................................................................ 12
3.2 VARKAUDEN KAUPUNKI, AKONNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ....................................................... 15
3.3 CARELIAN CAVIAR OY .................................................................................................................... 16
3.4 HAUKIVETEEN KOHDISTUVA KOKONAISKUORMITUS UNNUKAN LUUSUASSA VARKAUDESSA ................ 17
4 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET.................................................................................................. 19
4.1 MAALISKUU .................................................................................................................................... 19
4.2 TOUKOKUU .................................................................................................................................... 20
4.3 ELOKUU ......................................................................................................................................... 21
4.4 LOKAKUU ....................................................................................................................................... 22
4.5 VEDENLAATU REITILLÄ TARKKAILUVUONNA SEKÄ AIEMPINA VUOSINA ................................................ 23
5 KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET..................................................................................................... 35
6 POHJAELÄINTUTKIMUS ................................................................................................................... 38
Liitteet
Vuoden 2013 tulosaineisto
Pohjaeläinraportti
2
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
TIIVISTELMÄ
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy suoritti vuonna 2013 Stora Enso Oy:n Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n jätevesien purkuvesistön vedenlaadun tarkkailun. Vuonna 2013 tehtiin lisäksi kasviplankton- ja pohjaeläinselvitys sekä analysoitiin vedenlaadun muutoksia pidemmältä aikajaksolta.
Vuonna 2013 Varkauden alueen kuormittajista Stora Enson Varkauden tehtaiden sekä Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitus vähentyi verrattuna edellisvuoteen.
Carelian Caviar Oy:n kuormitus kasvoi johtuen rehun käytön kasvusta.
Vuoden 2013 vesistötarkkailun tuloksista voidaan todeta seuraavaa:
Maaliskuussa Huruslahden syvänteeseen sijoitettu hapetin toimi hyvin ja happitilanne oli
hyvä. Huruslahden perukassa happitilanne oli sen sijaan erittäin huono. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui syvänneasemalla niukkaravinteiseksi ja lahden perukassa lievästi reheväksi. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden laatu oli lähes
vastaava kuin Huruslahdesta purkautuvassa Pirtinvirrassa ollen lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä.
Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät maaliskuussa syvemmissä vesikerroksissa typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa. Liukoisen nikkelin määrä Akonniemessä oli
matala. Siitinselällä ei ollut merkkejä puhdistamon jätevesistä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä rehevyystaso laski pääsääntöisesti reittiä alaspäin siirryttäessä ja vesi luokittui
Saviluodolta alaspäin niukkaravinteiseksi, Tahkonselällä kuitenkin lievästi reheväksi. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja joillakin alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan
ja pohjan välisessä välivedessä. Heposelän alusveden happi oli käytännössä loppunut ja
siitä aiheutui lievää sedimenttiperäistä sisäistä kuormitusta.
Myös loppukesällä Huruslahden hapetin toimi hyvin ja pystyi pitämään syvänteen hapellisena. Vesi syvänneasemalla oli rehevää. Levätuotanto oli otollisten kasvuolosuhteiden johdosta tavanomaista runsaampaa kuten muillakin asemilla. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä
bakteereita esiintynyt runsaampia määriä. Huruslahden perukassa happi oli loppunut välivettä myöten ja vesi oli erittäin rehevää. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan voimakanavan veden laadun erot olivat loppukesällä vain vähäisiä. Ravinteisuudeltaan vesi oli Kinkamon tasoista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa eikä selvää typpiyhdisteiden kasvua
havaittu. Sähkönjohtavuus nousi lievästi. Veden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä.
Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien alapuolella Akonniemessä syvänteen happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyi
3
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
tavanomaista lievemmin pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän kohoamisena.
Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutusta ei juuri näkynyt ja vesi oli laadultaan
samanlaista yläpuolisen Ykspuun kanssa, lievästi rehevää.
Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vesikerros oli lämpötilakerrostunut ja happi loppunut
pohjan lähellä sekä vähissä välivedessäkin, mikä aiheutti puhdistamovaikutukseen viittaavaa ammoniumtypen kertymistä ja sähkönjohtavuuden kohoamista alusveteen. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto olivat samaa tasoa kuin Akonniemessä.
Siitinselän alapuolisella Haukivedellä happitilanne oli syvänneasemilla lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa ja useimmilla paikoilla oli hapen kulumista syvissä vesikerroksissa.
Tahkonselällä happitilanne oli heikoin, mutta tavanomaista parempi. Heposelän happipitoisuus oli hyvä. Päällysvesi oli Heposelälle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni Kuokanselälle – Heposelälle niukkaravinteiseksi. Ravinnepitoisuudet olivat alhaisempia edellisvuoteen verrattuna kuivemman kesän johdosta. Bakteerien määrä oli vähäinen koko tarkkailuvuonna. Kokonaisuudessaan veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien
loppukesän tilannetta. Levätuotanto oli otollisten kasvuolosuhteiden johdosta edellisvuosia
runsaampaa.
Koko reitin vedenlaatua tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä voidaan todeta alusveden happipitoisuuden olleen yleensä heikoin Akonniemessä ja Siitinselän asemalla 134.
Hapettomuutta esiintyy voimakkaimmin kesällä, mutta alusveden fosforipitoisuus on usein
korkea talvisin. Tilanne on jatkunut lähes samanlaisena viimeiset kymmenen vuotta, eikä
selviä muutossuuntia ole havaittavissa. Myös muilla asemilla on ajoittain alusveden hapen
niukkuutta johtuen lähinnä edellisvuosien veden täyskiertojen pituudesta, jääkannen muodostumisen ajankohdasta ym. lähinnä säihin liittyvistä tekijöistä. Huruslahden asemalla 3
alusveden happipitoisuus on kerrostuneisuuden aikana ollut aina väliveteen asti huono.
Huruslahden aseman 1 happipitoisuus on pysynyt hyvänä hapetuksen ansiosta.
Alusveden ravinnepitoisuudet ovat Kinkamonselältä Savilahdenselälle olleet suunnilleen
samaa tasoa, vain Akonniemen ja aseman Siitinselkä 134 arvot ovat selvästi olleet korkeampia. Kuokanselältä alaspäin pitoisuudet ovat olleet matalimmat. Jätevesivaikutukset ovat
näkyneet hapenkulutuksen lisäksi korkeina typpipitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena alusvedessä ja ajoittain välivedessä. Selvimmin vaikutukset ovat näkyneet Akonniemessä ja
lievemmin Siitinselällä (134). Viime vuosina ovat Akonniemen alusveden talviset typpipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet olleet korkeampia kuin aiemmin. Siitinselältä alaspäin on osin
vaikea erottaa jätevesivaikutuksia, koska myös hajakuormitus vaikuttaa voimakkaasti veden laatuun. Ajoittain alapuolisilla asemilla sähkönjohtavuus on välivedessä ollut päällysja alusvettä korkeampi, mikä voi viitata jäteveden kulkeutumiseen. Selvimmin se on näkynyt
talven tuloksissa, jolloin vesipatsas on vahvimmin kerrostunut. Muutoin ei selviä muutossuuntia ole havaittavissa.
Päällysvesi on reitillä ollut havaintokerroilla lievästi humuksista, hyvähappista ja lievästi
hapanta – neutraalia. Sähkönjohtavuus on Ykspuun ja Tahkonselän välisellä alueella ollut
ajoittain hieman yläpuolisia asemia korkeampi kertoen lievästä jätevesivaikutuksesta,
4
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
mutta osaltaan myös kaupunkialueen hulevedet aiheuttavat kuormituksen ja sähkönjohtavuuden nousua. Vuoriselältä alaspäin vesireitin arvot lähtevät selvästi laskuun.
Päällysveden kokonaistyppipitoisuudessa ei ole ollut selviä tai huomattavia merkkejä kuormituksesta. Pidemmän ajan keskiarvon mukaan päällysveden typpipitoisuus on ollut asemien välillä samalla tasolla Kinkamonselältä alaspäin ja laskenut Vuoriselältä eteenpäin.
Ekologisen luokituksen mukaan kasvukauden arvot Kinkamonselältä Kuokanselälle ovat
vuosien 2003-2013 aikana olleet lähinnä hyviä ja siitä alaspäin hyvän ja erinomaisen välillä.
Selviä muutossuuntia tuloksissa ei ole havaittavissa yksittäisen aseman kohdalla.
Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet typen pitoisuuksien kaltaiset. Taso on ollut Kinkamonselältä Tahkonselälle lähes sama ja siitä alaspäin arvot laskevat. Kasvukauden kokonaisfosforipitoisuudet ovat ekologisen luokittelun mukaan olleet Kinkamonselällä ja Kuokanselällä erinomaisen ja hyvän rajalla, Voimakanavan sekä Savilahden välisillä asemilla
lähinnä hyviä ja Äimisvedeltä alaspäin enimmäkseen erinomaisia.
Levätuotantoa ja rehevyyttä mittaavien a-klorofyllitulosten mukaan ovat Kinkamonselkä ja
Heposelkä olleet ekologisessa luokittelussa lähinnä hyvää ja muut asemat tyydyttävää
luokkaa. Vuoden 2013 tulosten perusteella kaikki asemat luokittuivat tyydyttävään luokkaan
Heposelän ollessa lähellä hyvän rajaa. Vuoden 2013 arvoissa oli mukana kolme mittaustulosta, kun taas muina vuosina tulos on perustunut lähinnä yhteen, elokuiseen mittaukseen.
Klorofylli on herkkä ympäristöolosuhteille ja mennyt kesä suosi kasviplanktonin tuotantoa:
ravinteita oli paljon sateisen vuoden 2012 jälkeen ja kesä oli sekä lämmin että pitkä. Tämä
tulee ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa.
Kesän 2013 kasviplanktonin lajistoanalyysi edusti melko rehevää vesistöä, käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää – hyvää. Rehevyyden osalta Kinkamo ei juuri erottunut Varkauden
alapuolisista alueista. Sinileviä havaittiin kaikkina kuukausina asemilta vähäisiä määriä. Piilevien runsaus saattoi aiheuttaa verkkojen limoittumista. Kasviplanktonlajiston rakennetta
säätelevä minimiravinne oli fosfori.
Vuoden 2013 pohjaeläinselvityksen mukaan Haukiveden tarkkailuasemien syvänteiden
pohjat ovat pysyneet melko muuttumattomina verrattuna edellisvuosiin. Vuoden 2013 näytteissä oli rehevien pohjien näytteissä runsaasti sulkasääsken toukkia, mikä nosti kokonaisbiomassoja ja vaikutti tuloksiin. Pohjaeläintulokset osoittavat pohja-alueiden olevan lähinnä
reheviä. Ekologisen luokittelun PICM-indeksin perusteella pohjat olivat Kinkamonselältä
Siitinselälle (Akonniemi) erinomaisia, Tahkonsalmessa ja Heposelällä hyviä, Vuoriselällä,
Kuokanselällä ja Saviluodossa tyydyttäviä ja Kostonselällä välttävä.
5
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
1 JOHDANTO
1.1 Tarkkailun peruste ja tarkoitus
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on suorittanut Haukiveden yhteistarkkailun 30.3.2007
päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi
21.5.2007 kirjeellään PSA-2003-Y-78-121.
Tarkkailu perustuu Stora Enson Oyj:n osalta Itä-Suomen ympäristölupaviraston 11.1.2008
antaman päätöksen Dnro ISY-2004-Y-125 ja VHO:n 18.6.2009 antamaan päätökseen nro
09/0201/1. Varkauden kaupungin osalta tarkkailu ympäristölupaviraston päätökseen
97/05/2 (Dnro ISY-2004-Y-118), 5.10.2005. Yhteistarkkailuun liittyi syksyllä 2006 Carelian
Caviar Oy, jolla on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.11.2006 myöntämä
lupa (Dnro ISY-2006-Y-6). Carelian Caviar Oy sai Itä-Suomen aluehallintovirastosta jatkoluvan toiminnalleen 29.3.2012 päätöksellä Nro 25/2012/1 Dnro ISAVI/83/04.08/2011.
1.2 Tarkkailualueen kuvaus
Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa.
Alueen maaperä on moreenivaltaista, jonka osuus on 50-60 %. Joroisissa esiintyy myös
suhteellisen runsaasti hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maa-alasta on Etelä-Savon alueella noin
7 %.
Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 514 km2. Varsinaisen
Haukiveden pinta-alaksi ilman saaria ja Joroisten selkää on saatu 460 km2. Järvi on lahtien
ja saarien rikkoma, luoteesta kaakkoon suuntautuva verrattain kapea allas. Järven suurin
pituus on 80 km ja suurin syvyys 52 m.
Haukivesi kuuluu Vuoksen vesistön Haukiveden valuma-alueeseen 4.21 ja tarkemmin Haukiveden lähialueeseen (4.211), jonka alarajana on Savonlinna. Haukiveden lähivaluma-alueen pinta-ala on 1 289 km2 ja järvisyys 57,46 %. Alue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja se luokitellaan tyypiltään suureksi humusjärveksi (Sh).
6
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
1.3 Tarkkailun suoritus
Vertailualueena on Varkauden yläpuolinen Unnukan Kinkamonselkä ja tarkkailualueena jätevesien aikaisempi purkualue Huruslahti sekä Haukivesi Siitinselältä Peonselälle saakka
(kartta 1). Varkauden lähialueen havaintoasemien sijainti on esitetty kartassa 2.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti tutkimusvuonna vesistötarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa eli maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa sekä loka-marraskuussa. Näytteet
tutkittiin Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset lähetettiin niiden valmistuttua asianosaisille sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskuksille.
Vuosi 2013 oli ns. laajan tarkkailun vuosi, jolloin toteutettiin myös biologiset tutkimukset. Kasviplanktonnäytteet suppeaa lajistoanalyysia varten otettiin heinäkuussa,
elokuussa sekä syyskuun alussa ja pohjaeläinnäytteet lokakuussa.
Kartta 1. Haukiveden alueen fysikaalis-kemialliset havaintopaikat.
7
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Kartta 2. Varkauden lähialueen vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijainti
2 SÄÄOLOT
2.1 Säätila
Tarkkailuvuoden 2013 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman
lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja
maan keskiosassa tavanomaista sateisempi. Tiedot ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.
8
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Kuva 1. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.
Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.
Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin hieman keskiarvoa vähemmän.
Helmikuu oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi ja maaliskuussa vastaavasti kylmempi. Sateita tuli alkuvuonna keskiarvoa vähemmän, etenkin maaliskuussa, jolloin keskimääräinen sadanta oli vain noin kolmasosan pitkän ajan keskiarvosta.
Lumien esiintyminen tammi-toukokuussa 2013 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien
sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi, 15. päivä lunta oli tavanomaista enem9
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
män lähes koko Suomessa, mutta sen jälkeen lumet sulivat vauhdilla. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan ja sadanta oli keskimäärin hieman tavanomaista korkeampi.
Kevään valuntahuippu saavutettiin monin paikoin huhti-toukokuun vaihteessa. Toukokuun
loppu oli vähäsateinen.
Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa 2013.
Kesäkuun alku oli lämmin, mutta lämpötila tasaantui pian. Loppukuusta saatiin jälleen helteitä, jotka sitten päättyivät viimeisinä päivinä ukkosiin ja rankkoihin sadekuuroihin. Heinäkuu alkoi tavanomaista viileämpänä, vasta loppukuusta noustiin lähelle tavanomaisia lukemia. Elokuun alkoi vaihtelevan sään parissa. Keskimäärin lämpötila oli pitkän ajan keskiarvojen mukainen, sateita saatiin hieman keskiarvoa enemmän. Syyskuu alkoi hieman lämpimämpänä, mutta sää muuttui loppukuuta kohden aina vain syksyisemmäksi sateiden ja
sään kylmenemisen myötä.
Lokakuu alkoi kuivana ja koleana. Kuun puolenvälin jälkeen lämpötila oli lähes viikon pakkasen puolella ja saatiin jo ensimmäiset lumetkin maahan. Pian ilma taas lämpeni ja sateiden myötä lumet sulivat nopeasti. Loppukuu oli jälleen lämpimämpi ja sateita tuli vaihtelevasti. Marraskuun lämpötila vaihteli lähinnä 0 ja +10 asteen välillä, käyden silloin tällöin
hieman pakkasen puolella. Sateita tuli alkukuusta vaihtelevasti. 17.11 Eino-myrsky katkoi
paikoin sähköjä ympäri Itä-Suomea.
Joulukuun alussa lumi oli jo maassa ja sitä satoi lisää paikallisesti. 1.12. Oskari-myrsky
teki pieniä tuhoja Itä-Suomen alueella, huomattavasti vähemmän kuin Eino-myrsky. Lumi
suli pois joulukuun aikana ja kuun loppupuoli oli hyvin lauha, eikä lumi pysynyt maassa.
Joulukuun keskilämpötila oli noin viisi astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Vesi- ja
räntäsateita saatiin paikallisesti melkein päivittäin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa
vuonna 2013 on esitetty kuvassa 4.
10
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 2013.
2.2 Virtaamat ja vesivarat
Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet olivat tammikuussa ajankohdalle tyypilliset ja jäät vahvistuivat loppukuuta kohden. Jäänpaksuus oli tammikuun loppupuolella keskimäärin 30 cm.
Helmikuussa jään paksuus lisääntyi hitaasti, mutta varmasti ja maaliskuun lopussa jäät olivat jo lähellä normaalia tilannetta, paksuus oli keskimäärin 50 cm. Jäät lähtivät huhtikuussa.
Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi marras-joulukuun vaihteen pakkasilla.
Loppuvuotta kohti jäät heikkenivät suojasäiden vaikutuksesta.
Loppuvuonna lumen vesiarvo on Etelä-Savossa ollut marras-joulukuun vaihteessa 025 mm, muutoin lähes nolla. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Vedenpinnat lähtivät nousuun huhtikuun puolessa välissä. Toukokuun alussa Saimaan pinta oli 47 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja siellä jouduttiin tekemään lisäjuoksutuksia. Toukokuun puolen välin jälkeen alkaneen kuivan jakson aikana pinnat kääntyivät laskuun, joka jatkui lokakuun puoleen väliin saakka. Marras-joulukuussa vedenpinnat
alkoivat jälleen monin paikoin nousta. Vuoden lopussa Saimaan vedenpinnan korkeus oli
n. 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella.
Pohjaveden pinnat pysyttelivät alkuvuoden tasaisina ja olivat huhtikuun puolessa välissä
vielä keskiarvon alapuolella. Kevään hidas eteneminen myöhästytti myös pohjavesivarantojen täydentymistä, joka alkoi pikkuhiljaa vasta toukokuussa. Paikoin pinnat nousivat nopeastikin, parissa viikossa jopa puolitoista metriä, lumien sulamisen ja runsaiden sateiden
takia, mutta kesäkuussa pinnat olivat jälleen laskusuunnassa. Elo-syyskuussa vedenpinnat
laskivat ajankohdan keskitason tuntumaan, kunnes laskeminen pysähtyi syyskuussa. Vähentynyt haihdunta ja syyssateet alkoivat jälleen nostaa pintoja. Marras-joulukuun lauhat
säät ja vesisateet nostivat vielä loppuvuonna pintoja tavanomaista reilummin ja joulukuussa
pinnat olivat joka paikassa keskiarvoa korkeammalla.
11
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
3 VESISTÖKUORMITUS
3.1 Stora-Enso Oyj Varkauden tehtaat
Puhdistamon keskimääräinen kokonaistehokkuus (%) on viime vuosina ollut seuraava:
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kiintoaine
95
93
94
96
96
97
94
96
COD
86
86
87
88
85
84
81
80
BOD
95
93
95
95
96
97
96
96
Fosfori
69
71
74
74
68
68
54
60
Typpi
19
34
29
22
13
-22
-54
-73
AOX
54
49
49
46
61
68
44
64
Ympäristöluvan ISY–2004–Y–125 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien
mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat:
kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo
COD-Cr
25 t O2/d
20 t O2/d
AOX
110 kg/d
90 kg/d
Fosfori
25 kg/d
20 kg/d
Kuormitukseen lasketaan mukaan kaikki velvoitetarkkailun alaiset purkuviemärit; puhdistamolta vesistöön, päätehdasalueen sadevesiviemäri ja puhtaiden/jäähdytysvesien viemäri.
Suppea katsaus puhdistamon vuoden 2013 toiminnasta:
Jätevedenpuhdistamo toimi suunnitelmien mukaan. Lupaehtojen ylityksiä ei ollut. Taulukossa 1 on kuukausittaiset kuormitusluvut ja taulukossa 2 vuosittainen kuormitus. Kuvassa
5 on viimeaikainen kehitys puhdistamolla.
12
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Puhdistamon kuormitus:
Puhdistamolta lähtevä jätevesimäärä pieneni edellisvuosiin verrattaessa ja kuormitus oli
yleisesti edellisvuotta vähäisempää. Vain rikkikuorma oli suurempi. Kuukausien välinen jätevesivirtaama oli melko tasainen.
Taulukko 1. Varkauden tehtailta vesistöön lähtevä keskimääräinen jätevesikuormitus kuukausittain vuonna 2013.
Kuukausi
Virtaama Kiintoaine
m3/d
t/d
COD
BOD
Kok.P
kg/d
Kok.S
t/d
Kok.N
kg/d
t/d
AOX
kg/d
t/d
1
34 598
1,87
8,4
0,98
152,2
19,03
6,92
55,4
2
35 407
1,1
7,6
0,74
180,6
13,17
9,56
53,1
3
34 883
0,94
6,8
0,64
158,7
9,8
9,42
55,8
4
32 364
0,74
6,4
0,46
122,3
8,19
13,59
48,5
5
35 381
0,56
5,7
0,32
176,6
8,42
10,61
42,5
6
37 013
0,37
5,0
0,21
197,3
10,1
9,99
34,4
7
35 803
0,41
4,9
0,2
164,7
12,64
9,67
35,8
8
35 197
0,42
5,1
0,22
140,8
13,66
9,5
30,6
9
28 333
0,67
5,2
0,32
138,8
13,74
7,65
24,6
10
33 629
0,76
6,9
0,51
137,9
16,04
9,42
43,7
11
31 484
0,99
6,5
0,52
144,8
17,95
9,76
40,9
12
32 439
1,2
8,6
0,95
136,2
19,46
7,79
45,4
Keskiarvo
33 878
0,84
6,4
0,51
154,2
13,52
9,49
42,6
Yhteenveto puhdistamon toiminnasta:
Typen negatiivinen reduktio on johtunut ravinnelisäyksen (urea) tarpeesta. Kesällä 2012
tehtiin lammikon ruoppauskoe, jossa testattiin ruoppauslietteen käsittelyä. Tavoitteena oli
aloittaa kesällä 2013 lammikon ruoppausta kohdista, joihin on eniten kertynyt lietettä. Fosfori- ja typpikuormitus olivat vuonna 2013 edellisvuosia vähäisempää.

Tertiäärivaihetta on ajettu ilmastetun lammikon toimintatehokkuuden mukaan lähinnä
fosforin poistamiseksi.

Ureaa joudutaan annostelemaan koko vuoden ajan ilmastetun lammikon biotoiminnan
tehostamiseksi. Typen poistoreduktio on muodostunut negatiiviseksi siitä syystä että riittävä liukoisen typen tarve on saavutettu urean annostelua lisäämällä.
13
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Taulukko 2. Varkauden tehtaiden kokonaiskuormituksen (mukana jäähdytysvedet ja pääsadevesikanaali) kehittyminen vuosina 2002 - 2013.
Johtamisvrk
Virtaama
Kiintoaine
BOD7
COD
kok.P
kok.N
kok.S
TOCL (AOX)
m3/d
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
2003
365
76616
2980
3520
16960
14
157
12800
66
2004
365
68744
2480
3080
16880
14
148
11400
61
2005
365
59941
2990
3330
15510
11
124
13540
52
2006
365
68745
2530
1900
15780
19
221
12450
67
Virtaama m3/d
2007
365
68390
3040
2210
15180
20
261
12770
55
kg/d
300
80 000
2009
365
60744
1860
1680
13740
16
222
9120
34
kok.P
2010
365
63305
1690
1190
12990
19
259
9680
42
2011
365
52473
760
430
7110
15
166
8360
37
TOCL (AOX)
2012
365
59741
1270
650
7640
19
208
8510
37
kok.N
250
60 000
200
40 000
150
100
20 000
50
0
kg/d
4000
2008
365
71438
2815
2052
15883
18
260
13550
47
0
Kiintoaine
BOD7
kg/d
18000
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
COD
kok.S
Kuva 5. Varkauden tehtaiden jätevesivirtaaman (m3/d) , kokonaistypen- ja fosforin, AOXin,
BOD7 ja kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisrikkikuorman (kg/d) kehittyminen vuosina 2003-2013.
14
2013
365
33878
840
510
6420
14
154
9490
43
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
3.2 Varkauden kaupunki, Akonniemen jätevedenpuhdistamo
Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi
oli 1998. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Varkauden kaupungille antamassa päätöksessä nro 97/05/2 kohdassa A.1. lupaehdoiksi määrättiin seuraavat puhdistusvaatimukset:
-BHK7ATU
enintään 10 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 %
- Kok. P
enintään 0,3 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 %
Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 taulukon 1 mukaiset vähimmäisvaatimukset:
- COD-Cr
enintään 125 mgO2/l, puhdistusteho vähintään 75 %
- kiintoainepitoisuus
enintään 35 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 %
Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista
näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. Vuonna 2013 Akonniemen puhdistamon
fosforin kokonaiskuormitus oli 800 kg ja typen kuormitus 113 150 kg (kuva 6). Kuormitus oli
yleisesti alhaisempaa kuin edellisvuonna.
15
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Kuva 6. Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus viime vuosina
3.3 Carelian Caviar Oy
Carelian Caviar Oy:n ympäristöluvan lupaehdoissa todetaan mm. seuraavaa:
5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan
330 kg fosforia ja 6 300 kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon
ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus.
6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 19 g:n typpipäästö ja 1,6 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 15,5 g:n typpipäästö ja 0,8 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti.
16
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Vuonna 2013 kalalaitoksen kuormitus vesianalyysitulosten perusteella oli 193 kg fosforia
ja 1 756 kg typpeä sekä rehunkäytön perusteella arvioituna 548 kg fosforia ja 4 837 kg
typpeä taulukon 3 mukaisesti. Kuorma alapuoliseen vesistöön kasvoi edellisvuoteen verrattuna: vuonna 2012 vesianalyysitulosten mukaan 118 kg fosforia ja 1 295 kg typpeä
sekä rehunkäytön perusteella 80 kg fosforia ja 1 462 kg typpeä. Kuormituksen kasvua
selittää kaksinkertaistunut rehunkäyttö.
Taulukko 3. Carelian Caviar Oy:n laskennallinen ravinnekuormitus rehunkäytön ja vesianalyysien perusteella vuonna 2013.
Laskennallinen kokonaiskuormitus
Rehun kok P %(keskiarvo)
1,0
Rehun kok P
987 kg
Sitoutuu kalaan
89 kg
Poistettu lietteen mukana
350 kg
päästö kok P
548 kg
Rehun kok N %(keskiarvo)
6,80
Rehun kok N
6 714 kg
Sitoutuu kalaan
610 kg
Poistettu lietteen mukana
1 267 kg
päästö kok N
4 837 kg
Kokonaiskuormitus vesianalyysien perusteella
Kok N 1 756 kg
Kok P 193 kg
3.4 Haukiveteen kohdistuva kokonaiskuormitus Unnukan luusuassa Varkaudessa
Taulukkoon 4 on laskettu Varkauden alueen tarkkailuvelvollisten kuormitusosuus Haukiveden kuormituksesta. Lisäksi siinä on kuormittajien osuudet Varkauden alueelle laskevien
vesien kokonaismäärästä, Unnukan suunnasta (v-a 04.271) sekä valuma-alueelta 04.261.
Näiden alueiden kuorma-arviot on saatu Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-mallista ja
siinä on vuosien 2000-2013 keskiarvot. VEPS-osuus laskee kokonaiskuormitusta Haukivedelle.
17
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Varkauden tehtaiden kokonaisfosforikuormitus oli noin 2,1 % ja kokonaistyppikuormitus
noin 1,0 %, Akonniemen puhdistamon 0,4 % ja 2,0 % sekä Carelian Caviar Oy:n 0,08 % ja
0,03 % Haukiveden kuormituksesta (taulukko 4). Varkauden yläpuolisen alueen kuormituksesta osuudet kasvavat.
Taulukko 4. Fosforin ja typen kokonaiskuormitus ja sen osuudet kokonaiskuormasta Varkauden alapuolella arvioituna ominaiskuormituksilla Haukiveden kokonaiskuormaan
(VEPS, tiedot vuodelta 2007 paitsi metsätalous 2005, laskeuma ja hulevesi 2002) ja ainevirtaamalla sekä Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n kuormitus ja osuudet kokonaiskuormituksesta vuonna 2013.
Fosfori
Kuormittaja
Maatalous
Metsätalous
Laskeuma
Luonnonhuuhtouma
Hulevesi
Haja-asutus
Pistekuormitus
Turvetuotanto
Yhteeensä
Typpi
Arviointimenetelmä
VEPS
* VEMALA
kg / v
%
kg / v
%
111 296
10 027
31 480
55 755
315
21 826
10 117
1 345
46
4
13
23
0
9
4
1
242 162
100
75 061
Arviointimenetelmä
VEPS
* VEMALA
kg / v
%
kg / v
1 929 224
166 834
878 578
1 504 160
8 524
135 832
954 526
49 823
34
3
16
27
0
2
17
1
5 627 501
100
%
2 874 116
P kg / v %
Varkauden tehtaat
5 110 2,11
Varkauden kaupunki 1 058 0,44
Carelian Caviar Oy
193
0,08
%
6,81
1,41
0,26
N kg / v
56 210
113 150
1 756
%
1,00
2,01
0,03
%
1,96
3,94
0,06
Yhteensä
8,47
171 116
3,04
5,95
6 361
2,63
* Suomen Ympäristökeskuksen VEMALAn kuormitusluvut Varkauden yläpuolisilta valuma-alueilta
sekä kuormittajien osuudet. VEMALAn kuormitukset ovat vuosien 2000-2013 keskiarvo.
18
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
4 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET
4.1 Maaliskuu
Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamon syvänteessä happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko ja syvänne säilyi vain niukasti hapellisena. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Vesi oli päällysvedessä lievästi rehevää. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti ravinnepitoisuuksia syvemmissä
vesikerroksissa. Pohjalle oli kerrostunut myös suolapitoisempaa vettä, mikä näkyi sähkönjohtavuuden kasvuna. Hygieeninen laatu päällysvedessä oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt.
Varkauden tehtaiden yläpuolista vettä edustavassa voimakanavassa veden ravinneja humuspitoisuudet olivat hieman alempia kuin Unnukan pintavedessä mutta vesi luokittui
edelleen lievästi reheväksi. Happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja tavattu.
Huruslahdessa hapetinasemalla Huruslahti 1 veden kerrostuminen oli vain vähäistä ja
happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, mikä ilmentää hapettimen tehokasta toimintaa.
Lahden perukassa asemalla 3 happitilanne oli erittäin huono: happi oli lopussa pohjan
lähellä, lähes loppunut välivedestä sekä niukkahappinen päällysvedessä. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui asemalla 1 lievästi reheväksi. Perukassa asemalla
3 päällysveden ravinnepitoisuudet olivat korkeampia, mutta vesi oli edelleen lievästi rehevää. Heikko happitilanne aiheutti asemalla 3 sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti voimakkaasti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Huruslahden perukkaan oli pohjan lähelle kerrostunut suola- ja kiintoainepitoista vettä. Bakteereja ei juuri esiintynyt kummallakaan Huruslahden alueella. Hapettimen hyvän toiminnan ansiosta vedenlaatu hapetinasemalla 1 oli selvästi Huruslahden perukkaa (as. 3) parempi.
Huruslahdesta laskevassa Pirtinvirrassa vesi oli laadultaan pitkälti samanlainen kuin voimakanavassa ja Huruslahden päällysvedessä.
Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesimassa oli vain heikosti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä. Veden sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi Pirtinvirran tasosta, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi.
Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä happitilanne oli heikentynyt syvänteessä. Puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät heikentyneen happitilanteen ohella edellisten havaintokertojen tapaan pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä 10 metrin syvyydessä typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus olivat alempia kuin yläpuolisessa Ykspuussa ja hygieeninen laatu oli hyvä. Akonniemen havaintopaikkaan lisätyn nikkelianalyysin mukaan liukoisen nikkelin pitoisuus vesistössä oli alhainen alittaen nikkelille asetetun ympäristölaatunormin (20 μg/l).
19
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Siitinselällä vesimassan lämpötilakerrostuneisuus oli vain vähäistä ja happitilanne oli tämän ansiosta hyvä koko vesimassassa. Heikosta kerrostumisesta johtuen veden laadun
erot eri syvyyksien välillä olivat vähäisiä eikä selviä merkkejä jätevesien vaikutuksesta ollut
havaittavissa. Siitinselän alapuolella happitilanne syvänteissä oli heikosti kerrostuneita havaintopaikkoja Vuoriselkä 255 sekä Kuokanselkä 256 lukuun ottamatta pääsääntöisesti hieman heikompi kuin keskimäärin edellisvuosina vastaavaan aikaan. Heikoimmillaan happitilanne oli Heposelällä, jossa pohjanläheinen vesikerros säilyi vain niukasti hapellisena.
Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti kaikilla havaintopaikoilla hyvin.
Ravinnepitoisuuksien perusteella päällysveden rehevyystaso säilyi Siitinselän tasolla (lievästi rehevä) Saviluotoon asti, mutta aleni tämän jälkeen niukkaravinteisen vesialueen tasolle. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta ja pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksien kasvua selvimmin Heposelällä. Hygieeninen laatu Siitinselän alapuolella oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja useimmilla alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata yläpuolisten kuormittajien jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjavesikerroksen välissä, välivedessä.
4.2 Toukokuu
Huruslahdessa syvänne oli lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä pinnasta
pohjalle. Vesi oli lievästi rehevää ja lievästi humuspitoista. Sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat alhaisia.
Pirtinvirrassa vedenlaatu oli lievästi parempi kuin Huruslahden päällysvedessä ja vesi oli
edelleen lievästi rehevää. Vedenlaatu Pirtinvirrassa oli lähes vastaava kuin voimakanavassa, joka edustaa Varkauden tehtaiden yläpuolista vedenlaatua.
Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesimassa oli vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä. Ravinne- ja humuspitoisuudet, samoin kuin sähkönjohtavuus
olivat samaa tasoa kuin Huruslahdesta tulevassa Pirtinvirrassa eikä Varkauden tehtaiden
vaikutusta ollut analyysituloksissa selkeästi eroteltavissa.
Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemessä happitilanne
oli kevättäyskierron jälkeen hyvä. Syvänteessä oli havaittavissa kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuden sekä sähkönjohtavuuden kohoamista, mikä viittaa puhdistamon purkuvesien vaikutukseen. Typpipitoisuudet syvänteessä olivat kuitenkin alempia kuin keskimäärin
edellisvuosina vastaavaan aikaan. Päällysveden laatu oli pitkälti samaa tasoa kuin ylempänä Ykspuussa. Liukoisen nikkelin pitoisuus vedessä oli hyvin alhainen.
Päällysveden ravinnepitoisuudet pysyivät Akonniemen tasolla alempana Siitinselällä ja
Saviluodossa (vesi lievästi rehevää) ja alenivat edelleen lievästi Heposelällä. Happitilanne
oli kaikilla paikoilla hyvä. Veden väriluku ja jossakin määrin myös humuspitoisuus olivat
koko Haukiveden alueella hieman keskimääräistä aiempien vuosien kevättilannetta korkeampia.
20
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
4.3 Elokuu
Tuloksissa lieviin kuormitusvaikutuksiin viittaavat Ykspuun havaintoaseman vähäisesti
noussut sähkönjohtavuus sekä typen mineraaliravinnepitoisuuksien nousu alusvedessä
Akonniemessä ja Siitinselällä (134).
Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamonselällä (KINKAMO) vesi oli näytteenottohetkellä lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä kohtalainen - pintaan nähden
alentunut. Muutoin happitilanne oli edellisvuosien tasoa. Vesi oli lievästi rehevää, lievästi
humuspitoista ja päällysvedessä happamuudeltaan lievästi emäksistä. Alusveteen oli kerääntynyt pintavettä enemmän aineita ja se oli sameampaa, mikä on luonnollista syvissä
syvänteissä. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä. Lämpimästä kesästä johtuen levätuotanto oli heinäkuun näytteessä runsasta ilmentäen reheviä olosuhteita (kuva 1). Elokuun
näytteessä levätuotanto oli heinäkuuta vähäisempää, mutta ilmensi yhä reheviä olosuhteita.
Levien ravinnesuhteissa fosfori oli alle mittausrajan molemmilla havaintokerroilla.
Huruslahden hapetinsyvänteessä (Huruslahti 1) vesimassa oli lämpötilakerrostumaton
ja happitilanne oli hyvä pinnassa ja melko hyvä pohjassa. Vesi oli pinnassa lievästi rehevää.
Ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi syvemmissä vesikerroksissa, mutta syvänteen säilyminen hyvähappisena esti sisäisen kuormituksen syntymistä. Alusvedessä oli havaittavissa
hiukkasia ja sameus ja kiintoaine olivat tavanomaista korkeammalla. Veden sähkönjohtavuus ja humuspitoisuus olivat tavanomaisia. Päällysveden levätuotanto oli tavanomaista
runsaampaa klorofylli-a-pitoisuuden perusteella. Kasviravinteista fosfaatti ja ammoniumtyppi olivat alle määritysrajan. Vähäinen typen määrä suosii sinileviä, joita kasviplanktonanalyysin mukaan oli elokuussa runsaimmin. Hygieeninen laatu oli hyvä; bakteerien
määrä oli vähäinen.
Huruslahden perukassa asemalla 3 vesi oli hapetonta pohjalla ja välivedessä. Pinnassa
happitilanne oli hyvä. Hapen loppuminen alemmista vesikerroksista aiheutti sisäistä kuormitusta, mikä näkyi pohjanläheisen vesikerroksen laadun heikentymisenä, mm. sähkönjohtavuuden nousuna ja ravinteiden vapautumisena pohjasta alusveteen. Myös päällimmäisen
vesikerroksen laatu oli heikentynyt, mikä ilmeni mm. voimakkaasti kohonneina ravinnepitoisuuksina (vesi erittäin rehevää) kuten muinakin vuosina. Bakteerien määrä oli alhainen ja
veden hygieeninen laatu säilyi hyvänä.
Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran (PI) sekä Unnukasta tulevan Voimakanavan
(154) veden laadun erot olivat vain vähäisiä. Pirtinvirran bakteerimäärä oli hieman korkeampi. Ravinnepitoisuudeltaan vesi oli lähinnä Kinkamon tasoista.
Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden lämpötilakerrostumista ei ollut havaittavissa ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Vedenlaatu oli lähes samaa tasoa
kuin ylempänä Pirtinvirrassa, joskin sähkönjohtavuus kasvoi hieman. Typpipitoisuus oli Voimavirran tasoista. Hygieeninen laatu oli hyvä ja levätuotanto oli heinä- ja elokuussa tavanomaista runsaampaa kuten muillakin asemilla.
21
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla
Akonniemessä (AKO) syvänne oli lievästi lämpötilakerrostunut. Happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa ja 15 m näytesyvyydessä oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Puhdistamon purkuvesien vaikutukseen viittasi
pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella
typpiyhdisteiden määrän kohoaminen. Ammoniumtypen määrä oli kuitenkin tavanomaista
alhaisempi.
Akonniemen päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutusta ei ollut havaittavissa,
vaan vesi oli yläpuolisen aseman kanssa saman laatuista. Ravinteiden perusteella vesi luokittui lievästi reheväksi ja klorofylli-a-pitoisuuden perusteella reheväksi. Mineraaliravinteista
olivat vähissä, alle määritysrajan, ammoniumtyppi ja fosfaattifosfori. Päällysveden ravinneja klorofylli-a-pitoisuudet olivat saman tasoisia yläpuolisen Ykspuun kanssa. Päällysveden
hygieeninen laatu oli hyvä eikä kohonneita bakteeripitoisuuksia havaittu. Liukoisen nikkelin
pitoisuudet olivat kaikissa syvyyksissä alhaisia.
Akonniemen alapuolisella Siitinselällä (134) vesikerros oli lämpötilakerrostunut ja happi oli
loppunut alusvedestä (14 m) ja oli vähissä 10 m näytesyvyydessä. Hapettomuus aiheutti
puhdistamovaikutukseen viittaavaa ammoniumtypen kertymistä alusveteen sekä sähkönjohtavuuden nousua. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Päällysveden rehevyys
ja levätuotanto olivat samaa tasoa kuin Akonniemessä, mutta ammoniumtyppeä oli vielä
mitattavissa määrin päällysvedessä. Päällysveden hygieeninen laatu oli erinomainen.
Siitinselän alapuolisella Haukivedellä (23, 255, 34, 256, 45, 35, 235) syvänteissä vallitsi
tyypillinen loppukesän lämpötilakerrostuneisuus. Havaintopaikkojen happitilanne oli lähellä
edellisvuosien vastaavaa tilannetta ja useimmilla paikoilla esiintyi kohtalaista hapen kulumista syvemmissä vesikerroksissa. Muilla havaintopaikoilla Tahkoselkää lukuun ottamatta
happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Tahkoselällä syvänteessä oli selvää hapen kulumista.
Aineiden kertyminen alusveteen ei ollut huomattavaa, mutta sitä esiintyi jonkin verran, voimakkaimmin Tahkonselällä (023).
Päällysvesi oli Heposelän yläpuolelle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni Kuokanselälle (256) – Heposelälle (35) niukkaravinteiseksi. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavanomaista tasoa. Muilta osin veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä aiempien vuosien
loppukesän tilannetta. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesien tasolla. Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä eikä indikaattoribakteereita juuri esiintynyt. Levätuotanto oli heinäkuun havaintokerralla elokuun havaintoketoja hieman korkeampi ja molemmilla kerroilla
levän kasvulle edullisten olosuhteiden johdosta tavanomaista runsaampaa
4.4 Lokakuu
Huruslahden syvänteen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut ja vesi oli sekoittunutta,
mutta tavanomaista lämpimämpää pitkään jatkuneen kesän johdosta. Happea riitti hyvin
22
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
koko vesimassaan. Vesi oli lievästi rehevää ja fosforipitoisuus oli tavanomaista hieman korkeampi. Kiinto-ainetta oli vedessä hieman tavanomaista enemmän. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja happamuus oli neutraali.
Huruslahdesta Pirtinvirran kautta Haukiveteen tuli lievästi rehevää, tavanomaista humuspitoisempaa, hygieeniseltä laadultaan hyvälaatuista vettä. Vedenlaatu oli käytännössä
samanlaatuista Varkauden tehtaiden yläpuolelta tulevan voimakanavavan vedenlaadun
kanssa.
Myös Haukiveden puolella vallitsi syystäyskierto ja vesimassa oli pääsääntöisesti sekoittunutta ja happitilanne oli hyvä. Veden lämpötila oli ajankohtaan nähden korkea. Eteläisimmällä havaintopaikalla Heposelällä vesimassa oli kuitenkin edelleen lämpötilakerrostunut ja
pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lisääntynyttä hapen kulumista.
Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli laadultaan lähellä Pirtinvirtaa, joskin
sähkönjohtavuus oli kasvanut lievästi, samoin kuin ammoniumtyppipitoisuus pohjan läheisessä vesikerroksessa. Kokonais-fosforipitoisuus oli lievästi korkeampi kuin Pirtinvirrassa.
Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemen havaintoasemalla
oli päällysveden kohonnut ammoniumtyppipitoisuus viittasi puhdistamovaikutukseen. Myös
päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisellä havaintopaikalla
Ykspuussa, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Akonniemen syvänteestä havaitut liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alhaisia.
Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vedenlaatu oli hieman parempi kuin Akonniemessä,
mikä näkyi lievästi alempina ravinnepitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Veden laatu
parani lievästi edelleen etelään päin Saviluodossa ja Heposelällä.
4.5 Vedenlaatu reitillä tarkkailuvuonna sekä aiempina vuosina
Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutuksia tarkastellaan ensin havaintoasemien alusvedestä ja sitten päällysveden laatua vuonna 2013 sekä muutoksia vuosien 2003-2013 välillä. Pidempiaikaisessa tarkastelussa vedenlaatua on tarkasteltu yleisesti kaikkien asemien osalta ja tarkempia tuloksia on esitetty vain tärkeimmistä asemista.
Unnukan alueen vesi on happamuudeltaan lähinnä neutraalia ja melko vähähumuksista.
Varkauden alapuolella veden happamuus kasvaa hieman, mutta humuksisuus säilyy samalla tasolla. Veden hygieeninen laatu on ollut havaintokerroilla yleisesti hyvä.
Alusvesi
Varkauden yhteistarkkailualueen alusvesien happipitoisuudet kerrostuneisuuden ajalta
vuosilta 2003-2013 on kerätty kuvaan 7. Huono happitilanne (noin alle 4 mg/l) aiheuttaa
ongelmia alusveden laadussa: ravinteita konsentroituu alusveteen ja sedimenttiperäistä
kuormitusta saattaa esiintyä.
23
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Happipitoisuus on ollut Kinkamon (syvyys 35 m) asemalla välillä heikko. Ykspuussa (syvyys
8,4 m) alusveden happipitoisuus on säilynyt välttävänä - tyydyttävänä. Akonniemen (syvyys
18 m), Siitinselän aseman 134 (syvyys 16 m) ja Tahkonselän 023 (syvyys 22 m) asemilla
happipitoisuus on ollut alhainen. Tahkonselän asemalla hajakuormitus vaikuttaa paljon veden laatuun. Asemilla Vuoriselkä 255 (syvyys 15 m), Saviluoto 34 (syvyys 32 m), Kuokanselkä 256 (syvyys 25 m), Äimisvesi 045 (32 m), Heposelkä 35 (syvyys 48 m) ja Peonselkä
235 (syvyys 36 m) happipitoisuus on voinut olla ajoittain heikko, mutta merkittävää sisäistä
kuormitusta ei ole esiintynyt. Vuonna 2013 maaliskuussa Heposelän happi oli käytännössä
loppunut ja fosforipitoisuus oli tavanomaista hieman korkeammalla. Asemista Kinkamon,
Akonniemen, Siitinselän 134 sekä Huruslahden aseman 1 ja 3 tuloksia tarkastellaan myöhemmin tarkemmin.
Happi mg/l
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Ykspuu
Ykspuu
Ykspuu
Akonn.
Akonn.
Akonn.
Siitins. 134
Siitins. 134
Siitins. 134
Tahkons.
Tahkons.
Tahkons.
Vuoris.
Vuoris.
Vuoris.
Savil.
Savil.
Savil.
Kuokans.
Kuokans.
Kuokans.
Äimisv.
Äimisv.
Äimisv.
Hepos.
Hepos.
Hepos.
Peons.
Peons.
Peons.
10
8
6
4
2
0
Kuva 7. Alusveden happipitoisuus talvella ja kesällä vuosina 2003-2013 (vasemmalla asemakohtaisesti vanhin ja oikealla uusin näyte tyhjä väli erottaa asemat, mutta osa on nollapitoisuuksia). Osa happipitoisuuksista menee yli 10 mg/l.
Alusveden korkeat sähkönjohtavuudet voivat johtua mm. alusveden hapettomuudesta tai
jätevesien vaikutuksesta. Alusvesien sähkönjohtavuus on ollut pääosin tavanomainen luonnonvesille (kuva 8) lukuun ottamatta Akonniemä, missä arvot ovat olleet korkeita. Hieman
korkeampi taso jatkuu Savilahteen asti, mistä alaspäin se laskee. Tahkonselän syvänteellä
heikko happitilanne nostaa myös sähkönjohtavuuksia.
24
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Sähkönjohtavuus mS/m
20
15
10
5
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Ykspuu
Ykspuu
Ykspuu
Akonn.
Akonn.
Akonn.
Siitins. 134
Siitins. 134
Siitins. 134
Tahkons.
Tahkons.
Tahkons.
Vuoris.
Vuoris.
Vuoris.
Savil.
Savil.
Savil.
Kuokans.
Kuokans.
Kuokans.
Äimisv.
Äimisv.
Äimisv.
Hepos.
Hepos.
Hepos.
Peons.
Peons.
Peons.
0
Kuva 8. Alusveden sähkönjohtavuus asemilla talvella ja kesällä vuosina 2003-2013. Akonniemen ylimenevät arvot ovat nähtävissä myöhemmin asemakohtaisessa kuvassa.
Alusvesien typpi- ja fosforipitoisuudet ovat samoin olleet korkeimmat Akonnimen asemalla
(kuvat 9 ja 10) ja laskevat Savilahden aseman jälkeen. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on
yksittäisiä korkeita pitoisuuksia erityisesti Heposelällä, mitkä johtuvat alusveden ajoittain
heikoista happitilanteista.
2000
Kokonaistyppi µg/l
1500
1000
500
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Ykspuu
Ykspuu
Ykspuu
Akonn.
Akonn.
Akonn.
Siitins. 134
Siitins. 134
Siitins. 134
Tahkons.
Tahkons.
Tahkons.
Vuoris.
Vuoris.
Vuoris.
Savil.
Savil.
Savil.
Kuokans.
Kuokans.
Kuokans.
Äimisv.
Äimisv.
Äimisv.
Hepos.
Hepos.
Hepos.
Peons.
Peons.
Peons.
0
Kuva 9. Havaintoasemien alusveden kokonaistyppipitoisuus talvella ja kesällä vuosina
2003-2013. Akonniemen asteikon ulkopuoliset arvot ovat nähtävissä myöhemmässä kuvassa.
25
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
80
Kokonaisfosfori µg/l
60
40
20
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Kinkamo
Ykspuu
Ykspuu
Ykspuu
Akonn.
Akonn.
Akonn.
Siitins. 134
Siitins. 134
Siitins. 134
Tahkons.
Tahkons.
Tahkons.
Vuoris.
Vuoris.
Vuoris.
Savil.
Savil.
Savil.
Kuokans.
Kuokans.
Kuokans.
Äimisv.
Äimisv.
Äimisv.
Hepos.
Hepos.
Hepos.
Peons.
Peons.
Peons.
0
Kuva 10. Havaintoasemien alusveden kokonaisfosforipitoisuus talvella ja kesällä vuosina
2003-2013. Kinkamon ja Akonniemen asteikon ulkopuoliset arvot ovat nähtävissä myöhemmässä kuvassa.
Unnukka, Kinkamonselkä K1
Kinkamonselkä toimii vertailualueena Varkauden alapuolisille asemille. Kinkamonselän
alusveden happipitoisuus on ollut alhainen talvisin (kuva 11). Ajoittain hapen niukkuutta on
ilmennyt myös alusvettä ylemmissä kerroksissa. Selvää muutossuuntaa hapen vähenemisestä ei talven tuloksista ole havaittavissa. Lievää sisäistä fosforikuormitusta on ilmennyt,
kun happipitoisuus on ollut alhainen. Kesällä happitilanne on ollut parempi eikä sisäistä
kuormitusta ole ollut.
Happi mg/l
7
6
5
4
3
2
1
0
Kesä
Ptot
Happi
Ptot µg/l
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Kuva 11. Kinkamonselän happipitoisuus alusvedessä, p-1 m ja kokonaisfosforipitoisuus talvella ja kesällä vuosina 2003-2013.
26
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Huruslahti asema 3
Huruslahden pohjoispään aseman 3 alusveden (7-8 m) happi on loppunut kerrostuneisuuden aikana (kuva 12). Hapettomuus on ylettynyt myös ylempiin (5 m) vesikerroksiin. Sisäinen kuormitus on ollut talvella kesää runsaampaa.
Happi mg/l
6
Talvi
Ptot
Happi
Ptot µg/l
300
Happi mg/l
6
Kesä
Ptot
Happi
Ptot µg/l
300
5
250
5
250
4
200
4
200
3
150
3
150
2
100
2
100
1
50
1
50
0
0
0
0
Kuva 12. Huruslahden aseman 3 happipitoisuus näytesyvyyksissä 3 m ja p-1.
Huruslahti asema 1
Huruslahden aseman 1 alusvettä hapetetaan. Asemalla on vain satunnaisesti ollut talvella
alusveden hapettomuutta (kuva 13). Siitä ei kuitenkaan ole johtunut huomattava sisäistä
fosforikuormitusta. Kesällä alusveden happipitoisuus on ollut talvea heikompi ja alusveden
fosforipitoisuus taso on ollut hieman korkeampi.
Happi mg/l
12
10
8
6
4
Talvi
Ptot
Happi
Ptot µg/l
100
Happi mg/l
12
80
10
60
40
8
6
4
Kesä
Ptot
Happi
Ptot µg/l
100
80
60
40
2
20
2
20
0
0
0
0
Kuva 13. Huruslahden hapetinaseman 1 alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2003-2013.
27
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Akonniemi
Voimakkaimmin jätevesien vaikutus on näkynyt Akonniemen edustalla, jonka läheisyyteen
johdetaan Varkauden kaupungin puhdistamon purkuvedet. Alusveden happipitoisuus on
ollut talvella heikko ja kesällä heikko happitilanne on ulottunut myös 15 m näytesyvyyteen
(kuva 14). Talvisin alusvedessä on ollut sisäistä fosforikuormitusta, mikä on hieman kasvanut viime vuosina.
Happi mg/l
12
10
8
6
4
2
0
Talvi
Ptot
Happi
Ptot µg/l
200
150
100
50
0
Happi mg/l
12
10
8
6
4
2
0
Kesä
Ptot
Happi
Ptot µg/l
200
150
100
50
0
Kuva 14. Akonniemen happi- ja kokonaisfosforipitoisuus alusvedessä p-1 m talvella ja kesällä vuosina 2003-2013.
Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyvät voimakkaasti myös pohjanläheisen ja sitä ylemmän vesikerroksen typpipitoisuuksissa ja sähkönjohtavuudessa (kuva
15). Viime vuosina erityisesti maaliskuun pitoisuudet ja sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet
aiempia vuosia korkeampia. Vaikutukset ovat rajoittuneet alimpiin vesikerroksiin.
Kuva 15 Akonniemen alusveden sähkönjohtavuus alusvedessä (vihreä yhtenäinen viiva) ja
10 m:n syvyydessä (vihreä katkoviiva) sekä alusveden happi- ja kokonaistyppipitoisuus talvella ja kesällä vuosina 2003-20.13
28
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Siitinselkä 134
Siitinselän aseman 134 alusveden kesäinen happipitoisuus on ollut huono. Myös talvisin
se on loppunut ajoittain. Talvisin alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin kesäisin Akonnimen tapaan. Talven kerrostuneisuusolot ovat kesää pysyvämmät,
jolloin sekoittuminen talvella on vähäisempää, mikä osaltaan vaikuttaa asiaan. Kesällä hapen niukkuus on välillä ylettynyt väliveteen.
Talvi
Ptot
Happi
Ptot µg/l
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Happi mg/l
14
12
10
8
6
4
2
0
Kesä
Ptot
Happi
Ptot µg/l
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Kuva 16. Siitinselän 134 aseman alusveden (pohja-1 m) happi- ja kokonaisfosforipitoisuus
talvella ja kesällä 2003-2013.
Siitinselän alusveden sähkönjohtavuus on pysynyt tasaisena, mutta on hieman alapuolisia
asemia korkeampi. Alusveden ja 10 metrin näytesyvyyden arvot ovat olleet suunnilleen samalla tasolla. Kokonaistyppipitoisuus on välillä kohonnut erityisesti heikon happitilanteen
vallitessa. Selviä muutossuuntia ei aineistosta ole havaittavissa. Typpipitoisuudet ovat olleet Akonniemeä alhaisempia.
Siitinselkä 134
30
2000
25
1500
20
15
1000
10
500
5
0
Ntot µg/l
Happi mg/l, sjk mS/m
Happi mg/l
14
12
10
8
6
4
2
0
0
Ntot.
sjk 10 m
sjk p-1 m
Happi
Kuva 17. Siitinselän 134 alusveden ja 10 m:n sähkönjohtavuus sekä happi- ja kokonaistyppipitoisuus alusvedessä talvella ja kesällä vuosina 2003-2013
29
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Päällysvesi
Kuvissa 18-20 on tarkasteltu eri havaintopaikkojen päällysveden (näytesyvyys 1 metri) sähkönjohtavuutta sekä ravinnepitoisuuksia tarkkailuvuonna 2013 sekä verrattu sitä vuosien
2003-2013 minimiin, maksimiin ja keskiarvoon. Mukana ovat kaikki vuosien havainnot myös
kevään ja syksyn täyskierron tulokset.
Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutus oli tarkkailuvuonna havaittavissa alapuolisilla näytepaikoilla edellisvuosien tavoin lievänä sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien kasvuna lähinnä Pirtinvirran
alapuolella, Akonniemen-Siitinselän alueella. Myös kaupungin ja valuma-alueen hulevedet
vaikuttavat veden laatuun.
Tulosten perusteella päällysveden laatu oli sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta vuonna 2013 koko reitillä pääsääntöisesti tavanomainen tai hieman parempi
kuin keskimäärin edellisvuosina. Korkeat sähkönjohtavuudet ovat Akonniemellä olleet marraskuussa 2006. Kokonaistyppeä oli päällysvedessä vuonna 2013 talvella ja keväällä runsaammin kuin keskimäärin edellisvuosina. Loppukesästä pitoisuudet taas olivat keskimääräistä alhaisempia. Kevään loppuvuotta korkeammat arvot johtuvat todennäköisesti edellisvuoden sateiden tuomasta kuormasta. Myös kesän runsas levätuotanto käytti ravinteita
tehokkaasti otollisissa olosuhteissa. Pitoisuustaso laski Haukiveden eteläosissa.
Sähkönjohtavuus mS/m
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
26.3.13
22.8.13
ka 2003-20013
max 2003-2013
16.5.13
3.10.13
min 2003-2013
Kuva 18. Havaintoasemien päällysveden (1 metri) sähkönjohtavuus vuosien 2013 havaintokerroilla sekä keskiarvo, minimi ja maksimi vuosilta 2003-13. Havaintokertojen määrä
vaihtelee asemittain.
30
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Kokonaistyppi µg/l
1200
26.3.13
22.8.13
ka 2003-20013
max 2003-2013
16.5.13
3.10.13
min 2003-2013
1000
800
600
400
200
0
Kuva 19. Eri havaintoasemien päällysveden (1 metri) kokonaistyppipitoisuudet vuoden
2013 havaintokerroilla sekä minimi, maksimi ja keskiarvo vuosilta 2003-13. Havaintokertojen määrä vaihtelee asemittain.
Kokonaisfosfori µg/l
26.3.13
22.8.13
ka 2003-20013
max 2003-2013
16.5.13
3.10.13
min 2003-2013
70
60
50
40
30
20
10
0
Kuva 20. Eri havaintoasemien päällysveden (1 metri) kokonaisfosforipitoisuudet vuoden
2013 havaintokerroilla sekä minimi, maksimi ja keskiarvo vuosilta 2003-13. Havaintokertojen määrä vaihtelee asemittain.
31
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Päällysveden ekologinen luokittelu
Ekologisen tyypittelyn mukaan Haukivesi kuuluu suuriin humusjärviin (Sh). Vesistö voidaan
jakaa ekologisiin laatuluokkiin päällysveden kasvukauden ravinne- ja klorofylli- a-pitoisuuksien perusteella (taulukko 5). Luokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen laatimaan
pintavesien ekologisen tilan luokitteluun, taulukko 5 (Aroviita ym. 2012).
Taulukko 5. Suurten humusjärvien ekologisen luokittelun raja-arvot päällysvedessä kasvukaudella VI-IX. E/Hy = erinomainen/hyvä, Hy/T = hyvä/tyydyttävä, T/V = tyydyttävä/välttävä,
V/Hu = välttävä/huono
E/Hy
Hy/T
T/V
V/Hu
klorofylli-a µg/l
6
11
20
40
kokonaisfosfori µg/l
15
25
40
80
kokonaistyppi µg/l
460
600
900
1300
Kuvissa 21-22 on esitetty vuoden 2003-2013 kesäajan mittaustuloksiin perustuvat eri havaintopaikkojen päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet sekä verrattu niitä ekologisen luokituksen raja-arvoihin. Vuonna 2013 avovesikaudella mitattujen päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Vuoriselän välinen alue luokittuu ekologisessa
luokituksessa vedenlaadultaan lähinnä luokkaan hyvä ja Saviluoto sekä alapuolinen alue
luokkaan erinomainen tai hyvä. Päällysvesien pitoisuuksissa ei ole selviä muutossuuntia.
Kuva 21. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus elokuussa asemilla vuosina 2003-2013.
Vuoden 2013 tulos punaisella. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, t
= tyydyttävä.
32
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Kuva 22. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus elokuussa asemilla vuosina 2003-2013.
Vuoden 2013 arvo punaisella. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, t
= tyydyttävä, V = välttävä.
Klorofyllli-a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrää, jonka perusteella arvioidaan vesistön rehevyyttä. Fosforirajoitteisissa järvissä klorofyllipitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä on havaittu riippuvuus, joten järven rehevyystasoa voidaan arvioida myös fosforipitoisuuden perusteella. Aikaisemmin vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa
lievästi rehevän ja rehevän raja-arvona on käytetty kokonaisfosforipitoisuutta 30 µg/l, mutta
käytännössä vesistön rehevyys ilmenee levämäärän lisääntymisenä kun kokonaisfosforipitoisuus ylittää tason 20-25 µg/l. Toisaalta humusvesissä fosforipitoisuudet voivat olla hieman korkeampia, koska tuottava vesikerros on matalampi.
Vuonna 2013 otettiin kasviplanktonnäytteet heinäkuussa (4.7.), elokuussa (20.–22.8) ja
syyskuussa (9.9.). Lajiston lisäksi niistä määritettiin myös a-klorofyllipitoisuus. a-klorofyllipitoisuuksien välillä eri ajankohtina ei ollut huomattavia eroja (kuva 23) ja vesi luokittui niiden perusteella lähinnä reheväksi. Matalimmat arvot olivat Heposelällä.
Analysoitujen mineraaliravinteiden osalta fosfaattifosfori oli alle mittaustarkkuuden jokaisella havaintokerralla ja ammoniumtyppi vähissä Huruslahdesta heinä- ja elokuussa sekä
Akonnimestä elokuussa. Yleisesti ammoniumtypen pitoisuudet olivat matalimmat elokuun
havaintokerralla (alle 5-19 µg/l). Myös Haukiveden aiempina vuosina mitattujen ravinnepitoisuuksien perusteella eri asemat olivat fosforirajoitteisia eikä asemien ravinnesuhteiden
välillä juurikaan ollut eroa. Typen niukkuus suhteessa fosforiin on sinileviä suosiva, mutta
Haukivedellä fosfori on tulosten perusteella niukkuustekijä.
33
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Klorofylli a µg/l
25
20
15
10
5
0
heinä
elo
syys
Kuva 23. Kesän 2013 a-klorofyllitulokset heinä-, elo- ja syyskuulta.
Kuvaan 24 on piirretty klorofylli-a-pitoisuudet vuosilta 2003-2013. Vuosina 2006 ja 2010 oli
mittauksia kolmesti kesässä vuoden 2013 tavoin, jolloin niistä on otettu keskiarvo. Tulosten
mukaan Kinkamon alueen klorofylli-a-pitoisuus on suurten humusjärvien ekologisen luokittelun perusteella lähinnä hyvällä tasolla. Vuoden 2013 pitoisuudet olivat korkeita, tyydyttävän tasolla. Varkauden alueen kuormitus näkyy levätuotannon kasvuna alapuolisilla asemilla Saviluotoon asti. Huruslahden, Ykspuun, Akonniemen, Siitinselän (134) ja Saviluodon
a-klorofylliarvot ovat olleet luokittelun perusteella lähinnä tyydyttäviä ja Heposelän hyviä.
Vuosi 2013 suosi kasviplanktonin tuotantoa: edellisvuoden sateet lisäsivät hajakuormitusta
ja kasvukausi oli lämmin sekä pitkä. Rehevyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös hajakuormitus. Muutoin selvää muutossuuntaa ei rehevyystasossa vuosien välillä ole havaittavissa.
Kaikkien asemien arvot ilmentävät lähinnä reheviä olosuhteita.
Klorofylli-a-pitoisuus µg/l
30
25
Kinkamo
Huruslahti 1
Ykspuu
Akonniemi
Siitinselkä
Saviluoto
Heposelkä
V
20
T
15
10
H
5
E
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2004
2006
2008
2010
2012
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2004
2006
2008
2010
2012
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2004
2006
2008
2010
2012
2003
2005
2007
2009
2011
2013
0
Kuva 24. Havaintoasemien klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä kasvukaudella vuosina
2003-2013 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. Vuosina 2006, 2010 ja 2013 mittauksia
oli kolmesti kesässä, joista on laskettu keskiarvo. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä.
34
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
5 KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET
Kasviplankton analyysin ja raportoinnin on tehnyt Sanna Kankaala tmi. Raportti on kokonaisuudessaan alla.
Haukiveden tarkkailun yhteydessä suoritettiin kesällä 2013 kuukausittainen suppea leväseuranta. Mikroskopointia varten vettä laskeutettiin 10 ml. Tulokset ovat taulukossa 6.
Haukiveden kasviplankton heinäkuussa 2013 oli monipuolinen, melko rehevän ja käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävän - hyvän vesistön tasoa. Lajimäärät olivat kuitenkin pienemmät
kuin mihin keskimääräinen klorofyllipitoisuus viittasi. Lajiston ilmentämä veden rehevyys
yläpuolisella asemalla Kinkamossa oli jokseenkin samanlainen kuin Varkauden alapuolisilla
asemilla.
Kinkamon planktonkuva oli heinäkuussa lajistoltaan yhtenevä alapuolisen reitin kanssa:
kaikkia leväryhmiä esiintyi, sinileviä yhtä monilajisesti kuin alapuolisessa vesistössä, myös
rehevyyttä osoittavia viherleviä jokseenkin yhtä paljon, limalevää ei havaittu. Heinäkuussa
vallitsivat nielu- ja piilevät runsaammin kuin elokuussa. Tuolloin myös limalevä ilmestyi lajistoon. Syyskuussa lajisto säilyi monipuolisena, limalevä nosti klorofylliarvoa.
Huruslahden kasviplanktonin rakenne ei juuri poikennut Kinkamossa vallinneesta, vain
heinäkuussa levämäärät olivat vähäisemmät. Syyskuussa sinileviä esiintyi huomattavan vähän. Ykspuun ja Akonniemen asemilla leviä todettiin koko kesän lajistoltaan ja määrältään
jokseenkin samantasoisesti kuin Huruslahdessa. Molemmissa paikoissa vallitsevina lajeina
läpi kesän tavattiin nielulevien lisäksi pienikokoisia Ochromadales-kultaleviä sekä piileviä,
joista runsaiten Akonniemen asemalla heinäkuussa Tabellaria-piilevää; lajit ovat tyypillisiä
melko karuille humus-järville. Limalevää tavattiin jonkin verran loppukesällä.
Myös Siitinselällä kesäkuukausina tavattu sinilevien ja viherlevien lajirunsaus viittasi veden
rehevyyteen. Runsaiten esiintynyt leväryhmä oli piilevät ja lajeista yleisin Tabellarian ohella
keskirehevän veden Asterionella-levä. Siitinselkä oli ainoa paikka, jossa todettiin jo heinäkuun alussa rehevähkölle humusvedelle tyypillistä Gonyostomum-limalevää; lajia tavattiin
syyskuussa kohtalaisen runsaana.
Vielä Saviluodossa planktonlajiston yleiskuva oli jokseenkin samanlainen kuin muilla yläpuolisilla asemilla: vallitsevina levinä olivat heinäkuussa piilevät mainittuine lajeineen, elokuussa sini- ja viherlevät sekä Rhodomonas-kultalevä, syyskuussa edelleen viherlevät.
Uloimmalla asemalla Heposelällä sinilevien osuus väheni, mutta kohtalaiseen rehevyyteen
viittasivat viherlevien monilajisuus ja Tabellaria-piilevien kohtalainen runsaus. Limalevää ei
juuri esiintynyt.
Sinileviä havaittiin tarkastelualueella jokaisena kesäkuukautena ja kaikkiaan yksitoista lajia,
joukossa myös veteen liuenneen typen sitojia (Anabaena ja Aphanizomenon). Piilevien kohtalainen runsaus aiheutti koko kesän jossain määrin verkkojen limoittumista.
35
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Taulukko 6. Levien suhteellinen runsaus kesällä 2013 asemilla Kinkamo, Huruslahti1,
Ykspuu ja Akonniemi.
Kinkamo
SINILEVÄT
PANSSARILEVÄT
NIELULEVÄ’T
Aphanothece
Coelosphaerium
Microcystis reinboldii
Woronichinia
-muita (5-8 lajia)
Peridinium
VII
VIII
1
1+
2
2
4
1
1
1+
2+
2
2
1
Huruslahti 1
IX
VII
VIII
1
1
2
1+
3
2
2
1+
2
2
2
1
2
2
3+
1
IX
2+
1
1
Ykspuu
VII
1+
1
2+
1+
3+
1
Akonniemi
VIII
IX
VII
VIII
IX
1
2
2
3
1+
1
1+
2+
1
3
1+
1
1+
2
2
2
2
2
2
2
2
2+
1
Cryptomonas
2
2+
2+
2
3
2+ 2+
3
2+
2
3+
Rhodomonas lacustris
4
3
3
2
3
3+
3
3
3
2
3+
KULTALEVÄT
Dinobryon
1
2
1+
2
2
2
1+
2
2
2
1
Mallomonas
1
2+
2
1+
2
1+
2
2
2
2
2
Synura
1+
2
3
2
2
2
2
2
2+
2
2
Uroglena
2
2
2+
2
2
2+ 1+
2
Ochromonadales
3
3
2+
2+
3+ 3+
3
3+ 3+
3
4+
PIILEVÄT
Acanthoceras
2+
1+
2+
1
1
2+
1+
2
1+
Asterionella
2
2+
1+
2+
1
2
2+
2
2+
3
2
Aulacoseira
2
2+
1+
2
2
1
2
2
2
2
2
Fragilaria
3+
2+
2
2+
2
2
2+
2+ 2+
3
2+
Tabellaria
3+
2+
2
3+
2+
2
3
3
2
4
3
-muita (1-4 lajia)
2+
2
1
1
2
2+
3
1+
2
1+
VIHERLEVÄT
Closterium
1
2
1+
2
1
Crucigenia
1
1
2
1
1
1
1+
Koliella
2
2
1+
2
2
2+
2
2
2
2
2
Monoraphidium
1
1
1
1
2
1
2
1
1
Scenedesmus
2
1+
1
2
1
1
1
1
- muita (1- 6 lajia)
3
3
3+
2
2+
2
3
1
3+ 2+
2+
LIMALEVÄ
Gonyostomum
2
2+
2
2+
2
2+
2
MUUTA
Eläinplankton
2
1
1+
2
1
1
2
1
1+ 1+
1+
Runsausasteikko 1-5: 1 = satunnaisesti 3 = kohtalaisesti (laji esiintyy jokaisessa näkökentässä)
36
2+
2
2
3
3
2
2
2+
2
3
1
2
1
2
3
2
1+
2
2
1+
2+
3
1+
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
...jatkoa taulukko 6. Levien suhteellinen runsaus kesällä 2013 asemilla Siitinselkä 13 Saviluoto 34 ja Heposelkä 35.
Siitinselkä 134
VII
SINILEVÄT
PANSSARILEVÄT
NIELULEVÄ’T
Aphanothece
Coelosphaerium
Microcystis reinboldii
Woronichinia
-muita (3-8 lajia)
Peridinium
1+
1
2
1+
2
1
VIII
IX
2
2
2
3
1
1
1+
1
2
1+
Saviluoto 34
VII
1
1+
2
1+
2
2
VIII
IX
2
1
1
1
1+
1
2
2
4
2
Heposelkä 35
VII
VIII
IX
1
1
1
2
2
2
1+
1+ 2+
1+ 1+
2
1+
3
1
Cryptomonas
1
2+
2+
2+
3
3
2+ 2+
1
Rhodomonas lacustris
2
3
2
2+
4
3
3+
3
2
KULTALEVÄT Dinobryon
2
2+
2+
2
2+
1
1+
1
1
Mallomonas
1
2
1
1+
2
1
2+
2
1+
Synura
2
2
1+
1+ 2+
2
1+
2
1+
Uroglena
2
1
3
2
2
1
2
Ochromonadales
2+
3+
2+
3
3
2
3
2
2
PIILLEVÄT
Acanthoceras
2+
1+
1
2
1+
1
2+
1
Asterionella
3
2
3
3
2+
2
2+
2
2
Aulacoseira
2+
2
2+
2
3
2
2+
1
2
Fragilaria
2
2+
1
2
3
2+
2+
2+
2
Tabellaria
3
3
2+
3
3
2+
3+
3
2+
-muita (1-4 lajia)
2
1+
1
2
2+
1
1
1
VIHERLEVÄT
Closterium
1
2
2
1
1
1
1
1
Crucigenia
1+
1
1+
1
1+
1
1
Koliella
2
2+
2
2
2+
2+
2
2
1
Monoraphidium
1
1
1
1
1
1
1
1
Scenedesmus
1
1+
1
1
1
1
1
- muita (1- 15 lajia)
3
3
1
3
4
3+
3
1+
2
LIMALEVÄ
Gonyostomum
2
2+
3
1+
1+
1
MUUTA
Eläinplankton ym.
1+
2
2
2
2
1+
1
Runsausasteikko 1-5: 1 = satunnaisesti 3 = kohtalaisesti (laji esiintyy jokaisessa näkökentässä)
37
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
6 POHJAELÄINTUTKIMUS
Pohjaeläintutkimuksen on tehnyt FM, hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku Kokemäenjoen vesistön
vesiensuojeluyhdistyksestä. Alla on raportin yhteenveto ja koko raportti on liitteenä.
Muutokset lajistossa
Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa on noususuuntainen johtuen sulkasääsken toukkien
runsastumisesta tutkimusalueella. Taksoniluvut olivat vuonna 2013 seurannan keskitasoa
toisin kuin vuonna 2010, jolloin taksoniluvut olivat korkeat. Taksoniluku oli aikaisempaa korkeampi ainoastaan Heposelän ja Kostonselän syvänteissä. Vaikka Siitinselän ja Kostonselän pohjaeläimistön biomassoihin ja tiheyksiin vaikutti suuri sulkasääskien määrä, on taksoniluku molemmilla alueilla kuitenkin nouseva. Näyteasemakohtaiset tiheydet ovat nousevia
Kostonselän ja Saviluodon näyteasemilla johtuen sulkasääsken toukkien määrän kasvamisesta. Tahkosalmen sulkasääskitiheys oli edelleen alhainen, mikä voi kertoa syvänteen
happitilanteen paranemisesta.
Chironomidi-indeksin (CI) perusteella Haukiveden pohjan tilassa ei ole edelleenkään tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Vaateliaampia pohjaeläinlajeja ei seurannassa tavattu
S. ferox harvasukasmatoa ja jäännemassiaista (M. relicta) lukuun ottamatta. Aikaisemmin
Kinkamonselällä ja Heposelällä esiintynyttä karua pohjaa indikoivaa Micropsectra -suvun
surviaissääskeä ei havaittu vuonna 2010 eikä sitä havaittu myöskään vuoden 2013 seurannassa. Hyvin rehevää pohjaa suosiva C. plumosus on vakiinnuttanut asemansa Haukiveden
syvänteissä (Liite 1.).
Pohjien tilan kehitys 1994–2013
Haukiveden tarkkailualueen pohjat ovat pysyneet Chironomidi-indeksi perusteella rehevinä
ja melko muuttumattomina seurannan ajan. Heposelän näyteaseman pohja on ollut parhaimmassa kunnossa, ravinteisuudeltaan keskimääräinen, mutta 2000-luvulla indeksi on
alentunut rehevän suuntaan. Sulkasääsken toukkien määrä (960 yks/m²) Heposelän (CI =
2.48 ja PICM-luokka: hyvä) syvänteessä oli vuonna 2013 kautta aikojen suurin. Sulkasääsken toukkien määrä oli ennätyslukemissa myös Huruslahden, Kostonselän, Kinkamon ja
Saviluodon syvänteissä.
Taksoniluvut ovat pysyneet tasaisina koko seurannan ajan eikä niissä ole tapahtunut suurempia muutoksia. Alhaisia tiheyksiä ja biomassoja on mitattu Kinkamon, Tahkosalmen ja
Heposelän näyteasemilla. Vaateliaampien pohjaeläinlajien puuttuminen asettaa pohjan ravinteisuuden Chironomidi-indeksin perusteella kuitenkin rehevään luokkaan.
Vuonna 2013 ensimmäisen kerran lasketun PICM-indeksin perusteella Kinkamon, Huruslahden ja Siitinselän syvänteet luetaan erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Chironomidiindeksin perusteella syvänteet ovat kuitenkin reheviä tai hyvin reheviä. Yleisesti PICM-indeksi vaihteli välttävän (Kostonselkä) ja erinomaisen välillä.
38
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
_________________________________________________________________________________________________
Vuonna 2010 seurantaan otetun Saviluodon näyteaseman syvänne on edelleen mitattujen
parametrien perusteella hyvin rehevä. Pohjaeläinlajisto on samankaltainen kuin Haukiveden
Saviluodon ympäröivissä syvänteissä.
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Minna I Kukkonen
tutkija, FL
Viitteet
Aroviita ym. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille
2012-13- päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita
7/2012. Suomen ympäristökeskus.
Liiteet
Tulosaineisto
Pohjaeläinraportti
39
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 1/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
18.3.2013
Hav.paikka
Sähkönj.
mS/m
K-aine
mg/l
Sameus
FNU
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
0,10
0,40
0,70
1,5
12,4
11,2
10,7
9,9
85
77
74
71
6,7
6,6
4,8
7,5
7,5
6,0
<1
49
<1
48
<1
59
<1
40
10
12
12
11
510
9
1
0
620
15
0,10
0,3
1,8
2,8
12,4
11,8
10,7
3,7
85
88
77
27
6,6
6,4
3,7
4,2
5,2
5,1
11
11
9,3
8,8
410
6
0
0
500
14
0,20
0,40
0,60
1,0
2,6
3,0
12,4
11,7
11,3
11,2
7,4
0,54
85
81
79
79
54
4,0
6,7
7,1
3,7
6,3
7,1
6,5
5,4
9,0
55
11
12
12
12
9,4
12
430
6
0
0
630
510
990
12
12
34
58
11
11
10
9,2
8,2
430
6
0
0
480
530
9
14
2
0
1741 / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 51 cm; Lumi 17 cm;
Klo 13:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 3 /8;
1
10
20
30
35,8
25.3.2013
pH
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,7 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 49 cm; Lumi 18 cm;
Klo 14:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8;
1
10
20
30
40
47,7
18.3.2013
Happi%
Kyll %
1741 / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 31,8 m; Jää 54 cm; Lumi 10 cm;
Klo 17:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 5 /8;
1
10
20
30,8
18.3.2013
Happi
mg/l
1741 / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,9 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 51 cm; Lumi 17 cm;
Klo 16:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8;
1
10
20
25,9
18.3.2013
Lämpöti
oC
0,30
0,40
1,1
2,6
2,6
12,1
11,9
11,3
9,2
3,2
83
82
80
68
24
6,7
6,4
3,7
4,4
5,9
5,4
5,3
57
36
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 34 cm; Lumi 24 cm;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8;
1
5
10
15
18,5
0,10
0,30
0,50
2,0
2,6
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
11,1
11,8
11,2
7,8
3,7
76
81
77
57
27
6,7
5,9
<1
52
9,6
7,0
32
11
720
12
2,0
83
12
11
300
14
1100
15000
15000
5
1,3
1,9
96
5,9
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
18.3.2013
1741 / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,9 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 51 cm; Lumi 17 cm;
Klo 16:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8;
1
10
20
25,9
18.3.2013
1741 / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 31,8 m; Jää 54 cm; Lumi 10 cm;
Klo 17:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 5 /8;
1
10
20
30,8
18.3.2013
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,7 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 49 cm; Lumi 18 cm;
Klo 14:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8;
1
10
20
30
40
47,7
18.3.2013
1741 / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 51 cm; Lumi 17 cm;
Klo 13:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 3 /8;
1
10
20
30
35,8
25.3.2013
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 34 cm; Lumi 24 cm;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8;
1
5
10
15
18,5
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 2/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 3/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
25.3.2013
Hav.paikka
K-aine
mg/l
Sameus
FNU
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
350
16
7
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
0,20
0,30
0,40
0,50
11,3
11,2
11,3
10,8
78
77
78
75
6,8
6,2
<1
57
12
800
6
1
0
6,7
7,1
6,2
<1
57
12
12
790
10
8
0
0
0
1
2
0
0
0
0
0
17
0,40
1,8
2,5
11,1
7,4
1,2
77
53
8,5
6,7
6,6
6,5
7,3
7,8
<1
57
2,8
55
12
9,4
9,9
800
15
920
40
0,20
0,40
0,90
11,6
11,1
9,9
80
77
69
6,7
6,7
6,0
7,0
6,2
830
16
780
18
820
<1
57
<1
56
11
11
11
0,10
0,20
0,30
0,50
1,0
2,4
2,8
11,4
11,4
11,1
10,7
10,3
5,4
1,7
78
78
77
74
72
40
13
6,8
58
10
6,5
6,2
19
7,0
11
32
6,7
11
<5
6,2
54
30
360
16
9,6
830
13
830
16
7
32
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,9 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 44 cm; Lumi 16 cm;
Klo 13:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8;
1
5
10
15
20
25
30
33,9
26.3.2013
Sähkönj.
mS/m
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 56 cm; Lumi 18 cm;
Klo 11:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8;
1
5
10
15
20
25
30,0
26.3.2013
pH
1741 / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 61 cm; Lumi 9 cm;
Klo 13:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8;
1
10
14,0
25.3.2013
Happi%
Kyll %
1741 / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Jää 55 cm; Lumi 9 cm;
Klo 16:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;
1
10
20,8
25.3.2013
Happi
mg/l
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 52 cm; Lumi 17 cm;
Klo 14:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8;
1
5
10
14,5
25.3.2013
Lämpöti
oC
0,10
0,60
1,2
1,7
1,8
1,8
2,0
2,4
12,5
11,3
10,8
9,8
9,3
8,2
4,9
0,46
86
79
76
70
67
59
35
3,4
6,8
7,0
5,7
<1
63
6,0
11
5,9
11
6,1
8,3
<1
1,6
56
10
11
730
1200
20
33
5,4
<1
60
12
790
14
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 18:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
1,0
0,30
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
10,8
75
6,8
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
25.3.2013
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 52 cm; Lumi 17 cm;
Klo 14:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8;
1
5
10
14,5
25.3.2013
1741 / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Jää 55 cm; Lumi 9 cm;
Klo 16:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;
1
10
20,8
25.3.2013
1741 / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 61 cm; Lumi 9 cm;
Klo 13:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8;
1
10
14,0
25.3.2013
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 56 cm; Lumi 18 cm;
Klo 11:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8;
1
5
10
15
20
25
30,0
26.3.2013
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,9 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 44 cm; Lumi 16 cm;
Klo 13:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8;
1
5
10
15
20
25
30
33,9
26.3.2013
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 18:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
1,0
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 4/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 5/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
26.3.2013
Hav.paikka
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
68
12
780
71
58
12
12
810
820
<1
59
780
17
<1
59
12
12
12
12
12
12
780
16
15
19
28
930
27
2000
290
12
750
19
12
760
20
61
62
12
12
760
770
<5
6
300
18
19
<5
64
61
12
12
750
1500
<5
650
260
19
24
<5
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
Ni liuk
µg/l
0,30
11,3
78
6,7
5,5
<1
15
0,50
0,50
11,1
11,4
77
79
6,8
6,8
7,0
7,3
<1
<1
15
16
390
19
19
8
0,30
0,40
0,40
0,40
0,40
0,40
11,1
11,3
11,0
11,0
11,0
10,9
77
78
76
76
76
76
6,7
6,7
5,5
6,2
6,3
6,3
6,3
5,6
0,60
2,8
3,5
3,3
0,13
0
23
0,96
0,0
6,3
6,5
8,1
12
15
<1
89
4,6
290
7,7
11,6
97
6,8
5,4
1,5
62
8,7
11,7
100
6,8
5,6
1,6
63
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
7,4
16.5.2013
Sameus
FNU
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 16:05; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0
16.5.2013
K-aine
mg/l
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 11:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0
16.5.2013
Sähkönj.
mS/m
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
1
1
1
0
1
0
0
0
1741 / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 48 cm; Lumi 12 cm;
Klo 16:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8;
1
5
8,0
16.5.2013
pH
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,6 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm;
Klo 15:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8;
1
5
10
15
20
25,6
26.3.2013
Happi%
Kyll %
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 22 cm; Lumi 8 cm;
Klo 12:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 1 /8;
1
7,4
26.3.2013
Happi
mg/l
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 18:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
1,0
26.3.2013
Lämpöti
oC
8,8
8,0
11,3
11,4
97
96
6,8
6,8
5,5
5,7
1,3
1,8
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 19,4 m; Näk.syv. 2,7 m;
Klo 15:20; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1
18,4
12,2
6,4
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
11,6
10,5
110
85
6,8
6,8
5,9
7,5
1,5
2,0
1,6
1,8
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
26.3.2013
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 18:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
1,0
26.3.2013
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 22 cm; Lumi 8 cm;
Klo 12:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 1 /8;
1
7,4
26.3.2013
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,6 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm;
Klo 15:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8;
1
5
10
15
20
25,6
26.3.2013
1741 / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 48 cm; Lumi 12 cm;
Klo 16:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8;
1
5
8,0
16.5.2013
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 11:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0
16.5.2013
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 16:05; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0
16.5.2013
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
7,4
16.5.2013
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 19,4 m; Näk.syv. 2,7 m;
Klo 15:20; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1
18,4
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 6/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 7/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
16.5.2013
Hav.paikka
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
NO3N+NO2N
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
12
12
760
800
6
23
260
22
22
<5
59
58
11
11
790
750
<5
36
280
21
17
<5
61
58
11
11
560
680
16
13
12
12
12
790
770
770
23
22
20
µg/l
10,7
6,9
11,5
10,5
100
87
6,9
6,7
6,0
6,1
2,1
2,4
62
62
11,7
4,3
12,0
10,5
110
81
7,0
6,6
6,2
6,0
10,9
4,2
12,0
10,9
110
84
6,8
6,7
4,3
5,7
10,6
6,9
6,7
11,7
10,8
10,9
100
89
89
6,9
6,7
6,7
5,8
5,8
5,8
1,9
1,8
2,3
62
62
61
21,1
550
14
95
14
<5
20,5
570
14
130
17
<5
21,5
570
11
100
20
<5
540
22
100
19
<5
490
17
76
17
<5
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Näk.syv. 1,8 m;
Klo 14:40; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
Väriluku
mg/l Pt
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv. 1,8 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
Sameus
FNU
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv. 1,8 m;
Klo 15:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
K-aine
mg/l
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 2,7 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
0-2
4.7.2013
Sähkönj.
mS/m
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,8 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 16:30; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
10
25,8
4.7.2013
pH
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,3 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 13:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1
47,3
16.5.2013
Happi%
Kyll %
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 14:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
30,0
16.5.2013
Happi
mg/l
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 14:50; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
14,3
16.5.2013
Lämpöti
oC
21,7
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 2,0 m;
Klo 14:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
22,4
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
16.5.2013
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 14:50; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
14,3
16.5.2013
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,9 m;
Klo 14:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
30,0
16.5.2013
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,3 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 13:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1
47,3
16.5.2013
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,8 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 16:30; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1
10
25,8
4.7.2013
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 2,7 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
0-2
4.7.2013
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv. 1,8 m;
Klo 15:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
15
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Näk.syv. 1,8 m;
Klo 14:40; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
19
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv. 1,8 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
22
22
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 2,0 m;
Klo 14:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
19
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 8/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 9/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
4.7.2013
Hav.paikka
Sähkönj.
mS/m
K-aine
mg/l
Sameus
FNU
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
370
9
78
11
<5
540
5
85
18
<5
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
21,9
22,0
19,4
18,3
8,2
6,6
8,6
7,9
6,4
6,4
93
84
55
52
7,1
6,4
4,2
4,1
4,4
4,3
1,0
<1
0,83
0,61
0,61
0,57
47
54
9,0
9,0
9,6
9,5
370
9
1
0
510
10
410
10
0
0
480
530
530
10
11
11
0
0
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,2 m; Näk.syv. 3,2 m;
Klo 16:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1
10
20
30
40
47,2
0-2
20.8.2013
pH
1741 / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 3,3 m;
Klo 17:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1
10
20
31,5
20.8.2013
Happi%
Kyll %
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Näk.syv. 1,6 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
20.8.2013
Happi
mg/l
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 2,8 m;
Klo 13:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
Lämpöti
oC
19,4
18,1
10,7
9,2
7,5
7,4
8,9
7,9
6,5
7,3
7,2
7,0
97
84
59
63
60
59
7,2
6,5
5,3
5,4
4,9
4,7
4,9
4,9
1,1
0,92
0,80
0,53
0,59
0,85
47
55
9,8
9,7
9,7
9,7
9,9
10,0
14
57
<5
1741 / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1
10
20
30
35,8
19,0
18,1
9,8
7,0
6,8
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
8,9
8,4
7,0
7,5
7,2
96
89
62
62
59
7,1
6,5
4,7
4,7
4,9
5,0
5,0
0,92
0,70
0,60
0,60
0,61
47
55
9,4
9,4
9,6
9,7
9,5
390
9
550
530
10
11
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
4.7.2013
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 2,8 m;
Klo 13:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
4.7.2013
13
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Näk.syv. 1,6 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-2
20.8.2013
Klorof.-a
µg/l
19
1741 / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 3,3 m;
Klo 17:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1
10
20
31,5
20.8.2013
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,2 m; Näk.syv. 3,2 m;
Klo 16:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1
10
20
30
40
47,2
0-2
20.8.2013
11
1741 / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1
10
20
30
35,8
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 10/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 11/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
21.8.2013
Hav.paikka
Sähkönj.
mS/m
K-aine
mg/l
Sameus
FNU
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
19,0
18,5
12,7
8,3
6,7
6,3
6,3
6,2
8,8
7,6
3,6
4,5
5,8
5,2
4,8
4,9
95
81
34
38
47
42
39
39
7,2
6,5
5,4
1,6
1,5
55
11
5,5
1,4
11
5,5
0,85
11
5,6
5,7
<1
1,2
8,1
9,0
11
11
59
540
16
0
<2
760
780
520
20
26
17
19
56
0
0
0
0
<2
<2
0
0
<5
19,4
10,4
6,5
8,8
2,4
2,6
95
21
21
7,3
6,5
6,5
6,9
6,9
2,1
1,4
2,1
3,2
9,3
54
41
9,8
9,2
8,8
400
19
650
15
19,3
18,2
13,1
8,9
7,7
3,5
97
81
33
7,4
6,6
6,8
5,9
5,8
2,2
3,4
2,3
2,2
4,4
49
11
11
10
460
17
59
570
22
11
520
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,2 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 14:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
5
10
15
20
25
29,2
0-2
21.8.2013
pH
1741 / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,6 m;
Klo 18:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
14,0
21.8.2013
Happi%
Kyll %
1741 / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 2,6 m;
Klo 17:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
20,8
21.8.2013
Happi
mg/l
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,4 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
5
10
15
20
25
30
33,4
0-2
21.8.2013
Lämpöti
oC
19,8
18,6
18,4
12,8
10,5
10,3
10,1
9,3
8,1
8,0
5,5
5,3
5,0
4,8
100
87
85
52
48
44
42
7,4
6,6
6,7
2,5
49
6,7
1,8
11
27
5,2
1,4
10
7
5,3
2,4
59
10
590
490
12
21
9
53
25
<5
53
19
18
<5
1741 / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 15:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
20
25,4
19,9
18,5
10,5
10,2
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
9,1
8,1
5,8
6,0
100
86
52
53
7,3
6,6
6,1
6,0
5,0
5,0
1,9
<1
1,5
1,4
1,1
1,4
48
56
9,8
10
10
10
430
13
480
11
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
21.8.2013
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,4 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
5
10
15
20
25
30
33,4
0-2
21.8.2013
Klorof.-a
µg/l
14
1741 / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 2,6 m;
Klo 17:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
20,8
21.8.2013
1741 / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,6 m;
Klo 18:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
14,0
21.8.2013
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,2 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 14:15; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
5
10
15
20
25
29,2
0-2
21.8.2013
18
1741 / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 15:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
20
25,4
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 12/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 13/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
22.8.2013
Hav.paikka
K-aine
mg/l
Sameus
FNU
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
5,5
2,4
2,4
63
11
500
5,6
3,0
2,3
63
11
560
11
11
510
540
530
19
25
10
94
510
<5
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
18,6
7,5
80
7,1
15
6
3
18,8
7,8
84
7,1
16
8
5
18,8
18,8
8,1
7,7
87
83
7,1
7,1
7,2
7,1
2,6
2,8
2,4
2,7
64
63
6
0
9
2
0
0
7
1
<5
83
20
16
24
60
17
<5
<5
19,3
18,9
18,0
12,0
12,0
8,6
7,9
6,4
0
0,13
93
85
68
0,0
1,2
7,3
7,0
3,2
8,5
6,8
7,9
2,6
62
3,2
4,8
6,7
11
10
85
12
740
1,5
1,9
1400
500
840
<5
67
30
19
<5
2,0
510
15
72
17
<5
1100
520
25
650
16
72
27
15
<5
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 12:10; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
10
14,0
0-2
22.8.2013
Sähkönj.
mS/m
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 18,9 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 13:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
10
15
17,9
0-2
22.8.2013
pH
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 13:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
7,0
0-2
22.8.2013
Happi%
Kyll %
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 14:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
1,0
22.8.2013
Happi
mg/l
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 17:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
1,0
22.8.2013
Lämpöti
oC
18,9
18,9
14,4
10,6
8,5
8,4
1,1
0
91
90
11
0,0
7,3
7,1
2,4
2,2
62
12
6,9
6,4
8,3
4,8
2,3
5,5
130
11
13
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
10
15
20
25,5
0-2
19,1
18,8
18,8
18,7
18,7
18,6
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
8,6
7,5
7,1
6,9
6,5
5,3
92
80
77
74
70
56
7,2
6,9
5,7
5,6
5,8
5,8
6,0
6,1
2,1
9,8
1,9
1,8
2,6
3,0
4,9
10
62
67
11
11
11
11
11
12
510
630
540
19
<5
71
33
18
<5
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
22.8.2013
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 17:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
1,0
22.8.2013
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 14:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
1,0
22.8.2013
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,1 m;
Klo 13:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
7,0
0-2
22.8.2013
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 18,9 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 13:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
10
15
17,9
0-2
22.8.2013
17
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 12:10; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
10
14,0
0-2
22.8.2013
15
17
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
10
15
20
25,5
0-2
18
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 14/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 15/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
22.8.2013
Hav.paikka
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
PO4-P
µg/l
18,7
10,7
7,1
8,7
0
0
93
0,0
0,0
7,2
6,6
7,0
11
12
3,9
11
2,7
7,3
11
72
410
13
16
21
630
34
1700
45
17,3
540
14
58
13
<5
17,7
640
18
82
20
<5
17,5
590
22
70
18
<5
17,6
590
20
63
20
<5
17,6
1000
25
52
17
<5
17,5
460
17
51
10
<5
610
14
69
22
<5
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Näk.syv. 2,6 m;
Klo 15:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
3.10.2013
Väriluku
mg/l Pt
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 3,7 m;
Klo 13:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
Sameus
FNU
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 3,0 m;
Klo 13:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
K-aine
mg/l
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Näk.syv. 2,7 m;
Klo 14:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
Sähkönj.
mS/m
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv. 2,5 m;
Klo 14:40; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
pH
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv. 2,5 m;
Klo 14:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s;
0-2
9.9.2013
Happi%
Kyll %
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 3,0 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
Happi
mg/l
Ni liuk
µg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
2
0
1741 / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv. 1,6 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
7,6
9.9.2013
Lämpöti
oC
17,7
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 10:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 6 C-ast;
1,0
9,7
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
9,3
82
7,0
5,5
1,6
47
11
530
15
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
22.8.2013
1741 / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv. 1,6 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
1
5
7,6
9.9.2013
1741 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 3,0 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv. 2,5 m;
Klo 14:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s;
0-2
9.9.2013
11
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Näk.syv. 2,6 m;
Klo 15:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
3.10.2013
17
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 3,7 m;
Klo 13:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
20
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 3,0 m;
Klo 13:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
19
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Näk.syv. 2,7 m;
Klo 14:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
15
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv. 2,5 m;
Klo 14:40; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0-2
9.9.2013
17
19
1741 / VO154 Voimakanava 154
Klo 10:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 6 C-ast;
1,0
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 16/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Liite 1, sivu 17/19
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
3.10.2013
Hav.paikka
5,6
1,8
Sameus
FNU
Väriluku
mg/l Pt
COD-Mn
mg/l O2
Kok. N
µg/l
NH4-N
µg/l
48
11
540
50
49
12
11
570
540
25
55
130
20
22
<5
48
48
11
11
650
620
140
69
140
24
20
<5
47
48
11
12
530
470
46
48
110
17
18
<5
43
43
11
11
450
480
43
44
88
19
32
<5
46
52
10,0
11
350
540
10
16
47
46
48
11
11
11
570
530
540
18
19
22
NO3N+NO2N
µg/l
Kok. P
µg/l
9,9
9,4
83
7,1
PO4-P
µg/l
Ni liuk
µg/l
17
9,3
8,8
9,6
9,6
84
82
7,1
7,2
8,0
7,4
2,0
2,2
9,0
8,7
9,9
9,8
86
84
7,2
7,1
7,3
7,2
2,1
3,4
9,2
9,0
9,6
9,4
83
81
7,2
7,2
6,9
6,8
2,1
3,1
11,1
10,5
8,7
8,9
80
80
7,1
7,1
6,5
6,7
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 12:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
47,0
3.10.2013
K-aine
mg/l
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,6 m; Näk.syv. 2,7 m;
Klo 13:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
29,6
3.10.2013
Sähkönj.
mS/m
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 14,8 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 14:05; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
13,8
3.10.2013
pH
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 14:35; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
18,0
3.10.2013
Happi%
Kyll %
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 14:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
7,0
3.10.2013
Happi
mg/l
Fek.koli
E. kokit
pmy/100 ml
pmy/100ml
6
<2
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 15:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast;
1,0
3.10.2013
Lämpöti
oC
11,5
7,7
8,7
4,5
80
38
6,9
6,6
4,6
5,3
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,7 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 15:25; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
25,7
10,1
9,8
9,8
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
9,5
9,3
9,4
84
82
83
7,0
7,0
7,0
6,0
5,9
6,0
2,5
2,7
3,5
1,6
1,6
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
Haukiveden yhteistarkkailu (1741)
Pvm.
Hav.paikka
Klorof.-a
µg/l
3.10.2013
1741 / PIRTINVI Pirtinvirta
Klo 15:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast;
1,0
3.10.2013
1741 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 14:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
7,0
3.10.2013
1741 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 14:35; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
18,0
3.10.2013
1741 / 134 Haukivesi Siitinselkä 134 Kok.syv. 14,8 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 14:05; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
13,8
3.10.2013
1741 / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,6 m; Näk.syv. 2,7 m;
Klo 13:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
29,6
3.10.2013
1741 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 3,4 m;
Klo 12:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
47,0
3.10.2013
1741 / 1 Haukivesi Huruslahti 1 Kok.syv. 26,7 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 15:25; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1
10
25,7
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 18/19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Tutkimustuloksia
MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ
HAVAINTOPAIKAT
1741 / 023 = Haukivesi Tahkoselkä 023 (E)
1741 / 045 = Äimisvesi 045 (E)
1741 / 1 = Haukivesi Huruslahti 1 (E)
1741 / 134 = Haukivesi Siitinselkä 134 (E)
1741 / 235 = Haukivesi Peonselkä 235 (E)
1741 / 255 = Haukivesi Vuoriselkä 255 (E)
1741 / 256 = Haukivesi Kuokanselkä 256 (E)
1741 / 3 = Haukivesi Huruslahti 3 (E)
1741 / 34 = Haukivesi Saviluoto 34 (E)
1741 / 35 = Haukivesi Heposelkä 35 (E)
1741 / AKONNIEM = Haukivesi Siitinselkä Akonniemi (E)
1741 / KINKAMO = Unnukka Kinkamonselkä (E)
1741 / PIRTINVI = Pirtinvirta (E)
1741 / VO154 = Voimakanava 154 (E)
1741 / YKSPUU = Haukivesi Siitinselkä Ykspuu (E)
MÄÄRITYKSET
Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m)
Näk.syv. = Näkösyvyys (m)
Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-C)
Pilv. = Pilvisyys (0-8)
Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s)
Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.)
Jää = Jään paksuus (cm)
Lumi = Lumen paksuus (cm)
Lämpöti = Lämpötila
Happi = SFS-EN 25813 (31.5.1993)
Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure
pH = SFS 3021 (15.2.1974), muunneltu
Sähkönj. = SFS-EN 27888 (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt.
K-aine = SFS-EN 872 (2005), suodatin Whatman GF/C
Sameus = SFS-EN ISO 7027 (30.6.2000)
Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (2012)
COD-Mn = SFS 3036 (1981), autom.titraus
Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO 11905-1 (301198)
NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat 10-107-06-1-F
NO3N+NO2N = SFS-EN ISO 13395 (070197), FIA-menetelmä
Kok. P = Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 1189, 25.8.1997)
PO4-P = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat 10-115-01-1-Q, suodatettu
Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (2006) ja 17294-2(2005), suod.
Fek.koli = SFS 4088 (21.5.2001)
E. kokit = SFS-EN ISO 7899-2 (6.11.2000), varmistetut
Klorof.-a = SFS 5772 (23.8.1993)
MUITA MERKINTÖJÄ
P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.
Akkreditoitu testauslaboratorio T47
Liite 1, sivu 19/19
SISÄLTÖ
1.
JOHDANTO ................................................................................................................................. 1
2.
AINEISTO JA MENETELMÄT ........................................................................................................ 1
3.
TULOKSET .................................................................................................................................. 2
4.
3.1
Biomassa ja tiheys ............................................................................................................... 2
3.2
Taksoniluku ja lajisto ........................................................................................................... 6
3.3
Chironomidi-indeksi ja PICM-indeksi.................................................................................... 7
YHTEENVETO .............................................................................................................................. 9
4.1
Muutokset .......................................................................................................................... 9
4.2
Pohjien tilan kehitys 1994–2013 .......................................................................................... 9
VIITTEET
LIITTEET:
Liite 1. Lajilistat (tiheys & biomassa)
Liite 2 Indeksit ja parametrityökalut
Liite 3. Havaintopaikkakartta
Kalaosasto/JI-T
17.4.2014
Kirjenumero 340/14
Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy
Yrittäjäntie 24
70150 Kuopio
HAUKIVEDEN POHJAELÄINTARKKAILU 2013
1. JOHDANTO
Haukiveden pohjaeläintarkkailualue ulottuu Kinkamonselältä Heposelälle. Tarkkailu käsittää nykyisellään yhdeksän vesialuetta, joissa kussakin on näyteasema. Vuonna 2010 seurantaa muutettiin jättämällä näyteasemien 10 ja 20 metrin pohjaeläinnäytteet pois. Näyteasemien syvännealueelta otettiin
seitsemän rinnakkaista pohjaeläinnäytettä näytteenottosyvyyttä vaihdellen (Taulukko 1 ja Liite 1.).
Tarkkailua on toteutettu vuodesta 1980 lähtien. Nykyisellään tarkkailuväli on ollut neljä vuotta. Pohjaeläinnäytteet otettiin 1.–15.10.2013 välisenä aikana. Tässä raportissa esitetään vuoden 2013 pohjaeläintarkkailun tulokset.
2. AINEISTO JA MENETELMÄT
Näytteenotossa ja -käsittelyssä seurattiin ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä näytteenottostandardia SFS 5076. Näytteet otettiin Ekman-noutimella (Wildco), jonka näytepinta-ala on
231 cm². Kultakin näyteasemalta nostettiin seitsemän näytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet
seulottiin 0,50 mm:n seulalla ja seulos säilöttiin 70 % etanoliin.
Haukivesi 2013
näyteasema
syvyys
koordinaatit ETRS-TM35FIN
pohjan laatu
seulos
Kinkamo
28,5-35,5 m
6913270:551003
lieju
kasvikarike
Huruslahti
22-26,5 m
6910583:545421
lieju, keinotekoinen pohja
hiekka ja 0-kuitu
Murkinasaari/Siitinselkä
12,5-14,5 m
6905435:547910
lieju
hieno ja karkea kasvikarike
Tahkosalmi
15-19 m
6902296:552008
sora, savi ja lieju
sora, hieno ja karkea kasvikarike
Kostonselkä
14-17 m
6897546:553161
lieju
hieno kasvikarike
Vuoriselkä
12-15 m
6900827:555280
lieju, siltti ja keinotekoinen pohja
hieno kasvikarike ja kuoriaines
Kuokanselkä
22-28 m
6897732:561379
lieju, keinotekoinen pohja
hieno kasvikarike ja kuoriaines
Heposelkä
33-41 m
6891335:569647
lieju
hieno ja karkea kasvikarike
Saviluoto
25-31 m
6899767:558171
lieju, keinotekoinen pohja
hieno kasvikarike ja kuoriaines
Taulukko 1. Haukiveden pohjaeläinseurannan näyteasemat, syvyydet, koordinaatit ja pohjan laatu vuonna
2013.
www.kvvy.fi | [email protected] | (03) 2461 111 | PL 265, 33101 Tampere
2
Pohjaeläimet poimittiin seuloksesta myöhemmin laboratoriossa valkealta alustalta suurennuslamppua apuna käyttäen. Biomassa mitattiin ryhmittäin säilöttynä märkämassana SFS-standardin 5076
mukaan. Nilviäiset (Mollusca) punnittiin kuorineen.
Määritys pyrittiin tärkeimpien ryhmien osalta ulottamaan lajitasoon tai vähintään valtion ympäristöhallinnon (SYKE) asettamaan vähimmäistasoon asti.
Aineistosta laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta
kuvaava taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-indeksi (CI) ja ekologista luokkaa kuvaava syvännepohjaeläinindeksi
(PICM). Haukiveden näyteasemille laskettiin myös pohjaeläinyhteisön perusteella biologista monimuotoisuutta kuvaava Shannon-Wienerin diversiteetti-indeksi (H') (Liite 2.). Näyteasemakohtaiset
lajitiedot, tiheydet ja biomassat taulukoitiin (Liite 1.). Lisäksi pohjan ravinteisuutta arvioitiin lasketun
biomassan avulla Paasivirran esittämän luokituksen mukaan (Taulukko 2.).
Taulukko 2. Profundaalin ravinteisuus biomassan mukaan (Paasivirta 1989).
2
Pohjan ravinteisuus
WW, tuorepaino g/m
Niukkaravinteinen
0,1-0,5
Jokseenkin niukkaravinteinen
0,5-1,6
Lievästi ravinteikas
1,6-6,0
Ravinteikas
6,0-17,0
Erittäin ravinteikas
yli 17,0
Myrkyllinen
alle 0,1
Savo-Karjalan ympäristötutkimuksessa näytteenottoon osallistui Jorma Huttunen avustajineen. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä pohjaeläinten poiminnan ja punnituksen suoritti
laborantti Heli Orakangas. Pohjaeläinmääritykset, aineistoanalyysit ja raportoinnin suoritti hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku.
3. TULOKSET
3.1 Biomassa ja tiheys
Havaintoalueen pohjaeläimistön kokonaisbiomassa vaihteli 1,66–10,75 g/m² välillä. Pienimmät biomassat mitattiin Tahkosalmen ja Heposelän näyteasemilta. Kostonselän näyteaseman biomassaa
nosti sulkasääskien (8,61 g/m²) suuri määrä (Kuva 1.). Ilman sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) mitattu biomassa vaihteli havaintoalueella 0,74–12,87 g/m² välillä. Haukiveden syvännealueet
olivat mitatun kokonaisbiomassan perusteella pääsääntöisesti lievästi ravinteikkaita tai ravinteikkaita
lukuun ottamatta Tahkosalmea, joka luokiteltiin jokseenkin niukkaravinteisiksi (Kuva 1. ja Taulukko
2.).
3
Kuva 1. Pohjaeläinten biomassa (g/m2) eliöryhmittäin Haukiveden syvänteissä vuonna 2013.
Harvasukasmadot (Oligochaeta) ja surviaissääsket (Chironomidae) muodostivat biomassan perusteella valtaosan Huruslahden, Kuokanselän ja Saviluodon pohjaeläinyhteisöistä. Seurantajakson (1980–
2013) näyteasemakohtaiset kokonaisbiomassat ovat yleisesti noususuuntaiset rehevissä syvänteissä
johtuen osittain sulkasääsken toukkien runsastumisesta (Kuvat 1. & 2.). Kinkamonselän, Vuoriselän ja
Heposelän karuissa syvänteissä kokonaisbiomassat ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla (Kuva
3.).
Harvasukasmadot & surviaissääsket
Syvänteet
g/m²
13
12
1980
11
1984
10
1994
9
1998
8
2002
7
2006
6
2010
5
2013
4
keskiarvo
3
2
1
0
Kinkamo
Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto
Kuva 2. Harvasukasmatojen ja surviaissääsken toukkien yhteinen biomassa (g/m²) syvänteissä vuosina 1980–
2013.
4
Kuva 3. Näyteasemakohtaiset pohjaeläinbiomassat (g/m²) Haukiveden syvänteissä vuosina 1980–2013.
Pohjaeläimistön tiheys vaihteli 489–3772 yks/m² välillä Haukiveden seuranta-alueen näyteasemilla.
Sulkasääsket dominoivat vuonna 2013. Vähäisimmät pohjaeläintiheydet mitattiin Tahkosalmen, Heposelän, Kinkamonselän ja Vuoriselän havaintoalueilla (Kuva 4.). Vuoden 2013 tiheydet noudattavat
seuranta-alueen pitkän ajan tiheyksiä lukuun ottamatta muutamaa vuoden 2006 havaintoa. Saviluodon näyteasemalla pohjaeläintiheys on edelleen korkea (3772 yks/m²) (Kuva 5.). Vuonna 2013
sulkasääskitiheydet olivat Huruslahden, Kostonselän, Kuokanselän ja Saviluodon näyteasemilla seurannan korkeimmat (Kuva 6.) Suuret erot sulkasääskitiheyksissä voivat johtua vaihteluista syvännealueiden happioloissa, sillä lajin esiintyminen voi ilmentää vähähappisia olosuhteita (Kuva 6.).
5
Haukivesi 2013, pohjaeläintiheys
yks/m²
4000
3500
3000
2276
2500
2000
1500
1490
1490
1144
1000
921
1101
500
223
408
28,5-35,5 m
266
12
22-26,5 m
12,5-14,5 m
Kinkamo
Huruslahti
Siitinselkä
111
118
simpukat
841
235
186
142
155
668
353
15-19 m
62
14-17,2 m
Tahkosalmi
Kostonselkä
harvasukasmadot
surviaissääsket
960
328
470
353
167
253
72
179
12-15 m
62
22-28 m
33-41 m
25-31 m
Vuoriselkä
Kuokanselkä
Heposelkä
Saviluoto
sulkasääsket
äyriäiset
muut
Kuva 4. Pohjaeläinten tiheys (yks/m²) eliöryhmittäin Haukiveden syvänteissä vuonna 2013.
yks/m²
Näyteasemakohtaiset pohjaeläintiheydet
5000
4500
4000
1980
3500
1984
1994
3000
1998
2500
2002
2000
2006
1500
2010
2013
1000
keskiarvo
500
2
Kuva 5. Näyteasemakohtaiset pohjaeläintiheydet (yks/m ) tarkkailualueen syvänteissä vuosina 1980–2013.
6
Sulkasääsket
Syvänteet
yks/m²
3500
1980
3000
1984
1994
2500
1998
2002
2000
2006
2010
1500
2013
keskiarvo
1000
500
0
Kinkamo
Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto
Kuva 6. Sulkasääskien tiheys (yks/m2) tarkkailualueen syvänteissä vuosina 1980–2013.
3.2 Taksoniluku ja lajisto
Haukiveden seuranta-alueen pohjaeläimistön taksoniluku vaihteli 6–11 välillä. Taksoniluvut olivat
pienimpiä Tahkosalmessa ja suurimpia Heposelällä ja Saviluodossa (Kuva 7.).
Pohjaeläinyhteisöjä dominoivat pääasiassa sulkasääskien ja surviaissääskien toukat. Sulkasääskien
toukkia havaittiin runsaasti lähes kaikilla näyteasemilla, vähäisemmin ainoastaan Tahkosalmen ja
Vuoriselän näyteasemilla (Kuva 4.). Harvasukasmatoja esiintyi runsaasti Saviluodon, Kuokanselän ja
Huruslahden syvänteissä. Muilla havaintoalueilla surviaissääsken toukat olivat yleensä runsaslukuisin
ryhmä (Kuvat 1. & 4.).
Procladius sp. surviaissääsken toukkaa ja rehevää pohjaa ilmentäviä Chironomus anthracinus ja C.
neocorax surviaissääsken toukkia havaittiin tutkimusalueelta yleisemmin ja runsaimmin. Erittäin rehevää pohjaa ilmentävä C. plumosus havaittiin kahdeksalta havaintoasemalta. Erityisiä vähäravinteista pohjaa ilmentäviä surviaissääskilajeja ei vuoden 2013 seurannassa havaittu, ainoastaan keskimääräistä ravinteisuutta indikoiva Stictochironomus rosenschoeldi esiintyi Heposelän syvänteessä (Liite
1.).
Harvasukasmadoista runsaimpina esiintyivät Limnodrilus- ja Potamothrix-suvut. Tahkosalmen havaintoalueelta ja Heposelältä havaittiin vaateliaampi Spirosperma ferox -harvasukasmato. Jäännemassiainen (Mysis relicta) havaittiin vuonna 2013 Tahkosalmen, Vuoriselän ja Saviluodon näyteasemilta.
Muita katkoja ei vuoden 2013 seurannassa havaittu (Liite 1.).
7
Näyteasemakohtaiset taksoniluvut
lajia
18
16
14
1980
12
1984
1994
10
1998
2002
8
2006
6
2010
2013
4
keskiarvo
2
Kuva 7. Näyteasemakohtaiset taksoniluvut Haukiveden syvänteissä vuosina 1980–2013.
3.3 Chironomidi-indeksi ja PICM-indeksi
Chironomidi-indeksi vaihteli 1,34–2,50 välillä ollen pienin Tahkosalmessa ja suurin Heposelällä. Diversiteetti-indeksi oli matala. Indeksi vaihteli 0,74–2,15 välillä ollen pienin Kostonselällä ja suurin Tahkosalmessa (Kuva 8.).
5,00
Haukivesi 2013, syvänteet
4,50
4,00
Chironomidi-indeksi (CI)
3,50
Diversiteetti-indeksi (H')
3,00
2,50
2,00
1,50
1,00
0,50
Kinkamo
Huruslahti
Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä
Kuva 8. Chironomidi- (CI) ja diversiteetti-indeksi (H’) Haukiveden näyteasemilla vuonna 2013.
Saviluoto
8
Haukivesi syvänteet vuosina 1980-2013
5
1980
1984
1994
4
1998
2002
3
2006
CI
2010
2013
2
1
0
Kinkamo
Huruslahti
Siitinselkä
Tahkosalmi Kostonselkä
Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä
Saviluoto
Kuva 9. Haukiveden tutkimusalueen näyteasemakohtaiset Chironomidi-indeksit (CI) vuosina 1980–2013.
Chironomidi-indeksi on osoittanut Haukiveden syvänteiden olevan ravinteisuudeltaan reheviä tai
hyvin reheviä koko seurannan ajan. Heposelän syvänne on aiemmin ollut ravinteisuudeltaan keskimääräinen, mutta 2000-luvulla indeksi on laskenut osoittanut pohjan olevan keskimääräisen ja rehevän välillä (Kuva 9.).
Syvänteen ekologista tilaa kuvaava PICM–indeksi vaihteli välttävän ja erinomaisen välillä. Parhaimmassa ekologisessa tilassa olivat alueet Kinkamonselältä tahkosalmeen, jotka luokiteltiin erinomaiseen luokkaan (Taulukko 3.) Kostonselältä Heposelälle ekologinen luokka vaihteli välttävästä (Kostonselkä) hyvään (Heposelkä) (Taulukko 4.).
Taulukko 3. Haukiveden Kinkamonselän, Huruslahden, Siitinselän ja Tahkosalmen näytepisteiden ekologiset
laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 2013. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen).
Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin.
Vesimuodostuman tyyppi:
Havainnon nimi:
Syvyys (m)
PICM, havaittu arvo:
PICM:n vertailuarvo (Malli 1):
PICM, luokkarajat:
E/Hy
Hy/T
T/V
V/Hu
PMA, havaittu arvo:
PMA, luokkarajat:
E/Hy
Hy/T
T/V
V/Hu
Luokka
PICM
PMA
Sh
Unnukka, Kinkamonselkä 36 m
36
Sh
Haukivesi, Huruslahti 26 m
26
Sh
Haukivesi, Siitinselkä 15 m
15
Sh
Haukivesi, Tahkosalmi 19 m
15
1,163
2,355
1,884
1,413
0,942
0,471
0,183
0,287
0,215
0,143
0,071
0,899
2,405
1,924
1,443
0,962
0,481
0,300
0,287
0,215
0,143
0,071
0,854
2,047
1,638
1,228
0,819
0,409
0,324
0,287
0,215
0,143
0,071
1,662
2,047
1,638
1,228
0,819
0,409
0,348
0,287
0,215
0,143
0,071
erinomainen
tyydyttävä
erinomainen
tyydyttävä
erinomainen
tyydyttävä
hyvä
erinomainen
9
Taulukko 4. Haukiveden Kostonselän, Vuoriselän, Kuokanselän, Heposelän ja Saviluodon näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 2013. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huonoerinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin.
Vesimuodostuman tyyppi:
Havainnon nimi:
Syvyys (m)
Sh
Haukivesi, Kostonselkä 17 m
17
PICM, havaittu arvo:
PICM:n vertailuarvo (Malli 1):
PICM, luokkarajat:
E/Hy
Hy/T
T/V
V/Hu
PMA, havaittu arvo:
PMA, luokkarajat:
E/Hy
Hy/T
T/V
V/Hu
Luokka
PICM
PMA
Sh
Sh
Sh
Haukivesi, Vuoriselkä 14,5 m Haukivesi, Kuokanselkä 28 m Haukivesi, Heposelkä 41 m
14,5
28
41
Sh
Haukivesi, Saviluoto 28 m
28
0,609
2,120
1,696
1,272
0,848
0,424
0,199
0,287
0,215
0,143
0,071
1,199
2,028
1,622
1,217
0,811
0,406
0,458
0,287
0,215
0,143
0,071
1,089
2,461
1,969
1,477
0,984
0,492
0,396
0,287
0,215
0,143
0,071
1,776
2,786
2,229
1,671
1,114
0,557
0,244
0,287
0,215
0,143
0,071
1,274
2,461
1,969
1,477
0,984
0,492
0,320
0,287
0,215
0,143
0,071
välttävä
tyydyttävä
tyydyttävä
erinomainen
tyydyttävä
erinomainen
hyvä
hyvä
tyydyttävä
erinomainen
Chironomidi-indeksin perusteella Haukiveden syvänteissä ei ole tapahtunut oleellista kehitystä parempaan suuntaan. Indeksi osoittaa seuranta-alueen pohjan olevan ravinteisuudeltaan yleisesti rehevä tai hyvin rehevä. Ainoastaan Heposelkä voidaan katsoa kuuluvaksi lievästi rehevään luokkaan
(Kuva 8.). Vuonna 2013 PICM-indeksi laskettiin Haukiveden tutkimusalueelta ensimmäistä kertaa.
4. YHTEENVETO
4.1 Muutokset
Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa on noususuuntainen johtuen sulkasääsken toukkien runsastumisesta tutkimusalueella. Taksoniluvut olivat vuonna 2013 seurannan keskitasoa toisin kuin vuonna
2010, jolloin taksoniluvut olivat korkeat. Taksoniluku oli aikaisempaa korkeampi ainoastaan Heposelän ja Kostonselän syvänteissä. Vaikka Siitinselän ja Kostonselän pohjaeläimistön biomassoihin ja
tiheyksiin vaikutti suuri sulkasääskien määrä, on taksoniluku molemmilla alueilla kuitenkin nouseva.
Näyteasemakohtaiset tiheydet ovat nousevia Kostonselän ja Saviluodon näyteasemilla johtuen sulkasääsken toukkien määrän kasvamisesta. Tahkosalmen sulkasääskitiheys oli edelleen alhainen, mikä
voi kertoa syvänteen happitilanteen paranemisesta.
Chironomidi-indeksin (CI) perusteella Haukiveden pohjan tilassa ei ole edelleenkään tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Vaateliaampia pohjaeläinlajeja ei seurannassa tavattu S. ferox harvasukasmatoa ja jäännemassiaista (M. relicta) lukuun ottamatta. Aikaisemmin Kinkamonselällä ja
Heposelällä esiintynyttä karua pohjaa indikoivaa Micropsectra -suvun surviaissääskeä ei havaittu
vuonna 2010 eikä sitä havaittu myöskään vuoden 2013 seurannassa. Hyvin rehevää pohjaa suosiva C.
plumosus on vakiinnuttanut asemansa Haukiveden syvänteissä (Liite 1.).
4.2 Pohjien tilan kehitys 1994–2013
Haukiveden tarkkailualueen pohjat ovat pysyneet Chironomidi-indeksi perusteella rehevinä ja melko
muuttumattomina seurannan ajan. Heposelän näyteaseman pohja on ollut parhaimmassa kunnossa,
ravinteisuudeltaan keskimääräinen, mutta 2000-luvulla indeksi on alentunut rehevän suuntaan. Sulkasääsken toukkien määrä (960 yks/m²) Heposelän (CI = 2.48 ja PICM-luokka: hyvä) syvänteessä oli
vuonna 2013 kautta aikojen suurin. Sulkasääsken toukkien määrä oli ennätyslukemissa myös Huruslahden, Kostonselän, Kinkamon ja Saviluodon syvänteissä.
10
Taksoniluvut ovat pysyneet tasaisina koko seurannan ajan eikä niissä ole tapahtunut suurempia muutoksia. Alhaisia tiheyksiä ja biomassoja on mitattu Kinkamon, Tahkosalmen ja Heposelän näyteasemilla. Vaateliaampien pohjaeläinlajien puuttuminen asettaa pohjan ravinteisuuden Chironomidiindeksin perusteella kuitenkin rehevään luokkaan.
Vuonna 2013 ensimmäisen kerran lasketun PICM-indeksin perusteella Kinkamon, Huruslahden ja
Siitinselän syvänteet luetaan erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Chironomidi-indeksin perusteella
syvänteet ovat kuitenkin reheviä tai hyvin reheviä. Yleisesti PICM-indeksi vaihteli välttävän (Kostonselkä) ja erinomaisen välillä.
Vuonna 2010 seurantaan otetun Saviluoton näyteaseman syvänne on edelleen mitattujen parametrien perusteella hyvin rehevä. Pohjaeläinlajisto on samankaltainen kuin Haukiveden Saviluodon ympäröivissä syvänteissä.
11
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
Tampereella 16.4.2013
Laatinut:
FM hydrobiologi
Jussi Iso-Tuisku
Hyväksynyt:
Osastopäällikkö
Olli Piiroinen
VIITTEET
Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto,
A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela,
T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun
vuosille 2012–2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita
7/2012.
Ass. Sci. Publ. 22: 1-52. Res. Board Can. 193: 1-67. monisteita 3/1993, Oulun yliopisto. ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. versio 10.12.2010.
Brinkhurst, R. O. 1971: A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta.
Chernovsky, A. A. 1949: Identification of larvae of the midge family Tendipedidae (Engl. transl. by E.
Entomologica Scandinavica, Suppl. no: 19. (Diptera: Chironomidae). - Ent. Scand. Suppl. 10: 99–116.
Lund, Sweden.
Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp. 599-603.
Hubendick, B. 1949: Våra snäckor. - Bonniers, Stockholm. 100 s. Hutri, K. & Mattila, T. 1991: Kotilo- ja
simpukkaharrastajan opas. - LuontoLiiton harrasteoppaat.
Iso-Tuisku, J. 2010: Haukiveden pohjaeläintarkkailu 2010, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, kirje nro 257.
Krebs, C.J. 1985. Ecology: The experimental analysis of distribution and abundances. 3. painos.
Kuusela, K. 1993: Suomen surviaistoukkien (Ephemeroptera) lajinmääritys. - Eläintieteen laitoksen
Lees 1961). -Publ. Zool. Inst. Acad. Sci. USSR 31:1-186.
12
Enckell, P. H. 1980: Kräftdjur. Fältfauna. - Bokförlaget signum i Lund. 685 s.
Lindeberg, B. & Wiederholm, T. 1979: Notes on the taxonomy of European species of Chironomus
Me-ded. 1. 276 s.
Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 5.11.2012.
Moller Pillot, H. K. M. 1978-1979: De larven der Nederlandse Chironomidae (Diptera). - Nederl. Faun.
Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I.
Nilsson, A. N. (ed.) 1997: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume II.
Paasivirta, L. 1989: Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. - VYH:n monistesarja nro 164, 69 s.
Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. – In:
Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp. 599-603.
Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. – In:
Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp. 599-603.
Panelius, S. 1973: Finlands kräftdjur. - Helsingfors Universitet. Moniste, 31 s.
Rassi, P., Hyvärinen E., Justlen, A. & Mannerkoski, I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen
kirja.
Saether, O. 1975: Nearctic and Palearctic Heterotrissocladius (Diptera, Chironomidae). - Bull. Fish.
SFS 1989: SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standardisoimisliitto.
SFS 1989: SFS 5077. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen standardisoimisliitto.
SFS 5077, 1989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. – Suomen
standardisoimisliitto SFS r.y., 6 s.
SFS-EN 28265, 1994: Veden laatu. Pohjaeläinten kvantitatiivinen näytteenotto matalilta kivikkopohjilta. Suomen standardisoimisliitto SFS r.y., 1 s.
Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor (Ephemeroptera), bestämning av larver. - Ent. Tidskr. 107.
Tarmo, T. 1999: Eesti röngusside (Annelida) määraja, A Guide to the Estonian Annelida. Naturalist’s
Society.
Wiederholm T. 1983: Chironomidae of the Holarctic region. Keys and diagnoses. Part 1 - Larvae.
Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J.Water. Pollut. Cont. Fed. 52: 537-543.
KVANTITATIIVISET TULOKSET
Ryhmä ja laji
ANNELIDA
OLIGOCHAETA
Limnodrilus
Spirosperma ferox
Potamothrix/Tubifex
MOLLUSCA
BIVALVIA
Pisidium
ARTHROPODA
ARACHNIDA
Hydracarina
CRUSTACEA
Mysis relicta
INSECTA
DIPTERA
Chaoboridae
Chaoborus flavicans
Chironomidae
Procladius
Chironomus anthracinus
Chironomus neocorax
Chironomus plumosus-t.
Cryptochironomus
Sergentia coracina
Tanytarsus
Ceratopogonidae
Ceratopogonidae
Summa
Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)
Yksilömäärä
Paikan nimi
Kunta
Vesistöalue
Ympäristötyyppi
Paikan tyyppi
Kasvillisuustyyppi
Pohjatyyppi
Näytteenottoaika
Kvantitatiivisyys
Näytteenoton syvyysväli [m]
Näytteenotin
Noutimen pinta-ala [cm2]
Pöyhintäaika [s]
Pöyhintämatka [m]
Seulakoko [mm]
Näytteiden lukumäärä
6
3
5
3
204
9
6
56 121 13
4 1
7
2
1
2
3
2
4
1
3
2
1
4
2
178
2
3 1
7 yks
47 105 13
1
6
3
3
1
4 5
Summa %-osuus
Keskiarvo
100
3,4
1
1
0,5
2
1
87,3
1,5
2,5
1261,59
43,29
12,37
12,37
6,18
24,74
12,37
1100,8
18,55
30,92
yks/m²
49,09
48,17
1
1
1
2
6
5 5 3 6 7 6
3
7 yks
1 2 3 4 5 6
7
2
1941,05 25 37 52 23 33 51 46
32,72
2 6 1 5 7
16,36 1 1
1
49,09
32,72
1 1
1
74,98
32,72
1670,24 19 27 39 13 21 38 28
yks/m²
267
2
1
28
5
185
1
2
5
38
9
100
0,7
0,4
10,5
1,9
69,3
0,4
0,7
1,9
14,2
235
6,18
12,37
30,92
1651,21
12,37
6,18
173,16
30,92
1144,09
yks/m²
1 3
16,36
21,12
54,27 4 2 2 1 2 2 2
55,08
2
1
514,91 39 37 27 35 31 32 36
127,44 12 7 5 14 5 4 7
32,72
1
1 1
1
21,12 4 2
2
16,36
3
237
54
3
1
8
149
15
4
8
1,3
100
22,8
1,3
0,4
3,4
62,9
6,3
1,7
Summa %-osuus
1 2 3 4 5 6 7 yks
Näytteet yks
Kvantitatiivinen
11,5 - 14,5
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Siitinselkä, 15m
Varkaus
418,11 17 26 20 17 24 22 23
yks/m²
0,5
7
Keskihajonta
Näytteet yks
15.10.2013
4,211
0,5
7
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
Kvantitatiivinen
20,5 - 26,5
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Huruslahti, 26m
Varkaus
231
15.10.2013
4,271
231
3
2 3
1
Näytteet yks
Kvantitatiivinen
29,0 - 36,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Unnukka, Kinkamonselkä, 36m
Leppävirta
333,95
18,55
6,18
49,47
921,46
92,76
24,74
18,55
1465,68
yks/m²
Keskiarvo
38,95
34,06
177,49 5 9
165,25 3 5
23,14
16,36
68,12
2
2
1 2
1
7 15 9 14
2 5 3
3 6 2 9
1 2
1 2 3 5
3 4 5 6
Näytteet yks
Kvantitatiivinen
15,5 - 20,0
Petite Ponar
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
5
20
5
79
6
23
30
1
18
2
5
100
29,1
38
1,3
22,8
2,5
6,3
488,56
142,24
185,53
6,18
111,32
12,37
30,92
yks/m²
Summa %-osuus Keskiarvo
7 yks
10
Haukivesi, Tahkosalmi, 19m
Varkaus
49,09 2
149,36
yks/m²
0,5
7
Keskihajonta
231
1.10.2013
4,211
yks/m²
227
82
178
16
82
33
41
0,5
7
Keskihajonta
231
7.10.2013
4,211
13
LIITE 1.
Liitetaulukot: Haukiveden tutkimusalueen näyteasemakohtainen pohjaeläinlajisto ja –tiheys (yks/m²)
vuonna 2013.
Ryhmä ja laji
ANNELIDA
OLIGOCHAETA
Limnodrilus
Spirosperma ferox
Potamothrix hammoniensis
Potamothrix/Tubifex
MOLLUSCA
BIVALVIA
Pisidium
ARTHROPODA
CRUSTACEA
Mysis relicta
INSECTA
TRICHOPTERA
Ecnomus tenellus
DIPTERA
Chaoboridae
Chaoborus flavicans
Chironomidae
Procladius
Orthocladiinae
Propsilocerus jacuticus
Chironomini
Chironomus anthracinus
Chironomus neocorax
Chironomus plumosus-t.
Cryptochironomus
Endochironomus
Microchironomus tener
Sergentia coracina
Stictochironomus rosenschoeldi
Tanytarsus
Summa
Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)
Yksilömäärä
Paikan nimi
Kunta
Vesistöalue
Ympäristötyyppi
Paikan tyyppi
Kasvillisuustyyppi
Pohjatyyppi
Näytteenottoaika
Kvantitatiivisyys
Näytteenoton syvyysväli [m]
Näytteenotin
Noutimen pinta-ala [cm2]
Pöyhintäaika [s]
Pöyhintämatka [m]
Seulakoko [mm]
Näytteiden lukumäärä
2
531
10
1
1
5
2
2
1 1
1
1
74 71 65 109 78 58 76
1
1
3
1
25
1
2
1
8
1
477
1 2
5
13
65 63 53 105 75 52 64
3
1
6 7
231
8.10.2013
4,211
Kvantitatiivinen
12,0 - 15,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
100
0,2
0,4
4,7
0,2
0,4
0,2
1,5
89,8
0,2
2,4
3283,86
6,18
12,37
154,61
6,18
12,37
6,18
49,47
2949,91
6,18
80,4
17
175
13 4
699,56 36 16 18 26 22 26 31
33
19
2
3
33
38
2
27
1
6
5
105,62 10 2 4 6 4 5 2
16,36
21,12
16,36
80,71
1 5 2 2 8 15
4 5 1 4 2 2 1
21,12
1 1
1
1
1
16,36
1
780,19 4 1 5 7 11 4
16,36
2
29,87 4 2 3 5 2 6
10
9,7
100
0,6
18,9
10,9
1,1
1,7
18,9
21,7
1,1
15,4
105,13
1082,25
6,18
204,08
117,5
12,37
18,55
204,08
235
12,37
166,98
Summa %-osuus Keskiarvo
7 yks
yks/m²
Haukivesi, Vuoriselkä, 14,5m
Rantasalmi
0,5
7
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
Näytteet yks
7 yks
yks/m²
yks/m²
1 2 3 4 5 6
1
2
1 2
1
2 1
Näytteet yks
2 3 4 5 6
Kvantitatiivinen
13,0 - 17,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Kostonselkä, 17m
Joroinen
Kvantitatiivinen
23,0 - 28,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Kuokanselkä, 28m
Rantasalmi
2
1 1
211,87 1
305,08 43 35 41 37 56 78 71
16,36
228,68 2
1 3 4 14
69,42 1 1 1 1 1
4
21,12
2 2 1
23,14
119,12 3 1 1 3 2
134,26 29 24 25 21 38 65 39
1
361
2
24
9
5
12
241
10
1 3 1 5
32,72
44
13
68,12 5 6 9 7 7 5 5
2 1 3 2 1 2 2
10
0,3
100
0,6
6,6
2,5
1,4
3,3
66,8
2,8
12,2
3,6
6,18
2232,53
12,37
148,42
55,66
30,92
74,21
1490,41
61,84
272,11
80,4
0,5
7
Keskihajonta
Näytteet yks
Summa %-osuus Keskiarvo
yks/m²
1 2 3 4 5 6 7 yks
yks/m²
231
10.10.2013
4,211
Kvantitatiivinen
32,5 - 41,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Heposelkä, 41m
Rantasalmi
231
8.10.2013
4,211
1
1
3
2
2
3
2
2
1 1
1
1
3 1 3 2 15
1 1
16,36
1
743,05 8 66 22 41 16 29
21,12
211,87
54,27
41,18
48,17
655,51 4 56 20 34 13 6
82,35 2
64,76
29,87
24
2
1
182
1
2
5
133
4
1
1
8
11
13,2
1,1
0,5
100
0,5
1,1
2,7
73,1
2,2
0,5
0,5
4,4
173,16
14,43
7,22
1313,13
7,22
14,43
36,08
959,6
28,86
7,22
7,22
57,72
238,68
22,35
17,67
900,04
17,67
35,35
32,59
858,16
44,71
17,67
17,67
65,18
0,5
0,5
7
6
Keskihajonta
Näytteet yks
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
yks/m²
1 2 3 4 5 6 yks
yks/m²
yks/m²
231
8.10.2013
4,211
1
5
8
4
3
5
6
6
4
9
1
2
1
1
60 82 72 91 94 100 111
3 2 1 1
6 6 7 8 9 21 21
2 8 4 5 10 3
1
2 2 1 1
1
1 3 2
231
10.10.2013
4,211
11
610
8
78
32
7
1
10
368
1
29
26
50
100
1,3
12,8
5,2
1,1
0,2
1,6
60,3
0,2
4,8
4,3
8,2
3772,42
49,47
482,37
197,9
43,29
6,18
61,84
2275,82
6,18
179,34
160,79
309,21
747,48
46,28
295,12
149,66
35,35
16,36
42,25
554,87
16,36
88,11
48,17
84,49
0,5
7
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
7 yks
yks/m²
yks/m²
34 51 37 59 58 60 69
1
6 2 6 4
2 4 5 3
4 8 9 7
Näytteet yks
1 2 3 4 5
Kvantitatiivinen
26,0 - 32,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi Kuokanselkä Saviluoto, 28 m
Rantasalmi
14
Ryhmä ja laji
ANNELIDA
OLIGOCHAETA
OLIGOCHAETA
MOLLUSCA
BIVALVIA
BIVALVIA
ARTHROPODA
ARACHNIDA
ACARINA
CRUSTACEA
CRUSTACEA
INSECTA
TRICHOPTERA
TRICHOPTERA
DIPTERA
Chaoboridae
Chaoboridae
Chironomidae
Chironomidae
Ceratopogonidae
Ceratopogonidae
Summa
Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)
Märkäpaino
Paikan nimi
Kunta
Vesistöalue
Ympäristötyyppi
Paikan tyyppi
Kasvillisuustyyppi
Pohjatyyppi
Näytteenottoaika
Kvantitatiivisyys
Näytteenoton syvyysväli [m]
Näytteenotin
Noutimen pinta-ala [cm2]
Pöyhintäaika [s]
Pöyhintämatka [m]
Seulakoko [mm]
Näytteiden lukumäärä
2
0,636
0,04 0,012 0,004 0,013 0,008
4
0,189
0,37
0,095
0,01 0,004 0,013 0,008
0,06 0,035
0,516
0,04
0,01
100
14,9
81,2
2,3
1,6
3,932
0,587
3,192
0,092
0,062
Näytteet g WW
3
4
5
6
0,11 0,034 0,057
0,001
0,002
0,11
6,035 0,106 0,121 0,202 0,128 0,146 0,196
1,048 0,008 0,023 0,034 0,008 0,007 0,008
4,947 0,051 0,066
0,242
0,099 0,047 0,033 0,058 0,082 0,083 0,078
2
Summa %-osuus
7 g WW
Keskiarvo
g WW/m²
0,178
5
0,025
0,075
0,003
0,074
1,077
0,113
0,503
0,001
0,006
0,455
100
10,5
46,7
0,1
0,5
42,2
6,66
0,698
3,109
0,007
0,034
2,813
1
2
Kvantitatiivinen
11,5 - 14,5
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
0,07
6
0,004
0,001
1,65 0,167 0,142 0,077 0,122 0,085 0,153
0,07 0,005 0,018
0,04 0,088 0,069 0,048 0,069 0,066
0,486 0,109 0,044 0,002
1,256
0,02
0,06
0,01
Näytteet g WW
3
4
5
Haukivesi, Siitinselkä, 15m
Varkaus
0,844 0,018 0,007 0,006 0,003
0,5
7
Keskihajonta
g WW/m²
1
15.10.2013
4,211
0,5
7
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
7 g WW
g WW/m² g WW/m²
0,127 0,313
6
0,015
0,002
Näytteet g WW
3
4
5
Kvantitatiivinen
20,5 - 26,5
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Huruslahti, 26m
Varkaus
231
15.10.2013
4,271
231
0,015
0,002 0,006
1
Kvantitatiivinen
29,0 - 36,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Unnukka, Kinkamonselkä, 36m
Leppävirta
0,135
4
0,005
0,069
0,062
0,005
0,881
0,252
0,448
0,176
0,6
100
28,6
50,9
19,9
Summa %-osuus
7 g WW
0,032
5,447
1,558
2,772
1,085
Keskiarvo
g WW/m²
1
2
Kvantitatiivinen
15,5 - 20,0
Petite Ponar
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Näytteet g WW
3
4
5
Haukivesi, Tahkosalmi, 19m
Varkaus
6
0,009 0,018 0,004 0,029
0,061
1,461 0,009 0,009 0,018
0,06 0,044 0,063
1,762 0,002 0,005 0,003 0,007 0,003
0,688
0,023
1,225 0,007 0,003 0,005 0,036 0,014 0,034
0,5
7
Keskihajonta
g WW/m²
231
1.10.2013
4,211
0,065
4
0,005
0,029
0,031
0,268
0,026
0,089
0,023
0,13
100
9,6
33,3
8,5
48,6
Summa %-osuus
7 g WW
1,655
0,159
0,552
0,14
0,804
Keskiarvo
g WW/m²
1,119
0,098
0,549
0,371
0,63
0,5
7
Keskihajonta
g WW/m²
231
7.10.2013
4,211
15
Liitetaulukot: Haukiveden tutkimusalueen näyteasemakohtaiset pohjaeläinbiomassat (gWW/m²)
vuonna 2013.
Ryhmä ja laji
ANNELIDA
OLIGOCHAETA
OLIGOCHAETA
MOLLUSCA
BIVALVIA
BIVALVIA
ARTHROPODA
ARACHNIDA
ACARINA
CRUSTACEA
CRUSTACEA
INSECTA
TRICHOPTERA
TRICHOPTERA
DIPTERA
Chaoboridae
Chaoboridae
Chironomidae
Chironomidae
Ceratopogonidae
Ceratopogonidae
Summa
Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)
Märkäpaino
Paikan nimi
Kunta
Vesistöalue
Ympäristötyyppi
Paikan tyyppi
Kasvillisuustyyppi
Pohjatyyppi
Näytteenottoaika
Kvantitatiivisyys
Näytteenoton syvyysväli [m]
Näytteenotin
Noutimen pinta-ala [cm2]
Pöyhintäaika [s]
Pöyhintämatka [m]
Seulakoko [mm]
Näytteiden lukumäärä
2
Näytteet g WW
3
4
5
6
1,392
0,141
1,55
0 0,001 0,052 0,018
0,026 0,022 0,021
0,196 0,192 0,191 0,342 0,203 0,197 0,229
4
0
0,167 0,169 0,166 0,338 0,201 0,144 0,208
0
0,017
100
9,1
89,8
0
1,1
9,583
0,873
8,605
0,002
0,102
Näytteet g WW
3
4
5
6
0,057
2,369 0,051 0,052 0,081 0,147 0,086
0,24
0,754 0,025 0,044 0,035 0,028 0,041 0,179
2,818 0,014 0,002 0,017 0,021 0,038 0,012
0,005
0,058 0,013 0,006 0,029 0,041 0,007 0,049
2
Summa %-osuus
7 g WW
Keskiarvo
g WW/m²
0,218
4
0,182
0,018
0,018
0,875
0,532
0,123
0,057
0,163
100
60,8
14,1
6,5
18,6
5,412
3,291
0,762
0,35
1,009
6
3,372
0,18 0,187
0,32 0,245 0,228 0,327
3,102 0,026 0,065 0,092 0,076 0,016 0,014
0,475 0,087 0,081 0,077 0,067 0,108 0,237
0,926
0,253
4
0,042
0,115
1,739
0,331
0,771
0,037
0,6
100
19
44,4
2,1
34,5
Summa %-osuus
7 g WW
0,08
Näytteet g WW
3
4
5
0,017
2
0,006 0,009 0,005
1
Kvantitatiivinen
23,0 - 28,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Kuokanselkä, 28m
Rantasalmi
0,726 0,066 0,041 0,152 0,096 0,095 0,071
0,5
7
Keskihajonta
g WW/m²
1
10.10.2013
4,211
0,5
7
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
7 g WW
g WW/m² g WW/m²
Kvantitatiivinen
12,0 - 15,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Vuoriselkä, 14,5m
Rantasalmi
231
8.10.2013
4,211
231
0,003 0,001 0,004 0,004 0,001 0,001 0,003
1
Kvantitatiivinen
13,0 - 17,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Kostonselkä, 17m
Joroinen
10,751
2,048
4,769
0,227
3,707
Keskiarvo
g WW/m²
1
5
0,01
0,005
0,011 0,009 0,011 0,011 0,033
2,516 0,021 0,183 0,067 0,122 0,048 0,063
1,338
231
8.10.2013
4,211
4
0,504
0,075
0,397
0,012
0,019
100
14,9
78,9
2,5
3,8
3,636
0,541
2,867
0,089
0,138
2,545
0,473
2,569
0,165
0,129
0,5
6
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
6 g WW
g WW/m² g WW/m²
2,529 0,015 0,165 0,058 0,108 0,036 0,015
0,265 0,003
0,003
Näytteet g WW
2
3
4
Kvantitatiivinen
32,5 - 41,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi, Heposelkä, 41m
Rantasalmi
1,5 0,003 0,008
0,5
7
Keskihajonta
g WW/m²
231
8.10.2013
4,211
0,291 0,412
0,056 0,032
0,101 0,178
0,017
0,02 0,006
6
0,47 0,504 0,564 0,459 0,638
5
0,13 0,115 0,081 0,079
0,12 0,226 0,177 0,223 0,233
0,05
231
10.10.2013
4,211
3,336
0,546
1,256
0,017
0,098
1,419
100
16,4
37,6
0,5
2,9
42,5
20,63
3,377
7,764
0,106
0,605
8,777
4,799
1,504
2,292
0,281
0,475
3,36
0,5
7
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
7 g WW
g WW/m² g WW/m²
0,27 0,147 0,293
5
0,02 0,007 0,003 0,009 0,034
0,28 0,141
Näytteet g WW
2
3
4
0,097 0,196
1
Kvantitatiivinen
26,0 - 32,0
Ekman
järvi
profundaali
ei kasvillisuutta
pehmeä pohja
Haukivesi Kuokanselkä Saviluoto, 28 m
Rantasalmi
16
17
LIITE 2.
.
Liitetaulukko 1. Surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan
laatua kuvaava Chironomidi-indeksi (CI), joka voi saada arvoja välillä 1 - 5 (hyvin
rehevä - hyvin karu) (Paasivirta 20001).
CI =
ni * ki
---------N
Indikaattorilajit:
Tanypus spp.
Chironomus f.l. plumosus
Chironomus f.l. semireductus
Chironomus anthracinus
Chironomus f.l. thummi
Chironomus f.l. salinarius
Einfeldia spp.
Polypedilum nubeculosum
Microchironomus tener
Sergentia spp.
Monodiamesa bathyphila
Polypedilum f.l. breviantennatum (pullum)
Microtendipes spp.
Stictochironomus spp.
Heterotanytarsus apicalis
Heterotrissocladius grimshawi
Heterotrissocladius maari
Mesocricotopus thienemanni
Paracladopelma nigritula (syn. obscura)
Micropsectra spp.
Heterotrissocladius subpilosus
ni = lajin i yksilömäärä
ki = lajin i ekologinen kerroin
N = indikaattorilajien kokonaisyksilömäärä
Ekologinen kerroin k
Pohjan ravinteisuus
1
Hyvin rehevä
2
Rehevä
2,5
3
Lievästi rehevä
Keskimääräinen
4
Karu
5
Hyvin karu
Liitetaulukko 2. Profundaalin ravinteisuus biomassan mukaan (Paasivirta
19892).
Pohjan ravinteisuus
Niukkaravinteinen
Jokseenkin niukkaravinteinen
Lievästi ravinteikas
Ravinteikas
Erittäin ravinteikas
Myrkyllinen
WW, tuorepaino g/m2
0,1 - 0,5
0,5 - 1,6
1,6 - 6,0
6,0 - 17,0
yli 17,0
alle 0,1
1
Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. – In:
Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th
International Symposium on Chironomidae, pp. 599-603.
2
Paasivirta, L. 1989: Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. - VYH:n monistesarja nro 164.
18
19
LIITE 3.
Liitekuva: Haukiveden pohjaeläinseurannan näyteasemien sijainti ja tunnukset vuonna 2013. ©
MML, 2014.