porvoon edustan merialueen yhteistarkkailun vuosiraportti 2013
PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN 1458-8064 Kirjoittajat Viivi Mänttäri Taustatiedot, kuormitus, vedenlaadun tarkkailu Marja Anttila-Huhtinen Pohjaeläintutkimus Janne Raunio Kalataloudellinen tarkkailu TIIVISTELMÄ Porvoon edustan merialueen tilaa seurataan vesistökuormittajien yhteistarkkailuna. Merialueelle laskevat Porvoonjoki ja Mustijoki muodostavat suurimman osan alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta etenkin virtaamahuippujen aikaan. Jokien tuoman kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta on yli 90 %, mutta vaihtelee vuosittain. Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien mukana mereen pääsee myös vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna 2013 laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta StyroChem Finland Oy:n COD:n luparajan ylitystä helmikuussa. Jokien vaikutus näkyy erityisesti jokisuita lähimpänä sijaitsevilla tarkkailupisteillä, joilla vesi oli selvästi rehevämpää ja sameampaa. Talvella happitilanne pysyi sekä pinta että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Kesällä alusveden happipitoisuus laski syvänteissä hyvin alhaiseksi minkä vuoksi myös alusveden fosforipitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista eikä Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien tai jäähdytysvesien aiheuttamia vaikutuksia ollut haettujen näytteiden perusteella havaittavissa. Jätevesikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea erottaa jokivesien kuormituksesta. Pohjaeläinnäytteet otettiin vain vuosittaisen seurannan näyteasemilta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Asemien pohjaeläimistössä näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Molemmilla näyteasemilla oli sedimentin pinnalla noin 3 senttimetrin hapellinen pintakerros. Selvä valtalaji oli molemmilla asemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria -monisukasmato, jonka määrä oli vain lisääntynyt edellisestä vuodesta öljysataman edustalla (as S), mutta romahtanut Svartbäckinselän eteläisellä syvännealueella (as B). Liejusimpukat olivat taantuneet molemmilla alueilla. Ammattikalastajien saalistiedustelun perusteella Porvoon edustan merialueella kalasti vuonna 2013 kaksi sivu- tai pääammattikalastajaa. Kalastajat olivat käyttäneet pohjaverkkoja ja rantarysiä. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 8. Kalastajien saalis koostui pääosin kuhasta, lahnasta, siiasta ja hauesta, mutta näiden ohella saatiin myös mm. madetta ja taimenta. Kalastajat eivät olleet havainneet kaloissa haju- tai makuvirheitä. Merkittävimmäksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi kalastajat kokivat tarkkailualueella hylkeiden runsauden. SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Tutkimusalue 2.2 Sääolot 2.3 Jäätalvi 2.4 Merenpinnan korkeuden vaihtelu 2.5 Tuuliolot 2.6 Jokien virtaamat 1 1 2 4 4 4 5 3 MERIALUEEN KUORMITUS 3.1 Yleistä kuormituksesta 3.2 Jokien tuoma ravinnekuormitus 3.3 Jätevesikuormitus 6 6 7 7 4 TUTKIMUSAINEISTO JA METELMÄT 4.1 Vedenlaadun tarkkailu 4.2 Pohjaeläintutkimus 4.3 Kalataloudellinen tarkkailu 9 9 12 13 5 TULOKSET JA TULOSTENTARKASTELU 5.1 Vedenlaadun tarkkailu 5.1.1 Vedenlaatu talvella 5.1.2 Vedenlaatu kesällä 5.1.3 Pintaveden rehevyystaso 5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus ja lämpötilamittaukset 5.1.5 Veden hygieeninen laatu 5.2 Pohjaeläintarkkailu 5.2.1 Pohjanlaadun maastohavainnot 5.2.2 Pohjaeläimistö 5.3 Ammattikalastajien saalistiedustelu 13 13 13 13 17 19 20 20 20 21 24 6 YHTEENVETO 27 7 TARKKAILUN JATKAMINEN 28 VIITTEET 29 LIITTEET Liite 1 Kartta vedenlaadun tarkkailun havaintopisteistä ja jätevesien purkupaikoista Liite 2 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus Liite 3 Kartta jokien virtahavaintopisteistä sekä ainepitoisuuksien mittauspisteistä Liite 4 Vesinäytteiden tulokset Liite 5 Pintaveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet Liite 6 Vertikaalisten lämpötila- ja suolapitoisuusmittausten tulokset Liite 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat Liite 8 Pohjaeläintulokset Liite 9. BBI–arvojen laskentaan liittyvät termit Liite 10 Kalastustiedustelulomake TIEDOKSI Neste Oil Oyj/ Juha Heijari Neste Oil Oyj/ Sanna Honkimaa Borealis Polymers Oy/ Sina Rasela Ashland Finland Oy/ Outi Lankia StyroChem Finland Oy/ Jari Kyrö Uudenmaan ELY-keskus/ kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus/ Kalatalousryhmä Uudenmaan ELY-keskus/ Sirpa Penttilä Porvoon kaupunki/ ympäristönsuojelu Porvoon kaupunki/ Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Sipoon kunta/ ympäristönsuojeluyksikkö Porvoon seudun kalastusalue/ Markku Välimäki Helsingin kaupunki/ ympäristökeskus Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten höyryvoimalaitos 24.4.2014 1 JOHDANTO Porvoon edustan merialueen tilaa on tarkkailtu kattavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Merialueen tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna ja vuosina 2002–2010 se perustui SCC Viatek Oy Vesihydron (nykyisin Ramboll Finland Oy) 22.8.2002 laatimaan ja 12.5.2003 täydentämään yhteistarkkailuohjelmaan. Vuodesta 2011 eteenpäin yhteistarkkailu on perustunut Ramboll Finland Oy:n laatimaan (8.2.2011) tarkkailuohjelmaan: Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011–2020 Vesistöja kalataloustarkkailu. Uusi tarkkailuohjelma korvaa aikaisemmat ohjelmat. Tässä yhteenvedossa on esitetty yhteistarkkailun tulokset vuoden 2013 osalta. Vuonna 2013 tarkkailua toteutettiin ohjelman mukaisesti suppeana. Käytännön vesistötutkimuksista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Porvoon merialueen yhteistarkkailuun on velvoitettu osallistumaan ne vesistökuormittajat, joiden jäte- ja jäähdytysvesien johtamista koskevissa lupa-päätöksissä on asetettu vesistöja/tai kalataloudellinen tarkkailuvelvoite (Taulukko 1). Taulukko 1. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuvelvolliset sekä niille myönnetyt ympäristöluvat/ -päätökset. tarkkailuvelvollinen ympäristölupa/-päätös Porvoon kaupunki, Hermanninsaaren JVP jätevedenpuhdistamo 13.9.2005 Nro 24/2005/1 Neste Oil Oyj, Porvoo, Kilpilahti öljynjalostamo 31.10.2006 30/2006/2 ja 29/2006/2 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti polypropeenituotanto 7.12.2012 Nro 211/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti PE2-tuotanto 7.12.2012 Nro 210/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti LDPE-tuotanto 7.12.2012 Nro 209/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti Borstar-koetehdas 7.12.2012 Nro 208/2012/1 Ashland Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti polyesteritehdas 7.12.2012 Nro 207/2012/1 StryroChem Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti polystyreenitehdas 7.5.2009 Dnro UUS-2008-Y-682-111 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Porvoon edustan merialue on pääosin hyvin matala ja alueen keskisyvyys onkin vain 7,1 metriä (Kekkonen ym. 2010). Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja Mustijoki (Liite 1). Porvoonjoki laskee Sikasaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Suualueen itäpuolella sijaitsee hyvin matala Stensbölenselkä. Emäsalonselkä yhtyy Svartbäckinselkään kapean Kuggsundin kautta. Mustijoki puolestaan laskee Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan Svartbäckinselän pohjoisosassa. Svartbäckinselän itäpuolella sijaitseva Emäsalon saari _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 1 erottaa Svartbäckinselän ja Orrenkylänselän toisistaan. Svartbäckinselän keskisyvyys on noin 14 metriä, mutta selän itärannat ovat jyrkät ja syvyys näillä alueilla 20–30 metriä. Emäsalon itäpuolella sijaitseva Orrenkylänselkä on matalampi ja keskisyvyys on noin 8 metriä. Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettöminä Suomenlahdelle. Porvoon merialueelle laaditun 3D virtausmallin (Korpinen ym. 2002) mukaan virtaukset syntyvät tyypillisimmin silloin, kun tuuli puhaltaa lännen ja lounaan suunnasta tai idän ja kaakon suunnasta (Kekkonen ym. 2010). Länsi-lounaistuulilla virtaus kiertää Emäsalon myötäpäivään ja itä-kaakkoistuulilla vastaavasti vastapäivään. Svartbäckinselällä Kilpilahden edustalla virtaus kulkee vastapäivään. Jokivedet virtaavat yleensä lähellä pintaa ohuena kerroksena. Porvoon edustan merialuetta kuormittavat sekä joet (Porvoonjoki ja Mustijoki) että yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat Svartbäckin selän pohjoisosassa ja itse Svartbäckin selällä Emäsalon itäpuolella (Liite 1). Öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oil Oyj:n sekä Borealis Polymersin petrokemian laitosten jätevedet. Osa teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana Kilpilahden jalostamoalueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymersin muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä StyroChem Finland Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta. Lisäksi merivesitunneliin johdetaan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet. Jokien ainevirtaamien vaihtelu on erittäin suurta vuotuisista säävaihteluista johtuen, kun taas pistemäisen jätevesikuormituksen vuodenaikaismuutokset ovat vähäisiä. Pitkällä aikavälillä alueelle tuleva suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 10 % alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä. Alueen muut kuormituslähteet ovat lähivaluma-alue, ilmaperäinen laskeuma, meriliikenne ja muu Suomenlahteen kohdistuva kuormitus (Ramboll Analytics Oy 2010). 2.2 SÄÄOLOT Vuoden 2013 aikana lämpötilan kuukausikeskiarvot poikkesivat useina kuukausina selvästi keskimääräisestä tasosta (Kuva 1). Helmikuu oli varsin lauha, kun taas maaliskuussa pakkasta oli selvästi tavanomaista edemmän. Maaliskuun jälkeen, etenkin touko- ja kesäkuussa, lämpötilat kuitenkin kohosivat nopeasti ja olivat selvästi tavanomaista korkeampia. Kesä- ja heinäkuu olivat vuoden 2013 lämpimimmät kuukaudet. Marras- ja joulukuussa lämpötila pysytteli selvästi tavanomaista korkeammalla eikä pakkaspäiviä juuri havaittu. Vuonna 2013 sademäärä vaihteli hyvin paljon (Kuva 2). Ajoittain sademäärät jäivät hyvin vähäisiksi ja toisinaan sadetta kertyi selvästi tavanomaista edemmän. Elo- ja marraskuussa satoi hyvin runsaasti, kun taas alkukesä sekä syyskuu olivat hyvin vähäsateisia. _______________________________________________________________________________ 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 20 2013 1981-2010 lämpötila (°C) 15 10 5 0 -5 -10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 1. Helsinki-Vantaalta mitatut lämpötilan kuukausikeskiarvot (oC) vuonna 2013 ja vastaavat pitkän ajanjakson (1981–2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Porvoota lähinnä sijaitseva sääasema, mistä on saatavissa kuukausikeskiarvot sekä kuluneelta vuodelta että pitkältä ajanjaksolta on Helsinki-Vantaan sääasema. 120 2013 1981-2010 sademäärä (mm) 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 2. Helsinki-Vantaalta mitatut kuukausittaiset sademäärät (mm) vuonna 2013 ja vastaavat pitkän ajanjakson (1981–2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Porvoota lähinnä sijaitseva sääasema, mistä on saatavissa kuukausikeskiarvot sekä kuluneelta vuodelta että pitkältä ajanjaksolta on Helsinki-Vantaan sääasema. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 3 2.3 JÄÄTALVI Viimeisin jäätalvi luokiteltiin ilmatieteenlaitoksen jääpalvelun kolmiportaisen luokituksen perusteella keskimääräiseksi (Ilmatieteen laitos 2013a). Jäätalvi oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä jääalan laajuus vaihteli erittäin paljon talven aikana ja jääpeite oli laajimmillaan vasta maaliskuun lopussa. Jäät lähtivät myös hieman tavanomaista myöhemmin. 2.4 MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELU Meriveden pinnankorkeus vaihteli -72 cm ja 57 cm välillä vuonna 2013 (Kuva 3). Vuoden alusta pinnankorkeus lähti laskemaan ja oli alimmillaan maaliskuun puolenvälin tienoilla. Tämän jälkeen pinnankorkeus lähti nousemaan ja pysytteli touko-lokakuun välillä melko tasaisena. Marraskuussa pinnankorkeus lähti jälleen nousemaan ja oli korkeimmillaan joulukuun lopulla. 80 60 vedenkorkeus (cm) 40 20 0 -20 -40 -60 -80 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 3. Meriveden pinnankorkeus Helsingin mareografilla vuonna 2013. Teoreettinen keskivesi (0 m) on ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lähde: Merentutkimuslaitos. 2.5 TUULIOLOT Vuonna 2013 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi 15,9 %:a havainnoista (Taulukko 2). Myös länsituuli vallitsi melko usein. Kaakkois- ja lounaistuuli puhalsivat keskimäärin voimakkaimmin. Kovatuulisia (< 14 m/s) päiviä havaittiin Helsinki-Vantaan asemalla vain kaksi. Tuuli ei noussut missään vaiheessa myrskytuuleksi (< 21 m/s) asti vuonna 2013. _______________________________________________________________________________ 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 Taulukko 2. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (%) Helsinki-Vantaan havaintoasemalla vuonna 2013. pohjoinen % m/s koillinen % m/s itä % kaakko m/s % etelä m/s % m/s lounas % m/s länsi % m/s luode % m/s min 1,9 2,1 3,1 3,5 3,3 3,0 3,0 3,1 maks 5,2 5,5 5,1 4,9 5,7 5,4 4,7 4,4 ka. 2013 12,3 3,8 12,3 3,9 10,8 3,8 8,8 4,3 12,7 4,2 15,9 4,3 14,4 4,0 12,9 3,9 2.6 JOKIEN VIRTAAMAT Sekä Mustijoen että Porvoonjoen virtaamat olivat korkeimmillaan loppukeväästä sulamisvesien vaikutuksesta ja syksyllä syyssateiden aikaan (Kuva 4). Tällöin virtaamat nousivat moninkertaisiksi verrattuna talven ja kesän virtaamiin. Porvoonjoen keskivirtaama vuonna 2013 oli 11,3 m/s ja Mustijoen 5,6 m/s. Kummankin joen keskivirtaama oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin virtaamat nousivat korkeiksi runsaiden sateiden seurauksena. Sekä Mustijoen että Porvoonjoen keskivirtaama oli vuonna 2013 hyvin samaa tasoa kuin vuonna 2011. 90 Porvoonjoki, Vakkola 80 Mustijoki, Vekkoski virtaama (m³/s) 70 60 50 40 30 20 10 0 1.1. 1.2. 3.3. 3.4. 4.5. 4.6. 5.7. 5.8. 5.9. 6.10. 6.11. 7.12. Kuva 4. Porvoonjoen ja Mustijoen keskivirtaama (m3/s) vuonna 2013. Porvoonjoen virtaama perustuu Vakkolan ja Mustijoen virtaama Vekkosken havaintoihin. Virtaamat on korjattu valumaaluesuhteen perusteella. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 5 3 MERIALUEEN KUORMITUS 3.1 YLEISTÄ KUORMITUKSESTA Porvoon edustan merialueelle tuleva pistekuormitus koostuu Kilpilahden teollisuustuotantolaitosten, Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta) kuormituksesta. Lisäksi merkittäviä ravinne- ja kiintoainekuormittajia ovat alueelle purkautuvat joet. Kilpilahden tuotantolaitokset ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo ovat ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan sekä mereen johdettavia jätevesiään että niiden vaikutuksia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on velvoitettu tarkkailemaan vain mereen johdettavia jätevesiään. Tuotantolaitosten toimittamien kuormitus- ja virtaamatietojen sekä tarkkailuraporttien perusteella on laskettu Kilpilahden laitosten, Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kokonaisjätevesikuormitus Porvoon edustan merialueelle vuonna 2013 (Liite 2). Jokien tuoman kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Hertta–tietojärjestelmää. Vedenlaatutietojen sekä päivittäisten virtaamatietojen (m³/s) perusteella on laskettu jokien tuoma kuormitus merialueelle kuukausikeskiarvoina (kg/d) sekä vuosikeskiarvona (kg/v) vuoden 2013 osalta. Kuormitus on laskettu Vakkolan (Porvoonjoki) ja Vekkosken (Mustijoki) virtaamatietojen sekä virtapaikkoja lähellä sijaitsevien vedenlaatuhavaintopisteiden (Liite 3) ainepitoisuuksien perusteella. Ainepitoisuuksien havaintopaikkoina käytettiin samoja pisteitä kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2013 jokien tuoma kuormitus muodosti edellisvuosien tapaan selvästi suurimman osuuden alueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta (Taulukko 3 ja Liite 2). Kiintoaineen osalta lähes kaikki kuormitus tulee jokien mukana. Jokien osuus typpi-, fosfori- ja CODkuormasta oli muutaman prosentin edellisvuotta pienempää johtuen pääasiassa edellistä vuotta pienemmistä virtaamista. Jokien osuus kuormituksesta on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut typen ja fosforin osalta keskimäärin 93–98 %. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kiintoainekuormituksen osuus oli hieman teollisuusjätevesien osuutta suurempi, mutta muutoin Kilpilahden teollisuuslaitosten kuormitus oli jätevedenpuhdistamon kuormitus suurempaa. Taulukko 3. Porvoon merialueelle tulevan pistekuormituksen prosentuaalinen jakautuminen jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki), teollisuusjätevesien (Kilpilahden tuotantolaitokset), Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen välille vuonna 2013. Kuormitusosuudet 2013 kok. P kok. N Kiintoaine COD * % % % % Porvoonjoki ja Mustijoki 94,6 93,7 99,9 94,1 Tolkkisten höyryvoimalaitos 0,1 0,06 0,03 ei seurata teollisuusjätevedet 3,9 3,7 0,006 4,5 Hermanninsaaren jvp 1,3 2,6 0,1 1,4 * Porvoonjoki ja Mustijoki CODM n, muut CODCr _______________________________________________________________________________ 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 3.2 JOKIEN TUOMA RAVINNEKUORMITUS Jokien mukanaan tuoma kuormitus oli vuonna 2013 hyvin samaa tasoa, mitä se keskimäärin on viimeisten vuosien aikana ollut. Virtaamat sekä kuormitus olivat selvästi pienempiä kuin edellisvuonna, jolloin korkeat virtaamat nostivat kuormituksen hyvin suureksi. Virtaamahuiput ja kuormituspiikit ajoittuivat vuonna 2013 hyvin tavanomaisesti huhtikuulle ja marraskuulle. Huhtikuussa sulamisvedet nostivat virtaamia ja marraskuussa puolestaan satoi erittäin paljon. Taulukko 4. Jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki) tuoma keskimääräinen kuukausittainen kuormitus (kg/d) Porvoon edustan merialueelle vuonna 2013. Virtaama Kiintoaine Kok. P Kok. N CODm n m ³/d kg/d kg/d kg/d kg/d tammi 1 310 586 49 157 139 3 503 12 873 helmi 597 275 16 159 48 1 709 9 050 maalis 427 457 7 833 35 1 309 5 989 huhti 5 197 011 307 055 710 20 921 82 366 touko 1 104 421 37 906 105 2 676 17 212 kesä 355 998 3 844 21 798 4 841 heinä 272 607 4 684 24 796 3 854 elo 713 354 5 408 42 2 294 7 317 syys 423 753 5 077 40 1 131 10 060 loka 1 253 813 124 232 237 4 853 20 061 marras 3 443 294 428 333 691 12 286 87 189 joulu 2 479 691 149 211 274 6 607 47 740 ka. 2013 1 464 938 94 908 197 4 907 25 713 3.3 JÄTEVESIKUORMITUS Kilpilahden tuotantolaitoksille sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle on annettu ympäristöluvissa jäteveden luparajoja (Taulukko 5). Kilpilahden tuotantolaitoksilla seurataan ravinnekuormituksen lisäksi vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna 2013 kuormittajat toimivat pääsääntöisesti lupaehtojen mukaisesti. StyroChem Finland Oy:n COD -kuorman luparaja ylittyi helmikuussa, mutta muita luparajojen ylityksiä ei tapahtunut. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 7 Taulukko 5. Yhteistarkkailuvelvollisille kuormittajille asetetut jäteveden luparajat vuonna 2013. Neste Oil Oyj kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo Öljy 22 kg/d 14 kg/d BOD7ATU Fenoli 1,5 kg/d 1,0 kg/d Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori 10 kg/d 8 kg/d Kokonaistyppi 200 kg/d 150 kg/d 2400 kg/d 1600 kg/d CODCr Hermanninsaaren jvp pitoisuus enintään Borealis Polymers Oy 1 mg/l 50 kg/kk Puhdistusteho BOD:n osalta vähintään 90 % ja fosforin osalta 80 % käsittelyteho vähintään StyroChem Finland oy kuukausikeskiarvo 10 mg O₂/l 95 % Styreeni CODCr 60 mg O₂/l 90 % CODCr - 70 % 0,5 mg/l 93 % Kokonaisfosfori 15 mg O₂/l Öljyhiilivedyt BOD7ATU kokonaistyppi arvo enintään 10 kg/kk 600 kg/kk Asland Finland Oy kuukausikeskiarvo CODCr 250 kg/kk Porvoon edustan merialueelle johdettava jätevesimäärä oli hiukan laskenut edellisvuodesta. Fosforikuorma oli pysynyt lähes muuttumattomana, mutta typen ja COD:n kuormat olivat puolestaan hieman nousseet ja kiintoainekuorma laskenut. Kiintoaineen osalta suurin osa kuormituksesta tuli Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolta (Taulukko 6). Muiden aineiden osalta Neste Oil Oyj:n kuormitus oli selvästi suurin. Neste Oil Oyj:n kuormitus oli selvästi noussut sekä typen että COD:n osalta verrattuna edelliseen vuoteen. Taulukko 6. Porvoon merialueen jätevesikuormittajien kokonaiskuormitus (kg/v) vuoden 2013 osalta. Kuormitus 2013 virtaama fosfori typpi kiintoaine CODC r m3/v kg/v kg/v kg/v kg/v 7 274 353 2 781 69 132 ei seurata 412 900 27 099 ei seurata ei seurata ei seurata 1 069 Borealis Polymers Oy 946 776 39 ei seurata 1 393 27 720 StyroChem Finland Oy 138 698 186 1 100 800 3 900 Hermanninsaaren jvp 4 167 137 1 022 49 275 34 675 141 620 Tokkisten höyryvoimalaitos 1 301 560 93 1 173 11 597 ei seurata 13 855 623 4 121 120 680 48 465 587 209 Neste Oil Oyj Ashland Finland Oy yhteensä 2013 Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta 25–30 metrin syvyydeltä. Jäähdytysvedet johdetaan mereen merivesitunnelia (purku 3) pitkin ottoaukon pohjoispuolelle noin 0-4 metrin syvyydessä (Liite 1). Lupapäätöksen mukaisesti jäähdytysvesimäärä saa olla enintään 150 000 m³/h. Vuonna 2013 mereen johdettu jäähdytysvesimäärä pysyi selvästi luparajan alapuolella (Kuva 5). Sekä lämpökuorma että vesimäärä olivat hieman edellisvuotta suurempia. _______________________________________________________________________________ 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 250 000 5 000 vesimäärä 4 500 lämpö vesimäärä (m³/h) 3 500 3 000 150 000 2 500 2 000 100 000 lämpö (GJ/h) 4 000 200 000 1 500 1 000 50 000 500 0 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kuva 5. Kilpilahden tuotantolaitosten lämpökuorma ja mereen johdettu jäähdytysvesimäärä vuosina 2000–2013. 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Porvoon edustan merialueen vedenlaadun tarkkailuun kuuluu suppeina tarkkailuvuosina yhteensä 9 havaintoasemaa (Taulukko 7 ja Liite 1). Vuosina 2012 ja 2013 havaintopisteen 8 vesinäytteet on otettu tarkkailuohjelmassa mainittujen koordinaattien osoittamasta paikasta. Näytepisteen tulisi sijaita syvänteessä, mutta koordinaatit osoittavat virheellisesti syvänteen vierelle pisteeseen, jonka syvyys on vain 26 metriä. Jatkossa näytteet tullaan ottamaan syvänteestä 34 metrin syvyydestä (Taulukko 7). Vesistönäytteitä haetaan kerran talvella (tammi-helmikuu) ja viisi kertaa avovesikauden aikana. Avovesikauden näytteenotto ajoittuu kesäkuulle (viikko 1-2), kaksi kertaa heinäkuulle (viikot 1-2 ja 4), elokuulle (viikko 3-4) ja syyskuulle (viikko 4). Talvinäytteet päästiin hakemaan vasta maaliskuussa (8 ja 12.3). Avovesikauden näytteenotto toteutettiin kuitenkin tarkkailuohjelman mukaisesti ja näytteitä käytiin hakemassa 13.6, 11.7, 26.7, 22.8 ja 25.9. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia (Mäkelä ym. 1992 ja Kettunen ym. 2008). Porvoon edustan ulkosaariston tilasta saadaan tietoa myös Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimalta UUS-15 Porvoo 55 havaintopisteeltä (Liite 1). _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 9 Taulukko 7. Vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet sekä kunkin pisteen maksimisyvyys ja koordinaatit (YKJ yhtenäiskoordinaatisto). havaintopiste syvyys (m) koordinaatit (YKJ) 8* Orrenkylänselkä 8 Orrenkylänselkä 26 6687180 - 3425120 25 Kuggsund 25 Kuggsundinsalmi 20 6689680 - 3422240 27 Illvarden koillinen 27 Kulloonlahti, Mustijoen edusta 18 6691310 - 3420500 32 UUS-11 Porvoo 32 Sköldvikin edusta, pohjoinen 23 6689000 - 3420360 38 Sköldvikin edusta 38 Sköldvikin edusta, etelä 20 6688260 - 3420440 48 UUS-13 Porvoo 48 Kalvön koillispuoli 40 6683880 - 3420540 P3 Kalvön NW Kalvön luoteispuoli 13 6683930 - 3418050 P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Löparöfjärden 19 6680590 - 3415736 P5 Stuvubergsudden W Esthamnsfjärden 46 6680042 - 3421755 * havaintopisteen 8 koordinaatit vuodesta 2014 eteenpäin ovat 6687026 - 3425175 ja syvyys 34 m Kaikilla havaintokerroilla jokaiselta tarkkailupisteiltä määritettiin näkösyvyys ja otettiin näytteet 1 m syvyydeltä sekä 1 m korkeudelta pohjasta. Tarkkailunäytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit pintavedestä, alusvedestä sekä 0-2 m kokoomanäytteestä (Taulukko 8 ja 9). Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä (Liite 4 ja 5). Taulukko 8. Vesinäytteistä tehdyt analyysit sekä käytetyt määritysmenetelmät. analyysi yksikkö menetelmä a-klorofylli µg/l * SFS 5572:1993 happi mg/l * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 % * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 happikyllästys pH * SFS 3021:1979 saliniteetti sameus sähkönjohtokyky ‰ Sisäinen menetelmä FTU * SFS-EN-ISO 7027:2000 mS/m * SFS-EN ISO 27888:1994 kokonaistyppi (merivesi) µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 nitraatti-nitriitti typpi, NO3 + NO2 µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 ammoniumtyppi, NH4 µg/l * Fotom., SFS 3023:1976 kokonaisfosfori µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3026:1986 liukoinen fosfaattfosfori (nucleopore 0,4 µm) µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3025:1986 E.coli -bakteerit pmy/100ml * Colilert Kolimuotoiset bakteerit pmy/100ml * Colilert * FINAS-akkredioitu menetelmä _______________________________________________________________________________ 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 Taulukko 9. Kaikilla havaintopisteillä vesinäytteistä tehnyt analyysit näytesyvyyksittäin eri vuodenaikoina. talvella kesällä ja syksyllä 1m pohja-1 m 1m lämpötila x x x x happipitoisuus x x x x hepenkyllästys x x x x pH x x x x sähkönjohtavuus x x x x sameus x x x x kokonaistyppi x x nitraatti-nitriitti -typpi x x ammoniumtyppi x x kokonaisfosfiori x suodatettu fosfaattifosfori x x a -klorofylli x x x 0-2 m x x pohja-1 m x x Jäähdytysvesien tarkkailu Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien johtamiseen liittyen havaintopisteiltä 25, 27, 38, 48 ja P3 määritetään vesimassan verikaalinen lämpötilaja suolapitoisuuskerrostuneisuus kaikilla näytteenottokerroilla (Liite 6). Suolapitoisuuskerrostuneisuus määritettiin mittaamalla saliniteetti kenttäkäyttöisellä sondilla (YSI 6920 V21) metrin välein 20 metrin syvyyteen asti ja tämän jälkeen 5 metrin välein. Bakteerimääritykset Meriveden hygieenistä tilaa seurattiin bakteerimääritysten avulla. Näytteet otettiin heinäkuun molemmilla näytteenottokerroilla havaintopaikoilta 25, 27, 38, 48 ja P3. Näytteistä määritettiin E.coli – bakteerit sekä kolimuotoiset bakteerit (Liite 4). Meriveden hygieeninen tila määritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 perusteella (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Ylimääräiset näytteet Yhteistarkkailuun liittyvien näytteiden lisäksi havaintopaikoilta 8, 25 ja 27 otettiin ylimääräisiä näytteitä liittyen Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Maamet hankkeeseen. Havaintopisteiltä analysoitiin yhteistarkkailunäytteiden lisäksi kaikilla havaintokerroilla 1 m syvyydeltä TOC ja saliniteetti sekä pohjanläheisestä vedestä ammoniumtyppi, nitraatti+nitriitti –typpi sekä fosfaattifosfori. Lisäksi samoilta pisteiltä otettiin kasviplanktonnäytteet kesä-, heinä- ja elokuussa. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 11 4.2 POHJAELÄINTUTKIMUS Ohjelman mukaisesti vuonna 2013 pohjaeläinnäytteet otettiin vain kahdelta vuosittaisessa seurannassa olevalta näyteasemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä) (Liite 7). Pohjaeläinnäytteet otettiin 23.9.2013 (Taulukko 10). Ns. laaja pohjaeläintutkimus, jossa näyteasemia on 15, tehtiin viimeksi vuonna 2011. Seuraava laaja pohjaeläintutkimus on vuonna 2015. Taulukko 10. Pohjaeläinnäyteasemien taustatiedot ja pohjanlaatutiedot. Asema ja Syvyys näyt.ot. pvm (m) As S 23 23.9.2013 KKJ YK Latitude 6688970 KKJ YK Longitude 3420210 As B 6684420 3420100 23.9.2013 35 Pohjan laatu + muuta tarkat n-ottokoordinaatit 6689092-3420600, liejupohja, hapellinen kerros n. 3 cm, alla harmaa lieju, seassa sulfidiraitoja liejupohja, hapellinen kerros n. 3 cm, alla musta H2 S selvä (2/3) Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin standardin SFS 5076 (1989) ohjeistusta sekä vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, SFS 1989, Kantola ym. 2001). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin Ekman-pohjanoutimella, jonka pinta-ala on 231 cm2. Kummaltakin näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin samalla havaintoja pohjasedimentin laadusta (Taulukko 10). Näytteet seulottiin maastossa 0,5 mm:n seulalla, poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslampun avulla ja säilöttiin 70 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin ryhmittäin 0,1 mg:n tarkkuudella. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Liejusimpukoiden (Macoma baltica) pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella. Pohjaeläinnäytteiden määrityksestä vastasi Marja Anttila-Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta lajitasolle ja määrityskirjallisuutena käytettiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon internetsivuilla listattua kirjallisuutta (Ympäristöhallinto 2012). Nostokohtaiset tulokset (Liite 8) on viety myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin. Aineistosta laskettiin BBI – indeksi (Brackish water Benthic Index), joka on kehitetty kuvaamaan Itämeren vähäsuolaisten ja – lajisten pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012, Perus ym. 2007). Indeksin laskennassa käytetään lajimäärää, eri lajien yksilömääriä sekä eri eläinlajien tai –ryhmien ympäristöstressin sietokykyä kuvaavia pistearvoja. BBI- ja BBI-ELS –arvojen laskennassa käytettiin hyväksi ympäristöhallinnon sisällä laadittua Excel-pohjaista makrotyökalua (Perus & Österberg 2012). Liitteessä 9 on esitetty BBI-arvojen laskentaan liittyvää termistöä. _______________________________________________________________________________ 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 4.3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Pää- ja sivuammattikalastajien saaliita selvitettiin kalastustiedustelulla. Suomenlahden pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 2011 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 2011 selvitysten perusteella tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 2013 saalistiedot saatiin vain kahdelta tarkkailualueella kalastavalta kalastajalta. Näistä toinen oli pääammattikalastajaa ja toinen kotitarve/sivuammattikalastaja. Tiedustelulomake on esitetty raportin liitteessä 10. 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU 5.1.1 Vedenlaatu talvella Huonon jäätilanteen vuoksi Svartbäckinselän näytepisteeltä P4 ei pystytty ottamaan talvella ollenkaan vesinäytettä. Muilla pisteiltä näytteenotto pystyttiin kuitenkin suorittamaan (Liite 4). Pintaveden hapenkyllästys vaihteli talvella 65–86 %:n välillä ja oli alhaisin Kuggsundissa. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa etenkin pintavedessä jokisuita lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä. Kulloonlahdella (piste 27), Kuggsundissa (piste 25) sekä Orrenkylänselällä (piste 8) vesi oli sameaa ja selvästi ravinnepitoisempaa kuin muilla tarkkailupisteillä. Klorofyllipitoisuus oli kaikilla pisteillä varsin matala. Alusvedessä happitilanne oli näytteenottohetkellä vähintään kohtalainen ja vaihteli 53–85 %:n välillä. Lievää hapenpuutetta oli havaittavissa Orrenkylänselällä sekä Svartbäckinselän kahdella syvimmällä pisteellä. Fosforipitoisuudet olivat Orrenkylänselkää lukuun ottamatta varsin tasaisia ja vaihtelivat 33–58 µg/l välillä. Orrenkylänselällä fosforipitoisuus oli 81 µg/l. Sameus ja typpipitoisuus olivat varsin samaa tasoa kaikilla tarkkailupisteillä eikä jokivesien vaikutus ulottunut alusveteen asti. 5.1.2 Vedenlaatu kesällä Pintaveden happikyllästys vaihteli kesällä 74–116 % välillä (Liite 4). Lievää levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä oli havaittavissa kaikilla tarkkailupisteillä kesän aikana. Alusveden happitilanne oli pääsääntöisesti heikoimmillaan loppukesällä elo-syyskuussa (Kuva 6). Svartbäckinselän syvänteessä pisteellä 48 happikyllästys oli vain 9 % ja Kuggsundissakin vain 10 %. Syyskuun lopulla vesimassa oli muutamilla pisteillä hyvin tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja syystäyskierto oli päässyt tuomaan hapekasta vettä alusveteen. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli varsin tasainen koko alueella (Kuva 7). Keskimääräinen taso oli korkein jokivesien vaikutusalueella ja laski hieman siirryttäessä _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 13 kohti ulompia Svartbäckinselän tarkkailupisteitä. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat selvästi pintavettä korkeampia ja etenkin vähähappisilla pisteillä (25, 48, P5) pitoisuudet kohosivat muita pisteitä korkeammiksi (Kuva 8), kun fosforia pääsi vapautumaan pohjasedimenteistä. Kuva 6. Alusveden alhaisimmat happikyllästysarvot (%) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2013. Suluissa havaintopäivämäärä. Kuva 7. Pintaveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013. _______________________________________________________________________________ 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 Kuva 8. Alusveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013. Kuva 9 Pintaveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2013. Typpipitoisuus oli tasainen koko alueella sekä pinta- että alusvedessä (Kuvat 9 ja 10). Alusvedessä pitoisuudet vaihtelivat hieman pintavettä enemmän ja korkeimmat pitoisuudet havaittiin Kuggsundissa sekä Svartbäckinselän syvänteissä heikon happitilanteen yhteydessä. Typpipitoisuudet olivat keskimäärin hyvin samaa tasoa kuin vuonna 2012. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 15 Kuva 10. Alusveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2013. Pintavesi oli sameinta ja näkösyvyys heikoin jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä (Kuvat 11 ja 12). Näkösyvyys lisääntyi noin metrillä siirryttäessä kohti Svartbäckinselkää ja oli keskimäärin suurin näytepisteellä P5. Vertailupisteellä (UUS-15 Porvoo 55) näkösyvyys oli noin 3,4 m. Vähähappisilla pisteillä (pisteet 25 ja 48) sameus oli alusvedessä koholla. Kuva 11. Pintaveden keskimääräinen sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013. _______________________________________________________________________________ 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 Kuva 12 Pintaveden keskimääräinen näkösyvyys (m) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013. 5.1.3 Pintaveden rehevyystaso Pintaveden rehevyyttä ja levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli keskimäärin korkein Kuggsundissa (Kuva 13). Muilla tarkkailupisteillä pitoisuudet olivat hieman alhaisempia. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin pääsääntöisesti heinäkuun alun tai elokuun lopun näytteenottokerroilla, jolloin korkein pitoisuus (28 µg/l) havaittiin 21.8. Kuggsundissa (piste 25). Syyskuun loppupuolella levätuotanto oli jo hyvin vähäistä ja klorofyllipitoisuudet pieniä. Fosfaattifosfori (liuennut epäorgaaninen fosfori, PO4-3) on levien pääasiassa käyttämä ravinne, mutta myös nitraatti (typen epäorgaaninen yhdiste, NO3-) kuuluu levien käyttämiin ravinteisiin (Oravainen 1999). Koska levät käyttävät hyväkseen vedessä olevia liukoisia ravinteita, niiden määrä on yleensä kesäisin varsin vähäinen. Fosfaattifosforin ja nitraattinitriittitypen määrä pintavedessä oli selvästi korkein talvella, jolloin levätuotantoa ei juurikaan ollut (Liite 5). Kesällä pitoisuudet laskivat hyvin alhaisiksi levien kuluttaessa ravinteita. Loppukesästä levätuotannon vähetessä ravinnepitoisuudet alkoivat hiljalleen kohota. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 17 Kuva 13. Pintaveden keskimääräinen klorofyllipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2013. Ravinnesuhteita tarkastelemalla voidaan arvioida, mikä ravinne toimii pääasiallisena levätuotantoa rajoittavana tekijänä. Rajoittavaa ravinnetta arvioitaessa voidaan käyttää seuraavia rajoja (Forsberg ym. 1978): Taulukko 11 Pintaveden ravinnesuhteiden arvioinnissa käytetyt raja-arvot typen ja fosforin kokonaisravinnepitoisuuksille sekä liukoisille ravinnepitoisuuksille. kokonaisravinteet liukoiset ravinteet (NO2, NO3, NH4, POP4) N/P -suhde minimiravinne N/P -suhde minimiravinne < 10 typpi <5 typpi 10-17 typpi tai fosfori 5-12 typpi tai fosfori > 17 fosfori > 12 fosfori Kokonaisravinnepitoisuuksien osalta Porvoon edustalla vallitsee ajankohdasta ja havaintopaikasta riippuen pääasiassa tilanne, jossa kumpi tahansa ravinteista voi toimia levätuotantoa rajoittavana tekijänä (Taulukko 12). Liukoisten ja leville suoraan käyttökelpoisten ravinteiden osalta tilanne vaihteli hyvin paljon sekä kuukausien että havaintopisteiden välillä. Alkukesästä fosfaatti oli selvästi rajoittava ravinne, mutta kesän edetessä myös typen liukoiset ravinteet olivat rajoittavina tekijöinä. Levätuotannon ollessa voimakkaimmillaan pintaveden fosfaattifosfori kului nopeasti loppuun ja ravinnesuhde oli jopa 28. Heinäkuun lopulla levätuotannon ollessa vähäistä fosfaattifosforia oli runsaammin _______________________________________________________________________________ 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 vedessä ja ravinnesuhde oli lähes kaikilla pisteillä alle 5 eikä fosfaatti ollut tuolloin rajoittava ravinne. Taulukko 12. Pintaveden (0-2 m) rehevyyttä kuvaavien parametrien keskimääräinen pitoisuus Porvoon edustan merialueella kesä-syyskuussa 2013. Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m 25 394 10 11 38 5,4 8,7 1,3 10,4 liukoiset 3,9 27 462 13 14 42 4,4 14,7 1,0 10,9 6,2 32 418 14 21 41 6,8 9,7 1,2 10,2 5,1 38 408 11 16 37 5,2 10,0 1,3 11,0 5,3 48 406 10 15 34 6,0 7,6 1,4 11,8 4,3 8 388 8 11 29 3,4 7,5 2,1 13,2 5,6 P3 390 9 13 29 4,4 8,9 1,9 13,4 4,9 P4 380 8 11 28 3,4 7,6 2,3 13,8 5,4 P5 384 9 10 26 2,4 7,7 2,5 15,0 8,0 Ulompana rannikosta sijaitsevaa Uudenmaan ELY-keskuksen tarkkailupistettä (UUS-15 Porvoo 55) käytettiin vertailupisteenä. Vertailupisteellä sameus oli vähäisempää ja näkösyvyys suurempi kuin Porvoon edustan tarkkailupisteillä. Myös pintaveden fosforipitoisuudet (kasvukauden keskiarvo 22 µg/l) olivat alhaisempia. Typpipitoisuudet olivat kuitenkin hyvin samaa tasoa kuin lähempänä rannikkoakin. Kokonaisravinteiden suhde vaihteli yhteisrajoitteisuuden ja fosforirajoitteisuuden välillä. Sekä typen että fosforin liukoisten ravinteiden määrä oli selvästi Porvoon edustaa alhaisempi ja liukoiset ravinteet olivat kesällä vertailupisteellä kuluneet lähes loppuun. Liukoisten ravinteiden osalta suhde oli kasvukaudella keskimäärin 2 ja ilmensi typpirajoitteisuutta. Klorofyllipitoisuudet olivat selvästi rannikon tasoa alhaisempia (kasvukauden keskiarvo 4,3 µg/l). 5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla seurataan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purkuun mahdollisesti liittyviä vaikutuksia. Jäähdytysvedet johdetaan merivesitunnelia (purku 3) pitkin mereen pisteen 38 läheisyydessä (Liite 1). Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutuksia ei ole havaittu. Helmikuun näytteenoton yhteydessä kenttäkäyttöinen sondi ei toiminut kunnolla ja näytepisteiden 25 ja 27 lämpötilaa ja suolapitoisuutta ei pystytty mittaamaan. Purkuvesiputkea lähinnä sijaitsevalla pisteellä (38) pinta- ja alusveden lämpötila olivat hyvin samaa tasoa. Lämpimin vesi oli kuitenkin jäänyt 5–10 metrin syvyyteen, jossa lämpötila oli reilu 2 °C (Liite 6). Saliniteetti oli matalin pintavedessä ja korkein alusvedessä. Harppauskerros sijaitsi 0–5 m välillä, jossa saliniteetti kasvoi nopeasti. Koska saliniteetin ja lämpötilan kerrostuneisuus olivat hyvin erilaisia, on mahdollista, että merivesitunnelia pitkin johdetut jäähdytysvedet ovat aiheuttaneet lämpimimmän veden kertymisen väliveteen. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 19 Tavallisesti lämpimin ja painavin vesi on talvisin painunut lähelle pohjaa. Svartbäckinselällä (P3 ja 48) kerrostuneisuus oli hyvin samanlaista sekä saliniteetin että lämpötilan osalta eikä jäähdytysvesien vaikutuksia ollut tulosten perusteella havaittavissa. Kesäkuussa pintavesi oli lämmennyt kaikilla pisteillä selvästi yli 14 asteen (Liite 6). Lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuus oli kaikilla pisteillä hyvin samanlainen. Vesimassan kerrostuminen oli vielä kesäkuussa kesken eikä harppauskerros ollut muodostunut kovin voimakkaaksi. Heinäkuussa alussa vesimassan kerrostuneisuus oli voimistunut ja kaikilla pisteillä oli havaittavissa sekä saliniteetin että lämpötilan osalta selvä harppauskerros välivedessä. Pintavesi oli hiukan lämmennyt kesäkuusta, mutta erot kesäkuun lämpötiloihin olivat varsin pieniä. Heinäkuun puolenvälin jälkeen puhaltanut voimakas pohjoistuuli aiheutti koko Suomenlahdella kylmän alusveden kumpuamista kohti pintavettä (Ilmatieteenlaitos 2013b). Ilmiön seurauksena pintaveden lämpötila laski tavanomaista alhaisemmaksi. Ilmiö oli havaittavissa myös Porvoon edustalla, missä pintaveden lämpötila oli muutamaa pistettä lukuun ottamatta (25 ja P5) alle 10 astetta heinäkuun loppupuolella. Elokuun loppupuolella pintaveden lämpötila oli kaikilla pisteillä palannut heinäkuun alun tasolle ja vaihteli 14–17 asteen välillä. Syyskuun lopussa vesimassa oli lämmennyt hyvin tasalämpöiseksi kaikilla pisteillä 15–20 metrin syvyyteen asti ja saliniteetti noudatteli lämpötilakerrostuneisuutta. Matalimmilla pisteillä syystäyskierto oli jo ehtinyt sekoittaa vesimassaa. Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa kesä-syyskuun näytteenottojen tulosten perusteella. 5.1.5 Veden hygieeninen laatu Heinäkuun näytteenottojen yhteydessä pisteillä 25, 27, 38, 48 ja P5 tehtyjen bakteerimääritysten perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavesikelpoista kaikilla pisteillä (Liite 4). Pitoisuudet jäivät selvästi rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan alapuolelle (E.coli –bakteerit 100 pmy/100 ml). 5.2 POHJAELÄINTARKKAILU 5.2.1 Pohjanlaadun maastohavainnot Näyteasemien S ja B pohjanlaatutiedot on esitetty taulukossa 10. Molemmat näyteasemat olivat liejupohjia. Öljysataman edustalla (as S) hapellisen pintakerroksen paksuus oli 3 cm, mikä oli hieman enemmän kuin parina edellisenä vuonna. Sen alla oli harmaata sulfidiliejua, jossa näkyi sulfidiraitoja. Asemalla B hapellisen kerroksen paksuus oli 3 cm eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Tällä asemalla hapellisen kerroksen alla oli mustaa sulfidiliejua, ja rikkivedyn haju oli selvää. _______________________________________________________________________________ 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 5.2.2 Pohjaeläimistö Liitteessä 8 on esitetty sekä asemien S ja B nostokohtaiset että keskimääräiset neliömetritulokset. Tulostaulukossa on esitetty myös näyteasemien viralliset nimet, joilla tulokset löytyvät Hertasta. Ympäristöhallinnon vesimuodostumien tyyppijaon mukaan molemmat näyteasemat ovat Suomenlahden sisäsaaristoa. Öljysataman edustalla (asema S) pohjaeläinyhteisön koostumus vastasi hyvin edellistä vuotta (Kuva 14). Pohjaeläinyhteisössä oli sekä makeanveden lajeja (Potamothrix/Tubifex – harvasukasmatoja ja Chironomus – surviaissääskentoukkia) että liejusimpukkaa (Macoma baltica), joka on murtovesilaji. Runsain laji oli edelleen Marenzelleria – monisukasmato, jonka yksilötiheys oli kasvanut edellisestä vuodesta kuten myös Potamothrix/Tubifex –harvasukasmatojen. Pohjaeläinten kokonaisyksilötiheys on ollut nousussa vuodesta 2009. Pohjaeläinten kokonaisbiomassa oli vähäisempi kuin vuonna 2012, mitä selittää liejusimpukkatiheyden väheneminen; näytteissä oli yhteensä vain neljä liejusimpukkaa (Kuva 15). Svartbäckinselän eteläosan syvällä alueella (asema B) pohjaeläinyhteisössä dominoi edelleen Marenzelleria, mutta sen yksilötiheydet ovat romahtaneet vuodesta 2011 (Kuva 14). Samankaltainen Marenzelleria –tiheyksien laskeva trendi on havaittu myös muissa läheisten rannikkoalueiden pohjaeläintutkimuksissa (Anttila-Huhtinen 2013, Hällfors & Räsänen 2013). Myös liejusimpukka oli vähentynyt selkeästi, mikä selittää osaltaan kokonaisbiomassan pienenemistä. Liejusimpukoita oli näytteissä yhteensä vain 6 yksilöä, ja niiden kokoluokat vaihtelivat 3 mm:stä 15 mm:iin (Kuva 15). _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 21 Havaintopaikka S 200 2000 1800 1600 yks./m2 1200 100 1000 800 600 g WW/m2 150 1400 50 400 200 0 Tub Mon BBI BBI‐ELS tilaluokka Chi Mac 2013 2012 2011 2010 2009 0 Marenz Muut 2009 2010 2011 2012 2013 0,299 0,206 0,462 0,336 0,380 0,498 0,344 0,770 0,560 0,636 T T H H H Biom Havaintopaikka B 100 10000 17 000 yks/m2 9000 80 8000 60 yks./m2 6000 5000 40 4000 g WW/m2 7000 3000 20 2000 1000 BBI BBI‐ELS tilaluokka 2011 Chi Mac 2013 Mon 2012 Tub 2010 2009 0 Marenz Muut 2009 2010 2011 2012 2013 0,083 0,134 0,193 0,293 0,306 0,138 0,223 0,322 0,488 0,510 Hu V V T T 0 Biom Kuva 14. Pohjaeläinten tiheys (yks/m2) ryhmittäin/lajeittain (Tub=Tubificidae, Mon=valkokatka, Chi=surviaissääsket, Mac=liejusimpukka, Marenz=Marenzelleria) ja kokonaisbiomassa (g WW/m2) näyteasemilla S ja B vuosina 2009 – 2013. Huom. Y-akselien asteikot ovat kuvissa erilaiset. Kaaviossa on esitetty myös ko. vuosien pohjaeläintuloksiin perustuvat BBI- ja BBI-ELS-arvot sekä näiden mukainen tilaluokka. Hu=huono, V=välttävä, T=tyydyttävä ja H=hyvä ja E=erinomainen _______________________________________________________________________________ 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 Rannikon pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvaavan BBI-luokitteluindeksin mukaan pohjan tilaluokka oli pysynyt molemmilla asemilla samana kuin vuonna 2012; asemalla S tila oli BBI-ELS –arvojen mukaan hyvä ja asemalla B tyydyttävä. Varsinaisten BBI-ELS –arvojen mukaan pohjan tila oli hieman kohentunut edellisestä vuodesta molemmilla asemilla. Asemalla B pohjan tilaa kuvaavalla BBI-ELS –arvolla on ollut nouseva trendi aina lähtien vuodesta 2009 (Kuva 14). Sekä BBI että BBI-ELS –indeksi voivat saada arvoja väliltä 0–1. Mitä lähempänä indeksiarvot ovat nollaa, sitä heikompi on pohjaeläinyhteisön ja samalla pohjan ekologinen tila. Vesialueen pohjan ekologista tilaa kuvaava BBI-ELS –arvo (BBI-Ekologinen LaatuSuhde) saadaan, kun aineistosta saatua BBI-arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen BBI-vertailuarvoon. BBI-ELS-arvo on havaitun BBI-arvon ja vastaavan BBI-vertailuarvon välinen suhde. Tuloksia tarkasteltaessa täytyy huomioida, että tässä esitetyt BBI-ELS –arvot perustuvat vain yhden näyteaseman yhteen näytteenottoon. Yleensä pohjan ekologisen tilan arvioinnissa BBI-indeksi lasketaan vesimuodostelmalle ko. ajanjaksona, jolloin saadut indeksiarvot perustuvat laajempaan aineistoon. Lopullinen tilaluokka määräytyy 20th percentile- arvon eli hajontaa kuvaavan 20 % -jakauman mukaan; tällöin 80 % aineistosta edustaa vähintään ko. tilaa. Indeksin perustuessa yhteen ainoaan havaintoon ei ole havaintojen välistä hajontaa, jolloin tilaluokka määräytyy mediaanin mukaan, mikä on antaa liiankin hyvän kuvan vesistön tilasta. Molempien näyteasemien pohjaeläintulokset vastaavat suhteellisen hyvin muualta, Suomenlahden sisäsaaristosta saatuja tuloksia. Tuloksissa tulee näkyviin sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Rehevyyteen ovat tietenkin omalta osaltaan vaikuttaneet paikallinen kuormitus ja jokien mukanaan tuoma kuormitus. Selvä valtalaji oli molemmilla asemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria – monisukasmato. Samansuuntainen kehitys on havaittu myös läheisillä merialueilla. Syvillä näyteasemilla, joilta pohjaeläimistö on aikaisemmin puuttunut täysin tai lähes kokonaan, esiintyy nykyään suuret määrät Marenzelleria – monisukasmatoa (Anttila-Huhtinen 2010, Anttila-Huhtinen 2013). Liejusimpukka oli vuonna 2013 taantunut molemmilla näyteasemilla verrattuna edelliseen vuoteen, mutta nytkin tiheydet olivat suurempia kuin esim. Loviisan edustan (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014) tai Pyhtää – Kotka – Hamina edustan (Anttila-Huhtinen 2013) vastaavilla syvyyksillä. Edellistä selittää osittain suolapitoisuuden väheneminen itään päin, mutta osittain myös pohjan parempi happitilanne Porvoon tutkimusalueella. Tämän merialueen syvillä pohjilla vallitsisi luonnostaan valkokatka (Monoporeia affinis) – kilkki (Mesidotea entomon) – pohjaeläinyhteisö, mutta tällaista ns. luonnontilaista syvän veden pohjaeläinyhteisöä ei tutkimusalueen syvillä alueilla ole tavattu pitkään aikaan. Tutkimuksen kohteena olevilla näyteasemilla valkokatkaa on viimeksi tavattu merkittävinä tiheyksinä 1980-luvun alkupuolella. Pohjaeläimistön muutoksia pidemmällä aikavälillä tullaan käsittelemään tarkemmin vuoden 2015 laajassa vuosiraportissa. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 23 10 Asema S yksilöä 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 mm 10 Asema B yksilöä 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 mm Kuva 15. Liejusimpukan (Macoma baltica) kokojakauma vuonna 2013 asemalla S (n=4) ja B (n=6). Liejusimpukoiden yksilömäärät jäivät molemmilla asemilla hyvin vähäiseksi. 5.3 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISTIEDUSTELU Vain toinen vastanneista kalastajista ilmoitti kalastusmatkojen kuukausittaiset lukumäärät. Kalastaja teki kuukaudessa keskimäärin n. 8 kalastusmatkaa (Kuva 16). Kesäkuukausina ammattikalastaja ei pitänyt lainkaan pyydyksiä vedessä, mutta syyskuussa kalastusaktiivisuus oli suurinta. Näin oli myös vuonna 2012. Kalastajat olivat pyytäneet alueilla 1-3. Kalastajat olivat pyytäneet pääasiassa pohjaverkoilla. Lohi- tai silakkarysiä ei ollut kummallakaan käytössä. Toinen kalastaja oli käyttänyt kesällä lyhyen aikaa rantarysiä, mutta rysäpyynnin yksikkösaaliita ei pystytty laskemaan puutteellisten tietojen vuoksi. Sen sijaan pohjaverkkopyynnin keskimääräiset yksikkösaaliit voitiin laskea sekä kesä- että talviaikaiselle pyynnille. Talvikauden yksikkösaalis oli keskimäärin 0,57 kg/verkkovrk. ja kesäkauden 0,61 kg/verkkovrk. Kalastajat saivat yksikkösaaliiden perusteella pohjaverkoilla parhaiten kuhaa, lahnaa ja siikaa (Kuva 17). Yksikkösaaliit olivat siten melko _______________________________________________________________________________ 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 hyviä, mikä selittyy osaltaan sillä, että kalastajat käyttivät 60 m pitkiä ja yli 3 m korkeita verkkoja. Massamääräisistä kokonaissaaliista suurin osa koostui kuhasta, lahnasta, hauesta ja siiasta (Kuva 18). Vuodenaikojen välillä ei ollut merkittäviä eroja saalislajien runsauksissa. Eroja oli lähinnä siika, taimen ja lahnasaaliissa. Kalastajat eivät olleet havainneet saaliskaloissa haju- tai makuvirheitä. Merkittävinä kalastusta haittaavina tekijöinä he mainitsivat runsaat hyljekannat, jotka tekevät etenkin avovesiaikaisen verkkokalastukset hyvin vaikeaksi. Myös siian myyntihinnan katsottiin laskeneen. Kuva 16. Ammattikalastajan kuukausikohtaiset kalastusmatkojen lukumäärät. Kuva 17. Pohjaverkkopyynnin keskimääräinen yksikkösaalis talvi- ja kesäkaudella. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 25 Kuva 18. Eri kalalajien suhteellinen osuus verkkopyynnin kokonaissaaliista talvella (ylempi kuva) ja kesällä (alempi kuva). _______________________________________________________________________________ 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 6 YHTEENVETO Tässä vuosiraportissa on käsitelty Porvoon edustan merialueen tilaa vuoden 2013 osalta fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun, pohjaeläinten sekä ammattikalastajien saalistiedustelun perusteella. Vuonna 2013 tarkkailu toteutettiin ohjelman mukaisesti suppeana, jolloin mukana oli vain osa näyteasemista ja tutkimusmenetelmistä. Seuraava laaja tarkkailu toteutetaan vuonna 2015. Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat Porvoonjoki ja Mustijoki, joiden osuus alueelle tulevasta kokonaisravinnekuormasta on selvästi yli 90 %. Osuus vaihtelee vuotuisista virtaamaolosuhteista riippuen. Jokien tuoma kuormitus oli vuonna 2013 laskenut selvästi verrattuna edellisvuoteen, jolloin satoi paljon ja jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Mereen johdettava jätevesimäärä oli hieman laskenut edellisvuodesta. Fosforikuorma oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla, typen ja COD:n kuormat olivat hieman nousseet ja kiintoainekuorma laskenut. Jätevesikuormittajat toimivat vuonna 2013 lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta StyroChem Finland Oy:n COD:n luparajan ylitystä helmikuussa. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa lähinnä pintavedessä jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä etenkin talvella. Jokien tuoma kuormitus aiheutti pintaveden samentumista ja ravinnepitoisuuksien kohoamista. Alusveden happitilanne oli talvella pääsääntöisesti kohtalainen. Lievää hapenpuutetta oli havaittavissa syvimmillä pisteillä. Orrenkylänselällä alusveden fosforipitoisuus oli selvästi kohonnut hapenpuutteen seurauksena. Syvänteiden alusvedessä havaittiin kesällä selvää hapenpuutetta, minkä vuoksi myös fosforipitoisuudet olivat hieman alueen keskimääräistä tasoa korkeampia. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat varsin tasaisia koko alueella ja hyvin samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna. Porvoon edustalla vallitsi koko kesän pääsääntöisesti tilanne, jossa levätuotantoa saattoi rajoittaa joko typpi tai fosfori. Liukoisten ravinteiden osalta ravinnesuhde vaihteli hyvin paljon sekä pisteiden että kuukausien välillä. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista eikä Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien tai jäähdytysvesien aiheuttamia vaikutuksia ollut havaittavissa. Jätevesikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea erottaa jokivesien kuormituksesta sekä muusta alueelle tulevasta kuormituksesta. Etenkin rannikolla merialueen tilan määrittelee kuormituslähteiden yhteisvaikutus. Viimeisimmän (2013) ekologisen luokittelun mukaan Porvoon edustan merialue, kuten suuri osa muutakin Suomenlahden rannikkoa, kuuluu luokkaan välttävä. Pohjaeläinnäytteet otettiin vain kahdelta jokavuotisessa seurannassa olevalta asemalta: asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Molemmilla näyteasemilla pohjaeläinyhteisön koostumus vastasi tyypillistä tilannetta Suomenlahden sisäsaariston _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 27 alueella. Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Selvä valtalaji oli molemmilla asemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria -monisukasmato, jonka määrä oli vain lisääntynyt edellisestä vuodesta öljysataman edustalla (as S) mutta vastaavasti vähentynyt selvästi Svartbäckinselän eteläisellä syvännealueella (as B). Liejusimpukoita esiintyi molemmilla näyteasemilla selvästi edellistä vuotta vähemmän. Pohjasedimentin pinnalla oli molemmilla asemilla noin 3 senttimetrin hapellinen pintakerros. BBI-ELS – (BBI-Ekologinen LaatuSuhde) – arvojen mukaan pohjan tila oli kohentunut molemmilla asemilla edellisestä vuodesta. Ammattikalastajien saalistiedustelun palautti vain kaksi tutkimusalueella kalastanutta päätai sivuammattikalastajaa. Vuoden 2012 tarkkailun perusteella kalastajia oli kolme. Kalastajat olivat käyttäneet pääasiassa pohjaverkkoja ja toinen lyhyen aikaan kesällä rantarysiä. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 8, kalastusaktiivisuuden painottuessa syksyyn. Kalastajien saalis koostui pääosin kuhasta, lahnasta, siiasta ja hauesta, mutta näiden ohella saatiin myös mm. madetta ja taimenta. Kalastajat eivät olleet havainneet kaloissa haju- tai makuvirheitä. Merkittävimmäksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi kalastajat kokivat tarkkailualueella hylkeiden runsauden. 7 TARKKAILUN JATKAMINEN Porvoon edustan merialueen tilan tarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti vuonna 2014, jolloin tarkkailu on suppea kahden edellisen vuoden tapaan. Seuraava laaja näytteenotto suoritetaan vuonna 2015. Vuonna 2011 haettujen välisyvyyksien vesinäytteiden sekä vastaavien aiempien vuosien tulosten perusteella laadittiin Uudenmaan ELY-keskuksen edellyttämä tarkastelu välisyvyyksien näytteenoton tarpeellisuudesta. Tarkastelussa välisyvyyksien näytteenottoa ehdotettiin jatkettavan vain laajojen tarkkailuvuosien yhteydessä seitsemällä pisteellä (25, 27, 38, 48, P3, P4 ja P5). Uudenmaan ELY-keskus ei ole vielä antanut virallista päätöstä asiasta, mutta viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on kuitenkin päätetty, ettei välisyvyyksien näytteitä tarvitse ottaa vuonna 2014. _______________________________________________________________________________ 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 VIITTEET Anttila-Huhtinen, M. 2010. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina 20062009 ja vertailua aikaisempiin tutkimuksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 192/2010. Anttila-Huhtinen, M. 2013. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina 20102013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/2013. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus, J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 – päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita no 7/2012. Hällfors, H. & Räsänen, M. 2013. Pohjaeläimet. – Teoksessa: Vahtera, E., Hällfors, H., Muurinen, J., Pääkkönen, J-P. & Räsänen, M., Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2012. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2013:67-80. Ilmatieteenlaitos 2013a. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-11. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Ilmatieteenlaitos 2013b. Ajankohtaista 2013. www.ilmatieteenlaitos.fi > Tiedotearkisto > Ajankohtaista > Kumpuaminen viilentänyt meriveden Suomenlahdella ja Selkämerellä, 22.7.2013. Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M. 2001. Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kekkonen, J., Peltonen, H. & Jäntti, P. 2010. Ramboll Analytics Oy: Porvoon edustan merialueen tila vuosina 1965–2009. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 2008. Ympäristöopas 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Korpinen, P., Kiirikki, M., Koponen, J., Sarkkula, J. ja Väänänen, P. 2002. Rehevöitymiskehityksen arviointi Kotkan ja Porvoon edustan merialueilla 3D vesistömallin avulla. Suomen ympäristö, ympäristönsuojelu no 587. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitos ja Oy Loviisan Smoltti Ab: Merialueen yhteistarkkailun vuosiraportti 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 236/2014. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Oravainen R. 1999. Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007. Zoobenthos as indikators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3):250-256. Perus, J. & Österberg, M. 2012. BBI-excel makron opas. Moniste, lokakuu 2012. _______________________________________________________________________________ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 29 Ramboll Analytics Oy 2010. Porvoon edustan merialueen tila vuosina 1965–2009. Työnro 89102738, moniste. Ramboll Analytics Oy 2011. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011– 2020. Vesistö- ja kalataloustarkkailu. SFS 5076 1989. Vesitutkimukset. pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. – Suomen standarsoimisliitto SFS. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Ympäristöhallinto 2012. Pohjaeläinten määrityskirjallisuutta. – Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, 20.1.2014, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Pintavesien_tila/ Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet _______________________________________________________________________________ 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014 LIITE 1 Fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun kaikki tarkkailupisteet, vertailupisteenä toimiva ulappa-alueen tarkkailupiste sekä yhteistarkkailuvelvollisten jätevesikuormittajien purkupisteiden sijainnit. Vuonna 2013 tarkkailussa oli mukana pisteet: 27, 25, 8, 32, 38, 48, P3, P4 ja P5. 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ka. virtaama m3/d 231 258 116 94 133 109 107 62 78 52 59 58 74 61 53 47 55 68 67 37 65 106 94,4 74,2 90 4,6 9,1 15,3 7,4 7,6 3,2 4,3 4 2 1,9 2,7 2,2 1,4 2,2 4,2 4,1 2,9 6,0 18 17 CODCr kg/d Ashland Finland Oy 0,6 1,0 1,0 0,8 1,0 0,7 0,9 0,5 1,0 0,2 0,3 0,4 0,5 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,5 kok. P kg/d 655 436 434 313 606 436 559 338 401 386 349 467 572 234 163 305 178 152 153 166 76 351 CODcr kg/d 28 16 85 82 12 9,5 13 6,2 5,6 3,5 5,0 4,0 5,2 4,6 0,7 0,8 1,2 2,1 1,9 5,9 3,8 14 kiintoaine kg/d hiilivedyt* kg/d 1,4 2,7 2,0 0,9 0,8 0,5 1,0 0,7 0,6 0,3 0,2 0,1 0,2 0,1 1,1 0,8 0,4 0,5 0,6 0,4 0,7 0,4 0,6 0,3 0,7 35,9 44,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 0,1 0,1 5,9 BOD7 kg/d * vuoteen 2003 asti määritetty klooratut hiilivedyt ja tämän jälkeen poolittomat hiilivedyt 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ka. virtaama m3/d 3990 3930 4565 4321 4593 4310 3690 3636 4128 4604 4500 4343 4030 4224 5113 6684 5235 4057 4310 3771 3884 4077 4282 2594 4286 Borealis Polymers Oy Porvoon merialueen jätevesikuormitus 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ka. virtaama m3/d 305 253 282 288 305 266 288 246 262 245 267 240 203 219 238 245 273 192 212 250 373 375 364 380 274 kok. P kg/d 0,3 0,1 0,03 0,03 0,03 0,02 0,03 0,03 0,17 0,21 0,11 0,13 0,11 0,12 0,1 0,17 0,07 0,05 0,07 0,17 0,36 0,68 0,83 0,51 0,18 StyroChem Finland Oy 29 12 8,3 9,3 5,4 3,7 4,2 5,1 6 7,1 4,8 5,4 15,9 18,9 23,6 9,6 10,7 18 CODcr kg/d 47 41 34 36 30 42 kiintoaine styreeni kok. N kg/d kg/d kg/d 6,4 0,04 3,6 0,03 1,9 0,03 2,1 0,02 1,8 0,02 2,1 0,03 0,05 0,6 0,05 2,4 0,04 2,1 0,03 2,6 0,04 1,9 0,02 1,4 0,02 1,1 0,02 0,8 0,02 1,1 0,02 2,6 0,016 1,6 0,013 1,7 0,014 5,8 0,037 3,1 0,051 3,2 0,058 4,38 1,9 0,043 3,55 2,19 0,04 2,99 2,3 0,03 3,64 LIITE 2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ka. virtaama m3/d 15090 14910 15385 17559 18430 15843 15799 18389 17330 17004 17097 19029 17263 17159 19737 20893 21273 22037 20469 18080 17701 19753 21530 19929 18237 Neste Oil Oyj kok. P kg/d 3 2,5 2,7 3,1 4,1 4,7 7,3 10,7 7,5 7 7 5,4 4,2 4,5 8 9 5,8 6,3 6,3 6 4,7 6,4 6,2 7,6 5,8 kok. N kg/d 117 137 162 147 92 81 46 105 59 71 132 186 101 94 109 141 123 89 235 170 160 109 100 189 123 CODcr kg/d 2350 2750 3122 3281 2456 1685 1035 1263 1217 1164 1577 1784 1276 1305 2417 2495 1305 982 1019 917 912 716 689 1131 1619 Öljy kg/d 46 16 18 17 18 8,2 4,3 5,4 8,7 7,3 10,1 16,5 6,6 3,5 22 25 5,6 4,3 2,9 2,2 5,1 2,4 2,9 2,3 10,8 Porvoon merialueen jätevesikuormitus Fenolit kg/d 4,3 2,3 1,8 3,2 2,4 0,6 0,2 2 0,2 0,3 0,4 0,3 0,3 0,2 0,4 0,7 0,4 0,2 0,4 0,16 0,23 0,16 0,15 0,17 0,9 Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ka. virtaama m3/d 13625 13733 13071 11608 11711 12220 12220 10680 12754 11385 11229 11425 9369 9134 11902 11250 11001 12240 14907 10702 10987 11847 13046 11417 11811 kok. P kg/d 8,5 5,1 4,9 4,2 4,3 3,7 4,1 3,4 3,6 3,8 3,2 5,5 3,7 3,0 4,0 4,0 3,2 5,5 5,1 2,4 3,1 4,0 3,7 2,8 4,1 kok. N kg/d 345 361 374 409 364 412 406 380 466 386 376 351 140 170 140 132 117 158 170 121 157 136 140 135 264 795 817 290 280 381 376 375 574 560 371 392 436 445 388 385 170 CODcr kg/d 262 231 208 189 157 147 136 130 187 109 171 66 66 102 98 72 147 112 43 92 125 132 95 126 kiintoaine kg/d 264 168 137 139 165 ja vuodesta 2002 eteenpäin Hermanninsaaren uuden puhdistamon kuormitus vuodet 1990-2001 Kokonniemen ja Hermanninsaaren yhteenlaskettu kuormitus BOD7 kg/d 485 375 418 415 384 431 448 374 400 365 384 371 42 43 57 51 47 108 74 43 71 77 69 57 233 LIITE 2 738465 383034 284155 2991550 667012 261241 235427 631302 382717 969771 2533322 1681734 979978 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 ka 67154 109313 314132 114433 4593 4103 4238 2612 24346 180241 5683 11874 30277 kg/d m3/d 142 195 518 217 38 37 22 15 70 438 25 34 91 kg/d Kok. P 3489 4373 7600 4412 1091 2210 753 679 1834 14359 1037 1302 2215 kg/d Kok. N COD 15813 28589 60800 15516 9568 6250 3296 3135 9338 44873 3410 4979 0 kg/d ka. 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 484961 797957 909972 284041 41036 82052 37180 94756 437408 2205461 143303 214241 572121 m3/d Virtaama kk Kiintoaine kk Virtaama Mustijoki Porvoonjoki Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle 27754 39898 114201 9799 484 1305 446 1232 13560 126814 2150 4285 18880 kg/d Kiintoaine 56 79 173 20 2 5 2 6 36 271 11 14 48 kg/d Kok. P 1418 2234 4686 440 40 84 42 118 842 6561 272 407 1287 kg/d Kok. N 9900 19151 26389 4545 492 1067 558 1706 7873 37493 2579 4071 12873 kg/d COD LIITE 2 LIITE 3 Mustijoen ja Porvoonjoen virtaamien sekä ainepitoisuuksien mittauspaikat. lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 2,4 1,6 11,2 11,2 84 83 2,2 1,4 FTU Sähk mS/m 796 866 1 19 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 3,77 5,22 4,5 4,68 4,71 4,76 4,80 4,84 4,86 4,87 4,90 4,91 4,94 4,97 4,99 5,05 5,12 5,18 5,22 1,0 1,4 0,5 0,6 1,8 2 2,3 2,5 2,5 2,4 2,4 2,4 2,2 2 2 1,3 1,1 0,8 0,7 10,7 10,7 77 79 5,3 1,3 656 868 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 18.2.2013 1 23 % PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; mS/m 18.2.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia salin 0/00 7,3 7,6 7,5 7,6 pH 780 350 450 390 Ntot µg/l 410 190 µg/l N(NO3+NO2) 2 8 N(NH4) µg/l 46 39 41 39 25 27 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 1,4 <1 Klorof. µg/l TOC mg/l 1/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 0,4 3,6 -0,1 -0,1 -0,04 0 0,4 0,38 0,33 0,18 0,28 0,4 0,29 0,24 0,36 0,41 0,46 0,41 0,20 0,23 0,43 0,84 1,52 2,66 12,1 7,7 86 60 1,2 2,2 FTU Sähk mS/m 784 1000 1 44 0,4 3,5 11,4 6,8 81 53 0,9 1,7 815 998 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 4,65 6,17 4,73 4,79 4,82 4,84 4,86 4,89 4,89 4,91 4,95 4,98 4,99 5,01 5,04 5,09 5,12 5,14 5,16 5,18 5,25 5,40 5,61 6,11 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 18.2.2013 1 39 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 % PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; mS/m 18.2.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia salin 0/00 7,7 7,5 7,4 7,3 pH 370 360 430 360 Ntot µg/l 130 170 µg/l N(NO3+NO2) <5 <5 N(NH4) µg/l 35 46 37 58 30 28 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml <1 <1 Klorof. µg/l TOC mg/l 2/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus P P P P P P P P P P P P P P P P P P Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 0,5 2,4 P P P P P P P P P P P P P P P P P 9,2 11,3 65 85 % 13 2,7 FTU Sähk mS/m 362 797 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 15 cm; Jää 32 cm; Klo 14:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 19.2.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 1,52 salin 0/00 7,1 7,6 pH 1900 490 Ntot µg/l 1100 200 µg/l N(NO3+NO2) 93 8 N(NH4) µg/l 72 42 25 28 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l 10 SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml <1 Klorof. µg/l 9,4 TOC mg/l 3/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 0,6 2,1 P P P P P P P P P P P P P P P 11,9 11,1 83 83 13 2,0 FTU Sähk mS/m 263 829 1 23 5 10 15 20 0,8 2,7 1,7 1,1 1,6 2,1 10,1 6,9 72 53 5,4 2,1 638 934 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 20 cm; Jää 35 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; P P P P P P P P P P P P P P P P P Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 19.2.2013 1 17 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 % salin 0/00 2,40 1,39 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 24 cm; Jää 35 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 19.2.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 7,2 7,3 7,2 7,6 pH 1400 480 1200 370 Ntot µg/l 920 140 530 150 µg/l N(NO3+NO2) 92 120 84 <5 N(NH4) µg/l 47 81 57 33 24 60 24 30 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l 7,6 10 SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml <1 <1 Klorof. µg/l 8,7 11 TOC mg/l 4/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 0,3 0,9 0,1 0,2 0,0 0,3 0,3 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 11,6 10,7 82 77 1,1 1,0 FTU Ei näytteitä! PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 4,62 5,12 4,73 4,79 4,86 4,89 4,89 4,94 4,96 4,97 4,98 5,00 5,05 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 19.2.2013 1 13 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 % Sähk mS/m 767 832 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 19.2.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia salin 0/00 7,6 7,7 pH 400 360 Ntot µg/l 130 µg/l N(NO3+NO2) <5 N(NH4) µg/l 37 37 28 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 3,7 Klorof. µg/l TOC mg/l 5/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 17,8 6,5 16,98 16,80 14,68 13,75 12,53 11,70 11,24 11,00 10,07 9,46 9,10 8,44 7,05 6,30 6,05 5,58 5,39 784 912 784 788 816 828 844 844 858 862 865 874 880 885 896 902 905 908 912 9,5 3,9 102 33 % 8,0 10 FTU Sähk mS/m salin 0/00 742 837 4,42 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; mS/m 12.6.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,6 7,4 pH 620 410 Ntot µg/l 64 16 µg/l N(NO3+NO2) 300 <5 N(NH4) µg/l 59 38 13 2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 11 Klorof. µg/l 7,2 TOC mg/l 6/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 15,4 18,3 13,12 12,20 11,40 10,28 9,79 9,20 8,81 8,74 8,28 8,04 7,95 7,67 7,55 7,46 7,28 794 924 824 842 850 865 875 882 890 892 898 905 907 912 915 916 917 8,8 8,3 90 91 8,2 2,7 FTU Sähk mS/m salin 0/00 753 848 4,53 1 23 0-2 15,9 6,9 9,4 9,0 97 76 6,4 2,1 765 868 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 12.6.2013 1 17 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 % PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; mS/m 12.6.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,4 7,9 8,3 7,9 pH 400 380 400 410 Ntot µg/l 15 16 27 µg/l N(NO3+NO2) 6 79 19 N(NH4) µg/l 34 34 34 42 2 14 5 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 7,3 9,0 Klorof. µg/l 7,2 TOC mg/l 7/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 15,6 8,1 14,51 12,50 11,03 10,7 10,52 10,52 10,3 10,06 9,35 9,04 8,25 7,72 7,60 7,50 7,74 7,14 7,04 813 924 822 856 852 890 869 876 873 878 879 886 903 905 907 910 913 915 915 9,6 9,9 99 86 % 4,8 1,3 FTU Sähk mS/m salin 0/00 764 843 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; mS/m 12.6.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,5 8,2 pH 300 370 Ntot µg/l 15 µg/l N(NO3+NO2) 6 N(NH4) µg/l 21 30 2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 6,3 Klorof. µg/l TOC mg/l 8/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 16,2 3,9 15,39 14,93 14,56 12,75 10,87 10,27 9,87 9,64 8,80 8,16 7,85 7,51 7,34 6,99 6,73 6,58 6,48 6,17 5,99 5,57 4,60 4,00 808 1027 809 813 817 825 845 853 860 866 880 895 900 904 909 922 926 929 933 940 944 955 975 989 9,6 6,1 100 48 4,1 3,9 FTU Sähk mS/m salin 0/00 756 904 1 23 0-2 5 10 15 20 11,48 6,95 6,43 5,95 17,1 6,9 9,1 8,3 97 70 6,7 1,4 751 855 4,49 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 12.6.2013 1 39 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 % PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; mS/m 12.6.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,5 7,8 8,6 7,5 pH 380 380 560 350 Ntot µg/l 18 14 12 µg/l N(NO3+NO2) 52 5 <5 N(NH4) µg/l 35 35 110 29 14 3 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 7,0 8,2 Klorof. µg/l 7,0 TOC mg/l 9/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 16,8 8,2 15,68 14,95 12,90 11,69 11,35 11,15 10,35 10,18 9,09 7,79 7,16 801 925 801 807 821 826 837 843 850 867 888 900 921 10,1 9,4 107 82 3,7 2,2 FTU Sähk mS/m salin 0/00 752 853 16,5 8,0 10,1 7,8 106 68 2,2 2,0 757 846 1 44 0-2 15,7 3,4 10,1 7,6 104 59 3,1 2,1 756 923 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 18 0-2 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 12.6.2013 12.6.2013 1 13 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 % PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; mS/m 12.6.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,6 7,6 8,6 7,9 8,7 8,0 pH 520 400 370 380 340 390 Ntot µg/l 17 12 14 µg/l N(NO3+NO2) 6 <5 <5 N(NH4) µg/l 75 26 31 24 25 29 <2 <2 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 11 7,7 15 Klorof. µg/l TOC mg/l 10/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 18,95 7,71 12,05 10,24 9,09 8,91 8,62 8,60 8,61 8,59 8,44 8,41 8,39 8,14 7,98 7,90 7,81 7,95 7,88 4,49 5,36 5,13 5,24 5,24 5,25 5,29 5,30 5,31 5,31 5,32 5,32 5,33 5,33 5,35 5,36 5,36 5,35 5,35 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 9,9 7,8 113 70 % 7,5 2,4 FTU Sähk mS/m salin 0/00 771 886 4,82 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 9.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,6 7,7 pH 390 550 Ntot µg/l 25 17 µg/l N(NO3+NO2) <5 11 N(NH4) µg/l 22 45 2 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 1 pmy/100ml koli36 1200 pmy/100ml 17 Klorof. µg/l 8,5 TOC mg/l 11/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 11,53 9,25 7,92 7,19 6,79 6,56 6,43 6,26 6,12 6,04 5,96 5,86 5,85 5,81 5,58 5,02 5,31 5,33 5,39 5,41 5,42 5,43 5,44 5,45 5,45 5,47 5,48 5,48 5,48 5,50 7,8 6,6 83 56 7,3 2,4 FTU Sähk mS/m salin 0/00 826 906 5,02 1 23 0-2 16,0 5,8 8,4 6,1 87 50 6,5 2,4 828 918 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 15,96 5,34 4,94 5,53 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 9.7.2013 1 17 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 % PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 9.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,1 7,6 7,9 7,6 pH 370 470 410 460 Ntot µg/l 14 14 15 µg/l N(NO3+NO2) 10 37 11 N(NH4) µg/l 36 39 29 36 <2 8 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 2 pmy/100ml koli36 1600 pmy/100ml 11 8,0 Klorof. µg/l 6,4 TOC mg/l 12/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 14,40 5,14 12,31 8,45 8,07 7,80 7,54 7,40 6,51 6,42 6,19 5,85 5,53 5,40 5,40 5,41 5,40 5,25 5,16 5,02 5,54 5,19 5,30 5,39 5,40 5,40 5,38 5,36 5,37 5,38 5,43 5,45 5,48 5,48 5,49 5,51 5,52 5,53 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 8,1 7,2 82 60 % 5,4 1,8 FTU Sähk mS/m salin 0/00 847 910 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 9.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,0 7,7 pH 330 450 Ntot µg/l 13 µg/l N(NO3+NO2) 7 N(NH4) µg/l 25 35 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 2 pmy/100ml koli36 490 pmy/100ml 8,9 Klorof. µg/l TOC mg/l 13/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 16,32 13,92 10,53 9,07 8,45 7,70 6,09 5,97 5,90 5,69 5,56 5,54 5,48 5,35 5,24 5,16 4,87 4,48 4,28 4,22 3,62 3,43 5,04 5,10 5,21 5,22 5,25 5,27 5,35 5,35 5,36 5,38 5,39 5,40 5,40 5,42 5,44 5,46 5,50 5,51 5,53 5,75 5,98 6,07 9,8 5,8 106 46 3,8 2,4 FTU Sähk mS/m salin 0/00 843 993 1 23 0-2 5 10 15 20 7,90 6,63 5,70 5,41 16,55 5,26 7,8 5,5 82 46 5,3 2,7 789 899 4,78 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 16,63 3,22 5,05 6,18 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 9.7.2013 1 39 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 % PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; mS/m 9.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,2 7,5 8,4 7,5 pH 410 490 600 520 Ntot µg/l 10 15 12 µg/l N(NO3+NO2) 23 9 6 N(NH4) µg/l 42 37 100 35 22 <2 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 1 pmy/100ml koli36 250 pmy/100ml 10 11 Klorof. µg/l 7,6 TOC mg/l 14/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 15,58 12,98 10,07 8,87 8,38 7,62 6,61 6,36 6,00 5,79 5,68 5,03 5,13 5,21 5,28 5,28 5,30 5,39 5,41 5,43 5,46 5,48 9,4 7,8 101 66 4,0 1,9 FTU Sähk mS/m salin 0/00 836 893 17,3 6,6 9,9 6,3 106 53 3,1 1,6 842 897 1 44 0-2 16,7 4,2 9,5 6,0 100 48 2,6 1,8 842 1000 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 18 0-2 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 16,06 5,64 5,03 5,49 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 9.7.2013 9.7.2013 1 13 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 % PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 9.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,4 7,6 8,4 7,6 8,3 7,7 pH 610 480 400 510 410 520 Ntot µg/l 14 12 12 µg/l N(NO3+NO2) <5 7 6 N(NH4) µg/l 110 29 34 32 26 32 <2 <2 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 1 pmy/100ml koli36 170 pmy/100ml 9,4 12 10 Klorof. µg/l TOC mg/l 15/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 10,24 6,17 10,17 10,11 9,96 8,31 7,55 7,11 7,04 6,68 6,63 6,49 6,47 6,49 6,50 6,45 6,41 6,27 6,18 5,19 5,61 5,19 5,19 5,20 5,38 5,42 5,48 5,50 5,54 5,55 5,56 5,57 5,57 5,57 5,57 5,58 5,60 5,61 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 9,1 7,9 84 66 % 4,8 9,4 FTU Sähk mS/m salin 0/00 871 927 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 24.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 7,7 7,5 pH 270 300 Ntot µg/l 5 µg/l N(NO3+NO2) 6 N(NH4) µg/l 49 42 5 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 9 pmy/100ml koli36 1700 pmy/100ml 9,3 Klorof. µg/l TOC mg/l 16/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 8,09 6,61 6,34 5,45 5,41 5,47 5,51 5,39 5,28 5,00 4,98 4,94 4,92 4,91 4,88 5,63 5,67 5,68 5,69 5,71 5,73 5,73 5,74 5,74 5,76 5,77 5,77 5,78 5,78 5,78 9,1 6,7 82 54 2,8 2,1 FTU Sähk mS/m salin 0/00 911 951 1 23 0-2 9,9 5,3 8,9 7,0 81 57 4,1 2,5 895 947 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 9,36 4,68 5,48 5,78 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 24.7.2013 1 17 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 % PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 24.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 7,7 7,5 7,7 7,4 pH 270 270 270 230 Ntot µg/l <5 5 µg/l N(NO3+NO2) <5 <5 N(NH4) µg/l 49 43 51 36 9 10 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 7 pmy/100ml koli36 690 pmy/100ml 8,8 4,9 Klorof. µg/l TOC mg/l 17/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 8,02 4,08 7,96 7,59 7,28 6,03 5,77 5,67 5,58 5,51 5,31 5,24 5,13 4,98 4,83 4,65 4,34 4,21 4,16 5,50 5,75 5,51 5,54 5,56 5,68 5,68 5,68 5,67 5,67 5,66 5,66 5,66 5,67 5,67 5,68 5,72 5,72 5,73 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 8,5 7,7 74 61 % 2,8 2,1 FTU Sähk mS/m salin 0/00 910 946 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 24.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 7,6 7,5 pH 240 330 Ntot µg/l 5 µg/l N(NO3+NO2) <5 N(NH4) µg/l 43 36 12 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 1 pmy/100ml koli36 610 pmy/100ml 5,0 Klorof. µg/l TOC mg/l 18/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 8,26 8,00 7,45 7,14 6,94 6,82 6,74 6,54 6,48 6,40 6,19 6,15 6,14 5,75 5,71 5,55 5,48 5,37 5,33 4,84 3,86 3,62 5,40 5,42 5,43 5,44 5,46 5,46 5,46 5,47 5,48 5,49 5,51 5,52 5,53 5,54 5,57 5,57 5,60 5,61 5,62 5,66 5,79 5,83 10,1 7,2 89 56 1,0 2,4 FTU Sähk mS/m salin 0/00 893 955 1 23 0-2 9,3 5,0 8,7 8,1 78 66 2,2 2,0 893 926 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 8,35 3,60 5,39 5,84 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 24.7.2013 1 39 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 % PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; mS/m 24.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 7,7 7,6 7,9 7,5 pH 260 240 300 250 Ntot µg/l <5 <5 µg/l N(NO3+NO2) <5 <5 N(NH4) µg/l 40 45 57 25 13 5 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 0 pmy/100ml koli36 83 pmy/100ml 7,8 5,7 Klorof. µg/l TOC mg/l 19/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 6,67 6,00 5,82 5,75 5,71 5,70 5,67 5,62 5,59 5,57 5,45 5,56 5,59 5,59 5,60 5,60 5,60 5,61 5,61 5,62 5,62 5,62 9,8 8,6 84 70 1,1 1,3 FTU Sähk mS/m salin 0/00 906 924 9,9 7,3 9,1 8,7 83 75 1,1 1,6 898 918 1 44 0-2 12,8 5,0 10,2 6,9 99 56 1,3 2,7 845 957 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 18 0-2 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 7,45 5,34 5,50 5,62 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 24.7.2013 24.7.2013 1 13 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 % PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 24.7.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,2 7,5 7,9 7,7 7,7 7,7 pH 280 270 240 250 220 240 Ntot µg/l <5 <5 <5 µg/l N(NO3+NO2) <5 <5 <5 N(NH4) µg/l 66 27 32 30 28 26 <2 5 8 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli 4 pmy/100ml koli36 100 pmy/100ml 9,3 7,4 5,1 Klorof. µg/l TOC mg/l 20/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 17,08 7,63 14,84 14,36 13,52 12,68 11,61 10,25 9,07 8,75 8,66 8,51 8,43 8,22 8,08 7,92 7,84 7,76 7,67 4,33 5,42 4,99 5,06 5,15 5,18 5,24 5,29 5,35 5,36 5,37 5,37 5,38 5,39 5,40 5,40 5,41 5,41 5,42 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 10,9 4,2 119 37 % 7,3 36 FTU Sähk mS/m salin 0/00 722 890 4,41 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 21.8.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,4 7,3 pH 630 580 Ntot µg/l 22 <5 µg/l N(NO3+NO2) 140 8 N(NH4) µg/l 150 46 22 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 28 Klorof. µg/l 9,4 TOC mg/l 21/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 16,61 16,24 14,66 14,00 13,47 13,31 13,17 12,10 11,55 10,66 9,93 8,82 8,34 7,51 7,25 4,57 4,71 5,05 5,15 5,19 5,20 5,21 5,26 5,30 5,31 5,39 5,45 5,48 5,54 5,56 10,7 5,6 116 49 6,4 9,6 FTU Sähk mS/m salin 0/00 768 909 4,58 1 23 0-2 17,2 6,7 10,2 6,9 109 58 4,3 2,0 827 905 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 17,02 6,54 4,39 5,58 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 21.8.2013 1 17 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 % PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 21.8.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,2 7,5 8,4 7,4 pH 390 510 490 560 Ntot µg/l <5 24 <5 µg/l N(NO3+NO2) 7 89 8 N(NH4) µg/l 34 41 58 45 <2 28 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 20 21 Klorof. µg/l 9,4 TOC mg/l 22/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 14,48 6,08 14,43 14,42 14,27 14,19 13,41 12,94 11,77 10,75 9,89 9,41 9,10 8,56 7,84 7,11 6,61 6,40 6,24 5,18 5,54 5,18 5,18 5,19 5,20 5,23 5,28 5,32 5,36 5,44 5,46 5,47 5,45 5,45 5,48 5,50 5,50 5,52 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 9,4 6,9 98 59 % 3,7 2,1 FTU Sähk mS/m salin 0/00 856 904 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 21.8.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,0 7,5 pH 390 470 Ntot µg/l <5 µg/l N(NO3+NO2) 5 N(NH4) µg/l 34 38 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 15 Klorof. µg/l TOC mg/l 23/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 13,98 13,42 13,11 12,81 12,65 11,99 11,65 11,30 10,79 9,48 8,96 7,79 7,33 6,77 6,46 6,01 5,89 5,63 5,45 4,90 4,37 4,30 5,24 5,26 5,27 5,28 5,28 5,29 5,30 5,32 5,32 5,36 5,37 5,43 5,44 5,46 5,49 5,53 5,54 5,56 5,58 5,65 5,72 5,73 9,9 6,7 102 55 1,8 4,1 FTU Sähk mS/m salin 0/00 864 932 1 23 0-2 5 10 15 20 12,81 10,75 6,43 5,58 16,7 6,6 10,0 6,7 106 57 3,8 4,0 833 900 5,07 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 14,37 3,81 5,23 5,82 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 21.8.2013 1 39 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 % PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 21.8.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,1 7,5 8,1 7,5 pH 380 420 390 410 Ntot µg/l 21 <5 <5 µg/l N(NO3+NO2) 53 <5 <5 N(NH4) µg/l 46 34 39 31 23 <2 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 11 7,6 Klorof. µg/l 8,1 TOC mg/l 24/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 13,94 13,42 13,07 12,84 12,63 12,36 12,12 11,86 11,17 9,94 8,69 5,25 5,28 5,29 5,29 5,30 5,30 5,31 5,31 5,32 5,41 5,48 9,8 6,8 101 60 2,8 7,2 FTU Sähk mS/m salin 0/00 861 896 15,1 6,6 9,6 6,7 98 57 1,5 5,1 869 908 1 44 0-2 14,9 5,0 9,8 7,4 100 60 1,5 2,3 865 939 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18 0-2 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 14,00 7,59 5,24 5,53 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 21.8.2013 21.8.2013 1 13 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 % PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; mS/m 21.8.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,0 7,5 8,0 7,5 8,0 7,5 pH 460 390 390 370 400 390 Ntot µg/l <5 <5 <5 µg/l N(NO3+NO2) <5 <5 <5 N(NH4) µg/l 51 24 50 27 48 29 <2 2 <2 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 5,0 6,0 9,6 Klorof. µg/l TOC mg/l 25/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 14,89 10,53 14,88 14,88 14,89 14,89 14,89 14,89 14,85 14,74 14,74 14,71 14,57 14,41 13,68 11,60 11,25 10,81 10,60 4,84 5,25 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,85 4,85 4,85 4,89 4,93 4,97 5,19 5,20 5,23 5,24 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 8,2 1,1 86 10 % 4,9 36 FTU Sähk mS/m salin 0/00 815 868 4,91 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 23.9.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 7,9 7,0 pH 800 470 Ntot µg/l 340 26 µg/l N(NO3+NO2) 46 42 N(NH4) µg/l 200 40 24 13 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 8,2 Klorof. µg/l 7,0 TOC mg/l 26/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 15,14 15,14 15,14 15,14 15,14 15,14 15,06 14,89 14,83 14,79 14,78 14,78 14,79 14,72 14,69 4,85 4,85 4,85 4,85 4,85 4,85 4,84 4,81 4,80 4,80 4,80 4,80 4,80 4,79 4,79 8,0 7,8 84 81 6,0 11 FTU Sähk mS/m salin 0/00 813 805 4,89 1 23 0-2 16,6 16,5 8,1 7,5 85 79 3,1 8,8 810 816 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt N; 15,14 14,69 4,82 4,78 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 23.9.2013 1 17 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 % PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 16:50; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 23.9.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,0 7,9 7,9 7,9 pH 420 410 490 430 Ntot µg/l 23 23 18 µg/l N(NO3+NO2) 56 61 64 N(NH4) µg/l 47 29 62 45 13 18 17 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 2,7 5,7 Klorof. µg/l 6,4 TOC mg/l 27/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 15,96 15,19 15,98 15,98 15,95 15,84 15,56 15,42 15,33 15,34 15,34 15,33 15,33 15,31 15,29 15,25 15,25 15,24 15,21 4,90 4,88 4,90 4,90 4,90 4,90 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,88 4,88 4,88 4,88 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1 19 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 7,8 7,9 83 84 % 3,8 3,8 FTU Sähk mS/m salin 0/00 818 816 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 23.9.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,0 8,0 pH 390 410 Ntot µg/l 16 µg/l N(NO3+NO2) 56 N(NH4) µg/l 33 33 14 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 3,0 Klorof. µg/l TOC mg/l 28/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 15,18 15,17 15,17 15,17 15,16 15,16 15,15 15,15 15,15 15,15 15,14 15,14 15,13 15,13 15,12 15,12 15,12 15,11 15,11 15,10 13,03 7,83 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,89 4,89 4,89 5,08 5,51 7,7 1,1 81 9 2,2 40 FTU Sähk mS/m salin 0/00 814 912 1 23 0-2 5 10 15 20 14,82 14,81 14,76 14,54 14,82 11,45 8,4 4,5 88 45 4,8 19 810 841 4,92 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 16:20; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 15,18 7,2 4,88 5,61 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 23.9.2013 1 39 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 % PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 23.9.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,1 7,6 8,1 7,1 pH 590 440 690 410 Ntot µg/l 59 15 11 µg/l N(NO3+NO2) 160 37 42 N(NH4) µg/l 82 38 200 27 21 9 9 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 7,7 5,1 Klorof. µg/l 6,6 TOC mg/l 29/30 LIITE 4 lt oC Happi mg/l Happi-% Sameus 15,40 15,40 15,40 15,40 15,40 15,40 15,40 15,40 15,40 15,40 15,31 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,90 8,2 7,7 86 81 3,2 5,5 FTU Sähk mS/m salin 0/00 814 814 16,4 16,0 8,2 6,9 86 72 2,0 8,5 814 816 1 44 0-2 16,3 6,1 8,2 3,6 86 30 1,6 6,5 808 923 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 18 0-2 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 15,38 15,17 4,89 4,91 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 23.9.2013 23.9.2013 1 13 0-2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 % PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; mS/m 23.9.2013 0/00 Hav.paikka Näytepaikka Pvm. Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia 8,1 7,3 8,1 7,9 8,0 8,0 pH 570 380 460 390 420 410 Ntot µg/l 10 10 15 µg/l N(NO3+NO2) 37 39 49 N(NH4) µg/l 110 22 47 25 35 30 8 8 11 Kok.P liuPO4P µg/l µg/l SIO2 mg/l E.coli pmy/100ml koli36 pmy/100ml 3,7 4,9 4,8 Klorof. µg/l TOC mg/l 30/30 LIITE 4 LIITE 5 12.6.2013 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N paikka kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m kokonais liukoiset 25 410 16 2,5 38 2,0 11 1 10,8 9,3 27 410 27 19 42 5,0 9 1 9,8 9,2 32 380 15 6 34 2,0 7,3 1,2 11,2 10,5 38 370 15 6 30 2,0 6,3 1,4 12,3 10,5 48 350 12 2,5 29 1,0 8,2 1,5 12,1 14,5 8 380 14 5 35 3,0 7 1 10,9 6,3 P3 390 14 2,5 29 1,0 15 1,4 13,4 16,5 P4 380 12 2,5 24 1,0 7,7 1,9 15,8 14,5 P5 400 17 6 26 1,0 11 1,8 15,4 23,0 9.7.2013 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m 25 550 17 11 45 1,0 17 0,7 12,2 28 27 460 15 11 36 1,0 8 0,9 12,8 26 32 470 14 10 39 1,0 11 0,8 12,1 24 38 450 13 7 35 1,0 8,9 0,8 12,9 20 48 520 12 6 35 1,0 11 1,2 14,9 18 paikka klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde liukoiset 8 490 15 9 37 1,0 10 0,8 13,2 24 P3 520 12 6 32 1,0 10 1,2 16,3 18 P4 510 12 7 32 1,0 12 1,5 15,9 19 P5 480 14 2,5 29 1,0 9,4 1,8 16,6 17 24.7.2013 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m 25 300 5 6 42 5,0 9,3 1,2 7,1 2,2 27 230 5 2,5 36 10,0 4,9 1,7 6,4 0,8 32 270 2,5 2,5 43 9,0 8,8 1,5 6,3 0,6 38 330 5 2,5 36 12,0 5 1,8 9,2 0,6 48 250 2,5 2,5 25 5,0 5,7 3,7 10,0 1,0 8 240 2,5 2,5 45 13,0 7,8 2,2 5,3 0,4 P3 240 2,5 2,5 26 8,0 5,1 3,5 9,2 0,6 P4 250 2,5 2,5 30 5,0 7,4 3,5 8,3 1,0 P5 270 2,5 2,5 27 1,0 9,3 3,2 10,0 5,0 paikka klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde liukoiset LIITE 5 21.8.2013 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N paikka kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 25 580 2,5 8 46 1,0 28 0,7 12,6 10,5 27 560 2,5 8 45 1,0 21 0,9 12,4 10,5 32 510 2,5 7 41 1,0 20 0,9 12,4 9,5 38 470 2,5 5 38 1,0 15 1,1 12,4 7,5 48 410 2,5 2,5 31 1,0 7,6 2 13,2 5,0 8 420 2,5 2,5 34 1,0 11 1,2 12,4 5,0 P3 390 2,5 2,5 29 1,0 9,6 1,6 13,4 5,0 P4 370 2,5 2,5 27 2,0 6 2,5 13,7 2,5 P5 390 2,5 2,5 24 1,0 5 2,8 16,3 5,0 kok. P PO4-P 23.9.2013 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N paikka klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 25 470 26 42 40 13,0 8,2 1,5 11,8 5,2 27 430 18 64 45 17,0 5,7 1,5 9,6 4,8 32 410 23 56 29 13,0 2,7 1,9 14,1 6,1 38 410 16 56 33 14,0 3 1,9 12,4 5,1 48 410 11 42 27 9,0 5,1 2,3 15,2 5,9 8 440 15 37 38 9,0 7,7 1,4 11,6 5,8 P3 410 15 49 30 11,0 4,8 2 13,7 5,8 P4 390 10 39 25 8,0 4,9 2,3 15,6 6,1 P5 380 10 37 22 8,0 3,7 3,1 17,3 5,9 LIITE 5 30 37 25 20 20 15 10 5 12.6. Klorofylli 9.7. 24.7. liuk. PO4P 21.8. 10 5 0 23.9. N(NO3+NO2) 19.2. N(NH4) 25 20 20 15 10 5 21.8. N(NO3+NO2) 23.9. N(NH4) 56 15 10 5 0 19.2. 12.6. 9.7. Klorofylli 24.7. liuk. PO4P 21.8. 23.9. N(NO3+NO2) 18.2. N(NH4) 12.6. 9.7. Klorofylli 30 24.7. liuk. PO4P 21.8. N(NO3+NO2) 23.9. N(NH4) 30 piste 38 410 56 piste 48 170 25 25 20 20 pitoisuus (ug/l) pitoisuus (ug/l) 24.7. piste 32 190 25 pitoisuus (ug/l) pitoisuus (ug/l) 64 0 15 10 5 42 15 10 5 0 0 18.2. 12.6. Klorofylli 9.7. 24.7. liuk. PO4P 21.8. N(NO3+NO2) 23.9. 18.2. 130 Klorofylli 9.7. liuk. PO4P 24.7. 21.8. N(NO3+NO2) 23.9. N(NH4) 30 49 piste P3 12.6. N(NH4) 30 39 piste P4 25 25 pitoisuus (ug/l) 20 15 10 5 20 15 10 5 0 19.2. 12.6. Klorofylli 9.7. liuk. PO4P 24.7. 21.8. N(NO3+NO2) 0 23.9. 19.2. N(NH4) 12.6. Klorofylli 9.7. liuk. PO4P 30 130 piste P5 37 25 pitoisuus (ug/l) pitoisuus (ug/l) 9.7. liuk. PO4P 30 piste 27 530 12.6. Klorofylli 30 84 42 15 0 19.2. piste 25 1100 93 25 pitoisuus (ug/l) pitoisuus (ug/l) 30 piste 8 920 92 20 15 10 5 0 18.2. 12.6. Klorofylli 9.7. liuk. PO4P 24.7. 21.8. N(NO3+NO2) 23.9. N(NH4) 24.7. 21.8. N(NO3+NO2) 23.9. N(NH4) LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) saliniteetti ‰ lämpötila ºC syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 P3 48 38 0,3 0,1 0,2 0 0,3 0,3 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,9 0,4 -0,1 -0,1 -0,04 0 0,4 0,38 0,33 0,18 0,28 0,4 0,29 0,24 0,36 0,41 0,46 0,41 0,2 0,23 0,43 1 0,5 0,6 1,8 2 2,3 2,5 2,5 2,4 2,4 2,4 2,2 2 2 1,3 1,1 0,8 0,7 1,4 25 27 sondi ei toiminut 0,84 1,52 2,66 3,6 25 30 35 39 18-19.2.2013 syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 P3 48 38 4,62 4,73 4,79 4,86 4,89 4,89 4,94 4,96 4,97 4,98 5 5,05 5,12 4,65 4,73 4,79 4,82 4,84 4,86 4,89 4,89 4,91 4,95 4,98 4,99 5,01 5,04 5,09 5,12 5,14 5,16 5,18 5,25 3,77 4,5 4,68 4,71 4,76 4,8 4,84 4,86 4,87 4,9 4,91 4,94 4,97 4,99 5,05 5,12 5,18 5,22 5,22 25 27 sondi ei toiminut 5,4 5,61 6,11 6,17 25 30 35 39 12.6.2013 lämpötila ºC syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 39 suolapitoisuus (mS/m) P3 48 38 25 27 16,8 15,68 14,95 12,9 11,69 11,35 11,15 10,35 10,18 9,09 7,79 7,16 6,87 15,56 15,39 14,93 14,56 12,75 10,87 10,27 9,87 9,64 8,8 8,16 7,85 7,51 7,34 6,99 6,73 6,58 6,48 6,17 5,99 14,68 14,51 12,5 11,03 10,7 10,52 10,52 10,3 10,06 9,35 9,04 8,25 7,72 7,6 7,5 7,74 7,14 7,04 6,8 16,98 16,98 16,8 14,68 13,75 12,53 11,7 11,24 11 10,07 9,46 9,1 8,44 7,05 6,3 6,05 5,58 5,39 5,36 14,88 13,12 12,2 11,4 10,28 9,79 9,2 8,81 8,74 8,28 8,04 7,95 7,67 7,55 7,46 7,28 7,21 5,57 4,6 4 2,8 syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 39 P3 48 38 25 27 800,70 801,00 807,40 820,60 825,60 836,60 843,30 850,30 867,00 888,10 900,10 808,30 808,80 812,70 816,70 825,30 844,70 853,30 859,90 865,80 880,40 894,90 900,30 904,40 909,00 921,70 926,20 929,10 933,20 939,70 943,50 812,50 822,40 855,60 851,70 890,90 869,40 876,00 873,00 878,90 878,70 888,50 903,40 905,30 906,50 910,40 912,50 914,50 783,60 784,00 787,90 816,30 828,20 843,50 843,60 857,80 861,50 865,00 876,40 880,40 884,90 895,80 902,00 904,80 794,20 824,30 841,70 849,90 865,30 874,60 881,50 889,90 891,70 898,10 904,60 906,70 912,00 914,70 915,70 920,70 924,50 954,80 975,20 989,00 1026,50 915,00 924,20 907,90 911,8 911,80 916,70 923,70 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) saliniteetti ‰ lämpötila ºC syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 P3 48 38 25 27 16,06 15,58 12,98 10,07 8,87 8,38 7,62 6,61 6,36 6 5,79 5,68 5,64 16,63 16,32 13,92 10,53 9,07 8,45 7,7 6,09 5,97 5,9 5,69 5,56 5,54 5,48 5,35 5,24 5,16 4,87 4,48 4,28 14,4 12,31 8,45 8,07 7,8 7,54 7,4 6,51 6,42 6,19 5,85 5,53 5,4 5,4 5,41 5,4 5,25 5,16 5,14 18,95 12,05 10,24 9,09 8,91 8,62 8,6 8,61 8,59 8,44 8,41 8,39 8,14 7,98 7,9 7,81 7,95 7,88 7,71 15,96 11,53 9,25 7,92 7,19 6,79 6,56 6,43 6,26 6,12 6,04 5,96 5,86 5,85 5,81 5,58 5,34 4,22 3,62 3,43 3,22 25 30 35 39 9.7.2013 syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 P3 48 38 25 27 5,03 5,03 5,13 5,21 5,28 5,28 5,3 5,39 5,41 5,43 5,46 5,48 5,49 5,05 5,04 5,1 5,21 5,22 5,25 5,27 5,35 5,35 5,36 5,38 5,39 5,4 5,4 5,42 5,44 5,46 5,5 5,51 5,53 5,02 5,19 5,3 5,39 5,4 5,4 5,38 5,36 5,37 5,38 5,43 5,45 5,48 5,48 5,49 5,51 5,52 5,53 5,54 4,49 5,13 5,24 5,24 5,25 5,29 5,3 5,31 5,31 5,32 5,32 5,33 5,33 5,35 5,36 5,36 5,35 5,35 5,36 4,94 5,02 5,31 5,33 5,39 5,41 5,42 5,43 5,44 5,45 5,45 5,47 5,48 5,48 5,48 5,5 5,53 5,75 5,98 6,07 6,18 25 30 35 39 24.7.2013 saliniteetti ‰ lämpötila ºC syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 39 P3 48 38 25 27 7,45 6,67 6 5,82 5,75 5,71 5,7 5,67 5,62 5,59 5,57 5,45 5,34 8,35 8,26 8 7,45 7,14 6,94 6,82 6,74 6,54 6,48 6,4 6,19 6,15 6,14 5,75 5,71 5,55 5,48 5,37 5,33 8,02 7,96 7,59 7,28 6,03 5,77 5,67 5,58 5,51 5,31 5,24 5,13 4,98 4,83 4,65 4,34 4,21 4,16 4,08 10,24 10,17 10,11 9,96 8,31 7,55 7,11 7,04 6,68 6,63 6,49 6,47 6,49 6,5 6,45 6,41 6,27 6,18 6,17 9,36 8,09 6,61 6,34 5,45 5,41 5,47 5,51 5,39 5,28 5 4,98 4,94 4,92 4,91 4,88 4,68 4,84 3,86 3,62 3,6 syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 39 P3 48 38 25 27 5,5 5,56 5,59 5,59 5,6 5,6 5,6 5,61 5,61 5,62 5,62 5,62 5,62 5,39 5,4 5,42 5,43 5,44 5,46 5,46 5,46 5,47 5,48 5,49 5,51 5,52 5,53 5,54 5,57 5,57 5,6 5,61 5,62 5,5 5,51 5,54 5,56 5,68 5,68 5,68 5,67 5,67 5,66 5,66 5,66 5,67 5,67 5,68 5,72 5,72 5,73 5,75 5,19 5,19 5,19 5,2 5,38 5,42 5,48 5,5 5,54 5,55 5,56 5,57 5,57 5,57 5,57 5,58 5,6 5,61 5,61 5,48 5,63 5,67 5,68 5,69 5,71 5,73 5,73 5,74 5,74 5,76 5,77 5,77 5,78 5,78 5,78 5,78 5,66 5,79 5,83 5,84 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) saliniteetti ‰ lämpötila ºC syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 P3 48 38 25 27 14 13,94 13,42 13,07 12,84 12,63 12,36 12,12 11,86 11,17 9,94 8,69 7,59 14,37 13,98 13,42 13,11 12,81 12,65 11,99 11,65 11,3 10,79 9,48 8,96 7,79 7,33 6,77 6,46 6,01 5,89 5,63 5,45 14,48 14,43 14,42 14,27 14,19 13,41 12,94 11,77 10,75 9,89 9,41 9,1 8,56 7,84 7,11 6,61 6,4 6,24 6,08 17,08 14,84 14,36 13,52 12,68 11,61 10,25 9,07 8,75 8,66 8,51 8,43 8,22 8,08 7,92 7,84 7,76 7,67 7,63 17,02 16,61 16,24 14,66 14 13,47 13,31 13,17 12,1 11,55 10,66 9,93 8,82 8,34 7,51 7,25 6,54 4,9 4,37 4,3 3,81 25 30 35 39 21.8.2013 syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 P3 48 38 25 27 5,24 5,25 5,28 5,29 5,29 5,3 5,3 5,31 5,31 5,32 5,41 5,48 5,53 5,23 5,24 5,26 5,27 5,28 5,28 5,29 5,3 5,32 5,32 5,36 5,37 5,43 5,44 5,46 5,49 5,53 5,54 5,56 5,58 5,18 5,18 5,18 5,19 5,2 5,23 5,28 5,32 5,36 5,44 5,46 5,47 5,45 5,45 5,48 5,5 5,5 5,52 5,54 4,33 4,99 5,06 5,15 5,18 5,24 5,29 5,35 5,36 5,37 5,37 5,38 5,39 5,4 5,4 5,41 5,41 5,42 5,42 4,39 4,57 4,71 5,05 5,15 5,19 5,2 5,21 5,26 5,3 5,31 5,39 5,45 5,48 5,54 5,56 5,58 5,65 5,72 5,73 5,82 25 30 35 39 23.9.2013 saliniteetti ‰ lämpötila ºC syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 39 P3 48 38 25 27 15,38 15,4 15,4 15,4 15,4 15,4 15,4 15,4 15,4 15,4 15,4 15,31 15,17 15,18 15,18 15,17 15,17 15,17 15,16 15,16 15,15 15,15 15,15 15,15 15,14 15,14 15,13 15,13 15,12 15,12 15,12 15,11 15,11 15,96 15,98 15,98 15,95 15,84 15,56 15,42 15,33 15,34 15,34 15,33 15,33 15,31 15,29 15,25 15,25 15,24 15,21 15,19 14,89 14,88 14,88 14,89 14,89 14,89 14,89 14,85 14,74 14,74 14,71 14,57 14,41 13,68 11,6 11,25 10,81 10,6 10,53 15,14 15,14 15,14 15,14 15,14 15,14 15,14 15,06 14,89 14,83 14,79 14,78 14,78 14,79 14,72 14,69 14,69 15,1 13,03 7,83 7,2 syvyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 25 30 35 39 P3 48 38 25 27 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,9 4,91 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,89 4,89 4,9 4,9 4,9 4,9 4,9 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,89 4,88 4,88 4,88 4,88 4,88 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,84 4,85 4,85 4,85 4,89 4,93 4,97 5,19 5,2 5,23 5,24 5,25 4,82 4,85 4,85 4,85 4,85 4,85 4,85 4,84 4,81 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 4,79 4,79 4,78 4,89 5,08 5,51 5,61 LIITE 6 saliniteetti (‰) 18-19.2.2013 4,0 4,5 5,0 5,5 6,5 0 5 5 10 10 15 P3 20 48 25 38 30 25 27 35 40 750 800 850 900 950 1000 1050 25 48 syvyys (m) P3 40 3,0 3,5 4,0 P3 25 48 30 38 35 25 27 lämpötila (⁰C) 2 5 8 11 14 17 10 15 25 48 25 30 38 27 35 25 27 40 saliniteetti (‰) 9.7.2013 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 0 5 10 10 15 P3 48 38 25 27 lämpötila (⁰C) 9.7.2013 5 40 2,5 P3 38 35 35 2,0 20 syvyys (m) syvyys (m) 20 30 1,5 5 30 syvyys (m) 20 0 15 25 1,0 15 12.6.2013 10 20 0,5 suolapitoisuus (mS/m) 5 0 -0,5 0,0 40 12.6.2013 0 lämpötila (⁰C) 18-19.2.2013 6,0 syvyys (m) syvyys (m) 0 3,5 3 5 7 9 11 13 15 17 19 15 20 P3 25 48 30 38 35 40 25 27 LIITE 6 saliniteetti (‰) 24.7.2013 4,5 4,8 5,1 5,4 5,7 6,0 6,3 0 5 5 10 10 15 P3 20 35 27 35 saliniteetti (‰) syvyys (m) P3 25 48 30 38 25 27 40 27 lämpötila (⁰C) 3 5 7 9 11 13 15 saliniteetti (‰) 23.9.2013 4,7 4,9 5,1 5,3 20 P3 25 48 30 38 35 25 27 lämpötila (⁰C) 23.9.2013 5,5 5,7 0 P3 5 48 38 25 27 17 15 40 syvyys (m) syvyys (m) 0 35 syvyys (m) 25 21.8.2013 4,0 4,2 4,4 4,6 4,8 5,0 5,2 5,4 5,6 5,8 6,0 20 11 38 10 25 10 30 15 20 9 25 5 15 8 48 10 10 7 15 5 5 6 40 21.8.2013 0 5 25 40 0 4 P3 38 30 3 20 48 25 syvyys (m) syvyys (m) 0 lämpötila (⁰C) 24.7.2013 10 15 20 25 30 30 35 35 40 40 5 7 P3 48 38 25 27 9 11 13 15 17 LIITE 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat; vuonna 2013 näytteet vain asemilta S ja B 2 1 4 2 1 6 1 1 40 2 1 1 50 3 39 1 6 1 30 1 1 38 28 2 129 5 4 1 2 16 3 96 1,6 100 8 3,9 3,1 0,8 1,6 12,4 2,3 74,4 29 1861 72 58 14 29 231 43 1385 25 263 50 25 25 25 50 43 229 1 14 1 12 26 1 1 2 22 1 77 1 6 4 65 1,3 100 5 1,3 7,8 5,2 84,4 25 498 25 115 25 411 Keskihaj yks/m² 70,2 0 0,9 100 17,405 0,003 0,212 24,802 24,433 0,005 0,367 26,242 Summa %‐osuus Keskiarvo Keskihaj g WW g WW/m² g WW/m² 0,497 28,9 7,169 2,328 0,001 0,1 0,013 0,004 0,159 1,206 0 0 0,015 0,015 1,262 0,123 0,333 1,719 1,047 Näytteet g WW 1 2 3 0,215 0,108 0,174 0 0 0 14 1111 14 87 58 938 Summa %‐osuus Keskiarvo yks yks/m² Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_B 37 5 1 31 Näytteet yks 1 2 3 liejupohja, selvä H2S liejupohja Keskihaj yks/m² 35 23 Summa %‐osuus Keskiarvo yks yks/m² 23.9.2013 23.9.2013 Näytteet yks 1 2 3 Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_B Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_S Näyteasemien biomassatulokset (WW) g/nosto, g/näyte ja g/m 2 Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_S Paikan nimi Näytteet g WW Summa %‐osuus Keskiarvo Keskihaj Ryhmä / laji 1 2 3 g WW g WW/m² g WW/m² Marenzelleria 0,152 0,256 0,225 0,633 25,5 9,139 2,318 0,6 0,214 0,062 OLIGOCHAETA 0,003 0,006 0,006 0,015 GASTROPODA 0,006 0,006 0,3 0,091 0,157 Macoma baltica 0,018 1,23 0,574 1,822 73,4 26,296 26,263 OSTRACODA 0,001 0 0 0,001 0 0,013 0,007 0,2 0,074 0,067 Chironomidae 0,003 0,002 0,005 Summa 0,174 1,502 0,807 2,483 100 35,825 28,757 Ryhmä ja laji POLYCHAETA Marenzelleria OLIGOCHAETA Tubifex costatus Potamothrix/Tubifex Paranais frici GASTROPODA Potamopyrgus antipodarum BIVALVIA Macoma baltica CRUSTACEA OSTRACODA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus‐t. Summa Lajiluku Paikan nimi Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] Pohjanlaatu Tulokset on esitetty yks/nosto (+näytteen kokonaisyksilömäärä ja %-osuus) sekä kaikkien rinnakkaisnäytteiden mukainen yksilömäärä /m2 keskihajontoineen. Porvoon merialueen pohjaeläintutkimuksen tulokset syksyltä 2013. Asemilta S ja B on 3 rinnakkaisnäytettä. Näytteet on otettu Ekman-noutimella (p-ala 231 cm ). LIITE 8 LIITE 9 BBI-indeksin ja BBI-ELS-arvojen laskentaan liittyvät termit: Vesimuodostumatyypit: Ss=Suomenlahden sisäsaaristo, Su=Suomenlahden ulkosaaristo, ABtot = kokonaisyksilötiheys yks/m2 S = laji- tai taksonimäärä H’ = Shannon-Wienerin indeksi H’max = tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein H’-arvo BQI = Benthic Quality Index BQImax = tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein BQI-arvo BBI vert.arvo = tyyppi- ja syvyysvyöhykekohtainen BBI-referenssiarvo (odotusarvo) BBI = Brackish water Benthic Index BBI-ELS = BBI –indeksin ekologinen laatusuhde (BBI / BBI-vert.arvo) BBI ja BBI-ELS laatuluokat: Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono LIITE 10 LIITE 10 LIITE 10
© Copyright 2024