1. No category

PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN
YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2013
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
Kymijoen vesi ja ympäristö ry
ISSN 1458-8064
Kirjoittajat
Viivi Mänttäri
Taustatiedot, kuormitus, vedenlaadun tarkkailu
Marja Anttila-Huhtinen
Pohjaeläintutkimus
Janne Raunio
Kalataloudellinen tarkkailu
TIIVISTELMÄ
Porvoon edustan merialueen tilaa seurataan vesistökuormittajien yhteistarkkailuna.
Merialueelle laskevat Porvoonjoki ja Mustijoki muodostavat suurimman osan alueelle
tulevasta ravinnekuormituksesta etenkin virtaamahuippujen aikaan. Jokien tuoman
kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta
on yli 90 %, mutta vaihtelee vuosittain. Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien mukana
mereen pääsee myös vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna
2013 laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta StyroChem Finland Oy:n
COD:n luparajan ylitystä helmikuussa.
Jokien vaikutus näkyy erityisesti jokisuita lähimpänä sijaitsevilla tarkkailupisteillä, joilla vesi
oli selvästi rehevämpää ja sameampaa. Talvella happitilanne pysyi sekä pinta että
alusvedessä vähintään kohtalaisena. Kesällä alusveden happipitoisuus laski syvänteissä
hyvin alhaiseksi minkä vuoksi myös alusveden fosforipitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli
hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista eikä Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien tai
jäähdytysvesien aiheuttamia vaikutuksia ollut haettujen näytteiden perusteella
havaittavissa. Jätevesikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea
erottaa jokivesien kuormituksesta.
Pohjaeläinnäytteet otettiin vain vuosittaisen seurannan näyteasemilta, asemilta S
(Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Asemien pohjaeläimistössä näkyi sekä merialueen
yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Molemmilla näyteasemilla
oli sedimentin pinnalla noin 3 senttimetrin hapellinen pintakerros. Selvä valtalaji oli
molemmilla asemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria -monisukasmato,
jonka määrä oli vain lisääntynyt edellisestä vuodesta öljysataman edustalla (as S), mutta
romahtanut Svartbäckinselän eteläisellä syvännealueella (as B). Liejusimpukat olivat
taantuneet molemmilla alueilla.
Ammattikalastajien saalistiedustelun perusteella Porvoon edustan merialueella kalasti
vuonna 2013 kaksi sivu- tai pääammattikalastajaa. Kalastajat olivat käyttäneet
pohjaverkkoja ja rantarysiä. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 8.
Kalastajien saalis koostui pääosin kuhasta, lahnasta, siiasta ja hauesta, mutta näiden
ohella saatiin myös mm. madetta ja taimenta. Kalastajat eivät olleet havainneet kaloissa
haju- tai makuvirheitä. Merkittävimmäksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi kalastajat kokivat
tarkkailualueella hylkeiden runsauden.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
1
2 TAUSTATIEDOT
2.1 Tutkimusalue
2.2 Sääolot
2.3 Jäätalvi
2.4 Merenpinnan korkeuden vaihtelu
2.5 Tuuliolot
2.6 Jokien virtaamat
1
1
2
4
4
4
5
3 MERIALUEEN KUORMITUS
3.1 Yleistä kuormituksesta
3.2 Jokien tuoma ravinnekuormitus
3.3 Jätevesikuormitus
6
6
7
7
4 TUTKIMUSAINEISTO JA METELMÄT
4.1 Vedenlaadun tarkkailu
4.2 Pohjaeläintutkimus
4.3 Kalataloudellinen tarkkailu
9
9
12
13
5 TULOKSET JA TULOSTENTARKASTELU
5.1 Vedenlaadun tarkkailu
5.1.1 Vedenlaatu talvella
5.1.2 Vedenlaatu kesällä
5.1.3 Pintaveden rehevyystaso
5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus ja lämpötilamittaukset
5.1.5 Veden hygieeninen laatu
5.2 Pohjaeläintarkkailu
5.2.1 Pohjanlaadun maastohavainnot
5.2.2 Pohjaeläimistö
5.3 Ammattikalastajien saalistiedustelu
13
13
13
13
17
19
20
20
20
21
24
6 YHTEENVETO
27
7 TARKKAILUN JATKAMINEN
28
VIITTEET
29
LIITTEET
Liite 1 Kartta vedenlaadun tarkkailun havaintopisteistä ja jätevesien purkupaikoista
Liite 2 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus
Liite 3 Kartta jokien virtahavaintopisteistä sekä ainepitoisuuksien mittauspisteistä
Liite 4 Vesinäytteiden tulokset
Liite 5 Pintaveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet
Liite 6 Vertikaalisten lämpötila- ja suolapitoisuusmittausten tulokset
Liite 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat
Liite 8 Pohjaeläintulokset
Liite 9. BBI–arvojen laskentaan liittyvät termit
Liite 10 Kalastustiedustelulomake
TIEDOKSI
Neste Oil Oyj/ Juha Heijari
Neste Oil Oyj/ Sanna Honkimaa
Borealis Polymers Oy/ Sina Rasela
Ashland Finland Oy/ Outi Lankia
StyroChem Finland Oy/ Jari Kyrö
Uudenmaan ELY-keskus/ kirjaamo
Uudenmaan ELY-keskus/ Kalatalousryhmä
Uudenmaan ELY-keskus/ Sirpa Penttilä
Porvoon kaupunki/ ympäristönsuojelu
Porvoon kaupunki/ Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo
Sipoon kunta/ ympäristönsuojeluyksikkö
Porvoon seudun kalastusalue/ Markku Välimäki
Helsingin kaupunki/ ympäristökeskus
Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten höyryvoimalaitos
24.4.2014
1 JOHDANTO
Porvoon edustan merialueen tilaa on tarkkailtu kattavasti jo useiden vuosikymmenien ajan.
Merialueen tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna ja vuosina 2002–2010 se perustui SCC
Viatek Oy Vesihydron (nykyisin Ramboll Finland Oy) 22.8.2002 laatimaan ja 12.5.2003
täydentämään yhteistarkkailuohjelmaan. Vuodesta 2011 eteenpäin yhteistarkkailu on
perustunut Ramboll Finland Oy:n laatimaan (8.2.2011) tarkkailuohjelmaan: Porvoon
edustan
merialueen
yhteistarkkailuohjelma
vuosille
2011–2020
Vesistöja
kalataloustarkkailu. Uusi tarkkailuohjelma korvaa aikaisemmat ohjelmat. Tässä
yhteenvedossa on esitetty yhteistarkkailun tulokset vuoden 2013 osalta. Vuonna 2013
tarkkailua toteutettiin ohjelman mukaisesti suppeana. Käytännön vesistötutkimuksista
vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry.
Porvoon merialueen yhteistarkkailuun on velvoitettu osallistumaan ne vesistökuormittajat,
joiden jäte- ja jäähdytysvesien johtamista koskevissa lupa-päätöksissä on asetettu vesistöja/tai kalataloudellinen tarkkailuvelvoite (Taulukko 1).
Taulukko 1. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuvelvolliset sekä niille myönnetyt
ympäristöluvat/ -päätökset.
tarkkailuvelvollinen
ympäristölupa/-päätös
Porvoon kaupunki, Hermanninsaaren JVP
jätevedenpuhdistamo
13.9.2005 Nro 24/2005/1
Neste Oil Oyj, Porvoo, Kilpilahti
öljynjalostamo
31.10.2006 30/2006/2 ja 29/2006/2
Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti
polypropeenituotanto
7.12.2012 Nro 211/2012/1
Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti
PE2-tuotanto
7.12.2012 Nro 210/2012/1
Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti
LDPE-tuotanto
7.12.2012 Nro 209/2012/1
Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti
Borstar-koetehdas
7.12.2012 Nro 208/2012/1
Ashland Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti
polyesteritehdas
7.12.2012 Nro 207/2012/1
StryroChem Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti
polystyreenitehdas
7.5.2009 Dnro UUS-2008-Y-682-111
2 TAUSTATIEDOT
2.1 TUTKIMUSALUE
Porvoon edustan merialue on pääosin hyvin matala ja alueen keskisyvyys onkin vain 7,1
metriä (Kekkonen ym. 2010). Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja
Mustijoki (Liite 1). Porvoonjoki laskee Sikasaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin
Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Suualueen itäpuolella sijaitsee
hyvin matala Stensbölenselkä. Emäsalonselkä yhtyy Svartbäckinselkään kapean
Kuggsundin kautta. Mustijoki puolestaan laskee Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan
Svartbäckinselän pohjoisosassa. Svartbäckinselän itäpuolella sijaitseva Emäsalon saari
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
1
erottaa Svartbäckinselän ja Orrenkylänselän toisistaan. Svartbäckinselän keskisyvyys on
noin 14 metriä, mutta selän itärannat ovat jyrkät ja syvyys näillä alueilla 20–30 metriä.
Emäsalon itäpuolella sijaitseva Orrenkylänselkä on matalampi ja keskisyvyys on noin 8
metriä. Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettöminä
Suomenlahdelle.
Porvoon merialueelle laaditun 3D virtausmallin (Korpinen ym. 2002) mukaan virtaukset
syntyvät tyypillisimmin silloin, kun tuuli puhaltaa lännen ja lounaan suunnasta tai idän ja
kaakon suunnasta (Kekkonen ym. 2010). Länsi-lounaistuulilla virtaus kiertää Emäsalon
myötäpäivään ja itä-kaakkoistuulilla vastaavasti vastapäivään. Svartbäckinselällä
Kilpilahden edustalla virtaus kulkee vastapäivään. Jokivedet virtaavat yleensä lähellä
pintaa ohuena kerroksena.
Porvoon edustan merialuetta kuormittavat sekä joet (Porvoonjoki ja Mustijoki) että
yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat
Svartbäckin selän pohjoisosassa ja itse Svartbäckin selällä Emäsalon itäpuolella (Liite 1).
Öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oil Oyj:n sekä Borealis
Polymersin petrokemian laitosten jätevedet. Osa teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu
pintavaluntana Kilpilahden jalostamoalueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat
mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymersin muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä
StyroChem Finland Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta.
Lisäksi merivesitunneliin johdetaan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet.
Jokien ainevirtaamien vaihtelu on erittäin suurta vuotuisista säävaihteluista johtuen, kun
taas pistemäisen jätevesikuormituksen vuodenaikaismuutokset ovat vähäisiä. Pitkällä
aikavälillä alueelle tuleva suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 10 %
alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä.
Alueen muut kuormituslähteet ovat lähivaluma-alue, ilmaperäinen laskeuma, meriliikenne
ja muu Suomenlahteen kohdistuva kuormitus (Ramboll Analytics Oy 2010).
2.2 SÄÄOLOT
Vuoden 2013 aikana lämpötilan kuukausikeskiarvot poikkesivat useina kuukausina selvästi
keskimääräisestä tasosta (Kuva 1). Helmikuu oli varsin lauha, kun taas maaliskuussa
pakkasta oli selvästi tavanomaista edemmän. Maaliskuun jälkeen, etenkin touko- ja
kesäkuussa, lämpötilat kuitenkin kohosivat nopeasti ja olivat selvästi tavanomaista
korkeampia. Kesä- ja heinäkuu olivat vuoden 2013 lämpimimmät kuukaudet. Marras- ja
joulukuussa lämpötila pysytteli selvästi tavanomaista korkeammalla eikä pakkaspäiviä juuri
havaittu. Vuonna 2013 sademäärä vaihteli hyvin paljon (Kuva 2). Ajoittain sademäärät
jäivät hyvin vähäisiksi ja toisinaan sadetta kertyi selvästi tavanomaista edemmän. Elo- ja
marraskuussa satoi hyvin runsaasti, kun taas alkukesä sekä syyskuu olivat hyvin
vähäsateisia.
_______________________________________________________________________________
2
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
20
2013
1981-2010
lämpötila (°C)
15
10
5
0
-5
-10
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Kuva 1. Helsinki-Vantaalta mitatut lämpötilan kuukausikeskiarvot (oC) vuonna 2013 ja vastaavat
pitkän ajanjakson (1981–2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Porvoota lähinnä sijaitseva
sääasema, mistä on saatavissa kuukausikeskiarvot sekä kuluneelta vuodelta että pitkältä
ajanjaksolta on Helsinki-Vantaan sääasema.
120
2013
1981-2010
sademäärä (mm)
100
80
60
40
20
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Kuva 2. Helsinki-Vantaalta mitatut kuukausittaiset sademäärät (mm) vuonna 2013 ja vastaavat
pitkän ajanjakson (1981–2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Porvoota lähinnä sijaitseva
sääasema, mistä on saatavissa kuukausikeskiarvot sekä kuluneelta vuodelta että pitkältä
ajanjaksolta on Helsinki-Vantaan sääasema.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
3
2.3 JÄÄTALVI
Viimeisin jäätalvi luokiteltiin ilmatieteenlaitoksen jääpalvelun kolmiportaisen luokituksen
perusteella keskimääräiseksi (Ilmatieteen laitos 2013a). Jäätalvi oli kuitenkin
poikkeuksellinen, sillä jääalan laajuus vaihteli erittäin paljon talven aikana ja jääpeite oli
laajimmillaan vasta maaliskuun lopussa. Jäät lähtivät myös hieman tavanomaista
myöhemmin.
2.4 MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELU
Meriveden pinnankorkeus vaihteli -72 cm ja 57 cm välillä vuonna 2013 (Kuva 3). Vuoden
alusta pinnankorkeus lähti laskemaan ja oli alimmillaan maaliskuun puolenvälin tienoilla.
Tämän jälkeen pinnankorkeus lähti nousemaan ja pysytteli touko-lokakuun välillä melko
tasaisena. Marraskuussa pinnankorkeus lähti jälleen nousemaan ja oli korkeimmillaan
joulukuun lopulla.
80
60
vedenkorkeus (cm)
40
20
0
-20
-40
-60
-80
1.1.
1.2.
1.3.
1.4.
1.5.
1.6.
1.7.
1.8.
1.9.
1.10.
1.11.
1.12.
Kuva 3. Meriveden pinnankorkeus Helsingin mareografilla vuonna 2013. Teoreettinen keskivesi (0
m) on ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lähde: Merentutkimuslaitos.
2.5 TUULIOLOT
Vuonna 2013 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi 15,9 %:a havainnoista (Taulukko 2).
Myös länsituuli vallitsi melko usein. Kaakkois- ja lounaistuuli puhalsivat keskimäärin
voimakkaimmin. Kovatuulisia (< 14 m/s) päiviä havaittiin Helsinki-Vantaan asemalla vain
kaksi. Tuuli ei noussut missään vaiheessa myrskytuuleksi (< 21 m/s) asti vuonna 2013.
_______________________________________________________________________________
4
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
Taulukko 2. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (%) Helsinki-Vantaan
havaintoasemalla vuonna 2013.
pohjoinen
%
m/s
koillinen
%
m/s
itä
%
kaakko
m/s
%
etelä
m/s
%
m/s
lounas
%
m/s
länsi
%
m/s
luode
%
m/s
min
1,9
2,1
3,1
3,5
3,3
3,0
3,0
3,1
maks
5,2
5,5
5,1
4,9
5,7
5,4
4,7
4,4
ka. 2013
12,3
3,8
12,3
3,9
10,8
3,8
8,8
4,3
12,7
4,2
15,9
4,3
14,4
4,0
12,9
3,9
2.6 JOKIEN VIRTAAMAT
Sekä Mustijoen että Porvoonjoen virtaamat olivat korkeimmillaan loppukeväästä
sulamisvesien vaikutuksesta ja syksyllä syyssateiden aikaan (Kuva 4). Tällöin virtaamat
nousivat moninkertaisiksi verrattuna talven ja kesän virtaamiin. Porvoonjoen keskivirtaama
vuonna 2013 oli 11,3 m/s ja Mustijoen 5,6 m/s. Kummankin joen keskivirtaama oli selvästi
pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin virtaamat nousivat korkeiksi runsaiden sateiden
seurauksena. Sekä Mustijoen että Porvoonjoen keskivirtaama oli vuonna 2013 hyvin
samaa tasoa kuin vuonna 2011.
90
Porvoonjoki, Vakkola
80
Mustijoki, Vekkoski
virtaama (m³/s)
70
60
50
40
30
20
10
0
1.1.
1.2.
3.3.
3.4.
4.5.
4.6.
5.7.
5.8.
5.9.
6.10.
6.11.
7.12.
Kuva 4. Porvoonjoen ja Mustijoen keskivirtaama (m3/s) vuonna 2013. Porvoonjoen virtaama
perustuu Vakkolan ja Mustijoen virtaama Vekkosken havaintoihin. Virtaamat on korjattu valumaaluesuhteen perusteella. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
5
3 MERIALUEEN KUORMITUS
3.1 YLEISTÄ KUORMITUKSESTA
Porvoon
edustan
merialueelle
tuleva
pistekuormitus
koostuu
Kilpilahden
teollisuustuotantolaitosten, Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon
sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta) kuormituksesta.
Lisäksi merkittäviä ravinne- ja kiintoainekuormittajia ovat alueelle purkautuvat joet.
Kilpilahden
tuotantolaitokset
ja
Hermanninsaaren
jätevedenpuhdistamo
ovat
ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan sekä mereen johdettavia
jätevesiään että niiden vaikutuksia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on velvoitettu
tarkkailemaan vain mereen johdettavia jätevesiään. Tuotantolaitosten toimittamien
kuormitus- ja virtaamatietojen sekä tarkkailuraporttien perusteella on laskettu Kilpilahden
laitosten, Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon
kokonaisjätevesikuormitus Porvoon edustan merialueelle vuonna 2013 (Liite 2).
Jokien tuoman kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen
Hertta–tietojärjestelmää. Vedenlaatutietojen sekä päivittäisten virtaamatietojen (m³/s)
perusteella on laskettu jokien tuoma kuormitus merialueelle kuukausikeskiarvoina (kg/d)
sekä vuosikeskiarvona (kg/v) vuoden 2013 osalta. Kuormitus on laskettu Vakkolan
(Porvoonjoki) ja Vekkosken (Mustijoki) virtaamatietojen sekä virtapaikkoja lähellä
sijaitsevien vedenlaatuhavaintopisteiden (Liite 3) ainepitoisuuksien perusteella.
Ainepitoisuuksien havaintopaikkoina käytettiin samoja pisteitä kuin edellisinä vuosina.
Vuonna 2013 jokien tuoma kuormitus muodosti edellisvuosien tapaan selvästi suurimman
osuuden alueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta (Taulukko 3 ja Liite 2). Kiintoaineen
osalta lähes kaikki kuormitus tulee jokien mukana. Jokien osuus typpi-, fosfori- ja CODkuormasta oli muutaman prosentin edellisvuotta pienempää johtuen pääasiassa edellistä
vuotta pienemmistä virtaamista. Jokien osuus kuormituksesta on viimeisen
vuosikymmenen aikana ollut typen ja fosforin osalta keskimäärin 93–98 %.
Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kiintoainekuormituksen osuus oli hieman
teollisuusjätevesien osuutta suurempi, mutta muutoin Kilpilahden teollisuuslaitosten
kuormitus oli jätevedenpuhdistamon kuormitus suurempaa.
Taulukko 3. Porvoon merialueelle tulevan pistekuormituksen prosentuaalinen jakautuminen jokien
(Porvoonjoki ja Mustijoki), teollisuusjätevesien (Kilpilahden tuotantolaitokset), Hermanninsaaren
jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen välille vuonna 2013.
Kuormitusosuudet 2013
kok. P
kok. N
Kiintoaine
COD *
%
%
%
%
Porvoonjoki ja Mustijoki
94,6
93,7
99,9
94,1
Tolkkisten höyryvoimalaitos
0,1
0,06
0,03
ei seurata
teollisuusjätevedet
3,9
3,7
0,006
4,5
Hermanninsaaren jvp
1,3
2,6
0,1
1,4
* Porvoonjoki ja Mustijoki CODM n, muut CODCr
_______________________________________________________________________________
6
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
3.2 JOKIEN TUOMA RAVINNEKUORMITUS
Jokien mukanaan tuoma kuormitus oli vuonna 2013 hyvin samaa tasoa, mitä se
keskimäärin on viimeisten vuosien aikana ollut. Virtaamat sekä kuormitus olivat selvästi
pienempiä kuin edellisvuonna, jolloin korkeat virtaamat nostivat kuormituksen hyvin
suureksi. Virtaamahuiput ja kuormituspiikit ajoittuivat vuonna 2013 hyvin tavanomaisesti
huhtikuulle ja marraskuulle. Huhtikuussa sulamisvedet nostivat virtaamia ja marraskuussa
puolestaan satoi erittäin paljon.
Taulukko 4. Jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki) tuoma keskimääräinen kuukausittainen kuormitus
(kg/d) Porvoon edustan merialueelle vuonna 2013.
Virtaama
Kiintoaine
Kok. P
Kok. N
CODm n
m ³/d
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
tammi
1 310 586
49 157
139
3 503
12 873
helmi
597 275
16 159
48
1 709
9 050
maalis
427 457
7 833
35
1 309
5 989
huhti
5 197 011
307 055
710
20 921
82 366
touko
1 104 421
37 906
105
2 676
17 212
kesä
355 998
3 844
21
798
4 841
heinä
272 607
4 684
24
796
3 854
elo
713 354
5 408
42
2 294
7 317
syys
423 753
5 077
40
1 131
10 060
loka
1 253 813
124 232
237
4 853
20 061
marras
3 443 294
428 333
691
12 286
87 189
joulu
2 479 691
149 211
274
6 607
47 740
ka. 2013
1 464 938
94 908
197
4 907
25 713
3.3 JÄTEVESIKUORMITUS
Kilpilahden tuotantolaitoksille sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle on annettu
ympäristöluvissa jäteveden luparajoja (Taulukko 5). Kilpilahden tuotantolaitoksilla
seurataan ravinnekuormituksen lisäksi vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja
styreeni). Vuonna 2013 kuormittajat toimivat pääsääntöisesti lupaehtojen mukaisesti.
StyroChem Finland Oy:n COD -kuorman luparaja ylittyi helmikuussa, mutta muita
luparajojen ylityksiä ei tapahtunut.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
7
Taulukko 5. Yhteistarkkailuvelvollisille kuormittajille asetetut jäteveden luparajat vuonna 2013.
Neste Oil Oyj
kuukausikeskiarvo
vuosikeskiarvo
Öljy
22 kg/d
14 kg/d
BOD7ATU
Fenoli
1,5 kg/d
1,0 kg/d
Kokonaisfosfori
Kokonaisfosfori
10 kg/d
8 kg/d
Kokonaistyppi
200 kg/d
150 kg/d
2400 kg/d
1600 kg/d
CODCr
Hermanninsaaren jvp
pitoisuus enintään
Borealis Polymers Oy
1 mg/l
50 kg/kk
Puhdistusteho BOD:n osalta vähintään 90 %
ja fosforin osalta 80 %
käsittelyteho vähintään StyroChem Finland oy kuukausikeskiarvo
10 mg O₂/l
95 %
Styreeni
CODCr
60 mg O₂/l
90 %
CODCr
-
70 %
0,5 mg/l
93 %
Kokonaisfosfori
15 mg O₂/l
Öljyhiilivedyt
BOD7ATU
kokonaistyppi
arvo enintään
10 kg/kk
600 kg/kk
Asland Finland Oy
kuukausikeskiarvo
CODCr
250 kg/kk
Porvoon edustan merialueelle johdettava jätevesimäärä oli hiukan laskenut
edellisvuodesta. Fosforikuorma oli pysynyt lähes muuttumattomana, mutta typen ja COD:n
kuormat olivat puolestaan hieman nousseet ja kiintoainekuorma laskenut. Kiintoaineen
osalta suurin osa kuormituksesta tuli Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolta (Taulukko
6). Muiden aineiden osalta Neste Oil Oyj:n kuormitus oli selvästi suurin. Neste Oil Oyj:n
kuormitus oli selvästi noussut sekä typen että COD:n osalta verrattuna edelliseen vuoteen.
Taulukko 6. Porvoon merialueen jätevesikuormittajien kokonaiskuormitus (kg/v) vuoden 2013
osalta.
Kuormitus 2013
virtaama
fosfori
typpi
kiintoaine
CODC r
m3/v
kg/v
kg/v
kg/v
kg/v
7 274 353
2 781
69 132
ei seurata
412 900
27 099
ei seurata
ei seurata
ei seurata
1 069
Borealis Polymers Oy
946 776
39
ei seurata
1 393
27 720
StyroChem Finland Oy
138 698
186
1 100
800
3 900
Hermanninsaaren jvp
4 167 137
1 022
49 275
34 675
141 620
Tokkisten höyryvoimalaitos
1 301 560
93
1 173
11 597
ei seurata
13 855 623
4 121
120 680
48 465
587 209
Neste Oil Oyj
Ashland Finland Oy
yhteensä 2013
Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta 25–30 metrin
syvyydeltä. Jäähdytysvedet johdetaan mereen merivesitunnelia (purku 3) pitkin ottoaukon
pohjoispuolelle noin 0-4 metrin syvyydessä (Liite 1). Lupapäätöksen mukaisesti
jäähdytysvesimäärä saa olla enintään 150 000 m³/h. Vuonna 2013 mereen johdettu
jäähdytysvesimäärä pysyi selvästi luparajan alapuolella (Kuva 5). Sekä lämpökuorma että
vesimäärä olivat hieman edellisvuotta suurempia.
_______________________________________________________________________________
8
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
250 000
5 000
vesimäärä
4 500
lämpö
vesimäärä (m³/h)
3 500
3 000
150 000
2 500
2 000
100 000
lämpö (GJ/h)
4 000
200 000
1 500
1 000
50 000
500
0
0
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
Kuva 5. Kilpilahden tuotantolaitosten lämpökuorma ja mereen johdettu jäähdytysvesimäärä vuosina
2000–2013.
4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT
4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU
Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu
Porvoon edustan merialueen vedenlaadun tarkkailuun kuuluu suppeina tarkkailuvuosina
yhteensä 9 havaintoasemaa (Taulukko 7 ja Liite 1). Vuosina 2012 ja 2013 havaintopisteen
8 vesinäytteet on otettu tarkkailuohjelmassa mainittujen koordinaattien osoittamasta
paikasta. Näytepisteen tulisi sijaita syvänteessä, mutta koordinaatit osoittavat virheellisesti
syvänteen vierelle pisteeseen, jonka syvyys on vain 26 metriä. Jatkossa näytteet tullaan
ottamaan syvänteestä 34 metrin syvyydestä (Taulukko 7).
Vesistönäytteitä haetaan kerran talvella (tammi-helmikuu) ja viisi kertaa avovesikauden
aikana. Avovesikauden näytteenotto ajoittuu kesäkuulle (viikko 1-2), kaksi kertaa
heinäkuulle (viikot 1-2 ja 4), elokuulle (viikko 3-4) ja syyskuulle (viikko 4). Talvinäytteet
päästiin hakemaan vasta maaliskuussa (8 ja 12.3). Avovesikauden näytteenotto toteutettiin
kuitenkin tarkkailuohjelman mukaisesti ja näytteitä käytiin hakemassa 13.6, 11.7, 26.7,
22.8 ja 25.9. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut
näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon
suosituksia (Mäkelä ym. 1992 ja Kettunen ym. 2008). Porvoon edustan ulkosaariston
tilasta saadaan tietoa myös Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimalta UUS-15 Porvoo
55 havaintopisteeltä (Liite 1).
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
9
Taulukko 7. Vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet sekä kunkin pisteen maksimisyvyys ja
koordinaatit (YKJ yhtenäiskoordinaatisto).
havaintopiste
syvyys (m)
koordinaatit (YKJ)
8*
Orrenkylänselkä 8
Orrenkylänselkä
26
6687180
-
3425120
25
Kuggsund 25
Kuggsundinsalmi
20
6689680
-
3422240
27
Illvarden koillinen 27
Kulloonlahti, Mustijoen edusta
18
6691310
-
3420500
32
UUS-11 Porvoo 32
Sköldvikin edusta, pohjoinen
23
6689000
-
3420360
38
Sköldvikin edusta 38
Sköldvikin edusta, etelä
20
6688260
-
3420440
48
UUS-13 Porvoo 48
Kalvön koillispuoli
40
6683880
-
3420540
P3
Kalvön NW
Kalvön luoteispuoli
13
6683930
-
3418050
P4
UUS-30 Kitö kaakko 57
Löparöfjärden
19
6680590
-
3415736
P5
Stuvubergsudden W
Esthamnsfjärden
46
6680042
-
3421755
* havaintopisteen 8 koordinaatit vuodesta 2014 eteenpäin ovat 6687026 - 3425175 ja syvyys 34 m
Kaikilla havaintokerroilla jokaiselta tarkkailupisteiltä määritettiin näkösyvyys ja otettiin
näytteet 1 m syvyydeltä sekä 1 m korkeudelta pohjasta. Tarkkailunäytteistä tehtiin
ohjelman mukaiset analyysit pintavedestä, alusvedestä sekä 0-2 m kokoomanäytteestä
(Taulukko 8 ja 9). Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio
Oy:ssä (Liite 4 ja 5).
Taulukko 8. Vesinäytteistä tehdyt analyysit sekä käytetyt määritysmenetelmät.
analyysi
yksikkö
menetelmä
a-klorofylli
µg/l
* SFS 5572:1993
happi
mg/l
* Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990
%
* Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990
happikyllästys
pH
* SFS 3021:1979
saliniteetti
sameus
sähkönjohtokyky
‰
Sisäinen menetelmä
FTU
* SFS-EN-ISO 7027:2000
mS/m
* SFS-EN ISO 27888:1994
kokonaistyppi (merivesi)
µg/l
* Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990
nitraatti-nitriitti typpi, NO3 + NO2
µg/l
* Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990
ammoniumtyppi, NH4
µg/l
* Fotom., SFS 3023:1976
kokonaisfosfori
µg/l
* Sis.menet., per.kumot. SFS 3026:1986
liukoinen fosfaattfosfori (nucleopore 0,4 µm)
µg/l
* Sis.menet., per.kumot. SFS 3025:1986
E.coli -bakteerit
pmy/100ml
* Colilert
Kolimuotoiset bakteerit
pmy/100ml
* Colilert
* FINAS-akkredioitu menetelmä
_______________________________________________________________________________
10
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
Taulukko 9. Kaikilla havaintopisteillä vesinäytteistä tehnyt analyysit näytesyvyyksittäin eri
vuodenaikoina.
talvella
kesällä ja syksyllä
1m
pohja-1 m
1m
lämpötila
x
x
x
x
happipitoisuus
x
x
x
x
hepenkyllästys
x
x
x
x
pH
x
x
x
x
sähkönjohtavuus
x
x
x
x
sameus
x
x
x
x
kokonaistyppi
x
x
nitraatti-nitriitti -typpi
x
x
ammoniumtyppi
x
x
kokonaisfosfiori
x
suodatettu fosfaattifosfori
x
x
a -klorofylli
x
x
x
0-2 m
x
x
pohja-1 m
x
x
Jäähdytysvesien tarkkailu
Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien johtamiseen liittyen havaintopisteiltä 25, 27,
38,
48
ja
P3
määritetään
vesimassan
verikaalinen
lämpötilaja
suolapitoisuuskerrostuneisuus
kaikilla
näytteenottokerroilla
(Liite
6).
Suolapitoisuuskerrostuneisuus määritettiin mittaamalla saliniteetti kenttäkäyttöisellä
sondilla (YSI 6920 V21) metrin välein 20 metrin syvyyteen asti ja tämän jälkeen 5 metrin
välein.
Bakteerimääritykset
Meriveden hygieenistä tilaa seurattiin bakteerimääritysten avulla. Näytteet otettiin
heinäkuun molemmilla näytteenottokerroilla havaintopaikoilta 25, 27, 38, 48 ja P3.
Näytteistä määritettiin E.coli – bakteerit sekä kolimuotoiset bakteerit (Liite 4). Meriveden
hygieeninen tila määritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 perusteella
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2008).
Ylimääräiset näytteet
Yhteistarkkailuun liittyvien näytteiden lisäksi havaintopaikoilta 8, 25 ja 27 otettiin
ylimääräisiä näytteitä liittyen Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Maamet hankkeeseen. Havaintopisteiltä analysoitiin yhteistarkkailunäytteiden lisäksi kaikilla
havaintokerroilla 1 m syvyydeltä TOC ja saliniteetti sekä pohjanläheisestä vedestä
ammoniumtyppi, nitraatti+nitriitti –typpi sekä fosfaattifosfori. Lisäksi samoilta pisteiltä
otettiin kasviplanktonnäytteet kesä-, heinä- ja elokuussa.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
11
4.2 POHJAELÄINTUTKIMUS
Ohjelman mukaisesti vuonna 2013 pohjaeläinnäytteet otettiin vain kahdelta vuosittaisessa
seurannassa olevalta näyteasemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä)
(Liite 7). Pohjaeläinnäytteet otettiin 23.9.2013 (Taulukko 10). Ns. laaja pohjaeläintutkimus,
jossa näyteasemia on 15, tehtiin viimeksi vuonna 2011. Seuraava laaja pohjaeläintutkimus
on vuonna 2015.
Taulukko 10. Pohjaeläinnäyteasemien taustatiedot ja pohjanlaatutiedot.
Asema ja
Syvyys
näyt.ot. pvm
(m)
As S
23
23.9.2013
KKJ YK
Latitude
6688970
KKJ YK
Longitude
3420210
As B
6684420
3420100
23.9.2013
35
Pohjan laatu + muuta
tarkat n-ottokoordinaatit 6689092-3420600, liejupohja,
hapellinen kerros n. 3 cm, alla harmaa lieju, seassa
sulfidiraitoja
liejupohja, hapellinen kerros n. 3 cm, alla musta
H2 S selvä (2/3)
Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin standardin SFS 5076 (1989) ohjeistusta sekä
vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, SFS 1989, Kantola ym. 2001).
Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat.
Näytteet otettiin Ekman-pohjanoutimella, jonka pinta-ala on 231 cm2. Kummaltakin
näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta.
Näytteenoton yhteydessä tehtiin samalla havaintoja pohjasedimentin laadusta (Taulukko
10). Näytteet seulottiin maastossa 0,5 mm:n seulalla, poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa
suurennuslampun avulla ja säilöttiin 70 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin ryhmittäin 0,1
mg:n tarkkuudella. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Liejusimpukoiden (Macoma baltica)
pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella. Pohjaeläinnäytteiden määrityksestä vastasi Marja
Anttila-Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta
lajitasolle ja määrityskirjallisuutena käytettiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon internetsivuilla listattua kirjallisuutta (Ympäristöhallinto 2012). Nostokohtaiset tulokset (Liite 8) on
viety myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin.
Aineistosta laskettiin BBI – indeksi (Brackish water Benthic Index), joka on kehitetty
kuvaamaan Itämeren vähäsuolaisten ja – lajisten pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen
tilaa (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012, Perus ym. 2007). Indeksin laskennassa käytetään
lajimäärää, eri lajien yksilömääriä sekä eri eläinlajien tai –ryhmien ympäristöstressin
sietokykyä kuvaavia pistearvoja. BBI- ja BBI-ELS –arvojen laskennassa käytettiin hyväksi
ympäristöhallinnon sisällä laadittua Excel-pohjaista makrotyökalua (Perus & Österberg
2012). Liitteessä 9 on esitetty BBI-arvojen laskentaan liittyvää termistöä.
_______________________________________________________________________________
12
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
4.3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU
Pää- ja sivuammattikalastajien saaliita selvitettiin kalastustiedustelulla. Suomenlahden
pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 2011 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 2011 selvitysten
perusteella tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 2013
saalistiedot saatiin vain kahdelta tarkkailualueella kalastavalta kalastajalta. Näistä toinen
oli pääammattikalastajaa ja toinen kotitarve/sivuammattikalastaja. Tiedustelulomake on
esitetty raportin liitteessä 10.
5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU
5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU
5.1.1 Vedenlaatu talvella
Huonon jäätilanteen vuoksi Svartbäckinselän näytepisteeltä P4 ei pystytty ottamaan
talvella ollenkaan vesinäytettä. Muilla pisteiltä näytteenotto pystyttiin kuitenkin
suorittamaan (Liite 4). Pintaveden hapenkyllästys vaihteli talvella 65–86 %:n välillä ja oli
alhaisin Kuggsundissa. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa etenkin pintavedessä jokisuita
lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä. Kulloonlahdella (piste 27), Kuggsundissa (piste 25)
sekä Orrenkylänselällä (piste 8) vesi oli sameaa ja selvästi ravinnepitoisempaa kuin muilla
tarkkailupisteillä. Klorofyllipitoisuus oli kaikilla pisteillä varsin matala.
Alusvedessä happitilanne oli näytteenottohetkellä vähintään kohtalainen ja vaihteli 53–85
%:n välillä. Lievää hapenpuutetta oli havaittavissa Orrenkylänselällä sekä
Svartbäckinselän kahdella syvimmällä pisteellä. Fosforipitoisuudet olivat Orrenkylänselkää
lukuun ottamatta varsin tasaisia ja vaihtelivat 33–58 µg/l välillä. Orrenkylänselällä
fosforipitoisuus oli 81 µg/l. Sameus ja typpipitoisuus olivat varsin samaa tasoa kaikilla
tarkkailupisteillä eikä jokivesien vaikutus ulottunut alusveteen asti.
5.1.2 Vedenlaatu kesällä
Pintaveden happikyllästys vaihteli kesällä 74–116 % välillä (Liite 4). Lievää levätuotannon
aiheuttamaa hapen ylikyllästystä oli havaittavissa kaikilla tarkkailupisteillä kesän aikana.
Alusveden happitilanne oli pääsääntöisesti heikoimmillaan loppukesällä elo-syyskuussa
(Kuva 6). Svartbäckinselän syvänteessä pisteellä 48 happikyllästys oli vain 9 % ja
Kuggsundissakin vain 10 %. Syyskuun lopulla vesimassa oli muutamilla pisteillä hyvin
tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja syystäyskierto oli päässyt tuomaan hapekasta vettä
alusveteen.
Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli varsin tasainen koko alueella (Kuva 7).
Keskimääräinen taso oli korkein jokivesien vaikutusalueella ja laski hieman siirryttäessä
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
13
kohti ulompia Svartbäckinselän tarkkailupisteitä. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat
selvästi pintavettä korkeampia ja etenkin vähähappisilla pisteillä (25, 48, P5) pitoisuudet
kohosivat muita pisteitä korkeammiksi (Kuva 8), kun fosforia pääsi vapautumaan
pohjasedimenteistä.
Kuva 6. Alusveden alhaisimmat happikyllästysarvot (%) Porvoon edustan merialueella kesällä
(kesä-syyskuu) 2013. Suluissa havaintopäivämäärä.
Kuva 7. Pintaveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013.
_______________________________________________________________________________
14
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
Kuva 8. Alusveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013.
Kuva 9 Pintaveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä
(kesä-syyskuu) 2013.
Typpipitoisuus oli tasainen koko alueella sekä pinta- että alusvedessä (Kuvat 9 ja 10).
Alusvedessä pitoisuudet vaihtelivat hieman pintavettä enemmän ja korkeimmat pitoisuudet
havaittiin Kuggsundissa sekä Svartbäckinselän syvänteissä heikon happitilanteen
yhteydessä. Typpipitoisuudet olivat keskimäärin hyvin samaa tasoa kuin vuonna 2012.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
15
Kuva 10. Alusveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä
(kesä-syyskuu) 2013.
Pintavesi oli sameinta ja näkösyvyys heikoin jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä (Kuvat
11 ja 12). Näkösyvyys lisääntyi noin metrillä siirryttäessä kohti Svartbäckinselkää ja oli
keskimäärin suurin näytepisteellä P5. Vertailupisteellä (UUS-15 Porvoo 55) näkösyvyys oli
noin 3,4 m. Vähähappisilla pisteillä (pisteet 25 ja 48) sameus oli alusvedessä koholla.
Kuva 11. Pintaveden keskimääräinen sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013.
_______________________________________________________________________________
16
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
Kuva 12 Pintaveden keskimääräinen näkösyvyys (m) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2013.
5.1.3 Pintaveden rehevyystaso
Pintaveden rehevyyttä ja levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli keskimäärin korkein
Kuggsundissa (Kuva 13). Muilla tarkkailupisteillä pitoisuudet olivat hieman alhaisempia.
Korkeimmat pitoisuudet havaittiin pääsääntöisesti heinäkuun alun tai elokuun lopun
näytteenottokerroilla, jolloin korkein pitoisuus (28 µg/l) havaittiin 21.8. Kuggsundissa (piste
25). Syyskuun loppupuolella levätuotanto oli jo hyvin vähäistä ja klorofyllipitoisuudet pieniä.
Fosfaattifosfori (liuennut epäorgaaninen fosfori, PO4-3) on levien pääasiassa käyttämä
ravinne, mutta myös nitraatti (typen epäorgaaninen yhdiste, NO3-) kuuluu levien käyttämiin
ravinteisiin (Oravainen 1999). Koska levät käyttävät hyväkseen vedessä olevia liukoisia
ravinteita, niiden määrä on yleensä kesäisin varsin vähäinen. Fosfaattifosforin ja nitraattinitriittitypen määrä pintavedessä oli selvästi korkein talvella, jolloin levätuotantoa ei
juurikaan ollut (Liite 5). Kesällä pitoisuudet laskivat hyvin alhaisiksi levien kuluttaessa
ravinteita. Loppukesästä levätuotannon vähetessä ravinnepitoisuudet alkoivat hiljalleen
kohota.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
17
Kuva 13. Pintaveden keskimääräinen klorofyllipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä
(kesä-syyskuu) 2013.
Ravinnesuhteita tarkastelemalla voidaan arvioida, mikä ravinne toimii pääasiallisena
levätuotantoa rajoittavana tekijänä. Rajoittavaa ravinnetta arvioitaessa voidaan käyttää
seuraavia rajoja (Forsberg ym. 1978):
Taulukko 11 Pintaveden ravinnesuhteiden arvioinnissa käytetyt raja-arvot typen ja fosforin
kokonaisravinnepitoisuuksille sekä liukoisille ravinnepitoisuuksille.
kokonaisravinteet
liukoiset ravinteet (NO2, NO3, NH4, POP4)
N/P -suhde
minimiravinne
N/P -suhde
minimiravinne
< 10
typpi
<5
typpi
10-17
typpi tai fosfori
5-12
typpi tai fosfori
> 17
fosfori
> 12
fosfori
Kokonaisravinnepitoisuuksien osalta Porvoon edustalla vallitsee ajankohdasta ja
havaintopaikasta riippuen pääasiassa tilanne, jossa kumpi tahansa ravinteista voi toimia
levätuotantoa rajoittavana tekijänä (Taulukko 12). Liukoisten ja leville suoraan
käyttökelpoisten ravinteiden osalta tilanne vaihteli hyvin paljon sekä kuukausien että
havaintopisteiden välillä. Alkukesästä fosfaatti oli selvästi rajoittava ravinne, mutta kesän
edetessä myös typen liukoiset ravinteet olivat rajoittavina tekijöinä. Levätuotannon ollessa
voimakkaimmillaan pintaveden fosfaattifosfori kului nopeasti loppuun ja ravinnesuhde oli
jopa 28. Heinäkuun lopulla levätuotannon ollessa vähäistä fosfaattifosforia oli runsaammin
_______________________________________________________________________________
18
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
vedessä ja ravinnesuhde oli lähes kaikilla pisteillä alle 5 eikä fosfaatti ollut tuolloin
rajoittava ravinne.
Taulukko 12. Pintaveden (0-2 m) rehevyyttä kuvaavien parametrien keskimääräinen pitoisuus
Porvoon edustan merialueella kesä-syyskuussa 2013.
Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N
kok. P
PO4-P
klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde
N/P -suhde
paikka
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
m
25
394
10
11
38
5,4
8,7
1,3
10,4
liukoiset
3,9
27
462
13
14
42
4,4
14,7
1,0
10,9
6,2
32
418
14
21
41
6,8
9,7
1,2
10,2
5,1
38
408
11
16
37
5,2
10,0
1,3
11,0
5,3
48
406
10
15
34
6,0
7,6
1,4
11,8
4,3
8
388
8
11
29
3,4
7,5
2,1
13,2
5,6
P3
390
9
13
29
4,4
8,9
1,9
13,4
4,9
P4
380
8
11
28
3,4
7,6
2,3
13,8
5,4
P5
384
9
10
26
2,4
7,7
2,5
15,0
8,0
Ulompana rannikosta sijaitsevaa Uudenmaan ELY-keskuksen tarkkailupistettä (UUS-15
Porvoo 55) käytettiin vertailupisteenä. Vertailupisteellä sameus oli vähäisempää ja
näkösyvyys suurempi kuin Porvoon edustan tarkkailupisteillä. Myös pintaveden
fosforipitoisuudet (kasvukauden keskiarvo 22 µg/l) olivat alhaisempia. Typpipitoisuudet
olivat kuitenkin hyvin samaa tasoa kuin lähempänä rannikkoakin. Kokonaisravinteiden
suhde vaihteli yhteisrajoitteisuuden ja fosforirajoitteisuuden välillä. Sekä typen että fosforin
liukoisten ravinteiden määrä oli selvästi Porvoon edustaa alhaisempi ja liukoiset ravinteet
olivat kesällä vertailupisteellä kuluneet lähes loppuun. Liukoisten ravinteiden osalta suhde
oli kasvukaudella keskimäärin 2 ja ilmensi typpirajoitteisuutta. Klorofyllipitoisuudet olivat
selvästi rannikon tasoa alhaisempia (kasvukauden keskiarvo 4,3 µg/l).
5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset
Vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla seurataan
Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purkuun mahdollisesti liittyviä vaikutuksia.
Jäähdytysvedet johdetaan merivesitunnelia (purku 3) pitkin mereen pisteen 38
läheisyydessä (Liite 1). Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutuksia ei ole havaittu.
Helmikuun näytteenoton yhteydessä kenttäkäyttöinen sondi ei toiminut kunnolla ja
näytepisteiden 25 ja 27 lämpötilaa ja suolapitoisuutta ei pystytty mittaamaan.
Purkuvesiputkea lähinnä sijaitsevalla pisteellä (38) pinta- ja alusveden lämpötila olivat
hyvin samaa tasoa. Lämpimin vesi oli kuitenkin jäänyt 5–10 metrin syvyyteen, jossa
lämpötila oli reilu 2 °C (Liite 6). Saliniteetti oli matalin pintavedessä ja korkein alusvedessä.
Harppauskerros sijaitsi 0–5 m välillä, jossa saliniteetti kasvoi nopeasti. Koska saliniteetin ja
lämpötilan kerrostuneisuus olivat hyvin erilaisia, on mahdollista, että merivesitunnelia pitkin
johdetut jäähdytysvedet ovat aiheuttaneet lämpimimmän veden kertymisen väliveteen.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
19
Tavallisesti lämpimin ja painavin vesi on talvisin painunut lähelle pohjaa.
Svartbäckinselällä (P3 ja 48) kerrostuneisuus oli hyvin samanlaista sekä saliniteetin että
lämpötilan osalta eikä jäähdytysvesien vaikutuksia ollut tulosten perusteella havaittavissa.
Kesäkuussa pintavesi oli lämmennyt kaikilla pisteillä selvästi yli 14 asteen (Liite 6).
Lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuus oli kaikilla pisteillä hyvin samanlainen.
Vesimassan kerrostuminen oli vielä kesäkuussa kesken eikä harppauskerros ollut
muodostunut kovin voimakkaaksi. Heinäkuussa alussa vesimassan kerrostuneisuus oli
voimistunut ja kaikilla pisteillä oli havaittavissa sekä saliniteetin että lämpötilan osalta selvä
harppauskerros välivedessä. Pintavesi oli hiukan lämmennyt kesäkuusta, mutta erot
kesäkuun lämpötiloihin olivat varsin pieniä.
Heinäkuun puolenvälin jälkeen puhaltanut voimakas pohjoistuuli aiheutti koko
Suomenlahdella kylmän alusveden kumpuamista kohti pintavettä (Ilmatieteenlaitos 2013b).
Ilmiön seurauksena pintaveden lämpötila laski tavanomaista alhaisemmaksi. Ilmiö oli
havaittavissa myös Porvoon edustalla, missä pintaveden lämpötila oli muutamaa pistettä
lukuun ottamatta (25 ja P5) alle 10 astetta heinäkuun loppupuolella. Elokuun loppupuolella
pintaveden lämpötila oli kaikilla pisteillä palannut heinäkuun alun tasolle ja vaihteli 14–17
asteen välillä. Syyskuun lopussa vesimassa oli lämmennyt hyvin tasalämpöiseksi kaikilla
pisteillä 15–20 metrin syvyyteen asti ja saliniteetti noudatteli lämpötilakerrostuneisuutta.
Matalimmilla pisteillä syystäyskierto oli jo ehtinyt sekoittaa vesimassaa. Kilpilahden
tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa kesä-syyskuun
näytteenottojen tulosten perusteella.
5.1.5 Veden hygieeninen laatu
Heinäkuun näytteenottojen yhteydessä pisteillä 25, 27, 38, 48 ja P5 tehtyjen
bakteerimääritysten perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavesikelpoista kaikilla
pisteillä (Liite 4). Pitoisuudet jäivät selvästi rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan
alapuolelle (E.coli –bakteerit 100 pmy/100 ml).
5.2 POHJAELÄINTARKKAILU
5.2.1 Pohjanlaadun maastohavainnot
Näyteasemien S ja B pohjanlaatutiedot on esitetty taulukossa 10. Molemmat näyteasemat
olivat liejupohjia. Öljysataman edustalla (as S) hapellisen pintakerroksen paksuus oli 3 cm,
mikä oli hieman enemmän kuin parina edellisenä vuonna. Sen alla oli harmaata
sulfidiliejua, jossa näkyi sulfidiraitoja. Asemalla B hapellisen kerroksen paksuus oli 3 cm eli
lähes sama kuin edellisenä vuonna. Tällä asemalla hapellisen kerroksen alla oli mustaa
sulfidiliejua, ja rikkivedyn haju oli selvää.
_______________________________________________________________________________
20
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
5.2.2 Pohjaeläimistö
Liitteessä 8 on esitetty sekä asemien S ja B nostokohtaiset että keskimääräiset
neliömetritulokset. Tulostaulukossa on esitetty myös näyteasemien viralliset nimet, joilla
tulokset löytyvät Hertasta. Ympäristöhallinnon vesimuodostumien tyyppijaon mukaan
molemmat näyteasemat ovat Suomenlahden sisäsaaristoa.
Öljysataman edustalla (asema S) pohjaeläinyhteisön koostumus vastasi hyvin edellistä
vuotta (Kuva 14). Pohjaeläinyhteisössä oli sekä makeanveden lajeja (Potamothrix/Tubifex
– harvasukasmatoja ja Chironomus – surviaissääskentoukkia) että liejusimpukkaa
(Macoma baltica), joka on murtovesilaji. Runsain laji oli edelleen Marenzelleria –
monisukasmato, jonka yksilötiheys oli kasvanut edellisestä vuodesta kuten myös
Potamothrix/Tubifex –harvasukasmatojen. Pohjaeläinten kokonaisyksilötiheys on ollut
nousussa vuodesta 2009. Pohjaeläinten kokonaisbiomassa oli vähäisempi kuin vuonna
2012, mitä selittää liejusimpukkatiheyden väheneminen; näytteissä oli yhteensä vain neljä
liejusimpukkaa (Kuva 15).
Svartbäckinselän eteläosan syvällä alueella (asema B) pohjaeläinyhteisössä dominoi
edelleen Marenzelleria, mutta sen yksilötiheydet ovat romahtaneet vuodesta 2011 (Kuva
14). Samankaltainen Marenzelleria –tiheyksien laskeva trendi on havaittu myös muissa
läheisten rannikkoalueiden pohjaeläintutkimuksissa (Anttila-Huhtinen 2013, Hällfors &
Räsänen 2013). Myös liejusimpukka oli vähentynyt selkeästi, mikä selittää osaltaan
kokonaisbiomassan pienenemistä. Liejusimpukoita oli näytteissä yhteensä vain 6 yksilöä,
ja niiden kokoluokat vaihtelivat 3 mm:stä 15 mm:iin (Kuva 15).
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
21
Havaintopaikka S
200
2000
1800
1600
yks./m2
1200
100
1000
800
600
g WW/m2
150
1400
50
400
200
0
Tub
Mon
BBI
BBI‐ELS
tilaluokka
Chi
Mac
2013
2012
2011
2010
2009
0
Marenz
Muut
2009
2010
2011
2012
2013
0,299
0,206
0,462
0,336
0,380
0,498
0,344
0,770
0,560
0,636
T
T
H
H
H
Biom
Havaintopaikka B
100
10000
17 000 yks/m2
9000
80
8000
60
yks./m2
6000
5000
40
4000
g WW/m2
7000
3000
20
2000
1000
BBI
BBI‐ELS
tilaluokka
2011
Chi
Mac
2013
Mon
2012
Tub
2010
2009
0
Marenz
Muut
2009
2010
2011
2012
2013
0,083
0,134
0,193
0,293
0,306
0,138
0,223
0,322
0,488
0,510
Hu
V
V
T
T
0
Biom
Kuva 14. Pohjaeläinten tiheys (yks/m2) ryhmittäin/lajeittain (Tub=Tubificidae, Mon=valkokatka,
Chi=surviaissääsket, Mac=liejusimpukka, Marenz=Marenzelleria) ja kokonaisbiomassa (g WW/m2)
näyteasemilla S ja B vuosina 2009 – 2013. Huom. Y-akselien asteikot ovat kuvissa erilaiset.
Kaaviossa on esitetty myös ko. vuosien pohjaeläintuloksiin perustuvat BBI- ja BBI-ELS-arvot sekä
näiden mukainen tilaluokka. Hu=huono, V=välttävä, T=tyydyttävä ja H=hyvä ja E=erinomainen
_______________________________________________________________________________
22
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
Rannikon pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvaavan BBI-luokitteluindeksin
mukaan pohjan tilaluokka oli pysynyt molemmilla asemilla samana kuin vuonna 2012;
asemalla S tila oli BBI-ELS –arvojen mukaan hyvä ja asemalla B tyydyttävä. Varsinaisten
BBI-ELS –arvojen mukaan pohjan tila oli hieman kohentunut edellisestä vuodesta
molemmilla asemilla. Asemalla B pohjan tilaa kuvaavalla BBI-ELS –arvolla on ollut
nouseva trendi aina lähtien vuodesta 2009 (Kuva 14).
Sekä BBI että BBI-ELS –indeksi voivat saada arvoja väliltä 0–1. Mitä lähempänä
indeksiarvot ovat nollaa, sitä heikompi on pohjaeläinyhteisön ja samalla pohjan ekologinen
tila. Vesialueen pohjan ekologista tilaa kuvaava BBI-ELS –arvo (BBI-Ekologinen
LaatuSuhde)
saadaan,
kun
aineistosta
saatua
BBI-arvoa
verrataan
vesistötyyppikohtaiseen BBI-vertailuarvoon. BBI-ELS-arvo on havaitun BBI-arvon ja
vastaavan BBI-vertailuarvon välinen suhde. Tuloksia tarkasteltaessa täytyy huomioida,
että tässä esitetyt BBI-ELS –arvot perustuvat vain yhden näyteaseman yhteen
näytteenottoon. Yleensä pohjan ekologisen tilan arvioinnissa BBI-indeksi lasketaan
vesimuodostelmalle ko. ajanjaksona, jolloin saadut indeksiarvot perustuvat laajempaan
aineistoon. Lopullinen tilaluokka määräytyy 20th percentile- arvon eli hajontaa kuvaavan
20 % -jakauman mukaan; tällöin 80 % aineistosta edustaa vähintään ko. tilaa. Indeksin
perustuessa yhteen ainoaan havaintoon ei ole havaintojen välistä hajontaa, jolloin
tilaluokka määräytyy mediaanin mukaan, mikä on antaa liiankin hyvän kuvan vesistön
tilasta.
Molempien näyteasemien pohjaeläintulokset vastaavat suhteellisen hyvin muualta,
Suomenlahden sisäsaaristosta saatuja tuloksia. Tuloksissa tulee näkyviin sekä merialueen
yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Rehevyyteen ovat tietenkin
omalta osaltaan vaikuttaneet paikallinen kuormitus ja jokien mukanaan tuoma kuormitus.
Selvä valtalaji oli molemmilla asemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria –
monisukasmato. Samansuuntainen kehitys on havaittu myös läheisillä merialueilla. Syvillä
näyteasemilla, joilta pohjaeläimistö on aikaisemmin puuttunut täysin tai lähes kokonaan,
esiintyy nykyään suuret määrät Marenzelleria – monisukasmatoa (Anttila-Huhtinen 2010,
Anttila-Huhtinen 2013). Liejusimpukka oli vuonna 2013 taantunut molemmilla
näyteasemilla verrattuna edelliseen vuoteen, mutta nytkin tiheydet olivat suurempia kuin
esim. Loviisan edustan (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014) tai Pyhtää – Kotka – Hamina
edustan (Anttila-Huhtinen 2013) vastaavilla syvyyksillä. Edellistä selittää osittain
suolapitoisuuden väheneminen itään päin, mutta osittain myös pohjan parempi
happitilanne Porvoon tutkimusalueella. Tämän merialueen syvillä pohjilla vallitsisi
luonnostaan valkokatka (Monoporeia affinis) – kilkki (Mesidotea entomon) –
pohjaeläinyhteisö, mutta tällaista ns. luonnontilaista syvän veden pohjaeläinyhteisöä ei
tutkimusalueen syvillä alueilla ole tavattu pitkään aikaan. Tutkimuksen kohteena olevilla
näyteasemilla valkokatkaa on viimeksi tavattu merkittävinä tiheyksinä 1980-luvun
alkupuolella. Pohjaeläimistön muutoksia pidemmällä aikavälillä tullaan käsittelemään
tarkemmin vuoden 2015 laajassa vuosiraportissa.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
23
10
Asema S
yksilöä
8
6
4
2
0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
mm
10
Asema B
yksilöä
8
6
4
2
0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
mm
Kuva 15. Liejusimpukan (Macoma baltica) kokojakauma vuonna 2013 asemalla S (n=4) ja B (n=6).
Liejusimpukoiden yksilömäärät jäivät molemmilla asemilla hyvin vähäiseksi.
5.3 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISTIEDUSTELU
Vain toinen vastanneista kalastajista ilmoitti kalastusmatkojen kuukausittaiset lukumäärät.
Kalastaja teki kuukaudessa keskimäärin n. 8 kalastusmatkaa (Kuva 16). Kesäkuukausina
ammattikalastaja ei pitänyt lainkaan pyydyksiä vedessä, mutta syyskuussa
kalastusaktiivisuus oli suurinta. Näin oli myös vuonna 2012. Kalastajat olivat pyytäneet
alueilla 1-3. Kalastajat olivat pyytäneet pääasiassa pohjaverkoilla. Lohi- tai silakkarysiä ei
ollut kummallakaan käytössä. Toinen kalastaja oli käyttänyt kesällä lyhyen aikaa
rantarysiä, mutta rysäpyynnin yksikkösaaliita ei pystytty laskemaan puutteellisten tietojen
vuoksi.
Sen sijaan pohjaverkkopyynnin keskimääräiset yksikkösaaliit voitiin laskea sekä kesä- että
talviaikaiselle pyynnille. Talvikauden yksikkösaalis oli keskimäärin 0,57 kg/verkkovrk. ja
kesäkauden 0,61 kg/verkkovrk. Kalastajat saivat yksikkösaaliiden perusteella
pohjaverkoilla parhaiten kuhaa, lahnaa ja siikaa (Kuva 17). Yksikkösaaliit olivat siten melko
_______________________________________________________________________________
24
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
hyviä, mikä selittyy osaltaan sillä, että kalastajat käyttivät 60 m pitkiä ja yli 3 m korkeita
verkkoja. Massamääräisistä kokonaissaaliista suurin osa koostui kuhasta, lahnasta,
hauesta ja siiasta (Kuva 18). Vuodenaikojen välillä ei ollut merkittäviä eroja saalislajien
runsauksissa. Eroja oli lähinnä siika, taimen ja lahnasaaliissa. Kalastajat eivät olleet
havainneet saaliskaloissa haju- tai makuvirheitä. Merkittävinä kalastusta haittaavina
tekijöinä he mainitsivat runsaat hyljekannat, jotka tekevät etenkin avovesiaikaisen
verkkokalastukset hyvin vaikeaksi. Myös siian myyntihinnan katsottiin laskeneen.
Kuva 16. Ammattikalastajan kuukausikohtaiset kalastusmatkojen lukumäärät.
Kuva 17. Pohjaverkkopyynnin keskimääräinen yksikkösaalis talvi- ja kesäkaudella.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
25
Kuva 18. Eri kalalajien suhteellinen osuus verkkopyynnin kokonaissaaliista talvella (ylempi kuva) ja
kesällä (alempi kuva).
_______________________________________________________________________________
26
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
6 YHTEENVETO
Tässä vuosiraportissa on käsitelty Porvoon edustan merialueen tilaa vuoden 2013 osalta
fysikaalis-kemiallisen
vedenlaadun,
pohjaeläinten
sekä
ammattikalastajien
saalistiedustelun perusteella. Vuonna 2013 tarkkailu toteutettiin ohjelman mukaisesti
suppeana, jolloin mukana oli vain osa näyteasemista ja tutkimusmenetelmistä. Seuraava
laaja tarkkailu toteutetaan vuonna 2015.
Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat Porvoonjoki ja Mustijoki, joiden
osuus alueelle tulevasta kokonaisravinnekuormasta on selvästi yli 90 %. Osuus vaihtelee
vuotuisista virtaamaolosuhteista riippuen. Jokien tuoma kuormitus oli vuonna 2013
laskenut selvästi verrattuna edellisvuoteen, jolloin satoi paljon ja jokien virtaamat olivat
tavanomaista suurempia. Mereen johdettava jätevesimäärä oli hieman laskenut
edellisvuodesta. Fosforikuorma oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla, typen ja COD:n
kuormat olivat hieman nousseet ja kiintoainekuorma laskenut. Jätevesikuormittajat toimivat
vuonna 2013 lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta StyroChem Finland Oy:n COD:n
luparajan ylitystä helmikuussa.
Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa lähinnä pintavedessä jokisuita
lähinnä sijaitsevilla pisteillä etenkin talvella. Jokien tuoma kuormitus aiheutti pintaveden
samentumista ja ravinnepitoisuuksien kohoamista. Alusveden happitilanne oli talvella
pääsääntöisesti kohtalainen. Lievää hapenpuutetta oli havaittavissa syvimmillä pisteillä.
Orrenkylänselällä alusveden fosforipitoisuus oli selvästi kohonnut hapenpuutteen
seurauksena.
Syvänteiden alusvedessä havaittiin kesällä selvää hapenpuutetta, minkä vuoksi myös
fosforipitoisuudet olivat hieman alueen keskimääräistä tasoa korkeampia. Pintaveden
ravinnepitoisuudet olivat varsin tasaisia koko alueella ja hyvin samalla tasolla kuin
edellisenäkin vuonna. Porvoon edustalla vallitsi koko kesän pääsääntöisesti tilanne, jossa
levätuotantoa saattoi rajoittaa joko typpi tai fosfori. Liukoisten ravinteiden osalta
ravinnesuhde vaihteli hyvin paljon sekä pisteiden että kuukausien välillä.
Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista eikä Kilpilahden tuotantolaitosten
jätevesien
tai
jäähdytysvesien
aiheuttamia
vaikutuksia
ollut
havaittavissa.
Jätevesikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea erottaa jokivesien
kuormituksesta sekä muusta alueelle tulevasta kuormituksesta. Etenkin rannikolla
merialueen tilan määrittelee kuormituslähteiden yhteisvaikutus. Viimeisimmän (2013)
ekologisen luokittelun mukaan Porvoon edustan merialue, kuten suuri osa muutakin
Suomenlahden rannikkoa, kuuluu luokkaan välttävä.
Pohjaeläinnäytteet otettiin vain kahdelta jokavuotisessa seurannassa olevalta asemalta:
asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Molemmilla näyteasemilla
pohjaeläinyhteisön koostumus vastasi tyypillistä tilannetta Suomenlahden sisäsaariston
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
27
alueella. Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien
alueiden huono happitilanne. Selvä valtalaji oli molemmilla asemilla huonoissakin
happioloissa selviävä Marenzelleria -monisukasmato, jonka määrä oli vain lisääntynyt
edellisestä vuodesta öljysataman edustalla (as S) mutta vastaavasti vähentynyt selvästi
Svartbäckinselän eteläisellä syvännealueella (as B). Liejusimpukoita esiintyi molemmilla
näyteasemilla selvästi edellistä vuotta vähemmän. Pohjasedimentin pinnalla oli molemmilla
asemilla noin 3 senttimetrin hapellinen pintakerros. BBI-ELS – (BBI-Ekologinen
LaatuSuhde) – arvojen mukaan pohjan tila oli kohentunut molemmilla asemilla edellisestä
vuodesta.
Ammattikalastajien saalistiedustelun palautti vain kaksi tutkimusalueella kalastanutta päätai sivuammattikalastajaa. Vuoden 2012 tarkkailun perusteella kalastajia oli kolme.
Kalastajat olivat käyttäneet pääasiassa pohjaverkkoja ja toinen lyhyen aikaan kesällä
rantarysiä. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 8, kalastusaktiivisuuden
painottuessa syksyyn. Kalastajien saalis koostui pääosin kuhasta, lahnasta, siiasta ja
hauesta, mutta näiden ohella saatiin myös mm. madetta ja taimenta. Kalastajat eivät olleet
havainneet kaloissa haju- tai makuvirheitä. Merkittävimmäksi kalastusta haittaavaksi
tekijäksi kalastajat kokivat tarkkailualueella hylkeiden runsauden.
7 TARKKAILUN JATKAMINEN
Porvoon edustan merialueen tilan tarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman
mukaisesti vuonna 2014, jolloin tarkkailu on suppea kahden edellisen vuoden tapaan.
Seuraava laaja näytteenotto suoritetaan vuonna 2015. Vuonna 2011 haettujen
välisyvyyksien vesinäytteiden sekä vastaavien aiempien vuosien tulosten perusteella
laadittiin Uudenmaan ELY-keskuksen edellyttämä tarkastelu välisyvyyksien näytteenoton
tarpeellisuudesta. Tarkastelussa välisyvyyksien näytteenottoa ehdotettiin jatkettavan vain
laajojen tarkkailuvuosien yhteydessä seitsemällä pisteellä (25, 27, 38, 48, P3, P4 ja P5).
Uudenmaan ELY-keskus ei ole vielä antanut virallista päätöstä asiasta, mutta
viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on kuitenkin päätetty, ettei välisyvyyksien
näytteitä tarvitse ottaa vuonna 2014.
_______________________________________________________________________________
28
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
VIITTEET
Anttila-Huhtinen, M. 2010. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina 20062009 ja vertailua aikaisempiin tutkimuksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no
192/2010.
Anttila-Huhtinen, M. 2013. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina 20102013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/2013.
Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P.,
Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus, J., Pilke A., Rask M.,
Riihimäki J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K.-M. 2012. Ohje
pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 – päivitetyt
arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita no 7/2012.
Hällfors, H. & Räsänen, M. 2013. Pohjaeläimet. – Teoksessa: Vahtera, E., Hällfors, H., Muurinen,
J., Pääkkönen, J-P. & Räsänen, M., Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2012.
Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja
8/2013:67-80.
Ilmatieteenlaitos 2013a. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-11. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto >
ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti
Ilmatieteenlaitos 2013b. Ajankohtaista 2013. www.ilmatieteenlaitos.fi > Tiedotearkisto >
Ajankohtaista > Kumpuaminen viilentänyt meriveden Suomenlahdella ja Selkämerellä,
22.7.2013.
Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M. 2001. Ohjeita järvien ja jokien
pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan
ympäristökeskus.
Kekkonen, J., Peltonen, H. & Jäntti, P. 2010. Ramboll Analytics Oy: Porvoon edustan merialueen
tila vuosina 1965–2009.
Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 2008. Ympäristöopas 2008. Vesistötietoa näytteenottajille.
Suomen ympäristökeskus.
Korpinen, P., Kiirikki, M., Koponen, J., Sarkkula, J. ja Väänänen, P. 2002. Rehevöitymiskehityksen
arviointi Kotkan ja Porvoon edustan merialueilla 3D vesistömallin avulla. Suomen ympäristö,
ympäristönsuojelu no 587.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2014. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitos ja Oy
Loviisan Smoltti Ab: Merialueen yhteistarkkailun vuosiraportti 2013. Kymijoen vesi ja
ympäristö ry:n julkaisu 236/2014.
Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten
näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10.
Oravainen R. 1999. Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.
Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007. Zoobenthos as
indikators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic
Sea. Ambio 36(2-3):250-256.
Perus, J. & Österberg, M. 2012. BBI-excel makron opas. Moniste, lokakuu 2012.
_______________________________________________________________________________
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
29
Ramboll Analytics Oy 2010. Porvoon edustan merialueen tila vuosina 1965–2009. Työnro
89102738, moniste.
Ramboll Analytics Oy 2011. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011–
2020. Vesistö- ja kalataloustarkkailu.
SFS 5076 1989. Vesitutkimukset. pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. –
Suomen standarsoimisliitto SFS.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten
uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.
Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu.
Ympäristöhallinnon ohjeita 3.
Ympäristöhallinto 2012. Pohjaeläinten määrityskirjallisuutta. – Ympäristöhallinnon yhteinen
verkkopalvelu, 20.1.2014, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Pintavesien_tila/
Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet
_______________________________________________________________________________
30
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 237/2014
LIITE 1
Fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun kaikki tarkkailupisteet, vertailupisteenä toimiva ulappa-alueen
tarkkailupiste sekä yhteistarkkailuvelvollisten jätevesikuormittajien purkupisteiden sijainnit. Vuonna
2013 tarkkailussa oli mukana pisteet: 27, 25, 8, 32, 38, 48, P3, P4 ja P5.
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ka.
virtaama
m3/d
231
258
116
94
133
109
107
62
78
52
59
58
74
61
53
47
55
68
67
37
65
106
94,4
74,2
90
4,6
9,1
15,3
7,4
7,6
3,2
4,3
4
2
1,9
2,7
2,2
1,4
2,2
4,2
4,1
2,9
6,0
18
17
CODCr
kg/d
Ashland Finland Oy
0,6
1,0
1,0
0,8
1,0
0,7
0,9
0,5
1,0
0,2
0,3
0,4
0,5
0,2
0,2
0,3
0,2
0,2
0,2
0,2
0,1
0,5
kok. P
kg/d
655
436
434
313
606
436
559
338
401
386
349
467
572
234
163
305
178
152
153
166
76
351
CODcr
kg/d
28
16
85
82
12
9,5
13
6,2
5,6
3,5
5,0
4,0
5,2
4,6
0,7
0,8
1,2
2,1
1,9
5,9
3,8
14
kiintoaine
kg/d
hiilivedyt*
kg/d
1,4
2,7
2,0
0,9
0,8
0,5
1,0
0,7
0,6
0,3
0,2
0,1
0,2
0,1
1,1
0,8
0,4
0,5
0,6
0,4
0,7
0,4
0,6
0,3
0,7
35,9
44,3
0,2
0,1
0,1
0,1
0,2
0,1
0,1
0,1
0,3
0,3
0,1
0,1
5,9
BOD7
kg/d
* vuoteen 2003 asti määritetty klooratut hiilivedyt ja tämän jälkeen poolittomat hiilivedyt
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ka.
virtaama
m3/d
3990
3930
4565
4321
4593
4310
3690
3636
4128
4604
4500
4343
4030
4224
5113
6684
5235
4057
4310
3771
3884
4077
4282
2594
4286
Borealis Polymers Oy
Porvoon merialueen jätevesikuormitus
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ka.
virtaama
m3/d
305
253
282
288
305
266
288
246
262
245
267
240
203
219
238
245
273
192
212
250
373
375
364
380
274
kok. P
kg/d
0,3
0,1
0,03
0,03
0,03
0,02
0,03
0,03
0,17
0,21
0,11
0,13
0,11
0,12
0,1
0,17
0,07
0,05
0,07
0,17
0,36
0,68
0,83
0,51
0,18
StyroChem Finland Oy
29
12
8,3
9,3
5,4
3,7
4,2
5,1
6
7,1
4,8
5,4
15,9
18,9
23,6
9,6
10,7
18
CODcr
kg/d
47
41
34
36
30
42
kiintoaine styreeni kok. N
kg/d
kg/d
kg/d
6,4
0,04
3,6
0,03
1,9
0,03
2,1
0,02
1,8
0,02
2,1
0,03
0,05
0,6
0,05
2,4
0,04
2,1
0,03
2,6
0,04
1,9
0,02
1,4
0,02
1,1
0,02
0,8
0,02
1,1
0,02
2,6
0,016
1,6
0,013
1,7
0,014
5,8
0,037
3,1
0,051
3,2
0,058
4,38
1,9
0,043
3,55
2,19
0,04
2,99
2,3
0,03
3,64
LIITE 2
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ka.
virtaama
m3/d
15090
14910
15385
17559
18430
15843
15799
18389
17330
17004
17097
19029
17263
17159
19737
20893
21273
22037
20469
18080
17701
19753
21530
19929
18237
Neste Oil Oyj
kok. P
kg/d
3
2,5
2,7
3,1
4,1
4,7
7,3
10,7
7,5
7
7
5,4
4,2
4,5
8
9
5,8
6,3
6,3
6
4,7
6,4
6,2
7,6
5,8
kok. N
kg/d
117
137
162
147
92
81
46
105
59
71
132
186
101
94
109
141
123
89
235
170
160
109
100
189
123
CODcr
kg/d
2350
2750
3122
3281
2456
1685
1035
1263
1217
1164
1577
1784
1276
1305
2417
2495
1305
982
1019
917
912
716
689
1131
1619
Öljy
kg/d
46
16
18
17
18
8,2
4,3
5,4
8,7
7,3
10,1
16,5
6,6
3,5
22
25
5,6
4,3
2,9
2,2
5,1
2,4
2,9
2,3
10,8
Porvoon merialueen jätevesikuormitus
Fenolit
kg/d
4,3
2,3
1,8
3,2
2,4
0,6
0,2
2
0,2
0,3
0,4
0,3
0,3
0,2
0,4
0,7
0,4
0,2
0,4
0,16
0,23
0,16
0,15
0,17
0,9
Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
ka.
virtaama
m3/d
13625
13733
13071
11608
11711
12220
12220
10680
12754
11385
11229
11425
9369
9134
11902
11250
11001
12240
14907
10702
10987
11847
13046
11417
11811
kok. P
kg/d
8,5
5,1
4,9
4,2
4,3
3,7
4,1
3,4
3,6
3,8
3,2
5,5
3,7
3,0
4,0
4,0
3,2
5,5
5,1
2,4
3,1
4,0
3,7
2,8
4,1
kok. N
kg/d
345
361
374
409
364
412
406
380
466
386
376
351
140
170
140
132
117
158
170
121
157
136
140
135
264
795
817
290
280
381
376
375
574
560
371
392
436
445
388
385
170
CODcr
kg/d
262
231
208
189
157
147
136
130
187
109
171
66
66
102
98
72
147
112
43
92
125
132
95
126
kiintoaine
kg/d
264
168
137
139
165
ja vuodesta 2002 eteenpäin Hermanninsaaren uuden puhdistamon kuormitus
vuodet 1990-2001 Kokonniemen ja Hermanninsaaren yhteenlaskettu kuormitus
BOD7
kg/d
485
375
418
415
384
431
448
374
400
365
384
371
42
43
57
51
47
108
74
43
71
77
69
57
233
LIITE 2
738465
383034
284155
2991550
667012
261241
235427
631302
382717
969771
2533322
1681734
979978
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
ka
67154
109313
314132
114433
4593
4103
4238
2612
24346
180241
5683
11874
30277
kg/d
m3/d
142
195
518
217
38
37
22
15
70
438
25
34
91
kg/d
Kok. P
3489
4373
7600
4412
1091
2210
753
679
1834
14359
1037
1302
2215
kg/d
Kok. N
COD
15813
28589
60800
15516
9568
6250
3296
3135
9338
44873
3410
4979
0
kg/d
ka.
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
484961
797957
909972
284041
41036
82052
37180
94756
437408
2205461
143303
214241
572121
m3/d
Virtaama
kk
Kiintoaine
kk
Virtaama
Mustijoki
Porvoonjoki
Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle
27754
39898
114201
9799
484
1305
446
1232
13560
126814
2150
4285
18880
kg/d
Kiintoaine
56
79
173
20
2
5
2
6
36
271
11
14
48
kg/d
Kok. P
1418
2234
4686
440
40
84
42
118
842
6561
272
407
1287
kg/d
Kok. N
9900
19151
26389
4545
492
1067
558
1706
7873
37493
2579
4071
12873
kg/d
COD
LIITE 2
LIITE 3
Mustijoen ja Porvoonjoen virtaamien sekä ainepitoisuuksien mittauspaikat.
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
2,4
1,6
11,2
11,2
84
83
2,2
1,4
FTU
Sähk
mS/m
796
866
1
19
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
3,77
5,22
4,5
4,68
4,71
4,76
4,80
4,84
4,86
4,87
4,90
4,91
4,94
4,97
4,99
5,05
5,12
5,18
5,22
1,0
1,4
0,5
0,6
1,8
2
2,3
2,5
2,5
2,4
2,4
2,4
2,2
2
2
1,3
1,1
0,8
0,7
10,7
10,7
77
79
5,3
1,3
656
868
PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S;
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
18.2.2013
1
23
%
PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,4 m;
Klo 09:45; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S;
mS/m
18.2.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
salin
0/00
7,3
7,6
7,5
7,6
pH
780
350
450
390
Ntot
µg/l
410
190
µg/l
N(NO3+NO2)
2
8
N(NH4)
µg/l
46
39
41
39
25
27
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
1,4
<1
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
1/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
0,4
3,6
-0,1
-0,1
-0,04
0
0,4
0,38
0,33
0,18
0,28
0,4
0,29
0,24
0,36
0,41
0,46
0,41
0,20
0,23
0,43
0,84
1,52
2,66
12,1
7,7
86
60
1,2
2,2
FTU
Sähk
mS/m
784
1000
1
44
0,4
3,5
11,4
6,8
81
53
0,9
1,7
815
998
PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,1 m;
Klo 11:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S;
4,65
6,17
4,73
4,79
4,82
4,84
4,86
4,89
4,89
4,91
4,95
4,98
4,99
5,01
5,04
5,09
5,12
5,14
5,16
5,18
5,25
5,40
5,61
6,11
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
18.2.2013
1
39
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
%
PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,7 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S;
mS/m
18.2.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
salin
0/00
7,7
7,5
7,4
7,3
pH
370
360
430
360
Ntot
µg/l
130
170
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
<5
N(NH4)
µg/l
35
46
37
58
30
28
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
<1
<1
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
2/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
0,5
2,4
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
9,2
11,3
65
85
%
13
2,7
FTU
Sähk
mS/m
362
797
PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 15 cm; Jää 32 cm;
Klo 14:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
19.2.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
1,52
salin
0/00
7,1
7,6
pH
1900
490
Ntot
µg/l
1100
200
µg/l
N(NO3+NO2)
93
8
N(NH4)
µg/l
72
42
25
28
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
10
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
<1
Klorof.
µg/l
9,4
TOC
mg/l
3/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
0,6
2,1
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
11,9
11,1
83
83
13
2,0
FTU
Sähk
mS/m
263
829
1
23
5
10
15
20
0,8
2,7
1,7
1,1
1,6
2,1
10,1
6,9
72
53
5,4
2,1
638
934
PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 20 cm; Jää 35 cm;
Klo 13:50; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE;
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
P
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
19.2.2013
1
17
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
%
salin
0/00
2,40
1,39
PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 24 cm; Jää 35 cm;
Klo 12:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
19.2.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
7,2
7,3
7,2
7,6
pH
1400
480
1200
370
Ntot
µg/l
920
140
530
150
µg/l
N(NO3+NO2)
92
120
84
<5
N(NH4)
µg/l
47
81
57
33
24
60
24
30
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
7,6
10
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
<1
<1
Klorof.
µg/l
8,7
11
TOC
mg/l
4/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
0,3
0,9
0,1
0,2
0,0
0,3
0,3
0,3
0,2
0,1
0,1
0,1
0,1
11,6
10,7
82
77
1,1
1,0
FTU
Ei näytteitä!
PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57
Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE;
4,62
5,12
4,73
4,79
4,86
4,89
4,89
4,94
4,96
4,97
4,98
5,00
5,05
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
19.2.2013
1
13
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
Sähk
mS/m
767
832
PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm;
Klo 10:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
19.2.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
salin
0/00
7,6
7,7
pH
400
360
Ntot
µg/l
130
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
N(NH4)
µg/l
37
37
28
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
3,7
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
5/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
17,8
6,5
16,98
16,80
14,68
13,75
12,53
11,70
11,24
11,00
10,07
9,46
9,10
8,44
7,05
6,30
6,05
5,58
5,39
784
912
784
788
816
828
844
844
858
862
865
874
880
885
896
902
905
908
912
9,5
3,9
102
33
%
8,0
10
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
742
837
4,42
PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
mS/m
12.6.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,6
7,4
pH
620
410
Ntot
µg/l
64
16
µg/l
N(NO3+NO2)
300
<5
N(NH4)
µg/l
59
38
13
2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
11
Klorof.
µg/l
7,2
TOC
mg/l
6/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
15,4
18,3
13,12
12,20
11,40
10,28
9,79
9,20
8,81
8,74
8,28
8,04
7,95
7,67
7,55
7,46
7,28
794
924
824
842
850
865
875
882
890
892
898
905
907
912
915
916
917
8,8
8,3
90
91
8,2
2,7
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
753
848
4,53
1
23
0-2
15,9
6,9
9,4
9,0
97
76
6,4
2,1
765
868
PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
12.6.2013
1
17
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
%
PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 15:00; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
mS/m
12.6.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,4
7,9
8,3
7,9
pH
400
380
400
410
Ntot
µg/l
15
16
27
µg/l
N(NO3+NO2)
6
79
19
N(NH4)
µg/l
34
34
34
42
2
14
5
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
7,3
9,0
Klorof.
µg/l
7,2
TOC
mg/l
7/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
15,6
8,1
14,51
12,50
11,03
10,7
10,52
10,52
10,3
10,06
9,35
9,04
8,25
7,72
7,60
7,50
7,74
7,14
7,04
813
924
822
856
852
890
869
876
873
878
879
886
903
905
907
910
913
915
915
9,6
9,9
99
86
%
4,8
1,3
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
764
843
PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,4 m;
Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
mS/m
12.6.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,5
8,2
pH
300
370
Ntot
µg/l
15
µg/l
N(NO3+NO2)
6
N(NH4)
µg/l
21
30
2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
6,3
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
8/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
16,2
3,9
15,39
14,93
14,56
12,75
10,87
10,27
9,87
9,64
8,80
8,16
7,85
7,51
7,34
6,99
6,73
6,58
6,48
6,17
5,99
5,57
4,60
4,00
808
1027
809
813
817
825
845
853
860
866
880
895
900
904
909
922
926
929
933
940
944
955
975
989
9,6
6,1
100
48
4,1
3,9
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
756
904
1
23
0-2
5
10
15
20
11,48
6,95
6,43
5,95
17,1
6,9
9,1
8,3
97
70
6,7
1,4
751
855
4,49
PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,0 m;
Klo 14:20; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
12.6.2013
1
39
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
%
PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
mS/m
12.6.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,5
7,8
8,6
7,5
pH
380
380
560
350
Ntot
µg/l
18
14
12
µg/l
N(NO3+NO2)
52
5
<5
N(NH4)
µg/l
35
35
110
29
14
3
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
7,0
8,2
Klorof.
µg/l
7,0
TOC
mg/l
9/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
16,8
8,2
15,68
14,95
12,90
11,69
11,35
11,15
10,35
10,18
9,09
7,79
7,16
801
925
801
807
821
826
837
843
850
867
888
900
921
10,1
9,4
107
82
3,7
2,2
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
752
853
16,5
8,0
10,1
7,8
106
68
2,2
2,0
757
846
1
44
0-2
15,7
3,4
10,1
7,6
104
59
3,1
2,1
756
923
PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 1,8 m;
Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
1
18
0-2
PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 1,9 m;
Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
12.6.2013
12.6.2013
1
13
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,4 m;
Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W;
mS/m
12.6.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,6
7,6
8,6
7,9
8,7
8,0
pH
520
400
370
380
340
390
Ntot
µg/l
17
12
14
µg/l
N(NO3+NO2)
6
<5
<5
N(NH4)
µg/l
75
26
31
24
25
29
<2
<2
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
11
7,7
15
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
10/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
18,95
7,71
12,05
10,24
9,09
8,91
8,62
8,60
8,61
8,59
8,44
8,41
8,39
8,14
7,98
7,90
7,81
7,95
7,88
4,49
5,36
5,13
5,24
5,24
5,25
5,29
5,30
5,31
5,31
5,32
5,32
5,33
5,33
5,35
5,36
5,36
5,35
5,35
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
9,9
7,8
113
70
%
7,5
2,4
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
771
886
4,82
PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,7 m;
Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
9.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,6
7,7
pH
390
550
Ntot
µg/l
25
17
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
11
N(NH4)
µg/l
22
45
2
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
1
pmy/100ml
koli36
1200
pmy/100ml
17
Klorof.
µg/l
8,5
TOC
mg/l
11/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
11,53
9,25
7,92
7,19
6,79
6,56
6,43
6,26
6,12
6,04
5,96
5,86
5,85
5,81
5,58
5,02
5,31
5,33
5,39
5,41
5,42
5,43
5,44
5,45
5,45
5,47
5,48
5,48
5,48
5,50
7,8
6,6
83
56
7,3
2,4
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
826
906
5,02
1
23
0-2
16,0
5,8
8,4
6,1
87
50
6,5
2,4
828
918
PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,8 m;
Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW;
15,96
5,34
4,94
5,53
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
9.7.2013
1
17
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
%
PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 15:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
9.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,1
7,6
7,9
7,6
pH
370
470
410
460
Ntot
µg/l
14
14
15
µg/l
N(NO3+NO2)
10
37
11
N(NH4)
µg/l
36
39
29
36
<2
8
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
2
pmy/100ml
koli36
1600
pmy/100ml
11
8,0
Klorof.
µg/l
6,4
TOC
mg/l
12/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
14,40
5,14
12,31
8,45
8,07
7,80
7,54
7,40
6,51
6,42
6,19
5,85
5,53
5,40
5,40
5,41
5,40
5,25
5,16
5,02
5,54
5,19
5,30
5,39
5,40
5,40
5,38
5,36
5,37
5,38
5,43
5,45
5,48
5,48
5,49
5,51
5,52
5,53
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
8,1
7,2
82
60
%
5,4
1,8
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
847
910
PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,8 m;
Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
9.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,0
7,7
pH
330
450
Ntot
µg/l
13
µg/l
N(NO3+NO2)
7
N(NH4)
µg/l
25
35
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
2
pmy/100ml
koli36
490
pmy/100ml
8,9
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
13/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
16,32
13,92
10,53
9,07
8,45
7,70
6,09
5,97
5,90
5,69
5,56
5,54
5,48
5,35
5,24
5,16
4,87
4,48
4,28
4,22
3,62
3,43
5,04
5,10
5,21
5,22
5,25
5,27
5,35
5,35
5,36
5,38
5,39
5,40
5,40
5,42
5,44
5,46
5,50
5,51
5,53
5,75
5,98
6,07
9,8
5,8
106
46
3,8
2,4
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
843
993
1
23
0-2
5
10
15
20
7,90
6,63
5,70
5,41
16,55
5,26
7,8
5,5
82
46
5,3
2,7
789
899
4,78
PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,8 m;
Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW;
16,63
3,22
5,05
6,18
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
9.7.2013
1
39
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
%
PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW;
mS/m
9.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,2
7,5
8,4
7,5
pH
410
490
600
520
Ntot
µg/l
10
15
12
µg/l
N(NO3+NO2)
23
9
6
N(NH4)
µg/l
42
37
100
35
22
<2
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
1
pmy/100ml
koli36
250
pmy/100ml
10
11
Klorof.
µg/l
7,6
TOC
mg/l
14/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
15,58
12,98
10,07
8,87
8,38
7,62
6,61
6,36
6,00
5,79
5,68
5,03
5,13
5,21
5,28
5,28
5,30
5,39
5,41
5,43
5,46
5,48
9,4
7,8
101
66
4,0
1,9
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
836
893
17,3
6,6
9,9
6,3
106
53
3,1
1,6
842
897
1
44
0-2
16,7
4,2
9,5
6,0
100
48
2,6
1,8
842
1000
PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 1,8 m;
Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N;
1
18
0-2
PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N;
16,06
5,64
5,03
5,49
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
9.7.2013
9.7.2013
1
13
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
9.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,4
7,6
8,4
7,6
8,3
7,7
pH
610
480
400
510
410
520
Ntot
µg/l
14
12
12
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
7
6
N(NH4)
µg/l
110
29
34
32
26
32
<2
<2
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
1
pmy/100ml
koli36
170
pmy/100ml
9,4
12
10
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
15/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
10,24
6,17
10,17
10,11
9,96
8,31
7,55
7,11
7,04
6,68
6,63
6,49
6,47
6,49
6,50
6,45
6,41
6,27
6,18
5,19
5,61
5,19
5,19
5,20
5,38
5,42
5,48
5,50
5,54
5,55
5,56
5,57
5,57
5,57
5,57
5,58
5,60
5,61
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
9,1
7,9
84
66
%
4,8
9,4
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
871
927
PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
24.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
7,7
7,5
pH
270
300
Ntot
µg/l
5
µg/l
N(NO3+NO2)
6
N(NH4)
µg/l
49
42
5
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
9
pmy/100ml
koli36
1700
pmy/100ml
9,3
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
16/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
8,09
6,61
6,34
5,45
5,41
5,47
5,51
5,39
5,28
5,00
4,98
4,94
4,92
4,91
4,88
5,63
5,67
5,68
5,69
5,71
5,73
5,73
5,74
5,74
5,76
5,77
5,77
5,78
5,78
5,78
9,1
6,7
82
54
2,8
2,1
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
911
951
1
23
0-2
9,9
5,3
8,9
7,0
81
57
4,1
2,5
895
947
PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE;
9,36
4,68
5,48
5,78
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
24.7.2013
1
17
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
%
PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,7 m;
Klo 15:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
24.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
7,7
7,5
7,7
7,4
pH
270
270
270
230
Ntot
µg/l
<5
5
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
<5
N(NH4)
µg/l
49
43
51
36
9
10
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
7
pmy/100ml
koli36
690
pmy/100ml
8,8
4,9
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
17/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
8,02
4,08
7,96
7,59
7,28
6,03
5,77
5,67
5,58
5,51
5,31
5,24
5,13
4,98
4,83
4,65
4,34
4,21
4,16
5,50
5,75
5,51
5,54
5,56
5,68
5,68
5,68
5,67
5,67
5,66
5,66
5,66
5,67
5,67
5,68
5,72
5,72
5,73
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
8,5
7,7
74
61
%
2,8
2,1
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
910
946
PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,8 m;
Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
24.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
7,6
7,5
pH
240
330
Ntot
µg/l
5
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
N(NH4)
µg/l
43
36
12
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
1
pmy/100ml
koli36
610
pmy/100ml
5,0
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
18/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
8,26
8,00
7,45
7,14
6,94
6,82
6,74
6,54
6,48
6,40
6,19
6,15
6,14
5,75
5,71
5,55
5,48
5,37
5,33
4,84
3,86
3,62
5,40
5,42
5,43
5,44
5,46
5,46
5,46
5,47
5,48
5,49
5,51
5,52
5,53
5,54
5,57
5,57
5,60
5,61
5,62
5,66
5,79
5,83
10,1
7,2
89
56
1,0
2,4
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
893
955
1
23
0-2
9,3
5,0
8,7
8,1
78
66
2,2
2,0
893
926
PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,2 m;
Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE;
8,35
3,60
5,39
5,84
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
24.7.2013
1
39
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
%
PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,7 m;
Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE;
mS/m
24.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
7,7
7,6
7,9
7,5
pH
260
240
300
250
Ntot
µg/l
<5
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
<5
N(NH4)
µg/l
40
45
57
25
13
5
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
0
pmy/100ml
koli36
83
pmy/100ml
7,8
5,7
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
19/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
6,67
6,00
5,82
5,75
5,71
5,70
5,67
5,62
5,59
5,57
5,45
5,56
5,59
5,59
5,60
5,60
5,60
5,61
5,61
5,62
5,62
5,62
9,8
8,6
84
70
1,1
1,3
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
906
924
9,9
7,3
9,1
8,7
83
75
1,1
1,6
898
918
1
44
0-2
12,8
5,0
10,2
6,9
99
56
1,3
2,7
845
957
PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,2 m;
Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE;
1
18
0-2
PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,5 m;
Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N;
7,45
5,34
5,50
5,62
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
24.7.2013
24.7.2013
1
13
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,5 m;
Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
24.7.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,2
7,5
7,9
7,7
7,7
7,7
pH
280
270
240
250
220
240
Ntot
µg/l
<5
<5
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
<5
<5
N(NH4)
µg/l
66
27
32
30
28
26
<2
5
8
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
4
pmy/100ml
koli36
100
pmy/100ml
9,3
7,4
5,1
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
20/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
17,08
7,63
14,84
14,36
13,52
12,68
11,61
10,25
9,07
8,75
8,66
8,51
8,43
8,22
8,08
7,92
7,84
7,76
7,67
4,33
5,42
4,99
5,06
5,15
5,18
5,24
5,29
5,35
5,36
5,37
5,37
5,38
5,39
5,40
5,40
5,41
5,41
5,42
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
10,9
4,2
119
37
%
7,3
36
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
722
890
4,41
PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,7 m;
Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
21.8.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,4
7,3
pH
630
580
Ntot
µg/l
22
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
140
8
N(NH4)
µg/l
150
46
22
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
28
Klorof.
µg/l
9,4
TOC
mg/l
21/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
16,61
16,24
14,66
14,00
13,47
13,31
13,17
12,10
11,55
10,66
9,93
8,82
8,34
7,51
7,25
4,57
4,71
5,05
5,15
5,19
5,20
5,21
5,26
5,30
5,31
5,39
5,45
5,48
5,54
5,56
10,7
5,6
116
49
6,4
9,6
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
768
909
4,58
1
23
0-2
17,2
6,7
10,2
6,9
109
58
4,3
2,0
827
905
PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW;
17,02
6,54
4,39
5,58
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
21.8.2013
1
17
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
%
PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 0,9 m;
Klo 15:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
21.8.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,2
7,5
8,4
7,4
pH
390
510
490
560
Ntot
µg/l
<5
24
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
7
89
8
N(NH4)
µg/l
34
41
58
45
<2
28
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
20
21
Klorof.
µg/l
9,4
TOC
mg/l
22/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
14,48
6,08
14,43
14,42
14,27
14,19
13,41
12,94
11,77
10,75
9,89
9,41
9,10
8,56
7,84
7,11
6,61
6,40
6,24
5,18
5,54
5,18
5,18
5,19
5,20
5,23
5,28
5,32
5,36
5,44
5,46
5,47
5,45
5,45
5,48
5,50
5,50
5,52
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
9,4
6,9
98
59
%
3,7
2,1
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
856
904
PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,1 m;
Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
21.8.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,0
7,5
pH
390
470
Ntot
µg/l
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
5
N(NH4)
µg/l
34
38
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
15
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
23/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
13,98
13,42
13,11
12,81
12,65
11,99
11,65
11,30
10,79
9,48
8,96
7,79
7,33
6,77
6,46
6,01
5,89
5,63
5,45
4,90
4,37
4,30
5,24
5,26
5,27
5,28
5,28
5,29
5,30
5,32
5,32
5,36
5,37
5,43
5,44
5,46
5,49
5,53
5,54
5,56
5,58
5,65
5,72
5,73
9,9
6,7
102
55
1,8
4,1
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
864
932
1
23
0-2
5
10
15
20
12,81
10,75
6,43
5,58
16,7
6,6
10,0
6,7
106
57
3,8
4,0
833
900
5,07
PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,2 m;
Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW;
14,37
3,81
5,23
5,82
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
21.8.2013
1
39
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
%
PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
21.8.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,1
7,5
8,1
7,5
pH
380
420
390
410
Ntot
µg/l
21
<5
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
53
<5
<5
N(NH4)
µg/l
46
34
39
31
23
<2
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
11
7,6
Klorof.
µg/l
8,1
TOC
mg/l
24/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
13,94
13,42
13,07
12,84
12,63
12,36
12,12
11,86
11,17
9,94
8,69
5,25
5,28
5,29
5,29
5,30
5,30
5,31
5,31
5,32
5,41
5,48
9,8
6,8
101
60
2,8
7,2
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
861
896
15,1
6,6
9,6
6,7
98
57
1,5
5,1
869
908
1
44
0-2
14,9
5,0
9,8
7,4
100
60
1,5
2,3
865
939
PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,8 m;
Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW;
1
18
0-2
PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW;
14,00
7,59
5,24
5,53
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
21.8.2013
21.8.2013
1
13
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,6 m;
Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW;
mS/m
21.8.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,0
7,5
8,0
7,5
8,0
7,5
pH
460
390
390
370
400
390
Ntot
µg/l
<5
<5
<5
µg/l
N(NO3+NO2)
<5
<5
<5
N(NH4)
µg/l
51
24
50
27
48
29
<2
2
<2
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
5,0
6,0
9,6
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
25/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
14,89
10,53
14,88
14,88
14,89
14,89
14,89
14,89
14,85
14,74
14,74
14,71
14,57
14,41
13,68
11,60
11,25
10,81
10,60
4,84
5,25
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,85
4,85
4,85
4,89
4,93
4,97
5,19
5,20
5,23
5,24
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
8,2
1,1
86
10
%
4,9
36
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
815
868
4,91
PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 15:45; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
23.9.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
7,9
7,0
pH
800
470
Ntot
µg/l
340
26
µg/l
N(NO3+NO2)
46
42
N(NH4)
µg/l
200
40
24
13
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
8,2
Klorof.
µg/l
7,0
TOC
mg/l
26/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
15,14
15,14
15,14
15,14
15,14
15,14
15,06
14,89
14,83
14,79
14,78
14,78
14,79
14,72
14,69
4,85
4,85
4,85
4,85
4,85
4,85
4,84
4,81
4,80
4,80
4,80
4,80
4,80
4,79
4,79
8,0
7,8
84
81
6,0
11
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
813
805
4,89
1
23
0-2
16,6
16,5
8,1
7,5
85
79
3,1
8,8
810
816
PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,9 m;
Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt N;
15,14
14,69
4,82
4,78
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
23.9.2013
1
17
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
%
PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m;
Klo 16:50; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
23.9.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,0
7,9
7,9
7,9
pH
420
410
490
430
Ntot
µg/l
23
23
18
µg/l
N(NO3+NO2)
56
61
64
N(NH4)
µg/l
47
29
62
45
13
18
17
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
2,7
5,7
Klorof.
µg/l
6,4
TOC
mg/l
27/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
15,96
15,19
15,98
15,98
15,95
15,84
15,56
15,42
15,33
15,34
15,34
15,33
15,33
15,31
15,29
15,25
15,25
15,24
15,21
4,90
4,88
4,90
4,90
4,90
4,90
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,88
4,88
4,88
4,88
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
1
19
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
7,8
7,9
83
84
%
3,8
3,8
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
818
816
PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,9 m;
Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
23.9.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,0
8,0
pH
390
410
Ntot
µg/l
16
µg/l
N(NO3+NO2)
56
N(NH4)
µg/l
33
33
14
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
3,0
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
28/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
15,18
15,17
15,17
15,17
15,16
15,16
15,15
15,15
15,15
15,15
15,14
15,14
15,13
15,13
15,12
15,12
15,12
15,11
15,11
15,10
13,03
7,83
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,89
4,89
4,89
5,08
5,51
7,7
1,1
81
9
2,2
40
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
814
912
1
23
0-2
5
10
15
20
14,82
14,81
14,76
14,54
14,82
11,45
8,4
4,5
88
45
4,8
19
810
841
4,92
PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,4 m;
Klo 16:20; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N;
15,18
7,2
4,88
5,61
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
23.9.2013
1
39
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
%
PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
23.9.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,1
7,6
8,1
7,1
pH
590
440
690
410
Ntot
µg/l
59
15
11
µg/l
N(NO3+NO2)
160
37
42
N(NH4)
µg/l
82
38
200
27
21
9
9
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
7,7
5,1
Klorof.
µg/l
6,6
TOC
mg/l
29/30
LIITE 4
lt
oC
Happi
mg/l
Happi-% Sameus
15,40
15,40
15,40
15,40
15,40
15,40
15,40
15,40
15,40
15,40
15,31
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,90
8,2
7,7
86
81
3,2
5,5
FTU
Sähk
mS/m
salin
0/00
814
814
16,4
16,0
8,2
6,9
86
72
2,0
8,5
814
816
1
44
0-2
16,3
6,1
8,2
3,6
86
30
1,6
6,5
808
923
PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,1 m;
Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N;
1
18
0-2
PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,3 m;
Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N;
15,38
15,17
4,89
4,91
Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA
Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259
23.9.2013
23.9.2013
1
13
0-2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,0 m;
Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N;
mS/m
23.9.2013
0/00
Hav.paikka
Näytepaikka
Pvm.
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY
Tutkimustuloksia
8,1
7,3
8,1
7,9
8,0
8,0
pH
570
380
460
390
420
410
Ntot
µg/l
10
10
15
µg/l
N(NO3+NO2)
37
39
49
N(NH4)
µg/l
110
22
47
25
35
30
8
8
11
Kok.P liuPO4P
µg/l
µg/l
SIO2
mg/l
E.coli
pmy/100ml
koli36
pmy/100ml
3,7
4,9
4,8
Klorof.
µg/l
TOC
mg/l
30/30
LIITE 4
LIITE 5
12.6.2013
Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N
paikka
kok. P
PO4-P
klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde
N/P -suhde
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
m
kokonais
liukoiset
25
410
16
2,5
38
2,0
11
1
10,8
9,3
27
410
27
19
42
5,0
9
1
9,8
9,2
32
380
15
6
34
2,0
7,3
1,2
11,2
10,5
38
370
15
6
30
2,0
6,3
1,4
12,3
10,5
48
350
12
2,5
29
1,0
8,2
1,5
12,1
14,5
8
380
14
5
35
3,0
7
1
10,9
6,3
P3
390
14
2,5
29
1,0
15
1,4
13,4
16,5
P4
380
12
2,5
24
1,0
7,7
1,9
15,8
14,5
P5
400
17
6
26
1,0
11
1,8
15,4
23,0
9.7.2013
Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N
kok. P
PO4-P
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
m
25
550
17
11
45
1,0
17
0,7
12,2
28
27
460
15
11
36
1,0
8
0,9
12,8
26
32
470
14
10
39
1,0
11
0,8
12,1
24
38
450
13
7
35
1,0
8,9
0,8
12,9
20
48
520
12
6
35
1,0
11
1,2
14,9
18
paikka
klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde
N/P -suhde
liukoiset
8
490
15
9
37
1,0
10
0,8
13,2
24
P3
520
12
6
32
1,0
10
1,2
16,3
18
P4
510
12
7
32
1,0
12
1,5
15,9
19
P5
480
14
2,5
29
1,0
9,4
1,8
16,6
17
24.7.2013
Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N
kok. P
PO4-P
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
m
25
300
5
6
42
5,0
9,3
1,2
7,1
2,2
27
230
5
2,5
36
10,0
4,9
1,7
6,4
0,8
32
270
2,5
2,5
43
9,0
8,8
1,5
6,3
0,6
38
330
5
2,5
36
12,0
5
1,8
9,2
0,6
48
250
2,5
2,5
25
5,0
5,7
3,7
10,0
1,0
8
240
2,5
2,5
45
13,0
7,8
2,2
5,3
0,4
P3
240
2,5
2,5
26
8,0
5,1
3,5
9,2
0,6
P4
250
2,5
2,5
30
5,0
7,4
3,5
8,3
1,0
P5
270
2,5
2,5
27
1,0
9,3
3,2
10,0
5,0
paikka
klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde
N/P -suhde
liukoiset
LIITE 5
21.8.2013
Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N
paikka
kok. P
PO4-P
klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde
N/P -suhde
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
m
liukoiset
25
580
2,5
8
46
1,0
28
0,7
12,6
10,5
27
560
2,5
8
45
1,0
21
0,9
12,4
10,5
32
510
2,5
7
41
1,0
20
0,9
12,4
9,5
38
470
2,5
5
38
1,0
15
1,1
12,4
7,5
48
410
2,5
2,5
31
1,0
7,6
2
13,2
5,0
8
420
2,5
2,5
34
1,0
11
1,2
12,4
5,0
P3
390
2,5
2,5
29
1,0
9,6
1,6
13,4
5,0
P4
370
2,5
2,5
27
2,0
6
2,5
13,7
2,5
P5
390
2,5
2,5
24
1,0
5
2,8
16,3
5,0
kok. P
PO4-P
23.9.2013
Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N
paikka
klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde
N/P -suhde
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
m
liukoiset
25
470
26
42
40
13,0
8,2
1,5
11,8
5,2
27
430
18
64
45
17,0
5,7
1,5
9,6
4,8
32
410
23
56
29
13,0
2,7
1,9
14,1
6,1
38
410
16
56
33
14,0
3
1,9
12,4
5,1
48
410
11
42
27
9,0
5,1
2,3
15,2
5,9
8
440
15
37
38
9,0
7,7
1,4
11,6
5,8
P3
410
15
49
30
11,0
4,8
2
13,7
5,8
P4
390
10
39
25
8,0
4,9
2,3
15,6
6,1
P5
380
10
37
22
8,0
3,7
3,1
17,3
5,9
LIITE 5
30
37
25
20
20
15
10
5
12.6.
Klorofylli
9.7.
24.7.
liuk. PO4P
21.8.
10
5
0
23.9.
N(NO3+NO2)
19.2.
N(NH4)
25
20
20
15
10
5
21.8.
N(NO3+NO2)
23.9.
N(NH4)
56
15
10
5
0
19.2.
12.6.
9.7.
Klorofylli
24.7.
liuk. PO4P
21.8.
23.9.
N(NO3+NO2)
18.2.
N(NH4)
12.6.
9.7.
Klorofylli
30
24.7.
liuk. PO4P
21.8.
N(NO3+NO2)
23.9.
N(NH4)
30
piste 38
410
56
piste 48
170
25
25
20
20
pitoisuus (ug/l)
pitoisuus (ug/l)
24.7.
piste 32
190
25
pitoisuus (ug/l)
pitoisuus (ug/l)
64
0
15
10
5
42
15
10
5
0
0
18.2.
12.6.
Klorofylli
9.7.
24.7.
liuk. PO4P
21.8.
N(NO3+NO2)
23.9.
18.2.
130
Klorofylli
9.7.
liuk. PO4P
24.7.
21.8.
N(NO3+NO2)
23.9.
N(NH4)
30
49
piste P3
12.6.
N(NH4)
30
39
piste P4
25
25
pitoisuus (ug/l)
20
15
10
5
20
15
10
5
0
19.2.
12.6.
Klorofylli
9.7.
liuk. PO4P
24.7.
21.8.
N(NO3+NO2)
0
23.9.
19.2.
N(NH4)
12.6.
Klorofylli
9.7.
liuk. PO4P
30
130
piste P5
37
25
pitoisuus (ug/l)
pitoisuus (ug/l)
9.7.
liuk. PO4P
30
piste 27
530
12.6.
Klorofylli
30
84
42
15
0
19.2.
piste 25
1100
93
25
pitoisuus (ug/l)
pitoisuus (ug/l)
30
piste 8
920
92
20
15
10
5
0
18.2.
12.6.
Klorofylli
9.7.
liuk. PO4P
24.7.
21.8.
N(NO3+NO2)
23.9.
N(NH4)
24.7.
21.8.
N(NO3+NO2)
23.9.
N(NH4)
LIITE 6
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
saliniteetti ‰
lämpötila ºC
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
P3
48
38
0,3
0,1
0,2
0
0,3
0,3
0,3
0,2
0,1
0,1
0,1
0,1
0,9
0,4
-0,1
-0,1
-0,04
0
0,4
0,38
0,33
0,18
0,28
0,4
0,29
0,24
0,36
0,41
0,46
0,41
0,2
0,23
0,43
1
0,5
0,6
1,8
2
2,3
2,5
2,5
2,4
2,4
2,4
2,2
2
2
1,3
1,1
0,8
0,7
1,4
25
27
sondi ei toiminut
0,84
1,52
2,66
3,6
25
30
35
39
18-19.2.2013
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
P3
48
38
4,62
4,73
4,79
4,86
4,89
4,89
4,94
4,96
4,97
4,98
5
5,05
5,12
4,65
4,73
4,79
4,82
4,84
4,86
4,89
4,89
4,91
4,95
4,98
4,99
5,01
5,04
5,09
5,12
5,14
5,16
5,18
5,25
3,77
4,5
4,68
4,71
4,76
4,8
4,84
4,86
4,87
4,9
4,91
4,94
4,97
4,99
5,05
5,12
5,18
5,22
5,22
25
27
sondi ei toiminut
5,4
5,61
6,11
6,17
25
30
35
39
12.6.2013
lämpötila ºC
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
39
suolapitoisuus (mS/m)
P3
48
38
25
27
16,8
15,68
14,95
12,9
11,69
11,35
11,15
10,35
10,18
9,09
7,79
7,16
6,87
15,56
15,39
14,93
14,56
12,75
10,87
10,27
9,87
9,64
8,8
8,16
7,85
7,51
7,34
6,99
6,73
6,58
6,48
6,17
5,99
14,68
14,51
12,5
11,03
10,7
10,52
10,52
10,3
10,06
9,35
9,04
8,25
7,72
7,6
7,5
7,74
7,14
7,04
6,8
16,98
16,98
16,8
14,68
13,75
12,53
11,7
11,24
11
10,07
9,46
9,1
8,44
7,05
6,3
6,05
5,58
5,39
5,36
14,88
13,12
12,2
11,4
10,28
9,79
9,2
8,81
8,74
8,28
8,04
7,95
7,67
7,55
7,46
7,28
7,21
5,57
4,6
4
2,8
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
39
P3
48
38
25
27
800,70
801,00
807,40
820,60
825,60
836,60
843,30
850,30
867,00
888,10
900,10
808,30
808,80
812,70
816,70
825,30
844,70
853,30
859,90
865,80
880,40
894,90
900,30
904,40
909,00
921,70
926,20
929,10
933,20
939,70
943,50
812,50
822,40
855,60
851,70
890,90
869,40
876,00
873,00
878,90
878,70
888,50
903,40
905,30
906,50
910,40
912,50
914,50
783,60
784,00
787,90
816,30
828,20
843,50
843,60
857,80
861,50
865,00
876,40
880,40
884,90
895,80
902,00
904,80
794,20
824,30
841,70
849,90
865,30
874,60
881,50
889,90
891,70
898,10
904,60
906,70
912,00
914,70
915,70
920,70
924,50
954,80
975,20
989,00
1026,50
915,00
924,20
907,90
911,8
911,80
916,70
923,70
LIITE 6
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
saliniteetti ‰
lämpötila ºC
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
P3
48
38
25
27
16,06
15,58
12,98
10,07
8,87
8,38
7,62
6,61
6,36
6
5,79
5,68
5,64
16,63
16,32
13,92
10,53
9,07
8,45
7,7
6,09
5,97
5,9
5,69
5,56
5,54
5,48
5,35
5,24
5,16
4,87
4,48
4,28
14,4
12,31
8,45
8,07
7,8
7,54
7,4
6,51
6,42
6,19
5,85
5,53
5,4
5,4
5,41
5,4
5,25
5,16
5,14
18,95
12,05
10,24
9,09
8,91
8,62
8,6
8,61
8,59
8,44
8,41
8,39
8,14
7,98
7,9
7,81
7,95
7,88
7,71
15,96
11,53
9,25
7,92
7,19
6,79
6,56
6,43
6,26
6,12
6,04
5,96
5,86
5,85
5,81
5,58
5,34
4,22
3,62
3,43
3,22
25
30
35
39
9.7.2013
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
P3
48
38
25
27
5,03
5,03
5,13
5,21
5,28
5,28
5,3
5,39
5,41
5,43
5,46
5,48
5,49
5,05
5,04
5,1
5,21
5,22
5,25
5,27
5,35
5,35
5,36
5,38
5,39
5,4
5,4
5,42
5,44
5,46
5,5
5,51
5,53
5,02
5,19
5,3
5,39
5,4
5,4
5,38
5,36
5,37
5,38
5,43
5,45
5,48
5,48
5,49
5,51
5,52
5,53
5,54
4,49
5,13
5,24
5,24
5,25
5,29
5,3
5,31
5,31
5,32
5,32
5,33
5,33
5,35
5,36
5,36
5,35
5,35
5,36
4,94
5,02
5,31
5,33
5,39
5,41
5,42
5,43
5,44
5,45
5,45
5,47
5,48
5,48
5,48
5,5
5,53
5,75
5,98
6,07
6,18
25
30
35
39
24.7.2013
saliniteetti ‰
lämpötila ºC
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
39
P3
48
38
25
27
7,45
6,67
6
5,82
5,75
5,71
5,7
5,67
5,62
5,59
5,57
5,45
5,34
8,35
8,26
8
7,45
7,14
6,94
6,82
6,74
6,54
6,48
6,4
6,19
6,15
6,14
5,75
5,71
5,55
5,48
5,37
5,33
8,02
7,96
7,59
7,28
6,03
5,77
5,67
5,58
5,51
5,31
5,24
5,13
4,98
4,83
4,65
4,34
4,21
4,16
4,08
10,24
10,17
10,11
9,96
8,31
7,55
7,11
7,04
6,68
6,63
6,49
6,47
6,49
6,5
6,45
6,41
6,27
6,18
6,17
9,36
8,09
6,61
6,34
5,45
5,41
5,47
5,51
5,39
5,28
5
4,98
4,94
4,92
4,91
4,88
4,68
4,84
3,86
3,62
3,6
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
39
P3
48
38
25
27
5,5
5,56
5,59
5,59
5,6
5,6
5,6
5,61
5,61
5,62
5,62
5,62
5,62
5,39
5,4
5,42
5,43
5,44
5,46
5,46
5,46
5,47
5,48
5,49
5,51
5,52
5,53
5,54
5,57
5,57
5,6
5,61
5,62
5,5
5,51
5,54
5,56
5,68
5,68
5,68
5,67
5,67
5,66
5,66
5,66
5,67
5,67
5,68
5,72
5,72
5,73
5,75
5,19
5,19
5,19
5,2
5,38
5,42
5,48
5,5
5,54
5,55
5,56
5,57
5,57
5,57
5,57
5,58
5,6
5,61
5,61
5,48
5,63
5,67
5,68
5,69
5,71
5,73
5,73
5,74
5,74
5,76
5,77
5,77
5,78
5,78
5,78
5,78
5,66
5,79
5,83
5,84
LIITE 6
KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia
Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO)
saliniteetti ‰
lämpötila ºC
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
P3
48
38
25
27
14
13,94
13,42
13,07
12,84
12,63
12,36
12,12
11,86
11,17
9,94
8,69
7,59
14,37
13,98
13,42
13,11
12,81
12,65
11,99
11,65
11,3
10,79
9,48
8,96
7,79
7,33
6,77
6,46
6,01
5,89
5,63
5,45
14,48
14,43
14,42
14,27
14,19
13,41
12,94
11,77
10,75
9,89
9,41
9,1
8,56
7,84
7,11
6,61
6,4
6,24
6,08
17,08
14,84
14,36
13,52
12,68
11,61
10,25
9,07
8,75
8,66
8,51
8,43
8,22
8,08
7,92
7,84
7,76
7,67
7,63
17,02
16,61
16,24
14,66
14
13,47
13,31
13,17
12,1
11,55
10,66
9,93
8,82
8,34
7,51
7,25
6,54
4,9
4,37
4,3
3,81
25
30
35
39
21.8.2013
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
P3
48
38
25
27
5,24
5,25
5,28
5,29
5,29
5,3
5,3
5,31
5,31
5,32
5,41
5,48
5,53
5,23
5,24
5,26
5,27
5,28
5,28
5,29
5,3
5,32
5,32
5,36
5,37
5,43
5,44
5,46
5,49
5,53
5,54
5,56
5,58
5,18
5,18
5,18
5,19
5,2
5,23
5,28
5,32
5,36
5,44
5,46
5,47
5,45
5,45
5,48
5,5
5,5
5,52
5,54
4,33
4,99
5,06
5,15
5,18
5,24
5,29
5,35
5,36
5,37
5,37
5,38
5,39
5,4
5,4
5,41
5,41
5,42
5,42
4,39
4,57
4,71
5,05
5,15
5,19
5,2
5,21
5,26
5,3
5,31
5,39
5,45
5,48
5,54
5,56
5,58
5,65
5,72
5,73
5,82
25
30
35
39
23.9.2013
saliniteetti ‰
lämpötila ºC
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
39
P3
48
38
25
27
15,38
15,4
15,4
15,4
15,4
15,4
15,4
15,4
15,4
15,4
15,4
15,31
15,17
15,18
15,18
15,17
15,17
15,17
15,16
15,16
15,15
15,15
15,15
15,15
15,14
15,14
15,13
15,13
15,12
15,12
15,12
15,11
15,11
15,96
15,98
15,98
15,95
15,84
15,56
15,42
15,33
15,34
15,34
15,33
15,33
15,31
15,29
15,25
15,25
15,24
15,21
15,19
14,89
14,88
14,88
14,89
14,89
14,89
14,89
14,85
14,74
14,74
14,71
14,57
14,41
13,68
11,6
11,25
10,81
10,6
10,53
15,14
15,14
15,14
15,14
15,14
15,14
15,14
15,06
14,89
14,83
14,79
14,78
14,78
14,79
14,72
14,69
14,69
15,1
13,03
7,83
7,2
syvyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
25
30
35
39
P3
48
38
25
27
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,9
4,91
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,89
4,89
4,9
4,9
4,9
4,9
4,9
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,89
4,88
4,88
4,88
4,88
4,88
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,84
4,85
4,85
4,85
4,89
4,93
4,97
5,19
5,2
5,23
5,24
5,25
4,82
4,85
4,85
4,85
4,85
4,85
4,85
4,84
4,81
4,8
4,8
4,8
4,8
4,8
4,79
4,79
4,78
4,89
5,08
5,51
5,61
LIITE 6
saliniteetti (‰)
18-19.2.2013
4,0
4,5
5,0
5,5
6,5
0
5
5
10
10
15
P3
20
48
25
38
30
25
27
35
40
750
800
850
900
950
1000
1050
25
48
syvyys (m)
P3
40
3,0
3,5
4,0
P3
25
48
30
38
35
25
27
lämpötila (⁰C)
2
5
8
11
14
17
10
15
25
48
25
30
38
27
35
25
27
40
saliniteetti (‰)
9.7.2013
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
6,5
0
5
10
10
15
P3
48
38
25
27
lämpötila (⁰C)
9.7.2013
5
40
2,5
P3
38
35
35
2,0
20
syvyys (m)
syvyys (m)
20
30
1,5
5
30
syvyys (m)
20
0
15
25
1,0
15
12.6.2013
10
20
0,5
suolapitoisuus (mS/m)
5
0
-0,5 0,0
40
12.6.2013
0
lämpötila (⁰C)
18-19.2.2013
6,0
syvyys (m)
syvyys (m)
0
3,5
3
5
7
9
11
13
15
17
19
15
20
P3
25
48
30
38
35
40
25
27
LIITE 6
saliniteetti (‰)
24.7.2013
4,5
4,8
5,1
5,4
5,7
6,0
6,3
0
5
5
10
10
15
P3
20
35
27
35
saliniteetti (‰)
syvyys (m)
P3
25
48
30
38
25
27
40
27
lämpötila (⁰C)
3
5
7
9
11
13
15
saliniteetti (‰)
23.9.2013
4,7
4,9
5,1
5,3
20
P3
25
48
30
38
35
25
27
lämpötila (⁰C)
23.9.2013
5,5
5,7
0
P3
5
48
38
25
27
17
15
40
syvyys (m)
syvyys (m)
0
35
syvyys (m)
25
21.8.2013
4,0 4,2 4,4 4,6 4,8 5,0 5,2 5,4 5,6 5,8 6,0
20
11
38
10
25
10
30
15
20
9
25
5
15
8
48
10
10
7
15
5
5
6
40
21.8.2013
0
5
25
40
0
4
P3
38
30
3
20
48
25
syvyys (m)
syvyys (m)
0
lämpötila (⁰C)
24.7.2013
10
15
20
25
30
30
35
35
40
40
5
7
P3
48
38
25
27
9
11
13
15
17
LIITE 7
Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat; vuonna 2013 näytteet vain asemilta S ja B
2
1
4
2
1
6
1
1
40
2
1
1
50
3
39
1
6
1
30
1
1
38
28
2
129
5
4
1
2
16
3
96
1,6
100
8
3,9
3,1
0,8
1,6
12,4
2,3
74,4
29
1861
72
58
14
29
231
43
1385
25
263
50
25
25
25
50
43
229
1
14
1
12
26
1
1
2
22
1
77
1
6
4
65
1,3
100
5
1,3
7,8
5,2
84,4
25
498
25
115
25
411
Keskihaj
yks/m²
70,2
0
0,9
100
17,405
0,003
0,212
24,802
24,433
0,005
0,367
26,242
Summa %‐osuus Keskiarvo Keskihaj
g WW
g WW/m² g WW/m²
0,497
28,9
7,169
2,328
0,001
0,1
0,013
0,004
0,159 1,206
0
0
0,015
0,015
1,262 0,123 0,333 1,719
1,047
Näytteet g WW
1
2
3
0,215 0,108 0,174
0
0
0
14
1111
14
87
58
938
Summa %‐osuus Keskiarvo
yks
yks/m²
Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_B
37
5
1
31
Näytteet yks
1
2
3
liejupohja, selvä H2S
liejupohja
Keskihaj
yks/m²
35
23
Summa %‐osuus Keskiarvo
yks
yks/m²
23.9.2013
23.9.2013
Näytteet yks
1
2
3
Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_B
Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_S
Näyteasemien biomassatulokset (WW) g/nosto, g/näyte ja g/m 2
Porvoo_meri_Svartbäckfjärden_S
Paikan nimi
Näytteet g WW Summa %‐osuus Keskiarvo Keskihaj
Ryhmä / laji
1
2
3
g WW
g WW/m² g WW/m²
Marenzelleria
0,152 0,256 0,225 0,633
25,5
9,139
2,318
0,6
0,214
0,062
OLIGOCHAETA
0,003 0,006 0,006 0,015
GASTROPODA
0,006
0,006
0,3
0,091
0,157
Macoma baltica
0,018 1,23 0,574 1,822
73,4
26,296
26,263
OSTRACODA
0,001 0
0
0,001
0
0,013
0,007
0,2
0,074
0,067
Chironomidae
0,003 0,002 0,005
Summa
0,174 1,502 0,807 2,483
100
35,825
28,757
Ryhmä ja laji
POLYCHAETA
Marenzelleria
OLIGOCHAETA
Tubifex costatus
Potamothrix/Tubifex
Paranais frici
GASTROPODA
Potamopyrgus antipodarum
BIVALVIA
Macoma baltica
CRUSTACEA
OSTRACODA
DIPTERA
Chironomidae
Chironomus plumosus‐t.
Summa
Lajiluku
Paikan nimi
Näytteenottoaika
Näytteenoton syvyysväli [m]
Pohjanlaatu
Tulokset on esitetty yks/nosto (+näytteen kokonaisyksilömäärä ja %-osuus) sekä kaikkien rinnakkaisnäytteiden mukainen yksilömäärä /m2 keskihajontoineen.
Porvoon merialueen pohjaeläintutkimuksen tulokset syksyltä 2013. Asemilta S ja B on 3 rinnakkaisnäytettä. Näytteet on otettu Ekman-noutimella (p-ala 231 cm ).
LIITE 8
LIITE 9
BBI-indeksin ja BBI-ELS-arvojen laskentaan liittyvät termit:
Vesimuodostumatyypit:
Ss=Suomenlahden sisäsaaristo, Su=Suomenlahden ulkosaaristo,
ABtot = kokonaisyksilötiheys yks/m2
S = laji- tai taksonimäärä
H’ = Shannon-Wienerin indeksi
H’max = tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein H’-arvo
BQI = Benthic Quality Index
BQImax = tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein BQI-arvo
BBI vert.arvo = tyyppi- ja syvyysvyöhykekohtainen BBI-referenssiarvo (odotusarvo)
BBI = Brackish water Benthic Index
BBI-ELS = BBI –indeksin ekologinen laatusuhde (BBI / BBI-vert.arvo)
BBI ja BBI-ELS laatuluokat:
Erinomainen
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Huono
LIITE 10
LIITE 10
LIITE 10