VIRKA- JA TYÖVAPAAT
RAAHEN KAUPUNKI VIRKA- JA TYÖVAPAAT Ohje virka- ja työvapaiden myöntämisestä Käsittely: YTT 18.2.2015 Hallintolautakunta 21.4.2015 Voimaantulo: 1.5.2015 2 Sisällysluettelo: 1 YLEISTÄ VIRKA- JA TYÖVAPAASTA .................................................................................. 3 1.1 Virka-/ työvapaan pituus .............................................................................................. 4 2 VUOSILOMA ......................................................................................................................... 6 3 SAIRAUSLOMA .................................................................................................................... 8 3. 1 Oikeus sairauslomaan ................................................................................................. 8 3.2 Sairastuminen vuosilomalla ....................................................................................... 15 3. 3 Sairausloma-ajan palkka............................................................................................ 17 3.4 Työtapaturma ja ammattitauti .................................................................................... 17 3.5 Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus ............................................ 17 3.6 Osa-aikainen sairauspoissaolo .................................................................................. 18 4 PERHEVAPAAT .......................................................................................................... 20 4.1 Oikeus perhevapaisiin ............................................................................................... 20 4.2 Perhevapaiden hakeminen ja kokonaissuunnitelman tekeminen............................... 20 4.3 Perhevapaan ajankohdan muuttaminen tai keskeyttäminen ...................................... 20 4.4 Äitiys- ja erityisäitiysvapaa ......................................................................................... 21 4.5 Vanhempainvapaa ..................................................................................................... 22 4.6 Isyysvapaa ................................................................................................................. 23 4.7 Hoitovapaa................................................................................................................. 24 4.8 Osittainen hoitovapaa ................................................................................................ 25 4.9 Tilapäinen hoitovapaa................................................................................................ 26 4.10 Poissaolo pakottavista perhesyistä ............................................................................ 28 4.11 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ....................................... 29 5 MUUT VIRKA- JA TYÖVAPAAT .................................................................................. 30 5.1 Eräät virka- ja työvapaat ........................................................................................... 30 5.2 Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat........................................................................... 30 5.2.1 Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntämisen periaatteet.......................... 31 5.2.2 Toisen työnantajan palvelukseen menemisen vuoksi myönnettävät virkavapaudet ..................................................................................................................................... 34 5.2.3 Kansanedustajana toimiminen ja määräaikainen Euroopan Unionin palvelus .... 34 5.2.4 YK:n kehitysyhteistyö ym. kansainväliset tehtävät .............................................. 35 5.2.5 Luottamustoimen hoitaminen .............................................................................. 35 5.2.6 Urheiluedustustehtävä ........................................................................................ 36 5.3 Opintovapaa .............................................................................................................. 36 5.3.1 Opintovapaaoikeus ............................................................................................. 36 5.3.2 Opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettely................................................. 37 5.3.3 Opintovapaan keskeyttäminen ............................................................................ 37 5.4 Koulutukseen osallistuminen ..................................................................................... 38 5.4.1 Onko koulutukseen osallistuminen työaikaa? ..................................................... 39 5.4.2 Koulutusta varten myönnettävän virka- työvapaan perusteet ............................. 40 5.5 Kuntoutus................................................................................................................... 42 5.6 Vuorotteluvapaa......................................................................................................... 43 5.7 Ylityövapaat ............................................................................................................... 44 5.8 Raahen kaupungin pitkästä palveluksesta myönnettävä vapaa................................. 44 6 VIRKAVAPAUKSIEN/TYÖLOMIEN HAKU- JA PÄÄTÖSMENETTELY ....................... 45 6.1 Hakeminen................................................................................................................. 45 6.2 Päätösmenettely ........................................................................................................ 45 6.3 Virka-/työvapaan peruutus ja muutos ........................................................................ 46 3 1 YLEISTÄ VIRKA- JA TYÖVAPAASTA Virkavapaudella tarkoitetaan viranhaltijan vapauttamista virkatehtäviensä hoidosta määräajaksi. Vastaavaa työsuhteisen työntekijän vapauttamista tehtäviensä hoidosta kutsutaan työlomaksi. Virka-/ työvapaata on haettava aina kirjallisesti, olipa kyseessä mikä virka-/ työvapaan muoto tahansa. Pääasiallisesti hakeminen tapahtuu Web-tallennuksen kautta. Viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan hakemuksesta myöntää vapautus virka-/ työtehtävien hoidosta joko kokonaan tai osittain. Virka-/ työvapaita koskevat määräykset löytyvät virka- ja työehtosopimuksista ja lainsäädännöstä (esim. opintovapaa, vuorotteluvapaa). Virka-/ työvapaat voidaan jakaa ehdottomiin ja harkinnanvaraisiin. Ehdottomiin virka-/ työvapaisiin viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus virka- ja työehtosopimusten ja/ tai lainsäädännön perusteella ja niiden osalta työnantajan on noudatettava ko. säännöksiä ja määräyksiä. Tapauksissa, joissa virka-/ työvapaasta ei säädetä virka- ja työehtosopimuksessa tai lainsäädännössä, on virka-/ työvapaan myöntäminen, vapaan pituus ja sen mahdollinen keskeyttäminen työnantajan harkinnassa. Ehdottomat virka-/ työvapaat - sairausloma - perhevapaat - opintovapaa - KVTES luku V § 12:n mukaiset eräät virka-/ työvapaat (ks. kohta 3.2) Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat (ks.kohta 3.3) - yksityisasioiden vuoksi myönnettävät virka-/ työvapaat - virka-/ työvapaa toisen työnantajan palvelukseen menemiseksi - virka-/ työvapaa kehitysyhteistyö tms. kansanvälisen tehtävän vuoksi Palkallinen vai palkaton virka-/ työvapaa? Palkalliset virka-/ työvapaat vuosiloma (KVTES luku IV), ks. tämän ohjeen luku 2 sairausloma (KVTES luku V 1-5 §), ks. tämän ohjeen luku 3 perhevapaat (KVTES luku V 6-10 §), ks. tämän ohjeen luku 4 eräät virka- ja työvapaat (KVTES luku V 12 §), ks. tämän ohjeen luku 5.1 Palkallinen harkinnanvarainen virka-/ työvapaa (ks. tämän ohjeen luku 5.2) voidaan myöntää esim. silloin, kun viranhaltija/ työntekijä osallistuu virka-/ työvapaan aikana oman ammattialansa sellaiseen tapahtumaan, josta on olennaista 4 hyötyä virka-/ työtehtävien hoidon kannalta (virka-/ työvapaata ei kuitenkaan myönnetä palkallisena silloin, kun henkilöllä on oikeus saada opintovapaalain mukaista opintovapaata) viranhaltija/ työntekijä osallistuu merkittäviin kansainvälisiin urheilu- tai kulttuuritapahtumiin; edellytyksenä palkallisen virka-/ työvapaan myöntämiselle on lisäksi se, että henkilö osallistuu tapahtumaan tai kilpailuun keskeisessä roolissa (esim. esiintyjänä, urheilijana, valmentajana tai huoltajana) Palkattomat virka-/ työvapaat yli 1 kk:n palkaton virka-/ työvapaa äitiysloman palkaton aika vanhempainloman palkaton aika hoitovapaa vuorotteluvapaa Palkaton harkinnanvarainen virka-/ työvapaa (ks. tämän ohjeen luku 5.2) Mikäli virka-/ työvapaata hakenut viranhaltija/ työntekijä saa palkkaa, palkkiota tai näiden luonteista etuutta joltain muulta taholta tai organisaatiolta, virka-/ työvapaata ei myönnetä palkallisena. Palkattomien virka-/ työvapaiden aikana viranhaltija/ työntekijä ei ole oikeutettu käyttämään työterveyshuollon palveluita. 1.1 Virka-/ työvapaan pituus Virka-/ työvapaan pituus 5 päivää Mikäli haettavan virka-/ työvapaajakson pituus on 5 päivää (eli haetaan viikon kaikiksi työpäiviksi), on virka-/ työvapaa haettava ja myönnettävä koko viikoksi eli 7 päiväksi, jolloin myös lauantai ja sunnuntai sisältyvät jaksoon. Virka-/ työvapaan pituus 4 päivää Mikäli virka-/ työvapaajakson pituus on 4 päivää (eli vapaata haetaan yhtä päivää lukuun ottamatta kaikiksi viikon työpäiviksi), mukaan otetaan joko lauantai tai sunnuntai, mikäli nämä ovat säännönmukaisesti henkilön vapaapäiviä, eli virka-/ työvapaan pituus on 5 päivää. Virka-/ työvapaa on haettava ja myönnettävä myös joko lauantaiksi tai sunnuntaiksi riippuen siitä, kumpaan viikonpäivään virka-/ työvapaa rajoittuu. Tätä sääntöä noudatetaan myös niillä viikoilla, joihin sisältyy arkipyhä. Virka-/ työvapaan pituus 1-3 päivää Virka-/ työvapaajakson pituuden ollessa 1-3 päivää, myönnetään virka-/ työvapaa sen mukaisesti. Viikonlopun ylimenevä virka-/ työvapaa 5 Mikäli palkatonta virka-/ työvapaata anotaan saman syyn vuoksi sekä perjantaiksi että maanantaiksi, myös lauantai ja sunnuntai huomioidaan virka-/ työvapaata myönnettäessä. Kahta viikkoa pidemmät virka-/ työvapaat Kahta viikkoa pidemmät virka-/ työvapaat on haettava ja myönnettävä yhdenjaksoisina. Palkaton virka-/ työvapaa arkipyhäviikolla Mikäli palkatonta virka-/ työvapaata anotaan viikolle, johon sisältyy muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä. Nämä päivät ovat aina palkallisia vapaapäiviä. Esim. uudenvuodenpäivä osuus tiistaille, joten palkatonta virka-/ työvapaata anotaan 31.12. (ma) ja 2.1. (ke) – 4.1. (pe). Jos uudenvuodenpäivä on perjantai, palkatonta virka-/ työvapaata anotaan ajalle 27.12. (su) – 31.12. (to). Nämä esimerkit koskevat henkilöstöryhmiä, joilla lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisia vapaapäiviä. Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat Harkinnanvaraisilla virka-/ työvapailla tarkoitetaan sellaisia virka-/ työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen nojalla velvollinen myöntämään. Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat myönnetään yhdenjaksoisina (ei mahdollisuutta katkaista virka-/ työvapaata esim. lomarahan laskentakuukauden ajaksi). Harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat opetusalalla Syyslukukausi Mikäli harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata haetaan koko syyslukukaudelle, on se anottava ajalle 1.8. – 31.12. Kevätlukukausi Mikäli harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata haetaan koko kevätlukukaudelle, on se anottava ajalle 1.1. – 31.7. Koko lukuvuosi Mikäli harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata haetaan koko lukuvuoden ajalle, on se anottava ja myönnettävä ajalle 1.8. – 31.7. Palkattomat virkavapaat oppilaiden loma-aikojen yhteydessä 6 Mikäli harkinnanvarainen virkavapaus alkaa 1.9. lukien tai sitä ennen ja kestää syyslomaan saakka, on myös syysloma kokonaan palkaton. Mikäli harkinnanvarainen virkavapaus alkaa 1.11. lukien tai sitä ennen ja kestää joululomaan saakka, on myös joululoma kokonaan palkaton. Mikäli harkinnanvarainen virkavapaus alkaa kevätlukukauden alusta lukien tai aiemmin ja kestää talvilomaan saakka, on myös talviloma kokonaan palkaton. Tarkoituksenmukaista on, että sijainen saa palkan koko vakinaisen viranhaltijan virkavapauden ajalta. 2 VUOSILOMA Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset sisältävät määräyksiä vuosilomasta ja sen pitämisestä. Työnantajan velvollisuutena on järjestää työtehtävät ja sijaisuudet siten, että jokaisen työntekijän on mahdollista jäädä palautumisen kannalta riittävän pitkälle vuosilomalle. Työantajan on noudatettava lomien sijoittelussa tasapuolisuutta ja työnantajan on kuultava viranhaltijaa/ työntekijää ennen vuosiloman määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimieliseen ratkaisuun, työnantaja voi viime kädessä määrätä sen, milloin viranhaltija/ työntekijä pitää vuosilomansa. Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti siten, että lomavuoden lomakauteen (2.5.-30.9.) sijoitetaan 20 lomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % ansaitusta lomasta ja loput lomakauden jälkeen tai useammassa osassa. KVTES:in luku IV sisältää vuosilomaa ja sen antamista koskevat tarkemmat määräykset. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy (31.3.) Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. (KVTES luku IV 5 §) Vuosilomaa voidaan siirtää työkyvyttömyydestä johtuen. KVTES:issä tästä on määräykset luvun IV 11 §:ssä. (Ks. myös tämän ohjeen kohta 3.1 ’Oikeus sairauslomaan’) Vuosiloman hakeminen Ks. tämän ohjeen kohta 6 ’Virkavapauksien/ työlomien haku- ja päätösmenettely’. Säästövapaa 7 Viranhaltijalla/ työntekijälle on oikeus säästää 15 vuosilomapäivää ylittävä osa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi ko. vuosiloman lomakautta kautta seuraavan lomakauden jälkeen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan kesken. (KVTES luku IV 12 §) Viranhaltijalla/ työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vuosiloman osan muuttamiseen säästövapaaksi. Toisaalta myöskään työnantaja ei voi velvoittaa viranhaltijaa/ työntekijää muuttamaan vuosiloman osaa säästövapaaksi. Vuosiloman osan siirtäminen säästövapaaksi edellyttää aina viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan kesken perustellusta syystä tapahtuvaa sopimista. Säästövapaasta sovittaessa on hyvä sopia jo ainakin alustavasti säästövapaiden pitämisaikataulusta. Tapauksissa, joissa viranhaltijan/ työntekijän työaika muuttuu olennaisesti (esim. muutos osa-aikatyöhön) kerrytetty säästövapaa maksetaan korvauksena pitämättömistä vuosilomapäivistä. Soveltaminen Sekä viranhaltijan/ työntekijän että esimiehen on yleensä syytä harkita tarkasti vuosiloman säästövapaaksi siirtämistä, koska loman pitäminen on tärkeää levon ja työstä palautumisen kannalta. Usein viranhaltijalla/ työntekijällä on kuitenkin henkilökohtaisia perusteluita vuosiloman säästövapaaksi siirtoesitykselleen ja ne on syytä ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa. Esim. viranhaltija/ työntekijä haluaa jättää lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2013 – 31.3.2014 päiviä pidettäväksi säästövapaana. Säästövapaat voidaan pitää aikaisintaan 2.5. – 30.9.2015 lomakauden jälkeen, eli aikaisintaan 1.10.2015. Vuosiloman pitäminen ennakkoon Vuosilomaa voidaan pitää ennakkoon ennen kuin oikeus vuosiloman pitämiseen syntyy, mutta kuitenkin vasta 1.1. lukien ja vain sen verran kuin vuosilomaa on ansaittu. Mikäli viranhaltijan/ työntekijän palvelussuhde päättyy ennen kuin hänellä olisi oikeus pitää vuosilomaansa, viranhaltija/ työntekijä ja työnantaja voivat sopia palvelussuhteen aikana ja palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä, mahdollisesti siis jo ennen vuoden alkua (1.1.20xx). Lomarahan vapaaksi vaihtaminen Raahen kaupunki sopii henkilöstöjärjestöjen kanssa erillisellä sopimuksella siitä, voiko henkilöstö työtilanteen niin salliessa vaihtaa halutessaan lomarahoja kokonaan tai osittain vapaaksi. Lomarahojen vapaaksivaihtosopimuksen ollessa voimassa edellytyksenä lomarahojen vapaaksi vaihtamiselle on se, ettei lomarahavapaan pitäminen edellytä sijaisen palkkaamista työtehtävien hoitamiseksi. Vuosiloman myöntävä esimies arvioi ja päättää sen, voidaanko 8 lomarahavapaata myöntää. Lomarahavapaita myöntäessään työnantajan on toimittava tasapuolisesti. Sitovat viranhaltijan/ työntekijän ja esimiehen allekirjoittamat ilmoitukset lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on toimitettava palkkalaskentaan 31.5. mennessä kirjallisesti. Lomarahavapaan pitämisajankohta haetaan normaalisti Webtallennuksen kautta. Soveltaminen Mikäli lomarahan vapaaksivaihtosopimus on voimassa ja esimies arvioi, että lomarahavapaata on mahdollista myöntää sitä hakevalle viranhaltijalle/ työntekijälle, on muistettava tasapuolisuus koko työyksikön henkilöstöä kohtaan. Jos esimies myöntää lomarahavapaata yhdelle viranhaltijalle/ työntekijälle, hän ei voi kieltää sitä toiselta samassa työyksikössä työskentelevältä sillä perusteella, että tehtävien hoitoa ei voida järjestää ilman sijaisten ottamista. Tällaisessa tapauksessa esimies voi harkintansa mukaan esim. myöntää molemmille lomarahavapaata hakeneille lyhyemmän jakson lomarahavapaata tai jättää myöntämättä lomarahavapaan kummallekin. 3 SAIRAUSLOMA 3. 1 Oikeus sairauslomaan Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamaan virkaansa/työtään. Sairausloman myöntäminen edellyttää sitä, että työnteko on tosiasiallisesti aloitettu, virka-/ työsuhdetta ei siis voi aloittaa sairauslomalla. Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. Tällöin työkyvyttömyys osoitetaan: esimiehen luvalla tai terveydenhoitajan todistuksella 1-5 kalenteripäivää, kuitenkin vain enintään 2 päivää kerrallaan terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella sairausloman jatkuessa yli 5 kalenteripäivää (päivät 6-7) 7 kalenteripäivää ylittävistä sairauspoissaoloista on aina oltava lääkärintodistus Mikäli esimies katsoo, että lääkärintodistus on syytä toimittaa jo ennen kuin 7 kalenteripäivää ylittyy, voi hän kehottaa viranhaltijaa/ työntekijää hankkimaan todistuksen jo aiemmin. Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla yllä mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi. Viranhaltijan/ työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärin- tai muu edellä tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, on sairausloman ensimmäinen päivä palkaton. 9 Lääkärintodistuksesta on käytävä ilmi työkyvyttömyysaika, diagnoosi sekä lääkärintodistuksen antopäivä. Osa-aikaeläkkeellä oleville sairausloma myönnetään keskeytyksettä, sairauslomaa ei voi jaksottaa siten, että se keskeytetään eläkejakson ajaksi. Määräaikaisen kuntoutustuen ajaksi myönnetään palkatonta virka-/ työvapaata, ei sairauslomaa. Sairauspoissaolot on kirjattava Web-tallennukseen. Pääsääntöisesti viranhaltija/ työntekijä laatii itse poissaoloilmoituksen työhön palattuaan, mutta esimiehellä (tai mikäli työyksikössä on sovittu, että yksi henkilö syöttää poissaolot keskitetysti Web-tallennukseen, tällä nimetyllä henkilöllä) on myös oikeus tehdä poissaoloilmoitus viranhaltijan/ työntekijän puolesta Web-tallennukseen välittömästi ilmoituksen saatuaan. Lääkärintodistus tai muu edellä tarkoitettu todistus on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/ työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan. Soveltaminen Saadakseen palkallista sairauslomaa viranhaltijan/ työntekijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla yllä mainitulla tavalla. Todistus esim. lääkärin vastaanotolla käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole yksinään riittävä peruste sairausloman myöntämiselle. Viranhaltija/ työntekijä ei menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä. Tällainen hyväksyttävä syy on esimerkiksi se, että henkilö on ollut sairaalahoidossa, eikä hän ole senhetkisen terveydentilansa vuoksi kyennyt toimittamaan lääkärintodistusta työnantajalle viivytyksettä. Mikäli käy ilmi, että viranhaltija/ työntekijä on esimerkiksi ollut samankaltaisessa työssä lääkärintodistukseen merkittyä työkyvyttömyysaikaa vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan. Sairausloma on palkatonta, jos viranhaltija/ työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella (esim. päihtyneenä sattunut tapaturma). Oma ilmoitus -järjestelmän käytäntö Omalla ilmoituksella poissaolo sairauden vuoksi on mahdollista esimiehen harkinnan mukaan. Esimies voi myös aina kehottaa hankkimaan lääkärintodistuksen. Mikäli esimies katsoo, että lääkärintodistuksen toimittaminen on aiheellista, on hänen pyydettävä viranhalti- 10 jaa/ työntekijää toimittamaan lääkärintodistus aina välittömästi silloin, kun viranhaltija/ työntekijä ilmoittaa poissaolosta. Omaan ilmoitukseen perustuvassa sairauslomassa sairastumisesta on viipymättä ennen työvuoron alkua ilmoitettava sairausloman myöntävälle lähimmälle esimiehelle. Ilmoitus on tehtävä esimiehelle ensisijaisesti kasvokkain tai puhelimitse, eli viranhaltijan/ työntekijän ilmoitus sairastumisestaan pelkällä sähköposti- tai tekstiviestillä ei riitä, vaan esimieheltä on aina saatava lupa sairauspoissaoloon. Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot on kirjattava Webtallennukseen kuten kaikki muutkin poissaolot. Pääsääntöisesti viranhaltija/ työntekijä laatii itse poissaoloilmoituksen työhön palattuaan, mutta esimiehellä (tai mikäli työyksikössä on sovittu, että yksi henkilö syöttää poissaolot keskitetysti Web-tallennukseen, tällä nimetyllä henkilöllä) on myös oikeus tehdä poissaoloilmoitus viranhaltijan/ työntekijän puolesta web-tallennukseen välittömästi ilmoituksen saatuaan. Jos viranhaltija/ työntekijä on ollut kalenterivuoden aikana esimiehen luvalla (1-5 pv) sairauslomalla kolme kertaa, on hänen seuraavalla kerralla esitettävä esimiehelle terveydenhoitajan tai lääkärintodistus. Soveltaminen Esimies voi myöntää omalla luvallaan viranhaltijalle/ työntekijälle lähinnä flunssa-, vatsatauti- ja migreenitapauksissa 1-5 kalenteripäivää sairauslomaa, kuitenkin aina korkeintaan kaksi (2) kalenteripäivää kerrallaan. Ensimmäistä enintään kahden kalenteripäivän mittaista jaksoa myönnettäessä sovitaan siitä, miten toimitaan, jos työkyvyttömyys jatkuu tätä pidempään. Esimies voi myöntää tarvittaessa jatkoa sairauslomalle käytyään kahden kalenteripäivän poissaolon jälkeen keskustelun viranhaltijan/ työntekijän kanssa. Mikäli työkyvyttömyys jatkuu vielä esimiehen myöntämän viiden (5) kalenteripäivän jälkeen, on viranhaltijan/ työntekijän toimitettava terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus kalenteripäivistä 6-7. Työkyvyttömyyden jatkuessa yli seitsemän (7) kalenteripäivää on viranhaltijan/ työntekijän toimitettava työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus työkyvyttömyydestään. Kalenteripäivien laskennassa otetaan huomioon myös työaikajärjestelmän mukaiset vapaapäivät. Esimies ei voi myöntää sairausloman jatkoa, jos edeltävä sairausloma on myönnetty lääkärintodistuksen perusteella. Sekä sairausloman myöntäjän että sairastuneen on syytä huomata, että omaan ilmoitukseen perustuvan sairausloma voidaan aina myöntää tässä ohjeessa määriteltyjä rajoja lyhyemmäksi ajaksi, mikäli myöntäjä arvioi sairauden paranevan lyhyemmässä ajassa. Toisaalta on huomioitava, että jos sairauden voidaan olettaa kestävän pitempään kuin viisi kalenteripäivää, on tarkoituksenmukaista, että esimies pyytää viran- 11 haltijaa/ työntekijää hankkimaan lääkärintodistuksen heti sairauden alkaessa. Lääkärintodistuksen toimittaminen Sairauspoissaoloon liittyvät lääkärintodistukset toimitetaan lähiesimiehelle, joka toimittaa ne palkkalaskentaan. Palkkalaskenta liittää lääkärintodistukset Kelan korvaushakemuksiin. Mikäli viranhaltija/ työntekijä on ollut jo sairauslomalla ja sairausloma jatkuu lääkärissäkäynnin jälkeen, on viranhaltijan/ työntekijän otettava kasvokkain tai puhelimitse yhteyttä esimieheen ja ilmoitettava sairausloman jatkumisesta, pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen postitse ei riitä. Lääketieteelliset toimenpiteet, jotka eivät oikeuta palkallisen sairauslomaan Lääketieteelliset toimenpiteet, joita ei ole tehty henkilön terveydentilaan liittyvillä lääketieteellisillä perusteilla (esim. esteettinen kauneuskirurgia ja siihen liittyvä jälkihoito, silmien laserleikkaus, lapsettomuushoito) eivät välttämättä oikeuta palkalliseen sairauspoissaoloon. Pääasiallisesti lääketieteellisten toimenpiteiden aiheuttama työkyvyttömyysaika on palkallista vain, jos se on tarpeen sairauden hoitamiseksi tai sen välttämiseksi. Näitä ei-terveydellisiä toimenpiteitä (esim. kauneus- tai taittovirheleikkaukset) varten haettu virka-/ työvapaa myönnetään palkattomana. Lääkärikäynnit työpäivän aikana KVTES (luku III 4 §, kohdat 4-5) määrittelee sen, mikä luetaan työajaksi. Pääsääntöisesti lääkäri- tai tutkimuskäynnit eivät ole työaikaan luettavia ja ne on pyrittävä järjestämään työajan ulkopuolella. Mikäli kyseessä on äkillinen tarve eikä käyntiä ole mahdollista järjestää työajan ulkopuolella, ei työaikaa käynnin vuoksi pidennetä, vaan viranhaltijalle/ työntekijälle järjestetään sitä varten vapautus työstä. Tätä käyntiin käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, mutta aika on viranhaltijalle/ työntekijälle palkallista. Käynnin vuoksi vajaaksi jäävä työaika voidaan teettää täyteen vain silloin, kun työnantajalla on työn teettämistarvetta muista toiminnan kannalta aiheutuvista syistä. Soveltaminen Tätä määräystä ei sovelleta silloin, jos viranhaltija/ työntekijä käy oma-aloitteisesti lääkärissä, hammaslääkärissä tai hoidossa, tutkimukset kestävät useamman päivän kerrallaan tai suoritetut tutkimukset liittyvät viranhaltijan/ työntekijän omaaloitteiseen lääkärissäkäyntiin. Hallintolautakunta on päätöksellään (20.10.2009 § 73) linjannut, että omaehtoisten lääkärikäyntien ja terveydenhoidollisten tutkimusten osalta noudatetaan KVTES:in määräyksiä. Mikäli liukuvassa työajassa olevan viranhaltijan/ työntekijän ei ole mahdollista järjestää käyn- 12 tiä kiinteän työajan (klo 8.30 – 11.30 ja 13.00 – 15.00) ulkopuolelle, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään vastaava vapautus työstä äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa eikä viranhaltija/työntekijä voi saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset: Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhoidon/ työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaaaikana. Niihin liittyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Työterveyshuollon kutsuun perustuvat terveystarkastukset Työterveyshuollosta lähetettyyn terveystarkastuskutsuun (ns. ikäkausitarkastukset) perustuvat työterveyshuollon terveystarkastukset saa käydä työaikana. Terveystarkastuskäynnin ajankohdasta on kuitenkin ilmoitettava aina esimiehelle, jotta tämä pystyy tekemään työpaikalla tarvittavat järjestelyt töiden hoitamiseksi. Lääkärin määräämät tutkimukset: Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta mikäli viranhaltija/työntekijä todellisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus tai edellisessä kappaleessa mainittu hoitotoimenpide matka-aikoineen ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Jos lääkärin lähetteellä tapahtuva tutkimuskäynti (RAS, OYS) tapahtuu työajalla, on viranhaltijan/ työntekijän esitettävä esimiehelleen käynnistä poliklinikkakuitti, josta käy ilmi tutkimuksiin käytetty aika. Tutkimuksista on välittömästi palattava töihin. Oma-aloitteiset lääkärikäynnit (esim. yksityisvastaanotolla) KVTES:in sopimusmääräystä ei sovelleta viranhaltijan/ työntekijän oma-aloitteisiin lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käynteihin, useamman päivän kerrallaan kestäviin tutkimuksiin eikä tutkimuksiin, jotka on suoritettu viranhaltijan/ työntekijän oma-aloitteisen lääkärikäynnin yhteydessä. 13 Säännölliset kontrolli- ym. käynnit Säännölliset, lääkärin määräämät kontrolli-, tarkastus-, tutkimus- ja hoitokäynnit on pyrittävä ensisijaisesti sopimaan työajan ulkopuolelle. Mikäli ne eivät kuitenkaan ole tehtävissä työajan ulkopuolella, työaikaa ei tästä syystä pidennetä, eli ko. käyntiin kulunutta aikaa ei tarvitse korvata. Tällaisista käynneistä työpäivän aikana on aina sovittava esimiehen kanssa. Aina työajan ulkopuolella tapahtuvat tutkimukset ja tarkastukset 1. yksityislääkärin vastaanotto ja siihen liittyvät jatkotutkimukset esim. sairaalassa 2. muu kuin akuutti hammashoito 3. fysikaaliset hoidot ja hieronnat 4. jatkuva hoito (esim. säännöllisesti toistuva/ sarjassa annettava allergian, astman, mielenterveyden hoito/ kuntoutus kenen tahansa lääkärin lähetteellä) 5. erilaiset seulontatutkimukset (esim. mammografia), koska ne eivät ole lääkärin määräämiä tutkimuksia Soveltaminen Työajan ulkopuolelle menevien yllä mainittujen tutkimus- ja tarkastuskäyntien osalta viranhaltija/ työntekijä voi sopia järjestelyistä esimiehensä kanssa. Jos työajanseurantaan käytetään kellokorttia, voi viranhaltija/ työntekijä leimata käynnin ajaksi itsensä ulos ’oma asia’ –näppäimellä. Jos työaikaa ei seurata sähköisesti, muuhun työajanseurantaan merkitään käyntiin kulunut aika. Tarvittaessa viranhaltija/ työntekijä voi sopia esimiehensä kanssa myös vuosiloman tai palkattoman virka-/ työvapaan myöntämisestä ko. päivälle. 30-60-90 –toimintamalli Viranhaltijan/ työntekijän sairauspoissaolon pitkittyessä työnantajan on yhdessä viranhaltijan/ työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvitettävä viranhaltijan/ työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Lisäksi työterveyslääkäri arvioi viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Soveltaminen Sairauspoissaolo kestänyt 30 pv: Työnantajan on ilmoitettava viranhaltijan/ työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 poissaolopäivää voi kertyä lyhyemmistä jaksoista tai yhdenjaksoisesti. Jos sairausloma kestää yhdenjaksoisesti yli 30 päivää, on esimiehen otettava yhteyttä työntekijään viimeistään kolman- 14 nen poissaoloviikon aikana, ellei viranhaltija/ työntekijä ole sitä ennen ollut itse esimieheen yhteydessä. Sairauspoissaolo kestänyt 60 pv: Työnantajan on yhteistyössä viranhaltijan/ työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvitettävä viranhaltijan/ työntekijän edellytykset jatkaa työssä. Työterveyshuolto arvioi viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Sairauspäivärahahakemus on laadittava kahden kuukauden sisällä. Jos työkyvyttömyys jatkuu edelleen, viranhaltijan/ työntekijän on sairauspäivärahaa saadakseen toimitettava Kelalle selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta kahden kuukauden kuluessa sairauspäivärahan maksamisen päättymisestä. Tarkoituksena on mahdollistaa aiempaa varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen. Sairauspoissaolo kestänyt 90 pv: Viranhaltijan/ työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto jäljellä olevasta työkyvystään ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Tähän vaaditaan työterveyshuollon arvio jäljellä olevasta työkyvystä. 90 sairauspäivärahapäivää ovat voineet kertyä yhtäjaksoisesti tai kahden viimeisen vuoden ajalta. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää aina työterveyslääkärin lausuntoa viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Tavoitteena on edistää viranhaltijan/ työntekijän työkyvyn palautumista, selvittää mahdollisuuksia mukauttaa työtä jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi sekä helpottaa viranhaltijan/ työntekijän työhön paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Pitkän sairauspoissaolon aikana työnantajan on pidettävä yhteyttä viranhaltijaan/ työntekijään, jotta työhön paluuta tukevia järjestelyjä (esim. työaikoja ja työtehtäviä) voidaan suunnitella ajoissa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhön paluuta on mahdollista helpottaa esim. osa-aikaisella tai kevennetyllä työllä. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001) Lääkärintodistuksia ja henkilöiden terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät virka-/ työsuhdetta koskevia päätöksiä ja panevat niitä toimeen. Näitä henkilöitä ovat lähiesimies, joka tekee todistuksen perusteella poissaolopäätöksen, sekä päätöksen valmistelua tekevä viranhaltija. Terveydentilatietoja käsittelevillä henkilöillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus, eivätkä he saa ilmaista saamiaan tietoja sivullisille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu rangaistuksen uhalla myös virka-/ työsuhteen päätyttyä. Lääkärintodistuksen säilyttäminen: 15 • • • • • • • lääkärintodistukset ja muut terveydentilatietoja sisältävät asiakirjat on käsiteltävä salaisina ja ne on säilytettävä erillään henkilön muista tiedoista alkuperäiset lääkärintodistukset lähetetään suljetussa kirjekuoressa palkkalaskentaan, jossa ne säilytetään lukitussa paikassa; kirjekuori osoitetaan henkilökohtaisesti palkkasihteerille, joka on oikeutettu käsittelemään lääkärintodistuksia ja muita terveydentilaa koskevia selvityksiä terveydentilatietoja sisältäviä asiakirjojen lähettäminen sähköpostilla on kiellettyä palkkasihteeri toimittaa yli 9 päivän alkuperäiset lääkärintodistukset Kansaneläkelaitokselle sairauspäivärahahakemuksen mukana. lääkärintodistusta tms. todistusta säilytetään palkkalaskennassa vähintään yksi kuukausi sairauslomapäätöksen tekemisestä palkkalaskenta hävittää todistukset asianmukaisesti viimeistään vuoden kuluttua sairausloman myöntämisestä, ellei todistuksen säilyttämiseen ole muuta erityistä syytä (esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseen liittyvää erimielisyyttä) lääkärintodistuksia ei saa kopioida. 3.2 Sairastuminen vuosilomalla Jos viranhaltija/ työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on viranhaltijan/ työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämistä koskevia 1.3.2014 voimaan tulleita sopimusmääräyksiä sovelletaan 1.3.2014 lukien pidettäviin vuosilomiin ja säästövapaisiin riippumatta siitä, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta/ säästövapaasta on kyse. Vuosiloman/ säästövapaan siirto-oikeus Vuosiloman/ säästövapaan aikana ilmenevän työkyvyttömyyden perusteella viranhaltijan/ työntekijän oikeus vuosiloman/ säästövapaan siirtämiseen alkaa ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien. Siirto-oikeus koskee ainoastaan vuosilomaa ja säästövapaata, ei esim. lomarahavapaata. Työkyvyttömyyden vuoksi tapahtuva vuosiloman/ säästövapaan siirtäminen koskee kuitenkin vain niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Mikäli työkyvyttömyysaika ei koske koko vahvistettua vuosilomajaksoa, viranhaltija/ työntekijä on vuosilomalla työkyvyttömyysajan ulkopuolisen ajan. Soveltaminen Esim. jos viranhaltijalle/ työntekijälle on myönnetty vuosiloma ajalle 25.6. – 31.7. ja hän sairastuu ja toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen ajalle 27.6. – 3.7., voidaan hänen vuosilomansa siirtää lääkärintodistuksessa mainittujen vuosilomapäivien osalta, mutta ennen niitä ja niiden jälkeen vuosiloma jatkuu aiemmin sovitulla tavalla. 16 Vuosiloman ajalle ajoittuva hoitotoimenpide Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus vuosiloman/ säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu vuosiloman/ säästövapaan aikana sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jona aikana hän on työkyvytön. Menettelytapa vuosiloman/ säästövapaan siirtämiseksi Vuosiloman/ säästövapaan siirtäminen edellyttää aina sitä, että viranhaltija/ työntekijä pyytää siirtoa henkilökohtaisesti työnantajalta. Siirtopyyntö tulee esittää, mikäli se on mahdollista, jo ennen vuosiloman/ säästövapaan alkamista sekä muutoin ilman aiheetonta viivytystä. Työnantaja voi aina harkintansa mukaan pyytää viranhaltijaa/ työntekijää esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään. Lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen esittäminen katsotaan siirtämistä koskevaksi pyynnöksi. Ilmoitus on tehtävä esimiehelle ensisijaisesti puhelimitse tai kasvokkain, eli viranhaltijan/ työntekijän ilmoitus sairastumisestaan pelkällä sähköposti- tai tekstiviestillä ei riitä, vaan esimiehen on aina annettava lupa sairauspoissaoloon. Soveltaminen Pelkkä sähköposti- tai tekstiviestin lähettäminen esimiehelle ei riitä, vaan esimieheltä on aina saatava vastaus ja lupa sairauspoissaoloon, ilman esimiehen lupaa sairauspoissaolo katsotaan luvattomaksi poissaoloksi. (Raahen kaupunki) Mikäli vuosiloma/ säästövapaa keskeytyy työkyvyttömyyden vuoksi, on tehtävä tarvittavat muutokset myös Webtallennukseen. Myönnetty vuosilomajakso on peruutettava, laadittava uusi poissaoloilmoitus sairauspoissaolosta ja tarvittaessa muuttuneesta vuosiloma-ajasta. Esimerkki: vuosiloma on myönnetty alun perin maanantaista keskiviikkoon, mutta työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa, koska on sairauden vuoksi työkyvytön maanantaina -> vuosiloma ma-ke peruutetaan Web-tallennuksessa, laaditaan uusi ilmoitus sairauspoissaolosta maanantaiksi sekä uusi ilmoitus vuosilomasta ti-ke. (Raahen kaupunki) Siirretyn vuosiloman/ säästövapaan antaminen Siirretty vuosiloma annetaan KVTES:in määräysten mukaisesti. Mikäli kesälomaa joudutaan siirtämään, on siirretty vuosiloma syytä pyrkiä antamaan lomakauden loppuun mennessä. Mikäli tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, on vuosiloma syytä pyrkiä antamaan saman kalenterivuoden loppuun mennessä. Lomakauden ulkopuolella siirretty vuosiloma (esim. talviloma) on syytä pyrkiä antamaan ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tai mikäli se ei ole mahdollista, seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. 17 Mikäli vuosiloman pitäminen estyy tästä pidemmälle (esim. työkyvyttömyyden jatkuessa), viranhaltija/ työntekijä ja työnantaja voivat sopia vuosiloman antamisesta muuna ajankohtana tai pitämättömän vuosiloman maksamisesta lomakorvauksena. 3. 3 Sairausloma-ajan palkka Sairauden vuoksi myönnettävän virka-/työvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Soveltaminen Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että virantoimitus tai työsuhde on jo alkanut, ts. että ao. viranhaltija/työntekijä on aloittanut työnteon. Sairausajan palkka suoritetaan enintään niin kauan, kun palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. (KVTES) Mikäli sairausloma kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää, kaupunki hakee Kansaneläkelaitokselta päivärahan. Sairauspoissaolo haetaan Web-tallennuksen kautta, alkuperäinen sairauslomatodistus toimitetaan lähiesimiehelle, joka toimittaa sen palkkasihteerille (Raahen kaupunki). Raahen kaupungissa ei makseta harkinnanvaraista palkkaa (KVTES 2005 – 2007, V luku, 2 § 1 mom, 3 kohta). Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätös 24.5.2005 § 36.(Raahen kaupunki) 3.4 Työtapaturma ja ammattitauti Työtapaturman, siitä aiheutuneen sairauden, ammattitaudin taikka virka- ja työtehtävistä johtuneen väkivallan vuoksi myönnettävän virka-/työvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Soveltaminen Tapaturmailmoitus liitteineen toimitetaan sähköisesti palkkalaskentaan, josta asiakirjat lähetetään vakuutusyhtiölle. Harkinnanvaraisen palkan (KVTES 2005 -2007, V luku, 4 §, 1 mom. 3 kohta) maksaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätös 24.5.2005 § 36. (Raahen kaupunki) 3.5 Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus Viranhaltijan/ työntekijän, jolle on virka-/ työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustukea, palkkaus sairausloman ajalla määräytyy kunnallisten virkaja työehtosopimusten mukaan. Soveltaminen Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan viranhaltija/ työntekijä on palkattomalla virka-/ työvapaalla, eikä sairauslomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu. 18 3.6 Osa-aikainen sairauspoissaolo Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Mikäli kokoaikaisessa työsuhteessa oleva viranhaltija/ työntekijä haluaa palata sairauspoissaolonsa jälkeen työhön osa-aikaisesti, on tästä sovittava kirjallisesti viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan välillä. Soveltaminen Osa-aikainen sairauspoissaolo anotaan Web-tallennuksessa poissaolokoodilla 599, työaika-kenttään merkitään työtunnit sadasosien tarkkuudella (esim. 30.00, 30.25, 30.75 jne.), merkinnässä on käytettävä pistettä, ei pilkkua. Osasairauspäivärahan myöntämisen perusteena on työterveyslääkärin tai muun viranhaltijan/ työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin laatima B-lausunto, jossa lääkäri arvioi viranhaltijan/ työntekijän työkykyä ja edellytyksiä palata osa-aikaiseen työhön. Osa-aikatyöstä sovitaan viranhaltijan/ työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen sekä lääkärinlausunnon perusteella. Osasairauspäivärahaan perustuvan osa-aikatyötä koskevan sopimuksen edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Lähtökohtaisesti viranhaltija/ työntekijä tekee osa-aikaisen sairauspoissaolonsa aikana oman työsopimuksensa mukaisia tehtäviä normaalia lyhyemmän ajan tai vain osan työtehtävistä. Osa-aikatyö voidaan sopia alkamaan aikaisintaan silloin, kun työkyvyttömyyttä on kestänyt 2 viikkoa (omavastuuaika 1+9 arkipäivää). Sovittavan osa-aikatyön tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää, myös lauantait luetaan arkipäiviin. Osasairauspäivärahan perusteena olevaan osa-aikatyötä koskevaan sopimukseen sovelletaan osa-aikatyötä koskevia määräyksiä. Osaaikatyön ajan viranhaltijalle/ työntekijälle maksetaan osa-aikatyön palkkaa. Osasairauspäivärahalla olevalle ei makseta sairausajanpalkkaa ja em. sopimuksen aikana viranhaltijan/työntekijän sairauspäivät eivät kulu. Viranhaltija/ työntekijä hakee osasairauspäivärahansa itse Kelalta, eikä sitä makseta Raahen kaupungille. Osasairauspäivärahaa voi hakea Kelalta ns. omavastuuajan (1+9 arkipäivää) jälkeen. Osasairauspäivärahan/määräaikaisen osa-aikatyötä koskevan sopimuksen edellytyksenä on: - Viranhaltijan/ työntekijän työaika on ollut ennen sairauspäivärahakautta kokoaikatyön mukainen - Lääketieteellisen selvityksen, pääasiassa siis lääkärintodistuksen, mukaan viranhaltija/ työntekijä on edelleen sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön ja tulee olemaan työkyvytön koko osasairauspäivärahakauden 19 - Viranhaltijasta/ työntekijästä saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan hän kuitenkin pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan tehtävistään tai hoitamaan työtehtäviään normaalia työaikaa lyhyemmän työpäivän ajan. Tässä tarkoitetun lääkärintodistuksen tulee olla työterveyslääkärin tai muun viranhaltijan/ työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin antama - Samoin edellytetään, että hän on sopinut työnantajan kanssa työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika ja palkka ovat enintään 60% ja vähintään 40% täydestä - Sopimus osa-aikatyöstä pitää olla vähintään 12 arkipäivän ajaksi ja sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden ajan Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahat viimeisen kahden (2) vuoden ajalta. Osasairauspäiväraha on erillinen etuus ja sen maksaminen ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan. Osasairauspäivärahan määrä on puolet sitä edeltäneeltä ajalta maksetusta täydestä sairauspäivärahasta. Sopimuksen muuttaminen Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Muutoksesta on ilmoitettava Kelalle. Määräaikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden, jos työntekijä/viranhaltija ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osaaikatyöstään. Tällöin työntekijä/viranhaltija palaa takaisin sairauspäivärahalle ja kokoaikaiselle sairauslomalle (TSL 2:11a ja KVhL 26 § 2 mom. sekä sairausvakuutuslaki 8:11). Tilapäinen sairastuminen ei oikeuta päättämään määräaikaista osa-aikasopimusta ilman osapuolten välistä sopimusta. Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö: Sairausvakuutuslaki (1224/2004), Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoisuusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), Työsopimuslaki (55/2001) ja Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) sekä 1.1.2007 ja 1.1.2010 lakeihin tehdyt osasairauspäivärahaa koskevat muutokset. 20 4 PERHEVAPAAT 4.1 Oikeus perhevapaisiin Viranhaltijan oikeudesta perhevapaisiin on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29 §:ssä ja työntekijän oikeudesta perhevapaisiin työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa. Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-. isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa sekä tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo pakottavista perhesyistä. Erityisäitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ovat palkattomia. 4.2 Perhevapaiden hakeminen ja kokonaissuunnitelman tekeminen Vapaiden ajankohdasta ilmoittaminen Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaata, joka kestää enintään 12 arkipäivää, voidaan hakea kuukautta ennen aiotun vapaan aloittamista. Yli 12 arkipäivää kestävien vapaiden osalta hakuaika on kaksi kuukautta. Yhden kuukauden ilmoitusaikaa voidaan käyttää myös silloin, jos kotona lasta hoitava vanhempi, jolla ei ole voimassa olevaa työsopimusta, saa vapaan aikana työpaikan. Tällöin toinen vanhemmista jää kuukauden mittaista ilmoitusaikaa noudattaen perhevapaalle edellyttäen, ettei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, joka ei ole kohtuullisin työjärjestelyin vältettävissä. Kokonaissuunnitelma Viranhaltijan/ työntekijän on pyrittävä ilmoittamaan työnantajalle äitiysvapaata hakiessaan myös isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata hakiessaan myös vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta. 4.3 Perhevapaan ajankohdan muuttaminen tai keskeyttäminen Viranhaltija/ työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Viranhaltija/ työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. 21 Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Soveltaminen Ennalta arvaamaton ja perusteltu syy vanhempainvapaan ajankohdan muuttamiseen on esim. lapsen tai toisen vanhemman vakava sairastuminen tai kuolema taikka avioero. Perusteltu syy ei yleensä ole esim. toiselle paikkakunnalle muuttaminen tai toisen palvelussuhteen syntyminen. (Raahen kaupunki) Perusteltu syy äitiys-, isyys-, erityisäitiys-, hoitovapaassa sekä osittaisessa hoitovapaassa tarkoittaa samaa kuin vanhempainvapaassa. (Raahen kaupunki) KT Kuntatyönantajien aiheeseen liittyvää tiivistettyä ohjeistusta löytyy KT:n verkkosivuilta osoitteesta www.kuntatyonantajat.fi. 4.4 Äitiys- ja erityisäitiysvapaa Äitiysvapaasta ilmoittaminen (ks. kohta 4.2). Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää. Äitiysvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Työnantajalla on oikeus saada äitiysloman ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta. Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää, mikäli: viranhaltija/ työntekijä on ollut Raahen kaupungin palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaansa alkamista vähintään kaksi (2) kuukautta ja äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta Virka-/ työvapaa myönnetään ajaksi, jolta henkilölle sairausvakuutuslain perusteella myönnetään äitiysrahaa. Hakijan on esitettävä lääkärin tai terveyskeskuksen todistus lasketusta synnytysajasta. Vuosilomaa ei voida antaa samanaikaisesti palkallisen äitiysvapaan kanssa. Soveltaminen Palkkalaskenta ilmoittaa äitiysvapaan palkkatiedot Kelalle. Viranhaltija/ työntekijä toimittaa itse todistuksen lasketusta 22 synnytysajasta sekä äitiys- ja vanhempainrahahakemuksen suoraan Kelalle. Viranhaltija/ työntekijä tekee hakemuksen äitiysvapaasta työnantajalle Web-tallennuksessa samalla tavalla kuin muutkin virka-/ työvapaat, äitiysvapaan aika haetaan koodilla 080 äitiysloma (sekä palkallinen että palkaton osuus) ja vanhempainvapaan aika haetaan koodilla 284 vanhempainraha, palkaton. Äitiysvapaa on haettava aina viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. 4.5 Vanhempainvapaa Vanhempainvapaasta ilmoittaminen (ks. kohta 4.2). Vanhempainvapaa on palkatonta. Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen ja Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli reilut puoli vuotta. Vanhempainvapaalle voi jäädä lapsen äiti tai isä, vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Vanhemmilla on käytettävissä yhteensä enintään 158 arkipäivää vanhempainvapaata. Jos vapaa jaetaan, erillisiä jaksoja saa kummallakin vanhemmalla olla enintään kaksi (2) ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää. (Kela) Viranhaltija/työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vanhempainvapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettava, jos mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vapaan ajankohtaa saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista ilmoittamalla siitä niin pian kuin mahdollista. Soveltaminen Viranhaltijan/ työntekijän tulee pyydettäessä esittää todistus oikeudesta sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun vanhempainrahakauteen hakemuksessa esitettynä ajankohtana. (Raahen kaupunki) Sijaisvanhemmilla, jotka ovat ottaneet hoitaakseen lapsen adoptoimatta tätä, ei ole oikeutta sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin. Täten sijaisvanhemmilla ei myöskään ole oikeutta työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen. (Kela) Työskentely vanhempainvapaan aikana Lapsen äiti voi työskennellä vanhempainvapaan aikana. Tällöin hänelle maksetaan vanhempainrahaa työskentelypäiviltä vähimmäismääräisenä. Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta vanhempainrahaan. Lapsen isä taas ei voi työskennellä arkipäivinä vanhempainvapaalla ollessaan, sunnuntaina työskentely on mahdollista. Mikäli isä käy 23 vanhempainvapaan aikana töissä, työpäiviltä ei makseta lainkaan vanhempainrahaa. (Kela) 4.6 Isyysvapaa Isyysvapaan hakeminen (kts. kohta 4.2). Isyysvapaan pituus Vain isän käyttöön tarkoitetun vapaan pituus on enintään 54 arkipäivää (n.9 viikkoa). Isä voi käyttää 54 arkipäivästä sen verran vapaata kuin itse haluaa. Isä voi pitää enintään 18 isyysvapaapäivää samanaikaisesti äidin kanssa tämän ollessa äitiys- tai vanhempainvapaalla. Loput 36 päivää on pidettävä äitiys- ja vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Isä voi pitää oman vapaansa kokonaisuudessaan myös vanhempainvapaakauden päättymisen jälkeen. Isän vapaita ei voi siirtää äidin pidettäväksi. Soveltaminen Äitiys- tai vanhempainrahakaudella pidettävät isyysvapaapäivät 1-18 voidaan jakaa enintään neljään (4) jaksoon, loput 36 vanhempainrahakauden jälkeistä isyysvapaapäivää voidaan jakaa enintään kahteen (2) jaksoon. Jos isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli, myös lauantai lasketaan isyysrahapäiviin. (Kela) Isyysvapaan palkallisuus Isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaista 18 päivän pituista äitiys- tai vanhempainrahakaudella pidettävää isyysrahakautta. Isyysvapaan palkkaus määräytyy kunnallisten virkaja työehtosopimusten mukaan. Isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan kuuden (6) ensimmäisen arkipäivän osalta. Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan kuudelta (6) ensimmäiseltä arkipäivältä edellyttäen, että viranhaltija/ työntekijä on ollut Raahen kaupungin palveluksessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi (2) kuukautta ja isyysvapaata on haettu viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista; mikäli haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä isyysvapaan palkallisuudelle on se, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä Soveltaminen Viranhaltijan/ työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä selvitys oikeudestaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettuun isyysvapaaseen ja siihen, että kyse on kuudesta (6) ensimmäisestä palkallisesta isyysvapaapäivästä. Jos työnantaja on myöntänyt palkallista isyysvapaata ja myöhemmin selviää, et- 24 tä viranhaltijalla/ työntekijällä ole ollut oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen isyysrahaan, peritään vapaan ajalta maksetut palkkaetuudet takaisin. Synnytyksen yhteydessä pidettävää isyysvapaata varten todistus lapsen syntymästä voidaan esittää viipymättä isyysvapaan jälkeen. Kansaeläkelaitos maksaa isyysrahaa sairausvakuutuslain (903/2012) mukaisesti yhteensä enintään 54 arkipäivältä. Isyysrahaan ovat oikeutettuja myös adoptioisät ja isyysrahaa maksetaan rekisteröidyssä parisuhteessa olevalle sukupuolesta riippumatta, jos hän adoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen. Isyysvapaan hakeminen ja pitäminen Sairausvakuutuslain (903/2012) mukaisesti palkallisen isyysvapaan voi aloittaa sairausvakuutuslakia soveltaen joko äitiys- ja vanhempainrahakaudella tai sen jälkeen. Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen ja se on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi (2) vuotta. Isyysvapaata on haettava viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Mikäli haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, on sitä haettava vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. 4.7 Hoitovapaa Hoitovapaan hakeminen (kts. kohta 4.2). Viranhaltijalle työntekijälle myönnetään hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottovanhemmilla on oikeus käyttää hoitovapaata lapsen täytettyä kolme vuotta siihen asti, kun lapsen ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaaoikeus päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaana voidaan pitää kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa. Hoitovapaa on palkatonta. Viranhaltija/ työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden. Hakemus hoitovapaan muuttamisesta on esitettävä kuukautta ennen muutosta. 25 Soveltaminen Pyydettäessä viranhaltijan/työntekijän on esitettävä todistus lapsen iästä ja siitä, ettei toinen vanhemmista/huoltajista käytä oikeuttaan hoitovapaaseen samaan aikaan. (Raahen kaupunki) Hoitovapaa voidaan keskeyttää uuden raskauden vuoksi siitä ajankohdasta lukien, kun viranhaltijan/ työntekijän oikeus äitiysvapaaseen alkaa. Uusi raskaus ei kuitenkaan oikeuta hoitovapaan keskeyttämistä siten, että viranhaltija/ työntekijä palaa työhön. (KT Kuntatyönantajat) Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu, on oikeus hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen. (Kela) 4.8 Osittainen hoitovapaa Osittaista hoitovapaa on haettava kirjallisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen aiotun vapaan alkamista. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen (2.) lukuvuosi päättyy (lukuvuosi katsotaan päättyväksi 31.7.). Jos lapsi kuuluu perusopetuksen (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voidaan myöntää siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työnantajalle tulee toimittaa lääketieteellinen arvio lapsen sairaudesta ja toimintakyvystä. Osittaisen hoitovapaan saamisen edellytyksenä on lisäksi, että viranhaltija/ työntekijä on ollut Raahen kaupungin palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittainen hoitovapaan toteuttamisesta voidaan sopia vapaasti, työaikaa voi lyhentää esim. neljään tuntiin päivässä. Toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä myöntämästä hakemuksen mukaista osittaista hoitovapaata vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla tehtäväjärjestelyillä. Jos työntekijä ja työantaja eivät pääse sopimukseen vapaan yksityiskohdista, on viranhaltijalla/työntekijällä kuitenkin oikeus yhteen jaksoon kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät viranhaltijan/ työntekijän esityksen mukaan. Työaika vähennetään tällöin kuuteen (6) tuntiin vuorokaudessa. Lyhennetyön työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on jär- 26 jestetty keskimääräiseksi, se on lyhennettävä keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Osittaisella hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot esimerkiksi palkka ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevillä. (KVTES) Viranhaltijan/ työntekijän osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä keskeyttää vapaa noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Soveltaminen Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu, on oikeus hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen. (Kela) Osittainen hoitovapaa anotaan Web-tallennuksessa poissaolokoodilla 590, työaika-kenttään merkitään työtunnit sadasosien tarkkuudella (esim. 30.00, 30.25, 30.75 jne.), merkinnässä on käytettävä pistettä, ei pilkkua. 4.9 Tilapäinen hoitovapaa Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakinaisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi. Virka-/työvapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää kerrallaan riippumatta siitä, kumpi vanhemmista vapaata käyttää. Lapsen molemmat vanhemmat saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti (TSL IV luku 6 §). Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus on määritelty KVTES:issä (luku V 10 § 3 mom). Mikäli lapsen sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voi työnantaja erillisestä hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata tai vuosilomaa. Myös lapsen kanssa eri taloudessa asuvalla vanhemmalla (ns. etävanhemmalla) on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen riippumatta siitä, onko etävanhempi lapsen huoltaja ja vaikka lapsi ei olisikaan sairastuessaan ko. vanhemman luona. Soveltaminen Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu, on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. (Kela) Lapsen käyttäminen tutkimuksissa tai esim. kontrollikäynnillä sairaalassa ei oikeuta palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen. Näitä käyntejä varten voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata tai vuosilomaa. 27 Viranhaltijan/ työntekijän on ilmoitettava esimiehelleen välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja arvioidusta kestoajasta. Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä työnantajalle, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Oma ilmoitus – järjestelmän käytäntö Omalla ilmoituksella poissaolo äkillisesti sairastuneen alle 10 vuoden ikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi on mahdollista esimiehen harkinnan mukaan. Esimies voi kuitenkin aina kehottaa hankkimaan terveydenhoitajan-/ lääkärintodistuksen. Viranhaltijan/ työntekijän on viipymättä ilmoitettava tilapäisen hoitovapaan tarpeestaan lähimmälle esimiehelleen. Ilmoitus on tehtävä esimiehelle ensisijaisesti kasvokkain tai puhelimitse, eli viranhaltijan/ työntekijän ilmoitus pelkällä sähköposti- tai tekstiviestillä ei riitä, vaan esimiehen on aina annettava lupa virka-/ työvapaaseen. Edellä tarkoitetussa enintään kolmen palkallisen päivän laskennassa otetaan huomioon myös työaikajärjestelmän mukaiset vapaapäivät. Esimerkki Lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja työntekijä A jää perjantaiksi kotiin hoitamaan lasta. Lauantai ja sunnuntai ovat A:n säännöllisiä vapaapäiviä. A:lla on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko. Palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta. (KVTES) Soveltaminen Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, viranhaltija/työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassaan tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet. (KVTES) Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 10-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset lapset sekä vamman vaikeudesta riippuen aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei kuitenkaan tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. diabetes, allergia, astma tms.). Viranhaltija/ työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10-vuotias lapsensa edellä tarkoitetulla tavalla vammainen. (KVTES) 28 Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esimerkiksi terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. (KVTES) Yhden enintään neljän työpäivän tilapäisen hoitovapaajakson saa samaa sairautta kohden, eli jos taloudessa on kaksi lasta ja lapset sairastuvat vuorotellen, kumpaankin lapseen saa yhden jakson tilapäistä hoitovapaata. (Raahen kaupunki) Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Soveltaminen Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä riippumatta siitä, onko lapsi sairastunut viranhaltijan/työntekijän vapaapäivänä vai kesken tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen palkallinen virka/työvapaapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää riippumatta siitä, ovatko ne työpäiviä vai eivät. Jos viranhaltija/työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä lainkaan saavu työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä. (KVTES) Tilapäisen hoitovapaan palkallisuuden edellytyksenä on se, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon. Tosiasiallinen este on esimerkiksi sairaalahoito, asevelvollisuuden/ naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi. Vanhemmilla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia. 4.10 Poissaolo pakottavista perhesyistä Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkatonta virka/työvapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Viranhaltijan/työntekijän on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä niin pian kuin se on mahdollista. Pyydettäessä viranhaltijan/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon syystä. Virka-/työvapaa on palkaton. Soveltaminen Poissaolosta ilmoitetaan esimiehelle viipymättä, ensisijaisesti kasvokkain tai puhelimitse. Tässä yhteydessä esimies voi, jos 29 katsoo tarpeelliseksi pyytää viranhaltijaa/työntekijää toimittamaan selvityksen poissaolon syystä. Surureaktio Viranhaltijan/ työntekijän lähipiirissä tapahtuneeseen kuolemantapaukseen liittyvän surureaktion perusteella esimies voi myöntää viranhaltijalle/ työntekijälle vuosilomaa tai lyhytaikaista palkatonta virka-/ työvapaata. Surureaktiosta johtuvan sairauspoissaolon palkallisuus edellyttää aina lääkärin antamaa hyväksyttävää todistusta viranhaltijan/ työntekijän työkyvyttömyydestä. Soveltaminen Suru itsessään ei ole sairaus, mutta se voi aiheuttaa fyysisiä oireita (esim. unettomuus, itkuisuus), joiden vuoksi viranhaltija/ työntekijä kokee työhön tulemisen ja työtehtävien hoitamisen väliaikaisesti erittäin vaikeaksi. Mikäli sureva työntekijä haluaa itse tulla työhön, voi työnantaja voi tarjota hänelle lyhytaikaisesti hänen normaaleista työtehtävistään poikkeavia työtehtäviä (esim. jos henkilö työskentelee normaalisti asiakaspalvelutehtävissä, mutta kokee sen surusta aiheutuvien oireidensa vuoksi vaikeaksi, voidaan selvittää, onko työpaikalla mahdollista tarjota hänelle väliaikaisesti tehtäviä, joihin ei kuulu asiakaspalvelua), mutta mikäli työntekijä kokee, ettei pysty tulemaan töihin tai työpaikalla ei ole tarjota väliaikaisesti muita tehtäviä, voi esimies myöntää hänelle vuosilomaa tai palkatonta virka-/ työvapaata. (Raahen kaupunki) 4.11 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Jos työntekijän poissaolo työstä on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. 30 5 MUUT VIRKA- JA TYÖVAPAAT 5.1 Eräät virka- ja työvapaat Kertausharjoitukset Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korotuksen määrällä KVTES:in määräysten mukaisesti. Merkkipäivät Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Soveltaminen Vapaapäiviksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana. (KVTES). Palkallista virka-/ työvapaata myönnetään em. tarkoituksia varten vain KVTES:n määräysten mukaisesti. Määräykset kattavat ainoastaan sopimuksessa mainittujen lähiomaisten hautajaispäivän, ei esim. avopuolison tai ystävän hautajaispäivää. Hautajaispäivää koskeva määräys koskee ainoastaan siunauspäivää, eli jos siunaus ja hautaus/ uurnanlasku tapahtuvat eri päivinä, palkallista vapaata myönnetään ainoastaan siunauspäivälle, mutta esim. uurnanlaskupäivää varten voidaan myöntää hakemuksesta vuosilomaa tai palkatonta virka-/ työvapaata. Osallistuminen pääsopijajärjestöjen päättävien elinten kokouksiin KT Kuntatyönantajat suosittelee, että kunnat myöntävät pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokoukseen osallistuvalle kokouspäivien ajaksi virka-/ työvapaata säännöllisen työajan ansioita vähentämättä silloin, kun kokouksissa käsitellään virka- ja työehtosopimusasioita ja milloin se on viraston tai laitoksen toiminnan kannalta mahdollista. Pääsopijajärjestöjen ylimmiksi päättäviksi elimiksi katsottavat toimielimet määritellään KVTES:ssä (luku V 12 §). Soveltaminen 5.2 KVTES:ssä määriteltyjen toimielinten kokouksiin osallistumista varten myönnetään palkallista virka-/ työvapaata silloin, kun kokouksissa käsitellään virka- ja työehtosopimusasioita. Kokoukseen osallistujan on työnantajan pyynnöstä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys osallistumisestaan ko. kokoukseen, selvitykseksi käy esim. kokouskutsu. Harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat 31 Harkinnanvaraisella virka-/ työvapaalla tarkoitetaan sellaisia virka-/ työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään. Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntämistä harkittaessa on syytä ottaa huomioon tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat, eli mm. se, kuinka tehtävien hoito järjestetään virka-/ työvapaan aikana, työyhteisön toimivuus vapaan aikana, hakijan henkilökohtainen elämäntilanne ja työyhteisön ihmissuhteet. Harkinnanvaraisia virka-/ työvapaita myönnettäessä on otettava huomioon kaupungin etu, henkilöstön tasapuolinen kohtelu sekä kaupungin organisaatiossa noudatettavat muut periaatteet ja ohjeet. Soveltaminen Tarkoituksenmukaista ei yleensä ole myöntää virka-/ työvapaata maanantaista perjantaihin, mikäli lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisesti henkilön vapaapäiviä. Työnantaja ei voi kuitenkaan myöntää virka-/ työvapaata pidemmäksi ajaksi kuin sitä on haettu. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi hylätä hakemuksen, mutta hakijalle on ilmoitettava siitä, että virka-/ työvapaa voidaan myöntää, mikäli sitä anotaan koko viikoksi. (KVTES) Opetushenkilöstön harkinnanvaraisten virkavapaiden osalta noudatetaan KVTES:in ja OVTES:in (esim. KVTES luku V ja OVTES osio A luku V § 37) määräyksiä. Harkinnanvaraisen virka-/työvapaan osalta kunnan asianomainen viranomainen harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa tai jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virka-/työvapaata ei ole myönnetty. Harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata on haettava viimeistään kuukautta ennen aiottua vapaata, elleivät vapaan myöntävä esimies ja viranhaltija/ työntekijä toisin sovi. Palkatonta virka-/ työvapaata ei yleensä myönnetä loman pitämistä varten silloin, kun asianosaisella henkilöllä on vuosilomaoikeutta käyttämättä. Virka-/ työvapaata yksityisasioiden vuoksi ei voi myöntää toistuvasti peräkkäin. 5.2.1 Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntämisen periaatteet Palvelussuhteen pituuden vaikutus Palvelussuhdetta ei voi aloittaa harkinnanvaraisella palkattomalla virka-/ työvapaalla. Soveltaminen Virkaan/ toimeen valittu viranhaltija/ työntekijä ei voi hakea harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata ennen palvelussuhteen alkamista. KVTES:in mukaan virka-/ työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat vasta siitä päivästä, jona 32 työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön, eli viranhaltijalla/ työntekijällä, joka ei ole vielä tosiasiallisesti aloittanut työntekoa, ei ole myöskään oikeutta saada harkinnanvaraista virka-/ työvapaata. Harkinnanvaraista virka-/ työvapaata voidaan myöntää kalenterivuodessa enintään yksi (1) kuukausi, jos palvelussuhde on kestänyt alle vuoden. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevalle viranhaltijalle/ työntekijälle ei voida myöntää virka-/ työvapaata pidemmäksi ajaksi kuin hänen viranhoitomääräyksensä tai työsopimuksensa on voimassa. Kaupungin vakituisessa palveluksessa olevalle viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan myöntää palkatonta virka-/ työvapaata yksityisasioiden vuoksi enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi tai erityisistä syistä poikkeuksellisesti enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Erityinen syy on esittelyssä päätöstä tehtäessä mainittava. Myöntävä viranomainen Hallintosäännössä mainitulla virkaan/ toimeen ottavalla viranomaisella (palvelukeskuksen johtaja, tulosalueen esimies, tulosyksikön esimies) on oikeus myöntää alaiselleen viranhaltijalle/ työntekijälle harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Toisen työnantajan palvelukseen menemistä varten myönnettävät harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat myöntää ainoastaan kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja tekee päätöksensä lähiesimiehen ja palvelukeskuksen johtajan lausuntojen perusteella henkilöstöpäällikön esittelystä. Lyhyet harkinnanvaraiset virka-/ työvapaat Lyhyisiin poissaoloihin on ensisijaisesti käytettävä viranhaltijan/ työntekijän jäljellä olevia vuosilomapäiviä. Tilanteessa on kuitenkin huomioitava se, ettei järjestely saa aiheuttaa viranhaltijalle/ työntekijälle kohtuutonta haittaa. Jos se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista, joustavia työaikajärjestelyjä voidaan käyttää vaihtoehtona lyhytaikaisen tai osaaikaisen virka-/ työvapaan myöntämiselle. Hakeminen ja päätösmenettely Mikäli harkinnanvaraista virkavapaata haetaan maanantaista perjantaihin ja lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisesti viranhaltijan/ työntekijän vapaapäiviä, hakemusta ei voida hyväksyä. Mikäli hakemusta ei voida hyväksyä, viranomainen ilmoittaa hakijalle, että virkavapaa/työloma voidaan myöntää, mikäli sitä haetaan koko viikoksi. 33 Soveltaminen Harkinnanvaraisen virka-/työvapaan hakemuksen liitteenä tulee olla esimiehen lausunto, miten työtehtävät virkavapaan aikana järjestetään. Harkinnanvarainen palkaton virka-/ työvapaa alkaa pääsääntöisesti ensimmäisestä poissaoloon sisältyvästä työpäivästä ja päättyy työhöntulopäivää edeltävänä kalenteripäivänä (kaikki näiden päivien väliin jäävät vapaapäivät sisältyvät virka-/ työvapaaseen). Virka-/työvapaata ei tule myöntää eri jaksoissa siten, että väliin jäävä aika sisältää ainoastaan vapaapäivän tai vapaapäiviä. Virka-/ työvapaa osana viikkoa Jos virka-/ työvapaata haetaan osaksi viikkoa, käytäntö on seuraava: Virka-/työvapaa Palkaton aika 1 työpv 2 työpv 3 työpv 4 työpv Esim. pe to ja pe ti – to ma – to 5 työpv ma –pe Esim. pe to ja pe ti – to ma – to+ la 5 työpv + 2 vapaapv ma – su 1 työpv 2 työpv 3 työpv 4 työpv + 1 vapaapv Vapaan jakautuminen eri kalenteriviikoille Mikäli virka-/työvapaa jakautuu vähintään kahdelle eri kalenteriviikolle esim. perjantaista seuraavan viikon torstaihin, perjantai-sunnuntain ollessa vapaapäiviä (esim. juhannuksena), tulee mahdollinen virkavapaa/työvapaa hakea ja myöntää työhöntulopäivään asti eli esimerkkitapauksessa yhdenjaksoisesti perjantaista seuraavan viikon sunnuntaihin. Yli kahden viikon mittaiset palkattomat vapaat tulee anoa ja myöntää aina yhdenjaksoisina. Myöntäminen vuosilomaan liittyen Vuosilomaan rinnastetaan tässä säästövapaa, lomarahavapaa sekä virka- ja työehtosopimusten mukaiset ylimääräiset vapaapäivät (esim. päivähoidon henkilöstöä koskevat erityismääräykset). Mikäli virka-/ työvapaa osuu vapaapäiviä edeltäviksi päiviksi siten, että vapaapäivien jälkeen alkaisi välittömästi vuosiloma, tulee mahdollinen virka-/ työvapaa hakea ja myöntää siten, että se muodostuu vuosiloman kanssa yhdenjaksoiseksi. Esim. jos virka-/ työvapaata haetaan torstai-perjantaiksi ja vuosiloma alkaisi seuraavana maanantaina, tulee mahdollinen virka-/ työvapaa hakea ja myöntää ajaksi torstai-sunnuntai. 34 Jos virka-/ työvapaata halutaan välittömästi vuosiloman jatkoksi siten, että se päättyisi vapaapäivää edeltävään päivään, vuosilomapäivät rinnastetaan edellä kohdassa ”virka-/ työvapaa haetaan osaksi viikkoa” tarkoitettuihin virka-/ työvapaan sisältämiin työpäiviin. Esim. jos maanantai-tiistai on vuosilomaa ja keskiviikko-perjantaiksi halutaan virka-/ työvapaata, tulee mahdollinen virka-/ työvapaa hakea ja myöntää ajaksi keskiviikko-sunnuntai. Arkipyhäviikot Arkipyhäviikoilla noudatetaan samoja yleisiä periaatteita. Ohjeista poikkeavat hakemukset Palkattoman virkavapaan/työvapaan myöntämisen eräänä edellytyksenä on, että hakemus on tehty em. periaatteiden mukaisesti. Mikäli virkavapaata/työvapaata koskeva hakemus poikkeaa em. ohjeista, tulee hakijalle sopivasti katsottavalla tavalla varata tilaisuus hakemuksensa tarkistamiseen. 5.2.2 Toisen työnantajan palvelukseen menemisen vuoksi myönnettävät virkavapaudet Toisen työnantajan palvelukseen menemistä varten myönnetään pääsääntöisesti harkinnanvaraista virka-/ työvapaata toistaiseksi voimassa olevaan virka-/ työsuhteeseen tai yrittäjäksi siirtyvälle enintään koeajan pituiseksi ajaksi. Erityisen painavasta syystä virka-/ työvapaata voidaan myöntää enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Enintään vuoden kestävään määräaikaiseen tehtävään siirtyvälle harkinnanvaraista virka-/ työvapaata voidaan myöntää yhtäjaksoisesti enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Harkinnanvaraista virka-/ työvapaata toisen työnantajan palvelukseen menemistä varten voidaan myöntää, mikäli työnantaja katsoo tehtävässä saatavasta koulutuksesta, työkokemuksesta tms. olevan jatkossa hyötyä oman viran/ toimen hoitamisessa tai tehtävänhoito tuo kokonaisuutena arvioiden kaupungille jatkossa hyötyä. Harkinnanvaraisen virka-/ työvapaan myöntäminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa kaupungin oman toiminnan järjestämiselle. Sijaisuusjärjestelyjen vuoksi harkinnanvarainen virka-/ työvapaa on anottava koko halutuksi virka-/ työvapaajaksoksi, ei useammassa lyhyessä pätkässä. Edellytysten muutoin täyttyessä harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata toisen työnantajan palvelukseen menemiseksi voidaan myöntää viiden (5) vuoden aikana yhteensä enintään yksi (1) vuosi. 5.2.3 Kansanedustajana toimiminen ja määräaikainen Euroopan Unionin palvelus Kansanedustajaksi valitulle viranhaltijalle/ työntekijällä voidaan myöntää virka-/ työvapaata vaalikauden ajaksi. 35 Euroopan unionin palvelukseen määräajaksi siirtyvälle viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää virkavapautta/ työlomaa viisi vuotta ja tämän jälkeen perustellusta syystä harkinnan mukaan. Virka-/ työvapaa on palkatonta. 5.2.4 YK:n kehitysyhteistyö ym. kansainväliset tehtävät Yhdistyneiden Kansakuntien, Kansainvälisen Punaisen Ristin, Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston alaisissa kansainvälisissä tehtävissä asiantuntijana tai kansainvälisen apurahan turvin työskentelyä varten voidaan ao. viranhaltijalle/työntekijälle myöntää virkavapautta/ työlomaa harkinnan mukaan. Virka-/ työvapaa on palkatonta. 5.2.5 Luottamustoimen hoitaminen Osallistuminen kaupungin toimielimen kokoukseen luottamushenkilönä Mikäli kaupungin viranhaltija/ työntekijä osallistuu luottamushenkilönä Raahen kaupungin tai sellaisen kuntayhtymän, jonka jäsenenä Raahen kaupunki on, kokoukseen, jonka perusteella hänellä olisi oikeus ansionmenetyksen korvaukseen luottamushenkilöiden matkustus- ja palkkiosäännön perusteella, voidaan harkita palkan maksamista ko. ajalta. Mikäli sijaista ei tarvita ja luottamustoimen hoitaminen kestää lyhyen aikaa, voi viranhaltija/ työntekijä sopia työnantajan kanssa joustavista työaikajärjestelyistä luottamustehtävän hoidon järjestämiseksi. Osallistuminen muun toimielimen kokoukseen luottamushenkilönä Mikäli palkallisen virka-/ työvapaan edellytykset eivät täyty, sovelletaan kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen kuntalain ja luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön määräyksiä. Valtion luottamustointen hoitamisen osalta sovelletaan valtionhallinnon säännöksiä. Tällaisissa tapauksissa viranhaltijan/ työntekijän on haettava palkatonta virka-/ työvapaata ja haettava mahdolliset ansionmenetyskorvaukset ko. toimielimeltä. Mikäli sijaista ei tarvita ja luottamustoimen hoitaminen kestää lyhyen aikaa, voi viranhaltija/ työntekijä sopia työnantajan kanssa joustavista työaikajärjestelyistä luottamustehtävän hoidon järjestämiseksi. Tällaisiin ulkopuolisiin luottamustehtäviin liittyvät virka-/ työvapaat on haettava vähintään viikkoa ennen ko. kokousta. Luottamustehtävien hoidosta aiheutuviin edustus-, seminaari- ja koulutustehtäviin on haettava virka-/ työvapaata. 36 5.2.6 Urheiluedustustehtävä Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat tulleet valintakilpailujen tai maan edustuksesta päättämään oikeutetun kansallisen liiton tai vastaavan suorittaman valinnan perusteella valituksi kilpailijoina, joukkueenjohtajina, huoltajina tai valmentajina osallistumaan • olympialaisten esikisoihin • olympiakisoihin • MM-kilpailuihin • EM-kilpailuihin • PM-kilpailuihin • maaotteluihin suoritetaan, ellei työansion menetystä muutoin korvata, kuukausipalkkaiselle varsinainen palkka kilpailumatkan ajalta ja tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansion mukainen palkka kilpailumatkan aikaan sisältyviltä työpäiviltä. Edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten pidettäville valmennusleireille yms. osallistumista varten myönnetään virkavapaa/työvapaa palkattomana. Kuitenkin, kun kilpailija, joukkueenjohtaja, huoltaja tai valmentaja on lopullisesti valittu maan edustajaksi johonkin edellä tarkoitettuun kilpailuun, myönnetään hänelle ko. kilpailua varten järjestettävien valmennusleirien ajaksi palkallista virka-/ työvapaata ellei ansionmenetystä muuten korvata. Palkkaa voidaan maksaa edellä mainittujen kilpailujen osalta enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa ja valmennusleirin osalta enintään 30 kalenteripäivää vuodessa. 5.3 Opintovapaa Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/79) ja opintovapaa-asetuksessa (864/79). Opintovapaalakia sovellettaessa 1. palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. 2. synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene. Opintovapaalakia ei sovelleta pääsopijajärjestöjen ammattiyhdistyskoulutuksesta tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen. (KVTES) 5.3.1 Opintovapaaoikeus Opvlaki 4 § Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään 37 vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta. 5.3.2 Opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettely Opvlaki 8 § Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalleen toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymyksessä harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työantajalla on oikeus siirtää opintovapaata 1 momentissa säädetyin tavoin silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta. Jos työnantajan palveluksessa säännöllisesti on vähintään viisi työntekijää, saadaan opintovapaata 1 momentissa mainituilla perusteilla siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin. Opvlaki 9 a § Työntekijä voi siirtää yli viideksi päiväksi myönnetyn opintovapaan käyttöä, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Ilmoitus myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista. 5.3.3 Opintovapaan keskeyttäminen Opvlaki 10 § Milloin opintovapaata on myönnetty pitemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi, työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön. Jos työntekijä haluaa käyttää hänelle 1 momentin mukaista oikeutta, hänen on ilmoitettava tästä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan. Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Jos sopimus sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi on tehty, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa. 38 Soveltaminen Seitsemän (7) päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu. (KVTES) Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka/työvapaa. (KVTES) 5.4 Koulutukseen osallistuminen Kaupungin järjestämä koulutus katsotaan sisäiseksi koulutukseksi (esim. esimiesten koulutuspäivät, henkilöstön tiedotus- ja koulutustilaisuudet, palvelukeskusten omat koulutukset). Web-tallennukseen kirjataan kaikki koulutustilaisuudet, myös sisäisiin koulutuksiin osallistuminen. Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista virka-/ työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, työnantaja määrää viranhaltijan/ työntekijän osallistumaan koulutukseen virkamatkamääräyksellä. Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi tämä siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan/ työntekijän osallistumaan koulutukseen. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi myöntää viranhaltijalle/ työntekijälle hakemuksesta virka-/ työvapaata täydellä palkalla, osapalkkaisena tai palkattomana. Matkamääräystä koulutustilaisuuteen osallistumista varten ei anneta vapaapäiväksi. Mikäli koulutustilaisuus osuu viranhaltijan/ työntekijän vapaapäiväksi merkitylle ajalle, on vapaapäiviin tarvittaessa tehtävät muutos. Lisätietoja koulutukseen osallistumiseen liittyvistä asioista löytyy KT Kuntatyönantajien verkkosivuilta osoitteesta http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/tietopaketti/ Sivut/default.aspx . Omaehtoinen kouluttautuminen Koulutukseen hakeutuminen perustuu viranhaltijan/ omaan halukkuuteen ja aloitteeseen kouluttautua. työntekijän Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaitoa ylläpitävää ja lisäävää koulutusta, joka liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen, mutta ei ole kuitenkaan tutkintoon johtavaa koulutusta. 39 Uudelleenkoulutus Uudelleenkoulutuksella voidaan mahdollistaa viranhaltijan/ työntekijän siirtyminen toisiin tehtäviin Raahen kaupungin omassa organisaatiossa. Uudelleenkouluttautuminen eri tehtäviin voi tulla ajankohtaiseksi esim. niissä tapauksissa, joissa viranhaltijan/ työntekijän työkyky on muuttunut ja uudelleenkoulutuksella voidaan estää työkyvyn aleneminen edelleen tai edistää työkyvyn palautumista. Mikäli viranhaltijan/ työntekijän uudelleenkoulutus on kaupungin toiminnan kannalta välttämätöntä, maksetaan tälle koulutukseen osallistumisen ajalta virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkka. Ammattiyhdistyskoulutus Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämää yhteistoiminta-, luottamusmies- ja työsuojelukoulutusta. Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten viranhaltijalle/ työntekijälle voidaan myöntää virka-/ työvapaata, mikäli 1. osapuolten asettama yhteinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt kurssin 2. viranhaltijan/ työntekijän osallistumista kurssille voidaan pitää tarpeellisena 3. koulutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa kunnan tai ao. hallintoyksikön toiminnalle ja virka-/ työtehtävien hoidolle Mikäli viranhaltijalle/ työntekijälle on myönnetty virka-/ työvapaata ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, maksetaan koulutuksen ajalta virka- ja työehtosopimuksen mukainen palkka sekä ruokailukustannusten korvaus. Palkallisena yhteistoimintakoulutusta voidaan myöntää kahdelta viikolta kalenterivuodessa, luottamusmieskoulutusta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa sekä työsuojelukoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa. 5.4.1 Onko koulutukseen osallistuminen työaikaa? Koulutuksen osallistuminen on työaikaa vain silloin, kun kaikki KVTES:issä (luku III 4 § 2 mom. 3. kohta) mainitut edellytykset täyttyvät yhtäaikaisesti. KVTES:in määräysten mukaisesti koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi ainoastaan silloin, kun kyseessä on 1. työnantajan järjestämä koulutus 2. koulutus liittyy välittömästi viranhaltijan/ työntekijän virka-/ työtehtäviin 3. koulutus on virka-/ työtehtävien hoidon kannalta välttämätön 4. työhönopastukseen rinnastettava koulutus 40 5. koulutus on sellainen, josta viranhaltija ei voi virkavelvollisuuttaan ja -tehtäviään laiminlyömättä kieltäytyä Mikäli työnantaja antaa koulutukseen osallistumista varten virkamatkamääräyksen ja kaikki edellä mainitut edellytykset täyttyvät, virkamatkamääräykseen perustuva koulutus luetaan työajaksi. Huom! esim. teorialuento ei vielä täytä työnopastukseen rinnastettava koulutuksen kriteerejä. Tällöin koulutusaika saattaa muodostua myös lisätai ylityöksi. Jos koulutustilaisuus on katsottu työajaksi luettavaksi ajaksi, on se sitä kokonaan, vaikka siitä muodostuisi ylityötä. Etukäteen tiedossa olevien työajaksi luettavien koulutusten osalta voidaan kuitenkin ottaa asia huomioon työvuoroja suunniteltaessa siten, että ko. päivälle suunnitellaan säännöllistä työaikaa niin paljon, ettei ylityötä synny. Koulutukseen matkustamista käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, vaikka itse koulutukseen käytetty aika luettaisiinkin työajaksi. Soveltaminen Mikäli koulutus luetaan työaikaan, työajaksi merkitään se aika, jonka koulutustilaisuus tosiasiallisesti kestää. Työajaksi merkitään siis koulutustilaisuuden kesto, josta vähennetään tauot (esim. klo 9-16 miinus päivän aikana pidetyt tauot). Sama koskee myös osa-aikatyötä tekeviä, työajaksi merkitään se aika, jonka koulutustilaisuus tosiasiallisesti kestää riippumatta siitä, mikä on määritelty osa-aikaisen työntekijän päivittäiseksi työajaksi. Mikäli koulutus ajoittuu iltaan tai viikonlopulle, eivätkä työajaksi luettavan koulutuksen edellytykset täyty, koulutusta ei korvata vapaa-aikana. Tällaisissa tapauksissa esimies harkitsee työajan käytön ja osallistumiskorvauksen. Jos viranhaltijalle/ työntekijälle on myönnetty Webtallennuksessa palkallista tai palkatonta virka-/ työvapaata koulutukseen osallistumista varten, ei siitä synny lisä- tai ylitöitä. Koulutuksen palkallisuus Kun työnantaja on myöntänyt viranhaltijalle/ työntekijälle hakemuksesta virka-/ työvapaata koulutukseen osallistumista varten, on työnantajan (esimiehen) ratkaistava samalla se, onko koulutus palkatonta vai palkallista. 5.4.2 Koulutusta varten myönnettävän virka- työvapaan perusteet Peruskoulutus Raahen kaupunki ei osallistu siihen peruskoulutukseen, mikä on asetettu virkaa tai tehtäviä varten muodolliseksi kelpoisuusvaatimukseksi. Peruskoulutukseen tarvittava virkavapaa on aina palkatonta. Vir- 41 ka-/ työvapaa myönnetään opintovapaalain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Jatkokoulutus Jatkokoulutus on henkilön muodollista pätevyyttä lisäävää koulutusta, jonka avulla hän valmentautuu vaativampiin tehtäviin ja se on tutkintoon johtavaa. Jatkokoulutus tapahtuu palkattoman virka-/ työvapaan turvin, eikä Raahen kaupunki pääsääntöisesti osallistu jatkokoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Jatkokoulutuksen suorittamiseen ei myönnetä palkallista virka-/ työvapaata. Palkaton virka- tai työvapaa myönnetään opintovapaalain ja –asetuksen edellyttämällä tavalla. Oppisopimuskoulutuksen osalta noudatetaan siihen annettuja erillisiä ohjeita ja määräyksiä. Täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on jatkuvaa koulutusta, jonka tavoitteena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan/ työntekijän ammattitaitoa. Jos täydennyskoulutus on tarpeellinen viranhaltijalle/ työntekijälle hänen työnsä hoitamisen kannalta, voidaan hänet määrätä täydennyskoulutukseen. Tällöin on kyse virkamatkasta ja koulutuksen ajan palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan asianomaista virka- ja työehtosopimusta. Jos viranhaltijan/ työntekijän osallistumisesta täydennyskoulutukseen on hyötyä Raahen kaupungille, hänet voidaan oikeuttaa osallistumaan koulutukseen siten, että työnantaja osallistuu kustannuksiin myöntämällä palkallista virka-/ työvapaata. Palkallisuutta/ palkattomuutta harkittaessa on otettava huomioon henkilöstön tasapuolinen kohtelu. Mahdollisesti voidaan osallistua myös muihin koulutuskustannuksiin. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen kautta opiskelija voi hankkia hyvän käytännön ammattitaidon ja suorittaa perus- tai ammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, joka ei sido osapuolia oppisopimuksen päättymisen jälkeen. Oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa myös ammatillista täydennys- tai jatkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään ammattitaitoa. Koulutus voi olla tutkinto- tai ei-tutkintotavoitteista. Kaupunginjohtajan myöntämä harkinnanvarainen palkallinen virka-/ työvapaa Kaupunginjohtajalla on oikeus perustellusta syystä myöntää palkallista virka-/työvapaata (harkinnanvaraista) enintään viisi (5) kalenteri- 42 päivää vuodessa. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi työn ohessa opiskelevien tenttiin osallistumista ja lähiopetuspäiviä. Edellytyksenä näiden harkinnanvaraisten palkallisten virka-/ työvapaapäivien myöntämiselle on vähintään vuoden mittainen palvelussuhde ennen palkallisen virka-/ työvapaan myöntämistä. Kaupunki ei pääasiallisesti korvaa tällaisen koulutuksen osalta muita koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Soveltaminen Johtoryhmä on linjannut (4.12.2012), että tässä tarkoitetut kaupunginjohtajan myöntämät harkinnanvaraiset palkalliset virka-/ työvapaat on tarkoitettu päiväopintoina suoritettavaan päätoimiseen opiskeluun, ei iltaisin tai viikonloppuisin esimerkiksi kesäyliopistossa, kansalaisopistossa tai musiikkiopistossa suoritettaviin opintoihin. Päätoimisena opiskeluna käsitetään se, että opiskelija on oppilaitoksen (esimerkiksi yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto) kirjoilla tutkintoon johtavassa koulutuksessa työn ohella opiskellen. Kaupunginjohtaja myöntää harkinnanvaraisia palkallisia virka-/ työvapaita ainoastaan tutkintoon johtaviin, viranhaltijan/ työntekijän tämänhetkisiin tai lähitulevaisuuden työtehtäviin liittyviin opintoihin, jotka täydentävät työntekijän osaamista tai antavat hänelle työtehtävien hoitamiseen tarvittavaa pätevyyttä. Hakemuksen liitteenä on oltava esimiehen/ palvelukeskuksen johtajan lausunto ja kaupunginjohtaja tekee päätöksensä henkilöstöpäällikön esittelystä. Esimies/ palvelukeskuksen johtaja voi perustellusti esittää lausunnossaan myös sitä, että harkinnanvaraista virka-/ työvapaata opintojen suorittamiseen myönnetään vähemmän kuin hakija on hakenut (esimerkiksi syksyllä tai loppuvuodesta alkaviin opintoihin voidaan myöntää kuluvalle vuodelle vähemmän palkallisia virka/työvapaapäiviä kuin vuoden alussa alkavaan koulutukseen, koska vuotta tarkastellaan kokonaisuutena). 5.5 Kuntoutus Kelan järjestämä laitoskuntoutus Viranhaltijalle/työntekijälle, joka osallistuu Kelan laitoskuntoutukseen (ASLAK, TYK) myönnetään palkallinen virka-/työvapaa. Kuntoutukseen osallistuva on velvollinen toimittamaan tarvittavat tiedot Kelan kuntoutuspäivärahan hakua varten. Muu kuntoutus Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) hyvinvointijaksot PHT järjestää 1. askel –hyvinvointijaksoja, jotka on tarkoitettu kaikille työikäisille aikuisille. Raahen kaupungin vakituinen henkilöstö voi osallistua jaksoille pal- 43 kallisena ja kaupunki maksaa jaksojen omavastuuosuudet. Matkakustannukset jäävät hakijan itsensä maksettaviksi. (Tarkemmat ohjeet PHT:n hyvinvointijaksoille hakeutumiseen löytyvät Loovasta.) Kuntoutusraha Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkkaa vastaavalta ajalta, jos työnantaja maksaa palkan. Kuntoutusraha maksetaan kuitenkin kuntoutujalle, jos palkanmaksu perustuu seuraaviin tilanteisiin: • kuntoutus on vuosiloman, lomaraha- tai säästövapaan aikana • kuntoutujalle maksetaan lakkautuspalkkaa • lomautuspäiviltä • työpäivä on tehty etukäteen, ylityövapaa • osaviikkotyö, kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle niiltä päiviltä, jotka eivät olisi olleet työpäiviä. Jotta kuntoutusraha voidaan maksaa viranhaltijalle/työntekijälle, keskeytys tulee olla myönnetty edellä mainituilla perusteilla. Peruste pitää näkyä keskeytyspäätöksessä. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle, jos kuntoutuksen ajaksi on myönnetty palkaton virka/työvapaa. Virka-/ työvapaa kuntoutuksen ajalle Mikäli virka-/ työvapaata haetaan sellaista kuntoutusta varten, johon hakija saa Kelan maksamaa kuntoutuspäivärahaa, virka-/ työvapaa anotaan ja myönnetään kuntoutuksen tosiasiallisen keston mukaisesti (yleensä ma-pe). 5.6 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa ei ole subjektiivinen oikeus, vaan siitä on aina sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Vuorotteluvapaan myöntämisestä päättää esimies. Vuorotteluvapaan edellyttämää harkinnanvaraista virka-/ työvapaata voidaan myöntää hakemuksen mukaan silloin, kun se ei aseta työnantajaa kohtuuttomaan tilanteeseen tehtävien ja toiminnan järjestelyjen kannalta. Mikäli vuorotteluvapaan vuoksi haettuun harkinnanvaraiseen virka-/ työvapaaseen annetaan kielteinen vastaus, on kielteiselle päätökselle oltava asiallinen, toimintaan liittyvä perustelu. Vuorotteluvapaata on haettava kuukautta ennen vapaan aiottua aloittamista. Esimies ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia myös lyhyemmästä hakuajasta. Vuorotteluvapaan käytännön toteuttamisessa noudatetaan vuorotteluvapaasta annettua lainsäädäntöä sekä valtion työ- ja elinkeinotoimiston ohjeistusta (www.te-palvelut.fi). 44 Vuorotteluvapaasta on aina laadittava kirjallinen vuorottelusopimus vuorotteluvapaalle siirtyvän viranhaltijan/ työntekijän ja työnantajan kesken. Vuorotteluvapaa on palkatonta. 5.7 Ylityövapaat Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan sekä KVTES luku III 15 §:ssä määritellyt ylityörajat. Viranhaltijan/ työntekijän on aina saatava esimieheltä ylityömääräys, jotta korvattavaa ylityötä voi syntyä. Ylityömääräys voidaan antaa joko suullisesti tai kirjallisesti ylityömääräyslomakkeella. Ylityön tekeminen perustuu aina siihen, että viranhaltija/ työntekijä on antanut suostumuksensa ylityön tekemiseen ja esimies on antanut sen perusteella määräyksen. Ylityöt korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahana tai vapaana. Ylitöiden korvaamisen periaatteet on kirjattu KVTES luku III 17 §:ssä. Soveltaminen Jos ylityö korvataan vapaa-aikana, on vapaan pitäminen haettava Web-tallennuksen kautta (käytetään koodia 196 ylityö- ja työaikakorvausten pitäminen vapaana, palkallinen). 5.8 Raahen kaupungin pitkästä palveluksesta myönnettävä vapaa 30 vuotta kunnallista palvelua, josta viimeiset 20 vuotta Raahen kaupungin palvelua/ 40 vuotta kunnallista palvelua, josta viimeiset 30 vuotta Raahen kaupungin palvelua oikeuttavat viranhaltijan/ työntekijän palkalliseen 5/ 10 työpäivän pituiseen palkalliseen vapaaseen. (Ks. ohje kaupungin henkilöstön muistamisesta merkkipäivinä). Palkallinen vapaa on haettava Web-tallennuksen kautta (käytetään koodia 025) ja se on pidettävä palvelussuhteen aikana vapaana, sitä ei voi saada rahana. 45 6 VIRKAVAPAUKSIEN/TYÖLOMIEN HAKU- JA PÄÄTÖSMENETTELY 6.1 Hakeminen Virka-/ työvapaa haetaan Web-tallennuksen kautta sähköisesti. Mikäli poissaoloon liittyy erillinen selvitys/ todistus, se toimitetaan päätöksen tekijälle. Sairauslomat ja lakisääteiset virka-/ työvapaat (perhevapaat ja opintovapaa) haetaan vähintään kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen/ ko. lain edellyttämää määräaikaa noudattaen. Harkinnanvaraiset virkavapaudet (yksityisasiat ym.) haetaan viivytyksettä, kun vapaan ajankohta on tiedossa. Yli kuukauden kestävät virka-/työvapaat tulee hakea kuukautta ennen virka-/työvapaan alkamista. Harkinnanvaraisen virkavapaan hakemuksen liitteenä tulee olla esimiehen lausunto, miten työtehtävät virkavapaan aikana järjestetään. 6.2 Päätösmenettely Hallintosäännön mukaan: Hallintosäännön 36 §:n mukaan virka-/ työvapaan myöntää jäljempänä mainituin poikkeuksin sama viranomainen, joka suorittaa henkilöstövalinnan. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan virkavapauden päättää kaupunginhallitus. Palvelukeskuksen johtaja päättää: - tulosalueiden esimiesten vuosiloman sekä sellaisen virkavapauden myöntämisestä, jonka saamiseen henkilöllä on lainsäädännön tai virka-/työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus - muun virkavapauden myöntämisestä tulosalueen esimiehelle enintään vuodeksi kerrallaan ellei harkittavaksi tule palkan määrä - tulosalueiden esimiesten koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen tulosalueen esimiehelle Tulosalueen esimies päättää palvelukeskuksen johtajan ohjeiden mukaisesti: - alaisensa henkilön vuosiloman sekä sellaisen virkavapauden ja työloman myöntämisestä, jonka saamiseen henkilöllä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus - muun virkavapauden tai työloman myöntämisestä alaiselleen henkilölle enintään vuodeksi kerrallaan, ellei harkittavaksi tule palkan määrä - alaisensa henkilön koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen alaiselleen henkilölle. Tulosyksikön esimies päättää palvelukeskuksen johtajan ohjeiden mukaisesti: 46 - - alaisensa henkilön vuosiloman sekä virkavapauden ja työloman myöntämisestä enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi ellei harkittavaksi tule palkan määrä alaisensa henkilön koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen alaiselleen henkilölle. Kaupunginjohtajalla on oikeus perustellusta syystä myöntää palkallista virka-/työvapaata (harkinnanvaraista) enintään viisi (5) kalenteripäivää vuodessa. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi työn ohessa opiskelevien tenttiin osallistumista ja lähiopetuspäiviä. (ks. kohta 3.4) Päätöksenteossa on noudatettava kaupunginhallituksen ja hallintolautakunnan antamia määräyksiä. Toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä on ilmoitettava neljän päivän kuluessa päätöksenteosta niille viranomaisille, joilla on otto-oikeus. Soveltaminen 6.3 Kaikista virka-/työvapaista sekä palkallisista että palkattomista laaditaan sähköinen (Web-tallennus) tai kirjallinen päätös, joka lähetetään aina tiedoksi asianosaisten ym. lisäksi myös palkkalaskentaan. Virka-/työvapaan peruutus ja muutos Lakisääteisten virka-/työvapaan (perhevapaat ja opintovapaa) peruuttamiseen pitää olla perusteltu syy, josta on määritelty kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa/ko. laissa. Mikäli viranhaltija/työntekijä haluaa peruuttaa muun virkavapauden/työloman (harkinnanvaraiset), pitää siihen olla myös perusteltu syy. Tällainen syy on mm. äkillinen ja ennalta arvaamaton muutos viranhaltijan/työntekijän elämäntilanteessa. Harkinnanvaraisten virkavapauksien/työlomien peruuttamista harkittaessa on otettava huomioon seuraavat asiat: sijaisen palvelussuhde (onko työsopimus solmittu myös tulevalle ajalle) peruutuksen syy (onko perusteltu syy) tasapuolisuus koko kunnassa viranhaltija/työntekijä palaa työhön.
© Copyright 2024