1. No category

Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kivipölyn sekä muun pölyn
näkyvät ja näkymättömät
vaikutukset
Riitta Sauni, LT, ylilääkäri
Työterveyslaitos Tampere
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Keuhkojen rakenne
3
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Keuhkorakkulatason
kaasujenvaihto
4
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Hengitystoiminta
Levossa
0 5 l x 10/ min = 2400 l/8 t
0,5
Raskas työ
2 l x 20 /min = 19200 l/8 t
Jos pölyä on 10 mg/m3, on hengitetty
pölymäärä raskaassa työssä 192 mg
Raskaassa työssä hengitetään pääosin
suun kautta
kautta, nenän suodattava vaikutus
jää pois
5
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Hiukkaskoon vaikutus pölyn
y yy
hengityselimissä
g y
käyttäytymiseen
•
•
diffuusio
törmäys
laskeutuminen
%
100
80
60
Nenä
Ylemmät
hengitystiet
40
20
Keuhkorakkulat
0,01
0,1
1,0
10
100
6
μm
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Hiukkasten laskeutumisnopeus
Hi kk k k (μm)
Hiukkaskoko
(
)
100
50
10
5
1
0,2
0,1
P
Putoamisnopeus
i
100 cm/s
20 - " 0,8 cm/s =48
48 cm/min
0,18 - " -=11 - " 3,5 cm/h
1,1 - " 0,8 - " -
7
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Keuhkojen puhdistusmenetelmät
• nenäkarvat ja
limakalvo
• yskänrefleksi
• värekarvatoiminta
• syöjäsolut
(=makrofagit),
imutiet
ut et
• immuunijärjestelmä
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
8
Kumulatiivinen altistuminen
• Pölyjen terveysvaikutuksia
selvitettäessä huomioidaan usein
elinikäinen altistuminen
• pitoisuus ilmassa mg/m3 x
työssäolo vuodet v
= kumulatiivinen altistuminen =
mg-vuodet
HTP-pitoisuudella,
pitoisuudella,
• voidaan jakaa HTP
jolloin saadaan ns. HTP-vuodet
9
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Altistumistasoja pölyille TTL:n
mittauksissa 1994-2011
altiste
yli HTP, %
94-98
99-03
04-07
08-11
alumiini
23
35
6
11
arseeni
4
19
5
9
epäorgaaninen pöly
17
12
10
10
jauhopöly
49
31
28*
40*
kromi (VI)-yhdisteet
2
6
2
6*
kvartsi
67
68
47*
12 *
lyijy
25
23
4
2
nikkeli
7
9
8
4**
orgaaninen pöly
-
-
12
13
puupöly
17
18
19*
14 *
*
**
HTP-arvo tiukentunut
vuodet 2008–2009
25.3.2013
10
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Presentation heading / Työterveyslaitos
/ MM /© Työterveyslaitos
11
25.3.2013
–
www.ttl.fi
Esimerkkejä pölyjen
terveyshaitoista
• Ylä- ja alahengitystieoireet: nuha,
nuha
kurkun ärsytys, äänen käheys, yskä
• Pölykeuhkosairaudet
• Astma
• Keuhkoahtaumatauti
• Keuhkosyöpä
12
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Astma ja rakennustyö
(Sauni ym. 2003)
Ikäryhmä
Rakennustyönte- Uusia
kijöiden
astmatapauksia
lukumäärä
1991 1995
1991-1995
Pirkanmaalla
OR verrattuna
muuhun
Pirkanmaan
väestöön
20-34v
3392
52
1.74 (1.302 33)
2.33)
35-49v
2959
40
1.76 (1.262 44)
2.44)
50-64v
1171
41
2.48 (1.793.43)
Yhteensä
7513
133
1.81 (1.512.16)
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
13
Pölykeuhkosairaudet
y
Fibrosoivat
•
•
•
•
•
•
•
asbestoosi
silikoosi
kovametallikeuhko
aluminoosi
beryllioosi
talkoosi
kaoliinipölykeuhko
Hyvänlaatuiset
•
•
•
•
•
•
•
•
antimoni
barium
boori
mangaani
rauta
tina
titaani
vismutti
14
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Asbestin terveysvaikutukset
15
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
25.3.2013
16
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Altistuminen työssä kvartsipölylle
(kivipölylle)
•
•
Kvartsipölylle altistuu
Suomessa noin 70 000
työntekijää
Altistumista
•
•
•
•
•
•
•
•
kaivostyöt
louhintatyöt
kivityöt
rakennustyöt
(betonityöntekijät,
siivoojat, muurarit yms.)
keraaminen teollisuus (lasi,
posliini, savi, tiili)
rauta- ja teräsvalimotyö
metallinhionta
hiekkapuhallus
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
17
Altistuminen työssä
kvartsipölylle
(2001-2003 TTL FINJEM)
18
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työpaikkojen ilman
epäpuhtausmittaukset
TTL, kvartsi
• Vuosina 2008–2011 kvartsimittauksista
12 % ylitti HTP-arvon.
• Edellisellä seurantajaksolla ylityksiä oli
peräti 47 %.
%
• Kvartsipitoisuuksien pieneneminen
voidaan lukea pitkälti vuonna 2007
solmitun eurooppalaisen kiteinen
piidioksidi (kvartsi) -sopimuksen
ansioksi.
ansioksi
• Useat työpaikat ovat kartoittaneet
perusteellisesti kvartsille altistavat työt
ja toteuttaneet altistumista vähentäviä
toimenpiteitä.
19
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Uusi HTP-arvo kvartsipölylle
2007
• Aiemmin Suomessa oli arvona 0,2
0 2 mg/m3 (8h)
• Nyt HTP-arvo on 0,05 mg/m3 (alveolijae
=keuhkorakkuloihin kulkeutuva hienopöly)
• Kvartsipöly on hyvin hienojakoista,
näkymätöntä
• Arviointi
A i i ti vaatii
tii mittauksia
itt k i ((uusii
mittausmenetelmä Työterveyslaitoksella, EU:n
mittaukset yhtenäistyvät)
20
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kvartsipölyn aiheuttamat
terveyshaitat
•
•
•
•
Silikoosi
K hk
Keuhkosyöpä
ö ä
Keuhkoahtaumatauti
Autoimmuunisairaudet?
21
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Silikoosi
• Kvartsipölyn
aiheuttama
kivipölykeuhkosairaus
• Keuhkokudoksen
pesäkkeinen fibroosi
• Altistumisaika pitkä,
sairastuminen
edellyttää yleensä yli
10 vuoden
merkitsevää
altistumista kiteiselle
piidioksidille
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
22
Silikoosi
• Taudin syntyminen:
• ei tiedetä tarkkaa mekanismia
• piidioksidi on toksinen makrofageille
• kollageenikuituja muodostuu ja ne hyalinisoituvat
(=sarveistuvat)
• Silikoosin oireet:
• aluksi oireeton
• rasitushengenahdistus
• Taudin muodot:
• krooninen pesäketyyppinen tavallisin
• nopeasti etenevä muoto
• poikkeuksellisen runsaassa altistuksessa akuutti
silikoosi tai silikoproteinoosi
23
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Silikoosi
• Taudinmääritys:
• röntgenlöydös: 1-2
1 2 mm:n
nodulaariset pesäkkeet yläkentistä
alkaen, sulautuvat yhteen
• pitkälle edenneessä sairaudessa
restriktio
• riittäväksi arvioitu altistuminen
• Hoito:
• spesifistä hoitoa ei ole
• altistumisen loppuminen tärkeää
• komplikaatioiden hoito
24
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Silikoosin riski
• Riski ei ole lineaarinen
• kvartsipölypitoisuus 0,2 mg/m3 10 vuoden
ajan
¾ noin 5 %:n riski silikoosiin
• kvartsipölypitoisuus 0,4
0 4 mg/m3 10 vuoden
ajan
¾ noin 50 %:n riski silikoosiin
• Nykyisen HTP-arvon mukainen altistuminen
0.05 mg/m3 30 vuoden ajan
¾ alle 5 %:n riski silikoosiin
25
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Krooninen keuhkoputkitulehdus
ja keuhkoahtaumatauti
• Suomessa noin 10%:lla
eli noin 400 000
tapausta.
• Lisäksi piilevää
diagnosoimatonta
keuhkoahtaumatautia
8-10%:lla.
• Riskitekijöinä
Ri kit kijöi ä
tupakointi, teollisuuden
alojen ilman
epäpuhtaudet
ä ht d t (pölyt,
( öl t
kaasut, huurut)
p
• Noin 15 % tapauksista
arvioitu liittyvän työhön
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
26
Mitä keuhkoahtaumataudissa
tapahtuu?
27
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tupakoinnin lopettaminen
kannattaa aina
28
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Keuhkoahtaumatauti ja
kvartsipöly
•
Hnizdo et. al 2003: A : non-smokers, B : current smokers (1 pack a
day), C: current smokers (2 pack a day)
29
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Pölyt ja keuhkoahtaumatauti
• Riski tupakoimattomilla, pölyille,
käryille kaasuille ja huuruille altistuvilla
käryille,
2,0-2,4-kertainen sairastua
keuhkoahtaumatautiin
• Tupakoivilla ei-altistuneilla työntekijöillä
6,7-7,0-kertainen keuhkoahtaumataudin
riski
• Riski tupakoivilla altistuvilla 14,1-18,3kertainen
• FEV1:n alenemisnopeus näyttää
korreloivan joko pölyn määrään tai
kaasu/huurualtistumisen
voimakkuuteen
30
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Keuhkosyövän riski ja
kvartsipöly
• Kiteinen piidioksidi on ihmisille syöpää
aiheuttava aine (IARC = kansainvälinen
syöpätutkimusjärjestö, 1997)
• Kvartsipölyn aiheuttama keuhkosyöpä on
lisätty kvartsiammattitauteihin
ammattitautiasetuksen muutoksessa
(252/2003, 3§, kohta 30)
• Keuhkosyöpä näyttää useimmin kehittyvän
silikoottiseen keuhkoon (2 x riski)
• Kaikki altistumista vähentävät toimenpiteet
pienentävät myös keuhkosyövän riskiä
31
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Syöpäriski tutkimuksissa
• Tutkimusten p
perusteella on arvioitu kvartsin
aiheuttavan noin 45-50
syöpätapausta/vuosi Suomessa
(Nurminen&Karjalainen)
• Asbestin jälkeen tärkein työperäinen
keuhkosyövän aiheuttaja
• Joitakin tapauksia korvattu jo ammattitautina
32
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Voisiko kivipölyn vaikutuksia
keuhkoissa todeta jo ennen
röntgenkuvassa näkyviä muutoksia?
• Tutkimus
k
TTL 2008-2010:
8
työssään yli
l
20 v kivipölylle altistuneet työntekijät
(kiviteollisuus, maa- ja vesirakennusala
sekä rakennustuoteteollisuus
rakennustuoteteollisuus, n=779
• Kyselyyn vastasi 360 henkilöä (46%)
• Tutkittuja oli kaikkiaan 258
• Tutkittujen keskimääräinen
työssäoloaika kivipölylle altistavassa
työssä oli 30 vuotta
• Tutkituista
T ki i
oli
li edelleen
d ll
työssä
ö ä 59%
• Tutkittavat täyttivät hengitystieoireita
kartoittavan lomakkeen ja heistä otettiin
k hk j
keuhkojen
röntgenkuva
ö t
k
ja
j heille
h ill tehtiin
t htii
keuhkojen toimintakokeet (spirometria)
25.3.2013
33
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Keuhkojen
toimintakoetulokset
• Keuhkoahtaumatauti 15,9%:lla kaikista
tutkituista
• Krooninen keuhkoputketulehdus
14,6%:lla
• Alentunut spirometria 23%:lla
(FVC<80% tai FEV1<80% tai
FEV%<88% viitearvoista)
34
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Hengityssuojainten tarve ja
käyttö
90
80
70
60
50
tarve hengitysssuojaimen käyttöön
40
käyttänyt suojainta useimmiten tai
aina
30
20
10
0
kivityö
elementti
maanrak.
louhimo
kaikki yht.
35
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Thorax-röntgenkuvien ILOluokitus altistumisen mukaan
100
90
80
70
60
vähiten altistuneet
50
keskinkertaisesti altistuneet
eniten alitistuneet
40
kaikki yht.
30
20
10
0
Normaali thorax (ILO 0/0
0/0, 0/- tai
0/1)
Pokkeava löydös (ILO 1/0 tai
enemmän)
36
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Jatkotutkimukset
•
94 eniten altistunutta ja ne, joilla oli muutoksia
tavallisessa keuhkokuvassa, kävi jatkotutkimuksissa,
joilla haettiin kivipölyn aiheuttamia varhaisvaiheen
muutoksia, jotka eivät välttämättä vielä näy
perustutkimuksissa.
•
Jatkotutkimuksiin kuului:
- keuhkojen spiraali-CT-tutkimus
- uloshengitysilman typpioksidin ja kondensaatin
keräys
- verinäyte
- tarkennetut tiedot kivipölyaltistumisesta koko
työhistorian aikana
•
Verrokkiryhmänä
V
kki h ä ä samanikäiset
ikäi t ei-tupakoivat
i t
k i t tterveett
miehet
37
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Johtopäätöksiä
•
•
•
•
•
Tutkimuksessa ei löydetty piileviä silikooseja, mikä
viittaa siihen, että terveydenhoitojärjestelmä löytää
silikoosiepäilyt.
Keuhkojen ohutleike-TT -kuvausta ei voi
suosittaa rutiininomaiseksi seuranta- tai
seulontatyökaluksi
seu
o tatyö a u s altistuneille.
a t stu e e
Uloshengitysilman fraktioidusta NO-mittauksesta
saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä seurannassa ja
varhaisdiagnostiikassa.
g
Määräaikaisten terveystarkastusten röntgenkuvausten
tiheyden voisi kytkeä työntekijän henkilökohtaisen
kumulatiivisen kivipölyaltistumisen
p y
määrään. Siten
vähän altistuvilla voitaisiin röntgenkuvauksia vähentää.
Kvartsialtistumiseen, tupakointiin ja niiden
yhteisvaikutukseen liittyy
y
yy kohonnut
keuhkoahtaumataudin riski.
38
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kiitos!
25.3.2013
39
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi