1. No category

Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Sivu 1 / 49
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
08.12.2014 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
Liitteet
4
1-2
5
6
7
8
9
10
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman
hyväksyminen (osittain pöydälle 3.12.2014)
Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat
toimenpiteet
Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali
Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja
kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Pöydälle
17.11.2014)
Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja
oppisopimuskoulutuksesta
Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin
selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9. ja 20.10., ja 17.11.2014)
Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Pöydälle
17.11.2014)
Valtuustoaloite toimenpiteistä roskaamisen vähentämiseksi
Espoo 27.11.2014
Markus Torkki
puheenjohtaja
Sivu
2
3
4
5
14
20
28
34
40
47
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 1
Sivu 2 / 49
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
27.11.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle,
kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla
kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 162 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / Vihr.
Asia 2
Sivu 3 / 49
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 3
Sivu 4 / 49
1775/02.02.00/2014
3
Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 3.12.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187
[email protected]
Selostus
Valtuusto päättää vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
3.12.2014. Kokouksessa jätettyjen toivomusten käsittely jätetään pöydälle
valtuuston kokoukseen 8.12.2014.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
08.12.2014
Sivu 5 / 49
1577/02.02.02/2014
Kaupunginhallitus
324 §
24.11.2014
4
Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Valmistelijat / lisätiedot:
Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025
Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
merkitsee vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi,
2
hyväksyy poikkeamat seuraavien tulostavoitteiden toteutumisessa:
Resurssit ja johtaminen:
- Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % (konserniesikunta).
- Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen
(konserniesikunta).
- Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät
pääohjeistukset ovat käytössä (konserniesikunta).
- Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja
konserniohjausta (konserniesikunta).
- Tuottavuus paranee vähintään 1 % (sosiaali- ja terveystoimi).
- Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen
(sosiaali- ja terveystoimi).
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys:
- Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja
ulkoisten sidosryhmien kanssa (konserniesikunta).
Liikelaitokset:
- Tilakeskus: Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 7,6 milj. euroa
ylijäämäinen tulos.
- Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos: Liikelaitoksen tulos on
positiivinen.
3
hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset:
-
24 Vanhusten palvelut, määrärahan lisäys
842 000 euroa
25 Terveyspalvelut, määrärahan lisäys
4 879 000 euroa
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
-
27 Perhe- ja sosiaalipalvelut, määrärahan lisäys
29 Esikunta, määrärahan vähennys
45 Rakennuslautakunta, tuloarvion lisäys
92 Maa-alueet, määrärahan lisäys
92 Maa-alueet, tuloarvion vähennys
Tilakeskus, tilakeskus tulostavoitteen alentaminen
Tapiolan taseyksikkö, tuloarvion vähennys
Asia 4
Sivu 6 / 49
411 000 euroa
1 040 000 euroa
1 200 000 euroa
3 000 000 euroa
850 000 euroa
5 300 000 euroon
1 800 000 euroa
4
merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon kuukausiraportista tiedoksi.
Liite
1
2
Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti
Tulostavoitteiden toteutumistiedot 31.10.2014
-
Tarkastuslautakunnan lausunto
Oheismateriaali
Selostus
Poikkeamat talousarviossa ja tulostavoitteissa tuodaan valtuuston
käsittelyyn talousarviovuoden aikana ja lokakuun kuukausiraportin
yhteydessä. Esitetyt muutokset ja poikkeamat perustuvat toimialojen
ennusteisiin ja esityksiin.
Tilinpäätöksen ennakkotieto tuodaan valtuustolle tiedoksi alkuvuodesta,
jonka yhteydessä raportoidaan mahdolliset muutokset lokakuun
kuukausiraportissa esitettyihin ennusteisiin ja poikkeamiin.
1 Merkittävimmät muutokset Seurantaraportti I:een (31.7. tilanne)
Valtuusto käsitteli syyskuussa Seurantaraportti I:n (heinäkuun lopun
tilanne), jonka jälkeen kaupungin vuosikate- ja tulosennuste ovat
tarkentuneet. Tämän hetken arvion mukaan vuosikate ja tilikauden
tulosennuste ovat lähes 30 milj. euroa parempi kuin heinäkuun lopun
tilanteessa.
Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät, joiden ennuste on muuttunut
seuraavasti:
-
maanmyyntivoittojen ennusteen parantuminen 5,7 milj. eurolla,
verotuloennusteen parantuminen 6 milj. eurolla,
rahoitustuottoennusteen parantuminen 12,6 milj. eurolla,
henkilöstökulujen ennusteen parantuminen 10 milj. eurolla.
Maanmyyntivoittoja arvioidaan kertyvän yhteensä 19,7 milj. euroa, mikä on
5,7 milj. euroa enemmän, kuin heinäkuun lopun arvio. Arvio perustuu
loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Huomioitavaa on, että
Seurantaraportti I:n yhteydessä valtuusto pienensi maanmyyntituloarviota
24 milj. eurosta 14 milj. euroon.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 4
Sivu 7 / 49
Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1 328,6 milj. euroa, joten
verotuloarvio jää vajaaksi n. 8 milj. euroa. Ennuste on kuitenkin 6 milj.
euroa parempi, kuin heinäkuun lopun tilanteessa.
Rahoitustuottojen ennuste on n. 54 milj. euroa, mikä on n. 12,6 milj. euroa
parempi kuin heinäkuun tilanteessa. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta
markkinakehityksestä, mutta erityisesti talousarvioon merkitystä 40 milj.
euron rahaston purusta. Peruspalveluiden kehittämisrahaston purku
kohdistui pääosin valtioiden lainoihin. Nämä sijoitukset ovat olleet
kauimmin salkussa, joten tältä osin realisoitunut tuotto on ollut ennakoitua
suurempaa.
Henkilöstökuluissa määrärahoja ennustetaan säästyvän, sillä niihin on
käyttösuunnitelmassa varattu selvästi enemmän määrärahaa kuin mihin
nykyinen henkilöstömäärä ja palkkakehitys johtavat.
Merkittävimmät tulosta heikentävät tekijät, joiden ennuste on muuttunut:
-
palvelujen ostojen ylityksen kasvaminen 5 milj. eurolla,
avustusten ylityksen kasvaminen 2 milj. eurolla.
Ylitykset kohdistuvat alkuvuoden mukaisesti edelleen
erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen.
2 Lokakuun kuukausiraportti
Kaupungin vuosikate- ja tulosennuste
Toimialojen lokakuun lopun ennusteen mukaan kaupungin vuosikate tulee
olemaan 87,9 milj. euroa ja tilikauden tulos 24,2 milj. euroa alijäämäinen.
Vuosikate on toteutumassa n. 5,7 milj. euroa ja tulos n.7,7 milj. euroa
alkuperäistä talousarviota parempana. Näin ollen alkuperäinen talousarvio
on toteutumassa varsin hyvin, vaikka vuoden mittaan on tehty melko
suuria talousarviomuutoksia. Vaihtelut toimialojen talousarvion
toteutumisessa ovat tosin olleet merkittäviä. Tuloksen muodostumisessa
on toki joitakin riskitekijöitä mm. maanmyyntiin liittyen, mutta toisaalta
joitakin tulo- ja menoeriä on ennusteissa arvioitu siten, että lopullinen koko
kaupungin vuosikate ja tulos saattavat kohota hieman nykyistä arviota
paremmaksi.
Huomioitavaa on kuitenkin se, että tulosta on parantanut rahoitustuottojen
ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate
(toimintatuottojen ja – kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin
katettavaksi toimintamenoista) on toteutumassa 8 milj. euroa alkuperäistä
talousarviota heikompana. Syynä siihen ovat lähinnä erikoissairaanhoito ja
toimeentulotuki, jotka ovat kasvaneet merkittävästi viime vuodesta.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 4
Sivu 8 / 49
Verorahoitus
Lokakuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 1 187,5 milj.
euroa, mikä on 38,9 milj. euroa (3,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna
vastaavana ajankohtana.
Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 1 041,3 milj. euroa, eli 25,3 milj.
euroa (2,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty
105,1 milj. euroa, mikä on 11,1 milj. euroa (11,8 %) enemmän kuin
edellisenä vuonna.
Arvion mukaan verotuloja kertyy noin 1 328,6 milj. euroa, joten
verotuloarvio jää vajaaksi noin 8 milj. euroa. Verotulojen kasvu tälle
vuodelle tulee olemaan ainoastaan n. 1,6 %.
Marraskuussa valmistuu verovuoden 2013 verotus ja tilityksessä
oikaistaan kyseisen verovuoden verotus. Espoon osalta oikaisu on -21,2
milj. euroa. Joulukuussa oikaistaan kuluvan vuoden verotus ja mm.
kuntaryhmän ja kuntien omat jako-osuudet tarkistetaan. Ennakkotietojen
mukaan kuntaryhmän jako-osuus olisi pienenemässä ja Espoon osalta
oikaisu olisi negatiivinen.
Valtionosuuspäätösten mukaan Espoon valtion-osuudet ovat kuluvalle
vuodelle 29,4 milj. euroa. Tämä on noin 2 milj. euroa vähemmän kuin
talousarviossa ennakoitiin.
Toimintatuotot ja -kulut
Ulkoisia toimintatuloja tulee ennusteen mukaan kertymään 267 milj. euroa,
joka on 4,2 % eli 11,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lokakuun loppuun mennessä toimintatuottoja on kertynyt vain 178 milj.
euroa, joten tuottokertymä painottuu loppuvuodelle, suurelta osin
maakauppojen takia.
Maksutuottojen ennuste on 108,6 milj. euroa ja se tulee toteutumaan n. 1,5
milj. euroa pienempänä kuin viime vuonna. Myös myyntituottojen ennuste
58,5 milj. euroa on jäämässä n. 4 milj. euroa viime vuodesta. Muut tuotot
38,5 milj. euroa ovat toteutumassa 10 milj. euroa pienempinä kuin viime
vuonna.
Maksutuotot ovat mm. asiakas- ja palvelumaksuja sekä
maankäyttömaksuja. Myyntituotot sisältävät pääosin tuloja muilta
julkisyhteisöiltä, urakka- ja laskutustyöstä sekä rakennuspalveluista. Muut
tuotot sisältävät mm. maanmyyntivoitot.
Ulkoiset toimintamenot tulevat toimialojen ennusteiden mukaan olemaan
n. 1 649 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet hieman viime vuotta
maltillisemmin. Kokonaiskasvu on n. 4,8 %. Toimintamenojen tiliryhmissä
on kuitenkin merkittäviä eroja, sillä henkilöstökulujen kasvun arvioidaan
olevan tälle vuodelle n. 3,3 % kun vastaavasti sekä palveluiden ostot että
avustukset ovat kasvamassa yli 6 % viime vuodesta. Tähän vaikuttavat
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 4
Sivu 9 / 49
erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ja toimeentulotukiavustukset,
joihin on vuoden aikana lisätty merkittävästi määrärahaa ja joiden käyttö
on edelleen ylittämässä talousarvion loppuvuoden osalta.
Ulkoisten toimintatulojen toteutuessa pienempänä kuin viime vuonna ja
verotulojen kasvaessa ainoastaan 1,6 %, on toimintamenojen lähes 5 %:n
kasvu edelleen liian suuri. Tämä aiheuttaa tulojen ja menojen vakavan
epätasapainon.
Henkilöstö
Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän
kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Kaupungin
henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa 14 056 henkilöä. Vuotta
aikaisemmin henkilöstömäärä oli 14 007.
Henkilöstömäärän kasvu on tasaantunut huomattavasti kesästä ja
alkusyksystä. Vuoden aikana tapahtuneesta henkilöstömäärän kasvusta
lähes kaikki on kohdentunut sosiaali- ja terveystoimeen. Palveluliiketoimen
henkilöstömäärä on laskenut vuoden aikana selvästi.
Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla
korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden
takaisesta lähes 11 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on
vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
Sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin
aiemmin.
Palkkasumman kasvu oli lokakuussa 2,5 %, mikä on alle vastaavan
ajankohdan kasvun edellisvuotena. Avointen työpaikkojen määrän lasku
jatkui ja osaavan työvoiman saanti työvoimapula-aloille keskimäärin
parani.
Investoinnit
Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 395,4 milj. euroa,
mutta investointimenojen toteuma lokakuun lopussa oli vain 230,4 milj.
euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien
perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan
302 milj. euroa.
Vuodenvaihteen yli jatkuvien kunnallistekniikan ja
talonrakennushankkeiden eteneminen ja ensi vuodelle siirtyvien
määrärahojen summa tarkentuu vuoden loppua kohden. Varsinkin
tilahankkeissa on suuria projekteja, joiden aloittaminen on viivästynyt ja
osa vuodelle 2014 varatuista määrärahoista siirtyy vuodelle 2015.
3 Espoo-tarinan toteutuminen
Espoo-tarinassa on vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta,
joista 7 tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 4
Sivu 10 / 49
pääsemään loppuvuoden aikana tai tavoite toteutuu aikataulustaan
myöhässä. Suurin osa tulostavoitteiden poikkeamista koskee johtaminen
ja resurssit -näkökulmaa.
Kolmen tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että
tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen
ennakkotiedon yhteydessä.
4 Talousarvion muutosehdotukset
ICT-määrärahojen kohdentaminen
Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan 15.10.2014 esittänyt
määrärahan kohdentamista palvelusetelien ja ostopalvelujen
sähköistämisen edellyttämien tietojärjestelmäratkaisujen (PSOP)
kehittämiseen sekä rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn
uudistamiseen. PSOP-projektissa toteutetaan tietojärjestelmäratkaisu, joka
mahdollistaa kunnan yksityisiltä palveluntuottajilta joko palvelusetelillä tai
ostopalveluna hankkimien palvelujen kokonaisprosessin sähköistämisen ja
osittaisen automatisoinnin. Tavoitetila huomioi asiakkaan aktiivisena
toimijana ja sähköisten asiointipalvelujen käyttäjänä sekä yksityisten
palveluntuottajien sujuvaa ja tehokasta palvelutuotantoa koskevat tarpeet.
Espoon rakennus- ja kiinteistötunnuksia käsitteleviin tietojärjestelmiin
tehdään valtakunnallisen pysyvän rakennustunnuksen ja uuden
kiinteistötunnuksen käytöönoton vaatimat muutokset.
Sosiaali- ja terveystoimi
Toimialan tulojen arvioidaan toteutuvan suunnitellusti. Toimialan menojen
arvioidaan ylittyvän noin 5,1 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa ylitykseksi
ennakoidaan 0,8 milj. euroa. Espoon uuden sairaalan ICT- investointien
menojen kirjaamisohje aiheuttaa ylityksen. Kyse on teknisestä ylityksestä,
kun em. ICT-menot kirjataan käyttötalouden kautta investointiosaan.
Terveyspalveluissa määrärahojen arvioidaan ylittyvän noin 4,9 milj.
eurolla. Hus erikoissairaanhoidon menot ylittyvät noin 4,5 milj. eurolla ja
sisäiset erät noin 0,3 milj. eurolla. Perhe- ja sosiaalipalvelujen menojen
ennakoidaan ylittyvän työmarkkinatuen kuntaosuudessa,
toimeentulotuessa ja kuljetuspalvelutuessa yhteensä noin 0,4 milj. eurolla.
Esikunnasta säästynee ICT- hankinnoista ja henkilöstökuluista yhteensä
noin 1 milj. euroa. Esikunnan käyttötalousmäärärahoihin on varattu
hyvinvointipalvelujen verkkoneuvontapalvelu -järjestelmän hankintaan
65 000 euroa, joka esitetään investointina siirrettäväksi tehtäväalueelle
912 Aineettomat hyödykkeet. Tehtäväalueelle 952 Koneet ja kalusto on
varattu suun terveydenhuollon investointeihin yhteensä 360 000 euroa,
joista esitetään tarkentuneen kirjausohjeen perusteella siirrettäväksi
käyttötalousmenoksi katsottava osa 100 000 euroa terveyspalvelujen
tulosyksikköön.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 4
Sivu 11 / 49
Rakennuslautakunta
Rakennuslautakunnan muutettu tuloarvio on 4,302 milj. euroa. Tuloja on
kertynyt 5,458 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 1,2 milj. euroa
muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulot kertyvät pääosin ulkoisista
maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa rakennustoiminnan vilkkaus sekä
suurten hankkeiden määrä. Kasvu aiheutuu viime vuoden suurista
hankkeista, mm. Espoon sairaala -hankkeesta, joista osa laskutettiin
vuoden 2014 puolella sekä vuoden 2013 kesäkuun alusta voimaan
tulleesta taksasta, jossa lupamaksuja korotettiin pääkaupunkiseudun
kuntien tasolle.
92 Maa-alueet
Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 56,42 milj. euroa.
Maanhankintojen on lokakuun loppuun mennessä käytetty 53,9 milj. euroa.
Jäljellä oleva määräraha 2,5 milj. euroa on maankäyttösopimuksin ja
ostopäätöksin sidottu. Tämän vuoden loppuun asti voimassa oleva
yksityisille maanomistajille suunnattu vapautus myyntivoiton verosta on
lisännyt tarjontaa ja useita neuvotteluja on vielä vireillä. Jotta tilanne
voidaan maanhankinnassa hyödyntää, maanhankintarahaa tarvitaan lisää
3 milj. euroa.
Maanmyynnissä hankintamenon osuus kirjataan investointituloksi ja
myyntivoitto käyttötaloustuloksi. Talousarviossa hankintamenon
tulotavoitteeksi on määritelty 1,1 milj. euroa. Tänä vuonna luovutettavilla
kohteilla hankintamenot ovat noin 0,25 milj. euroa. Talousarvion
tulotavoitetta ei saavuteta.
Tilakeskus-liikelaitos
Liikelaitoksen tulostavoite on 7,6 milj. euroa. Ennustetaan, että
liikelaitoksen tulostavoite ei toteudu ja tulokseksi muodostuu 5,3 milj.
euroa. Pääasiallinen syy ennustettuun tulostavoitteen alittumiselle on
kertaluonteisten poistojen toteutuminen 0,7 milj. euroa yli budjetin ja
vuosikorjausten ennustettu toteutuminen 1,7 milj. euroa yli vuosikorjausten
budjetin ja vuosikorjauksiin käytettävien vahinkokorvausten yhteissumman.
Tapiolan taseyksikkö
Talousarvion maanmyyntivoitot eivät täysin toteudu, koska yksi
suunnitelluista kaupoista raukesi. Tuloutuskelpoisia sopimuskorvauksia ja
vuokratuottoja on sen sijaan kertynyt 1,8 milj. euroa talousarviota
paremmin. Talousarvion tuottojen arvioidaan alittuvan 1,8 milj. euroa.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 24.11.2014 § 324
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
08.12.2014
Sivu 12 / 49
Kaupunginhallitus siirtää
-
-
-
omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet yleishallinto 205 000 euroa
kustannuspaikalle 90010 Sosiaali- ja terveystoimi sekä 110 000 euroa
kustannuspaikalle 90090 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut ,
Ta-kohdalta tulosyksikkö 29 Soten esikunta 65 000 euroa
tehtäväalueelle 912 Aineettomat hyödykkeet sekä ta-kohdalta 952
Koneet ja kalusto 100 000 euroa tulosyksikköön 25 Terveyspalvelut.
Hankkeista Yleiset tiet (941 -AA) 1,3 milj. euroa hankkeille
Liikenneväylien perusparantaminen (941 -AE) ja 0,55 milj. euroa
hankkeille Pääkadut (941 -AB).
Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
merkitsee vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi
2
hyväksyy poikkeamat seuraavien tulostavoitteiden toteutumisessa:
Resurssit ja johtaminen:
- Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % (konserniesikunta).
- Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen
(konserniesikunta).
- Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät
pääohjeistukset ovat käytössä (konserniesikunta) .
- Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja
konserniohjausta (konserniesikunta).
- Tuottavuus paranee vähintään 1 % (sosiaali- ja terveystoimi).
- Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen
(sosiaali- ja terveystoimi).
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys:
- Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja
ulkoisten sidosryhmien kanssa (konserniesikunta).
Liikelaitokset:
- Tilakeskus: Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 7,6 milj. euroa
ylijäämäinen tulos
- Espoo Kaupunkitekniikka – liikelaitos: Liikelaitoksen tulos on
positiivinen
3
hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset:
-
24 Vanhusten palvelut, määrärahan lisäys
842 000 euroa
25 Terveyspalvelut, määrärahan lisäys
27 Perhe- ja sosiaalipalvelut, määrärahan lisäys
29 Esikunta, määrärahan vähennys
4 879 000 euroa
411 000 euroa
1 040 000 euroa
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
-
45 Rakennuslautakunta, tuloarvion lisäys
92 Maa-alueet, määrärahan lisäys
92 Maa-alueet, tuloarvion vähennys
Tilakeskus, tilakeskus tulostavoitteen alentaminen
Tapiolan taseyksikkö, tuloarvion vähennys
Asia 4
Sivu 13 / 49
1 200 000 euroa
3 000 000 euroa
850 000 euroa
5 300 000 euroon
1 800 000 euroa
4
merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon kuukausiraportista tiedoksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
08.12.2014
Sivu 14 / 49
5438/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
326 §
24.11.2014
5
Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
valitsee toimikaudeksi 2015 - 2016 kaupunginhallitukseen viisitoista (15)
jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Ville Lehtola
Jouni J. Särkijärvi
Pia Kauma
Laura Kiijärvi
Mia Laiho
Ari Konttas
Tiina Elo
Saara Hyrkkö
______________
______________
Teemu Lahtinen
Kurt Byman
Christina Gestrin
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(Vihr.)
(SDP)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
Stig Kankkonen
Mikko Hintsala
(SFP)
(Kesk.)
Mikko Peltokorpi
Jan Holst
Saija Äikäs
Jaana Jalonen
Kirsi Åkerlund
Pertti Järvenpää
Mari Nevalainen
Jyrki Myllärniemi
_______________
_______________
Jonna Löflund
Seppo Huhta
Katarina HellstenPalomäki
Mikael Eriksson
Tiina Ahlfors
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(KD)
(Vihr.)
(Vihr.)
(SDP)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(SFP)
(Vas.)
sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.), ensimmäiseksi
varapuheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi
________________ (SDP) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Teemu
Lahtisen (PerusS&Sit.),
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
08.12.2014
Sivu 15 / 49
2
valitsee konsernijaostoon toimikaudeksi 2015 - 2016 yhdeksän (9) jäsentä
ja heille varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Ville Lehtola
Jouni J. Särkijärvi
Jaana Jalonen
Mia Laiho
Saara Hyrkkö
______________
Teemu Lahtinen
Stig Kankkonen
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
Tiina Ahlfors
(Vas.)
Mikko Peltokorpi
Jan Holst
Saija Äikäs
Laura Kiijärvi
Jyrki Myllärniemi
_______________
Kurt Byman
Katarina HellstenPalomäki
Pertti Järvenpää
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(KD)
sekä puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) ja
varapuheenjohtajaksi Jouni J. Särkijärven (Kok.),
3
valitsee elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon toimikaudeksi 2015 - 2016
yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Jan Holst
Ari Konttas
Kirsi Åkerlund
Saija Äikäs
Mari Nevalainen
______________
Jonna Löflund
Christina Gestrin
Mikko Hintsala
Henkilökohtainen varajäsen
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(Kesk.)
Jouni J. Särkijärvi
Ville Lehtola
Mia Laiho
Jaana Jalonen
Jyrki Myllärniemi
_______________
Seppo Hyhta
Mikael Eriksson
Tiina Ahlfors
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(Vas.)
sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi
______________ (SDP)
4
valitsee tila- ja asuntojaostoon toimikaudeksi 2015 - 2016 yhdeksän (9)
jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Kirsi Åkerlund
Jouni J. Särkijärvi
Mikko Peltokorpi
Laura Kiijärvi
Tiina Elo
Jyrki Myllärniemi
Henkilökohtainen varajäsen
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(Vihr.)
Saija Äikäs
Ville Lehtola
Jan Holst
Mia Laiho
Mari Nevalainen
Saara Hyrkkö
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(Vihr.)
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
______________ (SDP)
_______________
Jonna Löflund
(PerusS&Sit.) Seppo Huhta
Pertti Järvenpää (KD)
Mikko Hintsala
Asia 5
Sivu 16 / 49
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(Kesk.)
sekä puheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi
Åkerlundin (Kok.).
Selostus
Kaupunginhallituksen johtosäännön 2 §:n mukaan kaupunginhallituksessa
on viisitoista jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto
valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa. Kuntalain
20 §:n mukaan puheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.
Kuntalain 19 §:n 1 momentin mukaan kaupunginhallituksen jäsenet
valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt
lyhyemmästä toimikaudesta. Paikkajakotoimikunta on suosittanut kahden
vuoden mittaista toimikautta.
Vaalikelpoisuus
Kuntalain 35 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö,
joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1
kunnan keskushallinnossa, kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan
palveluksessa oleva henkilö
2
kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai
muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden
valmistelusta, eikä
3
henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä
taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa
asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on
sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien
asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Henkilöstön edunvalvonnasta ao. kunnassa huolehtivan yhteisön
hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole
vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei ole myöskään
henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa
ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen
jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa
olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 5
Sivu 17 / 49
Kuntalain 34 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:
1
valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia
valvontatehtäviä,
2
kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai
lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen
rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä,
3
kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa
oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun
kunnan palveluksessa olevaan henkilöön, eikä
4
kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa
oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun
kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.
Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen
valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen
toimikausi alkaa.
Kaupunginhallituksen alaisuudessa on konsernijaosto, elinkeino- ja
kilpailukykyjaosto sekä tila- ja asuntojaosto.
Konsernijaostossa, elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa ja tila- ja
asuntojaostossa on kussakin yhdeksän jäsentä ja jokaisella
henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jaostojen jäsenet ja
varajäsenet sekä jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston tulee olla joko konsernijaoston,
elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tai tila- ja asuntojaoston jäseniä. Jaostojen
puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja. Jaostojen muiden jäsenten tulee olla
kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä.
Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset.
Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka
mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla
vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Tasa-arvovaatimus
koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön
on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan
laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen
varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa
vaatimus ei erikseen koske. Kaupunginhallituksessa tulee siten olla naisia
ja miehiä vähintään kuusi. Konsernijaostossa, elinkeino- ja
kilpailukykyjaostossa sekä tila- ja asuntojaostossa naisia ja miehiä tulee
olla vähintään neljä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
08.12.2014
Sivu 18 / 49
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 24.11.2014 § 326
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
valitsee toimikaudeksi 2015 - 2016 kaupunginhallitukseen viisitoista (15)
jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Ville Lehtola
Jouni J. Särkijärvi
Pia Kauma
Laura Kiijärvi
Mia Laiho
Ari Konttas
Tiina Elo
Saara Hyrkkö
______________
______________
Teemu Lahtinen
Kurt Byman
Christina Gestrin
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(Vihr.)
(SDP)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
Stig Kankkonen
Mikko Hintsala
(SFP)
(Kesk.)
Mikko Peltokorpi
Jan Holst
Saija Äikäs
Jaana Jalonen
Kirsi Åkerlund
Pertti Järvenpää
Mari Nevalainen
Jyrki Myllärniemi
_______________
_______________
Jonna Löflund
Seppo Huhta
Katarina HellstenPalomäki
Mikael Eriksson
Tiina Ahlfors
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(KD)
(Vihr.)
(Vihr.)
(SDP)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(SFP)
(Vas.)
sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.), ensimmäiseksi
varapuheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi
________________ (SDP) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Teemu
Lahtisen (PerusS&Sit.)
2
valitsee konsernijaostoon toimikaudeksi 2015 – 2016 yhdeksän (9) jäsentä
ja heille varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Ville Lehtola
Jouni J. Särkijärvi
Jaana Jalonen
Mia Laiho
Saara Hyrkkö
______________
Teemu Lahtinen
Henkilökohtainen varajäsen
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
Mikko Peltokorpi
Jan Holst
Saija Äikäs
Laura Kiijärvi
Jyrki Myllärniemi
_______________
Kurt Byman
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
08.12.2014
Stig Kankkonen
(SFP)
Tiina Ahlfors
(Vas.)
Sivu 19 / 49
Katarina HellstenPalomäki
Pertti Järvenpää
(SFP)
(KD)
sekä puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen (PerusS&Sit.) ja
varapuheenjohtajaksi Jouni J. Särkijärven (Kok.)
3
valitsee elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon toimikaudeksi 2015 - 2016
yhdeksän (9) jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Jan Holst
Ari Konttas
Kirsi Åkerlund
Saija Äikäs
Mari Nevalainen
______________
Jonna Löflund
Christina Gestrin
Mikko Hintsala
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(Kesk.)
Jouni J. Särkijärvi
Ville Lehtola
Mia Laiho
Jaana Jalonen
Jyrki Myllärniemi
_______________
Seppo Huhta
Mikael Eriksson
Tiina Ahlfors
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(SFP)
(Vas.)
sekä puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi
______________ (SDP)
4
valitsee tila- ja asuntojaostoon toimikaudeksi 2015 - 2016 yhdeksän (9)
jäsentä ja heille varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Kirsi Åkerlund
Jouni J. Särkijärvi
Mikko Peltokorpi
Laura Kiijärvi
Tiina Elo
Jyrki Myllärniemi
______________
Jonna Löflund
Pertti Järvenpää
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(KD)
Saija Äikäs
Ville Lehtola
Jan Holst
Mia Laiho
Mari Nevalainen
Saara Hyrkkö
_______________
Seppo Huhta
Mikko Hintsala
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Kok.)
(Vihr.)
(Vihr.)
(SDP)
(PerusS&Sit.)
(Kesk.)
sekä puheenjohtajaksi Tiina Elon (Vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi
Åkerlundin (Kok.).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Valitut
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
08.12.2014
Sivu 20 / 49
3748/05.05.00 /2014
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kaupunginhallitus
Valtuusto
83 §
306 §
156 §
22.10.2014
3.11.2014
17.11.2014
6
Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista
toimintaprosesseista (Pöydälle 17.11.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Maria Rysti, puh. 050 541 8655
Elsa Pasma, puh. 050 428 9329
Jorma Teittinen, puh. 046 877 2628
Mona Hägglund, puh. 050 320 9713
Raija Kasanen, puh. 050 553 1063
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja
Juvosen ja 28 muun valtuutetun 8.9.2014 jättämään
valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona
asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen
loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustokysymys 8.9.2014
Arja Juvonen ja 28 muuta valtuutettua ja varavaltuutettua viittaavat
8.9.2014 päivätyssä valtuustokysymyksessään STM:n laatusuosituksen
henkilöstömitoituksiin ja Espoon seurantaraportti 1/2014 selvityksen
arvioon vanhusten palvelujen vuoden 2014 toimintamenojen noin 2,6
miljoonan euron käyttämättä jäämisestä. Arvioidusta summasta on
henkilöstömenojen osuus noin 1,5 miljoonaan euroa, joka on mahdollista
vanhusten palveluissa tapahtuneiden merkittävien kehitysprosessien takia.
Valtuustokysymyksessä pyydetään vastauksia 1. Espoossa
toteutuneeseen vanhustenhoidon henkilöstön määrään a) tehostetussa
palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, b) vuodeosastolla tai
pitkäaikaishoivassa, c) kotihoidossa ja d) ostopalveluissa. 2.
kysymyksessä kysytään, millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on
kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista.
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11, jäljempänä STM 2013)
-julkaisussa esitetään suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi
kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja
terveyskeskus-sairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksen
mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan myös muita kuin hoitajanimikkeellä työskenteleviä henkilöitä. Esitetty suositus
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 6
Sivu 21 / 49
henkilöstömitoituksesta ei näin ollen ole pelkästään hoitajamitoitus.
Laatusuosituksessa käytetään mitoitukseen sisällytettävästä henkilöstöstä
termiä ”hoitotyöntekijä”. Hoitotyöntekijöiden ammattinimikkeitä on lukuisia.
Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät tehostetussa
palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden
pitkäaikaishoidossa
Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa,
vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa
”toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään
hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten
sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan
ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit
ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä
lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö
huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he
osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli yksikössä
toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai
laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista
peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään
henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää
asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa,
peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset
tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he
saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat
lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna
vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat
voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu
toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi
hankittua osaamista alan tehtäviin.” (STM 2013)
Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät kotihoidossa
Suosituksen mukaan ”kotihoidon toimintayksikön henkilöstöön lasketaan
mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja
terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat,
lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut
kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta
fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet. Lähiesimiehet ja
kuntoutushenkilöstö huomioidaan kotihoidon välittömän työajan
laskennassa kuitenkin vain sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään
(asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli kotihoidon toimintayksikössä toimii
muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoiva-avustajia, heidät
sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä
sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista
ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä tai
asiointiapua yhdessä asiakkaan kanssa. Hoiva-avustajat eivät kuitenkaan
voi olla yksin työvuorossa kotihoidon toimintayksikössä, eivätkä he saa
vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat
lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 6
Sivu 22 / 49
vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat
voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu
toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi
hankittua osaamista alan tehtäviin.” (STM 2013)
Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi tehostetussa
palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden
pitkäaikaishoidossa
Laatusuosituksen mukaan suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on:
-
tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50
hoitotyöntekijää asiakasta kohden,
terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60–0,70
hoitotyöntekijää asiakasta kohden.
Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa,
vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa
suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta,
jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla.
Laatusuositus esittää, että pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu
vaihtoehto. (STM 2013)
Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa
Kotihoidolle ei aseteta laatusuosituksessa samantapaisia
vähimmäismitoituslukuja kuin tehostetussa palveluasumisessa,
vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa.
Laatusuosituksessa korostetaan toimintaprosessien sujuvoittamista siten,
että välittömän asiakastyön osuus kotihoidon henkilöstön työajasta
lisääntyy. Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarvetta voidaan arvioida
iäkkäille myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön
välittömään asiakastyöhön käytettävällä työajalla. (STM 2013)
Vastaukset valtuustokysymykseen
1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon henkilöstön
määrä?
Kaupungin omana palveluna tuotettavassa vanhustenhoidossa suunniteltu
henkilöstömitoitus vastaa hyvin toteutunutta mitoitusta, koska yksiköt ja
esimiehet voivat suunniteltua henkilöstömitoitusta vastaten korvata
poissaolevien työntekijöiden osuuden sijaisilla joko käyttämällä omaa
vakituista varahenkilöstöä tai työvoimanvuokrausta. Pitkäaikaishoidon
yksiköihin ja terveyskeskusosastoille on sijoitettu vakituista
varahenkilöstöä ja kotihoidossa on käytettävissä keskitetty
varahenkilöstöpooli. Henkilöstömitoitus on laskettu kaikkien
asiakaspaikkojen mukaan huolimatta siitä, olivatpa ne käytössä kaikki tai
vain osin. Toimintaprosessien kehittämisen seurauksena Espoon
sairaalassa on vuonna 2014 ollut poikkeuksellisen paljon käyttämättömiä
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 6
Sivu 23 / 49
sairaansijoja, pitkäaikaishoidossa on joissakin yksiköissä ollut käyttämättä
laitospaikkoja ja myös lyhytaikaishoivassa on ollut vapaata kapasiteettia.
Kaupungin omana palveluna järjestettävässä pitkäaikaishoidossa on voitu
laskea hoiva-avustajat henkilöstömitoitukseen, mutta ostopalvelussa
voimassa oleva hankintasopimus ei ole sisältänyt tätä mahdollisuutta.
Tästä syystä ostopalvelutoiminnan vähimmäishenkilöstömitoitukset
esittäytyvät matalampina kuin kaupungin omassa palvelussa suunniteltu
henkilöstömitoitus. Hoiva-apulaisten koulutus on alkanut vasta voimassa
olevan ostopalvelusopimuksen aikana.
a) tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkodeissa
Toteutunut henkilöstömitoitus kaupungin omana toimintana järjestetyssä
tehostetussa palveluasumisessa on 0,61 (Kauklahden elä ja asu seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus). Vanhainkodeissa
(Aurorakodin vanhusten palvelujen osastot) henkilöstömitoitus on
keskimäärin 0,69 vaihteluvälin ollessa 0,6-0,8. Muussa laitosmaisessa
pitkäaikaishoidossa (Puolarkoti 4D, Taavinkoti, Espoonlahden hoivakoti)
henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,6.
b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa
Espoon sairaalan terveyskeskusosastojen (akuutti- ja kuntoutusosastot)
keskimääräinen henkilöstömitoitus on 0,8 vaihteluvälin olleessa 0,76-0,82.
Puolarkoti 4D kuuluu organisatorisesti pitkäaikaishoitoon, mutta on
virallisesti terveyskeskusosasto. Siellä henkilöstömitoitus on 0,61.
c) kotihoidossa
Espoon kotihoidossa asiakkaiden palvelut toteutetaan yksilölliseen
palvelutarpeenarviointiin pohjautuvan hoito- ja palvelusuunnitelman
mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kotihoidon
asiakkuudenkriteerien mukaiset palveluja tarvinneet asiakkaat ovat
päässeet kotihoidon asiakkaiksi viiveettä. Espoossa on jo usean vuoden
ajan järjestelmällisesti kehitetty välittömän asiakastyön osuutta.
d) ostopalveluissa
Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0,5 ja muistisairaiden
asumispalvelun 0,6. Ostopalveluyksiköiden on korvattava poissaolevien
työntekijöiden osuus sijaisilla. Vanhusten palvelujen asumispalveluyksikkö
valvoo ostopalvelujen henkilöstötoteutumia.
Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluissa korostetaan palvelun hyvän
laadun olevan sidoksissa ennen kaikkea asiakaskokemuksiin. On myös
tärkeää, että riittävää osaamista on käytettävissä vanhuspalveluissa.
2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty
turvaamaan vanhusten kotona asumista?
Espoossa on kehitetty vanhusten kotona asumista turvaavia
vanhuspalvelujen toimintaprosesseja kaikilla vanhusten palvelujen
palvelualueilla, koska kaikki vanhuspalvelut nähdään pohjimmiltaan kotona
asumista tukevaksi toiminnaksi. Näin myös esimerkiksi sairaalapalvelujen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 6
Sivu 24 / 49
kehittäminen tukee kotona asumista. Tehokkaat selvitykset, tutkimukset,
hoito ja kuntoutus lyhentävät iäkkään sairaalassa oloaikaa ja varmistavat
kotiutumista. Esimerkki uudenlaisesta toimintaprosessista on
lonkkamurtumapotilaiden tehokas hoito- ja kuntoutusprosessi,
”lonkkaliukumäki”. Toimintaprosessin kehitystyöhön on sisältynyt lukuisia
kohdennettuja kehitysprosesseja, muun muassa kotiutustiimin ja
kotikuntoutuksen kehittämisen sekä kehittynyt yhteistyö
erikoissairaanhoidon kanssa.
Kehittyvä kotisairaalatoiminta ja muu kotiin tuotava hoito vähentää
ylipäätään iäkkään potilaan tarvetta joutua sairaalaan, jossa olo lisää
tutkimusten mukaan iäkkäiden potilaiden infektio-, laitostumis- ja
sekavuusriskiä.
Kotihoidossa asiakkaan ensipalvelutarpeenarviointi on keskitetty
asiantuntijatiimille, jolloin palvelu on tasalaatuisempaa ja palveluja,
ohjausta ja neuvontaa on mahdollista antaa aiempaa järjestelmällisemmin.
Osaa ensipalvelutarpeenarvioinnin asiakkaista on voitu auttaa muilla
toimin kuin raskailla vanhuspalveluilla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaprosessia ja sen avulla on mahdollista lisätä
välitöntä asiakastyöaikaa. Kehitystyötä on edistetty ”Pareto”- ja ”Sakari”
-hankkeiden avulla, joissa on ollut mukana muitakin kuntia.
Muistisairaiden ikääntyneiden kotona asumista on turvattu kehittämällä
muistineuvojatoimintaa ja muistipalvelukeskuksen prosesseja.
Ensimmäinen, Viherlaakson, muistipalvelukeskus käynnistyi maaliskuussa
2014. Kotona asuva muistisairas saa muistipalvelukeskuksesta
kulloisenkin tarpeeseensa mukaan joustavasti erilaisia palveluja, kuten
päivätoimintaa ja lyhytaikais- ja kriisihoivaa. Muistisairaiden omaisille
järjestetään vertaistukea ja neuvontaa. Tavoitteena on kehittää toimintaa
edelleen niin, että omaiset voivat saada puhelinneuvontaa
muistipalvelukeskuksesta virka-ajan ulkopuolella.
Omaishoidon kehittäminen omaishoitajia tukevia palveluvaihtoehtoja
lisäämällä tukee kotona asumista. Kehitystyötä on tehty
poikkihallinnollisesti esimerkiksi oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.
Tavoitteena on monipuolistaa entisestään omaishoitajille tarjolla olevaa
tukivalikoimaa.
Pitkäaikaishoidossa luovutaan laitosmaisesta hoivasta ja kehitetään
yksiportaista espoolaista elä ja asu -seniorikeskustoimintaa. Elä ja asu
-mallin prototyypissä, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa,
asukkaiden omat voimavarat ja niiden tukeminen on päivittäisessä
toiminnassa ensisijaista. Jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai
huone, oma koti. Asukkaat ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana
järjestämässä talon aktiviteetteja. Elä ja asu -seniorikeskusmallin mukaan
pitkäaikaishoidossa asuvat iäkkäät eivät ole eristyksissä muusta
yhteisöstä, vaan voivat osallistua samassa rakennuksessa sijaitsevassa
palvelukeskuksessa muiden kuntalaisten tavoin eri aktiviteetteihin tai
asioida yksikön ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoisen ystävän tuella. Elä
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 6
Sivu 25 / 49
ja asu -seniorikeskusten toimintaa järjestävät yhdessä asukkaiden ja
työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoimijat, järjestöt ja oppilaitokset.
Osallistavia ja kotona asumista tukevia ryhmätoimintoja on kehitetty ja
otettu käyttöön varsinkin vanhusten palvelujen avoimissa
palvelukeskuksissa eri puolilla Espoota. Näitä ovat Ystäväpiiri-toiminta,
Intoa elämään -hyvinvointikurssit, Kohtaamistaide- ja Hyvinvointitreenit
-ryhmät, Sporttiklubit sekä päivätoiminta. Yhteistyötä on järjestelmällisesti
kehitetty poikkihallinnollisesti liikuntatoimen, kirjastojen, työväenopiston,
seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.
Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti sekä vanhusten
palveluissa että yhteistyössä Espoon järjestöjenyhteisön ja muiden
toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä sitä tekevää
henkilöä että sen kohdetta. Espoossa on koulutettu kymmeniä
seniorivapaaehtoisia viime vuosina toimimaan sekä vertaisohjaajina että
yksittäisten ikääntyneiden tukena.
Ikääntyvien tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta on kehitetty.
Seniorineuvonta ja yhteispalvelupisteet tekevät uudenlaista yhteistyötä
lähipalveluna saatavien seniorineuvontapalvelujen turvaamiseksi.
Vanhusten palvelut on julkaissut erilaisia dokumentteja tukemaan kotona
asumista. Näitä ovat muun muassa Seniorin Palveluopas ja Ikääntyneiden
asuminen Espoossa. Vanhusten palvelut on myös koonnut ja julkaissut
Tartu hetkeen -käsikirjoja rohkaisemaan liikuntaan ja yhdessäoloon.
Kotona asumista edistää kodin esteettömyys. Esteettömyysneuvontaa - ja
tiedotusta on edistetty tietoiskuin ja kehittämällä oman asumisen
itsearviointimenetelmää, jotta kuntalaiset voivat itse arvioida kotinsa
esteettömyyttä jo siinä vaiheessa, kun heillä on riittävästi toimintakykyä ja
mahdollisuuksia toimia oman kotinsa esteettömyysratkaisuissa.
Uusia toimintaprosesseja ikääntyvien kotona asumisen tueksi on kehitetty
myös poikkihallinnollisessa Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa
(2013 - 2016). Kehitysohjelman tavoitteena on edistää espoolaisten
ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona
selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla
uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta
omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien
yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa.
Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja
yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi.
Ohjelmassa on luotu espoolaisia malleja muun muassa
kauppakeskuskävelyihin, omaishoitajien virkistäytymiseen, asumisen
esteettömyyden arviointiin ja asumisen yksilölliseen palveluohjaukseen.
On tärkeää, että asiakkaat ja läheiset ovat mukana palvelujen
kehittämisessä. Espoossa on viime vuosina otettu käyttäjät mukaan tiiviisti
kehittämistyöhön. Asiakastyössä olevilla työntekijöillä tulee myös olla
mahdollisuus kehittää asiakastyötä omassa yksikössään. Tähän on
Espoossa erilaisia tukirakenteita. Vanhusten palveluissa on järjestetty
osallistavan asiakastyön kehittämisen työpajasarjoja vuodesta 2008
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 6
Sivu 26 / 49
säännöllisesti vuosittain. Työpajoissa yksiköissä kehitetyt hyvät käytännöt
leviävät ja kehittäjät innostavat toisiaan muuttamaan toimintakäytäntöjä
pienin, mutta tavoitteellisin askelin. Työpajoissa on mukana myös
asiakkaita, asukkaita ja potilaita. Kuntalaisillekin avoimet ”festarit” eli
kehittämistyön messut on järjestetty vuosittain marraskuussa
Puolarmetsän sairaalan aulassa.
Vanhusten palvelujen eri toimintaprosessien kehittämistyön tuloksena
espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 92,05 % (30.9.2014).
Laatusuosituksen valtakunnallinen tavoite on 91-92 %. Espoossa
hoitoketjut toimivat sujuvasti. Erikoissairaanhoidosta on voitu ottaa viivettä
kaikki vuonna 2014 Espoon sairaalaan lähetetyt potilaat eikä Espoon
sairaalassa ole pitkäaikaishoitoon jonottavia potilaita.
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.10.2014 § 83
Päätösehdotus
Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena
valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun 8.9.2014 jättämään
valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona
asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen
loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 3.11.2014 § 306
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun 8.9.2014
jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja
kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen
loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 17.11.2014 § 156
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja
Juvosen ja 28 muun valtuutetun 8.9.2014 jättämään
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 6
Sivu 27 / 49
valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona
asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen
loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Puheenjohtaja Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
08.12.2014
Sivu 28 / 49
4100/02.05.01/2014
Kaupunginhallitus
328 §
24.11.2014
7
Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta
Valmistelijat / lisätiedot:
Marja Dahl, puh. 050 306 2416
Heidi Nihtilä, puh. 043 825 7356
Kaarina Salonen, puh. 046 877 3462
Said Aden, puh. 043 825 1950
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee
selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35
muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään valtuustokysymykseen
palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen
loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
-
Selostus
Valtuustokysymys 29.9.2014
Sopimus Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja
elinkeinotoimiston välisestä yhteistyöstä v. 2014
Johanna Värmälä ja 35 muuta valtuutettua ovat tehneet palkkatuella
työllistämisestä sekä oppisopimuskoulutuksesta valtuustokysymyksen.
Kysymys on päivätty 29.9.2014 ja kirjattu saapuneeksi 1.10.2014.
Valtuutetut toteavat, että palkkatukityöllistämistä ohjataan kaupungin ja
Uudenmaan TE-toimiston työllisyydenhoidon 2014 yhteistyösopimuksessa.
Sopimuksessa mainitaan että tavoitteena on työllistää 200 henkilöä ja
tarjota heille ainakin 1 100 työllistämiskuukautta.
Palkkatuella työllistäminen
Työnantaja voi saada palkkatukea TE-toimistosta tilanteessa, jossa
palkataan työtön työnhakija, jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatuki on
aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin.
TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän
ammattitaitoa, osaamista ja työllistymistä. Työllistymistä voi vaikeuttaa
mm. pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus.
TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan.
Palkkatukea myönnetään pääsääntöisesti työsuhteisiin, joissa työaika on
vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 7
Sivu 29 / 49
Espoon kaupungin ja TE -toimiston työllisyyden hoidon
yhteistyösopimus ohjaa palkkatuella työllistämistä
Kaupungin palkkatukityöllistämistä hyödynnetään mahdollisuuksien
mukaan muiden toimenpiteiden, kuten työkokeilun jatkoksi ja
työllistymispolkujen luomiseksi. Kaupunki tekee työllistetyn kanssa
määräaikaisen työsopimuksen. Työntekijöillä on oikeus siirtyä kesken
sopimuksen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen.
Vuoden 2014 palkkatukityöllistämisen tavoitteena on tarjota 1 100
palkkatukikuukautta 200 työttömälle espoolaiselle kaupungin toimialoilla.
Avoimet palkkatukipaikat ohjataan työvoiman palvelukeskuksen kautta
työhallinnon järjestelmään julkaistavaksi.
Palkkatukipaikoista suunnataan tavoitteiden mukaisesti kolmannes
nuorille, kolmannes maahanmuuttajille ja kolmannes pitkään työttömänä
olleille. Kaupungin eri toimialat ilmoittavat avoimet palkkatukipaikat TEtoimistoon kuntatyönantajia palvelevalle vastuuasiantuntijalle. TE-toimiston
asiantuntija tiedottaa ehdot täyttäville henkilöasiakkaille palkkatukipaikoista
ja tekee asiakaskohtaiset palkkatukipäätökset.
Palkkatuen ehdot täyttävälle työllistettävälle myönnetään TE-toimistosta
tukea palkkakustannuksiin. TE-toimiston tavoitteena on myöntää
palkkatuki Espoon kaupungin esityksen mukaisesti 200 työttömälle
espoolaiselle Uudenmaan TE- toimistolle myönnettävien määrärahojen
puitteissa.
Työhönvalmennuksella vaikuttavuutta työllisyyden hoitoon
Tällä hetkellä vain osa palkkatuella työllistetyistä työllistyy kaupungin
palvelukseen palkkatukijakson jälkeen. Suurin osa työllistetyistä palaa
työttömäksi työnhakijaksi. Jakson pituudella ei näytä olevan merkitystä
palkkatukityöllistettyjen jatkotyöllistymiseen. Mikäli palkkatukityöllistämisen
vaikuttavuutta halutaan merkittävästi parantaa, vaikeasti työllistyvien tueksi
tarvitaan suunniteltuja pitkäkestoisempia prosesseja, jossa
palkkatukityöllistäminen on osa prosessia.
Palkkatukijakson aikana työllistetylle tulee tarjota valmennusta ja tukea
jatkotyön tai koulutuksen etsimiseen. Samalla voidaan tarjota
terveydenhuollon palveluita ja muita hyvinvointia edistäviä palveluja.
Palkkatuella työllistämisen vaikuttavuutta parannetaan vahvistamalla
työllistämisjakson aikana tapahtuvaa työhönvalmennusta.
Kaupungin työhönvalmentajien määrää lisätään loppuvuodesta 2014.
Työhönvalmentajien työn tavoitteena on löytää suurimalle osalle
työllistetyistä jatkotyö tai muu hyvä ratkaisu. Kuuden kuukauden
työllistämisjakson jälkeen työllistetty on oikeutettu ansiosidonnaiseen
työttömyysturvaan. Ko. työttömyysturva vähentää kunnan
työmarkkinatukimenoja, vaikka jatkotyötä tai koulutusta työttömälle ei
löytyisikään.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 7
Sivu 30 / 49
Yritysyhteistyö ja aktiivinen kumppanuus Espoon eri yrittäjien kanssa on
työhönvalmennuksen keskeisin onnistumisen elementti. Yritysyhteistyöllä
voidaan löytää merkittävä määrä piilotyöpaikkoja, joihin työttömät voivat
sijoittua työhön. Yrittäjäkumppanien verkostoa on rakennettu mm. Espoon
yrittäjien ja Sellon yrittäjien kanssa.
Kysymykset ja vastaukset
1. Kuinka suuri osuus kaikista palkkatukea saavista espoolaisista
työllistetään vuodeksi kerrallaan ja kuinka moni saa palkkatukea 10
kuukauden ajan?
Vastaus:
Vuonna 2014 kaupungin palkkatuella on työllistetty yhteensä 200 henkilöä,
joiden yhteenlasketut palkkatukikuukaudet ovat 1 125.
Palkkatukimäärärahaa on ollut käytettävissä 2,7 miljoonaa euroa ja
palkkatukikuukauden keskimääräinen kustannus sivukuluineen on ollut
2 400 euroa.
12 kuukauden ajalle työllistettiin 14 eri henkilöä (7 %) ja 10 kuukauden
ajalle 13 eri henkilöä (6,5 %) eli yhteensä 27 henkilöä. Näistä 7 oli
työllistettynä työnsuunnittelijaksi tai työpajaohjaajaksi ja 5
oppisopimuksella.
2. Kuinka paljon määrärahoja tarvittaisi nykyisiin määrärahoihin
lisää, jotta palkkatukea voitaisiin myöntää kymmeneksi kuukaudeksi
kerrallaan ja kuinka paljon, jos tukea haluttaisi myöntää vuodeksi
kerrallaan?
Vastaus:
Jotta palkkatukea voitaisiin myöntää 200 eri henkilölle 10 kuukaudeksi,
tarvittaisiin palkkatukimäärärahaa 4,8 miljoonaa euroa. Se on 2,1
miljoonaa euroa enemmän kuin palkkatukityöllistämiseen on ollut
käytettävissä vuonna 2014.
Jotta palkkatukea voitaisiin myöntää 200 eri henkilölle 12 kuukaudeksi,
tarvittaisiin palkkatukimäärärahaa 5,8 miljoonaa euroa. Se on noin 3
miljoonaa euroa enemmän kuin palkkatukityöllistämiseen on ollut
käytettävissä vuonna 2014.
3. Millaiset mahdollisuudet työttömällä on nykyään saada
oppisopimuskoulutuspaikka palkkatuella Espoosta?
Vastaus:
Käynnistimme keskitetyllä määrärahalla Työkokeilun kautta
oppisopimukseen -hankkeen yhdessä TE -toimiston ja oppisopimustoimiston kanssa keväällä 2014. Hankkeeseen valittiin sekä ”viittä vaille
valmiita” eli kaksi tutkinnon osaa suorittaneita, opintonsa keskeyttäneitä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 7
Sivu 31 / 49
että työkokeilujen kautta oppisopimukseen eteneviä, pääosin nuoria
hakijoita. Hakijoita oli noin 200. Lopullisena tavoitteena on solmia
oppisopimus reilun 40 hakijan kanssa.
Viittä vaille valmiit -opiskelijat (9 henkilöä) aloittivat oppisopimusopiskelunsa syyskuussa 2014. Muilla valituilla työkokeilut ovat meneillään
ja päättyvät marras-joulukuun vaihteessa. Työkokeilijoista valitaan noin 35
henkilöä ja heidän kanssaan solmitaan oppisopimus joulukuun
loppupuolella. Tietopuolinen opetus alkaa 2015.
Toimialojen mahdollisuudet ottaa oppisopimuskoulutettavia omalla
budjettirahoituksella ovat heikot. Yllä oleva hanke ei olisi käynnistynyt
ilman keskitettyä rahaa. Työyhteisöissä on halukkuutta ottaa
oppisopimusopiskelijoita sekä taitoa ohjata heitä. Espoon kaupungin
palveluksessa arvioidaan olevan tällä hetkellä 17 oppisopimusopiskelijaa
palkkatuella.
4. Miten oppisopimuskoulutukseen pääsyä voisi lisätä hyödyntäen
mm. palkkatukea?
Vastaus:
Yllä olevaa oppisopimus palkkatuella -toimintamallia voidaan hyödyntää
myös osatutkintojen suorittamisessa palkkatuella. Tällä hetkellä
toimenpide voisi kohdentua alle 25-vuotiaiden, ilman perustutkintoa
olevien mahdollisuuksien parantamiseen työmarkkinoilla. Myös ”viittä vaille
valmiiden” tutkinnon suorittaminen on mahdollista palkkatukiaikana.
Henkilöiltä edellytetään, että heillä on jo suurin osa tutkinnosta
suoritettuna, mutta yksi osa puuttuu. Tämä toimenpide kohdentuu
laajemmalle joukolle ja vastaa kesken jääneisiin opintoihin. Olennaista on,
että tutkinnon suorittaminen parantaa henkilön asemaa työmarkkinoilla
merkittävästi.
Kokeilussa oleva Työkokeilun kautta palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen -toimintamalli on hyödynnettävissä myös yksityisellä ja
kolmannella sektorilla.
Espoon kaupungin työpaikkaohjaajat osallistuvat pilottiryhmänä opetus- ja
kulttuuriministeriön käynnistämään valtakunnalliseen työpaikkaohjaajien
koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää ja tuottaa koulutuksen
sisältöjä ja menetelmiä arjen haasteisiin ja vahvistaa moninaisten
opiskelijoiden ohjausta työyhteisöissä. Oppisopimusopiskelusta on
muodostumassa tulevaisuudessa yhä vahvempi väylä ammattiin ja
työelämään.
Pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen tarkoitetun Espoo-lisän korottamista
ja sen kytkemistä pitkäaikaistyöttömän oppisopimuskouluttamiseen
harkitaan. Lisäksi harkitaan voisiko kohderyhmää laajentaa koskemaan
myös nuorisotakuun piirissä olevia pitkään työttömänä olleita nuoria sekä
sitä, että työnantajina voisivat toimia myös yksityiset yritykset.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
08.12.2014
Sivu 32 / 49
Työhönvalmennusta lisätään keinona tukea niin työllistettävää kuin
yritystäkin.
5. Kuinka paljon kaupungin toimeentulotukimenot ja muut menot
voivat arviolta vähentyä vuodessa työllistämistoimia tehostamalla ja
palkkatuen käyttöä sekä oppisopimuspaikkoja lisäämällä?
Vastaus:
Kaupungin palkkatukityöllistämisellä on vaikea saada kustannussäästöjä
toimeentulotukimenoista. Toimeentulotuen asiakkaina olevilla on usein
tuloina työmarkkinatuki ja asumistuki. Toimeentulovaje syntyy pääosin
tulojen ja asumismenojen erotuksesta ja on siitä syystä pienehkö.
Palkkatukityöstä saatu palkka on yleensä pienehköä ansiotuloa, mutta
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi asumistuen määrään. Toimeentulotukilain
mukaan ansiotuloista tulee tehdä etuoikeutetun tulon vähennys, joka on 20
% ansiotuloista, mutta enintään 150 euroa/kotitalous. Lisäksi perheellisille
toimeentulotuen asiakkaille voi syntyä työssäkäynnistä lasten
päivähoitokuluja, jotka määritellään kaikkien tulojen perusteella. Edellä
kuvatuista syistä palkkatukityöllistetyille ja heidän perheilleen voi jäädä
edelleen oikeus toimeentulotukeen.
Kustannussäästöjä on mahdollista saada kaupungin työmarkkinatuen
kuntaosuusmenoista.
Alla olevassa esimerkissä havainnollistetaan saatavia säästöjä
työmarkkinatukimenoissa, mikäli puolet palkkatukimäärärahoista eli noin
1,3 miljoonaa euroa kohdennetaan v 2015 300 - 999 päivää
työmarkkinatukea saaneille espoolaisille ja tai jos 100 ko. kohderyhmään
kuuluvalle tarjotaan työkokeilupaikka:
Työllistettyjen
määrä
Menot palkkoina
100 henkilöä
palkkatuella (300-999
päivää
työmarkkinatukea
saaneita)
-1,3 milj. €
100 henkilöä (300999 päivää
työmarkkinatukea
saaneita) EI
TYÖLLISTETÄ
PALKKATUELLA
0€
100 henkilöä
työkokeilussa (300999 päivää
työmarkkinatukea
saaneita)
0
Työmarkkinatukimenojen
säästö / meno
-
Tulot palkkatuesta
Kate
+ 400 000€
+ 700 000€
-
200 000€
400 000€
0€
-
400 000€
+ 400 000€
0
+ 400 000€
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 7
Sivu 33 / 49
Kunta säästää 200 000 euroa, mikäli 300-999 päivää työmarkkinatukea
saaneita henkilöitä työllistetään sata ja 400 000 euroa mikäli sata 300-999
päivää työmarkkinatukea saanutta henkilöä on työkokeilussa.
Päätöshistoria
Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.11.2014 §
Päätösehdotus
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena
valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun 29.9.2014 jättämään
valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta sekä
toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 24.11.2014 § 328
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun
29.9.2014 jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja
oppisopimuskoulutuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja
Aulis Majuri.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
08.12.2014
Sivu 34 / 49
1049/10.03.01/2014
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
Valtuusto
Valtuusto
Valtuusto
Valtuusto
58 §
208 §
111 §
123 §
135 §
146 §
7.5.2014
11.8.2014
8.9.2014
29.9.2014
20.10.2014
17.11.2014
8
Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9. ja 20.10.,
ja 17.11.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 24.2.2014
Valtuustoaloite
Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet
valtuustoaloitteen 24.2.2014 koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai
sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä.
”Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista
katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista
saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä.
Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria
liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin.
Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien
estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta.
Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden
kasvamasta yhteen.
Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä
kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä
osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa.
Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 8
Sivu 35 / 49
Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä:
matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo:
1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen
bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä
maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla,
jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista
rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä
2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi
liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi
Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen
kehittymistä
3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista
tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa
yleiskaavasuunnitelmaa
4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden
muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo
toteutettu
5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen,
jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten
tuloksia”
Vastaus aloitteeseen
Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön
kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen
yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti
pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on
arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona
työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin 400 000 asukasta ja noin
160 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta
kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti
nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden
mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös
Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan
kehittämisvyöhykkeillä.
Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten
kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista
yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän
lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka
eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten
liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden
reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus
pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä
vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita.
Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja
Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 8
Sivu 36 / 49
vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta
johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden
liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne
vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen
hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä
mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan
maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta
tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka
varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä
mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille
metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien,
kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin.
Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää
turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä.
Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin
toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen
järjestämiseen.
Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa,
sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia
vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään
merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä
tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen
ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä
liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan.
Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään
bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen
poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen
voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia:
-
-
-
tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin
bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin
alueella.
ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista
aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle
katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I).
liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot
huomioon ottaen.
koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden
heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen.
Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa
tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa
mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi.
Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen
liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja
liikkumiseen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 8
Sivu 37 / 49
Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia,
joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn
kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla.
Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus
tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin
kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen
on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten
palvelevaa liikennejärjestelmää.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 22.10.2013
päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen
pohjaksi kokouksessaan 18.2.2014. Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo
oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun
metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä
yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä
lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin.
Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia
liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta
maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo
käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja
kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien
maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä 2014. Tässä
työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit
tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko
metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 § 58
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi
selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014
jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin
selvittämistä.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 208
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 8
Sivu 38 / 49
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään
valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä
ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 8.9.2014 § 111
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Valtuusto 29.9.2014 § 123
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 8
Sivu 39 / 49
Valtuusto 20.10.2014 § 135
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Valtuusto 17.11.2014 § 146
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
08.12.2014
Sivu 40 / 49
2393/05.10.01/2014
Kaupunginhallitus
Valtuusto
307 §
152 §
3.11.2014
17.11.2014
9
Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Pöydälle 17.11.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Leena Heikkinen, puh. 050 331 6638
Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353
Maria Rauman, puh. 09 816 83861
Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi
Louhelaisen ym. 19.5.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen
perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 19.5.2014
Kirsti Louhelainen ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet 19.5.2014
valtuustoaloitteen perhepäivähoidon kehittämisestä. Aloitteessa esitetään
selvitettäväksi keinoja, joilla Espoossa voitaisiin lisätä perhepäivähoitoa ja
näin vähentää päivähoitopaikkojen puutetta. Aloitteen mukaan moni perhe
haluaa perhepäivähoitoa, mutta jää ilman paikkaa. Valtuustoaloitteessa
esitetään muun muassa, että perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta
lisättäisiin maksamalla perhepäivähoitajalle korvaus myös omien lasten
hoidosta ryhmässä.
Lautakuntien lausunnot
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut kokouksessaan
22.10.2014 § 187 lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Svenska
rum -lautakunta antoi kokouksessaan 23.10.2014 § 88 samansisältöisen
lausunnon:
Taustaa
Vuoden 2013 lopussa oli Espoon suomen- ja ruotsinkielisessä
varhaiskasvatuksessa yhteensä 14 503 lasta. Perhepäivähoidossa tai
vastaavassa lapsista oli 1 437. Nämä lapset jakautuivat perhepäivähoidon
eri muotoihin seuraavasti:
-
lapsista 1 060 oli kunnallisessa perhepäivähoidossa, joista hoitajan
kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa oli 266 ja
ryhmäperhepäivähoidossa 794 lasta,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
-
-
Asia 9
Sivu 41 / 49
yksityisen hoidon tuella oli hoitajan kotona tapahtuvassa
perhepäivähoidossa 145 lasta ja 232 lapsen kohdalla perhe oli
palkannut työsopimussuhteisen hoitajan kotiin,
yksityisen hoidon tuella ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia ei saa
eriteltyä yksityisessä päiväkotihoidossa olevista Kansaneläkelaitoksen
tuottamista tilastoista. Espoossa toimii yhteensä neljä yksityistä
ryhmäperhepäiväkotia, joissa on yhteensä noin 40 päivähoitopaikkaa.
Perhepäivähoidon määrä ja houkuttelevuus päivähoitomuotona on
vähentynyt tasaisesti koko Suomessa ja erityisesti suurissa kaupungeissa,
kuten Espoossa, viimeisen kymmenen vuoden aikana. Espoossa
perhepäivähoidossa ja yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten
määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 40 %.
Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 65 tällä hetkellä
työssä olevaa perhepäivähoitajaa, joista Espoon keskuksen
palvelualueella 30, Espoonlahdessa 19, Tapiolassa 7, Leppävaarassa 6 ja
Matinkylä-Olarin palvelualueella 3. Tämän lisäksi Tapiolassa toimii yksi
kolmiperhepäivähoitaja. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa
perhepäivähoitajia on 8.
Suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajien
keski-ikä on huomattavasti varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä
korkeampi. Eläkkeelle jäävien perhepäivähoitajien tilalle ei saada palkattua
vastaavaa määrää uusia perhepäivähoitajia. Pätevien ja sopivien
perhepäivähoitajien palkkaaminen on haastavaa muun muassa sen
vuoksi, että kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan nykyisin
varhaiskasvatusalan koulutus ja oman kodin antaminen hoitolasten
käyttöön sekä yksin kotona tehtävä työ houkuttelevat entistä harvempia.
Ryhmäperhepäiväkoteihin työntekijöitä on helpompi saada.
Perhepäivähoitajien palkkaus
Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen
hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikasta maksettava
tehtäväkohtainen peruspalkka on Espoossa korkeampi kuin KVTES:n
esittämä vähimmäiskorvaus. Esimerkiksi jos hoitajalla on ammattitutkinto,
maksetaan KVTES:n mukaan 400,67 euroa / lapsi/ kk. Espoossa
maksetaan 444,02 euroa / lapsi / kk. Tämän lisäksi perhepäivähoitajalle
maksetaan ns. ikätekijälisää jokaisesta alle 2-vuotiaasta hoitolapsesta
42,77 euroa/lapsi.
Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota perhepäivähoitajan palkan
pysymiseen kuukausipalkan kaltaisena. Vaikka ryhmän yksi hoitopaikka
olisi jonkin aikaa täyttämättä perhepäivähoitajasta riippumattomasta
syystä, ei hoitajan palkkaa pienennetä.
KVTES:n mukaan hoitajalla on oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle
oman alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, mutta se on palkaton.
Espoossa perhepäivähoitajilla on kuitenkin samanlainen oikeus kuin
kunnan muillakin työntekijöillä tilapäiseen palkalliseen hoitovapaaseen.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 9
Sivu 42 / 49
Perhepäivähoidon kysyntä ja tarjonta
Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa hoitajan kotona annettavan
perhepäivähoidon hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa
Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylä-Olarin palvelualueilla. PohjoisEspoossa on tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Poikkeuksen muodostaa
Tapiolan palvelualue, jossa perhepäivähoidon kysyntä on noin kolme
kertaa tarjontaa suurempi. Kysyntään on yritetty vastata palkkaamalla
vuonna 2014 kaksi uutta perhepäivähoitajaa. Ruotsinkielisessä
varhaiskasvatuksessa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.
Ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa
Matinkylä-Olarin palvelualueella. Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa
tarjonta on kysyntää suurempaa, samoin Espoonlahden ja Espoon
keskuksen palvelualueiden sisällä tarjontaa on paikoin enemmän kuin
kysyntää. Eniten hakijoita ryhmäperhepäivähoitoon oli Tapiolassa, jossa
ryhmäperhepäivähoitoon oli kolme kertaa enemmän hakijoita kuin sinne
kyettiin sijoittamaan. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa
ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa.
Perhepäivähoitoryhmän muodostaminen ja työaikalain muutoksen
vaikutukset
Päivähoitolain mukaan perhepäivähoitoryhmässä voi samaan aikaan olla
hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien enintään neljä
kokopäivähoidossa olevaa lasta ja lisäksi osapäivähoidossa yksi
esiopetusikäinen lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kahdella hoitajalla voi
samaan aikaan olla enintään 8 kokopäivähoidossa olevaa lasta ja kaksi
esiopetusikäistä lasta. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodissa voi olla
enintään 12 kokopäivähoidossa olevaa lasta.
Samaan perhepäivähoitoryhmään voidaan sijoittaa useampia osaviikkoista
kokopäivähoitoa tarvitsevia lapsia, jos heidän hoitopäivänsä limittyvät
siten, että lapset eivät käytä hoitopaikkaa samanaikaisesti. Kahden tai
useamman perheen hoitotarpeen yhteensovittaminen edellyttää sekä
perheiden että työnantajien joustavuutta. Hoitajan kotona tapahtuvaan
perhepäivähoitoon osaviikkoisten lasten sijoittaminen ”limittäin” onnistuu
harvoin, ryhmäperhepäivähoidossa tällaisia ratkaisuja on suuremmasta
lapsimäärästä johtuen hieman helpompi tehdä.
Perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin on aiheutunut haasteita
työn organisoinnissa. Hoitajan lainmukainen säännöllinen työaika on 40
tuntia viikossa eli keskimäärin 8 tuntia päivässä. Perhepäivähoitoryhmään
on vaikea löytää lapsia, joiden hoitoaika pysyisi näissä rajoissa. Tästä
johtuen hoitajan työpäivä on useimmiten yli 8 tuntia, mikä kompensoidaan
hoitajalle tasoitusvapaana, jolloin lapset ovat varahoidossa.
Varahoitojärjestelmä lisää perhepäivähoidon kustannuksia ja vähentää
hoitomuodon houkuttelevuutta, niin hoitajan kuin perheenkin
näkökulmasta.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 9
Sivu 43 / 49
Yksityinen hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito
Kunnallista perhepäivähoitoa täydentää yksityinen perhepäivähoito.
Hoitajat ovat yksityisyrittäjiä, joita työaikalaki ei koske. Se on myös
hoitajalle taloudellisesti kannattavampaa, mistä johtuen yksityisten
perhepäivähoitajien määrä ei ole vähentynyt. Työaikalain tultua voimaan
muutama kunnallinen perhepäivähoitaja siirtyi yksityisiksi hoitajiksi. Syyksi
he ilmoittivat mahdollisuuden tehdä pitempää työpäivää ja saada siten
paremmat ansiot.
Yksityiset perhepäivähoitajat toimivat tyypillisesti hoitajina muutaman
vuoden hoitaen samalla omia alle kouluikäisiä lapsiaan ja palaavat omien
lasten kasvettua takaisin vakituisiin työpaikkoihinsa.
Yksityisen perhepäivähoidon valvontavastuu on kunnalla. Joissakin
kunnissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa, perhepäivähoidon
kehittämistoimenpiteet on suunnattu erityisesti yksityisen
perhepäivähoitoon.
Hoitajan kotona tapahtuvan päivähoidon kustannukset
Vuonna 2013 kunnallisen hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon
kustannukset lasta kohden olivat 10 265 euroa / vuosi (netto) ja
ryhmäperhepäivähoidossa 12 542 euroa / vuosi (netto). Päiväkotihoidossa
kustannukset laskennallista lasta kohden olivat 9 301 euroa / vuosi (netto).
Yksityisen perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat keskimäärin
6 100 euroa / vuosi (yksityisen hoidon tuki, netto). Yksityisen
perhepäivähoidon kustannuksiin ei sisälly yksityiseen perhepäivähoitoon
liittyvän hallinnoinnin kustannuksia, joista vastaavat Kansaneläkelaitos ja
Espoon kaupunki. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoitaja perii lapsista
yleensä kiinteän kaikille perheille samansuuruisen hoitomaksun, joka
vastaa kunnallisen päivähoidon maksimimaksua. Yksityisen hoidon tuella
työsuhteisen hoitajan palkanneet perheet huolehtivat hoitajan
sosiaaliturvamaksusta ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista, joita ovat
työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu, tapaturmavakuutus ja
ryhmähenkivakuutus.
Perhepäivähoidon edellytyksien parantaminen
Yhdeksi kannustimeksi perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden
lisäämiseksi aloitteessa esitetään, että hoitajan oma lapsi/lapset voitaisiin
sijoittaa osaksi hoitoryhmää, jolloin hoitaja saisi palkan myös omasta
lapsestaan ja maksaisi hänestä päivähoitomaksun.
Jos hoitajan oma alle 3-vuotias lapsi sijoitettaisiin osaksi ryhmää, hoitaja ei
voisi saada kotihoidon tukea ja Espoo-lisää, jolloin hoitajan kokonaisansiot
vähenisivät. Hoitajan oman lapsen sijoittamisella osaksi hoitoryhmää voi
olla kannustavaa merkitystä, jos hoitajan oma lapsi on yli 3-vuotias (mutta
alle kouluikäinen), jolloin kotihoidon tukea ei enää makseta. Joissakin
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 9
Sivu 44 / 49
kunnissa hoitajalle maksetaan ns. hoitorahaa omasta yli 3-vuotiaasta
lapsesta.
Esimerkiksi Nurmijärvi maksaa perhepäivähoitajan kuntalisää 200 €/lapsi
sekä kunnallisille että yksityisille perhepäivähoitajille jokaisesta hoitajan
omasta lapsesta, jonka oikeus kotihoidontuen kuntalisään on päättynyt.
Perhepäivähoitajan kuntalisää vastaavaa ns. palvelurahaa maksetaan
muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa. Molemmissa kaupungeissa
palveluraha on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että vielä ei ole
mahdollista arvioida sen vaikutusta perhepäivähoidon tarjontaan ja
kysyntään.
Tampereella kunnallisten perhepäivähoitajien omat alle kouluikäiset lapset
vaikuttavat perhepäivähoitajan palkkaan samoin perustein kuin muut
perhepäivähoitajalle sijoitetut lapset. Tästä huolimatta Tampereen
kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt
tasaisesti kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa.
Yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuuden lisäämiseksi opetus- ja
varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakunnat ovat käsitellessään
syyskuussa 2014 talousarvioehdotusta vuodelle 2015 esittäneet, että
yksityisen hoidon tuen Espoo-lisään tehdään korotukset muun muassa
koskien perhepäivähoitoa. Esityksen mukaan hoitajan kotona
tapahtuvassa perhepäivähoidossa kuntalisä olisi alle 3-vuotiaan
kokopäivälapsen osalta 320 euroa / kk ja yli 3-vuotiaan osalta 192 euroa /
kk. Ryhmäperhepäivähoidossa uusi kuntalisä olisi alle 3-vuotiaiden
kokopäivälasten osalta 612 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 428
euroa/kk.
Työsopimussuhteisen hoitajan palkkaamiseksi kotiin kuntalisä olisi alle 3vuotiaiden kokopäivälasten osalta 560 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta
190 euroa / kk.
Päiväkotirakennusinvestoinnit
Aloitteessa todetaan, että päivähoitopalvelua voisi tarjota
perhepäivähoitona ison päiväkotirakennusinvestoinnin sijaan. Uusien
päiväkotien rakentamisessa suositaan tällä hetkellä vähintään kuuden
ryhmän päiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa lasten iästä ja hoitoajasta
riippuen enintään 126 lasta. Vastaavan lapsimäärän hoitaminen
perhepäivähoidossa edellyttäisi noin 31 perhepäivähoitajan palkkaamista.
Perhepäivähoito ei voi ratkaista väestön- ja palvelujen tarpeen kasvun
aiheuttamaa päivähoitopaikkojen lisäämistä, mutta varhaiskasvatuksessa
se on ja halutaan myös säilyttää yhtenä hoitomuotovaihtoehtona.
Johtopäätökset
Perhepäivähoitopaikkojen tarjonta vastaa pääosin Espoossa hyvin
paikkojen kysyntää. Ainoastaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen
osalta Tapiolan alueella kysyntä on tarjontaa suurempaa. Paikoin vapaita
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 9
Sivu 45 / 49
perhepäivähoitopaikkoja on jopa enemmän kuin päivähoitohakemuksessa
perhepäivähoidon ensisijalle asettaneita hakijoita.
Hoitajan kotona tehtävän perhepäivähoidon vähentymistä on kompensoitu
Espoossa laajalla ryhmäperhepäiväkotiverkolla. Espoossa on
ryhmäperhepäiväkoteja eniten Suomessa, 66 suomenkielistä ja neljä
ruotsinkielistä yksikköä (Espoon keskus 25, Leppävaara 23, Tapiola 8,
Espoonlahti 6, Matinkylä-Olari 4). Luku on kaksi kertaa suurempi kuin
esimerkiksi Helsingissä.
Kuntien ratkaisut maksaa perhepäivähoitajan omista lapsista palvelu- tms.
rahaa eivät toistaiseksi ole ko. kunnissa lisänneet oleellisesti
perhepäivähoitajien määrää. Tätä asiaa kannattaa kuitenkin seurata.
Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakuntien esitykset
Espoo-lisien korotuksesta on suunnattu erityisesti yksityisen
perhepäivähoidon kuntalisiin. Tällä tavalla parannetaan yksityisten
perhepäivähoitajien toimintaedellytyksiä ja lisätään yksityisen
perhepäivähoidon houkuttelevuutta. Jatkossa yksityistä perhepäivähoitoa
pitääkin entistä tiiviimmin kehittää kunnallisen perhepäivähoidon rinnalla
ohjattuna, ei vain valvottuna toimintana. Täten turvataan perhepäivähoidon
säilyminen varhaiskasvatuksen palveluvalikossa.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 3.11.2014 § 307
Päätösehdotus
Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym. 19.5.2014 jättämään
valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen
loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 17.11.2014 § 152
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi
Louhelaisen ym. 19.5.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen
perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
08.12.2014
Asia 9
Sivu 46 / 49
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
08.12.2014
Sivu 47 / 49
3746/11.01.00/2014
Tekninen lautakunta
Kaupunginhallitus
112 §
329 §
22.10.2014
24.11.2014
10
Valtuustoaloite toimenpiteistä roskaamisen vähentämiseksi
Valmistelijat / lisätiedot:
Esa Rauhala, puh. 050 2958
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ym.
8.9.2014 tekemään valtuustoaloitteeseen roskaamisen vähentämiseksi ja
toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 8.9.2014
Valtuustoaloite
Kurt Byman ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet 8.9.2014
valtuustoaloitteen, joka koskee roskaamisen vähentämistä. Aloitteessa
ehdotetaan, että kaupunginhallitus ryhtyisi riittävän tehokkaisiin
toimenpiteisiin roskaamisen kuriin saattamiseksi. Keinoiksi ehdotetaan
kunnallista roskarikemaksua tai ympäristönkuormituskorvausta, joita mm.
poliisi ja pysäköinnintarkastajat voisivat antaa havaitusta roskaamisesta.
Myös jätteiden jättäminen kierrätyspisteiden viereen olisi valvonnan
kohteena. Samoin ehdotetaan roskakorien koon kasvattamista ja niiden
tyhjennysvälien tihentämistä tarvittaessa. Myös pikaruokaloita yms.
velvoitettaisiin huolehtimaan myymiensä tuotteiden kääreiden yms. roskien
poistamista ympäristöstä.
Vastaus aloitteeseen
Espoon kaupungin katu- ja viherpalvelut vastaa yleisten alueiden
puhtaanapidosta. Tilaamme urakoitsijoiltamme katujen ja viheralueiden
puhtaanapitoa. Sopimuksiin sisältyy se, että roska-astiat on tyhjennettävä
ennen astioiden täyttymistä ja yleiset alueet on pidettävä siisteinä.
Katu- ja viherpalvelut järjestää vapaaehtoistoimijoille vuosittain huhti- ja
toukokuussa kymmeniä puhtaanapitotalkoita, joihin osallistuu tuhansia
roskien kerääjiä. Lisäksi meillä on talkootoiminnan ulkopuolella
vapaaehtoisia roskienkerääjiä, jotka keräävät asuinympäristöstään roskia
ympäri vuoden.
Katu- ja viherpalvelut on halukas kehittämään puhtaanapidon tasoa
Espoossa ja siten espoolaisten asuinympäristöjen laatua. Olemme
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 10
Sivu 48 / 49
mukana ”roska päivässä” hankkeessa, jossa nuoret voivat työstää
lähiympäristöjensä roska-astioita ohjatusti haluamallaan tavalla.
Tavoitteena on saada aikaan roska-astioita, jotka erottuvat myönteisesti
ympäristössään ja, jotka korostavat mahdollisesti alueensa erityispiirteitä
tai käyttäjäkuntansa erityispiirteitä. Katu- ja viherpalvelut antaa nuorten
työstettäväksi maastossa olevia roska-astioita, mutta maastoon tullaan
lisäämään myös uusia roska-astioita. Uusia roska-astioita sijoitetaan
erityisesti koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen ja urheilupaikkojen
läheisyyteen.
Ympäristöön jätetyistä roskista ja isommista jätteistä tulee ilmoituksia
ympäristökeskukseen ja tekniseen keskukseen. Koska roskaaja ei yleensä
ole tiedossa, ympäristökeskuksessa ensin selvitetään alueen
haltija/maanomistaja ja käydään myös paikan päällä. Jos kaupunki on
maanomistaja, kohteen tiedot ilmoitetaan teknisen keskuksen alaiselle
Siisti Espoo -projektille, jonka urakoitsija noutaa isommat jätteet. Jos kyse
on yksityisestä maanomistajasta, hänelle lähetetään kehotuskirje jätteiden
siivoamisesta. Rakennusten ympäristön siisteydestä vastaa Espoossa
rakennusvalvontakeskus.
Roskaamisesta ja sen seuraamuksista voidaan yleisesti sanoa niin, että
rikesakkolaissa on säädetty, että vähäisestä roskaamisesta voidaan
määrätä rikesakko, jonka määrää poliisi. Rikesakon suuruus on 50 euroa.
Rikesakkojen osalta poliisi on oikea taho vastaamaan rikesakkojen
määräämisen käytännöistä Espoossa.
Mikäli halutaan muodostaa hallinnollinen rangaistusluontoinen
maksuseuraamus roskaamisesta, tulisi asian edetä lainsäädännön tietä.
Kansanedustaja Timo Heinosen tekemä lakialoite LA 32/2011 ei näy
edenneen lakivaliokuntaan lähettämisen jälkeen (lähde: Lakimies Petteri
Aumala, 18.9.2014). Myös Helsingin kaupunki on valmistellut aloitetta
lainsäädännön muuttamiseksi (ympäristölautakunnan esitys 13.12.2011),
mutta asia ei ole tämän jälkeen edennyt kaupungin sisällä lakialoitteeksi
asti (lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus).
Päätöshistoria
Tekninen lautakunta 22.10.2014 § 112
Päätösehdotus
Kaupungininsinööri Harri Tanska
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee
selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ym. 8.9.2014 tekemään
valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
08.12.2014
Asia 10
Sivu 49 / 49
Kaupunginhallitus 24.11.2014 § 329
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena Kurt Bymanin ym. 8.9.2014 tekemään valtuustoaloitteeseen
roskaamisen vähentämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.