Esityslista 29.9.2014 (PDF)

Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Sivu 1 / 48
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
29.09.2014 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
Liitteet
4
5
6
7
8
9
10
11
1-5
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen
Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi
Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen
Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä
lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille
Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon
rakennusaikaiseen rahoitukseen
Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten
kattamisesta yms. (Pöydälle 8.9.2014)
Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65.
kaupunginosa, Högnäs (Pöydälle 8.9.2014)
Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014
(Pöydälle 8.9.2014)
Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen
tarvittavista resursseista (Pöydälle 8.9.2014)
Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi
Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle
(Pöydälle 8.9.2014)
Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin
selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014)
Espoo 18.9.2014
Markus Torkki
puheenjohtaja
Sivu
2
3
4
6
10
12
16
32
34
39
44
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 1
Sivu 2 / 48
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
18.9.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle,
kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla
kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 112 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Vihr. / SDP.
Asia 2
Sivu 3 / 48
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 3
29.09.2014
Sivu 4 / 48
3706/10.03.01/2014
Kaupunginhallitus
247 §
15.9.2014
3
Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai
perustettavan yhtiön tehtäväksi
Valmistelijat / lisätiedot:
Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto päättää,
1
että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta
varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin
kanssa päästään asiasta sopimukseen,
2
että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö,
3
että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350
nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät
Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny,
päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50
osaketta.
Selostus
Länsimetro
Espoo ja Helsinki ovat perustaneet 6.6.2007 keskinäisen kiinteistöyhtiön −
Länsimetro Oy. Yhtiön tehtävänä on vastata metron rakentamisesta
Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupungit ovat sopineet kattavansa
kustannukset rajalta poikki -periaatteen mukaisesti.
Yhtiön toiminta
Yhtiö vastaa rakennushankkeen lupaprosessin, kilpailutusten, sopimusten
laatimisen, valvonnan, tiedottamisen ja muiden velvoitteiden hoitamisesta
sekä rahoituksen järjestämisestä kilpailuttamalla lainat pitkäaikaista
rahoitusta tarjoavien rahoituslaitosten kuten Euroopan Investointipankin
(EIB), Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) ja Kuntarahoituksen kesken.
Yhtiössä on töissä kahdeksan henkilöä. Matinkylä - Kivenlahti osuuden
käynnistyminen edellyttää 1-3 henkilön rekrytointia.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 3
Sivu 5 / 48
Osakemerkintä
Yhtiön osakerakennetta kehitetään niin, että Espoo merkitsee 350
nykyisenkaltaista osaketta sekä 50 varikko-osaketta eli yhteensä 400 uutta
osaketta. Osakkeen nimellishinta on 1 000 euroa eli osakepääoma kasvaa
400 000 euroa.
Sopiminen Helsingin kanssa
Käytännön toimien kannalta on tarkoituksenmukaista osoittaa Matinkylä Kivenlahti -osuuden hoitaminen yhtiön tehtäväksi. Vaikka kyseessä on
keskinäinen kiinteistöyhtiö ja on sovittu, että kumpikin kaupunki vastaa
kustannuksista omalla alueella, on selvyyden vuoksi todettava, että
Helsingin kaupungin vastuut eivät muutu hankekokonaisuuden
laajentuessa. Asiaa valmistellaan kaupunkien yhteistyönä.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 247
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää,
1
että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta
varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin
kanssa päästään asiasta sopimukseen,
2
että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö,
3
että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350
nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät
Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny
päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50
osaketta.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
29.09.2014
Sivu 6 / 48
3707/02.05.06/2014
Kaupunginhallitus
248 §
15.9.2014
4
Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön
lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille
Valmistelijat / lisätiedot:
Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai
perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti:
Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti,
Espoon maksuosuuden rahoittaminen.
Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että
summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai
rahoitusjärjestelystä.
Laina-aika:
Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.
Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista.
Lyhennykset:
Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla
enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän
ensimmäisen erän nostosta laskettuna.
2
myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen,
kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen
suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti:
-
takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien
vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä
niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset,
-
takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset.
3
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 4
Sivu 7 / 48
päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa
laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä
takausprovisiota,
4
päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta.
Selostus
Hanke
Valtuusto hyväksyi 11.6.2013 Matinkylä - Kivenlahti osuuden
hankesuunnitelman. Hanke käsittää metrotunnelit ja laitteet, viisi asemaa Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti - maanalaisen
metrovarikon Sammalvuoressa. Hankkeen kustannusarvio marraskuun
2013 hintatasossa on 801 miljoonaa euroa. Espoon osuus kustannuksista
on 70 % eli noin 560 miljoonaa euroa valtion vastatessa 30 %:n eli noin
240 miljoonan euron kustannusosuudesta.
Rakentamispäätös
Valtuusto päätti 24.2.2014, että kaupunki on valmis käynnistämään
Matinkylä - Kivenlahtiosuuden rakentamisen edellyttäen, että valtio
osallistuu kustannuksiin 30 % osuudella.
Sopimus valtion kanssa
Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen
”Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten
infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi”. Sopimuksessa
valtio sitoutuu osallistumaan Matinkylä - Kivenlahti osuuden kustannuksiin
30 % osuudella.
Sopimuksessa kytketään keskenään tuki metrohankkeen valtionosuuteen
ja MAL-aiesopimuksen kaavoitustavoitteen nostamiseen 25 prosentilla.
Tämä edellyttää kaavoitusprosessilta vuotuista 312 500 kerrosneliömetrin
kaavoittamista. Espoon hyväksyttyjen asemakaavojen kerrosala on ollut
lähes 300 000 kerrosneliömetriä.
Länsimetron kehityskäytävän kehittymisedellytykset perustuvat siihen, että
kaupunkirakenne kehittyy ja metrolla tarjotaan asukkaille ja yrityksille
toimiva, viihtyisä ja turvallinen joukkoliikenne.
Kaupunginhallitus päätti sopimuksesta 15.9.2014.
Rahoitus
Länsimetron jatkon kaupungin rahoitusosuus hoidetaan rahoituslaitoksilta
otettavin pitkäaikaisin lainoin. Lähtökohtana on Länsimetron nykyisten
lainojen tyyppinen rakenne, jossa lainoissa on ensin 5 vapaavuotta, jonka
jälkeen ne maksetaan takasin 25 vuotena tasaisin vuosilyhennyksin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 4
Sivu 8 / 48
Valtion rahoitus tulee 2017 - 2020, joten alkuvaihe jää kaupungin
rahoitettavaksi. Kaupungin edun mukaista on hankkeen aloittaminen
mahdollisimman nopeasti jo lokakuussa 2014. Lähtökohtana on, ettei
pitkäaikaisia lainoja lyhennetä rakennusaikana. Rakennusaikaiset korot
ovat osa investointikustannusta.
Takausvaltuus - pääoma ja johdannaiset
Takausvaltuus asetetaan marraskuun 2013 hintatason mukaisesti 560
miljoonaksi euroksi. On ilmeistä, että valtuutta pitää myöhemmin tarkistaa
maanrakennuskustannusindeksin muutoksen verran.
Tähän mennessä tehtyjen töiden siirto Länsimetro Oy:lle
Rakentamistehtävän siirtyessä kaupungilta Länsimetro Oy:lle tai
perustettavalle yhtiölle siirretään samalla jo tehdyt suunnittelusopimukset
yhtiölle. Yhtiö maksaa kaupungille tähän mennessä toteutuneet
kustannukset.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 248
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai
perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti:
Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti,
Espoon maksuosuuden rahoittaminen.
Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että
summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai
rahoitusjärjestelystä.
Laina-aika:
Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.
Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista.
Lyhennykset:
Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla
enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän
ensimmäisen erän nostosta laskettuna.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 4
Sivu 9 / 48
2
myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen,
kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen
suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti:
-
takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien
vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä
niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset,
-
takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset.
3
päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa
laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä
takausprovisiota,
4
päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
29.09.2014
Sivu 10 / 48
3708/02.02.00/2014
Kaupunginhallitus
249 §
15.9.2014
5
Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen
Valmistelijat / lisätiedot:
Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto päättää, että
1
Investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon MatinkyläKivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen,
2
kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan,
jonka pääehdot ovat:
-
Lainamäärä enintään 80 milj. euroa,
Laina tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään
vuoden 2020 loppuun mennessä
Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 %
Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen
Lainalle ei edellytetä vastavakuutta.
Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja.
Selostus
Investointirahaston käyttö Länsimetro Oy:n rakennusaikaiseen
rahoitukseen
Valtion rahoitus Länsimetron jatkon rakentamiseen tulee vuosina 2017 2020, joten alkuvaihe jää kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin edun
mukaista on hankkeen aloittaminen mahdollisimman nopeasti jo
lokakuussa 2014.
Potentiaalisia lainanantajia ovat ainakin Euroopan Investointipankki (EIB),
Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) sekä Kuntarahoitus. EIB ja NIB
tekevät hankkeesta varsin tarkat tekniset yms. selvitykset, joihin kuluu
jonkin verran aikaa. Aikaa vie myös lainanantovaltuuden käsittely EIB:ssä
ja NIB:ssä. Itse tarjousprosessi tämän jälkeen on sujuva.
Perusparannettaessa Kehä I:tä Leppävaarassa kaupungin rahoitti
hankkeen alkuvaihetta käyttämällä Investointirahaston varoja. Valtion
maksaessa oman osuutensa jälkikäteen palautuivat hankkeeseen annetut
lainat rahastoon. Sama ratkaisu on käytettävissä myös nyt.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 5
Sivu 11 / 48
Investointirahaston säännön mukaan rahaston ”tarkoituksena on mm.
turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta sekä
kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien
toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen.”
Investointirahaston pääoma on n. 80,7 milj. euroa. Länsimetron jatkon
alkurahoitukseen esitetään käytettäväksi 80 miljoonaa investointirahaston
varoja lainamuotoisena rahaston sijoituksena. Laina tulee maksaa takaisin
siten, että se on kokonaisuudessaan takaisin maksettu vuoden 2020
loppuun mennessä. Rahaston kannalta kyseessä on rahaston varojen
sijoittaminen, ei rahaston purku. Rahaston käyttö tuodaan valtuuston
päätettäväksi, koska kyseessä ei ole rahaston tavanomainen
sijoitustoiminta.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 15.9.2014 § 249
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että
1
Investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon MatinkyläKivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen,
2
kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan,
jonka pääehdot ovat:
-
Lainamäärä enintään 80 milj. euroa,
Laina tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään
vuoden 2020 loppuun mennessä
Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 %
Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen
Lainalle ei edellytetä vastavakuutta.
Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
29.09.2014
Sivu 12 / 48
2891/08.01.00/2014
Kaupunginhallitus
Valtuusto
224 §
109 §
25.8.2014
8.9.2014
6
Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms. (Pöydälle
8.9.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja
12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen
Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa
kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustokysymys 9.6.2014
Valtuustokysymys
Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua ovat 9.6.2014 allekirjoittaneet
seuraavan valtuustokysymyksen.
”Valtuuston työjärjestyksen mukaisena kysymyksenä esitämme
seuraavaa:
Espoon kaupunginvaltuusto on 25.9.2006 valinnut Etelä-Espoon
joukkoliikennevälineeksi tunnelissa kulkevan metron. Valinta on perustunut
valtuustolle esitettyyn tietoon, että kyseinen metro maksaa 452 miljoonaa
euroa, joka summa on myös kirjattu perustetun Länsimetro Oy:n
perustamiskirjaan. Tämän jälkeen saimme lehdistössä seurata ilmoituksia
metron kustannusarvion kasvua aina yli 800 milj. euroon, kunnes valtio
päätti osallistumisensa kattosummaksi 200 milj. euroa, jolloin
kustannusarvio laskettiin 713 miljoonaan, jotta 200 miljoonaa vastaisi
30 %.
Onko alkuperäinen hinta-arvio 452 milj. euroa tahallisesti ilmoitettu liian
alhaiseksi päätöksen läpimenon varmistamiseksi ja kuka siitä on
vastuussa? Käytetäänkö nykyisissä hinnannousun laskelmissa
myöhempää arviota 713 milj. euroa siinä tarkoituksessa, että
hinnannousua halutaan peitellä? Miksi metrokustannukset otetaan
huomioon vain tunnelin, radan ja asemien rakentamiskustannukset, eikä
kaikkia metrosta johtuvia kustannuksia, jolloin saadaan pienempi luku, joka
ei kuitenkaan kerro totuutta? Kuka nämä on määritellyt?
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 6
Sivu 13 / 48
Länsimetro on omalla päätöksellään kaventanut pelastusviranomaisten
vaatimusten vastaisesti tunnelien poistumislaitureiden leveyden 160
cm:stä 120 cm:ään. Helsingin puolella Ruoholahdesta itään
poistumislaitureita ei ole vaan pelastautuminen tapahtuu tunnelin pohjalla
olevaa kapeaa lankkua myötä. Kuka vastaa siitä, jos automaattimetrolle ei
myönnetä käyttölupaa turvallisuuspuutteiden johdosta?
Helsingin metro on lajissaan ensimmäinen jossa kahta vanhaa junasarjaa
uuden vaunusarjan rinnalla yritetään muuttaa automaattisiksi.
Onnistumisesta ei ole mitään takeita kuin se että se maksaa paljon.
Vanhimman 100-sarjan 2000-luvulla peruskorjatut metrojunat ovat
Suomessa rakennettuja kehityssarjan toisistaan poikkeavia yksilöitä, joita
ei voi sekoittaa ja kytkeä toistensa kanssa miten vaan. Uudemman 200
sarjan junia ei automatisoituna voi ajaa manuaalisesti. Metron
automatisointi onnistuu varmuudella vain uusimalla kaikki junat.
Onko Espoolla varasuunnitelmaa tilanteelle, että Länsimetron radat ja
asemat valmistuvat, mutta liikenteeseen kytkeviä junia ja järjestelmiä ei
saada pitkään aikaan toimimaan? Millaisia kustannuksia voidaan odottaa
metron automatisoinnista ja junia uusimisesta Espoolle? Paljonko metrosta
johtuvia infra-kustannuksia Espoo maksaa Helsingille ja mille tasolle ne
tulevat nousemaan Länsimetrosta johtuen?
Länsimetro on kokonaan rakennettu lainarahan turvin, jonka lyhennykset
ja korot tulevat maksuun 2016 alkaen ja vuosisumma nousee 30
miljoonasta 50 miljoonaan. Miten tämä kustannus aiotaan kattaa ja miten
joukkoliikenteen subventiota joudutaan korottamaan kasvaneiden
kustannusten johdosta?”
Vastaus valtuustokysymykseen
Länsimetron hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 19.5.2008 ja
samalla päätettiin, että hankkeen rakentaminen alkaa. Hankkeen
kustannusarvio lokakuun 2007 hintatasossa oli 713,6 milj. euroa, joka on
viimeisimmässä indeksissä (7/2014) 862 milj. euroa. Hankkeen
käynnistyminen viivästyi runsaalla vuodella maanalaiseen metron
asemakaavaan liittyvän valitusprosessin johdosta. Korkein hallinto-oikeus
hylkäsi kaikki valitukset. Hankkeen kustannusarvion perustana on
hankesuunnitelman kustannusarvio, joka laadittiin hankesuunnitelman
ratkaisujen perusteella. Kustannusarvion laativat suunnitteluun
osallistuneet asiantuntijat.
Tunneliin tulevan poistumistien leveyden riittävyys on varmistettu teknisillä
tarkasteluilla ja näitä tehtäessä pelastusviranomaiset ovat osallistuneet
prosessiin. Poistumistien leveys on riittävä turvallisen evakuoinnin
kannalta. Poistumistie on leveämpi kuin missään metrossa.
Vanhan kaluston automatisointi on käynnissä. Vanhemman M100 sarjan
koeajoissa on saavutettu asetetut pysähtymistoleranssit. M200 sarjan
junien automatisointi käynnistyy M100 sarjan jälkeen. M100 sarjan vaunuja
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 6
Sivu 14 / 48
on kaikkiaan 42 ja M200 sarjan 12. Lisäksi hankitaan 15 uutta M300 sarjan
junaa.
Joukkoliikenneinvestointien kustannukset käsitellään pääkaupunkiseudulla
HSL:n infrasopimuksen mukaisesti. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat
osallistuvat uusinvestointeihin käytön suhteessa kuitenkin niin, että kunta,
jossa hanke toteutetaan vastaa itse puolesta infran investoinnin
kustannuksista.
Lainojen lyhennykset alkavat 2016 ja kaikkien lainojen lyhennykset ovat
käynnissä 2020. Tällöin Espoon osuus lyhennyksistä on n. 25 milj. euroa
vuodessa. Korkojen osuus vuonna 2020 on n. 19,5 milj. euroa vuodessa.
Tämän jälkeen korkojen osuus laskee noin 0,8 milj. euroa vuodessa
lyhennysten pysyessä tasalyhennysperiaatteella samoina.
Metron seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen
seurauksena saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-,
maanmyynti- ja verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset
pienenevät. Hyöty lienee lainanhoitokustannusten luokkaa.
Joukkoliikenteen subventio ja lippujen hinnat päätetään poliittisesti
seudullisesti HSL:ssä. Siihen Länsimetrolla ei ole suoraa vaikutusta.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.8.2014 § 224
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään
valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta
yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 8.9.2014 § 109
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja
12 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen
Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa
kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Kankkonen Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 6
Sivu 15 / 48
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
29.09.2014
Sivu 16 / 48
85/10.02.03/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
141 §
148 §
143 §
147 §
187 §
205 §
106 §
2.11.2011
16.11.2011
31.10.2012
14.11.2012
16.6.2014
11.8.2014
8.9.2014
7
Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs (Pöydälle
8.9.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin
asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit
65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65.
kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000.
Oheismateriaali
Selostus
Högnäs, tapahtumaluettelo
Högnäs, kaavamääräykset
Högnäs, kaavakartta
Högnäs, havainnekuva
Tavoitteena on vanhan loma-asunto- ja omakotialueen kehittäminen ja
mahdollisuuksien luominen täydennysrakentamiseen. Suunnittelussa
turvataan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonarvot. Alueen
kokonaisrakennusoikeus on noin 23 800 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 17 / 48
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Högnäs, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6438, käsittää korttelit
65012 - 65015 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja suojelualueet 65.
kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000
Vireilletulo
Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007 - 2008
lähtien.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 5.3.2008.
Alueen kuvaus
Högnäs sijaitsee Kehä III:n luoteispuolella Bodominjärven ja Matalajärven
välisellä kannaksella. Noin 38 ha suuruinen alue on vanhaa loma-asuntoja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita alueella on noin 40.
Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa golfkenttään, etelässä Hanabäckin
viljelysaukeaan, lännessä Bodominjärveen ja idässä Matalajärveen.
Högnäsin kannas on kapea ja se nousee pohjoisosaltaan yli 30 m
korkeuteen viereisten järvien pinnasta. Eteläosa on entistä peltoa. Alueella
on noin 70 kiinteistöä, joista kokonaan rakentamattomia on noin 10.
Asuinrakennuksista valtaosa on vapaa-ajan asuntoja. Pihapiireissä on
lisäksi saunoja ja muita talousrakennuksia. Kiinteistöt ovat suhteellisen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 7
Sivu 18 / 48
suuria ja rakennuskantaa on vähän, mistä johtuen alueella on säilynyt
runsaasti luonnontilaista kasvillisuutta ja metsäisiä pihoja. Alueelle
luonteenomaista on runsas jalopuukanta, mm. kolme rauhoitettua tammea,
kookkaita vaahteroita ja pähkinäpensastiheikköjä. Bodomin- ja
Matalajärven alavat rannat ovat tulvavaara-aluetta (tulvaraja on + 23,8 m
mpy). Kadut ovat kapeita, pääosin sorapintaisia. Högnäsiin on vuonna
2007 valmistunut vesi- ja viemäriverkko.
Bodominjärvi toimii poikkeusolojen vedenhankintavesistönä. Matalajärvi,
sen rantaluhdat ja Högnäsin pohjoisosan lehtometsä kuuluvat Natura 2000
-suojelualueverkostoon.
Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Pohjois- ja itäosassa on valtion
omistamia Matalajärven Natura-alueeseen kuuluvia maita. Bodominjärven
rannassa on kolme pientä sisämaatiloille yhteiseksi erotettua
venevalkamaa.
Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on
taajamatoimintojen aluetta. Eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen
viheryhteystarve. Matalajärvi on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Natura
2000 verkostoon kuuluvaksi alueeksi.
Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, YM 27.6.1996) alue on
pientalovaltaista asuntoaluetta AP. Lisäksi se on kulttuurihistoriallisesti
merkittävää ympäristöä, jossa suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset,
rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää ja jossa rakentamisen on
rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Matalajärvi
rantaluhtineen on luonnonsuojelualuetta SL1. Matalajärven eteläpuolella
on maa- ja metsätalousaluetta. Högnäsin eteläpuolelle on merkitty itälänsisuuntainen pääulkoilureitti.
Alueella ei ole asemakaavaa. Se rajoittuu pohjoisessa Bodomin
vahvistetun asemakaavan alueeseen ja muilta osin
asemakaavoittamattomiin alueisiin. Bodomin asemakaavassa Högnäsiin
rajoittuva alue on golfkentän korttelialuetta.
Högnäs on kokonaisuudessaan ranta-aluetta, jolla Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ratkaisee poikkeamispäätökset.
Keskuksen kantana on, että Högnäsin alueella ei ole edellytyksiä
poikkeuslupien myöntämiselle ennen asemakaavoitusta. Alueella on tällä
hetkellä vireillä kymmenkunta poikkeuslupaa ja rakentamispaineita on
huomattavasti enemmänkin.
MRA 32 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.11.2011 Högnäsin
asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 19.12.2011 -26.1.2012.
Kaavaehdotuksesta saatiin 26 muistutusta määräaikana ja 2 myöhemmin
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 19 / 48
tullutta muistutusta. Lausuntoja saatiin tekniseltä keskukselta,
kiinteistöpalvelukeskukselta, ympäristökeskukselta, kaupunginmuseolta,
metsähallitukselta, HSL liikenteeltä ja Fortum Espoo Distributionilta.
Nähtävilläolon jälkeen on tehty seuraavat tarkistukset:
-
-
-
Nuottiranta -nimistä katua on lyhennetty huomattavasti maanomistajien
toivomuksesta, tie on merkitty korttelialueen sisäiseksi ajoyhteydeksi ja
st-suojelumerkintä on poistettu,
Sävelrinteen katualuetta on kavennettu 1 m,
muuntamon rakennusala on siirretty LP-alueelle,
rakennusaloihin on tehty joitakin maanomistajien toivomia muutoksia,
sä-rakennusala on poistettu,
kaavamääräys § 11. Kadut toteutetaan Paciuksentietä lukuun
ottamatta ohjeellisesti kevytpinnoitteisina ja alueen luonteeseen
sopivina.
rakennusoikeus on kasvanut n. 90 k-m2 nähtävillä olleeseen
kaavaehdotukseen nähden.
Nuottirantaa koskevan tarkistuksen johdosta kuultiin 14.9.2012 päivätyllä
kirjeellä niitä osallisia, joita muutokset koskivat. Kuulemisen johdosta
saatiin 2 muistutusta, joista toisella ei ollut huomautettavaa muutoksista.
Toisen muistutuksen johdosta tehtiin vielä pieni tarkistus kaavakarttaan
(st-merkintä poistettiin).
Kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville, koska tarkistukset
ovat vähäisiä, ne koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita
muutokset koskevat, on kuultu erikseen.
Ehdotus asemakaavaksi
Tavoitteena on alueen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman erityispiirteitä
suojellen rakentaa väljä erillispientaloalue, jossa nykyinen rakennuskanta
voidaan säilyttää ja rakentaa maltillisesti lisää. Liikenneverkko pohjautuu
nykyiseen tiestöön. Erityistä huomiota kiinnitetään Natura-alueen, rantojen
ja monipuolisen kasvillisuuden suojelemiseen.
Julkisille tai yksityisille palveluille ei ole varattu korttelialueita, vaan kaikki
palvelut ovat kaava-alueen ulkopuolella, lähinnä Järvenperässä 1,5 - 2 km
etäisyydellä.
Mitoitus
Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 38 ha, josta n. 24,6 ha on
erillispientalojen korttelialuetta, 0,6 ha virkistysaluetta ja 10,4 ha
suojelualuetta. Kokonaisrakennusoikeus on noin 23.800 k-m2, minkä
lisäksi saa rakentaa taloustiloja 15 - 20 %, n. 3640 k-m2. Alueen arvioitu
asukasluku on n. 530 (1 as/45 k-m2).
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 20 / 48
Korttelialueet (AO-1, AO-2, AO-3 ja AH)
Kaikki asuinkorttelit on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi AO-1,
AO-2 tai AO-3 tehokkuuden vaihdellessa välillä e = 0,05 - 0,17 + 15 - 20 %
taloustilaa.
AO-1 -korttelialueita on eteläosassa tasamaalla Paciuksentien varressa.
AO-2- tai AO-3 -korttelialueiksi on osoitettu rantaan ja Natura-alueeseen
rajoittuvat ja rinteeseen sijoittuvat kiinteistöt. Kerrosluku on
tasamaatonteilla I u 2/3 ja rinnetonteilla ½ k I u 2/3. Asuntojen lukumäärää
on rajoitettu siten, että AO-1 -korttelialueilla saa rakentaa 1 asunnon tontin
alkavaa 2 000 m2 kohti ja AO-2 -korttelialueilla 1 asunnon tontin alkavaa
3 500 m2 kohti. AO-3 -korttelialueilla asuntojen lukumäärä on ilmoitettu
rakennusalakohtaisella luvulla. Tontin pinta-alan tulee olla AO-1korttelialueilla vähintään 1 000 m2 ja AO-2 -korttelialueilla 1 700 m2.
Asuinrakennusten sijoitusta ohjataan siten, että jyrkimmät rinteet ja rannat
jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Bodominjärven ja Matalajärven rantaan
on osoitettu leveä suojavyöhyke, jolla uusia rakennuksia ei saa rakentaa.
Tästä sisämaahan päin on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa vain
talousrakennuksia ja uudet asuinrakennukset tulee sijoittaa kauemmaksi
rannasta.
Julkisivumateriaaleja ja kattomuotoa ohjataan määräyksin siten, että ne
sopeutuvat vanhojen rakennusten yhteyteen. Yksi rakennus on määrätty
rakennusinventoinnin suosituksen pohjalta säilytettäväksi sr-merkinnällä.
Nuottirannan varren ja sen pohjoispuolisen ranta-alueen historiallisesti ja
maisemallisesti merkittävä ympäristö on määrätty hoidettavaksi niin, että
sen arvot säilyvät (s-1). Myös kaupunkikuvan kannalta tärkeä puusto ja
vanhoille pihapiireille ominaiset piirteet pyritään säilyttämään.
Paciuksentien varressa rakentaminen ohjataan kauemmaksi kadusta, jotta
kadun ilme säilyisi rehevän puutarhamaisena.
Korttelissa 65015 nat-merkinnällä ohjataan rakentamista siten, että
Natura-alueen suojelu ei vaarannu. Määräyksellä kielletään raivaamasta
ranta-aluetta ja istuttamasta sille nurmikkoa ja suositellaan välttämään
piha-alueiden valaisemista. Kaikkia kortteleita koskee lisäksi hulevesien
käsittelyä koskeva määräys.
Bodominjärven vanhat yhteisrannat ja niille johtavat yhteisomistuksessa
olevat kiinteistöt on merkitty asumista palveleviksi yhteiskäyttöisiksi
korttelialueiksi (AH).
Virkistysalueet
Alueelle on kaavoitettu verrattain vähän virkistysalueita, sillä väljällä
pientaloalueella yleisten virkistysalueiden tarve on vähäinen. Eteläosaan
on suunniteltu yksi puisto, Sointupuisto, jonne voidaan rakentaa leikki- ja
oleskelualue. Natura-alueen ja Paciuksentien välinen viljelty pelto on
merkitty lähivirkistysalueeksi, Högnäsinpuistoksi.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 21 / 48
Liikennealueet
Paciuksentien varteen on osoitettu yksi yleinen pysäköintialue Laulutien
kohdalle.
Suojelualueet
Natura 2000-alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL/nat).
Liikenne ja kunnallistekniset verkostot
Liikenneverkko säilyy pääosin nykyisellä paikallaan. Lisäksi tarvitaan
joitakin uusia tonttikatuja. Katualueet on mitoitettu mahdollisimman
kapeiksi siten, että katujen alle rakennetaan hulevesiviemäröinti.
Paciuksentien varteen on varattu mahdollisuus erillisen kevyen liikenteen
väylän ja uuden linja-autojen kääntöpaikan rakentamiseen. Alueen
eteläosaan Soittotielle saakka on lisätty uusi pohjois-eteläsuuntainen
kevyen liikenteen yhteys, Sointukuja - Soittoraitti, jota saa osittain käyttää
myös tontille ajoon.
Hulevesiä varten on kaavassa varattu mahdollisuus rakentaa viivytysaltaita
ja muita viivytysrakenteita AH- korttelialueille, VL- alueelle ja SL/natalueelle. Näiden hidastustoimenpiteiden avulla pyritään varmistamaan,
että Bodominjärven ja Matalajärven veden laatu ei heikkene
lisärakentamisesta huolimatta.
Selvitykset ja viranomaisneuvottelut
Högnäsistä on laadittu luontoselvitys, Natura-arvio (Luontotieto Keiron Oy),
rakennushistoriallinen inventointi (arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen
Valkama Oy) ja katujen yleissuunnitelma (FCG Oy), jota on täydennetty
syksyllä 2011.
Natura-arviossa on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia Högnäsin
valmisteluvaiheen suunnitelmilla on Natura-alueeseen. Arviossa todetaan,
että kaavahankkeella on vähäinen kielteinen vaikutus Matalajärven
Natura-alueen luontoarvoihin. Natura-arviossa on lueteltu toimenpiteitä,
joilla kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää. Näitä toimenpiteitä on pyritty
ottamaan huomioon kaavan tarkistuksissa ja asemakaavamääräyksiä
laadittaessa.
Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, että Högnäsistä ei ole tarpeen järjestää
viranomaisneuvottelua.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 7
Sivu 22 / 48
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2009 § 6
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen
pohjaksi
1.1
Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi
1.2
Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin
1.3
Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut
suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi
1.4
Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat
osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön
1.5
Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen
vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan
2
järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee
sen puheenjohtajaksi____________.
Käsittely
Jäsen Lindberg ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja poistui esteellisenä asian
käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen
kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan
ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa
tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 25.2.2009 pidettävään
kokoukseen.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 7
Sivu 23 / 48
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2009 § 3
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen
pohjaksi
1.1
Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi
1.2
Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin
1.3
Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut
suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi
1.4
Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat
osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön
1.5
Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen
vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan
2
järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee
sen puheenjohtajaksi____________.
Käsittely
Asia käsiteltiin asian 15 jälkeen.
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Elon
kannattamana, että asia jätetään pöydälle.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan
ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa
tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 11.3.2009 pidettävään
kokoukseen.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 7
Sivu 24 / 48
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2009 § 3
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen
pohjaksi
1.1
Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi
1.2
Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin
1.3
Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut
suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi
1.4
Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat
osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön
1.5
Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen
vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan
2
järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee
sen puheenjohtajaksi____________.
Käsittely
Jäsen Lindberg ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja poistui esteellisenä asian
käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Pöydälle jaettiin 9.3.2009 päivätty muistio: Espoon
kaupunkisuunnittelulautakunnan tutustumiskäynti Högnäsiin ja
keskustelutilaisuus alueelle valmisteilla olevasta asema-kaavasta
7.3.2009.
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Elon
kannattamana, että päätösehdotuksen
1. kohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Högnäs suunnitellaan väljäksi ja
luonnonläheiseksi omakotialueeksi tavoitteena vain erillispientalojen
rakentaminen.
2. lisätään kohta 1.1a, joka kuuluu: Högnäsin kannaksen alue on erittäin
arvokasta ja herkkää luontoaluetta, jonka rakentaminen tulee sovittaa
luontoon ja jossa tehokkuus toteutetaan eteläistä peltoaluetta pienempänä.
Asuntojen määrää ja/tai kokoa voidaan tonttikohtaisesti rajoittaa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 7
Sivu 25 / 48
Asemakaavoituksen perustana on nykyinen tonttijako ja maanomistajien
tasapuolinen kohtelu.
3. kohta 1.3 muutetaan kuulumaan: Katuverkko säilytetään pääosin
nykyisellä paikalla ja
kadut suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi ja pääosin
kevytpinnoitteisiksi.
4. lisätään kohta 1.3a, joka kuuluu: Paciuksentien varteen on
tarkoituksenmukaista toteuttaa erillinen kevyenliikenteen väylä.
Selvitetään, voidaanko liikennetarpeet hoitaa ilman Soittoraittia.
5. kohta 1.4. muutetaan kuulumaan: Rannat säilytetään pääosin
rakentamattomina ja vanhat venevalkamat osoitetaan asukkaiden
yhteiseen käyttöön (AH). Selvitetään, voidaanko valkama-alueita
laajentaa. Uimaranta ja muu yleiseen käyttöön tuleva ranta-alue sijaitsee
tämän kaava-alueen ulkopuolella.
Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden
puheenjohtajaksi valitaan puheenjohtaja Markku Markkula.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko hänen tekemänsä korjattu ehdotus ja jäsen Kemppi-Virtasen
ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja
niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Högnäsin asemakaavoituksen
pohjaksi
1.1
Högnäs suunnitellaan väljäksi ja luonnonläheiseksi omakotialueeksi
tavoitteena vain erillispientalojen rakentaminen. Högnäsin kannaksen alue
on erittäin arvokasta ja herkkää luontoaluetta, jonka rakentaminen tulee
sovittaa luontoon ja jossa tehokkuus toteutetaan eteläistä peltoaluetta
pienempänä. Asuntojen määrää ja/tai kokoa voidaan tonttikohtaisesti
rajoittaa. Asemakaavoituksen perustana on nykyinen tonttijako ja
maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
1.2
Högnäs tukeutuu Järvenperän palveluihin.
1.3
Katuverkko säilytetään pääosin nykyisellä paikallaan ja kadut
suunnitellaan kapeiksi mutta toimiviksi ja pääosin kevytpinnoitteisiksi.
Katusuunnitelmat tulisi laatia rinnan asemakaavan kanssa. Paciuksentien
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 26 / 48
varteen on tarkoituksenmukaista toteuttaa erillinen kevyenliikenteen väylä.
Selvitetään, voidaanko liikennetarpeet hoitaa ilman Soittoraittia.
1.4
Rannat säilytetään pääosin rakentamattomina ja vanhat venevalkamat
osoitetaan asukkaiden yhteiseen käyttöön (AH). Selvitetään, voidaanko
valkama-alueita laajentaa. Uimaranta ja muu yleiseen käyttöön tuleva
ranta-alue sijaitsee tämän kaava-alueen ulkopuolella.
1.5
Natura-alue merkitään luonnonsuojelualueeksi ja kaavaluonnoksen
vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan.
2
järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee
sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.6.2010 § 13
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Högnäsin valmisteluaineistosta, alue 633000
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja
24.5.2010 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero
6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen
kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.
Käsittely
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä asian
esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.11.2011 § 141
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 27 / 48
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000
2
hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja
24.10.2011 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero
6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen
kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja
Elon sekä jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle
seuraavaan kokoukseen.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan
ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 16.11.2011 pidettävään kokoukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2011 § 148
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000
2
hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja
24.10.2011 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero
6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen
kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset kaavaehdotukseen:
-
Sävelharjun ja Sävelkaaren välissä oleva alue muutetaan AO-1korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku e = 0,13,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
-
-
-
Asia 7
Sivu 28 / 48
kiinteistön RN:o 3:81 rakennusoikeudeksi merkitään 1000 k-m2,
asuntojen lukumääräksi 5 ja istutettava tai luonnontilaisena
huolitellussa asussa säilytettävä alueen osa poistetaan,
Paciuksentien katualue siirretään pois yksityisten pienkiinteistöjen
puolelta linja-autojen kääntöpaikan, yleisen pysäköintialueen ja
luonnonsuojelualueen kohdalla,
asemakaavaan lisätään kaavamääräys § 11, joka kuuluu: kadut
toteutetaan pääosin kevytpinnoitteisiksi.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko esittelijän korjaama ja täydentämä ehdotus hyväksyä. Koska
kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000
2
hyväksyy MRA 32 §:n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja
kokouksessa 16.11.2011 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen,
piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katuvirkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue
633000 siten muutettuna, että
-
-
-
Sävelharjun ja Sävelkaaren välissä oleva alue muutetaan AO-1korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku e = 0,13,
kiinteistön RN:o 3:81 rakennusoikeudeksi merkitään 1000 k-m2,
asuntojen lukumääräksi 5 ja istutettava tai luonnontilaisena
huolitellussa asussa säilytettävä alueen osa poistetaan,
Paciuksentien katualue siirretään pois yksityisten pienkiinteistöjen
puolelta linja-autojen kääntöpaikan, yleisen pysäköintialueen ja
luonnonsuojelualueen kohdalla,
asemakaavaan lisätään kaavamääräys § 11, joka kuuluu: kadut
toteutetaan pääosin kevytpinnoitteisiksi.
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen
kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 § 143
Päätösehdotus
Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 7
Sivu 29 / 48
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.3.2009 päivätyn ja
22.10.2012 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero
6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000.
Käsittely
Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon
kannattamana asiaa pöydälle seuraavaan kokoukseen. Koska kukaan ei
vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 14.11.2012
kokoukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.11.2012 § 147
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Högnäsin asemakaavaehdotuksesta, alue 633000
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.3.2009 päivätyn ja
22.10.2012 muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero
6438, joka käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000.
Käsittely
Esittelijä lisäsi asemakaavamääräyksenä ja tekstinä listatekstin sivulle 7
kohtaan ” Nähtävillä olon jälkeen on tehty seuraavat tarkistukset:” lisätään
kaavamääräys (§11) ” Kadut toteutetaan Paciuksentietä lukuunottamatta
ohjeellisesti kevytpinnoitteisena ja alueen luonteeseen sopivina.”
Poistetaan vastaavasta kohtaa listatekstistä aiemmin kuulunut kohta: ”
kaavamääräysten § 11 (kadut toteutetaan pääosin kevytpinnoitteisiksi) on
poistettu teknisen keskuksen vaatimuksesta” ja esittelijän korjauksena
asemakaavakarttaan:
- sä-merkintä poistetaan kiinteistöltä RN:o 2:50
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko esittelijän tekemät lisäykset ja korjaukset hyväksyä
yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja
totesi päätösehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 30 / 48
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Esittelijän korjaama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 16.6.2014 § 187
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin
välillä allekirjoitetut neljä maankäyttösopimusta,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014
muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka
käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000.
Käsittely
Elo puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon
pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei
vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin pöydälle.
Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 205
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin
välillä allekirjoitetut neljä maankäyttösopimusta,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014
muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka
käsittää korttelit 65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja
suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000.
Käsittely
Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 7
Sivu 31 / 48
”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuden
määrää vähennetään merkittävästi ja varmistetaan, että rakentaminen
sopeutuu rakennustavaltaan ja sijainniltaan ympäristöön yleiskaavan
mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskukselle varataan mahdollisuus antaa
kaavaehdotuksesta lausunto.”
Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty
kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan
hylänneen Elon palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Valtuusto 8.9.2014 § 106
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 23.5.2014 muutetun Högnäsin
asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit
65012 - 65015 sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65.
kaupunginosassa (Högnäs), alue 633000.
Käsittely
Laukkanen Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Tiedoksi
-
Muistutuksen jättäneet
Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja
liitteet
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
29.09.2014
Sivu 32 / 48
5349/00.01.02/2013
Kaupunginhallitus
Valtuusto
217 §
105 §
25.8.2014
8.9.2014
8
Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Pöydälle 8.9.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Jorma Valve, puh. 046 877 2055
Mari Immonen, puh. 050 525 2706
[email protected]
Maria Rysti, puh. 050 541 8655
Pasi Laitala, puh. 043 824 5427
Sanna Antman, puh. 050 410 0066
Viula Pakka, puh. 050 544 6038
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien
seurantaraportit I/2014 tiedoksi.
Liite
1
2
3
4
5
Selostus
Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen kehitysohjelma kevät
2014 (Maria Rysti)
Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I
2014 (Pasi Laitala)
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys poikkihallinnollisen
kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala)
Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1
2014 (Viula Pakka)
Osallistuva Espoo poikkihallinnollisen kehitysohjelma kevät 2014
(Mari Immonen)
Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset
kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen
liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin
huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia,
kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman
tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne
toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja
toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia
syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden
valmistuessa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 8
Sivu 33 / 48
Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat:
-
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Kestävä kehitys -ohjelma
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
Osallistuva Espoo -ohjelma
Ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013 ja
ohjelmien toteuttaminen käynnistyi tämän vuoden alussa projekteina ja
toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien
käynnistymisen tilannetta ja määrärahan käyttöä ensimmäisten projektien
ja toimenpiteiden osalta.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.8.2014 § 217
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat
poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 8.9.2014 § 105
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien
seurantaraportit I/2014 tiedoksi.
Käsittely
Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään
pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
29.09.2014
Sivu 34 / 48
2889/00.01.02/2014
Kaupunginhallitus
Valtuusto
223 §
108 §
25.8.2014
8.9.2014
9
Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista
(Pöydälle 8.9.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Henna Partasen ja
35 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen
rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista sekä
toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustokysymys 9.6.2014
Valtuustokysymys
Henna Partanen ja 35 muuta valtuutettua ovat 9.6.2014 tehneet seuraavan
valtuustoaloitteen:
”Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen
tarvittavista resursseista
Rakennuslupakäsittelyn sujuva eteneminen on tärkeää, jotta
rakennushankkeet voivat toteutua kohtuullisessa ajassa. Lupapäätöksen ja
määräysten tulkintojen ennakoitavuus on oleellista hankkeisiin liittyvän
päätöksenteon ja siten hankkeiden toteutumisen kannalta.
Espoossa rakennusluvan saaminen on useiden arkkitehtien ja
rakennuttajien kokemuksen mukaan muihin kaupunkeihin verrattuna
pidempi ja hankalampi prosessi. Se vähentää joidenkin rakennuttajien
halua aloittaa hankkeita Espoossa.
Rakennuslautakunta linjasi 10.4.2014 toimenpiteitä, joilla
rakennusvalvonnan palveluita tullaan kehittämään. Ne keskittyvät muun
muassa sähköisten palveluiden ja kosteudenhallinnan valvonnan
parantamiseen sekä ennakkovalvonnan lisäämiseen. Ennakkovalvonnan
järjestäminen vie lupa-arkkitehtien aikaa, mutta tehostaa lupakäsittelyä
huomattavasti. Neuvonta-aika tulee pystyä järjestämään kohtuullisessa
ajassa sen varaamisesta, jotta hankkeet pääsevät etenemään ripeästi.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 9
Sivu 35 / 48
Kuitenkaan rakennusvalvontaan ei olla nykyisessä taloustilanteessa näillä
näkymin lisäämässä vakansseja.
Rakennushankkeiden etenemisen kannalta on myös tärkeää, että eri
viranomaiset eivät anna toisistaan poikkeavia ohjeistuksia. Sen vuoksi eri
yksiköiden viranomaisten (lupa-arkkitehti, pelastuslaitos,
rakennustarkastaja ja kaavoittaja) ja hankkeen suunnittelijoiden
yhteistapaamisten järjestäminen jo hankkeen alkuvaiheessa
hankalimmissa kohteissa olisi tärkeää myös pienempien hankkeiden
osalta. Ennakkoneuvonnan ohella myös nämä alkupalaverit vievät lupaarkkitehdin työaikaa, mutta nopeuttaisivat rakennushankkeita ja siten
toisivat Espooseen tuloja pidemmällä tähtäimellä.
Käsittelyajat ovat lisäksi riippuvaisia lupakäsittelijän paikallaolosta ja
venyneet, mikäli lupaa käsitellyt arkkitehti on jäänyt esimerkiksi
sairaslomalle.
Me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme sujuvoittaa Espoon
rakennuslupakäsittelyä ja kysymme:
1. Onko rakennusvalvonnassa käytössä sijaisjärjestelyä, jolla
varmistetaan, ettei lupakäsittely ja siten koko hanke keskeydy lupaa
käsitelleen arkkitehdin poissaolon ajaksi? Mikäli ei ole, voidaanko
nykyisillä resursseilla toteuttaa?
2. Riittävätkö nykyiset resurssit ennakkoneuvonnan parantamiseen ja eri
yksiköiden virkamiesten ja suunnittelijoiden yhteispalavereiden
järjestämiseen myös pienempien hankkeiden osalta?
3. Vantaalla rakennus- ja poikkeusluvan voi jättää yhtä aikaa sisään,
jolloin lupakäsittelyt etenevät limittäin. Voisiko saman käytännön ottaa
käyttöön myös Espoossa, jotta lupakäsittelyaikaa saataisiin
lyhennettyä?”
Vastaus valtuustokysymykseen
Valtuustokysymyksessä esitetyistä lupaprosessin sujuvoittamiseen
liittyvistä kehitystoimenpiteistä rakennusvalvontakeskus toteaa, että suurin
osa niistä toteutuu jo nyt.
Ennakkoneuvontaa annetaan jokaiseen lupahankkeeseen.
Uudisrakennusten ja vaativien korjaushankkeiden osalta edellytetään, että
pääsuunnittelija on ennakkoon esitellyt suunnitelmia lupakäsittelijälle
ennen hakemuksen sisäänjättöä. Lupakäsittelijän vastaanotolle pääse
pääsääntöisesti samana tai seuraavana viikkona ajanvarauksesta.
Luvan valmistelu on monivaiheinen työ ja edellyttää ammattiosaamista,
usean eri asian huomioon ottamista ja kokonaisharkintaa. Hyvin
suunniteltu hanke ja oikein valmisteltu lupapäätös joustavoittavat ja
nopeuttavat itse rakentamista, kun lupavaiheessa mahdollisesti
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 9
Sivu 36 / 48
huomioimatta jääneitä seikkoja ei tarvitse rakennusvaiheessa enää
korjata. Laadun kustannuksella ei lupapäätösten nopeuttamista tule tehdä.
Suurten hankkeiden osalta on tapana järjestää yhteispalaveri, jossa eri
viranomaistahot ovat edustettuina. Lupakäsittelijät ovat myös suoraan
yhteydessä muihin viranomaisiin saadakseen nopean kannanoton tiettyyn
asiaan. Tällä tavalla toimien voidaan usein välttyä aikaa vieviltä kirjallisilta
lausunnoilta. Välttämättömien virallisten lausuntojen saaminen viivästyttää
usein lupakäsittelyä ja päätöksentekoa.
Rakennusvalvontakeskus ei tule esittämään ensi vuodeksi uusien
vakanssien perustamisia. Lupakäsittelyssä huomioon otettavien asioiden
ja sähköisen asioinnin lisääntyessä on kuitenkin tarpeen kehittää työtapoja
ja siirtää valmistelun rutiinivaiheita lupakäsittelijöiltä lupasihteereille. Myös
lupateknistä neuvontaa lisätään sihteereille. Rakennusvalvonnan ainoa
lisäresurssitarve koskee maisematyö- ja puunkaatolupien valmistelua.
Puunkaatokyselyihin tulisi voida reagoida nykyistä nopeammin.
Rakennusvalvonnan olemassa olevilla resursseilla tähän ei ole pystytty,
kun toiminnan pääpaino on rakennuslupien käsittelyssä.
Rakennusvalvonnan menoarvio on nykyään tiukasti sidottu
henkilöstömenoihin ja välttämättömiin muihin menoihin, kuten vuokra- ja
tietojärjestelmäkustannuksiin, joten ostopalveluihin tai muihin toiminnan
parantamiseen tähtääviin hankintoihin ei ole talousarvion mukaan varaa.
Rakennusvalvontakeskuksen kate on kuitenkin useita vuosia ollut
positiivinen. Tästä syystä rakennusvalvonta on esittänyt, että keskus voisi
siirtyä nettobudjetoiduksi yksiköksi.
Vastaukset esitettyihin kysymyksiin
1. Rakennusvalvonnassa on kolme tiimiä, aluevastuuryhmää, jossa
lupatarkastajat, -valmistelijat ja -arkkitehdit, lupasihteerit sekä rakenneja lvi-tarkastajat ja -insinöörit vastaavat alueen lupakäsittelystä ja
työmaa-aikaisesta valvonnasta. Lupakäsittelyn osalta lupahankkeet on
jaettu ryhmän sisällä pienempiin alueisiin, jolloin yksi henkilö käsittelee
luvan alusta loppuun. Tämä järjestely on osoittautunut joustavaksi ja
tehokkaaksi. Lupakäsittelijän vuosiloma tai lyhyt sairauspoissaolo ei
yleensä aiheuta muutoksia toimintatapaan, koska lupahankkeeseen
perehtyminen vie aikaa ja kaikilla käsittelijöillä on omat kiireelliset
hankkeensa. Pidemmän yllättävän poissaolon sattuessa lupahankkeet
jaetaan toisille käsittelijöille. Sijaisjärjestely perustuu siis siihen, että
joidenkin lupakäsittelijöiden työmäärä väliaikaisesti kasvaa, jolloin
lupien käsittelyaikakin tilapäisesti pitenee. Lupahakemuksen
sisäänoton yhteydessä hakija saa arvion luvan päätöspäivästä, joka
määräytyy hankkeen vaativuuden, käsittelijän työtilanteen ja
mahdollisesti tiedossa olevan poissaolon mukaan. Asiakkaiden
keskuudessa on tarkasti arvioitua päätöspäivää pidetty parempana
tietona kuin epämääräisesti annettua arvausta käsittelyn kestosta.
2.
Ennakkoneuvontaa annetaan jokaiseen lupahankkeeseen. Tarkat
ohjeet luvan hakemiseen ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista sekä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 9
Sivu 37 / 48
yleisiä tulkintaohjeita löytyy rakennusvalvonnan nettisivuilta.
Lupakäsittelijät ovat tavoitettavissa puhelinaikana ja sähköpostitse tai
sähköisen asioinnin ja soittopyyntöjen kautta. Tapaamisajan voi sopia
joko suoraan tai lupasihteerin kautta tai sen voi varata sähköisessä
ajanvarausjärjestelmässä. Luvan hakemiseen liittyvää neuvontaa
antavat myös lupasihteerit ja palveluneuvojat. Suunnittelijoiden ja eri
viranomaistahojen yhteispalavereita järjestetään aina kun on tarvetta,
hankkeen koosta riippumatta. Kun tähtäimenä on nopea ja joustava
lupakäsittely, pyritään kuitenkin välttämään turhien ja ajankohdan
suhteen vaikeasti yhteen sovittavien yhteispalavereiden järjestämistä.
Yleisesti voi kuitenkin todeta, että ennakkoneuvontaa ja asiakkaiden
ohjausta voisi lisätä, mikäli resursseja olisi enemmän.
3. Espoossa voi laittaa rakennus- ja poikkeamishakemuksen
samanaikaisesti vireille.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 25.8.2014 § 223
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena Henna Partasen ja 35 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään
valtuustokysymykseen rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen
tarvittavista resursseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 8.9.2014 § 108
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Henna Partasen ja
35 muun valtuutetun 9.6.2014 tekemään valtuustokysymykseen
rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista sekä
toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Laukkanen Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Päätös
Tiedoksi
Kokouskutsu
29.09.2014
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Asia 9
Sivu 38 / 48
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
29.09.2014
Sivu 39 / 48
1932/11.01.03/2014
Tekninen lautakunta
Kaupunginhallitus
Valtuusto
66 §
207 §
110 §
18.6.2014
11.8.2014
8.9.2014
10
Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven
vanhalle paikalle (Pöydälle 8.9.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Laura Yli-Jama, puh. 046 877 2220
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf
Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee
suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi
Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 14.4.2014
Valtuustoaloite
Ulf Johansson ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet 14.4.2014 alla olevan
valtuustoaloitteen
”Ilmastonmuutoksen myötä tulvien riski kasvaa. Muutama vuosi sitten
Espoonjoki tulvi niin, että kirkon virastotaloa Kirkkokymppiä piti suojella
hiekkasäkein. Kirkkojärven koulukin oli uhattu. Viime syksynä Espoonjoki
tulvi taas yli äyräiden.
Samalla säännösteltiin Bodomjärven lasku Oitån-joen kautta Glomsånjokeen, jotta Kirkkojärven tulvat lieventyisivät. Säännöstely on tilapäisesti
nostanut Bodomjärven pintaa lähes metrillä, jonka seurauksena laitureita
ja rakennuksia on vaarantunut.
On erittäin todennäköistä, että tulvat käyvät yhä hankalammiksi. Jotain on
tehtävä melko nopeasti.
Jotta Espoonjoen pintaa voidaan säännöstellä, on syytä herättää henkiin
Kirkkojärvi. Aluksi riittänee 10 hehtaaria. Allas voi olla aika matala, mutta
padon on kestettävä varsin suuria vesimääriä. Tarpeen vaatiessa
lammikkoa/järveä voidaan suurentaa. Vanhan järvipohjan ruoppaus lienee
suhteellisen helppoa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 10
Sivu 40 / 48
Samalla lammikko kaunistaisi Espoon keskusta ja lisäisi alueen
ulkoiluarvoa.
Allekirjoittaneet ehdottavat, että kaupunginhallitus teettää suunnitelman
pienelle säännöstelyaltaalle/järvelle Turunväylän länsipuolelle,
Kirkkojärven vanhalle paikalle.”
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Tausta sekä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat
Kirkkojärvi oli alkujaan matala tulvajärvi, jota kuivatettiin jo ennen
Turunväylän rakentamista. Tien rakentamisen yhteydessä Kirkkojärvi
kuitenkin kuivui nykyiseen muotoonsa, kun Espoonjokea ruopattiin ja
uoman linjausta muutettiin Turunväylän alituksen kohdalla.
Kirkkojärven palauttaminen on ollut esillä jo 1990-luvulta saakka. Vuonna
2002 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun yhtenä tavoitteena oli
kehittää Espoonjokilaakson vesiaihe alueen keskeiseksi
maisemaelementiksi. Tekninen keskus teetti v. 2011 Kirkkojärven
teknistaloudellisen selvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy).
Selvityksen tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen ja kustannuksiltaan
maltillinen vaihtoehto, jossa Turunväylän alapuolisella alueella
nykyisellään joutomaana oleva jokivarsi saataisiin toiminnalliseksi
virkistysalueeksi ja vanha Kirkkojärvi palautettua ainakin maisemallisena
elementtinä alkuperäiselle paikalleen Turunväylän pohjoispuolelle tai
Turunväylän alapuoliselle tulva-alueelle.
Kirkkojärvenpuiston asemakaava Turunväylän eteläpuolelle tuli vireille
vuonna 2012. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhtenä
tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueelle uusi vesiaihe. Valmistelun
tueksi kaupunkisuunnittelukeskus teetti vuonna 2013 Kirkkojärvenpuiston
alustavan yleissuunnitelman (LOCI Maisema-arkkitehdit Oy).
Espoonjoen tulvimisen hallinta nousi suunnitteluprosessin aikana
voimakkaasti esiin. Teknisessä keskuksessa teetettiin selvitykset:
”Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän
ympäristössä” sekä ”Espoonjoen tulvanhallinnan jatkotarkastelut” (FCG
Suunnittelu ja tekniikka Oy, v. 2013 ja 2014). Näissä selvityksissä
tulvanhallinnan keinoina tutkittiin Turunväylän yläpuolelle toteutettavia
tulva-alueita sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliselle alueelle tarvittavia
tulvasuojausrakenteita.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on
vuosina 2012–14 selvittänyt Espoonjoen perkaamisen vaikutuksia
Kirkkojärven alueen vedenkorkeuksiin (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, v.
2012). Perkauksen vaikutus Turunväylän kohdalla on vähäinen.
Laajamittaisen, joen alajuoksulle ulottuvan perkauksen laskennallinen
vaikutus Kirkkojärven alueen tulvavedenkorkeuksiin on huomattava, noin
yhden metrin luokkaa. Laskennan perusteella voidaan arvioida, että
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 10
Sivu 41 / 48
raskailla perkaustoimenpiteillä olisi mahdollista vähentää oleellisesti
Kirkkojärven alueen tulvariskiä. Espoonjoen perkauksen mahdollinen
tarkempi suunnittelu vaatii kuitenkin useiden reunaehtojen huomioimista ja
tarkempaa selvittämistä. Huomioitavia luontoarvoja ovat ainakin taimen,
vuollejokisimpukka sekä meriuposkuoriaiset. Lisäksi perkauksilla voi olla
vaikutusta Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueeseen.
Virtaamaselvitykset
Virtaama- ja vedenkorkeustarkastelujen perusteella Espoonjoen pinta
nousee keskimääräisessä ylivirtaamatilanteessa, yleensä keväisin, tasolle
+4.24 mpy (N2000), jolloin suuri osa Kirkkojärvenpuistosta on veden alla.
Kesäaikana puistoalue on suurimmaksi osaksi kuivana. Kirkkojärven
rakennusten lattiatasojen ja Turunväylän korkojen vuoksi tulvaveden pinta
ei saa nousta yli +5.24 mpy (N2000). Espoonjoen vuotuiset
virtaamavaihtelut ovat suuria, mikä tulvanhallinta huomioiden estää
tasaisena pysyvän vesipinnan muodostamisen.
Turunväylän yläpuolisen tulva-altaan tarkastelu
Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän
ympäristössä -raportissa tarkasteltiin mahdollisuutta toteuttaa Espoonjoen
pääuoman yhteyteen Turunväylän pohjoispuolelle tulva-alue, jolla
pyrittäisiin viivyttämään tulvahuippua. Tulva-alueen tarkastelu perustuu
ajatukseen, jossa Turunväylää korotettaisiin, ja sen yhteyteen
toteutettaisiin patorakenne, joka yhdessä Turunväylän uuden penkereen
kanssa mahdollistaisi Espoonjoen tulvahuipun viivyttämisen Turunväylän
yläpuolella.
Tarkasteltavassa vaihtoehdossa Turunväylän alittava Espoonjoen
virtaama säädettäisiin tien yläpuolella olevalla patorakenteella tulvahaittaa
aiheuttamattomaan tasoon, joksi arvioitiin 6 m3/s. Sallitun tason ylittävä
virtaama varastoitaisiin väliaikaisesti tulva-alueelle Espoonjoen varteen
Turunväylän pohjoispuolella. Laskelmissa käytettiin DI Lauri Harilaisen
diplomityön yhteydessä simuloituja virtaamakäyriä ilmastonmuutoksen
ennakoitu muutos huomioiden.
Tarvittava tulva-alueen tilavuus laskettiin virtaamakäyrien ja sallitun
purkuvirtaaman erotuksen ja kuluneen ajan perusteella ja sitä verrattiin
käytettävissä olevaan tilavuuteen nykyisten maanpinnan tasojen
yläpuolella. Turunväylän pohjoispuoleisesta alueesta tehtiin
maanmittauslaitoksen 2 x 2 metrin korkeusmallin perusteella laskelmat eri
korkeustasojen ja nykyisen maanpinnan väliin jäävästä tilavuudesta, joka
siis toimisi tulvavarastona vedenpinnan noustessa.
Nykyisillä maanpinnanmuodoilla mahdollista tulvatilavuutta ensimmäisenä
rajoittava tekijä on Turunväylän tasaus, jonka alimmat kohdat ovat noin
tasossa +5.0 mpy (N2000) ja tasossa +5.25 mpy (N2000) kaikki kaistat
ovat veden alla. Korkeusasemalla +5.0 Turunväylän pohjoispuolella on
mahdollista tulvatilavuutta vain noin 0.26 milj. m3, mikä on aivan liian
vähän ylivirtaamien rajoittamista ajatellen. Allas täyttyisi jo kerran 20
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 10
Sivu 42 / 48
vuodessa toistuvalla tulvalla (joen virtaama 14,3 m3/s) muutamassa
tunnissa. Turunväylän korottaminen ELY-keskuksen suunnitelman mukaan
nykyisestä korosta n. 1 metrillä jää myös niin alhaiseksi, että tien
pohjoispuolelle jäävä mahdollinen tulvatilavuus on merkityksetön
harvinaisten ylivirtaamien hallitsemiseksi.
Koska Turunväylän kupeessa ei ollut riittävää tilavuutta ylivirtaamien
viivyttämiseksi, tarkasteltiin lyhyesti mahdollisuuksia käyttää Espoonjoen
yläjuoksun Bodom- ja Pitkäjärveä nykyistä tehokkaammin puskuroimaan
ylivirtaamia. Molempien järvien ranta-alueilla esiintyy kuitenkin jo nykyään
tulvahaittaa ylivirtaamakausilla, jolloin niihin ei voida varastoida enempää
vettä. Viivytystilavuuden kasvattaminen ei siis tule kysymykseen
järvissäkään.
Edellä esitetyin perustein Turunväylän yläpuolelta ei ole osoitettavissa
riittävää tai edes osittain harvinaisia ylivirtaamia pienentävää
tulvatilavuutta. Keinotekoinen tulva-alue ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu.
Rakenteellinen tulvasuojaus Kirkkojärvenpuistossa
Koska tulvatilavuutta ylivirtaamien riittäväksi viivyttämiseksi ei ole
Turunväylän pohjoispuolelta osoitettavissa eikä ELY-keskuksen
Espoonjoen perkaamista koskevissa selvityksissä todettu vähäisellä
perkaamisella olevan riittävän suurta vaikutusta tulvakorkeuksissa,
tarvitaan em. toimenpiteiden tueksi todennäköisesti rakenteellisia
suojauksia Kirkkojärvenpuistossa.
Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin
toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi.
Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joita tulee
selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin.
Päätöshistoria
Tekninen lautakunta 18.6.2014 § 66
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee
selostusosan tiedoksi Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään
valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen
säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle
Kirkkojärven vanhalle paikalle, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 207
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 10
Sivu 43 / 48
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään
valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen
säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle
Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 8.9.2014 § 110
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf
Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee
suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi
Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa
aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Johansson Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 11
29.09.2014
Sivu 44 / 48
1049/10.03.01/2014
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
Valtuusto
58 §
208 §
111 §
7.5.2014
11.8.2014
8.9.2014
11
Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014)
Valmistelijat / lisätiedot:
Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite 24.2.2014
Valtuustoaloite
Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet
valtuustoaloitteen 24.2.2014 koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai
sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä.
”Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista
katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista
saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä.
Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria
liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin.
Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien
estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta.
Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden
kasvamasta yhteen.
Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä
kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä
osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa.
Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä.
Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä:
matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
29.09.2014
Asia 11
Sivu 45 / 48
Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo:
1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen
bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä
maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla,
jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista
rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä
2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi
liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi
Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen
kehittymistä
3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista
tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa
yleiskaavasuunnitelmaa
4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden
muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo
toteutettu
5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen,
jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten
tuloksia”
Vastaus aloitteeseen
Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön
kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen
yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti
pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on
arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona
työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin 400 000 asukasta ja noin
160 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta
kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti
nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden
mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös
Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan
kehittämisvyöhykkeillä.
Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten
kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista
yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän
lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka
eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten
liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden
reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus
pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä
vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita.
Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja
Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin
vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta
johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden
liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 11
Sivu 46 / 48
vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen
hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä
mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan
maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta
tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka
varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä
mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille
metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien,
kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin.
Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää
turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä.
Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin
toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen
järjestämiseen.
Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa,
sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia
vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään
merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä
tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen
ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä
liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan.
Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään
bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen
poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen
voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia:
-
-
-
tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin
bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin
alueella.
ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista
aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle
katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I).
liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot
huomioon ottaen.
koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden
heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen.
Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa
tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa
mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi.
Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen
liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja
liikkumiseen.
Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia,
joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn
kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 11
Sivu 47 / 48
Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus
tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin
kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen
on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten
palvelevaa liikennejärjestelmää.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 22.10.2013
päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen
pohjaksi kokouksessaan 18.2.2014. Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo
oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun
metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä
yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä
lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin.
Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia
liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta
maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo
käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja
kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien
maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä 2014. Tässä
työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit
tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko
metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 § 58
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi
selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014
jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin
selvittämistä.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 11.8.2014 § 208
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan
vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
29.09.2014
Asia 11
Sivu 48 / 48
valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä
ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 8.9.2014 § 111
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien
moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun
käsitellyksi.
Käsittely
Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Tiedoksi
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.