Esityslista 24.3.2014 (pdf)

Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Sivu 1 / 62
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
24.03.2014 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
4
5
Liitteet
6
3
7
8
4
1-2
9
10
11
12
13
5
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen
Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU)
hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä
talousarvion tarkistus
Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion
muuttaminen investointien osalta
Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen
Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman
hyväksyminen
Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen
Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta
kuntaliitoksesta
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan
hyväksyminen, alue 641100, 78. kaupunginosa Nuuksio ja
84. kaupunginosa Röylä
Hannuksenpelto II, sekä asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksyminen, alue 442100, 31. kaupunginosa,
Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö
Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä
olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista
toimenpiteistä
Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden
liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon
Espoo 13.3.2014
Markus Torkki
puheenjohtaja
Sivu
2
3
4
8
12
21
23
28
32
38
46
60
61
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 1
Sivu 2 / 62
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan
13.3.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle,
kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla
kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti:
Liitteet A ja B - 14 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.
Asia 2
Sivu 3 / 62
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 3
Sivu 4 / 62
2850/00.00.00/2013
3
Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
[email protected]
Päätösehdotus
Tilapäinen valiokunta
Valtuusto erottaa kaupunkisuunnittelulautakunnan kuntalain 21 §:n
perusteella.
Perustelut
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale ei nauti
valtuuston luottamusta, koska hän työskentelee
kaupunkisuunnittelukeskuksessa, joka toimii
kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteluorganisaationa.
Oheismateriaali
Selostus
Kaupunginhallituksen päätös 3.3.2014
Selitys Karhu
Selitys Lahti
Selitys Markkula, Salo, Louhelainen, Pöntynen, Syrjänen
Selitys Päivinen
Selitys Pöntynen nro 2
Selitys, Salo nro 2
Selitys, Taipale
Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä
28.1.2013 § 13 varajäseneksi Maria Taipale, joka työskentelee Espoon
kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä.
Kuntalain 36 §:n mukaan: ”vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on
vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö”.
Edellä olevan johdosta valtuusto on päätöksellään 27.1.2014 § 5 päättänyt
asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan
kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista kuntalain 21 §:n
perusteella. Tilapäinen valiokunta tekee asiassa suoraan ehdotuksensa
valtuustolle.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 3
Sivu 5 / 62
Kuntalain 53 §:n mukaan tilapäisen valiokunnan on hankittava sen
valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kaupunginhallituksen lausunto.
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.3.2014 § 54 antanut seuraavan
lausunnon:
Kelpoisuus toimia lautakunnassa
Kuntalain 36.1 §:ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan
seuraavasti:
Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen
valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva
henkilö;
2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan
kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön
palveluksessa; eikä
3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä,
jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa
lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on
omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale
työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa
kaavaesittelijänä. Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan
riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Tällaisessa asemassa oleva
henkilö on siten vaalikelvoton riippumatta siitä, mikä hänen asemansa
on tai mitä hänen työtehtäviinsä sisältyy. Vaalikelpoisuutta
arvioitaessa ei myöskään ole merkitystä sillä kuka henkilön on
tehtävään ottanut tai missä asemassa hänen esimiehensä on.
Lain esitöiden mukaan henkilön vaalikelpoisuudesta lautakuntaan
vastaa sitä mitä kuntalain 35 § 1 momentin 1 kohdassa säädetään
vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Oikeuskirjallisuudessa on
katsottu, että esimerkiksi tekstinkäsittelijä on vaalikelvoton
kunnanhallitukseen kun hän työskentelee ko. toimielimen
alaisuudessa.
Kaupunkisuunnittelukeskus toimii valmisteluorganisaationa
kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa. Teknisen ja
ympäristötoimen toimialan johtosäännön 3 §:n mukaan
kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden
käytön suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävä
puolestaan on johtosäännön mukaan mm. ohjata ja valvoa
kaupunkisuunnittelua.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 3
Sivu 6 / 62
Espoon kaupungin hallintosäännön 14 §:n mukaan lautakunnan
alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tehdyistä
ottokelpoisista päätöksistä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen
viranomainen ilmoittaa hallintosäännön mukaisesti
kaupunkisuunnittelulautakunnalle em. päätökset.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen
kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevä Maria Taipale ei siten
kuntalain 36.1 § 1- kohdan mukaan ole vaalikelpoinen
kaupunkisuunnittelulautakuntaan eli häneltä puuttuu kelpoisuus
toimia tehtävässä.
Vaalikelpoisuuden merkitys
Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja
asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Vaalikelpoisuutta rajoittavat
säännökset on tarkoitettu turvaamaan kunnallisen
päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta. Lainsäätäjä
on katsonut, että esteellisyyssäännökset eivät yksinomaan ole
riittäviä.
Mikäli katsottaisiin, että vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö voisi
toimia lautakunnan jäsenenä, tulisivat esteellisyyttä koskevat
säännökset kuntalain 53 §:n ja hallintolain 28 §:n mukaisesti
sovellettavaksi vastaavalla tavalla kuin muidenkin lautakunnan
jäsenten osalta. Esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön
puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa.
Mikäli vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö osallistuu kokouksiin,
päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, jollei
vaalikelpoisuuden menetystä ole päätöksellä erikseen todettu.
Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon aiheuttaa sen,
että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on
valitusteitse kumottavissa.
Peruste epäluottamukselle
Kuntalain 21 §:n mukaan valtuusto voi erottaa toimielimeen
valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut
heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus
kohdistuisi vain yhteen toimielimen jäseneen, koskee erottaminen
kuitenkin aina kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.
Erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa
ei ole säädetty erottamisperusteita.
Kuntalaissa korostetaan puolueettoman käsittelyn varmistamista.
Tämä tarkoittaa kuntalain mukaan mm. henkilön vastuuta
esteellisyyden ilmoittamisesta. Samoin oikeuskirjallisuudessa on
katsottu, että luottamushenkilö on velvollinen heti itse ilmoittamaan,
mikäli hän on menettänyt tai tulee menettämään vaalikelpoisuutensa.
Vaalikelvottomuuden tultua konsernihallinnon tietoon
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 3
Sivu 7 / 62
vaalikelvottomuudesta ja sen perusteesta on ilmoitettu Taipaleelle.
Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota
kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen tehtävästä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava toimia siten, että se voi
luottaa tekemiensä päätösten pysyvyyteen ja
päätöksentekoprosessin oikeellisuuteen. Lähtökohtana tulee olla, että
kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen
vaalikelvottomuus ja hänen asemansa kaupunkisuunnittelukeskuksen
työntekijänä aiheuttaa siten sellaisen varajäsen Taipaleeseen
kohdistuvan luottamuspulan, että kaupunginhallitus puoltaa
kaupunginsuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 §:n
perusteella ja uuden kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskevan vaalin
toimittamista.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille on varattu
hallintolain 34 §:n mukaisesti tilaisuus selityksen antamiseen
kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista koskevassa
asiassa. Saapuneet selitykset ovat oheismateriaalina.
Yhteenveto
Valtuusto on 27.1.2014 § 5 asettanut tilapäinen valiokunnan
valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista.
Tilapäisen valiokunnan tulee tehdä tämän toimeksiannon mukaisessa
asiassa ehdotuksensa valtuustolle.
Kaupunginhallitus on lausunnossaan katsonut, että
kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen vaalikelvottomuus ja asema
lautakunnan alaisena työntekijänä aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen
kohdistuvan luottamuspulan, jonka vuoksi kaupunginhallitus puoltaa
kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 §:n perusteella.
Saapuneissa selityksissä ei ole ilmennyt mitään sellaista mikä antaisi
aiheen poiketa tästä näkemyksestä.
Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn
puolueettomuutta. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on
vain vaalikelpoisia henkilöitä. Taipaleen vaalikelvottomuus ja asema
kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä
kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa aiheuttaa varajäsen
Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan jonka johdosta
kaupunkisuunnittelulautakunta tulee erottaa ja toimittaa uusi
kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskeva vaali jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
24.03.2014
Sivu 8 / 62
5446/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
69 §
10.3.2014
4
Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951
Jouni Majuri, puh. 050 526 2173
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen
kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta,
kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013-2016
kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Markku Markkula (Kok.)
Kimmo Oila (Kok.)
Kai Lintunen (Kok.)
Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.)
Ulla Palomäki (Kok.)
Kirsi Louhelainen (Vihr.)
Risto Nevanlinna (Vihr.)
Jukka Lahti (SDP)
Harriet Klar-Nykvist (SDP)
Suvi Karhu (PerusS&Sit.)
Paula Pöntynen (PerusS&Sit.)
Stefan Ahlman (SFP)
Seppo Salo (Kesk.)
Heikki Syrjänen (Kok.)
Leena Hoppania (Kok.)
Jorma Malila (Kok.)
Raili Päivinen (Kok.)
_____________ (Kok.)
Rainer Lahti (Vihr.)
Henna Partanen (Vihr.)
Sakari Heiskanen (SDP)
Helena Haapsaari (SDP)
Kari Niskanen (PerusS&Sit.)
Nina From (PerusS&Sit.)
Fredrik Lindberg (SFP)
Tiina Halttunen (Kesk.)
sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku
Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.).
Selostus
Valtuusto on 27.1.2014 § 5 asettanut tilapäisen valiokunnan
valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa.
Kuntalain 53 §:n mukaisesti tilapäinen valiokunta tekee asiasta suoraan
ehdotuksensa valtuustolle.
Mikäli valtuusto päättää kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta
kuntalain 21 §:n perusteella, käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan
vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa kokouksessa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 4
Sivu 9 / 62
Ehdotettavat henkilöt kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniksi ja
varajäseniksi ovat kahta varajäsentä lukuun ottamatta samat kuin
nykyisessäkin lautakunnassa. Lautakunnan varajäsen Paula Lehto (Kok.)
on pyytänyt eroa lautakunnan varajäsenyydestä 18.2.2014 päivätyllä
kirjeellään perusteena este osallistua kokousten alussa pidettäviin
infotilaisuuksiin. Lautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen (PerusS&Sit.)
tilalle tulee valita uusi varajäsen, mikäli valtuuston päätöksen mukaan hän
ei enää nauti valtuuston luottamusta.
Mikäli valtuusto päättää, että kaupunkisuunnittelulautakuntaa ei eroteta,
kaupunkisuunnittelulautakunnan vaalia koskeva asia raukeaa.
Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön
mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kolmetoista (13) jäsentä ja
jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää jäseniksi valituista
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan
jäsenistä vähintään viiden tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu ja varapuheenjohtajan valtuutettu tai
varavaltuutettu.
Kuntalain 36 § vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on
vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva
henkilö;
2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan
kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa;
eikä
3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos
kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa
lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on
omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Kuntalain 34 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia
valvontatehtäviä,
2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai
lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen
rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä,
3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa
oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa
tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön, eikä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 4
Sivu 10 / 62
4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän
palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2
kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön
5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen
valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen
toimikausi alkaa.
Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset.
Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka
mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla
vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä
vähintään kuusi (6).
Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä.
Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten
kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen
henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään
puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista
poikkeamiseen on oltava erityinen syy.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 69
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on
päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta,
kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013-2016
kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Markku Markkula (Kok.)
Kimmo Oila (Kok.)
Kai Lintunen (Kok.)
Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.)
Ulla Palomäki (Kok.)
Kirsi Louhelainen (Vihr.)
Risto Nevanlinna (Vihr.)
Jukka Lahti (SDP)
Harriet Klar-Nykvist (SDP)
Suvi Karhu (PerusS&Sit.)
Paula Pöntynen (PerusS&Sit.)
Stefan Ahlman (SFP)
Seppo Salo (Kesk.)
Heikki Syrjänen (Kok.)
Leena Hoppania (Kok.)
Jorma Malila (Kok.)
Raili Päivinen (Kok.)
_____________ (Kok.)
Rainer Lahti (Vihr.)
Henna Partanen (Vihr.)
Sakari Heiskanen (SDP)
Helena Haapsaari (SDP)
Kari Niskanen (PerusS&Sit.)
Nina From (PerusS&Sit.)
Fredrik Lindberg (SFP)
Tiina Halttunen (Kesk.)
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 4
Sivu 11 / 62
sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku
Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Valitut
Paula Lehto
Maria Taipale
Marita Forsberg, Palvelu- ja kehittämisyksikkö
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
24.03.2014
Sivu 12 / 62
1978/02.02.00/2013
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
65 §
68 §
77 §
3.3.2014
10.3.2014
17.3.2014
5
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten
hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus
Valmistelijat / lisätiedot:
Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187
Jorma Valve, puh. 046 877 2055
Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy
1
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset
selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman
tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä,
2
vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten
tulosten muutokset liitteen mukaisesti.
Liite
1
2
TATU - linjaukset ja toimenpiteet 25.2.2014
TATU talousarviomuutokset 2014
Selostus
Vuosien 2014 - 2016 taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi
ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti
suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet
kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden
taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja
johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on
pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien
valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka.
Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei
riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio
valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa
kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea
kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet pitäisi saada
kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla
toimenpiteillä mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 5
Sivu 13 / 62
parhaillaan kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Niiden suuruudesta ja
ajoituksesta päätetään tarkemmin kehysriihessä maaliskuun lopulla.
Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys,
kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten
Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on
ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se
ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään
hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan
kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on
tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee
olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta.
Espoo-tarinasta on johdettu päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet.
Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on ”Kaupunkikonsernin
talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää
palvelujen laatua ja tuottavuutta.”
Päämäärän osalta on asetettu seuraavat valtuustokauden tavoitteet:
-
Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja
vaikuttavuuden parantamisessa
Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä
tasolla
Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Valtuusto päättäessään 4.12.2013 vuoden 2014 talousarviosta ja
taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille
2014 - 2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston
käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan
valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman
tarkistamiseksi ohjelman perusteella.
TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro)
mallin mukaisesti. Tämä päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja
linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen.
Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi 19.5.2014. Ohjelma
huomioidaan vuosien 2015-17 taloussuunnitelmavalmistelussa.
Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se
menee lautakunnille toimeenpantavaksi.
Valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt ja hyväksynyt talouden
tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset.
TATU-ohjelman hyötytavoitteet
TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja
tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan
kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin
nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 5
Sivu 14 / 62
lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä,
kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan
Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen
muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä
talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden.
Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan
kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin
roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden
parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen
tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin
jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän.
Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja
henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia
pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt
tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi
Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan
seuraavasti:
-
Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä
aikaväillä hyvänä
Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä
Rahastojen käyttö on optimaalista
Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista
Verotuksen taso on kohtuullinen.
Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat
tavoitteet:
Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa.
-
-
Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 mil. euroa vuonna 2016 ja
180 milj. euroa vuonna 2020.
Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot
150 milj. euroa v. 2020)
Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta
2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi
Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät
investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana
investointisuunnittelua
pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja
kehyksen valmistelun yhteydessä.
Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1 500 euroa / asukas.
Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on
enintään 7 300 euroa / asukas.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 5
Sivu 15 / 62
Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj.
euroa) vuosittain kaudella 2014-2017.
TATU-ohjelman pääelementit
Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden
johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia
linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan
toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja
kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja
projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää
tuottavuutta.
TATU-ohjelman pääelementit ovat:
Kestävä rahoitustasapaino
Tasapainotustoimenpiteet
2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset
2.2. Tulopohja ja verotaso
2.3. Palvelutaso ja -tarjonta
2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus
Tuottavuuden parantaminen
3.1. Palvelujen järjestäminen
3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit
3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen
3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus
3.5. Maankäytön tehostaminen
TATU-ohjelman linjaukset
Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen
pääelementtien osalta on laadittu seuraavat linjaukset. Linjausten sisältöä
on tarkennettu liitteessä 1.
Taksojen ja maksujen tarkistukset
-
-
Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa.
Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut
jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä
tulotaso ja varallisuus huomioituna
Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso
suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon.
Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus.
Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi
ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky
Tulopohja ja verotaso
-
Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään
aktiivisesti,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
-
Asia 5
Sivu 16 / 62
Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja
niitä seurataan
Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana.
Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain.
Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun
samalla varmistaen rahoitustasapaino.
Palvelutaso ja -tarjonta
-
Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten
mukaisesti.
Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien
yhteistyönä.
Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja
kuutoskaupunkien yhteistyöllä
Johtaminen ja henkilöstöohjaus
-
Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan.
Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus.
Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen
parantavat tuottavuutta
Palvelujen järjestäminen
-
-
Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia
tuotantotapoja.
Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja
palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään
alueellinen tasapuolisuus huomioiden
Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien
liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle
Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit
-
Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain
yhdellä prosentilla.
Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva
tarveselvitysvaiheen jälkeen.
Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua.
Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja
tilojen käytön parantamisen avulla.
Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan
Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään
lajittelua ja kierrätystä kehittämällä
Tarpeettomista tiloista luovutaan.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 5
Sivu 17 / 62
Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen
-
Arjen sujuminen
ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut
Oman toiminnan jatkuva parantaminen
Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm.
prosesseja parantamalla
Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan.
Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten
palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan
Konserniyhteisöjen ohjaus
-
Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden
paraneminen.
Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan.
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä
omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen
hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan.
Maankäytön tehostaminen
-
-
-
Tiivistetään kaupunkirakennetta.
Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että
kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään
alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset.
Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten,
että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat
nopeammin.
Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia
hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa
Vuoden 2014 talousarvion tarkistus
Taloussuunnitelmasta päättäessään valtuusto edellytti myös, että TATUohjelman yhteydessä tuodaan käsiteltäväksi vuoden 2014 talousarvion
tarkistus.
Kaupunginjohtaja on antanut käyttösuunnitelmien valmistelua varten
12.12.2013 ohjeen, että em. talousarvion tarkistus otetaan huomioon
vuoden 2014 käyttösuunnitelmien valmistelussa. Valmistelutavoitteena on
ollut, että vuoden 2014 toimintakatteen alijäämää voitaisiin parantaa
valtuuston joulukuussa päättämän 10 milj. euron lisäksi 15 milj. eurolla.
Käyttötalouden vuoden 2013 tilinpäätöksen kokonaislukujen valossa
vuoden 2014 talousarvio on siinä määrin runsas, että ehdotettu tarkistus ei
vaaranna tämän vuoden talousarvion tavoitteiden toteuttamista.
Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosehdotukset perusteluineen ovat
liitteenä. Ne parantavat kaupungin toimintakatetta yhteensä 23,3
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 5
Sivu 18 / 62
milj.euroa. Talousarvion tarkistus on tehty neuvotellen toimialojen
esikuntien kanssa.
Sosiaali- ja terveystoimi on raportoinut merkittävistä määrärahojen
lisäystarpeesta erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Niitä ei ole
huomioitu tässä esityksessä vaan ko. toimintojen kulukehityksen syitä
selvitetään ja ennusteita tarkistetaan niin, että määrärahamielessä niihin
voidaan ottaa kantaa touko-kesäkuussa, kun seuraavan
suunnitelmakauden kehyksen valmistelu käynnistetään.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 65
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy
1
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset
selostustekstin mukaisesti,
2
vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten
tulosten muutokset liitteen mukaisesti.
Käsittely
Puheenjohtaja Lehtolan kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus
jättää asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan
lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen
10.3.2014 kokouksessa.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska
ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen
yksimielisesti hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston
neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä
kaupunginhallituksen 10.3.2014 kokouksessa.
Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 68
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 5
Sivu 19 / 62
1
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset
selostustekstin mukaisesti,
2
vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten
tulosten muutokset liitteen mukaisesti.
Käsittely
Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään
pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan
ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Kaupunginhallitus 17.3.2014 § 77
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy
1
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset
selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman
tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä,
2
vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten
tulosten muutokset liitteen mukaisesti.
Käsittely
Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen
päätösehdotuksen kohtaan 2:
”vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten
tulosten muutokset liitteen mukaisesti siten muutettuna, että lisäsopeutusta
pienennetään 2,87 milj. euroa seuraavasti kohdennettuna:
1,0 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päivähoito
0,8 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, erityisluokkien ja
maahanmuuttajaopetus
0,1 milj. euroa vanhusten palvelut, kotihoitoa tukeva laitoshoito
0,7 milj. euroa terveyspalvelut
0,1 milj. euroa joukkoliikenne
0,07 milj. euroa ympäristölautakunta
0,1 milj. euroa liikunta- ja nuorisolautakunta, nuorisopalvelut”
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 5
Sivu 20 / 62
Juvonen Sonkerin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Asiassa pidettiin neuvottelutauko.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu
pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 2 ääntä vastaan ja 6
äänestäessä tyhjää hylänneen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava
kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 6 ääntä vastaan ja 2
äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
24.03.2014
Sivu 21 / 62
556/02.02.00/2014
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
Kaupunginhallitus
13 §
52 §
10.2.2014
3.3.2014
6
Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta
Valmistelijat / lisätiedot:
Hannu Tuominen, puh. 09 816 25418
Kim Jarner, puh. 040 738 5830
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion
investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien
talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa liitteen mukaisesti.
Liite
3
Selostus
Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet
Valtuusto hyväksyi 4.12.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä
taloussuunnitelman ja samalla oikeutti Tilakeskus-liikelaitoksen
johtokunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen
keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden rakentamista tai
rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa
ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat vuonna 2013 käyttämättä
jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014
talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina.
Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet on liitteenä.
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 § 13
Päätösehdotus
Toimitusjohtaja Carl Slätis
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa
kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen
vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja
vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa
liitteen mukaisesti.
Päätös
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 6
Sivu 22 / 62
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 52
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen
vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja
vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta 36 209 051 euroa
liitteen mukaisesti.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 7
24.03.2014
Sivu 23 / 62
287/00.01.00/2014
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Kaupunginhallitus
8§
58 §
24.2.2014
3.3.2014
7
Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen
Valmistelijat / lisätiedot:
Juha Lappalainen, puh. 050 575 2392
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän
perussopimukseen:
1
Perussopimuksen 16 §:ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään
kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin
toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten
Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän
jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön
suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna
käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa
eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014
alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan
jäsenkunnilta.
2
Perussopimuksen 8 §:ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
3
Perussopimuksen 3 §:ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan
Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty
Lohjan kaupunkiin.
Oheismateriaali
-
Etevan yhtymähallituksen 18.12.2013 pöytäkirjan ote
Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston 19.11.2012 päätös
Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Selostus
24.03.2014
Asia 7
Sivu 24 / 62
Yleistä
Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty
viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta
(519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa
perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä
kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous,
joka kokoontuu keväällä ja syksyllä.
Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti
palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus
sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita
tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla.
Eteva kuntayhtymä perustettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä (Pky)
Uudenmaan erityspalvelut kuntayhtymään (UEP). Toiminta käynnistyi
vuoden 2009 alussa, jolloin myös nykyinen perussopimus tuli voimaan.
Kuntalain 79 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään
kaksi kolmannesta jäsenkunnissa sitä kannattaa ja niiden asukasluku on
vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Eteva kuntayhtymän perussopimukseen ehdotetut muutokset
Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kokouksissaan
28.11.2013 § 106 ja 18.12.2013 § 124 kuntayhtymän perussopimuksen
muutoksista. Yhtymähallitus on lähettänyt muutetun perussopimuksen
jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi ja pyytänyt näitä antamaa siitä
päätöksen 31.3.2014 mennessä.
Seuraavassa on esitetyt muutokset perussopimukseen.
Poikkeukselliset maksuperusteet 16 §
Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous on käsitellyt 31.5.2012 (10 §)
toimintamallia vastuiden hoitamisesta kuntien siirtäessä tehtäviä Eteva
kuntayhtymältä sekä Lammin laitoksen, joka kuului aikaisemmin
Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään (UEP), toiminnan loppuessa.
Yhtymäkokous päätti perustaa asian jatkovalmistelua varten työryhmän,
jossa olivat edustettuina Eteva kuntayhtymän jäsenkuntien edustajia.
Espoon kaupungin edustaja oli sosiaali- ja terveystoimen lakimies Eila
Mustonen.
Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi 19.11.2012 vastaukset
Eteva kuntayhtymän lausuntopyyntöön perussopimuksen
muutosehdotuksista koskien mm. eläkemenoperusteisia maksuja. Espoon
kaupunginhallituksen konsernijaoston lausunnossa todettiin
eläkemenoperusteisten maksujen osalta seuraavaa:
”Keva vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun
kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 7
Sivu 25 / 62
sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut
kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä.
Nykyisen käytännön mukaan Eteva on laskuttanut eläkeperusteista
maksua palvelujen hinnassa palvelua ostaneilta kunnilta. Näin
jäsenkunnan osuus eläkemenoperusteisista maksuista on määräytynyt
kunkin toimintavuoden käytön suhteessa eikä ennen vuotta 2005
toteutuneen käytön suhteessa. Kevan mukaan eläkemenoperusteinen
maksu tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaan sille, joka sen
aikanaan on aiheuttanut. Tältä osin eläkemenoperusteisen maksun
laskutus ei ole noudattanut Kevan tarkoittamaa aiheuttamisperiaatetta.
Poikkeaminen aiheuttamisperiaatteesta korostuu erityisesti silloin, jos
jäsenkunta siirtää kuntayhtymän tehtäviä itselleen tai merkittävässä määrin
lakkaa ostamasta kuntayhtymän palveluja. Nykyisen laskutuskäytännön
mukaan näin toimiva jäsenkunta välttyisi suorittamasta sille
aiheuttamisperiaatteen mukaan kuuluvaa osuutta eläkemenoperusteisista
maksuista.
Espoon kaupunki pitää esitettyä aiheuttamisperiaatteeseen perustuvaa
muutosta hyvänä ja perusteltuna. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että
erillisenä perittävä eläkemaksu alentaa jäsenkunnalta perittävää
jäsenmaksua.”
Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on tehnyt 28.11.2013 kokouksessaan
ehdotuksen, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 16 §
”Poikkeukselliset maksuperusteet” lisätään seuraava kohta: ”Jäsenkunnan
osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden
eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan
erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille
niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa
mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään
kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa
eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014
alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan
jäsenkunnilta”.
Lammin laitoksen purkamisen aiheuttamat kustannukset veloitetaan
Lammin laitosta käyttäneiltä kunnilta. Espoon kaupunki ei kuulu näihin
kuntiin, joten sille ei aiheudu maksuosuuksia Lammin laitoksen
purkamisesta.
Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 8 §
Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 18.12.2013
päättänyt esittää, että perussopimuksen 8 §:ään ”Yhtymäkokouksen
tehtävät ja toimivalta” lisätään seuraava kohta, että yhtymäkokous päättää
kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
perusteista. Perusteluna on, että kuntalakia on muutettu (325/2012)
koskien mm. sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kunnissa. Osa
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 7
Sivu 26 / 62
säädöksistä on tullut voimaan 1.1.2014 lukien. Näillä on vaikutusta mm.
kuntayhtymien perussopimukseen.
Jäsenkuntien muutokset 3 §
Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan 18.12.2013
päättänyt esittää, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 3 §:ään
”Jäsenkunnat” tehdään muutos, jossa jäsenluettelosta poistetaan
Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty
Lohjan kaupunkiin.
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen konsernijaosto 24.2.2014 § 8
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän
perussopimukseen:
1
Perussopimuksen 16 §:ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään
kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin
toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten
Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän
jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön
suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna
käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa
eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014
alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan
jäsenkunnilta.
2
Perussopimuksen 8 §:ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
3
Perussopimuksen 3 §:ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan
Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty
Lohjan kaupunkiin.
Päätös
Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 58
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 7
Sivu 27 / 62
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset
Eteva kuntayhtymän perussopimukseen:
1
Perussopimuksen 16 §:ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään
kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin
toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten
Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän
jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön
suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna
käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa
eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014
alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan
jäsenkunnilta.
2
Perussopimuksen 8 §:ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
3
Perussopimuksen 3 §:ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan
Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty
Lohjan kaupunkiin.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
24.03.2014
Sivu 28 / 62
5195/10.03.02/2013
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
Kaupunginhallitus
85 §
17 §
61 §
16.12.2013
10.2.2014
3.3.2014
8
Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen
Valmistelijat / lisätiedot:
Juha Iivanainen, puh. 050 466 1417
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013 päivätyn Suviniityn
päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty 30.1.2014).
Liite
4
Hankesuunnitelma
-
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 10.12.2013 § 257
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 11.12.2013 § 122
Oheismateriaali
Selostus
Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi päiväkodin
tarveselvityksen muutoksen 25.8.2011. Sosiaali- ja terveyslautakunta
hyväksyi neuvolan tarveselvityksen 5.6.2013.
Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista
päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi
vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa
vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan
toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää.
Neuvolassa toimii noin 17 alueen terveydenhoitajaa ja 3 neuvolalääkäriä.
Lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö,
neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu,
maahanmuuttajapalvelujen työntekijä) vastaanottoja. Neuvola on osa
Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa.
Hankesuunnitelmassa päiväkoti esitetään sijoitettavaksi Suviniittyyn,
kortteliin 40 192, tontille 1. Osoite on Suviniitynkatu 3.
Valtuusto hyväksyi asemakaavan 23.2.2009. Kohteen korttelinumero on
40192 ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue. Kortteliin
haetaan kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi 1 500 k-m2:stä
3 200 kem2 :iin. Suurin sallittu kerrosluku on III.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 8
Sivu 29 / 62
Hankkeen laajuustavoitteet ovat: päiväkoti 1 362 hym², neuvola 592m2
sekä päiväkodin ja neuvolan yhteisiä tiloja 132 hym2 yhteensä 2 086
hym2. Kohteen bruttoala on n. 3 050 brm2.
Vuoden 2014 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on
varattu yhteensä 11,32 milj. euroa, joka jakautuu seuraavasti: vuodelle
2014 0,5 milj. euroa, vuodelle 2015 6,39 milj. euroa ja vuodelle 2016 3,73
milj. euroa
.
Hankesuunnitelman tavoitehinta on 9,061 milj. euron (2 971 euroa / brm²)
ilman alv., kustannustaso 12/2013, KL 85.
Hoitopaikan hinta lasta kohden on 42 986 euroa. Hoitopaikan hinta on
laskettu sillä perusteella, että päiväkodin tilojen osuus rakennuksen
hyötyalasta on n. 65,29 % ja yhteisten tilojen osuudesta 70 %.
Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on 463,400 euroa/vuosi ja
neuvolan 222,700 euroa ilman alv.
Huomioiden poistuvat Suvelan, Kiltakallion ja osin Bembölen neuvolan
toimitilat perhe- ja sosiaalipalvelujen vuokrakustannukset kasvavat noin
100 000 euroa vuodessa ja henkilöstömenot noin 200 000 euroa ilman alv.
Opetus- ja varhaislautakunta toteaa Suviniityn päiväkodin- ja neuvolan
hankesuunnitelmasta 10.12.2013 antamassaan lausunnossa, että
hankesuunnitelman liitteeksi laadittu esisuunnitelma ei kaikilta osin täytä
Espoon päiväkotien uuden suunnitteluohjeen tavoitteita. Lautakunta
toteaa, että toimivien päivähoitotilojen toteuttamiseksi tulee
mahdollisuuksien mukaan soveltaa uutta Espoon päiväkotien
suunnitteluohjetta sekä kiinnittää erityistä huomiota lausunnossa
esitettyihin tavoitteisiin.
Tilakeskus-liikelaitos toteaa, että hankesuunnitelman liitteenä oleva
esisuunnitelma on ensisijaisesti tontinkäyttösuunnitelma, joka on laadittu
Suviniityn (kaava-alue 613301) asemakaavamuutoksen valmistelun
pohjaksi.
Esisuunnitelman avulla tutkittiin mm.:
- miten neuvola-osalla laajennuttu tilaohjelma mahtuu voimassa olevassa
asemakaavassa päiväkodille varatulle YL-tontille
- jääkö tontille riittävästi leikkitilaa lapsille
- tontin paikoitusjärjestelyjä
- määriteltiin päiväkoti- ja neuvolarakennuksen vaatima rakennusoikeus
kaavamuutosta varten.
Laadittu esisuunnitelma osoitti, että päiväkodille varattua tonttia joudutaan
laajentamaan Suviniityn puistoon päin, jotta kaikki edellä kuvatut
vaatimukset saadaan täytettyä.
Asemakaavamuutos on valmisteltu päiväkoti- ja neuvolatontin osalta
laaditun esisuunnitelman mukaisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 8
Sivu 30 / 62
Varsinaisen suunnittelutyön käynnistyessä Suviniityn päiväkodin ja
neuvolan päivähoitotilat suunnitellaan Espoon uuden päiväkotien
suunnitteluohjeen mukaisesti.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossaan esittämät
tavoitteet huomioidaan hankkeen jatkovalmistelussa.
Lisäksi hankesuunnitelmatekstiin on lisätty:
Pysäköintilaitoksesta ostettavien autopaikkojen hankintaa varten
hankesuunnitelman tavoitehintaan on sisällytetty 350 000 euron
määräraha (11 ap x 35 000 euroa/autopaikka).
Päätöshistoria
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 16.12.2013 § 85
Päätösehdotus
Toimitusjohtaja Carl Slätis
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa
kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013
päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman.
Käsittely
Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään
pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven
ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston
hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta):
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.2.2014 § 17
Päätösehdotus
Toimitusjohtaja Carl Slätis
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa
kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 30.11.2013
päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma
päivitetty 30.1.2014).
Päätös
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 61
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 8
Sivu 31 / 62
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan
30.11.2013 päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman
(hankesuunnitelma päivitetty 30.1.2014).
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
24.03.2014
Sivu 32 / 62
4085/00.01.00/2013
Kaupunginhallitus
71 §
10.3.2014
9
Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n
esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta
Valmistelijat / lisätiedot:
Mari Immonen, puh. 050 525 2706
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille:
Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on
elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon
edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu
työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on
taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata
kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä
riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 §:n mukaan muuttaa, jos muutos
edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä
parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen
järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon
kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat
väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on
orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan
siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut.
Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien
valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka.
Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei
riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla.
Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan
moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat
metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi
pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 9
Sivu 33 / 62
käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto,
työväenopisto, liikunta jne.).
Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen
järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista
palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa
lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä
vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät
palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella,
samoin kaupalliset palvelut.
Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin 11 000 asukasta
(vaihtoehdossa b noin 17 000 asukasta).
Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin 3 000 (vaihtoehdossa b
noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä
työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia.
Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella
(a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla
noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta).
Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla
osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin 1
100 vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 %
alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä).
Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion
välillä on tärkeää lentomeluasioissa.
Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt 9.12.2013.
Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia
ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa
tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä
mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi.
Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot
kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää
myös osaliitosvaihtoehtoja.
Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän
Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön.
Kuntajakoselvittäjien mukaan ”Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat
alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen
asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e § todetaan,
metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä
alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve
yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka
muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen
kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu
metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja
asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että
tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 9
Sivu 34 / 62
esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta.” Valitettavasti erityisen
kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta.
Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja
Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa
rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty.
Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa
kehittämään aluetta.
Oheismateriaali
-
Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitys osittaisesta
kuntaliitoksesta
Erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjien kirje Espoolle 5.2.2014
Vantaan kaupunginhallituksen päätös 2.12.2013
Selostus
Vantaan kaupunginhallitus pyytää Espoon kaupungin valtuustolta
lausuntoa Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n osittaisesta kuntaliitoksesta
28.3.2014 mennessä. Yhdistys vaatii Vantaan kaupunkia ryhtymään
toimiin, jotka johtavat kuntaselvittäjän asettamiseen ja mainitun lain
mukaiseen päätöksentekoprosessiin.
Hämeenkylän Omakotiyhdistys esittää 18.11.2013 saapuneella
kuntarakennelain 11 § mukaisella esityksellä läntisen Vantaan alueiden
liittämistä osaksi Espoon kaupunkia. Liitosesitys koskee Vantaan
nykyisistä kaupunginosista seuraavia Linnainen (Vantaan 10
kaupunginosa), Hämevaara (Vantaan 11 kaupunginosa), Hämeenkylä
(Vantaan 12 kaupunginosa) sekä Askisto (Vantaan 20 kaupunginosa),
sisältäen myös Vihdintie. Vaihtoehtona esitetään
kuntaliitosaluerajauksessa noudatettavaksi seurakuntarajaa, jolloin myös
Vapaala, Varisto ja Petikko olisivat osa liitettävää aluetta. Liitosesitysalueet
ovat rajattuna esityksen oheismateriaalina olevassa kartassa.
Perusteluna yhdistys toteaa mm. sen, että Vantaan nykyinen
kehityssuunta eriyttää läntisen osan asukkaita Vantaasta ja lisää
yhteenkuuluvuutta Espooseen. Esimerkkinä Vantaan toiminnasta, joka
heikentää asukkaiden elinoloja, mainitaan Tuomelan koulun
lakkauttaminen Hämeenkylässä. Lisäksi esityksen tekijät ovat
tyytymättömiä siihen, että Vantaan päättäjät ovat lähes 10 vuoden ajan
käyneet neuvotteluja Ilmailulaitos / Finavia Oy:n kanssa lentokoneiden
laskeutumislinjojen ja nousulinjojen keskittämisestä jo rakennetuille
asuinalueille ja tällä toiminnalla osallistuneet pysyvän ympäristöhaitan
aiheuttamiseen Länsi-Vantaalle. Esityksen tekijät perustelevat esitystään
myös sillä, että Vantaan kehityskohteet eivät ole viime vuosina juurikaan
olleet lännessä, koska Vantaan intressit ovat olleet pitkällä ja lyhyellä
tähtäimellä tulevan Kehäradan varressa. Esityksen perusteluna mainitaan
myös, että kuntaliitoksesta seuraa taloudellista hyötyä Vantaalle.
Perustelut löytyvät kokonaisuudessaan esityksestä, joka on
oheismateriaalina.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 9
Sivu 35 / 62
Kuntarakennelain 11 §:n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä
toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto,
kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen tai ministeriö.
Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle,
jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien
kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta
kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on
toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden
kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Vantaan kaupunginvaltuuston
lausunto esityksestä tullaan valmistelemaan erikseen myöhemmin.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 71
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon
Vantaan kaupungille:
Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on
elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva
kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon
edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu
työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on
taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata
kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä
riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 §:n mukaan muuttaa, jos muutos
edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä
parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen
järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon
kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat
väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on
orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan
siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut.
Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien
valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka.
Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei
riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 9
Sivu 36 / 62
Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan
moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat
metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi
pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden
käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto,
työväenopisto, liikunta jne.).
Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen
järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista
palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa
lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä
vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät
palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella,
samoin kaupalliset palvelut.
Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin 11 000 asukasta
(vaihtoehdossa b noin 17 000 asukasta).
Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin 3 000 (vaihtoehdossa b
noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä
työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia.
Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella
(a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla
noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta).
Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla
osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin 1
100 vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 %
alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä).
Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion
välillä on tärkeää lentomeluasioissa.
Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt 9.12.2013.
Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia
ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa
tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä
mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi.
Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot
kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää
myös osaliitosvaihtoehtoja.
Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän
Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön.
Kuntajakoselvittäjien mukaan ”Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat
alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen
asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e § todetaan,
metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä
alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve
yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka
muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen
kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 9
Sivu 37 / 62
metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja
asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että
tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n
esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta.” Valitettavasti erityisen
kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta.
Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja
Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa
rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty.
Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa
kehittämään aluetta.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
24.03.2014
Sivu 38 / 62
2582/10.02.04/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
27 §
171 §
175 §
9§
62 §
26.2.2013
30.10.2013
13.11.2013
12.2.2014
3.3.2014
10
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan hyväksyminen, alue 641100, 78.
kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä
Valmistelijat / lisätiedot:
Leena Kaasinen, puh. 050 347 5943
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 10.10.2011 päivätyn ja 27.1.2014 muutetun Velskolan
Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavan, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 78006-78012
sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa
(Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä virkistys-, suojeluja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100,
Oheismateriaali
-
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, tapahtumaluettelo
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavamääräykset I
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavamääräykset II
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 1
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2a
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2b
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2c
Selostus
Tavoitteena on turvata Velskolan Pitkäjärven keski- ja eteläosan
rannoilla sijaitsevien loma- ja vakituisten asuntojen säilyminen ja
sallia vähäinen lisärakentaminen paikalliset rakennushistorialliset,
luonnon ja maiseman arvot säilyttäen. Asemakaavaehdotuksen
kokonaiskerrosala on 6 500 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 10
Sivu 39 / 62
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Nuuksion Pitkäjärven eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavaehdotus, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit 7800678012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78.
kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016 sekä
virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa
(Röylä), alue 641100.
Vireilletulo
Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt maanomistajien
valtuuttamana MA-arkkitehdit ay 15.6.2009 kirjatulla
kaavoitushakemuksella. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon
kaavoituskatsauksessa 2011 nimikkeellä Velskolan Pitkäjärven eteläosa ja
lisäksi tiedotettu kuulutuksella 27.4.2011.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on viimeksi päivitetty 24.10.2012.
Alueen kuvaus
Kaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Velskolan Pitkäjärven etelä- ja
keskiosassa ja osaksi Kattilajärven rannalla rajautuen Nuuksion
kansallispuistoon luoteessa. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä n.
120 ha ja rantaviivaa on 5,784 km. Kulkuyhteys järven itä- ja etelärannalle
on Velskolantieltä ja länsirannalle Nuuksiontien ja Kattilajärventien kautta.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 10
Sivu 40 / 62
Kaava-alue kuuluu Pohjois-Espoon järviylänköalueeseen. Maiseman
visuaalinen keskipiste on pitkä ja kapea Velskolan Pitkäjärvi, jonka
rannoilla on monin paikoin jyrkkiä kallioseinämiä ja rantojen korkeilta
kalliomäiltä avautuu näkymiä järvelle. Rantojen maisema on pääosin
metsän peitossa.
Kaava-alueen osakastiloja on yhteensä 21 kpl. Tilat ovat yksityisten
omistuksessa ja maanomistajia on 11 kpl. Alueella on 14
rakennuspaikkaa, joista 2 on ympärivuotisessa käytössä.
Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Espoon pohjoisosien yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja
metsätalousaluetta MT. Osa alueesta on varattu luonnonsuojelualueiksi
SL 1 ja SL 3. Osa alueesta on virkistysaluetta V1. Suunnittelualue rajautuu
suurelta osin laajoihin virkistysalueisiin V1 ja luonnonsuojelualueisiin SL1
ja SL3.
Alueella ei ole asemakaavaa.
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti
18.3. - 18.4.2013. Nähtävilläolon aikana ei jätetty muistutuksia.
Lausuntoja ja kannanottoja (4 kpl) antoivat Uudenmaan liitto, Uudenmaan
ELY-keskus, tonttiyksikkö ja ympäristökeskus. ELY-keskus kritisoi mm.
rakennuspaikkojen määrää ja sijoitusta sekä jätevesien käsittelyä
koskevaa määräystä. Sittemmin ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu ja
se on hyväksynyt tarkistetun kaavaratkaisun.
Palautteen perusteella kaavaan on tehty mm. seuraavat muutokset:
-
luonnonsuojelualuetta (SL-1) on lisätty rantaan kortteleiden 78006 ja
78009 kohdalla sekä korttelin 84015 eteläpuolella,
SLnat-alueet on laajennettu Natura 2000-verkoston mukaisiksi,
kuuden korttelin muotoa ja sijoitusta on vähäisesti tarkistettu,
rantasaunan rakennusala on poistettu korttelin 84015 eteläpuolelta,
rantojen suojeluohjelman ja valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen
merkinnät on poistettu kaavakartasta,
kaavan teille ja joillekin viheralueille on lisätty nimet,
kaavamääräyksiä on tarkistettu, mm. on lisätty määräys, että
korttelissa 84013 matkailurakennusten rakennusoikeus on sijoitettava
3 erilliseen rakennukseen.
Ehdotetut tarkistukset eivät ole olennaisia ja asianosaiset hyväksyvät ne,
joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaava-alueesta valtaosa on osoitettu maa- ja metsätaloussekä luonnonsuojelualueiksi. Loma-asuntojen ja matkailurakennusten
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 10
Sivu 41 / 62
korttelialueita on kaavoitettu pääosin jo oleville rakennuspaikoille tai niiden
yhteyteen. Erillispientalojen korttelialuetta on kaavoitettu vain yhdelle
kiinteistölle, joka on jo nyt ympärivuotisessa asuinkäytössä.
1. Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on n.120 ha. Suojelu-, virkistys- sekä maa- ja
metsätalousalueita on yhteensä n. 106 ha ja korttelialueita n.14 ha.
Asemakaavan kokonaiskerrosala on n. 6 500 k-m2, mikä vastaa kaavan
aluetehokkuutta 0,005. Kaavassa on 13 korttelia, joiden keskimääräinen
korttelitehokkuus on 0,05.
2. Korttelialueet
Loma-asuntojen korttelialueita RA on 11 kpl ja niillä on yhteensä 18
ohjeellista rakennuspaikkaa. Pääosalla korttelialueista sijaitsee jo
lomarakennuksia ja kaava osoittaa lisärakentamista. Lomarakennusten
sallitut kerrosalat vaihtelevat pääosin välillä 120 k-m2 - 200 k-m2. Lisäksi
rakennuspaikoille saa rakentaa talous- ja saunarakennuksia.
Rakennuspaikoilla saa yleensä olla enintään yksi asunto.
Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita RM on 2 kpl. RMkorttelialue 84011 on nykyään ympärivuotisessa matkailukäytössä ja
pääosa sen rakennuksista suojellaan. RM-kortteli 84013 on uusi ja sen
länsipuolisella luonnonsuojelualueella on nykyinen ammattiliiton
perhelomamökki. Uudelle rakennuspaikalle voidaan rakentaa 3 uutta
matkailukäyttöön tarkoitettua rakennusta. Rakennusoikeus on 300 k-m2+
20 k-m2 taloustiloja.
Erillispientalojen korttelissa 84015 on olemassa oleva omakotirakennus,
jota voidaan laajentaa. AO-kortteliin saa rakentaa yhden asunnon, jonka
kerrosala saa olla 300 k-m2. Lisäksi saa rakentaa lomarakennuksen ja
taloustiloja.
Kaikilla korttelialueilla rakennuspaikkojen vähimmäiskooksi on määrätty
2 000 m2.
Asemakaavaehdotuksessa on merkitty suojeltavaksi monta historiallista
rakennusta Espoon kaupunginmuseon suositusten mukaisesti.
3. Virkistys- suojelu sekä maa- ja metsätalousalueet
Kaksi nykyistä tenniskenttää on osoitettu yksityisiksi virkistysalueiksi.
Voimassa olevat luonnonsuojelualueet on kaavoitettu SL-merkinnällä ja
Natura 2000 verkostoon kuuluvat luonnonsuojelualueet SLnat-merkinnällä.
Lisäksi on osoitettu 12 uutta aluetta, joille perustetaan yksityismaiden
luonnonsuojelualueet (SL-1). Niillä jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoilu
on sallittu.
Suurin osa maa- ja metsätalousalueista on osoitettu maisemallisesti
arvokkaiksi metsätalousalueiksi MM ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 10
Sivu 42 / 62
on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Maisemallisesti arvokkaaksi
niittyalueeksi MA-1 on osoitettu Erä-Mattilan entinen pelto. M-alueeksi on
osoitettu Särkilahden eteläpäässä oleva venevalkama lähialueineen ja
Erä-Mattilan pihapiiriin liittyvä pieni alue, jossa on vanhoja, suojeltavia
talousrakennuksia.
Sopimusneuvottelut
Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että kaava-alueen maanomistajien kanssa ei
ole tarpeen laatia maankäyttösopimuksia.
Selvitykset
Asemakaavoituksen yhteydessä on tehty luontoselvitys, maisemaselvitys,
kulttuuriympäristöselvitys, rakentamisen mitoitusselvitys ja Natura-selvitys.
Lisäksi on laadittu vesihuoltosuunnitelma.
Hyväksyminen
Ranta-asemakaavan hyväksyy valtuusto.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.2013 § 27
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 10.10.2011 päivätyn ja
14.2.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa – Vällskog Långträsk,
södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka
käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit
84010–84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100
2
pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 10.10.2011 päivätyn ja
14.2.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa – Vällskog Långträsk,
södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 10
Sivu 43 / 62
käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010–
84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100
2
pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2013 § 171
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue
641100.
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.10.2011 päivätyn ja
21.10.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk,
södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka
käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010–
84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että
asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei
vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle
13.11.2013 pidettävään kokoukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2013 § 175
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 10
Sivu 44 / 62
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue
641100.
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.10.2011 päivätyn ja
21.10.2013 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk,
södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka
käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010–
84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100.
Käsittely
Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen
kannattamana, että lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi
siten, että maanomistajien ja muiden tahojen kanssa neuvotellen saadaan
aikaan ratkaisu, jossa tilojen Rno:t 1:168 ja 1:169 osalta koko
rakennuskanta siirretään ranta- ja naturavyöhykkeeltä esim. Velskolantien
varteen.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko
hänen tekemänsä palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei
vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian
uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanomistajien ja muiden tahojen
kanssa neuvotellen saadaan aikaan ratkaisu, jossa tilojen Rno:t 1:168 ja
1:169 osalta koko rakennuskanta siirretään ranta- ja naturavyöhykkeeltä
esim. Velskolantien varteen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.2.2014 § 9
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu
Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue
641100,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.10.2011 päivätyn ja
27.1.2014 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk,
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 10
Sivu 45 / 62
södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka
käsittää korttelit 78006–78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit
84010–84013 ja 84015–84016 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja
metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 641100,
3
ilmoittaa asemakaavan hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n
mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskulujen loppuosan, 3 120
euroa sekä 1/2 kuulutuskustannuksista, 1 150 euroa, eli yhteensä 4 270
euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Päätös
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 62
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 10.10.2011 päivätyn
ja 27.1.2014 muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk,
södra delen, ranta-asemakaavan, piirustusnumero 6679, joka käsittää
korttelit 78006-78012 sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet
78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit 84010-84013 ja 84015-84016
sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa
(Röylä), alue 641100,
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Ote ilman liitteitä, hakija
Ote liitteineen, Uudenmaan ELY-keskus
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 11
24.03.2014
Sivu 46 / 62
6820/10.02.03/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
138 §
177 §
63 §
11.9.2013
13.11.2013
3.3.2014
11
Hannuksenpelto II, sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue
442100, 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö
Valmistelijat / lisätiedot:
Outi Reitmaa, puh. 043 824 9583
Marno Hanttu, puh. 046 877 2749
Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 13.8.2012 päivätyn ja 24.2.2014 muutetun
Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää
osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31.
kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa
(Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi
kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.) siten
rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelin 31106
KTY-korttelialueen itäinen osa sekä siihen liittyviä katu- ja virkistysalueita.
Oheismateriaali
Selostus
Hannuksenpelto II tapahtumaluettelo
Hannuksenpelto II kaavamääräykset osa 1
Hannuksenpelto II kaavamääräykset osa 2
Hannuksenpelto II kaavakartta
Hannuksenpelto II kaavakartta, rajauksen muutos
Hannuksenpelto II ajantasa-asemakaava
Hannuksenpelto II havainnekuva
Tavoitteena on mahdollistaa muun muassa auto-, autotarvike- ja
varaosakaupan liiketilojen sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen
alueelle. Lisäksi varaudutaan kaavallisesti Länsiväylällä
joukkoliikennekaistojen vaatimaan maantien alueeseen sekä
mahdollistetaan Länsiväylän alittavan Marsbyntien katuyhteyden
rakentaminen Martinsillantieltä suunnittelualueen läpi Kaitaalle.
Alueella on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta noin
3 515 k-m2. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueelle
osoitetaan uutta rakennusoikeutta noin 61 985 k-m2.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 47 / 62
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Hannuksenpelto II - Hannusåkern II, asemakaavaehdotus ja asemakaavan
muutosehdotus, piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista 31106
sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa
(Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100.
Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098.
Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.
Vireilletulo
Kaava on kuulutettu vireille 11.4.2012.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.4.2012 ja
tarkistettu 2.9.2013.
Alueen kuvaus
Asemakaava ja asemakaavan muutos käsittää noin 15,6 hehtaarin
kokoisen alueen Kaitaalla Hannuksenpellon alueella. Suunnittelualueen
maanomistajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto sekä
A-katsastusasemat Oy. Vähäiseltä osin alue on yksityisessä sekä
hankkeen omistuksessa. Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän
eteläpuolella rajoittuen idässä Kukkamäen asuntoalueeseen, etelässä
Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä
kaavoittamattomaan Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen.
Suunnittelualueeseen kuuluu noin 500 metriä Länsiväylän tiealuetta.
Suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta
peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Kaitaan ja Finnoon tulevat
metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 48 / 62
Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Maakuntakaava
Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on
taajamatoimintojen aluetta. Länsiväylä on osoitettu moottoriväyläksi.
Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2.
vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta,
mutta sijaitsee myös Suomenojan seudullisen vähittäiskaupan
suuryksikkömerkinnän vaikutusalueella.
Espoon eteläosien yleiskaava
Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää
Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden
suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.
Suunnittelualue on merkitty yleiskaavassa uudeksi sekä kehitettäväksi
työpaikka-alueeksi (TP). Länsiväylä on osoitettu moottoritieksi.
Suunnittelualueen länsiosaan on osoitettu virkistysyhteystarve, joka jatkuu
edelleen Länsiväylän pohjoispuolelle. Vaihtoehtoinen raidevaraus sivuaa
suunnittelualuetta sen eteläpuolelta. Alueen länsireuna sivuaa yleiskaavan
virkistysaluetta (V).
Yleiskaava osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. TPmerkinnällä alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja
liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja
ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia.
Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutukseltaan liike-, toimistoja näihin verrattavia tiloja. Määräyksen mukaisen pääkäyttötarkoituksen
ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta
haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle.
Voimassa olevat asemakaavat
Suunnittelualueen länsiosa ja Länsiväylä ovat asemakaavoittamattomia.
Hannuksenpelto I asemakaava (440800). Kaava koskee alueen
keskiosaa. Kaavassa alueet on osoitettu yleisten rakennusten
korttelialueeksi (osa korttelia 31100), johon saa sijoittaa autokatsastus- ja
rekisteröintiaseman (Y) sekä havu- ja lehtipuilla sekä pensailla
melunsuojavyöhykkeen luonteiseksi istutettava puistoalueeksi (Pl). Kaava
on vahvistettu sisäasiainministeriössä 4.12.1980.
Hannus I asemakaavan muutos, Hannus IB asemakaavan muutos
(440906). Kaava koskee alueen itäosaa, jossa alueen eteläreunat on
varattu jalankululle ja pyöräilylle osoitetuksi katualueeksi (pp ja pp/t) sekä
Länsiväylän varressa korttelin 31106 osa toimitilarakennusten
korttelialueeksi (KTY). Kaava on hyväksytty valtuustossa 13.3.2006.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 49 / 62
Hannus IB asemakaava ja asemakaavan muutos (441000). Kaava
koskee KTY-korttelialueen pohjoispuolella Länsiväylän varressa kapeaa
aluetta, joka on osoitettu kauttakulku- ja sisääntulotieksi suoja- ja
näkemäalueineen (LT). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä
23.11.1989.
Hannus I asemakaava ja asemakaavan muutos (440900). Kaava
koskee alueen itäosassa pientä kapeaa aluetta, joka on merkitty puistoksi
(VP). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.9.1986.
Eestinmalmi I asemakaava (430700). Kaava koskee Länsiväylän
pohjoisreunassa erittäin kapeaa kaistaletta, jossa alue on osoitettu
kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustieksi tie-, vieri-, suoja- ja
näkemäalueineen (LT). Kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä
26.3.1981.
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 23.9.-22.10.2013.
Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä kymmenen lausuntoa ja
kannanottoa. Muistutuksia jätettiin nähtävilläolon aikana kolme.
ELY-keskuksen lausunnossa kiinnitetään huomiota kaavan
käyttötarkoitusmerkintöihin (KL, KM, KTY) ja niiden sisältöihin kaupallisten
vaikutusten arvioinnin mukaisina. ELY-keskus ja Espoon tekninen keskus
huomauttavat, että Länsiväylän alituksen (Marsbynportti) rakentaminen ei
saa laskea pohjaveden pintaa. Mikäli alitusta ei voida toteuttaa pohjaveden
pinnan alentumatta, on riski, että kaupunki joutuu uusimaan Länsiväylän
puupaalutuksen. ELY-keskus ja Espoon ympäristökeskus esittävät, että
Djupsundsbäckenin uoma tulisi toteuttaa avouomana sekä muistuttavat
alueen meritulvariskistä ja hulevesien hyvästä hallinnasta.
Muistutuksissa kiinnitetään huomiota Länsiväylän
leventämismahdollisuuksiin, meritulvariskiin ja Marsbynportin alituksen
toteuttamiskelpoisuuteen sekä toivotaan Djupsundsbäckenin säilyttämistä
avouomana. Päivittäistavarakauppaa ei pidetä tarpeellisena ja sen
pelätään vaikuttavan alueen muihin päivittäistavarakauppoihin. Lisäksi
kiinnitetään huomiota muun muassa alueen eläimiin, ekologisiin käytäviin,
peltojen ja metsien säilymiseen, lähialueiden tyhjiin liike- ja toimistotiloihin
sekä eri toimintojen sijoitteluun.
Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen saadun palautteen perusteella
asemakaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty muun muassa seuraavia
tarkistuksia:
-
-
KL-1/KM-1-merkintä (liikerakennusten korttelialue/vähittäiskaupan
suuryksikkö) on muutettu KL-1-merkinnäksi, liikerakennusten
korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa auto-, autotarvike- ja
varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa
Kaavamerkintä katsastusasemasta on lisätty
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
-
-
Asia 11
Sivu 50 / 62
Rakennusalan rajoja on tarkistettu; muun muassa Länsiväylän varrella
rakennusalan rajaa on siirretty kahdeksan metrin etäisyydelle
liikennealueesta (LT), mikä mahdollistaa pelastustien rakennusten
pohjoissivulle
Korttelin 31098 länsireunalle on merkitty johtorasite olemassa olevan,
viheralueen puolella sijaitsevan runkovesijohdon suoja-alueeksi
Marsbyntien pohjoisosan molemmin puolin sijaitsevia johtorasitteita on
levennetty ja jatkettu
Ajoneuvoliittymäkiellon alueita on laajennettu
Sähkönjakelulle on osoitettu kaksi ohjeellista aluetta muuntamoille
sekä lisätty määräys muuntamotiloista kiinteistöissä
Määräykset ponttiseinien ankkuroinnista ja pihojen stabiliteetista on
lisätty
Hulevesimääräys on liitetty koskemaan myös autopaikkojen
korttelialuetta (LPA)
Tulvareitin merkintä on poistettu kaavakartasta ja korvattu
määräyksellä tulvareitin toteuttamisesta
Määräys pohjavedestä on liitetty koskemaan myös liikennealueen
alittavaa katualuetta
Määräys meritulvariskistä on lisätty
Ohjeellinen vesialue ja istutettava puurivistö on poistettu katualueelta.
Muita nähtävillä olon jälkeen ehdotukseen tehtyjä muutoksia ovat muun
muassa:
-
-
-
Liikerakennusten korttelialueiden (KL-1) kerrosluvut on muutettu
korkeusasemamerkinnöiksi määrittämään tarkemmin rakennusten
sallittuja enimmäiskorkeuksia
Rakennusoikeuksia on tarkistettu: kortteliin 31098 pohjoisemmalle
rakennusalalle on osoitettu lisää 500 k-m2; korttelin 31106 eteläisen
korttelialueen kolmelle rakennusalalle on osoitettu yhteinen
rakennusoikeus on 15 000 k-m2
KTY-korttelialueella sallitaan kaksi pysäköintikerrosta varsinaisten
kerrosten alapuolelle
LPA-alueen maanpinnan likimääräinen korkeusasema on merkitty
kaavaan
Marsbynportin Länsiväylän alittavaa katualuetta on levennetty
Marsbyntien katualueen rajausta on tarkistettu
Marsbyntien ylittävä rakennusosa on poistettu ja korvattu molemmin
puolin ulokkeen rakennusalalla
Bondaksenrinteenpolun ohjeellinen sijainti on osoitettu polun nykyisen
linjauksen mukaisesti
Korttelissa 31098 ”ajo”-merkintä on muutettu ”ma-ajo”-merkinnäksi
mahdollistamaan ajoluiskan rakentamisen maanalaiseen kalliotilaan
Kaavaan on lisätty istutettavia alueen osia
Länsiväylän varren rakennusten toimimista melusuojana eteläpuoliselle
asuinalueelle on tarkennettu koskemaan voimassa olevan kaavan
KTY-korttelialuetta
Kaavaselostusta on tarkistettu ja täydennetty. Tarkistukset kaavakarttaan
ja -määräyksiin ovat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ja
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 51 / 62
asemakaavan muutosehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen
nähtäville.
Esittelijän muutoksena kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa
13.11.2013 on päätetty lisätä kaavakarttaan kaavamerkintä ”kl-2” korttelin
31098 sille rakennusalalle, jolle rakennusoikeutta on osoitettu 3 000 k-m2,
sekä kaavamääräyksiin merkintä ”kl-2”: Alue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa
vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Listatekstin selostusosaa,
kaavaselostusta ja vastineita sekä muita asiakirjoja tarkistetaan
vastaavasti. Kaavamääräyksen perusteluna ovat Ramboll Finland Oy:n
laatima kaupallinen lisäselvitys sekä neuvottelut hankkeen kanssa.
Hankekuvaus
Hannuksenpellon liikerakentamishankkeen osapuolet ovat Kauppahuone
Laakkonen Oy, Broman Group Oy sekä Ativa Oy. Kauppahuone
Laakkonen Oy on Suomen suurin autokauppa, Broman Group Oy on
valittu vuonna 2013 Euroopan parhaaksi perheyhtiöksi ja Ativa Oy toimii
hankkeessa projektin vetäjänä ja hankekehittäjänä.
Hanke perustuu Helsingin ja Espoon kaupungeilta saatuihin
suunnitteluvarauspäätöksiin sekä yhteistyösopimukseen A-Katsastus Oy:n
kanssa. Hankealueen kokonaislaajuus on noin 9,8 hehtaaria, josta
Helsingin kaupungin maata on 6,5 ha, Espoon kaupungin maata 0,4 ha ja
A-Katsastus Oy:n maata 2,5 ha. Kauppahuone Laakkonen Oy sekä
Broman Group Oy ovat vuonna 2012 ostaneet Nordisk Renting Oy:ltä
hankealueelta 0,4 ha:n maa-alueen.
Hanke tulee sisältämään muun muassa auto-, autotarvike- ja
varaosakauppaa, huollon tiloja sekä myös vähäisen määrän palvelutiloja
lähinnä liikenneasematyyppiselle toimijalle (polttoaineen jakelu, ravintola ja
päivittäistavarakauppaa enintään 400 k-m2). Hankkeen laajuus on
yhteensä 65 500 k-m2, ja sen myötä alueelle syntyy noin 500 työpaikkaa.
Länsiväylän eteläreunaan rakentuu noin 500 metriä pitkä ja 18 metriä
korkea rakennusmassa, joka suojaa Hannuksenpellon etelään avautuvaa
laaksopainannetta liikennemelulta. "Melumuurin" julkisivu muodostuu
autokaupan laajoista näyteikkunoista sekä mainoslaitteista vallitsevina
materiaaleinaan kiviaines, lasi ja metalli. Marsbyntie rakentuu
näyteikkunoin varustettujen liikerakennusten rajaamaksi kaupunkitilaksi,
jota jäsennöivät puurivit ja istutukset. Alueen sisäinen laaja pysäköintialue
jäsennellään istutuksin, puurivein ja jalankulun turvallisuutta lisäävin
jalkakäytävin.
Tavoitteena on, että ensimmäiset rakennusluvat ovat kunnossa samaan
aikaan, kun muun muassa Länsiväylän alituksen sisältävä
katusuunnitelma on teknisessä lautakunnassa hyväksytty ja alituksen
rakentaminen alkaa.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 11
Sivu 52 / 62
Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus
Kaava-alueelta poistuu yleisten rakennusten korttelialue (Y) sekä
toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Alueelle osoitetaan kolme uutta
liikerakennusten korttelialuetta (KL-1), joille saa sijoittaa auto-, autotarvikeja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa. Alueen
keskelle osoitetaan uusi autopaikkojen korttelialue (LPA).
Korttelissa 31098 (KL-1) rakennusoikeuden määrä on 10 500 k-m2 ja
tehokkuusluku e=0,86. Korttelin eteläiselle rakennusalalle saa sijoittaa
paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja kyseiselle
rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden verran (3 000 k-m2). Suurin
sallittu vesikaton korkeusasema on + 23,00 metriä meren pinnan
yläpuolella (mpy, korkeusjärjestelmä N2000).
Korttelissa 31106 Länsiväylän puoleisella KL-1-korttelialueella
rakennusoikeuden määrä on 40 000 k-m2 ja e=1,50. Maantien alueen (LT)
puoleisen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan likimääräinen
korkeusasema on +22,00 mpy. Hannuksenpellon lähivirkistysalueen (VL)
puoleisella KL-1-korttelialueella läntisimmälle rakennusalalle sallitaan
400 k-m2:n suuruinen päivittäistavarakaupan yksikkö sekä polttoaineen
jakeluasema ja itäisimmälle rakennusalalle katsastusasema. Korttelialueen
rakennusoikeuden määrä on 15 000 k-m2 ja e=0,54. Suurin sallittu
vesikaton korkeusasema on rakennusalasta riippuen joko + 23,00 mpy tai
+ 14,00 mpy. Kortteliin on osoitettu hulevesien käsittelyä varten ohjeellinen
alueen osa, joka on tarkoitettu korttelin 31106 hulevesille.
Voimassa olevan kaavan mukaisesta KTY-korttelialueesta (kortteli 31106)
osa osoitetaan KL-1-korttelialueeksi. Muilta osin
kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.11.2013 hyväksymässä
kaavaehdotuksessa esitetty KTY-korttelialue sekä siihen liittyviä katu- ja
virkistysalueita on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle 17.2.2014 tehtyjen
liito-oravahavaintojen vuoksi.
Korttelin 31106 keskelle osoitetaan LPA-korttelialue, jolle kortteleiden
31098 ja 31106 autopaikat saa sijoittaa. Lisäksi sallitaan asiakas- ja
henkilökunnan autopaikat rakennusten kerroksissa, kylmänä tilana
toteutettavan pysäköintitilan saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Korttelialueille osoitetaan auto-, autotarvike- ja varaosakaupan,
venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan rakennusoikeutta yhteensä
65 500 k-m2. Kaavaehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on 65 500 k-m2
ja kokonaiskorttelitehokkuusluku e = 0,76 (KL-1 ja LPA). Kaavassa on
osoitettu uutta rakennusoikeutta yhteensä noin 61 985 k-m2.
Lähivirkistysalueista (VL) Hannuksenpelto sijoittuu kaava-alueen
kaakkoisosaan ja Bondasbergen länsiosaan; osa Bondasbergenin
viheralueesta on osoitettu suojaviheralueena (EV). Alueen rakentamisen
myötä suunnittelualueen virkistysalueiden määrä pienenee.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 53 / 62
Bondasbergenin lähivirkistysalueelle on asemakaavassa sallittu
merkinnällä ma-1 kallioon louhittava maanalainen tila, jonne on
mahdollista toteuttaa pysäköinti- ja varastotiloja kahdessa tasossa sekä
väestönsuoja. Kalliotilan vaikutuksia viheralueen maisemaan tai
virkistyskäyttöön on rajattu ohjaamalla sen kaikki maanpäälle ulottuvat
rakenteet viereiselle korttelille.
Asemakaava sallii Djupsundsbäckenin uoman putkituksen.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa uoma on esitetty putkitettavaksi tai
katettavaksi noin 200 metrin osuudella välittömästi Länsiväylän
eteläpuolella, mikä mahdollistaa rakennettavan kortteli- ja katualueen
käsittelyn yhtenäisenä pintana. Avorakenteena Djupsundsbäcken olisi
vaatinut ahtaassa katutilassa suhteellisen syvän ja leveän kaivannon.
Liikenne
Katuverkko on mitoitettu ja suunniteltu kunnallistekniikan
yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Katuverkon laadinnassa on
huomioitu liikenteelliset ja asemakaavassa määritetyt kaupunkikuvalliset
lähtökohdat sekä olemassa oleva katuverkko ja ennustetut liikennemäärät.
Kaava-alueen pääkatuna toimii uusi pohjois-eteläsuuntainen Marsbyntie,
joka on luokaltaan kokoojakatu. Marsbyntie alkaa Martinsillantieltä, alittaa
Länsiväylän ja jatkuu kaava-alueen läpi Kaitaantielle.
Länsiväylän alikulku, Marsbynportti, parantaa Länsiväylän
poikittaisyhteyksiä ja vähentää Länsiväylän estevaikutusta. Alikululla ei ole
merkittävää vaikutusta Finnoon kiertoliittymän tai Finnoonsillan
toimivuuteen, jotka vuoden 2020 liikenne-ennusteen mukaan ruuhkautuvat
riippumatta Hannuksenpellon maankäytön kehittymisestä. Todennäköistä
on, että Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautuessa Hannuksenpellon
alueen liikenteestä osa hakeutuu Martinsillantien kautta lännempänä
sijaitsevaan Espoonlahden eritasoliittymään, Espoonlahdensolmuun.
Mikäli Länsiväylän alikulkua ei rakenneta, Marsbyntien ja Kaitaantien
liittymän liikenteen palvelutaso tulee olemaan erittäin huono.
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen salliman toiminnan aiheuttama
liikenne jakautuu tasaisesti arkipäivälle klo 9 - 19. Kävijöitä alueella
oletetaan olevan noin 3 600 päivässä. Arkipäivisin alueelle oletetaan
saapuvan ja lähtevän tasaisesti reilu 300 ajoneuvoa tunnissa suuntaansa.
Aamuruuhkaan klo 7 - 9 asemakaavalla ei oleteta olevan vaikutusta.
Lauantai erottuu selkeästi vilkkaimpana ajankohtana, jolloin alueelle
saapuu arviolta reilu 600 ajoneuvoa klo 12 - 13.
Tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit osoitetaan kaavassa joko katuna
tai ohjeellisena reittinä.
Liikenteen melu
Asemakaava mahdollistaa vaikeasti hyödynnettävän maa-alueen
rakentamisen Länsiväylän reunassa. Suunnitellut suuret, yhtenäisinä
rakennettavat liike- ja toimitilarakennukset Länsiväylän varrella estävät
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
24.03.2014
Asia 11
Sivu 54 / 62
tehokkaasti melun leviämistä lähiympäristöön ennustetilanteessa. Tällöin
rakennusten suojan puolelle syntyy laajoja asuinkäyttöön soveltuvia
alueita. Länsiväylän liikerakennukset ehkäisevät melun leviämistä myös
Länsiväylän ja Hannuksentien välissä sijaitsevien asuinrakennusten
suuntaan.
Rakennusten rakennesuunnittelussa on otettava huomioon riittävä
julkisivun ääneneristys, jotta melun ohjearvot sisätiloissa eivät ylity.
Kaavassa on määrätty Länsiväylän puoleisen julkisivun rakenteiden
ääneneristävyydeksi liikennemelua vastaan vähintään 35 dB.
Osa Bondasbergenin virkistysalueesta sijoittuu vuoden 2035
meluennustetilanteessa Länsiväylän yli 55 desibelin liikennemelualueelle
ja on siten osoitettu kaavassa suojaviheralueeksi (EV).
Kaupan siirtymäsäännös
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen
sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan 15.4.2011. Lainmuutos laajensi
vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa
vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kaupaksi luetaan
moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa,
rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen
kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja
sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä
kodintekniikkakauppa). Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen
mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa
vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta 16.4.2015 alkaen: tiva-kaupan
myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää
2 000 k-m2 tai ne muodostava myymäläkeskittymän.
Ympäristöministeriön paljon tilaa vaativasta erikoistavaran kaupasta ja
siirtymäsäännöksestä julkaiseman ohjeen (YM2/501/2012, 4.4.2012)
mukaan siirtymäkauden aikana kunta voi hyväksyä yleis- tai
asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä paljon tilaa
vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan myymälä alueelle, jota ei ole
maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Asemakaavan
merkinnällä KL-1 voidaan siirtymäsäännöksen mukaisesti osoittaa
seudullisesti merkittävä hanke Hannuksenpellon alueelle.
Suunnitelmat ja selvitykset
Asemakaavaehdotusta ja asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa on
otettu huomioon eri suunnitelmia ja selvityksiä.
Maankäyttöä on tarkasteltu Gullichsen-Vormala Arkkitehdit Ky:n
laatimassa viitesuunnitelmassa (2.9.2013). Suunnitelman pohjalta on
päädytty nyt esitettyyn kaavaehdotukseen.
Alueelle on laadittu WSP Finland Oy:n toimesta kunnallistekniikan
yleissuunnitelma, jota on ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tarkistettu
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 55 / 62
muun muassa Marsbyntien kadun osalta (2.9.2013 / tarkistettu 4.11.2013).
Yleissuunnitelmassa on arvioitu muun muassa kunnallistekniikan
rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Liikenteen vaikutusten arvioimiseksi on ollut käytössä useita suunnitelmia
ja selvityksiä. WSP Finland Oy on laatinut yhteenvedoksi muistion
Hannuksenpellon liikenteelliset tarkastelut (2.9.2013).
Hankkeen kaupallisia vaikutuksia auto-, autotarvike- ja varaosakaupan,
venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan osalta on arvioitu Ramboll
Finland Oy:n raportissa "Hannuksenpelto II, kaupallisten vaikutusten
arviointi" (2.9.2013). Muun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan
osalta vaikutuksia on arvioitu laaditussa lisäselvityksessä,
"Hannuksenpelto II, tiva-kaupan vaikutusten arviointi" (Ramboll Finland
Oy, 6.11.2013).
Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen asemakaava-alueelle on laadittu
korttelisuunnitelma, joka koskee korttelialueita KL ja LPA. Suunnitelma
toimii jatkossa ohjeena alueen suunnittelijoille ja
rakennusvalvontakeskukselle määrittäen muun muassa alueen ilmettä ja
laatua. Korttelisuunnitelman on laatinut Gullichsen-Vormala Arkkitehdit Ky
(28.2.2014).
Lisäksi on laadittu raportti Hannuksenpellon suunnittelualueen
luontoarvoista (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.11.2011).
Perittävät maksut
Asemakaava ja asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV ja
kuulutusluokkaan II.
Hakijat ovat maksaneet 26.9.2012 asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Loput
kustannukset tullaan perimään hakijoilta asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.9.2013 § 138
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu
Hannuksenpelto II:n valmisteluaineistosta, alue 442100,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 13.8.2012 päivätyn ja 2.9.2013
muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 56 / 62
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää
osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu- ja virkistysalueita 31.
kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100 (Poistuu osa korttelia 31100 ja
muodostuu uusi kortteli 31098),
3
pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta
tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että
- päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: "hyväksyy MRA 27
§:n mukaisesti nähtäville 13.8.2012 päivätyn ja 2.9.2013 muutetun
Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää
osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu- ja virkistys- ja erityisalueita
31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100 (Poistuu osa korttelia
31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098)
- listatekstin selostusosa "Hannuksenpelto II - Hannusåkern II
asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus,
piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-,
katu- ja virkistysalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100.
Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098.
muutetaan kuulumaan: "Hannuksenpelto II - Hannusåkern II
asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus,
piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista 31106 sekä liikenne-,
katu-, virkistys- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue
442100. Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että
voidaanko esittelijän tekemät korjaukset hyväksyä. Koska kukaan ei
vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti
hyväksytyiksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja oheismateriaaleissa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu
Hannuksenpelto II:n valmisteluaineistosta, alue 442100
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 13.8.2012 päivätyn ja 2.9.2013
muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää
osan korttelista 31106 sekä liikenne-, katu-, virkistys- ja erityisalueita 31.
kaupunginosassa (Kaitaa), alue 442100 (Poistuu osa korttelia 31100 ja
muodostuu uusi kortteli 31098)
3
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 57 / 62
pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta
tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2013 § 177
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutukset on annettu Hannuksenpelto II:n asemakaavaehdotuksesta ja
asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 442100,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 13.8.2012 päivätyn ja
4.11.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II
asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-,
katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja
liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa
korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy
kaupunginosan rajan muutos.),
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59
§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 2960 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 666,66
euroa, eli yhteensä 3626,66 euroa asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että:
-
kaavakarttaan lisätään kaavamerkintä "kl-2" korttelin 31098 sille
rakennusalalle, jolle rakennusoikeutta on osoitettu 3 000 k-m2,
-
kaavamääräyksiin lisätään merkintä "kl-2": Alue, jolle saa sijoittaa
paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja,
-
listatekstin selostusosaa, kaavaselostusta ja vastineita sekä muita
asiakirjoja tarkistetaan vastaavasti. Kaavamääräyksen perusteluna on
kaupallinen lisäselvitys sekä neuvottelut hankkeen kanssa. Kaupallinen
lisäselvitys on lisätty myös lautakunnan WebForum-aineistoon.
-
koko aluetta koskeva KL-1 -määräys kuuluu edelleen:
"Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa auto-, autotarvikeja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa."
KL-1 -korttelialueiden kokonaisrakennusoikeus on 65 500 k-m2, josta
siis 3 000 k-m2 (4,6 %) olisi mahdollista toteuttaa minä tahansa tilaa
vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloina.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 58 / 62
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja
muistutukset on annettu Hannuksenpelto II:n asemakaavaehdotuksesta ja
asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 442100,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 13.8.2012 päivätyn ja
4.11.2013 muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II
asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista 31106 sekä virkistys-,
katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja
liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa
korttelia 31100 ja muodostuu uusi kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy
kaupunginosan rajan muutos.),
3
ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59
§:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen
loppuosan, 2960 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 666,66
euroa, eli yhteensä 3626,66 euroa asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 63
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
hyväksyy liitteenä olevat (5 kpl) maankäyttösopimukset ja esisopimukset
alueiden luovuttamisesta,
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 13.8.2012 päivätyn ja 24.2.2014
muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää
osan korttelista 31106 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31.
kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa
(Nöykkiö), alue 442100. (Poistuu osa korttelia 31100 ja muodostuu uusi
kortteli 31098. Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.) siten
rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelin 31106
KTY-korttelialueen itäinen osa sekä siihen liittyviä katu- ja virkistysalueita.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 11
Sivu 59 / 62
Tiedoksi
-
Hakijat, ote ilman liitteitä
Uudenmaan ELY, ote päätöksestä liitteineen
Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 12
24.03.2014
Sivu 60 / 62
1072/00.01.01/2014
Kaupunginhallitus
70 §
10.3.2014
12
Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja
niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä
Valmistelijat / lisätiedot:
Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä
olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista
valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.
Liite
5
Selostus
Vireillä olevat valtuustoaloitteet 2013
Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n 5 momentin mukaan kaupunginhallituksen
on vuosittain annettava valtuustolle luettelo niistä valtuutettujen tekemistä
ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, jotka on vähintään
kaksitoista valtuutettua allekirjoittanut ja joita valtuusto ei ole edellisen
vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla
kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta
on ryhdytty.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 10.3.2014 § 70
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen
mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta
suoritetuista toimenpiteistä.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 13
24.03.2014
Sivu 61 / 62
3990/11.01.02/2013
Kaupunginhallitus
60 §
3.3.2014
13
Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan
kansallispuistoon
Valmistelijat / lisätiedot:
Tanja Hämäläinen, puh. 09 816 24321
Annina Stadius, puh. 043 824 6730
Anu Ylitalo, puh. 09 816 24316
Kalevi Hiironniemi, puh. 046 877 3502
Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492
Tapani Kortelainen, puh. 050 081 1962
Tia Lähteenmäki, puh. 043 826 5221
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Risto
Nevanlinnan ym. 9.9.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen Pentalan ja
Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan
kansallispuistoon sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi.
Oheismateriaali
Selostus
Valtuustoaloite
Risto Nevanlinna ja 30 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan
9.9.2013, että
1) Espoon kaupunki osallistuisi aktiivisesti Porkkalan kansallispuiston
perustamisselvitykseen heti kun se käynnistyy alkuvuodesta 2014.
2) Espoon kaupunki on valmis liittämään osaksi tulevaa
kansallispuistoa jo merkittäviltä osin suojellut Pentalan ja Stora
Herrön saaret.
3) Espoon kaupunki ottaisi mukaan tarkasteluun myös Suvisaariston
Ramsösundin (23 ha) ja Bergön-Ramsön (5 0ha) suojelualueet
sekä Espoon kaupungin Kirkkonummen Våransissa omistaman,
virkistysalueeksi kaavoitetun metsäalueen.
Valtuustoaloite on oheismateriaalina.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt
ympäristöministeriölle esityksen 31.7.2012 Porkkalan kansallispuiston
perustamisesta Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon alueelle.
Kansallispuistoesitys sisältää 1 320 hehtaaria maapinta-alaa ja 7 900
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
24.03.2014
Asia 13
Sivu 62 / 62
hehtaaria vesipinta-alaa. Alueisiin kuuluu valtion omistamia
luonnonsuojelualueita, kaavojen luonnonsuojelualuevarauksia ja muita
Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita.
Espoon kaupunki suhtautuu myönteisesti valtuustoaloitteessa esitetyn
asian selvittämiseen. Porkkalan kansallispuiston perustamisaloite on
kuitenkin parhaillaan valmisteltavana Metsähallituksessa eikä
kansallispuiston perustamisesta ole vielä varmuutta. Espoon on
tarkoituksenmukaista selvittää asiaa vasta siinä vaiheessa, kun
kansallispuistoaloite on käsitelty ja hyväksytty. Tällöin tulisi selvittää, mitä
Espoon alueita kansallispuistoon kannattaisi esittää, miten alueiden
liittäminen vaikuttaisi ympäröivien alueiden maankäyttöön ja saariston
kehittämiseen sekä mikä merkitys omistajuuden siirtymisellä kaupungilta
valtiolle olisi alueiden käytön kannalta. Tässä vaiheessa ei siis ole vielä
ajankohtaista ottaa kantaa yksittäisten alueiden liittämiseen osaksi
mahdollista kansallispuistoa.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 3.3.2014 § 60
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi
vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan ym. 9.9.2013 jättämään
valtuustoaloitteeseen Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden
liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon sekä toteaa asian
loppuun käsitellyksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.