1. No category

Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Sivu 1 / 74
Kokoustiedot
Aika
Paikka
Lisätietoja
25.02.2013 maanantai klo 17:30
Valtuustotalo, Espoonkatu 5
Esteilmoitukset: [email protected] tai (09) 816 22441
Käsiteltävät asiat
Asia
1
2
3
4
Liitteet
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
1-2
Otsikko
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013)
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö
ja täydennysvaali
Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin
suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja
ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan
Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali
Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali
Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja
Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostamiseen
Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö
Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan
rakentamiseen otettavalle lainalle
Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto
Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi
Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen,
Turvesuo pohjoinen, alue 120602
Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000
Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi
2013 - 2016
Espoo 14.2.2013
Timo Soini
puheenjohtaja
Sivu
2
3
4
8
9
11
16
18
20
22
25
28
37
50
73
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 1
Sivu 2 / 74
1
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätösehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Selostus
Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen
puheenjohtajan 14.2.2013 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille,
kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille
toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului
seuraavasti:
Liitteet A ja B - 1 §.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
2
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Päätösehdotus
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / KD.
Asia 2
Sivu 3 / 74
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 3
25.02.2013
Sivu 4 / 74
5448/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
Valtuusto
18 §
18 §
7.1.2013
28.1.2013
3
Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013)
Valmistelijat / lisätiedot:
Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013–
2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen
varajäsen
Paavo Hiltunen
Arja Sääksvuori
Heikki Pöyhönen
Pirkko Saarnio
Heikki Seppä
Leila Lehtinen
Marko Knuutila
Sirpa HyytiäHallenberg
(Kok., Espoo)
(Kok., Espoo)
(Vihr., Espoo)
(SDP, Espoo)
Kari Paunonen
(PerusS&Sit., Espoo)
Matti Palonen
(Kauniainen/Kirkkonummi)
(Lohjan toimialue)
(Lohjan toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Kok., Espoo)
(Kok., Espoo)
(Vihr., Espoo)
(SDP, Espoo)
(PerusS&Sit., Espoo)
(Kauniainen/Kirkkonummi)
(Lohjan toimialue)
(Lohjan toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Raaseporin toimialue)
sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki
Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi ______________ (Lohjan
toimialue).
Selostus
Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön
mukaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on kymmenen (10) jäsentä ja
kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvoston päätöksen
(174/2002) mukaisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kuntien
3.12.2002 tekemän sopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen johtokunnan
jäsenistä ja varajäsenistä kuusi nimetään Espoon toimialueelta, johon
kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta,
kaksi Lohjan toimialueelta, johon kuuluvat Karkkilan ja Lohjan kaupungit
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 3
Sivu 5 / 74
sekä Siuntion ja Vihdin kunnat (Karjalohjan kunta, Nummi-Pusulan kunta
ja Lohjan kaupunki yhdistyivät Lohjan kaupungiksi 1.1.2013) ja kaksi
Raaseporin toimialueelta, johon kuuluvat Hangon ja Raaseporin kaupungit
sekä Inkoon kunta. Espoo nimeää jäsenistä puheenjohtajan sekä
varapuheenjohtajan, joka valitaan Lohjan toimialueelta.
Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset.
Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka
mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla
vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Pelastuslaitoksen
johtokunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä neljä (4).
Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä.
Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten
kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen
henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään
puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista
poikkeamiseen on oltava erityinen syy.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 3
25.02.2013
Sivu 6 / 74
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 7.1.2013 § 18
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee pelastuslaitoksen
johtokuntaan toimikaudeksi 2013–2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille
henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
Jäsen
Henkilökohtainen
varajäsen
Paavo Hiltunen
Arja Sääksvuori
Heikki Pöyhönen
Pirkko Saarnio
Heikki Seppä
Leila Lehtinen
Marko Knuutila
Sirpa HyytiäHallenberg
(Kok., Espoo)
(Kok., Espoo)
(Vihr., Espoo)
(SDP, Espoo)
Kari Paunonen
(PerusS&Sit., Espoo)
Matti Palonen
(Kauniainen/Kirkkonummi)
(Lohjan toimialue)
(Lohjan toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Kok., Espoo)
(Kok., Espoo)
(Vih.r, Espoo)
(SDP, Espoo)
(PerusS&Sit., Espoo)
(Kauniainen/Kirkkonummi)
(Lohjan toimialue)
(Lohjan toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Raaseporin toimialue)
sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki
Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi ______________ (Lohjan
toimialue).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto 28.1.2013 § 18
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013–
2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
seuraavasti:
Jäsen
Heikki Seppä
Leila Lehtinen
Marko Knuutila
Sirpa HyytiäHallenberg
(Kok., Espoo)
(Kok., Espoo)
(Vihr., Espoo)
(SDP, Espoo)
Henkilökohtainen
varajäsen
Paavo Hiltunen
Arja Sääksvuori
Heikki Pöyhönen
Pirkko Saarnio
Kari Paunonen
(PerusS&Sit., Espoo)
Matti Palonen
(Kok., Espoo)
(Kok, Espoo)
(Vihr., Espoo)
(SDP, Espoo)
(PerusS&Sit, Espoo)
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
(Kauniainen/Kirkkonummi)
(Lohjan toimialue)
(Lohjan toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Raaseporin toimialue)
Asia 3
Sivu 7 / 74
(Kauniainen/Kirkkonummi)
(Lohjan toimialue)
(Lohjan toimialue)
(Raaseporin toimialue)
(Raaseporin toimialue)
sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki
Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi ______________ (Lohjan
toimialue).
Käsittely
Puheenjohtaja ehdotti Laukkasen kannattamana, että asia jätetään
pöydälle.
Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli,
voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston
hyväksyneen sen yksimielisesti.
Päätös
Valtuusto:
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Tiedoksi
-
Valitut
Johtokunnan sihteeri
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 4
25.02.2013
Sivu 8 / 74
5439/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
60 §
11.2.2013
4
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee opetus – ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi
jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) _____________________
(PerusS&Sit).
Selostus
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Jarno Kukkonen
(PerusS/Sit) pyytää 31.1.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä
perusteena työ lautakunnan alaisena viranhaltijana.
Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ei ole henkilö joka
on asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva
henkilö.
Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan
mies.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 60
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus – ja
varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle
(PerusS&Sit.) _____________________ (PerusS&Sit).
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Jarno Kukkonen
Valittu
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 5
25.02.2013
Sivu 9 / 74
591/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
61 §
11.2.2013
5
Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja
varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan
Valmistelijat / lisätiedot:
Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto nimeää toimikaudeksi 2013-2016 Espoon kaupungin edustajana
1
Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja
varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi
asiantuntijajäsen
henkilökohtainen varajäsen
Oge Eneh (Kok.)
Lari Tuominen (Kok.)
sekä
2
Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja
varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi
asiantuntijajäsen
henkilökohtainen varajäsen
Christina Ruth (SFP)
Anna af Hällström (SFP).
Selostus
Kauniaisten koululautakuntien nimet on muutettu 1.1.2013 alkaen opetusja varhaiskasvatuslautakunniksi. Samassa yhteydessä Kauniaisten
kaupungin hallintosääntöön on tehty lautakuntien kokoonpanoja koskevia
muutoksia. Espoon kaupungilla on oikeus nimetä Kauniaisten kaupungin
suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1)
asiantuntijajäsen ja Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja
varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen.
Asiantuntijajäsenellä on lautakunnassa puheoikeus.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 61
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätösehdotus
25.02.2013
Asia 5
Sivu 10 / 74
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää toimikaudeksi 20132016 Espoon kaupungin edustajana
1
Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja
varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi
asiantuntijajäsen
henkilökohtainen varajäsen
Oge Eneh (Kok.)
Lari Tuominen (Kok.)
sekä
2
Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja
varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi
Päätös
asiantuntijajäsen
henkilökohtainen varajäsen
Christina Ruth (SFP)
Anna af Hällström (SFP).
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Valitut
Kauniaisten kaupunki
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 6
25.02.2013
Sivu 11 / 74
5508/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
62 §
11.2.2013
6
Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi
2013 -2016 seuraavat 59 henkilöä:
Janne Jokinen
Jorma Kajaste
Henri Korhonen
Juha Kuusinen
Allan Käyhkö
Mika Lehtisyrjä
Jaakko Moisio
Janne Pesonen
Kristian Rehnfors
Vesa Valkama
Ilkka Virtanen
Peter Wellman
Suvi Aherto
Katri Alén
Mirjami Balk
Jessica Löfgren-Eriksson
Tuuli Miettinen
Minttu Mustonen
Satu Paajanen
Leena Piironen
Merja Pursiainen
Erja Selin
Katariina Sorvanto
Taru Saraste
Niina Tapanainen
Kirsi Ranne
Heikki Pöyhönen
Rolf Heikkinen
Pia Litmo
Rainer Westerlund
Leena Tammivuori
Sirkku Saarikoski
Timo Lahtinen-Mäkelä
Sirkka Lindroos
Kai Hurskainen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 6
Sivu 12 / 74
Jukka Hämäläinen
Sami Lehtonen
Kari Karjalainen
Anu Heinänen
Maija Snygg
Satu Nurminen-Hämäläinen
Eija Varja
Jouko Pirttimäki
Rami Lindberg
Aki Luukkainen
Jura Jukola
Kaija Hietanen
Mirka Helin
Anna-Liisa Kuisma
Suvi Karhu
Stefan Ekholm
Rainer Andersson
Anders Blomberg
Thea Kusénius
Tove Westerlund
Barbro Blomster
Reijo Stedt
Ville Uusivuori
Hannu Hätönen
Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun
tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi.
Selostus
Käräjäoikeuslain 7 §:n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet
toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee
mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-,
sukupuoli- ja kielijakaumaa.
Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa
asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka
toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan
lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias
tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on
virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka
virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja
poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen
asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeusL 6 §).
Oikeusministeriö on päätöksessään 20.12.2012 vahvistanut Espoon
käräjäoikeuden lautamiesten määräksi 62 siten, että Espoosta valitaan 59
ja Kauniaisista 3 lautamiestä.
Lautamiestehtävän luonne
Lautamiehen tehtävää ei voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä
vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa
käyttävät itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet. Lautamiehet, joilla
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 6
Sivu 13 / 74
on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja toimivat
tuomarin vastuulla. Näin ollen tehtävä on pikemminkin valtiollinen
luottamustehtävä, jonka hoitamisesta maksettavat kustannukset
(istuntopalkkio, ansionmenetyskorvaus ja matkakustannukset) suoritetaan
valtion varoista.
Lautamiehen tehtävä eroaa kunnallisista lautakunnan jäsenyyksistä ja
eräistä muista kunnallisista luottamustehtävistä siinäkin suhteessa, että
tuomioistuimen istunnot alkavat yleensä aamulla kello 9.00 ja istuntoja
jatketaan niin pitkään, että kaikki istuntopäivälle haastetut jutut saadaan
käsitellyksi. Lautamiehen tehtävä edellyttää siis varautumista koko päivän
kestävään istuntoon. Erityisesti laajoissa rikosasioissa lautamiesten tulee
varautua olemaan läsnä useampana päivänä peräkkäin. Lautamiesten
istuntovuoroista sopiminen edellyttää tällaisissa tapauksissa
käräjäoikeuden ja lautamiesten keskinäistä yhteydenpitoa riittävän ajoissa,
jotta lautamiehet voisivat varautua istuntoihin.
Lautamiesten valintaan liittyviä kysymyksiä
Lautamiesten valinnan osalta ministeriö kiinnittää huomiota
käräjäoikeuslain 0581/93) 6 §:ään kokonaisuudessaan. Sen ensimmäinen
momentti kuuluu seuraavasti:" Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden
tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole
konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on
pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä".
Siten lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jota ei ole pidettävä sopivana
tehtävään. Sopivaisuuden arviointi saattaa olla hankalaa, mutta
säännöksellä on ajateltu suljettavan lautamiestehtävän ulkopuolelle
henkilöt, joilla on esimerkiksi rikosrekisterimerkintöjä tai jotka ovat
syyllistyneet toistuvasti vähäisempiin rikoksiin. Sopivaisuuden arviointi
edellyttää yleensä ehdokkaan kokonaisvaltaista arviointia, jonka
lopputuloksena tulisi olla johtopäätös siitä, että asianomaisen henkilön
valinnalla ei horjuteta tuomioistuinta kohtaan tunnettua luottamusta.
Valtuustoryhmällä tai valtuustoilla ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta
selvittää tällaisia tietoja ja sen vuoksi lautamiesehdokkaiden tietoon tulisi
saattaa edellä mainittu kelpoisuusvaatimus. Näin erityisesti sen vuoksi,
että käräjäoikeudet yleensä selvittävät lautamiehiksi valittujen
rikosrekisteritiedot.
Käräjäoikeuslain mukaan kunnasta valittavien lautamiesten tulee
mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-,
sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuutta ja
kansalaisten luottamusta järjestelmään saattaisi lisätä, mikäli lautamiesten
joukossa olisi myös eri etnisiä ryhmiä edustavia henkilöitä.
Lautamiehille ei ole asetettu erityisiä kielitaitoa koskevia
kelpoisuusvaatimuksia, toisin kuin tuomareille. Valtuustojen tehtävänä on
huolehtia siitä, että lautamiehiksi valittavilla henkilöillä on tehtävän
suorittamiseksi vaadittava riittävä kielitaito ja käräjäoikeuden tehtävänä on
huolehtia lautamiesten istuntokokoonpanosta. Käytännössä
kielitaitovaatimukset korostuvat sellaisissa käräjäoikeuksissa, jotka ovat
kaksikielisiä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 6
Sivu 14 / 74
Käräjäoikeuslain 9 §:n mukaan lautamiehen vaaliin sovelletaan kuntalain
säännöksiä. Kuntalain (365/95) 39 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy
toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja senkin jälkeen siihen saakka,
kunnes toimeen on valittu toinen. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää
huomiota siihen, että käräjäoikeuksien ja kunnanhallitusten tulisi pyrkiä
sopimaan ajankohta, josta lukien uudet lautamiehet aloittavat toimintansa
ja nykyisten toimikausi päättyy. Tämä on tärkeätä käräjäoikeuksien
istuntokokoonpanojen määräämiseksi ja myös sen vuoksi, että uusien
lautamiesten yhteystietojen toimittaminen käräjäoikeudelle ja muut
käytännön järjestelyt saattavat ainakin suurimmissa käräjäoikeuksissa
vaatia jonkin verran aikaa. Mikäli käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu
useampia kuntia, tulisi kaikkien tuomiopiiriin kuuluvien kuntien pyrkiä
valitsemaan lautamiehensä likimain samanaikaisesti.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 62
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden
lautamiehiksi toimikaudeksi 2013 -2016 seuraavat 59 henkilöä:
Janne Jokinen
Jorma Kajaste
Henri Korhonen
Juha Kuusinen
Allan Käyhkö
Mika Lehtisyrjä
Jaakko Moisio
Janne Pesonen
Kristian Rehnfors
Vesa Valkama
Ilkka Virtanen
Peter Wellman
Suvi Aherto
Katri Alén
Mirjami Balk
Jessica Löfgren-Eriksson
Tuuli Miettinen
Minttu Mustonen
Satu Paajanen
Leena Piironen
Merja Pursiainen
Erja Selin
Katariina Sorvanto
Taru Saraste
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 6
Sivu 15 / 74
Niina Tapanainen
Kirsi Ranne
Heikki Pöyhönen
Rolf Heikkinen
Pia Litmo
Rainer Westerlund
Leena Tammivuori
Sirkku Saarikoski
Timo Lahtinen-Mäkelä
Sirkka Lindroos
Kai Hurskainen
Jukka Hämäläinen
Sami Lehtonen
Kari Karjalainen
Anu Heinänen
Maija Snygg
Satu Nurminen-Hämäläinen
Eija Varja
Jouko Pirttimäki
Rami Lindberg
Aki Luukkainen
Jura Jukola
Kaija Hietanen
Mirka Helin
Anna-Liisa Kuisma
Suvi Karhu
Stefan Ekholm
Rainer Andersson
Anders Blomberg
Thea Kusénius
Tove Westerlund
Barbro Blomster
Reijo Stedt
Ville Uusivuori
Hannu Hätönen
Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun
tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 7
Sivu 16 / 74
5362/00.04.01/2012
7
Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 20132016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä:
Kiinteistötoimitusten uskotut miehet
Ali Karjalainen
Ari Rehnfors
Mika Suomu
Seppo Äikäs
Kaija Hartikainen
Aila Lehtinen
Maila Lingman-Nukala
Pirjo Söderström
Rainer Westerlund
Hanna Kalanne
Seppo Niiranen
Yngve Lindholm
John Lindfors
Ossi Haapalinna
Sakari Behm
Stefan Ekholm
Christina Koikkalainen
Harri Davidson
Susanna Aho
Veijo Huotari
Selostus
Kiinteistönmuodostamislain 6 §:n mukaan valtuuston tulee valita kunnan
kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä
valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla
kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö.
Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä
käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Uskotuksi mieheksi ei saa siten
valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta.
Uskottuja miehiä valittaessa on huomioitava naisten ja miesten välisestä
tasa-arvosta annetun lain säännökset.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 7
Sivu 17 / 74
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 63
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten
uskotuiksi miehiksi vuosiksi 2013-2016 seuraavat kaksikymmentä (20)
henkilöä:
Kiinteistötoimitusten uskotut miehet
Ali Karjalainen
Ari Rehnfors
Mika Suomu
Seppo Äikäs
Kaija Hartikainen
Aila Lehtinen
Maila Lingman-Nukala
Pirjo Söderström
Rainer Westerlund
Hanna Kalanne
Seppo Niiranen
Yngve Lindholm
John Lindfors
Ossi Haapalinna
Sakari Behm
Stefan Ekholm
Christina Koikkalainen
Harri Davidson
Susanna Aho
Veijo Huotari
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 8
25.02.2013
Sivu 18 / 74
198/00.00.01/2013
Kaupunginhallitus
64 §
11.2.2013
8
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali
Valmistelijat / lisätiedot:
Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan
toimikaudeksi 2013-2016 jäsenet ja heidän henkilökohtaiset
varajäsenensä seuraavasti:
Selostus
Jäsen
Varajäsen
Elli Perklén (Kok.)
Veera Ruoho (PerusS&Sit.)
Jari Nurminen (Kesk.)
Harri Bollström (KD)
Matti Ahola-Luttila (Kok.)
Kari Niskanen (PerusS&Sit.)
Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk.)
Maria Majanen (KD)
Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 10 §:n mukaan poliisilaitosten
yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Poliisilaitoksen
neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata poliisin toimintaan
vaikuttavan ympäristön kehitystä, tehdä aloitteita poliisin toiminnan
kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista.
Asetuksen 13 §:n mukaan neuvottelukunnassa on vähintään viisi ja
enintään viisitoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen
varajäsen.
Kunnanvaltuustot valitsevat neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet
toimikaudekseen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan
jäsenmääräksi on vahvistettu 15, joista Espoon valtuusto valitsee neljä (4)
jäsentä ja varajäsentä.
Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset.
Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 §, jonka mukaan
kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään
40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Espoon nimeämissä
neuvottelukunnan jäsenissä tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään
kaksi (2).
Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä.
Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten
kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen
henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään
puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 8
Sivu 19 / 74
Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 64
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan
poliisilaitoksen neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2016 jäsenet ja
heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:
Päätös
Jäsen
Varajäsen
Elli Perklén (Kok.)
Veera Ruoho (PerusS&Sit.)
Jari Nurminen (Kesk.)
Harri Bollström (KD)
Matti Ahola-Luttila (Kok.)
Kari Niskanen (PerusS&Sit.)
Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk.)
Maria Majanen (KD)
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos
Valitut
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 9
25.02.2013
Sivu 20 / 74
406/02.05.05/2013
Kaupunginhallitus
32 §
21.1.2013
9
Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin
osakkeiden ostamiseen
Valmistelijat / lisätiedot:
Pirinen Mikko, puh. (09) 816 25713
Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354
Slätis Carl, puh. (09) 816 84419
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto
1
myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/Tilakeskus
lisämäärärahaa 6 820 000 euroa,
2
korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta 6 820 000 euroa.
Selostus
Tapiolan Liiketalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan
korttelin 2 tonttia numero 14 (kiinteistötunnus 49-12-2-14) ja sillä
sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 5,
02100 Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin 1 036 m2.
Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori omistaa ja hallitsee Espoon 12.
kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 15 (kiinteistötunnus 49-12-2-15)
sekä osittain tontilla, osittain katualueella 49-12-9901-0 ja osittain
katuaukiolla 49-12-9902-3 sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa
Kauppamiehentie 7, 02100 Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin
1 397 m2.
Tapiolan ydinkeskusta kehittyy voimakkaasti metron ja metroaseman sekä
siihen liittyvien keskuspysäköinnin ja joukkoliikenneterminaalien
rakentuessa. Samalla Tapiolan keskustaan toteutetaan merkittäviä uusia
asuin-, liike- ja erilaisten palveluiden rakennushankkeita.
Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä on myös Kulttuuriaukion ympäristön
kehittämiseen kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää
vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen
houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Alueen kiinteistöjen
pääomistajana ja keskeisimpänä toimijana kaupungilla on parhaat
edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi.
Rakennuksen kaikki tilat on vuokrattu pääosin pitkillä vuokrasopimuksilla ja
tiloista saadaan asianmukainen vuokratulo, noin 670 000 euroa vuodessa.
Kohteen hoitokulut pl. korjaukset ovat noin 170 000 euroa vuodessa.
Kaikki vuokrasopimukset jäävät voimaan hankinnan toteutuessa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 9
Sivu 21 / 74
Hankkimisesta ei seuraa merkittävää korjaustarvetta lukuun ottamatta
Liiketalo Oy:n vesikaton uusimista, joka on huomioitu kauppahinnassa.
Kaupasta menevä varainsiirtovero on 133 654 euroa.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 21.1.2013 § 32
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus
1
ostaa edellyttäen, että valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan, Sponda
Oyj:ltä sen omistamat Tapiolan Liiketalo Oy:n osakkeet n:ot 1 – 39 520 eli
yhtiön koko osakekannan sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin
osakkeet n:ot 1- 1631 eli yhtiön koko osakekannan. Osakkeiden yhteinen
on 6 682 746,96 euroa
2
päättää, että ostopäätös on voimassa 28.3.2013 saakka,
3
oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisista
ehdoista ja toteuttamaan kaupan.
Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto
1
myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/Tilakeskus
lisämäärärahaa 6 820 000 euroa,
2
korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta 6 820 000 euroa.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 10
25.02.2013
Sivu 22 / 74
741/02.05.06/2013
Kaupunginhallitus
59 §
11.2.2013
10
Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle
yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle
Valmistelijat / lisätiedot:
Hindsberg-Karkola Viktoria, puh. (09) 816 84330
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto päättää
1
myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti:
Lainan saaja
Kiinteistö Oy Espoon Sairaala
Lainan antaja
kilpailutuksen perusteella
Lainan määrä
enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana
Laina-aika
enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta,
Lyhennykset
tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4
vuotta
Lainan korkoperuste
3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva
viitekorko
2
että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna
lainan/lainojen keskisaldolle,
3
ettei takaukselle vaadita vastavakuutta.
Oheismateriaali
-
Päätös Kaupunginhallitus 26.3.2012 § 83
Päätös Valtuusto 27.2.2012 § 24
Espoon kaupunki
Valtuusto
Selostus
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 10
Sivu 23 / 74
Kiinteistö Oy Espoon Sairaala anoo Espoon kaupungilta takausta lainalle,
jonka yhtiö tulee ottamaan Espoon Sairaalan kiinteistön rakentamista
varten.
Espoon sairaala -hanketta on alun perin suunniteltu Puolarmetsän
sairaalan tontille perustuen 23.8.2007 sosiaali- ja terveyslautakunnassa
hyväksyttyyn tarveselvitykseen sekä vuonna 2008 pidetyn
arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen.
Valtuusto päätti kokouksessaan 14.6.2010 § 6 Espoon sairaalan ja
seniorikeskuksen toteuttamisesta joko kumppanuusmallilla tai kaupungin
omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta, riippuen
kumppanuusmallin kilpailutuksen tuloksesta.
Joulukuussa 2011 kaupunginhallitus päätti selvityttää sairaalan siirron
Jorvin sairaalan tontille.
Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan 27.2.2012
§ 24, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin
sairaalan yhteyteen. Hankkeen toteuttaminen niin laajalla elinkaarimallilla
kuin Puolarmetsään oli suunniteltu, ei ole tarkoituksenmukaista.
Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan 27.2.2012
§ 24, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin
sairaalan yhteyteen.
Hanketta ei toteuteta laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli
suunniteltu.
Valtuusto hyväksyi samassa yhteydessä rakennushankkeen
hankesuunnitelman, jonka mukaan hankkeen investoinnin kustannusarvio
on 150 milj. euroa (kust. taso 2/2012). Hankkeen hankesuunnitelman
alustavan aikataulun mukaisesti tavoitteena on, että rakennustyöt
aloitettaisiin vuonna 2013 ja sairaala olisi käyttöönotettavissa keväällä
2016.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.3.2012 § 83 Kiinteistö Oy
Espoon Sairaala- nimisen yhtiön perustamisesta. Yhtiö on Espoon
kaupungin kokonaan omistama, tarkoituksena rakennuttaa, omistaa ja
hallinnoida Espoon sairaalan kiinteistöä.
Samassa päätettiin, että yhtiötä perustettaessa kaupunki sijoittaa siihen
500 000 euroa osakepääomana ja että varsinaiset
rakentamiskustannukset yhtiö rahoittaa kaupungin takaamalla lainalla.
Hankkeen SR- (Suunnittele ja rakenna) urakan tarjousvaiheen
neuvottelumenettely on käynnistetty loppukeväällä 2012.
Tarjouspyyntömenettely on edennyt siten, että kaupallinen tarjouspyyntö
lähetetään neuvottelumenettelyssä mukana oleville tarjoajaryhmille
helmikuussa 2013 ja tarjoukset pyydetään huhtikuussa 2013.
Urakkasopimus pyritään allekirjoittamaan alkukesällä 2013.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 10
Sivu 24 / 74
Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan koko
osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.
Kaupungin myöntämät takaukset per 31.12.2012 on 898 milj. euroa, josta
täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista
Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172
milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 59
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää
1
myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti:
Lainan saaja
Kiinteistö Oy Espoon Sairaala
Lainan antaja
kilpailutuksen perusteella
Lainan määrä
enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana
Laina-aika
enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta,
Lyhennykset
tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4
vuotta
Lainan korkoperuste
3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva
viitekorko
2
että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna
lainan/lainojen keskisaldolle,
3
ettei takaukselle vaadita vastavakuutta.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 11
25.02.2013
Sivu 25 / 74
1525/02.02.02/2012
Kaupunginhallitus
58 §
11.2.2013
11
Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto
Valmistelijat / lisätiedot:
Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotiedon.
Liite
1
2
Pöytäkirjamerkinnät 2012
Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen
-
Pöytäkirjamerkintä nro 21
Tilinpäätöksen ennakkotieto 2012
Oheismateriaali
Selostus
Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 on valmistumassa. Ennakkotieto
tilinpäätöksestä perustuu 1.2.2013 valmistelutilanteeseen, jossa lähes
kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty.
Varsinainen tilinpäätös käsitellään 25.3.2013 kaupunginhallituksessa ja
20.5.2013 valtuustossa.
Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on
noin 25 milj. euroa ja se on yli 20 milj. euroa muutettua talousarviota
parempi. Vuosikatetta kertyi noin 143 milj. euroa eli hieman edellisvuotta
enemmän. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat
olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti
heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä
verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun
talousarvion.
Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate
ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen
2011. Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin
ulkoisten tulojen tai verotulojen kehitys.
Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja olivat yhteensä
253 miljoonaa euroa.
Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat 1 528 milj. euroa ja ne kasvoivat
edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Kulujen kasvuun vaikuttivat
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 11
Sivu 26 / 74
toimintavolyymin kasvun lisäksi inflaation tuomat hinnannousut ja
lisääntyneet palveluostot.
Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 13 787 henkilöä ja
se kasvoi vuoden aikana 249 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu painottui
erityisesti sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja
vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen suomen- ja ruotsinkieliseen
varhaiskasvatukseen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärää ovat vuoden
aikana nostaneet kaupungin toimintojen sisäiset uudelleen organisoinnit ja
siirrot muilta toimialoilta. Kaupungin henkilöstökulut olivat 594 milj. euroa ja
vuokratyövoiman kustannukset 27 milj. euroa.
Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 660 milj. euroa ja
avustuksiin 131 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli
erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Merkittävin
avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa.
Verorahoituksen kehitys oli ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin 1
249 milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa
116,1 milj. euroa. Vuoden 2012 verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3
milj. eurolla. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat
20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna.
Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin
216 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen
peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj.
eurolla.
Kaupungin rahoitustilanne pysyi ennakoitua parempana, osin sen vuoksi,
etteivät kaikki investoinnit toteutunet suunnitellussa aikataulussa.
Kaupunki nosti lainaa talousarviovarausta vähemmän eli 23 milj. euroa ja
vastaavasti lyhensi lainamääräänsä 24 milj. euroa. Rahastoja ei purettu.
Espoo-strategian vuoden 2012 tulostavoitteet toteutuivat kohtuullisen
hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 99, joista 23 tulostavoitteen osalta
tavoitteeseen ei täysin päästy tai tavoite toteutui aikataulustaan myöhässä.
Huomioitavaa kuitenkin on, että eräät tulostavoitteet olivat kaikkien
toimialojen tuloskorteissa, jolloin mahdollinen poikkeama on huomioitu
jokaisessa kortissa. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen tavoitetilaan
sekä tilatarve- ja yksikkökokomitoitukseen liittyvät tulokset kertaantuivat
poikkeamien määrissä.
Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden
poikkeamat. Hyväksytyistä poikkeamista on kuitenkin toteutumassa
tulostavoitteen mukaisesti toimintakatteen kehitykseen tavoitteet lähes
jokaisella toimialalla.
Kuuden tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että
tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä.
Näitä ovat lähinnä työhyvinvointiin liittyvät tulokset.
Espoon asukasmäärä kasvoi 4 320 henkilöllä ja vuoden lopun
ennakkotiedon mukaan on 256 760. Muutto ulkomailta Espooseen nousi
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 11
Sivu 27 / 74
uuteen ennätykseen ja Espooseen muutti ulkomailta kaikkiaan 3 140
asukasta. Vuoden 2012 Espoon väestönkasvusta 50 % oli syntyneiden
enemmyyttä kuolleisiin nähden. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli
37 % ja kuntien välisen muuttovoiton 13 %.
Joulukuun 2012 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 8 463 ja
työttömyysaste oli 6,5 %, joka on prosentin korkeampi kuin vuotta
aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä
oli 1 588 eli 20 % työttömistä. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa
työttömänä 700 ja 50 vuotta täyttäneitä 3 118. Alle 25-vuotiaiden
työttömien määrä kasvoi 18,8 % edellisvuodesta.
Vuosi 2012 oli edellisvuosien tapaan tapahtumarikas. Kuntauudistus,
metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus
sekä yhteiset tietojärjestelmät nousivat voimakkaasti esille. Kesän jälkeen
talouden epävakaus näky irtisanomisaaltoina ja Espoon kaupunki osallistui
aktiivisesti mm. teknologia-alan osaajien työllistymisen ja yritysten
kasvumahdollisuuksien tukemiseen. Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
palveluihin on Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan pysynyt
edellisvuoden tasolla, mutta suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset
ovat tyytyväisimpiä palveluihin.
Espoon kaupungin talouden perusta on vakaalla pohjalla. Haasteena on
kuitenkin menojen kasvaminen verorahoitusta ja ulkoisia tuottoja
nopeammin. Verorahoituksen ja talouden kehitys tulee arvioiden mukaan
jatkumaan hitaana. Tämä ei mahdollista kustannusten nykyisen
kasvuvauhdin jatkumista.
Palvelutarve ja -kysyntä eivät vaihtele suhdanteiden mukaan ja Espoon
väestö sekä väestörakenteen muutokset jatkavat voimakasta kasvuaan.
Ne asettavat erittäin suuria haasteita Espoon kaupungille
minimitulostavoitteen saavuttamiselle. Espoon tavoitteena tulee olla 180
miljoonan euron vuosikate, jotta tarvittavat investoinnit palvelujen
tuottamiseen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen voidaan toteuttaa ilman
kaupungin kohtuutonta velkaantumista. Kaupungin toimintakyvyn
turvaaminen ja kasvun mahdollistaminen kohtuullisella verotuksen tasolla
edellyttää edelleen kustannustehokkuuden parantamista.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 58
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012
tilinpäätöksen ennakkotiedon.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 12
25.02.2013
Sivu 28 / 74
5074/03.00.00/2012
Kaupunginhallitus
65 §
11.2.2013
12
Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi
Valmistelijat / lisätiedot:
Takala Markku, puh. (09) 816 22069
Immonen Mari, puh. (09) 816 22252
[email protected]
Kuismin Timo, puh. (09) 816 22393
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon
kuntarakennelain luonnoksesta:
Yleistä
Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan
lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy
pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen
tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa
on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista.
Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa
olevien kuntien kohdalla.
Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu
ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen
kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen
muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin.
Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä
yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle
tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen
suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja
segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen
päätöksentekoon.
Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan
kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää
verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja
ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo
edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä
ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun
asukkaiden osallistumista.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 12
Sivu 29 / 74
Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja – kohde
Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue,
jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla
kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja
valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa
sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen
erityisratkaisun merkitystä.
Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa
olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä
esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia
metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan
maaliskuun 2013 aikana.
Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet
Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen
edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai
useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on
valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus.
Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on
selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus
laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo
näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista
edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi
parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla
myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä
yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua
aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa
selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite.
Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus
selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista
selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden
edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja
yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne.
Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja
metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden
muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan
esiselvityksen toimeksiantoon.
Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa
työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat
selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat
toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden
muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan
erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin
toiminnallisiin kokonaisuuksiin.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 12
Sivu 30 / 74
Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla
on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen
keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin
johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen,
tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa
toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden
kannalta.
Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista.
Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi,
epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan
ja tulkitaan esim. milloin on olemassa ”merkittävä yhdyskuntarakenteen
eheyttämistarve”. Ja mitä tarkoitetaan lauseella ”yhdistymiset ovat
perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta”? Näiltä osin perustetta on
Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään.
Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai
puuttuu kokonaan. ”Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve” (4 d § 4 mom.)
on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää ”tavoitetta”
tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä.
”Kasvupaineen vuoksi” (4 d § 4 mom.) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi
”kasvupaine” on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty
maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se
kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä
tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan
maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua.
”Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa”
(4 d § 4 mom.) lause on määriteltävä tarkemmin.
Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien
selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita.
Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on
alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan
palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja.
Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan
optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa
Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa
”Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa – mahdollisuuksia ja rajoitteita”
mm.:
- Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan
asukaskohtaisilla kustannuksilla.
- Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden
tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia,
kehittämispotentiaalia.
- Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin.
- Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa
on palveluyksikköjen suuruus.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 12
Sivu 31 / 74
- Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa
oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut.
Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille.
Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat,
väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On
huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös
kuntia, jotka maksavat verontasausta muille.
Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen
väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja
läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja
ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin
ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee
olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva
tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää
selkeinä ja ”läpinäkyvinä”.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja
palvelurakennetta koskevat linjaukset
SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa
todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden
varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä
väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja
terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta.
Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus
osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä
sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin
kanssa.
SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä
ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä
kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen.
Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja
SOTE- järjestelmän uudistamisesta.
Oheismateriaali
-
Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta 22.11.2012
Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen
Kuntauudistuksen eteneminen
Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset
Selostus
Kuntarakennelain uudistus osana kuntauudistusta
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus
toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 12
Sivu 32 / 74
vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana
kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen
koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta
kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän
selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön
julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa 2012.
Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia
valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja
palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia
yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen
vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja
toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen
esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi.
Espoon osalta on merkityksellistä, että kunnallishallinnon
rakennetyöryhmän selvitys (helmikuu 2012) ei sisältänyt metropolialueen
erityispiirteet kattavaa tarkastelua. Valtionvarainministeriölle
rakennetyöryhmän esityksestä antamissaan lausunnoissa Espoon
kaupunki ja useat muut Helsingin seudun kunnat esittivät
metropolialueratkaisua maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun
ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation
torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon.
Kuntien lausuntojen jälkeen valtionvarainministeriö käynnisti
valtioneuvoston linjauksiin perustuvan esiselvityksen metropolialueen
kuntajakoselvitysalueista ja vaihtoehdoista metropolihallinnoksi.
Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan 5.6.2012 sekä
antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen
etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan
määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien
uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän
tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin
hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä 27.6.2012.
Lausuntopyynnössä todetaan, että nyt kyseessä oleva
kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla
lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi
kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien
selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä
muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia
säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaalija terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut
palvelurakenneuudistuksen jatkoa 15.11.2012. Näitä linjauksia koskeva
muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä.
Valtiovarainministeriö pyytää Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta
yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä:
- selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista)
ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä;
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
-
Asia 12
Sivu 33 / 74
esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä;
valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta;
yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä;
sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti.
Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 7.3.2013 mennessä.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 65
Päätösehdotus
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle
seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta:
Yleistä
Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan
lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy
pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen
tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa
on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista.
Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa
olevien kuntien kohdalla.
Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu
ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen
kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen
muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin.
Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä
yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle
tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen
suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja
segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen
päätöksentekoon.
Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan
kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää
verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja
ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo
edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä
ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun
asukkaiden osallistumista.
Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja – kohde
Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue,
jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla
kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 12
Sivu 34 / 74
järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja
valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa
sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen
erityisratkaisun merkitystä.
Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa
olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä
esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia
metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan
maaliskuun 2013 aikana.
Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet
Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen
edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai
useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on
valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus.
Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on
selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus
laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo
näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista
edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi
parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla
myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä
yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua
aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa
selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite.
Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus
selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista
selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden
edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja
yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne.
Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja
metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden
muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan
esiselvityksen toimeksiantoon.
Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa
työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat
selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat
toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden
muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan
erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin
toiminnallisiin kokonaisuuksiin.
Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla
on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen
keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin
johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen,
tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 12
Sivu 35 / 74
toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden
kannalta.
Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista.
Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi,
epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan
ja tulkitaan esim. milloin on olemassa ”merkittävä yhdyskuntarakenteen
eheyttämistarve”. Ja mitä tarkoitetaan lauseella ”yhdistymiset ovat
perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta”? Näiltä osin perustetta on
Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään.
Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai
puuttuu kokonaan. ”Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve” (4 d § 4 mom)
on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää ”tavoitetta”
tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä.
”Kasvupaineen vuoksi” (4 d § 4 mom) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi
”kasvupaine” on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty
maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se
kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä
tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan
maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua.
”Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa”
(4 d § 4 mom) lause on määriteltävä tarkemmin.
Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien
selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita.
Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on
alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan
palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja.
Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan
optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa
Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa
”Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa – mahdollisuuksia ja rajoitteita”
mm.:
- Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan
asukaskohtaisilla kustannuksilla.
- Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden
tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia,
kehittämispotentiaalia.
- Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin.
- Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa
on palveluyksikköjen suuruus.
- Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa
oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut.
Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille.
Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat,
väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 12
Sivu 36 / 74
huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös
kuntia, jotka maksavat verontasausta muille.
Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen
väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja
läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja
ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin
ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee
olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva
tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää
selkeinä ja ”läpinäkyvinä”.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja
palvelurakennetta koskevat linjaukset
SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa
todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden
varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä
väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja
terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta.
Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus
osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä
sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin
kanssa.
SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä
ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä
kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen.
Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja
SOTE- järjestelmän uudistamisesta.
Päätös
Tiedoksi
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 13
25.02.2013
Sivu 37 / 74
3450/10.02.03/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
102 §
9§
74 §
10.8.2011
23.1.2013
11.2.2013
13
Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turvesuo pohjoinen, alue 120602
Valmistelijat / lisätiedot:
Rouhiainen Liisa, puh. (09) 816 24121
Pennanen Tarja, puh. (09) 816 24215
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo
pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutoksen, piirustusnumero
6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa
(Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
Oheismateriaali
Selostus
Ajantasa-asemakaava
Kaavamääräykset
Kaavanmuutos
Tapahtumaluettelo
Väliaikaiset lumenkaatopaikat
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan paljon tilaa vaativan
erikoistavaran kaupan hankeen laajentaminen voimassa olevan
asemakaavan virkistysalueelle.
Alueelle sallitaan pienen päivittäistavaran kaupan, ravintolan ja
huoltoaseman sijoittaminen. Turveradantien ja Turvesolmun
rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena on, että rakentaminen
käynnistyy 2013-2014 . Alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes
Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä on toteutettu.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 38 / 74
Muutosalueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla esitettynä:
Turvesuo pohjoinen - Torvmossen norra, asemakaavan
muutosehdotus, piirustusnumero 6529, käsittää osan virkistysaluetta
(muodostuu osa uutta korttelia 17060). 17. kaupunginosassa (Laajalahti),
alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
Vireilletulo
Espoon kaupunginhallitus laajensi 16.12.2008 Skanska Talonrakennus
Oy:lle 10.12.2007 varattua suunnittelualuevarausaluetta ja varasi Skanska
Talonrakennus Oy:lle sijaintikarttaan rajatun alueen tilaa vievän
erikoiskaupan ja siihen tukeutuvien palvelujen suunnittelua varten.
Suunnittelualuevaraus on voimassa 31.12.2013 saakka.
Skanska Commercial Development Finland Oy on jättänyt 16.2.2009
päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen.
Hankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman
nähtävilläolosta on kuulutettu 5.3.2009 kaupungin ilmoituslehdissä;
Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.3.2009.
Alueen kuvaus
Muutoksella on tarkoitus laajentaa Sinimäentien ja Turveradantien
risteyksen länsipuolella olevaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan
tonttia pohjoiseen Turunväylälle saakka.
Asemakaavan muutosalue on rakentamatonta metsäaluetta.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 39 / 74
Muutosalueen maanpinnan korkeustaso vaihtelee etelästä pohjoiseen
siirryttäessä +10 - +25 välillä. Pohjoisosan kalliokukkulan kasvillisuus on
laikukasta ja vaihtelee korkeuskäyrien ja rinteen kivikkoisuuden mukaan.
Kukkulan länsipuolella oleva metsikkö on kaupungin luonnon- ja
maisemanhoitosuunnitelmassa mainittu alueena jonka valtapuustona on
tammi. Tammivaltaisen alueen reunamilla puusto on kuitenkin hiljattain
hakattu, kun kukkulan ja Suosaarenkallion väliin rakennettiin
kaukolämmön välipumppaamo. Muutosaluetta halkoo kaukolämpökanava
ja itä-länsisuuntainen hiekkatie joka toimii virkistysreittinä.
Kukkulan kaakkoissuuntaisella alarinteellä pohjakasvillisuus on paikoin
lehtomaista. Rinteen yläosassa metsätyyppi muuttuu kuivahkoksi
kankaaksi. Muutosalueen eteläosan maasto on kulunutta ja
kasvillisuudeltaan melko tyypillistä. Kulutus ja ihmistoiminta näkyvät ennen
kaikkea helppokulkuisilla virkistysreitin puoleisilla alarinteillä.
Muutosalueen eteläpuolella oleva hiekkakenttä toimii teknisen keskuksen
lumenkaatopaikkana. Alueelle on kasattu purkujätettä, maa-ainesta ja
karsittuja puita ja risuja. Tälle alueelle kaupunginvaltuusto hyväksyi
26.3.2007 asemakaavan muutoksen Laajalahden Retail Park - hankkeen
1. vaihetta varten.
Lännessä muutosalue rajoittuu Suosaarenniityn lähivirkistysalueeseen,
jonka takana on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Pohjoisessa
on Turunväylän suojaviheralue ja idässä Turveradantien katualue varaus.
Muutosalue sijoittuu osaksi Sinimäen teollisuusaluetta Turunväylän ja
Sinimäentien varressa.
Muutosalue on kaupungin omistuksessa.
Aikaisempia käsittelyjä
Kaava-alueesta pidettiin viranomaisneuvottelu 14.12 2010 yhdessä
Kellarimäki - Friisinmäki asemakaavan muutoksen kanssa.
Asemakaavan muutos esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan infossa
13.10.2011 sekä lautakunnan edellyttämä Turveradantien lähialueita
koskeva selvitys 2.2.2011.
Liikenne
Kaava-alueen eteläpuolella kulkeva Sinimäentie–Turvesuontie toimii itälänsisuuntaisena pääkatuna, joka yhdistää Laajalahden asuinalueen
Mankkaalle ja Nihtisiltaan sekä Kehä I:lle. Suunniteltu Turveradantien
rakentaminen ja siihen liittyvän Turvesolmun eritasoliittymän rakentaminen
mahdollistaa liikennöinnin Turunväylälle ja Leppävaaraan. Voimassa
olevassa asemakaavassa on varauduttava täydelliseen Turvesolmun
eritasoliittymään eli ramppeihin Helsingin sekä Turun suuntaan.
Turveradantien ja Turvesolmun eritasoliittymän rakennussuunnittelu on
käynnistynyt. Tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy 2013-2014.
Ramboll Finland Oy (17.5.2011) on tehnyt asemakaavan muutokseen
liittyen ympäristövaikutustenselvityksen, jossa on tarkasteltu myös
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 40 / 74
liikenteen toimivuutta. Toimivuustarkasteluiden perusteella kaavahankkeen
synnyttämä liikenne ei aiheuta merkittäviä sujuvuusongelmia
lähikatuverkolla.
Seudullinen ulkoilutie- ja latuyhteys ohjataan asemakaavan muutosalueen
länsipuolelle jäävälle puistoalueelle ja pohjoisessa Turunväylän
suojaviheralueelle. Lisäksi Turvesolmun eritasoliittymän suunnittelun
yhteydessä on suunniteltu latuvaraus ja hiihtosilta Turunväylän yli.
Turveradantien katualueelle ajoradan viereen on suunniteltu jalankulku- ja
pyörätie, lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on varauduttu kevyen
liikenteen eritasoratkaisuihin.
Sinimäentielle Turveradantien länsipuolelle on suunniteltu bussipysäkki,
joka voidaan toteuttaa, kun alueelle tulee maankäyttöä. Tulevaisuudessa
bussilinjat voivat kulkea myös Turveradantietä, jolle on mahdollista
toteuttaa bussipysäkit. Lisäksi Turvesolmun eritasoliittymään on
suunniteltu bussipysäkit.
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi eli
asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin
varattavaksi rakentamisalueeksi. Kaavassa on osoitettu viheryhteystarve,
joka tullaan ratkaisemaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Yleiskaava
Yleiskaavan mukaan alue on virkistysaluetta, jota halkoo sijainniltaan
ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys.
Asemakaava
Voimassa olevassa 5.6.1996 vahvistetussa Turvesuo pohjoinen,
asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta.
MRA 27 §:n mukainen kuuleminen
Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 17.11.–7.12.2011.
Nähtävilläoloaikana muutoksesta jätettiin 3 muistutusta. Muistutuksissa
kiinnitetään huomiota muutoksen aiheuttamaan ajoneuvoliikenteeseen ja
sen aiheuttaman liikennemelun lisääntymiseen sekä virkistysalueen
pienenemiseen.
Muutoksesta saatiin lausunnot Fortumilta, HSY:ltä, Uudenmaan ELY:ltä,
Espoon ympäristökeskukselta ja tekniseltä keskukselta.
Lausunnoissaan Fortum ja HSY painottavat olemassa olevien johtojen
säilyttämistä alueella sekä uuden muuntamovarauksen lisäämistä alueen
pohjoisosaan. Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY paonottavat
pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilymistä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 41 / 74
Uudenmaan ELY toteaa lausunnossaan, että asemakaavanmuutos on
laadittu vastoin maakunta- ja yleiskaavan periaatteita eikä sitä voida
hyväksyä.
Muistutusten ja lausuntojen johdosta asemakaavan muutokseen on tehty
seuraavat tarkistukset:
Muutoksen (KM-1) määräystä on tarkistettu lisäämällä määräykseen:
Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä
sekä myymäläkeskittymiä joissa yksittäisen myymälän koko ei ylitä
2 000 k-m2. Alueelle ei saa sijoittaa mm. vaatekaupan, urheilukaupan tai
sisustuskaupan suuryksikköä eikä yli 2000 k-m2 tavaratalotyyppistä laajan
valikoiman myymälää.
Muutosalueen pohjoisosaan lisättiin muuntamon rakennusala ja
johtovaraus sähköjohdolle. Kaavamääräyksiä on tarkistettu
mahdollistamalla energiahuollon rakennuksen ja johtovarausten
siirtäminen toiseen paikkaan ja näin vapautuvien alueiden käyttäminen
kaavanmukaiseen rakentamiseen.
Rakennuksen, laitteiden ja johtojen siirto edellyttää sopimusta niiden
omistajien kanssa.
Autopaikkojen laskentaperustetta tarkistettiin siten, ettei rakennusoikeuden
lisäksi sallittua kerrosalaa oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja
laskettaessa.
Asemakaavan muutos
Korttelialue KM-1
Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan
suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran
suuryksikköjä sekä myymäläkeskittymiä joissa yksittäisen myymälän koko
ei ylitä 2 000 k-m2. Alueelle saa sijoittaa enintään 1 000 k-m2 suuruisen
päivittäistavarankaupan, ravintolan ja enintään 200 k-m2 huoltoasema.
Alueelle ei saa sijoittaa mm. vaatekaupan, urheilukaupan tai
sisustuskaupan suuryksikköä eikä yli 2 000 k-m2 tavaratalotyyppistä laajan
valikoiman myymälää.
Muutoksen alueesta muodostuu korttelin 17060 tontti nro 1.
Muutoksen pinta-ala on noin 5,3 ha ja rakennusoikeus 22 000 k-m2, joka
vastaa tehokkuuslukua e=0,40.
Alueella olevalle rakennetulle kaukolämmön välipumppaamolle on merkitty
oma rakennusala (en = energiahuollolle varattu rakennusala), joka
saadaan rakentaa annetun rakennusoikeuden lisäksi.
Suunnittelualuetta halkovalle kaukolämpökanavalle on merkitty johtoa
varten varattu alueen osa. Johdon tarkka sijainti on tutkittava
rakennussuunnittelun yhteydessä. Alueen etelälaitaan on varattu
johtorasite vesijohtoa varten ja pohjoisosaan rakennusala muuntamolle ja
johtovaraus sähköjohdolle.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 42 / 74
Alueelle saa rakentaa kylmiä katoksia sekä myymälätoiminnan vaatimia
rakenteita. Autopaikkoja, polkupyörien pysäköintipaikkoja ja jätehuoltotiloja
voidaan sijoittaa saman korttelin toisen tontin puolelle kiinteistöjen välisin
sopimuksin. Maanpäälliset autopaikat tulee jäsennellä enintään 800 m2
suuruisiin alueisiin puu- ja pensasistutuksin.
Jalankulkuväylät tulee merkata kiveyksillä tai vastaavalla kestävällä ja
erotuvalla materiaalilla.
Varastointi- ja lastausalueet sekä virkistysalueeseen rajoittuva tontinraja
on aidattava, aitojen korkeuksien tulee olla vähintään 180 cm. Aidat on
toteutettava umpiaitoina. Korttelin Turunväylän puoleiselle rajalle
rakennettava aita on toteutettava siten, että se toimii meluesteenä.
Melueste voidaan muodostaa rakennusten kanssa yhtenäisenä
meluesteenä. Meluesteen tulee soveltua rakennuksen arkkitehtuuriin.
Aitojen ja tukimuurien rakennusmateriaalina on käytettävä puuta tai kiveä.
Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää kiveä ja
lasia. Katoksien ja myymälätoiminnan vaatimien rakenteiden julkisivut
voivat poiketa em. julkisivumateriaalista.
Ennen rakentamista on selvitettävä onko korttelialueen aikaisempi toiminta
aiheuttanut maaperän pilaantumista.
Sähkön jakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin.
Muuntamotilat ja tekniset tilat saa rakentaa annetun rakennusoikeuden
lisäksi.
Alueelle tulee rakentaa autopaikkoja 1 autopaikka 50 kerrosneliömetriä
kohden ja autopaikat tulee sijoittaa korttelialueelle.
Polkupyörien pysäköimispaikkoja on rakennettava vähintään 100 ja ne on
sijoitettava sisäänkäyntien läheisyyteen. Rakennusoikeuden lisäksi
sallittua kerrosalaa ei oteta mukaan kaavan vaatimia autopaikkoja
laskettaessa.
Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää sekä alueellisten että muutoksen
alueen hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on selvitetty alueen
hulevesien keräys-käsittely- ja imeytystapa. Alueen hulevedet tulee
viivyttää, puhdistaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää korttelialueella.
Sama velvoite koskee rakentamisenaikaisia järjestelyjä.
Katualue
Muutoksessa levennetään Turveradantietä länteen (n. 900 m2).
Levennyksellä mahdollistetaan Turveradantien viereen suunnitellun
jalankulku- ja pyörätien erottaminen viherkaistalla ajoradasta.
Itään, Laajalahden pientaloalueelle päästään suunnitellun Turveradantien
alikulun kautta.
Korttelialueella on voimassa MRL:n 58 §:n mukainen rakennuskielto
kunnes Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on
toteutettu asemakaavan mukaisesti.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 43 / 74
Ympäristövaikutusselvitys ja kaupallisten vaikutusten arviointi
Ramboll on tarkistanut 17.5.2011 alueelle laadittua Espoon Laajalahden
Retail Park asemakaavan muutoksen ympäristövaikutusselvitystä
hulevesien osalta ja Entrecon on laatinut (20.5.2011) Espoo, Kellarimäki Friisinmäki ja Turvesuo pohjoisen -alueita koskevien
asemakaavanmuutosten kaupallisten ympäristövaikutusten arvioinnin
(20.5.2011) selvitykset ovat nähtävänä kokouksessa.
Melu
Ympäristönvaikutusselvityksen (Ramboll, 17.5.2011) mukaan
asemakaavahankkeen vaikutus ympäristön asuinalueiden melutilanteisiin
on vähäinen, koska melutilanteisiin vaikuttaa enemmän liikenteen yleinen
lisääntyminen alueen liikenneverkolla sekä Turvesuon uuden maankäytön
ja Turvesolmun eritasoliittymän lisäliikenne. Kaavahanke ei tuo
melutasojen ohjearvojen ylittävän melun piiriin uusia kiinteistöjä, vaan
ohjearvot ylittyvät tulevaisuudessa samoilla aluilla kuin nykytilanteessakin.
Ilmanlaatu
Ympäristövaikutusselvityksen (Ramboll 17.5.2011) mukaan
asemakaavahankkeen aiheuttaman liikenteen tuottamat
ilmanlaatuvaikutukset ovat vähäiset. Alueen viihtyisyyteen voi lähinnä
keväisin vaikuttaa lisääntyvän liikenteen aiheuttama katupöly.
Kaupallisten ympäristövaikutusten arviointi
Entrecon laatimassa kaupallisten ympäristövaikutusten arvioinnissa
(20.5.2011) todetaan, että Turvesolmun hankkeet tasapainottavat kaupan
verkostoa alueellisesti ja parantavat kaupan palvelujen saatavuutta.
Lähialueen asukkaiden asiointimatkat lyhenevät. Hankkeet ovat
Turveradantien jatkeen ja Turvesolmun liittymän valmistuttua erinomaisesti
saavutettavissa henkilöautolla ja hyvin saavutettavissa myös
kevyenliikenteen reittejä pitkin sekä useiden linja-autoreittien varrella.
Turvesolmun suuryksiköiden sijainti on perusteltu niihin suunniteltu kaupan
laatu huomioiden. Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia
vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden
kehittämiseen. Alue on saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä (linjaautolinjat) että kevyellä liikenteellä. Turvesolmun maankäyttö edistää
sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat
kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset
mahdollisimman vähäiset.
Turvesolmun hankkeet eivät muodosta yhtenäistä, maankäyttö- ja
rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvattua
vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavaa myymäläkeskittymää, sillä
Turunväylä erottaa pohjois- ja eteläpuolen hankkeet toiminnallisesti
toisistaan. Ympäröivän yhdyskunnan koko, myymäläkeskittymän
keskeinen sijainti taajamarakenteessa sekä myymälöiden laatu
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 44 / 74
huomioiden voidaan todeta, ettei sillä ole merkittävää seudullista
merkitystä.
Nihtisilta - Turvesolmu sisältyy Espoon kaupan palveluverkkoselvitykseen
ja -suunnitelmaan 2030, jossa se on esitetty uutena seudullisena
erikoistavarakaupan vyöhykkeenä Lommila - Mikkelän ja Suomenojan
lisäksi.
Korvaavat lumenkaatopaikat
Leppävaaraan, Vermon raviradan lounaispuolelle sekä Vanttilaan
Kauklahden väylän ja Vanttilantien koillispuolelle tullee korvaavat
väliaikaiset lumenkaatopaikat. Molemmat alueet ovar Espoon kaupungin
omistuksessa.
Jatkossa tutkitaan lumensulatusasemaa Blominmäen
jätevedenpuhdistamon purkuputken varrelle. Puhdistamon on arvioitu
valmistuvan 2020.
Perittävät maksut
Hakija on maksanut 9.11.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista
60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.8.2010 / 8 §
1321/503/2009
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet
on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen
valmisteluaineistosta, alue 120602
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 5.8.2010
muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan
lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602.
Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 13
Sivu 45 / 74
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja
Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle tämän asemakaava-alueen
ja sen lähialueiden kokonaistarkastelua varten.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan
ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa
tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin pöydälle asemakaava-alueen ja sen lähialueiden
kokonaistarkastelua varten.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.10.2010 / 3 §
1321/503/2009
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet
on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen
valmisteluaineistosta, alue 120602
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 5.8.2010
muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan
lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602.
Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja
Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten,
että kaupunkisuunnittelukeskus laatii nyt käsittelyssä olevasta alueesta ja
Turveradantien lähialueista selvityksen, joka ohjaa eri asemakaavojen,
myös tämän, valmistelua.
Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja
tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan
ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja palautusehdotuksensa tulleen
yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 46 / 74
Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että
kaupunkisuunnittelukeskus laatii nyt käsittelyssä olevasta alueesta ja
Turveradantien lähialueista selvityksen, joka ohjaa eri asemakaavojen,
myös tämän, valmistelua.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.8.2011 § 102
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet
on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen
valmisteluaineistosta, alue 120602
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 1.8.2011
muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan
muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan
lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602.
Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Käsittely
Jäsen Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi
(HallL 28 § 2-kohta). Kiijärven ollessa estyneenä asian käsittelyyn ja
päätöksentekoon osallistui varajäsen Vilo.
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja
Elon ja jäsen Klarin kannattamana, että
1) kaavamääräystä KM-1 tarkistetaan seuraavasti: Alueelle voidaan
sijoittaa päivittäistavarakaupan pieni yksikkö (max 1000 k-m2),
ravitsemuspalveluja ja huoltoasema
2)
päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 4, joka kuuluu
4
edellyttää seuraavia valmistelutoimenpiteitä toteutettavaksi rinnan
nähtävillä oloa ja palautteesta aiheutuvia toimia:
- koska ehdotuksen mukainen rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä,
Turunväylän liittymän suunnittelua ja rakentamisen valmistelua kiirehditään
siten, että liittymä on edellytys tämän ja Turunväylän pohjoispuolisten
kaupallisten hankkeiden toteuttamiselle,
- hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle, joka
sijainniltaan ei kuitenkaan sovellu virkistystoiminnalle. Asemakaavan
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 13
Sivu 47 / 74
hyväksyminen edellyttää pyöräilyn sekä hiihdon ja muun virkistyksen
yksityiskohtaisten verkostojen suunnitelmien laadintaa ja toteuttamista
koskevia päätöksiä,
- rakennusten suunnittelua jatketaan ja niiden sijoittelua muutetaan ainakin
siten, että latuyhteydelle varataan riittävä tila Turunväylän eteläpuolelle,
- alueelle mahdollistettavien kaupallisten palvelujen suunnittelua tulee
jatkaa ja esittää ne tarkempina siten, että ne täydentävät muulla
Turunväylän lähialueilla olevia palveluja ja tuottavat palveluja erityisesti
myös Laajalahden nykyiselle ja tulevalle asutukselle
- huoltoaseman mahdollisuutta selvitetään ja sitä koskeva kaavamääräys
voidaan tarvittaessa poistaa seuraavassa käsittelyvaiheessa.
- hankkeen alle jää nykyinen lumisina talvina välttämätön
lumenkaatopaikka, jota korvaavat paikat on osoitettava tämän hankkeen
suunnittelun yhteydessä.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko
hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut
niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet
on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen
valmisteluaineistosta, alue 120602
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn,
kokouksessa 10.8.2011 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää
osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602
siten tarkistettuna, että alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan
pieni yksikkö (max 1000 k-m2), ravitsemuspalveluja ja huoltoasema.
Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
4
edellyttää seuraavia valmistelutoimenpiteitä toteutettavaksi rinnan
nähtävillä oloa ja palautteesta aiheutuvia toimia:
- koska ehdotuksen mukainen rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä,
Turunväylän liittymän suunnittelua ja rakentamisen valmistelua kiirehditään
siten, että liittymä on edellytys tämän ja Turunväylän pohjoispuolisten
kaupallisten hankkeiden toteuttamiselle,
- hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle, joka
sijainniltaan ei kuitenkaan sovellu virkistystoiminnalle. Asemakaavan
hyväksyminen edellyttää pyöräilyn sekä hiihdon ja muun virkistyksen
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 13
Sivu 48 / 74
yksityiskohtaisten verkostojen suunnitelmien laadintaa ja toteuttamista
koskevia päätöksiä,
- rakennusten suunnittelua jatketaan ja niiden sijoittelua muutetaan ainakin
siten, että latuyhteydelle varataan riittävä tila Turunväylän eteläpuolelle,
- alueelle mahdollistettavien kaupallisten palvelujen suunnittelua tulee
jatkaa ja esittää ne tarkempina siten, että ne täydentävät muulla
Turunväylän lähialueilla olevia palveluja ja tuottavat palveluja erityisesti
myös Laajalahden nykyiselle ja tulevalle asutukselle
- huoltoaseman mahdollisuutta selvitetään ja sitä koskeva kaavamääräys
voidaan tarvittaessa poistaa seuraavassa käsittelyvaiheessa.
- hankkeen alle jää nykyinen lumisina talvina välttämätön
lumenkaatopaikka, jota korvaavat paikat on osoitettava tämän hankkeen
suunnittelun yhteydessä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 9
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen
valmisteluaineistosta, alue 120602
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.10.2009 päivätyn ja
14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää
osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602.
Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
3
ilmoittaa muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti
perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400
euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä
1966,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen
Käsittely
Keskustelun alussa esittelijä muutti asemakaavamääräyksen 12§:n
kuulumaan seuraavasti: Korttelin 17060 rakennuksia ei saa ottaa käyttöön
ennen kuin Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on
toteutettu.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli
voidaanko esittelijä tekemä esitys 12§:n asemakaavamääräyksen
muuttamiseksi yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 13
Sivu 49 / 74
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen
valmisteluaineistosta, alue 120602
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.10.2009 päivätyn ja
14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra
asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää
osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602.
Muutokseen sisältyy sitova tonttijako.
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 74
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013
muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan
muutoksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta
17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy
sitova tonttijako.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Uudenmaan ELY-keskus, ote päätöksestä liitteineen
Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 14
25.02.2013
Sivu 50 / 74
176/10.02.02/2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunginhallitus
17 §
23 §
33 §
116 §
4§
75 §
1.2.2012
14.2.2012
29.2.2012
16.4.2012
23.1.2013
11.2.2013
14
Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000
Valmistelijat / lisätiedot:
Katajamäki Mirkka, puh. (09) 816 24323
Hämäläinen Tanja, puh. (09) 816 24321
Palola Aulis, puh. (09) 816 24222
Vehmas Martti, puh. (09) 816 24336
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun
Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604.
Oheismateriaali
-
-
Selostus
Blominmäen osayleiskaava, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet
Blominmäen osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet
Kaavakartta A3, merkinnät ja määräykset
Blominmäen osayleiskaava, kaavaselostuksen liitteet
Blominmäen osayleiskaava kaavaselostus
Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen
Natura-arviointi
Luonnonsuojelulain 65§:n mukainen lausunto Blominmäen
jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Naturaarvioinnista
Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyjen muutokset
HSY 14.2.2013
Osayleiskaavalla mahdollistetaan seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon
sijoittaminen Espoon Blominmäkeen niin, että säilytetään alueen luonto- ja
virkistysarvot. Kaavan tavoitteena on turvata Pohjois-Espoon ja
Keskuspuiston välinen ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen
väyläverkosto. Kaavassa osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -oikoradalle
sekä varaudutaan Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi. Lisäksi
kaavassa tarkennetaan Kehä III:n eteläpuolella asuntoalueiden ja
virkistysalueen rajausta asemakaavoitusta varten.
Blominmäen osayleiskaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän
eteläpuolella Kehä III:n varrella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 130
hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta, topografialtaan
vaihtelevaa metsäistä aluetta.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 51 / 74
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä
Vireilletulo
Espoon valtuusto päätti 12.10.2009 jätevedenpuhdistamon siirtämisestä
pois Suomenojalta ja uuden puhdistamon rakentamisesta
kalliopuhdistamona Blominmäkeen sekä kehotti
kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään jätevedenpuhdistamon
edellyttämän kaavoituksen. Lisäksi valtuusto päätti, että Blominmäen
kaavoituksen yhteydessä turvataan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston
välinen toimiva ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto.
Blominmäen osayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 18.2.2010
kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Blominmäen osayleiskaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.2.2010 ja tarkistettu 1.1.2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin
ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.4.2010.
Alueen kuvaus
Blominmäki sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n
varrella n. 2 km Espoon keskuksesta länteen. Kaava-alueen pinta-ala on
noin 130 hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsäaluetta,
joka on osa laajempaa etelä-pohjoissuuntaista viheryhteyttä
Keskuspuiston ja Nuuksion välillä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 52 / 74
Alue rajautuu lännessä Blominmäen asuinalueeseen ja Myntinsolmun
tiealueeseen, lounaassa Näkinkylän asuinalueeseen ja etelässä
Näkinmetsän alueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu Gumbölenjoen
laaksoon, koillisessa Rintamäen asuinalueeseen ja idässä Muuralan sekä
Mikkelän asuin- ja teollisuusalueisiin. Suunnittelualueella ei ole
asuinalueita. Alueen kaakkoiskulmassa on teollisuus- ja varastotontti,
jossa toimii yhdyskuntateknisen huollon varikko. Kaava-alueen omistaa
pääasiassa Espoon kaupunki.
Kaava-alue sijaitsee Gumbölen- ja Espoonjokilaaksojen välisellä
vedenjakajaselänteellä. Pohjoisessa kaava-aluetta rajaa loivarinteinen
laakso, jossa virtaa Espoon arvokkaimmaksi yksittäiseksi
virtavesikohteeksi luokiteltu Gumbölenjoki. Kaava-alueen maasto on
pienipiirteisesti vaihtelevaa ja maastonmuotojen rikkonaisuus näkyy niin
maaperässä kuin kasvillisuuden mosaiikkimaisena vaihteluna. Maisemaa
hallitsee n. 50 metrin korkeudelle merenpinnasta nouseva täyttömäki,
johon on läjitetty ylijäämämaita. Kaava-alueella ei sijaitse arvokkaita
maisema-alueita tai muita kulttuurihistoriallisia arvoja.
Kaava-alueen luonnonympäristö on luontotyypeiltään ja
luonnontilaisuudeltaan vaihtelevaa. Kaava-alueella esiintyy
luonnonsuojelulain ja metsälain suojelemia luontokohteita. Teirinsuon
eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen luontotyyppi,
suojeltu Teirinsuon tervaleppäkorpi. Teirinsuo lähiympäristöineen
luokitellaan maakunnallisesti arvokkaaksi suokokonaisuudeksi. Suo on
todettu myös geologisesti arvokkaaksi eloperäiseksi muodostumaksi.
Luonnonsuojelulain 49 §:n suojeleman liito-oravan lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja esiintyy eri puolilla kaava-aluetta, erityisesti täyttömäen
länsi- ja pohjoispuolella, Vitmossenin ja Teirinsuon välisellä kannaksella
sekä Kehä III:n varressa ja Näkinmetsässä.
Kaava-alueen poikki itä-länsisuuntaisesti kulkee Kehä III, jonka
liikennemäärä vuonna 2010 oli 25 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Blominmäen asuntoalueelta on Blomintien tasoliittymäyhteys Kehä III:lle.
Lisäksi Blominmäen täyttömäeltä on oma tasoliittymäyhteys Kehä III:lle.
Blominmäen osayleiskaava-alueella ei ole julkisia palveluita. Kaava-alueen
läheiset palvelut koostuvat lähinnä itäpuolella Mikkelässä ja Rintamäellä
sijaitsevista päivähoitopalveluista sekä Mikkelän alakoulusta ja
länsipuolella liikuntapalveluista. Ulkoilureitti kulkee Teirinsuon ja
Vitmossenin välistä kannasta ja Näkinmetsän läpi Rintamäen ja
Bassenmäen asuntoalueiden välillä. Se alittaa Kehä III:n kevyen liikenteen
alikulkuna Mikkelänkallion länsipuolella.
Suunnittelun lähtökohdat
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Blominmäen osayleiskaavan tavoitteet
9.8.2010:
-
Osoitetaan valtuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen alue
jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen.
Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen
yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
-
Asia 14
Sivu 53 / 74
Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä
III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen
Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n
eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten.
Osayleiskaavan MRL 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin
7.4.2010.
Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Maakuntakaava
Alueella on voimassa 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama
maakuntakaava (lainvoima 15.8.2007) ja 14.12.2012 ympäristöministeriön
vahvistama 3. vaihemaakuntakaava.
Maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu virkistys- ja
taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kautta kulkee yhdysradan ohjeellinen
linjaus ja moottoriväylä- merkintä (Kehä III). Suomenojan nykyinen
puhdistamo on osoitettu kohdemerkinnällä ET (yhdyskuntateknisen
huollon alue).
Ympäristöministeriö on vahvistanut kesäkuussa 2010 Uudenmaan 1.
vaihemaakuntakaavan (lainvoima 8.10.2012). Vaihemaakuntakaavassa
tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia jotka
edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista.
Uudenmaan liitto on käynnistänyt vuonna 2009 Uudenmaan 2.
vaihemaakuntakaavan laatimisen eli maakuntakaavan uudistamisen. 2.
vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan
maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan
maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavaehdotus oli julkisesti
nähtävillä 14.5.–15.6.2012 sekä 20.11.–21.12.2012.
Maakuntahallitus päätti 23.8.2010 käynnistää Espoon uuden
jätevedenpuhdistamon sijaintia koskevan vaihemaakuntakaavan
(Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan) laadinnan.
Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 14.12.2012 ja
määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201§:n perusteella maakuntakaavan
tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Uudenmaan 3.
vaihemaakuntakaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle
jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä
siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle.
Samalla voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan Suomenojan
puhdistamoa ja puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevia
merkintöjä.
Yleiskaava
Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I
(27.6.1996), sekä Espoon eteläosien yleiskaava (29.1.2010). Kaava-alue
on pääosin yleiskaavoissa virkistysaluetta. Lisäksi Kehä III on tieliikenteen
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 54 / 74
aluetta sekä Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu merkittävästi
parannettavan kaksiajorataisen päätien tai pääkadun merkinnällä. Espoon
eteläosien yleiskaavassa Espoo-Salon oikoratayhteys on osoitettu
joukkoliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Pohjoisosien yleiskaavassa on
lisäksi osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alue sekä pääulkoilureitti.
korkeimman hallinto-oikeuden päätös kumosi Espoon eteläosien
yleiskaavan kolmen kohdealueen osalta, joista Näkinmetsä sijaitsee
osittain suunnittelualueella.
Asemakaava
Alueen kaakkoiskulmassa Mikkelässä (Mikkelä IIB, Mikkelänkallio) on
lähivirkistysalueeksi sekä teollisuus- ja varastokäyttöön asemakaavoitettua
aluetta. Alueen koilliskulmassa Rintamäessä (Hirvisuo-Rintamäki) on
lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta. Alueen eteläosalle on laadittu
Näkinmetsän asemakaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä alkuvuodesta
2006. Valtuusto on hyväksynyt 23.2.2009 Bassenkylän asemakaavan
(lainvoima 3.2.2010), joka on Näkinmetsän kaava-alueesta erotettu
osakaava.
Blominmäen osayleiskaava-alueella on vireillä kaksi asemakaavaa
Näkinmetsän asemakaavan lisäksi. Mikkelänkallion (Mikkelä IIB,
Mikkelänkallio, asemakaavan muutos) asemakaava sijoittuu
osayleiskaava-alueen kaakkoisosaan. Asemakaavan muutoksella
mahdollistetaan HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen
jätevedenkalliopuhdistamon louhintatunnelin rakentaminen Kehä III:n ali
Blominmäkeen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 30.5. – 30.6.2011.
Blominmäen asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 10.10. –
8.11.2011. Blominmäen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa
Espoon jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen alueelle samalla
turvaten alueen luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen. Lisäksi
tavoitteena on varautua Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi ja
osoittaa puhdistamolle johtava rinnakkaiskatuyhteys sekä varmistaa
Blominmäen asuinalueen turvallinen liittyminen katuverkkoon.
Muut suunnitelmat ja selvitykset
Blominmäen jätevedenpuhdistamo- puhdistamon ja kalliotunnelien
yleissuunnitelma valmistui lokakuussa 2011. Hankkeen aikaisempia
selvityksiä ovat Espoon jätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelma
(2006), Espoon kalliopuhdistamon hankesuunnitelma (2007), Espoon
jätevedenpuhdistamon prosessivertailu (2008) ja Espoon uuden
jätevedenpuhdistamon YVA-raportti (2008).
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 21.9.2009 Espoo-Lohja-radan eli
Länsiradan varren maankäytön kehityskuvaselvitystä koskevan asian.
Päätöksen mukaisesti Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi
lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön
suunnitelmien laadinnassa.
Espoo-Lohja-Salo-radan alustava yleissuunnitelma ja
ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat 2010.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 55 / 74
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus laati vuonna 2011 raideliikennevision
vuoteen 2050. Raideliikennevisiossa on esitetty raitiotie, joka kulkee
Lommilasta Mikkelänkallion kautta osayleiskaava-alueen läpi Kauklahden
juna-asemalle ja edelleen Kivenlahden metroasemalle.
Kehä III:n parantamisesta välillä Mankki-Muurala valmistui
aluevaraussuunnitelma vuoden 2011 alussa. Tulevaisuudessa Kehä III on
tarkoitus parantaa kaksiajorataiseksi nelikaistaiseksi pääväyläksi.
Kaava-alueella on tehty useita luontoselvityksiä mm. Näkinmetsän
asemakaavoitusta, jäteveden kalliopuhdistamon ympäristövaikutusten
arviointia, Espoo-Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointia ja Kehä
III:lle välille Mankki-Muurala laadittua aluevaraussuunnitelmaa varten.
Näiden lisäksi kaava-alueella ja sen lähiympäristöstä on aiemmin selvitetty
eri yhteyksissä kasvillisuutta, luontotyyppejä, liito-oravia, lepakoita,
pesimälinnustoa sekä uhanalaisia ja muuta huomionarvoista lajistoa.
Lisäksi aluetta koskevat useat laajemman tasoiset selvitykset muun
muassa geologisista arvoista.
MRA 30 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville
25.11.2010. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti selvitettävän
riittääkö kaavaluonnoksen mukainen viherkäytävä varmistamaan PohjoisEspoon ja Keskuspuiston välille toimivan ekologisen viheryhteyden ja
miten turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva asuinalue.
Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 13.12.2010- 31.1.2011.
Osayleiskaavaluonnoksesta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus
18.1.2011.
Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Lausunnoissa
todettiin mm. että 3. vaihemaakuntakaavan on oltava voimassa ennen
osayleiskaavan hyväksymistä. Lausunnonantajat ottivat kantaa
kaavaluonnoksessa esitettyihin asuntoalueisiin, kaavaratkaisun
vaikutuksista ekologiseen yhteyteen ja jätevedenpuhdistamon
häiriötilanteiden vaikutusten Espoonjokeen ja Espoonlahden Naturaalueeseen selvittämiseen. Lausunnonantajat kannattivat myös Kehä III:n
aluevaraussuunnitelman suosittelemaa liikennevaihtoehtoa 1
(kaavaluonnos perustui vaihtoehtoon 2).
Lausunnoissa esille tulleet kaavaselostuksen täydentämistarpeet koskivat
erityisesti kaavan vaikutusten arvioinnin kuvausten täydentämistä esim.
liikennemelun, maisemakuvallisten vaikutusten sekä
jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten kuvausten osalta.
Lausunnoissa nostettiin esille myös hulevesienhallinnan suunnittelun tarve
sekä tarve lumen vastaanoton sijoittamiselle kaava-alueelle.
Mielipiteissä esille nousi erityisesti kaava-alueen liikenneratkaisut. Kaavan
vaikutuksista, erityisesti rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä vaikutukset
mm. pohjavesiin ja Vitmossenin suon vesitalouteen huolestuttivat.
Mielipiteissä tuli esille huoli jätevedenpuhdistamon mahdollisista
hajuhaitoista ja alueen luontoarvojen säilymisestä. Yhdessä mielipiteessä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 56 / 74
otettiin kantaa Kehä III:n eteläpuolisiin asuntoalueisiin, niiden
poistamiseksi rajaten alue kokonaan pois kaavasta tai poistamalla
asuntoaluevaraus.
Kaava-aluetta tarkistettiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen
rajautumaan voimassaolevaan Bassenkylän asemakaava-alueeseen.
Tämä mahdollistaa asuntoalueiden kytkemisen kaupunkirakenteellisesti
alueen nykyiseen asuntoalueeseen ja tulevaan Bassenkylän rakenteeseen
sekä Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa esitetyn vaihtoehdon 1
mukaiseen rinnakkaistiehen. Muuralansolmun lounaisneljänneksessä
oleva LT-aluevaraus suoralle rampille rajattiin pois osayleiskaavaalueesta, koska LT-alueella ei ole merkitystä kaava-alueen
liikennejärjestelyille. Voimaan jää Pohjoisosien yleiskaava osa I:n
tieliikenteen alue-merkintä (LM). Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen
liikenneyhteysratkaisuksi vaihdettiin Kehä III:n aluevaraussuunnitelman
vaihtoehto 1, jossa Mynttilän ja Mikkelänkallion välinen rinnakkaisyhteys
sijoittuu Kehä III:n pohjoispuolelle Mynttilästä Blominmäen
kalliopuhdistamolle, josta se siirtyy Kehä III:n yli sen eteläpuolelle
(kaavaluonnos perustui vaihtoehtoon 2).
Osayleiskaavakartan merkintöjä ja kaavamääräyksiä tarkistettiin
kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja täydentyneen selvitystiedon
pohjalta. Kaavan selvityksiä täydennettiin ehdotusvaiheessa mm.
jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten, liito-oravatiedon ja
ekologisten yhteyksien sekä palveluiden ja asumisen osalta:
-
Arvio Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen
vesistövaikutuksista (FCG, 4.6.2012).
Blominmäen selvitysalueen liito-oravaselvitys (Enviro,5.7.2011),
Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen
osayleiskaavaa varten (A-Insinöörit Suunnittelu Oy &
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011).
Helsingin seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymä (HSY) teetti Nauraarvioinnin Blominmäen jätevedenpuhdistamon hätäylivuotojen
vaikutuksista (FCG 13.6.2012). Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja
ympäristökeskus on antanut Natura-arviosta lausunnon 14.11.2012.
Lisäksi Natura-arvio on ollut asetettuna nähtäville 16.11–17.12.2012
väliseksi ajaksi, jolloin asiasta oli mahdollista antaa lausuntonsa
luonnonsuojelulain 65.2 §:n mukaisesti ne tahot, joiden hallinnassa
luonnonsuojelualueet ovat.
MRA 19 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunginsuunnittelulautakunta käsitteli kaavaehdotuksen nähtäville
asettamista 1.2.2012 (pöydälle) ja 29.2.2012.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 29.2. olevassa
kaavaehdotuksessa asuntoalueita esitettiin 10.8 ha ja Kehä III:n yli
osoitettiin e-1-merkintä (eritasoristeys, joka toimii virkistysyhteytenä ja
ekologisena yhteytenä) sekä viheryhteystarve-merkintä. Lautakunnan
päätöksen mukaisesti Kehä III:n ylittävä viheryhteystarve-merkintä
korvattiin e-1-merkinnällä. Lisäksi asuntoalueita (A) muutettiin osin Valueeksi ja osin EV-alueeksi. Asuntoalueiden kooksi muodostui 5.8 ha.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 57 / 74
Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2012 Blominmäen
osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 §:n mukaisesti.
Kaavaehdotuksesta saatiin 12 lausuntoa ja 3 muistutusta.
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. asuntoalueisiin, ekologisen
yhteyden turvaamiseen, liikenteen jatkosuunnitteluun,
meluntorjuntatarvemerkintään, ulkoilureittien merkitsemiseen ja
jätevedenpuhdistamon pelastusteihin. Uudenmaan ELY-keskus esitti
lausunnossaan tarkistuksia kaavamääräyksiin, joista keskeisin
muutosesitys on yleismääräyksien 1-10 kohdan poistaminen.
Muistutuksissa esille nousseita asiakokonaisuuksia olivat mm. kaavan
nähtävilläolo ja kaavamateriaali, liikennejärjestelyt, rakentamisen aikaiset
ratkaisut ja niiden vaikutukset, hätäylivuoto Espoonjokeen sekä ekologiset
yhteydet ja niihin liittyvät eritasoristeys-merkinnät.
Lausuntojen ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat asian
oheismateriaalina.
Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaava-aineistoa on
täydennetty ja tarkistettu. Keskeisin muutos on Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon pohjalta kaavan yleisten
määräysten tarkistaminen. Lisäksi meluntorjuntatarve-merkintään lisättiin
määräys ”Sijainti ohjeellinen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee
tutkia melunsuojaustarve tarkemmin.”
Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä on Natura-lausunnon ja
Finnoon-alueen maankäyttösuunnitelmien muutosten johdosta tarkistanut
jätevedenpuhdistamon varautumisjärjestelyitä. Kaavaselostusta on
tarkistettu varautumisjärjestelyiden kuvauksen osalta.
Osayleiskaava
Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Osayleiskaavalla
mahdollistetaan seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen
Espoon Blominmäkeen. Puhdistamon maanpäälliset osat sijoitetaan
täyttömäelle, jota nykyisellään käytetään maa-aineksen läjityspaikkana.
Pääosa suunnittelualueesta osoitetaan virkistysalueeksi. Kehä III:n
eteläpuolelle osoitetaan asuntoalueita, jotka liittyvät Kauklahden olemassa
olevaan asutukseen ja Bassenkylän asemakaavan asuntoalueisiin, sekä
kaava-alueen kaakkoisosaan teollisuus- ja varastoalue siellä toimivaa
varikkoa varten. Kaavalla varaudutaan Kehä III:n parantamiseen ja sen
rinnakkaisyhteyksien rakentamiseen aluevarauksin. Espoo-Salooikoradalle osoitetaan kaavassa varaus.
Alueesta osoitetaan virkistysalueiksi (V ja VL) ja suojelualueeksi S-1 n.
66,5 % suunnittelualueen pinta-alasta. Pääkäyttötarkoitukseltaan
rakentamiseen tarkoitettuja asunto- (A), yhdyskuntateknisen huollon (ET),
teollisuus- tai varastoalueita (T) sekä liikenne- ja katualueita on varattu
yhteensä noin 27 % kaava-alueesta. Kaavan laskennallinen väestömäärä
on 230-350 asukasta aluetehokkuudella ea 0,20-0,30 ja asumisväljyydellä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 58 / 74
50 k-m2 / asukas. Laskennallinen kerrosala näillä luvuilla on n. 11 57017 350 k-m2.
Asuminen
Osayleiskaavan asuntoalueilla täydennetään ja hyödynnetään olevaa
yhdyskuntarakennetta. Asuntoalueet tukeutuvat Kauklahden ja Näkinkylän
olemassa olevaan sekä Bassenkylän tulevaan asutukseen.
Osayleiskaavan mitoitus perustuu Näkinmetsän asemakaavaluonnoksen
ja Bassenkylän asemakaavan tavoin monipuoliseen ja ympäristön
erityispiirteet huomioivaan sekä vaihtoehtoja tarjoavaan ”tiiviiseen ja
matalaan” pientalorakentamiseen. Tiiviin rakentamisen tavoitteena on
vastata asunto- ja tonttitarjonnan tavoitteisiin, joukkoliikenteen ja
palveluiden edellytysten tukemiseen sekä mahdollistaa yhtenäisten
luonnontilaisten alueiden säilyminen.
Asuntoalueet on esitetty yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden
yhtenäisinä alueina kaavassa osoitetun rinnakkaiskadun yhteyteen.
Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan alueelle sijoitettavien
palveluiden mm. koulun tarve sekä alueen korttelirakenne: mm.
rakennustyypit, rakennusten sijainti, kerroskorkeudet ja alueen sisäisten
puistojen sijoittuminen sekä paikallisten luontoarvojen huomioon
ottaminen, virkistysreitit ja asuinalueiden liittyminen virkistysalueisiin.
Asuntoalueilla pyritään vastaamaan asuntoalueiden sijoittumista,
mitoitusta ja yhteensovittamista koskeviin tavoitteisiin, joita on kirjattu mm.
Espoon eteläosien yleiskaavan ja Blominmäen osayleiskaavan valmistelun
yhteydessä ja Kaavoitusohjelma 2010-2013:n Näkinmetsän alueen
mitoitustavoitteisiin.
Liikenne
Kaavassa varaudutaan Kehä III:n parantamiseen kaksiajorataiseksi ja
nelikaistaiseksi. Osayleiskaavassa on osoitettu rinnakkaiskatu
(Blominmetsäntie) Kehä III:n pohjoispuolelle puhdistamolta Mynttiläntielle,
josta liikenne liittyy Kehä III:lle Myntinsolmun eritasoliittymän kautta.
Blominmetsäntieltä johtaa ohjeellinen ajoyhteys puhdistamon pohjoisen
huoltotunnelin suulle. Blominmetsäntie yhdistyy Kehä III:n ylittävällä sillalla
Kehä III:n eteläpuolella kulkevaan rinnakkaiskatuun. Ylämaantie yhdistää
Kehä III:n eteläpuolella Bassenkyläntien Mikkelänkallioon.
Rinnakkaiskadut toimivat paikallisen liikenteen yhteyksinä sekä Kehä III:n
varareittinä mahdollisissa häiriötilanteissa.
Kaava-alueen Kehä III:n pohjoispuolinen pyöräilyn ja kävelyn pääyhteys
kulkee rinnakkaiskadun varressa ja eteläpuolinen yhteys erillisenä väylänä
Kehä III:n eteläpuolella Kauklahdentieltä Kehä III:n ylittävälle sillalle
saakka ja jatkuu rinnakkaiskatujen varressa Mikkelänkallioon. Kevyen
liikenteen yhteyksiä Kehä III:n poikki ovat Myntinsolmun ylikulkusilta,
rinnakkaisyhteydet yhdistävä silta Blominmäessä sekä yhteys Vitmossenin
kohdalla.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 59 / 74
Kaava-alueen joukkoliikenneyhteyksiä ovat tulevat bussiyhteydet Kehä
III:lla ja Mynttiläntiellä sekä myöhemmin tulevaisuudessa Espoo-Salo
raideyhteys, jolle on suunniteltu asema Mynttilään. Espoo-Salo
raideyhteyden ohjeellinen linjaus on osoitettu kaavassa.
Rinnakkaisyhteydet mahdollistavat joukkoliikenteen kehittämisen edelleen.
Espoon raideliikennevisio valmistui 2011 ja visio tähtää vuoteen 2050.
Kaupunginhallituksen 9.8.2010 hyväksymissä Blominmäen osayleiskaavan
tavoitteissa ei pikaraitiotielinjausta ollut mukana. Raideliikennevisiossa
osayleiskaava-alueen kautta kulkeva pikaraitiotieyhteys Lommilasta
Kauklahteen on toteutusvaiheena loppupäässä lähellä vuotta 2050.
Pikaraitiotieyhteydestä Lommilan ja Kauklahden välillä ei ole mitään
tarkempia suunnitelmia, ainoastaan visiotyössä esitetty karkea linjaus, joka
kulkee Kehä III:n eteläpuolella. Tämän takia pikaraitiotietä ei ole merkitty
osayleiskaavaan. Blominmäen osayleiskaava ei kuitenkaan estä
pikaraitiotien linjausta alueen halki vaan se on toteutettavissa esimerkiksi
samassa käytävässä Kehä III:n eteläpuolella kulkevan kadun kanssa.
Liikenteen melu ylittää Kehä III:n varressa asumiseen ja virkistykseen
varattujen alueiden ohjearvot. Tämän takia osayleiskaavaan on merkitty
meluntorjuntatarve Kehä III:n varteen.
Palvelut ja työpaikka-alueet
Kaavassa ei ole erikseen osoitettu palveluiden aluetta. Kouluvarauksen ja
muiden lähipalveluiden sijoittuminen alueelle tutkitaan asemakaavoituksen
yhteydessä. Yleiskaava mahdollistaa kaava-alueella lähityöpaikkojen
lisäämisen. Jäteveden puhdistamossa työskentelee käytön aikana n. 30
henkilöä, ja Kehä III:n eteläpuolella on yhdyskuntateknisen huollon
varikko. Yleiskaava mahdollistaa yhdyskuntateknisen huollon alueelle
jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvien tutkimus-, tuotekehittely- tms.
tilojen sijoittamisen.
Yhdyskuntatekninen huolto
Osayleiskaavassa on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) ja
ohjeellinen maanalaisen rakentamisen alue (ma), joilla mahdollistetaan
kalliopuhdistamon sijoittuminen alueelle. Yhdyskuntateknisen huollon
alueelle sijoittuu puhdistamon maanpäälliset tilat (mm. mädätyssiilojen ja
lietteenkäsittelyhallin laet, kaasukello, metanoliasema, noin
80–100 metriä korkea poistoilmapiippu sekä huolto- ja
hallintorakennuksia). Ko. alueelle sijoittuvat myös varasto- ja piha-alueiden
lisäksi puhdistamon liikennettä palvelevia tie- ja pysäköintialueita.
Maanalaiset tilat käsittävät puhdistamoalueen maanalaiset luolastot.
Ajoyhteydet maan pinnalta huoltotunneleita pitkin puhdistamoluolastoon
ovat täyttömäen luoteispuolelta, täyttömäen päältä sekä kaakosta
Mikkelänkallion alueelta.
Alkuvaiheessa kalliopuhdistamo on tarkoitus mitoittaa vuoden 2040
tilanteelle, jolloin viemäröintialueella arvioidaan asuvan noin 540 000
asukasta. Osayleiskaavassa on varauduttu vielä puhdistamon
myöhempään laajentamiseen jopa kaksinkertaiseksi alkuvaiheen
tilanteesta.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 60 / 74
Osayleiskaavassa osoitetaan ohjeellinen siirtoviemärilinjaus kaavaalueella. Puhdistamattomat jätevedet puhdistamoon sekä puhdistetut sieltä
pois johdetaan kalliotunneleita pitkin. Puhdistetut jätevedet johdetaan
Blominmäen puhdistamolta Suomenojalle purkutunnelissa, josta ne
edelleen johdetaan nykyistä purkutunnelia pitkin avomerelle Gåsgrundsaaren eteläpuolelle. Puhdistamoluolastoon sijoitetaan useita
varapoistumisteitä, joiden kohdalle maan pinnalle tulee pieni rakennelma.
Ensivaiheen varapoistumistiet sijaitsevat virkistysalueilla sekä
yhdyskuntateknisen huollon alueilla. Varapoistumisteille tarvitaan
pelastusteinä käytettävät ajoyhteydet.
Virkistys- ja suojaviheralueet
Virkistysalueet koostuvat virkistysalueista (V) ja lähivirkistysalueista (VL).
Lisäksi kaavassa on osoitettu suojaviheralueita (EV).
Virkistysalueet (V) on tarkoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun.
Alueen virkistyskäyttöä ei ole määritelty kaavassa tarkemmin vaan
virkistystarpeiden kartoittaminen ja tarkempi suunnittelu tapahtuu
jatkosuunnittelun yhteydessä. Virkistysalueille voidaan sijoittaa
virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita, kuten erilaisia kulkua helpottavia
rakenteita ja opasteita. Lähivirkistysalueet (VL) sijaitsevat lähellä
Rintamäen asuinaluetta ja palvelevat lähiympäristön asukkaita
lähivirkistys- ja ulkoilukäytössä. Virkistystoiminnan ohella virkistys- ja
lähivirkistysalueilla on ekologista merkitystä, sillä ne sisältävät säilytettäviä
luontoarvoja ja muodostavat pääosan osayleiskaava-alueen ekologisista
yhteyksistä. Virkistysalueiden suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa
huomioon ekologisten yhteyksien toimivuus sekä alueen luonto- ja
maisemalliset arvot. Virkistysalueille voidaan sijoittaa tarkemman
suunnittelun pohjalta jäteveden kalliopuhdistamon vaatimia vähäisiä,
pienialaisia ja vähän ympäristöään muuttavia rakennelmia. Tällaisia ovat
mm. puhdistamon varapoistumisteiden vaatimat maanpäälliset pienialaiset
rakenteet.
Suojaviheralueita (EV) on esitetty Kehä III:n ja rinnakkaiskatuyhteyksien
väliin. Ne on tarkoitus säilyttää pääosin kasvullisina alueina, jotka
suojaavat muita alueita liikenteen vaikutuksilta, mm. liikennemelulta.
Kaava-alueelle on lisäksi osoitettu ohjeellisia pääulkoilureittejä, jotka
muodostavat kokonaisuuden suunniteltujen kevyen liikenteen väylien
kanssa. Pääulkoilureittejä voidaan täydentää paikallisilla ratkaisuilla. Mm.
jätevedenpuhdistamon toiminnan vaatimat pelastustiet on tarkoitus
suunnitella käytettäväksi myös talvikunnossapidettävinä ulkoilureitteinä.
Virkistys-, lähivirkistys- ja suojaviheralueelle voidaan sijoittaa ympäristöön
sopivia meluesteitä ja hulevesien hallintarakenteita. Niiden rakentamisessa
ei saa vaarantaa alueen luonnonarvoja, kuten liito-oravien
esiintymisalueita ja tie- ja katualueiden poikki kulkevien ekologisten
yhteyksien toimivuutta.
Uusina yhteyksinä Kehä III:n sekä suunniteltujen rinnakkaiskatujen yli ja/tai
ali on kaavassa osoitettu itäinen ja läntinen eritasoristeys (e-1). Ne
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 61 / 74
sijoittuvat Mikkelänkallion länsipuolelle sekä Näkinkylän pohjoispuolelle.
Merkintä mahdollistaa yli- ja/tai alikulun rakentamisen virkistyskäyttöä
varten ekologisen yhteyden ohella. Jatkosuunnittelussa tutkitaan
tarkemmin eritasoristeyksien koko, muoto ja sijainti. Virkistyskäytön
kannalta ensisijainen yhteys on itäinen, jonka kohdalle sijoittuu myös
nykyinen alikulku ja pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureittiyhteys. Läntisen
eritasoristeyksen merkitys on ensisijaisesti ekologinen liito-oravien kulun
mahdollistavana yhteytenä.
Maisema- ja kulttuuriympäristö
Alueen maisemalliset arvot on huomioitu suunnittelussa. Jatkosuunnittelun
keskeisiä näkökulmia on maiseman ominaispiirteiden huomioiminen mm.
tie- ja katualueiden sekä asuntoalueiden suunnittelussa.
Luonnonympäristö
Osayleiskaava-alueen suojeltavat tai muutoin säilytettävät luontoarvot on
osoitettu aluevaraus- tai päällekkäismerkinnällä. Luonnonsuojelulain
mukaan suojeltu Teirinsuon tervaleppäkorpi on osoitettu suojelualueeksi
(S-1). Sen ominaispiirteiden säilymistä ei tule vaarantaa alueen käytössä.
Luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja esiintyy alueen pohjois-, länsi- ja itäosissa. Ne on
merkitty päällekkäismerkinnällä (s-1). Aluerajaus sisältää inventointien
mukaiset rajaukset pesä- ja ruokailupuineen. s-1-alueella ei saa suorittaa
sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät lajin lisääntymis- tai
levähdyspaikan. Lisäksi lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee
säilyttää. s-1-alueet sijoittuvat kaavassa virkistysalueelle (V),
lähivirkistysalueelle (VL) ja suojaviheralueelle (EV).
Teirinsuon maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu suokokonaisuus on
merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen
merkinnällä (luo). Luo-alueen sisältämien erityisten luontoarvojen
säilyminen tulee turvata alueen jatkosuunnittelussa ja käytössä.
Osayleiskaava-alue sijoittuu osaksi maakunnallista ekologista yhteyttä
Espoon keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Ekologisen yhteyksien ja
virkistyskäytön selvitys tuotti osayleiskaavaehdotuksen laadintaa
palvelevaa tietoa alueen ekologisesta verkostosta ja virkistyskäytöstä.
Selvityksen maankäyttösuosituksia on kaavassa yhteensovitettu kaavan
muiden tavoitteiden kanssa joista keskeiset koskevat
jätevedenpuhdistamon toiminnan mahdollistamista, liikenneratkaisuja ja
asumista. Lisäksi Espoon sivistystoimi on esittänyt tarpeen sijoittaa koulu
kaava-alueelle.
Ekologisen yhteyden jatkuvuus turvataan kaavaehdotuksessa Kehä III:n yli
osoittamalla kaavassa Kehän molemmin puolin virkistysalueita sekä
suojaviheralueita, jotka on tarkoitus säilyttää kasvullisina alueina. Näiden
lisäksi ekologisen yhteyden toimivuus on otettu kaavassa huomioon
osoittamalla kaksi eritasoristeys-merkintää (e-1) Kehä III:n ja
suunniteltujen rinnakkaiskatujen poikki sekä viheryhteystarve-merkintä
asuntoalueen ja Ylämaantien poikki. Itäinen eritasoristeys sijoittuu
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 62 / 74
Mikkelänkallion länsipuolelle, Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön
selvityksessä todetulle maakunnallisen ekologisen yhteyden ydinalueelle.
Läntinen eritasoristeys on suunniteltu ensisijaisesti liito-oravien
kulkuyhteyden toteuttamista varten. Se sijoittuu kohtaan, jota liito-oravat
käyttävät nykyisellään Kehä III:n ylittämiseen Blominmäen liitooravaselvityksen mukaan. Eritasoristeyksen kaavamääräys edellyttää
yhteyden toimivuuden turvaamisen. Tämä siten edellyttää, että liito-oravien
suhteen yhteys on oltava toimiva.
Eritaso-merkinnällä on osoitettu alue, jonka sisään yli- ja/tai alikulku tulee
sijoittaa. Sen koko, muoto ja sijainti tutkitaan tarkemmin
jatkosuunnittelussa. Läntinen eritasoristeys on tarkoituksenmukaisinta
toteuttaa ylikulkuna, sillä alikulun toimiminen liito-oravien kulkuyhteytenä
on kyseenalainen. Yhteyden sijainti (maastonmuodot) on vihersillan
toteuttamiselle haastava. Eritasoristeyksien toteuttaminen kytkeytyy Kehä
III:n parantamiseen, joten myös niiden tarkempi suunnittelu on tehtävä
samanaikaisesti. Ekologiset yhteydet Kehä III:n poikki tulevat
toteutettaviksi kun Kehä III levitetään 2-ajorataiseksi tieksi.
Aluevaraussuunnitelmassa (Kehä III välillä Mankki-Muurala) on määritelty
Kehä III:n parantamistoimenpiteet ja niiden aluevaraukset kaavoitusta
varten. Kehä III:n parantamisen toteuttamisaikataulu ei ole tiedossa, mutta
ei ole ajankohtainen lähivuosina. Kehä III:n parantamisen suunnittelun
edetessä on mahdollista, että siitä joudutaan teettämään YLAL 468/1994
mukainen ympäristövaikutusten arviointi.
Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten arvioinnissa, kappaleessa 4.5.1
Vaikutukset luontoon, on kerrottu lisää yhteyden
toteuttamismahdollisuuksista.
Viheryhteystarve-merkinnällä on osoitettu tarve liito-oravien kulkuyhteyden
järjestämisestä Kehä III:lta etelään. Merkintä sijoittuu kaavan
asuntoalueelle. Merkinnällä kaavassa osoitetaan tarve asemakaavoituksen
yhteydessä tutkia tarkemmin liito-oravien kulkuyhteyden sijaintia ja
suhdetta asuntoalueiden korttelirakenteeseen. Viheryhteystarve-merkintä
ohjaa myös Ylämaantien suunnittelua ja edellyttää liito-oravien
kulkuyhteyden toimivuuden turvaamista Ylämaantien yli. Yhteys on sitova,
mutta sen sijainti on ohjeellinen ja se tulee tutkia tarkemmin
jatkosuunnittelussa. Alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa
toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. A-alueiden
kaavamääräyksen mukaan lisäksi alueen liittyminen ympäröiviin
virkistysalueisiin on tehtävä ottamalla huomioon luonto- ja ympäristötekijät
ja luonnonmukaisena säilytettäviä osia on osoitettava ekologisten
yhteyksien toimivuuden turvaamiseksi.
Ympäristön häiriötekijät
Merkittävin ympäristön häiriötekijä alueella on Kehä III:n liikenne ja siitä
aiheutuva melu. Liikenteen melu ylittää Kehä III:n varressa asumiseen ja
virkistykseen varattujen alueiden ohjearvot. Osayleiskaavaan Kehä III:n
varteen on merkitty melulle herkkien toimintojen, kuten asutuksen,
kohdalle meluntorjuntatarve. Meluntorjunta ratkaistaan
asemakaavoituksen yhteydessä.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 63 / 74
Puhdistamosta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia tai merkittäviä
ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavia häiriötekijöitä. Puhdistamolla syntyvät
hajut laimenevat tehokkaasti, koska poistoilma johdetaan 80-100 metriä
korkean poistoilmapiipun kautta ulkoilmaan. Ilmatieteen laitos on v. 2008
Kalliopuhdistamon YVA-prosessin yhteydessä mallintanut hajun leviämistä
puhdistamon ympäristössä. Lisätutkimus vuodelta 2011 keskittyy
Blominmäen alueeseen ja mallinnuksessa on muutettu piipun sijaintia
suunnitelmien tarkentumisen myötä. Jätevedenpuhdistamon hajuhaittojen
todettiin em. mallinnuksissa olevan vähäisiä. Vyöhykkeelle, jolla
lyhytaikaisen selkeästi tunnistettavissa olevan hajun esiintyminen ylittäisi
mallinnuksen mukaan VTT:n suosituksen, ei sijoitu asutusta.
Osayleiskaavan vaikutukset
Osayleiskaavalla mahdollistetaan merkittävän seudullisen jäteveden
kalliopuhdistamon rakentaminen paikkaan, joka on edullinen Espoon
väestönkasvun painopistealueisiin nähden. Sijainti tarjoaa mahdollisuuden
laajentaa viemäröintialuetta myös länteen ja pohjoiseen, ja johtaa
tulevaisuudessa jätevesiä lähiympäristön kunnista. Blominmäen
jätevedenpuhdistamon rakentaminen vähentää jätevesien
ravinnekuormitusta Suomenlahdella, sillä uudella puhdistamolla päästään
entistä parempaan puhdistustehoon. Kallioon sijoittuva
jätevedenpuhdistamo rajoittaa muuta maankäyttöä tai heikentää
ympäristön laatua vähemmän kuin perinteinen avoin
jätevedenpuhdistamoalue.
Välillisesti jätevedenpuhdistamon rakentaminen mahdollistaa
yhdyskuntarakenteen tiivistämisen nykyisen puhdistamon ympäristössä
Finnoossa, Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitetun metrovarauksen
varressa. Blominmäki on tulevan kaupunkikehityksen kannalta hyvällä
paikalla ja antaa hyvät edellytykset Espoon kasvualueiden maankäytön
toteuttamiselle. Osayleiskaavan mahdollistama rakentaminen täydentää
kaupunkirakennetta Kauklahden keskustan läheisyydessä hyödyntäen
Kauklahden paikalliskeskuksen ja Espoon keskuksen palveluita.
Asuntokortteleilla täydennetään Espoon keskuksen ja Kauklahden
olemassa olevaa asutusta rantaradan kehittämisvyöhykkeellä ja
hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alue tarjoaa
edellytyksiä monipuoliselle pientalo- ja asuntorakentamiselle.
Asuinrakentamisen alueet kaventavat olevaa viheraluetta, jättäen sen
kuitenkin yhtenäiseksi ja toimivaksi alueeksi asemakaavatason
huolellisella suunnittelulla ja ekologisia yhteystarpeita huomioon ottavalla
maisemanhoidolla. Osayleiskaavan viheralueet täydentävät olemassa
olevaa viheralueverkostoa.
Osayleiskaavassa luodaan edellytykset Kehä III:n parantamiselle ja
Espoo-Salo-oikoradan rakentamiselle. Alueen kautta kulkevan Kehä III:n
leventäminen palvelee laajemman alueen kasvavaa liikennetarvetta ja
parantaa liikenneturvallisuutta. Erityisesti Blominmäen asukkaiden ja
kevyen liikenteen turvallisuus paranee alueella uusien väylien ja liittymien
myötä.
Kaava-alueen yleisilme säilyy metsäisenä. Suunnittelualueen reunoilla
Näkinkylän asuntoalueen läheisyydessä sekä Kehä III:n lähiympäristössä
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 64 / 74
ja täyttömäen lakialueella alueiden luonne muuttuu rakennetummaksi.
Jätevedenpuhdistamon maanpäälliset osat sijoittuvat täyttömäen itäosaan
sekä täyttömäen ja Vitmossenin eteläpään metsäalueelle. Täyttömäen
yhteyteen sijoittuvat rakennukset ja rakenteet poistoilmapiippua lukuun
ottamatta ovat suhteellisen matalia ja niiden maisemakuvallisen vaikutus ei
ole kovin merkittävä. Noin 80–100 m korkea piippu tulee olemaan
laajimmalle näkyvä elementti.
Kaavan mukainen käyttötarkoitus jättää alueesta pääosan
rakentamattomaksi. Kaavan rakentamisalueet kaventavat
kuitenkin jonkin verran yhtenäistä metsä- ja suoaluetta Kehä III:n pohjoisja eteläpuolella. Ekologisen yhteyden toimivuuden kannalta keskeinen
kysymys on uusien ja parannettavien liikenneväylien vaikutuksilla. Kehä
III:n parantamisella ja rinnakkaiskatujen rakentamisella on vaikutuksia
ekologisen yhteyden toimivuuteen.
Osayleiskaavan eritasoristeys- ja viheryhteystarve-merkinnöillä
edellytetään liito-oravien kulkuyhteyksien turvaamista
jatkosuunnittelun yhteydessä Kehä III:n, rinnakkaiskadun
sekä uuden asuntoalueen läpi.
Vuorovaikutus
Osayleiskaavan tavoitevaiheessa on pidetty viranomaisneuvottelu
7.4.2010 sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.4.2010.
Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa
18.1.2011.
Käsittelyvaiheet
-
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet 17.2.2010
Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 9.8.2010
Kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville
25.11.2010
Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 16.4.2012
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2010 / 5 §
Dnro 474/502/2010
Blominmäki, osayleiskaavan tavoitteiden hyväksyminen, alue 620000 (Kh-asia)
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy
seuraavat Blominmäen osayleiskaavan tavoitteet:
1.1
Osoitetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen
alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 65 / 74
1.2
Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys
välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto.
1.3
Osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n
leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen.
1.4
Tarkistetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III eteläpuoleisella
alueella asemakaavoitusta varten.
2
Merkitsee tiedoksi 18.2.2010 päivätyn osallistumis- ja
arviointisuunnitelman
3
Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee asukastilaisuuden
puheenjohtajaksi ____________________.
Käsittely
Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotuksen
- kohdan 1.3. kuulumaan: Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salooikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja
liittymäjärjestelyineen
- kohdan 1.4. kuulumaan: Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat
Kehä III:n eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten.
Keskustelun kuluessa jäsen Seppä ehdotti, että tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Holma, eikä sitä
vastustettu.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei
vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti
hyväksytyksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 7.4.2010 ja tiedotus- ja
keskustelutilaisuus asukkaille 8.4.2010.
Päätös
Kaupunginhallitus:
1.1
Osoitetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen
alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen.
1.2
Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys
välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 66 / 74
1.3
Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n
leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen
1.4
Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella
alueella asemakaavoitusta varten.
2
Merkitsee tiedoksi 18.2.2010 päivätyn osallistumis- ja
arviointisuunnitelman.
3
Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee asukastilaisuuden
puheenjohtajaksi Jussi Holman.
Kaupunginhallitus 9.8.2010 / 10 §
Ehdotus
Teknisen toimen johtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Blominmäen osayleiskaavan
tavoitteet:
1
Osoitetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen
alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen.
2
Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys
välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto.
3
Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n
leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen
4
Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella
alueella asemakaavoitusta varten.
Käsittely
Häggman Huhdan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu
pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan
hylänneen Häggmanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on
pöytäkirjan liitteenä.
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.
Häggman teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän:
"Kokousaineiston liitteinä eivät olleet aloitusvaiheen
viranomaisneuvottelun pöytäkirjaa (pidetty 7.4.2010) eikä asukkaille
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 67 / 74
järjestetyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 8.4.2010 muistiota. Nämä
taustadokumentit olisivat mielestäni olleet tarpeelliset kaavoituksen
tavoitteiden ja vuorovaikutteisuuden varmistamisessa."
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2010 / 5 §
Blominmäki, osayleiskaavaluonnoksen asettaminen nähtäville (MRA 30 §), alue 620000
Ehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
hyväksyy asetettavaksi nähtäville 15.11.2010 päivätyn Blominmäen
osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6604
2
pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä
3
järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja
valitsee sen puheenjohtajaksi ___________:n.
Käsittely
Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Rastimon
kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten,
että luonnoksesta poistetaan viheralueen keskelle sijoitetut asumiseen
varatut kaksi A-korttelia.
Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja
Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä
äänestettävä.
Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat
palautusta, äänestävät ja, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei.
Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät
varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli
neljä (4) jäsentä ja sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä
jäsenet Holma, Jern, Kiijärvi, Lahtinen, Oila ja Seppä eli seitsemän (7)
jäsentä. Jäsenet Kemppi-Virtanen ja Klar olivat poissa.
Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä
neljää vastaan (7/4) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn
jatkuvan.
Puheenjohtaja ehdotti jäsenten Holma ja Jern kannattamana, että
nähtävilläolon aikana arvioidaan tarkemmin, riittääkö luonnoksen
mukainen noin 450 m leveä viherkäytävä varmistamaan Pohjois-Espoon ja
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 68 / 74
Keskuspuiston välille toimivan ekologisen viheryhteyden ja miten
turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva asuinalue.
Jäsen Pöntynen ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden
puheenjohtajaksi valitaan Timo Rauhanen.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko
hänen tekemänsä sekä jäsen Pöntysen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska
niitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
hyväksyy asetettavaksi nähtäville 15.11.2010 päivätyn Blominmäen
osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6604
2
pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä
3
järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja
valitsee sen puheenjohtajaksi Timo Rauhasen.
Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana arvioidaan tarkemmin,
riittääkö luonnoksen mukainen noin 450 m leveä viherkäytävä
varmistamaan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välille toimivan
ekologisen viheryhteyden ja miten turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva
asuinalue.
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2012 § 17
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
kaupunginhallitus:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000
2
hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 23.1.2012
päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604
3
pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa päiväyksestä.
Espoon kaupunki
Valtuusto
Käsittely
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 69 / 74
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen estyneenä ollessa asian
esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen.
Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Lindbergin
kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja
Markkula tiedusteli, voidaanko varapuheenjohtajan ehdotus hyväksyä.
Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen
yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 14.2.2012 pidettävään
kokoukseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.2.2012 § 33
Päätösehdotus
Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen
Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että
kaupunginhallitus:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000
2
hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 23.1.2012
päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604
3
pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa päiväyksestä.
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden
kannattamana, että kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä muutetaan siten,
että
1. ekologiset viheryhteydet osoitetaan sitovina Kehä III:n yli/ali
toteutettavina viheryhteyksinä (e-1)
2. ekologisten viheryhteyksien toimivuus ja riittävyys varmistetaan
muuttamalla Kehä III:n eteläpuolelle olevasta A-alueesta puolet (itäinen
osa) osin V-alueeksi ja osin EV -alueeksi
3. nämä tarkistukset viimeistellään maastotekijät huomioon ottaen
virkatyönä ennen asian esittelyä kaupunginhallitukselle.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko
hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut
niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.
Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Päätös
25.02.2013
Asia 14
Sivu 70 / 74
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000
2
hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 23.1.2012
päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604
kokouksessa 29.2.2012 siten muutettuna, että ekologiset viheryhteydet
osoitetaan sitovina Kehä III:n yli/ali toteutettavina viheryhteyksinä (e-1) ja
ekologisten viheryhteyksien toimivuus ja riittävyys varmistetaan
muuttamalla Kehä III:n eteläpuolelle olevasta A-alueesta puolet (itäinen
osa) osin V-alueeksi ja osin EV -alueeksi.
3
pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa päiväyksestä.
Lisäksi lautakunta päätti, että nämä tarkistukset viimeistellään
maastotekijät huomioon ottaen virkatyönä ennen asian esittelyä
kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallitus 16.4.2012 § 116
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet
on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000,
2
hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 4.4.2012
päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604,
3
pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön
päiväyksestä.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 4
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Espoon kaupunki
Valtuusto
Kokouskutsu
25.02.2013
Asia 14
Sivu 71 / 74
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaehdotuksesta,
alue 620 000,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 15.11.2010 päivätyn ja
14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604.
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja
Elon kannattamana ehdotukset uusiksi päätöskohdiksi 3 ja 4.
Uusi kohta 3 seuraavasti: Lisäksi lautakunta päättää että rakentamisen
edellyttämässä jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen
samanaikainen toteuttaminen ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston
12.10.2009 päätöksen mukaisesti.
Uusi kohta 4 seuraavasti: toteaa, että esityslistatekstiä täydennetään
lautakunnan kokouksessa pöydälle jaettujen selvitysten mukaisesti
(asuntoalueet, ekologinen yhteys, pikaraitiotieyhteys). Esittelijä
valtuutetaan tekemään tekstiin pienehköjä muutoksia.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli
voidaanko hänen tekemänsä muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta
ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja
muistutukset on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaehdotuksesta,
alue 620 000,
2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 15.11.2010 päivätyn ja
14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604.
3
Lisäksi lautakunta päättää että rakentamisen edellyttämässä
jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen
ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen
mukaisesti.
4
toteaa, että esityslistatekstiä täydennetään lautakunnan kokouksessa
pöydälle jaettujen selvitysten mukaisesti (asuntoalueet, ekologinen yhteys,
pikaraitiotieyhteys). Esittelijä valtuutetaan tekemään tekstiin pienehköjä
muutoksia.
Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 75
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
25.02.2013
Asia 14
Sivu 72 / 74
Kaupunginhallitus
1
yhtyy liitteen mukaisiin vastineisiin Blominmäen osayleiskaavan
kaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013
tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604.
Käsittely
Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:
”Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että rakentamisen edellyttämässä
jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen
ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen
mukaisesti.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon
lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus
1
yhtyy liitteen mukaisiin vastineisiin Blominmäen osayleiskaavan
kaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista
2
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013
tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604.
Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että rakentamisen edellyttämässä
jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen
ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen
mukaisesti.
Tiedoksi
-
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 15
25.02.2013
Sivu 73 / 74
5040/00.00.01/2012
Kaupunginhallitus
52 §
4.2.2013
15
Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016
Valmistelijat / lisätiedot:
Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon
toimikaudeksi 2013 - 2016 seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset
varajäsenet:
Selostus
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Päivi Salli (Vihr.)
Merja Vuori (SDP)
Kari T. Nukala (Kok.)
Jyrki Myllärniemi (Vihr.)
Arja Juvonen (PerusS&Sit.)
Kaisa Alaviiri (Kok.)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän
valtuustoon esitetään valittavaksi uudet edustajat toimikaudeksi 2013 2016.
HUS pyytää 21.11.2012 saapuneella kirjeellä jäsenkuntia ja Helsingin
yliopistoa ilmoittamaan edustajansa valtuustoon 28.2.2013 mennessä.
Jäsenkuntien valtuustot valitsevat perussopimuksen mukaan valtuustoon
kahdesta viiteen jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen
kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten
lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomien mukaisessa
suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on alle kahdeksan (8) %
peruspääomasta on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme
jäsentä. Peruspääoman ollessa vähintään 25 % kunta on oikeutettu
valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä.
Espoo on perussopimuksen perusteella oikeutettu valitsemaan valtuustoon
kolme jäsentä.
Valittaessa edustajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
valtuustoon tulee ottaa huomioon, että edustajia valittaessa noudatetaan
tasa-arvolain 4 a §:n säännöksiä.
Espoon kaupunki
Kokouskutsu
Valtuusto
Asia 15
25.02.2013
Sivu 74 / 74
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 4.2.2013 § 52
Päätösehdotus
Perusturvajohtaja Juha Metso
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016
seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet:
Käsittely
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Päivi Salli (Vihr.)
Merja Vuori (SDP)
____________
_____________
_____________
_____________
Puheenjohtaja ehdotti valtuustolle ehdotettavan, että Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon valitaan Kari T. Nukala ja hänen
henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Kaisa Alaviiri.
Elo ehdotti valtuustolle ehdotettavan, että Päivi Sallin henkilökohtaiseksi
varajäseneksi valitaan Jyrki Myllärniemi.
Sonkeri ehdotti valtuustolle ehdotettavan, että Merja Vuoren ja hänen
henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Arja Juvonen.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset
yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja
totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016
seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet:
Jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Päivi Salli (Vihr.)
Merja Vuori (SDP)
Kari T. Nukala (Kok.)
Jyrki Myllärniemi (Vihr.)
Arja Juvonen (PerusS&Sit.)
Kaisa Alaviiri (Kok.)
Tiedoksi
-
Valitut jäsenet ja varajäsenet
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS