Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Sivu 1 / 74
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Sivu 1 / 74 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 25.02.2013 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: [email protected] tai (09) 816 22441 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 4 Liitteet 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 1-2 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013) Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostamiseen Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turvesuo pohjoinen, alue 120602 Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000 Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016 Espoo 14.2.2013 Timo Soini puheenjohtaja Sivu 2 3 4 8 9 11 16 18 20 22 25 28 37 50 73 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 1 Sivu 2 / 74 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan 14.2.2013 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / KD. Asia 2 Sivu 3 / 74 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 25.02.2013 Sivu 4 / 74 5448/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus Valtuusto 18 § 18 § 7.1.2013 28.1.2013 3 Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (pöydälle 28.1.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013– 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Paavo Hiltunen Arja Sääksvuori Heikki Pöyhönen Pirkko Saarnio Heikki Seppä Leila Lehtinen Marko Knuutila Sirpa HyytiäHallenberg (Kok., Espoo) (Kok., Espoo) (Vihr., Espoo) (SDP, Espoo) Kari Paunonen (PerusS&Sit., Espoo) Matti Palonen (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Kok., Espoo) (Kok., Espoo) (Vihr., Espoo) (SDP, Espoo) (PerusS&Sit., Espoo) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi ______________ (Lohjan toimialue). Selostus Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön mukaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on kymmenen (10) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvoston päätöksen (174/2002) mukaisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kuntien 3.12.2002 tekemän sopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenistä ja varajäsenistä kuusi nimetään Espoon toimialueelta, johon kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta, kaksi Lohjan toimialueelta, johon kuuluvat Karkkilan ja Lohjan kaupungit Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 3 Sivu 5 / 74 sekä Siuntion ja Vihdin kunnat (Karjalohjan kunta, Nummi-Pusulan kunta ja Lohjan kaupunki yhdistyivät Lohjan kaupungiksi 1.1.2013) ja kaksi Raaseporin toimialueelta, johon kuuluvat Hangon ja Raaseporin kaupungit sekä Inkoon kunta. Espoo nimeää jäsenistä puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan, joka valitaan Lohjan toimialueelta. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Pelastuslaitoksen johtokunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä neljä (4). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 25.02.2013 Sivu 6 / 74 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.1.2013 § 18 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013–2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Paavo Hiltunen Arja Sääksvuori Heikki Pöyhönen Pirkko Saarnio Heikki Seppä Leila Lehtinen Marko Knuutila Sirpa HyytiäHallenberg (Kok., Espoo) (Kok., Espoo) (Vihr., Espoo) (SDP, Espoo) Kari Paunonen (PerusS&Sit., Espoo) Matti Palonen (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) (Kok., Espoo) (Kok., Espoo) (Vih.r, Espoo) (SDP, Espoo) (PerusS&Sit., Espoo) (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi ______________ (Lohjan toimialue). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 28.1.2013 § 18 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee pelastuslaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2013– 2016 kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Heikki Seppä Leila Lehtinen Marko Knuutila Sirpa HyytiäHallenberg (Kok., Espoo) (Kok., Espoo) (Vihr., Espoo) (SDP, Espoo) Henkilökohtainen varajäsen Paavo Hiltunen Arja Sääksvuori Heikki Pöyhönen Pirkko Saarnio Kari Paunonen (PerusS&Sit., Espoo) Matti Palonen (Kok., Espoo) (Kok, Espoo) (Vihr., Espoo) (SDP, Espoo) (PerusS&Sit, Espoo) Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) Asia 3 Sivu 7 / 74 (Kauniainen/Kirkkonummi) (Lohjan toimialue) (Lohjan toimialue) (Raaseporin toimialue) (Raaseporin toimialue) sekä nimeää pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi Heikki Sepän (Kok., Espoo) ja varapuheenjohtajaksi ______________ (Lohjan toimialue). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti Laukkasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Valitut Johtokunnan sihteeri Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 25.02.2013 Sivu 8 / 74 5439/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 60 § 11.2.2013 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus – ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) _____________________ (PerusS&Sit). Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Jarno Kukkonen (PerusS/Sit) pyytää 31.1.2013 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työ lautakunnan alaisena viranhaltijana. Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ei ole henkilö joka on asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 60 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus – ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Kukkosen tilalle (PerusS&Sit.) _____________________ (PerusS&Sit). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Jarno Kukkonen Valittu Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 25.02.2013 Sivu 9 / 74 591/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 61 § 11.2.2013 5 Kaupungin edustajien nimeäminen Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto nimeää toimikaudeksi 2013-2016 Espoon kaupungin edustajana 1 Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen henkilökohtainen varajäsen Oge Eneh (Kok.) Lari Tuominen (Kok.) sekä 2 Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen henkilökohtainen varajäsen Christina Ruth (SFP) Anna af Hällström (SFP). Selostus Kauniaisten koululautakuntien nimet on muutettu 1.1.2013 alkaen opetusja varhaiskasvatuslautakunniksi. Samassa yhteydessä Kauniaisten kaupungin hallintosääntöön on tehty lautakuntien kokoonpanoja koskevia muutoksia. Espoon kaupungilla on oikeus nimetä Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen ja Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan yksi (1) asiantuntijajäsen. Asiantuntijajäsenellä on lautakunnassa puheoikeus. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 61 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätösehdotus 25.02.2013 Asia 5 Sivu 10 / 74 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää toimikaudeksi 20132016 Espoon kaupungin edustajana 1 Kauniaisten kaupungin suomenkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi asiantuntijajäsen henkilökohtainen varajäsen Oge Eneh (Kok.) Lari Tuominen (Kok.) sekä 2 Kauniaisten kaupungin ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan asiantuntijajäseneksi Päätös asiantuntijajäsen henkilökohtainen varajäsen Christina Ruth (SFP) Anna af Hällström (SFP). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valitut Kauniaisten kaupunki Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 25.02.2013 Sivu 11 / 74 5508/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 62 § 11.2.2013 6 Espoon käräjäoikeuden lautamiesten vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2013 -2016 seuraavat 59 henkilöä: Janne Jokinen Jorma Kajaste Henri Korhonen Juha Kuusinen Allan Käyhkö Mika Lehtisyrjä Jaakko Moisio Janne Pesonen Kristian Rehnfors Vesa Valkama Ilkka Virtanen Peter Wellman Suvi Aherto Katri Alén Mirjami Balk Jessica Löfgren-Eriksson Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Satu Paajanen Leena Piironen Merja Pursiainen Erja Selin Katariina Sorvanto Taru Saraste Niina Tapanainen Kirsi Ranne Heikki Pöyhönen Rolf Heikkinen Pia Litmo Rainer Westerlund Leena Tammivuori Sirkku Saarikoski Timo Lahtinen-Mäkelä Sirkka Lindroos Kai Hurskainen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 6 Sivu 12 / 74 Jukka Hämäläinen Sami Lehtonen Kari Karjalainen Anu Heinänen Maija Snygg Satu Nurminen-Hämäläinen Eija Varja Jouko Pirttimäki Rami Lindberg Aki Luukkainen Jura Jukola Kaija Hietanen Mirka Helin Anna-Liisa Kuisma Suvi Karhu Stefan Ekholm Rainer Andersson Anders Blomberg Thea Kusénius Tove Westerlund Barbro Blomster Reijo Stedt Ville Uusivuori Hannu Hätönen Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Selostus Käräjäoikeuslain 7 §:n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeusL 6 §). Oikeusministeriö on päätöksessään 20.12.2012 vahvistanut Espoon käräjäoikeuden lautamiesten määräksi 62 siten, että Espoosta valitaan 59 ja Kauniaisista 3 lautamiestä. Lautamiestehtävän luonne Lautamiehen tehtävää ei voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet. Lautamiehet, joilla Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 6 Sivu 13 / 74 on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja toimivat tuomarin vastuulla. Näin ollen tehtävä on pikemminkin valtiollinen luottamustehtävä, jonka hoitamisesta maksettavat kustannukset (istuntopalkkio, ansionmenetyskorvaus ja matkakustannukset) suoritetaan valtion varoista. Lautamiehen tehtävä eroaa kunnallisista lautakunnan jäsenyyksistä ja eräistä muista kunnallisista luottamustehtävistä siinäkin suhteessa, että tuomioistuimen istunnot alkavat yleensä aamulla kello 9.00 ja istuntoja jatketaan niin pitkään, että kaikki istuntopäivälle haastetut jutut saadaan käsitellyksi. Lautamiehen tehtävä edellyttää siis varautumista koko päivän kestävään istuntoon. Erityisesti laajoissa rikosasioissa lautamiesten tulee varautua olemaan läsnä useampana päivänä peräkkäin. Lautamiesten istuntovuoroista sopiminen edellyttää tällaisissa tapauksissa käräjäoikeuden ja lautamiesten keskinäistä yhteydenpitoa riittävän ajoissa, jotta lautamiehet voisivat varautua istuntoihin. Lautamiesten valintaan liittyviä kysymyksiä Lautamiesten valinnan osalta ministeriö kiinnittää huomiota käräjäoikeuslain 0581/93) 6 §:ään kokonaisuudessaan. Sen ensimmäinen momentti kuuluu seuraavasti:" Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä". Siten lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jota ei ole pidettävä sopivana tehtävään. Sopivaisuuden arviointi saattaa olla hankalaa, mutta säännöksellä on ajateltu suljettavan lautamiestehtävän ulkopuolelle henkilöt, joilla on esimerkiksi rikosrekisterimerkintöjä tai jotka ovat syyllistyneet toistuvasti vähäisempiin rikoksiin. Sopivaisuuden arviointi edellyttää yleensä ehdokkaan kokonaisvaltaista arviointia, jonka lopputuloksena tulisi olla johtopäätös siitä, että asianomaisen henkilön valinnalla ei horjuteta tuomioistuinta kohtaan tunnettua luottamusta. Valtuustoryhmällä tai valtuustoilla ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta selvittää tällaisia tietoja ja sen vuoksi lautamiesehdokkaiden tietoon tulisi saattaa edellä mainittu kelpoisuusvaatimus. Näin erityisesti sen vuoksi, että käräjäoikeudet yleensä selvittävät lautamiehiksi valittujen rikosrekisteritiedot. Käräjäoikeuslain mukaan kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta järjestelmään saattaisi lisätä, mikäli lautamiesten joukossa olisi myös eri etnisiä ryhmiä edustavia henkilöitä. Lautamiehille ei ole asetettu erityisiä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, toisin kuin tuomareille. Valtuustojen tehtävänä on huolehtia siitä, että lautamiehiksi valittavilla henkilöillä on tehtävän suorittamiseksi vaadittava riittävä kielitaito ja käräjäoikeuden tehtävänä on huolehtia lautamiesten istuntokokoonpanosta. Käytännössä kielitaitovaatimukset korostuvat sellaisissa käräjäoikeuksissa, jotka ovat kaksikielisiä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 6 Sivu 14 / 74 Käräjäoikeuslain 9 §:n mukaan lautamiehen vaaliin sovelletaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain (365/95) 39 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja senkin jälkeen siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että käräjäoikeuksien ja kunnanhallitusten tulisi pyrkiä sopimaan ajankohta, josta lukien uudet lautamiehet aloittavat toimintansa ja nykyisten toimikausi päättyy. Tämä on tärkeätä käräjäoikeuksien istuntokokoonpanojen määräämiseksi ja myös sen vuoksi, että uusien lautamiesten yhteystietojen toimittaminen käräjäoikeudelle ja muut käytännön järjestelyt saattavat ainakin suurimmissa käräjäoikeuksissa vaatia jonkin verran aikaa. Mikäli käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, tulisi kaikkien tuomiopiiriin kuuluvien kuntien pyrkiä valitsemaan lautamiehensä likimain samanaikaisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 62 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2013 -2016 seuraavat 59 henkilöä: Janne Jokinen Jorma Kajaste Henri Korhonen Juha Kuusinen Allan Käyhkö Mika Lehtisyrjä Jaakko Moisio Janne Pesonen Kristian Rehnfors Vesa Valkama Ilkka Virtanen Peter Wellman Suvi Aherto Katri Alén Mirjami Balk Jessica Löfgren-Eriksson Tuuli Miettinen Minttu Mustonen Satu Paajanen Leena Piironen Merja Pursiainen Erja Selin Katariina Sorvanto Taru Saraste Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 6 Sivu 15 / 74 Niina Tapanainen Kirsi Ranne Heikki Pöyhönen Rolf Heikkinen Pia Litmo Rainer Westerlund Leena Tammivuori Sirkku Saarikoski Timo Lahtinen-Mäkelä Sirkka Lindroos Kai Hurskainen Jukka Hämäläinen Sami Lehtonen Kari Karjalainen Anu Heinänen Maija Snygg Satu Nurminen-Hämäläinen Eija Varja Jouko Pirttimäki Rami Lindberg Aki Luukkainen Jura Jukola Kaija Hietanen Mirka Helin Anna-Liisa Kuisma Suvi Karhu Stefan Ekholm Rainer Andersson Anders Blomberg Thea Kusénius Tove Westerlund Barbro Blomster Reijo Stedt Ville Uusivuori Hannu Hätönen Toimikaudeksi 2009-2012 valittujen lautamiesten toimikausi päättyy, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 7 Sivu 16 / 74 5362/00.04.01/2012 7 Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 20132016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Ali Karjalainen Ari Rehnfors Mika Suomu Seppo Äikäs Kaija Hartikainen Aila Lehtinen Maila Lingman-Nukala Pirjo Söderström Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Yngve Lindholm John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidson Susanna Aho Veijo Huotari Selostus Kiinteistönmuodostamislain 6 §:n mukaan valtuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Uskotuksi mieheksi ei saa siten valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Uskottuja miehiä valittaessa on huomioitava naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökset. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 7 Sivu 17 / 74 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 63 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vuosiksi 2013-2016 seuraavat kaksikymmentä (20) henkilöä: Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Ali Karjalainen Ari Rehnfors Mika Suomu Seppo Äikäs Kaija Hartikainen Aila Lehtinen Maila Lingman-Nukala Pirjo Söderström Rainer Westerlund Hanna Kalanne Seppo Niiranen Yngve Lindholm John Lindfors Ossi Haapalinna Sakari Behm Stefan Ekholm Christina Koikkalainen Harri Davidson Susanna Aho Veijo Huotari Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 25.02.2013 Sivu 18 / 74 198/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 64 § 11.2.2013 8 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan vaali Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2016 jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti: Selostus Jäsen Varajäsen Elli Perklén (Kok.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Jari Nurminen (Kesk.) Harri Bollström (KD) Matti Ahola-Luttila (Kok.) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk.) Maria Majanen (KD) Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 10 §:n mukaan poliisilaitosten yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Poliisilaitoksen neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista. Asetuksen 13 §:n mukaan neuvottelukunnassa on vähintään viisi ja enintään viisitoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuustot valitsevat neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan jäsenmääräksi on vahvistettu 15, joista Espoon valtuusto valitsee neljä (4) jäsentä ja varajäsentä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Espoon nimeämissä neuvottelukunnan jäsenissä tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kaksi (2). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 8 Sivu 19 / 74 Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 64 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2013-2016 jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti: Päätös Jäsen Varajäsen Elli Perklén (Kok.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Jari Nurminen (Kesk.) Harri Bollström (KD) Matti Ahola-Luttila (Kok.) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Helena Pyhälahti-Räisänen (Kesk.) Maria Majanen (KD) Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Valitut Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 25.02.2013 Sivu 20 / 74 406/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 32 § 21.1.2013 9 Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Liiketalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeiden ostamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Pirinen Mikko, puh. (09) 816 25713 Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354 Slätis Carl, puh. (09) 816 84419 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/Tilakeskus lisämäärärahaa 6 820 000 euroa, 2 korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta 6 820 000 euroa. Selostus Tapiolan Liiketalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 14 (kiinteistötunnus 49-12-2-14) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 5, 02100 Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin 1 036 m2. Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 15 (kiinteistötunnus 49-12-2-15) sekä osittain tontilla, osittain katualueella 49-12-9901-0 ja osittain katuaukiolla 49-12-9902-3 sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 7, 02100 Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin 1 397 m2. Tapiolan ydinkeskusta kehittyy voimakkaasti metron ja metroaseman sekä siihen liittyvien keskuspysäköinnin ja joukkoliikenneterminaalien rakentuessa. Samalla Tapiolan keskustaan toteutetaan merkittäviä uusia asuin-, liike- ja erilaisten palveluiden rakennushankkeita. Tapiolan ydinkeskustan kehittyessä on myös Kulttuuriaukion ympäristön kehittämiseen kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että tämä osa-alue jää vähäiselle huomiolle muun Tapiolan kehittyessä, ja sen johdosta alueen houkuttelevuus ja vetovoimaisuus pienenee. Alueen kiinteistöjen pääomistajana ja keskeisimpänä toimijana kaupungilla on parhaat edellytykset kehittämistyön toteuttamiseksi. Rakennuksen kaikki tilat on vuokrattu pääosin pitkillä vuokrasopimuksilla ja tiloista saadaan asianmukainen vuokratulo, noin 670 000 euroa vuodessa. Kohteen hoitokulut pl. korjaukset ovat noin 170 000 euroa vuodessa. Kaikki vuokrasopimukset jäävät voimaan hankinnan toteutuessa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 9 Sivu 21 / 74 Hankkimisesta ei seuraa merkittävää korjaustarvetta lukuun ottamatta Liiketalo Oy:n vesikaton uusimista, joka on huomioitu kauppahinnassa. Kaupasta menevä varainsiirtovero on 133 654 euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 21.1.2013 § 32 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ostaa edellyttäen, että valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan, Sponda Oyj:ltä sen omistamat Tapiolan Liiketalo Oy:n osakkeet n:ot 1 – 39 520 eli yhtiön koko osakekannan sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeet n:ot 1- 1631 eli yhtiön koko osakekannan. Osakkeiden yhteinen on 6 682 746,96 euroa 2 päättää, että ostopäätös on voimassa 28.3.2013 saakka, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan päättämään kaupan yksityiskohtaisista ehdoista ja toteuttamaan kaupan. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää talousarviokohtaan 7196, osakkeet ja osuudet/Tilakeskus lisämäärärahaa 6 820 000 euroa, 2 korottaa kaupungin talousarviolainojen ottovaltuutta 6 820 000 euroa. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 25.02.2013 Sivu 22 / 74 741/02.05.06/2013 Kaupunginhallitus 59 § 11.2.2013 10 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Sairaala-nimiselle yhtiölle Espoon sairaalan rakentamiseen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria, puh. (09) 816 84330 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Kiinteistö Oy Espoon Sairaala Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4 vuotta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta. Oheismateriaali - Päätös Kaupunginhallitus 26.3.2012 § 83 Päätös Valtuusto 27.2.2012 § 24 Espoon kaupunki Valtuusto Selostus Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 10 Sivu 23 / 74 Kiinteistö Oy Espoon Sairaala anoo Espoon kaupungilta takausta lainalle, jonka yhtiö tulee ottamaan Espoon Sairaalan kiinteistön rakentamista varten. Espoon sairaala -hanketta on alun perin suunniteltu Puolarmetsän sairaalan tontille perustuen 23.8.2007 sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyyn tarveselvitykseen sekä vuonna 2008 pidetyn arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Valtuusto päätti kokouksessaan 14.6.2010 § 6 Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen toteuttamisesta joko kumppanuusmallilla tai kaupungin omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta, riippuen kumppanuusmallin kilpailutuksen tuloksesta. Joulukuussa 2011 kaupunginhallitus päätti selvityttää sairaalan siirron Jorvin sairaalan tontille. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan 27.2.2012 § 24, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Hankkeen toteuttaminen niin laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli suunniteltu, ei ole tarkoituksenmukaista. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päätti kokouksessaan 27.2.2012 § 24, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin sairaalan yhteyteen. Hanketta ei toteuteta laajalla elinkaarimallilla kuin Puolarmetsään oli suunniteltu. Valtuusto hyväksyi samassa yhteydessä rakennushankkeen hankesuunnitelman, jonka mukaan hankkeen investoinnin kustannusarvio on 150 milj. euroa (kust. taso 2/2012). Hankkeen hankesuunnitelman alustavan aikataulun mukaisesti tavoitteena on, että rakennustyöt aloitettaisiin vuonna 2013 ja sairaala olisi käyttöönotettavissa keväällä 2016. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.3.2012 § 83 Kiinteistö Oy Espoon Sairaala- nimisen yhtiön perustamisesta. Yhtiö on Espoon kaupungin kokonaan omistama, tarkoituksena rakennuttaa, omistaa ja hallinnoida Espoon sairaalan kiinteistöä. Samassa päätettiin, että yhtiötä perustettaessa kaupunki sijoittaa siihen 500 000 euroa osakepääomana ja että varsinaiset rakentamiskustannukset yhtiö rahoittaa kaupungin takaamalla lainalla. Hankkeen SR- (Suunnittele ja rakenna) urakan tarjousvaiheen neuvottelumenettely on käynnistetty loppukeväällä 2012. Tarjouspyyntömenettely on edennyt siten, että kaupallinen tarjouspyyntö lähetetään neuvottelumenettelyssä mukana oleville tarjoajaryhmille helmikuussa 2013 ja tarjoukset pyydetään huhtikuussa 2013. Urakkasopimus pyritään allekirjoittamaan alkukesällä 2013. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 10 Sivu 24 / 74 Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Kaupungin myöntämät takaukset per 31.12.2012 on 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 59 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Kiinteistö Oy Espoon Sairaala Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 150 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 25 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaa enintään 4 vuotta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 25.02.2013 Sivu 25 / 74 1525/02.02.02/2012 Kaupunginhallitus 58 § 11.2.2013 11 Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Liite 1 2 Pöytäkirjamerkinnät 2012 Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen - Pöytäkirjamerkintä nro 21 Tilinpäätöksen ennakkotieto 2012 Oheismateriaali Selostus Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu 1.2.2013 valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 25.3.2013 kaupunginhallituksessa ja 20.5.2013 valtuustossa. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on noin 25 milj. euroa ja se on yli 20 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatetta kertyi noin 143 milj. euroa eli hieman edellisvuotta enemmän. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat olennaisesti ennakoitua suuremmat rahoitustuotot. Tulosta vastaavasti heikensivät poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset 14 milj. euroa sekä verotulojen ennakoitua huonompi kehitys ja jääminen alle muutetun talousarvion. Huolimatta kohtuullisesta tuloksesta, on kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikentynyt 25 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2011. Kate on heikentynyt, koska menokehitys on ollut suurempaa kuin ulkoisten tulojen tai verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja olivat yhteensä 253 miljoonaa euroa. Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat 1 528 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Kulujen kasvuun vaikuttivat Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 11 Sivu 26 / 74 toimintavolyymin kasvun lisäksi inflaation tuomat hinnannousut ja lisääntyneet palveluostot. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 13 787 henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana 249 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu painottui erityisesti sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä sivistystoimen suomen- ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärää ovat vuoden aikana nostaneet kaupungin toimintojen sisäiset uudelleen organisoinnit ja siirrot muilta toimialoilta. Kaupungin henkilöstökulut olivat 594 milj. euroa ja vuokratyövoiman kustannukset 27 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 660 milj. euroa ja avustuksiin 131 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 210 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 46 milj. euroa. Verorahoituksen kehitys oli ennakoitua heikompaa ja verotuloja tilitettiin 1 249 milj. euroa eli ainoastaan 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 067,5 milj. euroa ja yhteisöveroa 116,1 milj. euroa. Vuoden 2012 verotulot alittivat talousarvion yhteensä 8,3 milj. eurolla. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 216 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Kaupungin rahoitustilanne pysyi ennakoitua parempana, osin sen vuoksi, etteivät kaikki investoinnit toteutunet suunnitellussa aikataulussa. Kaupunki nosti lainaa talousarviovarausta vähemmän eli 23 milj. euroa ja vastaavasti lyhensi lainamääräänsä 24 milj. euroa. Rahastoja ei purettu. Espoo-strategian vuoden 2012 tulostavoitteet toteutuivat kohtuullisen hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 99, joista 23 tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin päästy tai tavoite toteutui aikataulustaan myöhässä. Huomioitavaa kuitenkin on, että eräät tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa, jolloin mahdollinen poikkeama on huomioitu jokaisessa kortissa. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen tavoitetilaan sekä tilatarve- ja yksikkökokomitoitukseen liittyvät tulokset kertaantuivat poikkeamien määrissä. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat. Hyväksytyistä poikkeamista on kuitenkin toteutumassa tulostavoitteen mukaisesti toimintakatteen kehitykseen tavoitteet lähes jokaisella toimialalla. Kuuden tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Näitä ovat lähinnä työhyvinvointiin liittyvät tulokset. Espoon asukasmäärä kasvoi 4 320 henkilöllä ja vuoden lopun ennakkotiedon mukaan on 256 760. Muutto ulkomailta Espooseen nousi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 11 Sivu 27 / 74 uuteen ennätykseen ja Espooseen muutti ulkomailta kaikkiaan 3 140 asukasta. Vuoden 2012 Espoon väestönkasvusta 50 % oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 37 % ja kuntien välisen muuttovoiton 13 %. Joulukuun 2012 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 8 463 ja työttömyysaste oli 6,5 %, joka on prosentin korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 588 eli 20 % työttömistä. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 700 ja 50 vuotta täyttäneitä 3 118. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 18,8 % edellisvuodesta. Vuosi 2012 oli edellisvuosien tapaan tapahtumarikas. Kuntauudistus, metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä yhteiset tietojärjestelmät nousivat voimakkaasti esille. Kesän jälkeen talouden epävakaus näky irtisanomisaaltoina ja Espoon kaupunki osallistui aktiivisesti mm. teknologia-alan osaajien työllistymisen ja yritysten kasvumahdollisuuksien tukemiseen. Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta suurten kaupunkien asukkaista espoolaiset ovat tyytyväisimpiä palveluihin. Espoon kaupungin talouden perusta on vakaalla pohjalla. Haasteena on kuitenkin menojen kasvaminen verorahoitusta ja ulkoisia tuottoja nopeammin. Verorahoituksen ja talouden kehitys tulee arvioiden mukaan jatkumaan hitaana. Tämä ei mahdollista kustannusten nykyisen kasvuvauhdin jatkumista. Palvelutarve ja -kysyntä eivät vaihtele suhdanteiden mukaan ja Espoon väestö sekä väestörakenteen muutokset jatkavat voimakasta kasvuaan. Ne asettavat erittäin suuria haasteita Espoon kaupungille minimitulostavoitteen saavuttamiselle. Espoon tavoitteena tulee olla 180 miljoonan euron vuosikate, jotta tarvittavat investoinnit palvelujen tuottamiseen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen voidaan toteuttaa ilman kaupungin kohtuutonta velkaantumista. Kaupungin toimintakyvyn turvaaminen ja kasvun mahdollistaminen kohtuullisella verotuksen tasolla edellyttää edelleen kustannustehokkuuden parantamista. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 58 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 25.02.2013 Sivu 28 / 74 5074/03.00.00/2012 Kaupunginhallitus 65 § 11.2.2013 12 Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi Valmistelijat / lisätiedot: Takala Markku, puh. (09) 816 22069 Immonen Mari, puh. (09) 816 22252 [email protected] Kuismin Timo, puh. (09) 816 22393 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta: Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 12 Sivu 29 / 74 Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja – kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 12 Sivu 30 / 74 Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa ”merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve”. Ja mitä tarkoitetaan lauseella ”yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta”? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. ”Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve” (4 d § 4 mom.) on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää ”tavoitetta” tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. ”Kasvupaineen vuoksi” (4 d § 4 mom.) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi ”kasvupaine” on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. ”Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa” (4 d § 4 mom.) lause on määriteltävä tarkemmin. Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa ”Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa – mahdollisuuksia ja rajoitteita” mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin. - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 12 Sivu 31 / 74 - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja ”läpinäkyvinä”. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE- järjestelmän uudistamisesta. Oheismateriaali - Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta 22.11.2012 Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen Kuntauudistuksen eteneminen Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset Selostus Kuntarakennelain uudistus osana kuntauudistusta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 12 Sivu 32 / 74 vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa 2012. Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Espoon osalta on merkityksellistä, että kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys (helmikuu 2012) ei sisältänyt metropolialueen erityispiirteet kattavaa tarkastelua. Valtionvarainministeriölle rakennetyöryhmän esityksestä antamissaan lausunnoissa Espoon kaupunki ja useat muut Helsingin seudun kunnat esittivät metropolialueratkaisua maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Kuntien lausuntojen jälkeen valtionvarainministeriö käynnisti valtioneuvoston linjauksiin perustuvan esiselvityksen metropolialueen kuntajakoselvitysalueista ja vaihtoehdoista metropolihallinnoksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan 5.6.2012 sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä 27.6.2012. Lausuntopyynnössä todetaan, että nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaalija terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa 15.11.2012. Näitä linjauksia koskeva muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä. Valtiovarainministeriö pyytää Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 - Asia 12 Sivu 33 / 74 esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 7.3.2013 mennessä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 65 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelain luonnoksesta: Yleistä Rakennetyöryhmän selvityksestä valtionvarainministeriölle antamassaan lausunnossa valtuusto yksimielisesti totesi, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Myönteistä rakennelaissa on se, ettei siihen ole lisätty yleisempiä säännöksiä ns. pakkoliitoksista. Pakkoliitokset ovat mahdollisia vain vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Helsingin seudulla kuntauudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Kuntarakenteen muutosesitysten tulee perustua parhaisiin argumentteihin. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropolialueen toiminnan kehittäminen on keskeistä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää verkostomaista metropolia. Metropolialue tarvitsee demokraattisen ja ketterän hallintomallin, joka parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Metropoliratkaisun on vahvistettava seudun asukkaiden osallistumista. Metropolialue kuntauudistuksen erityisalue ja – kohde Helsingin seudun kunnat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen alue, jonka erityispiirteet ja olosuhteet olisi huomioitava kaikilla kuntauudistuksen osa-alueilla: kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 12 Sivu 34 / 74 järjestäminen, kuntien tehtävien arviointi, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus. Uudistuksen osa-alueiden kietoutuminen toisiinsa sekä niiden aikataulujen erirytmisyys korostaa metropolialueen erityisratkaisun merkitystä. Lausunnon antamista kuntarakennelakiluonnoksesta hankaloittaa olennaisesti epäselvyys ja epätietoisuus SOTE -uudistuksen sekä esiselvityksen metropolivaihtoehtojen sisällöstä. Tämän takia metropolialueen kunnilla tulee olla mahdollisuus täydentää lausuntoaan maaliskuun 2013 aikana. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Kunnan on selvitettävä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, jos kunta täyttää yhden tai useamman selvitysperusteista. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on valmistella kuntien yhdistämisesitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään kuntien yhdistymisesitystä, on selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetyn selvityksen sisältövaatimus laaja. Ellei metropolialueen sisällä synny yhteistä tahtotilaa, muodostuu jo näistä vähimmäisselvityksistä merkittävää työmäärää ja johtamista edellyttävä prosessi, jonka hyödyt voivat jäädä vaatimattomiksi. Olisi parempi, jos yhdistymisselvityksessä aina selvitettäisiin liitoksen rinnalla myös, miten todetut ongelmat voitaisiin ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä tai muilla keinoin. Tämä lisäisi kuntien intressiä osallistua aktiivisesti uusien ratkaisujen etsimiseen niissä tapauksissa, joissa selvitykseen ryhtyminen ei ole ollut kuntien yhteinen tavoite. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusperusteesta osoittaa selvitystarvetta 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Metropolialueella kuntarakenne (kuntajaon selvitysvelvollisuus) ja metropolihallinto on kytketty toisiinsa. Kuntajakoselvitysalueiden muodostamista koskevat perusteet on kirjattu metropolialuetta koskevan esiselvityksen toimeksiantoon. Helsingin metropolialueen kuntien osalta metropoliperuste korvaa työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat selvitysperusteet. Yleiset, muualla sovellettavat perusteet johtaisivat toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Siksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Helsingin metropolialueen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 12 Sivu 35 / 74 toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Metropoliperuste (metropolialueperuste) eroaa muista selvitysperusteista. Se on niistä poiketen sanonnaltaan ja käsitteiltään yleisempi, epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Miten ja missä prosessissa todetaan ja tulkitaan esim. milloin on olemassa ”merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve”. Ja mitä tarkoitetaan lauseella ”yhdistymiset ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta”? Näiltä osin perustetta on Espoon mielestä pyrittävä selkiyttämään. Laissa käytetään sanontoja, joiden juridinen sisältö jää epämääräiseksi tai puuttuu kokonaan. ”Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve” (4 d § 4 mom) on määrittelemättä. Usein tarpeen sijasta olisi parempi käyttää ”tavoitetta” tai muuta tahtomiseen viittaavaa käsitettä. ”Kasvupaineen vuoksi” (4 d § 4 mom) on vailla juridista sisältöä. Lisäksi ”kasvupaine” on epämääräinen käsite, jota ei ole tarkemmin määritelty maankäytön suunnittelua koskevassa lainsäädännössä, jonka alaan se kuitenkin viittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain terminologiaa käyttäen sillä tarkoitetaan taajamarakenteen sellaista kehitystä, jonka vuoksi tarvitaan maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. ”Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa” (4 d § 4 mom) lause on määriteltävä tarkemmin. Metropoliperusteen lisäksi arvioitaessa alueen kuntien selvitysvelvollisuutta sovellettaisiin palvelu- ja talousperusteita. Väestöperusteen keskeinen tekijä palvelujen järjestämisen kannalta on alueen asukkaiden määrä ja asumistiheys. Tehokkaan ja vaikuttavan palvelutuotannon edellytyksiä on muitakin kuin riittävä väestöpohja. Tutkijat ja muut asiantuntijat ovat olleet hyvin varovaisia kunnan tehokkaan optimikoon määrittelyssä. Professori (emeritus) Pentti Meklin toteaa Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 4/2012 julkaistussa artikkelissa ”Suuruuden ekonomia kuntakontekstissa – mahdollisuuksia ja rajoitteita” mm.: - Kunnalla ei ole olemassa yleistä optimikokoa, jos sitä mitataan asukaskohtaisilla kustannuksilla. - Kuntakoon suurentaminen, kuntaliitos sinänsä, ei tuo suuruuden tarjoamaa hyötyä, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia. - Kunnan tehokas ja riittävän suuri koko vaihtelee palvelutehtävittäin. - Suuruuden tuomien etujen kannalta kunnan suuruutta oleellisempaa on palveluyksikköjen suuruus. - Kunnan järjestämiä palveluita suuruuden etujen kannalta tarkastellessa oleellisia ovat palvelujen rakenteet ja palveluketjut. Talousperusteen tavoitteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tavoitteena tulee olla kunnat, joiden palvelut ovat kustannustehokkaat, väestön huoltosuhde ja ikärakenne ovat kestäviä ja ovat elinvoimaisia. On Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 12 Sivu 36 / 74 huomattava, että kriisikuntaperusteen jäykkä soveltaminen voi uhata myös kuntia, jotka maksavat verontasausta muille. Valtionosuusjärjestelmä on valtion tärkein kunnan talouden ohjauksen väline. Järjestelmän laskentaperusta on korjattava ja sen tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Järjestelmän tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. Järjestelmän tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja oltava kannustava. Järjestelmän tavoitteet ja laskentaperusteet tulee olla yhdensuuntaiset. Valtionosuudet ja verotuloon perustuva tasausjärjestelmä liittyvät toisiinsa. Niiden laskentaperusteet tulee pitää selkeinä ja ”läpinäkyvinä”. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen ja palvelurakennetta koskevat linjaukset SOTE-uudistuksen tavoitteena on parempi integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Espoo on tässä tarkoituksessa vahva peruskunta. Olisi hyvä selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Espoo tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Kauniaisten Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. SOTE - alueen ja HUS:n toimintoja ja rakenteita tulee muuttaa nykyisestä ilman, että hyvin toimivia elementtejä muutetaan. Erityisiä kehittämistarpeita kohdistuu ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen. Espoo haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunto valtionosuus- ja SOTE- järjestelmän uudistamisesta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 13 25.02.2013 Sivu 37 / 74 3450/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 102 § 9§ 74 § 10.8.2011 23.1.2013 11.2.2013 13 Laajalahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turvesuo pohjoinen, alue 120602 Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) 816 24121 Pennanen Tarja, puh. (09) 816 24215 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Oheismateriaali Selostus Ajantasa-asemakaava Kaavamääräykset Kaavanmuutos Tapahtumaluettelo Väliaikaiset lumenkaatopaikat Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan hankeen laajentaminen voimassa olevan asemakaavan virkistysalueelle. Alueelle sallitaan pienen päivittäistavaran kaupan, ravintolan ja huoltoaseman sijoittaminen. Turveradantien ja Turvesolmun rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy 2013-2014 . Alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä on toteutettu. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 38 / 74 Muutosalueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla esitettynä: Turvesuo pohjoinen - Torvmossen norra, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6529, käsittää osan virkistysaluetta (muodostuu osa uutta korttelia 17060). 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Vireilletulo Espoon kaupunginhallitus laajensi 16.12.2008 Skanska Talonrakennus Oy:lle 10.12.2007 varattua suunnittelualuevarausaluetta ja varasi Skanska Talonrakennus Oy:lle sijaintikarttaan rajatun alueen tilaa vievän erikoiskaupan ja siihen tukeutuvien palvelujen suunnittelua varten. Suunnittelualuevaraus on voimassa 31.12.2013 saakka. Skanska Commercial Development Finland Oy on jättänyt 16.2.2009 päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen. Hankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu 5.3.2009 kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.3.2009. Alueen kuvaus Muutoksella on tarkoitus laajentaa Sinimäentien ja Turveradantien risteyksen länsipuolella olevaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tonttia pohjoiseen Turunväylälle saakka. Asemakaavan muutosalue on rakentamatonta metsäaluetta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 39 / 74 Muutosalueen maanpinnan korkeustaso vaihtelee etelästä pohjoiseen siirryttäessä +10 - +25 välillä. Pohjoisosan kalliokukkulan kasvillisuus on laikukasta ja vaihtelee korkeuskäyrien ja rinteen kivikkoisuuden mukaan. Kukkulan länsipuolella oleva metsikkö on kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa mainittu alueena jonka valtapuustona on tammi. Tammivaltaisen alueen reunamilla puusto on kuitenkin hiljattain hakattu, kun kukkulan ja Suosaarenkallion väliin rakennettiin kaukolämmön välipumppaamo. Muutosaluetta halkoo kaukolämpökanava ja itä-länsisuuntainen hiekkatie joka toimii virkistysreittinä. Kukkulan kaakkoissuuntaisella alarinteellä pohjakasvillisuus on paikoin lehtomaista. Rinteen yläosassa metsätyyppi muuttuu kuivahkoksi kankaaksi. Muutosalueen eteläosan maasto on kulunutta ja kasvillisuudeltaan melko tyypillistä. Kulutus ja ihmistoiminta näkyvät ennen kaikkea helppokulkuisilla virkistysreitin puoleisilla alarinteillä. Muutosalueen eteläpuolella oleva hiekkakenttä toimii teknisen keskuksen lumenkaatopaikkana. Alueelle on kasattu purkujätettä, maa-ainesta ja karsittuja puita ja risuja. Tälle alueelle kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.3.2007 asemakaavan muutoksen Laajalahden Retail Park - hankkeen 1. vaihetta varten. Lännessä muutosalue rajoittuu Suosaarenniityn lähivirkistysalueeseen, jonka takana on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Pohjoisessa on Turunväylän suojaviheralue ja idässä Turveradantien katualue varaus. Muutosalue sijoittuu osaksi Sinimäen teollisuusaluetta Turunväylän ja Sinimäentien varressa. Muutosalue on kaupungin omistuksessa. Aikaisempia käsittelyjä Kaava-alueesta pidettiin viranomaisneuvottelu 14.12 2010 yhdessä Kellarimäki - Friisinmäki asemakaavan muutoksen kanssa. Asemakaavan muutos esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan infossa 13.10.2011 sekä lautakunnan edellyttämä Turveradantien lähialueita koskeva selvitys 2.2.2011. Liikenne Kaava-alueen eteläpuolella kulkeva Sinimäentie–Turvesuontie toimii itälänsisuuntaisena pääkatuna, joka yhdistää Laajalahden asuinalueen Mankkaalle ja Nihtisiltaan sekä Kehä I:lle. Suunniteltu Turveradantien rakentaminen ja siihen liittyvän Turvesolmun eritasoliittymän rakentaminen mahdollistaa liikennöinnin Turunväylälle ja Leppävaaraan. Voimassa olevassa asemakaavassa on varauduttava täydelliseen Turvesolmun eritasoliittymään eli ramppeihin Helsingin sekä Turun suuntaan. Turveradantien ja Turvesolmun eritasoliittymän rakennussuunnittelu on käynnistynyt. Tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy 2013-2014. Ramboll Finland Oy (17.5.2011) on tehnyt asemakaavan muutokseen liittyen ympäristövaikutustenselvityksen, jossa on tarkasteltu myös Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 40 / 74 liikenteen toimivuutta. Toimivuustarkasteluiden perusteella kaavahankkeen synnyttämä liikenne ei aiheuta merkittäviä sujuvuusongelmia lähikatuverkolla. Seudullinen ulkoilutie- ja latuyhteys ohjataan asemakaavan muutosalueen länsipuolelle jäävälle puistoalueelle ja pohjoisessa Turunväylän suojaviheralueelle. Lisäksi Turvesolmun eritasoliittymän suunnittelun yhteydessä on suunniteltu latuvaraus ja hiihtosilta Turunväylän yli. Turveradantien katualueelle ajoradan viereen on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie, lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on varauduttu kevyen liikenteen eritasoratkaisuihin. Sinimäentielle Turveradantien länsipuolelle on suunniteltu bussipysäkki, joka voidaan toteuttaa, kun alueelle tulee maankäyttöä. Tulevaisuudessa bussilinjat voivat kulkea myös Turveradantietä, jolle on mahdollista toteuttaa bussipysäkit. Lisäksi Turvesolmun eritasoliittymään on suunniteltu bussipysäkit. Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi eli asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavaksi rakentamisalueeksi. Kaavassa on osoitettu viheryhteystarve, joka tullaan ratkaisemaan asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava Yleiskaavan mukaan alue on virkistysaluetta, jota halkoo sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Asemakaava Voimassa olevassa 5.6.1996 vahvistetussa Turvesuo pohjoinen, asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 17.11.–7.12.2011. Nähtävilläoloaikana muutoksesta jätettiin 3 muistutusta. Muistutuksissa kiinnitetään huomiota muutoksen aiheuttamaan ajoneuvoliikenteeseen ja sen aiheuttaman liikennemelun lisääntymiseen sekä virkistysalueen pienenemiseen. Muutoksesta saatiin lausunnot Fortumilta, HSY:ltä, Uudenmaan ELY:ltä, Espoon ympäristökeskukselta ja tekniseltä keskukselta. Lausunnoissaan Fortum ja HSY painottavat olemassa olevien johtojen säilyttämistä alueella sekä uuden muuntamovarauksen lisäämistä alueen pohjoisosaan. Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY paonottavat pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilymistä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 41 / 74 Uudenmaan ELY toteaa lausunnossaan, että asemakaavanmuutos on laadittu vastoin maakunta- ja yleiskaavan periaatteita eikä sitä voida hyväksyä. Muistutusten ja lausuntojen johdosta asemakaavan muutokseen on tehty seuraavat tarkistukset: Muutoksen (KM-1) määräystä on tarkistettu lisäämällä määräykseen: Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä sekä myymäläkeskittymiä joissa yksittäisen myymälän koko ei ylitä 2 000 k-m2. Alueelle ei saa sijoittaa mm. vaatekaupan, urheilukaupan tai sisustuskaupan suuryksikköä eikä yli 2000 k-m2 tavaratalotyyppistä laajan valikoiman myymälää. Muutosalueen pohjoisosaan lisättiin muuntamon rakennusala ja johtovaraus sähköjohdolle. Kaavamääräyksiä on tarkistettu mahdollistamalla energiahuollon rakennuksen ja johtovarausten siirtäminen toiseen paikkaan ja näin vapautuvien alueiden käyttäminen kaavanmukaiseen rakentamiseen. Rakennuksen, laitteiden ja johtojen siirto edellyttää sopimusta niiden omistajien kanssa. Autopaikkojen laskentaperustetta tarkistettiin siten, ettei rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Asemakaavan muutos Korttelialue KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä sekä myymäläkeskittymiä joissa yksittäisen myymälän koko ei ylitä 2 000 k-m2. Alueelle saa sijoittaa enintään 1 000 k-m2 suuruisen päivittäistavarankaupan, ravintolan ja enintään 200 k-m2 huoltoasema. Alueelle ei saa sijoittaa mm. vaatekaupan, urheilukaupan tai sisustuskaupan suuryksikköä eikä yli 2 000 k-m2 tavaratalotyyppistä laajan valikoiman myymälää. Muutoksen alueesta muodostuu korttelin 17060 tontti nro 1. Muutoksen pinta-ala on noin 5,3 ha ja rakennusoikeus 22 000 k-m2, joka vastaa tehokkuuslukua e=0,40. Alueella olevalle rakennetulle kaukolämmön välipumppaamolle on merkitty oma rakennusala (en = energiahuollolle varattu rakennusala), joka saadaan rakentaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Suunnittelualuetta halkovalle kaukolämpökanavalle on merkitty johtoa varten varattu alueen osa. Johdon tarkka sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Alueen etelälaitaan on varattu johtorasite vesijohtoa varten ja pohjoisosaan rakennusala muuntamolle ja johtovaraus sähköjohdolle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 42 / 74 Alueelle saa rakentaa kylmiä katoksia sekä myymälätoiminnan vaatimia rakenteita. Autopaikkoja, polkupyörien pysäköintipaikkoja ja jätehuoltotiloja voidaan sijoittaa saman korttelin toisen tontin puolelle kiinteistöjen välisin sopimuksin. Maanpäälliset autopaikat tulee jäsennellä enintään 800 m2 suuruisiin alueisiin puu- ja pensasistutuksin. Jalankulkuväylät tulee merkata kiveyksillä tai vastaavalla kestävällä ja erotuvalla materiaalilla. Varastointi- ja lastausalueet sekä virkistysalueeseen rajoittuva tontinraja on aidattava, aitojen korkeuksien tulee olla vähintään 180 cm. Aidat on toteutettava umpiaitoina. Korttelin Turunväylän puoleiselle rajalle rakennettava aita on toteutettava siten, että se toimii meluesteenä. Melueste voidaan muodostaa rakennusten kanssa yhtenäisenä meluesteenä. Meluesteen tulee soveltua rakennuksen arkkitehtuuriin. Aitojen ja tukimuurien rakennusmateriaalina on käytettävä puuta tai kiveä. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää kiveä ja lasia. Katoksien ja myymälätoiminnan vaatimien rakenteiden julkisivut voivat poiketa em. julkisivumateriaalista. Ennen rakentamista on selvitettävä onko korttelialueen aikaisempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista. Sähkön jakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin. Muuntamotilat ja tekniset tilat saa rakentaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Alueelle tulee rakentaa autopaikkoja 1 autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohden ja autopaikat tulee sijoittaa korttelialueelle. Polkupyörien pysäköimispaikkoja on rakennettava vähintään 100 ja ne on sijoitettava sisäänkäyntien läheisyyteen. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa ei oteta mukaan kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää sekä alueellisten että muutoksen alueen hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on selvitetty alueen hulevesien keräys-käsittely- ja imeytystapa. Alueen hulevedet tulee viivyttää, puhdistaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää korttelialueella. Sama velvoite koskee rakentamisenaikaisia järjestelyjä. Katualue Muutoksessa levennetään Turveradantietä länteen (n. 900 m2). Levennyksellä mahdollistetaan Turveradantien viereen suunnitellun jalankulku- ja pyörätien erottaminen viherkaistalla ajoradasta. Itään, Laajalahden pientaloalueelle päästään suunnitellun Turveradantien alikulun kautta. Korttelialueella on voimassa MRL:n 58 §:n mukainen rakennuskielto kunnes Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on toteutettu asemakaavan mukaisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 43 / 74 Ympäristövaikutusselvitys ja kaupallisten vaikutusten arviointi Ramboll on tarkistanut 17.5.2011 alueelle laadittua Espoon Laajalahden Retail Park asemakaavan muutoksen ympäristövaikutusselvitystä hulevesien osalta ja Entrecon on laatinut (20.5.2011) Espoo, Kellarimäki Friisinmäki ja Turvesuo pohjoisen -alueita koskevien asemakaavanmuutosten kaupallisten ympäristövaikutusten arvioinnin (20.5.2011) selvitykset ovat nähtävänä kokouksessa. Melu Ympäristönvaikutusselvityksen (Ramboll, 17.5.2011) mukaan asemakaavahankkeen vaikutus ympäristön asuinalueiden melutilanteisiin on vähäinen, koska melutilanteisiin vaikuttaa enemmän liikenteen yleinen lisääntyminen alueen liikenneverkolla sekä Turvesuon uuden maankäytön ja Turvesolmun eritasoliittymän lisäliikenne. Kaavahanke ei tuo melutasojen ohjearvojen ylittävän melun piiriin uusia kiinteistöjä, vaan ohjearvot ylittyvät tulevaisuudessa samoilla aluilla kuin nykytilanteessakin. Ilmanlaatu Ympäristövaikutusselvityksen (Ramboll 17.5.2011) mukaan asemakaavahankkeen aiheuttaman liikenteen tuottamat ilmanlaatuvaikutukset ovat vähäiset. Alueen viihtyisyyteen voi lähinnä keväisin vaikuttaa lisääntyvän liikenteen aiheuttama katupöly. Kaupallisten ympäristövaikutusten arviointi Entrecon laatimassa kaupallisten ympäristövaikutusten arvioinnissa (20.5.2011) todetaan, että Turvesolmun hankkeet tasapainottavat kaupan verkostoa alueellisesti ja parantavat kaupan palvelujen saatavuutta. Lähialueen asukkaiden asiointimatkat lyhenevät. Hankkeet ovat Turveradantien jatkeen ja Turvesolmun liittymän valmistuttua erinomaisesti saavutettavissa henkilöautolla ja hyvin saavutettavissa myös kevyenliikenteen reittejä pitkin sekä useiden linja-autoreittien varrella. Turvesolmun suuryksiköiden sijainti on perusteltu niihin suunniteltu kaupan laatu huomioiden. Suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alue on saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä (linjaautolinjat) että kevyellä liikenteellä. Turvesolmun maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Turvesolmun hankkeet eivät muodosta yhtenäistä, maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvattua vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavaa myymäläkeskittymää, sillä Turunväylä erottaa pohjois- ja eteläpuolen hankkeet toiminnallisesti toisistaan. Ympäröivän yhdyskunnan koko, myymäläkeskittymän keskeinen sijainti taajamarakenteessa sekä myymälöiden laatu Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 44 / 74 huomioiden voidaan todeta, ettei sillä ole merkittävää seudullista merkitystä. Nihtisilta - Turvesolmu sisältyy Espoon kaupan palveluverkkoselvitykseen ja -suunnitelmaan 2030, jossa se on esitetty uutena seudullisena erikoistavarakaupan vyöhykkeenä Lommila - Mikkelän ja Suomenojan lisäksi. Korvaavat lumenkaatopaikat Leppävaaraan, Vermon raviradan lounaispuolelle sekä Vanttilaan Kauklahden väylän ja Vanttilantien koillispuolelle tullee korvaavat väliaikaiset lumenkaatopaikat. Molemmat alueet ovar Espoon kaupungin omistuksessa. Jatkossa tutkitaan lumensulatusasemaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkuputken varrelle. Puhdistamon on arvioitu valmistuvan 2020. Perittävät maksut Hakija on maksanut 9.11.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.8.2010 / 8 § 1321/503/2009 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 5.8.2010 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 13 Sivu 45 / 74 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle tämän asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kokonaistarkastelua varten. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kokonaistarkastelua varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.10.2010 / 3 § 1321/503/2009 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 5.8.2010 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelukeskus laatii nyt käsittelyssä olevasta alueesta ja Turveradantien lähialueista selvityksen, joka ohjaa eri asemakaavojen, myös tämän, valmistelua. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja palautusehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 46 / 74 Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelukeskus laatii nyt käsittelyssä olevasta alueesta ja Turveradantien lähialueista selvityksen, joka ohjaa eri asemakaavojen, myös tämän, valmistelua. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.8.2011 § 102 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn 1.8.2011 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Jäsen Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 § 2-kohta). Kiijärven ollessa estyneenä asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistui varajäsen Vilo. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon ja jäsen Klarin kannattamana, että 1) kaavamääräystä KM-1 tarkistetaan seuraavasti: Alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan pieni yksikkö (max 1000 k-m2), ravitsemuspalveluja ja huoltoasema 2) päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 4, joka kuuluu 4 edellyttää seuraavia valmistelutoimenpiteitä toteutettavaksi rinnan nähtävillä oloa ja palautteesta aiheutuvia toimia: - koska ehdotuksen mukainen rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä, Turunväylän liittymän suunnittelua ja rakentamisen valmistelua kiirehditään siten, että liittymä on edellytys tämän ja Turunväylän pohjoispuolisten kaupallisten hankkeiden toteuttamiselle, - hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle, joka sijainniltaan ei kuitenkaan sovellu virkistystoiminnalle. Asemakaavan Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 13 Sivu 47 / 74 hyväksyminen edellyttää pyöräilyn sekä hiihdon ja muun virkistyksen yksityiskohtaisten verkostojen suunnitelmien laadintaa ja toteuttamista koskevia päätöksiä, - rakennusten suunnittelua jatketaan ja niiden sijoittelua muutetaan ainakin siten, että latuyhteydelle varataan riittävä tila Turunväylän eteläpuolelle, - alueelle mahdollistettavien kaupallisten palvelujen suunnittelua tulee jatkaa ja esittää ne tarkempina siten, että ne täydentävät muulla Turunväylän lähialueilla olevia palveluja ja tuottavat palveluja erityisesti myös Laajalahden nykyiselle ja tulevalle asutukselle - huoltoaseman mahdollisuutta selvitetään ja sitä koskeva kaavamääräys voidaan tarvittaessa poistaa seuraavassa käsittelyvaiheessa. - hankkeen alle jää nykyinen lumisina talvina välttämätön lumenkaatopaikka, jota korvaavat paikat on osoitettava tämän hankkeen suunnittelun yhteydessä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.10.2009 päivätyn, kokouksessa 10.8.2011 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602 siten tarkistettuna, että alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan pieni yksikkö (max 1000 k-m2), ravitsemuspalveluja ja huoltoasema. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 4 edellyttää seuraavia valmistelutoimenpiteitä toteutettavaksi rinnan nähtävillä oloa ja palautteesta aiheutuvia toimia: - koska ehdotuksen mukainen rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä, Turunväylän liittymän suunnittelua ja rakentamisen valmistelua kiirehditään siten, että liittymä on edellytys tämän ja Turunväylän pohjoispuolisten kaupallisten hankkeiden toteuttamiselle, - hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle, joka sijainniltaan ei kuitenkaan sovellu virkistystoiminnalle. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää pyöräilyn sekä hiihdon ja muun virkistyksen Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 13 Sivu 48 / 74 yksityiskohtaisten verkostojen suunnitelmien laadintaa ja toteuttamista koskevia päätöksiä, - rakennusten suunnittelua jatketaan ja niiden sijoittelua muutetaan ainakin siten, että latuyhteydelle varataan riittävä tila Turunväylän eteläpuolelle, - alueelle mahdollistettavien kaupallisten palvelujen suunnittelua tulee jatkaa ja esittää ne tarkempina siten, että ne täydentävät muulla Turunväylän lähialueilla olevia palveluja ja tuottavat palveluja erityisesti myös Laajalahden nykyiselle ja tulevalle asutukselle - huoltoaseman mahdollisuutta selvitetään ja sitä koskeva kaavamääräys voidaan tarvittaessa poistaa seuraavassa käsittelyvaiheessa. - hankkeen alle jää nykyinen lumisina talvina välttämätön lumenkaatopaikka, jota korvaavat paikat on osoitettava tämän hankkeen suunnittelun yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 9 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3 ilmoittaa muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä 1966,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen Käsittely Keskustelun alussa esittelijä muutti asemakaavamääräyksen 12§:n kuulumaan seuraavasti: Korttelin 17060 rakennuksia ei saa ottaa käyttöön ennen kuin Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on toteutettu. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijä tekemä esitys 12§:n asemakaavamääräyksen muuttamiseksi yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 13 Sivu 49 / 74 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Turvesuo pohjoisen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 120602 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 74 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12.10.2009 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Turvesuo pohjoinen -Torvmossen norra asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6529, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue 120602. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus, ote päätöksestä liitteineen Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 14 25.02.2013 Sivu 50 / 74 176/10.02.02/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 17 § 23 § 33 § 116 § 4§ 75 § 1.2.2012 14.2.2012 29.2.2012 16.4.2012 23.1.2013 11.2.2013 14 Blominmäen osayleiskaavan hyväksyminen, alue 620 000 Valmistelijat / lisätiedot: Katajamäki Mirkka, puh. (09) 816 24323 Hämäläinen Tanja, puh. (09) 816 24321 Palola Aulis, puh. (09) 816 24222 Vehmas Martti, puh. (09) 816 24336 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. Oheismateriaali - - Selostus Blominmäen osayleiskaava, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet Blominmäen osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet Kaavakartta A3, merkinnät ja määräykset Blominmäen osayleiskaava, kaavaselostuksen liitteet Blominmäen osayleiskaava kaavaselostus Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Natura-arviointi Luonnonsuojelulain 65§:n mukainen lausunto Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Naturaarvioinnista Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyjen muutokset HSY 14.2.2013 Osayleiskaavalla mahdollistetaan seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon sijoittaminen Espoon Blominmäkeen niin, että säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot. Kaavan tavoitteena on turvata Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Kaavassa osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -oikoradalle sekä varaudutaan Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi. Lisäksi kaavassa tarkennetaan Kehä III:n eteläpuolella asuntoalueiden ja virkistysalueen rajausta asemakaavoitusta varten. Blominmäen osayleiskaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta, topografialtaan vaihtelevaa metsäistä aluetta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 51 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Vireilletulo Espoon valtuusto päätti 12.10.2009 jätevedenpuhdistamon siirtämisestä pois Suomenojalta ja uuden puhdistamon rakentamisesta kalliopuhdistamona Blominmäkeen sekä kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään jätevedenpuhdistamon edellyttämän kaavoituksen. Lisäksi valtuusto päätti, että Blominmäen kaavoituksen yhteydessä turvataan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen toimiva ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Blominmäen osayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 18.2.2010 kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Blominmäen osayleiskaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.2.2010 ja tarkistettu 1.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.4.2010. Alueen kuvaus Blominmäki sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella n. 2 km Espoon keskuksesta länteen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsäaluetta, joka on osa laajempaa etelä-pohjoissuuntaista viheryhteyttä Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 52 / 74 Alue rajautuu lännessä Blominmäen asuinalueeseen ja Myntinsolmun tiealueeseen, lounaassa Näkinkylän asuinalueeseen ja etelässä Näkinmetsän alueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu Gumbölenjoen laaksoon, koillisessa Rintamäen asuinalueeseen ja idässä Muuralan sekä Mikkelän asuin- ja teollisuusalueisiin. Suunnittelualueella ei ole asuinalueita. Alueen kaakkoiskulmassa on teollisuus- ja varastotontti, jossa toimii yhdyskuntateknisen huollon varikko. Kaava-alueen omistaa pääasiassa Espoon kaupunki. Kaava-alue sijaitsee Gumbölen- ja Espoonjokilaaksojen välisellä vedenjakajaselänteellä. Pohjoisessa kaava-aluetta rajaa loivarinteinen laakso, jossa virtaa Espoon arvokkaimmaksi yksittäiseksi virtavesikohteeksi luokiteltu Gumbölenjoki. Kaava-alueen maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja maastonmuotojen rikkonaisuus näkyy niin maaperässä kuin kasvillisuuden mosaiikkimaisena vaihteluna. Maisemaa hallitsee n. 50 metrin korkeudelle merenpinnasta nouseva täyttömäki, johon on läjitetty ylijäämämaita. Kaava-alueella ei sijaitse arvokkaita maisema-alueita tai muita kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaava-alueen luonnonympäristö on luontotyypeiltään ja luonnontilaisuudeltaan vaihtelevaa. Kaava-alueella esiintyy luonnonsuojelulain ja metsälain suojelemia luontokohteita. Teirinsuon eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen luontotyyppi, suojeltu Teirinsuon tervaleppäkorpi. Teirinsuo lähiympäristöineen luokitellaan maakunnallisesti arvokkaaksi suokokonaisuudeksi. Suo on todettu myös geologisesti arvokkaaksi eloperäiseksi muodostumaksi. Luonnonsuojelulain 49 §:n suojeleman liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja esiintyy eri puolilla kaava-aluetta, erityisesti täyttömäen länsi- ja pohjoispuolella, Vitmossenin ja Teirinsuon välisellä kannaksella sekä Kehä III:n varressa ja Näkinmetsässä. Kaava-alueen poikki itä-länsisuuntaisesti kulkee Kehä III, jonka liikennemäärä vuonna 2010 oli 25 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Blominmäen asuntoalueelta on Blomintien tasoliittymäyhteys Kehä III:lle. Lisäksi Blominmäen täyttömäeltä on oma tasoliittymäyhteys Kehä III:lle. Blominmäen osayleiskaava-alueella ei ole julkisia palveluita. Kaava-alueen läheiset palvelut koostuvat lähinnä itäpuolella Mikkelässä ja Rintamäellä sijaitsevista päivähoitopalveluista sekä Mikkelän alakoulusta ja länsipuolella liikuntapalveluista. Ulkoilureitti kulkee Teirinsuon ja Vitmossenin välistä kannasta ja Näkinmetsän läpi Rintamäen ja Bassenmäen asuntoalueiden välillä. Se alittaa Kehä III:n kevyen liikenteen alikulkuna Mikkelänkallion länsipuolella. Suunnittelun lähtökohdat Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Blominmäen osayleiskaavan tavoitteet 9.8.2010: - Osoitetaan valtuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 - Asia 14 Sivu 53 / 74 Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten. Osayleiskaavan MRL 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 7.4.2010. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava (lainvoima 15.8.2007) ja 14.12.2012 ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu virkistys- ja taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kautta kulkee yhdysradan ohjeellinen linjaus ja moottoriväylä- merkintä (Kehä III). Suomenojan nykyinen puhdistamo on osoitettu kohdemerkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon alue). Ympäristöministeriö on vahvistanut kesäkuussa 2010 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan (lainvoima 8.10.2012). Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Uudenmaan liitto on käynnistänyt vuonna 2009 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen eli maakuntakaavan uudistamisen. 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 14.5.–15.6.2012 sekä 20.11.–21.12.2012. Maakuntahallitus päätti 23.8.2010 käynnistää Espoon uuden jätevedenpuhdistamon sijaintia koskevan vaihemaakuntakaavan (Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan) laadinnan. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 14.12.2012 ja määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201§:n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Samalla voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan Suomenojan puhdistamoa ja puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevia merkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (27.6.1996), sekä Espoon eteläosien yleiskaava (29.1.2010). Kaava-alue on pääosin yleiskaavoissa virkistysaluetta. Lisäksi Kehä III on tieliikenteen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 54 / 74 aluetta sekä Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu merkittävästi parannettavan kaksiajorataisen päätien tai pääkadun merkinnällä. Espoon eteläosien yleiskaavassa Espoo-Salon oikoratayhteys on osoitettu joukkoliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Pohjoisosien yleiskaavassa on lisäksi osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alue sekä pääulkoilureitti. korkeimman hallinto-oikeuden päätös kumosi Espoon eteläosien yleiskaavan kolmen kohdealueen osalta, joista Näkinmetsä sijaitsee osittain suunnittelualueella. Asemakaava Alueen kaakkoiskulmassa Mikkelässä (Mikkelä IIB, Mikkelänkallio) on lähivirkistysalueeksi sekä teollisuus- ja varastokäyttöön asemakaavoitettua aluetta. Alueen koilliskulmassa Rintamäessä (Hirvisuo-Rintamäki) on lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta. Alueen eteläosalle on laadittu Näkinmetsän asemakaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2006. Valtuusto on hyväksynyt 23.2.2009 Bassenkylän asemakaavan (lainvoima 3.2.2010), joka on Näkinmetsän kaava-alueesta erotettu osakaava. Blominmäen osayleiskaava-alueella on vireillä kaksi asemakaavaa Näkinmetsän asemakaavan lisäksi. Mikkelänkallion (Mikkelä IIB, Mikkelänkallio, asemakaavan muutos) asemakaava sijoittuu osayleiskaava-alueen kaakkoisosaan. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen jätevedenkalliopuhdistamon louhintatunnelin rakentaminen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 30.5. – 30.6.2011. Blominmäen asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 10.10. – 8.11.2011. Blominmäen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Espoon jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen alueelle samalla turvaten alueen luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen. Lisäksi tavoitteena on varautua Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi ja osoittaa puhdistamolle johtava rinnakkaiskatuyhteys sekä varmistaa Blominmäen asuinalueen turvallinen liittyminen katuverkkoon. Muut suunnitelmat ja selvitykset Blominmäen jätevedenpuhdistamo- puhdistamon ja kalliotunnelien yleissuunnitelma valmistui lokakuussa 2011. Hankkeen aikaisempia selvityksiä ovat Espoon jätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelma (2006), Espoon kalliopuhdistamon hankesuunnitelma (2007), Espoon jätevedenpuhdistamon prosessivertailu (2008) ja Espoon uuden jätevedenpuhdistamon YVA-raportti (2008). Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 21.9.2009 Espoo-Lohja-radan eli Länsiradan varren maankäytön kehityskuvaselvitystä koskevan asian. Päätöksen mukaisesti Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Espoo-Lohja-Salo-radan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat 2010. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 55 / 74 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus laati vuonna 2011 raideliikennevision vuoteen 2050. Raideliikennevisiossa on esitetty raitiotie, joka kulkee Lommilasta Mikkelänkallion kautta osayleiskaava-alueen läpi Kauklahden juna-asemalle ja edelleen Kivenlahden metroasemalle. Kehä III:n parantamisesta välillä Mankki-Muurala valmistui aluevaraussuunnitelma vuoden 2011 alussa. Tulevaisuudessa Kehä III on tarkoitus parantaa kaksiajorataiseksi nelikaistaiseksi pääväyläksi. Kaava-alueella on tehty useita luontoselvityksiä mm. Näkinmetsän asemakaavoitusta, jäteveden kalliopuhdistamon ympäristövaikutusten arviointia, Espoo-Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointia ja Kehä III:lle välille Mankki-Muurala laadittua aluevaraussuunnitelmaa varten. Näiden lisäksi kaava-alueella ja sen lähiympäristöstä on aiemmin selvitetty eri yhteyksissä kasvillisuutta, luontotyyppejä, liito-oravia, lepakoita, pesimälinnustoa sekä uhanalaisia ja muuta huomionarvoista lajistoa. Lisäksi aluetta koskevat useat laajemman tasoiset selvitykset muun muassa geologisista arvoista. MRA 30 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville 25.11.2010. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti selvitettävän riittääkö kaavaluonnoksen mukainen viherkäytävä varmistamaan PohjoisEspoon ja Keskuspuiston välille toimivan ekologisen viheryhteyden ja miten turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva asuinalue. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 13.12.2010- 31.1.2011. Osayleiskaavaluonnoksesta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 18.1.2011. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Lausunnoissa todettiin mm. että 3. vaihemaakuntakaavan on oltava voimassa ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Lausunnonantajat ottivat kantaa kaavaluonnoksessa esitettyihin asuntoalueisiin, kaavaratkaisun vaikutuksista ekologiseen yhteyteen ja jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten Espoonjokeen ja Espoonlahden Naturaalueeseen selvittämiseen. Lausunnonantajat kannattivat myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelman suosittelemaa liikennevaihtoehtoa 1 (kaavaluonnos perustui vaihtoehtoon 2). Lausunnoissa esille tulleet kaavaselostuksen täydentämistarpeet koskivat erityisesti kaavan vaikutusten arvioinnin kuvausten täydentämistä esim. liikennemelun, maisemakuvallisten vaikutusten sekä jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten kuvausten osalta. Lausunnoissa nostettiin esille myös hulevesienhallinnan suunnittelun tarve sekä tarve lumen vastaanoton sijoittamiselle kaava-alueelle. Mielipiteissä esille nousi erityisesti kaava-alueen liikenneratkaisut. Kaavan vaikutuksista, erityisesti rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä vaikutukset mm. pohjavesiin ja Vitmossenin suon vesitalouteen huolestuttivat. Mielipiteissä tuli esille huoli jätevedenpuhdistamon mahdollisista hajuhaitoista ja alueen luontoarvojen säilymisestä. Yhdessä mielipiteessä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 56 / 74 otettiin kantaa Kehä III:n eteläpuolisiin asuntoalueisiin, niiden poistamiseksi rajaten alue kokonaan pois kaavasta tai poistamalla asuntoaluevaraus. Kaava-aluetta tarkistettiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen rajautumaan voimassaolevaan Bassenkylän asemakaava-alueeseen. Tämä mahdollistaa asuntoalueiden kytkemisen kaupunkirakenteellisesti alueen nykyiseen asuntoalueeseen ja tulevaan Bassenkylän rakenteeseen sekä Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa esitetyn vaihtoehdon 1 mukaiseen rinnakkaistiehen. Muuralansolmun lounaisneljänneksessä oleva LT-aluevaraus suoralle rampille rajattiin pois osayleiskaavaalueesta, koska LT-alueella ei ole merkitystä kaava-alueen liikennejärjestelyille. Voimaan jää Pohjoisosien yleiskaava osa I:n tieliikenteen alue-merkintä (LM). Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen liikenneyhteysratkaisuksi vaihdettiin Kehä III:n aluevaraussuunnitelman vaihtoehto 1, jossa Mynttilän ja Mikkelänkallion välinen rinnakkaisyhteys sijoittuu Kehä III:n pohjoispuolelle Mynttilästä Blominmäen kalliopuhdistamolle, josta se siirtyy Kehä III:n yli sen eteläpuolelle (kaavaluonnos perustui vaihtoehtoon 2). Osayleiskaavakartan merkintöjä ja kaavamääräyksiä tarkistettiin kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja täydentyneen selvitystiedon pohjalta. Kaavan selvityksiä täydennettiin ehdotusvaiheessa mm. jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden vaikutusten, liito-oravatiedon ja ekologisten yhteyksien sekä palveluiden ja asumisen osalta: - Arvio Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen vesistövaikutuksista (FCG, 4.6.2012). Blominmäen selvitysalueen liito-oravaselvitys (Enviro,5.7.2011), Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen osayleiskaavaa varten (A-Insinöörit Suunnittelu Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011). Helsingin seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymä (HSY) teetti Nauraarvioinnin Blominmäen jätevedenpuhdistamon hätäylivuotojen vaikutuksista (FCG 13.6.2012). Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on antanut Natura-arviosta lausunnon 14.11.2012. Lisäksi Natura-arvio on ollut asetettuna nähtäville 16.11–17.12.2012 väliseksi ajaksi, jolloin asiasta oli mahdollista antaa lausuntonsa luonnonsuojelulain 65.2 §:n mukaisesti ne tahot, joiden hallinnassa luonnonsuojelualueet ovat. MRA 19 §:n mukainen kuuleminen Kaupunginsuunnittelulautakunta käsitteli kaavaehdotuksen nähtäville asettamista 1.2.2012 (pöydälle) ja 29.2.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 29.2. olevassa kaavaehdotuksessa asuntoalueita esitettiin 10.8 ha ja Kehä III:n yli osoitettiin e-1-merkintä (eritasoristeys, joka toimii virkistysyhteytenä ja ekologisena yhteytenä) sekä viheryhteystarve-merkintä. Lautakunnan päätöksen mukaisesti Kehä III:n ylittävä viheryhteystarve-merkintä korvattiin e-1-merkinnällä. Lisäksi asuntoalueita (A) muutettiin osin Valueeksi ja osin EV-alueeksi. Asuntoalueiden kooksi muodostui 5.8 ha. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 57 / 74 Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2012 Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 §:n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta saatiin 12 lausuntoa ja 3 muistutusta. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. asuntoalueisiin, ekologisen yhteyden turvaamiseen, liikenteen jatkosuunnitteluun, meluntorjuntatarvemerkintään, ulkoilureittien merkitsemiseen ja jätevedenpuhdistamon pelastusteihin. Uudenmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan tarkistuksia kaavamääräyksiin, joista keskeisin muutosesitys on yleismääräyksien 1-10 kohdan poistaminen. Muistutuksissa esille nousseita asiakokonaisuuksia olivat mm. kaavan nähtävilläolo ja kaavamateriaali, liikennejärjestelyt, rakentamisen aikaiset ratkaisut ja niiden vaikutukset, hätäylivuoto Espoonjokeen sekä ekologiset yhteydet ja niihin liittyvät eritasoristeys-merkinnät. Lausuntojen ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat asian oheismateriaalina. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaava-aineistoa on täydennetty ja tarkistettu. Keskeisin muutos on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon pohjalta kaavan yleisten määräysten tarkistaminen. Lisäksi meluntorjuntatarve-merkintään lisättiin määräys ”Sijainti ohjeellinen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tutkia melunsuojaustarve tarkemmin.” Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä on Natura-lausunnon ja Finnoon-alueen maankäyttösuunnitelmien muutosten johdosta tarkistanut jätevedenpuhdistamon varautumisjärjestelyitä. Kaavaselostusta on tarkistettu varautumisjärjestelyiden kuvauksen osalta. Osayleiskaava Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Osayleiskaavalla mahdollistetaan seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen Espoon Blominmäkeen. Puhdistamon maanpäälliset osat sijoitetaan täyttömäelle, jota nykyisellään käytetään maa-aineksen läjityspaikkana. Pääosa suunnittelualueesta osoitetaan virkistysalueeksi. Kehä III:n eteläpuolelle osoitetaan asuntoalueita, jotka liittyvät Kauklahden olemassa olevaan asutukseen ja Bassenkylän asemakaavan asuntoalueisiin, sekä kaava-alueen kaakkoisosaan teollisuus- ja varastoalue siellä toimivaa varikkoa varten. Kaavalla varaudutaan Kehä III:n parantamiseen ja sen rinnakkaisyhteyksien rakentamiseen aluevarauksin. Espoo-Salooikoradalle osoitetaan kaavassa varaus. Alueesta osoitetaan virkistysalueiksi (V ja VL) ja suojelualueeksi S-1 n. 66,5 % suunnittelualueen pinta-alasta. Pääkäyttötarkoitukseltaan rakentamiseen tarkoitettuja asunto- (A), yhdyskuntateknisen huollon (ET), teollisuus- tai varastoalueita (T) sekä liikenne- ja katualueita on varattu yhteensä noin 27 % kaava-alueesta. Kaavan laskennallinen väestömäärä on 230-350 asukasta aluetehokkuudella ea 0,20-0,30 ja asumisväljyydellä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 58 / 74 50 k-m2 / asukas. Laskennallinen kerrosala näillä luvuilla on n. 11 57017 350 k-m2. Asuminen Osayleiskaavan asuntoalueilla täydennetään ja hyödynnetään olevaa yhdyskuntarakennetta. Asuntoalueet tukeutuvat Kauklahden ja Näkinkylän olemassa olevaan sekä Bassenkylän tulevaan asutukseen. Osayleiskaavan mitoitus perustuu Näkinmetsän asemakaavaluonnoksen ja Bassenkylän asemakaavan tavoin monipuoliseen ja ympäristön erityispiirteet huomioivaan sekä vaihtoehtoja tarjoavaan ”tiiviiseen ja matalaan” pientalorakentamiseen. Tiiviin rakentamisen tavoitteena on vastata asunto- ja tonttitarjonnan tavoitteisiin, joukkoliikenteen ja palveluiden edellytysten tukemiseen sekä mahdollistaa yhtenäisten luonnontilaisten alueiden säilyminen. Asuntoalueet on esitetty yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden yhtenäisinä alueina kaavassa osoitetun rinnakkaiskadun yhteyteen. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan alueelle sijoitettavien palveluiden mm. koulun tarve sekä alueen korttelirakenne: mm. rakennustyypit, rakennusten sijainti, kerroskorkeudet ja alueen sisäisten puistojen sijoittuminen sekä paikallisten luontoarvojen huomioon ottaminen, virkistysreitit ja asuinalueiden liittyminen virkistysalueisiin. Asuntoalueilla pyritään vastaamaan asuntoalueiden sijoittumista, mitoitusta ja yhteensovittamista koskeviin tavoitteisiin, joita on kirjattu mm. Espoon eteläosien yleiskaavan ja Blominmäen osayleiskaavan valmistelun yhteydessä ja Kaavoitusohjelma 2010-2013:n Näkinmetsän alueen mitoitustavoitteisiin. Liikenne Kaavassa varaudutaan Kehä III:n parantamiseen kaksiajorataiseksi ja nelikaistaiseksi. Osayleiskaavassa on osoitettu rinnakkaiskatu (Blominmetsäntie) Kehä III:n pohjoispuolelle puhdistamolta Mynttiläntielle, josta liikenne liittyy Kehä III:lle Myntinsolmun eritasoliittymän kautta. Blominmetsäntieltä johtaa ohjeellinen ajoyhteys puhdistamon pohjoisen huoltotunnelin suulle. Blominmetsäntie yhdistyy Kehä III:n ylittävällä sillalla Kehä III:n eteläpuolella kulkevaan rinnakkaiskatuun. Ylämaantie yhdistää Kehä III:n eteläpuolella Bassenkyläntien Mikkelänkallioon. Rinnakkaiskadut toimivat paikallisen liikenteen yhteyksinä sekä Kehä III:n varareittinä mahdollisissa häiriötilanteissa. Kaava-alueen Kehä III:n pohjoispuolinen pyöräilyn ja kävelyn pääyhteys kulkee rinnakkaiskadun varressa ja eteläpuolinen yhteys erillisenä väylänä Kehä III:n eteläpuolella Kauklahdentieltä Kehä III:n ylittävälle sillalle saakka ja jatkuu rinnakkaiskatujen varressa Mikkelänkallioon. Kevyen liikenteen yhteyksiä Kehä III:n poikki ovat Myntinsolmun ylikulkusilta, rinnakkaisyhteydet yhdistävä silta Blominmäessä sekä yhteys Vitmossenin kohdalla. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 59 / 74 Kaava-alueen joukkoliikenneyhteyksiä ovat tulevat bussiyhteydet Kehä III:lla ja Mynttiläntiellä sekä myöhemmin tulevaisuudessa Espoo-Salo raideyhteys, jolle on suunniteltu asema Mynttilään. Espoo-Salo raideyhteyden ohjeellinen linjaus on osoitettu kaavassa. Rinnakkaisyhteydet mahdollistavat joukkoliikenteen kehittämisen edelleen. Espoon raideliikennevisio valmistui 2011 ja visio tähtää vuoteen 2050. Kaupunginhallituksen 9.8.2010 hyväksymissä Blominmäen osayleiskaavan tavoitteissa ei pikaraitiotielinjausta ollut mukana. Raideliikennevisiossa osayleiskaava-alueen kautta kulkeva pikaraitiotieyhteys Lommilasta Kauklahteen on toteutusvaiheena loppupäässä lähellä vuotta 2050. Pikaraitiotieyhteydestä Lommilan ja Kauklahden välillä ei ole mitään tarkempia suunnitelmia, ainoastaan visiotyössä esitetty karkea linjaus, joka kulkee Kehä III:n eteläpuolella. Tämän takia pikaraitiotietä ei ole merkitty osayleiskaavaan. Blominmäen osayleiskaava ei kuitenkaan estä pikaraitiotien linjausta alueen halki vaan se on toteutettavissa esimerkiksi samassa käytävässä Kehä III:n eteläpuolella kulkevan kadun kanssa. Liikenteen melu ylittää Kehä III:n varressa asumiseen ja virkistykseen varattujen alueiden ohjearvot. Tämän takia osayleiskaavaan on merkitty meluntorjuntatarve Kehä III:n varteen. Palvelut ja työpaikka-alueet Kaavassa ei ole erikseen osoitettu palveluiden aluetta. Kouluvarauksen ja muiden lähipalveluiden sijoittuminen alueelle tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava mahdollistaa kaava-alueella lähityöpaikkojen lisäämisen. Jäteveden puhdistamossa työskentelee käytön aikana n. 30 henkilöä, ja Kehä III:n eteläpuolella on yhdyskuntateknisen huollon varikko. Yleiskaava mahdollistaa yhdyskuntateknisen huollon alueelle jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvien tutkimus-, tuotekehittely- tms. tilojen sijoittamisen. Yhdyskuntatekninen huolto Osayleiskaavassa on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) ja ohjeellinen maanalaisen rakentamisen alue (ma), joilla mahdollistetaan kalliopuhdistamon sijoittuminen alueelle. Yhdyskuntateknisen huollon alueelle sijoittuu puhdistamon maanpäälliset tilat (mm. mädätyssiilojen ja lietteenkäsittelyhallin laet, kaasukello, metanoliasema, noin 80–100 metriä korkea poistoilmapiippu sekä huolto- ja hallintorakennuksia). Ko. alueelle sijoittuvat myös varasto- ja piha-alueiden lisäksi puhdistamon liikennettä palvelevia tie- ja pysäköintialueita. Maanalaiset tilat käsittävät puhdistamoalueen maanalaiset luolastot. Ajoyhteydet maan pinnalta huoltotunneleita pitkin puhdistamoluolastoon ovat täyttömäen luoteispuolelta, täyttömäen päältä sekä kaakosta Mikkelänkallion alueelta. Alkuvaiheessa kalliopuhdistamo on tarkoitus mitoittaa vuoden 2040 tilanteelle, jolloin viemäröintialueella arvioidaan asuvan noin 540 000 asukasta. Osayleiskaavassa on varauduttu vielä puhdistamon myöhempään laajentamiseen jopa kaksinkertaiseksi alkuvaiheen tilanteesta. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 60 / 74 Osayleiskaavassa osoitetaan ohjeellinen siirtoviemärilinjaus kaavaalueella. Puhdistamattomat jätevedet puhdistamoon sekä puhdistetut sieltä pois johdetaan kalliotunneleita pitkin. Puhdistetut jätevedet johdetaan Blominmäen puhdistamolta Suomenojalle purkutunnelissa, josta ne edelleen johdetaan nykyistä purkutunnelia pitkin avomerelle Gåsgrundsaaren eteläpuolelle. Puhdistamoluolastoon sijoitetaan useita varapoistumisteitä, joiden kohdalle maan pinnalle tulee pieni rakennelma. Ensivaiheen varapoistumistiet sijaitsevat virkistysalueilla sekä yhdyskuntateknisen huollon alueilla. Varapoistumisteille tarvitaan pelastusteinä käytettävät ajoyhteydet. Virkistys- ja suojaviheralueet Virkistysalueet koostuvat virkistysalueista (V) ja lähivirkistysalueista (VL). Lisäksi kaavassa on osoitettu suojaviheralueita (EV). Virkistysalueet (V) on tarkoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueen virkistyskäyttöä ei ole määritelty kaavassa tarkemmin vaan virkistystarpeiden kartoittaminen ja tarkempi suunnittelu tapahtuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Virkistysalueille voidaan sijoittaa virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita, kuten erilaisia kulkua helpottavia rakenteita ja opasteita. Lähivirkistysalueet (VL) sijaitsevat lähellä Rintamäen asuinaluetta ja palvelevat lähiympäristön asukkaita lähivirkistys- ja ulkoilukäytössä. Virkistystoiminnan ohella virkistys- ja lähivirkistysalueilla on ekologista merkitystä, sillä ne sisältävät säilytettäviä luontoarvoja ja muodostavat pääosan osayleiskaava-alueen ekologisista yhteyksistä. Virkistysalueiden suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon ekologisten yhteyksien toimivuus sekä alueen luonto- ja maisemalliset arvot. Virkistysalueille voidaan sijoittaa tarkemman suunnittelun pohjalta jäteveden kalliopuhdistamon vaatimia vähäisiä, pienialaisia ja vähän ympäristöään muuttavia rakennelmia. Tällaisia ovat mm. puhdistamon varapoistumisteiden vaatimat maanpäälliset pienialaiset rakenteet. Suojaviheralueita (EV) on esitetty Kehä III:n ja rinnakkaiskatuyhteyksien väliin. Ne on tarkoitus säilyttää pääosin kasvullisina alueina, jotka suojaavat muita alueita liikenteen vaikutuksilta, mm. liikennemelulta. Kaava-alueelle on lisäksi osoitettu ohjeellisia pääulkoilureittejä, jotka muodostavat kokonaisuuden suunniteltujen kevyen liikenteen väylien kanssa. Pääulkoilureittejä voidaan täydentää paikallisilla ratkaisuilla. Mm. jätevedenpuhdistamon toiminnan vaatimat pelastustiet on tarkoitus suunnitella käytettäväksi myös talvikunnossapidettävinä ulkoilureitteinä. Virkistys-, lähivirkistys- ja suojaviheralueelle voidaan sijoittaa ympäristöön sopivia meluesteitä ja hulevesien hallintarakenteita. Niiden rakentamisessa ei saa vaarantaa alueen luonnonarvoja, kuten liito-oravien esiintymisalueita ja tie- ja katualueiden poikki kulkevien ekologisten yhteyksien toimivuutta. Uusina yhteyksinä Kehä III:n sekä suunniteltujen rinnakkaiskatujen yli ja/tai ali on kaavassa osoitettu itäinen ja läntinen eritasoristeys (e-1). Ne Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 61 / 74 sijoittuvat Mikkelänkallion länsipuolelle sekä Näkinkylän pohjoispuolelle. Merkintä mahdollistaa yli- ja/tai alikulun rakentamisen virkistyskäyttöä varten ekologisen yhteyden ohella. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin eritasoristeyksien koko, muoto ja sijainti. Virkistyskäytön kannalta ensisijainen yhteys on itäinen, jonka kohdalle sijoittuu myös nykyinen alikulku ja pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureittiyhteys. Läntisen eritasoristeyksen merkitys on ensisijaisesti ekologinen liito-oravien kulun mahdollistavana yhteytenä. Maisema- ja kulttuuriympäristö Alueen maisemalliset arvot on huomioitu suunnittelussa. Jatkosuunnittelun keskeisiä näkökulmia on maiseman ominaispiirteiden huomioiminen mm. tie- ja katualueiden sekä asuntoalueiden suunnittelussa. Luonnonympäristö Osayleiskaava-alueen suojeltavat tai muutoin säilytettävät luontoarvot on osoitettu aluevaraus- tai päällekkäismerkinnällä. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltu Teirinsuon tervaleppäkorpi on osoitettu suojelualueeksi (S-1). Sen ominaispiirteiden säilymistä ei tule vaarantaa alueen käytössä. Luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja esiintyy alueen pohjois-, länsi- ja itäosissa. Ne on merkitty päällekkäismerkinnällä (s-1). Aluerajaus sisältää inventointien mukaiset rajaukset pesä- ja ruokailupuineen. s-1-alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät lajin lisääntymis- tai levähdyspaikan. Lisäksi lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. s-1-alueet sijoittuvat kaavassa virkistysalueelle (V), lähivirkistysalueelle (VL) ja suojaviheralueelle (EV). Teirinsuon maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu suokokonaisuus on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen merkinnällä (luo). Luo-alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyminen tulee turvata alueen jatkosuunnittelussa ja käytössä. Osayleiskaava-alue sijoittuu osaksi maakunnallista ekologista yhteyttä Espoon keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Ekologisen yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys tuotti osayleiskaavaehdotuksen laadintaa palvelevaa tietoa alueen ekologisesta verkostosta ja virkistyskäytöstä. Selvityksen maankäyttösuosituksia on kaavassa yhteensovitettu kaavan muiden tavoitteiden kanssa joista keskeiset koskevat jätevedenpuhdistamon toiminnan mahdollistamista, liikenneratkaisuja ja asumista. Lisäksi Espoon sivistystoimi on esittänyt tarpeen sijoittaa koulu kaava-alueelle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus turvataan kaavaehdotuksessa Kehä III:n yli osoittamalla kaavassa Kehän molemmin puolin virkistysalueita sekä suojaviheralueita, jotka on tarkoitus säilyttää kasvullisina alueina. Näiden lisäksi ekologisen yhteyden toimivuus on otettu kaavassa huomioon osoittamalla kaksi eritasoristeys-merkintää (e-1) Kehä III:n ja suunniteltujen rinnakkaiskatujen poikki sekä viheryhteystarve-merkintä asuntoalueen ja Ylämaantien poikki. Itäinen eritasoristeys sijoittuu Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 62 / 74 Mikkelänkallion länsipuolelle, Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvityksessä todetulle maakunnallisen ekologisen yhteyden ydinalueelle. Läntinen eritasoristeys on suunniteltu ensisijaisesti liito-oravien kulkuyhteyden toteuttamista varten. Se sijoittuu kohtaan, jota liito-oravat käyttävät nykyisellään Kehä III:n ylittämiseen Blominmäen liitooravaselvityksen mukaan. Eritasoristeyksen kaavamääräys edellyttää yhteyden toimivuuden turvaamisen. Tämä siten edellyttää, että liito-oravien suhteen yhteys on oltava toimiva. Eritaso-merkinnällä on osoitettu alue, jonka sisään yli- ja/tai alikulku tulee sijoittaa. Sen koko, muoto ja sijainti tutkitaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Läntinen eritasoristeys on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ylikulkuna, sillä alikulun toimiminen liito-oravien kulkuyhteytenä on kyseenalainen. Yhteyden sijainti (maastonmuodot) on vihersillan toteuttamiselle haastava. Eritasoristeyksien toteuttaminen kytkeytyy Kehä III:n parantamiseen, joten myös niiden tarkempi suunnittelu on tehtävä samanaikaisesti. Ekologiset yhteydet Kehä III:n poikki tulevat toteutettaviksi kun Kehä III levitetään 2-ajorataiseksi tieksi. Aluevaraussuunnitelmassa (Kehä III välillä Mankki-Muurala) on määritelty Kehä III:n parantamistoimenpiteet ja niiden aluevaraukset kaavoitusta varten. Kehä III:n parantamisen toteuttamisaikataulu ei ole tiedossa, mutta ei ole ajankohtainen lähivuosina. Kehä III:n parantamisen suunnittelun edetessä on mahdollista, että siitä joudutaan teettämään YLAL 468/1994 mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Kaavaselostuksessa kaavan vaikutusten arvioinnissa, kappaleessa 4.5.1 Vaikutukset luontoon, on kerrottu lisää yhteyden toteuttamismahdollisuuksista. Viheryhteystarve-merkinnällä on osoitettu tarve liito-oravien kulkuyhteyden järjestämisestä Kehä III:lta etelään. Merkintä sijoittuu kaavan asuntoalueelle. Merkinnällä kaavassa osoitetaan tarve asemakaavoituksen yhteydessä tutkia tarkemmin liito-oravien kulkuyhteyden sijaintia ja suhdetta asuntoalueiden korttelirakenteeseen. Viheryhteystarve-merkintä ohjaa myös Ylämaantien suunnittelua ja edellyttää liito-oravien kulkuyhteyden toimivuuden turvaamista Ylämaantien yli. Yhteys on sitova, mutta sen sijainti on ohjeellinen ja se tulee tutkia tarkemmin jatkosuunnittelussa. Alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. A-alueiden kaavamääräyksen mukaan lisäksi alueen liittyminen ympäröiviin virkistysalueisiin on tehtävä ottamalla huomioon luonto- ja ympäristötekijät ja luonnonmukaisena säilytettäviä osia on osoitettava ekologisten yhteyksien toimivuuden turvaamiseksi. Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä alueella on Kehä III:n liikenne ja siitä aiheutuva melu. Liikenteen melu ylittää Kehä III:n varressa asumiseen ja virkistykseen varattujen alueiden ohjearvot. Osayleiskaavaan Kehä III:n varteen on merkitty melulle herkkien toimintojen, kuten asutuksen, kohdalle meluntorjuntatarve. Meluntorjunta ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 63 / 74 Puhdistamosta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia tai merkittäviä ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavia häiriötekijöitä. Puhdistamolla syntyvät hajut laimenevat tehokkaasti, koska poistoilma johdetaan 80-100 metriä korkean poistoilmapiipun kautta ulkoilmaan. Ilmatieteen laitos on v. 2008 Kalliopuhdistamon YVA-prosessin yhteydessä mallintanut hajun leviämistä puhdistamon ympäristössä. Lisätutkimus vuodelta 2011 keskittyy Blominmäen alueeseen ja mallinnuksessa on muutettu piipun sijaintia suunnitelmien tarkentumisen myötä. Jätevedenpuhdistamon hajuhaittojen todettiin em. mallinnuksissa olevan vähäisiä. Vyöhykkeelle, jolla lyhytaikaisen selkeästi tunnistettavissa olevan hajun esiintyminen ylittäisi mallinnuksen mukaan VTT:n suosituksen, ei sijoitu asutusta. Osayleiskaavan vaikutukset Osayleiskaavalla mahdollistetaan merkittävän seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen paikkaan, joka on edullinen Espoon väestönkasvun painopistealueisiin nähden. Sijainti tarjoaa mahdollisuuden laajentaa viemäröintialuetta myös länteen ja pohjoiseen, ja johtaa tulevaisuudessa jätevesiä lähiympäristön kunnista. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen vähentää jätevesien ravinnekuormitusta Suomenlahdella, sillä uudella puhdistamolla päästään entistä parempaan puhdistustehoon. Kallioon sijoittuva jätevedenpuhdistamo rajoittaa muuta maankäyttöä tai heikentää ympäristön laatua vähemmän kuin perinteinen avoin jätevedenpuhdistamoalue. Välillisesti jätevedenpuhdistamon rakentaminen mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen nykyisen puhdistamon ympäristössä Finnoossa, Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitetun metrovarauksen varressa. Blominmäki on tulevan kaupunkikehityksen kannalta hyvällä paikalla ja antaa hyvät edellytykset Espoon kasvualueiden maankäytön toteuttamiselle. Osayleiskaavan mahdollistama rakentaminen täydentää kaupunkirakennetta Kauklahden keskustan läheisyydessä hyödyntäen Kauklahden paikalliskeskuksen ja Espoon keskuksen palveluita. Asuntokortteleilla täydennetään Espoon keskuksen ja Kauklahden olemassa olevaa asutusta rantaradan kehittämisvyöhykkeellä ja hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alue tarjoaa edellytyksiä monipuoliselle pientalo- ja asuntorakentamiselle. Asuinrakentamisen alueet kaventavat olevaa viheraluetta, jättäen sen kuitenkin yhtenäiseksi ja toimivaksi alueeksi asemakaavatason huolellisella suunnittelulla ja ekologisia yhteystarpeita huomioon ottavalla maisemanhoidolla. Osayleiskaavan viheralueet täydentävät olemassa olevaa viheralueverkostoa. Osayleiskaavassa luodaan edellytykset Kehä III:n parantamiselle ja Espoo-Salo-oikoradan rakentamiselle. Alueen kautta kulkevan Kehä III:n leventäminen palvelee laajemman alueen kasvavaa liikennetarvetta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Erityisesti Blominmäen asukkaiden ja kevyen liikenteen turvallisuus paranee alueella uusien väylien ja liittymien myötä. Kaava-alueen yleisilme säilyy metsäisenä. Suunnittelualueen reunoilla Näkinkylän asuntoalueen läheisyydessä sekä Kehä III:n lähiympäristössä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 64 / 74 ja täyttömäen lakialueella alueiden luonne muuttuu rakennetummaksi. Jätevedenpuhdistamon maanpäälliset osat sijoittuvat täyttömäen itäosaan sekä täyttömäen ja Vitmossenin eteläpään metsäalueelle. Täyttömäen yhteyteen sijoittuvat rakennukset ja rakenteet poistoilmapiippua lukuun ottamatta ovat suhteellisen matalia ja niiden maisemakuvallisen vaikutus ei ole kovin merkittävä. Noin 80–100 m korkea piippu tulee olemaan laajimmalle näkyvä elementti. Kaavan mukainen käyttötarkoitus jättää alueesta pääosan rakentamattomaksi. Kaavan rakentamisalueet kaventavat kuitenkin jonkin verran yhtenäistä metsä- ja suoaluetta Kehä III:n pohjoisja eteläpuolella. Ekologisen yhteyden toimivuuden kannalta keskeinen kysymys on uusien ja parannettavien liikenneväylien vaikutuksilla. Kehä III:n parantamisella ja rinnakkaiskatujen rakentamisella on vaikutuksia ekologisen yhteyden toimivuuteen. Osayleiskaavan eritasoristeys- ja viheryhteystarve-merkinnöillä edellytetään liito-oravien kulkuyhteyksien turvaamista jatkosuunnittelun yhteydessä Kehä III:n, rinnakkaiskadun sekä uuden asuntoalueen läpi. Vuorovaikutus Osayleiskaavan tavoitevaiheessa on pidetty viranomaisneuvottelu 7.4.2010 sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.4.2010. Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa 18.1.2011. Käsittelyvaiheet - Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet 17.2.2010 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 9.8.2010 Kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville 25.11.2010 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 16.4.2012 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2010 / 5 § Dnro 474/502/2010 Blominmäki, osayleiskaavan tavoitteiden hyväksyminen, alue 620000 (Kh-asia) Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Blominmäen osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osoitetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 65 / 74 1.2 Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto. 1.3 Osoitetaan tilavaraus Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen. 1.4 Tarkistetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten. 2 Merkitsee tiedoksi 18.2.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee asukastilaisuuden puheenjohtajaksi ____________________. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotuksen - kohdan 1.3. kuulumaan: Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salooikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen - kohdan 1.4. kuulumaan: Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten. Keskustelun kuluessa jäsen Seppä ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Holma, eikä sitä vastustettu. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 7.4.2010 ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus asukkaille 8.4.2010. Päätös Kaupunginhallitus: 1.1 Osoitetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. 1.2 Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 66 / 74 1.3 Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen 1.4 Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten. 2 Merkitsee tiedoksi 18.2.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee asukastilaisuuden puheenjohtajaksi Jussi Holman. Kaupunginhallitus 9.8.2010 / 10 § Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Blominmäen osayleiskaavan tavoitteet: 1 Osoitetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Blominmäkeen alue jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. 2 Säilytetään alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto. 3 Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen 4 Tarkennetaan asumisen ja virkistysalueen rajat Kehä III:n eteläpuoleisella alueella asemakaavoitusta varten. Käsittely Häggman Huhdan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Häggman teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: "Kokousaineiston liitteinä eivät olleet aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun pöytäkirjaa (pidetty 7.4.2010) eikä asukkaille Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 67 / 74 järjestetyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 8.4.2010 muistiota. Nämä taustadokumentit olisivat mielestäni olleet tarpeelliset kaavoituksen tavoitteiden ja vuorovaikutteisuuden varmistamisessa." Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2010 / 5 § Blominmäki, osayleiskaavaluonnoksen asettaminen nähtäville (MRA 30 §), alue 620000 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 15.11.2010 päivätyn Blominmäen osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6604 2 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ___________:n. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Rastimon kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että luonnoksesta poistetaan viheralueen keskelle sijoitetut asumiseen varatut kaksi A-korttelia. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät ja, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli neljä (4) jäsentä ja sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Holma, Jern, Kiijärvi, Lahtinen, Oila ja Seppä eli seitsemän (7) jäsentä. Jäsenet Kemppi-Virtanen ja Klar olivat poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä neljää vastaan (7/4) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja ehdotti jäsenten Holma ja Jern kannattamana, että nähtävilläolon aikana arvioidaan tarkemmin, riittääkö luonnoksen mukainen noin 450 m leveä viherkäytävä varmistamaan Pohjois-Espoon ja Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 68 / 74 Keskuspuiston välille toimivan ekologisen viheryhteyden ja miten turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva asuinalue. Jäsen Pöntynen ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Timo Rauhanen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä sekä jäsen Pöntysen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 15.11.2010 päivätyn Blominmäen osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6604 2 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Timo Rauhasen. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana arvioidaan tarkemmin, riittääkö luonnoksen mukainen noin 450 m leveä viherkäytävä varmistamaan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välille toimivan ekologisen viheryhteyden ja miten turvataan Näkinmetsän alueelle toimiva asuinalue. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2012 § 17 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000 2 hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 23.1.2012 päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa päiväyksestä. Espoon kaupunki Valtuusto Käsittely Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 69 / 74 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko varapuheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 14.2.2012 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.2.2012 § 33 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000 2 hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 23.1.2012 päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä muutetaan siten, että 1. ekologiset viheryhteydet osoitetaan sitovina Kehä III:n yli/ali toteutettavina viheryhteyksinä (e-1) 2. ekologisten viheryhteyksien toimivuus ja riittävyys varmistetaan muuttamalla Kehä III:n eteläpuolelle olevasta A-alueesta puolet (itäinen osa) osin V-alueeksi ja osin EV -alueeksi 3. nämä tarkistukset viimeistellään maastotekijät huomioon ottaen virkatyönä ennen asian esittelyä kaupunginhallitukselle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 25.02.2013 Asia 14 Sivu 70 / 74 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000 2 hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 23.1.2012 päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604 kokouksessa 29.2.2012 siten muutettuna, että ekologiset viheryhteydet osoitetaan sitovina Kehä III:n yli/ali toteutettavina viheryhteyksinä (e-1) ja ekologisten viheryhteyksien toimivuus ja riittävyys varmistetaan muuttamalla Kehä III:n eteläpuolelle olevasta A-alueesta puolet (itäinen osa) osin V-alueeksi ja osin EV -alueeksi. 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että nämä tarkistukset viimeistellään maastotekijät huomioon ottaen virkatyönä ennen asian esittelyä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus 16.4.2012 § 116 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, alue 620 000, 2 hyväksyy MRA 19§:n mukaisesti asetettavaksi nähtäville 4.4.2012 päivätyn Blominmäen osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6604, 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 § 4 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 25.02.2013 Asia 14 Sivu 71 / 74 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaehdotuksesta, alue 620 000, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Elon kannattamana ehdotukset uusiksi päätöskohdiksi 3 ja 4. Uusi kohta 3 seuraavasti: Lisäksi lautakunta päättää että rakentamisen edellyttämässä jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen mukaisesti. Uusi kohta 4 seuraavasti: toteaa, että esityslistatekstiä täydennetään lautakunnan kokouksessa pöydälle jaettujen selvitysten mukaisesti (asuntoalueet, ekologinen yhteys, pikaraitiotieyhteys). Esittelijä valtuutetaan tekemään tekstiin pienehköjä muutoksia. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Blominmäen osayleiskaavan kaavaehdotuksesta, alue 620 000, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. 3 Lisäksi lautakunta päättää että rakentamisen edellyttämässä jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen mukaisesti. 4 toteaa, että esityslistatekstiä täydennetään lautakunnan kokouksessa pöydälle jaettujen selvitysten mukaisesti (asuntoalueet, ekologinen yhteys, pikaraitiotieyhteys). Esittelijä valtuutetaan tekemään tekstiin pienehköjä muutoksia. Kaupunginhallitus 11.2.2013 § 75 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 25.02.2013 Asia 14 Sivu 72 / 74 Kaupunginhallitus 1 yhtyy liitteen mukaisiin vastineisiin Blominmäen osayleiskaavan kaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: ”Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että rakentamisen edellyttämässä jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen mukaisesti.” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 yhtyy liitteen mukaisiin vastineisiin Blominmäen osayleiskaavan kaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 15.11.2010 päivätyn ja 14.1.2013 tarkistetun Blominmäen osayleiskaavan, piirustusnumero 6604. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että rakentamisen edellyttämässä jatkovalmistelussa varmistetaan vihersiltojen samanaikainen toteuttaminen ja ekologisen yhteyden riittävyys valtuuston 12.10.2009 päätöksen mukaisesti. Tiedoksi - Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 15 25.02.2013 Sivu 73 / 74 5040/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 52 § 4.2.2013 15 Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016 seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Selostus Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Päivi Salli (Vihr.) Merja Vuori (SDP) Kari T. Nukala (Kok.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän valtuustoon esitetään valittavaksi uudet edustajat toimikaudeksi 2013 2016. HUS pyytää 21.11.2012 saapuneella kirjeellä jäsenkuntia ja Helsingin yliopistoa ilmoittamaan edustajansa valtuustoon 28.2.2013 mennessä. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat perussopimuksen mukaan valtuustoon kahdesta viiteen jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on alle kahdeksan (8) % peruspääomasta on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Peruspääoman ollessa vähintään 25 % kunta on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Espoo on perussopimuksen perusteella oikeutettu valitsemaan valtuustoon kolme jäsentä. Valittaessa edustajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon tulee ottaa huomioon, että edustajia valittaessa noudatetaan tasa-arvolain 4 a §:n säännöksiä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 15 25.02.2013 Sivu 74 / 74 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 4.2.2013 § 52 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016 seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Käsittely Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Päivi Salli (Vihr.) Merja Vuori (SDP) ____________ _____________ _____________ _____________ Puheenjohtaja ehdotti valtuustolle ehdotettavan, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon valitaan Kari T. Nukala ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Kaisa Alaviiri. Elo ehdotti valtuustolle ehdotettavan, että Päivi Sallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Jyrki Myllärniemi. Sonkeri ehdotti valtuustolle ehdotettavan, että Merja Vuoren ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Arja Juvonen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon toimikaudeksi 2013 - 2016 seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Päivi Salli (Vihr.) Merja Vuori (SDP) Kari T. Nukala (Kok.) Jyrki Myllärniemi (Vihr.) Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Tiedoksi - Valitut jäsenet ja varajäsenet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS
© Copyright 2024