1. No category

FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
VIRTAIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA
Kaavaselostus
708-P11452
Valmisteluvaihe 25.6.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
25.6.2012
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
4
JOHDANTO................................................................................................................ 1
1.1
1.2
Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus ................................................................. 1
Suunnitteluorganisaatio..................................................................................... 1
1.3
Tiivistelmä ....................................................................................................... 2
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ........................................................................ 3
2.1
2.2
Kaavaprosessin vaiheet ..................................................................................... 3
Osalliset .......................................................................................................... 4
2.3
2.4
Tiedottaminen .................................................................................................. 4
Kaavoitusprosessi ja osallistuminen .................................................................... 5
2.5
Viranomaisyhteistyö.......................................................................................... 5
LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................... 6
3.1
3.2
Suunnittelualue ................................................................................................ 6
Suunnittelutilanne ............................................................................................ 7
3.2.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................................................. 7
3.2.2
Maakuntakaava .................................................................................... 7
3.2.3
Yleiskaava ........................................................................................... 9
3.2.4
Asemakaava .......................................................................................10
3.2.5
Ranta-asemakaavat .............................................................................11
3.2.6
Rakennusjärjestys ...............................................................................11
3.2.7
Rakennuskiellot ...................................................................................11
3.3
3.4
3.5
Tutkimukset ja selvitykset ................................................................................12
3.3.1
Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset.......................................12
3.3.2
Kaavoitustyö yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset......................12
Väestö ja asuminen .........................................................................................13
Palvelut ..........................................................................................................14
3.6
3.7
3.8
Työpaikat .......................................................................................................16
Maanomistus...................................................................................................16
Maisema.........................................................................................................17
3.9
3.10
3.11
3.12
Maa- ja kallioperä............................................................................................18
Vesiluonto ......................................................................................................19
Kasvillisuus ja eläimistö....................................................................................20
Arkeologia ......................................................................................................23
3.13
Rakennettu kulttuuriympäristö ..........................................................................24
3.14
3.15
Liikenne. ........................................................................................................24
Teknisen huollon verkostot ...............................................................................25
3.16
Tuulivoima......................................................................................................26
KAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................29
4.1
Yleiset tavoitteet .............................................................................................29
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet .............................................................29
Osallisten tavoitteet .........................................................................................29
Asiantuntijaryhmien tavoitteet ..........................................................................30
Viranomaisten tavoitteet ..................................................................................30
Liikenteelliset tavoitteet ...................................................................................32
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
I
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
II
25.6.2012
5
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ........................................................................................33
5.1
5.2
5.3
Rakennemallien kuvaus ....................................................................................33
Rantojen rakennusoikeuden määrittämisperusteet ...............................................34
5.2.1
Yleiskaavan tavoitteelliset alueet ja mitoitusnormit ..................................35
5.2.2
Vyöhykkeet.........................................................................................35
5.2.3
Arvoalueiden vaikutus mitoitusnormeihin ................................................36
Osayleiskaavan aluevaraukset...........................................................................37
5.4
Rakennetun kulttuuriympäristön arvot................................................................39
5.4.1
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ........................39
5.4.2
Paikallisesti arvokas rakennusperintö ja kyläkuvallisesti arvokkaat kohteet .40
5.4.3
Kiinteät muinaisjäännökset ...................................................................40
5.5
Luonnonympäristön arvot .................................................................................41
5.6
5.7
5.8
5.9
Kohdemerkinnät ..............................................................................................42
Osayleiskaavan vaikutukset ..............................................................................42
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...............................................48
Suhde maakuntakaavoitukseen .........................................................................50
5.10
Osayleiskaavatyön eteneminen .........................................................................50
LIITTEET:
Liite 1.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio
Liite 2.
Emätilaselvitys
Liite 3.
Virtain keskustaajaman osayleiskaavan rakennevaiheen/strategiavaiheen palauteraportti
Liite 4.
Liikenteen karttatarkastelut (4 sivua)
Liite 5.
Melukartat
TÄHÄNASTINEN RAPORTOINTI:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Virtain keskustaajaman osayleiskaavan tavoite- ja rakennemalliraportti 18.1.2011
ERILLISSELVITYKSET:
Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys, 2011 (FCG Finnish Consulting Group Oy)
Tuulivoimaselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011)
Palveluverkkoselvitys – vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut (FCG Finnish Consulting
Group Oy, 2011)
Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys,
2009, tark. 2011 (Arkkitehti Karoliina Periäinen / Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy)
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(1)
VIRTAIN KAUPUNKI
VIRTAIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA
1
JOHDANTO
Tämä selostus liittyy 25.6.2012 päivättyyn Virtain keskustaajaman osayleiskaavakarttaan. Selostuksen alkuosassa käsitellään hankkeen eri vaiheissa
koostettuja lähtötietoja ja tavoitteita. Selostuksen loppua kohden siirrytään
osayleiskaavaluonnoksen esittelyyn ja kaavakartalla esitetystä maankäytöstä
seuraavien vaikutusten arviointiin.
1.1
Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus
Virrat on noin 7 600 asukkaan kaupunki pohjoisella Pirkanmaalla Näsijärven
vesistön pohjoisosassa. Pinta-alaltaan laajassa (1 300 km2) kaupungissa on
noin 1 000 km rantaviivaa. Kaupungin keskustaajama sijoittuu Näsijärven vesistön varrelle valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan.
Vuonna 2010 on aloitettu keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Yleiskaavan tavoitteena on suunnitella tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot
huomioiden.
Kaupunki on teettänyt yleiskaavatyön pohjaksi tarvittavia selvityksiä vuonna
2009–2010. Varsinainen yleiskaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2010 tavoitteiden kartoittamisella sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville
panolla. Tavoitevaiheen pohjalta laadittiin kaksi yleispiirteistä rakennemallivaihtoehtoa, jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi.
Rakennemalleista saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on 2011 tehty
yleiskaavaluonnos. Tämän jälkeen tehdään yleiskaavaehdotus. Tavoitteena
on, että keskustaajaman osayleiskaava on valtuuston hyväksyttävänä vuonna
2012.
1.2
Suunnitteluorganisaatio
Virtain kaupungin edustajana työtä ohjaa kaupunginarkkitehti Arto Nummijärvi. Kaavan rakennemallit ja kaavan valmisteluvaiheen hyväksyy nähtäville
ympäristölautakunta. Kaavan ehdotusvaiheen hyväksyy kaupunginhallitus, ja
valmiin kaavan vahvistaa kaupunginvaltuusto.
Kaavoituksessa on mukana ohjausryhmä, johon kuuluu kaupungin luottamusja virkamiehiä sekä muita osallisia yhdistyksistä ja eri vaikuttajatahoista.
Osayleiskaavan suunnittelun tekee konsulttityönä FCG Finnish Consulting
Group Oy, jossa työstä vastaa suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA Helena
Ylinen.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
1.3
(2)
Tiivistelmä
Virtain keskustaajaman osayleiskaavaa laaditaan kaupungin keskustaan ja
sen ympäristöön. Alkuperäistä OAS:ssa määriteltyä n. 61km2:n aluetta on
pienennetty valmisteluvaiheessa. Kaava-alueesta on rajattu ulkopuolelle ne
ranta-alueet, joilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava..
Keskustaajaman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sillä suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä
liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden.
Kaavasuunnittelun keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja
taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen
mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisen, luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioivan elinympäristön muodostaminen.
Kaavoituksen tavoitteellinen aikataulu tiivistettynä:
•
•
•
•
•
•
Osayleiskaavatyö vireille (2010)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (syksy 2010)
Rakennemalliaineisto nähtävillä (kevät 2011)
Kaavaluonnos nähtävillä (kevät 2012)
Kaavaehdotus nähtävillä (syksy 2012)
Kaavan hyväksymiskäsittely (2012)
Virtain keskustaajaman osayleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan
saatua lainvoiman.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
2
(3)
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS
Hankkeen suunniteltuja osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä on kuvattu
tämän kaavaselostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 1). Tässä luvussa on esitetty sama kuvaus tiivistettynä sekä siihen tulleet päivitykset ja tiedot toteutuneiden vaiheiden ajankohdista.
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Perus- ja erillisselvitykset
•
•
•
•
•
lähtötietojen kokoaminen
perusselvitysten tekeminen ja erillisselvitysten tarpeen arviointi
luontoselvityksen valmistuminen ajoittuu kevätkesään 2011
aloitusvaiheen neuvottelu viranomaisten kanssa 29.10.2010
osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.11.–31.12.2010
Strateginen tarkastelu / rakennemallit
•
•
•
•
•
strategisen tarkastelun pohjalta laadittiin 2 rakennemallia
strateginen tarkastelu tehdään yleiskaava-aluetta hieman laajemmalle
alueelle
rakennemallien vaikutukset arvioidaan
rakennemallityön aineisto nähtävillä 31.1.–18.2.2011
viranomaisilta pyydetään lausunnot rakennemalleista
Valmisteluvaihe / kaavaluonnos
•
•
•
•
•
strategisten rakennemallien pohjalta laaditaan yksi perusteltu kaavaratkaisu
osayleiskaavaluonnos laaditaan rakennemallivaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta
luonnos ja sitä täydentävä kaavaselostus asetetaan julkisesti nähtäville
valmisteluvaiheen kuulemista varten, mistä ilmoitetaan kuulutuksella
osayleiskaavaluonnoksesta järjestetään julkinen esittelytilaisuus
nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää luonnoksesta kirjallisen mielipiteen ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta
Ehdotusvaihe
•
•
•
•
osayleiskaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen pohjalta
ehdotus ja sitä täydentävä kaavaselostus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi, mistä ilmoitetaan kuulutuksella
nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisen
muistutuksen ja viranomaisilta ja hallintokunnilta pyydetään lausunnot
ehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavakarttaan ja selostukseen tehdään tarvittaessa vähäiset muutokset nähtävilläolon
jälkeen
Hyväksyminen
•
•
•
kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto
kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen
kaava saa lainvoiman kuulutuksella
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
2.2
(4)
Osalliset
MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa,
sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Virtain keskustaajaman osayleiskaavoituksessa osallisia ovat mm:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
2.3
alueen maanomistajat ja asukkaat
alueen yrittäjät ja alueella työssäkäyvät
kylä- ja asukasyhdistykset
paikallisyhdistykset
alueella toimivat vesiosuuskunnat
kaupungin eri hallintokunnat
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan maakuntamuseo
Liikennevirasto
Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (LSSLE)
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
muut mahdolliset osalliset
Tiedottaminen
Vireillepano. Kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 osayleiskaavan laatimisesta.
Osayleiskaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanon yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan ja asetetaan nähtäville, mistä tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja
kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista on järjestetty viranomaisneuvottelu (MRL 66 §).
Strateginen tarkastelu. Tavoitteiden ja lähtötietoaineiston perusteella laaditaan vaihtoehtoisia rakennemalleja. Strateginen tarkastelu tehdään yleiskaava-aluetta hieman laajemmalle alueelle. Aiheesta järjestetään yleisöfoorumi.
Viranomaisilta pyydetään lausunnot rakennemalleista.
Valmistelu- eli luonnosvaihe. Rakennemallien pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Ympäristölautakunnan valmistelemana kaavaluonnos viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka päättää sen nähtäville asettamisesta mielipiteiden antamista varten. Nähtävillepanosta tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä.
Ympäristölautakunta valmistelee saadut mielipiteet kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Ennen kaavaluonnoksen nähtävillepanoa järjestetään viranomaisten kanssa tarvittaessa työpalaveri.
Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen jälkeen tehdään tarvittavat
muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus käsittelee.
Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja
mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan
samoin kuin luonnoksesta. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan.
Hyväksymisvaihe. Kaavaehdotuksen hyväksyy lopullisesti Virtain kaupunginvaltuusto, jonka päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
2.4
(5)
Kaavoitusprosessi ja osallistuminen
Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laatimisprosessia. Osayleiskaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta sekä yleisötilaisuuksien järjestämisestä ilmoitetaan paikallislehdessä
(Suomenselän sanomat) sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla.
2.5
Viranomaisyhteistyö
Osayleiskaavan
aloitusvaiheen
viranomaisneuvottelu
on
järjestetty
29.10.2010 Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Kokoukseen oli kutsuttu Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto ja puolustusvoimain edustajat.
Viranomaislausunnot pyydetään strategisen tarkasteluosuuden rakennemalleista sekä kaavahankkeen valmistelu- ja ehdotusvaiheista näiden nähtävillä
olon aikana.
Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään ehdotusvaiheen jälkeen. Muiden viranomaisneuvotteluiden tarvetta harkitaan kaavaprosessin edetessä.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Suunnittelualue
(6)
Virrat on noin 7 600 asukkaan kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Virtain pinta-ala on noin 1 300 km2, rantaviivaa noin 1
000 km. Virtain halki kulkee kaksi suurta vesireittiä, Ähtärin reitti ja Pihlajavedenreitti. Virrat on ollut erämaa-aluetta lukuisine järvineen, jokineen ja
koskineen. Maisema on vaihtelevaa ja sitä luonnehtivat rikkonaiset vesistöt,
kapeat salmet ja korkeat kalliot.
Yleiskaavan suunnittelualueena on kaupungin keskusta ja sen ympäristöalueet. Kaupungin keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 65, 66 ja
68 solmukohtaan. Keskustaajaman läpi itä-länsisuunnassa kulkee rautatie,
jolta liikenne on loppunut noin 30 vuotta sitten. Suunnittelualueen pinta-ala
on noin 6 100 hehtaaria.
Kuva 1. suunnittelualueen rajaus, ei mittakaavassa (pohjakartta © Maanmittauslaitos).
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.2
(7)
Suunnittelutilanne
3.2.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
30.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. (www.ymparisto.fi/vat)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien
kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
•
•
•
•
•
•
toimiva aluerakenne
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi,
joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen
(www.rky.fi, 18.1.2011). Suunnittelualueeseen sisältyy yksi merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin.
3.2.2
Maakuntakaava
Kaavoitettavalla alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava (vahvistunut vuonna 2008). Maakuntakaavan selostuksen mukaan Pirkanmaan 1.
maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Siten maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi
painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä estävän kehityksen periaatteita noudattaen.
Maakuntakaavan aikajänteen vuoksi Virtain keskustaajaman osayleiskaavan
rakennemallivaiheessa tarkasteltiin mahdollisia kehittämisalueita siten, että
välietapiksi kohti yleiskaavan tavoitevuotta 2035 otettiin maakuntakaavan
suurpiirteinen tavoitevuosi 2025.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(8)
Kuva 2. Pirkanmaan 1. maakuntakaava (2008)
Pirkanmaan maakuntakaavassa Asumiselle on osoitettu lähinnä nykyinen keskustaajama ydinkeskustan ympärillä. Täydennettävät ja laajennettavat asuinalueet sijoittuvat Keiturinniemeen ja asemantien varrelle sekä Ahjolan pohjoispuolisille peltoaukeille. Viimeksi mainitulle alueelle on käynnissä työpaikkavaltaisen rakentamisen hanke, joten tämän alueen käsittelyä ja kaavamerkintää tulee tarkastella osayleiskaavoituksessa erityisesti.
Työpaikoille maakuntakaavassa on osoitettu nykyinen Sampolan alue sekä
toisaalta uusi alue viereisen valtatieristeyksen toiselta puolen. Lisäksi työpaikka-alueeksi on osoitettu nykyinen Ahjolan teollisuusalue. Osayleiskaavoituksen alustavissa tavoitteissa ei ole ristiriitoja työpaikka-alueiden suhteen maakuntakaavan kanssa.
Maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi kolme maatalousmaista kylämäistä kehittämisaluetta MY-merkinnöin. Näitä alueita ovat Herraskylä, Jähdyspohja
sekä koillisessa Ilomäen alue, joka on aivan osayleiskaava-alueen pohjoisreunan ulkopuolella.
Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty useita kulttuuri- tai luonnonympäristön
kannalta arvokkaita ja tärkeitä alueita sekä keskeiset virkistysreitit.
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) kaavaehdotus oli nähtävillä 28.6.–13.8.2010. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle.
Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 (§ 38), että liikennettä ja logistiikkaa
koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään.
Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2011.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.2.3
(9)
Yleiskaava
Alueella on voimassa eri aikaan valmistuneita yleiskaavoja. Laadittava
osayleiskaava korvaa kokonaan tai osittain suunnittelualueella olevat
osayleiskaavat:
•
•
•
•
•
•
Virtain keskeisten alueiden osayleiskaava, hyväksytty vuonna 1998.
Pääosin oikeusvaikutukseton, vähäisiltä osilta vahvistettu vuonna 2003
Torisevan-Jähdysniemen osayleiskaava, oikeusvaikutukseton, hyväksytty vuonna 2007, valituksenalainen—
Härkösen osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2002
Koroselän-Oikanselän rantaosayleiskaava, osittain oikeusvaikutteinen,
vahvistettu vuonna 2000
Toisveden eteläpään osayleiskaava, hyväksytty vuonna 2007
Toisveden rantaosayleiskaava, hyväksytty vuonna 2006
Kuva 3. Yleiskaavayhdistelmä
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.2.4
(10)
Asemakaava
Alueella on voimassa lukuisia eri aikaan valmistuneita asemakaavoja.
•
•
•
•
Kaupungin keskustan asemakaava-alueen pinta-ala on noin 640 ha.
Kaavan vanhimmat osat ovat vuodelta 1973 ja uusimmat vuodelta
2006
Marttisensaaren asemakaava, hyväksytty vuonna 2006, pinta-ala 18,5
ha
Jähdyspohjan Patolammen asemakaava, hyväksytty vuonna 2008, pinta-ala 47 ha, valituksenalainen
Jähdysniemen golfalueen asemakaavan laatimistyö käynnissä
Kuva 4. Asemakaavayhdistelmä
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(11)
Kuva 5. Kaavoitusohjelmakartta: asemakaavoituskohteet 2010-2014
3.2.5
Ranta-asemakaavat
•
•
3.2.6
Vaskiselkä-Härkösenselkä, jne. ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna
1998
Toisveden länsirannan ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 2000
Rakennusjärjestys
Virtain rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.10.2003
3.2.7
Rakennuskiellot
Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.3
(12)
Tutkimukset ja selvitykset
3.3.1
Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset
Kulttuuri:
• muinaisjäännösinventointi, 2009
• kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009
Luonto:
• pohjavesien suojelusuunnitelma, 2001, päivitys tekeillä
• pilaantuneiden maiden kartoitus
• Pilaantuneet maat: Matti-rekisteri
• Luonnonsuojelulliset arvokkaat kohteet, keskusta-alueen OYK ja OYK:n
muutos 1997
Liikenne:
• Virtain tieverkkosuunnitelman tarkistus, Tiehallinto, 2001
• Valtatie 23:n ja 68:n liittymäselvitys, 2010
• Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma
Kunnallistekniikka:
• vesihuollon kehittämissuunnitelma, päivitys valmistuu 2010, sisältää
vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
• Killinkoksi-Virrat-Jäähdyspohja (Kukkokangas) vesihuoltoverkoston
suunnitelmat, 2008
• Härköskylän vesihuoltosuunnitelma, 2009
• Keskustaajaman vesihuoltoverkostot
• nykyiset keskustaajaman hulevesiverkostot, selvitys käynnissä
Kehittämishankkeet:
• Kalettomanlahden kehittämissuunnitelma, valmistuu 2010
• Marttisensaaren kehittäminen, visiointiraportti, 2008
• Marttisensaaren maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen ja seurannan pilottiprojekti, 2008
• Yleiskaavallinen tarkastelu rakennushanketta varten valtatie 23kantatie 68 luoteiskulmauksessa, 2010
• Kantatie 66:n itäpuolen peltoalueen (Nallelan peltoalue) pohjatutkimus, 2009 (yleiskaavatasoinen)
• VT 68 itäpuolisen kauppa-alueen suunnitelma 2008
• Jähdyspohjan moottoriurheilu/ampumarata
• Härköskylän hanke
• Jähdysniemen asemakaavahanke, käynnissä
• Jähdyspohjan-Patolammen asemakaavahanke, käynnissä
Muuta:
• Ilmakuvauksia (viistokuvauksia), 2009
• Tuulivoimalle soveltuvien alueiden maakunnallinen selvitys (Pirkanmaan liitto, käynnissä)
3.3.2
Kaavoitustyö yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset
•
•
•
•
ympäristöselvitykset, mm. pinta- ja pohjavesiolosuhteet, melu, pilaantuneet maa-alueet, tulvariskien kartoituksen huomioiminen, vapaat
rannat
maisema- ja luontoselvitys, sisältäen liito-oravakartoituksen
kaavataloudellisia selvityksiä
kaupallisten vaikutusten arviointi
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(13)
Lähtötietojen kokoamiseen ja tavoitteen asetteluun liittyen kaavatyössä selvitetään mm. palveluverkon tila ja väestötavoitteet. Selvitysten riittävyyttä on
arvioitu viranomaisten kanssa järjestetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (MRL 66§) 29.10.2010.
3.4
Väestö ja asuminen
Virroilla on tällä hetkellä noin 7 500 asukasta, joista suurin osa asuu keskustaajamassa. Väestön kehityssuunta on ollut pitkään laskeva. Suurimmillaan
väestö oli 1950-luvulla, asukasmäärän ollessa yli 12 000. Tilastokeskuksen
väestöennustuksen mukaan kunnan asukasluku tulee nykytrendien valossa
jatkossa edelleen laskemaan. Jonkin verran kuitenkin muuttoa tulee jatkossa
todennäköisesti suuntautumaan kaupungin laita-alueilta keskustaajamaan.
Vakituisen asutuksen lisäksi Virroilla on n. 2500 vapaa-ajan asuntoa.
Oheinen kuva hahmottaa eri kuntien kehityspotentiaalia eli lapsiväestön suhdetta ikääntyneeseen väestöön.
Kuva 6. Kuntien kehityspotentiaali:
Keltaisella alueella on lapsia enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä.
Vihreällä alueella lapsia on hieman vähemmän kuin ikääntyneitä.
Harmaalla alueella yli 65-vuotiaita on selvästi enemmän kuin lapsia.
2003 2005 2010 2020 2030 2040
7 982 7 755 7 260 6 609 6 174 5 747
Taulukko 1: Tilastokeskuksen väestöennuste
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(14)
Pirkanmaan liitto on julkaissut vuonna 2010 tilastoja liittyen Pirkanmaan kuntien väestörakenteeseen. Virroilla jokaista 100 työikäistä kohden on 65 alle
15-vuotiasta tai yli 65 vuotta täyttänyttä. Koko Pirkanmaalla tämä huoltosuhdeluku on 51,1 ja koko Suomessa 51,6.
3.5
Palvelut
Kuva 7. Virtain keskustaajamaan sijoittuu Rantatien koulu, yläkoulu ja lukio sekä Koivurinteen päiväkoti.
Terveys- ja sosiaalitoimet:
• Terveyskeskus
• Vanhusten palvelukeskus
Virtain koulut (tiedot vuodelta 2008):
• 6 alakoulua (429 oppilasta), joista yksi keskustaajamassa
• 1 yläkoulu (242 oppilasta), keskustaajamassa
• 1 erityiskoulu (29 oppilasta), keskustaajamassa
• 1 lukio (139 oppilasta)
• kouluverkkotarkastelu tehty v. 2011
Oppilaitokset ja korkeakoulut:
• Merikanto-opisto (657 opiskelijaa eri kuntien toimipisteissä yhteensä)
• Ammatillinen oppilaitos: Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä
(Virroilla 100 oppilasta, joista 47 virtolaisia)
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
•
(15)
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (Virroilla 301 opiskelijaa, joista 103
virtolaista)
Kulttuuri:
• Pääkirjasto, Killinkosken kirjasto ja kirjastoauto
• Kansalaisopisto (opiskelijoita n. 1 500)
• Nuorisokeskus Marttinen
• Taidenäyttelypaikkoja ja gallerioita
Urheilu ja virkistys:
• Urheilukeskus (jäähalli, urheilukenttä, tenniskentät)
• Liikuntahalli (Sali, peilisali, voimailusali, squash)
• Kisapirtti
• Urheilu- ja pallokenttiä yhteensä 10
• Kalettoman uimaranta ja kylien uimarannat
• Pirkan Taival –reitistö, moottorikelkkareitistö
• Kylien jääkaukalot 8 kpl
• Valaistuja hiihtolatuja 8 km, kuntolatuja
• Golfkenttä, leirintäalue, karavaanarialue
• Nuorten leirit ja kerhotoiminta
Kuva 8. Päivittäistavaramyymälät keskustaajaman alueella vuoden 2010 lopussa
(Myymälät: A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta: Virtain kaupunki).
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.6
(16)
Työpaikat
Virtain työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan
90,3 prosenttia.
Taulukko 2. Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan Virroilla 2008 (Tilastokeskus 2011 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot).
Työnantajasektori
Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä
Palkansaajat
Valtio
Kunta
Valtioenemmistöinen osakeyhtiö
Yksityinen sektori
Tuntematon
Yrittäjät
lukumäärä osuus (%)
2 676
100
2 061
77
42
2
734
27
32
1
1 252
47
1
0
615
23
Taulukko 3. Työpaikat toimialan mukaan Virroilla 2008. Muut toimialat –luokittelu sisältää mm. julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. (Tilastokeskus 2011 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot).
Työpaikat toimialoittain
Yhteensä
Alkutuotanto
Teollisuus
Rakentaminen
Palvelualat ja kauppa
Muut toimialat
Toimiala tuntematon
lukumäärä osuus (%)
2 676
100
336
13
519
19
211
8
699
26
860
32
51
2
Taulukko 4. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Virroilla 2009. Työvoima ulkopuolella ovat mm. lapset, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. (Tilastokeskus 2011 /
Väestö/Työssäkäynti-tilastot).
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan
Koko väestö
15-74 -vuotiaat
Työvoima
Työlliset
Työttömät
Työvoiman ulkopuolella olevat
3.7
lukumäärä osuus (%)
7 612
100
5 595
74
3 192
42
2 769
36
423
6
4 420
58
Maanomistus
Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta myös valtiolla ja
Virtain kaupungilla on maanomistusta alueella.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.8
(17)
Maisema
Yleiskaava-alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaan Pohjois-Hämeen järviseutuun, joka on yleisilmeeltään vaihtelevaa, laaksojen rikkomaa kallio- ja
moreenimaata. Alueella on paljon metsiä ja pieniä järviä, harjujaksoja ja suuria reittivesiä. Alueen ulkopuolelle jäävä läntisin osa Virtain kaupunkia kuuluu
Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on yleisilmeeltään karua ja laakeaa
vedenjakajaseutua.
Virtain kaupungin keskusta palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja asutusalueineen sijoittuu pääasiassa Torisevanjärventien länsipuolelle, ympäröivien vesistöjen, tiestön ja vanhan rautatien muodostamaan solmukohtaan. Taajamatoimintojen alue on varsin tiivis. Keskustaa ympäröivät alueet ovat maa- ja
metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, jossa asutus on keskittynyt metsien
ja peltojen reunoille sekä nauhamaisesti kyläteiden varsille ja järvien rannoille.
Kuva 9. Näkymä vanhalta rautatiesillalta Marttisenalaiselle.
Virroilla maisemaa hallitsevat vesistöt, joista näkyvimpiä ovat keskustan pohjoispuolella aukeava Toisvesi, vuolaasti virtaava Herraskoski, Herraskylän eteläpuolella oleva pieni Marttisenalainen sekä Keiturinniemen eteläpuolinen Härkösselkä. Selvitysalueen itäreunalla sijaitsee humuspitoinen, rantaviivaltaan
rikkonainen Siekkisjärvi. Selvitysalueen eteläosassa, Torisevantien varrella sijaitsevat Torisevan järvet, jotka ovat kuuluisia jylhistä kallioistaan, syvyydestään ja äkkijyrkistä rannoistaan. Edellä mainittujen järvien lisäksi alueella on
lukuisia pienempiä järviä, pieniä lampia ja puroja.
Maastonmuodoiltaan yleiskaava-alue on hyvin kumpuilevaa. Alueella sijaitsee
mm. kolme maakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Peltoalueita osayleiskaava-alueella on vähän ja ne keskittyvät järvien alaville rantamaille. Selvitysalueen pohjoisimmat osat Hietalan – Torppakylän välimaastossa ovat soistuneita,
talouskäytössä olevia kangasmetsämaita. Laajoja, mäntyvaltaisia metsäalueita esiintyy myös Keiturinniemen, Penkkivuoren sekä Someronvuoren alueilla.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(18)
Rannat ovat melko karuja, kivisiä tai kallioisia tai paikoin kapealti luhtarantaisia.
Asutuksen varhaista sijoittumista ovat ohjailleet vesireitit sekä toisaalta viljelykelpoisen maaperän sijainnit. Historiallisesta näkökulmasta katsoen Virtojen
ominaispiirre ovat olleet alavalla rannalla sijaitsevat yksittäistalot. kukkuloiden laet ovat metsäisiä.
Kirkonkylän ensimmäiset asuintalot ovat olleet Kalettomanlahden pohjukan
viljavalla painanteella. Sittemmin kylätaajama on levinnyt rinteille. Virtain raitin varsi alkoi rakentumaan etelästä kohti pohjoista. Kantatie 66 rakentui ohitustienä taajaman itärajaksi. Sittemmin taajama on levinnyt myös kantatien
itäpuolelle. Virrat on myös pitkään ollut suosittu huvilapitäjä; tällä hetkellä
kunnassa on n. 2500 loma-asuntoa.
Nykyisen suunnittelutrendin valossa kantatiet ja valtatie ovat houkuttelevia
paikkoja elinkeinoelämän toiminnan sijoittumisen kannalta. Nyt tehtävässä
osayleiskaavassa tullaan määrittelemään maankäytöllisiä periaatteita, joilla on
myös merkittäviä maisemallisia vaikutuksia.
Kuva 10. Korkeuskäyrät (GTK), taajama punaisella ääriviivalla. Keskustaajama on lähtenyt rakentumaan Kalettomanlahden pohjukasta alaville alueille, ja sen jälkeen jyrkille
Kalettoman pohjoisrannoille sekä Kantatien 66 itäpuolelle.
3.9
Maa- ja kallioperä
Alueen kallioperä on suurimmalta osalta granodioriittia, jossa porfyroblastien
pääosa on kalimaasalpää. Alueen keskellä kulkee pohjois-etelä -suuntainen
graniittivyöhyke ja ydinkeskustan itäisimmän osan alueella kallioperä on porfyroblastista tai porfyyristä graniittia. Somervuoren alue on pääosin myös
granodioriittia. Somervuoren pohjoispuolisen Ketvenenkorven alueen, Tapiolan läntisimpien osien sekä Siekkiskylän alueilla esiintyy myös dioriittia.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(19)
Keiturin, Suonijärvenvuoren ja Jähdyspohjan alueella on kiillegneissiä. Paikoin
alueen kallioperässä esiintyy myös hieman gabroa ja vulkaniittia. Lisäksi esim.
Keiturinniemen pohjoisreunalla esiintyy emäksisiä ja intermediäärisiä vulkaanissyntyisia kiviä.
Kuva 11. Virtain keskustaajaman kallioperä on muodostunut granodioriiteista (beige),
graniiteista (vaal.pun), dioriitista (rusk.) ja kiillegneissistä (vaal.sin) (Geologian tutkimuskeskus 2011). Pohjakartta © Geologinen tutkimuskeskus 2011
Virtain keskustaajaman ympäristön maaperä on paljolti kallioista ja moreenista. Vesistöjen varsilla on savikkoja, joista monet ovat käytössä viljelypeltoina.
Keskustaajaman halki kurottuu Toisveden pohjukasta Lakarintien myötä
kaakkoon pehmeämpien maalajien alue, joka on myös arvokasta pohjavesialuetta.
Hiesualueita on Torppakylässä, Herraskylässä sekä Ahjolan-Purulan välisellä
alueella. Puttosharjulta kaakkoon Kangasjärvelle ulottuu harjuvyöhyke, joka
on hiekkamaata. Hiekkaa ja hiesua esiintyy myös Siekkisjärven ranta-alueilla.
Saraturvetta esiintyy pienillä alueilla mm. Keiturinvuoren, Purulan ja Puttoskylän alueilla
Rakentamiselle otollista maaperää keskustaajaman yhteydessä on mm. Keiturinniemellä ja Kalettomanlahden etelärannalla sekä valtatien 23 ja kantatien
66 risteyksen koillisneljännekselle.
3.10
Vesiluonto
Valtaosa Virtain kaupungin tutkituista pohjavesivaroista sijoittuu jäätikön sulamisvesien muodostamalle harjujaksolle, joka ulottuu Visuvedeltä Jäähdyspohjan kautta Virtain keskustan itäpuolelle ja edelleen Liedenpohjaan. Vesistöt ja kalliot jakavat jakson useiksi erillisiksi pohjavesialtaiksi (Pirkanmaan
ELY 2011).
Suunnittelualueen rajojen sisäpuolelle sijoittuu kolme pohjaveden muodostumisaluetta, joiden sijainti on esitetty oheisessa kuvassa.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(20)
Kuva 12. Arvokkaat pohjavesialueet. Yleiskaava-alueelle sijoittuvat Puttosharjun, Lakarinharjun ja Jähdyspohjan pohjavesialueet (sininen rajaus) (OIVA - ympäristö- ja paikka-tietopalvelu 2011).
Alueen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, joka on yksi Suo-men suurimmista vesistöistä. Alueen järville tyypillistä on lievä humuspitoisuus, karuus sekä lievä happamuus. Monet pienimmistä järvistä ja lammista ovat rannoiltaan soistuneita.
Kaava-alue rajautuu luoteessa Toisveteen, joka on tyypiltään runsashumuksinen järvi. Järvi on erittäin syvä ja lähes saareton.
Länsiosassa kaava-alueen sisäpuolelle jää Keiturinniemen eteläpuolella avautuva, lievästi rehevän ja rannoiltaan hyvin rikkonaisen Vaskiveden-Visuveden
Härkösselkä, joka on yhteydessä Toisveteen Herraskosken kautta. Toisveden
ja Härkösselän välille sijoittuu myös Herraskosken kanava, joka sijaitsee Virtain Perinnekylän vieressä. Vuosina 1903–1907 rakennettu kanava yhdistää
Näsijärven vesistön Toisveteen ja on nykyään vain matkailukäytössä. Kanavalla on pituutta 960 m ja sitä reunustavat pihtakuuset. VaskivedenVisuveden Jähdyslahti rajaa selvitysaluetta lounaassa, Jähdyspohjan alueella.
Selvitysalueen itäosassa on pienehkö, pinta-alaltaan noin 290 ha:n kokoinen,
humuspitoinen Siekkisjärvi. Lisäksi etenkin alueen eteläosiin sijoittuu runsaasti myös muita pienempiä järviä, joita ovat mm. Kangasjärvi, Valkeajärvi, lievästi rehevä Majajärvi sekä kalliorantaiset Torisevan järvet.
3.11
Kasvillisuus ja eläimistö
Yleiskaavan liittyen on tehty erillinen luontoselvitys (FCG Finnish Consulting
Group Oy 2011), jossa on kuvattu laajemmin yleiskaava-alueen kasvillisuutta
ja eläimistöä.
Selvityksessä todetaan, että Virtain keskustan osayleiskaavan suunnittelualue
edustaa luonnon arvoiltaan ja maisemaluonteeltaan rikasta Pirkanmaan aluetta. Pinnanmuodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja paikoin myös kallioista.
Alue on pääosin rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista, kulttuurivaikutteista metsä- ja rantaluontoa, metsätalousmenetelmin hoidettua kangasmetsää sekä viljelykäytössä olevaa peltoa.
Rakentamisen ja muun maankäytön ulkopuolelle suositetaan mahdollisuuksien
mukaan jätettäväksi arvokkaat luontokohteet lähiympäristöineen (selvityksen
liitekartta 1). Tällaisia kohteita selvitysalueella ovat uomaltaan luonnontilaiset
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(21)
purot ja niiden yhteydessä esiintyvät lehtoalueet, jyrkänteet ja niiden alusmetsiköt, ojittamaton suoalue Sorvannevalla, pieni rantaluhta-alue sekä liitooravan elinalueet.
Luontoselvityksessä todetaan, että yksittäisten kohteiden säilymisen lisäksi
kaava-alueella tulisi huolehtia riittävän viherverkoston säilymisestä luonnon
monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden välillä. Viheryhteydet eli
viherkäytävät edistävät ja turvaavat lajien siirtymistä alueelta toiselle. Myös
ranta-alueiden säilyminen puustoisena on suositeltavaa. Arvokkaiden luontokohteiden välille muodostuva ekologinen käytäväverkosto on esitetty oheisessa kuvassa. Arvokohteiden eli ns. luonnon ydinalueiden lisäksi kaava-alueella
on laajoja, rakentamattomia, tavanomaisen luonnon alueita.
Kuva 13. Ekologinen verkosto kaava-alueella.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(22)
Kaava-alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen
kasvimaantieteellisellä alueella. Alue kuuluu Pohjois-Hämeen eliömaakuntaan.
Virtain kaupunki on laajojen ja melko yhtenäisten kangasmetsien ympäröimä.
Kotalahdentien pohjoispuolella Hietalan-Torppakylän välisellä alueella vallitsevat keski-ikäiset, pääasiassa havupuuvaltaiset mustikkatyypin kangasmetsät.
Tälle alueen osalle on tyypillistä soistuneisuus, mistä johtuen metsäalueet
ovat usein ojitettuja.
Keskustan länsipuolella, Keiturinniemen pohjoisosassa levittäytyy laajahko,
rakentamaton metsäalue, joka rajautuu lännessä ja pohjoisessa vesialueisiin
ja idässä sekä etelässä asutusalueisiin. Alueella esiintyy soistuneita kuusikangasmetsiä sekä mäntyvaltaisia kangasrämeitä, joiden kenttäkerroksessa
esiintyy kangasmetsälajiston ohella yleisenä suolajeja kuten suopursua ja juolukkaa. Keiturinvuoren alueella esiintyy kuivahkoa puolukkatyypin mäntykangasta. Puusto Keiturin alueella on pääosin keski-ikäistä ja aluetta täplittävät
pienet avohakkuu- ja taimikkoalueet. Länsirannan tuntumassa puusto on
varttuneempaa..
Virtain keskustan eteläpuolella, Penkkivuoren alueella levittäytyvät laajat,
kuivahkot mäntykankaat. Alueen puusto on keski-ikäistä ja harvennettua.
Penkkivuoren metsät ovat asukkaiden virkistyskäytössä ja alueella kulkee tiheä ulkoilureittiverkosto.
Varttuneen puuston osuus selvitysalueen metsissä on vähäinen. Iäkkäämmät
metsäalueet keskittyvät erityisesti rantojen läheisyyteen ja kalliojyrkänteiden
alle. Tällaisia metsäalueita on mm. Herraskylän, Makkaraojan ja Myllyniemen
alueella. Lehtoja selvitysalueella on vähän ja ne keskittyvät purojen ja jokien
varsille.
Alueen rantojen kasvillisuus on tavanomaista. Paikoin lahdenpohjukoissa
esiintyy kapea järviruokoreunus. Herraskylän kapean Tupparanlahden pohjukassa luhta levittäytyy hieman laajempana ja rehevämpänä ympäröivien peltoalueiden rehevöittävän vaikutuksen johdosta.
Suoalueet ovat pääosin ojitettuja isovarpurämeitä. Puttoskylän pohjoispuolella
sijaitseva Puttosneva on pääosin ojittamatonta nevarämettä ja siten ominaisuuksiltaan edustavaa. Suokasvillisuutta esiintyy myös pienten lampien rantojen nevareunuksissa.
Alueen nisäkäslajiston arvioidaan olevan pääosin tyypillistä talousmetsien,
kulttuuri- ja peltoalueiden lajistoa. Laajat metsä- ja suoalueet luovat elinympäristön mm. monille riistalajeille. Maastohavaintojen perusteella alueella tavataan mm. metsäjänistä, oravaa ja hirveä. Metsästäjäin keskusjärjestön rekisteritietojen mukaan Virtain alueella tavataan myös mm. kanadanmajavaa
ja valkohäntäkaurista. Liito-orava on alueella yleinen. Maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin yleisenä myös mm. sammakkoa ja sisiliskoa.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(23)
Kuva 14. Liito-oravan elinalueet Virtain keskustaajaman yleiskaava-alueella.
Alueen järvet ovat tärkeitä virkistyskalastuskohteita ja niihin on tehty runsaasti kalaistutuksia. Toisveteen, Siekkisjärveen, Valkeajärveen ja Herraskoskeen on istutettu mm. kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, siikaa, plankton- sekä pohjasiikaa sekä järvilohta.
Luontoinventointien yhteydessä tehtyjen havaintojen ja lähdeaineiston perusteella selvitysalueen linnuston arvioidaan olevan melko rikasta ja KeskiSuomelle tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa.
3.12
Arkeologia
Virtain esihistoriallinen asutus nojaa kirkonkylän sijaintiin vesireitin varrella.
Merkkejä on jo kivikautisesta asutuksesta. Asutusrakenne noudattaa kaskiviljelyn ja eräasutuksen vaatimia periaatteita. Otolliset viljelyalueet sijaitsevat
pääosin rannoilla. Keskustaajaman alueelta on tiedossa useita muinaismuistoja eri aikakausilta.
Osayleiskaavoitettavalta alueelta on tehty arkeologinen inventointi 2009 (Mikroliitti Oy), jota on täydennetty vuonna 2011.
Inventoinnissa on todettu:
• 5 aiemmin tunnettua kivikautista asuinpaikkaa
• 5 inventoinnissa löydettyä uutta kivikautista asuinpaikkaa
• 1 mahdollinen lapinraunio tai kiuas
• 4 aiemmin tunnettua terva/hiilihautakohdetta
• 6 inventoinnissa löydettyä uutta terva/hiilihautakohdetta
• Tarkastettiin 7 talonpaikkaa 1700-luvulta, joista yksi hyvin säilynyt
• Dokumentoitiin kahden aiemmin kartoitettujen I ms. linnoitusalueen lisäksi kolmas
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
3.13
(24)
Rakennettu kulttuuriympäristö
Vesireitit ovat tarjonneet Virroille hyvät kehitysmahdollisuudet esihistoriallisen
ajan jälkeen. Materiaalia on kuljetettu vesitse teollisuuden ja kaupan tarpeisiin. Virroilta Tampereelle kulkee edelleen säännöllisesti liikennöivä höyrylaiva. Merkittäviä keskustaajaman rakentamisvaiheita ovat olleet mm. kirkollisten rakennusten ilmestyminen maisemaan, Virtain raitin rakentuminen komeine kauppataloineen ja julkisine rakennuksineen sekä Kalettomanlahden
rantojen järvimaisemien asuttaminen.
Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi,
joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen
(www.rky.fi, 18.1.2011). Suunnittelualueeseen sisältyy yksi merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin.
Aiemmassa, vuoden 1993 vastaavassa koosteessa on merkittäväksi luokiteltu
seuraavat kulttuurihistorialliset ympäristöt:
•
•
Virtain kirkko ympäristöineen (kohde 151)
Herraskosken kulttuurimaisema (kohde 152)
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue
Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan on merkitty seuraavat arvokohteet ja alueet:
•
•
•
•
•
247
249
252
256
274
Jäähdyspohjan kulttuurimaisema
Ilomäen kulttuurimaisema
Herraskosken kanava
Härkösenkylän kulttuurimaisema
Virtain kirkko
Osayleiskaava-alueelta on tehty kattava rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Suojeltavia alueita ja kohteita käsitellään tarkemmin myöhemmin
tässä kaavaselostuksessa kaavan kuvaukseen liittyvässä kohdassa 7.5 Rakennetun kulttuuriympäristön arvot.
3.14
Liikenne.
Virtain keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan. Valtatie 23 on Porista Virtain ja Jyväskylän kautta Joensuuhun
johtava valtatie. Valtatiellä 23 on nykyisin huomattavasti paikallista liikennettä kantateiden liittymien välillä.
Kantatie 66 on Orivedeltä Virtain kautta Lapualle kulkeva tie. Tietä käytetään
osin vaihtoehtoisena reittinä valtatielle 3. Kantatie 68 on Virroilta Ähtärin ja
Alajärven kautta Pietarsaareen kulkeva tie, ja kantatie 65 puolestaan on
Tampereelta Virroille Näsijärven länsipuolta kulkeva tie.
Valtatien ja kantateiden ylittäminen kävellen tai pyörällä on liikenneturvallisuuden kannalta haastavaa.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(25)
Katuverkolla ongelmia on lähinnä keskustan pääkadun läpiajoliikenteen ajonopeuksien hallinnassa. Välityskykyongelmia ei ruuhkahuippuja lukuun ottamatta ole.
Keskustan ja sataman alueen välillä on katuverkon hierarkia tällä hetkellä
epäselvä, sillä kokoojakatuina toimivat kadut, joilla on suoria tonttiliittymiä ja
jotka tulisi rauhoittaa tonttikaduiksi. Rakennetussa ympäristössä tämä on kuitenkin hankalaa ilman uusia katuyhteyksiä ja keskustan täydennysrakentamisessa tämä tulee ottaa huomioon, eikä lisätä rakentamista kuormittamaan
merkittävästi tällaisia katuverkon osia.
Kaava-alueen nykytilaa on kuvattu selostuksen liitteessä 4.
3.15
Teknisen huollon verkostot
Maakuntakaavassa esitetään olemassa olevia kunnallisteknisiä päälinjoja sekä
mahdollisen tulevan verkostotarpeen varauksia. Keskeiset sähkölinjat tulevat
Virtain keskustaan koillisesta. Lisäksi kaavassa on osoitettu linjatarve Visuveden keskustan ja Virtain päälinjan välille.
Vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty keskustaajamasta kohti
pohjoisia ja eteläisiä kyliä kurkottavat yhteydet, joista jätevesilinja pohjoiseen
tarvemerkinnällä. Lisäksi on osoitettu vesihuoltoverkoston jatkamistarve visuveden keskustaan.
Virtain keskustaajaman länsipuolelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu kunnallisteknisiä päälinjoja tai niihin liittyviä suunnitelmia.
Kuva 15. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta
Vesihuoltoverkoston kattavuutta tarkasteltiin kaavatyön rakennemallivaiheen
vertailussa. Todettiin, että vesihuollon verkosto on melko laaja, ja uudet
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(26)
maankäytön alueet on löydettävissä verkoston varsilta. Keskustaajaman ulkopuolisille verkoston varsille sijoittuville alueille kuten Jähdyspohjaan voidaan
osoittaa kylämäisen kehittämisen keskittymiä.
Kuva 16. Rakennemallivaihtoehdot A ja B, aluevaraukset mustin ääriviivoin, alla värillisinä Virtain vesiosuuskunnat sekä Maanmittauslaitoksen peruskarttaote
3.16
Tuulivoima
Osayleiskaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu Tuulivoimaselvitys, joka
käsittää osayleiskaava-alueen lähiympäristöineen (FCG Finnish Consulting
Group Oy 2012). Tuulivoimaselvityksen ensimmäisen vaiheen, Ei-analyysin,
tehtävänä oli selvittää, onko alueella tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita.
Selvityksen toisessa vaiheessa suoritettiin teknistaloudellinen analyysi.
Osayleiskaavoitettavalta alueelta ei analyysissä löytynyt tuulivoimatuotantoon
soveltuvia alueita. Sen sijaan soveltuva alue löytyi selvitysalueelta osayleiskaava-alueen läheisyydestä sekä kolme soveltuvaa aluetta 2-3 kilometrin
etäisyydellä kaavarajasta. Selvitetyt, tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvat alueet näkyvät kartassa:
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(27)
Kuva 17. Ei-selvityksen perusteella löydetyt mahdolliset tuulivoima-alueet (1-4)
Selvitysalueen (punainen puskuriviiva) ulkopuolelta löytyi laajempia mahdollisia tuulivoima-alueita. Näihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä
selvityksessä käytetty aineisto ei välttämättä kata kyseisiä alueita. Tarkemmissa analyyseissä saattaisi löytyä esteitä näiden alueiden tuulivoimasoveltuvuudelle.
Työn toisessa vaiheessa neljälle tarkasteltavalle alueelle tehtiin tuulimallinnus.
Mallinnuksen tuloksena saatiin kunkin alueen tuuliresurssikartta, jonka perusteella jatkokäsittelyyn otettiin alueet 3 ja 4. Näille alueille tehtiin voimaloiden
alustava sijoitussuunnittelu. Alueelle 3 saatiin mahtumaan yhteensä yhdeksän
voimalaa ja alueelle 4 yksitoista voimalaa. Jokaiselle voimalalle saatiin laskennallinen tuotantoarvio. Näiden laskennallisten tuotantoarvioden epävarmuus on suuri, sillä ne perustuvat mallinnettuihin tuloksiin. Ennen varsinaista
tuulivoimatuotannon hankekehitystä alueella tulee suorittaa tuulivoimamittaukset.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(28)
Tuulivoimaselvityksessä tarkasteltiin tuotantoon liittyvän melun leviämisestä
mallinnuksen avulla. Laskentatulosten perusteella voidaan todeta, että melu
on varsin paikallista. 45 dB:n vyöhyke jää noin 400m:n etäisyydelle voimalaitoksista. Melun nykyisen ohjearvon, 40 db:n mukainen vyöhyke jää noin 700
metrin etäisyydelle voimalaitoksista. Mallinnustulosten perusteella melutaso
on lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle 40dB. Laskennalliset
melutasot eivät siis ylitä vakituiselle tai vapaa-ajan asumiselle asetettuja päivä- ja yöajan ohjearvoja.
Lopputuloksena voidaan todeta, että alueille 3 ja 4 tehtyjen mallinnusten perusteilla alueille sopisi 9 ja 11 teholtaan 3 MW:n Vestas V112 –tuulivoimalaa
(korkeus 100 metriä). Näiden ehdotusten mukaan tehtyjen melumallinnusten
perusteella Valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot eivät ylity.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
4
(29)
KAAVAN TAVOITTEET
Kaavahankkeen lähtökohtaisia tavoitteita on avattu tarkemmin tämän kaavaselostuksen liitteenä olevassa rakennemalli- ja tavoiteraportissa (liite 4).
Tässä luvussa on esitetty lyhennelmät alustavista tavoitteista sekä kaavahankkeen edetessä tehdyt tavoitteisiin liittyvät tarkennukset.
4.1
Yleiset tavoitteet
Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)
säädösten mukaisesti niin, että sillä voidaan ohjata tulevaa asemakaavoitusta,
alueiden käytön järjestämistä ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla se mahdollistaa yleiskaavan käytön rakennuslupaharkinnan perusteena MRL 44 §:n
ja 72 §:n mukaisesti.
Kaavasuunnittelun keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja
taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen
mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisenelinympäristön muodostaminen.
Yleiskaavalla suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaavaa rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden.
4.2
Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet
Virtain kaupungin ohjausryhmä on kokouksessaan 27.9.2010 asettanut yleiskaavan tavoitteiksi:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
4.3
Mahdollisuuksia yritystoiminnalle
Viihtyisä ja monipuolinen asuminen
Nuorten huomioiminen
Risteysalueiden hyödyntäminen
Oikeankokoiset tontit oikeissa paikoissa
Palvelut kunnossa
Matkailu elinkeinona
Puhdas luonto ja vesistöt
Hyvät virkistysyhteydet ja –reitit
Kulttuuriympäristö kunniaan
Imago
Toimiva kokonaispaketti
Osallisten tavoitteet
Yleisöfoorumi 9.12.2010
Aloitusvaiheen yleisöfoorumissa 9.12.2010 kartoitettiin osallisten tavoitteita
sekä esiteltiin alustavia rakennemalleja. Tilaisuudessa käsiteltyjä tavoitteita ja
ajatuksia on avattu yksityiskohtaisemmin tämän kaavaselostuksen liitteenä
olevassa rakennemalli- ja tavoiteraportissa (liite 4). Työpajoissa esille nousseet aihepiirit olivat:
•
•
•
•
liikenne
asuminen
palvelut
arvot, suojelu
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
•
•
•
•
•
(30)
väestö
ilmastonmuutos, rakentaminen
suunnittelu
elinkeinot, matkailu
virkistys, harrastukset
Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011:
Rakennemallityön ollessa nähtävillä 31.1.-18.2.2011 saatiin yleisöltä 15 mielipidettä, jotka on vastineineen kirjattu tämän kaavaselostuksen liitteenä olevaan rakennemallivaiheen palauteraporttiin (liite 5). Mielipiteet olivat yksittäisten osallisten jättämiä, ja koskivat paljolti yksittäisiä kiinteistöjä. Mielipiteet koskivat myös tuulivoimarakentamista, luonto- ja kulttuuriarvoja, liikenneyhteyksiä sekä rakennemallien mitoitusta.
Kaavaluonnos nähtävillä, syksy 2011:
Täydennetään kaavahankkeen edetessä
Kaavaehdotus nähtävillä, vuodenvaihde 2011-2012
Täydennetään kaavahankkeen edetessä
4.4
Asiantuntijaryhmien tavoitteet
Virtain kaupunki asetti rakennemallityön yhteydessä kaavahankkeelle neljä
asiantuntijaryhmää, joilta pyydetään kommentointia kaavahankkeen eri vaiheiden nähtävillä olojen yhteydessä. Neljä ryhmää:
•
•
•
•
luonto, virkistys, vapaa-aika
elinkeino
yhdyskuntatekniikka, liikenne, pelastus
asuminen, rakennettu ympäristö, kaupunkikuva
Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011:
Asiantuntijaryhmien rakennemallivaiheen palaverimuistiot on referoitu lausunnoksi rakennevaiheen palauteraporttiin, joka on tämän kaavaselostuksen
liitteenä (liite 5). Kommentointi oli runsasta. Vertailtavissa rakennemalleissa
nähtiin hyviä sekä huonoja ominaisuuksia, ja myös kehittämisideoita kertyi
runsaasti.
Kaavaluonnos nähtävillä, syksy 2011:
Täydennetään kaavahankkeen edetessä
Kaavaehdotus nähtävillä, 2012
Täydennetään kaavahankkeen edetessä
4.5
Viranomaisten tavoitteet
Viranomaisaloitusneuvottelu 29.10.2010:
Viranomaisaloitusneuvottelussa toivottiin väestötavoitteita ja niihin liittyviä
tarpeita arvioitavan kaavoituksen tavoitteiden asettelun pohjaksi. Kaavoituk-
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(31)
sen tavoitevuosi 2035 nähtiin kaukaisena, joten välitavoitteeksi kaavatyössä
ehdotettiin maakuntakaavan tavoitevuotta 2020. Lisäksi eri viranomaisilta
saatiin seuraavaa palautetta tavoitteisiin ja työskentelyyn liittyen:
Pirkanmaan ELY-keskus:
ELY-keskuksen näkemykset kaavan tavoitteista painoittuivat kaupunkirakenteellisen kokonaisratkaisun löytämiseen, infrastruktuurin taloudelliseen kehittämisen ja alueella olevien arvojen (luonto, maisema, kulttuuri) hyödyntämiseen kaupungin vetovoimatekijänä. Myös pohjavesivarat ja niiden turvaaminen tulevaisuudessa tuli esille.
Pirkanmaan ELY-keskus esitteli aineistoa, jossa oli tutkittu alakoulujen ja päivittäistavarakaupan saavutettavuutta Pirkanmaan eri kunnissa. Virtain aineistosta kävi alakoululaisten osalta ilmi, että kunnassa on muihin kuntiin nähden
verrattain vähän alakouluikäisiä. Lisäksi koululaiset asuvat usein melko kaukana koululta. Myös päivittäiskaupan etäisyydet asutukseen olivat Virroilla
suhteellisen suuria. Kaavoituksella toivottiin siis tarkasteltavan asutuksen
etäisyyksiä alakouluihin ja päivittäistavarakauppoihin.
Pirkanmaan liitto:
Pirkanmaan liitto totesi virkistysmatkailun mahdollisuuksien tulevan maakuntakaavassa erityisesti esille. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen
tavoite sekä maakuntakaavassa että valtakunnallisissa maankäyttötavoitteissa. Pirkanmaan liitto kertoi lisäksi käynnissä olevasta laaja-alaisesta tuulivoimaselvityksestä, joka tulisi ottaa huomioon osayleiskaavoituksessa.
Liikennevirasto:
Liikennevirasto tulee ottamaan kantaa radan tilapäiskäytöstä kevyen liikenteen reittinä kaavatyön nähtävillä olojen aikaisten lausuntojen yhteydessä.
Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011:
Rakennemallien nähtävillä olon aikana saatiin viranomaislausunnot Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta sekä Museovirastolta. Lausuntojen
sisällöt on tiivistetty alle, yksityiskohtaisempi referointi ja vastineet on kirjattu
tämän kirjattu tämän kaavaselostuksen liitteenä olevaan rakennemallivaiheen
palauteraporttiin (liite 5).
Pirkanmaan liitto:
•
•
•
•
•
Irralliset asumisen laajenemisalueet lisäävät liikkumistarvetta. Rakennemalli B siinä mielessä suotuisampi
Molemmat vaihtoehdot noudattavat melko hyvin maakuntakaavaa
Eritasoliittymävaraus VT23/66/68 risteykseen
Jähdysniemeen esitetty erheellisesti asumista retkeilyalueelle
Kulttuuriarvot ja vesistöt nähtävä kehitettävänä voimavarana
Pirkanmaan ELY-keskus:
•
•
•
Kaupunkirakenteen tiiveys edistää palveluiden saavutettavuutta. Laajat asumisen aluevaraukset aiheuttaisivat rakenteen hajautumista ja
epätaloudellisuutta
Vaihtoehto B suotuisampi lähtökohta
Kevyen liikenteen yhteyksiä tutkittava erityisesti
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
•
•
•
•
(32)
Matkailu- ja virksityspalveluita voidaan kehittää sekä Torisevassa että
Herraskylässä
Ranta-alueet suositeltavaa jättää pääosin virkistykselle
Uusia tieyhteyksiä ei ole tarvetta toteuttaa
Tuulivoimala-alueessa huomioitava liityntä energiansiirtoverkkoon
Museovirasto:
•
Arkeologista inventointia tulee täydentää
Kaavaluonnos nähtävillä, kevät 2012:
Täydennetään kaavahankkeen edetessä.
Kaavaehdotus nähtävillä, 2012
Täydennetään kaavahankkeen edetessä.
4.6
Liikenteelliset tavoitteet
Osana yleiskaavatyötä on tarkasteltu liikenteellisiä näkökohtia. Liikenteen nykytilaa on esitelty tämän kaavaselostuksen kohdassa 2.12.
Liittymäratkaisuista:
Heinäahontien liittymän siirtäminen lännemmäs lahden pohjukan kohdalle:
Ajatus on esitetty mm. Virtain tieverkkosuunnitelman tarkistuksessa 2001.
Jälkeenpäin tehdyissä tarkasteluissa ratkaisu todettiin maaston vuoksi hankalaksi toteuttaa, joten liittymää tullaan tarkastelemaan kaavassa nykyisellä
paikallaan. Nykyistä risteystä suunnitellaan parannettavaksi mm. liityntärampein.
Valtatien 23 ja kantatien 68 risteystä on käsitelty useissa maankäytöllisissä ja
liikenteellisissä selvityksissä. Näyttäisi siltä, että nykyisellä maankäytöllä risteystä ei ole tarpeen kehittää. Jos valtatien pohjoispuolelle rakennetaan esim.
uusia teollisuusalueita, tulee risteysjärjestelyä kuitenkin parantaa. Aiemmin
esitettyjä ratkaisuja ovat olleet kiertoliittymä sekä eritasoliittymä. Kaavassa
tullaan osoittamaan paikalle varaus eritasoliittymälle. Tarkemmasta ratkaisusta päätetään asemakaavasuunnittelun yhteydessä.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
5
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS
5.1
Rakennemallien kuvaus
(33)
Yleiskaavoituksen aluksi tehtiin kaksi erilaista rakennemallia. Rakennemallit
sekä niihin liittyvä raportti (liite 3) olivat yleisesti nähtävillä alkuvuodesta
2011, jolloin osallisilla oli mahdollisuus jättää aineistosta mielipide. Lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Mielipiteistä ja lausunnoista sekä niihin laadituista vastineista koottiin palauteraportti (liite 4).
Virtain keskustaajaman rakennemallit pohjautuivat yleispiirteiseen strategiseen tarkasteluun, jossa hahmoteltiin kaupungin kehittämissuuntia. Aluevaraukset rakennemalleissa ovat suuntaa-antavia ja yleispiirteisiä. Kaavatyön lähtökohtana on molemmissa periaatehahmotelmissa ollut Virtain keskustaajaman tiivistäminen.
Rakennemalleissa kuvattiin nykyinen taajama-alue sekä asumisen laajentumisalueet. Laajentumisalueiden tarkasteluvuosiksi on valittu 2025 ja 2035,
joista jälkimmäinen on yleiskaavan varsinainen tavoitevuosi ja ensimmäinen
ns. välitarkasteluvuosi. Rakennemalleissa kuvattiin työpaikka-, teollisuus- ja
pienteollisuusalueiden sijoittumismahdollisuuksia sekä keskeiset virkistykselle
varatut alueet. Rakennemalleissa lisäksi oli yhdistettyjä virkistys- ja kulttuuripalvelujen alueita, yhdistettyjä asumisen ja pienteollisuuden alueita sekä keskustaajaman tiivistysaluetta.
Kuva 18
Rakennemalleissa oli osoitettu mahdolliset maatalouden ja ratsastustoiminnan
keskittymät. Malleissa oli myös pyritty kuvaamaan tuulivoimaloiden potentiaalinen sijainti sekä alueet, joilla vesilämmön käyttö voisi olla mahdollista. RaQ:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(34)
kennemalleissa otettiin kantaa keskeiseen tieverkkoon, kehitettävään kevyen
liikenteen verkkoon sekä joukkoliikennepysäkkien potentiaalisimpaan sijoittumiseen. Virroilla tulee huomioitavaksi myös arvokas kulttuuriympäristö, joka luo pohjaa kaupungin kehittämiselle.
Malleissa lisäksi tarkasteltiin taajaman halki kulkevan vähäisellä käytöllä olevan rautatielinjan tulevaisuutta. Vertailtavina ajatuksina oli radan kehittäminen raideliikenteen joukkoliikenneväylänä ja radan muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi.
5.2
Rantojen rakennusoikeuden määrittämisperusteet
Virtain keskustaajaman osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää rakennusluvan
myöntämisen perusteena ranta-alueella. Rakentamisen määrä ja sijoittuminen
tullaan osoittamaan kiinteistökohtaisesti ranta-alueella. Kaupungin tavoitteena on yhtenäistää rantarakentamisen mitoitus ja varmistaa maanomistajien
tasapuolinen kohtelu.
Emätilatarkastelu on laadittu ranta-alueille pois lukien taajamien läheisyydessä sijaitsevat asemakaavoitettaviksi tarkoitetut alueet. Taajaman läheisten
alueiden rakennuspaikat ratkaistaan asemakaavoissa ja osoitetaan yleiskaavassa vastaavalla merkinnällä.
Ranta-alueeksi määritellään 200 metrin syvyinen kaista rantaviivasta laskettuna. Tälle vyöhykkeelle sijoittuu jo nykyisin valtaosa rannalla olevista lomaja asuinrakennuksista.
Mitoitusta on käsitelty tarkemmin tämän kaavaselostuksen liitteenä olevassa
emätilaselvityksessä (liite 2).
Rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän laskentamallin mukaisesti. Laskentamallilla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontoteki-jöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Ajatuksena on laskea kunkin tilan
rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen soveltuva rantaviivan pituus oheisten kuvan osoittamien kerrointen mukaisesti.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(35)
Kuva 19. Rantaviivanmuuntoperusteet
5.2.1
Yleiskaavan tavoitteelliset alueet ja mitoitusnormit
Suunnittelualueen moni-ilmeisyydestä johtuen alueen rakennusoikeus määritetään eri mitoitusalueisiin kunkin alueen olosuhteiden mukaisesti. Pääperiaatteena on seuraava:
Taajaman läheisyydessä ja kylien ranta-alueilla, joilla rakentamista on jo melko paljon, rakentaminen voi olla tiiviimpää ja mitoituskin näin ollen suurempi
kuin muilla alueilla. Alueelle sijoittuva rakentaminen tukee alueen palveluja.
Alueella voidaan sijoittaa pysyvää asutusta rantavyöhykkeelle.
Luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden mitoitusvyöhykkeet ja mitoitusluvut perustuvat osayleiskaava-alueella suoritettuihin luonto- ja maisemaselvityksiin. Arvojen vuoksi arvoalueiden mitoitus on pienempi.
5.2.2
Vyöhykkeet
Mitoitusvyöhykkeitä on määritelty kolme:
4 rp / MR Rakentamiselle huonosti sopiva
5 rp / MR Rakentamiselle kohtalaisesti sopiva
7 rp / MR Rakentamiselle hyvin sopiva
(rp / MR =rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden)
Vyöhykkeiden määrittelyssä on käytetty perusteina selvityksiin tukeutuvia arvoaluerajauksia. Jos samalle ranta-alueelle määräytyy aluerajauksien kautta
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(36)
useita eri mitoituslukuja, on tällaisella rannalla voimassa määräytyvistä mitoitusluvuista pienin. Taajamien läheisyys ja kyläalueen ranta nostavat mitoituslukua yhtä luokkaa ylemmäs.
Vesistöjen mitoitus
Ha
3-40
50-100
yli 100
Mitoitus
4 rp / MR
5 rp / MR
7 rp / MR
Alle kahden hehtaarin suuruisille lammille ei muodostu osayleiskaavassa rakennusoikeutta.
Saaret
Ha
1–2 ha
2-20 ha
yli 20 ha
Mitoitus
max 1 rp
4 rp / MR
5 rp / MR
Alle 20 ha:n saarilta, joille ei ole tieyhteyttä pyritään neuvottelemalla maanomistajan kanssa rakennus siirtämään mannerrannoille.
1-2 ha:n saarten osalta rakennusoikeus määräytyy pinta-alan mukaan ja sitä
suuremmilla saarilla mitoitus määräytyy rantaviivan mukaan.
Taajamien läheisyys ja kyläalueet
AT Mitoitusluku 4 -> 5 ja 5 -> 7 rp/MR ja 7 -> 7 rp/MR
Rantarakentamista pyritään suosimaan taajamien läheisyydessä ja kylien ranta-alueella silloin, kun tarkasteltavalla alueella ei ole erityisiä virkistyksellisiä
merkityksiä. Vesistöjen ja saarten koon tarkastelun jälkeen mitoitusluku nousee näillä rannoilla lähtökohtaisten mitoitusmääritelmien jälkeen todetusta luvusta yhtä korkeampaan mitoitusluokkaan. Luonnon ja maiseman arvoalueista johtuvat seuraavaksi esitellyt mitoitusnormit lasketaan taajamien läheisyyden ja kyläalueiden perusteella tehdyn laskennan jälkeen. Asemakaavoitetuilla ja osayleiskaavan mukaan lähitulevaisuudessa asemakaavoitettavilla rannoilla mitoitusta ei ole tarpeen laatia.
5.2.3
Arvoalueiden vaikutus mitoitusnormeihin
Valtakunnallisesti ja Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö
sk Mitoitusluku 4 rp / MR
Virtain keskustaajaman osayleiskaava-alueelle sijoittuu valtakunnallisen ja
maakunnallisen tason arvoalueita, joilla rantarakentaminen aiheuttaisi kokonaisuuden kannalta huomattavaa haittaa.
Alueen kulttuuriympäristön arvot tulee säilyttää ja suojelutavoitteet asettaa
alueen ominaisuuksien mukaan. Rakennusoikeus tulee siirtää tarvittaessa rakentamiseen paremmin soveltuville alueille.
Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema, paikallisesti arvokas luonnonmaisema
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(37)
ma-1, ma-2 Mitoitusluku 5 rp /MR
Mitoitusluku päällekkäisten paikallisarvoalueiden kohdalla 4 rp / MR
Alueen arvot tulee säilyttää ja suojelutavoitteet asettaa alueen ominaisuuksien mukaan.
Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet
ge Mitoitusluku 4 rp / MR
Osayleiskaava-alueelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita.
Näillä alueilla rantarakentaminen aiheuttaisi lievää haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja kallioihin liittyville maisema-arvoille.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet
luo-1, luo-2 Mitoitusluku 4 rp / MR
Osayleiskaava-alueelle sijoittuu liito-oravan esiintymispaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 47§:ssä sekä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näille rakennettaessa aiheutuisi merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Rakennusoikeuden
siirtämistä rakentamiseen paremmin soveltuville alueille tulisi tarkastella.
Tärkeä pohjavesialue
pv-1 Mitoitusluku 5 rp / MR
Rakentamista on rajoitettu. Alueella rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaantumiskiellot.
Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
pv-2 Mitoitusluku 5 rp / MR
Rakentamista on rajoitettu, jotta vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjaveden muodostumisalueet eivät vaarantuisi.
5.3
Osayleiskaavan aluevaraukset
Kaavan perusratkaisu nojaa nykyisen taajaman kehittämiseen ja maltilliseen,
vaiheistettuun laajentamiseen. Tämän lisäksi on osoitettu kylämäistä ja maatalousläheistä kehittämistä Toisveden itärannoille. Keskeisiä toiminnallisia
muutoksia kaupunkirakenteessa tulevat olemaan kantatien 66/68 itäpuoliset
uudet sekä kehitettävät työpaikka- ja palvelualueet. Jo osittain purettu rautatielinja on tavoitteena muuttaa kevyen liikenteen väyläksi, joka tukee keskustaajaman itä-länsi-suuntaista perusrakennetta. Herraskylän ja Juvakan ympäristöjä kehitetään ensisijaisesti virkistyspalveluiden keskittyminä.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(38)
Kuva 20. Arvioidut asukasluvut valmisteluvaiheessa pohjalta.
Kaavan aluevarauksilla on pyritty vastaamaan kaavahankkeen alussa tiedossa
olleisiin sekä kaavahankkeen aikana havaittuihin tarpeisiin. Aluevarauksilla on
pyritty tukemaan alueen monipuolisia kehitysmahdollisuuksia sekä luomaan
edellytykset toimivan ja viihtyisän ympäristön rakentumiselle.
Kaavan tavoitevuosi on 2035; välietapiksi on otettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tavoiteajankohta 2020. Joitakin kaavakartalla esitetyistä aluevarauksista on osoitettu tästä syystä kehittämisen reservialueiksi, joiden käyttöön
ottoa tullaan harkitsemaan vuonna 2020 tehtävään arviointiin perustuen. Näin
vältytään harkitsemattomalta kaupunkirakenteen hajauttamiselta.
Osayleiskaavassa on esitetty rasterimerkinnällä myös erityisiä kehittämisalueita, joiden tulevaisuus on erityisesti noussut kaavahankkeen aikana esille.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
käyttötarkoitus
AM
AOM
AP
AP, tiivistyvä
AP, uusi
AT-1, tiivistyvä
AT-1, uusi
AT-2
C
EH
EP
ET
ET
LK
LS
M
MA
MU
MY
P
P, uusi
PY
RA
RL
RM
RP
SL
T
T/res
TP
TP, uusi
TY
W
VL
VU
yhteensä
pinta-ala (ha)
7,6
88,2
232,4
38,4
158,6
11,6
57,2
75,3
134,9
8,2
17,2
3,8
19,0
7,9
0,3
2 314,4
227,7
473,3
12,8
4,9
36,9
1,9
43,7
6,3
63,0
1,9
16,3
89,8
75,9
61,3
49,5
8,2
508,8
126,0
120,3
5 106,1
(39)
uusien
uusien
rakennuspaikkojen
määrä
asukkaiden määrä
20
42
48
397
7
29
38
100
101
833
15
60
79
210
21
1340
Taulukko 1. Uusien aluevarausten pinta-alat sekä laskennallinen uusien rakennuspaikkojen ja asukkaiden arvioitu määrä.
5.4
Rakennetun kulttuuriympäristön arvot
5.4.1
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet
Kaavakartalle on merkitty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat
alueet:
• Herraskosken kanava
• Härkösenkylän kulttuurimaisema
• Virtain kirkko
• Jäähdyspohjan kulttuurimaisema
• Ilomäen kulttuurimaisema
Vuonna 2009 laaditussa ja vuonna 2011 täydennetyssä kulttuuri- ja maisemahistoriallisessa selvityksessä on inventoitu 19 kulttuuriympäristön kannalta
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(40)
keskeistä aluetta, jotka sijoittuvat eri arvoluokkiin. Merkittävimmät alueet on
merkitty kaavakartalle.
Arvoluokka 1:
1. Kirkon ja Kalettoman lahden kulttuuriympäristö
9. Herraskosken kulttuuriympäristö
10. Härkösenkylän kulttuuriympäristö
11. Rinne-Murtolahden – Ilomäen kulttuuriympäristö
16. Rajaniemen pappilan alue
17. Torisevan – Lakarinharjun maisema
18. Jähdyspohjan kulttuuriympäristö
Arvoluokka 2:
2. Virtaintie
3. Jälleenrakennuskauden tyyppitalokokonaisuudet
4. Raevuorenkujan rivitaloalue
5. Torisevantien kerrostaloalue
6. Tapiola
7. Omakotitaloalue Väinölänkadulla
8. Nallela
12. Torppakylän – Mäyrän kulttuuriympäristö
13. Hietalan viljelyaukea
14. Siekkiskylän vilejelymaisema
15. Siekkisjärven itärannan ja Alatien-Paavolantien maisema
19. Keiturinsalmen maisema
5.4.2
Paikallisesti arvokas rakennusperintö ja kyläkuvallisesti arvokkaat kohteet
Vuonna 2009 laaditussa ja vuonna 2011 täydennetyssä kulttuuri- ja maisemahistoriallisessa selvityksessä (liite 6) on esitetty paikallisia ja kyläkuvallisia
arvokohteita. Kohteet on merkitty kaavakartalle niiltä osin, kun ne eivät sijoitu edellä kuvattuihin alueisiin.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
5.4.3
55 Vähämäki, Virtaintie 10 1
56 Nuorisoseura, Virtaintie 15 1
57 Haapala, Virtaintie 17 1
58 Kansakoulu, Virtaintie 19 1
59 Helppola, Virtaintie 20 1
61 Palanne, Virtaintie 20 1
63 Toivola, Virtaintie 24a 1
82 Vihriälä, Mäkitie 24 1
83 Työväentalo (Tasanko) Virtaintie 39 1
99 Kuurila, Opintie 7 1
115 Venekoppelit Laivarannassa 1
163 Herraskosken kanavanvartijan asuinrakennus 1
164 Herraskosken kanava 1
165 Kotimäki, Herrasentie 58 1
Kiinteät muinaisjäännökset
Osayleiskaavoitettavalta alueelta on tehty arkeologinen inventointi 2009 (Mikroliitti Oy), jota on täydennetty vuonna 2011.
•
•
•
nimi
Herraskosken kanava
Hietalan hiilihaudat 1
Hietalan hiilihaudat 2
luokka
2
2
2
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
5.5
Hietalan pilkkapuu
Isonevan pohjoispuoli
Kangas-Heikkilä
Kangasjärvi 3
Kangasoja
Kangasoja 2
Kangasoja 3
Keiturinvuoren varustukset
Keskinen-Toriseva
Leppäranta
Marttisen saari
(41)
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
Luonnonympäristön arvot
Kaava-alueelta on laadittu osayleiskaavatyön osana luontoselvitys vuonna
2011 (FCG Finnish Consulting Group Oy). Selvitysalueen luonnonsuojelullisesti
arvokkaimmat kohteet ovat liito-oravan elinalueita.Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluvia alueita eikä
valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita.
Arvokkaat harjualueet
Kaava-alueelle sijoittuu yksi merkittävä arvokas harjualue. Alue on rajattu
kaavakartalle, ja sille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin.
1. Lakarin harju (maakunnallisesti arvokas)
Arvokkaat kallioalueet
Kaava-alueelle sijoittuu kolme merkittävää arvokasta kallioaluetta. Alueet on
rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin.
1. Toriseva-Inkerinkallio (valtakunnallisesti arvokas)
2. Ronavuori (valtakunnallisesti arvokas)
3. Pukkivuori-Suonijärvenvuori (maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas)
Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat alueet
Kaava-alueella on kolme maakunnallisesti ja seudullisesti arvokasta luonnonympäristöä. Nämä ovat Torisevan luonnonsuojelualue, Siekkisjärven rantametsä sekä Makkaraoja. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin.
1. Torisevan luonnonsuojelualue
2. Siekkisjärven rantametsä
3. Makkaraoja
Liito-oravan elinympäristöt
Alueelta löydettiin luontoselvityksen yhteydessä kaikkiaan neljätoista liitooravan elinaluetta. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(42)
Paikallisesti arvokkaita luontokohteita löydettiin luontoselvityksen yhteydessä
kaava-alueelta kaikkiaan viisi. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on
osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin:
4.
5.
6.
7.
8.
Valkeajärven joenvarsilehto
Kalliojärven puro
Myllyoja
Tupparanlahti
Sorvanneva
Pohjavesialueet
Kaavakartalla on osoitettu Puttosharjun ja Lakarinharjun varsinaiset pohjaveden muodostumisalueet ja pohjavesialueet.
5.6
Kohdemerkinnät
Kaavakartalle on osoitettu kolme kehitettävää risteysaluetta. Näiden kehittäminen voi tapahtua esimerkiksi liikenneympyröiden tai kaistajärjestelyiden
avulla.
Kaavakartalle on osoitettu yksi uusi eritasoliittymä.
Kaavakartalle on osoitettu kaksi tiedossa olevaa mahdollisesti pilaantuneen
maa-alueen kohdetta. Nämä ovat vanhoja jakeluasemia (Jäähdyspohjantie
38, Majalahdentie 264). Näiden kohteiden osalta on tarkastettava mahdollinen
maaperän pilaantuneisuus ja kunnostettava se ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä.
Venevalkama on osoitettu uuden asuntoalueen läheisyyteen keskustasta
länteen.
5.7
Osayleiskaavan vaikutukset
Vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja
välittömät vaikutukset (MRL 9 §) mm.
•
•
•
•
ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön
luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin
sekä luonnon monimuotoisuuteen
alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen
maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön.
Osayleiskaavan vaikutusten arviointi kuvataan tarkemmin ehdotusvaiheessa.
Oheisessa taulukossa on arvioitu vaikutukset rakennettuun ympäristöön,
luontoon ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset ihmisten terveellisyyteen ja
turvallisuuteen.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(43)
Kaavaluonnoksen vaikutukset
Väestön rakenne
ja kehitys
Kaavassa vastataan keskusta-alueen kehittämistarpeisiin osoittamalla uusia asuinaluevarauksia palveluiden läheisyyteen ja nykyiseen taajamaan tukeutuen. Keskustaan tukeutuvat asuinaluevaraukset tarjoavat mahdollisuuksia myös ikääntyvän väestönosan asumiselle, palveluasumisella ja viihtymiselle. Tilastokeskuksen mukaan Virtain asukasluku tulee viimeaikaisen kehityksen valossa vähenemään tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne
tulee vanhenemaan ja odotettavissa on jonkin verran muuttoa
kaupungin reuna-alueilta keskustaan.
Kaavassa varataan mahdollisuuksia myös rannanläheiseen asumiseen taajamassa ja haja-asutusalueilla. Asumismahdollisuuksien monipuolisuuden tavoitteeseen on vastattu osoittamalla muutamia kylämäisiä kehittämisalueita keskustaajaman ulkopuolelta.
Kehittämisen pääpaino on kuitenkin keskustaajamassa, jossa
etäisyydet koulu- ja muihin palveluihin ovat lyhyitä.
Yhdyskuntarakenne
Kaava ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen. Uusia alueita on osoitettu harkitusti ja olemassa olevaan
kunnallistekniikkaan nojautuen.
Keskustaajamasta erilleen on osoitettu muutamia kylämäisen kehittämisen erityisalueita, jotka sijoittuvat kuitenkin vesihuollon
verkoston varrelle. Näille alueille on ajateltu väljempää rakentamista, jolloin niiden vuoksi ei tarvittaisi esim. merkittäviä liikenteellisiä uudistuksia.
Yhdyskuntarakenteellisesti pääpaino on keskustaajamassa, aluetta rajaavien tie- ja luonnonelementtien rajoissa. Keskeiset periaatteelliset tästä poikkeavat ratkaisut ovat valtatien 23 ja kantatien 66/68 risteyksen koillisneljännes sekä Kalettomanlahden
eteläpuoli, joissa molemmissa otetaan käyttöön melko suuria rakentamattomia alueita. Alueet vaativat myös uusien katujen sekä
kunnallistekniikan rakentamista. Erinomaisen sijaintinsa vuoksi
alueet kuitenkin on päätetty esittää kaavassa, koska investoinnit
nähdään kaupungissa kannattavina.
Yhdyskuntatalous
Kaavan välietapiksi on esitetty vuotta 2020 ja varsinaiseksi tavoitevuodeksi vuotta 2035. Vuonna 2020 voidaan arvioida aluevarausten siihenastista toteutumista ja päättää uusien alueiden käyttöönotosta seuraavan 15 vuoden aikana.
Kaavalla pyritään ensisijaisesti tukeutumaan nykyiseen olemassa
olevaan infrastruktuuriin ja siten pitämään yhdyskuntataloudelliset kustannukset kohtuullisina. Uusia merkittäviä tielinjoja ei ole
kaavassa osoitettu.
Merkittäviä kustannuseriä ovat liikennehankkeisiin liittyvät risteysalueiden parantamiset. Uusien alueiden valtatieristeyksen koillisneljänneksessä ja Kalettomanlahden eteläpuolella liittämisestä
kunnallistekniikkaan ja liikenneverkkoon sekä näiden ylläpitämisestä koituu myös merkittäviä kustannuksia.
Yhdyskuntatalouden kannalta keskeistä on aluevarausten käyt-
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(44)
töönoton tarkka harkinta tulevaisuudessa. Tavoitevuosi 2035 ja
laajat kylämäisen asutuksen kehittämisalueet tuovat yhdyskuntarakenteen hajautumisriskin ja sitä kautta riskejä yhdyskuntatalouteen.
Taajamakuva
Taajamakuvallisesti kaava osoittaa useita uusia kehittämisnäkökulmia. Ydinkeskustaa ja sitä ympäröiviä alueita tullaan kehittämään, taustalla on mm. ikääntyvän väestönosan viihtyvyys. Keskustan muutosalueita kuuluu Asemantien seutu ja saapuminen
sitä kautta valtatieltä keskustaan. Myös Virtaintien vartta pyritään kehittämään, minkä tarkoituksena on myös taajamakuvan
parantaminen nykyisestä.
Uusilta ja kehitettäviltä asuinalueita tulee olemaan usein järvinäköalat, vaikka itse rantaviiva pyritään pääsääntöisesti pitämään julkisena.
Asumista häiritsevä teollisuus on pyritty sijoittamaan taka-alalle
taajaman itäosiin, etäälle Näsijärven vesistön maisemista. Ympäristöä vähemmän häiritsevät teollisuuden toiminnot ovat Killinkoskentien (kt 68) molemmin puolin, ja liittyvät luontevasti ydinkeskustaan.
Asuminen ja ihmisten elinolot
Kaavalla osoitetaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Keskustan täydentämisellä tuetaan palvelurakennetta ja mm. ikääntyvän väestön tarpeita.
Uusilla taajamaan liittyvillä asuinaluevarauksilla on järvinäköalat
sekä hyvät virkistysmahdollisuudet. Alueet ovat lähellä keskustan
palveluita.
Myös maaseutumaiseen väljempään asumiseen on osoitettu
mahdollisuuksia. Kartalle on osoitettu tarkasti harkittuihin paikkoihin kylämäisesti kehitettäviä alueita. Nämä kylät sijaitsevat
olemassa olevan tie- ja vesihuoltoverkon varsilla.
Elinympäristölle haittoja aiheuttavat toiminnot on pyritty sijoittamaan siten, että ne eivät ole asumisen välittömässä yhteydessä.
Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehtiin meluselvitys valtatie
23:n vaikutuksesta kaava-alueella vuoden 2035 liikennemäärillä
(ks. liite 5). Selvitys tehtiin nk. putkimallilla, missä huomioidaan
liikennemäärän vaikutus, mutta ei maaston korkeuseroja, rakennuksia ja mahdollisia meluesteitä. Näin ollen melu pääsee etenemään esteettä, ja meluvyöhykkeet ovat yleensä todellista suuremmat, erityisesti kohdissa, missä tie on mäkien muodostavassa
katveessa.
Meluselvityksessä on kuitenkin mallia parannettu sen verran, että
vesistöt on huomioitu akustisesti kovina pintoina. Näin melu leviää järvien kohdalla laajemmalle kuin pelkällä perusputkimallilla.
Järvien kohdalla ja rannoilla melutilanne on hyvin lähellä todellista, sillä vesistöissä ei muutoinkaan ole korkeusvaihtelua, vaan
melu pääsee leviämään esteettä.
Päivällä melutason ohjearvo on 55 dB ja yöllä uusilla alueilla 45
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(45)
dB, joiden alle tulisi päästä. Loma-asutukselle päivä-ajan ohjearvo on 45 dB. Yleisesti liikennemäärät ovat niin pienet, että ohjearvot ylittävä melu ulottuu vain noin 60 metrin päähän, eikä
aiheuta juuri ongelmia. Poikkeuksena ovat järvien kohdat, missä
melu leviää hieman laajemmalle. Mikäli asuinalueita tai lomaasutusta ollaan sijoittamassa Toisveden ranta-alueille, on otettava huomioon, että melun ohjearvot voivat ylittyä asuinrakentamisen yhteydessä yöllä ja Loma-asutuksen yhteydessä huomattavasti laajemmalla alueella päivällä.
Palvelut ja työpaikat
Palveluiden (kaupan palvelut, julkiset palvelut) riittävyyttä ja lisätilan tarvetta on tarkemmin analysoitu erillisessä palveluverkko-raportissa, joka on kaavan liitemateriaalina.
Keskustassa olevia palveluita pyritään kehittämään samalla kun
keskustaa täydennysrakennetaan. Palvelualalle syntynee lisää
työpaikkoja väestön ikääntyessä.
Kaupallisia palveluita kehitetään Killinkoskentien (kt 68) itäpuolisella alueella. Näillä palveluilla ei ole tarkoitus kilpailla keskustan
palveluiden kanssa, joten alueelle ei tule sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälöitä.
Nykyistä Sampolan yritysaluetta kehitetään jatkossa ympäristöä
häiritsemättömän toiminnan alueena. Tavoitteena on kohentaa
alueen ilmettä keskustan ja valtatien suuntiin ja tehdä sijainnista
houkutteleva pysähdyspaikka.
Valtatien risteysalueen koillisneljännekseen osoitetaan uusi työpaikka-alue, jossa ympäristöä häiritsevin toiminta sijoittuu takaalalle. Uuden alueen toivotaan vaikuttamaan elinkeinoelämään
positiivisesti ja näin luomaan ja säilyttämään työpaikkoja.
Kaava-alueeseen kuuluva taajamien ulkopuolinen alue on osoitettu valtaosin maa- ja metsätalouden tarpeisiin.
Liikenne ja liikenneturvallisuus
Kaavassa osoitetut liikennejärjestelyt parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen jouhevaa kulkua. Merkittäviä uusia merkittäviä ajoväyliä ei rakenneta. Ajoneuvoliikenteelliset ratkaisut koskevat kaavassa pääasiassa risteysalueita ja liittymiä.
Kaavassa on osoitettu uusia linjauksia kevyen liikenteen osalta.
Näiden toteuttaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja luo uusia
mahdollisuuksia virkistykselle.
Uudet asuinalueet tukeutuvat pääasiassa nykyiseen alempaan
tieverkkoon ja katuverkkoon. Eteläosan uudet alueet tukeutuvat
kantatien 66 yhteyteen. Työpaikat ja teollisuus sijoittuvat pääteiden läheisyyteen, eikä niiden liikenteestä ole merkittävää haittaa
asutukselle ja paikalliselle liikenteelle. Uuden asutuksen vaikutus
liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen ei ole merkittävää. Toisaalta toteutuksella voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen joko myönteisesti tai kielteisesti.
Valtatien 23 ja kantateiden 66 ja 68 liittymä muodostuu tärkeäksi
solmukohdaksi etenkin teollisuuden näkökulmasta ja liittymän
parantaminen eritasoliittymäksi on valtakunnallistenkin tavoittei-
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(46)
den mukaista.
Valtatiellä 23 on jo nykyisin huomattavasti paikallista liikennettä
kantateiden liittymien välillä. Lännen suunnasta ensimmäistä sisääntuloa ja liittymää valtatielle tulisi parantaa.
Liikennemäärät 2025: Osayleiskaavan uusi maankäyttö lisää liikennemääriä nykyisestä n. 15 - 20 % alemmalla tieverkolla ja
kaduilla ja n. 15 % kantatiellä 66 valtatien eteläpuolella. Muulla
päätieverkolla (kanta- ja valtatiet) liikennemäärä kasvaa n. 10 %
valtakunnallisen kasvuennusteen mukaisesti
Liikennemäärät 2035: Osayleiskaavan maankäyttö lisää liikennemääriä nykyisestä taajaman alueella n. 20 - 50 % prosenttia ja
etenkin kantatien 66 itäpuolella alueen kaakkoisosassa liikennemäärät kasvavat jopa puolitoistakertaisiksi. Nykyiset liikennemäärät ovat kuitenkin hyvin pieniä. Vaikutukset pääteiden liikennemääriin ovat vähäiset ja pääteiden liikennemäärä kasvaa valtakunnallisen kasvuennusteen mukaisesti n. 15 %.
Keskustaajaman tiivistäminen luo asuntoja alueelle, jolla palvelut
ovat kävelyetäisyydellä. Keskusta-alueella huomiota on toteutusvaiheessa kiinnitettävä läpikulkuliikenteen poistamiseen ja viihtyisään kevyen liikenteen ympäristöön. Hyvät pysäköintimahdollisuudet on kuitenkin taattava kauempaa asioiville. Näihin ei suoraan yleiskaavalla voida kuitenkaan vaikuttaa.
Pääosa uusista asunnoista tulee nykyisen keskustaajaman välittömään läheisyyteen tai nykyisen rakenteen sisään. Kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät ja välimatkat kävelyn ja pyöräilyn
mittakaavaan sopivia.
Osa uusista asuinalueista sijoittuu hieman kauemmas keskustasta, jolloin esim. koulumatkat muodostuvat pidemmiksi. Houkuttelevat ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet ovat tärkeitä niin koulu- ja asiointimatkojen kuin virkistyskäytönkin kannalta. Uusi
maankäyttö luo tarvetta uusille kevyen liikenteen yhteyksille. Erityisen tärkeää on valtatien turvallinen ylitys/alitusmahdollisuus
lähellä kantateiden 66 ja 68 liittymää tai maantien 14365 kohdalla.
Rakennemallissa esitetty kantatien 66 ylittämiseen ratasillan
hyödyntäminen olisi ollut verkollisesti toimiva ratkaisu, joka yhdistäisi uudet alueet keskustaan, mutta tätä ei voida maankäytön
hallinnasta johtuvista syistä toteuttaa.
Alueen joukkoliikenne painottuu kaukoliikenteeseen. Valtatien 23
ja kantateiden 66 ja 68 liittymä solmupisteenä voisi palvella mm.
liityntäpysäköintipisteenä, jossa olisi pikavuoropysäkit ja liityntäpysäköintipaikkoja niin autoille kuin polkupyörillekin. Joukkoliikenne käyttää pääosin valta- ja kantateitä, mutta uusi maankäyttö voi antaa linja-autoreiteille mahdollisuuden käyttää alempaa tie- tai katuverkkoa ja näin palvella myös paikallista tarvetta,
kuten asiointimatkoja keskustaan ja samalla palvella uusien
asuinalueiden työmatkalaisia lähempää.
Uusi maankäyttö lisää jonkin verran valtatien ylitystarvetta, joka
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(47)
on jo nykytilanteessa tiedostettu ongelma – tämän vuoksi valtatien alittaminen maantien 14365 kohdalta ja eritasoliittymä valtatien ja kantateiden 66 ja 68 liittymään ovat jo esillä olleita toimenpiteitä. Niiden tarpeellisuus ja kiireellisyys kasvavat uuden
maankäytön myötä.
Kantatien 66 kiertoliittymä toimii liittymäratkaisuna tulevillakin
liikennemäärillä ja on liikenneturvallisuuden kannalta hyvä. Uuden maankäytön myötä liittymän kohdalla kevyt liikenne tulee
lisääntymään.
Liikenteen määriä on osoitettu myös liitekartalla
Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Kaavassa osoitetaan arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja
alueet arvoluokittain kaavaa varten tehdyn inventoinnin pohjalta.
Lisäksi yksittäisten rakennusten ja aluekokonaisuuksien suojelulla tuetaan alueen monipuolisen kulttuuriympäristön säilymistä.
Näin pyritään turvaamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
kohteiden säilyminen seuraaville sukupolville.
Rakentaminen muuttaa tulevaisuudessa osin avoimia peltoja rakennetuiksi ja sulkeutuneiksi maisemiksi. Peltoalueiden ja metsäalueiden vähäinen ottaminen asuinkäyttöön muuttaa maisemaa, kun nykyiset osin avoimet alueet muuttuvat rakennetuiksi.
Ylipäätään rakentamisen maisemavaikutuksen voimakkuus riippuu kuitenkin pitkälti rakennusten ja pihapiirien sijoittelusta ja
toteutumisesta. Kaava toisaalta mahdollistaa tulevaisuuden kulttuuriympäristöjen muodostumisen, vaikka kaava tuo muutospaineita kulttuuriympäristöille.
Tekninen huolto
Kaavassa osoitetut yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet saattavat toteutuessaan epäedullisella tavalla lisätä teknisen huollon
kuormitusta. Tämän vuoksi kaavassa on osoitettu vaiheittaisia
laajenemisalueita.
Virkistys
Kaavalla on pyritty takaamaan viheryhteydet ja virkistysalueiden
hyvä saavutettavuus. Taajaman täydentyminen on pyritty osoittamaan paikkoihin, joista on hyvä pääsy virkistysverkostoon.
Lisäksi kaavassa on osoitettu useita matkailuun liittyviä kohteita
kuten Marttisen saaren kehittämistä, golfkentän laajenemisvara
sekä alue ammunnalle ja moottoriurheilulle. Nämä kohteiden
saavuttamista kevyen liikenteen keinoin on pyritty kaavalla parantamaan.
Maisemarakenne,
luonnonolot, luonnonsuojelu
Kaavalla on maisemallisesti pyritty jatkamaan aikaisempia rakentumisen periaatteita. Kukkuloiden lakialueet pysyvät metsäisinä,
uusi rakentaminen sijoittuu rinteille. Herraskosken ja Marttisen
ympäristöjä kehitetään matkailu- ja virkistyspaikkana maiseman
ehdoilla.
Työpaikka-alueet hyödyntävät sijaintiaan pääväylien varsilla siten, että liikennemaisemasta syntyy järjestynyt kuva. Enemmän
maisemariskejä sisältävät teollisuusaluevaraukset sijoittuvat taka-alalle, kuitenkin hyvien liikenneyhteyksien varrelle.
Kaavassa on osoitettu arvokkaat luontoalueet ja pyritty ottamaan
ne osaksi kaupungin virkistysalueita. Kaava-alueeseen kuuluva
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
(48)
taajamien ulkopuolinen alue on osoitettu valtaosin maa- ja metsätalouden tarpeisiin.
Pohjavedet
alueet
ja
valuma-
Maa- ja metsätalous
5.8
Keskustaajaman itä-kaakkois-osassa sijaitsee suojeltava pohjavesialue. Alue on osoitettu osayleiskaavakartalla, ja sillä tapahtuvaa toimintaa on rajoitettu, jotta voidaan turvata pohjavesialueiden säilyminen ja pohjaveden muodostuminen.
Kaava-alueeseen kuuluva taajamien ulkopuolinen alue on osoitettu valtaosin maa- ja metsätalouden tarpeisiin, joilla metsää voidaan hoitaa normaalein metsänhoidollisin toimin. Maa- ja metsätalousmailla on voimassa metsälaki, joka ohjaa metsänhoitoa.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo) –
merkinnällä pyritään turvaamaan tiedossa olevien arvokkaiden
luontokohteiden säilyminen. Alueella kannustetaan matkailu- ja
muun palveluyrittämisen kehittämiseen tiloilla.
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
30.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. (www.ymparisto.fi/vat)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien
kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
•
•
•
•
•
•
toimiva aluerakenne
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen osayleiskaavaluonnoksessa:
Toimiva aluerakenne
Eri toimintojen aluevarausten harkitulla sijoittelulla ja kevyen liikenteen liikkumisverkoston täydennyksillä tuetaan aluerakenteen
toimivuutta. Myös toimintojen vapaammalle sekoittumiselle on
varattu alueita sellaisissa paikoissa, joissa se ei aiheuta häiriötä
muille toiminnoille.
Eheytyvä
kenne ja
laatu
Kaavalla ohjataan nykyisen taajaman tiivistämiseen. Uudet täydennysalueet liittyvät nykyisiin taajamiin. Laajenemista pyritään
ohjaamaan kaavakartassa esitetyin reservialuemerkinnöin.
yhdyskuntaraelinympäristön
Olemassa olevan taajaman kehittämistä tarvitsevia alueita on
kaavatyön yhteydessä kartoitettu, ja ne on tarpeellisiksi katsotuissa paikoissa osoitettu kaavakartalla erityisellä kehittämismerkinnällä.
Kulttuuri- ja luonnonperin-
Kaava ohjaa nykyisten virkistysalueiden kehittämiseen edelleen
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
tö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
(49)
virkistyskäytössä. Kaupunkirakenteen ja kevyen liikenteen verkoston suunnittelulla pyritään tukemaan tätä kehityssuuntaa.
Arvokas kulttuuriperintö on huomioitu kaavassa kaupunkirakenteen suuntaamisella siten, että arvokohteilla ja -alueilla olisi mahdollisuus pysyä jatkossakin käytössä. Suojelutavoitteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyviä selvityksiä on täydennetty tarvittavilta osin kaavatyön
aikana. Kulttuuriympäristöt on lisäksi huomioitu kaavatyön osana
tehdyssä rantarakentamistarkastelussa.
Luonnonperintö on huomioitu kaavakartalla aluerajauksin. Erityistä huomiota luonnonympäristöihin on kiinnitetty kaavatyön osana
tehdyssä rantarakentamistarkastelussa.
Toimivat yhteysverkostot ja
energiahuolto
Kaavassa esitetty liikenteellinen kehittäminen nojaa hyvin paljolti
olemassa olevaan liikenneverkkoon. Täydentävää strategiaa on
luotu pääasiassa kevyen liikenteen osalta. Merkittävimpiä liikenteellisiä kehityskohteita on osittain purettu rautatie, joka on kaavassa muutettu kevyen liikenteen väyläksi.
Kaupunkirakenteen laajennukset on osoitettu kaavassa pääasiassa liittyväksi välittömästi nykyiseen taajamaan. Näin ollen alueet
voidaan liittää kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Myös taajamasta irrallaan olevat kylämäiset uudet alueet ovat laajalti vesihuollon piirissä.
Kaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty kaava-alueelta sekä sen ympäristöstä mahdollisia
tuulivoimalle soveltuvia alueita. Tuloksena löytyi kaksi mahdollista
aluetta, jotka sijoittuvat hieman nyt laadittavan osayleiskaavaluonnoksen rajauksen ulkopuolelle keskustaajaman kaakkois- ja
lounaispuolille.
Maakuntatason merkittävät voimajohdot ja siirtoviemärit on otettu kaavoituksessa huomioon ja oleellisilta osin merkitty kaavakartalle.
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Kaava-alueelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Herraskosken kanavan ympäristö. Tämän alueen arvojen
säilyminen on turvattu kaavamääräyksillä ja alueen hyödyntämistä on pyritty edistämään mm. kevyen liikenteen verkostojen
suuntaamisella. Lisäksi kaava-alueella on huomioitu maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt sekä paikallisia arvokkaita kokonaisuuksia luokissa 1 ja 2. Muinaisjäännösten inventointityön
täsmentäminen on käynnissä.
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy
Virtain kaupunki
708-P11452
FCG
25.6.2012
5.9
(50)
Suhde maakuntakaavoitukseen
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset
osayleiskaavan osoittaman maankäytön pohjana.
ovat
olleet
Kaava noudattaa keskeisiltä osin maakuntakaavassa osoitettuja kehittämissuuntia ja liikennejärjestelyjä. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnalliset arvoalueet on otettu huomioitu osayleiskaavassa tärkeinä suunnittelun lähtökohtina.
5.10
Osayleiskaavatyön eteneminen
Kaavan tavoitevuosi on 2035 ja välitavoitevuodeksi on otettu Pirkanmaan 1.
maakuntakaavan tavoiteajankohta 2020. Joitakin kaavakartalla esitetyistä
aluevarauksista on osoitettu tästä syystä kehittämisen reservialueiksi, joiden
käyttöön ottoa tullaan harkitsemaan vuonna 2020 tehtävään arviointiin perustuen. Näin vältytään harkitsemattomalta kaupunkirakenteen hajauttamiselta.
Kaavaluonnoksen on määrä olla osallisten arvioitavana keväällä 2012 ja kaavaehdotuksen syksyllä 2012. Kaava pyritään esittämään kaupunginvaltuuston
hyväksyttäväksi vuonna 2012. Aikataulu on tavoitteellinen ja sitä tarkistetaan
suunnittelutyön edetessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Hyväksynyt:
Jani Sillanpää
aluepäällikkö, FM, ins. AMK, FCG
Laatinut:
Helena Ylinen
suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-305, FCG
Mari Seppä
suunnittelija, arkkitehti SAFA, FCG
Katariina Pahkasalo
suunnittelija, FM, FCG
Liikenteen ja melun osuus:
Jenni Karjalainen
osastopäällikkö, DI, SITO
Q:\Tre\P114\P11452_Virtain_Keskustaajman_OYK\C_Työaineisto\2_valmisteluvaihe\selostus\VIR_selostus.doc